HUIPPU-URHEILUN KEHITYKSESTÄ JA RESURSSEISTA POHJOISMAISSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HUIPPU-URHEILUN KEHITYKSESTÄ JA RESURSSEISTA POHJOISMAISSA"

Transkriptio

1 HUIPPU-URHEILUN KEHITYKSESTÄ JA RESURSSEISTA POHJOISMAISSA JARI LÄMSÄ & JARMO MÄKINEN, KIHU HUIPPU-URHEILUN KEHITYSTRENDIT Huippu-urheilun kehityksestä vuonna 2008 kirjoittaneen Barrie Houlihan ja Mick Green tiivistivät alan kehityspiirteet kolmen megatrendin alle: 1) globalisaatio, 2) kaupallistuminen ja 3) valtioiden kasvava kiinnostus ja investoinnit huippu-urheiluun (governmentalisation). Näiden voimien on analysoitu vaikuttavan kansallisiin urheilujärjestelmiin ja ohjaavan niitä samankaltaisiksi. Globalisaation näkyvin ja selkein vaikutus on kilpailuun osallistuvien kansakuntien määrän kasvu (Ks. Kuvio). Kehitys näkyy erityisesti kesälajeissa, joissa osallistuvien maiden määrä on noin kaksinkertaistunut 1980-lukuun verrattuna. Globalisaation vaikutuksesta urheilun kansalliset toimintapolitiikat ovat entistä enemmän riippuvaisia kansainvälisistä linjauksista, toimintatavoista ja säädöksistä. Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi urheilijoiden valinta olympialaisiin ei ole enää ainoastaan kansallisten olympiakomiteoiden vallassa, vaan urheilijoiden ja kansallisten järjestelmien on sopeuduttava kansainvälisiin karsintakilpailuihin ja niissä menestymiseen. Myös kansainvälisten kilpailujen organisoinnissa ja dopingvalvonnassa on entistä tarkemmin huomioitava kansainväliset ehdot ja rajoitukset. Toisaalta urheilun kansainväliset järjestöt myös uudelleenjakavat keräämiään voittoja. Tämä tarkoittaa esimerkiksi kehitysohjelmia ja harjoituskeskuksia, joihin kehittyvien urheilumaiden edustajat voivat hakeutua oppimaan ja harjoittelemaan. Kaiken kaikkiaan aiemmin kansallisille kesäolympialaisiin osallistuneet kansakunnat toimijoille kuulunutta valtaa on siirretty kansainvälisille urheilutahoille, mikä Kesäolympialaisissa mitalin voittaneet kansakunnat puolestaan vaikeuttaa kansallisten urheilujärjestelmien perinteiden, omien säännösten ja tapojen säilyttämistä Kaupallisten intressien tunkeutuminen kilpa- ja huippu-urheiluun on yksi viimeisten vuosikymmenien voimakkaimmista muutoksista. Kaupallistumisessa voidaan erottaa kolme eri ulottuvuutta: 1) urheilutapahtumien, seurojen ja urheilijoiden muotoutuminen brändeiksi ja tuotemerkeiksi, 2) urheilusta saatavien taloudellisten voittojen laajeneminen urheilutoimijoiden ulkopuolelle, esimerkiksi media-alalle sekä 3) urheiluun läheisesti liittyvien liiketoimialojen, kuten urheiluvarusteet, kasvu. Aiempaan suuremmat ja avoimemmat rahapalkkiot ovat muuttaneet urheilijoiden asenteita omaa urheilu-uraansa kohtaan. Urheilu koetaan ammatinvalinnaksi, myös niissä lajeissa, joissa varsinaisia ammattilaiskilpailuja ei ole. Niinpä yhä useampi kansallinen olympiakomitea tai valtio tukee urheilijoita suoraan taloudellisesti. Kaupallistumisen yhteydessä myös yritysmaailmasta tunnetut hallintamallit ovat juurtuneet osaksi urheiluorganisaatioiden toimintakulttuureja. Uusi liberalistinen hallinto, New

2 public management, joka perustuu organisaatioiden itsesäätelyyn, kilpailukykyyn sekä dynaamisuuteen, on arkea myös urheiluorganisaatioissa. Toisaalta kaupallisuuden vyöry urheilun maailmaan on herättänyt myös vastareaktioita. Euroopan Unionin urheilun valkoisessa kirjassa puolustetaan Urheilun Eurooppalaista mallia vastapainona urheilun kaupalliselle, amerikkalaiselle, mallille. Kolmantena muutostrendinä on valtioiden kasvava kiinnostus huippu-urheiluun. Aiemmin urheilu nähtiin julkisten varojen hyödyntäjänä, mutta etenkin suurten globaalien kilpailujen markkina-arvon noustessa, urheilu on alettu mieltää osana tuottavaa kulttuuriteollisuutta. Viimeisten vuosikymmenien aikana useat yhteiskuntarakenteeltaan varsin erilaiset valtiot, kuten Australia, Kiina, Norja, Tanska, Kanada, Hollanti, Japani, Uusi-Seelanti, Singapore ja Brasilia, ovat lisänneet kiinnostustaan ja taloudellista panostusta huippu-urheiluun merkittävästi. Esimerkkinä huippu-urheilun suurvallan taloudellisista resursseista voidaan mainita Iso-Britannia, jossa poliittinen linjaus huippu-urheilun nostamisesta valtiollisen tukitoiminnan piiriin tehtiin 1990-luvulla. Vuonna 2005 Lontoon valittiin 2012 kesäolympialaisten isäntäkaupungiksi. Viimeksi kuluneen olympiadin tukiohjelma on kantanut nimeä No compromice, jota osaltaan kuvaavat yli 300 miljoonan punnan panostukset lajien urheilijoiden valmennustoimintaan (Kuvio x). Kyse on siis pelkästään lajien ja urheilijoiden toiminnan kehittämiseen suunnatuista varoista. Olympiahankkeen kulut, joiden arviot vaihtelevat mrd välillä, puuttuvat tarkastelusta. Miljoonaa englannin puntaa (m ) Valtion kiinnostuksen kasvamisella voidaan nähdä sekä positiivisia että negatiivisia vaikutuksia. Ensinnäkin valtioiden kiinnostus huippu-urheiluun on johtanut julkiseen keskusteluun ja huippu-urheilun erilaisten sosiaalisten, kulttuuristen ja taloudellisten merkitysten, esiin nousemiseen. Toisaalta kehitys on johtanut kasvavaan kilpavarusteluun, jossa mukaan tulevien kansakuntien on investoitava entistä enemmän ja kyettävä kohdentamaan investoinnit entistä tarkemmin saavuttaakseen menestystä. Vaikka eri maiden urheilupolitiikoiden ja järjestelmien vertailussa on useita haasteita, kuten urheilun ja yhteiskunnan erilaiset kytkennät, urheilukulttuurien erilaisuus, tavoitteiden erilaisuus, on siirtyminen avoimempaan ja globaalimpaan urheilukulttuuriin merkinnyt myös järjestelmien välisen oppimis- ja kehitystyön, benchmarkingin, suosion kasvua. Yksi eniten huomiota herättäneistä tutkimuksista on brittiläisten tutkijoiden Mick Greenin ja Ben Oakleyn analyysi Ranskan, Espanjan, Iso-Britannian, Kanadan ja Yhdysvaltojen urheilujärjestelmistä. Tutkijat löysivät em. järjestelmistä kymmenen samankaltaisuuteen ohjaavaa tekijää: 1. Urheilujärjestelmissä pyritään siihen, että toimijoiden roolijako olisi selkeä ja yhteydenpito toimijoiden välillä olisi tehokasta. 2. Hallinto pyritään pitämään yksinkertaisena. Kun urheilulla ja politiikalla on yhteiset rajat, myös toimijoiden välinen kommunikointi helpottuu. 3. Luodaan järjestelmä lahjakkaiden urheilijoiden ja kilpaurheilijoiden identifiointiin sekä urheilijoiden kehittymisen seurantaan. Kansallisia tuloksia verrataan kansainvälisiin tuloksiin, ja lahjakkaita urheilijan alkuja pyritään tunnistamaan ja ohjaamaan sopivien urheilulajien pariin Sydney Ateena Peking GBR panostus olympialajeihin GBR panostus paralympialajeihin Lontoo

3 4. Tavoitellaan synergiaetuja perustamalla huippu-urheilukeskuksia, joissa olennaisimmat urheilupalvelut ovat yhdessä. Huippu-urheilun toimijat kuten urheilijat, valmentajat, johtajat ja tutkijat ovat tällaisissa keskuksissa toistensa kanssa vuorovaikutuksessa sekä virallisesti että epävirallisesti minkä odotetaan luovan menestyskulttuuria 5. Kilpailuohjelman suunnittelussa huomioidaan kansainväliset kilpailumahdollisuudet. 6. Pyritään tarjoamaan korkeatasoiset, lajikohtaiset olosuhteet, joihin kilpaurheilijoilla on ensisijainen pääsyoikeus. 7. Resursseja suunnataan vain niihin lajeihin, joissa on realistiset mahdollisuudet menestymiseen. 8. Tehdään lajikohtaiset suunnitelmat, joissa huomioidaan lajien yksilölliset tarpeet. 9. Hyväksytään, että menestyminen maksaa. Rahoitetaan infrastruktuuria ja huippu-urheilun toimijoita. 10. Tuetaan urheilun ja muun elämän yhteensovittamista sekä valmistaudutaan urheilu-uran jälkeiseen elämään. Toisessa SPLISS tutkimuksessa (sport policy factors leading to international sporting success) tavoitteena on ollut luoda yhteys eri maiden huippu-urheilun toimintapolitiikoiden ja maiden urheilumenestyksen tutkimuksen välille. Aiempien tutkimusten sekä huippu-urheilun keskeisten toimijoiden haastattelujen perusteella SPLISS konsortio päätyi yhdeksään kansakunnan huippu-urheilumenestykseen vaikuttavaan pilariin : 1. yhteiskunnan taloudellinen tuki urheilulle 2. urheilun ja huippu-urheilun rakenne ja organisointi (erityisesti ohjelma- ja toimintapolitiikka policy ) 3. väestön osallistuminen liikunta- ja urheilutoimintaan (erityisesti koululiikunta ja urheiluseuratoiminta) 4. lahjakkuuksien etsintä- ja kehittämismenetelmät 5. erilaiset tukitoimet urheilijoille urheilu-uran aikana ja sen jälkeen 6. huippu-urheilun vaatimukset täyttävät olosuhteet 7. panostus valmennukseen ja valmentajuuden kehittämiseen 8. kansallisen ja kansainvälisen kilpailutoiminnan yhteydet 9. käytäntöä palveleva tutkimustoiminta SPLISS tutkimuksen idea yksinkertaistaen on se, että yhteiskunnan taloudellinen tuki (pilari 1) ohjataan urheilun ohjelma- ja toimintapolitiikan (pilari 2) mukaisesti prosesseihin (pilarit 3-9) ja tulokset konkretisoituvat arvokilpailumenestyksenä. Eri maiden tulokset riippuvat siis siitä, miten tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti pilarien toimeenpano on onnistunut. SPLISS hankkeen ensimmäisen vaiheen tuloksissa esiin nousivat pilarien taloudellinen tuki, panostus valmennukseen sekä lahjakkuuksien etsintä- ja kehittämismenetelmät merkitykset. Yhteiskunnan absoluuttinen taloudellinen tuki osoittautui eri tekijöistä menestystä parhaiten mittaavaksi. Menestyneet kansakunnat olivat myös panostaneet valmennukseen ja valmentajuuden kehittämiseen. Lahjakkuuden etsintä- ja kehittämismenetelmät nähtiin puolestaan huonosti huomioiduiksi kaikissa tutkimukseen osallistuvissa maissa (BEL, NED, NOR; ITA, CAN, GBR). Tutkijat päättävät raporttinsa havaintoon, jossa kansakuntien pyrkimykset kilpailuedun strategisessa suunnittelussa näyttävät johtavan tilanteeseen, jossa eri järjestelmät eivät suinkaan erkaannu, vaan itse asiassa lähestyvät toisiaan. Huippu-urheilun globaali luonne ilmenee siinä, että oleellista ei ole yksittäisen kansakunnan kannalta se mitä maassa on aiemmin tehty, vaan se mitä kilpakumppanit ovat tehneet. Tämä tarkoittaa, että kansakunnan mukaan lähteminen globaaliin kilpavarusteluun, merkitsee strategisen suunnittelun painopisteen siirtymistä kansallisen järjestelmän historiasta pahimpien kilpakumppaneiden benchmarkingiin. TAPAUS POHJOISMAAT Pohjoismaita käsitellään usein sosiaalisesti, kulttuurisesti ja poliittisesti samankaltaisina. Tunnetuin käsite lienee pohjoismainen hyvinvointimalli, mutta myös urheilussa oletamme, että pohjoismaissa toiminta pohjautuu; vapaaehtoisten urheiluseurojen pohjalta organisoituun urheiluliikemalliin ja urheilun toimintapolitiikkaan, joka heijastelee erityisen pohjoismaisen hyvinvointivaltion eetosta (tasa-arvo, avoimuus, demokraattinen päätöksenteko) sekä lasten ja nuorten erityisasemaan liikuntapolitiikassa. Ruotsalainen huippu-urheilun

4 arviointiraportti toteaakin, että maan kiihkeimmät huippu-urheilukeskustelut käydään enemmin aikaisen urheilemisen riskeistä tai erilaisista valinnoista lasten urheilussa kuin menestystekijöistä. Globalisaatio, kaupallisuus ja valtioiden kasvava kiinnostus ovat arkipäivää myös Pohjoismaisissa urheilujärjestelmissä, mutta voimien vaikutukset ja niiden aiheuttamat toimenpiteet eroavat merkittävästi eri maiden välillä. Pohjoismaat 1 olivat 1900-luvun alussa niitä kansakuntia, jotka omaksuivat modernin kilpaurheilun nopeasti. Se uppoutui syvälle pohjoismaiden yhteiskuntiin ja urheilua hyödynnettiin aktiivisesti kansakuntien rakentamistyössä. Paikallisen tason urheiluseurojen varaan organisoitu urheiluliike muodostui jokaisen maan urheilutoiminnan perustaksi. Suomessa ja Tanskassa erilaiset yhteiskunnalliset ja liikuntakulttuurin sisäiset jännitteet synnyttivät maihin useiden urheiluliikkeiden mallin, kun taas Ruotsissa ja Norjassa erilaiset ristiriidat sulatettiin yhden urheiluliikkeen alaisuuteen. Pohjoismaiden kiinnittyminen erityisesti olympialiikkeeseen ja amatööriurheiluun muodostui vahvaksi. Maat nousivatkin amatööriurheilun aikakaudella ( ) kokoonsa nähden melkoisiksi urheilumahdeiksi (ks. kuvio 1. 2 ) luvun huippu-urheilua tarkasteltaessa, on mielenkiintoista havaita, että Ruotsi ja Suomi olivat lähes koko 1900-luvun kesäolympiamenestyksessä johtavat maat, mutta 1980-luvulta lähtien sekä Norja että Tanska ovat aluksi ohittaneet Suomen ja 2000-luvulla myös Ruotsin Sijoitus mitalitaulukossa FIN SWE NOR DEN Norjan ja Tanskan huippu-urheilun nousu tai oikeammin ilmaistuna loivempi taantuma liittyy ajankohdallisesti modernin urheilun suurimpaan murrokseen, jossa amatööriaate kuihtui ja ammattilaisurheilu nousi huippuurheilun ideologiseksi veturiksi. Pohjoismaista Norja ja Tanska käynnistivät urheilujärjestelmien muutoksen luvun lopulla ja molemmissa maissa päädyttiin 1980-luvulla perustamaan erityinen huippu-urheiluun keskittynyt lajirajat ylittävä kehitysyksikkö. Maiden ratkaisut olivat samansuuntaisia, mutta toteutustavat erosivat toisistaan merkittävästi. Norjan Olympiatoppen perustettiin urheiluliikkeen toimesta ja sijoitettiin osaksi urheiluliikettä. 1 Pohjoismailla tarkoitetaan Suomea, Ruotsia, Norjaa ja Tanskaa. Islanti on osallistunut Olympialaisiin vuonna 1912 sekä vuodesta 1936 saakka säännöllisesti. Maa on voittanut yhteensä neljä mitalia (0+2+2). 2 Artikkelissa ei ole avattu maiden urheilumenestystä laajemmin, vaikka tiedossa on, että maiden menestyskulttuurit ovat varsin erilaiset.

5 Tanskassa Tean Danmark perustettiin maahan säädetyn huippu-urheilulain nojalla. Yksiköstä muodostettiin ns. arms lenght -organisaatio, jota hallinnoivat sekä urheiluliike että valtio yhdessä. Tanskassa toimintaa ohjaavat enemmän lait, säännökset ja sopimukset, kun taas Norjassa pyritään toimimaan urheiluliikkeen arvojen puitteissa. Suomessa ja Ruotsissa huippu-urheilumenestys (olympiamenestys) säilyi ja 1980-luvuilla hyvänä, eikä järjestelmissä koettu suuria muutospaineita. Molempien maiden huippu-urheilun tukijärjestelmät ovat hajanaiset Norjaan ja Tanskaan verrattuna. Suomen, Ruotsin ja Norjan urheilujärjestelmien rakennetta ja rahoitusta on käsitelty tarkemmin Jarmo Mäkisen (2010) raportissa. Tanskan huippu-urheilun kehitystä aina 2000-luvun alkuun on puolestaan kuvattu opetusministeriön Huippu-urheilu Pohjoismaissa raportissa Pohjoismaiden urheilumallien erot voidaan tiivistää seuraavasti: Urheilun organisointi: Yksi urheiluliike: Ruotsi, Norja Pluralismi: Tanska, Suomi Urheilun lainsäädäntö: Kyllä: Tanska (huippu-urheilulaki), Suomi (liikuntalaki) Ei: Ruotsi, Norja Urheilun rahoitus: Rahapelit: Tanska, Norja, Suomi Valtion budjetti: Ruotsi Huippu-urheilun rahoitus: Keskitetty: Norja, Tanska Hajautettu: Suomi, Ruotsi

6 VALTION HUIPPU-URHEILUTUKI POHJOISMAISSA Oheiseen taulukkoon on koottu Pohjoismaisten valtioiden panostus liikuntaan sekä soveltuvilta osin myös valtioiden tuki huippu-urheiluun. Norjan ja Tanskan luvut on saatu valtion budjetista urheilusta vastaavien ministeriöiden kautta, Ruotsin luvut maan urheilun tutkimuskeskuksen (Centrum för idrottsforsking) arviointiraporteista. Ruotsin osalta tietoja on tarkennettu RF:n ja SOK:n vuosikertomuksista. Suomen luvut ovat peräisin OKM:n tilastoista. Luvut on muutettu euroiksi Suomen pankin valuuttakurssien vuosikeskiarvolla ja v osalta kolmen ensimmäisten kvartaalien keskiarvolla. Taulukon huippu-urheilun tuki ei sisällä antidoping-toimintaa eikä urheilulukioiden ynnä muiden vastaavien laitosten (Suomessa liikunnan koulutuskeskukset) valtion tukia. Annetulla aikataululla tietojen yhdenmukaistaminen osoittautui vaikeaksi. Erityisesti vertailtavuutta hankaloittivat Ruotsin valtion toimet vuosien välillä. Ruotsissa on eletty eräänlaista siirtymäkautta, jossa valtio on uudelleenjärjestellyt liikunnan alaan kuuluvia avustuksia. Niinpä taulukon luvut vaativat vielä tarkennusta eri maiden asiantuntijoiden keskuudessa. Taulukko 1. Valtioiden liikuntamäärärahat ja tuki huippu-urheilulle (miljoonaa euroa) Valtion liikuntamäärärahat Valtion tuki huippu-urheilulle Huippu-urheilun osuus Norja 178,5 194,7 203,4 208,2 11,5 12,5 13,3 14,4 6,4 % 6,4 % 6,5 % 6,9 % Ruotsi* 181,7 194,5 206, ,4 11,1 11,5-5,3 % 5,4 % - Tanska 108,5 107,0 109,5-14,9 15,5 16,3-13,7 % 14,3 % 15,0 % - Suomi 127,0 137,7 141,9 144,5 8,2 10,4 12,1 12,2 6,6 % 7,6 % 8,5 % 8,4 % *Ruotsin kohdalta vuosi 2009 on haasteellinen. Valtio käynnisti silloin kootun huippu-urheilutuen, johon panostettiin neljän vuoden aikana yht. 35 m. On epäselvää miten muut jo olemassa olleet tuet jatkuivat V RF:n tilinpäätökseen koottu huippu-urheilutuki ilmestyi jo vuonna 2008 nostaen RF:n jaetut huippu-urheilutuet kyseisenä vuonna yht. 20,2 miljoonaa euroon. Seuraavan vuonna RF raportoi 14 me ja v vain 7 m huippu-urheilutuet. Sivistynyt arvaus on, että Ruotsin valtio panosti Koottu huippu-urheilutukeen uutta rahaa m ja loput saatiin yhdistämällä aiemmat tuet (SOK) koottuun huippuurheilutukeen. Valtion liikunta-avustuksista voidaan yleisesti todeta, että ne ovat kasvaneet jokaisessa maassa 2000-luvun aikana. Suurinta kasvu on ollut Norjassa, jossa tuki on kaksinkertaistunut vuosien välisenä aikana. Norjassa on myös tehty uusia innovaatioita tukipolitiikan suhteen. Kun v voimaan tullut uusi lainsäädäntö kielsi peliautomaatit järjestöjen omistuksessa, korvasi hallitus tulonmenetyksen mahdollistamalla Ab Norsk Tippingin asiakkaille ohjata 5 % omasta pelipanoksesta haluamalleen paikalliselle järjestölle (grasrotandelen). Paikalliset urheiluseurat ovat saaneet avustuksesta n. 15 m vuosittaisen lisäpotin (Ei huomioida taulukossa 1.). Huippu-urheilun osalta Norjan ja Tanskan luvut suunnataan kokonaisuudessaan maiden huippu-urheiluyksiköille; Olympiatoppen (NOR) ja Tean Danmark (DEN). Team Danmark:lla on ollut valtionavustusten lisäksi muita tuloja 2-3 m v ja vastaavasti NIF:n tilinpäätöksen mukaan Huippu-urheiluun panostetaan 2-3 m valtioavustusta enemmän. Näissä maissa yhden organisaation malli helpottaa taloudellisten resurssien tehokkaampaa kohdentamista huippu-urheilun hyväksi. Huippu-urheilun rahoituksen osuus kaikista valtion liikuntamäärärahoista on Tanskassa huomattavan korkea. Norjan OT on osa urheiluliikettä kun taas Tanskan TD on valtion ohjauksessa. Niiden hallinnointi- ja toimintatavat poikkeavat toisistaan monessa suhteessa mutta keskitetyn mallin toteuttaminen on niille yhteistä. Tanskan resursseja suhteessa Norjaan kasvattaa kuntien liikuntatoimi, jossa tehdään satsauksia myös huippu-urheilun hyväksi. Toisaalta Norjan urheiluliikkeen (NIF) kulttuuri on kokonaisuudessaan hyvin huippu-urheiluorientoitunutta. Olympiatoppenin kautta kulkeva tuki huippu-urheilulle onkin tavallaan jäävuoren huippu.

7 Taloudellisen vertailun kannalta etenkin Ruotsi v muodostaa haasteen. Ruotsissa valtion korvamerkinnät huippu-urheiluun olivat aina vuoteen 2009 saakka Ruotsin Olympiakomitealle (SOK) ja paralympiakomitealle suunnatut varat. Urheiluliikkeen valtaa käyttävä Riksidrottsförbund (RF) allokoi varoja myös huippu-urheiluun sille myönnetystä valtionavustuksesta. RF ja Olympiakomitea toteuttivat kumpikin omaa huippuurheilupolitiikkaa toisistaan piittaamatta. Viimeisten vuosien aikana valtio on painostanut tahoja tekemään yhteistyötä mm. käynnistämällä erityisen huippu-urheilun tukiprojektin vuosilla ja määrittelemällä kaikki huippu-urheiluavustukset kulkemaan RF:n kautta. Pari vuotta sitten valtio siirsi Olympiakomitean huippuurheilurahoituksen kulkemaan RF:n kautta ilman korvamerkintää sille kuuluvasta osuudesta mikä aiheutti kiivasta keskustelua. Ruotsalainen huippu-urheilun tukijärjestelmän rakenne on lyhyesti seuraava: Vuosille on valtion toimesta rakennettu erityinen koottu huippu-urheilutuki (samlad elitstöd), jonka tarkoituksena on vahvistaa ruotsalaisen huippu-urheilun kilpailukykyä. Kootun ja RF:n kautta jaettavan tuen avulla valtion on pyrkinyt ohjaaman huippu-urheilun eri tahoja (RF, SOK, vammaisurheilu) yhteistyöhön. Koottu huippuurheilutuki koostuu kolmesta eri osasta: 1) maajoukkuetuki (landslagsstöd), 2) kohdennettu tuki (riktad stöd) sekä 3) osaamistuki (central stöd). Tuen kokonaismäärä on n. 35 m jakautuen neljälle vuodelle. Epävirallisen tiedon mukaan huippu-urheilutuen korvamerkintä loppuun vuoden 2012 jälkeen, jolloin ruotsalaisen huippu-urheilun tuesta päätetään RF:ssä. Taulukko 2. Ruotsin valtion koottu huippu-urheilutuki v Ab Svenska Spel valtion tuki Yhteensä korvamerkitty tuki budjetista ,45 m 0 2,45 m ,71m 3,77 m 10,49 m ,76 m 4,32 m 11,07 m ,98 m 4,47 m 11,45 m Toisen ruotsalaisen huippu-urheilun tukipilarin muodostaa Ruotsin Olympiakomitea (SOK). SOK:n tuen tarkoitus on luoda optimaaliset olosuhteet rajoitetulle määrälle huippu-urheilijoita ja nuoria lahjakkuuksia riippumatta lajien kaupallisesta potentiaalista. Vuonna 2010 huippu- ja talang ohjelmiin kuului yhteensä 135 urheilijaa ja seitsemän joukkuetta. Yksi merkittävä vaikutin Ruotsin valtion urheilun avustuspolitiikan muutoksessa oli RF:n ja SOK:n yhteistoiminnan parantaminen. Alla esitetyt SOK:n valtion avustukset onkin vuosien aikana sulautettu osaksi koottua huippu-urheilutukea. Tässä suhteessa siirtymäkausi muodostaa haastavan ajanjakson huippu-urheilutuen tarkastelulle. Tässä tarkastelussa ei ole pystytty yksilöimään erilaisten tukien (RF, SOK, SPK) yhdistämistä tai päällekkäisyyksien purkamista. Taulukko 3. Ruotsin Olympiakomitean tulot ja menot v Tulot Menot Valtiontuki Sponsori- ja Muu tulot Stipendit ja Olympialaiset Muut kulut lisessitulot avustukset ,55 m 5,30 m 0,52 m 5,30 m 3,95 m 3,02 m ,26 m 3,01 m 0,47 m 4,42 m 0,09 m 2,45 m ,24 m 5,03 m 0,52 m 2,62 m 3,36 m 2,94 m ,77 m 4,87 m 0,33 m 3,21 m 0,11 m 3,65 m

8 Ruotsalaisten valmistautumisesta ja osallistumisesta paralympialaisiin vastaa Svenska handikapidrottförbund/svenska paralympiska komittee. Myös se velvoitettiin osallistumaan koottuun huippuurheilutukeen. Riksidrottsförbund (RF) jakaa lajiliitoille niin sanottua perustukea (basbidrag). Sitä jaettiin yhteensä 27,7 m (264 SEK) vuonna Tuki on luonteeltaan yleistuki ja sitä voidaan käyttää suhteellisen vapaasti lajiliiton toimintaan. Tukea vastaanotti yhteensä 70 eri lajiliittoa. Suurimaat tuet myönnettiin Palloliitolle ja kuntourheiluliitolle (Korpen) kummallekin noin 2,2 m (21,4 msek) ja pienimmät tuet olivat Jääpurjehdusliiton ja Dartsliiton noin :n luokkaa. Tätä, kuten ei myöskään muiden maiden, lajiliittojen valtion avustusta ei ole huomioitu taulukossa. RF:n erityinen huippu-urheilutuki. Tuki toteutetaan RF:n ja Ab Svenska Spel:in yhteistyöllä ja sen tarkoituksena on lajiliittojen osaamisen ja kehittämistyön tehostaminen, mm. asiantuntijatoiminnan avulla. Tuki on kohdennettu vuosille ja sen yhteenlaskettu arvo on (7,1 msek). Kyseiseen tukimuotoon liittyy läheisesti myös Bosön tarjoamat asiantuntijapalvelut. Aiemmin verkostoon ovat kuuluneet myös yhdeksän alueellista huippu-urheilukeskusta (regionala elitidrottscentra), mutta v näiden toiminta lakkautettiin. Tietoa siitä jatkavatko keskukset toimintaa jollakin muulla tavalla ei ehditty hankkia. Merkittävä tuki nuorille huipulle pyrkiville urheilujoille on myös urheilulukiojärjestelmä. Järjestelmän perusajatus on pysynyt samana, vaikka siihen on tehty merkittäviä muutoksia 2000-luvulla. RF:n vastaa nykyisin valtakunnallisten urheilulukioiden koordinoinnista ja kehittämistyöstä. Lisäksi lukiot on v lähtien jaettu kahteen luokkaan; valtakunnalliset (riksidrottsgymnasium RIG) sekä kansallisiin urheilukoulutuksiin (nationella idrottsutbildningar NIU). Valtakunnallisissa urheilulukioissa opiskelee noin urheilijaa 38 eri lajista ja 58 eri paikkakunnalla. Vuonna 2011 valtiontuki toimintaan oli 4,5 m (41 msek). Lukiovaiheen jälkeen urheilijaopiskelijoilla on mahdollisuus hakea RF:n huippu-urheilustipendiä, jonka tavoitteena on mahdollistaa opiskelun ja huippu-urheilu yhdistäminen. Stipendin arvo on noin ( SEK) ja vuosittain niitä jaetaan 50 urheilijalle. RF on omassa toimintasuunnitelmassaan määritellyt valtakunnalliset urheiluyliopistot (Riksidrottsuniversitet RIU) vuosien kehityskohteeksi. Tavoitteena on vuoteen 2015 mennessä yhdistää urheilun ja opiskelun erilaiset tukimuodot yhdeksi kokonaisuudeksi. Yhteenvetona ruotsalaista huippu-urheilun kehittämisestä voidaan todeta, että se pohjautuu Pohjoismaissa eniten paikallisten urheiluseurojen ja -kulttuurien varaan. Tämä tarkoittaa perinteisen urheiluliikkeen olemassa oloa ja huippu-urheilua, joka elää ikään kuin julkilausumatta (implisiittisesti) osana tätä kokonaisuutta. Tämä tarkoittaa, että ruotsalaisen urheilun vahvuus ei tule näkyviin suoraan huippu-urheilulle suunnatun tuen kautta, vaan maan analysoinnissa tulisi huomioida alueelliselle ja paikalliselle tasolle kohdennetut avustukset (mm. idrottsklyftet). Tässä selvityksessä niihin ei ole ollut mahdollista paneutua, mutta aiempien selvitysten perusteella (Mäkinen 2010) voidaan todeta esimerkiksi taloudellisten tukien määrään olevan moninkertaisia Suomeen verrattuna. Huippu-urheilu kansainvälinen kilpavarustelu on myös koskettanut ruotsalaista huippu-urheilua. Konkreettisesti tämä on näkynyt v käynnistyneenä SOK:n lahjakkuuspanostuksena, johon talviolympialaisten haun jälkeen saatiin sekä valtio että yritysmaailma. Toinen suuri muutos on olut v käynnistynyt valtion koottu huippuurheilutuki. Ruotsalainen urheiluliike on kuitenkin vastaanottanut haasteen ominaispiirteensä säilyttäen. Maan huippu-urheilu on edelleen vahvasti hajasijoitettua ja liikuntapolitiikka perustuu enemmän massaurheilun ja urheiluliikkeen ideologiaan kuin huippu-urheilun edistämiseen. Niinpä ruotsalaiset analysoivat oman mallinsa vahvuudeksi huippu-urheiluun johdattavan kasvatusvaiheen, kun taas huipun jalostamisessa koetaan suurimpia haasteita.

9 Kokonaisuudessaan ruotsalainen järjestelmä on varsin sekava monine erilaisien tukimuotoineen. Erikoista on myös luopuminen alueellisista huippu-urheilukeskuksista v aikana. Ruotsalainen huippu-urheilun arviointiraportin mukaan erityisesti koottu huippu-urheilutuki on kuitenkin merkinnyt suurta resurssipanostusta kohtuullisen selvästi kohdennettuna huippu-urheiluun. Lisäksi panostus on kasvattanut maan huippu-urheiluosaamista (asiantuntijatoiminta), mutta merkittävimpänä vaikutuksena nähdään kuitenkin se, että tuki on pakottanut aiemmin erillään toimineet vahvat organisaatiot yhteistyöhön. Raportissa haastatellut ruotsalaiset huippuurheilutoimijat näkevät kolme merkittävää kehityskohdetta: 1) lajiliittojen ja huippu-urheilutoimijoiden (valmentaja, asiantuntijat..) vuorovaikutuksen lisääminen, 2) erilaisten tukijärjestelmien läpinäkyvyyden lisääminen ja päällekäisyyksien purkaminen sekä 3) urheilumaailman systemaattinen analysointi ja yhteistyön tiivistäminen tutkimuksen kanssa. Suomi Suomessa huippu-urheilun valtion tukeen on laskettu OKM:n tilastojen mukaiset huippu-urheilumomentit. OKM laskee myös antidopingtoiminnan rahoituksen huippu-urheiluun, mutta koska muissa maissa ei näin tehdä, on se jätetty pois myös Suomen osalta. Suomen kohdalta lukuun ei ole sisällytetty myöskään liikunnan koulutuskeskusten saamia tukia (laskennallinen osuus vapaan sivistystyön valtion avustuksista tai kehittämisavustukset). Muita mahdollisia huippu-urheilutukia ovat mm. huippu-urheilun tutkimusavustukset. TAULUKKO 1. Opetus- ja kulttuuriministeriön huippu-urheilun tukemiseen käyttämät varat vuosina Organisaatiot Suomen Olympiakomitea Suomen Paralympiakomitea KIHU ADT (ei huomioitu taulukossa 1) URA-säätiö Urheiluakatemiat Muut Urheilijoiden ja valmentajien apurahat Nuorten valmennus (nuorten olympiavalmentajat OK + para) Joukkuepalloiluprojekti Arvokilpailut Huippu-urheilun muutosryhmä YHTEENSÄ Laskennalliset osuudet (ei huomioitu taulukossa) Lajiliittojen tulosohjaus Liikunnan koulutuskeskukset / vapaa sivistystyö

10 SUOMALAISTEN LAJILIITTOJEN HUIPPU-URHEILUPANOSTUS (JARMO MÄKINEN) Lajiliittojen huippu-urheilusatsauksen määrästä on kirjoitettu aiempien vuosien osalta toisessa lähettämässäni raportista. Pohjoismaista selvitystä nykyisestä tilanteesta on vaikea tehdä ainakaan lyhyellä aikavälillä. Aiemman arvioni mukaan pääosa kotimaisista lajiliitoista on resursseiltaan hyvinkin kilpailukykyisiä pohjoismaisiin kumppaneihinsa verrattuna Palloliittoa ja Hiihtoliittoa lukuun ottamatta (Mäkinen 2010, 92). Suomen osalta KIHUn ja LIKEsin toimialaraportissa (2012) on käsitelty 15 suurimman lajiliiton taloutta suhteellisen paljon. Näiden lajiliittojen kustannukset muodostavat noin 85 prosenttia kaikista lajiliittojen yhteenlasketuista kustannuksista. Lainaan raporttia tähän toimialuekohtaisten kustannusten kohdalta. Lainaus alkaa Kuvio suurimman lajiliitontoimialakohtaiset kustannukset yhteensä vuosina 2001 ja 2009 Nuoriso 40,0 % 30,0 % 20,0 % 10,0 % Järjestö 0,0 % Aikuiset Huippu Suuret lajiliitot yhteensä 2001 Suuret lajiliitot yhteensä 2009 Tarkasteltaessa lajiliittojen varsinaisen toiminnan kustannuksia toimialoittain, voidaan aavistuksen pienentyneen huippu-urheilun (35 %) todeta olevan edelleen suurin toimiala, kattaen kolmanneksen lajiliittojen kustannuksista. Toiseksi eniten järjestöjen kustannuksista kohdistuu järjestösektorille (25,4 %), ja kolmanneksi lasten ja nuorten liikuntaan (24,5 %). Aikuisten liikunta on selvästi pienin mutta suhteellisesti eniten vuodesta 2001 kasvanut toimiala lajiliitoissa (15 %).

11 Lajiliittojen kesken painotukset eri tulosalueille tai toiminannanaloille, kun puhutaan myös järjestö -sektorille kirjatuista menoista ovat hyvin vaihtelevat (Kuvio 2). Lasten ja nuorten osuus vaihtelee välillä 4 39 %, aikuisten osuus välillä 2 56 % ja huippu-urheilun osuus välillä 5 73 %. Suuren vaihtelun tunnistaminen on tärkeää, koska se kuvastaa hyvin sitä problematiikkaa, että lajiliittoja on vaikea niputtaa yhteneväiseksi järjestöryhmäksi. Kuvio 2. Varsinaisten kustannusten toimialakohtaiset osuudet lajiliitoittain vuonna 2009 Suomen Ratsastajainliitto Suomen Jääkiekkoliitto Suomen Pesäpalloliitto Suomen Lentopalloliitto Suomen Golfliitto Suomen Koripalloliitto Suomen Uimaliitto Suomen Voimisteluliitto Svoli Suuret lajiliitot yhteensä 2009 Suomen Salibandyliitto Suomen Palloliitto Suomen Urheiluliitto Suomen Suunnistusliitto Suomen Ampumaurheiluliitto Suomen Hiihtoliitto AKK-Motorsport Nuoriso Aikuiset Huippu Järjestö 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Lajiliitot ilmoittavat tiliselvityksessä myös henkilöstönsä lukumäärän toiminnanaloittain. Siitä ilmenee selkeästi, että lajiliitot ovat lisänneet henkilöstönsä määrää tai osuutta erityisesti huippu-urheilussa. Järjestötehtävissä sekä lasten ja nuorten liikunnan parissa työskentelevien osuus on puolestaan laskenut. Kokonaisuutena henkilöstöresursseja ei ole siirretty ainakaan enää 2000-luvun aikana valtion tulosohjauspainotusten mukaisesti. Yksittäisten lajiliittojen toiminnanalakohtaisessa henkilöstökehityksessä on kuitenkin vaihtelua. Lainaus päättyy Viidentoista suurimman lajiliiton yhteenlasketut varsinaiset kustannukset olivat 75 miljoonaa euroa vuonna Jos unohdetaan jakamaton järjestötoiminta ja lasketaan, että ne käyttävät huippu-urheilun vain tuon 35 prosenttia on se noin 26 miljoonaa euroa. Suhteellisessa tarkastelussa ilmeni, ettei huippu-urheilun asema ole kustannusten näkökulmasta ainakaan heikentynyt vuosituhannen ensimmäisen vuosikymmenen aikana. Epäilen kuitenkin, että huippu-urheilun suhteellinen osuus lajiliittojen kustannuksista on korkeampi muissa Pohjoismaissa. Meillä kilpa- ja huippu-urheilu on kuitenkin enemmän yksi toimiala muiden joukossa valtion tulosohjauksen painotuksista johtuen.

12 URHEILUN SPONSOROINTI (JARI LÄMSÄ) Kuvio 3. Urheilusponsoroinnin arvo Pohjoismaissa vuosina (miljoonaa euroa) , Ruotsi Norja Tanska Suomi Kuvion 3 tiedot ovat kerätty netistä seuraavista lähteistä: Ruotsi: IRM tutkimuslaitos ( Tanska: Dansk Opplagskontrol ( Norja: Dansk Opplagskontrol + kulturdepartementet Den Norske idrettsmodellen ( Suomi: Mainostajien liitto: Eri maiden valuutat on muutettu euroiksi käyttämällä Suomen Pankin keskimääräistä vuosikurssia. Urheilun saamat sponsorointitulot ovat Suomessa selvästi alhaisemmat kuin muissa Pohjoismaissa. Suomen ero muihin Pohjoismaihin, etenkin Ruotsiin ja Norjaan, kasvaa jatkuvasti. Lähtökohtaisesti kaikissa Pohjoismaissa mediamarkkinat ovat kohtuullisen kehittyneet kv. vertailussa, etenkin Norja panos asukaslukuun suhteutettuna on maailman kärkeä. Norjassa jalkapallon osuus koko sponsorointikakusta oli v peräti 37 % (140 m ), muun urheilun 34 % (129 m ), lopun koostuessa festivaaleista, kulttuurista sekä sosiaalisista kohteista (29 %). Suomessa jääkiekon osuus 31 m oli 19 % koko sponsorointikakusta v Sponsoroinnin määrään ja urheilun asemaan sponsorimarkkinoilla löytyy erilaisia selittäviä tekijöitä, joista alaa tunteva asiantuntija voisi esittää perusteellisen analyysin. Näyttää kuitenkin siltä, että Suomen alhaisempaan urheilusponsoroinnin osuuteen löytyy selityksiä sekä koko sponsorointikakun suuruudesta että urheilun osuudesta em. kakusta. Ruotsissa ja Norjassa urheilun osuudeksi koko sponsoroinnista ilmoitetaan yli 70 %, kun osuus Suomessa on pudonnut jo alle 60 % (57 % v. 2011). Jalkapallon asema, huippu-urheilun arvostus, dopingskandaalit, tradition puute, huippujen/menestyksen puute ovat mahdollisia selityksiä asialle. Kilpa- ja huippuurheilulle sponsorirahan potentiaali on tulonlähteistä kaikkein suurin, mikäli lähdetään siitä, että Ruotsin ja Norjan urheilusponsoroinnin taso olisi meillä ylipäätään saavutettavissa.

Me ja muut: Huippu-urheilututkimuksen mallit. Jari Lämsä KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus

Me ja muut: Huippu-urheilututkimuksen mallit. Jari Lämsä KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Me ja muut: Huippu-urheilututkimuksen mallit Jari Lämsä KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Sisältö 1. Huippu-urheilun kehityksestä yleensä 2. SPLISS tutkimus 3. SPLISS: huippu-urheilun tieteellinen

Lisätiedot

Huippu-urheilujärjestelmien kv. viitekehys. Jari Lämsä KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus

Huippu-urheilujärjestelmien kv. viitekehys. Jari Lämsä KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Huippu-urheilujärjestelmien kv. viitekehys Jari Lämsä KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Strateginen huippu-urheilu Huippu-urheilu on kaupallistunut, mutta myös valtiot panostavat entistä enemmän

Lisätiedot

HUIPPU-URHEILUN ARVIOINTI JA SEURANTA. Jari Lämsä HUY / KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus

HUIPPU-URHEILUN ARVIOINTI JA SEURANTA. Jari Lämsä HUY / KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus HUIPPU-URHEILUN ARVIOINTI JA SEURANTA Jari Lämsä HUY / KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus ILMAN ARVIOINTIA EI OLE URHEILUA Arviointi on tarkasteltavan kohteen tai toiminnan arvon määrittämistä,

Lisätiedot

Huippu-urheilutyöryhmä: Sanoista teoiksi. Jari Lämsä KIHU

Huippu-urheilutyöryhmä: Sanoista teoiksi. Jari Lämsä KIHU Huippu-urheilutyöryhmä: Sanoista teoiksi Jari Lämsä KIHU Työn asemointi Oleellinen havainto on se, että työryhmä ei sinänsä ole keksinyt toimenpideluetteloon mitään uutta, vaikka vision ja nykytilan analysointi

Lisätiedot

Jari Lämsä. Kommentit: Hannu Tolonen

Jari Lämsä. Kommentit: Hannu Tolonen Jari Lämsä Kommentit: Hannu Tolonen Yleistä arvioinnista Arviointi: liittyy nykyisin vallalla olevaan hallintotapaan on toiminnan arvottamista tiettyjen kriteerien suhteen ei siis arvostelua! jaetaan sisäiseen

Lisätiedot

MENESTYNEIDEN KUOPIOLAISTEN URHEILIJOIDEN PALKITSEMINEN

MENESTYNEIDEN KUOPIOLAISTEN URHEILIJOIDEN PALKITSEMINEN MENESTYNEIDEN KUOPIOLAISTEN URHEILIJOIDEN PALKITSEMINEN Asianro 8484/2015 Hyvinvoinnin edistämisen lautakunta 15.12.2015 99 Kaupunginhallitus 11.1.2016 7 Tiedustelut puh. 044 7182504 Hyvinvoinnin edistämisen

Lisätiedot

LAJILIITTOJEN HUIPPU- URHEILUN PERUSTIEDOT. Timo Manninen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Valotalo 21.4.2015

LAJILIITTOJEN HUIPPU- URHEILUN PERUSTIEDOT. Timo Manninen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Valotalo 21.4.2015 LAJILIITTOJEN HUIPPU- URHEILUN PERUSTIEDOT Timo Manninen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Valotalo 21.4.2015 VASTANNEET LAJILIITOT KESÄLAJIT TALVILAJIT PALLOILULAJIT Ampumaurheiluliitto (Kivääri,

Lisätiedot

MENESTYNEIDEN KUOPIOLAISTEN URHEILIJOIDEN PALKITSEMINEN

MENESTYNEIDEN KUOPIOLAISTEN URHEILIJOIDEN PALKITSEMINEN KUOPION KAUPUNKI MENESTYNEIDEN KUOPIOLAISTEN URHEILIJOIDEN PALKITSEMINEN Hyväksytty ohjeellisena kaupunginhallituksessa 17.10.2011 Muutokset hyväksytty kaupunginhallituksessa 23.1.2012 Yleiset säännöt:

Lisätiedot

Suomalaisen urheilun musta laatikko. Jari Lämsä KIHU Jari.lamsa@kihu.fi

Suomalaisen urheilun musta laatikko. Jari Lämsä KIHU Jari.lamsa@kihu.fi Suomalaisen urheilun musta laatikko Jari Lämsä KIHU Jari.lamsa@kihu.fi RESURSSIT TOIMINTA IHMISET RAKENTEET MERKITYKSET AATEVIRTAUKSET Amatörismi, ammattilaisuus Urheilu? Huippu-urheilu Lasten ja nuorten

Lisätiedot

Suomalaisen Liikunnan ja urheilun rakenteet

Suomalaisen Liikunnan ja urheilun rakenteet SLU Olympia komitea SLU - alueet Valtio Suomen Valmentajat ry Urheilu opistot Lajiliitot Kunnat KIHU Nuori Suomi Urheiluseurat Urheiluakatemiat Suomalaisen Liikunnan ja urheilun rakenteet Jari Lämsä Rakenteet

Lisätiedot

Urheilu yhteiskunnassa

Urheilu yhteiskunnassa Valmentajan ammattitutkinto 8.3.2008 Vierumäki Urheilu yhteiskunnassa Jari Lämsä jari.lamsa@kihu.fi Rakenne Inhimillinen toiminta, esim. golfin pelaaminen, kohtaa aina rakenteita: Fyysiset rakenteet: kenttä,

Lisätiedot

Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen

Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen Lajin urheilutoiminnan kehittäminen yleistä työkalusta taustalle LUONNOS 7.10.2016 toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämiseen kuvaa 5

Lisätiedot

Strategia 2014-2017 Versio 1.0

Strategia 2014-2017 Versio 1.0 Strategia 2014-2017 Versio 1.0 Urheiluakatemiaohjelma Olympiakomitean Huippu-urheilu yksikön johtama Urheiluakatemiaohjelma vastaa koko Urheilijan polun kattavasta akatemiaverkoston johtamisesta Visio

Lisätiedot

Huippu-urheiluyksikön tukiurheilijakysely 2013. Jari Lämsä & Kaisu Mononen KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus

Huippu-urheiluyksikön tukiurheilijakysely 2013. Jari Lämsä & Kaisu Mononen KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Huippu-urheiluyksikön tukiurheilijakysely 2013 Jari Lämsä & Kaisu Mononen KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Tukiurheilijakysely Tarkoitus: Kerätä säännöllisesti tietoa OK:n ja PARA:n tukiurheilijoiden

Lisätiedot

Suomen Olympiakomitean Huippu- urheiluyksikkö (HUY) Kesälajien kategoriat, kriteerit ja huippu- urheilun tehostamistukipäätökset 2016

Suomen Olympiakomitean Huippu- urheiluyksikkö (HUY) Kesälajien kategoriat, kriteerit ja huippu- urheilun tehostamistukipäätökset 2016 10.12.2015 Suomen Olympiakomitean Huippuurheiluyksikkö (HUY) Kesälajien kategoriat, kriteerit ja huippuurheilun tehostamistukipäätökset 2016 Yleiset lähtökohdat: Kesäolympiadilla 2013 2016 käytössä olevat

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun urheiluakatemia Toimintasuunnitelma Hyväksytty vuosikokouksessa

Pääkaupunkiseudun urheiluakatemia Toimintasuunnitelma Hyväksytty vuosikokouksessa Pääkaupunkiseudun urheiluakatemia Toimintasuunnitelma 2013 Hyväksytty vuosikokouksessa 10.12.2012 Sisällys 1. Valmentautuminen 2. Opiskelu 3. Tuki- ja asiantuntijapalvelut 4. Hallinto 5. Tehostamishanke

Lisätiedot

Seuravalmennuksen kehittäminen / kriteerit

Seuravalmennuksen kehittäminen / kriteerit Seuravalmennuksen kehittäminen / kriteerit Kriteerit jakautuvat peruskriteereihin ja laatukriteereihin. Peruskriteerit luovat seuran tavoite- ja tahtotilan, jotka toteutuvat laatukriteerien toimenpiteiden

Lisätiedot

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 1 ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 HYVÄKSYTTY OHJAUSRYHMÄSSÄ 9.12.2014 teemu.japisson@valo.fi www.sport.fi Lähtökohdat eli miksi tarvitaan muutosta 2 kentän toimijat (seuratoimijat, urheilijat, liikkujat,

Lisätiedot

Vahvistettu KIHUn hallituksessa 14.12.2015 KILPA- JA HUIPPU-URHEILUN TUTKIMUSKESKUKSEN ANTIDOPINGOHJELMA 2016

Vahvistettu KIHUn hallituksessa 14.12.2015 KILPA- JA HUIPPU-URHEILUN TUTKIMUSKESKUKSEN ANTIDOPINGOHJELMA 2016 Vahvistettu KIHUn hallituksessa 14.12.2015 KILPA- JA HUIPPU-URHEILUN TUTKIMUSKESKUKSEN ANTIDOPINGOHJELMA 2016 1. KIHUn rooli suomalaisessa huippu-urheilussa Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHUn

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun urheiluakatemia Toimintasuunnitelma 2012

Pääkaupunkiseudun urheiluakatemia Toimintasuunnitelma 2012 Pääkaupunkiseudun urheiluakatemia Toimintasuunnitelma 2012 7.11 2011 Toimintasuunnitelma hyväksytään joulukuun johtoryhmän kokouksessa, kun ensi vuoden toimintabudjetti on tiedossa. Valmentautuminen TAVOITE:

Lisätiedot

LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ

LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ 2011 LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ 12.10.2011 Liikunnan arvostus Pieksa ma ella ja sen jäsenseurat(33 kpl) ovat huolissaan Pieksämäen liikunta ja urheilutoiminnan näivettymisestä ja kaupungin liikuntaorganisaation

Lisätiedot

LAJILIITTOJEN / LAJIEN VALTIONAPU:

LAJILIITTOJEN / LAJIEN VALTIONAPU: LAJILIITTOJEN / LAJIEN VALTIONAPU: DEN, NED Jari Lämsä & Jarmo Mäkinen Liikunnan vs. huippu-urheilun valtion rahoitus, % (SPLISS, tiedot. V. 2011) 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 80% 66% 62% 56% 52% 52%

Lisätiedot

Tähtiseura-ohjelma. Huippu-urheilun osa-alue

Tähtiseura-ohjelma. Huippu-urheilun osa-alue Tähtiseura-ohjelma Huippu-urheilun osa-alue Laatuseuratyön historiaa Sinettiseuratoiminta käynnistyy (1992) Foot Pass ja Ice Pass starttaavat Voimisteluliitolla Sinetti-, Priima ja Huippu-seuroja (2007)

Lisätiedot

LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN VALTIONAVUSTUKSET 2002

LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN VALTIONAVUSTUKSET 2002 LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN VALTIONAVUSTUKSET 2002 I VARSINAISET LIIKUNTAJÄRJESTÖT 1. LAJILIITOT (71) AKK-Motorsport ry 207 000 Suomen Aikidoliitto ry 27 000 Suomen Amerikkalaisen Jalkapallon Liitto ry 30 000

Lisätiedot

Opiskelevan urheilijan talous. Jari Savolainen ja Jukka Tirri Korkea-asteen kaksoisuraseminaari, Helsinki 14.-15.4.2016

Opiskelevan urheilijan talous. Jari Savolainen ja Jukka Tirri Korkea-asteen kaksoisuraseminaari, Helsinki 14.-15.4.2016 Opiskelevan urheilijan talous Jari Savolainen ja Jukka Tirri Korkea-asteen kaksoisuraseminaari, Helsinki 14.-15.4.2016 Taustaa Kaksoisura: Suomalaisen urheilun valinta Suurin osa maajoukkuetason urheilijoista

Lisätiedot

Menestyvän huippu-urheilun seuranta ja arviointi. Jari Lämsä KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus

Menestyvän huippu-urheilun seuranta ja arviointi. Jari Lämsä KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Menestyvän huippu-urheilun seuranta ja arviointi Jari Lämsä KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Teemat 1. Nexus seurannan ja arvioinnin verkosto 2. Menestyvän huippu-urheilun strategisten tavoitteiden

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Hyväksytty vuosikokouksessa 23.4.2007. Rekisteröity Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksellä 2.7.2007.

Hyväksytty vuosikokouksessa 23.4.2007. Rekisteröity Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksellä 2.7.2007. SUOMEN PARALYMPIAKOMITEA RY SÄÄNNÖT Hyväksytty vuosikokouksessa 23.4.2007. Rekisteröity Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksellä 2.7.2007. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 8/ (6) Liikuntalautakunta LJ/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 8/ (6) Liikuntalautakunta LJ/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 8/2012 1 (6) 127 Kaupunginhallitukselle annettava lausunto koskien Pääkaupunkiseudun urheiluakatemia Urhean kutsua Urhea-säätiön perustajaksi HEL 2012-008331 T 00 01 06 Päätös

Lisätiedot

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Luonnos 27.4.2016 Menestyssuunnitelman sisältö Muutoksen tarve ja tekijät Missio, visio ja lupaukset 2020 Seuraavat yhteiset loikkamme Yhteisen

Lisätiedot

LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN VALTIONAVUSTUKSET 2005

LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN VALTIONAVUSTUKSET 2005 LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN VALTIONAVUSTUKSET 2005 I VARSINAISET LIIKUNTAJÄRJESTÖT 1. LAJILIITOT AKK-Motorsport ry 200 000 Sukeltajaliitto ry 97 000 Suomen Aikidoliitto ry 30 000 Suomen Amerikkalaisen Jalkapallon

Lisätiedot

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA-tutkimusprojekti 1.11.2009-31.12.2011) Professori Pirjo Ståhle Tulevaisuuden tutkimuskeskus,

Lisätiedot

Urheilun rahoitus Suomessa, Norjassa ja Ruotsissa

Urheilun rahoitus Suomessa, Norjassa ja Ruotsissa Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Urheilun rahoitus Suomessa, Norjassa ja Ruotsissa Huippu-urheilukeskustelu, SuomiAreena, Pori 17.7.2009 klo 11.00-12.15 KIHU/Jarmo Mäkinen, Jari Lämsä, Jukka Viitasalo

Lisätiedot

LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN TOIMINTA AVUSTUKSET 2015 Verksamhetsunderstöd för idrottsorganisationerna 2015

LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN TOIMINTA AVUSTUKSET 2015 Verksamhetsunderstöd för idrottsorganisationerna 2015 LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN TOIMINTA AVUSTUKSET 2015 Verksamhetsunderstöd för idrottsorganisationerna 2015 LAJILIITOT Grenförbund (70) AKK-Motorsport ry 240 000 Sukeltajaliitto ry 160 000 Suomen Aikidoliitto ry

Lisätiedot

Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille

Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille Urheilujohtaminen seminaari 2.9.2015 Tampere ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat liikuntalain uudistamisessa Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

Joukkuelajit suurin liikuttaja?

Joukkuelajit suurin liikuttaja? Joukkuelajit suurin liikuttaja? Jari Lämsä KIHU Tavoite Esittää perustietoja joukkuelajien kansallisesta tilanteesta: Lajien kans. + kv. Laajuus Lisenssiurheilijat Talous Menestys Tietoja kerätty 6 joukkuelajilta

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

RATSASTUSURHEILUN KEHITTÄMINEN. SRL / Urheilufoorumi Helsinki Kari Niemi-Nikkola Kehitysjohtaja 1-6/2014

RATSASTUSURHEILUN KEHITTÄMINEN. SRL / Urheilufoorumi Helsinki Kari Niemi-Nikkola Kehitysjohtaja 1-6/2014 RATSASTUSURHEILUN KEHITTÄMINEN SRL / Urheilufoorumi Helsinki 22.11.2014 Kari Niemi-Nikkola Kehitysjohtaja 1-6/2014 Tavoite: Ratsastusurheilun kehitystyö 2014 -tavoitteet ja suuntaviivat Tehdä analyysi

Lisätiedot

Huippu-urheilun tukijärjestelmä Suomen Olympiakomitea Huippu-urheiluyksikkö

Huippu-urheilun tukijärjestelmä Suomen Olympiakomitea Huippu-urheiluyksikkö Huippu-urheilun tukijärjestelmä 2017 2020 Suomen Olympiakomitea Huippu-urheiluyksikkö 1. Yleistä tukijärjestelmästä Tukijärjestelmä koostuu Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) myöntämästä yleisavustuksesta

Lisätiedot

Huippu-urheilun arviointi:

Huippu-urheilun arviointi: Huippu-urheilun arviointi: Urheilija- ja verkostokyselyt Jari Lämsä, Maija Puska, Kaisu Mononen & Jarmo Mäkinen KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Sisäinen arviointi Arviointikysymys: Miten

Lisätiedot

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Liikunta ja urheilu ovat Suomen merkittävin kansanliike. Jokaisen hyvinvointi rakentuu liikunnalliselle arjelle. Huippu-urheilijat inspiroivat

Lisätiedot

Suomen Urheilupsykologinen yhdistys ry

Suomen Urheilupsykologinen yhdistys ry Suomen Urheilupsykologinen yhdistys ry www.supy.sporttisaitti.com TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 1 SUOMEN URHEILUPSYKOLOGINEN YHDISTYS, SUPY RY Suomen urheilupsykologinen yhdistys pyrkii toiminnallaan

Lisätiedot

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA. Luonnos

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA. Luonnos Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Luonnos 9.5.2016 3 Suomen elinvoimalle on ensiarvoisen tärkeää, että tämä kokonaisuus toimii vaikuttavasti, inspiroivasti ja tuloksellisesti.

Lisätiedot

KIILAT HOCKEY STRATEGIA 2014-2020

KIILAT HOCKEY STRATEGIA 2014-2020 Kiilat Hockey strategia perustuu Suomen Jääkiekkoliiton luomaan strategiaan, jossa on VISIO: Intohimona jääkiekko ja MISSIO: Suomi-kiekosta lisäarvoa elämääsi 1 Tähän kuuluu vahvasti yhteiset TAHTOTILAT:

Lisätiedot

A. YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA, KIELET, TARKOITUS JA TOIMINTAMUOTO

A. YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA, KIELET, TARKOITUS JA TOIMINTAMUOTO POHJOLA-NORDENIN NUORISOLIITTO RY:N SÄÄNNÖT hyväksytty 1.4.1995 kevätkokouksessa Lappeenrannassa muutettu 31.10.1998 syyskokouksessa Helsingissä muutettu 3.4.2009 kevätkokouksessa Helsingissä muutettu

Lisätiedot

Puolustusvoimien kilpailutoiminta

Puolustusvoimien kilpailutoiminta Puolustusvoimien kilpailutoiminta Ohje Puolustusvoimien kilpailu- ja valmennustoiminnasta 1. Johdanto 1.1 Kilpaurheilun perusteet Puolustusvoimien kansallinen ja kansainvälinen kilpailutoiminta tähtää

Lisätiedot

Tiedolla johtaminen. Jari Lämsä, KIHU Kati Lehtonen, LIKES

Tiedolla johtaminen. Jari Lämsä, KIHU Kati Lehtonen, LIKES Tiedolla johtaminen Jari Lämsä, KIHU Kati Lehtonen, LIKES Tiedolla johtamisen haaste Miten VALTION ja LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN tietotarpeet sovitetaan yhteen? Valtion liikuntapolitiikan tavoitteet Liikuntajärjestöjen

Lisätiedot

Suomen Paralympiakomitea ry Hyväksytty vuosikokouksessa 29.4.2015 SÄÄNNÖT. 1 Nimi ja kotipaikka

Suomen Paralympiakomitea ry Hyväksytty vuosikokouksessa 29.4.2015 SÄÄNNÖT. 1 Nimi ja kotipaikka Suomen Paralympiakomitea ry Hyväksytty vuosikokouksessa 29.4.2015 SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Paralympiakomitea ry, ruotsiksi Finlands Paralympiska Kommitté rf. Yhdistyksestä

Lisätiedot

Kaksoisura maailmalla. Jari Lämsä & Tuuli Merikoski

Kaksoisura maailmalla. Jari Lämsä & Tuuli Merikoski Kaksoisura maailmalla Jari Lämsä & Tuuli Merikoski Kaksoisura Kaksoisura (dual career) = henkilö tavoittelee menestystä/edistymistä kahdella eri alalla tai ammatissa yhtä aikaa. 1) naiset, jotka hoitavat

Lisätiedot

Joukkuelajit suurin liikuttaja?

Joukkuelajit suurin liikuttaja? Joukkuelajit suurin liikuttaja? Jari Lämsä Jukka Rautakorpi KIHU / OK HUY Tavoite Esittää perustietoja joukkuelajien kansallisesta tilanteesta: Lajien kans. + kv. Laajuus Lisenssiurheilijat Talous Menestys

Lisätiedot

Huippu-urheilupäivät Pajulahti Leena Paavolainen

Huippu-urheilupäivät Pajulahti Leena Paavolainen Huippu-urheilupäivät Pajulahti 10.10.2016 Leena Paavolainen En usko, että osaan oikein kuvailla sitä suunnatonta ylpeyttä, jota tunnen sijoittumalla kolmanneksi. Olemme kaikki urheilufaneja ja olemme pikkupoikana

Lisätiedot

Urheilulukioiden seuranta: vertailua vuosilta 2006 ja 2011. Jari Lämsä Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus

Urheilulukioiden seuranta: vertailua vuosilta 2006 ja 2011. Jari Lämsä Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Urheilulukioiden seuranta: vertailua vuosilta 2006 ja 2011 Jari Lämsä Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Seuranta Valtakunnallisesti urheiluoppilaitosten toimintaa on koordinoinut seurantaryhmä,

Lisätiedot

JÄRJESTÖKYSELYJEN TULOKSET

JÄRJESTÖKYSELYJEN TULOKSET JÄRJESTÖKYSELYJEN TULOKSET www.slideproject.com Tj-aamukahvit 15.12.2015 Kati Lehtonen, LIKES Jarmo Mäkinen, KIHU Mäkinen, Lämsä, Aarresola, Frantsi, Vihinen, Laine, Lehtonen & Saari 2015. Liikuntajärjestöjen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ (6) Kaupunginhallitus Asia/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ (6) Kaupunginhallitus Asia/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/2019 1 (6) 24 Arvokisoissa menestyneiden helsinkiläisurheilijoiden palkitsemisen periaatteet HEL 2018-011990 T 00 04 04 Päätös päätti hyväksyä seuraavat periaatteet noudatettaviksi

Lisätiedot

Kansainvälinen menestys. Korkeatasoinen osaaminen. Arvostettu urheilu

Kansainvälinen menestys. Korkeatasoinen osaaminen. Arvostettu urheilu Kansainvälinen menestys Korkeatasoinen osaaminen Arvostettu urheilu Toimintatavat: 1. Urheilija on keskiössä ilon ja intohimon ilmapiirissä 2. Urheilijan polkua tarkastellaan koko sen matkalta 3. Osaamista

Lisätiedot

Ferratum-ryhmän Euroopan ja Kansainyhteisön maiden Joulubarometri 2015

Ferratum-ryhmän Euroopan ja Kansainyhteisön maiden Joulubarometri 2015 Ferratum-ryhmän Euroopan ja Kansainyhteisön maiden Joulubarometri 2015 Sivu 2 Joulun rahankulutus suhteessa kotitalouden käytössä oleviin tuloihin Euroopan ja kansainyhteisön maiden kulutus jouluna 2015:

Lisätiedot

SEURATUEN TOIMINNALLISTEN TUKIEN HANKKEET 2009 2010

SEURATUEN TOIMINNALLISTEN TUKIEN HANKKEET 2009 2010 SEURATUEN TOIMINNALLISTEN TUKIEN HANKKEET 2009 2010 Matti Hakamäki Anna Kankaanpää Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 242 Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES ISBN 978-951-790-292-2

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme

Lisätiedot

Yliopistojen valtionperusrahoitus ja täydentävä rahoitus

Yliopistojen valtionperusrahoitus ja täydentävä rahoitus 1 Yliopistojen valtionperusrahoitus ja täydentävä rahoitus Yliopistojen valtion perusrahoitusta on leikattu talousarvioesitysten perusteella melko paljon vuodesta 2015. Perusrahoituksen lisäksi yliopistojen

Lisätiedot

Urheilun ja opiskelun yhdistäminen Oulun seudun ammattiopisto. Antti Puotiniemi Antti Hara

Urheilun ja opiskelun yhdistäminen Oulun seudun ammattiopisto. Antti Puotiniemi Antti Hara Urheilun ja opiskelun yhdistäminen Oulun seudun ammattiopisto Antti Puotiniemi Antti Hara Urheilu OSAOn arjessa OSAO, 12 yksikköä, 11 600 opiskelijaa, henkilökuntaa n. 1000 OSAO on ollut aktiivisesti mukana

Lisätiedot

Yhteinen visio. Visio voidaan saavuttaa luomalla suomalaiselle liikkujalle ja urheilijalle paras mahdollinen toimintaympäristö kehittyä ja menestyä

Yhteinen visio. Visio voidaan saavuttaa luomalla suomalaiselle liikkujalle ja urheilijalle paras mahdollinen toimintaympäristö kehittyä ja menestyä Yhteinen visio Suomi maailman liikkuvin ja pohjoismaiden menestynein urheilukansa 2020 Visio on yhteinen päämäärä koko suomalaiselle liikunnalle ja urheilulle, sen eri toimijoille Visio voidaan saavuttaa

Lisätiedot

Suomen Suunnistusliitto

Suomen Suunnistusliitto Suomen Suunnistusliitto ry Suomen Suunnistusliitto Nuorten olympiavalmentajan toimenkuva: sisältö Taustaa Suunnistuksen nuorten olympiavalmentaja NO-valmennus: tehtäväkenttä NO-valmennus: raportointi Case

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun urheiluakatemia Toimintasuunnitelma 2014. Johtoryhmän esitys Urhean vuosikokoukselle / hyväksytty 8.10.2013

Pääkaupunkiseudun urheiluakatemia Toimintasuunnitelma 2014. Johtoryhmän esitys Urhean vuosikokoukselle / hyväksytty 8.10.2013 Pääkaupunkiseudun urheiluakatemia Toimintasuunnitelma 2014 Johtoryhmän esitys Urhean vuosikokoukselle / hyväksytty 8.10.2013 Sisällys 1. Valmentautuminen 2. Opiskelu- ja urasuunnittelu 3. Tuki- ja asiantuntijapalvelut

Lisätiedot

Oman seuran analyysi Espoon Akilles suunnistus /18/15

Oman seuran analyysi Espoon Akilles suunnistus /18/15 Oman seuran analyysi Espoon Akilles suunnistus 0 /8/ Oman seuran analyysi Vastaajat Ikä 0 8 6, % 6 7,9 % 6, % 8, %, %, % alle -7 8-9 0-9 0-6 6 + Kaikki (KA:., Hajonta:0.8) (Vastauksia:9) Oman seuran analyysi

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012 Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu Pääministeri Kataisen hallitusohjelmaan on kirjattu nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen nuorten työllisyyden edistämiseksi ja

Lisätiedot

VALMENTAJA- JA OHJAAJAKOULU- TUS LAJILIITOISSA

VALMENTAJA- JA OHJAAJAKOULU- TUS LAJILIITOISSA VALMENTAJA- JA OHJAAJAKOULU- TUS LAJILIITOISSA Tilannekuvaus, kevät 2012 Hämäläinen, Kirsi & Parviainen, Antti Osaamisohjelma, Olympiakomitea ja Huippu-urheilun muutosryhmä 1 1. TAUSTAA Valmentaja- ja

Lisätiedot

Tähtiseura-ohjelma Tähtiseura-päivät. Eija Alaja seuratoiminnan asiantuntija, Suomen Olympiakomitea

Tähtiseura-ohjelma Tähtiseura-päivät. Eija Alaja seuratoiminnan asiantuntija, Suomen Olympiakomitea Tähtiseura-ohjelma 6.10.2018 Tähtiseura-päivät Eija Alaja seuratoiminnan asiantuntija, Suomen Olympiakomitea Tähtiseura-ohjelma Yhdessä työstetty Seurat, lajiliitot, liikunnan aluejärjestöt, Olympiakomitea

Lisätiedot

Sisällysluettelo. 1. Yleistä 3. 2. Urheilijamäärät lukuvuonna 2009-10 3. 3. Opiskelu... 5. 3. Valmennus... 7. 4. Tukipalvelut... 7

Sisällysluettelo. 1. Yleistä 3. 2. Urheilijamäärät lukuvuonna 2009-10 3. 3. Opiskelu... 5. 3. Valmennus... 7. 4. Tukipalvelut... 7 TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Sisällysluettelo 1. Yleistä 3 2. Urheilijamäärät lukuvuonna 2009-10 3 3. Opiskelu... 5 3. Valmennus... 7 4. Tukipalvelut... 7 5. Hallinto ja talous.. 8 6. Tiedottaminen.. 8 2 1.

Lisätiedot

Seuran arvio oman toimintansa nykytilasta

Seuran arvio oman toimintansa nykytilasta Suunta Huipulle huippuseuraprojekti Työpaja 1 / ennakkotyö 1 Seuran arvio oman toimintansa nykytilasta Tämän arvioinnin avulla selvitämme tarkemmin seurojen nykytilaa huippusuunnistustoiminnan elinvoimaisuuden

Lisätiedot

Strategian päivitys 2019

Strategian päivitys 2019 Strategian päivitys 2019 Toukokuu 2019 Kyselyn yhteenveto ja työpaja 1. Missio ja Arvot 2. Muutosvoimat 3. Yhteiskunnallinen merkitys 4. Seuratoiminnan tavoitteet 5. Huippu-urheilun menestystavoitteet

Lisätiedot

Erityisliikunta OKM/VLN vuonna 2015- Toni Piispanen valtion liikuntaneuvoston suunnittelija

Erityisliikunta OKM/VLN vuonna 2015- Toni Piispanen valtion liikuntaneuvoston suunnittelija Erityisliikunta OKM/VLN vuonna 2015- Toni Piispanen valtion liikuntaneuvoston suunnittelija OKM Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa: liikuntapolitiikan yleisestä johdosta, yhteensovittamisesta ja kehittämisestä

Lisätiedot

Suomi Ferratum-ryhmän Euroopan ja Kansainyhteisön maiden Joulubarometri 2016

Suomi Ferratum-ryhmän Euroopan ja Kansainyhteisön maiden Joulubarometri 2016 Suomi Ferratum-ryhmän Euroopan ja Kansainyhteisön maiden Joulubarometri 2016 Joulun rahankulutus suhteessa kotitalouden käytössä oleviin tuloihin Euroopan ja kansainyhteisön maiden kulutus jouluna 2016:

Lisätiedot

Seurakehitys SJAL:ssa. Kokemuksia oman seuran analyysista ja tulevaisuuden suunnitelmat

Seurakehitys SJAL:ssa. Kokemuksia oman seuran analyysista ja tulevaisuuden suunnitelmat Seurakehitys SJAL:ssa Kokemuksia oman seuran analyysista ja tulevaisuuden suunnitelmat Sisältö SJAL:n seurakehitysohjelmasta Kokemuksia oman seuran analyysista Artemis Laatujärjestelmä seuroille? SJAL:n

Lisätiedot

AMMATILLISET PERUSTUTKINNOT Huippu-urheiluväylä

AMMATILLISET PERUSTUTKINNOT Huippu-urheiluväylä Suunnitelman laadinta Pvm 15/2 2013 Rakenteen tarkistus Pvm 21/3 2013 Muodollinen tarkistus Pvm 28/3 2013 Suunnitelman hyväksyntä Pvm 17/4 2013 Hyväksytty toisen asteen koulutuslautakunnan jaostossa Pvm

Lisätiedot

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003 TIEDOTE 27.5.24 ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.23 Suomen Pankki kerää tietoa suomalaisten arvopaperisijoituksista 1 ulkomaille maksutasetilastointia varten. Suomalaisten sijoitukset ulkomaisiin

Lisätiedot

Uudistuneet. Sinettiseurakriteerit

Uudistuneet. Sinettiseurakriteerit Uudistuneet O Sinettiseurakriteerit Uudistetut Sinettiseurakriteerit pohjautuvat O Lasten ja nuorten urheilusta tehtyihin selvityksiin. O Selvitykset valmistuivat yhteistyössä Kilpa- ja huippu-urheilun

Lisätiedot

Menestyvä huippu-urheilu

Menestyvä huippu-urheilu Suomalainen Menestyvä huippu-urheilu Huippu-urheiluyksikkö KANSAINVÄLINEN MENESTYS KORKEATASOINEN OSAAMINEN ARVOSTETTU URHEILU Yhdessä urheilijan polulla KANSAINVÄLINEN MENESTYS Toimintaympäristö Tavoitteellisuus

Lisätiedot

Lajien ja alueiden seurakehittäjät Huippu-urheiluseuratoiminta

Lajien ja alueiden seurakehittäjät Huippu-urheiluseuratoiminta Lajien ja alueiden seurakehittäjät 12.9.2016 Huippu-urheiluseuratoiminta Taustaa huippu-urheiluseuratoiminnan kehittämiselle 2007-2014 2007-2009 Olympiakomitean vetämänä 3 kierrosta lajiliittojen kehitysprosesseja,

Lisätiedot

Verkostoitunut hallinto ja monialaiset kumppaniverkostot Liikkuva koulu -ohjelmassa

Verkostoitunut hallinto ja monialaiset kumppaniverkostot Liikkuva koulu -ohjelmassa liikkuvakoulu.fi Verkostoitunut hallinto ja monialaiset kumppaniverkostot -ohjelmassa -ohjelma on rakentunut verkostomaiseksi. Verkostomainen toimintatapa on ollut erittäin merkityksellistä ohjelman laajenemiselle

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNGIN URHEILUPALKITSEMISEN UUDISTAMINEN

HELSINGIN KAUPUNGIN URHEILUPALKITSEMISEN UUDISTAMINEN HELSINGIN KAUPUNGIN URHEILUPALKITSEMISEN UUDISTAMINEN URHEILUPALKINTOTOIMIKUNNAN ASETTAMAN TYÖRYHMÄN ESITYS 8.9.2011 A. HELSINKI-PÄIVÄN PALKITSEMISET VUODEN HELSINKILÄISURHEILIJA - palkitaan aina paras

Lisätiedot

Suomi. NordForsk strategia

Suomi. NordForsk strategia Suomi NordForsk strategia 2011-2014 NordForsk strategia 2011 2014 Johdanto NordForsk on pohjoismaisen tutkimuksen ja tiedepolitiikan yhteistyöelin. NordForskin tavoitteena on edistää yhteistyötä kaikilla

Lisätiedot

Seuratuki urheiluseuratoiminnan kehittämisessä

Seuratuki urheiluseuratoiminnan kehittämisessä Seuratuki urheiluseuratoiminnan kehittämisessä tuloksia seuratuen seurannasta ja arvioinnista Salla Turpeinen LIKES-tutkimuskeskus LIKES-tutkimuskeskus Rautpohjankatu 8, 40700 Jyväskylä www.likes.fi Seuratuen

Lisätiedot

Yhteistoiminta-alueet Osaamis- ja palvelukeskusten rakentaminen alueille

Yhteistoiminta-alueet Osaamis- ja palvelukeskusten rakentaminen alueille Yhteistoiminta-alueet Osaamis- ja palvelukeskusten rakentaminen alueille Ohjausryhmän esitys liikuntayhteisölle alueellisen toiminnan toteuttamisesta 2.x 16.6. 11.8. Maailman liikkuvin urheilukansa ja

Lisätiedot

ERASMUS+ -ohjelma. Ylitarkastaja Heidi Sulander

ERASMUS+ -ohjelma. Ylitarkastaja Heidi Sulander ERASMUS+ -ohjelma Ylitarkastaja Heidi Sulander Erasmus+ -ohjelma 2014-2020 Koulutus-, nuoriso- ja urheilualan yhteinen toimintaohjelma, jossa urheilu huomioitu itsenäisenä lukuna. Ohjelman tavoitteet:

Lisätiedot

LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN VALTIONAVUSTUKSET 2003

LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN VALTIONAVUSTUKSET 2003 LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN VALTIONAVUSTUKSET 2003 I VARSINAISET LIIKUNTAJÄRJESTÖT 1. LAJILIITOT Autourheilun Kansallinen Keskusliitto ry 200 000 Suomen Aikidoliitto ry 27 000 Suomen Amerikkalaisen Jalkapallon

Lisätiedot

Olympiakomitea. Toiminnan suuntaviivat Kevätkokous

Olympiakomitea. Toiminnan suuntaviivat Kevätkokous Olympiakomitea Toiminnan suuntaviivat 2019 Kevätkokous 19.6.2018 Toimintasuunnitelma 2019 Suuntaviivat 2019 Toimintasuunnitelma 2019 Työstöä yhdessä Kevätkokous 19.6. Työstöä yhdessä Syyskokous 24.11.

Lisätiedot

Uudistuneet. Sinettiseurakriteerit

Uudistuneet. Sinettiseurakriteerit Uudistuneet O Sinettiseurakriteerit Uudistetut Sinettiseurakriteerit pohjautuvat O Lasten ja nuorten urheilusta tehtyihin selvityksiin. O Selvitykset valmistuivat yhteistyössä Kilpa- ja huippu-urheilun

Lisätiedot

Suomalaisen urheilun ja liikunnan haasteet 2020-luvulla

Suomalaisen urheilun ja liikunnan haasteet 2020-luvulla Suomalaisen urheilun ja liikunnan haasteet 2020-luvulla Timo Ritakallio Suomen Olympiakomitea Urheilun ja liikunnan tulevaisuusfoorumi Kokkola 12.9.2017 Liikunta ja urheilu ovat Suomen merkittävin kansanliike.

Lisätiedot

Valtion rooli liikunnan pelikentällä. Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri

Valtion rooli liikunnan pelikentällä. Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri Valtion rooli liikunnan pelikentällä Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri OKM Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa: liikuntapolitiikan yleisestä johdosta, yhteensovittamisesta ja kehittämisestä

Lisätiedot

Valtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta

Valtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta Valtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta 14.5.2012 Johtaja Harri Syväsalmi Opetus- ja kulttuuriministeriö/liikuntayksikkö Hallitusohjelma - liikuntapolitiikka

Lisätiedot

SEURATOIMINTA Olympiakomitean ja jäsenjärjestöjen yhteiset tavoitteet 2020-luvun seuratoiminnalle

SEURATOIMINTA Olympiakomitean ja jäsenjärjestöjen yhteiset tavoitteet 2020-luvun seuratoiminnalle SEURATOIMINTA Olympiakomitean ja jäsenjärjestöjen yhteiset tavoitteet 2020-luvun seuratoiminnalle Seuratoiminnan kasvupotentiaali Koko väestö Alle 13 v. Laatua ja osaamista nykyiseen toimintaan sekä uusia

Lisätiedot

SEUROJEN TYYTYVÄISYYS LIITON PALVELUIHIN. Teetetty KIHU:lla Koripalloliiton toimeksiannosta

SEUROJEN TYYTYVÄISYYS LIITON PALVELUIHIN. Teetetty KIHU:lla Koripalloliiton toimeksiannosta SEUROJEN TYYTYVÄISYYS LIITON PALVELUIHIN Teetetty KIHU:lla Koripalloliiton toimeksiannosta TYYTYVÄISYYS SARJATOIMINNAN PALVELUIHIN Sarjasta/peleistä aiheutuvat kustannukset 49 44 Rike- ja vastalausekäytännöt

Lisätiedot

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Anu Hakonen, Riitta Rönnqvist & Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi aamukahvitilaisuus 29.1.2016

Lisätiedot

Suomen asema kansainvälisessä kilpailussa

Suomen asema kansainvälisessä kilpailussa Suomen asema kansainvälisessä kilpailussa < Valmennusjärjestelmäkuvauksen pääsivu Vuosina 2005 2010 Suomen kansainvälinen menestys oli asetettujen tavoitteiden valossa erinomaista. Kun tarkastellaan kolmessa

Lisätiedot

Muokkaa perustyylejä naps.

Muokkaa perustyylejä naps. VOIMANOSTO 2022 Tulevaisuus ja Suomen Voimanostoliiton strategia Syyskokous 21.10.2017 Suomen Voimanostoliitto ry Finlands Styrkelyftförbundet rf Finnish Powerlifting Federation Asiakirjan Voimanosto 2022

Lisätiedot

Suomalaisen huippusuunnistuksen strategia

Suomalaisen huippusuunnistuksen strategia Suomalaisen huippusuunnistuksen strategia Visio Suunnistus on menestyvä, houkutteleva, näkyvä, arvostettu ja kaikille sopiva urheilulaji. Suunnistus oivalluksia ja onnistumisia! Huippusuunnistajat sekä

Lisätiedot

Pohjoismaisen lapsi- ja nuorisoyhteistyön komitean toimintasuunnitelma 2010 2013

Pohjoismaisen lapsi- ja nuorisoyhteistyön komitean toimintasuunnitelma 2010 2013 Pohjoismaisen lapsi- ja nuorisoyhteistyön komitean toimintasuunnitelma 2010 2013 ANP 2010:705 Pohjoismaisen lapsi- ja nuorisoyhteistyön komitean toimintasuunnitelma 2010 2013 ANP 2010:705 Pohjoismaiden

Lisätiedot

Suunnistusliiton säännöt

Suunnistusliiton säännöt Suunnistusliiton säännöt SUOMEN SUUNNISTUSLIITTO ry Suomen Suunnistusliiton säännöt (Rekisteröity 19.9.2008) 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Suunnistusliitto ry. ja sen kotipaikka on Helsingin

Lisätiedot

VOIMANOSTO 2021 Tulevaisuus ja Suomen Voimanostoliiton strategia

VOIMANOSTO 2021 Tulevaisuus ja Suomen Voimanostoliiton strategia VOIMANOSTO 2021 Tulevaisuus ja Suomen Voimanostoliiton strategia SVNL:n hallituksen kokous 14.9.2016 Asiakirjan Voimanosto 2021 tarkoitus Luoda yhteinen näkemys Suomen Voimanostoliiton tulevaisuuden suunnasta

Lisätiedot

Suomen Urheiluliitto 22.3.2015. Suomen Urheiluliiton ANTIDOPINGOHJELMA 1. TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT

Suomen Urheiluliitto 22.3.2015. Suomen Urheiluliiton ANTIDOPINGOHJELMA 1. TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT Suomen Urheiluliitto 22.3.2015 Suomen Urheiluliiton ANTIDOPINGOHJELMA 1. TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT Suomen Urheiluliiton toiminnan tarkoituksena on innostaa ja palvella jäseniään tuottamaan kansainvälisesti

Lisätiedot