LOPPURAPORTTI KASPERI II ELLA. Etelä-Pohjanmaan lapsiperhepalvelut -kehittämishanke LOPPURAPORTTI. Sirpa Tuomela-Jaskari ja Auli Romppainen

Transkriptio

1 LOPPURAPORTTI KASPERI II ELLA Etelä-Pohjanmaan lapsiperhepalvelut -kehittämishanke LOPPURAPORTTI Sirpa Tuomela-Jaskari ja Auli Romppainen

2 Etelä-Pohjanmaan lapsiperhepalvelut -kehittämishanke on osa KASPERI II -hankekokonaisuutta. KASPERI II Väli-Suomen lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kehittämishanke LOPPURAPORTTI 1

3 Sisällys 1 TIIVISTELMÄ JOHDANTO OSAHANKKEEN KYTKEYTYMINEN KASTE-OHJELMAN JA KASPERI II -HANKKEEN TAVOITTEISIIN HANKKEEN ORGANISOITUMINEN Resurssit Rahoitus ja talous Henkilöstö Asiantuntijapalvelut Hanketyöskentelyn ohjaus ja tuki Hankkeen toimijaverkosto Hankkeen arvioinnin kokonaisuus HANKKEEN TAVOITEKOHTAINEN TOTEUTUS JA TULOKSET Tavoite 1 Ehkäisevän toiminnan kokonaisuuden monialainen kehittäminen Tavoite 2 Varhaisen tuen palveluiden kokonaisuuden monialainen kehittäminen INNO -työryhmätyöskentely ja rakennekonsultointi Koulutukset Monialainen tiimityöskentely Tavoite 3 Korjaavan työn konsultaatiorakenteiden kehittäminen Ohjausryhmän arviointi hankkeesta JOHTOPÄÄTÖKSET JA KEHITTÄMISEHDOTUKSET KUVAT Kuva 1 KASTE -ohjelman ( ) tavoitteet ja osaohjelma...6 Kuva 2 ELLA -hankkeen toiminta-alue...8 Kuva 3 Tavoitekohtaiset työskentelyn tulokset ELLA hankkeessa...17 Kuva 4. Olli Laiho (vas.) ja Jukka Pyhäjoki (oik.) jututtamassa Törnävän vanhempainyhdistyksen puheenjohtaja Jarmo Kujalaa (kesk.) Puimalassa. (KUVA: Anne Lampimäki)...18 Kuva 5 ELLA -hankkeen koulutussarjakokonaisuus 26 Kuva 6 Kehittäjäverkoston kokoonpano...35 TAULUKOT Taulukko 1 Asiantuntijapalvelut Taulukko 2 Tapahtumiin hankitut asiantuntijapalvelut...11 Taulukko 3 Koulutuksiin hankitut asiantuntijapalvelut...10 Taulukko 4 Hankkeen ohjausryhmä...11 Taulukko 5 ELLA hankkeessa toteutettu koulutussarja I ja II...27 Taulukko 6 ELLA -hankkeen muut koulutukset...28 KUVIOT Kuvio 1 ELLA -hankkeen arviointikohteet ja menetelmät...14 Kuvio 2 ELLA -hankkeen tavoitteiden jäsentäminen...15 Kuvio 3 ELLA -hankkeen Varhaisen tuen palveluidenkehittämistoimenpiteet

4 TIIVISTELMÄ ELLA Etelä-Pohjanmaan lapsiperhepalvelut oli yksi Väli-Suomen alueen KASPERI II lasten, nuorten ja perheiden palveluita kehittävän hankekokonaisuuden osahankkeista. KASPERI II kokonaisuus tuki Kansallisen sosiaali- terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman (Kaste) tavoitteiden toimeenpanoa. KASPERI II -hanke osahankkeineen toteutui Sosiaali- ja terveysministeriön kehittämishankkeiden valtionavustuksella (75 %) ja osahankkeisiin osallistuvien kuntien omarahoitusosuudella (25 %). ELLA -hankkeeseen osallistuivat kaikki Etelä-Pohjanmaan 18 kuntaa. Hanketta hallinnoi Seinäjoen kaupunki. ELLA -hankkeen keskeisenä päätavoitteena oli monialaisen palvelukokonaisuuden kehittäminen perheiden kanssa tehtävässä työssä, joka jakautui kolmeen tavoitteeseen: 1) Ehkäisevän toiminnan kokonaisuuden monialainen kehittäminen 2) Varhaisen tuen kokonaisuuden monialainen kehittäminen ja 3) Korjaavan työn kokonaisuuden monialainen kehittäminen. 1) Ennen kuin Ehkäisevän toiminnan kokonaisuuden monialaisen kehittäminen -tavoitteen keskeisimmät tulokset: Etelä-Pohjanmaan ehkäisevän työn toimijoiden verkottaminen sekä alueellisesti että maakunnallisesti. Toimijoita verkottaneissa työpajoissa käsiteltiin eri toimijoiden arjen työssä toteuttamia Hyviä Käytäntöjä. Hyvistä Käytänteistä tehtiin julkaisu Ehkäisevän toiminnan Hyvät Käytännöt Etelä-Pohjanmaalla, johon kirjattiin kaikki työpajoissa esille nousseet käytänteet. Ehkäisevän työn koordinaatiosta käytiin toimijoiden kanssa keskustelua, joka viedään alueille muodostettaviin lasten, nuorten ja perheiden palveluiden johtoryhmiin. Ehkäisevän työn kustannusvaikuttavuus -esite Hintalappu sen kertoo ehkäisevä työ kannattaa! laadittiin yhteistyössä Etelä-Pohjanmaan lapsiperhepalvelujen monialaisen verkoston kanssa. Esite on tarkoitettu kuntien viranhaltijoille ja päättäjille päätöksenteon tueksi. Esitteessä on konkretisoitu ja vertailtu neljän eri esimerkkitapauksen kautta ehkäisevän ja korjaavan työn kustannusvaikuttavuutta sekä inhimillisestä että taloudellisesta näkökulmasta. Hankkeen aikana ratkaistiin edellisellä hankekaudella kehitetyn Etelä-Pohjanmaan verkkopohjaisen perhekeskuksen omistajuus, joka siirtyi Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö Aksilaan. 2) Heti kun Varhaisen tuen kokonaisuuden monialainen kehittäminen -tavoitteen keskeisimpiä tuloksia: monialaisen tuen polku lapsille ja huolipolku yläkouluikäisille -mallinnukset yhteistyössä työryhmien kanssa. Monialaisen IN- NO -työskentelyn ja siihen keskeisesti liittyneen rakennekonsultoinnin myötä neljälle alueelle syntyvät matalan kynnyksen perhekeskukset sekä jokaiselle seitsemälle alueelle syntyvät lasten, nuorten ja perheiden palveluiden johtoryhmät. Alueen toimijoiden sekä työntekijöiden että johdon osaamista vahvistettiin monialaisella koulutussarjalla. 3) Sitten kun Korjaavan työn konsultaatiorakenteiden monialainen kehittäminen -tavoitteen keskeisempänä tuloksena: jokaisella alueella käyty keskustelu lapsi- ja nuorisopsykiatrian osalta konsultaatiopalveluista ja niiden mahdollisuuksista. ELLA -hanketta edelsi Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke ( ). Kyseinen hanke toteutti KASTE -ohjelmaa ja oli osa Väli-Suomen KASPERI I hankekokonaisuutta. Hankkeessa keskityttiin erityisesti ns. ruohonjuuritason kehittämistyöskentelyyn, joka muokkasi ja loi hyvän pohjan ELLA -hankkeen rakennetyöskentelylle ja kehittämistyöhön sitoutumiselle. Hankkeessa oli tuolloin koottu saman alan toimijoita yhteen ja useat eri verkostot olivat tuttuja hanketiimille. 3

5 1 JOHDANTO Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste) on sosiaali- ja terveysministeriön pääohjelma, jonka avulla johdetaan ja uudistetaan suomalaista sosiaali- ja terveyspolitiikkaa. Kaste-ohjelman tavoitteiden saavuttamista ja toimeenpanoa tukevat sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeiden valtionavustukset. Väli-Suomen alueella lasten, nuorten ja perheiden palveluita kehitettiin KASPERI II -hankkeella. ELLA Etelä-Pohjanmaan lapsiperhepalvelut -kehittämishanke ( ) oli yksi KASPERI II -hankkeen osahankkeista. Muita osahankkeita olivat Pohjanmaan Perhekaste Familjekaste i Österbotten, Tampereen seudun Osmo-hanke ja Eetu-hanke, Kanta-Hämeen Kuulashanke ja Päijät-Hämeen Vahva pohja elämään -hanke. Sosiaali- ja terveysministeriö myönsi KASPERI II -hankekokonaisuudelle sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain (733/1992) 5 ja 5 b :n mukaista kehittämishankkeiden valtionavustusta, joka jakaantui osahankkeiden kesken. Myönnetty valtionavustus oli hankkeiden kokonaiskustannuksista 75 %. Kustannuksista 25 % oli kuntien omarahoitusosuutta, jossa olivat mukana kaikki maakunnan 18 kuntaa (Alajärvi, Soini, Vimpeli, Evijärvi, Kauhava, Lappajärvi, Lapua, Alavus, Kuortane, Ähtäri, Seinäjoki, Ilmajoki, Jalasjärvi, Kurikka, Isojoki, Karijoki, Kauhajoki ja Teuva) ja Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri. Hanketta hallinnoi Seinäjoen kaupunki. ELLA -hankkeessa hankekauden ajan työskenteli projektikoordinaattorina YTM Sirpa Tuomela-Jaskari ja projektityöntekijänä sosionomi (AMK) Auli Romppainen. ELLA -hankkeen keskeisenä päätavoitteena oli monialaisen palvelukokonaisuuden kehittäminen perheiden kanssa tehtävässä työssä, joka jakautui kolmeen tavoitteeseen: 1) Ehkäisevän toiminnan kokonaisuuden monialainen kehittäminen 2) Varhaisen tuen kokonaisuuden monialainen kehittäminen ja 3) Korjaavan työn kokonaisuuden monialainen kehittäminen. 1) Ennen kuin Ehkäisevän toiminnan kokonaisuuden monialaisen kehittäminen -tavoitteen keskeisimmät tulokset: Etelä-Pohjanmaan ehkäisevän työn toimijoiden verkottaminen sekä alueellisesti että maakunnallisesti. Toimijoita verkottaneissa työpajoissa käsiteltiin eri toimijoiden arjen työssä toteuttamia Hyviä Käytäntöjä. Hyvistä Käytänteistä tehtiin julkaisu Ehkäisevän toiminnan Hyvät Käytännöt Etelä-Pohjanmaalla, johon kirjattiin kaikki työpajoissa esille nousseet käytänteet. Ehkäisevän työn koordinaatiosta käytiin toimijoiden kanssa keskustelua, joka viedään alueille muodostettaviin lasten, nuorten ja perheiden palveluiden johtoryhmiin. Ehkäisevän työn kustannusvaikuttavuus -esite Hintalappu sen kertoo ehkäisevä työ kannattaa! laadittiin yhteistyössä Etelä-Pohjanmaan lapsiperhepalvelujen monialaisen verkoston kanssa. Esite on tarkoitettu kuntien viranhaltijoille ja päättäjille päätöksenteon tueksi. Esitteessä on konkretisoitu ja vertailtu neljän eri esimerkkitapauksen kautta ehkäisevän ja korjaavan työn kustannusvaikuttavuutta sekä inhimillisestä että taloudellisesta näkökulmasta. Hankkeen aikana ratkaistiin edellisellä hankekaudella kehitetyn Etelä-Pohjanmaan verkkopohjaisen perhekeskuksen omistajuus, joka siirtyi Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö Aksilaan. 2) Heti kun Varhaisen tuen kokonaisuuden monialainen kehittäminen -tavoitteen keskeisimpiä tuloksia: monialaisen tuen polku lapsille ja huolipolku yläkouluikäisille -mallinnukset yhteistyössä työryhmien kanssa. Monialaisen IN- NO -työskentelyn ja siihen keskeisesti liittyneen rakennekonsultoinnin myötä neljälle alueelle syntyvät matalan kynnyksen perhekeskukset sekä jokaiselle seitsemälle alueelle syntyvät lasten, nuorten ja perheiden palveluiden johtoryhmät. Alueen toimijoiden sekä työntekijöiden että johdon osaamista vahvistettiin monialaisella koulutussarjalla. 3) Sitten kun Korjaavan työn konsultaatiorakenteiden monialainen kehittäminen -tavoitteen keskeisempänä tuloksena: jokaisella alueella käyty keskustelu lapsi- ja nuorisopsykiatrian osalta konsultaatiopalveluista ja niiden mahdollisuuksista. ELLA -hanketta edelsi Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke ( ). Kyseinen hanke toteutti KASTE -ohjelmaa ja oli osa Väli-Suomen KASPERI I hankekokonaisuutta. Hankkeessa keskityttiin erityisesti ns. ruohonjuuritason kehittämistyöskentelyyn, joka muokkasi ja loi hyvän pohjan ELLA -hankkeen rakennetyöskentelyl- 4

6 le ja kehittämistyöhön sitoutumiselle. Hankkeessa oli tuolloin koottu saman alan toimijoita yhteen ja useat eri verkostot olivat tuttuja hanketiimille. Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke ( ) Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke toteutti KASTE -ohjelmaa ja oli osa ensimmäistä Väli- Suomen KASPERI -hankekokonaisuutta. Hankkeessa kehitettiin Verkkopohjainen perhekeskus alueen kuntien 0-12v. lasten vanhemmille. Perhekeskuksesta löytyy tietoa mm. lapsen odotuksesta ja synnytyksestä, lapsen kasvusta ja kehityksestä, vanhempana olemisesta ja lapsiperheiden palveluista. ELLA -hankkeen aikana portaali siirtyi Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri terveyden- ja hyvinvoinnin edistämisen yksikön omistukseen. Hankkeessa kehitettiin kehittäjä -mentor työskentelyn avulla perhetyötä. Seinäjoella ja Suupohjan alueilla kehitetty ehkäisevä perhetyö jäi myös kummallakin alueella pysyväksi toimintamuodoksi. Järvi-Pohjanmaalla kehitetty intensiiviperhetyön työmalli jäi pysyväksi toimintamuodoksi. JIK -alueella tarkasteltiin olemassa olevan perhekeskustyöskentelyn rakenteita ja kehitettiin työyhteisön, organisaation ja yhteistyötahojen kesken toimintamalliksi. Kaksineuvoisen alueella mm. kehitettiin perhetyön vertaisryhmiä ja avattiin perhetyössä toimivien työntekijöiden työnkuvia. Lisäksi yhteistyössä Etelä-Pohjanmaan perhetyön kehittäjäverkoston kanssa laadittiin kannanotto ehkäisevän perhetyön merkityksestä. Varhaiskasvatuksen osalta hankkeessa kehitettiin Hyvinvoiva lapsi työprosessimenetelmä ja kasvatuskumppanuuden periaatteet. Nämä antoivat varhaiskasvatuksen työntekijöille eväitä työskennellä lasta yksilöllisesti kuunnellen, kasvatuskumppanina vanhemman rinnalla, yhteistyössä lasta ja perhettä palvelevan verkoston kanssa. Mallissa kiinnitetään erityisesti huomiota lapsen siirtymävaiheisiin. Malli jäi pysyväksi toimintamalliksi Seinäjoen päivähoidon pilottipäiväkotina toimineeseen Pajuluoman päiväkotiin. Lisäksi malli juurtui räätälöitynä osaksi maakunnan muiden kuntien päivähoidon toimintaa. Koulujen osalta kehitettiin huolipolutusta Seinäjoella ja Merkkari -toimintaa Kuusiokuntien alueelle. Merkkari -toiminta on toimintamalli nuorten ( vuotiaiden) psyykkisen hyvinvoinnin tukemiseksi ja nuorten mielenterveyden hoitamiseksi peruspalveluissa lähellä nuorta ja perhettä. Toiminta jäi hankkeen päätyttyä pysyväksi toimintamuodoksi. Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -hankkeessa kehitetyt toimintamallit löytyvät raportoituina osoitteesta: 5

7 2 OSAHANKKEEN KYTKEYTYMINEN KASTE-OHJELMAN JA KASPERI II -HANKKEEN TAVOITTEISIIN Kaste-ohjelma on sosiaali- ja terveysministeriön pääohjelma, jonka avulla johdetaan ja uudistetaan suomalaista sosiaali- ja terveyspolitiikkaa. Kaste-ohjelmassa määritellään 1) sosiaali- ja terveyspoliittiset tavoitteet sekä 2) kehittämisen ja valvonnan painopisteet ja niiden toteuttamista tukevat uudistus- ja lainsäädäntöhankkeet, ohjeet ja suositukset. KASTE -ohjelman keskeisinä päätavoitteina oli: lisätä osallisuutta ja vähentää syrjäytymistä, lisätä terveyttä ja hyvinvointia sekä parantaa palveluiden laatua, vaikuttavuutta, saatavuutta ja kaventaa alueellisia eroja. KASTE -ohjelman tavoitteena on: kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteet ja palvelut asiakasta kuunnellen. Kuva 1 KASTE -ohjelman ( ) tavoitteet ja osaohjelmat 6

8 KASPERI II Väli-Suomen lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kehittämishankkeen tavoitteena oli: 1. Lasten, nuorten ja perheiden palveluja uudistetaan laajempana kokonaisuutena perinteiset sektorirajat ylittäen. Vahvistetaan lasten, nuorten ja lapsiperheiden osallisuutta palvelujärjestelmässä. 2. Erityispalveluja kehitetään tukemaan peruspalveluja. Luodaan uusia työkäytäntöjä ja toimintakonsepteja ehkäisevän lastensuojelun alueelle, jolloin paine erityispalveluihin vähenee. 3. Tuodaan palvelut suoraan lasten ja nuorten kehitysympäristöihin perhekeskustoiminnan ideologian mukaisesti. 4. Henkilöstön osaamista parannetaan ja kehitetään työtapoja uudistettavien palvelurakenteiden ja kehitettävien uusien palvelujen edellyttämällä tavalla. Kehitetään myös ylisektoraalisten palvelukokonaisuuksien johtamista. Näihin ylätavoitteisiin pohjautuen KASPERI II -hankekokonaisuuden kehittämisalueita vuosina olivat ennaltaehkäisevät palvelut, erityinen tuki peruspalveluissa ja intensiivimallit. Jokaisen kehittämisalueen yhteydessä kiinnitettiin huomiota siihen: I. millaisia palveluja on tarpeen tarjota kehitysympäristöihin, erityisesti kotiin II. miten palvelutarpeen arviointi ja palveluohjaus tapahtuvat sekä miten asiakaslähtöiset palveluprosessit muodostuvat. ELLA Etelä-Pohjanmaan lapsiperhepalvelut -kehittämishankkeen päätavoitteena oli monialaisen palvelukokonaisuuden kehittäminen perheiden kanssa tehtävässä työssä. Tavoite jakautui 1) erityispalveluiden jalkauttamiseen peruspalveluihin ja 2) ennaltaehkäiseviin monialaisten palveluiden rakenteisiin perheiden palveluissa. Hankkeessa korostui ehkäisevän toiminnan vahvistaminen, hyvien käytäntöjen levittäminen ja toimijoiden verkottaminen sekä palvelurakenteiden uudistaminen (perhekeskukset, matalan kynnyksen toimintamuodot) monialaisella yhteistyöllä, osaamisen vahvistaminen koulutuksilla ja peruspalvelujen vahvistaminen mm. erityistason konsultoinneilla. ELLA -hankkeen tavoitelähtöinen toiminta kytkeytyi seuraaviin KASPERI II -hankkeen ja KASTE -ohjelman laajempiin tavoitteisiin: Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelut monipuolistuvat ja palvelujen saatavuus paranee, kun työn ja palvelujen painopistettä siirretään erityispalveluista peruspalveluihin. Palvelujen ja palvelurakenteiden tasolla tarkasteltuna vaikutuksia ovat erityispalvelujen tarpeen vähentyminen tai kohdentuminen toisin, osin uusien palvelukokonaisuuksien muodossa. Erityispalvelujen asiantuntemusta tuodaan myös peruspalvelujen käyttöön. Vaikutusten tulee näkyä siinä, että hankkeen päättyessä on toiminnassa ylisektorisia työryhmiä eikä ainoastaan peruspalveluja konsultoivaa toimintaa. Henkilöstöön liittyvät odotetut vaikutukset kohdistuvat osaamisen vahvistumiseen. Konsultaatiotoiminnan avulla varhainen puuttuminen tehostuu ja se on vakiinnutettu osaksi palvelujärjestelmää. Kehittämistyöhön valittujen osallisuutta vahvistavien toteutustapojen kautta (erilaiset välineet ja mallit) avulla on tarkoituksena lisätä lasten, nuorten ja lapsiperheiden osallisuutta palvelujen suunnittelussa ja toteutuksessa. Näillä toimilla voidaan parantaa palvelujen laatua ja samalla lapset, nuoret ja perheet tulevat paremmin kuulluiksi. Lasten, nuorten ja perheiden ennaltaehkäisevien ylisektoraalisten palvelujen johtamisen kehittyminen ja koordinointi on tärkeää yllä olevien tavoitteiden toteutumiseksi. 7

9 3 HANKKEEN ORGANISOITUMINEN 3.1 Resurssit Rahoitus ja talous Sosiaali- ja terveysministeriö myönsi KASPERI II -hankekokonaisuudelle sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain (733/1992) 5 ja 5 b :n mukaista kehittämishankkeiden valtionavustusta euroa. Kuntien omarahoitusosuus hankkeen kustannuksista oli 25 % eli euroa. Hankkeen kokonaiskustannuksiksi hyväksyttiin euroa. KASPERI II -hankekokonaisuuteen kuului kuusi alueellista osahanketta ja seitsemäntenä yhteinen osio hankekokonaisuuden johtamiseen ja koordinaatioon. Rahoitus jakaantui näiden 7 hankkeen kesken. ELLA Etelä-Pohjanmaan lapsiperhepalvelut -kehittämishankkeen valtionavustuksen perusteeksi hyväksytyt kustannukset olivat euroa (Liite 1). Myönnetty valtionavustus kokonaiskustannuksista oli 75 % ( ). Kuntien omarahoitusosuus hankkeen kustannuksista on 25 % ( ). Hankkeessa omarahoitusosuudella olivat mukana kaikki maakunnan 18 kuntaa: Alajärvi, Soini ja Vimpeli (Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alue), Evijärvi, Kauhava ja Lappajärvi (Kuntayhtymä Kaksineuvoinen), Isojoki, Karijoki, Kauhajoki ja Teuva (Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä) Ilmajoen kunta, Jalasjärven kunta, Kurikan kaupunki, Lapuan kaupunki, Alavuden kaupunki, Kuortaneen kunta ja Ähtärin kaupunki sekä Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri. Etelä-Pohjanmaan kunnat ja kuntayhtymät sitoutuivat 10 % lisäomarahoitusosuuteen ja sairaanhoitopiiri alkuperäisen hankesuunnitelman mukaiseen suurempaan omarahoitusosuuteen. Lisäomarahoitusosuutta eikä suurempaa omarahoitusosuutta kuitenkaan tarvittu. Kuva 2 ELLA -hankkeen toiminta-alue 8

10 Hankkeen valtionavustuksen perusteeksi hyväksytyistä kustannuksista ( euroa) käytettiin ,35 euroa. Suurimmat kustannukset henkilöstömenojen jälkeen liittyivät palvelujen ostoihin mm. rakennekonsultointiin ja neuropsykiatriseen valmentaja -koulutuksen järjestämiseen. Hankesuunnitelmassa alustavana suunnitelmana oli palkata hankkeeseen kahden työntekijän lisäksi mentor -tyyppinen työntekijä pilotoimaan erityisesti tavoitteen 2 Varhaisen tuen palveluiden kokonaisuuden kehittäminen mukaista toimintaa kunnissa. Hanke ja ohjausryhmä päätyivät siihen, että oikeampi tapa vastata edellä mainittuun tavoitteeseen oli hankkia ostopalveluna tarvittava rakennekonsultointi. Aluehallintovirasto vahvisti, että kyseessä ei ollut hankesuunnitelmassa suunnitellusta toiminnasta poikkeava toiminta, eikä näin ollen muutoshakemusta tarvinnut tehdä. Hankkeen maksatus tapahtui kaksi kertaa vuodessa, joiden yhteydessä raportoitiin hankkeen toteutumisesta KASPERI II -hankkeelle. Lisäksi ELLA -hanke raportoi toiminnastaan alueelliselle ohjausryhmälle Henkilöstö Hankkeessa työskenteli hankekauden ajan kokoaikaisena projektikoordinaattorina YTM Sirpa Tuomela-Jaskari ja projektityöntekijänä sosionomi (AMK) Auli Romppainen. Hanketiimissä työskenteli määräaikaisesti toimistosihteerinä ITtradenomi Anne Lampimäki ajalla Projektikoordinaattorin tehtävänä oli vastata hankkeen organisoinnista, toimeenpanosta ja edistymisestä sekä hanketiimin esimiestehtävistä. Projektikoordinaattori vastasi omalta osaltaan taloudenseurannasta, maksatusten valmistelusta, tarkistetussa talousarviossa pysymisestä sekä raportoinnista ja viestinnästä. Projektikoordinaattori huolehti verkostojen luomisesta ja ylläpidosta sekä toimi yhdyshenkilönä KASPERI II -hankkeeseen. Projektikoordinaattorin vastuulla oli ohjausryhmien kokousten valmistelu ja sihteerinä toimiminen kokouksissa. Projektityöntekijän tehtävänä oli vastata tavoitteiden suunnittelusta ja toteuttamisesta yhteistyössä projektikoordinaattorin ja yhteistyökumppanien kanssa sekä huolehtia verkostojen luomisesta ja ylläpidosta. Projektityöntekijä vastasi tavoitekohtaisesta raportoinnista Asiantuntijapalvelut Hanke on ostanut asiantuntijapalveluita, joista on tehty erilliset sopimukset palvelun myyjän ja ostajan välille. Seuraavissa taulukoissa (1-3) on lueteltu ostopalveluina hankitut asiantuntijapalvelut. Asiantuntijapalvelu Ajankohta Toteuttaja INNO -työryhmien rakennekonsultointi Rakennekonsultointi tapahtui syksyn 2012 ja syksyn 2013 välisenä aikana puolen päivän konsultaationa 6 kertaa / yhteistoiminta-alue tai kunta. Yhteensä konsultointeja oli 42, joista yksi käytettiin INNO -työryhmien yhteiseen työskentelyyn. Tutkimus ja Kehitys Ajatustalo Oy Antti Pelto-Huikko ja Tom Tarvainen Kehittämistyön konsultaatio Kehittämistyön konsultaatio toteutui vuonna 2012 yhteensä 10 kertaa ja vuonna 2013 yhteensä 6 kertaa. ID Mahlakaarto Oy Salme Mahlakaarto QPR -mallinnuksen tekninen toteutus (Seinäjoen yläkouluikäisten monialainen huolipolku) Ehkäisevän työn kustannusvaikuttavuus - esitteen visualisointi ja taitto Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SO- Net BOTNIA Anne Saarijärvi Tradenomi Anne Lampimäki Taulukko 1 Asiantuntijapalvelut 9

11 Tapahtuma Ajankohta Asiantuntijat, luennoitsijat tai kouluttajat Maakunnallinen Puimala Jukka Pyhäjoki, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Olli Laiho, Nurmijärven kaupunki Kasvatuskumppanuus -koulutus Aini Ronkainen (ja Taisto Lehtinen) Hanke järjesti yhteistyössä Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston rahoittaman "Osaajia Etelä-Pohjanmaalle" (Osaava II) -hankkeen kanssa. ELLA -hanke maksoi Aini Ronkaisen asiantuntijapalkkion ja Osaava-hanke Taisto Lehtisen asiantuntijapalkkion. Neuropsykiatrinen valmentajakoulutus KirsiConsulting Ky / vastuukouluttajana Kirsi Saukkonen ja pääkouluttajana Pentti Suorsa Lapsiperheille hyvinvointia monialaisesti ELLA -hankkeen loppuseminaari Dosentti Matti Rimpelä, Tampereen yliopisto ja konsultit Antti Pelto-Huikko ja Tom Tarvainen, Ajatustalo Oy Taulukko 2 Tapahtumiin hankitut asiantuntijapalvelut Koulutussarjat I ja II Ajankohta Asiantuntijat, luennoitsijat tai kouluttajat Mitä se monialaisuus sitten oikein on? Tom Tarvainen, Ajatustalo Oy ja Katariina Pärnä, MLL Lasten ja nuorten kuntoutussäätiö Verkostotyön tarve ja taito Jukka Pyhäjoki, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Rakenteet ja koordinaatio monialaisissa lapsiperhepalveluissa Monialainen palvelutarpeen arviointi nopeuttaa avunsaantia Marjatta Kekkonen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Terttu Karppinen ja Helena Saari, Kainuun maakunta-kuntayhtymä Kirsi Mäkilä, Heinolan kaupungin perhekeskus Tytti Rantanen, Anne Uppman ja Tuija Leinonen, Kuulas-hanke Avaimet tiimityöskentelyyn Reetta Kekkonen, Jyväskylän koulutuskeskus Oy Yhteistyöstä monialaisen työn johtamiseen Seija Nykänen, Jyväskylän kaupunki Kirsi Lehto, Vaasan yliopisto Konsultaatiokäytänteet asiakastyössä Kati Puumala ja Sanna Puotinen, Järvi-Pohjanmaan perusturva Eira Tikkanen (Tmi) Laura Tulensalo, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Dialoginen johtaminen Avain luovuuteen ja innovaatioihin Sirpa Syvänen, Optimast Oy Taulukko 3 Koulutuksiin hankitut asiantuntijapalvelut 10

12 3.1.4 Hanketyöskentelyn ohjaus ja tuki Ohjausryhmä Kuntia ja keskeisiä yhteistyökumppaneita (sairaanhoitopiiri sekä Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Seinäjoen seurakunta ja SOSTE ry) pyydettiin hankkeen käynnistyttyä nimeämään hankkeen ohjausryhmään jäsen ja varajäsen. Taulukossa 4 on lueteltu ohjausryhmän jäsenet ja varajäsenet alueittain tai organisaatioittain. Alue / Organisaatio Jäsen Varajäsen JIK alue Sosiaalijohtaja Tytti Luoto Sosiaalijohtaja Veli-Erkki Wiberg Järvi-Pohjanmaa Sosiaalityönjohtaja Tuulikki Mäkinen Sosiaalityöntekijä Tanja Penninkangas (4/2013 saakka) Kuusiokunnat Perusturvajohtaja Maria-Liisa Nurmi Perusturvajohtaja Helena Lahtinen (4/2013 saakka) Kaksineuvoinen Sosiaalipalvelujen johtaja Eija Ala-Toppari-Peltola (pj.) Johtava sosiaalityöntekijä Terhi Järvi Lapua Vs. Sosiaalipalvelujohtaja Terttu Järvi Sosiaalityöntekijä Merja Kiiveri Suupohja Osastonhoitaja Seija Haavisto Terveydenhoitaja Arja Aromaa Seinäjoki Kehittämispäällikkö Lea Porola Sosiaalityön päällikkö Päivi Saukko Terveydenhoitaja Hilkka Välimaa Kehittämisjohtaja Erkki Välimäki Lastensuojelun johtaja Janne Pajaniemi EPSHP Osastonhoitaja Elina Järvenpää Apulaisosastonhoitaja Marja Koivumäki SONet BOTNIA Kehittämissuunnittelija Anne Saarijärvi Kehitysjohtaja Arto Rautajoki SeAMK Yliopettaja Minna Zechner Koulutussuunnittelija Tuula Salo Lapuan hiippakunta Perheasiainneuvottelukeskuksen johtaja Eija Harmanen Hiippakuntasihteeri Reijo Takamaa MLL Toiminnanjohtaja Eeva-Maria Latva-Rasku Koordinaattori Anu Palomäki SOSTE Erityisasiantuntija Tuula Peltoniemi KASPERI -hanke Projektinjohtaja Seija Junno (alkaen 11/2012) Projektinjohtaja Juha Luomala (10/2012 saakka) ELLA -hanke Taulukko 4 Hankkeen ohjausryhmä Projektikoordinaattori Sirpa Tuomela-Jaskari (siht.) Projektityöntekijä Auli Romppainen Projektisuunnittelija Anni Kuhalainen (alkaen 4/2013) Projektisuunnittelija Ulriika Kannas-Honkaniemi (3/2013 saakka) Ohjausryhmässä oli yhteensä 18 jäsentä ja 12 varajäsentä. Ohjausryhmä kokoontui vuonna 2012 yhteensä 4 kertaa ja vuonna 2013 yhteensä 4 kertaa. Ohjausryhmän tarkoituksena on ollut ohjeistaa ja koordinoida hankkeen käytännön toteuttamista, tehdä hanketyöhön liittyviä päätöksiä, varmistaa suunnitelmallisen dokumentoinnin ja arvioida kehittämistyön etenemistä. Ohjausryhmän tehtävänä oli: - toimia hankkeen toteuttajan tukena - toimia hankkeen valmistelu- ja toimeenpanoelimenä - ohjata hanketta niin, että se toteuttaa hankesuunnitelmaa - seurata hankkeen tavoitteiden saavuttamista sekä budjetin toteutumista niin, että pysytään valtionosuuspäätöksessä hyväksytyssä suunnitelmassa. - tarvittaessa muuttaa hankkeen toimenpiteitä, jotta tulokset saavutettaisiin - antaa asiantuntemustaan hankkeelle ja tiedottaa siitä sekä saavutetuista tuloksista omille sidosryhmilleen - käsitellä hankkeen väliraportit ja mahdolliset hankesuunnitelmamuutokset - hyväksyä hankkeen loppuraportti ennen rahoittajalle toimittamista. Kokouksissa käsiteltävinä asioina olivat pääosin hankkeen tilannekatsaus, talouteen ja maksatukseen sekä arviointiin liittyvät asiat. Ohjausryhmässä järjestettiin KASPERI II toimesta erillinen, arviointiin liittyvä keskustelu kaksi kertaa ja ELLA -hankkeen toimesta kerran. Keskustelu ohjausryhmän kokouksissa oli kantaa ottavaa ja ohjaavaa. Ohjausryh- 11

13 män puheenjohtajan kanssa tehtiin tiivistä yhteistyötä kokousten valmisteluiden osalta. Hankkeen työntekijät valmistelivat ja toteuttivat asioita ohjausryhmän päätösten mukaisesti. Kehittämistyön konsultaatio Hankkeelle ostettiin kehittämistyön konsultaatiota ID Mahlakaarto Oy:ltä (Salme Mahlakaarto). Yhteistyö kehittämistyönohjaajan kanssa aloitettiin edellisen hankekauden aikana, jota päädyttiin jatkamaan hyvien konsultaatiokokemusten perusteella. Kehittämistyön konsultaation tarkoituksena oli tarkastella hankkeessa tapahtuvaa kehittämistyötä, suunnata työtä hankesuunnitelman mukaisesti sekä tukea hanketiimin työskentelyä. Konsultaation kautta löydettiin kokemusten ja yhteistyön avulla yhteinen linjaus ja sisältö kehittämistyölle sekä haettiin ratkaisuja ongelmatilanteiden osalta. Kehittämistyön konsultaation menetelmät muotoutuivat työskentelyn kuluessa yhteistyössä hanketiimin kanssa, hankkeen tavoitteiden suuntaisesti. Konsultaatio toi hanketiimille tärkeän reflektiopinnan ja mahdollisuuden tarkastella kehittämistyötä ja siinä tapahtuvia ilmiöitä ja ongelmia kauempaa yhdessä konsultin kanssa. Konsultaatiosta saatiin tiimille työkaluja ja ideoita toiminnan kehittämiseen. Konsultaatio tuki hanketiimin työskentelyä. KASPERI II hankkeen tuki KASPERI II hanke tuki osahankkeita tekemällä tukikäynnit kuhunkin osahankkeeseen puolivuosittain. KASPERI II - hanke koordinoi hankehenkilöstön yhteiset- ja koordinaattoreiden työkokoukset. Lisäksi KASPERI II projektinjohtajalta ja projektisuunnittelijalta hankkeet saivat tukea ja ohjausta kehittämistyöhön. 3.2 Hankkeen toimijaverkosto Kaikessa verkostoyhteistyössä pyrittiin suunnitelmallisuuteen ja synergiaetujen saavuttamiseen sekä monipuoliseen asiantuntemuksen hyödyntämiseen. Keskeisinä yhteistyökumppaneina olivat Etelä-Pohjanmaan alueen kuntien (18 kuntaa) eri sektoreiden toimijat ja sairaanhoitopiirin lapsi- ja nuorisopsykiatrian toimijat. Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA toimi kehittämistyön taustatukena. Hankkeen muina kumppaneina olivat mm. Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Etelä-Pohjanmaan KASTE -hankkeet, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry. Seuraavaksi kuvataan tarkemmin yhteistyön sisältöjä yhteistyökumppaneittain. Yhteistyö Seinäjoen ammattikorkeakoulun (SeAMK) kanssa oli tiivistä mm. opiskelijoiden harjoittelujaksojen, opinnäytetyö aiheiden pohdinnan, opinnäytetöiden ohjaamisen ja täydennyskoulutusyhteistyön osalta. SeAMK edustajat osallistuivat hankkeen ohjausryhmätyöskentelyyn ja Etelä-Pohjanmaan monialaisessa lapsiperhepalvelujen kehittäjäverkostoon. Yhteistyötä tehtiin SeAMKn opiskelijoiden kanssa ELLA -hankkeen päätösseminaarin osalta. Opiskelijat suunnittelivat ja toteuttivat päätösseminaarin yhteyteen Hyvinvointitorin. Hankkeeseen tekivät hallinnonjakson harjoittelut sosionomi (AMK) -opiskelijat Terhi Pollari ( ), Susanna Mäki-Opas ( ) ja Jaana Lammi ( ). Harjoittelujaksojen osalta opiskelijat tekivät yhteistyötä Etelä-Pohjanmaan Vanhustyön kehittämiskeskus II -hankkeen kanssa. Opiskelijat toteuttivat osana harjoitteluaan seuraavat tilaisuudet / tapahtumat: Päiväkodin ja vanhainkodin yhteistyöprojekti Käpylehmä -päivä: Päivän idea syntyi Vanhustyön kehittämiskeskushanke II ja ELLA Etelä-Pohjanmaan lapsiperhepalvelut -kehittämishankkeen yhteistyönä tammikuussa Hankkeiden projektikoordinaattorit pyysivät harjoittelua suorittavia sosionomi (AMK) - opiskelijoita suunnittelemaan ja toteuttamaan ylisektoraalista yhteistyötä lasten ja ikäihmisten välille. Käpylehmä-päivä toteutettiin Simunan päiväkodin viisivuotiaiden lasten ja Simunanrannan palvelukeskuksen päivätoiminnan ikäihmisten kesken. Raportti hankkeen nettisivuilla: i_pollari_ja_niina_peltomaki_kapylehmapaiva.pdf Lasten Linnanjuhlat Linnanjuhlien idea muodostui ajatuksesta tuottaa alueen lapsiperheille yhteisöllisyyttä ja osallisuutta vahvistava tapahtuma, jossa koko perhe oli osallisena. Lasten Linnan juhlat järjestettiin ensimmäistä kertaa Toimintojen Talolla Seinäjoella. Tapahtumaan osallistui liki 90 lasta, nuorta tai ai- 12

14 kuista. Raportti hankkeen nettisivuilla: nna_maki-opas_lasten_linnan_juhlat.pdf Ketä kiinnostaa -keskustelutilaisuus nuorille ja päättäjille Nuorten keskusteluillan idea muodostui ajatuksesta tuottaa alueen nuorille vaikuttamista, yhteisöllisyyttä ja osallisuutta tukeva tapahtuma, jossa nuoret saisivat tuoda omaa ääntään ja ajatuksiaan esille. Keskusteluilta järjestettiin Toimintojen Talolla Seinäjoella. Tapahtumaan ei kuitenkaan osallistunut yhtään nuorta ja illan luonne muuttui toisenlaiseksi. Illassa keskusteltiin paikalle saapuneiden päättäjien ja toimijoiden kanssa seinäjokisten nuorten tilanteista ja toiveista. Raportti hankkeen nettisivuilla: a_lammi_keta_kiinnostaa_nuorten_keskusteluilta.pdf Seinäjoen ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat tehneet ELLA -hankkeeseen opinnäytetöitä eri aihepiireistä. Osa opinnäytetöistä liittyvät Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishankkeeseen ( ), mutta ovat valmistuneet ELLA -hankkeen aikana. Osa opinnäytetöistä on toteutettu ja valmistuneet ELLA -hankkeen aikana. Valmistuneet opinnäytetyöt esitellään liitteessä 2. Etelä-Pohjanmaan alueella toimivat KASTE -hankkeet: ELLA -hanke, Etelä-Pohjanmaan vanhustyön kehittämiskeskus II / Ikäkaste, Pohjanmaa -hanke /Välittäjä, VammaisKaste, SOS-hanke ja KAMPA-hanke ovat tehneet yhteistyötä hankekauden ajan. Yhteistyön tavoitteena oli hankkeiden verkottuminen, yhteistyön tiivistäminen ja tiedottaminen. Hankkeet painattivat yhteisen esitteen sekä järjestivät Asiakkaan osallisuus kuntatoimijan näkökulmasta - seminaarin Hankkeet ovat esillä Sosiaali- ja terveys ry:n järjestämillä Sosiaali- ja terveysturvanpäivillä Seinäjoella SOSTE Suomen Sosiaali ja terveys ry:n kanssa yhteistyö tiivistyi ohjausryhmätyöskentelyyn, hankefoorumiyhteistyöhön sekä tiedon välittämiseen ja verkostoitumiseen SOSTE:n kautta jäsenjärjestöihin. Yhteistyössä Seinäjoen ammattikorkeakoulun, Tampereen yliopiston, Vaasan yliopiston, SOSTEn, Välittäjä hankkeen kanssa suunniteltiin ja organisoitiin Nuori Mieli seminaaria. Seminaari peruuntui päällekkäisyyksien ja vähäisen osallistujamäärän vuoksi. Hankeyhteistyönä Osaajia Etelä-Pohjanmaalle III (Osaava) kanssa järjestettiin alueen sivistys-, sosiaali- ja terveystoimen johtaville viranhaltijoille ja työntekijöille Kasvatuskumppanuuden johtaminen -koulutus Hanke verkostoitui Palveluita kotiin Kuusiokunnissa elinkeinojen kehittämishankkeen kanssa ja teki yhteistyötä JIK (Jalasjärvi, Ilmajoki ja Kurikka) -alueen kanssa ( Monialainen yhteistyö tie mahdollisuuksiin -seminaari ja hankesuunnitteluyhteistyö). Hanke oli osa KASPERI II osahankeverkostoa. Hanke teki yhteistyötä valtakunnallisten Lasten Kaste -hankkeiden kanssa (mm. seminaarit). Hanke verkostoitui Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen teemaverkostojen (koti- ja varhaiskasvatus kehitysympäristönä, osallisuusverkosto, kouluverkosto, osaamisen ja johtamisen verkosto) kanssa, Satakunnan lastensuojeluverkoston ja Lastensuojelun keskusliiton kanssa Lastensuojelusta lasten suojeluun - onko jo ehkäisevän työn aika seminaarin suunnittelun, järjestelyjen ja tiedottamisen osalta. 13

15 3.3 Hankkeen arvioinnin kokonaisuus ELLA -hankkeen arviointi perustui KASPERI II -hankkeen arviointikysymyksiin, joita olivat: 1) Miten intensiivistä työotetta voi viedä varhaisemman tuen vaiheeseen? 2) Miten erityispalvelujen tarvetta on kyetty vähentämään? 3) Miten perhekeskustoiminta on kehitetty ja onko toiminta rakenteistunut osaksi kunnan ehkäiseviä palveluita? 4) Miten asiakkaan osallisuutta palvelujen suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa on pysytty vahvistamaan? 5) Mitä uusia ennaltaehkäiseviä työmuotoja on syntynyt / miten ennaltaehkäiseviä toimintoja on kyetty uudella tavalla jäsentämään? 6) Miten ylisektorisen johtamisen ja asiakaslähtöisen työskentelykulttuurin kehittämistä on tuettu? ELLA -hanke vastasi arviointikysymyksiin arvioimalla tavoitteiden toteutumista tavoitekohtaisesti. Arvioitavina kohteina olivat ohjausryhmä, tutustumismatka, ehkäisevän työn työpajat I ja II, maakunnallinen Puimala, monialaiset tiimit (3) ja INNO -työryhmät (7) sekä Etelä-Pohjanmaan monialainen kehittäjäverkosto ja koulutukset. Palaute työryhmätyöskentelystä ja koulutuksista pyydettiin niihin osallistuneilta henkilöiltä. Lisäksi hanke toteutti vertaisarvioinnin KUULAS Kanta-Hämeen uudistuvat lasten ja nuorten palvelut -hankkeen kanssa. Vertaisarvioinnin kohteena ELLA -hankkeen osalta oli INNO -työskentely. Arviointimenetelminä käytettiin mm. kirjallista tai sähköistä (webropol) palautekyselyä, arviointiakvaario -menetelmää, sosiometristä janaa ja dialogista keskustelua. Kuvio 1 ELLA -hankkeen arviointikohteet ja -menetelmät Arvioinnissa korostui monialaisen yhteistyön toteutuminen, saadut uudet toimintamallit ja ideat, osallisuuden kokemus ja kuulluksi tuleminen sekä työskentelyn anti ja onnistuminen suhteessa työryhmän tai koulutuksen tavoitteeseen. Työryhmien, koulutusten ja vertaisarvioinnin palautteet on koottu luvun 4 Hankkeen tavoitekohtainen toteutus ja tuotokset alle tavoitekohtaisesti (4.1, 4.2 ja 4.3). Yhteenveto ohjausryhmän arvioinnista löytyy luvusta

16 4 HANKKEEN TAVOITEKOHTAINEN TOTEUTUS JA TULOKSET Hanketiimi aloitti työskentelyn tutkimalla sekä KASPERI II -hankkeen että Etelä-Pohjanmaan osahankkeen hankesuunnitelmaa, joiden perusteella rahoituspäätös oli saatu. KASPERI II:n hankesuunnitelmassa painotettiin perhekeskustyyppistä kehittämistyötä ja Etelä-Pohjanmaan osahankkeen hankesuunnitelmassa erityispalveluiden jalkauttamista peruspalveluihin sekä ennaltaehkäiseviä monialaisia rakenteita perheiden palveluissa. Teemojen pohjalta päätavoitteeksi muodostui Monialaisen lapsiperhepalvelujen kehittäminen perheiden kanssa tehtävässä työssä, joka jäsennettiin tavoitteina seuraavaan perhekeskustyyppisen rakenteen muotoon: Kuvio 2 ELLA -hankkeen tavoitteiden jäsentäminen 15

17 Tavoitteet avattiin seuraavasti tavoitekokonaisuuksittain: Tavoite 1 Ennen kuin Ehkäisevän toiminnan kokonaisuuden monialainen kehittäminen Tavoitteena oli alueiden ja valtakunnallisten (perhekeskustyyppisten palveluiden) ehkäisevän toiminnan keskeisten toimintamuotojen ja hyvien käytäntöjen kartoittaminen sekä tutustumismatkan järjestäminen. Tavoitteena oli tiedonkeräämisen ja työpajoissa vertaiskehittämisen avulla verkottaa lapsiperhepalveluissa toimivia ehkäisevässä toiminnassa mukana olevia eri toimijoita sekä alueellisesti kunnissa ja yhteistoimintaalueilla että maakunnallisesti. Tavoite 2 Heti kun Varhaisen tuen palveluiden kokonaisuuden monialainen kehittäminen Tavoitteena oli kehittää varhaisen tuen monialainen lapsiperhepalvelujen perhekeskustyyppinen rakenne alueille. Kehittämistyö suunniteltiin toteutettavan alueille kootuissa INNO -työryhmissä. Monialaisten lapsiperhepalvelujen rakenteiden muutosprosessin tukemiseksi suunniteltiin ostettavan rakennekonsultoinnin avulla ostopalveluna. Perustason monialaisen tiimityöskentelyn tavoitteena oli kehittää tiimityöskentelyä ja konsultaatiokäytänteitä sekä sisältöjä, kuten monialaista palvelutarpeen arviointia ja verkostopalavereja. Monialaisen lapsi- ja perhepalvelujen kehittäjäverkoston työskentelyn tavoitteena oli rakentaa maakuntaan yhteistä näkyä ja tahtotilaa lapsiperhepalvelujen monialaisesta kehittämisestä. Tavoite 3 Sitten kun Korjaavan työn konsultaatiorakenteiden kehittäminen Tavoitteena oli konsultaatiorakenteiden selkeyttäminen ja kehittäminen sekä perustasolla että erityistason kesken. Erityistasolla tarkoitettiin sairaanhoitopiirin ja Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymää. Keskustelu alueille sopivista konsultaatiokäytännöistä, niiden rakenteesta sekä malleista oli suunniteltu käytäväksi alueiden monialaisissa rakennetyöryhmissä (INNO -työryhmät). Konsultaatiokäytäntöjen kokeilu oli suunniteltu ja organisoitu toteutettavaksi alueiden monialaisissa tiimeissä. Jokaista tavoitetta avattiin erikseen vielä tarkemmin prosesseittain hankekortteja ja Suunta-työkalua hyödyntäen. Suunta -työkalua voidaan käyttää suunnittelun ja arvioinnin apuna. Työkalun avulla suunnitelmasta tulee johdonmukaisesti etenevä kokonaisuus, jossa eri osa-alueet ja -toiminnot ovat loogisessa suhteessa keskenään. Hankekortit toimivat hankkeen suunnittelun, arvioinnin ja raportoinnin tukena. Kokonaisuudesta työstettiin toimintasuunnitelma. Hanketiimi toteutti suunnittelutyön jälkeen kuntakierrokset tammi-helmikuulla Kuntakierroksille kutsuttiin alueiden sosiaali-, terveys ja sivistystoimen keskeiset viranhaltijat ja johto. Kuntakierroksilla esitettiin ja avattiin perusteluja ELLA -hankkeen kehittämistyölle sekä käytiin läpi kunkin alueen tarpeet ja toiveet suhteessa hanketavoitteisiin. Kuntakierrokselle oli koottu myös aikaisempi alueen kehittämistyö lapsiperhepalveluiden osalta. Tapaamisessa sovittiin myös kunkin alueen ja ELLA -hankkeen välille yhteyshenkilö. Maaliskuun lopulla ja huhtikuun aikana 2012 toteutettiin aluekierrokset, jonne yhteyshenkilöt olivat vaihtelevasti kutsuneet yhteistyöverkostonsa jäseniä. Aluekierroksella tarkennettiin hankkeen mukaista työskentelysuunnitelmaa kunkin tavoitteen osalta sekä sovittiin kunkin tavoitekokonaisuuden osalta aikatauluja ja työryhmiin osallistujia. Suunnittelutyön, kunta- ja aluekierrosten ohella hankkeessa koottiin KASPERI -alueen sekä muiden KASTE -alueiden ELLA -hankkeen tavoitteiden mukaisista hyvistä käytännöistä. Näistä muodostettiin hyvien käytäntöjen kokonaisuus, joka vietiin alueille vietäviin tilaisuuksiin, mm. ehkäisevän työpajan tilaisuuksiin. Edellä mainittu kartoitus toimi myös sytykkeenä Etelä-Pohjanmaan alueen lapsiperhepalvelujen henkilöstölle (sosiaali-, terveys ja sivistystoimen työntekijät ja johtotaso sekä luottamushenkilöt) suunnatun Hämeen tutustumismatkan järjestämiseksi. Matka toteutettiin ja kohteina olivat Lempäälän lapsiperhepalvelujen monialainen työskentely, Hämeenlinnan Monari -toiminta eli monialainen palvelutarpeen arviointi sekä Heinolan perhekeskuksen monialainen toiminta, johtaminen ja koordinointi. Tutustumismatka auttoi konkretisoimaan uusia erilaisia lapsiperhepalvelujen monialaisia toimintamalleja ja -muotoja ja niiden vaikutuksia. Mukana tutustumismatkalla oli 25 osallistujaa alueen sosiaali-, terveys ja sivistystoimista. 16

18 Näiden toimenpiteiden jälkeen käynnistettiin varsinainen hankkeen tavoitteiden mukainen työskentely. Tavoitekohtaisen työskentelyn keskeiset tulokset ja toimenpiteet niiden saavuttamiseksi on kuvattu seuraavaan kuvioon ja havattu tarkemmin kohdissa 4.1, 4.2 ja 4.3. Kuvio on saatavilla myös osoitteessa: pg Kuva 3Tavoitekohtaiset työskentelyn tulokset ELLA -hankkeessa 4.1 Tavoite 1 Ehkäisevän toiminnan kokonaisuuden monialainen kehittäminen Eri hankkeissa kehitetyt hyvät käytännöt ja toimintamallit, jotka koottiin syksyn 2011 ja kevään 2012 aikana, päätettiin viedä kunta- ja aluekierrosten ohella alueellisiin työpajoihin. Työpajojen järjestämiseen liittyvä koordinointi ja organisointi toteutettiin yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa, useimmiten kontaktitahoina toimivat alueiden nuorisotoimet tai paikallinen hanke. Kutsut alueellisiin ehkäisevän toiminnan työpajoihin lähetettiin sekä hankkeen että alueiden kontaktitahojen kautta. Ehkäisevän toiminnan Lähiyhteisö lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin tukena -työpajasarja toteutettiin toukokuun-elokuun 2012 aikana Etelä-Pohjanmaan seitsemällä alueella. Tilaisuuksissa verkotettiin kunkin alueen ehkäisevää työtä tekeviä toimijoita sekä keskusteltiin ja ideoitiin, miten lasten, nuorten ja perheiden lähellä olevat voisivat tukea vahvemmin lasten, nuorten ja perheiden arkea. Lisäksi työpajatyyppisesti toteutettuna nostettiin esiin alueen hyviä käytäntöjä. ELLA Etelä-Pohjanmaan lapsiperhepalvelut -kehittämishankkeessa Hyvällä Käytännöllä tarkoitettiin hyviksi havaittuja, arkisia työ- ja toimintamalleja, jotka ovat käytössä lasten, nuorten ja perheiden kanssa tehtävässä toiminnassa. Esitetyistä toimintamalleista osa oli vakiintunut konkreettiseen työhön ja osa oli vasta ideointi-asteella. Pohdittiin myös sitä, miten näitä toimintamalleja voitaisiin mahdollisesti vielä kehittää ja levittää eteenpäin. Esimerkkinä tästä oli mm. se, että yhteistoimintaan haettiin kumppaneita yli hallinto- ja toimijarajojen tai sovittiin yhteisen tekemisen kohdista. Alueellisten työpajojen positiivisena haasteena oli valita alueelta yksi Hyvä Käytäntö vietäväksi maakunnalliseen yhteiseen Puimalaan. Työpajat kokosivat maakunnan alueella yhteensä noin 130 henkilöä mm. neuvoloista, päivähoidosta, kouluilta, vapaa-aikatoimista, seurakunnista, järjestöistä, vanhempaintoiminnoista, kyläseuroista ja luottamustoimista. Lasten, nuorten ja perheiden maakunnallinen Puimala järjestettiin Seinäjoen Rytmikorjaamolla Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) asiantuntija Jukka Pyhäjoen ja Nurmijärven verkostotyönkoordinaattori Olli Laihon ohjaa- 17

19 mana. Puimalassa tarkasteltiin kunkin alueen esiin nostamaa Hyvää Käytäntöä puimalla sitä tarkemmin ja pohdittiin mahdollisuuksia sen jatkokehittämiselle. Puimala edesauttoi esitettyjen hyvien käytäntöjen leviämistä maakunnan muihin verkostoihin Puimala -kävijöiden kautta. Tilaisuudessa oli noin 40 osallistujaa. Puimalassa esitettiin seuraavat alueiden valitsemat parhaimmat Hyvät Käytännöt: JIK-alue: Isätyöryhmä Järvi-Pohjanmaa: Tupa+ -luokka Kaksineuvoinen: Game of Life teemapäivä Kuusiokunnat: Lapua: Seinäjoki: Suupohja: Hyvä lapsen polku: * VaVu -kotikäynnit * 3.v. kotikäynti * Avoimet aamut päiväkodissa * Nivelvaiheet varhaiskasvatusalakoulu-yläkoulu Vyyhti -kuntoutustyöryhmä Törnävän koulun vanhempainyhdistys Perhetupa Soffa Kuva 4. Olli Laiho (vas.) ja Jukka Pyhäjoki (oik.) jututtamassa Törnävän vanhempainyhdistyksen puheenjohtaja Jarmo Kujalaa (kesk.) Puimalassa. (KUVA: Anne Lampimäki) Osassa maakuntaa toivottiin jatkoa ensimmäisen kierroksen ehkäisevän toiminnan työpajoille. Työpajojen toinen kierros pidettiin Suupohjassa (Kauhajoella), Kuusiokunnissa (Kuortaneella), Kaksineuvoisessa (Kauhavalla), Lapualla ja Järvi-Pohjanmaalla (Alajärvellä). Toisella kierroksella työpajoissa keskusteltiin ehkäisevän työn tarkoituksesta, toteutuksesta ja haasteellisuudesta sekä kustannusvaikuttavuudesta. Työpajoihin tuotiin myös kootusti ja jäsennellysti tietoa kunkin alueen ehkäisevän toiminnan ensimmäisellä kierroksella kerätyistä Hyvistä Käytännöistä ja Puimalasta. Työpajoissa tehtiin myös alustavaa suunnitelmaa kunkin alueen ehkäisevän toiminnan jatkokoordinoinnista. Vastuutahoina, jossa ehkäisevää toimintaa ehdotettiin tuotavaksi jatkossa esille, olivat mm. lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman seurantaryhmä, kuntien lastensuojelusuunnitelman seurantaryhmät sekä hyvinvointityöryhmät. Työpajojen II- kierros kokosi yhteensä 40 ehkäisevää toimijaa. Työpajoissa käsiteltiin eri toimijoiden arjen työssä toteuttamia Hyviä Käytäntöjä yhteensä yli 80 kappaletta. Hyvistä Käytänteistä tehtiin julkaisu, johon kirjattiin kaikki työpajoissa esille nousseet käytänteet. Julkaisu Ehkäisevän toiminnan Hyvät Käytännöt Etelä-Pohjanmaalla on löydettävissä: yon_hyvat_kaytannot_julkaisu.pdf Ehkäisevän toiminnan osalta on työstetty myös kustannusvaikuttavuus -esitettä yhdessä Etelä-Pohjanmaan lapsiperhepalvelujen monialaisen kehittäjäverkoston kanssa. Tarkempi kuvaus löytyy luvusta 4.2. Julkaisu Ehkäisevän työn kustannusvaikuttavuus -esite on löydettävissä: atyosaastaarahaaesitenettiversio.pdf Laajempaa keskustelua ehkäisevästä toiminnasta on käyty ELLA -hankkeen ohjausryhmässä, jossa sen merkitystä on pidetty erittäin tärkeänä perheiden arjessa. 18

20 Keskeiset tulokset (Tavoite 1) Etelä-Pohjanmaan ehkäisevän työn toimijoiden verkottaminen sekä alueellisesti että maakunnallisesti. Toimijoita verkottaneissa työpajoissa käsiteltiin eri toimijoiden arjen työssä toteuttamia Hyviä Käytäntöjä. Hyvistä Käytänteistä tehtiin julkaisu Ehkäisevän toiminnan Hyvät Käytännöt Etelä-Pohjanmaalla, johon kirjattiin kaikki työpajoissa esille nousseet käytänteet. Ehkäisevän työn koordinaatiosta käytiin toimijoiden kanssa keskustelua, joka viedään alueille muodostettaviin lasten, nuorten ja perheiden palveluiden johtoryhmiin. Hankkeen aikana ratkaistiin edellisellä hankekaudella kehitetyn Etelä-Pohjanmaan verkkopohjaisen perhekeskuksen omistajuus, joka siirtyi Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö Aksilaan. Jatkotoimenpiteet Jokaisella ELLA -hankkeen alueella on sovittu ehkäisevän työn koordinaation jatkuminen. Pääosin koordinaatiovastuun ottavat alueille muodostettavat lasten, nuorten ja perheiden johtoryhmät, jotka jatkavat ehkäisevästä toiminnasta käytävää keskustelua paikallistasolla. Tämän lisäksi yksittäisenä toimenpiteenä Kuntayhtymä Kaksineuvoisen johtoryhmä on pohtinut yhdistysten tukemista. Lähtökohtana tälle on ollut ELLA -hankkeen esitys lasten, nuorten ja perheiden kanssa tekemän ennaltaehkäisevän työn kokoamisesta. Johtoryhmä päätti, että kunnat ja kuntayhtymä kutsuvat koolle kaikki yhdistykset sekä hankkeet. Tavoitteena on toimijoiden tutustuminen, verkostoituminen ja yhteistyön lisääntyminen. Johtoryhmä on pohtinut myös rakennetta kokoontumisten jatkuvuudelle. Arviointi Sähköinen webropol -pohjainen arviointi koottiin jokaisesta työpajasta sekä maakunnallisesta Puimalasta. Työpajojen ensimmäisen kierroksen 130 osallistujista vastasi palautteeseen 33 henkilöä, joten vastausprosentti oli 25,4 %. Puimalan 41 osallistujasta 13 lähetti arviointivastauksen, jolloin vastausprosentiksi muodostui 31,7 %. Ehkäisevän toiminnan työpajojen 40 osallistujasta palautteeseen vastasi yhteensä 12 henkilöä, joten vastausprosentti oli 30 %. Arvioinneissa pyydettiin palautetta sekä työpajoista että Puimalasta seuraavasti: millaisena työtapana työpajatyöskentely ja Puimala koettiin, mitkä sisällöt/asiat olivat mieleenpainuvinta, millaisia uusia ideoita ja oivalluksia osallistujat saivat sekä millaisia uusia kumppanuuksia näissä tilaisuuksissa syntyi. Palautteessa todettiin, että alueilla toteutetut työpajat ja Puimala -tilaisuus ovat koonneet ehkäisevää toimintaa ja toimijoita sekä paikallisesti että koko maakunnassa. Ne mahdollistivat mm. uusien kumppanuuksien syntymisen. Työpajassa opittiin tuntemaan eri alojen työntekijöitä ja heidän työtapojaan. Työpajojen struktuuri ja sisältö koettiin hyväksi. Itse työpaja työskentelytapana koettiin tehokkaaksi ja käytännölliseksi sekä Puimala menetelmänä toimivaksi. Työpajat toimivat kertaluonteisesti tiedon keräämisen paikkana ja mahdollistivat osallistujilleen moninaisen tietojen päivittämisen. Työpajoissa käyty alueellinen keskustelu lähiyhteisön mahdollisuuksista tukea lapsia, nuoria ja perheitä sekä paikallistasolla käyty keskustelu jokaisen kertomasta hyvästä käytännöstä koettiin tärkeäksi. Työpajat olivat havainnollistaneet sen, että eri tahot tekevät osittain myös päällekkäistä työtä. Työpajojen ansioista löytyi myös uusia työtapoja perheiden auttamiseksi ja sovellettaviksi muilla maakunnan alueella sekä auttoi saamaan uusia työkaluja omaan työhön. Osa vastaajista arvio, että monet toimijat olivat heille entuudestaan tuttuja. Osa toimijoista oli kuitenkin uusia tai olivat toimineet kentällä erilisinä toimijoina, ja kokivat tilaisuudet tärkeäksi foorumiksi tuoda omaa aluettaan tutuksi ja samalla löytää muita kumppaneita. Kun työpajoissa oli käyty keskustelua ja tutustuttu, myös tilaisuuden jälkeinen yhteydenottokynnys koettiin matalammaksi. 19

21 4.2 Tavoite 2 Varhaisen tuen palveluiden kokonaisuuden monialainen kehittäminen Varhaisen tuen kokonaisuuden kehittäminen käynnistyi samanaikaisesti ehkäisevän työn kokonaisuuden kanssa monialaisten lapsiperhepalvelujen kartoituksella ja tutustumismatkalla. Hankesuunnitelman täsmennyksen jälkeen ELLA -hanke teki kuntiin / yhteistoiminta-alueille kuntakierroksen, jossa käytiin lävitse hankkeen tavoitekokonaisuuksia ja sovittiin kullekin alueelle yhteyshenkilö. Kuntakierroksen jälkeen tehdyllä aluekierroksella täsmennettiin varhaisen tuen kokonaisuuteen liittyvää INNO -työskentelyä ja rakennekonsultointia INNO -työryhmätyöskentely ja rakennekonsultointi Etelä-Pohjanmaan jokaiselle alueelle: kuntaan, kuntayhtymään tai yhteistoiminta-alueelle muodostettiin INNO - työryhmiä, jotka koostuivat lapsiperhepalveluissa toimivista sosiaali-, terveys- ja sivistystoimen johtavista viranhaltijoista. INNO -työryhmiä maakunnassa oli 7: Järvi-Pohjanmaan alue (Alajärvi, Soini ja Vimpeli), Lapua, Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alue (Kauhava, Lappajärvi ja Evijärvi), Kuusiokuntien alue (Alavus, Ähtäri ja Kuortane), Seinäjoki, JIK - alue (Jalasjärvi, Ilmajoki ja Kurikka) ja Suupohjan alue (Kauhajoki, Isojoki, Karijoki ja Teuva). INNO -työskentely käynnistyi syksyllä 2012 ELLA -hankkeen tekemillä ensimmäisillä INNO -käynneillä. INNO - työryhmätyöskentelyn kautta koottiin yhteen kunnan / alueen eri sektoreiden viranhaltijat pohtimaan ja kehittämään lapsiperhepalveluita. Hanke järjesti kilpailutuksen kautta ostopalveluna INNO -työskentelyn tueksi rakennekonsultointia ja koulutuksia, jotka tukivat tiiviisti toinen toisiaan. Rakennekonsultteina toimivat Tutkimus ja Kehitys Ajatustalo Oy:n asiantuntijat Antti Pelto-Huikko ja Tom Tarvainen. INNO -työskentely käynnistyi lokakuussa 2012 konsulttien toimesta. Konsultit kävivät alueellisessa INNO -työryhmissä noin 6 kertaa lokakuun 2012 ja lokakuun 2013 välisenä aikana. Kuvio 3 ELLA -hankkeen Varhaisen tuen palveluiden kehittämistoimenpiteet INNO -työryhmissä keskityttiin monialaisen perhekeskustyyppisen toiminnan rakenteistamiseen / kehittämiseen, lapsiperhepalvelujen johtamiseen ja koordinaatioon sekä tarvittavien tiimi- ja konsultaatiorakenteiden selkeyttämiseen. Perustason ja erityistason konsultaatiorakenteista selkeyttämistä käytiin keskustelu alueelle sopivista käytännöistä sekä mietittiin sopivaa rakennetta ja mallia. Sekä konsultit että hanke kävivät keskustelua jokaisen INNO -työryhmän kanssa kehittämistyön alueellisesta tarpeesta ja tavoitteista. 20

22 INNO -työryhmissä laadittiin konkreettisia esityksiä lasten, nuorten ja lapsiperheiden johtamisrakenteen ja palvelukokonaisuuden kehittämiseksi. Vastuu esitysten viemisestä kuntien johtoryhmiin, lautakuntiin sekä kuntayhtymien yhtymähallituksiin tai -kokouksiin oli INNO -työryhmän jäsenillä. Konkreettiset esitykset olivat: 1) LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUIDEN JOHTORYHMÄN PERUSTAMINEN JA TOIMINNAN KÄYNNISTÄMINEN Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluiden johtoryhmät perustettiin kaikille INNO -alueille syksystä 2013 lähtien. Johtoryhmien tehtävät määriteltiin INNO -työryhmissä ja ne ovat: 1) Koota tietoja lasten, nuorten ja lapsiperheiden kasvu- ja elinoloista sekä arvioida tilannetta paikallisen päätöksenteon tueksi. 2) Edistää lapsille, nuorille ja lapsiperheille suunnattujen palvelujen yhteensopivuutta ja vaikuttavuutta tavoitteena palvelujen riittävyys, laadukkuus ja saatavuus. 3) Tehostaa lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluihin ohjautumista ja palvelusta toiseen siirtymistä. 4) Edistää palvelujen järjestämiseen liittyvän tietojen vaihdon sujuvuutta suunnittelemalla yhteisiä menettelytapoja viranomaisten kesken. 5) Valmistelee lapsia, nuoria ja lapsiperheitä koskevan palvelustrategian sekä seuraa strategian toimeenpanoa. 6) Vastaa lakisääteisistä nuorten ohjaus- ja palveluverkoston tehtävistä (tehtävät 1 4) sekä laatii lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman. 2) MONIALAISEN PERHEKESKUSTOIMINNAN LAAJENTAMINEN TAI KÄYNNISTÄMINEN Konkreettisia, fyysisiä matalan kynnyksen perhekeskuksia esitettiin rakennettavaksi Etelä- Pohjanmaan neljälle alueelle: Lapualle, Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueelle (Kauhavalle), Seinäjoelle ja Suupohjan liikelaitoskuntayhtymän alueelle (Kauhajoelle). Perhekeskukset ovat palvelurakenteeltaan monialaisia. Tämä mahdollistaa sen, että niistä muodostuu useiden eri ammattilaisten osaamis- ja asiantuntijayhteisöjä alueelleen ja sitä kautta eri työntekijöiden välinen yhteinen osaaminen vahvistuu. Perhekeskukset tuottavat asiakaslähtöisiä palveluja lapsiperheille sekä lapsuuden ja nuoruuden eri ikävaiheisiin. Asiakkaille kyetään myös tarjoamaan varhaista tukea tehokkaammin jo perustasolla. Kyseinen monialainen palvelurakenne mahdollistaa jalkautuvien palveluiden koordinoinnin, jonka vahvistaminen on edelleen tärkeää. INNO -työskentely jatkui hankkeen loppuun saakka, syksyyn 2013, edellä mainittujen teemojen osalta. INNO - työryhmissä paneuduttiin myös mm. ennaltaehkäisevän palvelukokonaisuuden tarkasteluun ja kehittämistoimenpiteisiin sekä eri hallinnonalojen ja organisaatioiden henkilöstön osallistamiseen ja sitouttamiseen perhekeskustyöhön. Myös päättäjiä sekä lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluista vastaavia johtavia viranhaltijoita haastettiin mukaan työhön. INNO -työryhmien toimenpiteet (syksy 2013): - JIK-alueella jokaisessa kunnassa toimii Perhekeskus neuvolatoiminnan osalta osana peruspalvelua tuottavaa liikelaitoskuntayhtymää. Ilmajoelle on perustettu INNO -työskentelyn myötä lasten, nuorten ja perheiden palveluiden johtoryhmä. Johtoryhmään on nimetty toimijat sekä edustajat perusturvalautakunnasta ja kolmannelta sektorilta. Johtoryhmän puheenjohtajuus on sosiaalitoimella, mutta se vaihtuu kahden vuoden välein. I kokouksessa tarkennetaan johtoryhmän tehtävät. Ilmajoella on into ko. työskentelyyn. Jalasjärvellä toimii kunnan hyvinvointityöryhmän alatyöryhmänä lapset, nuoret ja perheet -ryhmä, eikä uutta ryhmää näin ollen perusteta. Kurikan sosiaalitoimi on siirtynyt peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän alaisuuteen vuoden 2013 alusta. Kurikassa on käynnissä Palmikko-hanke, jonka yhteydessä on koottu sosiaali-, terveys ja sivistystoimen edustajia yhteiseen keskusteluun. Erillistä lasten, nuorten ja perheiden johtoryhmää ei Kurikkaan olla perustamassa. - Järvi-Pohjanmaalla johtavat viranhaltijat ja luottamushenkilöt on kutsuttu yhteiseen tilaisuuteen, jossa pyritään saamaan aikaan vuoropuhelua. Lasten, nuorten ja perheiden johtoryhmän vetovastuu on varhaiskasvatuksella. 21

23 Alueelle on tulossa verkostotyyppinen perhekeskus. Käytännön toimijoilla todettiin olevan into päällä työskentelyyn. Alueella on käynnistynyt avoin päivähoito ja monialaisen palvelutarpeen arviointi. - Kaksineuvoisen alueella on tartuttu ELLA:n tarjoukseen tulla esittelemään toimintaa yhteislautakuntaan, jossa on koolla yhtymähallitus, INNO -työryhmä ja kuntien sivistyslautakunnat. Perhekeskus etenee, sille ollaan etsimässä tiloja. Pienemmät kunnat ovat varautuneita perhekeskus -malliin, pelätään lähipalvelujen vaarantumista. On tärkeää tuoda esille se, mitä perhekeskuksella tarkoitetaan. Lasten, nuorten ja perheiden johtamisverkosto käynnistyy ja työskentelyssä haetaan mm. yhteyttä hyvinvointisuunnitelmaan, päivitetään lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointipoliittinen ohjelma, työstetään nuorisopoliittista ohjelmaa sekä kehitetään perhekeskuksen toimintamalleja. Johtamisverkoston puheenjohtajuus on sosiaalitoimella, mutta se vaihtuu vuosittain. - Kuusiokunnissa INNO -työskentely on typistynyt Alavutta koskevaksi. Kuortane ja Ähtäri eivät ole pystyneet sitoutumaan työskentelyyn mm. työntekijävaihdosten vuoksi. Alavudelle on perustettu lasten, nuorten ja perheiden palveluiden johtoryhmä, jossa päivitetään mm. hyvinvointisuunnitelmaa lasten ja nuorten osalta. Johtoryhmä jakautuu kahteen ryhmään 1) lasten palveluihin ja 2) nuorten palveluihin. Näiden lisäksi kutsutaan koolle foorumitaso, joka kokoaa laajemmin työntekijöitä yhteen, kokoontuen 2krt/vuosi. Työskentelyssä on pyritty vähentämään / yhdistämään eri työryhmiä sekä rakenteistamaan työskentelyä. Verkostomaiseen toimintapaan perustuva käytäntö on vielä kehittymässä. Johtoryhmän puheenjohtajuus on vielä auki. - Lapualla perhekeskus suunnitelma etenee vasta ensi vuoden puolella työntekijävaihdosten ja mm. näistä johtuvien työpaineiden vuoksi. Perhekeskukselle rahoitus on jo olemassa. INNO -työskentelyn myötä koulujen ja perheneuvolan yhteistyönä ollaan käynnistämässä uusia polkuja varhaiseen puuttumiseen - Seinäjoella Sokkeli -malli on valmistelussa. Asia liittyy mm. vanhan terveyskeskuksen saneeraukseen eli Sokkelin tilaratkaisuihin. Se, keitä toimijoita Sokkeliin sijoittuu, on selvillä. Yhteinen tahtotila on olemassa. Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden johtoryhmätyöskentely käynnistyy. Vetovastuu on sivistyskeskuksella. - Suupohjan alueella todettiin haasteena olevan erikokoiset kunnat. Tavoitteena on fyysisen perhekeskuksen perustaminen Kauhajoelle ja virtuaalisesti toimivaksi muihin kuntiin. Tiloja ei ole vielä löytynyt. Asia on esitelty viranhaltijoille ja se on menossa myös valtuustoihin. Kuntatasolla ollaan kiinnostuneita, mutta rakennemuutokset nousevat keskustelussa ilmaan. Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen johtoryhmä on nimetty ammattinimikkeittäin. Puheenjohtajuus on vuosittain kiertävä. INNO -työryhmien edustajat käyttivät puheenvuoroja myös ELLA -hankkeen päätösseminaarin INNO -paneelissa Mitä saavutettiin ja mitä jäi elämään. Seminaarissa lapsiperhepalvelujen muutostyöskentelyä valottivat myös työryhmiä konsultoineet Ajatustalo Oy:n asiantuntijat. INNO -paneelin puheenvuoroissa korostui se, että työryhmien kokouksissa kaikki tulivat samaan tilaan, saman pöydän äärelle, jakamaan samoja asioita. Keskustelu oli vilkasta, rohkeaa, uusia uria avaavaa. Työskentelyssä nähtiin kehittämisen optimismi ja myönteinen fiilis. Keskustelua käytiin eri sektoreiden kesken, ei pelkästään sosiaali- ja terveyskontekstissa Yhteinen näkemys moneen asiaan tarvitaan, sillä avoimia kysymyksiä on niin paljon. Työryhmässä voitiin päästää irti omasta sektorista ja siirtyä asiakkaan näkökulmaan. Tahtotilan ja punaisen langan löytyminen työskentelyssä oli tärkeää. Työskentelyssä huomioitiin johtamisen merkitys ja johtumisen haaste. Se, että johdetaan, ei pelkästään auta, ellei johdettavat halua tehdä yhteistyötä. Yhdessä alhaalta ylöspäin tekemisellä ja asioiden esille nostamisella on suuri merkitys. Todettiinkin, että moniammatillinen johtaminen haastaa. Erityisenä haasteena monialaiseen toimiuteen ja sen johtamiseen koettiin vaikuttavan tulosjohtamisen nykytrendi, laitetaan kunnan sisällä kilpailemaan toisten tulosyksikköjen kanssa. Haasteena nähtiin olevan myös hallintorajojen yhteensovittaminen paikallisesti, hallinnollisesti ja laillisesti. Tarvitaan luottamusta toisten toimijoiden taitoihin ja osaamiseen. Tärkeää jatkossa järjestää kehittämisfoorumeita. Rakennekonsultit ovat kirjanneet muistion jokaisesta työryhmätapaamisesta ja tuottaneet koosteen työskentelyn käynnistymisestä sekä tehneet väliarvioinnin. Loppuraportti työskentelystä valmistuu marraskuussa Raportti toimitetaan INNO -työryhmien jäsenille ja hallinnoivan kaupungin edustajalle. Jatkotoimenpiteet INNO -työryhmien yhteinen työkokous toivottiin järjestettäväksi ennen ELLA -hankkeen päättymistä, syksyllä Yhteisen työkokouksen teemoina ovat lasten, nuorten ja perheiden palveluiden johtoryhmien ja perhekeskusten käynnis- 22

24 täminen (missä mennään, mitä ja miten olisi hyvä toimia?) sekä erikoissairaanhoidon konsultaatioiden käynnistäminen / käynnistyminen alueilla. Jokaisen INNO -työryhmän yhdyshenkilö esittää työkokouksessa lyhyen puheenvuoron, joissa tuotiin esille mm. saavutettuja tuloksia, työskentelyn haasteet ja onnistumiset sekä kehittämisen jatkuminen ja tulevaisuuden näkyjä. INNO -työryhmissä laaditut esitykset menevät kuntayhtymien / kaupunkien päätöksentekoon. Myönteisten päätösten jälkeen konkreettinen työskentely perhekeskusten rakentamiseksi aloitetaan. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluiden johtoryhmät käynnistyvät ja jatkavat toimintaansa suunnitelmien mukaisesti. INNO -työskentely jatkunee Väli-Suomen Muutosprosessien tuki -hankkeessa, mikäli hanke saa rahoituksen syksyn 2013 Kaste -hankehaussa. INNO -työryhmätyöskentelyn ja rakennekonsultoinnin arviointi INNO -työryhmien arviointi kerättiin sekä arviointikeskustelun että sähköisen (webropol) arviointilomakkeen kautta. Dialogiset arviointikeskustelut toteutuivat Järvi-Pohjanmaan, Suupohjan ja Kuusiokuntien INNO -työryhmissä. Niiden alueiden (JIK -alue, Lapua, Kuntayhtymä Kaksineuvoinen ja Seinäjoki), joiden arviointikeskustelu ei aikataulullisista syistä onnistunut, toteutettiin sähköisesti. INNO -työryhmien arvioinnin näkökulmina olivat asetettujen tavoitteiden toteutuminen työryhmissä, INNO -työskentelyn kokemukset ja vaikutukset sekä osallisuuden kokemus. Arviointikeskusteluissa käytettiin erilaisia arviointimenetelmiä, joiden avulla arviointitietoa saatiin nopeasti, puuduttamatta osallistujia. Menetelminä käytettiin mm. sosiometristä janaa, jolla mitattiin mitä kehittämistyöskentelyllä saavutettiin. Arviointikeskusteluissa pohdittiin INNO -työskentelyä ja monialaista yhteistyötä eri näkökulmista. Arviointikeskustelujen lopuksi kutakin osallistujaa pyydettiin pohtimaan kirjallisesti omaa osallisuutta INNO -työskentelyssä. Arviointikeskusteluihin (3 työryhmää) osallistui yhteensä 20 INNO -työryhmän jäsentä. Näissä kolmessa työryhmässä on yhteensä jäseniä noin 40. Osallistumisprosentti arviointikeskusteluun oli yhteensä noin 50 %. Sähköisessä arviointilomakkeessa pyydettiin vastaajia kuvailemaan INNO -työskentelyä, rakennekonsultointia ja koulutuksia. Vastaajia pyydettiin kertomaan, miten kukin INNO -työryhmä pääsi asettamiinsa tavoitteisiin. Lisäksi heitä pyydettiin kuvaamaan, miten INNO -työskentelyssä on huomioitu ehkäisevän toiminnan-, ja perustason toiminnan vahvistaminen sekä erityispalvelujen tarpeen vähentäminen. Vastaajilta pyydettiin näkemyksiä INNO -työskentelyn vaikutuksista ja monialaisen yhteistyön muuttumisesta työskentelyn aikana. Lopuksi vastaajia pyydettiin kuvailemaan omia kokemuksia osallisuudesta työskentelyn aikana. Arviointilomake lähetettiin 56 INNO -työryhmien jäsenelle. Kyselyyn vastasi 22 työryhmien jäsentä. Vastausprosentiksi muodostui 39,2 %. Vastauksista ilmenee, että INNO -työskentely työtapana koettiin hyväksi, toimivaksi ja intensiiviseksi työtavaksi. Työskentelyä kuvattiin myös työnohjaukselliseksi keskusteluksi tai työterapiaksi toiveita on voinut konkretisoida, antanut sopivasti ilmaa, mutta palauttanut maan pinnalle Keskusteluissa nousi esille rakenteet, koordinaatio ja johtaminen. INNO -työskentely ajoittui samanaikaisesti kuntarakenneuudistuksen kanssa, mutta huolimatta sen aiheuttamasta paineesta koettiin, että työryhmissä on saatu tuloksia aikaiseksi. INNO -työskentely on tuonut maakuntaan yhteistä näkyä ja tahtotilaa lapsiperhepalveluiden monialaisessa kehittämisessä. Yhteisen linjan löytäminen ja sanoittaminen on ollut tärkeää ja vaikuttavaa. Työskentelyn eduiksi koettiin mm. se, että työryhmässä kaikki kuulevat asian samalla kertaa ja sitoutuvat yhdessä työskentelyyn. Työskentelyn avulla oli mahdollista kehittää eri hallinnonalojen välistä vuorovaikutusta ja toimintatapoja. Laaja-alainen asiantuntijatyöryhmä antoi mahdollisuuden tehdä myös päätöksiä, joita voitiin viedä käytäntöön. Työskentelyn kautta on ollut mahdollisuus vaikuttaa lapsiperhepalveluiden johtamisrakenteisiin ja päättäjiin. Erityisenä haasteena nähtiin joidenkin kuntien toimijoiden sitoutumattomuus työskentelyyn, mikä on vaikeuttanut työtä. Myös vastuuhenkilöiden työkiireet ovat hidastaneet tai estäneet toiminnan edistymistä. Muita haasteellisia kysymyksiä olivat työntekijöiden vaihtuvuus, kuntarakenteiden muutokset, toiminnan vakiinnuttaminen ja juurruttaminen 23

25 Kullakin alueilla omat kulmakivensä palveluiden parantamisessa, johtamisen ja rakenteiden alueilla. Myös suoraanpuhumisen kulttuuria joissakin palautteissa kaivattiin, että olisi päästy asian ytimeen. Rakennekonsultointi koettiin erittäin hyväksi ja antoisaksi työmenetelmäksi. Konsultit veivät työryhmiin tietoa, ohjasivat sen toimintaa, jäsensivät päätettyjä ja eteenpäin vietäviä asioita sekä valmistelivat seuraavan tapaamiset. Konsulteilta saatiin mm. malliehdotuksia ja bencmarkkausta. Tärkeäksi nähtiin se, että tieto tuotiin suoraan alueelle. Työtavoillaan konsultit mahdollistivat paremmat osallistumismahdollisuudet työryhmän jäsenille, kun aikaa ei mennyt valmisteluihin. Rakennekonsultoinnin kautta saatiin asioita käsiteltyä yhdessä ja saatiin niihin yhteinen tulkinta. Palautteissa todettiin, että ilman ulkopuolista konsulttityöskentelyä ei olisi päästy toteutettuihin / toteutettaviin malleihin ja suuntiin lyhyessä ajassa. Vastauksista tulee esille, että työryhmät ovat päässeet asettamiinsa tavoitteisiinsa kohtalaisesti tai työryhmät ovat vielä alkutaipaleella menossa kohti tavoitteita. Yhtenä tärkeänä huomiona nousi esille se, että työ on päässyt alkuun ja osoittanut kipupisteet, miksi asiat eivät etene. Kysymykseen koettiin kuitenkin olevan haasteellinen vastata, koska työskentely on vielä kesken. Työryhmien keskustelun koettiin olevan tavoitteellista ja konkreettista. Työryhmissä on pohdittu yhteistä rakennetta ja tehty asioita yhdessä. Vastauksissa mainittiin, että yhdessä tehtävä työ auttaa ratkaisemaan haasteita ja ongelmakohtia, jarrut eivät voi piiloutua ryhmän taakse. Tavoitteiden toteutumisen osalta erikoissairaanhoidon lapsi- ja nuorisopsykiatrian osallistuminen työryhmän keskusteluun ja heidän lupaus kehittää jalkautuvia palveluitaan koettiin merkitykselliseksi. Kehittämistoiminnan koettiin käynnistyneen, mutta sen vakiinnuttamisen ja toimijatahojen sitouttamisen nähtiin vaativan vielä työtä jatkossa. Vastaajia mietitytti myös se, että: Tavoitteet saatu hyvin paperille ja ne viety eteenpäin ja nyt odotellaan kuntapäättäjien vastausta, päästäänkö suunnitelmassa eteenpäin, vai pitääkö tavoitteet muuttaa? Jotta tavoitteisiin olisi päästy, olisi joidenkin vastausten perusteella kunta- ja soteuudistus olla ensiksi valmiina, niin että rakenteet olisivat olleet varmemmalla pohjalla. Työryhmien vastausten perusteella INNO -työskentelyssä on huomioitu hyvin sekä ehkäisevän- ja perustason toiminnan vahvistaminen sekä erityispalvelujen tarpeen vähentäminen. Vastaajat näkivät, että painopiste on ollut sovitusti perustason toiminnan vahvistamisessa. Ennalta ehkäisevän työn nähtiin olevan kaikkien organisaatioiden taustalla, eikä sitä ole tarvinnut painottaa. Toisaalta nähtiin myös, että tavoitteena on ollut siirtää painopistettä ja asiantuntijaresurssia ehkäisevään, pois korjaavasta työstä. Ajattelumalli palveluiden järjestämisessä koettiin muuttuneen. Asiakaslähtöisyys on noussut entistä tärkeämmäksi asiaksi ja se kiinnostaa riippumatta rakenteesta: alettu katsomaan asioita enemmän asiakkaasta kuin järjestelmästä käsin. Sairaanhoitopiirin positiivinen suhtautuminen hankkeen yhtenä kehittämistavoitteena olevaan erityistason konsultaatiorakenteisiin ilahdutti vastaajia Erityispalvelujen konsultointi vähentää erityistason toimenpiteitä, tuo oikea-aikaisemmaksi ja varhaisemmaksi mukaan. INNO -työskentelyn keskeisimmiksi vaikutuksiksi koettiin raja-aitojen murtuminen ja hiominen eri sektoreiden välillä. Yhteistyöstä on päästy yhteiseen tekemiseen. INNO -työskentelyssä ollaan johtamisen ja rakenteiden alueilla, joiden aika on nyt. Yhteistyötä on tehostettu konsultaatiomenetelmin sekä toimintamalleja ja -polkuja on selvitty. Merkitykselliseksi nähtiin se, että johtavat viranhaltijat ovat sitoutuneet paremmin saman pöydän äärelle. Yhdeksi vaikuttavaksi asiaksi koettiin monialaisen perhekeskuksen kehittäminen, konkreettisena talona ja huomioimalla myös ns. etäpisteet tasa-arvoisesti, palvelujen jakautuminen. INNO -työryhmät ovat mahdollistaneet myös lapsiperhepalvelujen johtoryhmätyöskentelyn. Raja-aidat ja ylisektoraalinen työ on aiheuttanut myös kysymyksiä siitä: miten sovittaa toimintakulttuurit, kuka vastaa ja kuka maksaa palvelut? Palveluntuottajien tulisi vastausten perusteella ymmärtää, että työtä tehdään yhdessä? Vastausten mukaan monialainen työskentely / yhteistyö on saanut INNO -työn kautta alustan, jossa se voi kasvaa tai kuihtua. Perusta monialaisuudelle on kuitenkin valettu. Yhteistyöstä on työskentelyn aikana tullut tavoitteellisempaa ja jäsentyneempää. INNO -työryhmätyöskentelyn prosessin koettiin selkeyttäneen johtamisen rakennetta.. Monialaisen työn tekeminen ei koettu vaikeaksi, koska kaikilla on ollut samansuuntaisia ajatuksia toiminnasta. Työskentely on vahvistanut, että eri hallintokunnissa on samat tarpeet. Myös kynnys olla yhteydessä eri tahojen kanssa on madaltunut työskentelyn aikana. Toisaalta nähtiin myös se, että yhteistyössä ei ole tapahtunut muutoksia. Syynä tähän mainittiin se, että töitä on tehty samalla porukalla jo aiemmin ja työskentelyaika oli liian lyhyt muutoksille. Monialaisuus ei ole kaikkialla päässyt vielä etenemään, koska keskustelua on käyty pelkästään johtotasolla. Nähtiin myös, että monialaisuus on ollut lähinnä moniammatillisuutta, koska keskustelu ei ole laajentunut kolmanteen sektoriin, yhdistyksiin tai yrityksiin. Organisaation kasvaminen ja nykytrendi tuo työskentelyyn haasteet: paljon vähäisemmällä työntekijöillä: kiire ja aikataulutus, ei aikaa vapaamuotoiselle keskustelulle, josta syntyy uuden innovointi, henkilökohtaiset suhteiden luomiset. INNO -työryhmien jäsenet kokivat pääosin tulleensa kuulluksi hyvin tai erittäin hyvin. Vaikuttamisen mahdollisuus yhdessä tehtävään kehittämistyöhön koettiin myös hyväksi tai erittäin hyväksi. Omat mielipiteet ja äänen on voinut tuoda työskentelyssä esille. Keskustelu on ollut jossakin ryhmissä suoraa ja avointa ja sen tuotoksena on syntynyt konkreet- 24

26 tisia ajatuksia. Työryhmän jäsenten tietämystä / osaamista on arvostettu työryhmässä. Työskentelystä on saatu paljon uusia ideoita ja oivalluksia. Uusina oivalluksina ja ideoina mainittiin mm. syventyneempi tietämys ja ymmärrys, mitä muut tekevät. Myös alueen palvelujen koko kirjo on entisestään selventynyt. Yhteiseen työskentelyyn on tarvittu vuoropuhelua, toisen ammattiryhmän ja ammattitaidon huomioimista. Myös kokemus asiakkaiden äänen nostamiseksi kehittämistyöhön tuotiin palautteissa esille. Ajankohta voidaan kokea haastavana, taloudellisia säästöjä on synnyttävä, mutta antaa myös mahdollisuuden synnyttää uudenlaisia tapoja tehdä työtä. Vielä on paljon tekemistä, jotta saadaan toimivat työtavat pelaamaan, mutta tästä on hyvä jatkaa ELLA Etelä-Pohjanmaan lapsiperhepalvelut -kehittämishankkeen vertaisarviointiparina toimi KUULAS Kanta-Hämeen uudistuvat lasten ja nuorten palvelut -kehittämishanke. Hankkeet suunnittelivat yhdessä vertaisarviointia syksyllä 2012 ja tutustuivat toistensa vertaisarvioinnin näkökulmasta keskeisiin materiaaleihin; muistioihin ja asiakirjoihin ennen arviointia. Vertaisarvioinnilla pyrittiin vastaamaan KASPERI II -hankkeen laajempaan arviointikysymykseen: Miten asiakkaan osallisuutta palvelujen suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa on pystytty vahvistamaan? Vertaisarvioinnin fokus oli siis osallisuuden kokemuksessa. Vertaisarvioinnin kohteena oli ELLA- hankkeessa toteutettavien alueiden sosiaali-, sivistys-, ja terveystoimen esimiehistä ja johtajista koostuvien INNO- työryhmien työskentely. Vertaisarviointitapaamisen keskustelu toteutettiin nk. Tulevaisuuden muistelu-menetelmällä projektikoordinaattori Tytti Rantasen ja kehittämissuunnittelija Tuija Leinosen vetämänä. Vertaisarviointitilaisuuteen oli kutsuttu ELLA- hankkeen toimesta edustajat kaikista hankealueen seitsemästä INNO- työryhmästä, mutta yhtään edustajaa ei hankekunnista saapunut paikalle. Osallisuuden pohdinta rajoittui hanketyöntekijöiden omaan reflektioon ja kokemuksiin asiakkaan osallisuudesta palveluiden suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. Pohdinta ja kehittämisajatukset jäivät hieman ohuiksi, mutta antoivat ehkä hanketyöntekijöille tilaisuuden liikkua ajassa ja ajatuksissaan menneen ja nykyisyyden kautta tuleviin, toivottuihin tapahtumiin hankkeessa. Näin seuraavan vaiheen askeleet vahvistuivat ja suunta entisestään kirkastui. Vertaistapaamisessa nousi esille seuraavia vahvuuksia, parantamisalueita ja kehittämisideoita: Vahvuudet ELLA- hankkeen vahvuuksiksi nousi perusteellinen suunnittelu sekä sen myötä kristallisoitunut ja hyvin kiteytynyt tavoite, jota on viety hankesuunnitelman mukaisesti määrätietoisesti eteenpäin. Tämä on mahdollistunut kokeneiden kehittäjätyöntekijöiden kautta, jotka ovat edellisen hankkeen aikana loivat perustan ELLA -hankkeen tavoitteiden mukaiseen työskentelyyn. Suunnittelun ja tavoitteiden määrätietoisen eteenpäinviemisen myötä INNO- työryhmien johtavat toimijat ovat aktiivisesti voineet monialaisesti kehittää oman alueensa lapsiperhepalveluiden perhekeskustyyppisten työskentelymallien rakenteita, palveluiden johtamista ja koordinaatiota sekä selkeyttää tarvittavia tiimi- ja konsultaatiorakenteita. Hyvin suunniteltu ja hankkeen tavoitteita sekä työskentelyä tukeva koulutussarja on vahvuus, jonka tuki tavoitti laajasti niin johtajat kuin toimijatkin. Vahvuuksina nähtiin jatkuva, eritasoinen arviointitiedon kerääminen sekä asiantuntijoiden käyttö oman työn tukena (Ajatustalo Oy). Vaativa hankekokonaisuus on saatu konkreettisesti ja hyvin haltuun. Parantamisalueet ELLA- hankealueella näkökulma kehitettäviin palveluihin on ollut hyvin sektorikohtainen. Työntekijätasolla on ollut monenlaisia tiimejä, joita kehitetyt konsultaatiorakenteet tukevat. Tulevaisuudessa on odotus, että tämä tuki tulee näky- 25

27 mään myös asiakkaiden kanssa työskentelyssä. Asiakkailta olisi vastaisuudessa myös hyvä saada enemmän tietoa, näkemyksiä ja kokemustietoa siitä, miten uudistukset ja kehitettävät palvelumuodot heitä hyödyttävät. Hankkeen aikana mukana olevat kunnat eivät vielä ole olleet valmiita ottamaan asiakkaita mukaan kehittämistyöskentelyyn. Toimijoiden tieto kehittämistyöstä ja työskentelystä on rakentunut pääasiassa esimiesten välittämän tiedon varaan. Yhteinen vuoropuhelu em. asioista on tärkeää, jotta päätöksentekoon kantautuu myös työntekijöiden ääni. Toiminnan kannalta olisi tärkeää varmistaa monialaisten tiimien muodostuminen rakentuviin perhekeskuksiin sekä niiden toimintasisällön sekä toimintatapojen kehittäminen. Tämä on tärkeää sen vuoksi, että johdon tekemät päätökset toteutuisivat myös käytännössä ja lapsiperheiden arjessa. Työntekijät tarvitsevat konkreettisia tietoja ja taitoja monialaiseen yhdessä tekemiseen. Hankkeessa tuotettujen rakenteiden, johtamisen ja monialaisten tiimien yhdessä työskentelyn vaikutusten arvioiminen hankealueen lapsiperheiden hyvinvoinnissa on tärkeä hyvinvoinnin mittari, jolla saadaan hankkeen vaikutukset näkyviksi. Kehittämisideat Koska asiakas käsitetään ELLA -hankkeessa sekä johdoksi, työntekijöiksi että lapsiperheiksi, niin pohdittavaksi jää, kenen kaikkien ääni yltää vaikuttamaan lapsiperhepalveluiden kehittämiseen? Jotta työryhmissä kehitetyt monialaisesti toteutettavat lapsiperhepalvelut kohtaisivat tarvitsijansa, olisi tärkeää altistaa tuotetut palvelut käyttäjiensä arvioitaviksi. Asiakasraadit, asukasraadit, vaikuttajaraadit ym. kansalaiskäräjät ovat helposti, toteutettavissa hankkeen loppuvaiheessa tai jonkin aikaa sen päättymisen jälkeen. Yhteisen näkemyksen ja ymmärryksen saavuttamiseksi voisi hankkeen loppuun/juurruttamisvaiheeseen järjestää uusia yhteisiä areenoita johdolle, työntekijöille ja asiakkaille/asukkaille, jotta monialainen yhdessä työskentely, toimijatiimit ja perhekeskusmainen työskentelyorientaatio sekä ideologia tulisi tutuksi ja työkäytännöksi Koulutukset Koulutussarjojen I ja II (ks. kuva 6) tavoitteena oli tukea hankkeessa tehtävää alueellista työskentelyä, monialaisen palvelukokonaisuuden kehittämistä perheiden kanssa tehtävässä työssä. Tavoitteena oli myös vahvistaa ja syventää lasten, nuorten ja perheiden kanssa toimivien osaamista koulutusten aihealueista. Koulutuksiin osallistui noin 300 johtavaa viranhaltijaa tai työntekijää. Koulutussarja I suunnattiin INNO -työryhmän jäsenille / esimiehille. Koulutuksessa keskityttiin monialaiseen työhön, rakenteisiin ja koordinaatioon monialaisissa lapsiperhepalveluissa, monialaisen työn johtamiseen sekä dialogiseen johtamiseen. Koulutussarja II suunnattiin monialaisten tiimien jäsenille / työntekijöille. Koulutuksessa keskityttiin verkostotyön, tiimityöskentelyyn, monialaiseen palvelutarpeen arviointiin ja konsultaatiomalleihin. Kuva 5 ELLA -hankkeen koulutussarjakokonaisuus 26

28 Taulukossa 5 on kuvattu tarkemmin koulutusten rakennetta ja sisältöjä. Koulutus Kohderyhmä Sisältö ja kuvaus Koulutussarja I - Rakenteet ja koordinaatio monialaisissa lapsiperhepalveluissa Yhteistyöstä monialaisen työn johtamiseen Dialoginen johtaminen Avain luovuuteen ja innovaatioihin Koulutussarja I ja II - Mitä se monialaisuus sitten oikein on? -koulutus Konsultaatiokäytänteet asiakastyössä Koulutussarja II - Verkostotyön tarve ja taito Monialainen palvelutarpeen arviointi nopeuttaa avunsaantia Avaimet tiimityöskentelyyn INNO- työryhmien jäsenet; sosiaali-, terveys- ja sivistystoimen johtavat viranhaltijat ja muut asiasta kiinnostuneet. Koulutussarja I osallistui yhteensä 75 henkilöä. INNO- työryhmien jäsenet; sosiaali-, terveys- ja sivistystoimen johtavat viranhaltijat ja muut asiasta kiinnostuneet. Alueen lapsiperheiden kanssa toimivat työntekijät. Koulutussarja I ja II yhteisiin koulutuksiin osallistui yhteensä 109 henkilöä. Alueen lapsiperheiden kanssa toimivat työntekijät. Koulutussarja II osallistui yhteensä 117 henkilöä. ki/kaupunkikehittyy/ajankohtaisiahankk eita/muuthankkeet.html ki/kaupunkikehittyy/ajankohtaisiahankk eita/muuthankkeet.html ki/kaupunkikehittyy/ajankohtaisiahankk eita/muuthankkeet.html Taulukko 5 ELLA hankkeessa toteutettu koulutussarja I ja II Muut koulutukset Hanke osallistui eri toimijoiden kanssa yhteisjärjestelyihin tai oli organisoimassa ja järjestämässä koulutuksia ja seminaareja. Taulukossa 6 on lueteltu koulutukset ja seminaarit sisällöittäin. Koulutus / seminaari Kohderyhmä Sisältö ja kuvaus Kasvatuskumppanuuden johtaminen Yhteistyössä Osaajia Etelä-Pohjanmaalle III (Osaava) -hankkeen kanssa. Asiakkaan osallisuus kuntatoimijan näkökulmasta Yhteistyössä Etelä-Pohjanmaan KASTE hankkeiden kanssa (ELLA -hanke, Etelä- Pohjanmaan vanhustyön kehittämiskeskus II / Ikäkaste, Pohjanmaa -hanke /Välittäjä, VammaisKaste, SOS-hanke ja KAMPAhanke). Neuropsykiatrinen valmentajakoulutus * Koulutukseen osallistui 81 sosiaali-, terveys- ja sivistystoimen johtavaa viranhaltijaa ja työntekijöitä. Seminaariin osallistui 213 sosiaali-, terveys- ja sivistystoimen johtajaa sekä lasten, nuorten ja perheiden, aikuisten, vanhusten, vammaisten, päihde- ja mielenterveysongelmista kärsivien kanssa työskentelevää työntekijää. Seminaarissa oli myös asiakkaita sekä järjestöjen ja seurakuntien edustajia. Jokaiselta yhteistoiminta-alueelta/ kunnasta 2-4 työntekijää varhaiskasvatuksesta, koulusta, perhetyöstä ja terveydenhuollosta osallistui yhteensä 21 osallistujaa. Koulutuksessa tutustuttiin kasvatuskumppanuus -käsitteeseen sekä vahvistettiin tietoa ja taitoja esimiestyössä. Koulutuksessa perehdyttiin moniammatillisen osaajayhteisön kumppanuuden johtamiseen. upunkikehittyy/ajankohtaisiahankkeita/muuthankkeet.ht ml aupunkikehittyy/ajankohtaisiahankkeita/muuthankkeet.ht ml Neuropsykiatrisella valmentajakoulutuksella vahvistettiin perustason toimijoiden neuropsykiatrista osaamista sekä palvelujen saamista perustasolla, lapsen ja nuoren luontaisessa kehitysympäristössä, mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ennen kuin asiat monimutkaistuvat. Valmentajakoulutuksen oppeja voi käyttää laajasti. 27

29 Lapsiperheille hyvinvointia monialaisesti ELLA -hankkeen päätösseminaari Seminaarin asiantuntijoina olivat: - Lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula - KTT, YTT Liisa Heinämäki - Dosentti Matti Rimpelä - Konsultit Antti Pelto-Huikko ja Tom Tarvainen, Ajatustalo Oy:stä sekä - kunkin Etelä-Pohjanmaan alueen / kaupungin INNO -työryhmän ja sairaanhoitopiirin edustajat. ELLA -hankkeen toimintaan osallistuneet kuntien / yhteistoiminta-alueiden, seurakuntien, järjestöjen toimijat sekä muut asiasta kiinnostuneet. Seminaariin osallistui noin 230 henkilöä. upunkikehittyy/ajankohtaisiahankkeita/muuthankkeet.ht ml ELLA Etelä-Pohjanmaan lapsiperhepalvelut -kehittämishankkeen ( ) päätösseminaarissa tuotiin esille hankkeen aikana kehitettyjä toimintamuotoja. Hankkeen aikana kehitetyt toimintamallit keskittyvät ehkäisevään toimintaan, varhaiseen tukeen ja korjaavan työn konsultaatiomalleihin. Taulukko 6 ELLA -hankkeen muut koulutukset * Neuropsykiatrinen valmentajakoulutus liittyy ELLA -hankkeen toimintasuunnitelman mukaisesti erityisesti tavoitteeseen 3: Korjaavien palvelujen konsultaatiokäytänteiden kehittäminen. Käytännössä valmentajien kouluttaminen yhteistoiminta-alueille/kuntiin vaikuttaa joka tasolla, eli on sekä ehkäisevää että varhaista tukea ja korjaavaa toimintaa. Valmentajakoulutuksen oppeja voi käyttää kaikkien lapsien ja nuorten kanssa. Koulutuksen laajuus oli 24 opintopistettä, sisältäen 10 lähiopetuspäivää ja 60h itsenäistä opiskelua. Kouluttajien saaminen perustasolle vaikuttaa myös lasten ja nuorten ohjautumiseen erikoissairaanhoitoon sekä mahdollisen hoidon kestoon. Erikoissairaanhoitoon ohjautuu vaikeat ja moniongelmaiset tapaukset ja diagnostiset ongelmat. Sen sijaan, kun alueella on neuropsykiatrisia valmentajia, lapsen / nuoren tutkimusvaihe ja kuntoutuksen alkaminen lyhentyy ja siten vaikuttaa hoidon pituuteen. Tutkimusvaiheessa erikoissairaanhoidossa on käytettävissä valmentajan tekemä arvio koulu- ja kotitilanteesta sekä käytetyistä tukitoimista. Käyttäjänäkökulmasta tarkasteltuna palvelut ovat paremmin saatavilla perustasolla ja yhteistyö erikoissairaanhoidon ja alueiden/kuntien on mahdollista kehittyä (eri toimijat mukana neuvotteluissa, yhteistyön tekeminen koti- ja koulukäyntien osalta sekä palvelujen suunnittelu yhteistyössä). Koulutusten materiaali: Jatkotoimenpiteet Koulutusten myötä toimijoiden osaaminen on vahvistunut ja toimijat ovat saaneet uusia ideoita ja ajatuksia toiminnan kehittämiseen. Esimerkkinä mainittakoon Järvi-Pohjanmaalla tapahtunut monialaisen palvelutarpeen arviointityöhön koulutusten jälkeen. Myös muilla alueilla on kiinnostusta esimerkiksi verkostotyön, tiimityön ja konsultaatiokäytänteiden kehittämisestä alueellaan. Jokaisen alueen INNO -työryhmiin on viety viestiä, että alueen tulisi huomioida neuropsykiatrisen valmentaja - koulutuksen käyneiden valmentajien koordinointi ja hyödyntäminen paikallisesti. Selvittelyn alla on, olisiko sairaanhoitopiirin mahdollisuus koota neuropsykiatrisia valmentajia vuosittaisiin tapaamisiin, jotka palvelisivat valmentajien verkottumista ja vertaistukea sekä kytkisivät alueellisten valmentajien osaamista erikoissairaanhoitoon. Koska myös muut toimijat ovat kouluttaneet alueelle neuropsykiatrisia valmentajia, olisi edellä mainittu verkostoituminen ja valmentajien keskinäinen vertaistuen koordinointi tärkeää. ELLA -hankkeen kouluttamilta valmentajilta pyydetään palautetta koulutuksesta ja verkostoitumisesta, joka auttaa jatkosuunnitelmien tekemisessä. Koulutusten ja tutustumismatkan arviointi Jokaisen koulutuksen jälkeen osallistujilta pyydettiin arvioimaan koulutuspäivä sähköisen lomakkeen (webropol) kautta. Vastausprosentti vaihteli koulutuksittain 16 %:sta 41 %:iin. Vastausprosentin keskiarvo huomioiden kaikki koulutukset oli noin 28 %. Palautteissa pyydettiin koulutuksiin osallistuneita arvioimaan koulutusta (tiedottamista, sisältöä, 28

30 luentojen antia) sekä kertomaan, millaisia uusia oivalluksia ja ideoita osallistujat saivat koulutuksista ja miten koulutus vaikutti ajatuksiin. Palautetta pyydettiin myös siitä, miten osallistuja aikoo huomioida jatkossa aihepiirin tuomat mahdollisuudet ja haasteet sekä auttoiko koulutus verkostoitumaan muiden toimijoiden kanssa. Vastauksista ilmeni, että koulutukset ja koulutusten aiheet olivat pääosin hyviä. Kiitos loistavista koulutuksista ja tästä mahtavasta koulutusannista, tämäkin luennoitsija oli tosi mahtava Koulutukset koettiin monialaisiksi, kokemukseen perustaviksi ja innostaviksi. Osa osallistujista kertoi koulutusten antaneen lisäpotkua ja ideoita työn kehittämiseen, itsensä kehittämiseen ja mahdollisia ideoita myös organisaatio tasolle vietäväksi. Vastausten perusteella osa koulutukista selkeytti ajatuksia ja auttoi soveltamaan teoriaa käytäntöön. Joidenkin vastausten perusteella koulutuksia oli paljon ja osa koki, että koulutuksista ei saatu, mitä oli odotettu. Erityisesti puolen päivän koulutukset rajoittivat kauempaa maakunnan alueella tulevien osallistumista. Koulutuksiin ei pystytty osallistumaan ajanpuutteen vuoksi. Vastausten perusteella uusia oivalluksia oli syntynyt ja vastaajat olivat jääneet pohtimaan koulutuksessa esille nostettuja asioita. Koulutukset myös syvensivät, vahvistivat ja toivat uusia näkemyksiä: Tulevaisuudennäkymiä omaan työpisteeseen. Myös näkemys asiakkaan osallisuuden lisäämisestä nousi esille. Osa koulutusten anneista aiotaan huomioida jatkossa omassa työssä, haasteineen ja mahdollisuuksineen: Alamme kehittää asioita tähän suuntaan. Koulutus antoi intoa Ideoita hyvistä käytännöistä ja yhteistyön sekä kehittämisen tarpeen yli sektorirajojen. Kuinka tärkeää on, että päättävä taho olisi samoissa koulutuksissa, niin asiat voisivat paremmin liikahtaa eteenpäin. Yhteiset koulutukset loivat vastausten perusteella uudentyyppisen keskustelufoorumin eri toimijatahojen välille, vaikkakaan varsinaista verkostoitumista ei osallistujien kesken päässyt syntymään. Neuropsykiatrisen valmentajakoulutuksen palautteen perusteella koulutuksen käyneet pystyvät hyödyntämään hyvin valmentajakoulutuksesta saatua tietotaitoa työtehtävissään päivittäisessä arjessa. Koulutuksen käyneet ovat valmiita sitoutumaan ja antamaan koulutuksesta saamaansa tietotaitoa laajemmin alueensa neuropsykiatrista tukea tarvitseville lapsille ja nuorille, huomioiden työnantajan mahdollistaman työajan. Jatkossa valmentajat ovat kiinnostuneita verkostoitumaan myös laajemmin muiden neuropsykiatristen valmentajien kanssa. Tärkeänä nähdään verkostoituminen, vertaistuki sekä kokemusten ja tiedon jakaminen. Koulutuksen aikana valmentajille on syntynyt moniammatillinen yhteistyöverkosto / vertaisryhmä, jonka toivotaan jatkuvan. Alueilla on myös muita koulutuksen saaneita valmentajia, joiden kanssa aiotaan verkostoitua. Hankkeen päätösseminaarin Lapsiperheille hyvinvointia monialaisesti osallistujia pyydettiin arvioimaan seminaaria ja puheenvuoroja, kertomaan millaisia mahdollisia uusia oivalluksia ja ideoita seminaarista syntyi sekä sitä millaisen vaikuttajana he ovat kokeneet ELLA- hankkeen lapsiperhepalvelujen muutostyössä. Lisäksi opiskelijat pyysivät palautetta järjestämästään hyvinvointitorista, sen sisällöistä ja tauko-ohjelmista. Palautetta seminaarista antoi 51 osallistujaa. Palautteen antajat olivat sosiaali-, terveys-, ja sivistystoimesta sekä oppilaitoksista tai kolmannelta sektorilta. Seminaarin sisältö ja anti puheenvuoroineen koettiin hyväksi. Puheenvuorot herättelivät palautteen mukaan osallistujia hyvin. Osallistujat saivat seminaarista myös uusia ideoita, ajatuksia ja oivalluksia, jotka koettiin tarpeellisiksi näkökulmiksi mm. oman työn painopisteen valintaan. Näkemykset, mitä kohti ollaan menossa selkeentyivät. Uusien näkökulmien lisäksi päivä myös sanoitti ja tuki jo olemassa olevia kehittämisajatuksia, joita yritämme työyhteisössämme viedä eteenpäin. Palautteen perusteella puheenvuorot antoivat vahvistusta siihen, että edelleen tulee korostaa varhaista tukea ja monialaista yhteistyötä periaatteella yleinen tuki > tehostettu tuki > erityinen tuki. Puheenvuorot herättelivät huomaamaan myös mm. sen, etteivät kuntakentän uudistukset ole aina "pahaksi", vaan voidaan todella kehittää myös uusia asioita silloin kun päästään hallinnollisesta hääräämisestä oikeisiin asioihin. Palautteista nousi esille vahvisti myös se, että sitoutuminen yhteiseen työhön vaatii aikaa ja panostusta, johon tarvitaan johdolta ymmärrystä. Hyvä seminaari, jossa oli paljon tärkeitä ajatuksia. Lapsi on tärkein ja häntä tulee kuunnella". ELLA -hanke koettiin palautteen perusteella pääosin hyvänä vaikuttajana lapsiperhepalvelujen muutostyössä. Hankkeen kuvattiin olevan: Erinomainen käyntikortti Etelä-Pohjanmaan lapsiperhepalvelujen kehittämisessä. Hankkeella koettiin olleen vaikutusta ja sen koettiin lisänneen eri tahojen yhteistyötä sekä hyvien käytäntöjen jakamista. Hanketta kuvattiin palautteissa alulle panijaksi, eteenpäin potkijaksi, yhteenkokoajaksi sekä hyväksi ulkopuoliseksi tahoksi. Hanke koettiin erittäin voimakkaana vaikuttajana, jolla oli alueellisesti laaja vaikutus. Ella-hanke on varmasti saanut miettimään asioita ja kunnissa on syntynyt keskustelua toimintamalleista. Hanke koettiin olleen Tärkeä tekijä muutoksen edistäjänä. Myös hankkeen alueellisesta laajuudesta annettiin positiivista palautetta Hyvä kun oli laajan alueen yhteinen projekti, tuli vinkkejä omalle paikkakunnalle toiminnan yhtenäistämiseksi. Haasteena koettiin päättäjien saaminen 29

31 mukaan kehittämistyöhän ongelma lähinnä, että "kenttäväki" tietää ja tunnistaa vahvuudet ja heikkoudet, mutta päättäjiä ei näy paikalla, kun asiasta puhutaan... Tutustumismatkan arviointi suoritettiin webropol -kyselynä, joka lähetettiin 25:lle mukana olleelle sosiaali-, terveysja sivistystoimen työntekijälle sekä luottamushenkilöille. Kyselyyn vastasi 13 osallistujaa. Vastausprosentiksi muodostui 52 %. Arvioinnissa pyydettiin antamaan arvosana matkasta tiedottamisesta, itse bussimatkasta ja eri tutustumiskohteista. Tämän lisäksi pyydettiin avoimilla kysymyksillä arviointia matkan mieleenpainuvimmat asiat sekä omia oivalluksia matkasta. Matkasta tiedottaminen koettiin hyväksi. Bussimatkat koettiin hyväksi, erityisesti se, että matkan aikana kukin toimija sai esitellä itseään ja omaa näkökulmaansa sekä koottiin matkan antia yhdessä. Vastaajat arvioivat erityisesti Hämeenlinnan monialaisen palvelutarpeen arviointiesitelmästä saaneen eniten uutta tietoa ja ajattelemisen aihetta. Hämeenlinna oli konkreettinen esimerkki myös monialaisen yhteistyön toteuttamismenetelmästä. Esitys herätti vastaajia havaitsemaan, kuinka monelle eri taholle perheet kertovat omista pulmistaan. Se teki näkyväksi myös toimijoiden päällekkäisen työn asiakkaiden elämässä. Monialaisen palvelutarpeen havaittiin myös selkeyttävän tehtävien jakoa, edellyttävän rohkeuden kaataa raja-aitoja ja luottamista toisen ammattiryhmän näkemykseen. Myös Monarin yhteiset tilat nähtiin yhteistyötä edistävänä ja helpottajana. Malli koettiin myös heti toteutettavaksi omalla työskentelykentällä. "Oikeanlainen/oikea-aikainen yhteistyö eri tahojen kesken antaa aikaa työlle kokonaisvaltaisesti. Fyysinen läsnäolo, oikea asenne, motivaatio, työntekijöiden tieto toisten toimenkuvista on perusedellytys kumppanuudelle ja oikealle, aidolle, syvälle yhteistyölle." Heinolan perhekeskustoiminta koettiin niin ikään kiinnostavaksi. Vierailu avasi osallistujille perhekeskustoiminnan eri vaihtoehtoja ja sen koordinointia. Perhekeskusesittely toi konkreettisesti esille viranhaltijoiden ja työntekijöiden kumppanuuden tärkeyden, joka on tärkeä niin asiakkaan kuin työntekijänkin kannalta. Vastaajille tuli oivallus siitä, että perheille tulisi olla matalan kynnyksen toimintaa (vertaisryhmät, perhekahvilat jne.) silloin, kun he ovat vastaanottavaisia ja ongelmat eivät ole isoja. Myös positiivinen asioiden hoitaminen oli merkillepantavaa. Lempäälän perhepalveluiden monialaisessa yhteistyössä havaittiin olevan samoja elementtejä. Lempäälässä havaittiin myös aidosti se, että monialaiselle yhteistyölle oli olemassa johdon tuki ja kehittämiseen suhtauduttiin myönteisesti. Varhaisen tuen palveluihin oli investoitu. Vastaajat kokivat myös, että jokaisessa tutustumiskohteessa vierailijat kokivat itsensä tervetulleiksi ja esittelyihin oli panostettu. Vastaajat kokivat kanssamatkustajien kanssa käydyt keskustelut matkan kohteista antoisaksi. Myös matkalla ollut monialainen joukko vahvisti moniammatillisuutta ja toi oivalluksen, että "loppujen lopuksi teemme työtä samojen perheiden ja lasten kanssa kukin tahoillamme ja meidän pitää yhdistää voimamme." Matkalle osallistujat olivat avartaneet omaa käsitystään monialaisesta yhteistyöstä. Monialaisen johtotiimin perustamiselle koettiin saavan perusteluja. Monialaisen yhteistyön kehittäminen koettiin myös hyödylliseksi, joka tulisi aloittaa jo opiskeluvaiheessa monialaisena koulutuksena. Haasteena koettiin työskentelyn koordinointi konkreettisella tasolla erityisesti, jos toimijat eivät ole fyysisesti saman katon alla. Opintomatka oli avartanut myös ELLA -hankkeen tavoitteita ja sisältöjä konkreettisesti Monialainen tiimityöskentely ELLA -hankkeen tavoitteena oli myös monialaisten tiimien käynnistyminen. Tiimien käynnistämisen lähtökohtana pidettiin sitä, että niitä käynnistetään tarpeen mukaan alueiden tarpeista ja lähtökohdista käsin. Monialaisten tiimien mahdollisuutena oli työntekijätason verkostoituminen yli sektorirajojen, mutta myös sisältöjen ja tiimirakenteiden kehittäminen INNO -työryhmissä tehdyn kehittämistyön pohjalta. Sisällöllisinä esimerkkeinä olivat mm. monialainen palvelutarpeen arviointikäytäntö ja verkostopalaverikäytäntö sekä mahdollisesti käytäntöjen testaaminen käytännössä. Seinäjoen monialaiset tiimit Seinäjoen aluekierroksella keväällä 2012 syntyi idea jatkaa edellisessä hankkeessa alkanutta kehittämistoimintaa, joka liittyi monialaiseen tiimityöskentelyyn. Seinäjoen kärjiksi nostettiin kolmen tiimin (=työryhmä) kokoaminen, jotka olivat Yläkouluikäisten monialainen huolipolku-, Monialaisen työn joustava perusopetus- ja Monialaisen tuen polku 4-8 v / Marttilan koulu -työryhmät. 30

32 Yläkouluikäisten monialainen huolipolku -työryhmä oli koottu edellisen Etelä-Pohjanmaan, lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishankkeen ( ) aikana. Muut työryhmät koottiin ELLA -hankkeen toimesta ja niihin pyydettiin keskeiset toimijat. Työryhmät aloittivat pääsääntöisesti työskentelyn kevään 2012 aikana ja työskentely ryhmissä jatkui syksyyn Jokaiselle monialaiselle tiimille asetettiin työskentelyn tavoite, jota pyrittiin yhteisellä työskentelyllä saavuttamaan. Seinäjoen monialaisten tiimien kanssa kehitettiin ja pohdittiin uusia toimintatapoja eri toimijoiden välisen yhteistyön tiivistämiseen sekä keskusteltiin tiedonsiirtoon ja -kulkuun liittyvistä kokonaisuuksista. Ala- ja yläkouluikäisten työryhmät mallinsivat lasten- ja nuorten monialaisen tuen polkua / huolipolkua. Uusina avauksina syntyi mm. lastensuojelun perhetyön, nuorisotoimen ja joustavan perusopetusluokan vanhemmille suunnattu perheryhmä -toiminta. Yläkouluikäisten monialainen huolipolku -työryhmä kokoontui hankkeen aikana 10 kertaa. Työryhmän tehtävänä oli jatkokehittää edellisen hankkeen aikana aloiteltua huolipolkua yläkouluikäisten ympärille. Lisäksi tavoitteena oli selkiyttää prosessia sekä rooleja, yhteistyötä ja toimintatapoja oppilashuoltotyöryhmän näkökulmasta; mitä kukin toimija lapsen / nuoren ympärillä tekee. Työryhmä mallinsi monialaisen yläkouluikäisen polun QPR-mallinnusohjelmalla, jonka toteutti yhteistyössä hankkeen kanssa Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIAn kehittämissuunnittelija Anne Saarijärvi. Työryhmään kuuluivat seuraavat jäsenet: Jari Jaskari, perusopetusjohtaja (pj.) Johanna Perä, sairaanhoitaja (Pilari Steissi) Juhani Laakso, lääkäri (koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto) Kari Kunnari, rehtori (Toivolanrannan yhtenäiskoulu) Leena Lähdesmäki, lastenpsykiatri (EPSHP) Lenita Kangas, osastonhoitaja (koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto) Outi Ylkänen, terveydenhoitaja (koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto) Pipsa Sainio, koulukuraattori (Ylistaron alue) Päivi Märijärvi, sosiaalityöntekijä (lastensuojelu) Raili Joki, terveydenhoitaja (Lintuviidan koulu) Sirkka Autio, johtava psykologi (psykologi- ja perheneuvontapalvelut) Seppo Palomäki, ylilääkäri (EPSHP) Ville Järvi, erityisopetuksen rehtori Auli Romppainen, projektityöntekijä (ELLA -hanke) Sirpa Tuomela-Jaskari, projektikoordinaattori (ELLA -hanke) Työryhmän kokouksissa nousi esille oppilashuollon näkökulmasta lapsen/nuoren ohjautuminen perustason ja erityistason palveluihin sekä eri toimijoiden välillä olevan tiedonsiirtoon liittyvät haasteet (opetuksen kannalta olennaisen tiedon siirtyminen). Keväällä 2013 päätettiin kutsua koolle laajennettu monialainen huolipolku -työryhmä, johon kutsuttiin keskeisiä oppilashuollon yhteistyökumppaneita. Yhteisen työskentelyn pohjaksi toimijoita pyydettiin kuvaamaan: 1) miten kunkin organisaation palveluun päästään (prosessin eteneminen) ja 2) miten opetuksen kannalta keskeiset asiat palautuvat oppilashuoltoryhmään (palautekäytäntö). Laajennetussa työryhmässä käytiin lävitse em. kuvaukset ja yhteinen keskustelu tiedonsiirrosta ja palauteprosessista. Laajennettu työryhmässä päädyttiin toiminnan jatkamiseen ELLA -hankkeen päättymisen jälkeen. Työryhmä toimii jatkossa tärkeänä yhteistyöfoorumina lasten ja nuorten asioissa. Työryhmän koollekutsujana ja vastuutahona toimii kouluterveydenhuolto. Yläkouluikäisten monialainen huolipolku -työryhmän työskentelyn tuloksena syntyi yläkouluikäisen monialaisen huolipolku -mallinnus: Mallinnuksen tarkoituksena on avata yläkouluikäisten kanssa olevien toimijoiden rooleja oppilaan siirtymissä sekä sopia yhteisen työn tekemisestä eri nivelvaiheissa huomioiden psykososiaalisen tuen tarve. Toimijakuvaukset kirjoitettiin auki kouluterveydenhuollon, sosiaalitoimen, koulun oppilashuollon toimijoiden sekä erityistason palveluiden osalta. Kokonaisuutta peilattiin Tom Arnkilin ja Esa Erikssonin Huolen vyöhykkeistöä mukaillen ja sen nivelkohtien kautta. Vyöhykkeiksi muodostui I Minulla ei ole huolta, II Minulla on huoli ja III Huolemme kasvaa sekä IV Meillä on suuri huoli. 31

33 Monialaisen tuen polku 4-8 v / Marttilan koulu -työryhmän tehtäväksi muodostui monialaisen nivelvaiheiden tuen polun rakentaminen 4-8 -vuotiaille. Tämä toteutettiin yhteistyössä Marttilan koulun neuvola-varhaiskasvatusalakouluikäisten kanssa työskentelevien toimijoiden kanssa. Työryhmä käynnistyi uutena työryhmänä, koska aluekierroksella esiin tuli tarve saada kokonaisuus lapsen ja nuoren monialaisen tuen polusta. Työryhmä käsitteli pääosin mallinnukseen liittyvää nivelvaiheyhteistyötä QPR -mallinnusohjelmaa apuna käyttäen. Työryhmä kokoontui hankeen aikana 7 kertaa. Työryhmään kuuluivat seuraavat jäsenet: Aija-Marita Näsänen, varhaiskasvatusjohtaja Helena Lautamaja, päiväkodin johtaja (Marttilan päiväkoti) Hilkka Välimaa, osastonhoitaja (äitiys- ja lastenneuvolat) Jari Jaskari, perusopetusjohtaja Juha Viita, rehtori (Marttilan koulu) Kirsi-Maria Oivanen, aluejohtaja (Keskustan alue) Lasse Keskinen, koulukuraattori (Seinäjoen Lyseo, Alakylä, Jouppi, Pohja, Niemistö, Marttila) Lenita Kangas, osastonhoitaja (koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto) Marja-Riitta Hangasluoma, laaja-alainen erityisopettaja (Marttilan koulu) Miia-Maria Honkaniemi, terveydenhoitaja (Hallila, Keskusta, Uppa, Kivistö ja osa Huhtalaa) Päivi Nevala, kouluterveydenhoitaja (Marttilan koulu) Päivi Pesonen, vastaava päiväkodinopettaja (Joupin päiväkoti) Sanna Paloluoto, psykologi (psykologi- ja perheneuvontapalvelut) Sanna Pussinen, erityisluokanopettaja (Marttilan koulu) Sari Tiitu, erityisluokanopettaja (Marttilan koulu) Seija Peltomaa, terveydenhoitaja (Pohja, Marttila, Niemistö) Sirkku Hietanen, apulaisrehtori (Marttilan koulu) Timo Talvitie, koululääkäri (Marttilan koulu) Auli Romppainen, projektityöntekijä (ELLA hanke) Sirpa Tuomela-Jaskari, projektikoordinaattori (ELLA hanke), pj. Monialaisen tuen polku 4-8 v / Marttilan koulu -työryhmän tuloksena syntyi 4-8 -vuotiaan lapsen monialainen tuen polku -mallinnus: Mallinnuksen tarkoituksena on avata 4-8 -vuotiaiden lasten kanssa olevien toimijoiden rooleja lasten siirtymissä sekä sopia yhteisen työn tekemisestä eri nivelvaiheissa huomioiden sekä psykososiaalisen tuen että koulun kolmiportaisen tuen järjestelmät. Toimijakuvauksia kirjoitettiin auki lastenneuvolan, varhaiskasvatuksen ja koulun (mukaan lukien oppilashuollon) toimijoiden osalta sekä erityistason palveluiden osalta. Nivelvaiheita avattiin mm. lastenneuvolan varhaiskasvatuksen esikoulun - alkuopetuksen ja kouluterveydenhuollon välillä. Kokonaisuutta peilattiin Tom Arnkilin ja Esa Erikssonin Huolen vyöhykkeistöä mukaillen ja sen nivelkohtien kautta. Koulun (ja varhaiskasvatuksen) näkökulmaksi muodostui oppilaan saama kolmiportainen tuki eli yleinen, tehostettu ja erityinen tuki, jotka sisällytettiin huolen vyöhykkeistölle. Vyöhykkeiksi muodostui I Minulla ei ole huolta - yleinen tuki, II Minulla on huoli ja III Huolemme kasvaa tehostettu tuki sekä IV Meillä on suuri huoli erityinen tuki. Monialaisen työn joustava perusopetus -työryhmä koottiin Seinäjoen Yhteiskoulussa toimivan Jopo (Joustava perusopetus) -luokassa tapahtuvan kehittämistyön tueksi. Työryhmän tavoitteeksi muodostui koulun, sosiaalitoimen perhetyön ja nuorisotyön osaamisen yhdistäminen sekä ennaltaehkäisevän toiminnan rakenteellinen selvittäminen huomioimalla palvelujärjestelmän vaihtoehdot ennen lastensuojelun asiakkuutta. Työryhmätyöskentelyn kautta haettiin rakennetta, mallia ja resursseja yhteistyölle. Työryhmä ja pienempi ns. työrukkastyöryhmä oli koko prosessin ajan toiminnan tukena ja arvioimassa toimintaa. Työryhmä kokoontui hankeen aikana 5 kertaa ja konkreettisen työn tueksi muodostettu pienempi työrukkastyöryhmä kaksi kertaa. Työryhmään kuuluivat seuraavat jäsenet: Elina Saarinen, lastensuojelun perheohjaaja Eveliina Mäki, erityisluokanopettaja Heidi Joensuu, opinto-ohjaaja Janne Pajaniemi, lastensuojelun johtaja Jari Jaskari, perusopetusjohtaja Jari Noponen, rehtori (pj.) Juhani Laakso, koululääkäri Katja Ruotsalainen, nuorisonohjaaja Lassi Kivistö, luokanohjaaja, lehtori Maria Rinta-Jaskari, kouluterveydenhoitaja Minna Päivölä, erityisopettaja Pekka Hautamäki, nuorisotoimenjohtaja Päivi Saukko, sosiaalityön päällikkö Teemu Tassi, Nurmon yläkoulun rehtori Tuija Vaissalo, koulukuraattori Auli Romppainen, projektityöntekijä (ELLA -hanke) Sirpa Tuomela-Jaskari, projektikoordinaattori (ELLA -hanke) 32

34 Monialaisen työn joustava perusopetus -työryhmän tuloksena syntyi rakenne ja malli koulun, nuorisotyön ja perhetyön yhteistoiminnalle, joka konkretisoitui Jopo -luokkalaisten vanhemmille suunnatun perheryhmän kautta. Perheryhmä kokoontui säännöllisesti lastensuojelun perheohjaajan ja nuorisonohjaajan toimesta syksyn 2012 ja kevään 2013 aikana yhteensä 7 kertaa. Vanhempainryhmässä jaettiin kokemuksia koulunkäyntiin liittyvistä asioista, jatko-opinnoista ja nuorten elämän ajankohtaisista aiheista. Työpaikkaoppimisjaksoihin liittyvät asiat ovat myös olleet pinnalla. Lisäksi perheiden omat rajat ja tavat sekä niiden erilaisuudet ovat kiinnostaneet vanhempia. Ryhmässä käsiteltiin seuraavia aiheita: 1. Tutustuminen Mun Stoorit- korttien avulla. Toiveiden ja ajatusten kartoitusta 2. Nuorten rajat ja säännöt. Väittämäkortit ja MLL:n liikennevalo-menetelmä 3. Millainen olen nuoreni vanhempana? Keskustelua syvemmin nuorten tulevaisuuden suunnitelmista 4. Aarrekartta-työskentelynä: Millaisen tulevaisuuden nuorelleen toivoo? 5. Murkku perheessä -lomake keskustelun pohjana. 6. Vuorokausirytmi, mm. unentarve 7. Mitä Jopo-luokan jälkeen -jatko-opintoihin tukeminen. Mitä Jopo on antanut nuorelle, perheen näkökulma? Jatkotoimenpiteet Hankkeen päätyttyä sekä ala- ja yläkoulujen työryhmistä koottu laajennettu monialainen työryhmä jatkaa kokoontumisia. Koordinaatiovastuun ottaa alkuvaiheessa koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto. Myös Monialaisen työn joustava perusopetus -työryhmä jatkaa toimintaansa. Tähän liittyen nuorisotyöntekijä jatkaa edelleen toimintaansa koulussa Jopo-ryhmässä Vanhempien ryhmä jatkaa toimintaansa niin, että vanhempien sitouttamiseen ja ryhmäyttämiseen on erityisesti kiinnitetty heti syksyn alkaessa huomiota. Ryhmä toimii edelleen sekä lastensuojelun perheohjaajan työpanoksen että nuorisotyöntekijän yhteistoiminnan voimin. Arviointia työryhmien toiminnasta Yläkouluikäisten monialainen huolipolku -työryhmän arviointi kerättiin sähköisesti (webropol). Työryhmän jäsenistä 46 % vastasi sähköiseen arviointiin. Näkökulmina arvioinnissa oli se, miten työryhmä oli päässyt tavoitteisiinsa, millaisia vaikutuksia työryhmän työskentelyllä on ollut, miten monialaisuus on muuttunut työskentelyn aikana sekä millaisia uusia oivalluksia ja ideoita on mahdollisesti tullut työryhmän työskentelyn aikana. Vastauksissa ilmeni, että työryhmä on matkalla kohti tavoitetta ja yhteisen tahtotilan synnyttämistä. Jäsenet ovat tehneet huomattavasti työtä yhteisen päämäärän saavuttamiseksi. Ryhmä on saanut kirjattua ja kuvannettua tämänhetkiset käytänteet, mutta jatkokehittäminen ja prosessien selkeyttäminen ei vastausten keräyshetkellä kuitenkaan ollut vielä toivotulla tavalla tapahtunut. Tätä konkretisoitiin siten, että vielä ei ollut kokemusta siitä, miten malli toimii käytännössä ja nopeuttaa puuttumista ja huolen ilmaisua. Tässä yhteydessä myös viitattiin oppilashuoltotyöskentelyn eroavuuteen koulujen välillä. Vaikutuksina työryhmän toiminnasta vastaajat mainitsivat, että se on toiminut myönteisenä alkusysäyksenä eri viranomaistahojen yhteistyössä sekä lisännyt yhteistyötä eri toimijoiden kesken ja yli sektorirajojen. Myös työryhmässä käyty keskustelu koettiin laajaksi ja moniammatilliseksi ja se lisäsi tietoa toisten tekemästä työstä sekä edistänyt ymmärrystä työhön liittyvistä huomioista ja tekijöistä. Itse huolipolku -mallin todettiin selkeyttäneen hoitopolkua sekä tuovan näkyväksi kaupungin eri toimijoita ja heidän rooliaan. Se koettiin olleen hyödynnettävissä sekä työntekijöiden että vanhempien tarpeisiin ja antavan tietoa käytännöistä. Monialaisuuden koettiin muuttuneen työryhmän aikana siten, että asioista on tullut enemmän yhteisesti jaettuja. Todettiin myös, että ryhmätaidot ovat kasvaneet työskentelyn vaikutuksesta. 33

35 Työryhmän jäsenet mainitsivat uusina oivalluksina monialaisen yhteistyön tärkeyden asiakkaan kannalta: usein voi olla hedelmällistä miettiä yhdessä kaikkien toimijoiden kanssa asiakkaan tilannetta ja pohtia jokaisen toimijan roolia lapsen elämässä. Pienistä asioista ja yhdessä tekemällä voi rakentua asiakasta hyvin auttava ja tukeva verkosto. Eri asiantuntijoiden näkökulmat ja työtavat ovat monimuotoisina ja yhteisen ratkaisun löytäminen on koettu hienoksi. Monialaisen tuen polku 4-8 v / Marttilan koulu -työryhmä arvioi toimintaansa myös sähköisesti (webropol). Työryhmästä vastasi arviointiin puolet (50 %) sen jäsenistä. Arvioitavia asioita oli työryhmän pääseminen tavoitteisiin, työryhmän työskentelyn vaikutukset, monialaisuuden muuttuminen työskentelyn aikana sekä mahdollisten uusien oivallusten syntyminen. Vastaajat arvioivat vaihtelevasti työryhmän prosessia ja tavoitteen toteutumista. Vaikka osan mielestä tavoitteeseen oli päästy ja mallinnuksesta on löydettävissä Seinäjoen 4-8 -vuotiaiden palvelut hyvin, itse prosessi koettiin hankalaksi. Alkuperäinen, työryhmälle asetettu tavoite ei ollut selkeä. Myös työryhmän fokustyöskentely olisi ollut hyvä konkretisoida vahvemmin nivelvaiheisiin, vahvistaa yksittäisten sektoreiden yhteyttä toimintakenttään tai keskittyä puuttuvien palveluiden työstämiseen. Tällaisina mainittiin esimerkiksi terveydenhuollon sijoittumista tuen polkuun tai päivähoidosta puuttuva tukirakenteen, ns. päivähoidon oman oppilashuoltoryhmän kehittämiseen. Työryhmän toiminta koettiin myös liian tekniseksi, joka vei aikaa itse keskustelulta. Vastaajat kuitenkin kokivat, että he joutuivat miettimään omia toimintatapojaan. Työryhmän toiminta toi tutuksi myös eri sektoreiden työntekijöitä, työtapoja ja auttoi ymmärtämään toisten työsektoreiden työn reunaehtoja. Näin ollen se madaltaa jatkoa ajatellen yhteydenottoja eri sektoreiden kesken. Osa koki, että jokin sektori toimi irrallisena toimijatahona työryhmässä. Uusina oivalluksina vastaajat totesivat monialaisen työn tuovan esille päällekkäisen työn tekemisen, jota tulisi välttää. Tämän oletettiin johtuvan tiedon kulkuun liittyvistä puutteista. Työryhmä koettiin auttaneen yhteistyön tiivistymisessä. Monialaisen työn joustava perusopetus -työryhmän arvio koottiin dialogissa keskustellen viimeisessä kokouksessa kesällä Arviointikeskusteluun osallistui 53 % työryhmän jäsenistä. Arviointikysymykset liittyivät työryhmän tavoitteisiin pääsemiseen, työryhmän työskentelyn vaikutuksiin, monialaisuuden muuttumiseen työskentelyn aikana sekä uusien oivallusten syntymiseen. Työryhmän jäsenet kertoivat oppineensa paljon Jopo -toiminnasta. Vastaajat kokivat myös, että hanke oli koordinoinut ansiokkaasti monialaista yhteistyötä ja keskustelua. Sen ansiosta toimijat ovat tulleet tietoiseksi toisen sektorin sekä työelämäyhteistyökumppanin tekemästä työstä, joten työryhmä on avannut myös osallistujalleen oppimiskokemuksen ja paljon hiljaista tietoa. Tämän ansiosta omaan työhön on tullut uutta näkökulmaa. Myös yhteisen näkökulman löytymisen myötä yhdessä tekeminen on tiivistynyt erityisesti koulun ja lastensuojelun välillä. Tämän seurauksena ei ole annettu lupaa pois lähettämiselle vaan lastensuojelu on tullut kouluun. Todettiin myös, että Jopo -toiminta ja sen monialainen työtapa kouluterveydenhuollon näkökulmasta voitaisiin soveltua myös muiden oppilaiden kanssa, joilla on ongelmia. Vanhempien kanssa tehtävän työn osalta ei koettu pääsevän tavoitteisiin. Toiminnan aikana kuitenkin havaittiin uusia tapoja toteuttaa vanhempien kanssa tehtävää yhteistyötä jatkoa ajatellen ja rakennettiin uutta mallia rinnalla. Työryhmän toiminnalla on kaiken kaikkiaan pystytty vastaamaan toiveisiin. Lopuksi todettiin, että keskustelun on hyvä jatkua myös virkamiestasolla ja voiko tätä mallia käyttää myös muiden koulujen kanssa. Etelä-Pohjanmaan lapsiperhepalvelujen monialainen kehittäjäverkosto ELLA -hanke perusti yhteistyössä Pohjanmaan maakunnan sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIAn kanssa Etelä-Pohjanmaan lapsiperhepalvelujen monialaisen kehittäjäverkoston. Verkoston perustamisen taustalla olivat alueelliset keskustelut ja niistä esille nostettu tarve koota kehittäjäosaajia yhteen uudella tavalla, monialaisesti. Kehittäjäverkoston tavoitteena oli rakentaa maakuntaan yhteistä näkyä ja tahtotilaa lapsiperhepalvelujen monialaisesta kehittämisestä. Työskentelyn painopistealueina olivat perhekeskustoiminnan merkityksen esille nostaminen, hyviin käytäntöihin tutustuminen ja niiden levittäminen sekä osaamisen vahvistaminen ja ehkäisevän työn kustannusvaikuttavuuden näkyväksi tekeminen. Verkoston teemoina olivat: Hyvät käytännöt, ehkäisevän työn kustannusvaikuttavuus -esitteen tekeminen, alueelliset puheenvuorot ja alueelliset ajankohtaiset asiat. Kehittäjäverkosto kokoontui 7 kertaa vuosien aikana. 34

36 Kehittäjäverkoston kokoonpano Anu Leinonen, kätilö-terveydenhoitaja/ Kurikan perhekeskus, JIKky Hanna-Mari Piikkilä / Anu Palomäki, koordinaattori/ MLL:n Pohjanmaan piiri Heidi Pakka, sosiaalityöntekijä/ Kurikan perhekeskus, JIKky Janne Pajaniemi, lastensuojelun johtaja/ Seinäjoen kaupunki Kirsti Joensuu, erityisluokanopettaja/ Alajärven kaupunki Leena Lähdesmäki, lastenpsykiatrian erikoislääkäri/ EPSHP Leena Ojanperä, perheohjaaja/ Järvi-Pohjanmaan perusturva Minna Zechner, yliopettaja/ Seinäjoen ammattikorkeakoulu Pia-Christine Sainio, koulukuraattori/ Seinäjoen kaupunki Päivi Saukko, sosiaalityön päällikkö/ Seinäjoen kaupunki Sauli Pihlajakangas, miestyöntekijä/ E-P:n Ensi- ja turvakotiyhdistys ry Sirpa Mannismäki, varhaiskasvatuspäällikkö, kelto/ Ähtärin kaupunki Terhi Haapala, hoitotyön johtaja/ Lapuan kaupunki Terhi Järvi, lastensuojelun johtava sosiaalityöntekijä/ KY Kaksineuvoinen Ulla Yli-Hynnilä, erityisneuvolan esimies/ Eskoon Sosiaalipalvelujen Ky Anne Saarijärvi, kehittämissuunnittelija/ SONet BOTNIA Auli Romppainen, projektityöntekijä/ ELLA -hanke Sirpa Tuomela-Jaskari, projektikoordinaattori/ella -hanke Kuva 6 Kehittäjäverkoston kokoonpano Kehittämistyön tuloksena syntyi Ehkäisevän työn kustannusvaikuttavuus -esite Hintalappu sen kertoo ehkäisevä työ kannattaa! Ehkäisevä työ säästää rahaa -esite on tarkoitettu kuntien viranhaltijoille ja päättäjille päätöksenteon tueksi. Esitteessä on konkretisoitu ja vertailtu neljän eri esimerkkitapauksen kautta ehkäisevän ja korjaavan työn kustannusvaikuttavuutta sekä inhimillisestä että taloudellisesta näkökulmasta. Esitteessä olevat esimerkkitapaukset voisivat olla todellisia asiakastapauksia. Tapauksissa on kuvattu sekä ehkäisevä että korjaava tapa tukea asiakasta ja laskettu tukimuodoista aiheutuvat kustannukset. Esitteen viimeisen sivun taulukkoon on koottu eri palveluiden ja tukimuotojen hintoja vuosilta , joita on käytetty kustannuksia laskettaessa. Hinnat ovat valtakunnallisilta ja paikallisilta asiantuntijaorganisaatioilta sekä palveluntuottajilta saatuja arvioita. Esimerkkitapauksia tarkastellaan yleisellä tasolla. Erityisesti ehkäisevissä näkökulmissa on pyritty huomioimaan palveluiden oikea-aikaisuus ja monialaisuus. Korjaavissa esimerkeissä saattaa korostua palveluiden päällekkäinen toiminta tai varhaisen tuen puute. Keskimääräinen tapauksen tarkastelujakso on yksi vuosi, vaikka todellisuudessa monien sosiaalisten ja terveydellisten ongelmien ratkaisu vaatii vuotta pidemmän ajan. Esite on löydettävissä osoitteesta: atyosaastaarahaaesitenettiversio.pdf Jatkotoimenpiteet Ehkäisevän työn kustannusvaikuttavuus -esite jaetaan sekä painettuna että sähköisenä esitteenä Etelä-Pohjanmaan kuntien päätöksentekijöille ja yhteistyökumppaneille. Kehittäjäverkoston toiminta jatkuu hankkeen päätyttyä Pohjalaismaakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIAn koordinoimana. SONet BOTNIA on lähettänyt verkoston jäsenille webropol -kyselyn toiminnan jatkosta. Arviointia työryhmän toiminnasta 35