PORVOON KAUPUNGIN STRATEGIA

Transkriptio

1 PORVOON KAUPUNGIN STRATEGIA Kaupunginvaltuusto

2 Sisältö 1 Johdanto... 1 Strategian taustalla vaikea taloudellinen tilanne... 1 Hyvinvointia on rakennettu velkarahalla... 2 Velkaantuminen on vakava ongelma... 3 Tärkein tavoite velkaantumisen kasvun pysäyttäminen... 4 Kasvun ja kehityksen on jatkuttava Porvoon kaupungin strategia Visio ja strategiset päämäärät Kaupungin peruspalvelut on priorisoitu ja talous on tasapainotettu... 7 Tahtotila... 7 Strategiset valinnat... 7 Priorisoidaan peruspalvelut... 7 Tuotetaan palvelut kustannustehokkaalla tavalla... 8 Kehitetään kustannustietoisuutta... 8 Valmennetaan henkilöstöä muutokseen... 8 Varmistetaan kaupungin kasvu- ja kehitysedellytykset Kaupungin hallinto on selkeä ja konserniohjaus toimii tehokkaasti Tahtotila Strategiset valinnat Porvoossa on energiatehokas kaupunkirakenne ja kaupunki integroituu aktiivisesti metropolialueeseen Tahtotila Strategiset valinnat... 12

3 1 Johdanto Porvoon kaupungin toimintaa ja kehittämistä ohjaava strategia vuosille on valmisteltu laajassa yhteistyössä kaupungin johtavien viranhaltijoiden, tehtäväalueiden johdon ja esimiesten, kaupungin henkilöstön edustajien ja johtavien luottamushenkilöiden kanssa. Strategiaa koskeva kansalaiskeskustelu käytiin helmi- ja maaliskuussa Kaupunginvaltuusto hyväksyi strategian kokouksessaan Strategian taustalla vaikea taloudellinen tilanne Porvoon kaupungin strategian uudistamisen taustalla on kaupungin vaikea taloudellinen tilanne. Porvoon verotulot kasvoivat 2000-luvulla nopeasti, parhaimmillaan noin kymmenen prosentin vuosivauhtia. Taloustaantuma käänsi verotulot rajuun laskuun vuonna Erityisen suuri on ollut yhteisöverotulon romahdus. Yhteisöverotulo laski kolmanneksella vuonna Myös muut tulot ovat laskeneet, esimerkkinä tonttien ja kiinteistöjen myyntitulot. Kaupungin tulot kääntyivät laskuun, mutta toimintamenot ovat jatkaneet kasvuaan erityisesti työehtosopimuksista johtuvien palkankorotusten ja hintojen nousun vuoksi. Valtaosa kaupungin käyttömenoista on henkilöstömenoja, joko kaupungin oman henkilöstön palkkamenoja tai sellaisten palvelujen ostoja, joissa merkittävänä kustannustekijä ovat palkkamenot. Taantuma kasvattaa lisäksi kaupungin palvelujen kysyntää ja menoja erityisesti sosiaalitoimessa. Tämä on johtanut siihen, että kaupunki joutuu tekemään useana peräkkäisenä vuonna alijäämäisen tilinpäätöksen. Vuoteen 2012 mennessä alijäämän ennakoidaan kasvavan yli 40 miljoonaan euroon. Kaupunki joutuu siis rahoittamaan toiminnan juoksevia menoja velkarahalla. Kaupungin taloustilanne tulee pysymään vaikeana myös lähivuodet, vaikka kansantalous kääntyisikin vähitellen kasvuun. 1

4 Kaupungin verotulojen kehittyminen Hyvinvointia on rakennettu velkarahalla Porvoolaisilla on tällä hetkellä hyvä ja kattava palvelutarjonta parempi kuin monissa vertailukunnissa ja monelta osin myös parempi kuin laki tai normit edellyttävät. Hyvinvointia on rakennettu kuitenkin velkarahalla. Porvoon velkamäärä on moninkertaistunut 2000-luvulla. Velkamäärä kasvoi merkittävästi myös verotulojen voimakkaan kasvun aikana 2000-luvun alkupuolella. Taloustaantuman ja verotulojen laskun vuoksi kaupungin velkaantuminen on kiihtynyt entisestään. Porvoon velkamäärän kasvutahti on ollut kaksinkertainen kuntien keskiarvoon verrattuna. Porvoolla oli vuonna 2008 velkaa 2699 euroa asukasta kohti, kun muilla Suomen kunnilla oli velkaa keskimäärin euroa asukasta kohti. Vuonna 2002 kaupungilla oli velkaa 63 miljoonaa euroa. Velkamäärä kolminkertaistui seitsemässä vuodessa: vuonna 2009 velka oli noussut 150 miljoonaan euroon. Vuoteen 2012 mennessä kaupungin velkamäärä kasvaa 200 miljoonaan euroon. 2

5 Velkaantuminen on vakava ongelma Velkaantuminen on vakava uhka kaupunkilaisten hyvinvointipalveluille. Kaupunki joutuu jo lähivuosina käyttämään merkittävän osan verotuloista velan lyhentämiseen ja korkoihin. Vuoden 2010 lopussa Porvoon velkamäärä tulee olemaan lähes yhtä suuri kuin kaupungin koko vuoden verotulot. Tämä tarkoittaa sitä, että kaupunki käyttää vuonna 2011 velan korkoihin ja lyhennyksiin summan, joka vastaa viiden kunnallisveroprosentin tuottoa. Nykyisellä velkaantumistahdilla edessä on umpikuja. Mitä enemmän velan annetaan kasvaa, sitä vähemmän kaupungille jää tuloja hyvinvointipalvelujen rahoittamiseen. Näin ajaudutaan palvelujen suunnittelemattomaan ja hallitsemattomaan karsimiseen. Kaupungin velkaantumisen kehittyminen (valtuuston hyväksymä talousarvio ja taloussuunnitelma, vuoden 2010 hintataso) 3

6 Tärkein tavoite velkaantumisen kasvun pysäyttäminen Tämän strategian tärkein tavoite on kaupungin tulevien toimintaedellytysten takaaminen. Tämä tarkoittaa lähes kestämättömälle tasolle ajautuneen velkaantumisen kasvun katkaisemista. Tavoitteena on, että vuoden 2013 jälkeen päästään aloittamaan velan lyhentäminen. Strategian aikajänne on lyhyt. Uusi tulevaa valtuustokautta koskeva kaupunkistrategiatyö on tarkoitus käynnistää vuoden 2012 lopussa, kun kaupungin talouskehitys on saatu käännettyä kestävälle uralle. Talouden tasapainottaminen ei ole mahdollista ilman suurta rakennemuutosta. Strategialuonnoksessa esitetään, että palveluja, hallintoa ja toiminatatapoja muutetaan pysyvästi. Käyttötalous- ja investointimenot on pakko painaa merkittävästi nykyistä alemmalle tasolle. Käyttötalousmenoja tulee vähentää 15 miljoonalla eurolla vuoden 2010 tasosta strategiakauden loppuun mennessä ja investointien kokonaismäärä tulee painaa enintään 15 miljoonaa euroon vuodessa. Tämä edellyttää sitä, että kaupungin palvelut on priorisoitava, ja niiden määrä ja taso on määriteltävä uudestaan. Hallinto ja palvelut on koottava suurempiin yksiköihin ja tuotettava kustannustehokkaalla tavalla. Henkilöstömäärä ja toimitilat on mitoitettava palvelutuotannon mukaisesti. Yhdyskuntarakenne on eheytettävä mahdollisimman energiatehokkaaksi, jolloin myös palvelut voidaan tuottaa taloudellisesti ja tehokkaasti. Vasemmanpuoleinen kuva osoittaa, kuinka kaupungin velkamäärän ennakoidaan kasvavan, jos käyttötalous- ja investointimenoihin ei tehdä strategian mukaisia vähennyksiä. Oikeanpuoleinen kuva kertoo, kuinka velkamäärän odotetaan laskevan, jos käyttötalousmenoja vähennetään 15 miljoonalla eurolla vuoden 2010 tasosta ja investointitaso painetaan 15 miljoonaan euroon vuodessa. 4

7 Vasemmanpuoleinen kuva osoittaa, kuinka kaupungin keskeisten rahoituserien ennakoidaan kehittyvän, jos käyttötalous- ja investointimenoihin ei tehdä strategian mukaisia vähennyksiä. Oikeanpuoleinen kuva kertoo, kuinka rahoituserien odotetaan muuttuvan, jos käyttötalousmenoja vähennetään 15 miljoonalla eurolla vuoden 2010 tasosta ja investointitaso painetaan 15 miljoonaan euroon vuodessa. Kasvun ja kehityksen on jatkuttava Porvoolla ei ole talouden taantumasta huolimatta varaa kuihtua rakennemuutoksessa nukkumalähiöksi. Elävä, hyvinvoiva kaupunki tarvitsee uusia veronmaksajia ja asukkaita sekä vireää elinkeinoelämää. Siksi nyt täytyy varmistaa myös tulevan kasvun edellytykset. Porvoolla on vahvuuksia, joiden vuoksi kaupungilla kaikki edellytykset olla tulevaisuudessakin menestyjien joukossa, jos talous saadaan nyt terveelle pohjalle. Kaupunki sijaitsee metropolialueella, mutta Suomen toiseksi vanhimman kaupungin miljöö ja historia ovat ainutlaatuiset muihin kuntiin verrattuna. Strategia lähtee siitä, että kaupungin kehityksen edellytykset varmistetaan myös tämän strategiakauden aikana panostamalla kasvuun, turvaamalla elinkeinoelämän toimintaedellytykset sekä viemällä määrätietoisesti eteenpäin keskeisiä kehityshankkeita. Kasvu edellyttää myös aktiivista yhteistyötä metropolialueen kaupunkien kanssa. Maankäytön ja yhdyskuntarakenteen suunnittelussa on integroiduttava metropolialueen suunnittelujärjestelmiin yhdessä muiden itäisen Uudenmaan kuntien kanssa. 5

8 2 Porvoon kaupungin strategia Visio ja strategiset päämäärät Visio 2013 Kaikkien aikojen Porvoo Strategiset päämäärät Kaupungin peruspalvelut on priorisoitu ja talous on tasapainotettu. Kaupungin hallinto on selkeä ja konserniohjaus toimii tehokkaasti. Porvoossa on energiatehokas kaupunkirakenne ja kaupunki integroituu aktiivisesti metropolialueeseen. 6

9 3 Kaupungin peruspalvelut on priorisoitu ja talous on tasapainotettu Tahtotila Palveluiden tasoa ja laatua tarkistetaan niin, että käyttötalousmenot vähenevät vuoden 2013 loppuun mennessä 15 miljoonalla eurolla vuoden 2010 tasosta. Kaupungin investoinnit pidetään taloudellisesti kestävällä tasolla. Vuosina nettoinvestointien kokonaismäärä on enintään15 miljoonaa euroa vuodessa. Säilytetään kunnallisveron taso kilpailukykyisenä. Ohjataan verotulojen kasvu velan lyhentämiseen. Vahvistetaan kaupungin tulopohjaa. Kehitetään palveluiden kielellistä tasa-arvoa. Strategiset valinnat Priorisoidaan peruspalvelut Kaupunki keskittyy määriteltyihin peruspalveluihin ja määrittelee niiden tason uudelleen. Kaupunki tuottaa strategiakautena pääsääntöisesti vain lakien, asetusten ja normien mukaisesti mitoitetut palvelut. Peruspalvelut määritellään talousarvioprosessin yhteydessä. Palvelutuotanto sopeutetaan normien mukaiseksi vuodesta 2011 alkaen. Kaupungin henkilöstömäärä ja toimitilat mitoitetaan sekä sopeutetaan palveluissa tehtäviin muutoksiin. Henkilöstöresurssit suunnataan peruspalveluihin. Peruspalveluiden prosessit kuvataan vuosina Peruspalveluiden ulkopuolelle jäävien nykyisten palveluiden rooli tarkistetaan: onko tarkoituksenmukaista säilyttää palvelu vai luopua siitä, laskea palvelun tasoa tai nostaa sitä. Samalla harkitaan palvelun tuotantotapa, määrä ja laatu, ja selvitetään sen maksullisuus. Peruspalveluiden priorisoinnin yhteydessä huomioidaan myös ennalta ehkäisevien palvelumuotojen kehittäminen. 7

10 Tuotetaan palvelut kustannustehokkaalla tavalla Palveluiden tuotantotapa (esimerkiksi oma tuotanto, ostopalvelu, yhteistyö muiden kuntien tai kolmannen sektorin kanssa) määritellään lautakuntatasolla tapaus kerrallaan kustannustehokkuuden näkökulmasta. Kootaan palvelutuotanto taloudellisesti ja toiminnallisesti kestävällä tavalla suurempiin yksiköihin. Otetaan käyttöön uusia korvaavia palveluja ja palveluiden tuotantotapoja. Lisätään sähköisiä palveluja ja otetaan käyttöön toimialojen yhteinen asiakaspalvelukeskus. Hyödynnetään tilaaja tuottaja -toimintatapaa sellaisilla palvelusektoreilla, joilla on olemassa toimivat palvelumarkkinat. Tehostetaan yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa, jos kolmannen sektorin palvelut täydentävät selkeästi kaupungin omaa palvelutuotantoa. Kaupunki voi tukea kolmannen sektorin palvelua, kun se luopuu omasta palvelutuotannosta joko kokonaan tai osittain. Tuen osuus ei voi nousta sataan prosenttiin tuotantokustannuksista. Lisätään asukkaiden valinnanmahdollisuuksia kaupungin kustannustasoa nostamatta esimerkiksi ottamalla palvelusetelit käyttöön. Kehitetään kustannustietoisuutta Kehitetään kustannuslaskentaa ja -tietoisuutta koko organisaatiossa. Organisoidaan toiminta liiketoimintalähtöisesti niiltä osin kuin se on mahdollista. Suurten investointihankkeiden toteuttamisen edellytyksenä on omaisuuden myyminen ja palvelutuotannon tehostaminen. Omaisuuden myyntituloja ei käytetä käyttötalousmenoihin. Myyntitulot (tonttituotantoa lukuun ottamatta) käytetään velan lyhentämiseen tai investointeihin, jotka säilyttävät omaisuuden arvon. Ennen suuria uudis- ja korjausinvestointeja selvitetään hankkeen elinkaarikustannukset ja vaihtoehtoiset toteuttamis- ja omistusmallit. Lisätään kaupungin toimintatuloja pitämällä maksut ja taksat ajantasaisina sekä muuttamalla maksuttomia palveluja maksullisiksi. Lisätään yksittäisten asiakkaiden taloudellista kustannusvastuuta sellaisissa palveluissa, joita ei säädellä valtakunnallisesti, sosiaalinen tasa-arvoisuus huomioiden. Kaupungin toiminnassa ja palveluihin tehtävissä muutoksissa otetaan aina huomioon sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja tasa-arvoisuus. Valmennetaan henkilöstöä muutokseen Henkilöstön määrän kasvu pysäytetään. Strategiakauden loppuun mennessä henkilötyövuosia vähennetään suunnitelmallisesti. Henkilöstön osaamista monipuolistetaan ja henkilöstöä kannustetaan tehtäväkiertoon. 8

11 Hyödynnetään henkilöstön osaamista muutoksen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Järjestetään henkilöstölle muutosvalmennusta ja -tukea. Tarkistetaan henkilökunnan muodollisia kelpoisuusvaatimuksia. Varaudutaan henkilöstön saatavuuden heikkenemiseen tietyillä aloilla strategiakauden aikana ja erityisesti sen jälkeen. Strategiakauden aikana resursoidaan työhyvinvointiin ja hiljaisen tiedon siirtoon liittyviä hankkeita. Varmistetaan kaupungin kasvu- ja kehitysedellytykset Kaupunki tavoittelee vahvistuvaa asemaa metropolialueella ja varautuu pitkällä tähtäimellä vuosittain enintään 1,5 prosentin väestönkasvuun. Kaupungin työpaikkaomavaraisuus on vähintään 90 prosenttia. Kehitetään elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Aktivoidaan maapolitiikkaa. Kaupunki panostaa maanhankintaan, maankäytön suunnitteluun ja markkinointiin kasvutavoitteiden saavuttamiseksi. Jatketaan keskeisten kehittämishankkeiden toteuttamista. Strategisten kehittämishankkeiden toteuttaminen on välttämätöntä kaupungin kehityksen kannalta talouden suhdanteista riippumatta. Strategiakauden tärkeimmät kehittämishankkeet ja resursoinnin kohteet ovat: o Länsiranta ja Taidetehtaan alue o Skaftkärrin alue ja energiatehokkuushankkeet o Kävelypainotteinen keskusta ja Kuninkaanportin alue o Tolkkisten teollisuusalue ympäristöineen o Sähköisen talotekniikan osaamiskeskus o Haja-asutusalueiden kehittämishankkeet o Kansallinen kaupunkipuisto 9

12 4 Kaupungin hallinto on selkeä ja konserniohjaus toimii tehokkaasti Tahtotila Kaupungin johtamis- ja päätöksentekojärjestelmää ja hallintoa yksinkertaistetaan, jotta palvelut voidaan tuottaa mahdollisimman kustannustehokkaasti. Kaupunkikonsernin ohjausta tehostetaan huomattavasti. Näin varmistetaan, että koko kaupunkikonserni tukee Porvoon kaupungin strategisten päämäärien toteuttamista. Strategiset valinnat Kaupungin organisaation perusrakennetta yksinkertaistetaan ja madalletaan. Toimiala- ja tehtäväaluekokonaisuuksia järjestetään uudestaan, ja niiden välisiä raja-aitoja madalletaan. Tavoitteena on suoraviivainen ja tehokkaasti koordinoitu linjaorganisaatio. Uusi organisaatiorakenne otetaan käyttöön vuoden 2011 alussa. Valtuuston strategista roolia korostetaan ja lautakuntia yhdistetään. Lisätään delegointia koko organisaatiossa niin viranhaltijatasolla kuin luottamuselimissä. Konsernijohdon käyttöön varataan riittävät resurssit, jotta varmistetaan toiminnan tehokas johtaminen ja koordinoiminen sekä toimialarajat ylittävien palvelukokonaisuuksien (ns. ikäkaariajattelu) ja monituottajamallien toteuttaminen. Kaupungin kiinteistö- ja asunto-omaisuuden hallinta järjestetään tarkoituksenmukaisella tavalla, ja omaisuuden realisointimahdollisuudet selvitetään. Merkittävä osuus kaupunkikonsernin taloudellisista vastuista liittyy asunto- ja kiinteistöomaisuuteen, joka ei ole kaupungin peruspalveluiden käytössä. Kaupunki selvittää erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden vaihtoehtoisia järjestämismalleja Porvoon alueella. Tavoitteena on kytkeä erikois- ja perusterveydenhuolto tiiviimmin toisiinsa ja vahvistaa kaupungin mahdollisuuksia vaikuttaa päätöksentekoon ja palveluiden kustannuksiin, valtion linjaukset huomioiden. Vaihtoehtoinen malli tuodaan poliittiseen päätöksentekoon valtuustokauden loppuun mennessä. 10

13 Porvoon kaupungin toiminta perustuu vahvan peruskunnan mallille. Kaupunki järjestää seudulliset palvelut pääasiassa omassa organisaatiossaan ns. isäntäkuntamallilla. Porvoo varautuu uutta organisaatiota rakentaessaan laajempaan alueelliseen palvelutuotantovastuuseen. Yhteistyössä muiden kuntien kanssa tuotettavissa palveluissa kustannukset jaetaan kuntien asukasluvun perusteella. Selvitetään ei-lakisääteisten kuntayhtymien ja yhteisöjen toiminnan uudelleen organisoiminen tai liittäminen kaupungin omaan organisaatioon vahvan peruskuntamallin mukaisesti. Kuntayhtymien toimintoja kootaan suurempiin yksiköihin yhdessä muiden kuntien kanssa, valtion linjaukset huomioiden. Kokoamisessa hyödynnetään elinkeinoelämäyhteyksiä. 11

14 5 Porvoossa on energiatehokas kaupunkirakenne ja kaupunki integroituu aktiivisesti metropolialueeseen Tahtotila Väestönkasvu ohjataan alueellisesti niin, että koko yhdyskuntarakenne eheytyy. Liikenteestä aiheutuvat yhdyskuntakustannukset vähenevät. Kaupunki integroituu aktiivisesti Uudenmaan maakunnan ja erityisesti metropolialueen suunnittelujärjestelmiin yhdessä muiden itäisen Uudenmaan kuntien kanssa. Strategiset valinnat Metropolialueen kaupunkien kanssa tehdään aktiivista yhteistyötä maankäytön suunnittelussa. Painopistealueina ovat yhdyskuntarakenteen eheyttäminen ja raideliikenneyhteys Helsingin ja Porvoon välillä. Kaupunki kaavoittaa pääsääntöisesti vain omistamiaan maita. Turvataan riittävä tonttituotanto kaupungin omistamilla kaava-alueilla. Vähintään 60 prosenttia omakotitalojen uudisrakentamisesta tapahtuu vuoteen 2011 mennessä kaavaalueilla. Vuoteen 2013 mennessä osuus nousee 75 prosenttiin. Edellytys tällaiselle kehitykselle on, että Porvoo kykenee tarjoamaan riittävän määrän kaavoitettuja tontteja. Tehostetaan kaavoitusta haja-asutusalueilla, ja keskitetään kaavoitus määriteltyihin kyläkeskuksiin. Edistetään strategiakaudella erityisesti hankkeita, joilla on kestävän kehityksen kannalta positiivisia vaikutuksia porvoolaisten elämänlaatuun. 12