Sairaanhoitopiirit perustettiin neljännesvuosisata

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sairaanhoitopiirit perustettiin neljännesvuosisata"

Transkriptio

1 1/kesäkuu 2015 Rintasyöpäpotilaille laadukasta hoitoa Varsinais-Suomessa s. 4 Tyksin palvelut koko maakuntaan s. 6 uudesta toiminnasta hyviä kokemuksia Loimaalla s. 12 En dag i veckan viker Marko Vesanen för Vasa s. 20

2 Varsinais-Suomen laajuinen yliopistosairaala O-P Lehtonen Sairaanhoitopiirin johtaja Direktör för sjukvårdsdistriktet Sairaanhoitopiirit perustettiin neljännesvuosisata sitten järjestämään jäsenkuntiensa asukkaille laissa määrätty erikoissairaanhoito. Perusteena muutokselle oli turvata erikoissairaanhoidon osaaminen ja siihen tarvittavat investoinnit riittävän suurelle väestöpohjalle. Muiden sosiaali- ja terveysalan toimijoiden mukana sairaanhoitopiiritkin joutuivat 1990-luvun alun lamassa nopeaan sopeutukseen. Rakenteiden muuttamiseen ei ollut aikaa, vaan nopeat kustannuksia alentavat ratkaisut tehtiin juustohöylällä, osin myös palkkoihin kajoamalla. Sairaanhoitopiirissämme teimme toki vähän myöhemmin tehokkuutta parantavia muutoksia: Turun kuvantaminen ja laboratorio yhdistyivät sairaanhoitopiiriin, ja monien selvityshankkeiden tuloksena mm. Kirurgisen sairaalan fuusio Tyksiin toteutui myöhemmin vuonna Suomen talouden elpyminen 1990-luvun lopulla paransi osaltaan erikoissairaanhoidonkin palveluiden saatavuutta, mutta sekään ei riittänyt. Hoitojonot pitenivät, ja niissä oli suurta alueellista vaihtelua. Seuraavan vuosikymmenen alussa toteutettu Kansallinen terveysprojekti paransi etupäässä erikoissairaanhoidon toimintamahdollisuuksia. Luotiin hoitotakuulainsäädäntö. Tästä huolimatta erikoissairaanhoidon käytössä ja tuottavuudessa oli edelleen suuria eroja sairaanhoitopiirien välillä. Varsinais-Suomen erikoissairaanhoitopainotteinen toimintatapa jatkui vuodesta toiseen. Valitettavasti perusterveydenhuollon toimintakyky rapautui samalla uhkaavasti osassa maata, eikä se aina pystynyt vastaamaan väestön tarpeeseen meilläkään. Muutimme edelleen rakennettamme 2000-luvulla, loimme maakunnan kattavan psykiatrian toimialueen ja liitimme kaikki sairaanhoidolliset palvelut samaan liikelaitokseen. Turunmaan sairaalan liikelaitos haki omaa toimintamalliaan kiinteässä yhteydessä perusterveydenhuoltoon. Viimeisen viiden vuoden aikana olemme koonneet perinteisessä yliopistosairaalassa toimineet klinikat pienet sairaalat potilaan tarpeiden mukaisesti toimialueiksi. Tämä muutos tuottaa nyt sekä toiminnallisesti että taloudellisesti hyvää tulosta. Lisäksi meillä on maakunnan kattava ensihoidon ja yhteispäivystyksen liikelaitos, joka vastaa kansalaisen kiireelliseen terveydenhuollon tarpeeseen. 2 Ett universitetssjukhus för hela Egen Sjukvårdsdistrikten grundades för ett kvartsekel sedan för att tillhandahålla den i lagen föreskrivna specialiserade sjukvården åt medlemskommunernas invånare. Med förändringen ville man trygga specialistkunnandet och de investeringar som fordrades på ett tillräckligt stort befolkningsunderlag. Lågkonjunkturen i början 1990-talet tvingade sjukvårdsdistrikten i likhet med social- och hälsovårdsbranschens övriga aktörer till snabb anpassning. För strukturförändringar fanns ingen tid. De snabba kostnadssänkande lösningarna gjordes i stället med osthyveln, delvis också genom att ge sig på lönerna. Inom sjukvårdsdistriktet gjorde vi lite senare visserligen också förändringar som förbättrade effektiviteten: avbildnings- och laboratorietjänsterna i Åbo anslöts till sjukvårdsdistriktet och som resultat av många utredningsprojekt kunde bland annat kirurgiska sjukhusets fusion med Åucs förverkligas senare under Den finländska ekonomins återhämtning i slutet av 1990-talet bidrog till att även förbättra specialistvårdstjänsternas tillgänglighet, men inte ens det räckte till. Vårdköerna blev längre och de regionala variationerna var stora. Det nationella hälsoprojektet i början av följande decennium förbättrade i första hand den specialiserade sjukvårdens verksamhetsmöjligheter. Vårdgarantilagstiftningen skapades. Trots det fanns det fortfarande stora skillnader mellan sjukvårdsdistrikten i den specialiserade sjukvårdens användning och produktivitet. Egentliga Finlands specialistvårdsinriktade verksamhetssätt fortsatte från år till år. I delar av landet höll primärvårdens handlingskraft tyvärr samtidigt på att tackla av på ett hotfullt sätt. Inte heller hos oss klarade den av att alltid och överallt svara på befolkningens behov. Vi fortsatte förändra strukturerna på 2000-talet. Vi skapade ett psykiatriskt verksamhetsområde som täckte hela landskapet och anslöt alla sjukvårdstjänster till samma affärsverk. Affärsverket för Åbolands sjukhus sökte sin egen verksamhetsmodell i nära förbindelse med primärvården. Under de fem senaste åren har vi samlat klinikerna, de små sjukhusen, som verkat inom det traditionella universitetssjukhuset till verksamhetsområden enligt patientens behov. Den här förändringen producerar nu gott resultat såväl funktionellt som ekonomiskt. Utöver det har vi ett affärsverk för den prehospitala akutvården och samjouren som täcker landskapet och svarar på medborgarens behov av brådskande vård. Vid årets början fogade vi tre nya sjukhus till det förnyade Åucs: Åucs Vakka-Suomi sjukhus, Åucs Loimaa sjukhus och Åucs Salo sjukhus. Nu kan vi bättre än tidigare verka enligt lagens ursprungliga tanke om ett enhetligt anordnande av specialiserad sjukvård. Tjänsternas tillgänglighet fås att bättre svara på befolkningens behov och sjukfrekvens. Den 19.5 godkände vår styrelse att för-

3 Kuluvan vuoden alusta liitimme uudistettuun Tyksiin kolme uutta sairaalaa: Tyks Vakka-Suomen, Tyks Loimaan ja Tyks Salon sairaalat. Nyt pystymme entistä paremmin toimimaan erikoissairaanhoitolain alkuperäisen ajatuksen mukaisesti yhtenäisenä erikoissairaanhoidon järjestäjänä siten, että palveluiden saatavuus saadaan vastaamaan paremmin väestön palveluiden tarvetta ja sairastavuutta. Hallituksemme hyväksyi osaltaan Tyks Vakka-Suomen ja Tyks Loimaan sairaaloita koskevan muutoksen esittämisen valtuustolle: yhdistämme sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastot. Potilasta ei tarvitse siirtää hoidon edetessä osastolta toiselle. Kotiin tähtäävä kuntoutus on mukana alusta lähtien potilaan hoidossa. Yliopistosairaalan paras tietämys on terveyskeskuksen käytössä. Historian kehityskulun valossa nyt kehittämämme Vakka-Suomen ja Loimaan malli näyttää sellaiselta, minkä tapaiseksi Suomen järjestelmää olisi ehkä pitänyt alun perin luoda erikoissairaanhoitolain säätämisen aikoihin. Aikaa siitä on kulunut paljon, ja tullemme siksi muutoksen toimenpanovaiheessa kohtaamaan lukuisia käytännön vaikeuksia. Meidän on vain sitkeästi työskenneltävä voittaaksemme nämä esteet, koska olemme löytäneet lupaavan ratkaisun erikoissairaanhoidon tasaisen saatavuuden varmistamiseen, toimintakulujemme kasvun hillitsemiseen ja perusterveydenhuollon toimintaedellytysten turvaamiseen. SISÄLLYSLUETTELO Varsinais-Suomen laajuinen yliopistosairaala....2 Ett universitetssjukhus för hela Egentliga Finland...2 Rintasyöpäpotilaille laadukasta hoitoa Varsinais-Suomessa...4 Entiset aluesairaalat ovat nyt osa Tyksiä...6 Yksi sairaala ja sote-uudistus...7 Lähipalvelulautakunta rakentaa siltaa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välille....8 Sairaalan vuodeosaston uudistus on Loimaan kärkihanke...9 Sairaanhoitopiiri ja kunnat suunnittelevat vuodeosastojen yhdistämistä...10 Yhteiset vuodeosastot hyödyttäisivät potilaita Loimaan mallia rakennetaan luottamuksen hengessä Gastrokirurgiaa keskitetty Loimaalle Tyks Vakka-Suomen sairaala lisää ja kehittää päiväkirurgiaa...14 Naistenklinikka hoitaa naisia, miehiä ja perheitä...15 Lähisairaalassa on helppo käydä...16 Sairaala säilyy sitä kehittämällä...16 Lähisairaalassa on yliopistosairaalan hoitokäytännöt...17 Uutta toimintaa:kiertävä magneettikuvausrekka...18 Marko Vesanen viker en veckodag för hematologin i Österbotten Vaasan veri ei vapise,turun tuki on turvana Asiakasraatitoiminta alkoi Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä...23 Tyksin T3-sairaalahankkeen suunnittelijat valittu Musiikin mielihyväpatteristo aivoinfarktipotilaiden kuntoutukseen...24 Perustutkija ja kliinikko samassa persoonassa Hoitojen ja hoitoympäristön turvallisuutta kehitetään koko ajan Koulutus koituu potilaan eduksi...28 Uutta puhtia lääkärien ja hammaslääkärien erikoistumiskoulutukseen...29 Pysäköinti muuttuu Tyksin Kantasairaalan alueella...30 Turun lääkärihelikopteri uusiin tiloihin...31 Tyks tutkii ja hoitaa -yleisöluentosarja vakuutti kuulijansa...32 tliga Finland ändringen som gäller Åucs Vakka-Suomi sjukhus och Åucs Loimaa sjukhus föredras för fullmäktige: vi förenar sjukhusens och hälsocentralernas vårdavdelningar. Då vården framskrider behöver patienten inte flyttas från en avdelning till en annan. Rehabilitering med hemmet som målsättning ingår i patientvården redan från början. Universitetssjukhusets främsta kunskaper står till hälsocentralens förfogande. I historiens sken framstår modellen vi utvecklat för Vakka-Suomi och Loimaa som den typ av system man kanske från början borde ha gått in för att skapa då lagen om specialiserad sjukvård stiftades. Lång tid har förflutit sedan dess och därför kommer vi antagligen att stöta på många praktiska svårigheter då förändringen ska verkställas. Det gäller för oss att jobba ihärdigt för att övervinna hindren, för vi har hittat en lovande lösning till hur jämn tillgång till specialiserad sjukvård kunde säkras, våra verksamhetskostnaders ökning tyglas och primärvårdens verksamhetsförutsättningar tryggas. TOIMITUSTIEDOT Lasaretti - Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin tiedotuslehti sidosryhmille. Informationsblad för Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikts intressentgrupper. 15. vsk. Ilmestyy 2 kertaa vuonna JULKAISIJA: Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, PL 52, Turku. Puh SähköPOSTI: PÄÄTOIMITTAJA: Olli-Pekka Lehtonen. TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ: Esa Halsinaho. TOIMITUSKUnTA: Olli-Pekka Lehtonen (pj.), Esa Halsinaho, Anne Hedman, Hannele Heine, Päivi Nygren ja Samuli Saarni. TOIMITTAJAT: Kristiina Andreasson, Mathias Luther (Inter Folia Press), Marjo Peltoniemi ja Tuula Vainikainen. TAITTO: Letterhead PainOPAIKKA: Painotalo Painola, Kaarina, OSOITELÄhTEET: Varsinais-Suomen, Vaasan ja Satakunnan sairaanhoitopiirit, Terveystoimittajat ry. OSOITTEEnMUUTOKSET: Puh , sähköposti ISSN Kansi: Erikoislääkäri Riku Kiviranta, erikoistuva lääkäri Iida Stenström ja amanuenssi Pernilla Hollmén lääkärikierrolla A-sairaalan endokrinologian osastolla. Kuva: Marjo Peltoniemi 3

4 Rintasyöpäpotilaille laadukasta hoitoa Varsinais-Suomessa 4 Teksti ja kuva Marjo PELTONIEMI Plastiikkakirurgian erikoislääkäri ja Tyksin plastiikka- ja yleiskirurgian klinikan vastuualuejohtaja Ilkka Koskivuo kertoo, että rintasyövän hoitotulokset ovat Suomessa maailmanlaajuisesti huippuluokkaa ja Turussa vielä valtakunnan tasolla hieman muita suuria kaupunkeja paremmat. Rintasyöpä on yleinen sairaus ja naisten yleisin syöpä: joka yhdeksäs suomalainen nainen sairastuu siihen elinaikanaan. Ennuste on kuitenkin hyvä, sillä 90 % potilaista on taudittomia viiden vuoden seurannan jälkeen. Hyvästä ennusteesta huolimatta se on korkean ilmaantuvuutensa vuoksi yksi yleisimmistä työikäisten naisten kuolinsyistä alkoholi- ja verenkiertoelinsairauksien ohella. Ilkka Koskivuo uskoo, että yksi syy Turun muuta maata parempiin tuloksiin on, että Varsinais-Suomessa mammografisia seulontoja on aikaisemmin ulotettu laajempiin ikäluokkiin kuin muualla Suomessa. Varhainen diagnoosi parantaa tuloksia. Mikään ei ole niin kallista kuin loppuvaiheen levinneen syövän hoito, Koskivuo selventää. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiriin tulee vuodessa yli 500 uutta rintasyöpäpotilasta, joista kaikki leikataan. Kirjo on alle 30-vuotiaista nuorista naisista satavuotiaisiin vanhuksiin, mutta suurin sairastumisriski ajoittuu myöhempään keski-ikään ja vanhuuteen. VSSHP:ssä rintasyövän leikkaushoito on keskitetty Tyksin kantasairaalaan laadukkaan ja yhdenvertaisen hoidon takaamiseksi. Entistä säästävämpää kirurgiaa Varsinais-Suomen potilaat tulevat pääsääntöisesti hoitoon Tyksiin. Suomessa rintasyövän ammattilaisporukka on yhtenäinen eikä kilpaile keskenään. Yhteistyötä ja toiminnan kehittämistä edistetään muun muassa yhteisillä tapaamisilla ja koulutuksilla, Koskivuo kertoo. Perinteisesti rintasyöpäleikkaukset ovat olleet kudoksia poistavia ja amputoivia eli rinta on poistettu tai on tehty rintojen osapoistoja. Nykyään mukaan on tullut entistä enemmän rekonstruktiivinen puoli eli samalla, kun rinta poistetaan, se voidaan korjata. Suomessa uusi rinta tehdään useimmiten potilaan omasta kudoksesta. Leikkaushoito on mennyt koko ajan säästävämpään suuntaan: nykyisin jo yli puolelle potilaista tehdään säästävä rinnan osapoistoleikkaus. Rintasyöpäleikkaukseen sisältyy kainalon imusolmukkeiden poisto, jos kainalossa on etäpesäkkeitä. Edelleen kehitetään ja pohditaan, että voisiko kainaloleikkauksen tehdä säästävämmin, sillä joillekin potilaille imusolmukkeiden poistaminen kainalosta saattaa aiheuttaa imutievaurion ja erilaisia haittoja kuten käsiturvotusta. Tyksissä on kehitetty tähän korjausleikkaus, jossa tehdään vatsan ylimääräisestä ihosta ja rasvakudoksesta uusi rinta ja samalla voidaan ottaa siirteeseen mukaan imusolmukkeita ja siirtää ne kainaloon arpikudoksen tilalle. Toimenpide elvyttää yläraajan imunestekiertoa, ja jotkut potilaista ovat päässeet sen avulla tukihihasta eroon. Kyseessä on Koskivuon mukaan maanlaajuisesti iso juttu. Erikoisosaamista ja moniammatillista tiimityötä Rintasyöpähoito vaatii erikoisosaamista ja se on moniammatillista tiimityötä parhaimmillaan. Tyksissä erikoisalojen lääkärit, kirurgian poliklinikan rintahoitaja ja röntgenhoitajat kokoontuvat viikoittain yhteiseen palaveriin ja suunnittelevat potilaan hoidon yksilöllisesti. Samalla katsotaan tarvitseeko potilas lisätutkimuksia. Kuvantamisesta vastaa radiologi ja patologi puolestaan tutkii kudosnäytteet. Leikkaus tehdään usein plastiikka- ja yleiskirurgien yhteistyönä. Leikkauksen jälkeen potilas

5 Henna Junttila on kiitollinen saamastaan hyvästä hoidosta ja toivoo, että potilaat saisivat entistä paremmin ohjeistusta, tietoa, ohjausta vertaistukeen sekä perusteluja leikkausmuodon valintaan. Kuvassa myös häntä hoitanut erikoislääkäri Ilkka Koskivuo. menee syöpäklinikalle, jossa häntä hoitavat syöpätautien erikoislääkärit. Useimmat potilaat saavat rintasyövän uusiutumista estäviä liitännäishoitoja. Perinnöllisyyslääketiede, jossa selvitetään rintasyövän periytyvyyttä, on oma lukunsa. Sairastuminen on usein Koskivuon mukaan naiselle pysäyttävä kokemus. Kaikenlainen tiedon ja tulosten odottaminen on yleensä ahdistavaa. Viiveet pyritään minimoimaan ja potilas hoitamaan yhden luukun periaatteella, mitä potilaatkin arvostavat. Välillä tulee ruuhkahuippuja, mutta jonot ovat pysyneet kohtuullisina. Sairaalassaoloaika on lyhentynyt, sillä nykyisin rintasyövän perusleikkaukset hoidetaan useimmiten päiväkirurgisena. Syöpä voitettiin hyvällä hoidolla Naantalilaista Henna Junttilaa, 56, kohtasi suru, kun hänen poikansa kuoli autotiin kasvain ja toisessa piti ottaa lisää Ensimmäisessä leikkauksessa poistetonnettomuudessa vuoden 2010 kesällä. varmuusmarginaalia ympäriltä. Leikkaushaavojen kesällä parannuttua alkoivat Pian sen jälkeen hän tunsi rinnassaan peukalonpään kokoisen kyhmyn, jonka sytostaattihoidot. Niiden sivuvaikutuksena hän nimesi surukyhmyksi. Kun se ei tuli toimintakyvyn alenemista ja pistelyä. hävinnyt, vaan kasvoi, siitä otettiin seuraavana vuonna neulanäytteet, joiden dot, jotka kestivät lokakuuhun. Niiden Syksyllä alkoivat hyvin sujuneet sädehoi- perusteella kasvain tulkittiin vaarattomaksi. Henna pääsi syksyllä 2012 jouk- Silloin tipahdin: kaikki voimat meni- jälkeen alkoivat hormonihoidot. kotarkastukseen, jossa kasvain kiinnitti vät ja niveliä särki. Hakeuduin lopulta uudelleen huomion, ja sitä lähdettiin yksityisvastaanotolle pyytämään hormoneiden lopettamista. Samassa yhteydessä tutkimaan tarkemmin. Tyksistä ei tullut heti kutsua leikkaukseen, vaan tarvittiin tutkittiin leikkaushaavaan tullut kovettuma ja näytteistä kävi ilmi, että syöpä vielä lisänäytteitä. Tammikuussa 2013 rinta avattiin paikallispuudutuksessa ja oli uusitutunut. Pääsin nopeasti uuteen silloin kasvain oli jo reilun ankanmunan leikkaukseen. Minulle tehtiin korjaava kokoinen. Muutaman viikon päästä tuloksista todettiin kasvain pahanlaatuiseksi omasta kudoksesta. Nyt olen toipunut, leikkaus, jossa uusi rinta rakennettiin ja aggressiiviseksi. Ja siitä käynnistyi kiitollinen jokaisesta päivästä ja tunnen varsinainen hoitorumba kuten Henna itseni pitkästä aikaa terveeksi, Henna tiivistä hoitojaksoa kuvaa. kertoo. 5

6 6 Hoitokäytännöt yhdenmukaistuvat ja hoitoon pääsy nopeutuu Entiset aluesairaalat ovat nyt osa Tyksiä Teksti ESA HALSINAHO Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin aluesairaaloina aiemmin toimineet Salon, Loimaan ja Vakka-Suomen sairaalat kuuluvat nyt kiinteästi Turun yliopistolliseen keskussairaalaan, kun ns. Yksi sairaala projektissa luotu organisaatiomalli otettiin käyttöön vuoden 2015 alusta. Muutos ei koske Turussa sijaitsevaa Turunmaan sairaalaa, joka jatkaa erillisenä liikelaitosmuotoisena sairaanhoitopiirin sairaalana. Käytännössä uudistus tarkoittaa, että Tyksissä vuonna 2013 käyttöön otettu hoitolinjaorganisaatio ulottuu nyt myös Salon, Loimaan ja Vakka-Suomen sairaaloihin. Muutoksen yhteydessä lakkautettiin alueellisen erikoissairaanhoidon johtokunta ja sen tilalle perustettiin uusi lähipalvelulautakunta. Aluesairaaloista tuli lähisairaaloita, jotka tarjoavat jatkossa yhä enemmän sellaisia tutkimuksia, hoitopalveluita ja toimenpiteitä, joita kansalaiset tarvitsevat usein. Harvemmin tarvittavia ja vaativimpia hoitoja keskitetään Tyksin Kantasairaalaan ja Kirurgiseen sairaalaan. Sairaalassa annettaviin hoitoihin vaikuttaa myös vuoden alussa voimaan astunut päivystysasetus, joka rajoittaa lähisairaaloissa tehtäviä toimenpiteitä. Salossa myös raskaampaa kirurgiaa Tkenkonivelkirurgiaa ja hieman raskaampaa pehmytosakirurgiaa tehdään jatkossa myös Salon sairaalassa, jossa synnytykset jatkuvat poikkeusluvalla vuoden 2017 kesään saakka. Synnytysten takia Salossa pitää olla uuden päivystysasetuksen mukaiset leikkaussali- ja päivystysvalmiudet joka tapauksessa. Loimaan ja Vakka-Suomen sairaaloissa kirurgista takapäivystystä vaativia leikkauksia ei enää tehdä, mutta päiväkirurgiset toimenpiteet lisääntynevät niissä entisestään. Tyksin hoitolinjaorganisaatio käsittää kahdeksan toimialuetta ja kaksi palvelualuetta, jotka jakautuvat yhteensä noin 70 vastuualueeseen tai palveluyksikköön. Aiemmin Tyks oli hallinnollisesti jaettu 20 klinikkaan, joiden sisällä potilashoito toteutettiin erikoisaloittain. Nyt vastaavaa jakoa klinikoihin ei enää ole, vaikka klinikka-sana esiintyykin joidenkin toimi- ja vastuualueiden nimissä. Toimialueet vastaavat potilaiden hoidoista ja palvelualueet tarjoavat siihen liittyviä asiantuntija- ja erikoispalveluita. Tutkimuspalveluista vastaa edelleen Tyks-Sapa-liikelaitos ja päivystyspalveluista Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitos. Potilaat hyötyvät uudistuksesta Uudistuksen avulla sairaanhoitopiiri voi tarjota potilaille aiempaa laadukkaammat hoitopalvelut taloudellisesti järkevällä tavalla, yhtenäistää hoitokäytäntöjä sekä tehdä parempaa yhteistyötä perusterveydenhuollon kanssa. Hyvin tärkeä muutos on vuodeosastojen toiminnan uudelleenorganisointi Loimaan ja Vakka-Suomen sairaaloissa. Siitä kerrotaan tarkemmin erillisessä jutussa tässä lehdessä. Potilaiden hoitoon pääsy nopeutuu ja tasaarvoistuu, koska potilas voidaan lähettää siihen sairaalaan, josta vapaa hoitoaika löytyy ensimmäisenä. Siksi esimerkiksi turkulainen tai kaarinalainen potilas voikin saada lähetteen vaikkapa Loimaan sairaalaan Tyksin Kantasairaalan sijasta. Meille kauempaa tulleet potilaat ovat monesti ihmetelleet päätymistään Loimaalle, mutta hoidon jälkeen he ovat olleet tosi tyytyväisiä, Loimaan sairaalaan koordinoiva ylilääkäri Armi Vuori kertoo. Loimaan sairaala on jo pitkään erikoistunut päiväkirurgiaan. Hyvin hiottu päiki-prosessimme sopii tähän uudistukseen loistavasti ja sitä kannattaa hyödyntää. Toinen avaintekijä on työhön sitoutunut moniammatillinen henkilökunta. Työntekijämme voivat siirtyä joustavasti esimerkiksi sairaslomalle jääneen paikalle, Vuori toteaa. Sairaaloiden lähialueiden potilaita muutos hyödyttää vähentyvänä Turkuun matkusteluna. Moni sellainen hoito, joka vaatii useita poliklinikkakäyntejä, toteutetaan jatkossa yhä useammin lähimpänä potilasta sijaitsevassa sairaalassa. Henkilöstölle iso muutos Henkilöstön osalta muutos kosketti lähes 700 työntekijää. Lähisairaaloiden lääkärit kuuluvat nyt oman erikoisalansa mukaisiin Tyksin toimi- ja vastuualueisiin. Hoitohenkilöstö työskentelee omissa sairaaloissaan joustavasti hoitaen yhden tai useamman vastuualueen potilaita. Aiemmat aluesairaaloiden johtavat ylilääkärit ovat koordinoivia ylilääkäreitä, jotka huolehtivat vastuualueiden sujuvasta yhteistyöstä omissa sairaaloissaan. Oma työni on muuttunut selvästi. Sairaalan johtavana ylilääkärinä hallinto vei suunnilleen puolet työajastani, mutta nyt koordinoivana ylilääkärinä teen vain noin 20 prosenttia hallintotyötä ja loput 80 prosenttia voin käyttää kliiniseen työhön, Vakka-Suomen sairaalan koordinoiva ylilääkäri Michal Sopyllo kertoo. Sopyllo hoitaa viikoittain kolmisenkymmentä yleis- ja gastrokirurgista potilasta. Kaksi päivää viikossa työskentelen poliklinikalla ja kaksi päivää leikkaussalissa. Toimenpiteet teen pääasiassa tähystämällä. Yhden päivän varaan hallinnolle. Tasa-arvoiset lähipalvelut väestölle Tyksin sairaalajohtaja Petri Virolaisen mukaan Tyksin toimialueorganisaation ulottaminen Saloon, Loimaallea ja Uuteenkaupunkiin on suuri toiminnallinen muutos ja se aiheuttaa monia konkreettisia muutoksia entisten aluesairaaloiden toiminnassa. Osa muutoksista tapahtunee melko vaivattomasti, mutta osa vie varmasti melkoisesti aikaa. Vaikka uusien toimintojen

7 järjestelyihin on liittynyt paljon epävarmuustekijöitä ja tiedottaminenkaan ei ole aina täysin onnistunut, on henkilöstö ottanut muutokset hyvin vastaan. Siitä heille suuri kiitos. Muutosten tavoitteena on turvata sairaaloiden toiminta tulevina vuosina ja taata tasa-arvoiset lähipalvelut koko sairaanhoitopiirin väestölle, Virolainen toteaa. Oman ylilääkärin virkansa ohella Tyksin vs. sairaalajohtajana toimi neesta Virolaisesti tuli päätoiminen Tyksin sairaalajohtaja kuntayhtymän hallituksen tekemällä päätöksellä. Turun yliopistollisen keskussairaalan sairaalayksiköt Tyks Kantasairaala (A-sairaala, T-sairaala ja U-sairaala) Tyks Kirurginen sairaala Tyks Loimaan sairaala Tyks Salon sairaala Tyks Vakka-Suomen sairaala (Paimion ja Raision sairaaloiden käyttö erikoissairaanhoidossa lopetetaan kesäkuussa 2015) Tyksin toimialueet 1. Tules (tuki- ja liikuntaelinsairaudet) 2. Sydänkeskus 3. Vatsaelinkirurgian ja urologian klinikka 4. Neuro 5. Medisiininen toimialue 6. Operatiivinen toiminta ja syöpätaudit 7. Naistenklinikka 8. Lasten ja nuorten klinikka Tyksin palvelualueet 1. Asiantuntijapalvelut 2. Totek (toimenpide-, tehohoito- ja kivunhoitopalvelut) Haavanhoitajan palveluita lisätty Tyksissä Tyksin kirurgian poliklinikan haavanhoitajatoiminta on laajentunut. Haavanhoitaja pystyy nyt aiempaa paremmin vastaamaan sekä Tyksin omilta osastoilta että perusterveydenhuollosta tuleviin haavan paikallishoitoa koskeviin kysymyksiin. Haavanhoitajan konsultaatiopuhelimeen voi soittaa arkisin klo sisäpuhelut dect-numeroon ulkopuhelut numeroon Lisäksi poliklinikalla on mahdollisuus reaaliaikaiseen etäkonsultaatioon. Yksi sairaala ja sote-uudistus Sote-uudistuksen tavoitteena on turvata kaikille yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut koko maassa. Samalla tavoitellaan nykyistä kustannustehokkaampaa ja vaikuttavampaa toimintaa. Tavoitteet ovat samat kuin meidän Yksi sairaala -projektissamme. Haaste on melkoinen kun potilaiden hoitoa pitäisi laadullisesti parantaa ja samalla vähentää kustannuksia; tehdä siis enemmän pienemmällä porukalla. Siihen ei päästä säästämällä juustohöylällä. Erikoissairaanhoidon lohkoutuminen yhä pienempiin osaamisalueisiin on johtanut siihen, että aika on ajamassa sairaalajärjestelmämme ohi. Tämä on ollut jo nähtävissä Suomessa mm. pienten sairaaloiden vaikeuksina rekrytoida lääkäreitä, ja ongelma on kasvamassa. Entiset todelliset moniosaajat eläköityvät ja tilalle on tulossa lääkäreitä, joiden osaaminen on hyvää, mutta aiempaa suppeammalla erikoisalalla. Kaikkien tarvittavien erikoisalojen palvelujen tarjoaminen vaatisi nykyisellä mallilla lääkärimäärän huomattavaa lisäämistä. Lisäksi vuoden alusta voimaan astunut päivystysasetus ei mahdollista päivystyksen järjestämistä entisellä tavalla. Asetuksen tarkoituksena on varmistaa, että päivystävässä yksikössä on turvattu entistä huomattavasti parempi ja laajempi osaaminen kaikkina vuorokauden aikoina. Kustannussyistä, mutta myös siksi, että osaavaa väkeä ei yksinkertaisesti riitä kaikkiin entisiin päivystyspisteisiin, on yksiköiden määrää vähennettävä. Tämä tarkoittaa heikennystä päivystyspalveluihin siinä mielessä, että päivystävä piste voi sijaita aiempaa kauempana. Toisaalta muutos parantaa päivystävästä yksiköstä saatavia palveluita. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin päivystystarjonta on nyt huomattavasti viime vuotta parempi. Merkittävin lisä on ympärivuorokautinen sydänpäivystys. Vaikka muutos päivystyksessä ei kohtele kaikkia samalla tavalla, kaikki voittavat. Kaikki muutokset yhdessä ovat johtaneet siihen, että palvelutarjonta ja tarve eivät kohtaa optimaalisesti. Selvitysten mukaan erikoissairaanhoitoon käytettävät resurssit vaihtelevat Suomessa kunnittain merkittävästi ja hoidoissa on suuria vaikuttavuuseroja. Erityisesti erikoissairaanhoidon kulut ovat kasvaneet kuntien kantokykyä nopeammin. Yksi sairaala -projektissa on tarkoituksena tasata palvelueroja, parantaa hoidon vaikuttavuutta ja oikea-aikaisuutta, ja siten vähentää kustannuksia hoidon laadusta tinkimättä. Tämä tarkoittaa muutoksia kaikkien alueen sairaaloiden toiminnassa. Erityisen kalliit ja erityisosaamista vaativat hoidot keskittyvät, mutta toisaalta lähisairaaloihin lisätään toimintaa, jollaista siellä ei ennen ole ollut. Esimerkkeinä tällaisista uusista palveluista käyvät nefrologian, endokrinologian, infektiotautien, keuhkosairauksien, hematologian, verisuonikirurgian, urologian ja tekonivelkirurgian polikliiniset palvelut. Ajatuksena on että harvoin tarvittavia palveluita voidaan hakea kauempaakin, mutta usein tarvittavat on hyvä saada läheltä. Palvelutarpeen määrittämisessä on isossa roolissa sairaanhoitopiirin hallituksen nimittämä lähipalvelulautakunta. jatkuu... 7

8 8...jatkoa edelliseltä sivulta Toisaalta lähisairaaloihin on vuosien aikana kertynyt osaamista, mikä olisi hyvä käyttää hyväksi. Siksi lähisairaaloihin voidaan myös keskittää tiettyjä toimintoja, mitä kaikissa muissa sairaaloissa ei ole. Esimerkkinä tällaisesta toiminnasta käy gastroenterologinen päiväkirurgia Loimaalla. Avohoitopainotteisuuden lisäys vähentää vuodeosastohoidon tarvetta. Loimaalla ja Uudessakaupungissa on siksi käynnistetty yhteinen projekti, jonka tavoitteena on perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon vuodeosastotoimintojen yhdistäminen. Hanke on ainutlaatuinen, ja nimenomaan sote-hengen mukainen. Yhteistyö perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon edustajien sekä kuntapäättäjien ja virkamiesten kanssa on sujunut erittäin hyvin. Hankkeeseen liittyy monia ongelmia, mutta niitä on ratkottu erittäin rakentavassa hengessä. Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon vuodeosastopaikkatarvetta pystytään näin merkittävästi vähentämään ja raja-aita erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä madaltuu huomattavasti. Sellaistahan ei tulisi olla lainkaan. Tämän hankkeen myötä Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirillä on mahdollisuus nousta pieneltä takamatkalta kärkeen terveydenhuollon organisaation nykyaikaistamisessa. Tärkeintä on tietysti se että muutoksella pystytään turvaamaan alueelliset lähipalvelut ja hyvä hoito myös tulevaisuudessa. Yksi sairaala -hanke etenee hyvässä hengessä. Kyseessä on kuitenkin erittäin suuri muutos, joka aiheuttaa epävarmuutta ja huolta tulevaisuudesta. Kaikki ovat yhtä mieltä siitä että Suomen terveydenhuoltojärjestelmä tarvitsee muutosta, vaikka muutostavasta ei yhteisymmärrystä tahdo syntyä. Yksi sairaala -hanke on ensimmäinen merkittävä askel perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon toimintojen yhdistämiseksi meidän sairaanhoitopiirissä. Muutoksen onnistumisen edellytyksenä on kaikkien mukanaolo. Tarvitsemme henkilökunnan, johtavien virkamiesten, poliittisten päättäjien ja ennen kaikkea palveluiden käyttäjien apua muutoksen läpiviemisessä. Toivon että kaikki lähtisivät mukaan aktiiviseen keskusteluun, siitä mitä me terveydenhuollon palveluilta tulevaisuudessa haluamme. Petri Virolainen, sairaalajohtaja, Tyks Lähipalvelulautakunta rakentaa siltaa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välille Teksti ja kuva ESA HALSINAHO Sairaanhoitopiirin uuden lähipalvelulautakunnan puheenjohtaja Juhani Nummentalo näyttää haastattelussa tyytyväiseltä mieheltä, eikä syyttä. Lähipalvelulautakunnan työ on lähtenyt hyvin käyntiin. Siinä ei ole näkynyt sellaista vastakkainasettelua, jota oli jonkin verran alueellisen erikoissairaanhoidon johtokunnassa. Myöskään puoluepolitiikka ei ole tullut esiin, vaan keskusteluja on käyty asiapohjalta, Nummentalo toteaa. Lautakunta on ehtinyt pitää omia kokouksiaan tammi-, maalis- ja huhtikuussa sekä yhden laajemman keskustelutilaisuuden 7.4. Kansalaisten kuuleminen on tärkeää. Nyt perustetut lähipalvelulautakunta ja asiakasraati ovat siihen hyviä kanavia, Juhani Nummentalo sanoo. Uudessakaupungissa. Seuraavan keskustelutilaisuuden lautakunta pitää tämän lehden ilmestymisen aikoihin 8.6. Loimaalla. Nummentalon mielestä on hyvä, että on lähdetty neuvotteluiden avulla aktiivisesti kehittämään perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyötä. Tähtäin on saada aikaan yksi terveydenhuollon kokonaisuus, eli olemme jo tekemässä omaa alueellista sote-ratkaisua. Sosiaalitoimi ei siinä ole vielä mukana, mutta se voidaan liittää mukaan, kun valtakunnalliset sote-linjaukset saadaan päätettyä.

9 Mitä lähipalvelut sitten ovat? Sitä pohdimme muun muassa huhtikuussa pidetyssä tilaisuudessa, johon osallistui myös viranhaltijoita. Perustimme työryhmän pohtimaan asiaa. Kunnilta olemme pyytäneet huhtikuussa erikseen lausuntoja lähipalveluiden määrittelystä. Loimaan lähipalveluita pohdimme kesäkuun tapaamisessa. Uskon, että meillä on siitä kesän jälkeen yhteinen näkemys. Nummentalo huomauttaa, että lähipalveluihin ei ole mitään standardia, vaan alueelliset erityispiirteet vaikuttavat siihen. Yleisesti ottaen niitä ovat usein tarvittavat toimenpiteet ja hoitopalvelut, joita tuotetaan paljon. Eräänlaiset massatuotteet, joita voidaan tuottaa monessa paikassa. Uusi toiminta on kuitenkin jo alkanut entisissä aluesairaaloissa. Työntekijät ovat olleet jonkin verran huolissaan työpaikkojen säilymisestä ja siitä, kenen työnantajan palveluksessa jatkossa ovat. Mielialat ovat kuitenkin rauhoittuneet, kun se viesti on mennyt perille, että ketään ei irtisanota, Nummentalo toteaa. Näen, että lautakuntamme rooli on toimia tiedonvälittäjänä jäsenkuntien sekä sairaanhoitopiirin hallituksen ja viranhaltijoiden välillä. Sairaalajohtaja Petri Virolainen toimii lautakunnan esittelijänä. Sihteerin ja muut tukipalvelut saamme sairaanhoitopiirin kehittämispalveluista. Millä yleisnimellä entisiä aluesairaaloita sitten pitäisi kutsua? Kyllä lähisairaala tuntuisi nyt luontevalta nimitykseltä Tyksin Salon, Loimaan ja Vakka-Suomen sairaaloille. Lautakuntamme olisi luonteva elin tämänkin asian pohtimiseen. JUHANI NUMMENTALO Juhani Nummentalo on toiminut mielenterveyshoitajana Halikon sairaalassa vuodesta Jo kouluikäisenä hän osallistui politiikkaan kokoomusnuorissa luvulla hän lähti kunnallispolitiikkaan. Vuonna 1996 Nummentalo valittiin Salon kaupunginvaltuustoon. Hän toimi kahdeksan vuotta kaupunginhallituksen puheenjohtajana ja on nyt valtuuston varapuheenjohtaja. Lisäksi hän vaikutti aikanaan Salon terveyskeskuskuntayhtymän hallituksessa ja valtuustossa. Sairaanhoitopiirissä hän on toiminut alueellisen erikoissairaanhoidon johtokunnan puheenjohtajana, jonka lakkauttamisen jälkeen hänet valittiin sen seuraajaksi tulleen lähipalvelulautakunnan puheenjohtajaksi. Kaupunginjohtaja Jari Rantala korostaa, että potilaan näkökulma täytyy pitää kärjessä. Usein tarvittavat palvelut kannattaa tuottaa lähellä, mutta harvoin tarvittavat voi hakea kauempaakin. Kaupunginjohtaja Jari Rantala: Sairaalan vuodeosaston uudistus on Loimaan kärkihanke Teksti ja kuva ESA HALSINAHO Kaupunginjohtaja Jari Rantalan mukaan Loimaalla ollaan hyvin tietoisia siitä, että kaupunki käyttää erikoissairaanhoidon palveluita suhteellisesti enemmän kuin monet muut kunnat. Meillä on kustannuksia, jotka eivät johdu väestörakenteesta tai sairastavuudesta. Erikoissairaanhoidon vuosimenomme ovat miljoonaa euroa, ja vuosikasvua on ollut jopa kymmenen prosenttia, mikä on liikaa. Meillä oli jo paljon tiedossa, mutta teettämämme ulkopuolinen selvitys täsmensi niitä. Tyksin Loimaan sairaalaan vuodeosaston uudistus on valtuustomme kärkihanke, johon sairaanhoitopiiri tuli sitten mukaan. Uudistukseen liittyy myös henkilöstövaikutuksia ja niiden osalta valmistelu on kesken. Hallituksemme on halunnut tarkempia laskelmia ja mitoituksia. Tietoa olemme saaneet hyvin, esimerkiksi valtuuston seminaarissa tämä oli keskeinen aihe. Rantalan mielestä erikoissairaanhoidossa pitää pohtia varsinkin lähipalveluita ja niiden toteuttamistapaa. Loimaalla on edustaja myös lähipalvelulautakunnassa. Vielä ei ole ollut suoraa vuoropuhelua sen kanssa. Lautakunnalla on keskeinen tehtävä esittää näkemyksiä nimenomaan lähipalveluista, Rantalaa toteaa. Vuodeosastouudistuksen taloushyödyksi olemme jo budjetoineet kuluvalle vuodelle euroa olettaen, että se toteutuisi jo syksyllä. Näyttää kuitenkin siltä, että käytännön toteutus venyy pidemmälle. Rantalaa näkee hankkeen riskeinä henkilöstöön liittyvät muutokset, potilaan edun toteutumisen ja sairaanhoitopiiristä saatavan tuen riittävyyden, tietojärjestelmien yhteensopivuuden ja keskinäisen toiminnan. Kuntanäkökulmasta meillä on kuitenkin vahva oma lähtökohta uudistukselle. Sairaanhoitopiirin kuntaneuvotteluissa tuli vahvasti esille, että vakauttamista on jatkettava päällekkäisyyksiä purkamalla, perustasoa on vahvistettava, ja jatkuva päivystys pitää järjestää jollakin tavalla jatkossakin. 9

10 Loimaalla ja Uudessakaupungissa uudenlaista yhteistyötä Sairaanhoitopiiri ja kunnat suunnittelevat vuodeosastojen yhdistämistä Teksti ESA HALSINAHO Uudenkaupungin ja Loimaan kaupungit ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri suunnittelevat yhdistävänsä Tyksin Vakka-Suomen ja Loimaan kaupunkien vuodeosastot siten, että niiden hallinnointivastuu siirtyisi kaupunkien perusterveydenhuollolle. Ajatuksena on, että potilas pysyisi samassa sängyssä, vaikka hänen hoitovastuunsa siirtyisi sairaalalta terveyskeskukselle tai päinvastoin. Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän hallitus ja Uudenkaupungin kaupunginhallitus ovat jo suunnitelman hyväksyneet. Lopullisesti suunnitelma pitää hyväksyä kuntayhtymän ja kyseisten kaupunkien valtuustoissa Ne kokoontuvat kesäkuussa. Uudessa toimintamallissa vuodeosastot olisivat yhteisosastoja, joissa olisi sekä erikoissairaanhoidon että perusterveydenhuollon lääkärin hoitovastuulla olevia potilaita, mutta kokonaisvastuu osastosta sekä potilaiden kuntoutusketjusta olisi terveys- keskuksella. Sairaanhoitopiirin erikoislääkäri olisi hoitovastuussa osastolla olevista erikoissairaanhoitoa tarvitsevista potilaista ja terveyskeskuslääkäri muista potilaista. Terveyskeskuslääkäri kuitenkin osallistuisi erikoislääkärin hoitovastuulla olevan potilaan hoitoon alusta asti. Näin erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistyön hyödyt saataisiin potilaan hoitoketjuun osastohoidon alusta asti. Vastaavasti erikoislääkärin osaaminen olisi terveyskeskuslääkärin käytettävissä hänen hoitovastuullaan olevien potilaiden hoidossa. Yhteensä viisi yhteisosastoa Uudistus vähentäisi näiden kahden sairaalan nykyiset 148 vuodeosastopaikkaa 114 paikkaan. Loimaalla vähenisi kahdeksan paikkaa (esh-paikat vähenevät 38:llä ja perustason paikat lisääntyvät 30:llä) ja Uudessakaupungissa 26 paikkaa (esh-paikat vähenevät 19:llä ja perustason paikat seitsemällä). Loimaan sairaalaan tulisi kolme yhteiskäytössä olevaa vuodeosastoa, joista yksi painottuisi sisätauteihin, toinen kirurgiaan ja kolmas geriatriaan. Sekä sisätautipainotteisella että kirurgiapainotteisella osastolla olisi 10 paikkaa erikoissairaanhoidon tarpeisiin ja 15 perustason tarpeisiin. Geriatriapainotteisella osastolla olisi 27 perustason vuodepaikkaa, eikä lainkaan erikoissairaanhoidon vuodepaikkoja. Vakka-Suomen sairaalaan muodostettaisiin kaksi yhteisosastoa. Toinen olisi sisätautipainotteinen osasto, jossa olisi 9 paikkaa erikoissairaanhoidon tarpeisiin ja 11 perustason tarpeisiin. Kirurgiapainotteisella osastolla olisi 5 paikkaa erikoissairaanhoidolle ja 12 paikkaa perustason käyttöön. Osa sh-piirin työntekijöistä kaupunkien palvelukseen Uudistuksen jälkeen sairaanhoitopiirin erikoislääkärit ja tietyt asiantuntijapalveluiden työntekijät, kuten fysioterapeutit ja sosiaali- Markus Laine: Yhteiset vuodeosastot hyödyttäisivät potilaita Teksti ja kuva ESA HALSINAHO 10 Koko 2000-luvun Loimaalla ortopedina ja viimeiset kolme vuotta va. kirurgian ylilääkärinä toiminut Markus Laine odottaa suunnitteilla olevalta vuodeosastouudistukselta paljon hyvää. Siitä tulisi suuri positiivinen muutos, jos Tyksin ja terveyskeskuksen henkilöt alkaisivat työskennellä sairaalan vuodeosastoilla yhdessä. Potilas hyötyisi, kun hän voisi siirtyä Tyksin hoidosta terveyskeskuksen vastuulle ilman sängyn vaihtoa. Tämä olisi sellainen Loimaan malli, Markus Laineen mielestä potilas hyötyy, jos hänen ei tarvitsisi siirtyä edes toiseen sänkyyn, vaikka hoitovastuu siirtyisi sairaalalta terveyskeskukselle. jonka olemme itse kehittäneet. En tiedä, että muualla olisi toteutettu samanlaista, sanoo Laine, joka teki viimeisen työpäivänsä kliinikkona helmikuun lopussa ja valmistautuu eläkeläisen rooliin. Nyt Laine on lomalla heinäkuun loppuun saakka. Hän toivoo kuitenkin, että voisi sen jälkeen järjestellä vuodeosastojen toimintaa uuteen malliin, jos valtuusto tekee siihen johtavan päätöksen. Lähtökohtana on Laineen mukaan se, että Varsinais-Suomessa on poikkeuksellisen kattava aluesairaalaverkosto, joissa hoidetaan monia sellaisia potilasryhmiä, jotka muualla hoidetaan terveyskeskuksessa. Siksi erikoissairaanhoidon kustannukset ovat kasvaneet suhteellisesti enemmän.

11 työntekijät, jatkaisivat sairaanhoitopiirin palveluksessa. Heidän työnsä vuodeosastoilla perustuisi sairaanhoitopiirin ja kaupungin välillä tehtävään yhteistyösopimukseen. Pääosa nykyisestä Loimaan ja Vakka- Suomen sairaaloiden vuodeosastojen hoitohenkilöstöstä siirtyisi kyseisten kaupunkien palvelukseen osapuolten välillä tehtävillä liikkeenluovutussopimuksilla. Liikkeenluovutuksissa on tarkoituksena sopia sairaanhoitopiirille määräaikaisesta työntekijöiden takaisinottovelvollisuudesta, mikäli kaupunki ryhtyisi järjestelemään omia toimintojaan siten, että työt päättyisivät jonkun kaupungin palvelukseen siirtyneen työntekijän osalta. Sairaanhoitopiiri arvioi alustavasti, että uudistus vähentää muutoksen kohteena olevien vuodeosastotoimintojen erikoissairaanhoidon kustannuksia yhteensä noin neljällä miljoonalla eurolla. Uusikaupunki arvioi puolestaan, että vuodeosastoyhteistyö toisi kaupungille noin miljoonan euron vuosisäästöt. Loimaa on budjetoinut jo kuluvan vuoden talousarvioonsa euron säästövaikutuksen. Jos kaikki kolme valtuustoa hyväksyvät uudistuksen kesäkuussa, yhteistyö käynnistetään ensi syksynä. Päättäjät huolestuivat ja Loimaan kaupunki tilasi Kuntamaisema Oy:ltä selvityksen, jonka tulokset saimme viime vuoden alkupuolella. Samaan aikaan sairaanhoitopiiri selvitti perusterveydenhuollon tarpeita ja käynnisti Yksi sairaala -projektin. Tällä tiellä ollaan ja nyt odotellaan lopullisia päätöksiä. Jatkossa lähisairaaloissa on tarkoitus tarjota sekä usein tarvittavia lähisairaalapalveluita että harvemmin tarvittavia erikoispalveluita. Laineen mielestä Loimaan sairaalan erikoispalveluita voisivat olla gastrokirurginen päiväkirurgia, korva-, verisuoni- ja laskimokirurgia sekä gynekologiset toimenpiteet. Näillä aloilla voisimme hoitaa potilaita laajalta alueelta koko Varsinais- Suomesta. Lähipalveluina voisimme tarjota sellaisia poliklinikkapalveluja, joita potilaat tarvitsevat usein. Syöpä- ja eturauhaspotilaat sekä muistisairauksista kärsivät olisit sopivia lähipalveluiden käyttäjiä. Myös hoitajapoliklinikat sopivat hyvin lähipalveluiksi, esimerkiksi haavahoitajan ja kuulonhuoltaja vastaanotot ja muistipoliklinikka, Laine kaavailee. Jarmo Rasi: Loimaan mallia rakennetaan luottamuksen hengessä Teksti ja kuva ESA HALSINAHO Loimaan kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja, rehtori Jarmo Rasin mielestä Loimaalla ollaan suunnittelemassa koko maankin mittapuun mukaan merkittäviä terveydenhuollon ratkaisuja. Olemme luomassa uutta Loimaan mallia yhdessä sairaanhoitopiirin kanssa. Uskon, että uudenlaisella yhteistyöllä Loimaan sairaala kehittyy ja voi jatkossakin hyvin. Rasin mukaan tavoitteena on uudenlainen, erikoistunut ja kuntouttava lähisairaala. Sairaala, jossa seutukunnan asukkaat saavat erikoissairaanhoidon lähipalvelunsa joustavasti ja mutkattomasti. Palveluja toteutettaessa otetaan huomioon myös muualta piiristä mahdollisesti tuleva potilasvirta. Uudella mallilla kaadetaan raja-aitoja ja karsitaan päällekkäisiä toimintoja. Erikoissairaanhoidon lääkäri konsultoi tarvittaessa perusterveydenhuoltoa. Kotihoitoa kehitetään ja lähetekäytäntöä vähennetään. Uudistamalla joitakin toimintoja muuhun toimintaan jää enemmän rahaa. Neuvotteluissa on ollut hyvä henki. Sairaanhoitopiiri on luvannut turvata erikoissairaanhoidon lähipalvelut Loimaalla ja siihen me luotamme. Tavoite on, että Loimaan seudun lääkäripalvelut paranevat niin perusterveyden- Jarmo Rasin mukaan kuntapäättäjillä on nyt ratkaisun paikka terveyspalveluiden uudistamisessa. huollossa kuin erikoissairaanhoidossa ja sosiaalityö voidaan hoitaa tasapuolisemmin ja paremmin tämän kokonaisuuden kautta. Työtä on tehty yli vuosi ja paljon on edelleen tekemättä, mutta suunta on mielestäni oikea, toteaa Jarmo Rasi, joka on toiminut sairaanhoitopiirin valtuuston puheenjohtajana vuosina Rasin mukaan suunnittelussa on pyritty huomioimaan niin piirin uusi strategia, uusi päivystysasetus, muuttuvat hoitokäytänteet, Loimaan seudun ikäihmisten palveluiden tarveselvitykset, alueellinen yhteistyö kuin kuntien taloudelliset voimavaratkin. Olemme ladanneet paljon perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyölle. Yhtenä tärkeimmistä asioista on ikäihmisten hoitoketjun uudelleentarkastelu. Siinä yhteydessä niin Loimaan kaupungin kuin seutukunnan muidenkin kuntien on pohdittava ja järjestettävä kotihoitonsa uudelleen. Kotihoito on saatava toimimaan paremmin ja kattavampana, se on kaikkien etu. Olennaista on potilaan saama apu. Sen on oltava oikea-aikaista, oikeapaikkaista ja laadukasta. Mutta myös henkilöstöstä on huolehdittava tässä muutosprosessissa, Rasi muistuttaa. 11

12 Gastrokirurgiaa keskitetty Loim Hoitajat ovat tärkeässä roolissa potilaiden viihtyvyyden kannalta. Herkko Rautakorpi nauttii kahvit yhdessä vierustoverinsa Juhana Siltasen kans 12 Teksti ja kuvat Marjo PELTONIEMI Yksi sairaala uudistuksen myötä aluesairaalat ovat entistä kiinteämmin osa Tyksiä ja saman hallinnon alla. Turun ja naapurikuntien potilaat voivat saada kutsun toimenpiteeseen yhä useammin Tyksin lähisairaaloihin. Resurssien parhaan hyödyntämisen takia ja jonojen purkamisen vuoksi esimerkiksi sappi- ja tyräpotilaat menevät pääosin keskitetysti leikkaukseen Tyksin Loimaan sairaalaan. Uudenlaisesta toimintatavasta ja tiettyihin aloihin erikoistumisesta on hyviä kokemuksia Loimaan sairaalassa sekä henkilökunnalla että potilailla. Aluesairaaloihin keskitettyä toimintaa ollut jo pidempään eli turkulaisia potilaita on ohjattu kaikkiin aluesairaaloihin toimenpiteisiin. Alun perin Loimaalle tulivat lähinnä oman piirin eli Loimaan sekä lähikuntien asukkaat. Nykyisin niiden ulkopuolelta tänne tulee tyrä- ja sappitoimenpiteisiin lisäksi esimerkiksi Turun, Naantalin, Raision, Maskun ja Mynämäen asukkaita, Loimaan sairaalan hoitohenkilökunta kertoo. Kaarinasta itään päin sijaitsevista kunnista potilaat menevät näihin toimenpiteisiin Saloon ja Mynämäeltä rannikkoa ylöspäin sijaitsevista kunnista Uusikaupunkiin. Suurin osa turkulaisista tulee Tyksin Loimaan sairaalaan. Ainoastaan sellaiset potilaat, joilla on leikattavan vaivan lisäksi vakavia perussairauksia, hoidetaan Turussa. Tämä helpottaa resurssipulaa ja edesauttaa joustavasti hoitamaan joitakin potilasryhmiä, jotka eivät vaadi intensiivistä suuren yliopistosairaalan hoitoa, kertoo Loimaalla työskentelevä erikoislääkäri Tuomas Lehtoranta. Hyvät kokemukset kiirineet Vatsakirurgit Tuomas Lehtoranta ja hänen kollegansa Ville Falenius vastaavat Loimaan sairaalassa pääosin sappi ja -tyräkirurgiasta apunaan erikoistuvat lääkärit. Lisäksi he ovat pitäneet poliklinikkatoimintaa Loimaalla ja vastaanottoa myös Raision sairaalassa. Gastroenterologian yhteistyö on sujunut Lehtorannan mukaan joustavasti. Potilailta saatu palaute on ollut positiivista alkuhankaluuksien jälkeen. Aluksi potilaat saattoivat hämmästellä Loimaata leikkauspaikkana, että eivätkö he voi mennä Turkuun leikkaukseen, vaikka asuvat Tyksin vieressä. Loimaalle on kuitenkin vain tunnin matka, Tuomas Lehtoranta toteaa. Päiväkirurgian hoitohenkilökunta kertoo, että osittain myös hyvien kokemusten ja palautteiden myötä puskaradio on kiirinyt, kun tyytyväiset potilaat ovat vieneet viestiä eteenpäin. Viime aikoina ei ole enää törmännyt siihen, että siinä olisi mitään kovin ihmeellistä. Potilaat tulevat tänne mielellään. Ainoana miinuspuolena Lehtoranta pitää sitä, että kontrollien järjestäminen

13 sa. Lääkäri Tuomas Lehtoranta ojentaa vettä tyräleikkauksessa olleelle Ninalle. aalle leikanneelle lääkärille tietyille potilaille voi olla hankalaa. Loimaalla tehdään paljon päiväkirurgiaa, jossa ei ole rutiinikontrolleja. Jos tulee jotain ongelmia leikkauksen jälkeen, niin Loimaalle on monilla potilailla pidempi matka tulla vastaanotolle. Päivystyksellisten ongelmien kanssa potilaat hakeutuvat yleensä Tyksiin. Leikkauksen jälkeen Loimaalla ei aina välttämättä saada palautetta, jos joku asia ei ole mennyt toivotulla tavalla. Yksi sairaala projekti on vähän muokannut meidän potilaskenttäämme ja erikoistumisen myötä potilasmateriaali supistunut. Toiminta on vuosien myötä hioutunut, joten suuria muutostarpeita ei juuri nyt ole. Tulevaisuudessa haasteita tuovat muun muassa lainsäädännölliset asiat. Vuoden alusta voimaan tullut päivystysasetus työllistää parhaillaan, että toiminta saadaan sitä vastaavaksi. Loimaalla panostetaan aktiivisesti asiakaspalautteen keräämiseen ja toimintaa pyritään kehittämään koko ajan sen pohjalta. Päiväkirurgian saama palaute on ollut erittäin positiivista. Potilaat arvostavat esimerkiksi, että tietävät kenen käsissä ovat, ammattitaitoa ja asiantuntemusta, hyvää palvelua ja kohtelua, joustoa (esimerkiksi peruutuspaikkoja on järjestynyt tarvittaessa) sekä pienen sairaalan lämmintä tunnelmaa. Maskulainen potilas: Voin suositella Maskulainen Nina, 49, tuli Loimaalle sappileikkaukseen. Työterveystarkastuksessa Pulssissa selvisi, että maksa-arvot olivat kohollaan. Välillä oli ollut myös ruokailun jälkeen vatsakipua. Ultraäänikuvausten kautta syy selvisi ja hän sai lähetteen leikkaukseen Loimaalle kolmen viikon päästä. Aamulla piti olla paikalla puoli kahdeksalta ja leikkaukseen pääsi yhdentoista aikaan. Odottelua oli vähän, mutta henkilökunta oli todella ystävällistä ja ihanaa ja päivä on mennyt pikaisesti. Välimatkan takia piti tehdä pieniä järjestelyitä ja ensin ihmettelin miksi tänne, mutta tunnin ajomatka ei ole paha. Kokemus oli positiivinen. Täällä on pidetty hyvää huolta, joten voin suositella muillekin. Turkulainen potilas: Tunnelma lämmin, palvelu pelasi Turkulainen Herkko Rautakorpi, 72, tuli jo toista kertaa toimenpiteeseen Loimaalle. Ensimmäisellä kerralla tehtiin tyräleikkaus ja nyt sappileikkaus. Kokemus oli jo ensimmäisestä kerrasta myönteinen, joten Gastrokirurgiset toimenpiteet Loimaalla Gastrokirurgisia toimenpiteitä tehtiin Loimaan sairaalassa viime vuonna Tähystyksellisiä sappirakonpoistoja tehtiin viime vuonna 224 ja avoimesti leikattuja 14. Nivustyrän leikkauksia mukaan lukien sekä avoimet että tähystykselliset leikkaukset tehtiin noin 450 ja erilaisia vatsanpeitteen tyriä leikattiin noin 200. hän tuli Loimaalle hyvillä mielin. Sappikivi löydettiin sattumien summana, kun häntä tutkittiin Tyksissä muiden asioiden takia. Ylävatsassa ja selässä oli ollut kipuja, joiden syytä ei löydetty. Vatsan tähystyksessä huomattiin kohtuullisen suuri sappikivi. Kutsu tuli muutaman viikon päästä Loimaalle, jossa pienen sairaalan tunnelma on Herkon mielestä ehkä vielä lämpimämpi ja kuuntelevampi kuin suuressa ja palvelu hyvää. Leikkauspäivän herätys oli aikainen, kun täällä piti olla seitsemäksi aamulla, mutta moni tulee vielä hankalamman matkan päästä kuin Turusta. Nyt kun nämä leikkaukset on keskitetty, niin tämän ymmärtää. Hyvä ystävä kyyditsi minut tällä ja edellisellä kerralla. Aamulla oli aamutoimet: haastattelut, verikokeet ja pukeutuminen. Tietoa sai hyvin ja hoitajat sekä lääkäri kuuntelivat ja vastasivat kysymyksiin. Yhdeksän aikaan pääsin leikkaussaliin. Itse tapahtumasta en muista mitään. Herätessä olo oli ihan hyvä, loikoilin puoli tuntia ja yhden kieppeillä pääsin toipumishuoneeseen, jossa on syöty ja nautittu kahvia. Ystävä tulee neljän jälkeen hakemaan ja vaimokin saa rentoutua, kun on odottanut tuolla huolen rypyt kasvoilla, Herkko hymyilee. 13

14 Tyks Vakka-Suomen sairaala lisää ja kehittää päiväkirurgiaa Meillä on hyvä ja motivoitunut henkilökunta ja toivon, että motivaatio ei häviä nyt meneillään olevan uudistuksen takia, koordinoiva ylilääkäri Michal Sopyllo toteaa. 14 Teksti ja kuva ESA HALSINAHO Vakka-Suomen sairaalan ovista käy vilkas potilasliikenne. Sairaalan koordinoiva ylilääkäri Michal Sopyllo kertoo, että viime vuonna sairaalassa kävi avohoidossa noin potilasta. Niistä puolet oli sovittuja poliklinikkakäyntejä ja puolet päivystyskäyntejä yhteispäivystyksessä. Päivystyskäynneistä noin kirjattiin perusterveydenhuoltoon ja noin erikoissairaanhoitoon, Sopyllo toteaa. Yksi sairaala -uudistus toi selkeän muutoksen sairaalamme toimintaan, kun Tyksin hoitolinjaorganisaatio ulotettiin tänne. Raskas ortopedia ja vuodeosastohoitoa vaativa leikkaustoiminta on loppunut lähes kokonaan ja ortopedia yleensäkin vähenee täällä merkittävästi, mutta yleiskirurgiaa, urologiaa ja gynekologia kehitetään. Päiväkirurgisen toiminnan uskon lisääntyvän, esimerkkinä korva-, nenä ja kurkkutaudit sekä silmäleikkaukset, jotka ovat lisääntyneet viime syksystä lähtien. Meidän ajanvarauspoliklinikkamme vahvistuvat ja kehittyvät, etenkin syöpäpoli, infuusiopoli, hematologian poli ja dialyysitoiminta. Myös gastron tähystyspolimme vastaa hyvin erikoissairaanhoidon lähipalvelujen tarpeisiin. Viimeiset ortopediset leikkaukset, kuten tekonivelleikkaukset, tehtiin 30. huhtikuuta. Toukokuun lopun jälkeen meillä ei ole enää takapäivystystä. Sen jälkeen vuodeosastoa vaativia leikkauksia ei uuden päivystysasetuksen takia voi enää tehdä. Voimme kuitenkin hyödyntää leikkaussalihenkilökunnan arki-iltaisin kello kahdeksaan jatkuvaa varallaoloa päiväkirurgiassa. Osa sairaalan potilaista jää toimenpiteen jälkeen edelleen ainakin yhdeksi yöksi osastolle. Esimerkkeinä Sopyllo mainitsee laparoskooppiset (tähystyksenä tehtävät) kohdunpoistot, laskeumakorjaukset, kilpirauhaskirurgian ja isot vatsatyräleikkaukset. Ja vaikka sappileikkauksiakin tehdään pääsääntöisesti laparoskoopisesti, osa joudutaan silloin tällöin muuttamaan avoleikkaukseksi, jolloin on selvää, ettei potilas

15 Naistenklinikka hoitaa naisia, miehiä ja perheitä Tuula Vainikainen kotiudu samana päivänä. Silloin olisi ehkä viisaampaa järjestää tänne tilapäinen takapäivystäjä, kuin lähettää vasta leikattu potilas ambulanssilla Turkuun. Näin on tähän asti menetelty gynekologisten potilaiden kohdalla ja se täyttäisi myös päivystysasetuksen kriteerit, Sopyllo pohtii. Vuodeosastoille iso muutos Vuodeosastoille kaavailtu muutos on puhuttanut paljon Vakka-Suomen sairaalan, kuten muidenkin lähisairaaloiden väkeä. Auki olleet asiat ovat aiheuttaneet epätietoisuutta ja pelkoja henkilökunnassa. Siinä tavoitellaan potilaan kannalta selkeämpää toimintaa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteisillä vuodeosastoilla. Meillä on nyt kolmella vuodeosastolla 36 sairaansijaa, joista 19 sisätautien, 14 kirurgian ja 3 valvonnan käytössä. Uudistuksessa erikoissairaanhoidon vuodepaikat vähenevät merkittävästi, kun osa niistä muutetaan perusterveydenhuollon paikoiksi. Eniten kannatusta saaneen vaihtoehdon mukaan vuodeosastojen hallinnointi siirtyisi kaupungin vastuulle ja noin puolet vuodeosastojen hoitohenkilöstöstä siirtyisi kaupungin palvelukseen. Sairaanhoitopiirin hallitus päätti jo esittää tämän mallin hyväksymistä piirin valtuustolle, joka kokoontuu tämän lehden ilmestyessä 9.6. Uudistus tarvitsee myös Uudenkaupungin kaupunginvaltuuston hyväksynnän. Muutos koskisi työntekijäämme. Uudenkaupungin johdon taholta on todettu, että irtisanomisia ei tässä yhteydessä ole tulossa. Vuodeosastojen erikoissairaanhoidon lääkäreiden työsuhteet eivät muutu, vaan he jatkaisivat sairaanhoitopiirin palveluksessa. Tyksin naistenklinikka juhli 70-vuotista taivaltaan vastaanoton ja klinikan toimintaa luotaavan monipuolisen yleisöluentosarjan muodossa. Juhlaan osallistui paljon myös omia eläkeläisiä. 200 kuvan kavalkadi herätti paljon iloisia Hyvä me -muistoja. Naistenklinikka palvelee nykyisin Tykservan kolmessa sairaanhoitopiirissä asukasta. Klinikalla työskentelee nykyisin 281 ammattilaista, heistä vajaat 50 lähisairaaloissa. Porin ja Tyksin yhteistyö on ollut vahvaa aikaisemminkin. Vuodesta 2011 yhteisiä linjoja on vahvistettu myös Vaasan kanssa. Ennenaikaiset synnytykset, vaativa sikiödiagnostiikka, syöpäleikkaukset, vaativa lantion pohjan kirurgia ja endometrioosileikkaukset sekä vaikea miehen lapsettomuus (TESE-kirurgia) on keskitetty Tyksiin, selvitti ylilääkäri, professori Seija Grénman. U-sairaalaan muutettaessa vuodepaikkoja oli 160 ja osastoja kuusi. Tällä hetkellä entistä useampi potilas hoidetaan polikliinisesti ja koska useimmat leikkaukset tehdään tähystyksenä, on sairaalassaoloaika lyhentynyt n. 1,5 vuorokauteen. Synnyttäjät kotiutuvat 2-3 vuorokaudessa. Ylihoitaja Marjo Kauppila kertoi klinikan hoitotyön kehittämisestä. Vuodesta 2006 klinikalla on toiminut kliinisen hoitotyön asiantuntija, jonka tehtävänä on edistää näyttöön perustuvaa hoitotyötä. Hän toimii myös potilasturvallisuuskoordinaattorina, mikä on tärkeä osa laatutyötä. Kätilöt tekevät nykyisin n sikiöiden ultraääniseulontaa ja antavat geneettisen perusneuvonnan, noin 250 käyntiä vuosittain. Synnytyspelkoa hoidetaan kätilövetoisella poliklinikalla ja imetyspoliklinikalla tuetaan imetyksen käynnistymistä. Äitiyspoliklinikan diabeteshoitajan vastaanotolla käy vuosittain noin 700 äitiä. Seksuaaliterveyspoliklinikan seksuaalineuvojan asiakkaita ovat mm. syöpä- ja vulvodyniapotilaat. Avannehoitajan vastaanotto toimii yhteistyössä vatsatoimialueen sairaanhoitajien kanssa. Päiväkirurgia valtaa alaa Leikkaukseen kotoa, yöksi omaan sänkyyn, kiteytti gynekologisen hoidon vastuualuejohtaja, apulaisylilääkäri Riikka Aaltonen päiväkirurgian nykylinjat. Tyksistä tulee maailmaan vuosittain varsinaissuomalaista. Turun lisäksi Varsinais-Suomessa synnytetään toistaiseksi Salossa. Kuva: Marjo Kauppila Päiki-toimenpiteitä ovat nykyisin rutiinina kohdun tähystykset ja kaavinnat, virtsankarkailuleikkaukset ja sterilisaatiot, yhä useammin myös kohdun laskeumat ja poistot. Päiväkirurginen ja lyhythoitoinen toiminta edellyttää sitä, että sairaalassa toiminta on suunnitelmallista ja harkittua, jolloin virheitäkin sattuu vähemmän. Näin paranee myös tehokkuus ja tuottavuus. Päiväkirurgiset ja leikkauspäivän aamuna toimenpiteeseen tulevat potilaat saavat puhelinohjausta, jonka turvin selviää nopeasta sairaalavisiitistä ja kotiutuksesta. Potilas ei yleensä halua olla sairaalassa pidempään kuin on pakko. Erilaisista rajoituksista voi olla enemmän haittaa kuin hyötyä leikkauksesta toipumisessa. Paluu normaaliin elämään on tavoitteena mahdollisimman pian toimenpiteen jälkeen. Se edellyttää selkeästi sovittuja kotiuttamiskriteereitä ja riittävää kipu- ja pahoinvointilääkitystä. Päiväkirurgiassa tapahtuu vähemmän komplikaatioita kuin perinteisessä kirurgiassa. Sairaalan seinät eivät suojaa ongelmilta eikä ongelmien toteaminen viivästy kotona, tiivistää Aaltonen 15

16 16 Sairaanhoito kallistuu vääjäämättä, eikä meillä ole varaa osaoptimointiin. Siksi toimintaa pitää rohkeasti uudistaa, Atso Vainio toteaa. Kaupunginjohtaja Atso Vainio: Sairaala säilyy sitä kehittämällä AUKEAMAN TekstiT ja kuvat ESA HALSINAHO Uudenkaupungin kaupunginjohtaja Atso Vainio pitää vuodeosastouudistusta monisäikeisenä asia, josta on paljon mielipiteitä. Uudistusta ei silti pidä lykätä. Meillä on selkeä tavoite tuottaa potilaille paras mahdollinen hoito taloudellisesti järkevällä tavalla, Vainio toteaa. Turvattominta Vainion mielestä olisi jäädä poteroihin. Uskon, että lähtemällä vahvasti kehittämään toimintaa, me pidämme täällä toimivan sairaalan. Raskaamman kirurgian loppuminen täällä on kyllä kipeä asia. Mutta päivystysasetus on faktaa, joka pitää hyväksyä, Vainio tulkitsee. Lähipalvelulautakuntaa Vainio pitää hyvänä asiana. Se rauhoittaa mielialoja jo olemassaolollaan. Mitä ne lähipalvelut sitten ovat, niin se hakee vielä muotoaan. Uskon, että sairaalalle syntyy luonteva profiili kehittämällä Tyksin toimialueiden toimintaa sairaalassa yhteistyössä perusterveydenhuollon kanssa. Vainion mukaan sekä kaupungilla että sairaanhoitopiirillä oli vahva tahto kehittää sairaalan toimintaa. Uuden päivystysasetuksen voimaantulon läheneminen edisti osaltaan asiaa. Me olimme aloitteellisia ja kaupunginhallitus ehdotti viime joulukuussa neuvotteluja sairaanhoitopiirille. Myös taloudella on suuri merkitys. Terveyskeskuksen vuodeosasto on selvästi halvempi kuin sairaalan vastaava. Yhteistyöllä saadaan lisää tuottavuutta. Esimerkiksi leikkaustoimenpiteen jälkeen potilas voidaan kuntouttaa ja siirtää nopeammin perusterveydenhuollon vastuulle, jos Tyksin erikoislääkäri voi käydä joustavasti konsultoimassa. Alueen turvallisuuden kannalta on tärkeää, että meillä on jatkuva päivystys. Päivystykseen tulee ilmeisesti pieniä muutoksia, mutta se varmaankin jatkuu. Vainion mielestä suurempaan sairaalaan eli Tyksiin kuuluminen on ihan keskeistä, koska silloin saadaan Vakka-Suomen sairaalaan paremmin lääkäreitä. Toimintojen keskittämiseen on ollut paineita ilman päivystysasetustakin. Sellaisia palveluita voidaan keskittää kauemmas, joita yksittäiset henkilöt tarvitsevat harvoin. Varjopuoliakin uudistuksesta voi tulla. Voiko esimerkiksi pitkäaikaissairaan kynnys hakeutua hoitoon nousta, jos hän vaikkapa uskoo joutuvansa Turkuun jonkin yöllä tulevan terveysongelman takia? Tai lisääntyykö liikenne ja potilaiden kuljettelu esimerkiksi vaativien tutkimusten takia? Mutta toisaalta nyt meillä on käynyt magneettirekka sairaalan pihalla, mikä on hieno juttu, Vainio pohtii. Lähisairaalassa on helppo käydä Uusikaupunkilainen Keijo Könttä on tyytyväinen Vakka-Suomen sairaalan palveluihin. Täällä on melkeinpä parempi hoito kuin Turussa, hän kehaisee. Könttä tietää, mistä puhuu, sillä hän on käynyt hoidoissa sekä Tyksin Kantasairaalassa että Vakka-Suomen sairaalassa maaliskuusta 2012 alkaen. Silloin hänellä todettiin myelofibroosi. Vuodessa kuulemma yksi sadastatuhannesta sairastuu tähän. Hoidot aloitettiin Turussa. Sinne oli hankala mennä. Matka oli pitkä ja piti löytää autolle parkkipaikka. Sitten piti vielä kävellä pitkiä matkoja pihoilla ja sairaalan käytävillä. Täällä on mukavampi käydä, kun asunkin tässä ihan lähellä. Haastattelupäivänä Könttä kävi Tyksin erikoislääkäri Tommi Salmen poliklinikkavastaanotolla. Aluksi sairaus vei Köntän niin huonoon kuntoon, että hän pystyi liikkumaan vain pyörätuolin avulla. Alkuun myös väsytti hirveästi, mikä tietysti kuuluu sairauteen. Sitten sain niin hyvää lääkettä, että kuntouduin sen avulla kävelykuntoon. Nyt pystyn kävelemään pitkiäkin matkoja. Käsistä on kyllä voimat vähentyneet, silti tyytyväisen oloinen Könttä kertoo. Keijo Könttä kehuu Tyksin Vakka-Suomen sairaalan hoitoja ja iloitsee siitä, että on saanut hyvän lääkkeen ansiosta elämäänsä hyviä päiviä vakavasta sairaudesta huolimatta.

17 Lähisairaalassa on yliopistosairaalan hoitokäytännöt Hematologian poliklinikka on hyvä esimerkki lähisairaalapalvelusta, joka vähentää potilaiden matkustamista ja yhtenäistää hoitoja. Vakka-Suomen sairaalassa haastatellulla erikoislääkäri Tommi Salmella on siitä kahden ja puolen vuoden kokemus. Hän hoitaa hematologian erikoisalaan kuuluvia potilaita Tyksin neljässä sairaalassa väestömääriin suhteutettujen vastaanottoaikojen mukaisesti. Kaksi päivää viikosta olen lähisairaaloissa ja kolme päivää Kantasairaalassa. Täällä Vakka-Suomen sairaalassa käyn kerran kolmessa viikossa, Loimaalla kaksi kertaa kolmessa viikossa ja Salossa kerran viikossa Salmi kertoo. Toki sairaaloiden väliä ajaminen tuntuu varsinkin talvisin joskus raskaalta. Mutta lähisairaaloiden alueilla on yhteensä viitisensataa hematologista potilasta, jotka muutoin joutuisivat matkaamaan itse Turkuun ja takaisin monta kertaa hoitojaksojensa aikana. Täällä Uudessakaupungissa on 113 potilasta, joista otan päivässä vastaan 9 10 potilasta fyysisesti ja saman verran puhelimitse. Salmen mielestä tässä systeemissä on erittäin tärkeää ja hienoa, että potilaat saavat samat hoitokäytännöt. Vaikka hematologia toimii nyt neljässä paikassa, hoito on yhtenäistä. Hoidot lähisairaaloissa ovat ihan samanlaisia kuin Tyksin Kantasairaalassa Turussa. Esimerkiksi myelooman ensilinjan hoito aloitetaan potilasta lähinnä olevassa sairaalassa. Kuurien välissä käydään hoidon kannalta sopivalla hetkellä autologisten eli potilaalta itseltään kerättävien kantasolujen keruussa Kantasairaalassa, jossa myöhemmin toteutetaan myös autologinen kantasolunsiirto intensiivi solunsalpaajahoidon tueksi hematologian vuodeosastolla. Sen jälkeen hoito jatkuu lähisairaaloissa potilaan omalla poliklinikalla, Salmi selvittää. Tyypillisiä hoidettavia sairauksia täällä ovat myeloomat, krooninen lymfaattinen leukemia, myelodysplastinen syndrooma ja myelofibroosi. Esimerkiksi myeloomapotilaan hoitosykli kestää yleensä kolmisen viikkoa. Syklin aikana potilas käy lähisairaalassa yhden kerran minun vastaanotollani ja samana päivänä lääkehoitopoliklinikalla sekä lisäksi kolme muuta kertaa lääkehoitopoliklinikalla. Eli hänelle tulee neljä sairaalareissua kolmen viikon jaksossa yhdessä hoitosyklissä, joita yleensä annetaan 4 6 ennen autologista kantasolunsiirtoa. Yhteinen koulutus lisää hoidon laatua Salmi aloitti vakituisessa virassa kliinisellä hematologialla syyskuussa 2012 ja lokakuussa hematologian poliklinikkatoiminta alkoi Salossa, Loimaalla ja Uudessakaupungissa. Uudessakaupungissa ja Loimaalla syöpätautien poliklinikkatoimintaan on jo jonkin aikaa kuulunut myös solunsalpaajahoitojen antaminen infuusio- ja lääkehoitopoliklinikoilla. Salossa polikliiniset solunsalpaajahoidot aloitettiin vasta hematologisen On erittäin tärkeää ja hienoa, että potilaat saavat samat hoitokäytännöt, erikoislääkäri Tommi Salmi sanoo. poliklinikkatoiminnan alkamisen myötä lääkehoitopoliklinikalla. Tämä on vaativaa työtä, jossa tarvitaan jatkuvaa täydennyskoulutusta. Meillä onkin säännöllistä yhteistä koulutusta kaikkien kolmen lähisairaalan henkilöstön kanssa. Se parantaa ammattitaitoa ja hoidon laatua sekä yhtenäistää hoitokäytäntöjä ja samalla edistää myös hoitohenkilöstön yhteishenkeä.. Yhteen sairaalaan siirtyminen aiheutti Salmen mukaan lyhytkestoisen kaaoksen viime joulukuulle, kun oli paljon potilaita ja piti järjestellä vuoden vaihteen muutoksen ylimenoa. Nyt tilanne on kokonaisuudessaan hyvä ja toimiva, varsinkin kun teen työtä kaikissa Tyksin yksiköissä. Esimerkiksi voin kirjautua yhdellä ja samalla tunnuksella kaikkien neljän sairaalan järjestelmiin. Ennen jokaiseen sairaalaan oli eri tunnukset ja potilastietoihin tutustuminen oli hidasta ja hankalaa etenkin, jos potilaan tietoja piti etsiä eri sairaalasta, kuin missä sillä hetkellä työskentelin. 17

18 Uutta toimintaa: Kiertävä magneettikuvausrekka Teksti ja kuvat Marjo PELTONIEMI 18 Magneettikuvausrekka kiertää eri viikonpäivinä Tyksin sairaaloissa Loimaalla, Uudessakaupungissa ja Salossa. Kyseessä on Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä tänä vuonna huhtikuussa alkanut täysin uudenlainen erityisesti aluesairaaloita palveleva kuvantamistoiminta. Röntgenlääkäri Riitta Parkkola kertoo millaisia kuvauksia rekassa on mahdollista tehdä. Magneettikuvausrekka on maanantaisin ja tiistaisin Loimaan sairaalan edustalla, keskiviikkoisin Vakka-Suomen sairaalan pihamaalla Uudessakaupungissa ja torstaisin sekä perjantaisin Salon sairaalan käytössä. Ideana on, että potilaiden ei tarvitse matkustaa Turkuun, vaan magneettikuvaus voidaan tehdä paikallisen sairaalan pihalla. Liikkuvat magneettikuvausrekat tulivat käyttöön kymmenisen vuotta sitten ensin yksityisillä laitoksilla, kun keksittiin, että magneettikuvauslaite oli ylipäätään teknisesti mahdollista laittaa rekkaan. Laite vaatii tietynlaisen ympäristön ja suojauksen, ettei tehokas magneetti aiheuta ongelmia ohikulkijoille. Nyt omia tai vuokrattuja magneettikuvausrekkoja ovat ottaneet käyttöön myös muut yliopistosairaalat tarjotakseen tutkimuksen tukipalvelua lähellä. Meillä kiertävä rekka on yksityislaitoksen rekka, jonka kuvausaikaa vuokraamme samoin kuin siinä työskentelevän työntekijän työpanosta, kertoo toiminnan suunnitteluryhmän vetäjänä toiminut Varsinais-Suomen kuvantamiskeskuksen A-röntgenin osastonylilääkäri Riitta Parkkola. Monipuolista kuvantamista lähipalveluna Sairaaloihin ei kannata hankkia omaa 1,5 miljoonaa euroa maksavaa laitetta, jos se olisi käytössä vain yhtenä päivänä viikossa. Tavoite on, että rekassa tehtäisiin 15 kuvausta päivässä, mutta siihen ei ole vielä päästy. Tyks Loimaan sairaala ei käytä tällä hetkellä kahden koko päivän kapasiteettia viikossa, joten syksyllä on suunnitelmissa, että rekka olisi toisen näistä Loimaan päivistä viikossa Turun kaupunginsairaalan pihalla, sillä viisainta on sijoittaa rekka paikkaan, jossa tarve on suurin. Samalla meillä on ollut sellainen ajatus, että tämä lisäisi aluesairaaloiden houkuttelevuutta työpaikkoina röntgenlääkäreiden kannalta, koska aluesairaaloihin on ollut vaikeuksia löytää röntgenlääkäreitä. Röntgenlääkäreillä on nyt monipuolisempi toimenkuva sisältäessään myös magneettikuvien tulkintaa, Riitta Parkkola sanoo. Toisaalta Parkkola kertoo, että rekasta välittyvien magneettikuvien lausunnat ovat lisänneet röntgenlääkärien työmäärää, koska ne ovat tulleet muiden kuvausten lisäksi. Rekan ainoa rajoitus on, että sinne ei saa vuodepotilasta.

19 Mari Gustafsson tekee Salossa magneettirekan kuvantamislaitteella lannerangan magneettitutkimusta halikkolaiselle potilaalle, joka kertoo olevansa tyytyväinen päästessään magneettikuvauksiin lähelle. Pyörätuolipotilaskin sen sijaan voidaan kuvata rekassa, koska siinä on nostolava. Tällä hetkellä rekassa tehdään eniten aivojen ja selkärangan kuvauksia. Seuraavaksi yleisimpiä ovat nivelten kuvaukset eli polvet, lonkat ja olkapäät. Aivokuvauksia tehdään esimerkiksi muistisairauksien, aivoverenkiertohäiriöiden ja MS-taudin diagnostiikkaa varten. Selkärangasta tutkitaan muun muassa välilevyn pullistumia tai selkärangan ahtautta ja nivelkuvauksissa tutkitaan esimerkiksi polvinivelkierukan repeämiä tai rustovaurioita. Tietoteknisen tuen merkitys on tärkeä, että kuvat siirtyvät rekasta sairaanhoitopiirin tietoverkkoon ja kaikki onkin sujunut Parkkolan mukaan näiltä osin moitteettomasti. Yliopistosairaalan tulee tarjota sekä korkealaatuista kuvausta että lausuntoja ja toimia samalla myös opetussairaalana, jossa opetetaan erikoistuvia lääkäreitä kuvantulkinnassa. Lähettävä lääkäri määrittelee kuvausten kiireellisyysluokan. Odotusajat ovat pysyneet kohtuullisina ja jos potilas tarvitsee nopeaa päivystyskuvausta on Tyksin päivystyksen yhteydessä tätä tarkoitusta varten yksi päivystysmagneettikuvauslaite. Sen sijaan esimerkiksi aivokasvainleikkausten jälkeiset kontrollit ovat vuosittaisia eivätkä kiireellisiä. Lausunnot kuvista tulisi olla valmiina viiden päivän sisällä. Tähän pystytään kutakuinkin hyvin, vaikkei aina. Magneettikuvaus on vakiinnuttanut paikkansa laajalti neurologiassa, neurokirurgiassa ja ortopedisessa kuvantamisessa. Kuvausmäärät ovat kasvaneet joka vuosi jopa kymmenen prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Kuvantaminen VSSHP:ssä Varsinais-Suomen Kuvantamiskeskuksen koko henkilöstömäärä (hoitajat, lääkärit ja muu henkilökunta) on 287. Lääkäreitä kuvantamiskeskuksessa on 62 mukaan lukien kaikki kantasairaalan, aluesairaaloiden ja erikoistuvat lääkärit. Magneettikuvauksia tehtiin vuonna , joista ostettiin yksityisiltä laitoksilta. Magneettikuvauslaitteita on A-röntgenissä neljä, kaupunginsairaalassa sekä T-sairaalassa yksi ja lisäksi PET-keskuksessa kaksi. Toimintaa suunnitelleessa työryhmässä mukana ollut osastonhoitaja Riitta Rastas ja magneettirekan työntekijä Mari Gustafsson tällä kertaa Salon sairaalan pihaan parkkeeratun magneettikuvausrekan edustalla. Magneettirekan toimintaa suunnitelleen ryhmän vetäjänä toiminut röntgenlääkäri Riitta Parkkola tukenaan röntgenhoitajat Sanna Vainio ja Tiia Mäkeläinen. 19

20 Marko Vesanen viker en veckodag för hematologin i Österbotten TEKST OCH BILD MATHIAS LUTHER Vasa sjukvårdsdistrikt anslöt sig till Åucs specialupptagningsområde för tre år sedan. Men det behövs inte alltid administrativa band för att samarbetet över distriktsgränserna skall löpa. En eldsjäl med skarp blick kan räcka. Hematologen Marko Vesanen är en sådan. 20 Åucs-läkaren Vesanen har de senaste tre åren i stort sett varje vecka jobbat en dag i Vasa på hematologiska polikliniken, förutom sina fyra arbetsdagar i Åbo. Visst blir det ganska mycket resande. Det börjar också synas. I något skede tänkte jag på det som min privatmottagning, men nu har det blivit livsviktigt. Hematologin har under 2000-talet fått många nya verktyg som gör att man kan vårda svårare fall än tidigare och då växer den potentiella patientskaran. I Österbotten hände det här samtidigt med att två erfarna hematologer på Vasa centralsjukhus slutade, den ena för att gå i pension och den andra för att bli chefsöverläkare. Men de värvade mig för hematologin före det. Det gick på två dagar. Det är specialiteten som väljer läkare, inte tvärtom. Åtminstone gör hematologin det, säger Marko Vesanen som då som nybliven internist jobbade i Vasa. Efter det första året i Vasa flyttade Vesanen till Åbo för att fortsätta specialiseringen på hematologi. Vi tänkte oss att återvända till Vasa, men frun fick ett bra jobb och jag började undervisa medicinestuderande så blev vi här i Åbo, säger han. Men Vasa centralsjukhus hade svårt att hitta nya hematologer. Vesanen ställde 2009 upp som konsult för hematologin i Vasa medan han i Åbo blev en efterfrågad föreläsare på universitetet. Det var hektiska tider i Vasa, säger han det fanns mängder av nya patienter, ofta skulle man sätta sig in i anamnesen på en kvart. Vesanen fann att hans föregångare hade varit snälla alltför snälla. Det fanns många patienter som kunde få sin fortsatta uppföljning och vård på hälsovårdscentralen men kontrollerades på sjukhuset mest av gammal vana. Av tusen patienter år 2009 skrev jag ut femhundra, men tog med andra handen in sjuhundra nya svårare fall som behövde det mera. Sedan 2012 har Marko Vesanen jobbat en dag praktiskt taget varje vecka i Vasa. Numera är det onsdagar. Äldre statsman Sedan 2012 har Vasa centralsjukhus igen en egen ordinarie hematolog i Sanna Asplund. Liksom Vesanen kom hon från Åbo till Vasa. Men en hematolog räcker inte här. Egentligen skulle det behövas två på heltid, tre skulle vara utmärkt, säger hon. Marko Vesanen både möter patienter och föreläser för medicinestuderande under sina besök varje vecka i Vasa. Markos stöd är nog viktigt för mig. Hon påminner om att det också finns andra smala specialiteter i Vasa som stöder sig på kolleger från universitetssjukhusen. Vesanen säger att han fungerar lite som en äldre statsman för Asplund. De viktigaste vårdbesluten i Vasa blir han konsulterad om. En stor del av patienterna träffar han också själv under sin poliklinikdag. Det kan vara från femton till tjugofem patienter på en dag, säger poliklinikens sköterska Lilian Ahlbäck som lägger ut schemat.

Vastuiden ja tehtävien jako radiologisessa toiminnassa - VSKK

Vastuiden ja tehtävien jako radiologisessa toiminnassa - VSKK Vastuiden ja tehtävien jako radiologisessa toiminnassa - VSKK Mika Teräs Ylifyysikko, VSSHP Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri 1.1.2015 Jäsenkunnat ja Turun yliopisto Tarkastuslautakunta Sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 449/00.04.01/2012 150 Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Tiivistelmä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

ATK sote-integraatiossa Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirin kannalta

ATK sote-integraatiossa Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirin kannalta ATK sote-integraatiossa Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirin kannalta O-P Lehtonen Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiriä VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiirin perustehtävä

Lisätiedot

Tehokkuus ja palvelukulttuuri. Varsinais-Suomen sairaanhoitopirin opit. O-P Lehtonen

Tehokkuus ja palvelukulttuuri. Varsinais-Suomen sairaanhoitopirin opit. O-P Lehtonen Tehokkuus ja palvelukulttuuri Varsinais-Suomen sairaanhoitopirin opit O-P Lehtonen Onko terveydenhuollon organisaation kulttuurilla mitään vaikutusta organisaation suorituskykyyn? Mannion ym. 2003, J Health

Lisätiedot

Vaikuttava muutos. Luonnos Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin strategiaksi vuosille 2017 2018

Vaikuttava muutos. Luonnos Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin strategiaksi vuosille 2017 2018 Vaikuttava muutos Luonnos Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin strategiaksi vuosille 2017 2018 Yhdessä kohti asiakaslähtöistä palvelua Yhteinen tehtävämme: tuottaa laadukkaita, tehokkaita ja asiakaslähtöisiä

Lisätiedot

KYS ERVA JOHTORYHMIEN KOKOUS 21.-22.8.2014 Jyväskylä. Päivystysasetus. JYL Vesa Kataja

KYS ERVA JOHTORYHMIEN KOKOUS 21.-22.8.2014 Jyväskylä. Päivystysasetus. JYL Vesa Kataja KYS ERVA JOHTORYHMIEN KOKOUS 21.-22.8.2014 Jyväskylä Päivystysasetus Hyvä Timo, missä mennään? VS: PäivystysasetusKeistinen Timo (STM) [timo.keistinen@stm.fi]lähetetty:18. elokuuta 2014 22:42 Vastaanottaja:Kataja

Lisätiedot

10.00-11.00 Kuntien kannanotot

10.00-11.00 Kuntien kannanotot 9.00-9.20 Sairaanhoitopiirin toiminnan talouden muutostarpeet 2016-2018, johtaylilääkäri Samuli Saarni, talousjohta Ar Pesonen 9.20-9.50 Hallituksen luonnos sairaanhoitopiirin uudeksi strategiaksi, sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010. Aki Lindén, toimitusjohtaja

Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010. Aki Lindén, toimitusjohtaja Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010 Aki Lindén, toimitusjohtaja 1 Suomen sairaalat ja niiden hallinnollinen asema: Ennen sairaanhoitopiiriuudistusta Suomessa oli

Lisätiedot

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Keskustelumuistio Nro 1/2016 KUNTANEUVOTTELUT

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Keskustelumuistio Nro 1/2016 KUNTANEUVOTTELUT Varsinais-SuomensairaanhoitopiirinkuntayhtymäKeskustelumuistioNro1/2016 KUNTANEUVOTTELUT Aika:27.4.2016klo8.45-11.00 Paikka:Tyks,T-sairaala,RistoLahesmaaSali Läsnä: Turunkaupunki HonkinenPäivi-Leena,ylilääkäri

Lisätiedot

VSSHP kuntaneuvottelu 2016 Learning café ryhmien yhteenvedot

VSSHP kuntaneuvottelu 2016 Learning café ryhmien yhteenvedot VSSHP kuntaneuvottelu 2016 Learning café ryhmien yhteenvedot Ryhmä 1: pj toimialuejohtaja Petri Virolainen, kirjuri arviointiylilääkäri Tuija Ikonen TULES: toimialuejohtaja Petri Virolainen, ylihoitaja

Lisätiedot

Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus. Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6.

Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus. Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6. Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6.2012 Tarkastelen asiaa Kolmesta näkökulmasta 1) asiakkaat / potilaat

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT LAUSUNTOPYYNTÖ VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN STRATEGIALUONNOKSESTA VUOSILLE 2014 2016 Sairaanhoitopirin hallitus käsitteli

Lisätiedot

PERUSTERVEYDENHUOLLON VIRKA-AJAN ULKOPUOLINEN PÄIVYSTYS. Kumppanuusneuvottelut 2015

PERUSTERVEYDENHUOLLON VIRKA-AJAN ULKOPUOLINEN PÄIVYSTYS. Kumppanuusneuvottelut 2015 PERUSTERVEYDENHUOLLON VIRKA-AJAN ULKOPUOLINEN PÄIVYSTYS Kumppanuusneuvottelut 2015 LAIT JA ASETUKSET PERUSTANA TERVEYDENHUOLTOLAKI Jonka pyrkimyksenä on: - Toteuttaa väestön tarvitsemien palvelujen yhdenvertaista

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT MUISTIO VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN JA SEN JÄSENKUNTIEN VÄLISET KUNTANEUVOTTELUT Loimaan alueen kunnat 4.11.2013

Lisätiedot

Harjoitustehtävä. 3. Suunnittele Kymenlaakson alueen sairaalapalvelut puhtaalta pöydältä: Punnosen raportin sivut 16,17, 20 ja 21

Harjoitustehtävä. 3. Suunnittele Kymenlaakson alueen sairaalapalvelut puhtaalta pöydältä: Punnosen raportin sivut 16,17, 20 ja 21 HARJOITUS- TEHTÄVÄ Harjoitustehtävä 1. Kuvaa terveyspalveluiden erityispiirteitä? Miten terveyspalvelut poikkeavat muista toimialoista a) prosessin johtamisen ja kehittämisen ja b) liiketoiminnan näkökulmasta?

Lisätiedot

Lähete/palautejärjestelmä on vuorovaikutteista hoitoprosessinohjausta eri terveydenhuollontoimijoiden kesken

Lähete/palautejärjestelmä on vuorovaikutteista hoitoprosessinohjausta eri terveydenhuollontoimijoiden kesken Lähete/palautejärjestelmä on vuorovaikutteista hoitoprosessinohjausta eri terveydenhuollontoimijoiden kesken Petri Turtiainen Toimitusjohtaja Doctorex Oy Terveydenhuollon ongelmat ovat ympäri maailman

Lisätiedot

Tyks Vakka-Suomen sairaalan ja Uudenkaupungin kaupungin terveyskeskuksen vuodeosastotoimintojen yhdistäminen

Tyks Vakka-Suomen sairaalan ja Uudenkaupungin kaupungin terveyskeskuksen vuodeosastotoimintojen yhdistäminen Kaupunginhallitus 400 26.10.2015 Tyks Vakka-Suomen sairaalan ja Uudenkaupungin kaupungin terveyskeskuksen vuodeosastotoimintojen yhdistäminen 1591/06.00.00/2015 KHALL 26.10.2015 400 Palvelusopimus Uudenkaupungin

Lisätiedot

KUNTANEUVOTTELUT JA ESITYSTEN TEKEMINEN SAIRAANHOITOPIIRIN TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ VUONNA 2016

KUNTANEUVOTTELUT JA ESITYSTEN TEKEMINEN SAIRAANHOITOPIIRIN TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ VUONNA 2016 VSSHP:n jäsenkunnille KUTSU Turun yliopistolle 16.3.2015 KUNTANEUVOTTELUT JA ESITYSTEN TEKEMINEN SAIRAANHOITOPIIRIN TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ VUONNA 2016 Sairaanhoitopiirin kuntaneuvottelut järjestetään

Lisätiedot

Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys

Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Sairaalapäivät 2010 23.-24.11.2010, Finlandia-talo, Helsinki toimialueen johtaja Jorma Teittinen Päivystyksen toimialue Keski-Suomen sairaanhoitopiiri KESKI-SUOMEN

Lisätiedot

Jukka-Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori Keski-Suomen keskussairaala ja Itä- Suomen yliopisto

Jukka-Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori Keski-Suomen keskussairaala ja Itä- Suomen yliopisto KAIKKIIN SAIRAALOIHIN NIIDEN TOIMINNAN VAATIMAT ERIKOISLÄÄKÄRIT JA OSAAJAT Erikoistumiskoulutuksen järjestäminen uusilla tavoilla Jukka-Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori Keski-Suomen keskussairaala

Lisätiedot

Päivystysasetus. STM:n asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä - Voimaan 1.1.2015 / 1.1.

Päivystysasetus. STM:n asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä - Voimaan 1.1.2015 / 1.1. Päivystysasetus STM:n asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä - Voimaan 1.1.2015 / 1.1.2017 Yleiset säännökset Kiireellistä hoitoa oltava saatavilla

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI

KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI TIIVISTÄ TIETOA KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Keski-Suomen sairaanhoitopiiri tuottaa jäsenkuntiensa tarvitsemia erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon päivystyksen sekä eräitä sosiaalihuollon palveluja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta projektijohtaja Jorma Teittinen, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Palvelurakenneselvityksen loppuseminaari,

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 X Kivuton sairaala Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kymmenennen ja viimeisen kerran syksyllä 2015 viikolla 42. Idean kivun arvioinnin valtakunnallisesta

Lisätiedot

Medisiinisen hoidon tulosalue. 10.4. 2013 Valtuustoseminaari

Medisiinisen hoidon tulosalue. 10.4. 2013 Valtuustoseminaari Medisiinisen hoidon tulosalue 10.4. 2013 Valtuustoseminaari Medisiinisen hoidon tulosalue Toiminta-ajatus Tulosalue vastaa fysiatrian, ihotautien, keuhkosairauksien, kuntoutuksen, kliinisen neuro-fysiologian,

Lisätiedot

Erikoislääkäriennuste vuoteen 2030. Kirurgian alat

Erikoislääkäriennuste vuoteen 2030. Kirurgian alat Erikoislääkäriennuste vuoteen 2030 Kirurgian alat Erikoislääkärien määrän ennuste vuoteen 2030 Vuoden lopussa 2014 Vuoden lopussa 2030 Matalan erikoistumisen skenaario: Muutos, lkm Korkean erikoistumisen

Lisätiedot

Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö

Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö www.eksote.fi Syöpähoitoyksikkö Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri eli Eksote yhdistää koko alueen erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon, vanhustenpalvelut

Lisätiedot

PÄIVYSTYSASETUKSEN VAIKUTUKSET. Aino-Liisa Oukka johtajaylilääkäri

PÄIVYSTYSASETUKSEN VAIKUTUKSET. Aino-Liisa Oukka johtajaylilääkäri PÄIVYSTYSASETUKSEN VAIKUTUKSET Aino-Liisa Oukka johtajaylilääkäri / merkittävät kohdat 1. Luku Yleiset säännökset 2 Kiireellisen hoidon antaminen ja päivystyksen järjestäminen Kunnan tai kuntayhtymän on

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Kivuton sairaala projekti vuonna 214 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin yhdeksännen kerran syksyllä 214 pääosin Euroopan kipuviikolla (viikko 42). Mukana

Lisätiedot

Itä-Savon sairaanhoitopiiri ja maakuntauudistus. 19.4.2016 PN Pekka Nousiainen

Itä-Savon sairaanhoitopiiri ja maakuntauudistus. 19.4.2016 PN Pekka Nousiainen Itä-Savon sairaanhoitopiiri ja maakuntauudistus 19.4.2016 PN Pekka Nousiainen Sote- ja aluehallintouudistus 7.11.2015 18 itsehallintoaluetta, sote 15 alueen puitteissa. 3 aluetta järjestää palvelut toisen

Lisätiedot

Kajaanin kaupunginvaltuuston strategiaseminaari 20.3.2014

Kajaanin kaupunginvaltuuston strategiaseminaari 20.3.2014 Kajaanin kaupunginvaltuuston strategiaseminaari 20.3.2014 Esa Ahonen, hallintoylilääkäri, vs sote-kuntayhtymän johtaja Kainuun sote/kuntayhtymän johtaja Maire Ahopelto Lähitulevaisuuden haasteet ja ajankohtaiset

Lisätiedot

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus)

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) 1 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos THM, esh Marja Renholm Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) LEKTIO 6.11.2015

Lisätiedot

Toiminnan ja talouden ennusteita kliinisissä hoitopalveluissa vuonna 2016. Leena Setälä, paj 23.2.2016

Toiminnan ja talouden ennusteita kliinisissä hoitopalveluissa vuonna 2016. Leena Setälä, paj 23.2.2016 Toiminnan ja talouden ennusteita kliinisissä hoitopalveluissa vuonna 2016 Leena Setälä, paj 23.2.2016 Esityksen sisältö palvelujen kysynnän kehitys ja ennuste sen muutoksista 2016 tuotannon tarpeet, hoitotakuutilanne

Lisätiedot

MILLOIN JA MITEN PALLIATIIVISEEN HOITOON ERIKOISTUNUT LÄÄKÄRI VOI PARHAITEN AUTTAA POTILAITAAN?

MILLOIN JA MITEN PALLIATIIVISEEN HOITOON ERIKOISTUNUT LÄÄKÄRI VOI PARHAITEN AUTTAA POTILAITAAN? MILLOIN JA MITEN PALLIATIIVISEEN HOITOON ERIKOISTUNUT LÄÄKÄRI VOI PARHAITEN AUTTAA POTILAITAAN? LL Kaisa Rajala, Palliatiivinen yksikkö, HUS Syöpäkeskus Geriatrian ja yleislääketieteen EL Palliatiivinen

Lisätiedot

TYKS Toimipaikat Kantasairaala T-sairaala TYKS kirurginen sairaala Raision sairaala

TYKS Toimipaikat Kantasairaala T-sairaala TYKS kirurginen sairaala Raision sairaala TYKS 1 2 TYKS Toimipaikat Kantasairaala T-sairaala TYKS kirurginen sairaala Paimion sairaala Raision sairaala Vakka-Suomen sairaala Kiinamyllynmäellä A-sairaala valm. 1939 U-sairaala valm. 1968 3 Kupittaan

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

ONKO SOSIAALITYÖN ARKI KUNNOSSA? MITEN VOISIMME JÄRJESTÄÄ SOSIAALITYÖN JA PALVELUT PAREMMIN?

ONKO SOSIAALITYÖN ARKI KUNNOSSA? MITEN VOISIMME JÄRJESTÄÄ SOSIAALITYÖN JA PALVELUT PAREMMIN? ONKO SOSIAALITYÖN ARKI KUNNOSSA? MITEN VOISIMME JÄRJESTÄÄ SOSIAALITYÖN JA PALVELUT PAREMMIN? SOSIAALIPALVELUIDEN MAHDOLLISUUDET SOTE- UUDISTUKSESSA SOSIAALITYÖN JA YLEENSÄ SOSIAALIPALVELUIDEN SUURIMPANA

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN STRATEGIA VUOTEEN 2016

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN STRATEGIA VUOTEEN 2016 VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN STRATEGIA VUOTEEN 2016 TERVEEMPÄNÄ KOTIIN Kansalaiset odottavat enemmän ja parempaa Kansalaisten odotukset ja halu vaikuttaa lisääntyvät terveydenhuollossa. Kaipaamme

Lisätiedot

Tule tekemään parastasi. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Tule tekemään parastasi. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Tule tekemään parastasi Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 2 ASTU SISÄÄN ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI 3 Päivystysosasto Uudessa Y-talossa toimivat erikoissairaanhoidon ja terveyskeskuksen päivystykset.

Lisätiedot

Akuuttilääketiede erikoisalana. Johanna Tuukkanen, anest.el vt. ylilääkäri, KSKS päivystysalue

Akuuttilääketiede erikoisalana. Johanna Tuukkanen, anest.el vt. ylilääkäri, KSKS päivystysalue Akuuttilääketiede erikoisalana Johanna Tuukkanen, anest.el vt. ylilääkäri, KSKS päivystysalue Miksi uusi erikoisala? Maailma ja lääketiede sen mukana on muuttunut Muutos on tarpeen Päivystyspalvelut eivät

Lisätiedot

SUOMEN AVOHOITOISIN MIELENTERVEYSPALVELUJEN TUOTTAJA

SUOMEN AVOHOITOISIN MIELENTERVEYSPALVELUJEN TUOTTAJA SUOMEN AVOHOITOISIN MIELENTERVEYSPALVELUJEN TUOTTAJA PALVELUJA HAJAUTETUSTI LÄHELLÄ PALVELUJEN KÄYTTÄJIEN KOTIPAIKKAA Juha Koivu toimialajohtaja, VSSHP Psykiatria EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT PSYKIATRIAN

Lisätiedot

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6.

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6. Sosiaali- ja terveysministeriö Lääkintöneuvos Timo Keistinen Hallintoneuvos Anne Koskela Viitteet: Asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä (annettu 23.9.2014)

Lisätiedot

a Salomaa johtajaylilääkäri

a Salomaa johtajaylilääkäri Päivystysasetus -tiivistelmä- Pohtimolampi 7.11.2013 Eva Salomaa johtajaylilääkäri 1 Päivystysasetus voimaan 1.1.2015 Synnytystoiminnassa siirtymäaika 1.1.2017 asti siihen saakka pienet synnytyssairaalat

Lisätiedot

Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014

Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014 0% valmiina (Sivu 0 / 7) Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014 PERUSTIEDOT 1. Toimipiste, jonka tietoja vastaukset koskevat * Helsinki 2. Johtava hammaslääkäri / vastaaja * 3. Päivämäärä

Lisätiedot

Muutokset terveydenhuollossa miksi ja miten?

Muutokset terveydenhuollossa miksi ja miten? Muutokset terveydenhuollossa miksi ja miten? O-P Lehtonen O-P Lehtonen Kliinisen mikrobiologian ylilääkäri, TYKS 1986-1996 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin va. johtajaylilääkäri 1996-2001 Kanta-Hämeen

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Puheenvuoro kuntapäättäjien seminaarissa Jouni Mutanen Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Toiminta alkoi 1.1.2007. Kolmen toimialan organisaatio, jossa on

Lisätiedot

Ryhmä 1: Harvinaissairaan hoitopolun ja hoitoprosessin selkey8äminen

Ryhmä 1: Harvinaissairaan hoitopolun ja hoitoprosessin selkey8äminen Ryhmä 1: Harvinaissairaan hoitopolun ja hoitoprosessin selkey8äminen Osa- alue 3, Parempaa ja tehokkaampaa terveydenhuoltoa harvinaissairaille toimenpide- ehdotus 5 Harvinaissairaiden hoitopolun selkey8äminen

Lisätiedot

Kuvantamistutkimus potilaan hoitoketjussa

Kuvantamistutkimus potilaan hoitoketjussa Kuvantamistutkimus potilaan hoitoketjussa Tutkimusajanvaraus helposti potilaalle Annamari Vainio & Heli Lahikainen 5.5.2015 Ajan varaamisen edellytykset Ajanvarausta edeltää aina lähete Lähete tehdään

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä

Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä LUONNOS 19.5.2016 Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, vt. sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 1 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä Annettu päivänä kuuta 2013 Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Alueellisesti hajautettu lääkärikoulutus laatu ja vaikuttavuus

Alueellisesti hajautettu lääkärikoulutus laatu ja vaikuttavuus Alueellisesti hajautettu lääkärikoulutus laatu ja vaikuttavuus 22.5.2012 / Hajautetun koulutuksen suunnittelija Maiju Toivonen, KM Lääketieteellinen tiedekunta TIEDEKUNNAN LÄÄKÄRIKOULUTUKSEN ALUEELLINEN

Lisätiedot

Hyvinvointirakentaminen Tays uudistamisohjelma

Hyvinvointirakentaminen Tays uudistamisohjelma TAYS UUDISTUU ELÄMÄN TÄHDEN Hyvinvointirakentaminen Tays uudistamisohjelma Kehitysjohtaja Isto Nordback 1 22.4.2015 Taustat Sairaalan toiminnot hajautuneet Tilat osin hyvinkin huonokuntoiset Uusiutuvien

Lisätiedot

Alueellisen erikoissairaanhoidon tulosalueen toimintasääntö

Alueellisen erikoissairaanhoidon tulosalueen toimintasääntö Alueellisen erikoissairaanhoidon tulosalueen toimintasääntö Johtokunta on hyväksynyt tämän toimintasäännön 4.12.2013 ja se on voimassa 1.1.2014 alkaen. Lisäykset (kursivoituna) johtokunta 5.2.2014 YLEISET

Lisätiedot

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Keski-Suomi Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Metsien, vesistöjen ja vuorimaiden maakunta Vuosittaisen väestönkasvun maakunta Perusteollisuuden ja uuden teknologian maakunta Liikenteen ja logistiikan

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT MUISTIO VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN JA SEN JÄSENKUNTIEN VÄLISET KUNTANEUVOTTELUT Salon alueen kunnat 18.11.2013

Lisätiedot

HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAKENTEET

HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAKENTEET HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAKENTEET Laaja Linjaukset: Yhtenäiset käytännöt Terveyden edistäminen Täydennyskoulutus Opiskelijaohjaus Kehittäminen & tutkimus ESH, PTH, SOS.TOIMI KOULUTUS & TUTKIMUS STM 2009 HOITOTYÖN

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Kokemuksia potilaan oikeudesta valita hoitopaikka ja miten potilastiedot välittyvät uuden ja vanhan hoitopaikan välillä

Kokemuksia potilaan oikeudesta valita hoitopaikka ja miten potilastiedot välittyvät uuden ja vanhan hoitopaikan välillä 18.5.2014 Kokemuksia potilaan oikeudesta valita hoitopaikka ja miten potilastiedot välittyvät uuden ja vanhan hoitopaikan välillä Jyväskylässä 20.5. 2014 vastuualuejohtaja Ari Kukka, Jyväskylän yhteistoiminta-alueen

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Terveyspalvelujen tulevaisuus Kansalaisten parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Lasipalatsi 10.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kansalaisten parissa koskien terveyspalvelujen

Lisätiedot

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa

Lisätiedot

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ?

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? - Haasteista - Muutoksen tarpeesta 1 MISTÄ ASIANTUNTIJAT YHTÄ MIELTÄ?

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevat uudistukset Sosterin erikoissairaanhoidon näkökulmasta HJ 06/12

Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevat uudistukset Sosterin erikoissairaanhoidon näkökulmasta HJ 06/12 Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevat uudistukset Sosterin erikoissairaanhoidon näkökulmasta HJ 06/12 Sosterin ESH:n nykyinen tilanne Pienehkön aluesairaalan kokoinen keskussairaala Suhteellinen vaikeus

Lisätiedot

TERVEYSKESKUKSEN VASTAANOTTOTOIMINTOJEN KEHITTÄMINEN 2015

TERVEYSKESKUKSEN VASTAANOTTOTOIMINTOJEN KEHITTÄMINEN 2015 1 Arja Heittola Marita Marttila Sari Koistinen 12.1.2015 TERVEYSKESKUKSEN VASTAANOTTOTOIMINTOJEN KEHITTÄMINEN 2015 1. KONSULTTISELVITYKSESTÄ: Erikoissairaanhoidon poliklinikkakäyntimäärät korkeat kautta

Lisätiedot

LAUSUNTOPYYNTÖ VSSHP:N STRATEGIALUONNOKSESTA Terveempänä kotiin uudistamisohjelma. Osio 1. Taustatiedot. Vastaajatahon virallinen nimi *

LAUSUNTOPYYNTÖ VSSHP:N STRATEGIALUONNOKSESTA Terveempänä kotiin uudistamisohjelma. Osio 1. Taustatiedot. Vastaajatahon virallinen nimi * LAUSUNTOPYYNTÖ VSSHP:N STRATEGIALUONNOKSESTA Terveempänä kotiin uudistamisohjelma Osio 1. Taustatiedot Vastaajatahon virallinen nimi * Härkätien sosiaali- ja terveyspalvelut Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

Verksamhetens jämförelsetal för bokslutet 2015 Behandlingstider och kötider. Peter Granholm Utvecklingschef

Verksamhetens jämförelsetal för bokslutet 2015 Behandlingstider och kötider. Peter Granholm Utvecklingschef Verksamhetens jämförelsetal för bokslutet 2015 Behandlingstider och kötider Peter Granholm Utvecklingschef PG 29.1.2016 Jämförelsetal Källor: Nationella jämförelsetal för verksamheten i social- och hälsovården

Lisätiedot

HUS:n toiminnan arvioinnista

HUS:n toiminnan arvioinnista HUS:n toiminnan arvioinnista Reijo Salmela, LKT, THT, dos. Arviointijohtaja HUS, Ulkoisen tarkastuksen yksikkö 15.11.2012 Arviointiyhdistyksen keskustelufoorumi 1 Vuosibudjetti noin 1,7 miljardia euroa

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon yksikkö Satakunnan sairaanhoitopiirissä ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä

Perusterveydenhuollon yksikkö Satakunnan sairaanhoitopiirissä ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä Perusterveydenhuollon yksikkö Satakunnan sairaanhoitopiirissä ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä Pirjo Immonen-Räihä Perusterveydenhuollon yksikön johtaja, VSSHP, SATSHP Geriatrian erikoislääkäri,

Lisätiedot

KESKUSSAIRAALASSA. Anestesiahoitaja Piia Hämäläinen K-SKS

KESKUSSAIRAALASSA. Anestesiahoitaja Piia Hämäläinen K-SKS A N E S T E S I A H O I TA JA N T Y Ö K E S K I SUOMEN KESKUSSAIRAALASSA Anestesiahoitaja Piia Hämäläinen K-SKS T YÖPISTEET v Leikkaussalit (3 leikkausosastoa) v Kiertohoitajuus v Heräämöt x 3 v Silmäyksikkö

Lisätiedot

PÄIVYSTYS Tampereella

PÄIVYSTYS Tampereella Terveydenhuollon PÄIVYSTYS Tampereella Tampereen kaupungin terveys- ja lääkäriasemat Tampereen kaupungin hammaslääkäripäivystys TAYS Ensiapu Acuta TAYS Lastentautien päivystyspoliklinikka TAYS Naistentautien-

Lisätiedot

Kuntaneuvottelut 27.10.2015. Learning Cafe

Kuntaneuvottelut 27.10.2015. Learning Cafe Kuntaneuvottelut 27.10.2015 Learning Cafe Ryhmä 1: pj toimialuejohtaja Ville Äärimaa, sihteeri ylihoitaja Hanna Vuorio TULES: toimialuejohtaja Ville Äärimaa, ylihoitaja Tuija Lehtikunnas Asiantuntijapalvelut:

Lisätiedot

MITEN JA MIKSI HYKS HYÖDYNTÄÄ VELJESKOTIEN OSAAMISTA käytännön kokemuksia

MITEN JA MIKSI HYKS HYÖDYNTÄÄ VELJESKOTIEN OSAAMISTA käytännön kokemuksia MITEN JA MIKSI HYKS HYÖDYNTÄÄ VELJESKOTIEN OSAAMISTA käytännön kokemuksia Seinäjoki 12.11.2012 Reijo Haapiainen toimialajohtaja HYKS Operatiivinen tulosyksikkö ESITYKSEN SISÄLTÖ Hyksin operatiivinen tulosyksikkö

Lisätiedot

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen Eija Peltonen 1 Vastaanoton menetystekijät 6. Maaliskuuta 2006 Hyvät vuorovaikutustaidot Ammattitaito Väestövastuu

Lisätiedot

Henkilöstövoimavarojen hallinta osahankkeen (VeTeHH) polikliinisen aineiston HUS:n aineiston kuvaukset

Henkilöstövoimavarojen hallinta osahankkeen (VeTeHH) polikliinisen aineiston HUS:n aineiston kuvaukset VeTe Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto Henkilöstövoimavarojen hallinta osahankkeen (VeTeHH) polikliinisen aineiston HUS:n aineiston kuvaukset Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN JA SEN JÄSENKUNTIEN VÄLISET KUNTANEUVOTTELUT

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN JA SEN JÄSENKUNTIEN VÄLISET KUNTANEUVOTTELUT MUISTIO VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN JA SEN JÄSENKUNTIEN VÄLISET KUNTANEUVOTTELUT Uudenkaupungin alueen kunnat 10.11.2014 klo 13.00 15.47 Paikka: TYKS, T-sairaala 6. krs. kokoushuone

Lisätiedot

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Keski-Suomi Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Metsien, vesistöjen ja vuorimaiden maakunta Vuosittaisen väestönkasvun maakunta Perusteollisuuden ja uuden teknologian maakunta Liikenteen ja logistiikan

Lisätiedot

Kanta-Hämeen keskussairaalan ja TAYS:n yhteistyöhankkeet. Sairaalapäivät 20.11.2012 Markku Järvinen Johtajaylilääkäri

Kanta-Hämeen keskussairaalan ja TAYS:n yhteistyöhankkeet. Sairaalapäivät 20.11.2012 Markku Järvinen Johtajaylilääkäri Kanta-Hämeen keskussairaalan ja TAYS:n yhteistyöhankkeet Sairaalapäivät 20.11.2012 Markku Järvinen Johtajaylilääkäri KHSHP Fimlab laboratorioiden yhteistyöhanke Markku Järvinen, johtajaylilääkäri, KHSHP

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kj/24 26.02.2014

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kj/24 26.02.2014 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) 66 Stj / Valtuutettu Tuomo Valokaisen aloite terveyskeskuksen ja kaupunginsairaalan palveluista päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti katsoa valtuutettu

Lisätiedot

TULES-kirurgian päivystysjärjestelyt ad 2030? Kimmo Vihtonen SOY:n puheenjohtaja dosentti TAYS/PSHP

TULES-kirurgian päivystysjärjestelyt ad 2030? Kimmo Vihtonen SOY:n puheenjohtaja dosentti TAYS/PSHP TULES-kirurgian päivystysjärjestelyt ad 2030? Kimmo Vihtonen SOY:n puheenjohtaja dosentti TAYS/PSHP Käytännön vaatimustaso: TEO edellyttää samaa laatustandardia kaikkialla maassa kaikkina vuorokauden aikoina.

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 16.4.2014. Kivuton sairaala projekti vuonna 2013

Anna-Maija Koivusalo 16.4.2014. Kivuton sairaala projekti vuonna 2013 Anna-Maija Koivusalo 16.4.214 Kivuton sairaala projekti vuonna 213 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kahdeksannen kerran syksyllä 213 pääosin viikolla 42. Mukana oli niin erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa

Lisätiedot

Päivystystoiminta Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa. Johanna Tuukkanen ylilääkäri, toimialueen johtaja KSKS Päivystys

Päivystystoiminta Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa. Johanna Tuukkanen ylilääkäri, toimialueen johtaja KSKS Päivystys Päivystystoiminta Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Johanna Tuukkanen ylilääkäri, toimialueen johtaja KSKS Päivystys Kaikki tiet johtavat päivystykseen.. Päivystys osana kokonaisuutta Lääketieteen

Lisätiedot

Erikoissairaanhoidon tulevaisuus ja yhteistyömahdollisuudet Hyvinkään Riihimäen talousalueella. Talousalueparlamentti 18.08.2010

Erikoissairaanhoidon tulevaisuus ja yhteistyömahdollisuudet Hyvinkään Riihimäen talousalueella. Talousalueparlamentti 18.08.2010 Erikoissairaanhoidon tulevaisuus ja yhteistyömahdollisuudet Hyvinkään Riihimäen talousalueella Talousalueparlamentti 18.08.2010 Jarmo Väänänen sairaanhoitopiirin johtaja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri

Lisätiedot

Päivystysosasto. Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP

Päivystysosasto. Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP Päivystysosasto Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP Potilaat Päivystysosastolle päivystyspoliklinikan kautta tarkkailuosasto A11, A31, A32 A12, A21, A21 A42 Miksi päivystys osasto aikaa vievä diagnostiikka

Lisätiedot

LAADUKKAILLA PALVELUILLA PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSSÄÄSTÖIHIN

LAADUKKAILLA PALVELUILLA PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSSÄÄSTÖIHIN SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJA PIA NURME PORVOON KAUPUNKI Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå LAADUKKAILLA PALVELUILLA PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSSÄÄSTÖIHIN Sosiaali- ja terveysjohtaja Pia Nurme

Lisätiedot

Ajankohtaista sote-uudistuksesta

Ajankohtaista sote-uudistuksesta Ajankohtaista sote-uudistuksesta Kuntatalousristeily 21.5.2013 Erikoissuunnittelija Laura Leppänen Yleistä - Koordinaatioryhmän valmistelemat linjaukset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2005 vp Vakuutusmeklaritutkinto Eduskunnan puhemiehelle 1.9.2005 tuli voimaan laki vakuutusedustuksesta (570/2005). Lain 49 :n mukaan siirtymäsäännöksistä säädetään seuraavasti:

Lisätiedot

Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön

Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön Sirpa Salin, projektipäällikkö, PSHPn Tarja Tervo-Heikkinen, projektipäällikkö, HH-osahanke Esityksen sisältö - -hanke, HH-osahanke - Osahankkeen tavoitteet

Lisätiedot

MITEN KIRURGIAN TYÖNJAKO TULISI TOTEUTTAA?

MITEN KIRURGIAN TYÖNJAKO TULISI TOTEUTTAA? MITEN KIRURGIAN TYÖNJAKO TULISI TOTEUTTAA? JUKKA-PEKKA MECKLIN Ylilääkäri, professori Keski-Suomen sairaanhoitopiiri 17.10.2008 KIRURGIAN EDISTÄMISSÄÄTIÖN SEMINAARI Sitra, Helsinki Työnjaon ohjeistus STM

Lisätiedot

Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016

Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016 Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016 Akaa kaupunki ja Sirkka Rousu/Pystymetsä Oy 2015 1 Tarve FAKTAT

Lisätiedot

Toimenpiteet kevään 2013 kuntaneuvotteluissa esille nostetuista asioista

Toimenpiteet kevään 2013 kuntaneuvotteluissa esille nostetuista asioista Kuntaneuvottelut syksy 2013 Toimenpiteet kevään 2013 kuntaneuvotteluissa esille nostetuista asioista hallintoylihoitaja Päivi Nygren / Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelman asiantuntijatyöryhmä

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOIDON PALVELUTASOPÄÄTÖS

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOIDON PALVELUTASOPÄÄTÖS Valtuusto 10.6.2014 liite 2 24 1 VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOIDON PALVELUTASOPÄÄTÖS 1. Palvelutasopäätöksen voimassaolo Tämä palvelutasopäätös on voimassa 1.1.2015 31.12.2017. Sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

3/21/2016. Kuka tukee yksilön työuraa tulevaisuudessa?

3/21/2016. Kuka tukee yksilön työuraa tulevaisuudessa? Kuka tukee yksilön työuraa tulevaisuudessa? Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti 17.3.2016 21.3.2016 1 Sote -uudistus on toiminnallinen uudistus, jossa keskiössä ihminen ja tämän mahdollisuus saada asiakaskeskeisiä,

Lisätiedot

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1 Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja 1 30.9.2010 Miksi tarvittiin palvelurakenteen keventäminen? Kaupunginhallitus päätti v. 2007, että kaikkien hoidon

Lisätiedot

Sosiaali ja terveydenhuolto Uusikunnassa. Sosiaali ja terveystoimikunta 19.02.10

Sosiaali ja terveydenhuolto Uusikunnassa. Sosiaali ja terveystoimikunta 19.02.10 Sosiaali ja terveydenhuolto Uusikunnassa Sosiaali ja terveystoimikunta 19.02.10 Mistä on kysymys Mitä uusia mahdollisuuksia Uusikunta avaa terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseksi sekä palvelujen

Lisätiedot

NYKYINEN TOIMINTARAKENNE JA TILAT

NYKYINEN TOIMINTARAKENNE JA TILAT NYKYINEN TOIMINTARAKENNE JA TILAT Erikoissuunnittelija Pekka Makkonen / Johtava ylihoitaja Marjo Saarenmaa MITEN VARSINAIS-SUOMI SAIRASTI 2013? Sivu 2 Erityiskorvattaviin lääkkeisiin psykoosin vuoksi oikeutettuja:

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2015 1 (5) Kaupunginhallitus Stj/1 07.01.2015

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2015 1 (5) Kaupunginhallitus Stj/1 07.01.2015 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2015 1 (5) 36 Valtuutettu Tuomo Valokaisen toivomusponsi lasten ja nuorten psykoterapioiden saatavuudesta HEL 2014-007789 T 00 00 03 Päätös päätti merkitä tiedoksi selvityksen

Lisätiedot