Parasetamolista botuliiniin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Parasetamolista botuliiniin"

Transkriptio

1 1 jäsenlehti Suomen Kivuntutkimusyhdistyksen MAALISKUU 2005 Lapsen kipu Parasetamolista botuliiniin 1

2 Sisällysluettelo Pääkirjoitus Vuorinen E. s. 3 Päätoimittajalta Tohmo H. s. 4 Sihteerin palsta Haakana S. s. 6 Lapin Keskussairaalan kipupoliklinikka: 10-vuotis taiteilijajuhlat Napapiirillä Kiuru M, Ylläsjärvi A. s. 8 Miksi epilepsialääkkeitä kipupotilaalle? Soinila S. s. 11 Lasten kroonisen kivun psykologinen hoito Heikkonen S. s. 13 Lapsen kipu ja sen hoito lastenreumatologin näkökulmasta Honkanen V, Tamm K. s. 16 Lapsen syöpäkipu ja sen hoito Manner T. s.19 Uutta ja vanhaa lasten kivun hoitotyöstä Salanterä S. s.22 Botuliinumtoksiini kivun hoidossa Maunu P. s.25 Parasetamoli onko vaikutusmekanismi vihdoin selviämässä? Munsterhjelm E. s. 28 Ajankohtaista kivuntutkimuksesta ja -hoidosta Krooninen kipu ja terveyspalvelujen käyttö Hagelberg N. s. 33 Kivun hoitotyön kirjaaminen on haasteiden edessä Salanterä S. s. 36 Ohjeita in kirjoittaville s. 38 MAALISKUU 2005 Julkaisija: Suomen Kivuntutkimusyhdistys ry, Päätoimittaja: Harri Tohmo, Toimituskunta: Soile Haakana, Marja-Leena Mäkelä, Sanna Salanterä, Teija Taskila, Suomen Kivuntutkimusyhdistyksen hallitus Puheenjohtaja: Osastonylilääkäri Eero Vuorinen, Kymenlaakson keskussairaala, Kotka, Varapuheenjohtaja: Dos. Timo Pohjolainen, Orton, Tenholantie Helsinki, Sihteeri: Erikoissairaanhoitaja Soile Haakana, Kipuklinikka, HYKS, PL 340, HUS Rahastonhoitaja: Fysioterapeutti OMT Tuija Mänttäri, Kouvolan Manuaalinen Terapia, Kauppalankatu 19, Kouvola, -lehden tilaus: Tilaukset toimitetaan osoitteeseen Turun Tilikeskus Oy, -lehden tilaus, PL 1234, Turku tai Tilauksen yhteydessä ilmoitettava tilattava tuote sekä toimitus- ja laskutusosoitteet. Vuosikerran hinta on 25 euroa. Ulkoasu: Veikko Viljanen puh tai , sähköposti: Paino: Suomen Graafiset Palvelut Oy Ltd 2004, puh /Lassi Jalonen, os. Jynkänkatu 8, Kuopio, sähköposti: Osoiterekisteri: Henna Virrasoja, Turun Tilikeskus Oy, PL 1234, Turku, puh , 2

3 PÄÄKIRJOITUS Hyvät jäsenet! Toivotan jäsenet ja muut kivunhoidosta kiinnostuneet taas kerran tervetulleiksi uuteen vuoteen ja sen myötä Suomen kivuntutkimusyhdistyksen vuosikokoukseen ja koulutustapahtumaan Helsinkiin Koulutustapahtuman aiheiksi on valittu opioidien käyttö, päihderiippuvuus, urogenitaaliset kivut sekä kipu ja seksuaalisuus. Opioidien käyttö kroonisen kivun hoidossa on jälleen ajankohtainen aihe Lääkelaitoksen asiaa koskevien ohjeiden valmistuttua. Opioidien käyttö päihderiippuvaisilla ja addiktion kehittyminen kipulääkkeille on käytännön kivunhoitotyössä jatkuvasti esillä oleva kysymys. Asiaan liittyy paljon myyttejä ja väärinkäsityksiä. Myös terminologiassa esiintyy väärinkäyttöä. Addiktio, pseudoaddiktio, riippuvuus, väärinkäyttö ja rikollinen käyttö sotketaan usein toisiinsa. Ylilyöntejä molempiin suuntiin tapahtuu. Sekä ali- että ylikäyttöä ilmenee. Tosiasia on että kansainvälisissä tilastoissa erityisesti vahvoja opioideja käytetään Suomessa poikkeuksellisen vähän, eikä niiden käyttö ole Suomessa lisääntynyt läheskään niin paljon kuin eräissä muissa aiemmin vähän opioideja käyttäneissä maissa. Mikä on sitten oikea taso? Tuleeko meidän pyrkiä samaan kulutukseen kuin esimerkiksi Tanskassa, jossa vahvoja opioideja käytetään yli kymmenkertainen määrä asukasta kohden kuin Suomessa. Ei varmaankaan. Ehkä on parempi kulkea kriittisesti omaa tietä, huomioiden suomalaiset olosuhteet ja hoitokäytännöt. Mikään lääke ei kuitenkaan korvaa potilaan hyvää tutkimista ja hyvää hoitosuhdetta. Tärkeää on se että ne potilaat, jotka hyötyvät pitkäaikaisesta opioidihoidosta, saavat lääkkeensä oikeaan aikaan ja oikeasta paikasta. Tässä suhteessa on varmasti vielä toivomisen varaa. Esimerkiksi vanhusten kulumasairauksien aiheuttamien kipujen hoidossa tulisi opioideja käyttää enemmän myös avohoidossa. Erityisesti kantaisin edelleen huolta syöpäpotilaiden kivunhoidon toteutumisesta. Syöpäkivun hoidossa opioidien käyttö on käsitykseni mukaan yleisellä tasolla ylittänyt asennemuurit. Siitä huolimatta tulee jatkuvasti tietoon tapauksia, joissa potilas ei ole saanut riittävää lääkitystä. Koulutuspäivien toisen päivän aiheeksi on valittu kentältä tulleen vihjeen perusteella urogenitaaliset kivut ja kipu ja seksuaalisuus. Aiheita on käsitelty varsin vähän koulutustilaisuuksissamme. Moni kivunhoitotyötä tekevä tuntee itsensä riittämättömäksi gynekologina, urologina tai seksuaaliterapeuttina. Näihin ongelmiin törmäämme kuitenkin lähes päivittäin. Voi olla, että häveliäisyyssyistä asioista on vaiettu ja ongelma on paljon suurempi kuin tiedämmekään. Ensimmäisen koulutuspäivän päätteeksi pidetään yhdistyksen vuosikokous, jossa käydään läpi edellisen vuoden toimintakertomus ja tilinpäätös sekä tulevan vuoden toimintasuunnitelma ja budjetti. Kokouksessa nimitetään myös yhdistyksen kunniajäsen vuodelle Toivon kokoukseen runsasta osanottoa. Kokouksen jälkeen jää vielä runsaasti aikaa vaatteiden vaihtoon ja meikkailuun iltajuhlaa varten, joka pidetään Pfizer Oy:n toimitiloissa. Siellä tapahtuu kunniajäsenen esittely ja kuulemme myös kunniajäsenen mietteitä ja muistikuvia. Myös iltapalaa, musiikkia ja vertaistukea yhdessäolon merkeissä on luvassa. Kiitän Helsingin järjestelytoimikuntaa puurtamisesta ja mielenkiintoisen ohjelman järjestämisestä. Suomen kivuntutkimusyhdistyksen koulutus- ja julkaisutoiminta on pitkälle pohjautunut lääketeollisuuden tukeen. Tuki on mielestäni ollut asiallista ja perustunut tiettyjen kivun hoidossa käytettäviä lääkkeitä markkinoivien yritysten aitoon kiinnostukseen kivunhoidon kehittämisestä Suomessa. Yrityksissä on myös hyvin ymmärretty moniammatillisuuden merkitys kivun hoidossa ja koulutusta on tietoisesti tarjottu kaikille ammattiryhmille. Ottaen 3

4 P Ä Ä T O I M I T T A J A L T A V uoden 2005 n ensimmäisen numeron pääteema on lapsen kipu. Tarkastelemme aihetta psykologian, lastenreumatologian, anestesiologian sekä hoitotyön näkökulmista. Toisena teema esittelemme lääkehoidon uutuuksia. Botuliini, tuo ennen niin tappava myrkky, on löytänyt tiensä niin neurologiaan, kivunhoitoon kuin kauneudenhoitoonkin. Parasetamoli on (jälleen) kokemassa uutta renesanssiaan laskimoon annosteltavien lääkemuotojen myötä. Vaikutusmekanismista ja yhdysvaikutuksista on saatu suomalaisten tutkijoiden toimesta ansiokasta uutta tietoa. Kolmantena linjana jatkamme suomalaisten kipupoliklinikoiden esittelyä. Kunnianhimoisena pyrkimyksenämme on esitellä kaikki Suomen kipupoliklinikat! Rovaniemellä työtä näyttää tehdyn ennakkoluulottomasti ja täydellä sydämellä. Onnea kymmenvuotiaalle! Neljäntenä linjana aloitamme editoriaali-tyyppiset kirjoitukset. Tässä numerossa professori Seppo Soinila vastaa kysymykseen, onko krooninen kipu ääreishermoston epilepsiaa? Ajankohtaista kivunhoidosta ja tutkimuksesta palstamme on myös muuttanut muotoaan. Artikkelit on nyt kerätty saman aiheen ympäriltä. n artikkelit ovat luettavissa yhdistyksen Internet-sivustolta, toistaiseksi vain jäsenistön omilta sivuilta. Lehden artikkelit indeksöidään Medic-viitetietokantaan. Myös lehden aikaisemmat numerot onnistuttiin poikkeuksellisesti takautuvasti indeksöimään ko. tietokantaan. Näin in aikaisemmin, nyt ja tulevaisuudessa kirjoitetut artikkelit löytyvät esim. Terveystieteiden keskuskirjaston kautta tehdyllä kirjallisuushaulla. Otamme vastaan myös mielipiteitä ja keskustelua lehden aihepiiriin liittyen. Palautetta ja ehdotuksia lehden aihepiiriin ja toimittamiseen liittyen voitte lähettää päätoimittajalle. Toivomme n palvelevan lukijoidemme tarpeita. Toimituksen puolesta toivon antoisia lukuhetkiä lehden uuden numeron parissa. Hankien kimallusta ja kevään odotusta! Terveisin Harri Tohmo Harri Tohmo Päätoimittaja, -lehti Ylilääkäri, Anestesiologian ja tehohoidon vastuualue HUS / Hyvinkään sairaala huomioon terveydenhuollon työnantajien lakisääteisistä velvoitteista huolimatta nihkeys koulutusmäärärahoissa, kyseessä on merkittävä panostus suomalaisen terveydenhuollon laatuun. Tammikuun alussa tulivat voimaan Lääketeollisuus ry:n uudet, entistä tiukemmat, ohjeet lääkkeiden markkinoinnista. Ne on laadittu Suomen viranomaisten ohjeiden ja EU-säädösten mukaisesti. Ohjeita noudattaen markkinoinnin tulee olla kuten itsestään selvää on asiallista ja perustua tosiasioihin. Lääkemarkkinointi tulee kohdistaa lääkkeen määräämiseen ja toimittamiseen oikeutettuihin henkilöihin. Muuhun terveydenhuoltohenkilöstöön saa kohdistaa lääkkeen oikeaan ja turvalliseen käyttöön liittyvää opastusta ja koulutusta. Toivon mukaan ohjeita ei tulkita niin että yhdistyksen koulutustoiminta, jossa on tietoisesti lähdetty terveydenhuollossa suositellun moniammatillisen yhteistyömallin pohjalta, ei vaikeudu. Suomalaisessa käytännössä kipupotilaan lääkehoidon seurannasta ja potilasneuvonnasta vastaa hyvin pitkälle hoitaja. Koulutettu, vastuunalainen kipuhoitaja on varmasti yhtä pätevä ottamaan vastaan kipulääkeinformaatiota kuin esimerkiksi apteekkihenkilökunta. On tärkeää, että kaikki kipupotilaiden hoitoprosessissa toimivat, saavat kaiken saatavilla olevan asiallisen informaation myös kipulääkkeistä. Muunlaiset tulkinnat johtavat helposti kaksinaismoraaliin. Antoisaa kevättä toivottaen Eero Vuorinen Eero Vuorinen Suomen Kivuntutkimusyhdistyksen puheenjohtaja Osastonylilääkäri, Kipupoliklinikka Kymenlaakson keskussairaala, Kotka 4

5 S I H T E E R I N P A L S T A Hyvät Suomen Kivuntutkimusyhdistyksen jäsenet E dellisessä kirjoituksessani totesin sateiden koetelleen meitä suomalaisia viime kesänä. Valitettavasti täällä etelässä sateet jatkuivat tämän vuoden puolelle ja talvimyrskyt koettelivat meitä oikein kunnolla. Toive valkoisista hangista on toteutunut vihdoin ja lumi on peittänyt kaiken kauniin valkoiseen vaippaan. Nyt pääsee laduille ja luistinradoille myös täällä pääkaupunkiseudulla. Yhdistyksemme vuosikokous ja sen yhteydessä järjestettävä koulutusseminaari lähestyy kovaa vauhtia. Koulutusseminaarin aiheina ovat päihteet ja kipu, seksuaalisuus ja kipu sekä urogenitaalialueen kivut. Toivottavasti mahdollisimman moni pääsee Helsinkiin paikan päälle, sillä luvassa on taas korkeatasoiset koulutuspäivät. Vuosikokouksen esityslistalla on kaksi tärkeää sääntömuutosehdotusta. Yhdistyksen sääntöihin esitetään muutosta, jonka mukaan jatkossa jäsen, joka jättää maksamatta jäsenmaksun kaksi kertaa, katsotaan eronneeksi yhdistyksestä. Toisen muutosesityksen mukaan jatkossa yhdistyksen jäseniksi voidaan ottaa vain ammattinsa puolesta kivun hoidon tai tutkimuksen parissa työskentelevä henkilö. Vuosikokouksessa valitaan yhdistykselle uusi hallitus. Hallituksen erovuoroisia jäseniä ovat Eero Vuorinen Kotkasta, Timo Pohjolainen Helsingistä, Seija Heikkonen Turusta sekä Seppo Soinila Helsingistä. Yhdistyksemme toimintakertomuksen vuodelta 2004 ja -suunnitelman vuodelle 2005 löydät vuosikokouksen jälkeen kotisivuilta (http://www.suomenkivuntutkimusyhdistys.fi/ ). Vuoden 2005 kunniajäseneksi hallitus esittää vuosikokoukselle anestesiologian erikoislääkäri Eeva-Liisa Maunukselaa, joka on paitsi ansioitunut kipulääkäri myös yhdistyksemme perustajajäseniä sekä SKTY:n pitkäaikainen tilintarkastaja. SKTY:n hallitus päätti pitämässään kokouksessa varata 3000 euroa selvityksen tekemiseen kipupoliklinikoista. Työn on tarkoitus olla valmis vuoden 2006 alussa ja se esitellään vuoden 2006 SKTY:n 10-vuotisjuhlakokouksen yhteydessä pidettävässä posterinäyttelyssä. Selvityksen tekijäksi hallitus valitsi HYKS:n Kipuklinikan osastonhoitajan, TtM Anna-Maija Koivusalon. Hänen tutkimuksensa tarkoituksena on selvittää Suomen kipuvastaanottotoiminnan nykyinen tilanne. Tavoitteena on saada kattava käsitys kipuvastaanottojen toiminnan laajuudesta, käytettävissä olevista resursseista, toiminnan monialaisuudesta ja kehittämisalueista sekä kipuvastaanotoilla työskentelevien sairaanhoitajien toimenkuvasta. Kysely lähetetään sähköpostitse / kirjeitse sekä lääkäreille että sairaanhoitajille maaliskuun 2005 aikana. Tulevista koulutustilaisuuksista HYKS:n Kipuklinikka ja Helsingin Yliopiston kipututkijat järjestävät Biomedicumissa Helsingissä seminaarin akuutin kivun tutkimuksesta. Kutsuttuina luennoitsijoina toimivat mm. Henrik Kehlet ja Martin Schmelz. Seminaarissa käsitellään akuutin kivun tutkimuksen tämän hetken kiinnostavimpia aiheita. Seminaari on tarkoitettu kaikille akuutin kivun hoidosta ja tutkimuksesta kiinnostuneille. Pohjoismaisen kivuntutkimusyhdistyksen SASP:n kokous koulutustilaisuuksineen järjestetään Oslossa Norjassa. Koulutustapahtumaa edeltää järjestettävä postgraduate kurssi Material and Methods to get a grip of pain research. Tarkempia tieto SASP:n kongressista löytyy osoitteesta Kansainvälisen kivuntutkimus yhdistyksen IASP:n 11th World Congress on Pain -koulutuspäivät järjestetään Sydneyssä Australiassa. KTY järjestää kokoukseen ryhmämatkan. Matkavaihtoehdoista löytyy tietoa yhdistyksemme kotisivuilta. Lisää päivien sisällöstä ja osallistumismaksuista sekä muista kansainvälisistä koulutuksista löytyy internet-sivuilta Syöpäkivun koulutuspäivät järjestetään Tampe- 6

6 reella Koulutusohjelma löytyy myöhemmin kotisivuilta ja jaetaan myös jäsenkirjeen mukana keväämmällä. Suomen Kivuntutkimusyhdistyksen apurahat SKTY:n tutkimustoimikunta ja hallitus ovat päättäneet jaettavista apurahoista. Mundipharma tutkimusapuraha Sh Anna Axelin: Keskosen kivunlievitys: Lääkkeellisin ja hoitotyön menetelmin toteutettavan kivunhoidon vaikutus kipuun, uneen ja stressiin. Tramal apuraha (Orion Oyj) LT Marja Mikkelsson: Predictive factors for widespread pain in adolescence. A prospective 4-year follow-up study from preadolescence till adolescence. Burana apuraha (Orion Oyj) LK Ilkka Martikainen: Kokeellinen kipu ja myy-opioidireseptorisitoutuminen terveillä koehenkilöillä. Lyrica apuraha (Pfizer Oy) Dos Aki Hietaharju: A double-blind, placebo controlled, cross-over study of amitriptylin for the treatment of chronic neuropathic pain in treated leprosy. KTY:n tutkimusapuraha LT Nora Hagelberg: Experimental pain and µ-opioid receptor binding in healthy subjects. KTY:n matka-apuraha IASP:n kongressiin LT Tiina Saarto KTY matka-apuraha SASP:n kongressiin LK Ilkka Martikainen Steripolar apuraha Sh Kirsti Linden Mundipharman tunnustuspalkinto Sh Soile Haakana Jäsensivuille pääsee jäsenille lähetetyillä käyttäjätunnus-salasanayhdistelmillä. Uudet jäsenet saavat sihteeriltä tunnukset maksettuaan jäsenmaksunsa. Sihteerin tavoittaa sähköpostiosoitteesta Muistatahan aina ilmoittaa osoitteenmuutoksesi suoraan jäsenrekisterimme pitäjälle eli Turun Tilitoimistolle. Muutoin voi jäädä tärkeää postia saamatta ja jäsenmaksun laiminlyönnit johtavat postin tyrehtymiseen. Tilitoimiston sähköpostiosoite on Kevättä odotellessa luistavia hiihtokelejä toivotellen Soile Haakana SKTY:n sihteeri Julistetaan haettavaksi Fentanyl-Hexal apuraha (1500EUR) Apuraha on tarkoitettu matka-avustukseksi ulkomaiseen kongressiin. Hakijalla tulee olla kongressissa posteri tai muu esitys. Valmiita hakukaavakkeita on saatavilla Suomen kivuntutkimusyhdistyksen kotisivuilta. Hakemusten tulee olla perillä mennessä osoitteella Dos Heli Forssell, TYKS Suusairauksien klinikka, Lemminkäisenkatu 2, Turku. Hallitus 7

7 MARJA KIURU ARJA YLLÄSJÄRVI LAPIN KESKUSSAIRAALAN KIPUPOLIKLINIKKA: L apin sairaanhoitopiiriin kuuluu yli neliökilometrin alueella 16 jäsenkuntaa ja kaksi sopimuskuntaa. Pisimmän yhdensuuntaisen matkan keskussairaalaan Rovaniemelle tekevät utsjokiset, joilla matkaa kertyy 450 km. Kilpisjärveltä tulevat matkaavat 425 km ja muualta tulevat vähän vähemmän. Meitä asuu täällä hitusen yli ja jokaista asukasta kohti on 1,5 poroa ja miljoona hyttystä. Ja pienenä lisänä vuotuiset 1,5 miljoonaa matkailijaa. Lumi on maassa keskimäärin 150 vrk ja kesällä yötön yö kestää 31 vuorokautta. 10-VUOTIS TAITELIJAJUHLAT NAPAPIIRILLÄ Kyseessä on kipupoliklinikoiden toimintaa esittelevän kirjoitussarjan toinen kirjoitus. Toimitus Unettomuudesta kärsiville kipupotilaille mukava juttu, kun kaikki muutkin valvoo. Huh huh niitä aikoja Lapin keskussairaalan kipupoliklinikan syntysanat lausuttiin vuonna 1994, jolloin anestesiaosaston ylilääkäri Jukka Valanne oli saanut tietoonsa anestesiologien perustamien kipupoliklinikoiden toimivan eteläisessä Suomessa. Toiminnan sisällöllinen selvittely ja aiheeseen perehtyminen delegoitiin erikoislääkäri Pirjo Ravaskalle ja anestesiahoitaja Marja Kiurulle. Ennen varsinaisen poliklinikkatoiminnan aloittamista ohjelmoitiin vielä tutustumiskäynnit HUS:n ja OYS:n kipupoliklinikoille, 8

8 Tarkkailuhuone, joka sijaitsee läpikulkuna osastonhoitajan työhuoneen ja lääkärin vastaanottohuoneen välissä Kipulääkäri Pirjo Ravaska, osastonhoitaja Marja Kiuru ja osastonylilääkäri Arja Ylläsjärvi. joista saatiinkin tarpeellista perustietoa hoidon järjestämisestä ja poliklinikkatoiminnasta yleensäkin. Tiedon keruu ja eri toimintatapoihin perehtyminen auttoi kehittämään oman, paikalliset olot huomioivan toimintamallin, josta on kymmenessä vuodessa kehittynyt mielestämme toimiva ja joustava tapa hoitaa oman alueemme kipupotilaita. Intoa uhkuen teippasimme kipupoliklinikkakyltin toimenpidehuoneen oveen ja aloitimme varsinaisen taistelun kipua vastaan. Ensimmäisten toimintavuosien ajan liikuteltava (lue myös liikuttava) työyksikkö siirrettiin keskiviikkoisin gynekologian poliklinikan ikkunattomaan kaavintahuoneeseen, jossa ensimmäinen tehtävä oli muuttaa gynen tutkimuspöytä sopivammaksi kipupoliklinikan tarpeisiin. Liikkuvan yksikön varustukseen kuului pyörillä kulkeva tasohyllykkö hoitotarvikkeille ja tietokoneelle, anestesiapöytä lääkkeille sekä kaikki päivän potilaspaperit. Vastaanottohuoneesta oli vain yksi, potilaiden odotustilaan suoraan aukeava poistumisreitti, joten ruoka- ja juomatauoille luikahtamiseen ei ensimmäisen vuoden aikana montakaan kertaa rohjettu. Eväät, juomat ja kokemukset jaettiin tasan, jos oli aikaa. Päivä päättyi päinvastaisessa järjestyksessä komeroon, jossa materiaalinen osuus poliklinikasta odotteli seuraavaa poliklinikkapäivää. Fyysiset osat (lääkäri ja hoitaja) siirtyivät leikkaussalityöhön, josta hoidettiin muiden töiden lomassa kipupoliklinikan puhelinliikenne, ajanvaraukset ja paperityöt. Ensimmäisen toimintavuoden aikana aloiteltiin jo kipukiertoja kirurgisilla vuodeosastoilla ja järjestettiin koulutusta oman talon väelle. Ei se määrä, mutta se laatu Nykyisin toimimme omissa tiloissa keskussairaalan ylimmässä kerroksessa, jossa ikkunoista avautuu upea näkymä Kemijoelle ja alhaalla lepäävään kaupunkiin. Anestesiologijohtoinen kipupoliklinikka kuuluu operatiivisen tulosalueen toimenpideyksikköön ja on ollut oma vastuuyksikkö vuodesta 1996 lähtien. Virkoja on kolme: osastonsihteeri, osastonhoitaja ja osastonylilääkäri. Lisäksi työryhmään kuuluu 50% fysioterapeutti ja akuutin kivun kolme sairaanhoitajaa, jotka työskentelevät kukin 1-2 päivää viikosta vuodeosastoilla APS:ssa. Tarvittaessa käytettävissä on myös sosiaalihoitaja ja monialainen kiputyöryhmä, joka kokoontuu noin 1-2 kuukauden välein. Viikoittaisten lääkärin vastaanottopäivien määräksi on vakiintunut kaksi (ma ja ti). Toimintaa rytmitetään leikkaus- ja anestesiaosaston miehityksen mukaan. Kipulääkäreinä toimivat kipupoliklinikan osastonylilääkäri Arja Ylläsjärvi ja anes- 9

9 Maisemakuva Lapin keskussairaalasta tesiaosaston osastonylilääkäri Pirjo Ravaska, joilla molemmilla on kivunhoidon erityispätevyys. Lääkärin vastaanottopäivänä on varattu tunnin aika kahdelle uudelle lähetepotilaalle, kahdelle kontrollipotilaalle ja tiistaisin tulee vielä yksi potilas ns. puudutusajalle. Potilaskäyntejä vuodessa on noin 1100, joista uudella lähetteellä tulevia on Pääsääntöisesti polikliinisesti hoidetaan pitkäaikaisesta kivusta kärsiviä potilaita sekä kirurgisilta vuodeosastoilta kotiutettuja traumapotilaita, joiden akuutti kipuhoito on vaatinut esimerkiksi kivunhoidon erityismenetelmiä ja kipuun on liittynyt neuropaattista kipua. Syöpäkivun hoito tapahtuu konsultaatioiden perusteella vuodeosastoilla, joihin on tehty kirjalliset ohjeet eri hoitomenetelmistä ja esimerkiksi peroraalisesta ja iv-opioidititrauksesta. Virvon, varvon, tuoreeks, terveeks 10 Miltei kaikille uusille potilaille tehdään jo ensimmäisen käynnin yhteydessä placebokontrolloitu i.v. lääkeainetesti (NaCl, lidokaiini, opioidi ja tarvittaessa lisäksi midatsolaami), joten vastaanottokäynti venyy yleensä koko päivän mittaiseksi testin tulkintoineen ja lääkityssuunnitelmineen. Tuloksena on kuitenkin perusteellisten selvitysten pohjalta tehty yksilöllinen ja monia vaihtoehtoja sisältävä lääkehoidon suunnitelma. Potilailta saamme palautetta, että he tuntevat tulleensa kuulluksi ja ovat kotiutuessaan tietoisia omasta tilanteestaan ja heillä on realistinen kuva eri hoitomahdollisuuksista. Potilaat saavat kipupoliklinikalta aloitettavasta lääkkeestä mukaansa 1-2 viikon annoksen ja tavoitteellisella ylläpitoannoksella kirjoitetun reseptin. Kaikista ensikäynneistä pyrimme laittamaan samana päivänä sähköisen palautteen omaan terveyskeskukseen, johon kaikki reseptien uusinnat ohjataan. Opioidilääkityksen alkaessa tehdään apteekkisopimus ja reseptit uusitaan kipupoliklinikalla. Ensimmäinen käynti sisältää tavallisesti myös fysioterapeutin tekemän arvion ja hoito-ohjauksen. Fysioterapeutti Marjo Pyyny voi toteuttaa myös sarjahoitoja ja seuraa kotihoidon ja harjoitteiden toteutumista sekä TNS -hoitojen vaikuttavuutta. Kaikkien vastaanottokäyntien yhteydessä voidaan toteuttaa erilaisia puudutuksia (stellatum, sakraali/epiduraali, plexus) ja toimenpiteitä (akupunktio, quanetediiniblokadi) tehokkaasti, sillä kaikki toiminta ja toimenpiteen jälkeinen tarkkailu tapahtuu samoissa tiloissa ja samalla henkilökunnalla. Vuodepaikkoja (4) käytetään vain päiväsaikaan ja ketamiinihoidossa olevat potilaat siirtyvät leikkaus- ja anestesiaosaston heräämön kautta yöksi kirurgiselle tai neurologiselle vuodeosastolle. Kolmena päivänä viikossa toimii hoitajapoliklinikka, johon keskittyy suunnitellusti potilaiden ensimmäiset lääke- ja puudutusvasteen kontrollit, psykososiaalisen tuen kartoittaminen ja kivunhallintaryhmien toiminta. Kivunhallintaryhmiin ohjautuu potilaita usein jo ensikäynnin perusteella tai myöhempien kontrollikäyntien perusteella sekä lähetteellä avoterveydenhuollosta. Hoitajapoliklinikan ajanvaraukseen voidaan suunnitellusti ottaa myös potilaita i.v lääkeainetestiin tai ketamiinihoitoon. Verkoista voimaa Jokaisella vuodeosastolla ja useimmilla poliklinikoilla on nimetty yksikön kipuvastaava sairaanhoitaja, joka toimii opiskelijoiden ja uusien työntekijöiden kivun hoitoon perehdyttäjänä, kirjallisen epiduraali- ja PCAluvan tenttijänä ja oman yksikkönsä tietolinkkinä. Kipuvastaavat kokoontuvat noin kerran kuukaudessa yhteiseen palaveriin ja huolehtivat osastoille tehtyjen, yhdenmukaisten kipukansioiden päivityksistä. Hoidon jatkuvuuden turvaamiseksi on viime vuoden aikana tehdyn terveyskeskuskohtaisen koulutuskierroksen puitteissa myös terveyskeskuksiin nimetty omat kipuvastaavat sairaanhoitajat. Näihin kipuvastaaviin potilaat voivat kotiuduttuaan ottaa ensisijaisesti yhteyttä etenkin viiveettömästi hoidettavissa syöpäkipuongelmissa. Koska sairaalamme on suhteellisen pieni, luemme erityiseksi eduksemme muiden erikoisalojen konsul-

10 SEPPO SOINILA MIKSI EPILEPSIALÄÄKKEITÄ KIPUPOTILAALLE? E pilepsialääkkeitä käytetään neuropaattisen kivun, vaikeahoitoisen migreenin ja eräiden mekanismeiltaan tuntemattomien pään alueen kiputilojen hoidossa. Kipupotilasta hoitava kuulee otsikon kysymyksen usein ja varmaan vielä useammin se pyörii potilaiden mielissä: Ei kai kipu mitään epilepsiaa ole? Epilepsialla tarkoitetaan taipumusta saada toistuvasti epileptisiä oireita, joista yleisin on kouristuskohtaus. Muita epilepsiaoireita voivat olla poissaolokohtaukset ja mitä moninaisimmat aivotoiminnan häiriöt. Epileptisen kohtauksen aikana tajunta voi säilyä tai hämärtyä täyteen tajuttomuuteen asti. Epilepsia merkitsee aina aivojen hallitsematonta sähköistä purkausta. Epilepsian rationaalinen lääkehoito pyrkii jarruttamaan aivojen luontaisia kiihdyttäviä järjestelmiä, erityisesti glutamaattijärjestelmää, tai tehostamaan jarruttavia mekanismeja, erityisesti GABA-järjestelmää. Neuropaattisen kiputilan ja epilepsian patofysiologisissa mekanismeissa on useita yhtäläisyyksiä. Molemmissa hermosto on herkistynyt ja sen reaktio eräille tavallisille ärsykkeille poikkeaa normaalista. Molemmissa myös hermoverkkojen kytkennät - siis hermoston rakenne - muuttuvat. Molemmissa tiloissa hermosoluja tuhoutuu glutamaattijärjestelmän liikatoiminnan vuoksi. Tämän seurauksena kasvutekijöiden tuotanto käynnistyy, tapahtuu hermosäikeiden uudismuodostusta ja syntyy uusia synapseja, jotka eivät välttämättä toimi tarkoituksenmukaisesti. Neuropaattiselle kivulle on tyypillistä tuntohermoston poikkeava toiminta. Se ilmentymänä todetaan usein allodynia, normaalisti kivuttoman ärsykkeen tuntuminen kipuna tai dysestesia, kosketusaistimukseen liittyvä epämiellyttävä jälkituntemus. Kipusignaali voi myös syntyä täysin spontaanisti, minkä potilas kokee sähköiskumaisena tuikkauskipuna. Neuroneiden solukalvoilla Na-kanavien määrä on normaalia suurempi ja näin ollen niiden kyky tuottaa aktiopotentiaali, hermoimpulssi, on lisääntynyt. Monet perinteiset epilepsialääkkeet, kuten fenytoiini, karbamatsepiini, okskarbatsepiini ja val- taatiomahdollisuuden ilman aikaa vievää byrokratiaa. Niinpä käytössä tuntuukin olevan kaikki erikoisalat, vaikka eivät ihan fyysisesti samoissa tiloissa toimikaan. Asialla on tietysti myös toinen puoli: kipukonsultaatioita tulee välillä tuuletusluukuistakin, eikä kynnys konsultaatioiden tekemiseen ole korkea. Viettäessämme 10- vuotisjuhlaa perhepiirissä, totesimme kivun hoidossa monen asian muuttuneen parempaan suuntaan, mutta kehittämistä riittävän edelleen. Parhaillaan käynnissä olevan kolmannen Lapin sairaanhoitopiirin auditoinnin myötä toivomme saavamme perusteltua lisäresurssien tarpeemme. Auditointiin liittyvänä kehittämishankkeena on tavoitteena luoda jatkuva hoidon vaikuttavuuden arvioinnin menetelmä ja edelleen jatkuvasti kouluttaa muuta henkilökuntaa sekä keskussairaalassa että terveyskeskuksissa tunnistamaan ja hoitamaan moniuloitteista kipua niin, että voimme kymmenen vuoden kuluttua todeta: Olemme ylpeitä siitä, että Lapin sairaanhoitopiirissä hoidetaan kipua erittäin hyvin ja ilman tarpeetonta viivettä. Kiuru, Marja esh, osastonhoitaja Lapin keskussairaala PL 8041, Rovaniemi p Ylläsjärvi, Arja erikoislääkäri, osastonylilääkäri Lapin keskussairaala PL 8041, Rovaniemi p

11 SEPPO SOINILA MIKSI EPILEPSIALÄÄKKEITÄ KIPUPOTILAALLE? E pilepsialääkkeitä käytetään neuropaattisen kivun, vaikeahoitoisen migreenin ja eräiden mekanismeiltaan tuntemattomien pään alueen kiputilojen hoidossa. Kipupotilasta hoitava kuulee otsikon kysymyksen usein ja varmaan vielä useammin se pyörii potilaiden mielissä: Ei kai kipu mitään epilepsiaa ole? Epilepsialla tarkoitetaan taipumusta saada toistuvasti epileptisiä oireita, joista yleisin on kouristuskohtaus. Muita epilepsiaoireita voivat olla poissaolokohtaukset ja mitä moninaisimmat aivotoiminnan häiriöt. Epileptisen kohtauksen aikana tajunta voi säilyä tai hämärtyä täyteen tajuttomuuteen asti. Epilepsia merkitsee aina aivojen hallitsematonta sähköistä purkausta. Epilepsian rationaalinen lääkehoito pyrkii jarruttamaan aivojen luontaisia kiihdyttäviä järjestelmiä, erityisesti glutamaattijärjestelmää, tai tehostamaan jarruttavia mekanismeja, erityisesti GABA-järjestelmää. Neuropaattisen kiputilan ja epilepsian patofysiologisissa mekanismeissa on useita yhtäläisyyksiä. Molemmissa hermosto on herkistynyt ja sen reaktio eräille tavallisille ärsykkeille poikkeaa normaalista. Molemmissa myös hermoverkkojen kytkennät - siis hermoston rakenne - muuttuvat. Molemmissa tiloissa hermosoluja tuhoutuu glutamaattijärjestelmän liikatoiminnan vuoksi. Tämän seurauksena kasvutekijöiden tuotanto käynnistyy, tapahtuu hermosäikeiden uudismuodostusta ja syntyy uusia synapseja, jotka eivät välttämättä toimi tarkoituksenmukaisesti. Neuropaattiselle kivulle on tyypillistä tuntohermoston poikkeava toiminta. Se ilmentymänä todetaan usein allodynia, normaalisti kivuttoman ärsykkeen tuntuminen kipuna tai dysestesia, kosketusaistimukseen liittyvä epämiellyttävä jälkituntemus. Kipusignaali voi myös syntyä täysin spontaanisti, minkä potilas kokee sähköiskumaisena tuikkauskipuna. Neuroneiden solukalvoilla Na-kanavien määrä on normaalia suurempi ja näin ollen niiden kyky tuottaa aktiopotentiaali, hermoimpulssi, on lisääntynyt. Monet perinteiset epilepsialääkkeet, kuten fenytoiini, karbamatsepiini, okskarbatsepiini ja val- taatiomahdollisuuden ilman aikaa vievää byrokratiaa. Niinpä käytössä tuntuukin olevan kaikki erikoisalat, vaikka eivät ihan fyysisesti samoissa tiloissa toimikaan. Asialla on tietysti myös toinen puoli: kipukonsultaatioita tulee välillä tuuletusluukuistakin, eikä kynnys konsultaatioiden tekemiseen ole korkea. Viettäessämme 10- vuotisjuhlaa perhepiirissä, totesimme kivun hoidossa monen asian muuttuneen parempaan suuntaan, mutta kehittämistä riittävän edelleen. Parhaillaan käynnissä olevan kolmannen Lapin sairaanhoitopiirin auditoinnin myötä toivomme saavamme perusteltua lisäresurssien tarpeemme. Auditointiin liittyvänä kehittämishankkeena on tavoitteena luoda jatkuva hoidon vaikuttavuuden arvioinnin menetelmä ja edelleen jatkuvasti kouluttaa muuta henkilökuntaa sekä keskussairaalassa että terveyskeskuksissa tunnistamaan ja hoitamaan moniuloitteista kipua niin, että voimme kymmenen vuoden kuluttua todeta: Olemme ylpeitä siitä, että Lapin sairaanhoitopiirissä hoidetaan kipua erittäin hyvin ja ilman tarpeetonta viivettä. Kiuru, Marja esh, osastonhoitaja Lapin keskussairaala PL 8041, Rovaniemi p Ylläsjärvi, Arja erikoislääkäri, osastonylilääkäri Lapin keskussairaala PL 8041, Rovaniemi p

12 12 proaatti, salpaavat Na-kanavia ja jarruttavat hermoimpulssin syntymistä epäspesifisti. Karbamatsepiini on kolmoishermosäryn ensisijainen lääke ja tehoaa 80 %:ssa tapauksia. Sillä on osoitettu teho myös diabeettisessa neuropatiassa ja postherpeettisessä neuralgiassa. Osa potilaista allergisoituu ja osalla sivuvaikutukset, kuten väsymys, huimaus, hyponatremia, tai maksatoksisuus, estävät käytön. Okskarbatsepiini on karbamatsepiinin tavoin vaikuttava, maksalle turvallisempi ja pienen interaktioriskin omaava vaihtoehto. Fenytoiini on tutkimuksin osoitettu tehokkaaksi diabeettisessa neuropatiassa, mutta käyttö on vähäistä sivuvaikutusten ja runsaiden lääkeaineinteraktioiden vuoksi. Valproaattia käytetään suhteellisen harvoin neuropaattisen kivun hoitoon. Sen sijaan sillä on sijansa migreenin ja Hortonin taudin estolääkkeenä. Käyttöä rajoittavat sivuvaikutuksena tavalliset väsymys ja vapina sekä erityisesti fertiili-ikäisillä naisilla merkitykselliset sivuvaikutukset: painon nousuun ja lisääntynyt taipumus munasarjakystien muodostumiseen. Kalsiumin sisäänvirtaus on hermoimpulssin syntymisen edellytys ja sen esto jarruttaa hermoston toimintaa yleisesti. Gabapentiini, jonka eräs vaikutusmekanismi on Ca-kanavasalpaus, tuli markkinoille uutena epilepsialääkkeenä v Muutamassa vuodessa sen käyttö kipulääkkeenä lisääntyi niin, että siitä tuli yksi neuropaattisen kivun peruslääkkeistä. Haittana ovat usein voimakkaat sentraaliset sivuvaikutukset (väsymys, huimaus) ja kallis hinta. V markkinoille tuli sen johdos pregabaliini, joka sitoutuu gabapentiiniä voimakkaammin Ca-kanavaan, alkaa vaikuttaa nopeammin ja aiheuttaa vähemmän sivuvaikutuksia. Mikäli rekisteröintitutkimusten tulokset toteutuvat myös kliinisessä työssä, pregabaliini syrjäyttänee gabapentiinin ja siitä tullee diabeettisen neuropatian ensisijaislääke. Se on osoitettu tehokkaaksi myös postherpeettisen neuralgian hoidossa. Lamotrigiinilla on useita vaikutusmekanismeja. Se on voimakas Nakanavien salpaaja, mutta estänee myös Ca-kanavia. Nettovaikutuksena glutamaatin vapautuminen vähenee. Lamotrigiini on osoitettu tehokkaaksi diabeettisessa neuropatiassa, kolmoishermosäryssä selkäydinvamman ja aivovaurion jälkeisissä kiputiloissa. Haittana on hidas sisäänajo ja vakavat, joskin harvinaiset, ihottumat. Melko tavallisia sivuvaikutuksia ovat näköhäiriöt, huimaus ja pahoinvointi. Topiramaatti salpaa Na-kanavia ja sen lisäksi tehostaa GABA-järjestelmän toimintaa ja salpaa glutamaattireseptoreita. Topiramaatti on kaksoissokkotutkimuksessa osoittautunut tehokkaasti migreenin estolääkkeeksi. Neuropaattisissa kiputiloissa vastaavaa näyttöä ei toistaiseksi ole, mutta viitteitä analgeettisesta tehosta on sekä kirjallisuudessa että kirjoittajan kokemuksessa. Levetirasetaami on uusin Suomessa käytetyistä epilepsialääkkeistä. Sen vaikutusmekanismi oli tuntematon lääkkeen tullessa markkinoille. Sittemmin on osoitettu, että se estää synapsirakkuloiden tyhjenemistä. Toistaiseksi ei ole näyttöä eikä vakuuttavaa kokemusta levetirasetaamin tehosta neuropaattisen kivun hoidossa. Bentsodiatsepiineillä ei ole itsenäistä analgeettista vaikutusta. Ne vaikuttavat GABA-reseptorin kautta ja tehostavat siten aivojen omaa inhibitiojärjestelmää. Kipupotilailla klonatsepaami on käyttökelpoinen kivuliaiden lihaskramppien ja nykäysten hoidossa. Käyttöä rajoittavat väsyttävyys ja toleranssin kehittymisen riski. Solutason mekanismien perusteella neuropaattista kiputilaa voidaan hyvin pitää ääreishermoston epilepsiana. En kuitenkaan suosittele tämän termin käyttöä sellaisenaan potilastyössä, koska epilepsiadiagnoosiin liittyy edelleen voimakkaita ennakkoluuloja ja pelkoja, joiden vuoksi monissa neuropaattisissa tiloissa hyväksi todetut epilepsialääkkeet voivat jäädä kokeilematta. Tämän kirjoituksen tarkoituksena on osoittaa epilepsian ja neuropaattisen kivun lääkehoitojen yhteinen farmakologinen perusta, joka tulisi käydä läpi potilaan kanssa kullekin sopivalla tavalla ilmaistuna. Seppo Soinila Professori, mvs HYKS Neurologian klinikka

13 SEIJA HEIKKONEN LASTEN KROONISEN KIVUN PSYKOLOGINEN HOITO Lasten kivun moninaiset yhteydet Tavanomaisimpia toistuvia tai pitkittyneitä kiputiloja lapsilla ovat päänsärky, tuki- ja liikuntaelinkivut sekä vatsakivut. Lasten kivun kokemiseen samoin kuin aikuistenkin vaikuttavat fysiologisten tekijöiden ohella monet tilannekohtaiset tekijät. Myös lapsen aiemmat oppimiskokemukset perheen sisällä suhteessa kipuun, hänen älyllinen tasonsa, ikänsä, sukupuolensa ja mm. kulttuuriset seikat ovat yhteydessä kivun kokemiseen. Tilannekohtaisilla tekijöillä on usein lasten kohdalla vielä suurempi merkitys kuin aikuisten kohdalla. Olennaisimpia tilannetekijöitä ovat lapsen sen hetkinen käsitys kivusta, kipuun liittyvät odotukset, käsitys kivun hallittavuudesta, käytössä olevat kivunhallintastrategiat, koettu fyysinen rajoittavuus, vanhempien ja muiden lähellä olevien henkilöiden (esim. terveydenhuollon työntekijöiden) reaktiot, meneillään olevat fyysiset ja sosiaaliset aktiviteetit sekä ahdistuneisuus, pelko, turhautuneisuus, kiukku ja masentuneisuus. Kipu ja tilannekohtaiset tekijät ovat usein monimutkaisissa, vastavuoroisissa yhteyksissä toinen toisiinsa. Kuntouttava työote ja perhekeskeisyys Silloin, kun lapsen kivut ovat pitkäaikaisia tai toistuvia, on yleensä tarpeen tutkia, hoitaa ja kuntouttaa lasta moniammatillisen työryhmän yhteistyönä. Jo tutkimusvaiheesta lähtien on tärkeää käyttää kuntouttavaa työotetta. Pienenkin lapsen voi luonnollisesti hänen kognitiivinen kehitystasonsa huomioiden - ottaa aktiiviseksi yhteistyökumppaniksi mukaan tutkimus- ja hoitoprosessiin. Lasta on mahdollista motivoida oman kivun arviointiin ja myöhemmin erilaisten aktiivisten itsehoitotoimien käyttöön mm. vahvistamismenettelyillä ja n. 10-vuotiaasta alkaen myös kognitiivisia oppimisstrategioita käyttäen. Tärkeää on antaa lapselle tilaisuus asettaa omia kuntoutumistavoitteita ja suunnitella interventiot näitä tavoitteita kunnioittaen. Vanhempien mukaan ottaminen tutkimus-, hoito- ja kuntoutusprosessiin on yleensä välttämätöntä. Haastattelemalla heitä ja observoimalla heidän vuorovaikutustaan lapsen kanssa ja reaktioitaan suhteessa lapsen kipuun, saadaan arvokasta tutkimustietoa tarkoituksenmukaisten hoito- ja kuntoutusinterventioiden suunnittelemiseksi. Varsinaisen hoito- ja kuntoutusvaiheen aikana tulisi sekä tukea vanhempia heidän psyykkisessä ja sosiaalisessa sopeutumisessaan lapsen krooniseen kipuongelmaan että ohjata heitä toimimaan osaltaan terapeuttisesti suhteessa lapseen ja tämän kipuihin. Koko perhettä on syytä rohkaista jatkamaan mahdollisimman normaalia elämää liikaa keskittymättä kipuongelmaan, jotta kaikki perheen jäsenet muistaisivat jatkaa erilaisia voimavaroja kartuttavia, iloa ja mielihyvää tuottavia aktiviteettejaan. Mikäli mahdollista, olisi jonkun hoitotiimin jäsenen kotikäynti suositeltavaa. Siten saadaan usein merkittävää lisätietoa juuri tilannekohtaisista kivun kokemiseen vaikuttavista seikoista sekä voidaan vanhempien tukeminen ja ohjaaminen suorittaa mahdollisimman hyvin heidän elintapansa ja -olosuhteensa huomioiden. Terveydenhuoltohenkilöstöömme kuuluu ainakin keskussairaaloissa kuntoutusohjaajia (esim. neurologisten sekä tuki- ja liikuntaelinvammaisten lapsipotilaiden kuntoutusohjaajia), joiden toiminnassa kotikäynnit ovat vakiintunutta käytäntöä. Heidän palvelujensa käyttömahdollisuus olisi myös kroonisista kivuista kärsivien lasten ja heidän perheidensä kohdalla hyvä selvittää. Moniammatillisesti toteutetun biopsykososiaalisen tutkimusvaiheen jälkeen on tärkeää, että hoito- ja kuntoutussuunnitelma laaditaan aina yhteistyössä lapsen itsensä ja hänen vanhempiensa kanssa. Näin sekä lapsi että hänen perheensä saavat riittävästi informaatiota kivusta ja sen hoitomahdollisuuksista. Laaja-alainen ja asiallinen tieto auttaa ymmärtämään kroonisen kivun ongelmaa uudella tavalla, se vähentää turhia pelkoja ja epävarmuuksia sekä auttaa niin lapsipotilasta kuin vanhem- 13

14 piakin sitoutumaan moniulotteiseen jatkosuunnitelmaan, johon yleensä on tarvetta sisällyttää lääketieteellisten hoito- ja kuntoutustoimenpiteiden lisäksi myös psykologisia ja sosiaalisia interventioita. Psykologisten interventioiden vaikuttavuus lasten kivun hoidossa 14 Lasten psykologista kipukuntoutusta voidaan toteuttaa joko yksilöllisesti tai ryhmässä. Aikuisten kohdalla ryhmämuotoiset kuntoutustoimet ovat yleensä tarkoituksenmukaisimpia. Lasten hoito- ja kuntoutustoimissa on huomioitava runsas joukko yksilöllisiä seikkoja (mm. kivun luonne, lapsen ikä, älyllinen toimintataso, henkinen rasittuneisuus sekä perheeseen liittyvät seikat) vielä huomattavasti tarkemmin kuin aikuisten kohdalla. Tästä syystä kroonisista kivuista kärsivien lasten psykologinen kuntoutus käsittää monesti sekä yksilötapaamisia (joissa ajoittain on myös perhe läsnä) että ryhmätoimintaa. C. Eccleston työtovereineen teki kaksi vuotta sitten meta-analyysin julkaistuista, satunnaistetuista ja kontrolloiduista tutkimuksista, jotka koskivat kroonisista kivuista kärsivien lasten ja nuorten psykologisten terapioiden vaikuttavuutta. Osa hoidoista oli toteutettu yksilötapaamisina, osa ryhmämuotoisina ja osa näiden yhdistelminä. Riittävän korkeatasoisia tutkimuksia löytyi pääasiallisesti vain päänsärkypotilaiden psykologisten kuntoutusten osalta. Tulosmuuttujia oli tutkimuksissa käytetty siinä määrin vaihtelevasti, että selkeä tulos saatiin ainoastaan kivun vähenemisen osalta. Tärkeää olisi luonnollisesti ollut saada tietoa myös mm. interventioiden vaikutuksista koulunkäyntiin, mielialaan ja lääkkeiden käyttöön. Lasten kroonisten päänsärkyongelmien suhteen metaanalyysi osoitti, että psykologiset interventiot ovat selkeästi vaikuttavia. Kivun merkittävän vähenemisen (50 %:n väheneminen alkutilanteeseen verrattuna) osalta NNT-luvuksi (Number Needed to Treat) saatiin Yksittäisissä tutkimuksissa oli todettavissa psykologisista kivunhoitoja kuntoutustoimista sinänsä merkittäviä hyötyjä monen muunkin kroonisista kivuista kärsivän lapsipotilasryhmän kuin ainoastaan päänsärkypotilaiden kohdalla. Muiden kiputilojen osalta kaivataan vielä kuitenkin lisää korkealaatuisia tutkimuksia. Hyvin oleellista olisi kivun lisäksi myös sellaisten kuntoutustavoitteiden, kuten esim. vajaakuntoisuuden ja psyykkisen rasittuneisuuden vähenemisen, mukaan ottaminen vaikuttavuuden osoittimiksi. Toivottavaa onkin, että lasten kroonisen kivun psykologisten hoitojen vaikuttavuuden tutkimiseen riittäisi jatkossa mielenkiintoa niin, että tältä alueelta saataisiin vähitellen enenevästi luotettavaa, näyttöön perustuvaa tietoa. Psykologisen hoidon tavoitteet ja sisältö Keskeistä kroonisista kivuista kärsivän lapsen kuntoutumisen kannalta on, että niin lapsi kuin hänen perheensäkin saadaan aluksi ymmärtämään, miten moninaiset niin fyysiset, psykologiset kuin sosiaaliset mekanismit kivun kokemiseen ja kipuongelman pitkittymiseen ovat yhteydessä. Vasta tällaisen kipuongelman uudelleen muotoilun jälkeen on mahdollista käynnistää varsinainen hoito- ja kuntoutusprosessi, niin psykologisten kuin muidenkin interventioiden osalta. Joskus jo pelkkä biopsykososiaalinen tutkimus ja siitä annettu palaute lapselle ja hänen vanhemmilleen kipuongelmaan vaikuttavista tekijöistä voi toimia riittävänä interventiona. Tapausesimerkiksi tästä sopinee 9-vuotias tyttö, joka oli kärsinyt kaksi vuotta kuukausittain (välillä viikoittain) toistuvista päänsäryistä. Moniammatillinen tutkimus osoitti, että päänsärkyongelmaan vaikuttavia tekijöitä olivat mm. niskalihasjännitys ja psyykkinen kuormittuneisuus. Perhe oli pari vuotta sitten muuttanut pieneltä paikkakunnalta suureen kaupunkiin, eikä tyttö ollut toistaiseksi löytänyt uusia hyviä ystäviä, vaan oli varsin yksinäinen. Koulussa hän välitunneilla leikki vaihtelevasti kahden eri tyttöparin kanssa ja vapaa-aikana tapaili ulkona joitakin saman pihan lapsia, joten varsinaisesti sosiaalisesti eristynyt tyttö ei ollut. Toisena merkittävänä stressitekijänä oli tytön kokema vanhempien vaativuus hänen koulumenestyksensä suhteen. Oireesta osoittautui koituvan tytölle lisäksi toissijaista hyötyä: myönteistä huomiota ja turvallisten henkilöiden (vanhempien) läheisyyttä sekä vapautumista hetkeksi koulutehtävistä. Kun koko perhe sai tietoa tyttären kipuun vaikuttavista seikoista, vanhemmat olivat valmiit osaltaan muuttamaan asennoitumis- ja toimintatapojaan mm. suhteessa tyttären koulunkäyntiin sekä ryhtyivät heti jo palaverin aikana aktiivisesti pohtimaan, miten voisivat auttaa tytärtään uusien ystävyyssuhteiden löytämiseksi. Tytär vaikutti helpottuneelta, kun havaitsi vanhempien ymmärtävän hänen pahaa oloaan aiemmista ystäväkontakteista eroon joutumisen vuoksi ja huoliaan siitä, selviytyykö hän koulussa vanhempien toiveita vastaavasti. Kipuongelman uudelleen määrittely toimi siis tässä tapauksessa jo varsin merkittävänä interventiona. Lisätueksi järjestettiin vielä tyttärelle käynti fysioterapeutilla, jotta hän saisi ohjeita niskalihasten jännittyneisyyden vähentämiseksi myös oikeiden asentojen ja liikeharjoitusten avulla. Varsinainen psykologinen hoito alkaa asettamalla yhteiset tavoitteet

15 lapsen (ja hänen vanhempiensa) kanssa. Päätavoitteena voi olla esim. päänsärkykohtausten harveneminen ja niiden voimakkuuden väheneminen sekä koulutunneille osallistumisen lisääntyminen. Alatavoitteita voivat olla esim. kipumekanismien ymmärtäminen, kipukokemuksia lievittävien keinojen löytäminen, päänsärkyyn myötävaikuttavien seikkojen tunnistaminen ja niiden ongelmien ratkaiseminen, jotka ovat yhteydessä päänsärkyyn. Psykologinen kroonisen kivun hoito sisältää lapsilla yleensä sekä vanhojen, jo lapselle tuttujen kivun kanssa selviytymiskeinojen vahvistamista että uusien käyttöön opettamista ja harjaannuttamista. Tavanomaisimpia harjoiteltavia keinoja ovat erilaiset rentoutustekniikat (yhdistettynä tarvittaessa biopalautteeseen), tarkkaavaisuuden suunnan muuttamiseen liittyvät keinot ja vahvistamisoppimiseen perustuvat menettelyt. Lisäksi voidaan yksinkertaisia stressinhallintakeinoja ja muutamia kognitiivisen psykoterapian perustekniikkoja käyttää noin 7 8 -vuotiaista alkaen (yksilölliset erot kognitiivisessa kehityksessä huomioiden) aikuisen välittömän tuen avulla. Itsenäisesti lapset kykenevät tällaisia keinoja käyttämän noin 10-vuotiaasta lähtien. Vanhempien ohjaus kivunhallintamenettelyjen käytössä ja lastensa aputerapeutteina toimimisessa on useissa lasten kroonisen kivun hoito-ohjelmissa olennainen osa. Psykologisen terapiaprosessin aikana lapsia autetaan valitsemaan oppimistaan keinoista itselleen soveliaimmat ja ideoidaan yhdessä heidän kanssa tarvittaessa vielä uusia. Heitä ohjataan myös soveltamaan oppimiaan selviytymiskeinoja aina kulloisenkin tilanteen kannalta tarkoituksenmukaisesti. Erityisen tärkeää näyttää olevan löytää sellaisia keinoja, joiden avulla lapsi kykenee suuntaamaan tarkkaavaisuutensa pois kivuista sekä keinoja, joita käyttämällä hänen pystyvyyden ja hallinnan kokemuksensa suhteessa kipuun lisääntyvät. Lasten kroonisen kivun psykologinen hoito Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Psykologien osallistuminen kroonisista kivuista kärsivien lasten tutkimiseen ja hoitoon on maassamme toistaiseksi enemmän poikkeus kuin sääntö. Psykologisia menetelmiä kyllä sovelletaan muun hoidon ja kuntoutuksen ohessa tietääkseni jossain määrin (mm. tarkkaavaisuuden suunnan muuttamiseen liittyviä menettelyjä sekä kipuun liittyvien uskomusten muuttamista itseä rauhoittaviksi). Pitkittyneistä kivuista kärsivien lasten kuntoutusta voitaisiin useissa tapauksissa tehostaa ottamalla hoitotiimiin jo tutkimusvaiheesta lähtien mukaan kivun psykologiaan perehtynyt psykologi. Myös muiden hoito- ja kuntoutusinterventioiden vaikuttavuutta saataisiin lisättyä, jos niihin yhdistettäisiin psykologista terapiaa. Tähänastiset tutkimukset osoittavat, että yleensä jo varsin lyhyistäkin psykoterapiajaksoista (5 12 kertaa) voi olla merkittävää apua lasten kroonisissa kipuongelmissa. Mielestäni lapsikipupotilaille tulisi olla ainakin keskussairaaloiden lastenklinikoilla mahdollisuus saada moniammatillisia, biopsykososiaalisia tutkimus- ja hoitopalveluja. Näissä yksiköissä on yleensä jo perinteisesti totuttu tekemään lääkärin, psykologin ja sosiaalityöntekijän työryhmätyötä (usein lisäksi monia muitakin terveydenhuollon ammattiryhmiä mukana), joten perusvalmiudet myös kroonisten kipupotilaiden hoitamiselle ovat olemassa. Toivoisin lasten parissa työskentelevien psykologien nykyistä enemmän kiinnostuvan kivun psykologiasta, jotta he voisivat tulevaisuudessa antaa aktiivisen, asiantuntevan panoksen vaikeista, pitkittyneistä ja / tai toistuvista kivuista kärsivien lasten hoitoon. Kivun psykologian osaamista olisi nykyistä enemmän tarpeen hyödyntää myös lasten kipujen kroonistumista ennaltaehkäisevissä interventioissa (sekundaaripreventio). Maailmalla on esim. kouluissa (osana terveyskasvatusta) kokeiltu psykologisia interventioita näissä yhteyksissä hyvin tuloksin. Kirjallisuutta Eccleston C, Morley S, Williams A ym. Systematic review of randomised controlled trials of psychological therapy for chronic pain in children and adolescents, with a subset metaanalysis of pain relief. Pain 2002; 99: McGrath P A, Hillier L M. Controlling children s pain. Kirjassa: Gatchel R J, Turk D C, toim. Psychological approaches to pain management. New York: The Guilford Press, 1996, s Seija Heikkonen PsL, johtava psykologi, kouluttajaterapeutti TYKS 15

16 VISA HONKANEN KATARIINA TAMM LAPSEN KIPU JA SEN HOITO LASTENREUMATOLOGIN NÄKÖKULMASTA L apsen liikuntaelinkipu tulee usein esiin muutoin kuin puhtaasti kipuoireina. Lapsen mieliala on kärttyinen, keskittymiskyky häiriintyy ja lapsi muuttaa liikkumismallejaan välttääkseen kipua. Taapero-ikäinen ilmaisee kyllä verbaalisti äkillisen kivun, mutta ei aina kroonista särkyä. Kipua kysellessä kannattaakin käyttää monipuolista sanavalikoimaa: tuntuuko polvi kummalta, jäykältä, paksulta, kurjalta ja niin edelleen. Nykyisin tiedetään, että esimerkiksi lastenreumassa noin 80 prosenttia pienistäkin lapsista kokee ainakin ajoin merkittävää kipua (1). Kuitenkin vain harva lapsi valittaa kipua spontaanisti. Asia on toinen nuorilla, joilla kipuoire saattaa olla vastaanotolle tulon syy. Kivun biologiaa Kyky aistia kipu kehittyy lapsella hyvin varhain. Kipua välittävä hermosto on olemassa jo 29. raskausviikolla. Sen sijaan kipua säätelevä ja inhiboiva järjestelmä kehittyy jonkin verran myöhemmin (2). Tämä asia on tärkeä tietää esimerkiksi ennenaikaisena syntyneitä hoidettaessa. Hyvinkin varhaisesta kipukokemuksesta voi jäädä pysyvä muistijälki. Esimerkiksi pojilla, joille oli tehty 16 muutaman päivän ikäisenä rituaaliympärileikkaus ilman kivunestoa, esiintyi vuosienkin kuluttua enemmän ahdistusta potentiaalisesti kivuliaissa tilanteissa (3). On myös näyttöä siitä, että varhaiset ja toistuvat kivut johtavat kipua aistivien kenttien kasvuun keskushermostossa ja tätä kautta mahdollisesti herkistymiseen (4). Kivun ääreishermostossa tapahtuva aistiminen voidaan jakaa kahteen osaan: ensinnäkin nimenomaan kipua aistivien hermopäätteiden stimuloitumiseen esimerkiksi kudosvaurion yhteydessä ja toiseksi muiden reseptorien ylistimuloitumiseen. Nopeat A-delta säikeet välittävät nopean ja terävän kivun keskushermostoon. C-säikeet puolestaan kuljettavat hitaammin tylppää, jomottavaa kipua. Nousevat kipuradat kulkevat talamukseen ja formatio reticularikseen ja edelleen aivokuorelle tietoisuuteen. Samanaikaisesti signaalia moduloidaan monella tasolla: A-tyypille on voimistavia ja C-tyypin kivulle vaimentavia rinnakkaisratoja. Kivun moduloimista tapahtuu niin medullassa kuin takasarvessakin. Lapsen kipu on hyvä käsittää psykobiososiologisessa kehyksessä. Pitkään jatkuva tai toistuva kipu aiheuttaa ahdistusta ja masennusta. Toisaalta esimerkiksi stressaava perhetilanne tai masennus pahentaa kroonista kipua. Lapsella kipuun ja sen hallintaan vaikuttavat muun muassa kehitystaso, aiemmat kokemukset, sekä kulttuuri- ja perhetausta. Esimerkiksi tsetseeneillä pojat opetetaan hyvin nuoresta hallitsemaan ja olemaan näyttämättä kipua (5). Ennakoivalla ahdistuksella on suuri vaikutus. Erityisesti lapsilla tämä on yhteydessä aiempiin kokemuksiin. Samoin lapsilla väsymys ja vireystaso vaikuttavat. Virkeä lapsi kykenee paremmin käyttämään coping-mekanismejaan, kun taas väsymys heikentää hallintakykyjä ja herkästi pahentaa tilannetta. Myös yleinen hyvinvointi vaikuttaa. Virkeällä ja yleistilaltaan hyvällä lapsella on parhaat edellytykset käsitellä kipua. Mikäli ollaan esimerkiksi sellaisen toimenpiteen edessä, jota ei voida tehdä täysin kivuttomaksi, on huolehdittava siitä, että lapsi tulee tilanteeseen virkeänä ja levänneenä. Väsyneen lapsen välinpitämätön suhtautuminen kipuun on aina merkki huolestuttavasti laskeneesta yleistilasta ja edellyttää nopeita toimenpiteitä. Kivun hoito Akuutissa tilanteessa kipua voi lievittää mekaanisin keinoin. Kylmäpakkaus, ja mikäli kyse ei ole vam-

17 Taulukko 1. Kipulääkkeiden annoksia lapsilla masta, kevyt hieronta auttavat. Vammatilanteessa alkuun liittyy luonnollisesti myös immobilisaatio. Lääkehoidoissa käytetään joko parasetamolia tai tulehdus-kipulääkkeitä. Parasetamoli on riittävillä annoksilla suhteellisen tehokas. Suositeltava annos avohoidossa on 20 mg/ kg (taulukko 1) annettuna korkeintaan kolmasti vuorokaudessa. Ilmeisesti jonkin verran suuremmatkin annokset ovat turvallisia. Tärkein muistettava toksinen vaikutus on maksavaurio, mutta yllämainituilla annoksilla siitä ei ole vaaraa. Parasetamolia on saatavilla lapsille sopivana mikstuurana, tabletteina, sulatettavina tabletteina sekä peräpuikkoina. Suun kautta lääke imeytyy yhtä nopeasti kuin peräsuolesta. Yleensä kannattaa siirtyä pois peräpuikoista niin varhain kuin mahdollista. Rektaalisen annostelun niin lapsi kuin vanhempikin kokevat hyvin nopeasti hankalana. Tulehdus-kipulääkkeiden käyttö on järkevää erityisesti tilanteissa, joissa kipuun liittyy selkeä tulehdus, kuten lastenreumassa. Taulukossa 1 on lueteltu joitakin vaihtoehtoja. Kätevien nestemäisten annostelumuotojen ja pitkän vaikutusajan takia naprokseeni on Suomessa saavuttanut johtavan aseman lasten tulehdus-kipulääkkeissä. Tulehduskipulääkkeillä on lapsillakin vatsaa ärsyttävä vaikutus. Pitkäaikaiskäytössä lapsen väsymys tai kärttyisyys ei välttämättä johdu annoksen riittämättömyydestä, vaan kyseessä voi olla gastriitti (6). Lastenlääkärit käyttävät väliin samanaikaisesti parasetamolia ja tulehdus-kipulääkettä. Lapsilla tästä ei ole raportoitu merkittäviä haittavaikutuksia, mutta aikuisilla on kuvattu jopa 26-kertainen ruuansulatuskanavan haittatapahtumariski (7). Naprokseeni herkistää auringolle. Noin 5 prosenttia lapsista voi auringolle altistuessaan saada kasvoihin pseudoporfyrian, jonka ihottuma kestää pitkään ja voi jättää jopa pieniä arpia. Suojaus auringolta onkin hyvä muistaa näillä potilailla. Indometasiini on todennäköisesti tehokkain prostaglandiini-estäjä. Sen sivuvaikutukset ovat kuitenkin ongelmallisia. Vaikka lapsilla vatsa kestäisikin, niin huimaus, keskittymiskyvyn häiriöt ja unihäiriöt johtavat usein lääkkehoidon keskeytykseen. Parasetamoli 60 mg/vrk/kg jaettuna kolmeen annokseen Naprokseeni mg/kg/vrk jaettuna 2 annokseen Ibuprofeeni mg/kg/vrk jaettuna 3 annokseen Indometasiini 2 3 mg/kg/vrk jaettuna 3 annokseen Tolfenaamihappo 7 12-vuotias 100 mg x 2 /vrk > 12-vuotias 200 mg x 2/vrk Taulukko 2. Muistilista sairauksista, jotka tulee huomioida pitkäaikaista tuki- ja liikuntaelimistön kipua potevalla lapsella Hypotyreoosi Anemia Lasten reuma tai muut sidekudostaudit Tulehduksellinen suolistosairaus Pitkittyneet infektiot Maligniteetit Neuropatiat Harvinaiset metaboliset sairaudet Indometasiinin käyttö olisikin syytä rajoittaa joko akuuttitilanteisiin tai voimakkaisiin kipuihin. Tällä hetkellä ei lapsille ole saatavissa niin kutsuttuja selektiivisiä prostaglandiini-estäjiä. Tulehdus-kipulääkkeitä käytettäessä on hyvä muistaa, että niillä voi olla haittavaikutuksia elimistön samanaikaisen kuivuman yhteydessä. Niiden käyttö onkin syytä keskeyttää äkillisissä ripulitaudeissa tai muissa tilanteissa, joissa on kuivuman ja nestehukan mahdollisuus. Yleinen äkillinen kipu lapsilla on torticollis. Kaularangan äkillinen liikerajoitus ja kipu johtuvat ilmeisesti nielun alueen virusinfektion aiheuttamasta lihasspasmista. Tällöin kipua hoidetaan kipulääkkeen lisäksi lämmöllä. Joskus kannattaa käyttää myös pientä diatsepaami-annosta laukaisemaan lihasjännitystä Toinen leikki- ja kouluikäisten yleinen ongelma ovat niin sanotut kasvukivut. Tällöin yleensä alaraajojen kipu alkaa joko nukkumaan mennessä tai jonkin aikaa nukahtamisen jälkeen. Kipu on kovaa ja tuntuu yleensä molemmissa säärissä. Hieronta tai kipulääke auttavat. Vaiva esiintyy usein aaltoillen siten, että muutaman viikon jokailtaista kipujaksoa saattaa seurata pitkä oireeton vaihe. Oleellista taudinmääritykselle on, että herätessään ja aamuisin lapsen vointi on moitteeton. Vaikean kivun hoito Vaikean kivun hoidossa tulee mahdollisuuksien mukaan konsultoida anestesialääkäriä. Tämä on tehtävä riittävän ajoissa, sillä lapsilla tulee aina pyrkiä kivuttomuuteen. Joskus vaikeassa reumassa lääkärinkin on vaikea kohdata se tosiasia, että lasta uhkaa pitkittynyt, voimakas kipu. Opioideja käytettäessä on hyvä muistaa, että toleranssi ei ole addiktio: se että annosta voidaan hoidon kuluessa joutua nostamaan, on normaalia. Addiktiossa puolestaan on kysymys psyykkisestä, ei kivusta johtuvasta, 17

18 tarpeesta saada opioidia. Ihon kautta imeytyvää fentanyylia on syytä käyttää vain tasaisessa, pitkittyvässä kivussa. Lapsilla käytetään voimakkaan kivun tilanteissa useimmiten tramadolia. Annos on noin 1 mg/kg 3-4 kertaa päivässä. Lääkkeen etuna on se, että sitä voi annostella niin suun kautta, rektaalisesti kuin laskimoonkin. Nykyään lasten reumaattisissa taudeissa opioideja onneksi tarvitaan vain ani harvoin. Useimmiten itse perussyyn, niveltulehduksen hoitoa voidaan tehostaa niin, että pahoista kivuista päästään. Pitkäaikaisen kivun hoito Pitkään jatkuvassa lastenreumassa ei kuitenkaan läheskään aina päästä täydelliseen kivuttomuuteen. Saattaa myös käydä, että vaikka itse tulehdusaktiviteetti saadaan pois, potilaan kivut jatkuvat. Tällöin on ilmeisesti kysymys sekä keskushermoston että ääreishermoston kivulle herkistymisestä, kivun kroonistumisesta. Potilailla tämä usein näkyy masentuneisuutena ja heikentyneenä koulumenestyksenä. Tällaisessa tilanteessa moni-ammatillinen lähestymistapa on hyödyksi. Fysioterapeutin kanssa pyritään löytämään harjoitteet ja harjoitusohjelma, joilla parannetaan fyysistä kuntoa ja lihasten antamaa tukea. Psykologin kanssa opiskellaan kivunhallinta-mekanismeja, kuten huomion siirtämistä kivusta (distraktio), ja mielikuvaharjoitteita. Erittäin tärkeää on selvittää koko perheen tilanne kivun suhteen. Usein pitkään jatkuneessa tilanteessa vanhempien ahdistus lapsen kivusta ja lapsen huoli vanhempien ahdistuksesta toimivat noidankehämäisesti. Pitkäaikainen kipuoireyhtymä 18 Joskus lapset ja erityisesti nuoret, kärsivät pitkäaikaisista kivuista ilman, että taustalta löydetään erillistä hoidettavaa sairautta. Pitkäaikaisen kipu-oireyhtymän määritelmä edellyttää oireiden jatkumista vähintään kolmen kuukauden ajan vähintään kolmena päivänä viikossa (8). Näillä potilailla uni on usein häiriintynyttä. Perhe-anamneesissa on usein erilaisia kipuongelmia, kuten ärtyvä paksusuoli, päänsäryt tai fibromyalgia (9). Tilanne on huolestuttava, jos siihen liittyy koulupoissaoloa ja vetäytymistä sosiaalisista suhteista. Lääkärin on tällaisen potilaan kohdatessaan hyvä käydä mielessään ainakin taulukon 2 muistilista. Mikäli anamneesissa tai potilaan tutkimuksessa ilmenee seikkoja, jotka viittaavat johonkin listan taudeista, kannattaa harkita diagnostisten tutkimusten tekoa. Turhia varmuuden vuoksi tutkimuksia kannattaa ehdottomasti välttää, koska ne voivat hankaloittaa tilannetta. Lisäksi kannattaa selvittää vapaa-ajan harrasteet. Joskus kivun taustalla voi olla liian ankara ja ilottomaksi muuttunut urheilu- tai soittoharjoittelu. Kuten edellisessä kappaleessa kuvattiin, myös tässä ryhmässä moniammatillisuus ja koko perheen ottaminen mukaan hoito- ja kuntoutusprosessiin on erinomaisen tärkeää. Apua antavien ammattilaisten ja perheen on saatava aikaan yhteinen suunnitelma ja sitoutuminen tähän suunnitelmaan. Fibromyalgia-diagnoosia käytetään lapsilla harvoin. Se on syytä rajata tilanteisiin, joissa nuorella on kroonisen kipuoireyhtymän lisäksi selkeä painoarkuus niin kutsutuissa trigger-pisteissä. Koska fibromyalgian patofysiologiaa ei käytännössä laisinkaan tunneta, on diagnoosia syytä pitää nimenomaan työkaluna potilasta autettaessa. Tavoitteena pitkäaikaisen kipuoireyhtymän hoidossa on normaali toimintakyky ja elämänlaatu. Alussa tärkeintä on saada lapsi tai nuori jälleen liikkumaan. Tavoitteena on päivittäinen aerobinen harjoittelu noin puoli tuntia kerrallaan siten, että potilas pääsee kevyeen hikeen. Ensimmäiseksi pyritään palauttamaan työkyky, eli pääsemään eroon koulupoissaoloista. Vähitellen pyritään myös normaaleihin vapaa-ajan aktiviteetteihin mahdollisesta kivusta huolimatta. Lopullisena tavoitteena on päästä eroon kokonaan myös kivuista. Nuorelle ja perheelle on kuitenkin syytä korostaa, että tähän voi mennä vuosia. Yhteenveto Lapsilla ja nuorilla esiintyy liikuntaelinkipuja. Näiden kipujen havaitseminen on lapsen erinomaisen adaptaatiokyvyn takia usein vaikeaa ja vaatii asian huomioimista vastaanottotilanteessa. Päämääränä on aina poistaa kivun syy. Mikäli tämä ei ole mahdollista, tulee kipua lievittää kaikin mahdollisin keinoin. Lisäksi kivunhallintaa parannetaan aktiivisesti. Näin useimmissa tapauksissa päästään tilanteeseen, jossa lapselle tai nuorelle voidaan turvata normaali toimintakyky ja hyvä elämänlaatu kivuista huolimatta. Kirjallisuutta 1. Sherry DD, Bohnsack J, Salmonson K, Wallace CA, Mellins E. Painless juvenile rheumatoid arthritis. J Pediatr 1990; 116(6): Fitzgerald M. Development of the peripheral and spinal pain system. In: Anand KJS, Stevens BJ, McGrath PJ, eds. Pain in Neonates. Amsterdam, the Netherlands: Elsevier; 2000: Taddio A, Katz J, Ilersich AL, Koren G. Effect of neonatal circumcision on pain response during subsequent routine vaccination. Lancet, 1997; 349: Fitzgerald M, Millard C, MacIntosh N. Hyperalgesia in premature infants. Lancet 1988, 1: Baiev K. The Oath: A Surgeon Under Fire. London: Simon and Schuster, Ashorn M, Verronen P, Ruuska T,

19 TUULA MANNER LAPSEN SYÖPÄKIPU JA SEN HOITO Kolmasosa aikuisten syöpätapauksista ilmenee kipuoireen perusteella. Hoitojen aikana merkittävää kipua ilmoittaa % potilaista. Lapsipotilaiden syöpäkivun esiintyvyyttä on vaikea määrittää, mutta se on selvästi vähäisempää ja liittyy useammin syövän hoitoon kuin itse sairausprosessiin. Ero aikuisten ja lasten kivun yleisyydessä johtuu pääasiassa eri ikäkausina vallitsevista syöpätyypeistä: lasten yleisimmät syövät ovat hematologisia maligniteetteja ja aivokasvaimia, joihin liittyy vähemmän kipua kuin aikuisten tyypillisiin syöpätyyppeihin. Lisäksi lasten syövät usein reagoivat herkästi jo alkuhoidoille, joten jäljelle jäävät vain ylläpitohoidon aiheuttamat kiputilat. Osittain lasten syöpään liittyvän kivun vähäisempi esiintyvyys voi selittyä myös sillä, että lapsi ei osaa tai halua omaehtoisesti ilmoittaa kipua ja se jää hoitohenkilökunnalta huomioimatta. Kivuliaitten tutkimusten pelossa ja vaikean sairauden puhkeamiseen liittyvän yleisen ahdistuksen ja hädän keskellä lapsi ei ehkä pysty erottelemaan kipukokemustaan. Siksi on ensiarvoisen tärkeää muistaa kivun mahdollisuus, kysyä sitä lapselta ja vanhemmilta, sekä arvioida toistuvasti kivun voimakkuus jollain lapsen kehitystasoa vastaavalla menetelmällä (kipukuvastot, kipujana, sanalliset asteikot jne). Sairastumisen aiheuttama pelko, ahdistus, masennus ja ero tutusta ympäristöstä osaltaan lisäävät, mutta myös sekoittavat lapsen kipukokemusta. Käytännön ohjeeksi voi antaa periaatteen, että jos herää pienikin epäily kivusta lapsisyöpäpotilaalla, niin sitä tulee hoitaa. Kivunhoidon teho on myös kontrolloitava mittaamalla kivun lievittymistä. Suomessa lasten syöpäkivun hoito toteutetaan yleisesti pediatristen onkologien ja kivunhoitoon perehtyneiden anestesiologien yhteistyönä. Meillä ei koko maassa ole yhtään lasten kivunhoitoon erikoistunutta monialaista kipupoliklinikkaa. Aktiivihoitojen aikana muiden erikoisalojen konsultaatiot saadaan yleensä helposti hoitavan osaston pyytäminä. Ongelmaksi voi muodostua aktiivihoitojen päätyttyä kroonisiksi jääneet kiputilat, joiden hoitovastuusta ei ole yhtenäistä linjaa. Yliopistosairaaloiden kipupoliklinikoilta voi tarvittaessa pyytää apua hoidon jatkojärjestelyssä myös lapsipotilaiden osalta. Syöpäkivun mekanismit Syöpäkivun syy voi olla lähtöisin monesta eri tekijästä. Itse kasvainkudos voi aiheuttaa kipua ympäröivissä kudoksissa painevaikutuksen, venyttymisen ja tulehdusreaktion välityksellä. Keskus- tai ääreis- Huhtala H. Upper endoscopic findings in children with active juvenile chronic arthritis. Acta Paediatr 2003; 92: Imhof M, Ohmann C, Hartwig A, Thon KP, Hengels KJ, Röher HD. Which peptic ulcers bleed? Results of a case-control study. DU- SUK study group. Scand J Gastroenterol, 1997; 32: Sherry DD, Malleson P. Idiopathic Musculosceletal Pain Syndromes. In: Cassidy JT, Petty RE, editors. Textbook of Pediatric Rheumatology, 4 th edition. Philadelphia: WB Saunders; 2001: Schanberg L, Anthony K, Gil K, Lefebre J, Kredich D, Macharoni L. Family pain history predicts child health status in children with chronic rheumatic disease. Pediatrics 2001, 108(3), p. e47, article online. Visa Honkanen LT, dosentti, lastentautien ja lastenreumatologian erikoislääkäri HUS, Lasten ja Nuorten Sairaala Katariina Tamm Erikoislääkäri Reumasäätiön Sairaala, Heinola 19

20 TUULA MANNER LAPSEN SYÖPÄKIPU JA SEN HOITO Kolmasosa aikuisten syöpätapauksista ilmenee kipuoireen perusteella. Hoitojen aikana merkittävää kipua ilmoittaa % potilaista. Lapsipotilaiden syöpäkivun esiintyvyyttä on vaikea määrittää, mutta se on selvästi vähäisempää ja liittyy useammin syövän hoitoon kuin itse sairausprosessiin. Ero aikuisten ja lasten kivun yleisyydessä johtuu pääasiassa eri ikäkausina vallitsevista syöpätyypeistä: lasten yleisimmät syövät ovat hematologisia maligniteetteja ja aivokasvaimia, joihin liittyy vähemmän kipua kuin aikuisten tyypillisiin syöpätyyppeihin. Lisäksi lasten syövät usein reagoivat herkästi jo alkuhoidoille, joten jäljelle jäävät vain ylläpitohoidon aiheuttamat kiputilat. Osittain lasten syöpään liittyvän kivun vähäisempi esiintyvyys voi selittyä myös sillä, että lapsi ei osaa tai halua omaehtoisesti ilmoittaa kipua ja se jää hoitohenkilökunnalta huomioimatta. Kivuliaitten tutkimusten pelossa ja vaikean sairauden puhkeamiseen liittyvän yleisen ahdistuksen ja hädän keskellä lapsi ei ehkä pysty erottelemaan kipukokemustaan. Siksi on ensiarvoisen tärkeää muistaa kivun mahdollisuus, kysyä sitä lapselta ja vanhemmilta, sekä arvioida toistuvasti kivun voimakkuus jollain lapsen kehitystasoa vastaavalla menetelmällä (kipukuvastot, kipujana, sanalliset asteikot jne). Sairastumisen aiheuttama pelko, ahdistus, masennus ja ero tutusta ympäristöstä osaltaan lisäävät, mutta myös sekoittavat lapsen kipukokemusta. Käytännön ohjeeksi voi antaa periaatteen, että jos herää pienikin epäily kivusta lapsisyöpäpotilaalla, niin sitä tulee hoitaa. Kivunhoidon teho on myös kontrolloitava mittaamalla kivun lievittymistä. Suomessa lasten syöpäkivun hoito toteutetaan yleisesti pediatristen onkologien ja kivunhoitoon perehtyneiden anestesiologien yhteistyönä. Meillä ei koko maassa ole yhtään lasten kivunhoitoon erikoistunutta monialaista kipupoliklinikkaa. Aktiivihoitojen aikana muiden erikoisalojen konsultaatiot saadaan yleensä helposti hoitavan osaston pyytäminä. Ongelmaksi voi muodostua aktiivihoitojen päätyttyä kroonisiksi jääneet kiputilat, joiden hoitovastuusta ei ole yhtenäistä linjaa. Yliopistosairaaloiden kipupoliklinikoilta voi tarvittaessa pyytää apua hoidon jatkojärjestelyssä myös lapsipotilaiden osalta. Syöpäkivun mekanismit Syöpäkivun syy voi olla lähtöisin monesta eri tekijästä. Itse kasvainkudos voi aiheuttaa kipua ympäröivissä kudoksissa painevaikutuksen, venyttymisen ja tulehdusreaktion välityksellä. Keskus- tai ääreis- Huhtala H. Upper endoscopic findings in children with active juvenile chronic arthritis. Acta Paediatr 2003; 92: Imhof M, Ohmann C, Hartwig A, Thon KP, Hengels KJ, Röher HD. Which peptic ulcers bleed? Results of a case-control study. DU- SUK study group. Scand J Gastroenterol, 1997; 32: Sherry DD, Malleson P. Idiopathic Musculosceletal Pain Syndromes. In: Cassidy JT, Petty RE, editors. Textbook of Pediatric Rheumatology, 4 th edition. Philadelphia: WB Saunders; 2001: Schanberg L, Anthony K, Gil K, Lefebre J, Kredich D, Macharoni L. Family pain history predicts child health status in children with chronic rheumatic disease. Pediatrics 2001, 108(3), p. e47, article online. Visa Honkanen LT, dosentti, lastentautien ja lastenreumatologian erikoislääkäri HUS, Lasten ja Nuorten Sairaala Katariina Tamm Erikoislääkäri Reumasäätiön Sairaala, Heinola 19

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Kivuton sairaala projekti vuonna 214 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin yhdeksännen kerran syksyllä 214 pääosin Euroopan kipuviikolla (viikko 42). Mukana

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 X Kivuton sairaala Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kymmenennen ja viimeisen kerran syksyllä 2015 viikolla 42. Idean kivun arvioinnin valtakunnallisesta

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 16.4.2014. Kivuton sairaala projekti vuonna 2013

Anna-Maija Koivusalo 16.4.2014. Kivuton sairaala projekti vuonna 2013 Anna-Maija Koivusalo 16.4.214 Kivuton sairaala projekti vuonna 213 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kahdeksannen kerran syksyllä 213 pääosin viikolla 42. Mukana oli niin erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi

Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi Status epilepticus ja EEG:n merkitys sen diagnostiikassa ja hoidossa. Tehtävänsiirtoihin liittyviä näkökohtia Keski-Suomen keskussairaalan hanke Ensimmäisen

Lisätiedot

MIGREENIN UUSI KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 4.9.2015

MIGREENIN UUSI KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 4.9.2015 MIGREENIN UUSI KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 4.9.2015 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologinen yhdistys ry:n asettama työryhmä Puheenjohtaja: Markus Färkkilä, LKT, professori Jäsenet: Hannele

Lisätiedot

Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA

Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA Kipuluento / 2016 / ESH Anneli Järvinen- Paananen Kipu koskettaa monia Kivun kanssa

Lisätiedot

Neuropaattisen kivun lääkkeet

Neuropaattisen kivun lääkkeet Neuropaattisen kivun lääkkeet Migreenilääkkeet Esa Korpi esa.korpi@helsinki.fi Lääketieteellinen tiedekunta, Biolääketieteen laitos, farmakologia Kaavio portaittaisesta kivunhoidosta; mukaeltu WHO:n mallista.

Lisätiedot

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut

Lisätiedot

Lantioalueenkivut, akupunktiosta apua? 25.9.2015 Fysioterapeutti Maija Häärä Fysios

Lantioalueenkivut, akupunktiosta apua? 25.9.2015 Fysioterapeutti Maija Häärä Fysios Lantioalueenkivut, akupunktiosta apua? 25.9.2015 Fysioterapeutti Maija Häärä Fysios Taustaa Lääkintävoimistelijan tutkinto 1986, elv 1994, fysioterapeutti 1995, akupunktiotutkinto Singapore 2006, FYSIN

Lisätiedot

MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos

MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos Miten yleistä kipu on? Mitä kipuja suomalaiset kokevat? Miten suomalaiset hoitavat kipujaan? Käytetäänkö

Lisätiedot

Hoitosuositus. Leikki-ikäisen emotionaalinen tuki päiväkirurgisessa hoitotyössä. Tutkimusnäytöllä tuloksiin

Hoitosuositus. Leikki-ikäisen emotionaalinen tuki päiväkirurgisessa hoitotyössä. Tutkimusnäytöllä tuloksiin Hoitosuositus Tutkimusnäytöllä tuloksiin Leikki-ikäinen lapsi tarvitsee mahdollisuuksia puhua ja käsitellä toimenpiteen herättämiä tunteita. Kuva: Shutterstock Leikki-ikäisen emotionaalinen tuki päiväkirurgisessa

Lisätiedot

Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas

Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö Päivitys 4/2015 Syöpätautien poliklinikka Sisällys Syöpätautien vastuualue... 3 Potilaana syöpätautien poliklinikalla...

Lisätiedot

Hermovauriokivun tunnistaminen. Tules-potilaan kivun hoito 23.5.2016 Kipuhoitaja Päivi Kuusisto

Hermovauriokivun tunnistaminen. Tules-potilaan kivun hoito 23.5.2016 Kipuhoitaja Päivi Kuusisto Hermovauriokivun tunnistaminen Tules-potilaan kivun hoito 23.5.2016 Kipuhoitaja Päivi Kuusisto Kipu IASP (Kansainvälinen kuvuntutkimusyhdistys): Kipu on epämiellyttävä sensorinen tai emotionaalinen kokemus,

Lisätiedot

Suomen MS-hoitajat ry. Jäsentiedote 1/2015 www.ms-hoitajat.net

Suomen MS-hoitajat ry. Jäsentiedote 1/2015 www.ms-hoitajat.net Suomen MS-hoitajat ry Jäsentiedote 1/2015 www.ms-hoitajat.net 2 15 VUOTISJUHLASEMINAARI K aksi hienoa koulutustapahtumaa on taas takana. Kiitos teille osallistuneille päivien onnistumisesta! Jäsentiedote

Lisätiedot

RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT

RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT ORION CORPORATION PÄIVÄMÄÄRÄ: 15-6-2015, VERSIO 2 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1

Lisätiedot

MMC hoitopolku. OYS, Lastenneurologian yksikkö (osasto 65) Mervi Taipaleenmäki. Mari Sipilä. Apulaisosastonhoitaja. Osastonhoitaja

MMC hoitopolku. OYS, Lastenneurologian yksikkö (osasto 65) Mervi Taipaleenmäki. Mari Sipilä. Apulaisosastonhoitaja. Osastonhoitaja MMC hoitopolku OYS, Lastenneurologian yksikkö (osasto 65) Mervi Taipaleenmäki Apulaisosastonhoitaja Mari Sipilä Osastonhoitaja Mikä on MMC? MMC on lyhenne sanasta meningomyeloseele, joka tarkoittaa selkäydinkohjua

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Pregabalin Krka 17.2.2015, Versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Täydellisyyden vuoksi, viitaten Direktiivin 2001/83 artiklaan 11, hakija varaa mahdollisuuden

Lisätiedot

Akuutin kivun vastuuhoitajan toiminta KYSillä. Anu Kokki ja Tuija Leinonen Akuutin Kivun Vastuusairaanhoitajat

Akuutin kivun vastuuhoitajan toiminta KYSillä. Anu Kokki ja Tuija Leinonen Akuutin Kivun Vastuusairaanhoitajat Akuutin kivun vastuuhoitajan toiminta KYSillä Anu Kokki ja Tuija Leinonen Akuutin Kivun Vastuusairaanhoitajat Kivun määrittelyä Kipu on epämiellyttävä aisti- tai tunneperäinen kokemus, joka liittyy tapahtuneeseen

Lisätiedot

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa Jukka Puustinen Oyl, neurologi Kuntoutustutkimusyksikkö, PHSOTEY KTY Kuntoutustutkimus Puheterapia Neuropsykologinen kuntoutus Vammaispoliklinikka

Lisätiedot

Finnish Bone Society. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki

Finnish Bone Society. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki Finnish Bone Society Yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki 3 Yhdistyksen tarkoituksena on toimia yhdyssiteenä luututkimuksesta kiinnostuneiden

Lisätiedot

Mirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos

Mirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos Mirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos Palliatiivisella sedaatiolla tarkoitetaan sitä, että kuolevaa potilasta rauhoitetaan

Lisätiedot

ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007

ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007 ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007 Eva-Maria Emet Johtava hoitaja Folkhälsan Botnia / Östanlid Voimavarojen tunnistaminen kuntouttavan hoitotyön suunnittelussa Kartoittaminen Riskit

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 Suomen on aatteellinen yhdistys, jonka kotipaikka on Helsinki ja toiminta-alue koko Suomi. Vuoden 2015 aikana Yhdistys jatkaa anestesiasairaanhoitajien osaamisen ja koulutuksen

Lisätiedot

Opas sädehoitoon tulevalle

Opas sädehoitoon tulevalle Opas sädehoitoon tulevalle Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö / sädehoito 2014 Teksti ja kuvitus: Riitta Kaartinen Pekka Kilpinen Taru Koskinen Syöpätautien yksikkö / sädehoito Satakunnan keskussairaala

Lisätiedot

KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS

KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS Psykologi Nina Näyhä Osastonhoitaja Marja Nordling Psykiatrinen kuntoutumisosasto T9 Seinäjoen keskussairaala EPSHP 3.10.2007 Kuntoutusfoorumi OSASTO T9 18 kuntoutuspaikkaa selkeästi

Lisätiedot

Omaishoitajan voimavarat. Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö

Omaishoitajan voimavarat. Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö Omaishoitajan voimavarat Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö 1 Omaishoitajan karikot * Byrokratia * Velvoittava sitoutuminen * Avun vastaanottamisen vaikeus * Ammattilaisten

Lisätiedot

Maestro masennuksen ennaltaehkäisyä stressinhallintaa oppimalla

Maestro masennuksen ennaltaehkäisyä stressinhallintaa oppimalla THL Opiskelijoiden terveys ja hyvinvointi: Mitä voimme tehdä yhdessä 5.6.2013 Riitta Pelkonen, osastonhoitaja HYKS nuorisopsykiatrian avohoidon klinikka 11.6.2013 1 Maestro masennuksen ennaltaehkäisyä

Lisätiedot

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 EPSHP/aikuispsykiatria TUKE 1242 Projektityöntekijänä Tiina Leppinen Psyk. sh., NLP-Master, Kuntoutuksen ohjaaja amk Hankkeen taustaa Nuorten aikuisten

Lisätiedot

Asiantuntijana Neurologian erikoislääkäri Markku Nissilä. Lisätietoja www.migreeni.org. Tilaukset www.kuurojenpalvelusaatio.fi

Asiantuntijana Neurologian erikoislääkäri Markku Nissilä. Lisätietoja www.migreeni.org. Tilaukset www.kuurojenpalvelusaatio.fi Migreeni Asiantuntijana Neurologian erikoislääkäri Markku Nissilä Lisätietoja www.migreeni.org Tilaukset www.kuurojenpalvelusaatio.fi Esitteen on tuottanut Suomen Migreeniyhdistys ry ja Kuurojen Palvelusäätiön

Lisätiedot

CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN

CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN CP-vammaisten aikuisten kuntoutusprosessi ja toimintakäytäntö Heidi Huttunen 22.9.2010 Invalidiliitto ry " Suomen CP-liitto ry 1 KUNTOUTUKSEN

Lisätiedot

Tietoa lasten ja nuorten päänsäryistä

Tietoa lasten ja nuorten päänsäryistä Tietoa lasten ja nuorten päänsäryistä Diat on tarkoitettu kaikille kiinnostuneille, erityisesti nuorille ja heidän vanhemmilleen Päänsärky esiintyvyys Migreeni altistavat tekijät hoito ennaltaehkäisy Toistuva

Lisätiedot

LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio

LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio TYÖPAJA A LEIKKI-IKÄISEEN LAPSEEN KOHDISTUVA VÄKIVALTA Tanja Koivula ja Tuomo Puruskainen AIHEET: Vammaisten lasten kohtaama väkivalta tutkimustiedon

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

25.03.2015 Eija Kalso, LKT, professori

25.03.2015 Eija Kalso, LKT, professori XII Terveydenhuollon laatupäivä Vaikuttavia kohtaamisia ja tehokkaita toimintamalleja Lääkäin dilemma: tutkimusta ja yksilöllisiä valintoja vai liukuhihnaa ja byrokratiaa 25.03.2015 Eija Kalso, LKT, professori

Lisätiedot

Miten tuen potilasta pääsemään eroon tupakasta? Sairaanhoitajat Jaana Kainulainen ja Tiina Julin. Tupakkariippuvuus

Miten tuen potilasta pääsemään eroon tupakasta? Sairaanhoitajat Jaana Kainulainen ja Tiina Julin. Tupakkariippuvuus Miten tuen potilasta pääsemään eroon tupakasta? Sairaanhoitajat Jaana Kainulainen ja Tiina Julin Tupakkariippuvuus Fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista riippuvuutta sisältävä oireyhtymä (F17, ICD-10) Tarkoitetaan

Lisätiedot

syyskokous Helsingissä uudessa Käpylän kuntoutuskeskuksessa yhdessä alaosaston kanssa

syyskokous Helsingissä uudessa Käpylän kuntoutuskeskuksessa yhdessä alaosaston kanssa Vuoden 2002 toimintasuunnitelma Yhdistyksemme toiminta-ajatuksena on kehittää ja ylläpitää jäsenistömme ammattitaitoa sekä kliinisessä että tieteellisessä työssä sekä toimia fysiatrien ja fysiatriaan erikoistuvien

Lisätiedot

Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit

Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit FILIP SCHEPERJANS, LT NEUROLOGIAN ERIKOISLÄÄKÄRI, HYKS TIETOJÄRJESTELMÄLÄÄKÄREIDEN ALAOSASTON JOHTOKUNNAN PJ, SUOMEN LÄÄKÄRILIITTO Lääkäreiden rooli terveydenhuollon

Lisätiedot

Selkäkipu perusterveydenhuollon näkökulmasta. 30.3.2012 Jarkko Suomela Yleislääketieteen erikoislääkäri

Selkäkipu perusterveydenhuollon näkökulmasta. 30.3.2012 Jarkko Suomela Yleislääketieteen erikoislääkäri Selkäkipu perusterveydenhuollon näkökulmasta 30.3.2012 Jarkko Suomela Yleislääketieteen erikoislääkäri Taustaa luennoitsijasta Yleislääketieteen erikoislääkäri 2009 Terveyskeskuslääkäri Espoo Leppävaara,

Lisätiedot

Monialainen kipuklinikkatoiminta

Monialainen kipuklinikkatoiminta Monialainen kipuklinikkatoiminta HYKS:n Kipuklinikan toiminta Kipuklinikan toiminnan tavoitteet Tutkituissa kroonisissa kiputiloissa tyydyttävä kivunhallinta mahdollisuuksien rajoissa, ensisijaisesti näyttöön

Lisätiedot

Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa

Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa Marja Saarenheimo FT, psykologi, psykoterapeutti Vanhustyön keskusliitto/ Terapiahuone MielenTila Kognitiivinen psykoterapia (CBT) Aaron Beck

Lisätiedot

Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema

Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema LIIKUNNASTA ON SYNTYNYT NEGATIIVINEN RIIPPUVAISUUS, JOHON LIITYY TERVEYDELLISIÄ, USEIN SOSIAALISIA JA MAHDOLLISESTI MYÖS

Lisätiedot

Muistisairaan hoitomallia etsimässä

Muistisairaan hoitomallia etsimässä Muistisairaan hoitomallia etsimässä Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo Muistisairaudet Käypä hoito -työryhmän jäsen SIDONNAISUUTENI KAUPALLISEEN YRITYKSEEN VIIMEISEN 3

Lisätiedot

KESKUSSAIRAALASSA. Anestesiahoitaja Piia Hämäläinen K-SKS

KESKUSSAIRAALASSA. Anestesiahoitaja Piia Hämäläinen K-SKS A N E S T E S I A H O I TA JA N T Y Ö K E S K I SUOMEN KESKUSSAIRAALASSA Anestesiahoitaja Piia Hämäläinen K-SKS T YÖPISTEET v Leikkaussalit (3 leikkausosastoa) v Kiertohoitajuus v Heräämöt x 3 v Silmäyksikkö

Lisätiedot

Pikapoli - uusi vastaanoton toimintamalli saatavuuden parantamiseksi. Ylilääkäri Outi Pohjola 28.11.2014 Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus Rovaniemi

Pikapoli - uusi vastaanoton toimintamalli saatavuuden parantamiseksi. Ylilääkäri Outi Pohjola 28.11.2014 Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus Rovaniemi Pikapoli - uusi vastaanoton toimintamalli saatavuuden parantamiseksi Ylilääkäri Outi Pohjola 28.11.2014 Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus Rovaniemi Mikä on pikapoli? Uusi hoitajavetoinen malli tarjota

Lisätiedot

Mitä apuvälineitä epilepsiaa sairastava tarvitsee? Liisa Metsähonkala, ayl, lastenneurologi HUS

Mitä apuvälineitä epilepsiaa sairastava tarvitsee? Liisa Metsähonkala, ayl, lastenneurologi HUS Elämä hallussa epilepsian kanssa 24.9.2014 OYS Mitä apuvälineitä epilepsiaa sairastava tarvitsee? Liisa Metsähonkala, ayl, lastenneurologi HUS VAROITUS! Esitys sisältää tuotesijoittelua Tuotteet valittu

Lisätiedot

MILLOIN JA MITEN PALLIATIIVISEEN HOITOON ERIKOISTUNUT LÄÄKÄRI VOI PARHAITEN AUTTAA POTILAITAAN?

MILLOIN JA MITEN PALLIATIIVISEEN HOITOON ERIKOISTUNUT LÄÄKÄRI VOI PARHAITEN AUTTAA POTILAITAAN? MILLOIN JA MITEN PALLIATIIVISEEN HOITOON ERIKOISTUNUT LÄÄKÄRI VOI PARHAITEN AUTTAA POTILAITAAN? LL Kaisa Rajala, Palliatiivinen yksikkö, HUS Syöpäkeskus Geriatrian ja yleislääketieteen EL Palliatiivinen

Lisätiedot

Moniammatillinen kipuselvitys

Moniammatillinen kipuselvitys Moniammatillinen kipuselvitys 1 Tutkimus- ja kuntoutuspalvelut Kuntoutus suunnitellaan yksilöllisesti Kuntoutuksen tavoite on parantaa oireen- ja elämänhallintaa. Tavoitteet määritellään yhteistyössä kuntoutujan

Lisätiedot

40 vuotta potilaan parhaaksi

40 vuotta potilaan parhaaksi 40 vuotta potilaan parhaaksi TULE-potilaiden hoidon kehittäminen Hyvinkään sairaanhoitoalueella Liisamari Krüger Fysiatrian erikoislääkäri, LT Osastonylilääkäri HUS/Hyvinkään sairaala HS 10.11./ HS 11.11.

Lisätiedot

KUNTOUTSUSPALVELUIDEN PALVELUTUOTANTOTYÖRYHMÄN YHTEENVETO VUODEN 2014 TIEDOISTA

KUNTOUTSUSPALVELUIDEN PALVELUTUOTANTOTYÖRYHMÄN YHTEENVETO VUODEN 2014 TIEDOISTA KUNTOUTSUSPALVELUIDEN PALVELUTUOTANTOTYÖRYHMÄN YHTEENVETO VUODEN 2014 TIEDOISTA 1 BUDJETTI Kokkola ja Kruunupyy KPKS ESH, Kokkkola kuntoutusyksikvanhuspalvelut kö KPKS ESH piirin ulkop hoito KPKS ESH muut

Lisätiedot

HELSINGIN JA UUDENMAAN Hallitus 8.2.2010, LIITE 8 SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ

HELSINGIN JA UUDENMAAN Hallitus 8.2.2010, LIITE 8 SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Hallitus 8.2.2010, LIITE 8 PAIKALLINEN SOPIMUS LÄÄKÄREIDEN NS. KLIINISEN LISÄTYÖN JA MUUN HENKILÖSTÖN TÄHÄN LIITTYVÄN TAI RINNASTETTAVAN TYÖN KORVAUSPERUSTEET 1 Sopimuksen tarkoitus Sopimuksen tarkoituksena

Lisätiedot

Johtosääntö. Suomen Akvaarioliitto ry

Johtosääntö. Suomen Akvaarioliitto ry Johtosääntö Suomen Akvaarioliitto ry Päivitetty: 18.2.2008 Edellinen päivitys: 9.2.2008 Suomen Akvaarioliitto ry 2(6) Johdanto Suomen Akvaarioliitto ry:n (SAL) johtosääntö on suunniteltu helpottamaan liiton

Lisätiedot

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 5/2007 HALLITUKSEN KOKOUS 20.6.2007

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 5/2007 HALLITUKSEN KOKOUS 20.6.2007 1(6) Aika 13.6.2007 Paikka Läsnä Asianajotoimisto Fredman & Månsson Mikko Salo, hallituksen puheenjohtaja Une Tyynilä, pääsihteeri Matti Hietanen, hallituksen jäsen Jan Hjelt, hallituksen jäsen Salla Korhonen,

Lisätiedot

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi.

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Kivunlievitys Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Huomaa, että tämä kivunlievitysohje pätee vain, jos lapsella

Lisätiedot

Palliatiivinen yksikkö

Palliatiivinen yksikkö Palliatiivinen yksikkö Suunnittelutyöryhmän esittämä toimintamalli 18.10.2012 Eeva Rahko Työryhmä Tuomas Holma, el Päivi Lavander, yh Janne Liisanantti, el Eeva Rahko, el Juha Saarnio, oyl Anne Sivonen,

Lisätiedot

G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11.

G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11. G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11.2008 Vaasa 1 Nuoret aikuiset ja päihteet päihteiden käyttö runsaimmillaan 20

Lisätiedot

Sairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus

Sairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus REUMAA SAIRASTAVIEN HOITO JA KUNTOUTUS 27.8.2010 AIKUISTEN HOITO JA KUNTOUTUS Sairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus Markku Korpela Osastonylilääkäri TAYS:n sisätautien vastuualue/reumakeskus Reumatologian

Lisätiedot

Kuolevan lapsen kivunhoito

Kuolevan lapsen kivunhoito Kuolevan lapsen kivunhoito Jukka Pouttu Lasten ja nuorten sairaala HUS SULAT 28.01.2016 Lisää aiheesta: DUODECIM: Kuolevan potilaan oireiden hoito Käypä hoito -suositus Julkaistu: 28.11.2012 Kuolevan lapsen

Lisätiedot

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA CAMILLA EKEGREN 30.4.2015 1

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA CAMILLA EKEGREN 30.4.2015 1 GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA CAMILLA EKEGREN 30.4.2015 1 GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJA VASTAA Tertiäärisestä päihdepsykiatriasta mm kaksoisdiagnoosipotilaiden ja opioidikorvaushoitojen

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä, Järviseudun sairaalan toimipisteessä on kaksi psykiatrista

Lisätiedot

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA

TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA Perusturvalautakunta 28.4.2015 ( 39): Riihimäen seudun terveyskeskuksen yhtymähallitus

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 Suomen on aatteellinen yhdistys, jonka kotipaikka on Helsinki ja toiminta-alue koko Suomi. Vuosi 2016 on Yhdistyksen juhlavuosi, jolloin se täyttää 50 vuotta. Sitä juhlistetaan

Lisätiedot

Moniammatillinen hoitokertomus;

Moniammatillinen hoitokertomus; Moniammatillinen hoitokertomus; tavoitteena tietojen yhteiskäytt yttö yli organisaatiorajojen Marianne Eronen Lasten ja nuorten sairaala HUS Mitä moniammatillisuus on? Moniammatillisuus tarkoittaa potilaan,

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi. Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen 1 18.2.2013

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi. Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen 1 18.2.2013 Hyvinvointia työstä Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen 1 Uni, aivot stressi Sampsa Puttonen Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen 2 Sisällys 1. Uni ja aivot - unen merkitys aivoille - miten huolehtia unesta

Lisätiedot

Yleislääketieteen erikoislääkäri, päihdelääkäri Esti Laaksonen. Turun yliopisto Turun A-klinikka

Yleislääketieteen erikoislääkäri, päihdelääkäri Esti Laaksonen. Turun yliopisto Turun A-klinikka NÄYTTÖÖN PERUSTUVIEN, ALKOHOLIRIIPPUVUUTTA KOSKEVIEN HOITOMUOTOJEN SATUNNAISTETTU, VERTAILEVA TUTKIMUS: DISULFIRAAMI, NALTREKSONI JA AKAMPROSAATTI ALKOHOLIRIIPPUVUUDEN HOIDOSSA Yleislääketieteen erikoislääkäri,

Lisätiedot

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013 22.5.2013 Osallisuuden helmi Hallinnointi: Hanketta hallinnoi Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Hankkeen johtajana toimii Päijät-Hämeen

Lisätiedot

1. Yhdistyksen nimi on Moottoripyöräkerho 69 (MP69) ry. Jäljempänä yhdistyksestä käytetään nimitystä kerho.

1. Yhdistyksen nimi on Moottoripyöräkerho 69 (MP69) ry. Jäljempänä yhdistyksestä käytetään nimitystä kerho. Moottoripyöräkerho 69 (MP69) ry:n säännöt 1. Yhdistyksen nimi on Moottoripyöräkerho 69 (MP69) ry. Jäljempänä yhdistyksestä käytetään nimitystä kerho. 2. Kerhon kotipaikka on Helsinki. 3. Kerhon tarkoituksena

Lisätiedot

Mälläistentie 137, 32440 ALASTARO (puh. 02 76 41 492 Mirja Liukas, majoitusmahdollisuus)

Mälläistentie 137, 32440 ALASTARO (puh. 02 76 41 492 Mirja Liukas, majoitusmahdollisuus) 1/5 Vuosikokouksen 2014 esityslista SAKSIN SUKUSEURA RY:N VUOSIKOKOUS :n jäsenet ja suvun toiminnasta kiinnostuneet toivotetaan tervetulleiksi yhdistyksen sääntömääräiseen vuosikokoukseen. Kokoukselle

Lisätiedot

Itsemääräämiskyvyn arviointi 7.5.2014 Turku. Esa Chydenius Johtava psykologi, psykoterapeutti VET Rinnekoti-Säätiö

Itsemääräämiskyvyn arviointi 7.5.2014 Turku. Esa Chydenius Johtava psykologi, psykoterapeutti VET Rinnekoti-Säätiö Itsemääräämiskyvyn arviointi 7.5.2014 Turku Esa Chydenius Johtava psykologi, psykoterapeutti VET Rinnekoti-Säätiö Mitä on alentunut itsemääräämiskyky? (8 ) Tuesta huolimatta: Ei kykene tekemään sosiaali-

Lisätiedot

Kivun lääkehoidon seuranta. Lääkehoidon päivä 19.3.2015 APS-kipuhoitaja Päivi Kuusisto

Kivun lääkehoidon seuranta. Lääkehoidon päivä 19.3.2015 APS-kipuhoitaja Päivi Kuusisto Kivun lääkehoidon seuranta Lääkehoidon päivä 19.3.2015 APS-kipuhoitaja Päivi Kuusisto fifthvital singn viides elintärkeä toiminto Pulssi Hengitys Kehonlämpö, Diureesi RR K i p u Kivunhoidon portaat. mukaillen

Lisätiedot

AKUUTTI KIPU KROONINEN KIPU. varoitussignaali uhkaavasta kudosvauriosta tai sen etenemisestä. on sairaus sinällään

AKUUTTI KIPU KROONINEN KIPU. varoitussignaali uhkaavasta kudosvauriosta tai sen etenemisestä. on sairaus sinällään AKUUTTI KIPU varoitussignaali uhkaavasta kudosvauriosta tai sen etenemisestä usein taustalta löytyy selkeä syy ja myös menestyksellinen hoito KROONINEN KIPU on sairaus sinällään patofysiologinen tila,

Lisätiedot

ISSN 0784-2503 1/2007. 100. Monirunkovenelehti. Otteita vuosien varrelta. proaprojekti etenee

ISSN 0784-2503 1/2007. 100. Monirunkovenelehti. Otteita vuosien varrelta. proaprojekti etenee ISSN 0784-2503 6 1/2007 Kaikkien aikojen 100. Otteita vuosien varrelta proaprojekti etenee Martin Hildebrand PUHEENJOHTAJAN P A L S T A Monirunkovenelehdellä alkaa olla ikää. Käsissänne on lehtemme tasan

Lisätiedot

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa

Lisätiedot

Migreeni ja työelämän triggerit

Migreeni ja työelämän triggerit Migreeni ja työelämän triggerit Suomen Migreeniyhdistyksen projektissa Oli päätavoitteina: Saada tietoa työn triggereistä eli migreenikohtauksille altistavista tekijöistä työssä ja työolosuhteissa Laatia

Lisätiedot

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 2/2005 HALLITUKSEN KOKOUS 3.2.2005

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 2/2005 HALLITUKSEN KOKOUS 3.2.2005 1(6) Aika 3.2.2005 Paikka Läsnä Poissa Ravintola Teatteri, Helsinki Janne Nyman, hallituksen puheenjohtaja Salla Tuominen, pääsihteeri Matti Hietanen, hallituksen jäsen Suvi Hirvonen, hallituksen jäsen

Lisätiedot

Tiina Saloranta 16.5.2012. Uranushoitokertomuksen. käyttöönoton tuloksia, Case HUS

Tiina Saloranta 16.5.2012. Uranushoitokertomuksen. käyttöönoton tuloksia, Case HUS Tiina Saloranta 16.5.2012 Uranushoitokertomuksen käyttöönoton tuloksia, Case HUS Uranus-potilastietojärjestelmät Uutta Mirandassa hoitokertomus lääkitys ja reseptit määräykset ja ohjeet hoitotaulukko hakukone

Lisätiedot

Mini-interventio erikoissairaanhoidossa. 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto

Mini-interventio erikoissairaanhoidossa. 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto Mini-interventio erikoissairaanhoidossa 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto Kuuluuko interventio erikoissairaanhoitoon? - Sairaalassa potilaiden tulosyyn taustalla usein päihteiden käyttö (n. 20 %:lla

Lisätiedot

Paula Lappi 25.9.2012. Lääkekello palvelu Mikkelin Seudun kotihoidossa

Paula Lappi 25.9.2012. Lääkekello palvelu Mikkelin Seudun kotihoidossa Paula Lappi 25.9.2012 Lääkekello palvelu Mikkelin Seudun kotihoidossa Elektroninen lääkeannostelija - lääkekello Lääkekello: Lääkelokerikot 14 tai 28 ottokertaa: = ohjelmoitava dosetti, jonka kansialuetta

Lisätiedot

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 9. 3. 2 0 1 Vaikeavammaisten yksilöllisen kuntoutusjakson standardi Uudistustyön tavoitteena oli rakentaa intensiivisesti

Lisätiedot

Miksi perhekeskeistä hoitoa tarvitaan terveydenhuollossa?

Miksi perhekeskeistä hoitoa tarvitaan terveydenhuollossa? Miksi perhekeskeistä hoitoa tarvitaan terveydenhuollossa? 5.4.2011 Professori, TtT Eija Paavilainen Tampereen yliopisto/etelä-pohjanmaan sairaanhoitopiiri Mistä asioista puhutaan? perhehoitotyö= perhekeskeinen

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

Sädehoitoon tulevalle

Sädehoitoon tulevalle Sädehoitoon tulevalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sädehoitoyksikkö Päivitys 10//2015 Päivittäjä MM, mi Tämä opas on selkokielinen. Saat siitä tietoa helposti ja nopeasti. Ohjeen laatinut: Satakunnan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

Traumapotilaan kivunhoidon haasteet. - Kivunhoidon suunnittelu ja toteutus traumatologian vuodeosastolla

Traumapotilaan kivunhoidon haasteet. - Kivunhoidon suunnittelu ja toteutus traumatologian vuodeosastolla Traumapotilaan kivunhoidon haasteet - Kivunhoidon suunnittelu ja toteutus traumatologian vuodeosastolla Traumatologian vos TD4/TB4 N. 90% potilaista tulee päivystyspotilaina, ympäri vuorokauden Tapaturmapotilaat

Lisätiedot

LIITE I. Tieteelliset päätelmät ja perusteet myyntilupien ehtojen muuttamiselle

LIITE I. Tieteelliset päätelmät ja perusteet myyntilupien ehtojen muuttamiselle LIITE I Tieteelliset päätelmät ja perusteet myyntilupien ehtojen muuttamiselle Tieteelliset päätelmät - Vieroitusoireyhtymä: Effentora-/Actiq-valmisteiden käyttöön on liittynyt 54 tapausta, joissa potilaalla

Lisätiedot

Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala

Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala POTILAAN VALMISTAUTUMISEN TULEE ALKAA VIIMEISTÄÄN KUN LÄHETE TYKSIIN TEHDÄÄN Kaikki konservatiiviset keinot käytetty Potilaalle annetaan

Lisätiedot

Suomen Kliinisen Fysiologian Yhdistys r.y. Jäsenkirje 1/2014. Sisällys

Suomen Kliinisen Fysiologian Yhdistys r.y. Jäsenkirje 1/2014. Sisällys 1 Suomen Kliinisen Fysiologian Yhdistys r.y. Jäsenkirje 1/2014 Sisällys 1. Puheenjohtajan palsta 2. Tulevia koulutustilaisuuksia 3. Yhteistyökumppanin tiedotus, Spira Oy Hallituksen kokouksen esityslistalle

Lisätiedot

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma ja palvelusuunnitelma Ideaalitilanne on, että palvelusuunnitelma ja kuntoutussuunnitelma tukevat toisiaan palvelujen järjestämisessä. Niiden

Lisätiedot

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Työllistymistä edistävää monialaista yhteispalvelua (TYP) koskeva laki (1369/2014) tuli täysimääräisesti voimaan

Lisätiedot

EFFENTORA - LÄÄKE SYÖVÄN LÄPILYÖNTIKIVUN HOITOON POTILAAN JA OMAISEN OPAS

EFFENTORA - LÄÄKE SYÖVÄN LÄPILYÖNTIKIVUN HOITOON POTILAAN JA OMAISEN OPAS EFFENTORA - LÄÄKE SYÖVÄN LÄPILYÖNTIKIVUN HOITOON POTILAAN JA OMAISEN OPAS bukkaalinen fentanyylitabletti Sinulle on määrätty Effentora -lääkettä syövän läpilyöntikipukohtausten hoitoon. Tämän esitteen

Lisätiedot

Tulevaisuuden lääkkeet päihdetyössä. Petri Hyytiä Kansanterveyslaitos Mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osasto

Tulevaisuuden lääkkeet päihdetyössä. Petri Hyytiä Kansanterveyslaitos Mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osasto Tulevaisuuden lääkkeet päihdetyössä Petri Hyytiä Kansanterveyslaitos Mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osasto Alkoholismin lääkehoito Alkoholiriippuvuus on krooninen sairaus Psykososiaalisilla hoidoilla

Lisätiedot

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KUNTOUTUSTARVESELVITYKSEN PALVELULINJA Voimassa 1.1.2011 alkaen SISÄLLYS Sivu I YLEISET PERIAATTEET Kuntoutustarveselvitys...1

Lisätiedot

LIITE 2. VAARATAPAHTUMIEN RAPORTOINTI (HAIPRO) PPSHP:SSÄ 2010

LIITE 2. VAARATAPAHTUMIEN RAPORTOINTI (HAIPRO) PPSHP:SSÄ 2010 LIITE 1. POTILASPALAUTE VUOSINA 2006 2010 Palautemäärät 2010 Vuosi Spontaanin palautteen määrä kpl (luvut sis. myös sähköisen palautteen) 2006 2454 2007 2278 2008 1766 2009 1894 2010 1614 LIITE 2. VAARATAPAHTUMIEN

Lisätiedot

ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90

ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90 1 Yli 65-vuotias ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90 85 80 Mittari alkoholin käytön itsearviointiin 75 70 65 2 Tämän mittarin tarkoituksena on auttaa Sinua arvioimaan alkoholin käyttöäsi. Alkoholin käyttöä olisi

Lisätiedot

Vuoden 2016 kurssit. Sopeutumisvalmennuskurssit Avomuotoiset teemakurssit Avomuotoiset MS-kurssit

Vuoden 2016 kurssit. Sopeutumisvalmennuskurssit Avomuotoiset teemakurssit Avomuotoiset MS-kurssit Vuoden 2016 kurssit Sopeutumisvalmennuskurssit Avomuotoiset teemakurssit Avomuotoiset MS-kurssit Vuoden 2016 kurssit Neuroliiton Avokuntoutus Aksoni tarjoaa valtakunnallisesti ryhmämuotoisia sopeutumisvalmennuskursseja

Lisätiedot

Optimimalli. Viitasaari 06.03.14

Optimimalli. Viitasaari 06.03.14 Optimimalli Viitasaari 06.03.14 TYÖRYHMÄ 1 PREVENTIO / X Seniorikeskus / pysäkki X Vertaisryhmät - päivärytmi TYÖIKÄISET SAIRASTUNEET: työn jatkajan harkinta, omat ryhmät / vertaistuki X Erityisesti yksin

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Sivu 1/5 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Yleistä MLL Meilahden yhdistys ry () on keskoslasten ja heidän vanhempiensa ja muiden läheistensä sekä keskosten kanssa työskentelevien oma yhdistys. Yhdistyksen tavoitteena

Lisätiedot

Neuropaattinen kipu. Yleislääkäripäivät 26.11.2010 Maija Haanpää dosentti, neurologi KuntoutusORTON, Etera ja HYKS, Neurokirurgian klinikka

Neuropaattinen kipu. Yleislääkäripäivät 26.11.2010 Maija Haanpää dosentti, neurologi KuntoutusORTON, Etera ja HYKS, Neurokirurgian klinikka Neuropaattinen kipu Yleislääkäripäivät 26.11.2010 Maija Haanpää dosentti, neurologi KuntoutusORTON, Etera ja HYKS, Neurokirurgian klinikka Lähtökohta Onko neuropaattisen kivun käsite tuttu? Miten yleinen

Lisätiedot

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1 GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1 NEUROPSYKIATRIAN OSASTO 21 MUUTTO PSYKIATRIAKESKUKSEEN MARRASKUUSSA 2016 Neuropsykiatrisia potilasryhmiä:

Lisätiedot