Rauhallista Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Hyvät lukijat, avustajat ja ilmoittajat, Kiitokset hyvästä yhteistyöstä kuluneen vuoden aikana!

Transkriptio

1 JÄSENLEHTI Hyvät lukijat, avustajat ja ilmoittajat, Kiitokset hyvästä yhteistyöstä kuluneen vuoden aikana! Rauhallista Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Lehden toimitus

2 Finnilco-lehti 4/2005 (103) 30. vuosikerta Julkaisija FINNILCO RY Avanne- ja vastaavasti leikattujen valtakunnallinen keskusjärjestö. Päätoimittaja Kai Sjölund Talvikkitie 5 A Vantaa puh kai.sjolund@finnilco.fi Toimituspäällikkö osmo.lindroos@ auriamail.net Toimitussihteeri Tarja Smalen Toimitus Teija Kalinainen, Rauno Nieminen Matti Rönkkö, Jarmo Salonen Ilmoitukset Kai Sjölund Taitto Eija Rauhala Hellaksenkatu 4 D 4, Turku Puh eija.rauhala@pp.inet.fi Paino Kirjapaino Gosmo Ilpoistentie 16, Turku ISSN Ilmoitushinnat ¼ sivu 180,- ½ sivu 320,- 1/1 sivu 520,- Värilisä 1 sivu 250,- Kannatusilmoitus 100,- Ilmestymisajankohdat Suluissa aineiston viimeinen sisäänjättöpäivä. N:o 1 helmikuu (25.01.) N:o 2 toukokuu (10.04.) N:o 3 syyskuu (5.08.) N:o 4 joulukuu (5.11.) Aineisto päätoimittajalle mieluiten sähköpostilla, myös muut kirjoitustavat käyvät. Kirjoitathan selvästi. Kiitos. Finnilco ry Toimisto Järjestösihteeri Tarja Smalen Santaniitynkatu 7 B Kerava Puh ma-pe klo 9-13 Fax finnilco@finnilco.fi Hallitus Puheenjohtaja Osmo Lindroos Linnunpääntie 2 G Turku Puh , osmo.lindroos@auriamail.net 1. varapuh.joht. Helena Parila 2. varapuh.joht. Jarmo Salonen Jäsenet Teija Kalinainen, Outi Laine, Matti Rönkkö, Antti Salminen Varajäsenet Raija Halonen, Marita Kumpulainen Sirpa Nigmann, Jukka Puurtinen Jouko Saarivuori, Kai Sjölund Rahastonhoitaja Hannu Luutonen Kunniajäsenet Sakari Aukee, Katri Gröhn, Kalevi Lehikoinen Jäsenrekisteri ja osoitteenmuutokset Helena Parila Ukonkatu 12, Karhula Puh helena.parila@finnilco.fi TÄSSÄ LEHDESSÄ MM: Näköalapaikalta... 3 Virtsankarkailun hoidosta... 7 Syyskokous ja syysseminaari. 8 Pohjoismainen kokous Me Ipaalaiset Nuorisonurkka Osmo Kärkkäistä muistellen.. 23 Maksuttomien tarvikkeiden jakelu Espoossa Elämä jatkuu -kurssi Jäsenyhdistykset Avannepoliklinikat Sope-kurssit v Pää toimittajalta Uusi kurssimme Elämä jatkuu on tämän lehden ilmestyessä takanapäin. Kurssin formaatti on erilainen kuin perinteiset avannekeskeiset kurssit. Painopisteenä on psyykkisen ja fyysisen kuntoutuksen käynnistäminen, eli psykologilla ja inkontinenssipotilaiden hoitoon perehtyneellä fysiatrilla on tärkeä osuus. Heidän luentojensa lisäksi halukkaille kurssilaisille on myös yksilövastaanottoja. Liikunta on toinen painoalue ja sitä voi vaihdella mahdollisuuksien mukaan. Esimerkiksi vesijumppa ja sauvakävely ovat helppoja toteuttaa ensimmäisen kurssimme pitopaikassa, hotelli Cumuluksessa Jyväskylässä. Ko. kurssi sai suuren suosion: 45 hakijaa, joista 20 voitiin ottaa kurssille. Helmikuun numerossa on palautetta kurssista. Kuten useat helsinkiläiset tietävät, hoitotuotteiden jakelu siirtyy kolmeen sairaalaan (Herttoniemi, Kivelä, Koskela). Helsinki ei ole ainakaan lehden ilmestymiseen mennessä ottanut minuun yhteyttä, joten miten ja mistä saan avannetarvikkeeni. Toivoisinkin, että helsinkiläiset kertoisivat kokemuksistaan, miten avannetarvikejakelu on lähtenyt käyntiin. Kokemukset voi lähettää kirjeitse, sähköpostilla tai tekstiviestinä. Kai Sjölund, Päätoimittaja kai.sjolund@ilcouusimaa.inet.fi

3 Näköalapaikalta Miellyttävät vierailut Syyskuun alkupuolella minulla oli mahdollisuus vierailla kahdella kurssilla, RAY:n rahoittamalla parikurssilla Yli-Härmässä Pohjanmaalla ja Kelan rahoittamalla ensitiedon kurssilla Korpilammen kurssikeskuksessa Espoossa. Vuosien saatossa on tullut tavaksi, että keskusjärjestömme hallituksen jäsen vierailee kursseillamme. Tämä on luonnollista. Vastaahan Finnilco kurssien anomisista, järjestelyistä ja toteutuksista. Koska matkasin julkisilla kulkuneuvoilla, jouduin tai oikeammin sain olla tavallisena kurssilaisena kahtena vuorokautena Yli- Härmässä. Päätarkoituksena meillä hallituksen edustajilla on kertoa Finnilcosta, kiittää vetäjiä ja toivon mukaan saada ideoita kurssitoimintamme edelleen kehittämiseksi. Härmän tasokkaassa kurssikeskuksessa on jo vuosien ajan järjestetty kurssejamme sekä suomenettä ruotsinkielisille avanne- ja vastaavasti leikatuille ja heidän läheisilleen. Nämä kurssit ovat olleet järjestäjille oikeita ilonaiheita siksi, että niille on ollut paljon hakijoita ja siten ne on voitu toteuttaa täysilukuisina. Ensi vuonna paikalla ovat vuorostaan ruotsinkieliset. Korpilammella osallistuin tulolounaalle, pidin puheenvuoroni ja keskustelin vetäjien kanssa ennen paluutani junalla Turkuun. Yli-Härmässä johtajana oli Lasse Suvilaakso rinnallaan avannehoitaja Elsi Hautaniemi ja Merja Hakola. Vastaavasti Korpilammella olivat Elvi Teräväinen ja avannehoitaja Kirsi Hiekkanen. Kurssien johto ja vetäminen toimi tasokkaasti molemmissa paikoissa. En voinut muuta kuin ihailla mainitsemieni henkilöiden paneutumista tehtäviinsä ja suhtautumista kurssilaisiin. Viimeksimainittujen oli pakko havaita tämä ja vastata huutoon. Näin jos miten syntyy onnistuneiden kurssien eräs tärkeä perusedellytys: avoin ja hyvä yhteishenki. Elville kyseinen kurssi oli jo 20. perättäinen. Tuntuu, että häntä pidetään talossa aivankuin henkilökuntaan kuuluvana. Ymmärsin häntä, kun hän uhkasi lopettavansa tähän vuoteen. Matkani suurena ansiona pidän sitä, että onnistuimme keskusteluissamme sopimaan vielä ainakin yhdestä lisävuodesta. Hallituksellemme tuli näin tärkeää miettimisaikaa. Sama on tilanne Lassen kohdalla. Usea Härmän kurssi on hänellä takanaan. Henkilökohtaisista syistä hän ei luvannut enää jatkaa. Myös hänen korvaamisessaan uudella henkilöllä meillä on ainakin vuosi aikaa, koska ensi vuonna Pohjanmaalla ovat vuorossa ruotsinkieliset. Lupauksia antava kurssitapahtuma Puheenjohtaja Osmo Lindroos Kuten jo edellä rivien välistä saattoi lukea, meillä on tänä vuonna ollut runsaasti vaikeuksia saada tietyille kursseille riittävästi osallistujia. Muutama kurssi on jouduttu viemään läpi suunniteltua pienemmällä määrällä kurssilaisia. Toisaalta tämä aiheutti tietynsuuruisen säästön tämän vuoden kursseille saaduissa varoissa ja mahdollisti siten yhden lisäkurssin järjestämisen. Tämä jouduttiin suunnittelemaan pikavauhtia, jotta ilmoitus siitä saatiin edelliseen lehteemme. Siitä haluttiin hieman poikkeava kurssi ja kokeilla asioita, jotka jo jonkin aikaa ovat muhineet kurssitoiminnastamme vastaavien mielissä. Se päätettiin toteuttaa yhtä päivää lyhyempänä, jotta työssä käyvien tarvitsisi ottaa vain perjantai vapaaksi. Kurssipaikaksi valittiin jyväskyläläinen hotelli kivenheiton päässä rautatieasemalta eli keskeisellä ja mahdollisimman hyvin julkisin liikenneyhteyksin tavoitettavissa sijaitsevalla paikalla. Ohjelmaan suunniteltiin melko lailla uutta. Ja kuinka kävikään: hakijoita oli kolminkertainen määrä! Kurssi toteutuu tämän lehden aineiston sisäänjättöaikoihin, joten palautteista enemmän seuraavassa lehdessä. Joka tapauksessa voimme jo nyt todeta, että tämänvuotinen osittain takkuileva kurssitoimintamme on saamassa upean päätöksen ja voimme luottavaisin mielin paneutua ensi vuoteen. Finnilcon hallituksen tämän kalenterivuoden viimeinen kokous oli marraskuun lopulla ja erään tärkeimmän asian muodosti ensi vuoden kurssien talousarvioiden käsittely. Finnilco ry:n ja omasta puolestani haluan lausua lämpimät kiitokset kaikille niille tahoille, jotka ovat olleet pian päättyvänä vuotena toteuttamassa laajaa kurssitoimintaamme. Te olette mahdollistaneet monelle avanne- ja vastaavasti leikatulle monipuolisen ja tärkeän avannetietouden saamisen ja vertaishenkilöiden tapaamisen. Näin he ovat saaneet uutta rohkaisua ja arvokkaita kokemuksia arkielämään avanne- ja vastaavasti leikattuna. Hyvää Joulua ja Onnea Vuodelle 2006! Osmo Lindroos, Puheenjohtaja 3

4 Från utsiktsplatsen Angenäma besök I början av september hade jag möjligheten att besöka två kurser, nämligen den av PAF finansierade parkursen i Yli-Härmä i Österbotten och den av FPA finansierade primärinformationskursen i Korpilampis kurscentrum i Esbo. Med åren har det blivit en vana att en styrelsemedlem från vår centralorganisation besöker våra kurser. Det här är normalt. Finnilco svarar ju för anhållandet av kurserna, arrangemangen och genomförandet. Eftersom jag reste kollektivt hamnade jag, eller rättare sagt fick jag agera som vanlig kursdeltagare i två dygn i Yli-Härmä. Huvudsakligen vill vi representanter för styrelsen berätta om Finnilco, tacka kursledarna och förhoppningsvis få idéer för att kunna utveckla vår kursverksamhet ytterligare. I den förstklassiga kurscentralen i Yli-Härmä har man redan i många år organiserat våra kurser för både finsk- och svenskspråkiga stomiopererade och andra med närliggande problem och deras anhöriga. Dessa kurser har för organisatörerna varit verkliga glädjeämnen eftersom det funnits många ansökare och således har man kunnat genomföra dem fulltaliga. Nästa år står de svenskspråkiga i tur. I Korpilampi tog jag del i ankomstlunchen, höll mitt anförande och diskuterade med kursledarna innan jag tog tåget tillbaka till Åbo. I Yli-Härmä basade Lasse Suvilaakso för kursen tillsammans med stomiskötarna Elsi Hautaniemi och Merja Hakola. I Korpilampi var det Elvi Teräväinen som ledde kursen tillsammans med stomiskötare Kirsi Hiekkanen. Båda kurserna leddes och genomfördes förstklassigt. Jag kunde bara beundra hur de ovan nämnda personerna ägnade sig åt sina uppgifter och deras förhållande till kursdeltagarna, som var tvungna att reagera och lägga manken till. På detta sätt uppstår en viktig grundförutsättning för lyckade kurser: en öppen och fin gemenskapskänsla. För Elvi var den i fråga varande kursen redan den 20 i följd. På kurscentralen tycks man redan räkna henne till personalen. Av personliga skäl lovade hon inte längre fortsätta. För att kunna ersätta henne med en ny person har vi minst ett års tidsfrist, eftersom i nästa år är det de svenskspråkigas tur i Österbotten. Löftesrik kurs Som man redan tidigare kunnat läsa mellan raderna så har vi i år haft stora svårigheter att få tillräckligt med deltagare till vissa kurser. Några kurser har vi varit tvungna att genomföra med färre deltagare än planerat. Å andra sidan så medförde detta en viss inbesparning av de medel vi beviljats för i år och så blev det möjligt att organisera en kurs till. Denna kurs var vi tvungna att sammanställa i all hast så att annonsen om den hann med i föregående tidning. Vi ville organisera en litet annorlunda kurs och pröva saker som redan en tid mognat i sinnet hos dem som ansvarar för vår kursverksamhet. Kursen blev en dag kortare så att de som går på jobb behövde endast ta fredagen ledig. Som kursplats valdes ett hotell som ligger enbart ett stenkast från järnvägsstationen i Jyväskylä, dvs på en central plats som bra kan nås med offentliga kommunikationsmedel. Programmet kom att innehålla en hel del nya saker. Och hur gick det: vi fick närmare 3-dubbelt med ansökningar! Kursen genomförs som bäst när det är dags att lämna in materialet för den här tidningen, så mera om feedback i nästa tidning. I alla fall så kan vi redan nu konstatera att årets delvis haltande kursverksamhet håller på att få en ypperlig avslutning och att vi kan med tillit ägna oss åt nästa år. Finnilcos styrelse sammanträder för sista gången inom detta kalenderår i slutet av november och en av de viktigaste ärendena är behandlingen av budgeten för nästa års kursverksamhet. Å Finnilco rf:s och mina vägnar vill jag framföra mitt varma tack till alla dem som inom detta år varit med om att förverkliga vår omfattande kursverksamhet. Ni har gjort det möjligt att många stomiopererade och andra med närliggande problem har mött stödpersoner och fått en mångsidig och viktig stomiinformation. På detta sätt har dessa personer fått nytt mod och värdefulla upplevelser för vardagen som stomi- eller reservoaropererad. God Jul och Gott Nytt År 2006! Osmo Lindroos, Ordförande Osmo.lindroos@auriamail.net KUTSU Tervetuloa viettämään kanssamme Keski-Suomen Ilco ry:n 30-vuotisjuhlaa lauantaina Sokos Hotel Aleksandraan os. Hannikaisenkatu 35, Jyväskylä Samana päivänä on myös Finnilco ry:n kevätkokous. Ilmoittautumisohjeet ja hinnat tarkemmin Finnilco-lehdessä 1/2006. Keski-Suomen Ilco ry:n hallitus 4

5 KORPILAMMEN SISSILEIRI Vuodenaikaan nähden harvinaisen aurinkoisen ja lämpimän säätilan vallitessa kokoontui Espoon Korpilammelle mielenkiintoinen ryhmä. Porukan yhteisenä nimittäjänä oli enemmän tai vähemmän samankaltainen lisälaite, jota myös avanteeksi kutsutaan. Joukkueen komentajana hääräsi aito Karjalan neito, eli Teräväisen Elvi. Komentajan adjutantin tointa hoiti avannehoitaja Kirsi Hiekkanen. Äskettäin avanneleikattujen sopeutumisvalmennuskurssin ohjelma teki vaikutuksen kaikkiin osallistujiin. Muun muassa kirurgi Monica Carpelan-Holmström, urologi Riikka Järvinen ja gynekologi/seksologi Leena Väisälä antoivat luennoillaan paljon uutta informaatiota meille tärkeistä asioista. Kurssilla vieraili myös välinevalmistajien delegaatio. Yhteisten juttutuokioiden ja liikuntahetkien myötä ryhmähenki tiivistyi mukavasti. Iltaa istuttiin toisinaan pitkäänkin tuoksuvan yrttiteen äärellä. Puhetta riitti paljon ja muustakin kuin siitä yhteisestä nimittäjästä. Kurssin virkistysretki tehtiin Eduskuntaan, jossa joimme kahvit ministeri Sinikka Mönkäreen seurassa. Ministeri vietti juuri viimeistä päiväänsä ministerinä, mutta ennätti hetkeksi keskustelemaan kanssamme. Veimme ministerille tuliaisiksi vesijuoksuvyön, josko hänellä tulevaisuudessa olisi enemmän aikaa kuntoiluun. Seuraavan päivän Ilta-Sanomissa Mönkäre poseerasi tuore juoksuvyö kainalossaan. Hotelli Korpilampi tarjosi kurssille oivalliset puitteet. Kaunis sää houkutteli kiertämään lammen useaan otteeseen viikon mittaan. Dementiahiihtoakin kokeiltiin, samoin pallo- ja vesijumppaa, rentoutusta ja tuolivoimistelua. Jossakin välissä ennätimme paistamaan Susannan kanssa tikkupullaa. Elvi ja Kirsi osoittivat huimaa potentiaalia näyttelijöinä. Näytelmän nimi oli Pussukkamatkailija. Viikko huipentui juhlaillanviettoon ja tanssiaisiin. Timo Järvenpää Kysely paljasti aukkoja inkontinenssitietämyksessä ja asenteissa: Virtsankarkailun hoitoon panostetaan, kun kiireellisimmiltä potilailta ehditään Alkuvuonna 2005 kaikkiin Suomen kuntiin ja sairaanhoitopiireihin lähetetty laaja kysely osoitti päättäjien ja kotisairaanhoidon esimiesten virtsainkontinenssitietämyksessä huomattavia puutteita ja alueellisia eroja, mutta myös halun parantaa hoitokäytäntöjä. Vaivan yleistä esiintymistä ja erityisesti taudista kärsivien työikäisten naisten määrää aliarvioidaan erittäin yleisesti. Tauti ja hoitomuodot tunnetaan edelleen melko huonosti, muun muassa virtsankarkailun yhteyttä vakavaan masennukseen ja laitostumiseen ei tunneta. Asiakastyötä tekevät priorisoivat inkontinenssin tärkeämmäksi resurssien kannalta kuin päättäjät. Virtsankarkailusta kärsivät joutuvat odottamaan hoitovuoroaan. Inkontinenssi on iso taloudellinen ja sosiaalinen kysymys: väärään tietoon perustuviin ratkaisuihin ei ole varaa, sanoo asiantuntijaryhmän puheenjohtaja, dosentti Pentti Kiilholma TYKSistä. Tutkimus tehtiin osana Inkontinenssi on meidän kaikkien asia kampanjaa. Tutkimuksessa selvitettiin terveydenhuollon päättäjien ja hoidosta vastaavien esimiesten tietämystä, asenteita, paikallisia hoitokäytäntöjä ja trendejä inkontinenssiin liittyen. Kyselyt postitettiin Kuntaliiton rekisterin perusteella. Kotikysely tehtiin kotisairaanhoidon tai kotihoidon esimiesten avustuksella satunnaisesti valituille asiakkaille. Osa lomakkeiden kysymyksistä oli samoja vastaajaluokkien välisten erojen selvittämiseksi. 187 päättäjää ja 211 esimiestä (yhteensä 398) ja 337 kotihoidon asiakasta vastasi kyselyyn. Tutkimuksen lääketieteellisinä asiantuntijoina toimivat muun muassa geriatrian, naistentautien ja urologian erikoislääkärit. KAMPANJOI VIRTSANKARKAILUPOTILAAT KUIVIKSI Suomalaiset eturivin inkontinenssiasiantuntijat ovat olleet mukana pystyttämässä maamme ensimmäistä, inkontinenssin koko kirjon kattavaa www-sivustoa. Uutta on myös sivustolla oleva Kysy lääkäriltä -palvelu, jossa eri alojen asiantuntijat vastaavat potilaiden kysymyksiin ilmaiseksi. 7

6 FINNILCO ry:n SYYSKOKOUS JA SYYSSEMINAARI Turussa hotelli Hamburger Börsin tiloissa la Keskusjärjestömme sääntömääräiseeen syyskokoukseen olivat viralliset edustajat saapuneet 18 jäsenyhdistyksestä, joten vain kahden edustajat puuttuivat. Tämä mielestäni ilahduttavasti osoittaa, että valtakunnalliset asiat kiinnostavat ja niihin halutaan vaikuttaa. Tämä on tärkeää; onhan kyseessä korkeimman päättävän elimen kokoontuminen. Puhetta johti puheenjohtaja Osmo Lindroos ja muistiinpanoja teki järjestösihteeri Tarja Smalen. Hallituksen jäsenten ja varajäsenten vaaleissa ääntenlaskijoina toimivat Marita Kumpulainen, Jouni Laukkanen ja Reijo Toivonen. Kaksi edellämainittua valittiin myös pöytäkirjantarkastajiksi. Kokous alkoi klo ja kesti noin kaksi tuntia. Noin tunnin pituisen kahvi- ja hengähdystauon jälkeen alkoi Syysseminaari. Tällöin paikalla oli noin 60 henkilöä. Seuraavassa eräitä otteita kokouksessa käsitellyistä asioista. Toimintasuunnitelma vuodelle 2006 Kevätkokouksen yhteydessä huhtikuussa Jyväskylässä Keski-Suomen Ilco ry viettää 30-vuotisjuhliaan ja vastaavasti syyskokouksen yhteydessä syyskuussa Hämeenlinnassa Kanta- Hämeen Ilco ry 20-vuotisjuhliaan. Kesäpäiville kokoonnutaan Uudellemaalle kesäkuun toisena viikonloppuna ja myöhemmin syksyllä toteutetaan syysseminaari risteilyllä Tallinnaan. Näistä molemmista kantaa vastuun Ilco Uusimaa ry. Sope-kursseja järjestetään kaikkiaan kahdeksan, joista seitsemän toteutetaan RAY:n ja yksi Kelan kustantamina. Yksityiskohtainen ilmoitus kursseista tässä lehdessä. Uusien tukihenkilöiden peruskoulutus järjestetään maaliskuussa Jyväskylässä. Talousarvio vuodelle 2006 Kurssitoiminnan loppusummaksi muodostui noin ja muun toiminnan noin euroa. Vastaavan suuruisia avustuksia anotaan RAY:ltä. Helena Parila Kymen Ilcosta kertoi meille keskusjärjestön ylläpitämästä jäsenrekisteristä, sen paikallisyhdistyksille suomista palveluista ja muista käyttömahdollisuuksista. Henkilövalinnat Puheenjohtajaksi valittiin edelleen Osmo Lindroos Hallituksen kokoonpanoksi muodostui kahden äänestyksen jälkeen (varsinaiset ja varajäsenet): Juha Järvinen, Teija Kalinainen (henkilökohtainen varajäsen) Outi Laine, Kai Sjölund Helena Parila, Jorma Lakka Matti Rönkkö, Marita Kumpulainen Antti Salminen, Anne Salmi Jarmo Salonen, Lea Tuominen Teksti: Osmo Lindroos Kuvat: Jarmo Salonen Kai Sjölund Työryhmät vuodelle 2006 Lehtityöryhmä Kai Sjölund (ryhmän puheenjohtaja) Kurssityöryhmä 1. varapuheenjohtaja Nuorisotyöryhmä Niina Haapaniemi Kansainvälisten asioiden työryhmä Osmo Lindroos Työryhmien jäsenet valitsee Finnilcon hallitus vuoden 2006 ensimmäisessä kokouksessaan puheenjohtajien ehdotusten perusteella. Tilintarkastajat Raija Leino ja Olli Visakas sekä heidän varamiehensä Lasse Suvilaakso ja Risto Rahkola Porilaisen Matti Teljon aiheena oli Finnilco ja julkisuus. Tätä aihetta ei ole aikaisemmin käsitelty tilaisuuksissamme ja se antoi siten meille kallisarvoisia vinkkejä pyrkiessämme saamaan asiaamme esimerkiksi muiden lehtien sivuille. 8

7 Vuoden 2006 hallituksen varsinaisten jäsenten vaali on suoritettu ja ääniä laskevat Marita Kumpulainen ja Jouni Laukkanen Tarkkaavaista syyskokousyleisöä Finnilco-lehden pitkäaikaisimmat päätoimittajat kukitettuina. Rauno Nieminen (vas.) esitti syysseminaarissa laajan ja mielenkiintoisen historiikin 30-vuotiaasta lehdestämme. Osmo Lindroos piti lyhyen katsauksen tämän päivän lehdestä ja Kai Sjölund toimi tilaisuuden juontajana. Hallitus kokoontui perjantai-iltana tämän vuoden 4. kokoukseensa. Vasemmalta: Matti Rönkkö, Antti Salminen, Outi Laine, Kai Sjölund ja Helena Parila. Edessä oikealla järjestösihteeri Tarja Smalen. Kuvasta puuttuvat Jarmo Salonen (kameran takana) ja Osmo Lindroos (johtaa kokousta) Tilaisuuden musiikista huolehti Aila Ala-Aho Vaasasta. Kesäpäivät järjestettiin toukokuun lopulla Kainuussa. Siellä oli ensimmäistä kertaa ohjelmassa ns. Mölkkykisa. Tuon kisan palkinnot jaettiin syysseminaarin yhteydessä. Kuvassa ko. kisan voittaneen Ipaa/Kasuilco joukkueen jäsenet Ari Kellokangas ja Ari Solonen. Palkinnot jakavat keskusjärjestön hallituksen jäsenet Teija Kalinainen ja Matti Rönkkö. 9

8 POHJOISMAINEN KOKOUS (to-su) Teksti: Osmo Lindroos Kuvat: Jarmo Salonen Kokouksen osanottajat purjehduksella eteläisen Norjan jylhissä rannikkomaisemissa kesäisen hellesään suosimina 10 Tämänvuotisen pohjoismaisen kokouksen järjesti Norilco ja puheenjohtajana toimi isäntämaan Arne Holte. Paikkana oli eteläisessä Norjassa Kristiansandin kaupungin liepeillä sijaitseva Strand Hotel, varsin tasokas merenrantahotelli. Osanottajia oli tyydyttävästi: Norjasta 11, Tanskasta 4, Suomesta 3, Ruotsista 2 sekä Islannista ja Fär-saarilta kummastakin 1. Meitä suomalaisia edustivat Hannu Luutonen, Jarmo Salonen ja allekirjoittanut. Ajan myötä näistä tapaamisista on tullut ns. sisäänlämpiäviä, kun vuodesta toiseen suunnilleen samat henkilöt tapaavat toisiaan. Tällä kertaa oli melko lailla uusia kasvoja mukana. Se on vain hieno asia ja johtui osittain siitä, että tapausta edelsi Norilcon hallituksen kokous saman hotellin suojissa. Perjantai oli varsinainen kokouspäivä. Aloitimme klo ja lopetimme klo Lounas- ja kahvitauot loivat hengähdystaukoja. Heti aluksi me suomalaiset saatoimme esitellä useiden vuosien yhteispohjoismaisen työn tuloksen, avannekortin. Sen lopullinen viimeistely ja valmistus tapahtui Jarmo Salosen valvonnassa turkulaisessa alan liikkeessä ilcolaista Pohjolassa tulee saamaan kyseisen kortin haltuunsa tämän syksyn kuluessa. Finnilcon johdolla käsitelttiin sääntömuutosasioita. Vaikeassa kieliasiassa sovittiin, että ainakin paperilla virallisena kokouskielenä tulee olemaan englanti. Komiteakokous ( = eri maiden puheenjohtajien tapaaminen tammikuun lopulla ) voidaan jatkossa pitää myös Helsingissä ja Reykjavikissa. Näin esimerkiksi vuonna 2006 komiteakokous on alkuvuodesta ja varsinainen pohjoismainen kokous lokakuussa Islannissa. Yhteispohjoismaisen informaation jakamiseksi sovittiin, että jokaisen maan jäsenlehteen sen ensimmäiseen numeroon tulee vuosittain yhden sivun raportit kustakin pohjoismaasta. Aineisto toimitetaan englanninkielisenä joulukuun alkuun mennessä. Jorunn S. Movold kertoi hänel-

9 Saahan rikas tunturimaa herättää unelmia suomalaisessa kokousedustajassa Vastaavia hinnakkaita menopelejä saapui noin 20 hotelli parkkipaikalle lauantai-iltapäivänä keski-ikäisten norjalaisleidien viikonlopputapaamiseen. le jo vuosikymmeniä sitten tehdystä Kockin rakosta, sen eduista ja haitoista. Valitettavasti alustus oli norjankielinen ilman tulkkausta, joten allekirjoittanut pystyi tajuamaan vain otteita sieltä sun täältä. Harmi, koska esitys oli realistinen, mielenkiintoinen ja herätti paljon keskustelua. Sinänsä tyypillinen osoitus näiden pohjoismaisten tapaamisten takapajuisuudesta nimenomaan siinä mielessä, että saa puhua mitä kieltä tahansa ( ei suomea!). Tässä yhteydessä on annettava tunnustus puheenjohtaja Arne Holtelle siitä, että hän ainakin yritti tulkata asioita mahdollisimman paljon englanniksi. Frank D Hernes kertoi sujuvaa englanninkieltä käyttäen norjalaisten nuorisotoiminnasta. Se oli koko viikonlopun parasta antia. Ei voi muuta kuin ihailla ja kadehtia tunturimaata heidän aktiivisista nuoristaan. Pohjoismaiset kielet hallitseva Hannu keskustelussa tanskalaisedustajien kanssa kahvitauolla. Tapaamisissa on säännöllisesti useita kymmeniä osanottajia ja ne ovat välillä jopa extreme-lajeja lähestyviä. Frankin mukaan juuri näin yhteisöllisyys ja vastuun ottaminen korostuvat. Tarkkoja ollaan sen suhteen, että osanottajat ovat todella nuoria, sillä ehdoton yläikäraja on 35 vuotta. Perinteisesti aiheina olivat raportit IOA:n ja EOA:n viimeaikaisista tapahtumista sekä twinning, joka tarkoittaa esimerkiksi juuri sitä moninaista apua, jota Finnilco vuosien saatossa on antanut virolaisille. Seurauksena on omilla jaloillaan seisova ja varsin aktiivinen Estilco ja sen myötä avanne- ja vastaavasti leikatun tasokkaampi elämä Suomenlahden eteläpuolella. Vastaavanlaista alkusysäystä me suomalaiset saimme 25 vuotta sitten ruotsalaisilta kohtalotovereiltamme. Kansainvälisesti valitettavaa on ilco-toiminnan suuret vaikeudet ja lähes loppuminen U.S.A:ssa. Mielenkiinnolla seurataan, mitä jatkossa tapahtuu. Yllättävä tieto. Alustavasti oli esillä myös Kansainvälinen Avannepäivä lokakuun alussa Sen teemaksi on valittu Living Life to the Full. Sosiaalisesta puolesta vastasivat päivälliset iltaisin ja koko päivän purjehdus hienossa aurinkoisessa säässä eteläisen Norjan rannikkovesien upeissa ja jylhissä maisemissa. Lopuksi haluan heittää ilmaan ihan henkilökohtaisen kysymyksen. Olisiko sittenkin tarkoituksenmukaisempaa järjestää nämä kokoukset kunkin maan pääkaupungin läheisyydessä? Matkustaminen ilman välilaskuja ja pitkiä odotuksia terminaaleissa olisi helpompaa. Onhan nähtävyyksiä myös metropolien tuntumassa. Seuraava Lehti ilmestyy helmikuussa Aineisto päätoimittajalle viimeistään mieluiten sähköpostilla, myös paperiversio tai levyke käyvät. Huom uusi sähköpostiosoite: kai.sjolund@finnilco.fi Myös postiosoite muuttuu vuoden 2006 alusta: Kai Sjölund, Talvikkitie 5 A 124, VANTAA 11

10 Totta vai tarua? Kommentti näköalapaikan Voiko olla totta? kirjoitukselle (Finnilco 3/2005) Paula Pajarinen, avannehoitaja Parhaan mahdollisen paikan löytyminen uudelle avanteelle on jokaiselle avannehoitajalle, leikkaavalle kirurgille ja uudelle leikattavalle suuri haaste. Sillä on suora yhteys avanneleikatun toipumiselle ja pärjäämiselle uudessa elämässään. Valitettavasti aina ei ole mahdollisuutta merkata avanteen paikkaa etukäteen leikkaustilanteen äkillisyyden takia. Jos avanneleikkauksen ajankohta pystytään ennakoimaan ja suunnittelemaan, voidaan avanteen paikka myös suunnitella rauhassa. Se tehdään aina yksilöllisesti yhteistyössä potilaan, avannehoitajan (tai -vastaavan) ja kirurgin kanssa. Avanteen paikan etsimisessä ja merkkaamisessa on huomioitava monta asiaa: - Avanteen tulee olla sellaisessa paikassa, että sen hoito ja käsittely on mahdollisimman vaivatonta. Selvitetään potilaan oma suorituskyky: näkö, käsien toiminta jne. sekä olosuhteet, joihin hän on palaamassa leikkauksen jälkeen. - Paikannetaan avannetyypin mukainen sijainti vatsalla(yleensä: paksusuoliavanne navan vasemmalla ja muut oikealla puolen ) - Etsitään optimaalisin kohta kolmion malliselta alueelta: napa, suoliluun harjanne ja häpyluu. Paikannetaan pitkä, suora vatsalihas potilaan ollessa makuulla ja nostaessa päätään. - Huomioidaan leikkaushaava, vatsan poimut, arvet, vyotärön kohta ja rypyt. - Huomioidaan potilaan kunto. Onko odotettavissa laihtumista vai lihomista leikkauksen jälkeen. - Sovitetaan avannesidos merkattuun kohtaan ja potilaan ollessa makuulla, istumassa ja kumarrellessa varmistetaan paikan sopivuus. Omat vaatteet on hyvä olla tuolloin päällä. Silloin nähdään myös vyötärölinja paremmin. Piirretään liukenemattomalla tussilla avanteen paikan vaihtoehdot vatsalle. Varmistetaan, että merkkaus näkyy vielä leikkaukseen mentäessä. -Potilaan omat toiveet otetaan aina huomioon. Valitettavasti niitä ei aina voida toteuttaa pelkästään esteettisin perustein. Kirurgille jää suurin vastuu saada suolen verenkierto riittämään ja avanne rakennettua varmimpaan mahdolliseen paikkaan, jotta erilaisten komplikaatioiden riski minimoituisi. Niiden korjaaminen vaatii hyvin usein uusintaleikkauksen. Uskallan kuitenkin olla varma siitä, että kenellekään ei tahallaan tehdä avannetta väärään paikkaan eikä ole olemassa mitään yleistä trendiä tehdä avannetta aiempaa ylemmäksi. Asiasta on hyvä keskustella ja niin teimmekin viimeksi avannehoitajapäivien yhteydessä sekä uuden avannehoitajakurssin harjoitustunnilla piirrellessämme vaihtoehtoja toistemme vatsoille. Keskustelu ja arvionti jatkuu joka päivä myös kirurgien kanssa. Yritämme kaikin keinoin, jokainen tahollamme, Teidän parastanne! Avannehoitajien Euroopan kongressi Suomessa kesäkuussa 2005 ECET 2005 ( European Council of Enterostomal Therapists) kongressi avannehoitajille ja avannepotilaiden hoidosta kiinnostuneille keräsi Helsingin Messukeskukseen juhannuksen alusviikolla 1100 osallistujaa yhteensä 38 maasta. Suurin osa tuli tietenkin Euroopasta, mutta kauimmaiset vieraamme tulivat Intiasta, Japanista, Australiasta, Etelä-Afrikasta ja Brasiliasta asti. Kesämme kaunein viikko näytti aurinkoiset ja helteiset päivänsä ja valoisat yönsä. Kongressin teemana olikin The sun never sets in stomacare. Kolmena päivänä kuulimme kymmenittäin korkeatasoisia luentoja ja alustuksia aikuisten ja lasten avanteenhoidosta, haavahoidoista sekä pidätyskyvyttömyyshoidoista. Poster-esityksiä oli kertynyt n.50 ja näytteilleasettajina oli yli 10 kansainvälistä avannetarvikefirmaa. Saimme vaihtaa ajatuksia ja kokemuksia kollegoidemme kanssa. Saimme uusia kontakteja maailmalle saadaksemme sieltä apua ja mikä parasta antaaksemme sitä myös heille. Paula Pajarinen TUKIHENKILÖKOULUTUS UUSILLE TUKIHENKILÖILLE Finnilco ry järjestää uusille tukihenkilöille kurssin, joka pidetään Jyväskylässä Paikka ja ohjelma ovat helmikuun lehdessä. Kurssi on osallistujille maksuton. Finnilco korvaa kurssilaisille jälkikäteen matkakulut valtion matkustusohjesäännön mukaan. Majoittuminen on kahden hengen huoneissa. Kurssilla käsiteltäviä aiheita työstetään luennoimalla, keskustelemalla ja tarvittaessa myös pienryhmissä. Jäsenyhdistyksiä pyydetään ehdottamaan henkilöitä tukihenkilökoulutukseen lähettämällä tiedot halukkaista (henkilötiedot, leikkausvuosi, avannetyyppi) Finnilcon toimistoon postitse tai sähköpostitse (finnilco@finnilco.fi) mennessä. Lisätietoja kurssista: Antti Salminen/puh Finnilco ry 13

11 Me Ipaalaiset IPAA-YHDISTYKSEN KESÄPÄIVÄT JAALASSA Kuvat:Teija Kalinainen Kesäpäivillä Jaalan kestikartano Aurantolassa tavattiin vanhoja tuttuja ja uusia tuttavuuksia. Heitettiin perinteisesti tikkaa ja uutena lajina mölkkyä tähtäimenä seuraavat Finnilcon kesäkisat. Keskusjärjestön kisojen mölkyn kiertopalkintohan vuonna 2005 meni joukkueelle IPAA/KASUILCO. Tarinointia laavulla sekä.. Kokeiltiin monille ihan uutena lajina melontaa, ensin kuivaharjoitteluna tutustumista myös nelijalkaisiin ystäviin...ja sitten tositoimiin. Mukavaa oli Kesäpäiväporukkaa koolla. 15

12 VOIMAA, VIRKISTYSTÄ JA VALVOMISTAKIN KUNNONPAIKASSA Joukon harvettua kuntoutuksen aloitti sympaattisen Raijan osaavassa ohjauksessa seitsemän menevää henkilöä ympäri Suomea. Jo alkumetreillä selvisi, että ryhmän pieni koko oli suuri vahvuus. Kunnonpaikka oli kunnon paikka. Ruoka oli niin mahtavaa, että se aiheutti ylensyöntiä ja jopa alkavaa suolitukosta. Verenkiertoa ja suolentoimintaa edistäviä juomia olisimme kuitenkin toivoneet Kelan korvauksen piiriin kuuluviksi. Kunnonpaikan liikuntamahdollisuudet olivat monipuoliset. Laitoimme itsemme alttiiksi useille koitoksille, kuten vesijumpalle, kuntosalille, syrjähypylle, sauvakävelylle sekä monenlaisille jumpille unohtamatta venytyksiä. Nian avulla sukelsimme itämaisen maailmaan syövereihin löytäen sisäisen itsemme. Ryhmäläisten kunto todettiin hyväksi kunto- ja kävelytestin avulla vähäisistä yöunista (2h) riippumatta. Kiitosta saivat myös kuntoutettavien harvinaisen hyvät perät avannehoitajan etusormitestauksessa. Ohjelma oli monipuolinen ja tiivis. Luento-osuudet olivat asiantuntevia ja kohderyhmälle erittäin hyvin suunnattuja. Kiitokset näistä erityisesti Raijalle, Tuulalle, Samille ja Petelle. Mieleenpainuvin kokemus oli avannehoitajan johdolla tapahtunut vierailu häimyisille, eksoottisille erikoismessuille Kuopiohalliin. Siellä koimme unohtumattomia elämyksiä ja teimme mielenkiintoisia apuväline hankintoja. Ulkoruokinnan sekä lääkärin puhuttelun uhallakin vietimme monipuolista yöelämää. Tanssimme iltaisin Kunnonpaikan tähtitaivaan alla, kahvinporojen päällä sekä tutustuimme Kuopion kiihkeään sykkeeseen tanssien pöydillä suomirockin tahdissa. Ensi vuonna tätä kurssia ei pidetä pitkään jatkuneen alhaisen osallistujamäärän vuoksi. Siksi olisikin tärkää, että IPAA:laiset aktivoituisivat hakeutumaan kuntoutuksiin, että niitä jatkossakin järjestettäisiin. Tarvitsemme tietoa ja vertaistukea arjessa selviämiseen, johon kuntoutukset antavat hyvän mahdollisuuden. Vetoamme teihin Suomen kansa: Kaikki pussieläimet joukolla kuntoutukseen!!! PS. Kurssin jatkobileet järjestetään IPAA-yhdistyksen talvipäivien yhteydessä Kuopion Rauhalahdessa Joukolla mukaan. Kurssin pussieläimet: Tanja Rintamäki, Leena Lehtinen, Seppo Koukku, Pauli Huczkowski, Johanna Ala-Nissilä, Annina Ylikoski ja Juha Kemppainen. IPAA- ja IAA-leikattujen kurssilaiset karaoketunnelmissa Nuorisonurkka HUOMIO KAIKKI IPAA-NUORET! TERVETULOA KUOPIOON ! Ajatuksena on kokoontua Ipaa-yhdistyksen talvipäivillä. Tiedossa hubaisaa yhdessäoloa ja liikunnallisia hetkiä! Talvipäivistä tulossa lisää tietoa jäsenkirjeessä. Lisätietoja myös ja puh T: Niina 16

13 FINNILCON NUORTENVASTAAVA 2006 Koko nimi: Niina Maria Johanna Haapaniemi Synt.aika: Siviilisääty: naimaton Asuin- ja kotipaikka: Turku S.postiosoite: Koulutus: tradenomi Horoskooppi: Rapu Perussairaus: Colitis Ulcerosa Leikkaus: ipaa v.1993 (ilman väliaikaista avannetta) Yhdistykset: Ipaa-yhdistys ja Turun Seudun Ilco Luottamustehtävät: Hallituksen jäsenenä Ipaa ry:ssä, nuorisovastaava, tukihenkilö, ent. Turun Seudun Ilcon hallituksen jäsen Kurssit: Leikattu ja läheinen, nuorten sopeutumisvalmennus, Siilinjärven kuntoutus, tukihenkilö Mitä yhdistystoiminta on antanut: Uusia hyviä ystäviä ja voimaa jaksaa eteenpäin! Tavoitteet: Saada nuorisotoiminta alulle Motto: Elä täysillä! Terveiset: Nuoret ottakaa rohkeasti yhteyttä ja kertokaa millaista toimintaa haluatte! PUUHANURKKA T U N M O I L P S A U I R N E Ä O I L A V A K O U R K E I S P Y L N E N Y H I O K E S H T Q N C H O E F D V M S N Y I O U E T O C V I D I F E N T U A O T M R I A E Y O N A A S L Ö V S I C E M R D I G C V I F K T H U G A E Ö M S I Q A D R F U I B N E Y U O M I V P H A I L E H D U T M K E T T U Y A N E A E O U I L C O L A I N E N H S H E L M I R C U I L L A I D R P A A V I A A P I Y G O L U O I H J I V Q K L E H Ö P C S L X E I L C I L S A N R T O Etsi seuraavat sanat ruudukosta. Voivat olla pysty- tai vaakaasennossa, sekä vasemmalta oikealle tai päinvastoin. 1. FINNILCO 2. ILCOLAINEN 3. YHDISTYS 4. AVANNE 5. IPAA 6. RUOKAVALIO 7. TULEHDUS 8. COLITIS 9. CROHN 10. SOPEUTUMINEN Ja ei kun etsimään sanoja ja vaikka itse myös rakentamaan ristikkoja tms. ja lähettämään seuraavan lehteen. 17

14 HALLITUKSEN KOKOUS KARTANOMILJÖÖSSÄ Syyskuun 2-3. päivinä ( pe la ) hallituksellemme tarjoutui miellyttävä tilaisuus pitää kalenterivuoden kolmas kokous suuren länsi-uusimaalaisen kartanon tiloissa. Paikka sijaitsi Vihdissä puhdasvetisen ja kalaisan Tuohilammen vehmaissa maisemissa. Kartanoa isännöi lääketehdas Orion ja meitä emännöi viikonloppuna Oriola Oy:n tuotepäällikkö Raisa Jäppinen. Päivällisellä ennen kokouksemme alkua oli läsnä myös myyntipäällikkö Kirsi Katila. Meille kerrottiin kartanon mielenkiintoisesta historiasta ja sen nykyisestä laajasta käytöstä koulutus- ja kurssikeskuksena. Koska hallituksemme kokoontuu suhteellisen harvoin, asialistat muodostuvat pitkiksi, joten perjantaina alkuillasta aloitettu kokoustenpito jatkui lauantaiaamuna aina lähtölounaaseen asti. Lauantaina ennen aamiaista kiertelin kauniina myöhäiskesän aamuna lähes tunnin ajan kartanon alueella. Nostalgiset muistot valtasivat mieleni, sillä olen viettänyt lapsuuteni lounaissuomalaisessa saaristolaiskartanossa. Isäni toimi nimittäin Paraisilla Lofsdalissa nykyisin hyvin suositun saaristotien varrella auton- ja traktorinkuljettajana. Ilmeisesti emäntämme huomasi tyytyväisyytemme, koska hän kutsui meidät ensi helmikuussa pitämään vuoden 2006 ensimmäistä kokoustamme samaan paikkaan. Pääsääntöisesti kokoonnumme hotelleissa, joten poikkeavan ja miellyttävän kokousympäristön lisäksi nämä tilaisuudet ovat taloudellisesti merkittyksellisiä keskusjärjestöllemme. Siksi esitän Finnilcon hallituksen ja omasta puolestani lämpimät kiitokseni. Osmo Lindroos Uutta tietoa Oulun kurssilta Kylpylähotelli Edenin kuohuvat altaat ja hierovat suihkut saivat olla rauhassa suoliavanneleikatuille järjestetyn sopeutumisvalmennuskurssin osanottajien puolesta syyskuun alussa. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri oli kutsunut mukaan 13 avanneihmistä ja ohjelmaa riitti siinä määrin ilman altaita ja hoito-osastojakin, että ainoa paikan erikoisuus, josta kurssilaiset ohjelmassaan nauttivat, oli merenranta nuotioiltoineen. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri saa ylimääräiset kiitokset siitä, että se järjestää tiettävästi ainoana sairaanhoitopiirinä oman kurssin keskussairaalansa eli Oulun yliopistollisen sairaalan (OYS) avanneleikatuille, joita tulee vuosittain noin uutta Pohjois-Suomen alueelta. Nyt mukana olleet olivat läpileikkaus heistä. Ikäjakauma seuraili melko tarkasti avanneleikattujen keskimääräistä ikää, nuorin oli 46-vuotias ja vanhin virkeä 76-vuotias. Joukossa oli vain kaksi ohutsuoliavanneleikattua, muilla oli paksusuoliavanne syöpäleikkauksen seurauksena, mutta myös muita syitä avanteeseen oli. Paikallinen kurssi antoi osanottajilleen paljon. Perinteisen ja hyvin merkittävän vertaistuen ohella saatiin runsaasti uutta tietoa ja lisää varmuutta oman avanteen kanssa elämiseen. Todennäkösiesti tämän kurssin ansiosta yhä useammalla pohjoissuomalaisella paksusuoliavanneihmisellä on käytössään korkki ja suolihuuhtelu, joista kahdella kurssilaisella oli paljon myönteistä kerottavaa, yhdellä jo kuuden vuoden ajalta. Professori, vatsakirurgian erikoislääkäri Jyrki Mäkelä puhui avanneleikatuille yleisistä tyristä, nykyään yleistyneistä tyrien verkkokorjauksista ja toi kurssilaisille hyviä uutisia. Hänen mukaansa lähiaikoina aloitetaan avannetyrien leikkaukset tähystämällä, jolloin avanteeseen itseensä ei enää tarvitse kajota. Ensimmäinen avannetyrän tähystysleikkaus tehdään Mäkelän mukaan OYS:ssä gastroenteorologien valtakunnallisen tapaamisen yhteydessä. Muutakin uunituoretta OYS:n 19 avannehoitaja Marja Niskasaaren johtamalla kurssilla oli tarjottavanaan. Fysioterapeutti Raija Juopperi esitteli ja testasi ryhmäläisillä uraauurtavat, ja jo pitkään kaivatut, ohjeet avannepotilaan vatsalihasharjoitteille. Kevyesti etenevän vatsalihasharjoittelun voi aloittaa, kun vatsan alueen leikkauksesta on kulunut kuukausi. Harjoitteet ovat yksi sovellus niin sanotusta Pilates-ohjelmasta ja ne perustuvat hengitys-, vatsa- ja lantiolihasharjoituksiin. - Harjoitteiden tarkoituksena on ehkäistä parantuneen vatsalihasvoiman kautta mahdollisen tyrän syntymistä avanteen ympäristöön. Harjoittamalla suoraa ja poikittaista vatsalihasta saadaan lisää tukea avanteen ympärille, harjoitteiden suunnittelijoihin kuuluva fysioterapeutti esitteli. - Kun avanne on muotoutunut, on vatsanpeitteiden kunnosta huolehdittava. Esimerkiksi kuntosalista ei ole haittaa mutta järjen on oltava mukana harjoiteltaessa. Kaikki normaaliliikunta on hyväksi, muistutti myös professori Mäkelä.

15 Muunkinlaista terapiaa kurssilla oli tarjottavanaan. Kuntoutusohjaaja Anna-Liisa Piekkolan johdolla sukellettiin omaan itseen ja kriisin kohtaamiseen ja keskuteltiin myös avoimesti aroista aheista kuten parisuhteen hoitamisesta. Ravitsemustietous on avanneleikatuille aina tarpeen ja sitä tarjoili ravintoterapeutti Merja Jäntti. Sosiaalityöntekijä Eija Kojolan opastuksella päivittivät kurssilaiset sosiaaliturvaansa. Kävi ilmi, että kuntakohtaisesti on paljon eroja siinä, minkälaista tukea avanneleikatut saavat. Muun muassa vammaistuen saaminen ei ole itsestäänselvyys kaikissa vakuutuspiireissä, ja kuntien välillä on eroja myös siinä, mitä apuvälineitä terveyskeskuksesta avannepotilaat saavat. Luonnollisesti kurssilaiset pääsivät tapaamaan myös avannesidosedustajia ja tutustumaan uutuuksiin. Henkilökohtaiset Merjan ja kurssin toisen avannehoitajan Päivi Palosaaren vastaanotot olivat kullanarvoisia. Eija Kesälahti, Kuusamo PARIKURSSI YLI-HÄRMÄSSÄ Sain lukea Finnilco-lehdestä parikursseista, joita aina silloin tällöin järjestetään ja sehän kolahti, oli kolahtanut monelle muullekin pariskunnalle. Hakemuksia oli tullut runsaasti ja oli varmasti vaikea valita ketkä onnelliset pääsisivät kurssille mukaan. Kursseja järjestetään joka vuosi ja olin hakenut aiemminkin, mutta tällä kertaa onnisti, kuten myös peräti 16 pariskunnalla. Meitä oli 32 osallistujaa kauniina maanantaiaamuna Ylihärmässä, Härmän kuntokeskuksessa. Kaikki istuivat jännittyneinä suuressa ringissä ja katselivat toisiaan uteliaasti. Pian tulimme tutuiksi ohjaajien järjestämien tutustumiskeskustelujen avulla. Saimme runsaasti kannustusta, erilaisia tietopaketteja luentojen muodossa ja uusia työkaluja elää parisuhteessa edelleen niistä lukemattomista yhdessäolovuosista huolimatta, joita useimmilla oli takana. Siellä oli mukana niin isoisovanhempia kuin myös nuorempia. Vitsit lensivät ja kukin kertoi miten omat läheiset tai lapsenlapset olivat avanteeseen mutkattomasti suhtautuneet, todeten papan saaneen mansikan. Oli hyvä kuulla miten kukin oli uuden asian kanssa oppinut elämään tai miten suuria vaikeuksia ja muutoksia se oli joidenkin elämään tuonut. Kaikilla meillä oli takanamme vakava sairaus tai onnettomuus, jonka seurauksena olimme samalla viivalla avanteemme kanssa ja terve puoliso oli yrittänyt jo siihenkin asti tukea miten parhaiten taisi, nyt vain saimme siihen lisää uusia näkökulmia molemmille sekä sairastuneelle että läheiselle. Vertaistuen jakaminen olikin yksi antoisimpia kokemuksia tällä kurssilla. Hotellihuoneet saivat kiitosta, samoin kuin kurssiympäristö ja erityisesti ruokasali, jossa riitti makuelämyksiä jokaiselle päivälle, että piti hetken paastota kurssin jälkeen, kun siellä saimme ruokaa yli tarpeen, mutta kun sai kerrankin istua valmiiseen ja gourmet-tasoiseen pöytään, niin tulihan sitä hyödynnettyä. Käytössämme oli pienimuotoinen kylpylä turkkilaisine saunoineen ja erilaisine altaineen, tiiviin ohjelman vuoksi sen hyödyntäminen jäi monilla vain yhteen kertaan. Eräs kurssilainen pääsi traumastaan, koska sai luvan kokeilla pallomerta vaikka vuosia olikin hieman liikaa. Jokaisella oli mahdollisuus 21 keskustella henkilökohtaisesti omista ongelmistaan erittäin kokeneen avannehoitajan kanssa ja myös muiden asiantuntijoiden mielipiteitä sai kysellä. Avannetarvikkeita esiteltiin, kuten näillä kursseilla on tapana, ja saimmepa jopa pienen stand up -komiikkaesityksen, jolle naurettiin sydämen pohjasta ja näin kääntyivät ikävätkin kokemukset mahdollisuuksiksi ja voitoiksi. Opimme myös mitä muuta käyttöä on monilla aivan tavallisilla esineillä. Kurssin vetäjät puhalsivat yhteen hiileen kurssilaisten parhaaksi, sen panivat kaikki merkille. Se halausten lukumäärä jonka jokainen tuolla kurssilla antoi ja sai, teki meistä rikkaampia ja vahvempia tulevaisuuttakin varten. Tutustuimme lähiympäristön nähtävyyksiin ja pienestä takapakista huolimatta koimme yhden riemukkaan illan jota voimme muistella jälkeenpäin ja ehkä se innoitti jotkut isovanhemmat tuomaan jälkikasvunsa aitoon pohjalaiseen, vaikkakin kasainväliset mitat täyttävään, huvipuistoon jo ensi kesänä. Olimme kilttejä oppilaita koska lähtöpäivänämme saimme niskaamme ämpärillisen kompiaisia veden sijaan. Pirjo Vänskä Kurssin vetäjät Elsi Hautaniemi (va ), Lasse Suvilaakso ja Merja Hakola Kuva: Pirjo Vänskä

16 Osmo Kärkkäistä ( ) muistellen Tätä muistokirjoitusta varten olen haastatellut Osmon kanssa pitkään ilco-työtä tehneitä Savon Ilco ry:n jäseniä Sakari Aukeeta, Arvo Hoffrenia, Eino Pekkarista ja Matti Kärkkäistä. Omakohtaista ilco-yhteistyötä Osmon kanssa ehti kertyä reilut 12 vuotta. Kaikkien haastattelussa tuli esille, että Osmo todella paneutui asiaan, puuhamies kaikella tarmollaan, vankasti asialla yli 20 v. Saadakseen asioita eteenpäin Osmo Sakari Aukeen mielestä suorastaan savusti muita työhön mukaan, järjestämällä ilco-tilaisuuksia ympäri Savonmaata, sekä isoja tilaisuuksia terveydenhoito-oppilaitosten kanssa Kuopiossa ja Joensuussa. Osmon aloitteesta ja toimesta myös Pohjois-Karjalan Ilco perustettiin. Arvo Hoffren, Savon Ilco ry:n ensimmäinen puheenjohtaja, kertoi tavanneensa Osmon ensimmäisen kerran Savon Ilco ry:n perustamiskokouksessa. Osmo oli tuolloin ollut Finnilcon henkilöjäsen. Osmosta oli tuolloin tullut Savon Ilco ry:n sihteeri, jota tehtävää hän hoiti erittäin tarmokkaasti kuolemaansa saakka. Osmo oli ns. hyvä kynämies, joka tarmokkaasti lehtikirjoituksin ajoi avanneleikattujen asiaa. Lehtien liitteiden mainostuksilla, käsitöillä ja myyjäisillä ym. hankittiin varoja oman toimiston ostamiseksi Niiralasta. Avannetarvikejakelun takkuillessa Osmo tuli avuksi; kirjelmien jälkeen kaupunki antoi tarvikkeita riittävän määrän. Osmo oli taitava taktikko ja sitkeä viemään asiat loppuun haluamallaan tavalla. Arvon mielestä vähempikin patistaminen olisi riittänyt. Illanvietot Arvon mielestä olivat hauskoja. Eino Pekkarinen kertoi Osmon pursunneen ideoita, aikaansaava johtaja, joka kesti myös arvostelun. Patisti muita jatkuvasti mukaan ilcotyöhön. Matti Kärkkäinen kertoi tavanneensa Osmon ensi kerran KYS:ssä ollessaan leikattuna ja kiireisen työelämän uuvuttamana. Tukihenkilönä Osmon ihmisläheinen leppoisa olemus ja kansanomaisen selkeä asioiden selitys loi uskoa elämä jatkuu. Osmo oli aina pienen ihmisen asialla, kesti arvostelun, kuittasi vinoilut huumorilla ja ennen kaikkea, ajoi asiat loppuun. Matti Kärkkäinen kertoi heti ensitapaamisella (KYS:n petissä) suostuneensa ilco-työhön Osmon sitä tiedustellessa. Matti ihmetteli mistä Osmo sai voimia hoitaa koko hommaa. Edelleen Matti kertoi saaneensa enempi kuin pystyi antamaan ja oli kiitollinen 20-vuotisesta yhteisestä taipaleesta. Omasta yhteisestä ajasta jäi hyvin samantapaiset käsitykset kuin edellä kerrotuilla pitempiaikaisilla kamuilla. Käytinkin alkuvaiheessa Osmosta termiä toiminnanjohtaja. Osmo ei siitä pitänyt, joten siitä piti luopua. Osmo tähdensi toistuvasti ilco-työssä asioiden tärkeysjärjestystä: tukihenkilötoiminta, ensitiedonkurssit, muu kurssitoiminta, vapaa-ajan touhut. Esimerkillisellä tavalla Osmo huolehti Savon 23 Ilcon varainhankinnasta myyjäisillä, lehtien liitteillä, puukäsityöllä ym. Posava 4 projekti, 4 yhdistyksen yhteinen hanke oli Osmon sitkeiden neuvottelujen aikaansaannos. RAY:n tuella toteutettu projekti toimii lähimmäisapuna yksin asuville ja vaikeasti vammautuneille lähimmäisille. Tässäkin Osmo oli pienen ihmisen asialla koko sydämellään ja tarmollaan. Savon Ilco hallinnoivana yhdistyksenä ja Osmo projektin vetäjänä ja vastuuhenkilönä ei lannistunut, vaikka ei aina saanutkaan toivomaansa apua eikä ymmärrystä. Osmon itsensä kertomana hänestä tuli sydämestään ilcolainen leikkauksen jälkeen KYS:ssä. Hän olisi halunnut tavata aikaisemmin vastaavasti leikatun henkilön, vaitiolosäännökset tulivat esteeksi. Sairaalan henkilökunta ei voinut tapaamista järjestää. Tuolloin Osmo oli päättänyt ja sanonut, että häntä saa tulevaisuudessa vapaasti ko. asialla vaivata. Kaikella tarmollaan Osmo oli kehittämässä ilco-järjestön tukihenkilötoimintaa ja kurssitusta, josta me nuoremmat ilcolaiset olemme hyvin kiitollisia. Leppoisa, lämminhenkinen, tarmokas, sitkeä lähimmäinen on poissa. Osmoa kiitollisuudella muistellen Savon Ilcon väki Viljo Pulkkinen, puheenjohtaja Hyvin monitoimisena ihmisenä Osmolle soittoharrastus toimi terapiana leikkauksen jälkeisenä vaikeana aikana, kertoi Osmon puoliso Helka. Kuvassa Osmo virittelee pikkujoulutunnelmaa Kärkkäisten kotona Savon Ilcon pikkujoulussa n. 15 v sitten.

17 Sosiaali- ja terveystoimi Espoo, Otaniemi Maksuttomien hoitovälineiden ja tarvikkeiden jakelu ja asiakasohjaus Asiakas- ja henkilökuntakyselyt,yliopettaja Kaija Pesso ja lehtori Eila Toiviainen. TIIVISTELMÄ Maksuttomien hoitovälineiden jakelun ja asiakasohjauksen kehittäminen alkoi vuonna 1998 Espoossa. Vuonna 2001 käynnistyneen projektin tavoitteina olivat asiakaspalvelun parantaminen, potilasohjauksen tehostaminen, toiminnan selkiyttäminen, yhtenäisten toimintatapojen luominen, erityisosaamisen turvaaminen, taloudellisuus ja asiakastyytyväisyys. Yhtenä arvioinnin muotona käytettiin asiakasja henkilökuntakyselyjä. Henkilökuntakysely koskien asiakaspalveluun osallistuneita vastuuhoitajia, terveysasemien ja kotihoidon hoitajia sekä lääkäreitä toteutettiin keväällä Maksuttomia hoitovälineitä ja -tarvikkeita käyttäville asiakkaille toteutettiin asiakastyytyväisyyskysely tammihelmikuussa Kyselyjen tarkoituksena oli saada tietoa asiakkaiden ja henkilökunnan näkemyksistä, jotka koskivat maksuttomien hoitovälineiden ja -tarvikkeiden jakelua ja asiakasohjausta. Maksuttomien hoitovälineiden ja -tarvikkeiden käyttäjiä oli vuonna 2003 Espoossa Kyselytutkimusten mittarit laadittiin hyödyntäen asiakastyytyväisyyttä koskenutta tutkimusta ja mittareita sekä asiantuntijoita. Kyselylomakkeet olivat puolistrukturoituja sisältäen Likert-asteikollisia ja avoimia kysymyksiä. Kyselyjen strukturoidut kysymykset analysoitiin SPSS -ohjelmaa käyttäen. Analyysit tulostettiin prosentti-, frekvenssi- ja ristiintaulukkoina sekä korrelaatioina. Avoimet kysymykset luokiteltiin litteroinnin jälkeen sisällön perusteella numeraalisesti ja teemoittain. Terveysasemien ja kotihoidon maksuttomia hoitovälineitä ja -tarvikkeita käyttäneet asiakkaat olivat tyytyväisiä saamiinsa palveluihin, tarvikkeisiin ja asiakasohjaukseen. Vastuuhoitajien mielestä asiakkaiden tyytyväisyyttä oli vaikea arvioida päivittäisessä työssä. Asiakkaista (n=138) 86,3 %:n mielestä jakelu oli järjestetty hyvin. Asiakkaat olivat joutuneet odottamaan hoitovälineitä ja -tarvikkeita keskimäärin 3-4 päivää, ja vastuuhoitajien mielestä odotusaika oli ollut 4-7 päivää. Asiakkaista 59,5 %:n mielestä hoitajat käyttivät riittävästi aikaa asiakkaan ohjaukseen. Vastuuhoitajien (n=27) jakeluun ja ohjaukseen käyttämä aika vaihteli minuuttiin. Käytetyn ajan määrällä ei näytä olleen olennaista merkitystä asiakkaiden kokemaan ajan riittävyyteen ohjauksessa ja jakelussa. Asiakkaista 95,1 % oli kokenut tuotteet itselleen sopiviksi, 92,7 % oli saanut hoitovälineitä ja -tarvikkeita riittävästi ja 93,4 % oli tyytyväinen saamiinsa tuotteisiin. Asiakkaista 76 % osasi ohjauksen perusteella käyttää kotona hoitovälineitä riittävän hyvin. Asiakkaat ja vastuuhoitajat ilmaisivat samanlaisia asiakaspalveluun liittyneitä myönteisiä ja kielteisiä tapahtumia, jotka koskivat tarvikkeiden sopivuutta, riittävyyttä, asiakkaan motivoitumista ja aktiivista toimintaa, asiakkaan tyytyväisyyttä ja hyvää kohtelua. Asiakkaat kokivat kielteisinä tapahtumina hoitovälineiden ja -tarvikkeiden riittämättömyyden, väärän valinnan, odottamisen ja saatavuuden. Asiakkaista 60,8 % piti tärkeänä asiakasohjauksessa hoitovälineisiin ja -tarvikkeisiin liittyneiden tarpeiden kartoitusta. Vastuuhoitajat käyttivät erilaisia menetelmiä asiakasohjauksessa. Asiakkaista 60 70%oli saanut riittävästi kirjallisia ohjeita ja suullisia ohjeita. Vastuuhoitajien mielestä maksuttomista hoitovälineistä ja -tarvikkeista tiedottaminen oli toiminut kohtalaisesti mutta vastanneet asiakkaat toivoivat uusista hoitovälineistä nykyistä parempaa tiedottamista. Vastuuhoitajista 89 % (n=27) oli yhteydessä lääkäriin lääkärin lähetteen välityksellä. Asiakkaat (n=138) olivat tarvinneet lääkärin asiantuntemusta saadakseen lääkärin lausunnon, apua ja tietoa lääkäriltä sairauteen ja hoitoon liittyneissä kysymyksissä. Asiakkaista 40,6 % oli ollut yhteydessä koordinaattoriin ja 40,5 % oli ollut tyytyväisiä koordinaattorilta saamiinsa palveluihin. Suurin osa vastuuhoitajista oli tyytyväisiä yhteistyöhön koordinaattorin kanssa. Tarkasteltaessa asiakkaiden ja vastuuhoitajien kyselyjen tuloksia voidaan todeta, että tulokset olivat samansuuntaisia sekä maksuttomien hoitovälineiden että -tarvikkeiden suhteen. Eroina tuli, että asiakkaat ilmaisivat tyytyväisyytensä, kun vastuuhoitajien oli vaikea arvioida asiakkaiden asiakaspalvelutyytyväisyyttä. Vastuuhoitajat arvioivat hoitovälineiden ja -tarvikkeiden odotusajan pitemmäksi kuin asiakkaat. Asiakkaat olivat kokeneet hoitovälineet ja -tarvikkeet sopiviksi, saaneet niitä riittävästi ja olleet tuotteisiin tyytyväisiä. Vastuuhoitajista 60 70% koki omanneensa riittävästi tietoa ja käyttötaitoa hoitovälineistä ja -tarvikkeista. 24

18 ELÄMÄ JATKUU -SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSI JYVÄSKYLÄSSÄ HOTELLI CUMULUKSESSA Luennolla. Edessä oik. avannehoitaja Ulla Heiskanen ja vieressä tekstin kirjoittaja Eeva Rosqvist. Ilmoittauduin elämäni toiselle sopeutumisvalmennuskurssille ja ajattelin vähän päivittää vanhoja tietojani avanteesta. Ensimmäinen kurssini silloin 21 vuotta sitten Korpilammella jäi vähän lyhyeksi, koska ensimmäisellä tauolla kaaduin portaissa ja jouduin jättämään leikin kesken. Me neljä onnekasta naisihmistä saimme kyydin Kai Sjölundin autolla. Kaitsu parka joutui mennen tullen kuuntelemaan naisten kotkotuksia ja matka taittui mukavasti tarinoita vaihdellessa. Saavuimme paikalle puolen päivän aikaan ja kurssihan aloitettiin ruokailulla. Sitä puolta riittikin ja kaikille tuli varmasti muutamia mukavia lisäkiloja kotiin viemiseksi. Ruokailun jälkeen esittäydyimme toisillemme. Siinä sitä kuuli parikymmentä erilaista tarinaa leikkauksista ja itse kuuntelin pää pyörällä sitä uusien diagnoosien, avanteiden ja lääkkeiden määrää. Ikähaarukka oli vuotta ja oli mielenkiintoista kuulla erilaisia selviytymistarinoita. Sade hiukan sekoitti suunniteltua ohjelmaa ja avauspäiväksi suunniteltu sauvakävely siirrettiinkin sitten sunnuntaiksi. Ensimmäinen päivä meni toisiimme tutustuessa ja päivällisen jälkeen osa porukasta lähti paikalliseen karaokebaariin sulattelemaan pihvejä. Laulamaan emme uskaltautuneet, mutta muutamat virkuimmat pistivät jo perjantaina jalalla koreasti. Osa porukasta jäi hotellille valmistautumaan seuraavan päivän luennoille. Aamupalan jälkeen Marita Kumpulainen ohjasi vesijumpan. Siellä innokkaimmat jatkoivat vesitansseja tangon tahdissa. Vesi oli kylmää ja toki nyt moisen liikunnan jälkeen piti taas saada ruokaa ja sen jälkeen alkoivat luennot. Avannehoitaja/seksiterapeutti Ulla Heiskanen piti luennon Seksuaalisuus voimavarana elämässä ja psykologi Renate Horte Elä- Kuva: Kai Sjölund Avannehoitajien Euroopan kongressi Suomessa kesäkuussa ECET 2005 ( European Council of Enterostomal Therapists) kongressi avannehoitajille ja avannepotilaiden hoidosta kiinnostuneille keräsi Helsingin Messukeskukseen juhannuksen alusviikolla 1100 osallistujaa yhteensä 38 maasta. Suurin osa tuli tietenkin Euroopasta, mutta kauimmaiset vieraamme tulivat Intiasta, Japanista, Australiasta, Etelä- Afrikasta ja Brasiliasta asti. Kesämme kaunein viikko näytti aurinkoiset ja helteiset päivänsä ja valoisat yönsä. Kongressin teemana olikin The sun never sets in stomacare. Kolmena päivänä kuulimme kymmenittäin korkeatasoisia luentoja ja alustuksia aikuisten ja lasten avanteenhoidosta, haavahoidoista sekä pidätyskyvyttömyyshoidoista. Poster -esityksiä oli kertynyt n.50 ja näytteilleasettajina oli yli 10 kansainvälistä avannetarvikefirmaa. Saimme vaihtaa ajatuksia ja kokemuksia kollegoidemme kanssa. Saimme uusia kontakteja maailmalle saadaksemme sieltä apua ja mikä parasta antaaksemme sitä myös heille. Paula Pajarinen Kaikki yhteistöt, järjestöt, yhdistykset, liikelaitokset ja yksityiset henkilöt, jotka olette osaltanne edesauttaneet suomalaisen avanne- ja vastaavasti leikatun hyvinvointia Lämmin kiitos yhteistyöstä Rauhallista Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Finnilco ry Hallitus 26

19 mässä eteenpäin -luennon. Jokainen halukas sai myös oman henkilökohtaisen puolen tunnin vastaanottoajan luennoitsijoille. Siinä sitä syömisten ja kahvien välillä jaettiin myös kokemuksia toistemme kanssa. Onneksi jokaisella oli huumorinkukka säilynyt vielä kaikkien koettelemusten jälkeen ja päivällisellä päivän luennoista väännettiin jos jonkinlaista juttua. Seksiterapeutin suosittelemalle Ceridal-öljyllekin keksittiin monenlaista käyttöä, riippuen iästä ja sukupuolesta. Kyllä kai se sopii tarpeen vaatiessa auton öljyksikin. Sen jälkeen lähdettiinkin tutustumaan Jyväskylän yöelämään. Osa Kuva: Kai Sjölund Kurssilaisen verryttelevät ennen sauvakävelyä lä ajon aikana luennon ihmisen anatomiasta. Kiitos vaan kuljettajalle. Kiitos kurssitovereille mukavasta ja ajatuksia herättävästä viikonlopusta ja muistakaa, että chilipaprika ei sovi henkilökohtaisen hygienian hoitoon! Olen saanut kyseisestä aiheesta jo muutamia tekstiviestejä, kiitos vaan Eeva Rosqvist Kuva: Kai Sjölund Psykologi Renate Horte luennoi. porukasta lähti teatteriin ja me tanssi-intoisimmat lähdimme Jyväshoviin. Siellä pääsimme hyvin kurssikiloista eroon tanssin pyörteissä. Totesimme, että oli avannetyyppi mikä hyvänsä, se ei totisesti estä liikuntaa. Parketilla irtosi valssit, tangot ja rokkikin sujui koko porukalta. Aamupalalla sitten nähtiinkin vähän väsyneemmän näköistä porukkaa. Tokihan siitä sitten piristyttiin ja kuulimme kuntoutusylilääkäri Mauri Kallisen luennon kuntoutuksesta ja jokainen sai vastauksen kysymyksiinsä. Loppukokemuksia vaihdettiin sitten sauvakävelyn merkeissä ennen lounasta ja kotiin lähtöä. Kaitsu-parka joutui vielä vastailemaan ajomatkan aikana monenlaisiin kysymyksiin lähtien auton hevosvoimista ja pitipä hän siinä vie- 27

20 JÄSENYHDISTYKSET ANNIKO ry Outi Laine, puheenjohtaja Pirjo Sohlman, sihteeri Vasamakatu 3 A 7, Kerava puh Puh ti ja pe sekä ma-pe klo illat ja viikonloput ANNIKO-YHDISTYS Kotisivu: anniko@anniko.fi - Kevään purinapiiri kokoontuu ravintola White Ladyssä joka kuukauden ensimmäinen arkitiistai klo 12-14, Mannerheimintie 93, Helsingissä Terveisin Outi SAVON ILCO RY Alkusyksyn toiminnassa on ollut jäsenistölle mieluisia tapahtumia. Syyskuussa vietimme ulkoilupäivää Partaharjun toimintakeskuksessa Pieksämäellä. Paikka oli todella löytö. Mahtavassa, männikköisessä harjumaastossa oli virkistävää ulkoilla ja nauttia nuotiokahvit suuressa, luonnon muovaamassa amfiteatterissa, jossa tarinoimme aiheesta Miten pärjään avanteen kanssa luonnossa ja retkillä. Ihastuimme paikkaan niin, että päätimme pitää yhdistyksen kevätkokouksen siellä Silloin voi käydä tutustumassa hienoon luonnon nähtävyyteen, Ristikiven kirkkoon, jossa holvipilareina ovat huurteiset männyt ja kattona tähtinen taivas. Avanneiltaa vietimme lokakuun lopulla Iisalmen aluesairaalan tiloissa. Paikalle oli saapunut viitisentoista avanneleikattua. Illan tunnelma muodostui avoimeksi ja lämpimäksi. Moni läsnäolija sai vastauksia kysymyksiinsä ja rohkeutta hakeutua vaikkapa avanneleikatuille järjestettävään kurssitoimintaan. Lähdimme kaikki kotimatkalle virkistyneinä ja hyvillä mielin. Vastaavanlaiset avanneillat järjestetään ensi vuonna kevätkaudella Varkaudessa ja syyskaudella Kuopiossa. Yhdistyksen syyskokous pidettiin ja siellä valittiin puheenjohtaja ja hallitus vuodelle Puheenjohtajana jatkaa Viljo Pulkkinen. Hallituksen muodostavat seuraavat henkilöt, varsinaiset jäsenet: Marita Kumpulainen, Juha Komulainen, Matti Rönkkö, Matti Tenhunen, Risto Väisänen ja Seija Veikanmaa, varajäsenet: Marja Mykkänen, Matti Kärkkäinen, Leena Mustonen, Taimi Sillanpää, Reijo Hytti ja Aira Saarenmaa. 28 Viljo Pulkkinen, puheenjohtaja Juha Komulainen, sihteeri Hirvenpolku 8, Vuorela Kirkkokatu 33 B 23, Kuopio Puh , Marita Kumpulainen, varapuheenjohtaja Toimitila: Tukipilarissa Suurlahdentie 1723, Someenjärvi Koljonniemenkatu 2 (2. krs) Puh Kuopio Avoinna: ke klo posava.savonilco@luukku.com Puh , Fax: Puhelimeen vastataan yllä mainittuna aikana, vanhamuotoinen puhelinvastaajatoiminto on poistettu käytöstä. Tapaamme vielä tänä syksynä koko yhdistyksen puurojuhlassa Kuopiossa su klo 14. Mikkelin kerhon pikkujoulu on la klo 12 Maritan ja Simon luona ja muistakaapa vielä joulumyyjäiset KYS:ssa pe Poimintoja 2006 alkuvuoden toiminnasta: YHDISTYKSEN kevätkokous Pieksämäellä, Partaharjun toimintakeskuksessa. HALLITUS kokoontuu tarvittaessa aina kuukauden ensimmäisenä tiistaina. VESIJUMPPA Mikkelissä AMK:n tiloissa. Tiedustella voi Maritalta puh.no. yllä. KERHOILLAT Kuopiossa: tiistaisin 10.1., 14.2., 14.3., 11.4., 9.5., alkamisaika on klo 18. Mikkelin ja Varkauden kerhoilloista, samoin kuin kaikesta muusta toiminnasta kerrotaan tarkemmin joulukuun jäsentiedotteessa. Jäsenistöä kehotetaan rohkeasti hakeutumaan Finnilcon ja KELA:n järjestämille kursseille, joista tiedotetaan mm. Finnilco-lehdessä. Savon Ilco toivottaa jäsenilleen, samoin kuin kaikille Finnilcon jäsenille sekä yhteistyökumppaneilleen oikein hyvää ja rauhallista joulua ja onnellista uutta vuotta!