Parasetamolista botuliiniin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Parasetamolista botuliiniin"

Transkriptio

1 1 jäsenlehti Suomen Kivuntutkimusyhdistyksen MAALISKUU 2005 Lapsen kipu Parasetamolista botuliiniin 1

2 Sisällysluettelo Pääkirjoitus Vuorinen E. s. 3 Päätoimittajalta Tohmo H. s. 4 Sihteerin palsta Haakana S. s. 6 Lapin Keskussairaalan kipupoliklinikka: 10-vuotis taiteilijajuhlat Napapiirillä Kiuru M, Ylläsjärvi A. s. 8 Miksi epilepsialääkkeitä kipupotilaalle? Soinila S. s. 11 Lasten kroonisen kivun psykologinen hoito Heikkonen S. s. 13 Lapsen kipu ja sen hoito lastenreumatologin näkökulmasta Honkanen V, Tamm K. s. 16 Lapsen syöpäkipu ja sen hoito Manner T. s.19 Uutta ja vanhaa lasten kivun hoitotyöstä Salanterä S. s.22 Botuliinumtoksiini kivun hoidossa Maunu P. s.25 Parasetamoli onko vaikutusmekanismi vihdoin selviämässä? Munsterhjelm E. s. 28 Ajankohtaista kivuntutkimuksesta ja -hoidosta Krooninen kipu ja terveyspalvelujen käyttö Hagelberg N. s. 33 Kivun hoitotyön kirjaaminen on haasteiden edessä Salanterä S. s. 36 Ohjeita in kirjoittaville s. 38 MAALISKUU 2005 Julkaisija: Suomen Kivuntutkimusyhdistys ry, Päätoimittaja: Harri Tohmo, Toimituskunta: Soile Haakana, Marja-Leena Mäkelä, Sanna Salanterä, Teija Taskila, Suomen Kivuntutkimusyhdistyksen hallitus Puheenjohtaja: Osastonylilääkäri Eero Vuorinen, Kymenlaakson keskussairaala, Kotka, Varapuheenjohtaja: Dos. Timo Pohjolainen, Orton, Tenholantie Helsinki, Sihteeri: Erikoissairaanhoitaja Soile Haakana, Kipuklinikka, HYKS, PL 340, HUS Rahastonhoitaja: Fysioterapeutti OMT Tuija Mänttäri, Kouvolan Manuaalinen Terapia, Kauppalankatu 19, Kouvola, -lehden tilaus: Tilaukset toimitetaan osoitteeseen Turun Tilikeskus Oy, -lehden tilaus, PL 1234, Turku tai Tilauksen yhteydessä ilmoitettava tilattava tuote sekä toimitus- ja laskutusosoitteet. Vuosikerran hinta on 25 euroa. Ulkoasu: Veikko Viljanen puh tai , sähköposti: Paino: Suomen Graafiset Palvelut Oy Ltd 2004, puh /Lassi Jalonen, os. Jynkänkatu 8, Kuopio, sähköposti: Osoiterekisteri: Henna Virrasoja, Turun Tilikeskus Oy, PL 1234, Turku, puh , 2

3 PÄÄKIRJOITUS Hyvät jäsenet! Toivotan jäsenet ja muut kivunhoidosta kiinnostuneet taas kerran tervetulleiksi uuteen vuoteen ja sen myötä Suomen kivuntutkimusyhdistyksen vuosikokoukseen ja koulutustapahtumaan Helsinkiin Koulutustapahtuman aiheiksi on valittu opioidien käyttö, päihderiippuvuus, urogenitaaliset kivut sekä kipu ja seksuaalisuus. Opioidien käyttö kroonisen kivun hoidossa on jälleen ajankohtainen aihe Lääkelaitoksen asiaa koskevien ohjeiden valmistuttua. Opioidien käyttö päihderiippuvaisilla ja addiktion kehittyminen kipulääkkeille on käytännön kivunhoitotyössä jatkuvasti esillä oleva kysymys. Asiaan liittyy paljon myyttejä ja väärinkäsityksiä. Myös terminologiassa esiintyy väärinkäyttöä. Addiktio, pseudoaddiktio, riippuvuus, väärinkäyttö ja rikollinen käyttö sotketaan usein toisiinsa. Ylilyöntejä molempiin suuntiin tapahtuu. Sekä ali- että ylikäyttöä ilmenee. Tosiasia on että kansainvälisissä tilastoissa erityisesti vahvoja opioideja käytetään Suomessa poikkeuksellisen vähän, eikä niiden käyttö ole Suomessa lisääntynyt läheskään niin paljon kuin eräissä muissa aiemmin vähän opioideja käyttäneissä maissa. Mikä on sitten oikea taso? Tuleeko meidän pyrkiä samaan kulutukseen kuin esimerkiksi Tanskassa, jossa vahvoja opioideja käytetään yli kymmenkertainen määrä asukasta kohden kuin Suomessa. Ei varmaankaan. Ehkä on parempi kulkea kriittisesti omaa tietä, huomioiden suomalaiset olosuhteet ja hoitokäytännöt. Mikään lääke ei kuitenkaan korvaa potilaan hyvää tutkimista ja hyvää hoitosuhdetta. Tärkeää on se että ne potilaat, jotka hyötyvät pitkäaikaisesta opioidihoidosta, saavat lääkkeensä oikeaan aikaan ja oikeasta paikasta. Tässä suhteessa on varmasti vielä toivomisen varaa. Esimerkiksi vanhusten kulumasairauksien aiheuttamien kipujen hoidossa tulisi opioideja käyttää enemmän myös avohoidossa. Erityisesti kantaisin edelleen huolta syöpäpotilaiden kivunhoidon toteutumisesta. Syöpäkivun hoidossa opioidien käyttö on käsitykseni mukaan yleisellä tasolla ylittänyt asennemuurit. Siitä huolimatta tulee jatkuvasti tietoon tapauksia, joissa potilas ei ole saanut riittävää lääkitystä. Koulutuspäivien toisen päivän aiheeksi on valittu kentältä tulleen vihjeen perusteella urogenitaaliset kivut ja kipu ja seksuaalisuus. Aiheita on käsitelty varsin vähän koulutustilaisuuksissamme. Moni kivunhoitotyötä tekevä tuntee itsensä riittämättömäksi gynekologina, urologina tai seksuaaliterapeuttina. Näihin ongelmiin törmäämme kuitenkin lähes päivittäin. Voi olla, että häveliäisyyssyistä asioista on vaiettu ja ongelma on paljon suurempi kuin tiedämmekään. Ensimmäisen koulutuspäivän päätteeksi pidetään yhdistyksen vuosikokous, jossa käydään läpi edellisen vuoden toimintakertomus ja tilinpäätös sekä tulevan vuoden toimintasuunnitelma ja budjetti. Kokouksessa nimitetään myös yhdistyksen kunniajäsen vuodelle Toivon kokoukseen runsasta osanottoa. Kokouksen jälkeen jää vielä runsaasti aikaa vaatteiden vaihtoon ja meikkailuun iltajuhlaa varten, joka pidetään Pfizer Oy:n toimitiloissa. Siellä tapahtuu kunniajäsenen esittely ja kuulemme myös kunniajäsenen mietteitä ja muistikuvia. Myös iltapalaa, musiikkia ja vertaistukea yhdessäolon merkeissä on luvassa. Kiitän Helsingin järjestelytoimikuntaa puurtamisesta ja mielenkiintoisen ohjelman järjestämisestä. Suomen kivuntutkimusyhdistyksen koulutus- ja julkaisutoiminta on pitkälle pohjautunut lääketeollisuuden tukeen. Tuki on mielestäni ollut asiallista ja perustunut tiettyjen kivun hoidossa käytettäviä lääkkeitä markkinoivien yritysten aitoon kiinnostukseen kivunhoidon kehittämisestä Suomessa. Yrityksissä on myös hyvin ymmärretty moniammatillisuuden merkitys kivun hoidossa ja koulutusta on tietoisesti tarjottu kaikille ammattiryhmille. Ottaen 3

4 P Ä Ä T O I M I T T A J A L T A V uoden 2005 n ensimmäisen numeron pääteema on lapsen kipu. Tarkastelemme aihetta psykologian, lastenreumatologian, anestesiologian sekä hoitotyön näkökulmista. Toisena teema esittelemme lääkehoidon uutuuksia. Botuliini, tuo ennen niin tappava myrkky, on löytänyt tiensä niin neurologiaan, kivunhoitoon kuin kauneudenhoitoonkin. Parasetamoli on (jälleen) kokemassa uutta renesanssiaan laskimoon annosteltavien lääkemuotojen myötä. Vaikutusmekanismista ja yhdysvaikutuksista on saatu suomalaisten tutkijoiden toimesta ansiokasta uutta tietoa. Kolmantena linjana jatkamme suomalaisten kipupoliklinikoiden esittelyä. Kunnianhimoisena pyrkimyksenämme on esitellä kaikki Suomen kipupoliklinikat! Rovaniemellä työtä näyttää tehdyn ennakkoluulottomasti ja täydellä sydämellä. Onnea kymmenvuotiaalle! Neljäntenä linjana aloitamme editoriaali-tyyppiset kirjoitukset. Tässä numerossa professori Seppo Soinila vastaa kysymykseen, onko krooninen kipu ääreishermoston epilepsiaa? Ajankohtaista kivunhoidosta ja tutkimuksesta palstamme on myös muuttanut muotoaan. Artikkelit on nyt kerätty saman aiheen ympäriltä. n artikkelit ovat luettavissa yhdistyksen Internet-sivustolta, toistaiseksi vain jäsenistön omilta sivuilta. Lehden artikkelit indeksöidään Medic-viitetietokantaan. Myös lehden aikaisemmat numerot onnistuttiin poikkeuksellisesti takautuvasti indeksöimään ko. tietokantaan. Näin in aikaisemmin, nyt ja tulevaisuudessa kirjoitetut artikkelit löytyvät esim. Terveystieteiden keskuskirjaston kautta tehdyllä kirjallisuushaulla. Otamme vastaan myös mielipiteitä ja keskustelua lehden aihepiiriin liittyen. Palautetta ja ehdotuksia lehden aihepiiriin ja toimittamiseen liittyen voitte lähettää päätoimittajalle. Toivomme n palvelevan lukijoidemme tarpeita. Toimituksen puolesta toivon antoisia lukuhetkiä lehden uuden numeron parissa. Hankien kimallusta ja kevään odotusta! Terveisin Harri Tohmo Harri Tohmo Päätoimittaja, -lehti Ylilääkäri, Anestesiologian ja tehohoidon vastuualue HUS / Hyvinkään sairaala huomioon terveydenhuollon työnantajien lakisääteisistä velvoitteista huolimatta nihkeys koulutusmäärärahoissa, kyseessä on merkittävä panostus suomalaisen terveydenhuollon laatuun. Tammikuun alussa tulivat voimaan Lääketeollisuus ry:n uudet, entistä tiukemmat, ohjeet lääkkeiden markkinoinnista. Ne on laadittu Suomen viranomaisten ohjeiden ja EU-säädösten mukaisesti. Ohjeita noudattaen markkinoinnin tulee olla kuten itsestään selvää on asiallista ja perustua tosiasioihin. Lääkemarkkinointi tulee kohdistaa lääkkeen määräämiseen ja toimittamiseen oikeutettuihin henkilöihin. Muuhun terveydenhuoltohenkilöstöön saa kohdistaa lääkkeen oikeaan ja turvalliseen käyttöön liittyvää opastusta ja koulutusta. Toivon mukaan ohjeita ei tulkita niin että yhdistyksen koulutustoiminta, jossa on tietoisesti lähdetty terveydenhuollossa suositellun moniammatillisen yhteistyömallin pohjalta, ei vaikeudu. Suomalaisessa käytännössä kipupotilaan lääkehoidon seurannasta ja potilasneuvonnasta vastaa hyvin pitkälle hoitaja. Koulutettu, vastuunalainen kipuhoitaja on varmasti yhtä pätevä ottamaan vastaan kipulääkeinformaatiota kuin esimerkiksi apteekkihenkilökunta. On tärkeää, että kaikki kipupotilaiden hoitoprosessissa toimivat, saavat kaiken saatavilla olevan asiallisen informaation myös kipulääkkeistä. Muunlaiset tulkinnat johtavat helposti kaksinaismoraaliin. Antoisaa kevättä toivottaen Eero Vuorinen Eero Vuorinen Suomen Kivuntutkimusyhdistyksen puheenjohtaja Osastonylilääkäri, Kipupoliklinikka Kymenlaakson keskussairaala, Kotka 4

5 S I H T E E R I N P A L S T A Hyvät Suomen Kivuntutkimusyhdistyksen jäsenet E dellisessä kirjoituksessani totesin sateiden koetelleen meitä suomalaisia viime kesänä. Valitettavasti täällä etelässä sateet jatkuivat tämän vuoden puolelle ja talvimyrskyt koettelivat meitä oikein kunnolla. Toive valkoisista hangista on toteutunut vihdoin ja lumi on peittänyt kaiken kauniin valkoiseen vaippaan. Nyt pääsee laduille ja luistinradoille myös täällä pääkaupunkiseudulla. Yhdistyksemme vuosikokous ja sen yhteydessä järjestettävä koulutusseminaari lähestyy kovaa vauhtia. Koulutusseminaarin aiheina ovat päihteet ja kipu, seksuaalisuus ja kipu sekä urogenitaalialueen kivut. Toivottavasti mahdollisimman moni pääsee Helsinkiin paikan päälle, sillä luvassa on taas korkeatasoiset koulutuspäivät. Vuosikokouksen esityslistalla on kaksi tärkeää sääntömuutosehdotusta. Yhdistyksen sääntöihin esitetään muutosta, jonka mukaan jatkossa jäsen, joka jättää maksamatta jäsenmaksun kaksi kertaa, katsotaan eronneeksi yhdistyksestä. Toisen muutosesityksen mukaan jatkossa yhdistyksen jäseniksi voidaan ottaa vain ammattinsa puolesta kivun hoidon tai tutkimuksen parissa työskentelevä henkilö. Vuosikokouksessa valitaan yhdistykselle uusi hallitus. Hallituksen erovuoroisia jäseniä ovat Eero Vuorinen Kotkasta, Timo Pohjolainen Helsingistä, Seija Heikkonen Turusta sekä Seppo Soinila Helsingistä. Yhdistyksemme toimintakertomuksen vuodelta 2004 ja -suunnitelman vuodelle 2005 löydät vuosikokouksen jälkeen kotisivuilta (http://www.suomenkivuntutkimusyhdistys.fi/ ). Vuoden 2005 kunniajäseneksi hallitus esittää vuosikokoukselle anestesiologian erikoislääkäri Eeva-Liisa Maunukselaa, joka on paitsi ansioitunut kipulääkäri myös yhdistyksemme perustajajäseniä sekä SKTY:n pitkäaikainen tilintarkastaja. SKTY:n hallitus päätti pitämässään kokouksessa varata 3000 euroa selvityksen tekemiseen kipupoliklinikoista. Työn on tarkoitus olla valmis vuoden 2006 alussa ja se esitellään vuoden 2006 SKTY:n 10-vuotisjuhlakokouksen yhteydessä pidettävässä posterinäyttelyssä. Selvityksen tekijäksi hallitus valitsi HYKS:n Kipuklinikan osastonhoitajan, TtM Anna-Maija Koivusalon. Hänen tutkimuksensa tarkoituksena on selvittää Suomen kipuvastaanottotoiminnan nykyinen tilanne. Tavoitteena on saada kattava käsitys kipuvastaanottojen toiminnan laajuudesta, käytettävissä olevista resursseista, toiminnan monialaisuudesta ja kehittämisalueista sekä kipuvastaanotoilla työskentelevien sairaanhoitajien toimenkuvasta. Kysely lähetetään sähköpostitse / kirjeitse sekä lääkäreille että sairaanhoitajille maaliskuun 2005 aikana. Tulevista koulutustilaisuuksista HYKS:n Kipuklinikka ja Helsingin Yliopiston kipututkijat järjestävät Biomedicumissa Helsingissä seminaarin akuutin kivun tutkimuksesta. Kutsuttuina luennoitsijoina toimivat mm. Henrik Kehlet ja Martin Schmelz. Seminaarissa käsitellään akuutin kivun tutkimuksen tämän hetken kiinnostavimpia aiheita. Seminaari on tarkoitettu kaikille akuutin kivun hoidosta ja tutkimuksesta kiinnostuneille. Pohjoismaisen kivuntutkimusyhdistyksen SASP:n kokous koulutustilaisuuksineen järjestetään Oslossa Norjassa. Koulutustapahtumaa edeltää järjestettävä postgraduate kurssi Material and Methods to get a grip of pain research. Tarkempia tieto SASP:n kongressista löytyy osoitteesta Kansainvälisen kivuntutkimus yhdistyksen IASP:n 11th World Congress on Pain -koulutuspäivät järjestetään Sydneyssä Australiassa. KTY järjestää kokoukseen ryhmämatkan. Matkavaihtoehdoista löytyy tietoa yhdistyksemme kotisivuilta. Lisää päivien sisällöstä ja osallistumismaksuista sekä muista kansainvälisistä koulutuksista löytyy internet-sivuilta Syöpäkivun koulutuspäivät järjestetään Tampe- 6

6 reella Koulutusohjelma löytyy myöhemmin kotisivuilta ja jaetaan myös jäsenkirjeen mukana keväämmällä. Suomen Kivuntutkimusyhdistyksen apurahat SKTY:n tutkimustoimikunta ja hallitus ovat päättäneet jaettavista apurahoista. Mundipharma tutkimusapuraha Sh Anna Axelin: Keskosen kivunlievitys: Lääkkeellisin ja hoitotyön menetelmin toteutettavan kivunhoidon vaikutus kipuun, uneen ja stressiin. Tramal apuraha (Orion Oyj) LT Marja Mikkelsson: Predictive factors for widespread pain in adolescence. A prospective 4-year follow-up study from preadolescence till adolescence. Burana apuraha (Orion Oyj) LK Ilkka Martikainen: Kokeellinen kipu ja myy-opioidireseptorisitoutuminen terveillä koehenkilöillä. Lyrica apuraha (Pfizer Oy) Dos Aki Hietaharju: A double-blind, placebo controlled, cross-over study of amitriptylin for the treatment of chronic neuropathic pain in treated leprosy. KTY:n tutkimusapuraha LT Nora Hagelberg: Experimental pain and µ-opioid receptor binding in healthy subjects. KTY:n matka-apuraha IASP:n kongressiin LT Tiina Saarto KTY matka-apuraha SASP:n kongressiin LK Ilkka Martikainen Steripolar apuraha Sh Kirsti Linden Mundipharman tunnustuspalkinto Sh Soile Haakana Jäsensivuille pääsee jäsenille lähetetyillä käyttäjätunnus-salasanayhdistelmillä. Uudet jäsenet saavat sihteeriltä tunnukset maksettuaan jäsenmaksunsa. Sihteerin tavoittaa sähköpostiosoitteesta Muistatahan aina ilmoittaa osoitteenmuutoksesi suoraan jäsenrekisterimme pitäjälle eli Turun Tilitoimistolle. Muutoin voi jäädä tärkeää postia saamatta ja jäsenmaksun laiminlyönnit johtavat postin tyrehtymiseen. Tilitoimiston sähköpostiosoite on Kevättä odotellessa luistavia hiihtokelejä toivotellen Soile Haakana SKTY:n sihteeri Julistetaan haettavaksi Fentanyl-Hexal apuraha (1500EUR) Apuraha on tarkoitettu matka-avustukseksi ulkomaiseen kongressiin. Hakijalla tulee olla kongressissa posteri tai muu esitys. Valmiita hakukaavakkeita on saatavilla Suomen kivuntutkimusyhdistyksen kotisivuilta. Hakemusten tulee olla perillä mennessä osoitteella Dos Heli Forssell, TYKS Suusairauksien klinikka, Lemminkäisenkatu 2, Turku. Hallitus 7

7 MARJA KIURU ARJA YLLÄSJÄRVI LAPIN KESKUSSAIRAALAN KIPUPOLIKLINIKKA: L apin sairaanhoitopiiriin kuuluu yli neliökilometrin alueella 16 jäsenkuntaa ja kaksi sopimuskuntaa. Pisimmän yhdensuuntaisen matkan keskussairaalaan Rovaniemelle tekevät utsjokiset, joilla matkaa kertyy 450 km. Kilpisjärveltä tulevat matkaavat 425 km ja muualta tulevat vähän vähemmän. Meitä asuu täällä hitusen yli ja jokaista asukasta kohti on 1,5 poroa ja miljoona hyttystä. Ja pienenä lisänä vuotuiset 1,5 miljoonaa matkailijaa. Lumi on maassa keskimäärin 150 vrk ja kesällä yötön yö kestää 31 vuorokautta. 10-VUOTIS TAITELIJAJUHLAT NAPAPIIRILLÄ Kyseessä on kipupoliklinikoiden toimintaa esittelevän kirjoitussarjan toinen kirjoitus. Toimitus Unettomuudesta kärsiville kipupotilaille mukava juttu, kun kaikki muutkin valvoo. Huh huh niitä aikoja Lapin keskussairaalan kipupoliklinikan syntysanat lausuttiin vuonna 1994, jolloin anestesiaosaston ylilääkäri Jukka Valanne oli saanut tietoonsa anestesiologien perustamien kipupoliklinikoiden toimivan eteläisessä Suomessa. Toiminnan sisällöllinen selvittely ja aiheeseen perehtyminen delegoitiin erikoislääkäri Pirjo Ravaskalle ja anestesiahoitaja Marja Kiurulle. Ennen varsinaisen poliklinikkatoiminnan aloittamista ohjelmoitiin vielä tutustumiskäynnit HUS:n ja OYS:n kipupoliklinikoille, 8

8 Tarkkailuhuone, joka sijaitsee läpikulkuna osastonhoitajan työhuoneen ja lääkärin vastaanottohuoneen välissä Kipulääkäri Pirjo Ravaska, osastonhoitaja Marja Kiuru ja osastonylilääkäri Arja Ylläsjärvi. joista saatiinkin tarpeellista perustietoa hoidon järjestämisestä ja poliklinikkatoiminnasta yleensäkin. Tiedon keruu ja eri toimintatapoihin perehtyminen auttoi kehittämään oman, paikalliset olot huomioivan toimintamallin, josta on kymmenessä vuodessa kehittynyt mielestämme toimiva ja joustava tapa hoitaa oman alueemme kipupotilaita. Intoa uhkuen teippasimme kipupoliklinikkakyltin toimenpidehuoneen oveen ja aloitimme varsinaisen taistelun kipua vastaan. Ensimmäisten toimintavuosien ajan liikuteltava (lue myös liikuttava) työyksikkö siirrettiin keskiviikkoisin gynekologian poliklinikan ikkunattomaan kaavintahuoneeseen, jossa ensimmäinen tehtävä oli muuttaa gynen tutkimuspöytä sopivammaksi kipupoliklinikan tarpeisiin. Liikkuvan yksikön varustukseen kuului pyörillä kulkeva tasohyllykkö hoitotarvikkeille ja tietokoneelle, anestesiapöytä lääkkeille sekä kaikki päivän potilaspaperit. Vastaanottohuoneesta oli vain yksi, potilaiden odotustilaan suoraan aukeava poistumisreitti, joten ruoka- ja juomatauoille luikahtamiseen ei ensimmäisen vuoden aikana montakaan kertaa rohjettu. Eväät, juomat ja kokemukset jaettiin tasan, jos oli aikaa. Päivä päättyi päinvastaisessa järjestyksessä komeroon, jossa materiaalinen osuus poliklinikasta odotteli seuraavaa poliklinikkapäivää. Fyysiset osat (lääkäri ja hoitaja) siirtyivät leikkaussalityöhön, josta hoidettiin muiden töiden lomassa kipupoliklinikan puhelinliikenne, ajanvaraukset ja paperityöt. Ensimmäisen toimintavuoden aikana aloiteltiin jo kipukiertoja kirurgisilla vuodeosastoilla ja järjestettiin koulutusta oman talon väelle. Ei se määrä, mutta se laatu Nykyisin toimimme omissa tiloissa keskussairaalan ylimmässä kerroksessa, jossa ikkunoista avautuu upea näkymä Kemijoelle ja alhaalla lepäävään kaupunkiin. Anestesiologijohtoinen kipupoliklinikka kuuluu operatiivisen tulosalueen toimenpideyksikköön ja on ollut oma vastuuyksikkö vuodesta 1996 lähtien. Virkoja on kolme: osastonsihteeri, osastonhoitaja ja osastonylilääkäri. Lisäksi työryhmään kuuluu 50% fysioterapeutti ja akuutin kivun kolme sairaanhoitajaa, jotka työskentelevät kukin 1-2 päivää viikosta vuodeosastoilla APS:ssa. Tarvittaessa käytettävissä on myös sosiaalihoitaja ja monialainen kiputyöryhmä, joka kokoontuu noin 1-2 kuukauden välein. Viikoittaisten lääkärin vastaanottopäivien määräksi on vakiintunut kaksi (ma ja ti). Toimintaa rytmitetään leikkaus- ja anestesiaosaston miehityksen mukaan. Kipulääkäreinä toimivat kipupoliklinikan osastonylilääkäri Arja Ylläsjärvi ja anes- 9

9 Maisemakuva Lapin keskussairaalasta tesiaosaston osastonylilääkäri Pirjo Ravaska, joilla molemmilla on kivunhoidon erityispätevyys. Lääkärin vastaanottopäivänä on varattu tunnin aika kahdelle uudelle lähetepotilaalle, kahdelle kontrollipotilaalle ja tiistaisin tulee vielä yksi potilas ns. puudutusajalle. Potilaskäyntejä vuodessa on noin 1100, joista uudella lähetteellä tulevia on Pääsääntöisesti polikliinisesti hoidetaan pitkäaikaisesta kivusta kärsiviä potilaita sekä kirurgisilta vuodeosastoilta kotiutettuja traumapotilaita, joiden akuutti kipuhoito on vaatinut esimerkiksi kivunhoidon erityismenetelmiä ja kipuun on liittynyt neuropaattista kipua. Syöpäkivun hoito tapahtuu konsultaatioiden perusteella vuodeosastoilla, joihin on tehty kirjalliset ohjeet eri hoitomenetelmistä ja esimerkiksi peroraalisesta ja iv-opioidititrauksesta. Virvon, varvon, tuoreeks, terveeks 10 Miltei kaikille uusille potilaille tehdään jo ensimmäisen käynnin yhteydessä placebokontrolloitu i.v. lääkeainetesti (NaCl, lidokaiini, opioidi ja tarvittaessa lisäksi midatsolaami), joten vastaanottokäynti venyy yleensä koko päivän mittaiseksi testin tulkintoineen ja lääkityssuunnitelmineen. Tuloksena on kuitenkin perusteellisten selvitysten pohjalta tehty yksilöllinen ja monia vaihtoehtoja sisältävä lääkehoidon suunnitelma. Potilailta saamme palautetta, että he tuntevat tulleensa kuulluksi ja ovat kotiutuessaan tietoisia omasta tilanteestaan ja heillä on realistinen kuva eri hoitomahdollisuuksista. Potilaat saavat kipupoliklinikalta aloitettavasta lääkkeestä mukaansa 1-2 viikon annoksen ja tavoitteellisella ylläpitoannoksella kirjoitetun reseptin. Kaikista ensikäynneistä pyrimme laittamaan samana päivänä sähköisen palautteen omaan terveyskeskukseen, johon kaikki reseptien uusinnat ohjataan. Opioidilääkityksen alkaessa tehdään apteekkisopimus ja reseptit uusitaan kipupoliklinikalla. Ensimmäinen käynti sisältää tavallisesti myös fysioterapeutin tekemän arvion ja hoito-ohjauksen. Fysioterapeutti Marjo Pyyny voi toteuttaa myös sarjahoitoja ja seuraa kotihoidon ja harjoitteiden toteutumista sekä TNS -hoitojen vaikuttavuutta. Kaikkien vastaanottokäyntien yhteydessä voidaan toteuttaa erilaisia puudutuksia (stellatum, sakraali/epiduraali, plexus) ja toimenpiteitä (akupunktio, quanetediiniblokadi) tehokkaasti, sillä kaikki toiminta ja toimenpiteen jälkeinen tarkkailu tapahtuu samoissa tiloissa ja samalla henkilökunnalla. Vuodepaikkoja (4) käytetään vain päiväsaikaan ja ketamiinihoidossa olevat potilaat siirtyvät leikkaus- ja anestesiaosaston heräämön kautta yöksi kirurgiselle tai neurologiselle vuodeosastolle. Kolmena päivänä viikossa toimii hoitajapoliklinikka, johon keskittyy suunnitellusti potilaiden ensimmäiset lääke- ja puudutusvasteen kontrollit, psykososiaalisen tuen kartoittaminen ja kivunhallintaryhmien toiminta. Kivunhallintaryhmiin ohjautuu potilaita usein jo ensikäynnin perusteella tai myöhempien kontrollikäyntien perusteella sekä lähetteellä avoterveydenhuollosta. Hoitajapoliklinikan ajanvaraukseen voidaan suunnitellusti ottaa myös potilaita i.v lääkeainetestiin tai ketamiinihoitoon. Verkoista voimaa Jokaisella vuodeosastolla ja useimmilla poliklinikoilla on nimetty yksikön kipuvastaava sairaanhoitaja, joka toimii opiskelijoiden ja uusien työntekijöiden kivun hoitoon perehdyttäjänä, kirjallisen epiduraali- ja PCAluvan tenttijänä ja oman yksikkönsä tietolinkkinä. Kipuvastaavat kokoontuvat noin kerran kuukaudessa yhteiseen palaveriin ja huolehtivat osastoille tehtyjen, yhdenmukaisten kipukansioiden päivityksistä. Hoidon jatkuvuuden turvaamiseksi on viime vuoden aikana tehdyn terveyskeskuskohtaisen koulutuskierroksen puitteissa myös terveyskeskuksiin nimetty omat kipuvastaavat sairaanhoitajat. Näihin kipuvastaaviin potilaat voivat kotiuduttuaan ottaa ensisijaisesti yhteyttä etenkin viiveettömästi hoidettavissa syöpäkipuongelmissa. Koska sairaalamme on suhteellisen pieni, luemme erityiseksi eduksemme muiden erikoisalojen konsul-

10 SEPPO SOINILA MIKSI EPILEPSIALÄÄKKEITÄ KIPUPOTILAALLE? E pilepsialääkkeitä käytetään neuropaattisen kivun, vaikeahoitoisen migreenin ja eräiden mekanismeiltaan tuntemattomien pään alueen kiputilojen hoidossa. Kipupotilasta hoitava kuulee otsikon kysymyksen usein ja varmaan vielä useammin se pyörii potilaiden mielissä: Ei kai kipu mitään epilepsiaa ole? Epilepsialla tarkoitetaan taipumusta saada toistuvasti epileptisiä oireita, joista yleisin on kouristuskohtaus. Muita epilepsiaoireita voivat olla poissaolokohtaukset ja mitä moninaisimmat aivotoiminnan häiriöt. Epileptisen kohtauksen aikana tajunta voi säilyä tai hämärtyä täyteen tajuttomuuteen asti. Epilepsia merkitsee aina aivojen hallitsematonta sähköistä purkausta. Epilepsian rationaalinen lääkehoito pyrkii jarruttamaan aivojen luontaisia kiihdyttäviä järjestelmiä, erityisesti glutamaattijärjestelmää, tai tehostamaan jarruttavia mekanismeja, erityisesti GABA-järjestelmää. Neuropaattisen kiputilan ja epilepsian patofysiologisissa mekanismeissa on useita yhtäläisyyksiä. Molemmissa hermosto on herkistynyt ja sen reaktio eräille tavallisille ärsykkeille poikkeaa normaalista. Molemmissa myös hermoverkkojen kytkennät - siis hermoston rakenne - muuttuvat. Molemmissa tiloissa hermosoluja tuhoutuu glutamaattijärjestelmän liikatoiminnan vuoksi. Tämän seurauksena kasvutekijöiden tuotanto käynnistyy, tapahtuu hermosäikeiden uudismuodostusta ja syntyy uusia synapseja, jotka eivät välttämättä toimi tarkoituksenmukaisesti. Neuropaattiselle kivulle on tyypillistä tuntohermoston poikkeava toiminta. Se ilmentymänä todetaan usein allodynia, normaalisti kivuttoman ärsykkeen tuntuminen kipuna tai dysestesia, kosketusaistimukseen liittyvä epämiellyttävä jälkituntemus. Kipusignaali voi myös syntyä täysin spontaanisti, minkä potilas kokee sähköiskumaisena tuikkauskipuna. Neuroneiden solukalvoilla Na-kanavien määrä on normaalia suurempi ja näin ollen niiden kyky tuottaa aktiopotentiaali, hermoimpulssi, on lisääntynyt. Monet perinteiset epilepsialääkkeet, kuten fenytoiini, karbamatsepiini, okskarbatsepiini ja val- taatiomahdollisuuden ilman aikaa vievää byrokratiaa. Niinpä käytössä tuntuukin olevan kaikki erikoisalat, vaikka eivät ihan fyysisesti samoissa tiloissa toimikaan. Asialla on tietysti myös toinen puoli: kipukonsultaatioita tulee välillä tuuletusluukuistakin, eikä kynnys konsultaatioiden tekemiseen ole korkea. Viettäessämme 10- vuotisjuhlaa perhepiirissä, totesimme kivun hoidossa monen asian muuttuneen parempaan suuntaan, mutta kehittämistä riittävän edelleen. Parhaillaan käynnissä olevan kolmannen Lapin sairaanhoitopiirin auditoinnin myötä toivomme saavamme perusteltua lisäresurssien tarpeemme. Auditointiin liittyvänä kehittämishankkeena on tavoitteena luoda jatkuva hoidon vaikuttavuuden arvioinnin menetelmä ja edelleen jatkuvasti kouluttaa muuta henkilökuntaa sekä keskussairaalassa että terveyskeskuksissa tunnistamaan ja hoitamaan moniuloitteista kipua niin, että voimme kymmenen vuoden kuluttua todeta: Olemme ylpeitä siitä, että Lapin sairaanhoitopiirissä hoidetaan kipua erittäin hyvin ja ilman tarpeetonta viivettä. Kiuru, Marja esh, osastonhoitaja Lapin keskussairaala PL 8041, Rovaniemi p Ylläsjärvi, Arja erikoislääkäri, osastonylilääkäri Lapin keskussairaala PL 8041, Rovaniemi p

11 SEPPO SOINILA MIKSI EPILEPSIALÄÄKKEITÄ KIPUPOTILAALLE? E pilepsialääkkeitä käytetään neuropaattisen kivun, vaikeahoitoisen migreenin ja eräiden mekanismeiltaan tuntemattomien pään alueen kiputilojen hoidossa. Kipupotilasta hoitava kuulee otsikon kysymyksen usein ja varmaan vielä useammin se pyörii potilaiden mielissä: Ei kai kipu mitään epilepsiaa ole? Epilepsialla tarkoitetaan taipumusta saada toistuvasti epileptisiä oireita, joista yleisin on kouristuskohtaus. Muita epilepsiaoireita voivat olla poissaolokohtaukset ja mitä moninaisimmat aivotoiminnan häiriöt. Epileptisen kohtauksen aikana tajunta voi säilyä tai hämärtyä täyteen tajuttomuuteen asti. Epilepsia merkitsee aina aivojen hallitsematonta sähköistä purkausta. Epilepsian rationaalinen lääkehoito pyrkii jarruttamaan aivojen luontaisia kiihdyttäviä järjestelmiä, erityisesti glutamaattijärjestelmää, tai tehostamaan jarruttavia mekanismeja, erityisesti GABA-järjestelmää. Neuropaattisen kiputilan ja epilepsian patofysiologisissa mekanismeissa on useita yhtäläisyyksiä. Molemmissa hermosto on herkistynyt ja sen reaktio eräille tavallisille ärsykkeille poikkeaa normaalista. Molemmissa myös hermoverkkojen kytkennät - siis hermoston rakenne - muuttuvat. Molemmissa tiloissa hermosoluja tuhoutuu glutamaattijärjestelmän liikatoiminnan vuoksi. Tämän seurauksena kasvutekijöiden tuotanto käynnistyy, tapahtuu hermosäikeiden uudismuodostusta ja syntyy uusia synapseja, jotka eivät välttämättä toimi tarkoituksenmukaisesti. Neuropaattiselle kivulle on tyypillistä tuntohermoston poikkeava toiminta. Se ilmentymänä todetaan usein allodynia, normaalisti kivuttoman ärsykkeen tuntuminen kipuna tai dysestesia, kosketusaistimukseen liittyvä epämiellyttävä jälkituntemus. Kipusignaali voi myös syntyä täysin spontaanisti, minkä potilas kokee sähköiskumaisena tuikkauskipuna. Neuroneiden solukalvoilla Na-kanavien määrä on normaalia suurempi ja näin ollen niiden kyky tuottaa aktiopotentiaali, hermoimpulssi, on lisääntynyt. Monet perinteiset epilepsialääkkeet, kuten fenytoiini, karbamatsepiini, okskarbatsepiini ja val- taatiomahdollisuuden ilman aikaa vievää byrokratiaa. Niinpä käytössä tuntuukin olevan kaikki erikoisalat, vaikka eivät ihan fyysisesti samoissa tiloissa toimikaan. Asialla on tietysti myös toinen puoli: kipukonsultaatioita tulee välillä tuuletusluukuistakin, eikä kynnys konsultaatioiden tekemiseen ole korkea. Viettäessämme 10- vuotisjuhlaa perhepiirissä, totesimme kivun hoidossa monen asian muuttuneen parempaan suuntaan, mutta kehittämistä riittävän edelleen. Parhaillaan käynnissä olevan kolmannen Lapin sairaanhoitopiirin auditoinnin myötä toivomme saavamme perusteltua lisäresurssien tarpeemme. Auditointiin liittyvänä kehittämishankkeena on tavoitteena luoda jatkuva hoidon vaikuttavuuden arvioinnin menetelmä ja edelleen jatkuvasti kouluttaa muuta henkilökuntaa sekä keskussairaalassa että terveyskeskuksissa tunnistamaan ja hoitamaan moniuloitteista kipua niin, että voimme kymmenen vuoden kuluttua todeta: Olemme ylpeitä siitä, että Lapin sairaanhoitopiirissä hoidetaan kipua erittäin hyvin ja ilman tarpeetonta viivettä. Kiuru, Marja esh, osastonhoitaja Lapin keskussairaala PL 8041, Rovaniemi p Ylläsjärvi, Arja erikoislääkäri, osastonylilääkäri Lapin keskussairaala PL 8041, Rovaniemi p

12 12 proaatti, salpaavat Na-kanavia ja jarruttavat hermoimpulssin syntymistä epäspesifisti. Karbamatsepiini on kolmoishermosäryn ensisijainen lääke ja tehoaa 80 %:ssa tapauksia. Sillä on osoitettu teho myös diabeettisessa neuropatiassa ja postherpeettisessä neuralgiassa. Osa potilaista allergisoituu ja osalla sivuvaikutukset, kuten väsymys, huimaus, hyponatremia, tai maksatoksisuus, estävät käytön. Okskarbatsepiini on karbamatsepiinin tavoin vaikuttava, maksalle turvallisempi ja pienen interaktioriskin omaava vaihtoehto. Fenytoiini on tutkimuksin osoitettu tehokkaaksi diabeettisessa neuropatiassa, mutta käyttö on vähäistä sivuvaikutusten ja runsaiden lääkeaineinteraktioiden vuoksi. Valproaattia käytetään suhteellisen harvoin neuropaattisen kivun hoitoon. Sen sijaan sillä on sijansa migreenin ja Hortonin taudin estolääkkeenä. Käyttöä rajoittavat sivuvaikutuksena tavalliset väsymys ja vapina sekä erityisesti fertiili-ikäisillä naisilla merkitykselliset sivuvaikutukset: painon nousuun ja lisääntynyt taipumus munasarjakystien muodostumiseen. Kalsiumin sisäänvirtaus on hermoimpulssin syntymisen edellytys ja sen esto jarruttaa hermoston toimintaa yleisesti. Gabapentiini, jonka eräs vaikutusmekanismi on Ca-kanavasalpaus, tuli markkinoille uutena epilepsialääkkeenä v Muutamassa vuodessa sen käyttö kipulääkkeenä lisääntyi niin, että siitä tuli yksi neuropaattisen kivun peruslääkkeistä. Haittana ovat usein voimakkaat sentraaliset sivuvaikutukset (väsymys, huimaus) ja kallis hinta. V markkinoille tuli sen johdos pregabaliini, joka sitoutuu gabapentiiniä voimakkaammin Ca-kanavaan, alkaa vaikuttaa nopeammin ja aiheuttaa vähemmän sivuvaikutuksia. Mikäli rekisteröintitutkimusten tulokset toteutuvat myös kliinisessä työssä, pregabaliini syrjäyttänee gabapentiinin ja siitä tullee diabeettisen neuropatian ensisijaislääke. Se on osoitettu tehokkaaksi myös postherpeettisen neuralgian hoidossa. Lamotrigiinilla on useita vaikutusmekanismeja. Se on voimakas Nakanavien salpaaja, mutta estänee myös Ca-kanavia. Nettovaikutuksena glutamaatin vapautuminen vähenee. Lamotrigiini on osoitettu tehokkaaksi diabeettisessa neuropatiassa, kolmoishermosäryssä selkäydinvamman ja aivovaurion jälkeisissä kiputiloissa. Haittana on hidas sisäänajo ja vakavat, joskin harvinaiset, ihottumat. Melko tavallisia sivuvaikutuksia ovat näköhäiriöt, huimaus ja pahoinvointi. Topiramaatti salpaa Na-kanavia ja sen lisäksi tehostaa GABA-järjestelmän toimintaa ja salpaa glutamaattireseptoreita. Topiramaatti on kaksoissokkotutkimuksessa osoittautunut tehokkaasti migreenin estolääkkeeksi. Neuropaattisissa kiputiloissa vastaavaa näyttöä ei toistaiseksi ole, mutta viitteitä analgeettisesta tehosta on sekä kirjallisuudessa että kirjoittajan kokemuksessa. Levetirasetaami on uusin Suomessa käytetyistä epilepsialääkkeistä. Sen vaikutusmekanismi oli tuntematon lääkkeen tullessa markkinoille. Sittemmin on osoitettu, että se estää synapsirakkuloiden tyhjenemistä. Toistaiseksi ei ole näyttöä eikä vakuuttavaa kokemusta levetirasetaamin tehosta neuropaattisen kivun hoidossa. Bentsodiatsepiineillä ei ole itsenäistä analgeettista vaikutusta. Ne vaikuttavat GABA-reseptorin kautta ja tehostavat siten aivojen omaa inhibitiojärjestelmää. Kipupotilailla klonatsepaami on käyttökelpoinen kivuliaiden lihaskramppien ja nykäysten hoidossa. Käyttöä rajoittavat väsyttävyys ja toleranssin kehittymisen riski. Solutason mekanismien perusteella neuropaattista kiputilaa voidaan hyvin pitää ääreishermoston epilepsiana. En kuitenkaan suosittele tämän termin käyttöä sellaisenaan potilastyössä, koska epilepsiadiagnoosiin liittyy edelleen voimakkaita ennakkoluuloja ja pelkoja, joiden vuoksi monissa neuropaattisissa tiloissa hyväksi todetut epilepsialääkkeet voivat jäädä kokeilematta. Tämän kirjoituksen tarkoituksena on osoittaa epilepsian ja neuropaattisen kivun lääkehoitojen yhteinen farmakologinen perusta, joka tulisi käydä läpi potilaan kanssa kullekin sopivalla tavalla ilmaistuna. Seppo Soinila Professori, mvs HYKS Neurologian klinikka

13 SEIJA HEIKKONEN LASTEN KROONISEN KIVUN PSYKOLOGINEN HOITO Lasten kivun moninaiset yhteydet Tavanomaisimpia toistuvia tai pitkittyneitä kiputiloja lapsilla ovat päänsärky, tuki- ja liikuntaelinkivut sekä vatsakivut. Lasten kivun kokemiseen samoin kuin aikuistenkin vaikuttavat fysiologisten tekijöiden ohella monet tilannekohtaiset tekijät. Myös lapsen aiemmat oppimiskokemukset perheen sisällä suhteessa kipuun, hänen älyllinen tasonsa, ikänsä, sukupuolensa ja mm. kulttuuriset seikat ovat yhteydessä kivun kokemiseen. Tilannekohtaisilla tekijöillä on usein lasten kohdalla vielä suurempi merkitys kuin aikuisten kohdalla. Olennaisimpia tilannetekijöitä ovat lapsen sen hetkinen käsitys kivusta, kipuun liittyvät odotukset, käsitys kivun hallittavuudesta, käytössä olevat kivunhallintastrategiat, koettu fyysinen rajoittavuus, vanhempien ja muiden lähellä olevien henkilöiden (esim. terveydenhuollon työntekijöiden) reaktiot, meneillään olevat fyysiset ja sosiaaliset aktiviteetit sekä ahdistuneisuus, pelko, turhautuneisuus, kiukku ja masentuneisuus. Kipu ja tilannekohtaiset tekijät ovat usein monimutkaisissa, vastavuoroisissa yhteyksissä toinen toisiinsa. Kuntouttava työote ja perhekeskeisyys Silloin, kun lapsen kivut ovat pitkäaikaisia tai toistuvia, on yleensä tarpeen tutkia, hoitaa ja kuntouttaa lasta moniammatillisen työryhmän yhteistyönä. Jo tutkimusvaiheesta lähtien on tärkeää käyttää kuntouttavaa työotetta. Pienenkin lapsen voi luonnollisesti hänen kognitiivinen kehitystasonsa huomioiden - ottaa aktiiviseksi yhteistyökumppaniksi mukaan tutkimus- ja hoitoprosessiin. Lasta on mahdollista motivoida oman kivun arviointiin ja myöhemmin erilaisten aktiivisten itsehoitotoimien käyttöön mm. vahvistamismenettelyillä ja n. 10-vuotiaasta alkaen myös kognitiivisia oppimisstrategioita käyttäen. Tärkeää on antaa lapselle tilaisuus asettaa omia kuntoutumistavoitteita ja suunnitella interventiot näitä tavoitteita kunnioittaen. Vanhempien mukaan ottaminen tutkimus-, hoito- ja kuntoutusprosessiin on yleensä välttämätöntä. Haastattelemalla heitä ja observoimalla heidän vuorovaikutustaan lapsen kanssa ja reaktioitaan suhteessa lapsen kipuun, saadaan arvokasta tutkimustietoa tarkoituksenmukaisten hoito- ja kuntoutusinterventioiden suunnittelemiseksi. Varsinaisen hoito- ja kuntoutusvaiheen aikana tulisi sekä tukea vanhempia heidän psyykkisessä ja sosiaalisessa sopeutumisessaan lapsen krooniseen kipuongelmaan että ohjata heitä toimimaan osaltaan terapeuttisesti suhteessa lapseen ja tämän kipuihin. Koko perhettä on syytä rohkaista jatkamaan mahdollisimman normaalia elämää liikaa keskittymättä kipuongelmaan, jotta kaikki perheen jäsenet muistaisivat jatkaa erilaisia voimavaroja kartuttavia, iloa ja mielihyvää tuottavia aktiviteettejaan. Mikäli mahdollista, olisi jonkun hoitotiimin jäsenen kotikäynti suositeltavaa. Siten saadaan usein merkittävää lisätietoa juuri tilannekohtaisista kivun kokemiseen vaikuttavista seikoista sekä voidaan vanhempien tukeminen ja ohjaaminen suorittaa mahdollisimman hyvin heidän elintapansa ja -olosuhteensa huomioiden. Terveydenhuoltohenkilöstöömme kuuluu ainakin keskussairaaloissa kuntoutusohjaajia (esim. neurologisten sekä tuki- ja liikuntaelinvammaisten lapsipotilaiden kuntoutusohjaajia), joiden toiminnassa kotikäynnit ovat vakiintunutta käytäntöä. Heidän palvelujensa käyttömahdollisuus olisi myös kroonisista kivuista kärsivien lasten ja heidän perheidensä kohdalla hyvä selvittää. Moniammatillisesti toteutetun biopsykososiaalisen tutkimusvaiheen jälkeen on tärkeää, että hoito- ja kuntoutussuunnitelma laaditaan aina yhteistyössä lapsen itsensä ja hänen vanhempiensa kanssa. Näin sekä lapsi että hänen perheensä saavat riittävästi informaatiota kivusta ja sen hoitomahdollisuuksista. Laaja-alainen ja asiallinen tieto auttaa ymmärtämään kroonisen kivun ongelmaa uudella tavalla, se vähentää turhia pelkoja ja epävarmuuksia sekä auttaa niin lapsipotilasta kuin vanhem- 13

14 piakin sitoutumaan moniulotteiseen jatkosuunnitelmaan, johon yleensä on tarvetta sisällyttää lääketieteellisten hoito- ja kuntoutustoimenpiteiden lisäksi myös psykologisia ja sosiaalisia interventioita. Psykologisten interventioiden vaikuttavuus lasten kivun hoidossa 14 Lasten psykologista kipukuntoutusta voidaan toteuttaa joko yksilöllisesti tai ryhmässä. Aikuisten kohdalla ryhmämuotoiset kuntoutustoimet ovat yleensä tarkoituksenmukaisimpia. Lasten hoito- ja kuntoutustoimissa on huomioitava runsas joukko yksilöllisiä seikkoja (mm. kivun luonne, lapsen ikä, älyllinen toimintataso, henkinen rasittuneisuus sekä perheeseen liittyvät seikat) vielä huomattavasti tarkemmin kuin aikuisten kohdalla. Tästä syystä kroonisista kivuista kärsivien lasten psykologinen kuntoutus käsittää monesti sekä yksilötapaamisia (joissa ajoittain on myös perhe läsnä) että ryhmätoimintaa. C. Eccleston työtovereineen teki kaksi vuotta sitten meta-analyysin julkaistuista, satunnaistetuista ja kontrolloiduista tutkimuksista, jotka koskivat kroonisista kivuista kärsivien lasten ja nuorten psykologisten terapioiden vaikuttavuutta. Osa hoidoista oli toteutettu yksilötapaamisina, osa ryhmämuotoisina ja osa näiden yhdistelminä. Riittävän korkeatasoisia tutkimuksia löytyi pääasiallisesti vain päänsärkypotilaiden psykologisten kuntoutusten osalta. Tulosmuuttujia oli tutkimuksissa käytetty siinä määrin vaihtelevasti, että selkeä tulos saatiin ainoastaan kivun vähenemisen osalta. Tärkeää olisi luonnollisesti ollut saada tietoa myös mm. interventioiden vaikutuksista koulunkäyntiin, mielialaan ja lääkkeiden käyttöön. Lasten kroonisten päänsärkyongelmien suhteen metaanalyysi osoitti, että psykologiset interventiot ovat selkeästi vaikuttavia. Kivun merkittävän vähenemisen (50 %:n väheneminen alkutilanteeseen verrattuna) osalta NNT-luvuksi (Number Needed to Treat) saatiin Yksittäisissä tutkimuksissa oli todettavissa psykologisista kivunhoitoja kuntoutustoimista sinänsä merkittäviä hyötyjä monen muunkin kroonisista kivuista kärsivän lapsipotilasryhmän kuin ainoastaan päänsärkypotilaiden kohdalla. Muiden kiputilojen osalta kaivataan vielä kuitenkin lisää korkealaatuisia tutkimuksia. Hyvin oleellista olisi kivun lisäksi myös sellaisten kuntoutustavoitteiden, kuten esim. vajaakuntoisuuden ja psyykkisen rasittuneisuuden vähenemisen, mukaan ottaminen vaikuttavuuden osoittimiksi. Toivottavaa onkin, että lasten kroonisen kivun psykologisten hoitojen vaikuttavuuden tutkimiseen riittäisi jatkossa mielenkiintoa niin, että tältä alueelta saataisiin vähitellen enenevästi luotettavaa, näyttöön perustuvaa tietoa. Psykologisen hoidon tavoitteet ja sisältö Keskeistä kroonisista kivuista kärsivän lapsen kuntoutumisen kannalta on, että niin lapsi kuin hänen perheensäkin saadaan aluksi ymmärtämään, miten moninaiset niin fyysiset, psykologiset kuin sosiaaliset mekanismit kivun kokemiseen ja kipuongelman pitkittymiseen ovat yhteydessä. Vasta tällaisen kipuongelman uudelleen muotoilun jälkeen on mahdollista käynnistää varsinainen hoito- ja kuntoutusprosessi, niin psykologisten kuin muidenkin interventioiden osalta. Joskus jo pelkkä biopsykososiaalinen tutkimus ja siitä annettu palaute lapselle ja hänen vanhemmilleen kipuongelmaan vaikuttavista tekijöistä voi toimia riittävänä interventiona. Tapausesimerkiksi tästä sopinee 9-vuotias tyttö, joka oli kärsinyt kaksi vuotta kuukausittain (välillä viikoittain) toistuvista päänsäryistä. Moniammatillinen tutkimus osoitti, että päänsärkyongelmaan vaikuttavia tekijöitä olivat mm. niskalihasjännitys ja psyykkinen kuormittuneisuus. Perhe oli pari vuotta sitten muuttanut pieneltä paikkakunnalta suureen kaupunkiin, eikä tyttö ollut toistaiseksi löytänyt uusia hyviä ystäviä, vaan oli varsin yksinäinen. Koulussa hän välitunneilla leikki vaihtelevasti kahden eri tyttöparin kanssa ja vapaa-aikana tapaili ulkona joitakin saman pihan lapsia, joten varsinaisesti sosiaalisesti eristynyt tyttö ei ollut. Toisena merkittävänä stressitekijänä oli tytön kokema vanhempien vaativuus hänen koulumenestyksensä suhteen. Oireesta osoittautui koituvan tytölle lisäksi toissijaista hyötyä: myönteistä huomiota ja turvallisten henkilöiden (vanhempien) läheisyyttä sekä vapautumista hetkeksi koulutehtävistä. Kun koko perhe sai tietoa tyttären kipuun vaikuttavista seikoista, vanhemmat olivat valmiit osaltaan muuttamaan asennoitumis- ja toimintatapojaan mm. suhteessa tyttären koulunkäyntiin sekä ryhtyivät heti jo palaverin aikana aktiivisesti pohtimaan, miten voisivat auttaa tytärtään uusien ystävyyssuhteiden löytämiseksi. Tytär vaikutti helpottuneelta, kun havaitsi vanhempien ymmärtävän hänen pahaa oloaan aiemmista ystäväkontakteista eroon joutumisen vuoksi ja huoliaan siitä, selviytyykö hän koulussa vanhempien toiveita vastaavasti. Kipuongelman uudelleen määrittely toimi siis tässä tapauksessa jo varsin merkittävänä interventiona. Lisätueksi järjestettiin vielä tyttärelle käynti fysioterapeutilla, jotta hän saisi ohjeita niskalihasten jännittyneisyyden vähentämiseksi myös oikeiden asentojen ja liikeharjoitusten avulla. Varsinainen psykologinen hoito alkaa asettamalla yhteiset tavoitteet

15 lapsen (ja hänen vanhempiensa) kanssa. Päätavoitteena voi olla esim. päänsärkykohtausten harveneminen ja niiden voimakkuuden väheneminen sekä koulutunneille osallistumisen lisääntyminen. Alatavoitteita voivat olla esim. kipumekanismien ymmärtäminen, kipukokemuksia lievittävien keinojen löytäminen, päänsärkyyn myötävaikuttavien seikkojen tunnistaminen ja niiden ongelmien ratkaiseminen, jotka ovat yhteydessä päänsärkyyn. Psykologinen kroonisen kivun hoito sisältää lapsilla yleensä sekä vanhojen, jo lapselle tuttujen kivun kanssa selviytymiskeinojen vahvistamista että uusien käyttöön opettamista ja harjaannuttamista. Tavanomaisimpia harjoiteltavia keinoja ovat erilaiset rentoutustekniikat (yhdistettynä tarvittaessa biopalautteeseen), tarkkaavaisuuden suunnan muuttamiseen liittyvät keinot ja vahvistamisoppimiseen perustuvat menettelyt. Lisäksi voidaan yksinkertaisia stressinhallintakeinoja ja muutamia kognitiivisen psykoterapian perustekniikkoja käyttää noin 7 8 -vuotiaista alkaen (yksilölliset erot kognitiivisessa kehityksessä huomioiden) aikuisen välittömän tuen avulla. Itsenäisesti lapset kykenevät tällaisia keinoja käyttämän noin 10-vuotiaasta lähtien. Vanhempien ohjaus kivunhallintamenettelyjen käytössä ja lastensa aputerapeutteina toimimisessa on useissa lasten kroonisen kivun hoito-ohjelmissa olennainen osa. Psykologisen terapiaprosessin aikana lapsia autetaan valitsemaan oppimistaan keinoista itselleen soveliaimmat ja ideoidaan yhdessä heidän kanssa tarvittaessa vielä uusia. Heitä ohjataan myös soveltamaan oppimiaan selviytymiskeinoja aina kulloisenkin tilanteen kannalta tarkoituksenmukaisesti. Erityisen tärkeää näyttää olevan löytää sellaisia keinoja, joiden avulla lapsi kykenee suuntaamaan tarkkaavaisuutensa pois kivuista sekä keinoja, joita käyttämällä hänen pystyvyyden ja hallinnan kokemuksensa suhteessa kipuun lisääntyvät. Lasten kroonisen kivun psykologinen hoito Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Psykologien osallistuminen kroonisista kivuista kärsivien lasten tutkimiseen ja hoitoon on maassamme toistaiseksi enemmän poikkeus kuin sääntö. Psykologisia menetelmiä kyllä sovelletaan muun hoidon ja kuntoutuksen ohessa tietääkseni jossain määrin (mm. tarkkaavaisuuden suunnan muuttamiseen liittyviä menettelyjä sekä kipuun liittyvien uskomusten muuttamista itseä rauhoittaviksi). Pitkittyneistä kivuista kärsivien lasten kuntoutusta voitaisiin useissa tapauksissa tehostaa ottamalla hoitotiimiin jo tutkimusvaiheesta lähtien mukaan kivun psykologiaan perehtynyt psykologi. Myös muiden hoito- ja kuntoutusinterventioiden vaikuttavuutta saataisiin lisättyä, jos niihin yhdistettäisiin psykologista terapiaa. Tähänastiset tutkimukset osoittavat, että yleensä jo varsin lyhyistäkin psykoterapiajaksoista (5 12 kertaa) voi olla merkittävää apua lasten kroonisissa kipuongelmissa. Mielestäni lapsikipupotilaille tulisi olla ainakin keskussairaaloiden lastenklinikoilla mahdollisuus saada moniammatillisia, biopsykososiaalisia tutkimus- ja hoitopalveluja. Näissä yksiköissä on yleensä jo perinteisesti totuttu tekemään lääkärin, psykologin ja sosiaalityöntekijän työryhmätyötä (usein lisäksi monia muitakin terveydenhuollon ammattiryhmiä mukana), joten perusvalmiudet myös kroonisten kipupotilaiden hoitamiselle ovat olemassa. Toivoisin lasten parissa työskentelevien psykologien nykyistä enemmän kiinnostuvan kivun psykologiasta, jotta he voisivat tulevaisuudessa antaa aktiivisen, asiantuntevan panoksen vaikeista, pitkittyneistä ja / tai toistuvista kivuista kärsivien lasten hoitoon. Kivun psykologian osaamista olisi nykyistä enemmän tarpeen hyödyntää myös lasten kipujen kroonistumista ennaltaehkäisevissä interventioissa (sekundaaripreventio). Maailmalla on esim. kouluissa (osana terveyskasvatusta) kokeiltu psykologisia interventioita näissä yhteyksissä hyvin tuloksin. Kirjallisuutta Eccleston C, Morley S, Williams A ym. Systematic review of randomised controlled trials of psychological therapy for chronic pain in children and adolescents, with a subset metaanalysis of pain relief. Pain 2002; 99: McGrath P A, Hillier L M. Controlling children s pain. Kirjassa: Gatchel R J, Turk D C, toim. Psychological approaches to pain management. New York: The Guilford Press, 1996, s Seija Heikkonen PsL, johtava psykologi, kouluttajaterapeutti TYKS 15

16 VISA HONKANEN KATARIINA TAMM LAPSEN KIPU JA SEN HOITO LASTENREUMATOLOGIN NÄKÖKULMASTA L apsen liikuntaelinkipu tulee usein esiin muutoin kuin puhtaasti kipuoireina. Lapsen mieliala on kärttyinen, keskittymiskyky häiriintyy ja lapsi muuttaa liikkumismallejaan välttääkseen kipua. Taapero-ikäinen ilmaisee kyllä verbaalisti äkillisen kivun, mutta ei aina kroonista särkyä. Kipua kysellessä kannattaakin käyttää monipuolista sanavalikoimaa: tuntuuko polvi kummalta, jäykältä, paksulta, kurjalta ja niin edelleen. Nykyisin tiedetään, että esimerkiksi lastenreumassa noin 80 prosenttia pienistäkin lapsista kokee ainakin ajoin merkittävää kipua (1). Kuitenkin vain harva lapsi valittaa kipua spontaanisti. Asia on toinen nuorilla, joilla kipuoire saattaa olla vastaanotolle tulon syy. Kivun biologiaa Kyky aistia kipu kehittyy lapsella hyvin varhain. Kipua välittävä hermosto on olemassa jo 29. raskausviikolla. Sen sijaan kipua säätelevä ja inhiboiva järjestelmä kehittyy jonkin verran myöhemmin (2). Tämä asia on tärkeä tietää esimerkiksi ennenaikaisena syntyneitä hoidettaessa. Hyvinkin varhaisesta kipukokemuksesta voi jäädä pysyvä muistijälki. Esimerkiksi pojilla, joille oli tehty 16 muutaman päivän ikäisenä rituaaliympärileikkaus ilman kivunestoa, esiintyi vuosienkin kuluttua enemmän ahdistusta potentiaalisesti kivuliaissa tilanteissa (3). On myös näyttöä siitä, että varhaiset ja toistuvat kivut johtavat kipua aistivien kenttien kasvuun keskushermostossa ja tätä kautta mahdollisesti herkistymiseen (4). Kivun ääreishermostossa tapahtuva aistiminen voidaan jakaa kahteen osaan: ensinnäkin nimenomaan kipua aistivien hermopäätteiden stimuloitumiseen esimerkiksi kudosvaurion yhteydessä ja toiseksi muiden reseptorien ylistimuloitumiseen. Nopeat A-delta säikeet välittävät nopean ja terävän kivun keskushermostoon. C-säikeet puolestaan kuljettavat hitaammin tylppää, jomottavaa kipua. Nousevat kipuradat kulkevat talamukseen ja formatio reticularikseen ja edelleen aivokuorelle tietoisuuteen. Samanaikaisesti signaalia moduloidaan monella tasolla: A-tyypille on voimistavia ja C-tyypin kivulle vaimentavia rinnakkaisratoja. Kivun moduloimista tapahtuu niin medullassa kuin takasarvessakin. Lapsen kipu on hyvä käsittää psykobiososiologisessa kehyksessä. Pitkään jatkuva tai toistuva kipu aiheuttaa ahdistusta ja masennusta. Toisaalta esimerkiksi stressaava perhetilanne tai masennus pahentaa kroonista kipua. Lapsella kipuun ja sen hallintaan vaikuttavat muun muassa kehitystaso, aiemmat kokemukset, sekä kulttuuri- ja perhetausta. Esimerkiksi tsetseeneillä pojat opetetaan hyvin nuoresta hallitsemaan ja olemaan näyttämättä kipua (5). Ennakoivalla ahdistuksella on suuri vaikutus. Erityisesti lapsilla tämä on yhteydessä aiempiin kokemuksiin. Samoin lapsilla väsymys ja vireystaso vaikuttavat. Virkeä lapsi kykenee paremmin käyttämään coping-mekanismejaan, kun taas väsymys heikentää hallintakykyjä ja herkästi pahentaa tilannetta. Myös yleinen hyvinvointi vaikuttaa. Virkeällä ja yleistilaltaan hyvällä lapsella on parhaat edellytykset käsitellä kipua. Mikäli ollaan esimerkiksi sellaisen toimenpiteen edessä, jota ei voida tehdä täysin kivuttomaksi, on huolehdittava siitä, että lapsi tulee tilanteeseen virkeänä ja levänneenä. Väsyneen lapsen välinpitämätön suhtautuminen kipuun on aina merkki huolestuttavasti laskeneesta yleistilasta ja edellyttää nopeita toimenpiteitä. Kivun hoito Akuutissa tilanteessa kipua voi lievittää mekaanisin keinoin. Kylmäpakkaus, ja mikäli kyse ei ole vam-

17 Taulukko 1. Kipulääkkeiden annoksia lapsilla masta, kevyt hieronta auttavat. Vammatilanteessa alkuun liittyy luonnollisesti myös immobilisaatio. Lääkehoidoissa käytetään joko parasetamolia tai tulehdus-kipulääkkeitä. Parasetamoli on riittävillä annoksilla suhteellisen tehokas. Suositeltava annos avohoidossa on 20 mg/ kg (taulukko 1) annettuna korkeintaan kolmasti vuorokaudessa. Ilmeisesti jonkin verran suuremmatkin annokset ovat turvallisia. Tärkein muistettava toksinen vaikutus on maksavaurio, mutta yllämainituilla annoksilla siitä ei ole vaaraa. Parasetamolia on saatavilla lapsille sopivana mikstuurana, tabletteina, sulatettavina tabletteina sekä peräpuikkoina. Suun kautta lääke imeytyy yhtä nopeasti kuin peräsuolesta. Yleensä kannattaa siirtyä pois peräpuikoista niin varhain kuin mahdollista. Rektaalisen annostelun niin lapsi kuin vanhempikin kokevat hyvin nopeasti hankalana. Tulehdus-kipulääkkeiden käyttö on järkevää erityisesti tilanteissa, joissa kipuun liittyy selkeä tulehdus, kuten lastenreumassa. Taulukossa 1 on lueteltu joitakin vaihtoehtoja. Kätevien nestemäisten annostelumuotojen ja pitkän vaikutusajan takia naprokseeni on Suomessa saavuttanut johtavan aseman lasten tulehdus-kipulääkkeissä. Tulehduskipulääkkeillä on lapsillakin vatsaa ärsyttävä vaikutus. Pitkäaikaiskäytössä lapsen väsymys tai kärttyisyys ei välttämättä johdu annoksen riittämättömyydestä, vaan kyseessä voi olla gastriitti (6). Lastenlääkärit käyttävät väliin samanaikaisesti parasetamolia ja tulehdus-kipulääkettä. Lapsilla tästä ei ole raportoitu merkittäviä haittavaikutuksia, mutta aikuisilla on kuvattu jopa 26-kertainen ruuansulatuskanavan haittatapahtumariski (7). Naprokseeni herkistää auringolle. Noin 5 prosenttia lapsista voi auringolle altistuessaan saada kasvoihin pseudoporfyrian, jonka ihottuma kestää pitkään ja voi jättää jopa pieniä arpia. Suojaus auringolta onkin hyvä muistaa näillä potilailla. Indometasiini on todennäköisesti tehokkain prostaglandiini-estäjä. Sen sivuvaikutukset ovat kuitenkin ongelmallisia. Vaikka lapsilla vatsa kestäisikin, niin huimaus, keskittymiskyvyn häiriöt ja unihäiriöt johtavat usein lääkkehoidon keskeytykseen. Parasetamoli 60 mg/vrk/kg jaettuna kolmeen annokseen Naprokseeni mg/kg/vrk jaettuna 2 annokseen Ibuprofeeni mg/kg/vrk jaettuna 3 annokseen Indometasiini 2 3 mg/kg/vrk jaettuna 3 annokseen Tolfenaamihappo 7 12-vuotias 100 mg x 2 /vrk > 12-vuotias 200 mg x 2/vrk Taulukko 2. Muistilista sairauksista, jotka tulee huomioida pitkäaikaista tuki- ja liikuntaelimistön kipua potevalla lapsella Hypotyreoosi Anemia Lasten reuma tai muut sidekudostaudit Tulehduksellinen suolistosairaus Pitkittyneet infektiot Maligniteetit Neuropatiat Harvinaiset metaboliset sairaudet Indometasiinin käyttö olisikin syytä rajoittaa joko akuuttitilanteisiin tai voimakkaisiin kipuihin. Tällä hetkellä ei lapsille ole saatavissa niin kutsuttuja selektiivisiä prostaglandiini-estäjiä. Tulehdus-kipulääkkeitä käytettäessä on hyvä muistaa, että niillä voi olla haittavaikutuksia elimistön samanaikaisen kuivuman yhteydessä. Niiden käyttö onkin syytä keskeyttää äkillisissä ripulitaudeissa tai muissa tilanteissa, joissa on kuivuman ja nestehukan mahdollisuus. Yleinen äkillinen kipu lapsilla on torticollis. Kaularangan äkillinen liikerajoitus ja kipu johtuvat ilmeisesti nielun alueen virusinfektion aiheuttamasta lihasspasmista. Tällöin kipua hoidetaan kipulääkkeen lisäksi lämmöllä. Joskus kannattaa käyttää myös pientä diatsepaami-annosta laukaisemaan lihasjännitystä Toinen leikki- ja kouluikäisten yleinen ongelma ovat niin sanotut kasvukivut. Tällöin yleensä alaraajojen kipu alkaa joko nukkumaan mennessä tai jonkin aikaa nukahtamisen jälkeen. Kipu on kovaa ja tuntuu yleensä molemmissa säärissä. Hieronta tai kipulääke auttavat. Vaiva esiintyy usein aaltoillen siten, että muutaman viikon jokailtaista kipujaksoa saattaa seurata pitkä oireeton vaihe. Oleellista taudinmääritykselle on, että herätessään ja aamuisin lapsen vointi on moitteeton. Vaikean kivun hoito Vaikean kivun hoidossa tulee mahdollisuuksien mukaan konsultoida anestesialääkäriä. Tämä on tehtävä riittävän ajoissa, sillä lapsilla tulee aina pyrkiä kivuttomuuteen. Joskus vaikeassa reumassa lääkärinkin on vaikea kohdata se tosiasia, että lasta uhkaa pitkittynyt, voimakas kipu. Opioideja käytettäessä on hyvä muistaa, että toleranssi ei ole addiktio: se että annosta voidaan hoidon kuluessa joutua nostamaan, on normaalia. Addiktiossa puolestaan on kysymys psyykkisestä, ei kivusta johtuvasta, 17

18 tarpeesta saada opioidia. Ihon kautta imeytyvää fentanyylia on syytä käyttää vain tasaisessa, pitkittyvässä kivussa. Lapsilla käytetään voimakkaan kivun tilanteissa useimmiten tramadolia. Annos on noin 1 mg/kg 3-4 kertaa päivässä. Lääkkeen etuna on se, että sitä voi annostella niin suun kautta, rektaalisesti kuin laskimoonkin. Nykyään lasten reumaattisissa taudeissa opioideja onneksi tarvitaan vain ani harvoin. Useimmiten itse perussyyn, niveltulehduksen hoitoa voidaan tehostaa niin, että pahoista kivuista päästään. Pitkäaikaisen kivun hoito Pitkään jatkuvassa lastenreumassa ei kuitenkaan läheskään aina päästä täydelliseen kivuttomuuteen. Saattaa myös käydä, että vaikka itse tulehdusaktiviteetti saadaan pois, potilaan kivut jatkuvat. Tällöin on ilmeisesti kysymys sekä keskushermoston että ääreishermoston kivulle herkistymisestä, kivun kroonistumisesta. Potilailla tämä usein näkyy masentuneisuutena ja heikentyneenä koulumenestyksenä. Tällaisessa tilanteessa moni-ammatillinen lähestymistapa on hyödyksi. Fysioterapeutin kanssa pyritään löytämään harjoitteet ja harjoitusohjelma, joilla parannetaan fyysistä kuntoa ja lihasten antamaa tukea. Psykologin kanssa opiskellaan kivunhallinta-mekanismeja, kuten huomion siirtämistä kivusta (distraktio), ja mielikuvaharjoitteita. Erittäin tärkeää on selvittää koko perheen tilanne kivun suhteen. Usein pitkään jatkuneessa tilanteessa vanhempien ahdistus lapsen kivusta ja lapsen huoli vanhempien ahdistuksesta toimivat noidankehämäisesti. Pitkäaikainen kipuoireyhtymä 18 Joskus lapset ja erityisesti nuoret, kärsivät pitkäaikaisista kivuista ilman, että taustalta löydetään erillistä hoidettavaa sairautta. Pitkäaikaisen kipu-oireyhtymän määritelmä edellyttää oireiden jatkumista vähintään kolmen kuukauden ajan vähintään kolmena päivänä viikossa (8). Näillä potilailla uni on usein häiriintynyttä. Perhe-anamneesissa on usein erilaisia kipuongelmia, kuten ärtyvä paksusuoli, päänsäryt tai fibromyalgia (9). Tilanne on huolestuttava, jos siihen liittyy koulupoissaoloa ja vetäytymistä sosiaalisista suhteista. Lääkärin on tällaisen potilaan kohdatessaan hyvä käydä mielessään ainakin taulukon 2 muistilista. Mikäli anamneesissa tai potilaan tutkimuksessa ilmenee seikkoja, jotka viittaavat johonkin listan taudeista, kannattaa harkita diagnostisten tutkimusten tekoa. Turhia varmuuden vuoksi tutkimuksia kannattaa ehdottomasti välttää, koska ne voivat hankaloittaa tilannetta. Lisäksi kannattaa selvittää vapaa-ajan harrasteet. Joskus kivun taustalla voi olla liian ankara ja ilottomaksi muuttunut urheilu- tai soittoharjoittelu. Kuten edellisessä kappaleessa kuvattiin, myös tässä ryhmässä moniammatillisuus ja koko perheen ottaminen mukaan hoito- ja kuntoutusprosessiin on erinomaisen tärkeää. Apua antavien ammattilaisten ja perheen on saatava aikaan yhteinen suunnitelma ja sitoutuminen tähän suunnitelmaan. Fibromyalgia-diagnoosia käytetään lapsilla harvoin. Se on syytä rajata tilanteisiin, joissa nuorella on kroonisen kipuoireyhtymän lisäksi selkeä painoarkuus niin kutsutuissa trigger-pisteissä. Koska fibromyalgian patofysiologiaa ei käytännössä laisinkaan tunneta, on diagnoosia syytä pitää nimenomaan työkaluna potilasta autettaessa. Tavoitteena pitkäaikaisen kipuoireyhtymän hoidossa on normaali toimintakyky ja elämänlaatu. Alussa tärkeintä on saada lapsi tai nuori jälleen liikkumaan. Tavoitteena on päivittäinen aerobinen harjoittelu noin puoli tuntia kerrallaan siten, että potilas pääsee kevyeen hikeen. Ensimmäiseksi pyritään palauttamaan työkyky, eli pääsemään eroon koulupoissaoloista. Vähitellen pyritään myös normaaleihin vapaa-ajan aktiviteetteihin mahdollisesta kivusta huolimatta. Lopullisena tavoitteena on päästä eroon kokonaan myös kivuista. Nuorelle ja perheelle on kuitenkin syytä korostaa, että tähän voi mennä vuosia. Yhteenveto Lapsilla ja nuorilla esiintyy liikuntaelinkipuja. Näiden kipujen havaitseminen on lapsen erinomaisen adaptaatiokyvyn takia usein vaikeaa ja vaatii asian huomioimista vastaanottotilanteessa. Päämääränä on aina poistaa kivun syy. Mikäli tämä ei ole mahdollista, tulee kipua lievittää kaikin mahdollisin keinoin. Lisäksi kivunhallintaa parannetaan aktiivisesti. Näin useimmissa tapauksissa päästään tilanteeseen, jossa lapselle tai nuorelle voidaan turvata normaali toimintakyky ja hyvä elämänlaatu kivuista huolimatta. Kirjallisuutta 1. Sherry DD, Bohnsack J, Salmonson K, Wallace CA, Mellins E. Painless juvenile rheumatoid arthritis. J Pediatr 1990; 116(6): Fitzgerald M. Development of the peripheral and spinal pain system. In: Anand KJS, Stevens BJ, McGrath PJ, eds. Pain in Neonates. Amsterdam, the Netherlands: Elsevier; 2000: Taddio A, Katz J, Ilersich AL, Koren G. Effect of neonatal circumcision on pain response during subsequent routine vaccination. Lancet, 1997; 349: Fitzgerald M, Millard C, MacIntosh N. Hyperalgesia in premature infants. Lancet 1988, 1: Baiev K. The Oath: A Surgeon Under Fire. London: Simon and Schuster, Ashorn M, Verronen P, Ruuska T,

19 TUULA MANNER LAPSEN SYÖPÄKIPU JA SEN HOITO Kolmasosa aikuisten syöpätapauksista ilmenee kipuoireen perusteella. Hoitojen aikana merkittävää kipua ilmoittaa % potilaista. Lapsipotilaiden syöpäkivun esiintyvyyttä on vaikea määrittää, mutta se on selvästi vähäisempää ja liittyy useammin syövän hoitoon kuin itse sairausprosessiin. Ero aikuisten ja lasten kivun yleisyydessä johtuu pääasiassa eri ikäkausina vallitsevista syöpätyypeistä: lasten yleisimmät syövät ovat hematologisia maligniteetteja ja aivokasvaimia, joihin liittyy vähemmän kipua kuin aikuisten tyypillisiin syöpätyyppeihin. Lisäksi lasten syövät usein reagoivat herkästi jo alkuhoidoille, joten jäljelle jäävät vain ylläpitohoidon aiheuttamat kiputilat. Osittain lasten syöpään liittyvän kivun vähäisempi esiintyvyys voi selittyä myös sillä, että lapsi ei osaa tai halua omaehtoisesti ilmoittaa kipua ja se jää hoitohenkilökunnalta huomioimatta. Kivuliaitten tutkimusten pelossa ja vaikean sairauden puhkeamiseen liittyvän yleisen ahdistuksen ja hädän keskellä lapsi ei ehkä pysty erottelemaan kipukokemustaan. Siksi on ensiarvoisen tärkeää muistaa kivun mahdollisuus, kysyä sitä lapselta ja vanhemmilta, sekä arvioida toistuvasti kivun voimakkuus jollain lapsen kehitystasoa vastaavalla menetelmällä (kipukuvastot, kipujana, sanalliset asteikot jne). Sairastumisen aiheuttama pelko, ahdistus, masennus ja ero tutusta ympäristöstä osaltaan lisäävät, mutta myös sekoittavat lapsen kipukokemusta. Käytännön ohjeeksi voi antaa periaatteen, että jos herää pienikin epäily kivusta lapsisyöpäpotilaalla, niin sitä tulee hoitaa. Kivunhoidon teho on myös kontrolloitava mittaamalla kivun lievittymistä. Suomessa lasten syöpäkivun hoito toteutetaan yleisesti pediatristen onkologien ja kivunhoitoon perehtyneiden anestesiologien yhteistyönä. Meillä ei koko maassa ole yhtään lasten kivunhoitoon erikoistunutta monialaista kipupoliklinikkaa. Aktiivihoitojen aikana muiden erikoisalojen konsultaatiot saadaan yleensä helposti hoitavan osaston pyytäminä. Ongelmaksi voi muodostua aktiivihoitojen päätyttyä kroonisiksi jääneet kiputilat, joiden hoitovastuusta ei ole yhtenäistä linjaa. Yliopistosairaaloiden kipupoliklinikoilta voi tarvittaessa pyytää apua hoidon jatkojärjestelyssä myös lapsipotilaiden osalta. Syöpäkivun mekanismit Syöpäkivun syy voi olla lähtöisin monesta eri tekijästä. Itse kasvainkudos voi aiheuttaa kipua ympäröivissä kudoksissa painevaikutuksen, venyttymisen ja tulehdusreaktion välityksellä. Keskus- tai ääreis- Huhtala H. Upper endoscopic findings in children with active juvenile chronic arthritis. Acta Paediatr 2003; 92: Imhof M, Ohmann C, Hartwig A, Thon KP, Hengels KJ, Röher HD. Which peptic ulcers bleed? Results of a case-control study. DU- SUK study group. Scand J Gastroenterol, 1997; 32: Sherry DD, Malleson P. Idiopathic Musculosceletal Pain Syndromes. In: Cassidy JT, Petty RE, editors. Textbook of Pediatric Rheumatology, 4 th edition. Philadelphia: WB Saunders; 2001: Schanberg L, Anthony K, Gil K, Lefebre J, Kredich D, Macharoni L. Family pain history predicts child health status in children with chronic rheumatic disease. Pediatrics 2001, 108(3), p. e47, article online. Visa Honkanen LT, dosentti, lastentautien ja lastenreumatologian erikoislääkäri HUS, Lasten ja Nuorten Sairaala Katariina Tamm Erikoislääkäri Reumasäätiön Sairaala, Heinola 19

20 TUULA MANNER LAPSEN SYÖPÄKIPU JA SEN HOITO Kolmasosa aikuisten syöpätapauksista ilmenee kipuoireen perusteella. Hoitojen aikana merkittävää kipua ilmoittaa % potilaista. Lapsipotilaiden syöpäkivun esiintyvyyttä on vaikea määrittää, mutta se on selvästi vähäisempää ja liittyy useammin syövän hoitoon kuin itse sairausprosessiin. Ero aikuisten ja lasten kivun yleisyydessä johtuu pääasiassa eri ikäkausina vallitsevista syöpätyypeistä: lasten yleisimmät syövät ovat hematologisia maligniteetteja ja aivokasvaimia, joihin liittyy vähemmän kipua kuin aikuisten tyypillisiin syöpätyyppeihin. Lisäksi lasten syövät usein reagoivat herkästi jo alkuhoidoille, joten jäljelle jäävät vain ylläpitohoidon aiheuttamat kiputilat. Osittain lasten syöpään liittyvän kivun vähäisempi esiintyvyys voi selittyä myös sillä, että lapsi ei osaa tai halua omaehtoisesti ilmoittaa kipua ja se jää hoitohenkilökunnalta huomioimatta. Kivuliaitten tutkimusten pelossa ja vaikean sairauden puhkeamiseen liittyvän yleisen ahdistuksen ja hädän keskellä lapsi ei ehkä pysty erottelemaan kipukokemustaan. Siksi on ensiarvoisen tärkeää muistaa kivun mahdollisuus, kysyä sitä lapselta ja vanhemmilta, sekä arvioida toistuvasti kivun voimakkuus jollain lapsen kehitystasoa vastaavalla menetelmällä (kipukuvastot, kipujana, sanalliset asteikot jne). Sairastumisen aiheuttama pelko, ahdistus, masennus ja ero tutusta ympäristöstä osaltaan lisäävät, mutta myös sekoittavat lapsen kipukokemusta. Käytännön ohjeeksi voi antaa periaatteen, että jos herää pienikin epäily kivusta lapsisyöpäpotilaalla, niin sitä tulee hoitaa. Kivunhoidon teho on myös kontrolloitava mittaamalla kivun lievittymistä. Suomessa lasten syöpäkivun hoito toteutetaan yleisesti pediatristen onkologien ja kivunhoitoon perehtyneiden anestesiologien yhteistyönä. Meillä ei koko maassa ole yhtään lasten kivunhoitoon erikoistunutta monialaista kipupoliklinikkaa. Aktiivihoitojen aikana muiden erikoisalojen konsultaatiot saadaan yleensä helposti hoitavan osaston pyytäminä. Ongelmaksi voi muodostua aktiivihoitojen päätyttyä kroonisiksi jääneet kiputilat, joiden hoitovastuusta ei ole yhtenäistä linjaa. Yliopistosairaaloiden kipupoliklinikoilta voi tarvittaessa pyytää apua hoidon jatkojärjestelyssä myös lapsipotilaiden osalta. Syöpäkivun mekanismit Syöpäkivun syy voi olla lähtöisin monesta eri tekijästä. Itse kasvainkudos voi aiheuttaa kipua ympäröivissä kudoksissa painevaikutuksen, venyttymisen ja tulehdusreaktion välityksellä. Keskus- tai ääreis- Huhtala H. Upper endoscopic findings in children with active juvenile chronic arthritis. Acta Paediatr 2003; 92: Imhof M, Ohmann C, Hartwig A, Thon KP, Hengels KJ, Röher HD. Which peptic ulcers bleed? Results of a case-control study. DU- SUK study group. Scand J Gastroenterol, 1997; 32: Sherry DD, Malleson P. Idiopathic Musculosceletal Pain Syndromes. In: Cassidy JT, Petty RE, editors. Textbook of Pediatric Rheumatology, 4 th edition. Philadelphia: WB Saunders; 2001: Schanberg L, Anthony K, Gil K, Lefebre J, Kredich D, Macharoni L. Family pain history predicts child health status in children with chronic rheumatic disease. Pediatrics 2001, 108(3), p. e47, article online. Visa Honkanen LT, dosentti, lastentautien ja lastenreumatologian erikoislääkäri HUS, Lasten ja Nuorten Sairaala Katariina Tamm Erikoislääkäri Reumasäätiön Sairaala, Heinola 19

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 X Kivuton sairaala Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kymmenennen ja viimeisen kerran syksyllä 2015 viikolla 42. Idean kivun arvioinnin valtakunnallisesta

Lisätiedot

Hoitosuositus. Leikki-ikäisen emotionaalinen tuki päiväkirurgisessa hoitotyössä. Tutkimusnäytöllä tuloksiin

Hoitosuositus. Leikki-ikäisen emotionaalinen tuki päiväkirurgisessa hoitotyössä. Tutkimusnäytöllä tuloksiin Hoitosuositus Tutkimusnäytöllä tuloksiin Leikki-ikäinen lapsi tarvitsee mahdollisuuksia puhua ja käsitellä toimenpiteen herättämiä tunteita. Kuva: Shutterstock Leikki-ikäisen emotionaalinen tuki päiväkirurgisessa

Lisätiedot

Epilepsian lääkehoito

Epilepsian lääkehoito Epilepsian lääkehoito Hanna Ansakorpi Kliininen opettaja, LT Neurologian erikoislääkäri Oulun yliopisto, Lääketieteen laitos, neurologia OYS, Medisiininen tulosalue, neurologia Mikä on epilepsia? Epileptinen

Lisätiedot

Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA

Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA Kipuluento / 2016 / ESH Anneli Järvinen- Paananen Kipu koskettaa monia Kivun kanssa

Lisätiedot

PALKOn avoin seminaari

PALKOn avoin seminaari PALKOn avoin seminaari 22.11.2016 22.11.2016 1 PALKOn jäsenet ja jaostot PALKON SUOSITUSPROSESSI Potilaat Viranomaiset (Kela ym.) Terveydenhuollon palveluiden järjestäjät Terveydenhuollon palveluiden tuottajat

Lisätiedot

RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT

RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT ORION CORPORATION PÄIVÄMÄÄRÄ: 15-6-2015, VERSIO 2 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1

Lisätiedot

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Kipuprojektin satoa Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Osaraportti: nykytilan kuvaus ja toimijoiden haastattelut

Lisätiedot

Miten tuen potilasta pääsemään eroon tupakasta? Sairaanhoitajat Jaana Kainulainen ja Tiina Julin. Tupakkariippuvuus

Miten tuen potilasta pääsemään eroon tupakasta? Sairaanhoitajat Jaana Kainulainen ja Tiina Julin. Tupakkariippuvuus Miten tuen potilasta pääsemään eroon tupakasta? Sairaanhoitajat Jaana Kainulainen ja Tiina Julin Tupakkariippuvuus Fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista riippuvuutta sisältävä oireyhtymä (F17, ICD-10) Tarkoitetaan

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Hermovauriokivun tunnistaminen. Tules-potilaan kivun hoito 23.5.2016 Kipuhoitaja Päivi Kuusisto

Hermovauriokivun tunnistaminen. Tules-potilaan kivun hoito 23.5.2016 Kipuhoitaja Päivi Kuusisto Hermovauriokivun tunnistaminen Tules-potilaan kivun hoito 23.5.2016 Kipuhoitaja Päivi Kuusisto Kipu IASP (Kansainvälinen kuvuntutkimusyhdistys): Kipu on epämiellyttävä sensorinen tai emotionaalinen kokemus,

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Pregabalin Krka 17.2.2015, Versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Täydellisyyden vuoksi, viitaten Direktiivin 2001/83 artiklaan 11, hakija varaa mahdollisuuden

Lisätiedot

Aikuisen epilepsiaa sairastavan ohjaus

Aikuisen epilepsiaa sairastavan ohjaus Aikuisen epilepsiaa sairastavan ohjaus Mervi Pöntinen neurologian poliklinikka/ PHKS Epilepsiahoitaja toimii hoitotyön asiantuntijana moniammatillisessa työryhmässä vastaten omalta osaltaan epilepsiaa

Lisätiedot

Kivun monet kasvot. Alueellinen kasvokipukoulutus Salla Salo/kipupsykologi/Tyks

Kivun monet kasvot. Alueellinen kasvokipukoulutus Salla Salo/kipupsykologi/Tyks Kivun monet kasvot Alueellinen kasvokipukoulutus 28.10.16 Salla Salo/kipupsykologi/Tyks Esityksen sisältö Kivun monimuotoisuus ja yksilöllisyys Huolestuneisuus ja katastrofiajatukset osana kipuongelmaa

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

25.03.2015 Eija Kalso, LKT, professori

25.03.2015 Eija Kalso, LKT, professori XII Terveydenhuollon laatupäivä Vaikuttavia kohtaamisia ja tehokkaita toimintamalleja Lääkäin dilemma: tutkimusta ja yksilöllisiä valintoja vai liukuhihnaa ja byrokratiaa 25.03.2015 Eija Kalso, LKT, professori

Lisätiedot

EFFENTORA - LÄÄKE SYÖVÄN LÄPILYÖNTIKIVUN HOITOON POTILAAN JA OMAISEN OPAS

EFFENTORA - LÄÄKE SYÖVÄN LÄPILYÖNTIKIVUN HOITOON POTILAAN JA OMAISEN OPAS EFFENTORA - LÄÄKE SYÖVÄN LÄPILYÖNTIKIVUN HOITOON POTILAAN JA OMAISEN OPAS bukkaalinen fentanyylitabletti Sinulle on määrätty Effentora -lääkettä syövän läpilyöntikipukohtausten hoitoon. Tämän esitteen

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Sivu 1/5 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Yleistä MLL Meilahden yhdistys ry () on keskoslasten ja heidän vanhempiensa ja muiden läheistensä sekä keskosten kanssa työskentelevien oma yhdistys. Yhdistyksen tavoitteena

Lisätiedot

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi.

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Kivunlievitys Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Huomaa, että tämä kivunlievitysohje pätee vain, jos lapsella

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 Suomen on aatteellinen yhdistys, jonka kotipaikka on Helsinki ja toiminta-alue koko Suomi. Vuosi 2016 on Yhdistyksen juhlavuosi, jolloin se täyttää 50 vuotta. Sitä juhlistetaan

Lisätiedot

Donelaitis Turun seudun Liettuan ystävät ry SÄÄNNÖT

Donelaitis Turun seudun Liettuan ystävät ry SÄÄNNÖT Donelaitis Turun seudun Liettuan ystävät ry SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Donelaitis Turun seudun Liettuan ystävät ry ja sen kotipaikka on Turku. Yhdistyksestä voidaan epävirallisissa

Lisätiedot

Version 6, 5 October MÄÄRÄÄMISOHJE LÄÄKÄRILLE Instanyl nenäsumute, kerta annospakkaus

Version 6, 5 October MÄÄRÄÄMISOHJE LÄÄKÄRILLE Instanyl nenäsumute, kerta annospakkaus MÄÄRÄÄMISOHJE LÄÄKÄRILLE Instanyl nenäsumute, kerta annospakkaus TÄRKEÄÄ TURVALLISUUSTIETOA: INSTANYL NENÄSUMUTE KERTA ANNOSPAKKAUKSESSA SYÖPÄÄN LIITTYVÄN LÄPILYÖNTIKIVUN HOITOON Hyvä lääkäri Lue ja ota

Lisätiedot

Kiusaamisen vähentäminen: Toivoton tehtävä? Professori Christina Salmivalli Turun yliopisto

Kiusaamisen vähentäminen: Toivoton tehtävä? Professori Christina Salmivalli Turun yliopisto Kiusaamisen vähentäminen: Toivoton tehtävä? Professori Christina Salmivalli Turun yliopisto KiVa-päivät 2015 Koulukiusaamisesta on puhuttu ja sitä on yritetty kitkeä jo 70-luvulta saakka. Asiantuntijoiden

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä, Järviseudun sairaalan toimipisteessä on kaksi psykiatrista

Lisätiedot

Sädehoitoon tulevalle

Sädehoitoon tulevalle Sädehoitoon tulevalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sädehoitoyksikkö Päivitys 10//2015 Päivittäjä MM, mi Tämä opas on selkokielinen. Saat siitä tietoa helposti ja nopeasti. Ohjeen laatinut: Satakunnan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

HIV-potilaan hoitotyö K-SKS

HIV-potilaan hoitotyö K-SKS HIV-potilaan hoitotyö K-SKS Valtakunnallinen HIVkoulutuspäivä 13.2.13 sh Ulla-Maarit Tiainen MITÄ KESKI-SUOMEN HIV -HOITOTYÖHÖN KUULUU TÄNÄÄN, n HIV-potilaita on hoidettu sisätautien pkl:lla 90-luvun alusta

Lisätiedot

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 9. 3. 2 0 1 Vaikeavammaisten yksilöllisen kuntoutusjakson standardi Uudistustyön tavoitteena oli rakentaa intensiivisesti

Lisätiedot

Moniammatillinen kipuselvitys

Moniammatillinen kipuselvitys Moniammatillinen kipuselvitys 1 Tutkimus- ja kuntoutuspalvelut Kuntoutus suunnitellaan yksilöllisesti Kuntoutuksen tavoite on parantaa oireen- ja elämänhallintaa. Tavoitteet määritellään yhteistyössä kuntoutujan

Lisätiedot

TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA

TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA Perusturvalautakunta 28.4.2015 ( 39): Riihimäen seudun terveyskeskuksen yhtymähallitus

Lisätiedot

Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014

Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014 Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014 MOSAIC-ohjausryhmä, 15.1.2015 Janne Laine, Johanna Leväsluoto, Jouko Heikkilä, Joona Tuovinen ja kumpp. Teknologian tutkimuskeskus

Lisätiedot

AIVOTÄRÄHDYS & URHEILU MUUTTAAKO TUORE KANSAINVÄLINEN KONSENSUSLAUSUMA KÄYTÄNTÖJÄ? Matti Vartiainen

AIVOTÄRÄHDYS & URHEILU MUUTTAAKO TUORE KANSAINVÄLINEN KONSENSUSLAUSUMA KÄYTÄNTÖJÄ? Matti Vartiainen AIVOTÄRÄHDYS & URHEILU MUUTTAAKO TUORE KANSAINVÄLINEN KONSENSUSLAUSUMA KÄYTÄNTÖJÄ? Matti Vartiainen 10.11.2016 m.vartiainen@kolumbus.fi Agenda Tunnistamisen jälkeinen RTP RTP= Return to play Paluu arkeen,

Lisätiedot

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Työllistymistä edistävää monialaista yhteispalvelua (TYP) koskeva laki (1369/2014) tuli täysimääräisesti voimaan

Lisätiedot

Yhdistyksen varsinaisia jäseniä ovat potilas- ja omaisjäsenet. Lisäksi yhdistyksellä voi olla kannattajajäseniä.

Yhdistyksen varsinaisia jäseniä ovat potilas- ja omaisjäsenet. Lisäksi yhdistyksellä voi olla kannattajajäseniä. Etelä-Karjalan neuroyhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi, kotipaikka, kieli ja toiminta-alue Yhdistyksen nimi on Etelä-Karjalan neuroyhdistys. Sen kotipaikka on Lappeenranta. Pöytäkirja- ja rekisteröimiskielenä

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa

Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa Koulutuspäivä Liikkuvat työryhmät mielenterveystyössä 27.3.2007 Vaasa, Jarkko Pirttiperä (Pohjanmaa hanke) KUNTOUTUKSEN KÄSITE Kuntoutus = jonkun selkeästi

Lisätiedot

Kivun lääkehoidon seuranta. Lääkehoidon päivä 19.3.2015 APS-kipuhoitaja Päivi Kuusisto

Kivun lääkehoidon seuranta. Lääkehoidon päivä 19.3.2015 APS-kipuhoitaja Päivi Kuusisto Kivun lääkehoidon seuranta Lääkehoidon päivä 19.3.2015 APS-kipuhoitaja Päivi Kuusisto fifthvital singn viides elintärkeä toiminto Pulssi Hengitys Kehonlämpö, Diureesi RR K i p u Kivunhoidon portaat. mukaillen

Lisätiedot

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KUNTOUTUSTARVESELVITYKSEN PALVELULINJA Voimassa 1.1.2011 alkaen SISÄLLYS Sivu I YLEISET PERIAATTEET Kuntoutustarveselvitys...1

Lisätiedot

HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 9/2014 1 (10) SAIRAANHOITOPIIRI. Palvelukeskus, Stenbäckinkatu 9, kokoushuone Arvo

HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 9/2014 1 (10) SAIRAANHOITOPIIRI. Palvelukeskus, Stenbäckinkatu 9, kokoushuone Arvo HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 9/2014 1 (10) TARKASTUSLAUTAKUNTA AIKA 08.09.2014 klo 09:00-11:45 PAIKKA Palvelukeskus, Stenbäckinkatu 9, kokoushuone Arvo KÄSITELLYT ASIAT Asia Otsikko Sivu 61 EDELLISEN

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli

SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli LIITE 5 SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli TAYS Sydänkeskus TULPPA/Fysioterapia Epikriisi potilaalle, HASA, tk, tth, sydänyhdyshenkilölle

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Vanhusneuvoston työkokous 5.10.2015 Saara Bitter LÄÄKÄRI Muistilääkäri on muistisairauksiin perehtynyt lääkäri, tavallisimmin geriatri, neurologian tai psykogeriatrian erikoislääkäri. Hän toimii

Lisätiedot

ETÄLÄÄKÄRIPALVELUT- KÄYTÄNNÖN LÄÄKÄRIN NÄKÖKULMA. Yleislääketieteen erikoislääkäri Marja-Leena Hyypiä - seminaari

ETÄLÄÄKÄRIPALVELUT- KÄYTÄNNÖN LÄÄKÄRIN NÄKÖKULMA. Yleislääketieteen erikoislääkäri Marja-Leena Hyypiä - seminaari ETÄLÄÄKÄRIPALVELUT- KÄYTÄNNÖN LÄÄKÄRIN NÄKÖKULMA Yleislääketieteen erikoislääkäri Marja-Leena Hyypiä - seminaari 31.5.2016 SIDONNAISUUDET - Medandit Oy, omistusosuus 50 % - Ammatinharjoittaja Dextra Koskiklinikka

Lisätiedot

Version 6, 14 August Etukansi. TOIMITTAMISOHJE APTEEKEILLE Instanyl -nenäsumute

Version 6, 14 August Etukansi. TOIMITTAMISOHJE APTEEKEILLE Instanyl -nenäsumute Etukansi TOIMITTAMISOHJE APTEEKEILLE Instanyl -nenäsumute TÄRKEÄÄ TURVALLISUUSTIETOA: INSTANYL -NENÄSUMUTE SYÖPÄÄN LIITTYVÄN LÄPILYÖNTIKIVUN HOITOON ------------------------------------------------------------------------------

Lisätiedot

Kauppakamari voi lisäksi hoitaa muita sille määrättyjä julkisia tehtäviä.

Kauppakamari voi lisäksi hoitaa muita sille määrättyjä julkisia tehtäviä. OULUN KAUPPAKAMARIN SÄÄNNÖT 1 Kauppakamarin nimi ja kotipaikka Oulun kauppakamari toimii kauppakamarilaissa tarkoitettuna kauppakamarina Keskuskauppakamarin sille määräämällä toiminta-alueella kotipaikkanaan

Lisätiedot

Asiantuntijasairaanhoitaja näyttöön perustuvan hoitotyön edistäjänä

Asiantuntijasairaanhoitaja näyttöön perustuvan hoitotyön edistäjänä Asiantuntijasairaanhoitaja näyttöön perustuvan hoitotyön edistäjänä Eloranta Sini, Kirurgian klinikka Judin Jaana, Korva,nenä ja kurkkutautien klinikka Kauppila Marjo, Naistenklinikka Leinonen Tuija, Kirurgian

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Suomen työnohjaajat ry. Sen kotipaikka on Helsinki ja toiminta-alueena koko maa.

Yhdistyksen nimi on Suomen työnohjaajat ry. Sen kotipaikka on Helsinki ja toiminta-alueena koko maa. Suomen työnohjaajat ry SÄÄNNÖT 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen työnohjaajat ry. Sen kotipaikka on Helsinki ja toiminta-alueena koko maa. 2. Toiminnan tarkoitus ja toiminnan laatu Suomen

Lisätiedot

1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys - Finlands Svetstekniska Förening ja kotipaikka on Helsingin kaupunki.

1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys - Finlands Svetstekniska Förening ja kotipaikka on Helsingin kaupunki. SUOMEN HITSAUSTEKNILLINEN YHDISTYS r.y. FINLANDS SVETSTEKNISKA FÖRENING r.f. SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys - Finlands Svetstekniska Förening ja kotipaikka

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

PÄIVÄKIRURGIA Alueellinen koulutustilaisuus VSSHP Tuula Manner TOTEK

PÄIVÄKIRURGIA Alueellinen koulutustilaisuus VSSHP Tuula Manner TOTEK PÄIVÄKIRURGIA Alueellinen koulutustilaisuus VSSHP 12.12.2016 Tuula Manner TOTEK Päiväkirurgia Päiväkirurginen toimenpide tehdään leikkaussalissa, ja se edellyttää laskimosedaatiota, yleisanestesiaa tai

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Kaupunginvaltuusto Kj/32 27.11.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Kaupunginvaltuusto Kj/32 27.11.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Päätöshistoria Kaupunginhallitus 18.11.2013 1226 HEL 2013-007690 T 00 00 03 Päätös Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

OSASTON HOITOMUODOT 14.3.2016 KOKOVUOROKAUSIOSASTO S1, HYKS SYÖMISHÄIRIÖYKSIKKÖ SH ULLA-KAISA.KETTUNEN@HUS.FI

OSASTON HOITOMUODOT 14.3.2016 KOKOVUOROKAUSIOSASTO S1, HYKS SYÖMISHÄIRIÖYKSIKKÖ SH ULLA-KAISA.KETTUNEN@HUS.FI OSASTON HOITOMUODOT 14.3.2016 KOKOVUOROKAUSIOSASTO S1, HYKS SYÖMISHÄIRIÖYKSIKKÖ SH ULLA-KAISA.KETTUNEN@HUS.FI OSASTO S1 12 + 2 potilaspaikkainen avo-osasto syömishäiriöyksikkö on yli 13-vuotiaiden nuorten

Lisätiedot

Kaikki alkaa oikeastaan ovesta

Kaikki alkaa oikeastaan ovesta Kaikki alkaa oikeastaan ovesta Psykiatrian palvelutoiminnan muutos laitospaikoista avohoitoon 7.4.2016 Mielen terveyttä asiakas vai potilas terveydenhuollossa Hyvinkään sairaanhoitoalueen alueellinen koulutus

Lisätiedot

Inarijärvi-yhdistys ry:n säännöt

Inarijärvi-yhdistys ry:n säännöt Inarijärvi-yhdistys ry:n säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Inarijärvi-yhdistys ry ja sen kotipaikka on Inarin kunta. Yhdistyksen toiminta-alue käsittää Inarin, Utsjoen ja Sodankylän

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry. Sen kotipaikka on Turun kaupunki ja toimintaalueena

Yhdistyksen nimi on Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry. Sen kotipaikka on Turun kaupunki ja toimintaalueena Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry:n säännöt 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry. Sen kotipaikka on Turun kaupunki ja toimintaalueena Varsinais-Suomi. Yhdistys

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Väli-Suomen Ikäkaste Äldre-kaste II kehittämishanke Päijät-Hämeen Pätevä-osahanke

Väli-Suomen Ikäkaste Äldre-kaste II kehittämishanke Päijät-Hämeen Pätevä-osahanke Väli-Suomen Ikäkaste Äldre-kaste II kehittämishanke Päijät-Hämeen Pätevä-osahanke 14.2.2013 Kristiina Hyytiälä, projektipäällikkö Mari Peltomaa, projektisuunnittelija Pätevän tavoitteet ja toimenpiteet

Lisätiedot

KUOPION KAUPPAKAMARIN SÄÄNNÖT 1 (5) 1 Kauppakamarin nimi ja kotipaikka

KUOPION KAUPPAKAMARIN SÄÄNNÖT 1 (5) 1 Kauppakamarin nimi ja kotipaikka KUOPION KAUPPAKAMARIN SÄÄNNÖT 1 Kauppakamarin nimi ja kotipaikka 1 (5) Kuopion kauppakamari Kuopio handelskammare toimii kauppakamarilaissa tarkoitettuna kauppakamarina Keskuskauppakamarin sille määräämällä

Lisätiedot

Tahdomme parantaa. Uudistuva KYS KAARISAIRAALA

Tahdomme parantaa. Uudistuva KYS KAARISAIRAALA Tahdomme parantaa Uudistuva KYS KAARISAIRAALA Tahdomme PARANTAA Sairaalan rooli on muuttumassa. Siellä vietetty aika on entistä lyhyempi ja kohdistuu tarkoin harkittuihin hoitoihin. Kaikki perustuu yhteistyöhön.

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

TERVETULOA LASTEN- JA NUORTEN OSASTOLLE! VÄLKOMMEN TILL BARN- OCH UNGDOMSAVDELNINGEN!

TERVETULOA LASTEN- JA NUORTEN OSASTOLLE! VÄLKOMMEN TILL BARN- OCH UNGDOMSAVDELNINGEN! TERVETULOA LASTEN- JA NUORTEN OSASTOLLE! VÄLKOMMEN TILL BARN- OCH UNGDOMSAVDELNINGEN! Osaston esittely Lasten- ja nuortenosastolla hoidetaan 0-16 vuotiaita erilaisia sairauksia sairastavia lapsia ja nuoria.

Lisätiedot

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Sodankylä Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Kotihoidon palveluohjaaja, muistihoitaja Tuula Kettunen 17.2.2014 2014 DEMENTIAINDEKSI Sodankylässä geriatri 2005 2013, muistineuvolatoiminta aloitettiin

Lisätiedot

SUOMEN KATALYYSISEURA FINSKA KATALYSSÄLLSKAPET - FINNISH CATALYSIS SOCIETY

SUOMEN KATALYYSISEURA FINSKA KATALYSSÄLLSKAPET - FINNISH CATALYSIS SOCIETY SUOMEN KATALYYSISEURA FINSKA KATALYSSÄLLSKAPET - FINNISH CATALYSIS SOCIETY Säännöt 14.4.2016 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen katalyysiseura, ruotsiksi Finska katalyssällskapet

Lisätiedot

kevät 2016 Kuva: Anna Rytkönen Vuoden tunnus: Kaikki, minkä teette, tehkää rakastavin mielin! 1. Kor. 16:14

kevät 2016 Kuva: Anna Rytkönen Vuoden tunnus: Kaikki, minkä teette, tehkää rakastavin mielin! 1. Kor. 16:14 kevät 2016 Kuva: Anna Rytkönen Vuoden tunnus: Kaikki, minkä teette, tehkää rakastavin mielin! 1. Kor. 16:14 Tervehdys Turun NNKY jäsen Taas saimme käyntiin uuden toimintavuoden. Tämä vuosi on juhlavuotemme.

Lisätiedot

SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS. 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on SUOMEN SÄVELTÄJÄT r.y.

SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS. 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on SUOMEN SÄVELTÄJÄT r.y. SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on SUOMEN SÄVELTÄJÄT r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki. 3 Yhdistyksen tarkoitus

Lisätiedot

Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella. Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi

Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella. Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi Yhteisvoimin kotona Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen

Lisätiedot

Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten

Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten Yleiskatsaus taudin epidemiologiaan Elinajanodotteen kasvamisen ja väestön ikääntymisen oletetaan tekevän nivelrikosta neljänneksi suurimman työkyvyttömyyden syyn

Lisätiedot

KOLMOISHERMOSÄRKY eli trigeminusneuralgia

KOLMOISHERMOSÄRKY eli trigeminusneuralgia KOLMOISHERMOSÄRKY eli trigeminusneuralgia Kolmoishermo (nervus trigeminus) on kasvojen alueen kolmihaarainen tuntohermo. Kukin haara huolehtii tietyn kasvojen alueen tuntoaistista. Hermoja on kaksi, kummallakin

Lisätiedot

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 449/00.04.01/2012 150 Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Tiivistelmä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA Kunnalla on terveydenhuoltolain (L1326/2010:29 ) mukainen velvollisuus järjestää potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus. Lääkinnälliseen

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. APTEEKKIEN TYÖNANTAJALIITON SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 2

Lisätiedot

Kuolevan lapsen kivunhoito

Kuolevan lapsen kivunhoito Kuolevan lapsen kivunhoito Jukka Pouttu Lasten ja nuorten sairaala HUS SULAT 28.01.2016 Lisää aiheesta: DUODECIM: Kuolevan potilaan oireiden hoito Käypä hoito -suositus Julkaistu: 28.11.2012 Kuolevan lapsen

Lisätiedot

1. Kokouksen avaaminen Kokouksen puheenjohtajana toimiva hallituksen puheenjohtaja avasi kokouksen kello 18:38.

1. Kokouksen avaaminen Kokouksen puheenjohtajana toimiva hallituksen puheenjohtaja avasi kokouksen kello 18:38. PÖYTÄKIRJA Robin Hood ry Hallituksen kokous 1/2016 Aika: 15.12.2015 kello 18 Paikka: Tuulimäen väestönsuoja, Itätuulenkuja 9, Espoo Läsnä: Jaakko Setälä Seppo Hätönen Jukka Karvonen Anne Lantee Joonas

Lisätiedot

Kuluttajaekonomian ja ravitsemustieteen opiskelijat OIKOS ry:n SÄÄNNÖT I TARKOITUS JA TYÖMUODOT

Kuluttajaekonomian ja ravitsemustieteen opiskelijat OIKOS ry:n SÄÄNNÖT I TARKOITUS JA TYÖMUODOT Kuluttajaekonomian ja ravitsemustieteen opiskelijat OIKOS ry:n SÄÄNNÖT I TARKOITUS JA TYÖMUODOT 1 Yhdistyksen nimi on Kuluttajaekonomian ja ravitsemustieteen opiskelijat OIKOS ry, ja sen kotipaikka on

Lisätiedot

3 Osakunnan kanta-alueita ovat Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnat.

3 Osakunnan kanta-alueita ovat Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnat. OULUN ETELÄ- JA KESKIPOHJALAINEN OSAKUNTA RY:n SÄÄNNÖT I LUKU YHDISTYKSEN KOTIPAIKKA, TARKOITUS JA ALUE 1 Yhdistyksen, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä osakunta, nimi on Oulun Etelä- ja Keskipohjalainen

Lisätiedot

Miten laadin perheen ja lapsen tavoitteet?

Miten laadin perheen ja lapsen tavoitteet? Miten laadin perheen ja lapsen tavoitteet? Pohjautuu artikkeliin: Tavoitteenasettelu perhekuntoutuksessa (Saarinen, Röntynen, Lyytinen) Mari Saarinen, PsL, neuropsykologian erikoispsykologi (VET) MLL:n

Lisätiedot

KUUKAUTISMIGREENI. Mikä se on? Kolmen päivän särkyputki. Päätä särkee, vatsaan koskee, turvottaa, oksettaa. Töihin menoa ei

KUUKAUTISMIGREENI. Mikä se on? Kolmen päivän särkyputki. Päätä särkee, vatsaan koskee, turvottaa, oksettaa. Töihin menoa ei NAISTEN MIGREENI KUUKAUTISMIGREENI Mikä se on? Kolmen päivän särkyputki. Päätä särkee, vatsaan koskee, turvottaa, oksettaa. Töihin menoa ei Ketä se koskee? voi ajatellakaan. Ja taas sama vaiva kuukauden

Lisätiedot

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS Nämä muutokset valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen ovat voimassa Komission päätöksestä. Jäsenvaltioiden viranomaiset päivittävät valmistetiedot

Lisätiedot

Rai- vertailukehittämisen seminaari. 27.9.2012 Helsinki Messukeskus Tarja Viitikko

Rai- vertailukehittämisen seminaari. 27.9.2012 Helsinki Messukeskus Tarja Viitikko Rai- vertailukehittämisen seminaari 27.9.2012 Helsinki Messukeskus Tarja Viitikko Eksote kartalla Etäisyyksiä Lappeenrannasta: Helsinkiin 220 km Pietariin 230 km Venäjän rajalle 35 km Terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

kivunhoito.info Kipuanalyysi

kivunhoito.info Kipuanalyysi Kipuanalyysi Hoito Kipuanalyysi Fysiologia & Psykologia Kivunhoito.info: Kipuanalyysi 5:1 Kiputila kipuanalyysi selvittely oireenmukainen kivunhoito kasvaimen hoito sytostaatit kirurgia sädehoito kivunlievitys

Lisätiedot

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Tavoitteet Seurannassa pyritään rintasyövän mahdollisen paikallisen uusiutumisen ja vastakkaisen rinnan uuden syövän varhaiseen toteamiseen. Oireettomalle potilaalle

Lisätiedot

Digitalisaatio on päihdehoidon tulevaisuutta Päihdetiedostusseminaari 2016

Digitalisaatio on päihdehoidon tulevaisuutta Päihdetiedostusseminaari 2016 LT Kaarlo Simojoki A-klinikkasäätiö, johtava ylilääkäri email: kaarlo.simojoki@a-klinikka.fi Gsm: 040-5731083 Twitter: @kaarlosimojoki Digitalisaatio on päihdehoidon tulevaisuutta Päihdetiedostusseminaari

Lisätiedot

Tays:n selkäydinvammakeskuksen toiminta ja yhteistyötyks:n kanssa. Sosiaalityöntekijä Kaarina Eskola Tays/Neku 17.5.2016

Tays:n selkäydinvammakeskuksen toiminta ja yhteistyötyks:n kanssa. Sosiaalityöntekijä Kaarina Eskola Tays/Neku 17.5.2016 Tays:n selkäydinvammakeskuksen toiminta ja yhteistyötyks:n kanssa Sosiaalityöntekijä Kaarina Eskola Tays/Neku 17.5.2016 Keskittämisasetuksen voimaanastumisen (5/2011) jälkeen Taysiin on ohjautunut potilaita

Lisätiedot

KUNTOUTUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY

KUNTOUTUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY KUNTOUTUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY KAUNIALAN SAIRAALA OY 2016 1 ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY V. 2016 Kysely toteutettiin ajalla 1.3 15.6.2016 Kysely jaettiin hoitohenkilöstön toimesta kaikille Toimelan

Lisätiedot

Opioidiriippuvaisten verkostopäivät Mari Isokoski ja Paula Perttunen

Opioidiriippuvaisten verkostopäivät Mari Isokoski ja Paula Perttunen Tukiasuminen ja korvaushoito Opioidiriippuvaisten verkostopäivät 25. 26.9.2014 Aikuissosiaalityön päihdetukiasumisen palvelu l on tarkoitettu tt päihdeongelman vuoksi erityistä tukea asumisessaan tarvitsevalle

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä Järviseudun sairaalassa toimii 16-paikkainen psykiatrinen

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

Porin akateemisen nörttikulttuurin arvostusseuran säännöt

Porin akateemisen nörttikulttuurin arvostusseuran säännöt Porin akateemisen nörttikulttuurin arvostusseuran säännöt Hyväksytty yhdistyksen kevätkokouksessa 29.3.2014. 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Porin akateeminen nörttikulttuurin arvostusseura ja

Lisätiedot

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 20.10.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)

Lisätiedot

Yhdistyksen perustana ovat liikunnan eettiset arvot ja urheilun reilun pelin periaatteet sekä tasa-arvon edistäminen.

Yhdistyksen perustana ovat liikunnan eettiset arvot ja urheilun reilun pelin periaatteet sekä tasa-arvon edistäminen. 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Hakunilan Seudun Koiraharrastajat HSKH r.y., josta voidaan käyttää epävirallista lyhennystä HSKH. Yhdistyksen kotipaikka on Vantaa. 2. Tarkoitus ja

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Ikääntyneet huomioiva toimintamalli lähisuhdeväkivaltaan puuttumisessa

Ikääntyneet huomioiva toimintamalli lähisuhdeväkivaltaan puuttumisessa Ikääntyneet huomioiva toimintamalli lähisuhdeväkivaltaan puuttumisessa Leena Serpola-Kaivo-oja Toiminnanjohtaja Suomen vanhusten turvakotiyhdistys ry Rikoksentorjuntaneuvoston ja Helsingin kaupungin Rikoksentorjunta

Lisätiedot

Palliatiivisen - eli oirehoidon järjestäminen PPSHP:ssa

Palliatiivisen - eli oirehoidon järjestäminen PPSHP:ssa Palliatiivisen - eli oirehoidon järjestäminen PPSHP:ssa Juha Saarnio gastrokirurgi, osastonylilääkäri palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys OpTA 13.06.2013 OYS Palliatiivinen hoito: vuorovaikutustaitoja

Lisätiedot

Traumapotilaan kivunhoidon haasteet. - Kivunhoidon suunnittelu ja toteutus traumatologian vuodeosastolla

Traumapotilaan kivunhoidon haasteet. - Kivunhoidon suunnittelu ja toteutus traumatologian vuodeosastolla Traumapotilaan kivunhoidon haasteet - Kivunhoidon suunnittelu ja toteutus traumatologian vuodeosastolla Traumatologian vos TD4/TB4 N. 90% potilaista tulee päivystyspotilaina, ympäri vuorokauden Tapaturmapotilaat

Lisätiedot

Naisjärjestöjen Keskusliitto - Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry

Naisjärjestöjen Keskusliitto - Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry Hallituksen esitys kevätkokoukselle 14.4.2016 Naisjärjestöjen Keskusliitto - Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry Säännöt 1 Nimi Yhdistyksen nimi on Naisjärjestöjen Keskusliitto Kvinnoorganisationernas

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Haarlan koulun vanhempainyhdistys. Yhdistys toimii Haarlan koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on Turku.

Yhdistyksen nimi on Haarlan koulun vanhempainyhdistys. Yhdistys toimii Haarlan koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on Turku. 1 Yhdistyksen nimi on Haarlan koulun vanhempainyhdistys. Yhdistys toimii Haarlan koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on Turku. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on -edistää oppilaiden vanhempien ja koulun välistä

Lisätiedot

Akuuttilääketiede erikoisalana. Johanna Tuukkanen, anest.el vt. ylilääkäri, KSKS päivystysalue

Akuuttilääketiede erikoisalana. Johanna Tuukkanen, anest.el vt. ylilääkäri, KSKS päivystysalue Akuuttilääketiede erikoisalana Johanna Tuukkanen, anest.el vt. ylilääkäri, KSKS päivystysalue Miksi uusi erikoisala? Maailma ja lääketiede sen mukana on muuttunut Muutos on tarpeen Päivystyspalvelut eivät

Lisätiedot

Kokemuksia kliinikkotutkijalle kohdistetuista hankeapurahoista 2001 2008

Kokemuksia kliinikkotutkijalle kohdistetuista hankeapurahoista 2001 2008 KLIINIKKO, TUTKIJA VAI KLIINIKKOTUTKIJA? Kokemuksia kliinikkotutkijalle kohdistetuista hankeapurahoista 2001 2008 Tero Kivelä Säätiöstä Suomen Lääketieteen Säätiö Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin perustama

Lisätiedot

Olkapään sairauksien kuntoutus

Olkapään sairauksien kuntoutus Hyvinvointia työstä Olkapään sairauksien kuntoutus Esa-Pekka Takala Dos., ylilääkäri 16.2.2016 Työterveyslaitos E-P Takala:Olkapään sairauksien kuntous www.ttl.fi 2 Esa-Pekka Takala Sidonnaisuudet LKT,

Lisätiedot

Lapin yliopiston ylioppilaskunnan hallinnon opiskelijaedustajien hakuohjeistus Sisältö

Lapin yliopiston ylioppilaskunnan hallinnon opiskelijaedustajien hakuohjeistus Sisältö Lapin yliopiston ylioppilaskunnan hallinnon opiskelijaedustajien hakuohjeistus 1 1 1 1 1 1 1 0 1 Sisältö I Yleistä... Soveltamisala... II Hakukelpoisuus... Ensisijaisen tutkinnonsuoritusoikeuden vaikutus...

Lisätiedot

1. Yhdistyksen nimi on: Uudenmaan Yleisurheilu Uudy ry. 3. Yhdistyksemme toiminta-alue, jonka Suomen Urheiluliitto vahvistaa, on: -----

1. Yhdistyksen nimi on: Uudenmaan Yleisurheilu Uudy ry. 3. Yhdistyksemme toiminta-alue, jonka Suomen Urheiluliitto vahvistaa, on: ----- Suomen Urheiluliiton piirien mallisäännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka 1. Yhdistyksen nimi on: Uudenmaan Yleisurheilu Uudy ry 2. Yhdistyksen kotipaikka on: Hyvinkää 3. Yhdistyksemme toiminta-alue,

Lisätiedot

Porin Perusturvan Mobiilitoiminnasta ja kotiuttamisesta

Porin Perusturvan Mobiilitoiminnasta ja kotiuttamisesta Porin Perusturvan Mobiilitoiminnasta ja kotiuttamisesta YL Katriina Lähteenmäki Yleislääketieteen ja Akuuttilääketieteen el Ensihoitolääketieteen erityispätevyys Päivystyslääketieteen erityispätevyys mobiilitoiminnan

Lisätiedot

Orientaatioseminaari. Kehittämistehtävä: Tukevasti alkuun ja vahvasti kasvuun varhaisen puuttumisen ja pedagogisen tuen avulla

Orientaatioseminaari. Kehittämistehtävä: Tukevasti alkuun ja vahvasti kasvuun varhaisen puuttumisen ja pedagogisen tuen avulla Orientaatioseminaari Mikko Ojala 15.01.2010 Kehittämistehtävä: Tukevasti alkuun ja vahvasti kasvuun varhaisen puuttumisen ja pedagogisen tuen avulla Tukevasti alkuun,vahvasti kasvuun Kehittämishanketta

Lisätiedot