Otsikko Sivu 87 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjantarkastajien valinta ja pöytäkirjan nähtävillä

Transkriptio

1 PÖYTÄKIRJA 6/ Kuntayhtymähallitus AIKA klo 09:00-14:10 PAIKKA Pyhäjärvi, kaupungintalo, hallituksen huone KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 87 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjantarkastajien valinta ja pöytäkirjan nähtävillä 159 pitäminen 89 Kokouksen työjärjestys Poissaolotilasto Vanhuspalveluiden suunnitelma vuosille Kuukausiraportti 5/ Osavuosikatsaus Työaikajärjestelmien tarkastaminen Henkilöstöhallinnon ohje / sairauslomat ja tapaturmat Virka- ja työehtosopimusten tarkistukset Henkilökohtaisen harkinnanvaraisen lisän maksaminen Työvaatteiden vuokrauspalvelu Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen strategian päivittäminen 179 vuosille Palvelusetelin käyttöönotto hyvinvointipalveluissa Terveys- ja vanhustyön palvelujohtajan irtisanoutuminen Terveys- ja palvelujohtajan viran täyttäminen Kuntayhtymän johtajan viran täyttäminen Erikoislääkärin viran täyttäminen Erityislastentarhanopettajan vakanssin täyttölupa Lastentarhanopettajan vakanssin täyttölupa Reisjärvelle Osastonhoitajan viran täyttäminen / Reisjärvi Vs. kuntayhtymän johtajan, talous- ja henkilöstöjohtajan, 191 hyvinvointipalvelujohtajan, varhaiskasvatuksen johtajan, vs. palvelujohtajan, ylilääkärin ja ympäristöjohtajan viranhaltijapäätökset Ilmoitusasiat Muut asiat 195

2 PÖYTÄKIRJA 6/ OSALLISTUJAT Nimi Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Nyman Teuvo, Reisjärvi puheenjohtaja Ekman Veikko, Haapajärvi jäsen Leskinen Paavo, Pyhäjärvi jäsen Nevasaari Anne, Haapajärvi jäsen Tikanmäki Jukka, Pyhäjärvi jäsen Ranua Paavo, Haapajärvi jäsen Tuikka Tyyne, Pyhäjärvi jäsen Mattila Marjatta, Reisjärvi varajäsen Kosklin Ritva vs. kuntayhtymän johtaja Koirikivi Seija pöytäkirjanpitäjä Ranto Mauno Pyhäjärven hallintojohtaja POISSA Kinnunen Irma, Reisjärvi jäsen Hjelm Jukka-Pekka, Haapajärvi jäsen Uusivirta Juha Haapajärven kaup. joht. Tikkanen Veikko Pyhäjärven vt. kaup.joht. Leppänen Pekka Reisjärven kj. työeste MUU Seija Kärkkäinen talous- ja poistui klo 12:50 henkilöstöjohtaja Merja Haapakorva-Kallio vs. palvelujohtaja asiantuntija 91 ALLEKIRJOITUKSET Teuvo Nyman Puheenjohtaja Seija Koirikivi Pöytäkirjanpitäjä KÄSITELLYT ASIAT PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Tyyne Tuikka Paavo Ranua PÖYTÄKIRJA YLEISESTI NÄHTÄVILLÄ

3 PÖYTÄKIRJA 6/ Selänteen toimistossa Seija Koirikivi

4 PÖYTÄKIRJA 6/ Kuntayhtymähallitus Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus KYHALL 87 Kuntalain 86 :n mukaan kuntayhtymään sovelletaan, mitä kunnasta säädetään. Kuntalain 58 :n 2 mom. mukaisesti kuntayhtymähallituksen kokous on päätösvaltainen kun enemmän kuin puolet jäsenistä on saapuvilla. Kuntayh tymähallituksen kokouksen päätösvaltaisuus edellyttää siten 6 jäsenen saa puvilla oloa. Kokouskutsu lähetään ennen kokousta jäsenille ja muille, joilla on läsnäolo-oikeus tai -velvollisuus, toimielimen päättämällä tavalla. Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.

5 PÖYTÄKIRJA 6/ Kuntayhtymähallitus Pöytäkirjantarkastajien valinta ja pöytäkirjan nähtävillä pitäminen KYHALL 88 Kuntalain 85 :n mukaan kuntayhtymän toimielimen pöytäkirja siihen liitettyine oikaisuvaatimusohjeineen tai valitusosoituksineen pidetään tarkastamisen jälkeen yleisesti nähtävänä siten kuin siitä on ennakolta ilmoitettu. En nen pöytäkirjan nähtävänä pitämistä siitä on lähetettävä jokaisen jäsenkunnan kunnanhallitukselle jäljennös. Jäsenkuntien ja niiden jäsenten katsotaan saaneen pöytäkirjasta mainituista päätöksistä tiedon sinä päivänä, jona pöytäkirja on asetettu nähtäväksi. Kuntayhtymähallituksen päätöksen (kyhallitus 2/ ) mukaan pöytäkirja tarkastetaan vuoroperiaatteella. Valitaan kaksi pöytäkirjantarkastajaa. Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Tyyne Tuikka Pyhäjärveltä ja Paavo Ranua Haapajärveltä. Pöytäkirjantarkastajat toimivat tarvittaessa myös ääntenlaskijoina.

6 PÖYTÄKIRJA 6/ Kuntayhtymähallitus Kokouksen työjärjestys KYHALL 89 Kokouksen asialista on kokouksen työjärjestys. Hyväksyttiin.

7 PÖYTÄKIRJA 6/ Yhteistyötoimikunta Kuntayhtymähallitus Poissaolotilasto / /2015 YHTTMK 32 Kuntayhtymässä hyväksytyn toimintaohjeen Varhaisen tuen mallin avulla ehkäistään turhia poissaoloja työstä ja ennenaikaista eläköitymistä. Esimies on työnantajan edustaja, jonka päävastuuna on työn oikeudenmukainen, tehokas ja selkeä organisointi. Työhyvinvoinnin kehittämisen näkökulmasta on tärkeää, että esimies varaa aikaa johtamiselle ja seuraa työhyvinvointia esim. poissaolopäivien avulla sekä kehityskeskusteluiden yhteydessä. Ohjeen mukaisesti esimiehen tulee olla yhteydessä työterveyshuoltoon varhaisen tuen mallin mukaisesti silloin, kun työntekijälle tulee 3 tai useampia lyhyitä (1-3 vrk) sairauspoissaolokertoja 4 kk aikana tai yksi yli 10 vrk pituinen sairauspoissaolo tai 30 sairauspoissaolopäivää 12 kk aikana. Yhteistyötoimikunnan tehtävänä on työsuojelun yhteistoiminnassa seurata henkilöstön työhön, työympäristöön ja työyhteisön tilaan liittyviä tilastotietoja esim. sairauspoissaolotietoja. Sairauspoissaolotilasto ensimmäiseltä vuosikolmannekselta osoittaa sairauslomia olleen 640 päivää vähemmän kuin edellisenä vuonna samaan aikaan. Suurin poissaolojen määrä on Pyhäjärven kotihoidossa ja suurin lasku poissaoloissa on tehostetussa palveluasumisessa Pyhäjärvellä. Poissaoloja on seurattu helmi-huhtikuussa työyksiköissä siten, että sairauspoissaolot on jaettu infektioihin, tules-sairauksiin, mielenterveyssairauksiin ja muihin sairauksiin. Taulukko sairauslomien jakaantumisesta esitellään kokouksessa. KYHALL 90 Vt. työsuojelupäällikkö: Merkitään tietoon saatetuksi. Merkittiin tietoon saatetuksi. Infektioiden estämiseksi tulee kiinnittää huomiota käsihygieniaan. Ppky Selänteen henkilökunnan työhyvinvointiin ja sairauspoissaoloihin on kiinnitetty tehostettua huomiota kevään 2015 aikana. Sairauspoissaolot ovat vähentyneet 640 päivää ensimmäisen vuosikolmanneksen aikana edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Helmi-huhtikuun aikana sairauspoissaoloja on seurattu sairausryhmittäin seuraavasti: infektiosairaudet, tules-sairaudet, mielenterveyssairaudet ja muut sairaudet. Sairauspoissaolotilastot ja tämän hetkinen sairauspoissaolotilanne terveysja vanhuspalvelujen osalta tuodaan esille kokouksessa. Hyvinvointipalvelujen sairauspoissaolotilanne tuodaan esille yhtymähallituksen elokuun kokouksessa. Vs. kuntayhtymän johtaja: Yhtymähallitus merkitsee tiedoksi annetut selvitykset ja päättää, että työhyvinvointiin ja sairauspoissaoloihin

8 PÖYTÄKIRJA 6/ Yhteistyötoimikunta Kuntayhtymähallitus kiinnitetään edelleen tehostettua huomiota syksyn 2015 aikana. Hyväksyttiin.

9 PÖYTÄKIRJA 6/ Kuntayhtymähallitus Vanhuspalveluiden suunnitelma vuosille / /2015 KYHALL 91 Valmistellun vanhuspalveluiden suunnitelman tavoitteena on hyvinvointia ja terveyttä edistävä palvelurakenne, koska hyvinvointi ja terveys vaikuttavat ratkaisevammin sosiaali- ja terveyspalvelujen tarpeeseen sekä palvelujen kustannuksiin ja rahoituksen kestävyyteen kuin ikääntyneiden määrän lisääntyminen sinänsä. Lähtökohtana on palvelurakenteen kehittäminen kokonaisuutena hyödyntäen tietoa ikääntyneiden kuntalaisten elinoloista, sairastavuudesta ja toimintakyvystä Palvelurakenteen kehittäminen ja mitoittaminen perustuu ikääntyneiden palveluiden kehittämistä ohjaaviin linjauksiin sekä vanhuspalvelusuunnitelmaan. Suunnitelman tehtävä on varmistaa, että palveluiden laatu, saatavuus ja riittävyys vastaavat jo aiemmin luotuja laatukriteereitä ja samalla lisätä asiakkaan osallistumisen mahdollisuutta oman hoitonsa ja palveluidensa suunnittelussa. Palvelutarpeet on laskettu valtakunnallisen laatusuosituksen mukaisesti suhteutettuna 75 vuotta täyttäneisiin, koska palvelutarpeiden arvioidaan lisääntyvän 75 ikävuoden jälkeen Suunnitelma rakentuu seuraavien painopisteiden ja tavoitteiden mukaisesti: 1. Ikääntyvän hyvinvointi ja osallisuus: tavoitteena on ikäihmisten toimintakyvyn ylläpitäminen, turvallinen, aktiivinen ja omaehtoinen elämä omassa kodissa ja tutussa ympäristössä 2. Ikääntyvän mahdollisuus asua kotonaan tai kodinomaisessa ympäristössä: keskeisenä tavoitteena on, että 75 vuotta täyttäneistä 92 % asuu kotonaan ja kotona asuvista 75-vuotta täyttäneistä on säännöllisen kotihoidon piirissä 15 % Omaishoidon tuen peittävyys on sosiaali- ja terveysministeriön laatusuosituksen mukainen eli 6-7 %. Kotona asumista tuetaan tarvittaessa avopalveluilla, joita ovat mm. kotihoito, omaishoidontuki, tukipalvelut, vuorohoito, sosiaalihuoltolain mukaiset kuljetukset, päiväkeskus- ja viriketoiminta. Ikääntyvän turvallista kotona asumista vahvistetaan yhteistyöllä omaisten kanssa, kotihoidolla, vapaaehtoistoiminnalla ja käytettävissä olevalla teknologialla. 3. Palveluorganisaation ja prosessien kehittäminen: tavoitteena on tuottaa laadukkaita, yksilöllisiä ja tarkoituksenmukaisia palveluja, joissa lähtökohtana ovat vanhuksen omat voimavarat, itsemääräämisoikeus ja asiakaskeskeisyys. Palvelu vastaa asiakkaan omaa näkemystä avun ja tuen tarpeesta. Kaikki palvelut perustuvat vanhuspalvelulain

10 PÖYTÄKIRJA 6/ Kuntayhtymähallitus mukaiseen hoidontarpeen arviointiin, jonka pohjalta asiakkaille laaditaan palvelusuunnitelmat. Palveluprosesseja kehitetään yhteistyössä asiakkaiden kanssa, hyödyntämällä vanhusneuvostojen asiantuntemusta ja kannustamalla ikäihmisiä toimimaan kehittäjäasiakkaina. 4. Henkilöstön osaamisen varmistaminen ja työhyvinvointi: tavoitteena on koko henkilökunnan osaamisen vahvistaminen väestön ikääntymisen huomioon ottamiseksi palvelutuotannossa. Henkilöstön tarve vanhuspalveluissa määräytyy sen mukaan, mitkä peittävyystavoitteet hyväksytään lähivuosille. Henkilökunta jaksaa ja voi hyvin työssään. 5. Laatutyö osana organisaation ja palveluprosessien kehittämistä: tavoitteena on tuottaa laadukkaita, yksilöllisiä ja tarkoituksenmukaisia palveluja, joissa lähtökohtana ovat vanhuksen omat voimavarat, itsemääräämisoikeus ja asiakaskeskeisyys. Vanhuspalveluiden suunnitelman toimeenpano kytketään osaksi vuosisuunnittelua. Selänteen sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö vastaa omalta osaltaan tavoitteiden toteuttamisesta, seurannasta, kehityksen arvioinnista ja raportoinnista. Suunnitelmaa on valmisteltu hoito- ja vanhustyön palvelualueen johtajan johdolla hoito- ja vanhustyön toimialueella käyttäen hyväksi myös terveyspalvelujen alueen asiantuntijoita ja kuntien vanhusneuvostoja. Aiempaa Selänteen strategiaa sekä vuonna 2014 valmistuneita Selänteen jäsenkuntien Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelmia on käytetty apuna valmistelussa. Terveydenhuoltolakiin tuli kunnille vuonna 2012 velvoite laatia koko kuntaa koskeva, valtuustotasolla hyväksyttävä hyvinvointisuunnitelma, jota päivitetään joka neljäs vuosi ja arvioidaan vuosittain. Tämä ikäihmisiä koskeva suunnitelma on osa muuta hyvinvointikertomusta jatkossa. (Valmistelijat: Terveys- ja vanhuspalvelujohtaja Merja Haapakorva-Kallio, hoito- ja vanhustyönjohtaja Ulla Muhonen ja hoitotyöntyönjohtaja Tarja Vaitiniemi) Vs. kuntayhtymän johtaja: Yhtymähallitus päättää hyväksyä vanhuspalveluiden suunnitelman vuosille Suunnitelman toimeenpano kytketään osaksi vuosisuunnittelua ja tavoitteiden toteutumista seurataan systemaattisesti eri mittarein. Jukka Tikanmäki esitti, että vanhuspalveluiden suunnitelma vuosille käsitellään kuntayhtymähallituksessa uudelleen elokuussa 2015.

11 PÖYTÄKIRJA 6/ Kuntayhtymähallitus Jukka Tikanmäen esitystä kannatti Teuvo Nyman. Koska oli tehty pohjaehdotuksesta poikkeava kannatettu esitys puheenjohtaja teki äänestysesityksen. Ne, jotka kannattavat vs.kuntayhtymän johtajan tekemää esitystä äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat Jukka Tikanmäen esitystä äänestävät EI. Suoritetussa kädennostoäänestyksessä annettiin JAA ääniä yhteensä 6 (Mattila, Leskinen, Tuikka, Ekman, Nevasaari, Ranua) ja EI-ääniä 2 (Tikanmäki, Nyman). Äänestyksen perusteella vs. kuntayhtymän johtajan ehdotus hyväksyttiin päätökseksi. Yhtymähallitus päätti hyväksyä vanhuspalveluiden suunnitelman vuosille Suunnitelman toimeenpano kytketään osaksi vuosisuunnittelua ja tavoitteiden toteutumista seurataan systemaattisesti eri mittarein. Tämän asian esitteli vs. palvelujohtaja Merja Haapakorva-Kallio.

12 PÖYTÄKIRJA 6/ Kuntayhtymähallitus Kuukausiraportti 5/ / /2015 KYHALL 92 Kuntayhtymähallitus on hyväksynyt Sisäisen valvonnan ohjeen. Sen mukaisesti yhtymähallitus vastaa kuntayhtymän toiminnasta ja talouden sekä toiminnan toteutumisesta raportoidaan huhti-, elo- ja marraskuun lopun tilanteissa. Raportit laaditaan palvelujohtajan toimesta palvelulinjoittain ja niistä tehdään kuntayhtymän johtajan sekä talous- ja henkilöstöjohtajan toimesta koko kuntayhtymää koskeva osavuosikatsaus. Raporteissa on määrärahojen toteutumisen lisäksi kiinnitettävä erityistä huomiota tavoitteiden toteutumiseen ja esitettävä mahdolliset poikkeamat suunnitelmiin ja tehtävä toimenpide-ehdotukset tilanteen johdosta välittömästi havaitun poikkeaman jälkeen. Palvelulinjojen tulee seurata taloudellista tilannetta jatkuvasti. Vuoden 2015 talousarvion toteutumisesta tuotetaan lisäksi kuukausiraportit kuntayhtymähallitukselle. Vuoden 2014 tilinpäätös osoitti jäsenkuntien maksuosuuksien laskeneen 2,5 % ( , ,54 ) verrattuna vuoteen Vuoden 2015 talousarvion laadinnassa on käytetty pohjana vuoden 2012 tilinpäätöstä ja korotusprosentti on kolme. Vuoden 2015 toimintakuluihin on varattu Jäsenkuntien talous on edelleen tiukka. Pyhäjärven kaupungin kanssa neuvotellaan talousarvioon tehdyistä muutoksista ja säästöjen tarkka kohdentaminen toteutetaan vuoden 2015 neuvottelujen yhteydessä. Ajantasaisen raportoinnin saavuttamiseksi yhtymähallitukselle jaetaan kuntayhtymän tuloslaskelma kokousta edeltävältä päivältä. Kuukausiraportissa verrataan toteutumaa edellisen vuoden vastaavaan aikaan. Lomarahat kuntayhtymässä maksetaan kesäkuun palkoissa ja lomapalkkavaraus kirjataan tilinpäätöskirjauksena. Poistot ja sisäiset siirrot palvelulinjojen ja jäsenkuntien palvelujen osalta tehdään osavuosikatsauksiin. Erikoissairaanhoidon laskutus sairaanhoitopiiriltä toteutuu kuukauden viiveellä Reisjärveä lukuunottamatta ja se oikaistaan tilinpäätöksen yhteydessä. Asiakasmaksutulot laskutetaan seuraavan kuukauden alussa, joten nekin toteutuvat kuukauden viiveellä. Raportti esitellään kokouksessa. (Valmistelija talous- ja henkilöstöjohtaja Seija Kärkkäinen) Vs. kuntayhtymän johtaja: Yhtymähallitus: Merkitsee kuukausiraportin tiedoksi. Merkittiin tiedoksi.

13 PÖYTÄKIRJA 6/ Kuntayhtymähallitus Osavuosikatsaus / /2015 KYHALL 93 Tuloslaskelman mukaisesti toimintatuotot ovat 23,8 miljoonaan euroa (30,5 %), toimintakulut 23,4 miljoonaa euroa (30,1 %) ja toimintakate siten 0,4 miljoonaan euroa. Kun huomioidaan rahoitustuotot ja poistot niin tuloslaskelma on ylijäämäinen 0,3 miljoonaa euroa. Tilanne johtuu yhtymähallituksen periaatelinjauksen mukaisesta mahdollisimman reaaliaikaisesta maksuosuuksien ennakkolaskutuksesta. Alkuvuodesta talousarvion toteutumat ovat olleet yleisen käytännön mukaisesti alle talousarvion mukaisten määrärahojen. Talousarvion toteutuminen ja kuntien maksuosuuksien ennakkolaskutus TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Hallinto Palvelut Yhteensä TA TOT % TA TOT % TA TOT % Maksetut ennakot Erotus Haapajärvi , , , Kärsämäki , , Pyhäjärvi , , , Reisjärvi , , , Yhteensä , , , Liitteenä: palvelulinjojen osavuosikatsaukset, talousarvion toteutuminen kunnittain ja palvelulinjoittain, tuloslaskelma ja huhtikuun toteutuman vertailu Talousarvion toteutuminen on budjetoidun mukainen, mutta laskutuskäytännöistä johtuvat asiat on huomioitava erityisesti erikoissairaanhoidossa sekä asumis- ja ateriapalveluissa. Laskutuskäytännöt aiheuttavat sen, että joulukuulle joudutaan kirjaamaan kahden kuukauden menot (joulukuussa kirjataan marraskuun laskut ja tammikuussa joulukuun laskut). Toisaalta myös asiakaspalvelujen maksujen laskutukset esim. varhaiskasvatuksessa ja asumispalveluissa tehdään toteutuneen mukaisesti kuukausi jälkikäteen. Palvelulinjojen osavuosikatsauksissa esitetään yksityiskohtaisesti toiminnallinen tilanne huhtikuuhun mennessä. Osavuosikatsauksen perusteella voidaan arvioida, että varhaiskasvatuksenpalveluissa menot ylittyvät noin euroa esikoululaisten aamu- ja iltapäivähoidon lisäresurssin, vuokrien ja ateriapalvelujen määrärahan ylittymisen vuoksi. Aikuissosiaalityön työmarkkinatuen kuntaosuuksiin varatut määrärahat tulevat ylittymään noin euroa työttömien tultua nopeammin Kelan laskuttaman työmarkkinatuen kuntaosuuden piiriin. Lisäksi Haapajärven päivä- ja

14 PÖYTÄKIRJA 6/ Kuntayhtymähallitus vuorohoidon määrärahoista puuttuu vuokravarausta noin euroa.talousarvion toteutumista seurataan kuukausittain ja elokuun osavuosikatsauksen yhteydessä tehdään tarvittavat esitykset talousarviomuutoksista. Kolmen päivän sijaiskieltoa ei jatketa ja Varhaisen tuen malli -ohjeen mukaisesti tuetaan työntekijöiden työssä jaksamista. (Valmistelija: vs. talous- ja henkilöstöjohtaja Seija Kärkkäinen) Vs. kuntayhtymän johtaja: Yhtymähallitus päättää merkitä tiedoksi liitteenä olevan osavuosikatsauksen Merkittiin tiedoksi. Vs. kuntayhtymän johtaja esitteli Coronarian väliraportin kuntayhtymän perustason erikoissairaanhoidon järjestämisestä. Liitteet 1 Osavuosikatsaus

15 PÖYTÄKIRJA 6/ Yhteistyötoimikunta Yhteistyötoimikunta Kuntayhtymähallitus Työaikajärjestelmien tarkastaminen 41/ /2015 YHTTMK 23 KVTES:n III luvun 9 :n mukaisesti jaksotyöaikaa voidaan soveltaa työaikalain 3 luvun 7 :n mukaisissa työpaikoissa, joita ovat terveyskeskukset ja koko vuorokauden toimivat lasten päiväkodit sekä huolto- ja vastaavat laitokset. Kunnallisen työmarkkinalaitoksen muistion mukaan kotihoidossa ei voida soveltaa jaksotyötä, mutta perinteisessä kotipalvelussa se on edelleen mahdollista. Kunnallinen työmarkkinalaitos KT on lähettänyt KT-yhteyshenkilöille tiedotteen kotihoidon työaikamuotojen tarkistamisesta. Asian taustalla on oikeustapauksia ja työneuvoston lausunto, joiden perusteella tehdyn johtopäätöksen mukaan kotihoidossa ei ole mahdollista käyttää jaksotyötä. KT on kehottanut kuntia tarkastamaan kotihoidossa sovellettavan työaikamuodon ja tekemään tarvittavat muutokset, mikäli työaikamuotona on jaksotyö. Yhteistyötoimikunta ja kuntayhtymähallitus ovat vuonna 2011 käyneet läpi kuntayhtymässä noudatettavia työaikajärjestelmiä ja kuntayhtymähallitus on antanut tehtäväksi selvittää eri toimipisteiden/työpaikkojen työaikajärjestelmät. Työantajan edustajat ja ammattijärjestöjen edustajat ovat kokoontuneet käymään läpi kuntayhtymässä käytössä olevia työaikajärjestelmiä. Palaverissa sovittiin, että selvitään kuntayhtymän kotihoidon järjestämistapa, käydään läpi työaikajärjestelmät ja tarkistetaan työsopimukset niiden työyksiköiden työntekijöiltä, joilla työaikajärjestelmät mahdollisesti tulevat muuttumaan. Varhaiskasvatuksen työaikajärjestelmät jätetään tarkastelun ulkopuolelle. Mikäli neuvotteluissa päädytään työaikajärjestelmien muuttamiseen, niistä järjestetään henkilökunnalle tiedostustilaisuudet ja asia käydään läpi yhteistyötoimikunnassa. (Valmistelija vt. talous- ja henkilöstöjohtaja Seija Kärkkäinen) Vt. työsuojelupäällikkö: Merkitään valmistelu tiedoksi. Hyväksyttiin. YHTTMK 34 Työaikajärjestelmien tarkastelua on jatkettu ammattijärjestön edustajien kanssa ja Työaikajärjestelmien tarkastelua jatketaan muiden kuin kotihoidon työaikajärjestelmän osalta. Esimiehet

16 PÖYTÄKIRJA 6/ Yhteistyötoimikunta Yhteistyötoimikunta Kuntayhtymähallitus ovat käsitelleet työyksiköissä työaikajärjestelmän mahdollisesta muutoksesta aiheutuvia mahdollisuuksia ja haittaavia tekijöitä yhdessä työntekijöiden kanssa. Palautteet on käsitelty esimiesten palaverissa Kotihoidon työtekijöille on järjestetty kuulemistilaisuudet Haapajärvellä, Reisjärvellä ja Pyhäjärvellä. Kuulemistilaisuuksissa paljon keskustelua aiheutti lepotauon järjestäminen. Ammattijärjestöjen edustajat eivät vastusta kotihoidon työaikajärjestelmän muuttamista yleistyöajaksi. He esittävät jaksotyön mukaista minuutin ruokailutaukoa työajalla. Yleistyöajassa lepotauko on vähintään puoli tuntia ja se on omaa aikaa. Neuvotteluissa on sovittu, että kotihoidon työaikajärjestelmä muutetaan yleistyöajaksi alkaen ja muutoksen vaikutusta seurataan seurantapalavereissa marraskuun 2015 ja tammikuun 2016 lopussa. Palvelujohtajien ja ammattijärjestöjen edustajien kanssa jatketaan muiden työyksiköiden tehtävien ja työaikajärjestelmien tarkastelua. Jokisoten alueella henkilöstöpäälliköt ovat kokoontuneet kevään aikana useaan otteeseen. Aiheena on ollut työaikajärjestelmät ja muut yhteisössä noudatettavat käytännöt. Työaikajärjestelmiä ovat tarkastelemassa kaikki Jokisoten alueeseen kuuluvat; Kalajoen kaupunki, Oulaisten kaupunki, Raahen seudun terveydenhuollon kuntayhtymä, Peruspalvelukuntayhtymä Kallio ja Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi. Vs. työsuojelupäällikkö: Yhteistyötoimikunta esittää kuntayhtymähallitukselle, että kotihoidon henkilökunnan työaikajärjestelmä muutetaan alkaen yleistyöajaksi. Keskustelun kuluessa Nina Pulkkinen teki seuraavan ehdotuksen: Yhteistyötoimikunta esittää kuntayhtymähallitukselle, että kotihoidon henkilökunnan työaikajärjestelmä muutetaan alkaen yleistyöajaksi ja ruokailu tapahtuu työn ohessa edelleen. Esitystä kannatti Paula Parkkila. Suoritettiin kädennostoäänestys. Nina Pulkkisen tekemää esitystä kannatti seitsemän (7) jäsentä, (Nina Pulkkinen, Paula Parkkila, Tiina Järvenpää, Marjaana Pihlajakangas, Saara Salonpää, Anne Laine ja Rauno Hyvönen) ja vs. työsuojelupäällikön esitystä kannatti kolme (3) jäsentä (Ritva Kosklin, Seija Kärkkäinen ja Matti Pyöriä), tyhjää äänesti yksi (1) jäsen (Teuvo Nyman). Todettiin päätökseksi tulleen Nina Pulkkisen esitys.

17 PÖYTÄKIRJA 6/ Yhteistyötoimikunta Yhteistyötoimikunta Kuntayhtymähallitus KYHALL 94 Muutosehdotus: Ammattijärjestöjen ja työnantajan välisissä neuvotteluissa on sovittu kotihoidon työaikajärjestelmän muuttaminen yleistyöaikaan. Neuvotteluissa sovittiin järjestettäväksi seuranta lepotauon toteutumisesta. Ensimmäinen seurantapalaveri on sovittu marraskuun 2015 loppuun ja seuraava tammikuun 2016 loppuun. Seurantapalavereissa tarkastellaan lepotauon antamisen toteutumista ja seurantajakson jälkeen tehdään tarvittaessa muutoksia alkavan työaikajärjestelmän noudattamiseen. Vs. kuntayhtymän johtaja: Kuntayhtymähallitus päättää: 1) Muuttaa kotihoidon työaikajärjestelmän keskimääräiseksi yleistyöajaksi alkaen. Säännöllinen työaika on keskimäärin 38 tuntia 15 minuuttia enintään kolmen viikon ajanjaksossa. 2) Seuraa kotihoidon lepotauon toteutumista keskimääräisessä yleistyöajassa ja käsittelee työaikajärjestelmän muutoksen vaikutuksia kotihoidon toimintaan yhtymähallituksen joulukuun kokouksessa. Käydyn keskustelun perusteella vs. kuntayhtymän johtaja muutti päätösehdotusta seuraavasti: Kuntayhtymähallitus päättää: 1) Muuttaa kokeiluluonteisesti kotihoidon työaikajärjestelmän keskimääräiseksi yleistyöajaksi alkaen. Säännöllinen työaika on keskimäärin 38 tuntia 15 minuuttia viikossa enintään kolmen viikon ajanjaksossa. 2) Seuraa kotihoidon lepotauon toteutumista keskimääräisessä yleistyöajassa, arvioi työaikajärjestelmän muutoksen vaikutukset kotihoidon toiminnassa ja päättää työaikajärjestelmästä joulukuun yhtymähallituksen kokouksessa. Hyväksyttiin. Seija Kärkkäinen poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn aikana klo 12:50.

18 PÖYTÄKIRJA 6/ Yhteistyötoimikunta Kuntayhtymähallitus Henkilöstöhallinnon ohje / sairauslomat ja tapaturmat 92/ /2015 YHTTMK 33 Ppky Selänteen henkilöstöhallinnon ohjeet on tarkastettu ja hyväksytty kuntayhtymähallituksessa Työhyvinvointityöryhmä on käsitellyt palaverissaan esimiehen luvalla poissaoloa. Esimiehen luvalla poissaolon nostaminen viiteen kertaan vuodessa vähentää työterveyshuollon ruuhkaa ja työnantajan työterveyshuollon kustannuksia. Henkilöstöhallinnon ohjeiden mukaan sairauslomasta on ilmoitettava esimiehelle niin pian kuin mahdollista (ilmoitusta ei voi tehdä tekstiviestillä eikä sähköpostilla). Esimiehen luvalla saa olla kuumeen, vatsataudin tai diagnosoidun migreenin vuoksi pois enintään kolme kalenteripäivää kerrallaan ja enintään kolme kertaa kalenterivuodessa, jollei esimies katso terveydenhoitajan tai lääkärintodistuksen esittämistä erityisestä syystä tarpeelliseksi. Hakemukseen on yksilöitävä sairaus. Muulloin on esitettävä lääkärin, terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan kirjoittama todistus työkyvyttömyydestä. Esim. hautajaisjärjestelyt eivät ole sairausloman peruste. Työhyvinvointityöryhmä esittää yhteistyötoimikunnalle ja kuntayhtymähallitukselle, että esimiehen luvalla saa olla kuumeen, vatsataudin tai diagnosoidun migreenin vuoksi pois enintään kolme päivää kerrallaan ja enintään viisi kertaa kalenterivuodessa pois ellei esimies katso terveydenhoitajan tai lääkärintodistuksen esittämistä erityisestä syystä tarpeelliseksi. Lisäksi työryhmä esittää esimiehen luvalla poissaolon laajennettavaksi koskemaan myös sijaisia. Vs. työsuojelupäällikkö: Yhteistyötoimikunta esittää kuntayhtymähallitukselle esimiehen luvalla poissaolon nostettavaksi viiteen kertaan kalenterivuodessa. Esimiehen luvalla poissaolokerrat sijaisten kohdalla määräytyy heidän tekemänsä työajan suhteessa. Esitetään kuntayhtymähallitukselle. Lisäksi tehdään taulukko josta ilmenee hyväksyttävät, esimiehen luvalla poissaolokertojen määrät, jotka riippuvat työsuhteen kestosta. KYHALL 95 Henkilöstöhallinnon ohjeiden mukaan työntekijä on saanut olla esimiehen luvalla sairauden vuoksi pois työstä enintään kolme kalenteripäivää kerrallaan enintään kolme kertaa kalenterivuodessa silloin, kun kysymyksessä on ollut kuume, vatsatauti tai diagnosoitu migreeni. Näitä poissaolokertoja esitetään ns. vakinaisen henkilökunnan (toistaiseksi voimassa oleva työsopimus) osalta nostettavaksi viiteen kertaan kalenterivuodessa. Sijaisten ja määräaikaisten työntekijöiden kohdalla

19 PÖYTÄKIRJA 6/ Yhteistyötoimikunta Kuntayhtymähallitus poissaolokerrat määräytyvät heidän työsuhteensa keston mukaan. Sairauspoissaolokäytäntöjä on muutettu edellellä esitetyllä tavalla viime vuosina myös muissa sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioissa. Kokemukset muutetuista käytännöistä ovat olleet hyviä ja taloudellisesti kannattavia. Vs. kuntayhtymän johtaja: Yhtymähallitus päättää, että sairauspoissaolokäytäntöä muutetaan siten, että alkaen toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa oleva henkilökunta voi olla esimiehen luvalla sairauden vuoksi pois työstä kolme kalenteripäivää kerrallaan enintään viisi kertaa kalenterivuoden aikana silloin, kun kysymyksessä on kuume, vatsatauti tai diagnosoitu migreeni. Sijaisten ja määräaikaisten työntekijöiden kohdalla poissaolokerrat määräytyvät työsuhteen keston mukaan. Hyväksyttiin.

20 PÖYTÄKIRJA 6/ Kuntayhtymähallitus Virka- ja työehtosopimusten tarkistukset / /2015 KYHALL 96 Kunnallisen yleisen virka- ja työehtospimuksen sopijaosapuolet ovat päässeet yksimielisyyteen kesän 2015 sopimuskorotuserän käytöstä, joka käytetään kokonaisuudessaan työaikaluvun jaksotyöaikamääräysten uudistamiseen, palkkahinnoitteluliitteiden (liitteet 1, 2, 7 ja 8) uudistamiseen, eräiden palkkahinnoittelukohtien peruspalkkojen korottamiseen palkkahinnoitteluliitteissä 4 ja 5 ja omassa kodissa työskentelevien perhepäivähoitajien palvelussuhteen ehtojen muutokseen (KVTES liite 12). Kustannusvaikutus on noin 0,3 prosenttia KVTES-palkkasummasta. Kustannustaso voi poiketa eri syistä, kuten työnantajan henkilöstörakenteesta, henkilöstön tehtäväkohtaisen palkkojen tasosta palkkahinnoittelukohdittain sekä jaksotyötä tekevän henkilökunnan määrästä johtuen. KVTES:n liite 1 mukaan hallintotehtävien ja sisäisen palvelutoiminnan henkilöstön hinnoittelutunnus on uudistettu kokonaan. Toimistoalan hinnoittelusta on poistettu kokonaan palkkaryhmä II. Selänteen henkilökunnasta palkkahinnoitteluryhmään II kuuluu 11 palvelusihteeriä. Selänteen tehtäväkohtaisen palkkojen arviointiperusteita esitetään muutettavaksi siten, että TVA-palkoista poistetaan hinnoittelukohta 01TOI020 ja hinnoittelukohdassa oleva henkilökunta siirretään samaan hinnoittelukohtaan muiden palvelusihteereiden kanssa eli hinnoittelukohtaan 01TOI060/1. Tehtäväkohtaisen palkan arviointiperusteiden hinnoittelukohdan muuttuminen tuo kuntayhtymälle n euron vuosittaisen kustannusten lisäyksen. Kunnallisen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimuksen (TS-14) palkantarkistukset toteutetaan paikallisena järjestelyeränä, jonka suuruus on 0,29 prosenttia TS:n palkkasummasta. Jollei järjestelyerän kohdentamisesta päästä yksimielisyyteen, maksetaan paikallinen järjestelyerä (0,29 %) tasasuuruisena prosentuaalisena yleiskorotuksena. Yleiskorotusvaihtoehdossa korotetaan 0,29 prosentilla tehtäväkohtaista palkkaa, henkilökohtaista lisää ja erillislisää. Kunnallisen tuntipalkkaisen henkilöstön palkantarkistukset toteutetaan perustuntipalkkoja korottamalla. Kustannusvaikutus on 0,3 prosenttia. Seläntessä työskentelevän henkilökunnan henkilökohtaiseten perustuntipalkkojen korotus on 4 senttiä/tunti. Teknisen sopimuksen järjestelyerän kohdetamisesta tehtäväkohtaisiin, henkilökohtaisiin lisiin ja erillislisiin talous- ja henkilöstöjohtaja on kuullut sopimuksen piiriin kuuluvaa henkilökuntaa. Kyseinen menettely sopii heille. KVTES:n sopimuskorotusten vaikutuksista on pidetty neuvottelu

21 PÖYTÄKIRJA 6/ Kuntayhtymähallitus ammattijärjestöjen ja työnantajan edustajien kanssa. Neuvottelussa sovittiin tarkistettavaksi palvelusihteereiden palkka hinnoittelutunnuksesta 01TOI020 hinnoittelutunnukseen 01TOI060/1, tehtäväkohtainen palkka 2.009,82 /kk. Hinnoittelutunnuksessa 04SOS050/1 ja 04SOS050/2 ohjaajat ja perhetyöntekijät ovat jäämässä hinnoittelutunnuksen alarajan alle. Neuvotteluissa sovittiin hinnoittelutunnuksen 04SOS050/1 tehtäväkohtaiseksi palkaksi /kk ja hinnoittelutunnuksen 04SOS050/2 tehtäväkohtaiseksi palkaksi /kk. Muilta osin KVTES:n tehtävien vaativuuden arviointia tarkastellaan syksyn aikana. Oheismateriaalina KVTES:n tehtäväkohtaisen palkan arviointiperusteet Valmistelija vs. talous- ja henkilöstöjohtaja Seija Kärkkäinen. Vs. kuntayhtymän johtaja: Yhtymähallitus päättää, että 1) TS:n mukaiset järjestelyerät jaetaan kuntayhtymän johtajan viranhaltijapäätöksellä. 2) Palvelusihteereiden tehtäväkohtainen palkka hinnoittelukohdasta 01TOI020 vahvistetaan hinnoittelukohtaan 01TOI060/ ,82 /kk lukien. 3) Hinnoittelukohdan 04SOS050/1 tehtäväkohtaiseksi palkaksi vahvistetaan /kk ja 04SOS050/2 tehtäväkohtaiseksi palkaksi vahvistetaan /kk lukien. Hyväksyttiin. Liitteet 2 KVTES:n tehtävien vaativuuden arviointiperusteet

22 PÖYTÄKIRJA 6/ Yhteistyötoimikunta Kuntayhtymähallitus Henkilökohtaisen harkinnanvaraisen lisän maksaminen 93/ /2015 YHTTMK 31 Henkilökohtaisen työsuorituksen arvioinnin ja henkilökohtaisen lisän ohjeet kuntayhtymähallitus on hyväksynyt Henkilökohtaisen työsuorituksen arvioinnin ja henkilökohtaisen lisän ohjeiden mukaisesti työsuorituksen arviointi henkilökunnalle on tehty ensimmäisen kerran vuoden 2012 loppupuoliskolla. Ohjeen mukaisesti vapautuvia henkilökohtaisia lisiä tarkastellaan puolivuosittain ( ja ). Talous- ja henkilöstöjohtaja on puolivuosittain ilmoittanut palvelulinjoille vapautuneista henkilökohtaisista lisistä ja palvelujohtajat ovat ne päätöksellään myöntäneet työsuorituksen arvioinnin perusteella työntekijöille. Oheismateriaalina tehty vertailu maksussa olevasta henkilökohtaisesta harkinnanvaraisesta lisästä. Harkinnanvaraisia lisiä on maksussa 1,4 % palkkasummasta. KVTES:n mukaan harkinnanvaraisia lisiä tulee maksaa vähintään 1,3 % palkkasummasta. (Valmistelija talous- ja henkilöstöjohtaja Seija Kärkkäinen) Vs. työsuojelupäällikkö: Merkitään tiedoksi. Merkittiin tiedoksi. Noudatetaan KVTES:n mukaista minimimäärää liitteittäin. KYHALL 97 KVTES:n luku II ja 11 pöytäkirjamerkinnän mukaan työnantajan on käytettävä henkilökohtaisiin lisiin mennessä vähintään 1,3 % laskettuna kunnan/kuntayhtymän palveluksessa olevan KVTES:n piiriin kuuluvan henkilöstön tehtäväkohtaisten palkkojen yhteismäärästä. Jos palkkahinnoitteluliitteen soveltamispiiriin kuuluu vähintään 30 henkilöä, työnantajan on käytettävä tämä henkilöstön harkinnanvaraisiin henkilökohtaisiin lisiin vähintään 1,3 % heidän yhteenlasketusta tehtäväkohtaisten palkkojen palkkasummasta. Tarkistus suoritetaan vuosittain. Ppky Selänteen KVTES:n henkilökohtaista lisää maksetaan 1,4 % koko KVTES:n mukaisesta tehtäväkohtaisten palkkojen yhteismäärästä. Tehdyn tarkistuksen mukaan KVTES:n palkkausliitteen 3 henkilökohtaista lisää on maksussa 1,1 %. Henkilökohtaista lisää tulee jakaa liitteeseen 3 yhteensä 1.560,55 /kk, jotta saavutetaan KVTES:n mukainen vähintään 1,3 %

23 PÖYTÄKIRJA 6/ Yhteistyötoimikunta Kuntayhtymähallitus liitteen 3 tehtäväkohtaisten palkkojen yhteismäärästä. Vapautuneet henkilökohtaiset lisät jaetaan ohjeen mukaisesti maksuun tammikuun ja heinäkuun 1. päivä. Vs. kuntayhtymän johtaja: Yhtymähallitus päättää myöntää henkilökohtaista lisää jaettavaksi KVTES:n liitteeseen 3 yhteensä 1.560,55 /kk. Hyväksyttiin. Liitteet 3 Henkilökohtainen harkinnanvarainen lisä

24 PÖYTÄKIRJA 6/ Kuntayhtymähallitus Työvaatteiden vuokrauspalvelu 108/ /2015 KYHALL 98 Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen työvaatteiden voimassa oleva vuokraussopimus päättyy Työvaateiden vuokrauspalvelu on kilpailutettu Hilmaan jätetyllä ilmoituksella. Tarjousten jättöaika päättyi klo Määräaikaan mennessä saapui yksi tarjouspyynnön ehdot täyttävä tarjous. Tarjouksen jätti vuokrauspalvelu Lindström Oy. Aikaisemmin henkilökunnan työvaatteet ovat olleet henkilökohtaisia, tietylle käyttäjälle nimettyjä ja kaapitettuja. Voimassa olevan sopimuksen arvo on ollut euroa/vuosi. Tästä käytännöstä on nyt tarkoitus luopua. Vuokrauspalvelu Lindström Oy:n toimittamat työvaatteet eivät ole jatkossa henkilökohtaisia, vaan tietyn kokoisia työvaatteita tulee tietty määrä työpisteeseen. Tarve lasketaan aikaisemman käytön mukaan. Uuden hankinnan vuotuinen arvo on euroa. Kolmen vuoden sopimuksen arvo on yhteensä euroa. Sopimus on voimassa kolme vuotta, minkä jälkeen se muuttuu toistaiseksi voimassa olevaksi vuoden irtisanomisajalla. Vs. kuntayhtymän johtaja: Yhtymähallitus päättää hyväksyä vuokrauspalvelu Lindström Oy:n tarjouksen työvaatteiden vuokrauksesta. Hyväksyttiin.

25 PÖYTÄKIRJA 6/ Kuntayhtymähallitus Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen strategian päivittäminen vuosille / /2015 KYHALL 99 Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen strategia on voimassa vuoden 2015 loppuun saakka. Yhtymähallituksessa hyväksytyssä Selänteen organisaation arviointia ja kehittämistä käsittelevässä Johtotähti-raportissa todetaan, että strategia tulee päivittää uuden organisaatio- ja palvelurakenteen mukaiseksi vuoden 2015 aikana. Strategiaa on käsitelty palvelujohtajien, palvelupäälliköiden ja järjestöjen edustajien yhteisessä koulutuspäivässä sekä yhtymähallitukselle järjestetyssä strategiaseminaarissa Strategiaseminaarissa sovittiin, että strategian päivittämistä jatketaan keskeisten strategisten linjausten määrittelyllä ja päivitetty strategia ulotetaan vuoteen Strategialuonnos esitellään kunnille elo-syyskuun aikana. Vs. kuntayhtymän johtaja: Yhtymähallitus merkitsee tiedoksi tämän hetkisen strategian päivityksen vaiheen ja antaa ohjeet työn loppuun saattamisesta. Yhtymähallitus merkitsi tiedoksi tämän hetkisen strategian päivityksen vaiheen ja strategia käsitellään kuntien elo-syyskuun kokouksissa.

26 PÖYTÄKIRJA 6/ Kuntayhtymähallitus Palvelusetelin käyttöönotto hyvinvointipalveluissa 91/05.02/2015 KYHALL 100 Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen hyvinvointipalveluissa ei ole käytössä palveluseteliä. Palveluseteliä valtakunnallisesti käytetään sosiaali- ja terveydenhuollossa eri palvelualueilla, kuten tilapäishoidossa, tuetussa asumisessa, palveluasumisessa ja tehostetussa palveluasumisessa. Hyvinvointipalveluihin ei ole varattu vuodelle 2015 palveluseteleihin määrärahaa. Palvelusetelijärjestelmää säätelee laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä (569/2009). Palvelusetelillä kunta/kuntayhtymä maksaa osan asiakkaan yksityiseltä palvelutuottajalta hankkimasta palvelusta. Palvelusetelin arvo voi olla kiinteä tai tulosidonnainen. Tulosionnaisessa palvelusetelissä sen arvoon vaikuttavat asiakkaan käytettävissä olevat nettotulot. Tuloina otetaan huomioon veronalaiset ansio- ja pääomätulot, eläketulot, kelan hoitotuki sekä veroista vapaat sosiaalihuoltolaissa mainitut tulot lain 29 e :ssä mainituin poikkeuksin. Asumistukea, rintamalisää ja ylimääräistä rintamalisää ei oteta tuloina huomioon palvelusetelin arvoa määriteltäessä. Tulona ei myöskään oteta huomioon vammaisetuutta, elatusapua tai elatustukea, joita maksetaan pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevan henkilön alaikäiselle lapselle. Edelleen huomioon ei oteta eläkkeisiin ja niihin verrattaviin tuloihin sisältyviä huollettavista aiheutuvia korotuksia. Ppky Selänteen yhtymähallitus on kokouksessaan päättänyt, että palveluseteli otetaan käyttöön vanhus- ja terveydenhuollon tehostetussa palveluasumiseesa, tehostetussa lyhytaikaisessa palveluasumisessa ja erityisen hoidon ja kuntoutuksen tehostetussa palveluasumisessa Palveluseteli on tulosidonnainen ja sen hinta määräytyy sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 221/2003/10 a-10 c :ssä säädetyllä tavalla. Selänteen strategian mukaisesti asiakkaita tulee kohdella oikeudenmukaisesti ja tasavertaisesti palveluja myönnettäessä. Selänteen yhtyähallitus on hyväksynyt palvelusetelioppaan ja palveluseteliprosessin Asiakkaan palvelun ja hoidon tarpeen määrittely tapahtuu aina ennen jokaista palvelupäätöstä ja edellyttää moniammatilista eri asiantuntijoiden yhteityötä. Asiakkaan hoito- ja palvelusuunnitelmassa tai asiakassuunnitelmassa määritellään tarvittava hoito ja palvelu sekä sen toteuttamistapa. Selvityksen mukaan terapiapalveluissa palveluseteliä ei voida ottaa käyttöön päihdetyössä, koska päihdehistoria vaikuttaa siihen minkälaista paikkaa asiakkaalle suositellaan tarkoituksellisimman hoidon toteuttamiseksi. Päihdetyö on aina akuuttihoitoa, ei pitkäaikaista

27 PÖYTÄKIRJA 6/ Kuntayhtymähallitus palveluasumista. Selvityksen mukaan palveluseteli ei ole käytössä päihdehuollossa myöskään valtakunnallisesti. Mielenterveyspalveluissa asiakkaalle etsitään aina hänelle tarkoituksenmukaisin hoitopaikka. Valtakunnallisesti palveluseteliä käytetään mielenterveyspalveluissa ainoastaan Kotkassa, jossa se on käytössä palveluasumisessa ja kotikuntoutuksessa. Palveluseteli on vaihtoehto mielenterveysasiakkaalle, kun hän tarvitsee palveluasumispaikkaa, lyhytaikaista palveluasumispaikkaa tai tehostettua palveluasumispaikkaa. Selänteen sisällä omana toimintana näitä palveluita on tarjolla hyvin niukasti. Tulosidonnainen palveluseteli mahdollistaa em. palvelujen tarjoamisen asiakkaalle ja tietyissä tilanteissa vähentää sairaalahoidon tarvetta. Tavallisen palveluasumisen, lyhytaikaisen palveluasumisen, tehostetun palveluasumisen ja lyhytaikaisen tehostetun palveluasumisen palvelusetelin hinnat on esitetty erillisessä liitteessä. Kehitysvammahuollon tehostetun tilapäishoitopaikan järjestämisessä palveluseteliä käytetään mm. Kallion kuntayhtymässä. Kehitysvammahuollon tehostetun tilapäishoidon palvelusetelin arvon tulisi määräytyä kehitysvammahuollon asiakkaan hoidon mukaan, siten että palvelusetelin arvo olisi ostopalvelujen ja Selänteen kehitysvammahuollon oman tuotannon keskiarvo, joka on 99 /vuorokausi. Mikäli kehitysvammahuolto ei äkillisen tarpeen ilmetessä voi järjestää itse tehostettua tilapäishoitopalvelua ja asiakas täyttää palvelun saannin kriteerit, voidaan tehostettua tilapäishoitoa ostaa hyvinvointipalveluiden valitsemalta palveluntuottajalta. Kehitysvammahuollon palvelussa ei asiakkaalta saa periä hoito- ja asiakasmaksua (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksusta 4 ja 5 ). Ppky Selänteessä on jouduttu palkaamaan tilapäisesti ylimääräistä henkilökuntaa yli 10-vuotiaiden kehitysvammaisten päivähoidon järjestämiseksi. Palveluseteli on hyvä vaihtoehto kehitysvammahuollossa yli 10 vuotiaiden kehitysvammaisten päivähoidon palvelun tarpeen kattamiseski. Palvelusetelin arvon tulisi olla 23 /tunti. Kehitysvammahuollossa palveluseteliasiakkaalta ei saa periä hoito- ja asiakasmaksua (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksusta 4 ja 5 ). Palveluseteli on todettu valtakunnallisesti toimivaksi myös lapsiperheiden kotipalvelussa. Selänteessä lapsiperheiden kotipalvelussa on 2,5 työntekijää, mutta ajoittain on ollut tilanteita, että palvelukriteerit täyttäviä palvelun tarvitsijoita on enemmän kuin palvelua voidaan myöntää. Kallion kuntayhtymässä lapsiperheiden kotipalvelun palvelusetelin hinta on 23 /tunti. Selänteen lapsiperheiden kodinhoitajan palkka kaikkine kuluineen on 22,85 /tunti, jonka perusteella lapsiperheiden kotipalvelussa käytettävä palvelusetelin arvon tulisi myös Selänteen kuntayhtymässä olla 23 /tunti.

28 PÖYTÄKIRJA 6/ Kuntayhtymähallitus Palvelusetelin myöntämisessä asiakkaalla tulee olla palveluun täyttävät kriteerit, jotka on samat kuin Selänteen palvelusaannin kriteerit. Myös sosiaalihuoltolaki ja erityislait määrittelevät keille ja missä tapauksessa palvelua tulee myöntää. (Valmistelijana hyvinvointipalvelujohtaja Anita Laitinen, terapiapalveluiden johtaja Taija Kekäläinen, asumispalveluista vastaava palveluesimies Sari Huuskonen ja johtava sosiaalityöntekijä Anja Vänttilä). Vs. kuntayhtymän johtaja: Yhtymähallitus päättää: 1) Ppky Selänteen omat palvelut ovat aina ensisijaisia asiakkaan palveluista päätettäessä. 2) Palveluseteliä myönnettäesä tarkistetaan aina, täyttääkö asiakas palvelusaannin kriteerit. 3) Palveluseteli otetaan käyttöön kehitysvammahuollon tehostetussa tilapäishoidossa ja palvelusetelin arvo on 99 euroa/vuorokausi. 4) Palveluseteli otetaan käyttöön yli 10 vuotiaan kehitysvammaisen lapsen päivähoidossa ja palvelusetelin arvo on 23 euroa/tunti. 5) Palveluseteli otetaan käyttöön lapsiperheiden kotipalvelussa ja palvelusetelin arvo on 23 euroa/tunti. 6) Palveluseteli otetaan käyttöön mielenterveyspalveluissa tavallisessa palveluasumisessa ja lyhytaikaisessa palveluasumisessa. Palvelusetelin arvo määrytyy liitteenä olevan taulukon mukaan. 7) Palveluseteli otetaan käyttöön mielenterveyspalveluissa tehostetussa palveluasumisessa ja lyhytaikaisessa tehostetussa palveluasumisessa. Palvelusetelin arvo määräytyy liitteenä olevan taulukon mukaan. Hyväksyttiin. Liitteet 4 Palvelusetelin arvot

29 PÖYTÄKIRJA 6/ Kuntayhtymähallitus Terveys- ja vanhustyön palvelujohtajan irtisanoutuminen 101/ /2015 KYHALL 101 Terveys- ja vanhuspalvelujen palvelujohtaja Ritva Kosklin on päiväämällään kirjeellä ilmoittanut irtisanoutuvansa virastaan lukien. Ppky Selänteen hallintosäännön 13 :n mukaan yhtymähallitus valitsee kuntayhtymän johtajan. Saman pykälän mukaan toimielin, joka on valinnut viranhaltijan, myöntää myös eron viranhaltijalle ja julistaa ko. viran haettavaksi. (Valmistelija talous- ja henkilöstöjohtaja Seija Kärkkäinen) Yhtymähallituksen puheenjohtaja: Yhtymähallitus päättää myöntää Ritva Kosklinille eron terveys- ja vanhuspalvelujohtajan virasta lukien. Hyväksyttiin. Ritva Kosklin jääväsi itsensä tämän asian käsittelyn ajaksi, Kuntalaki 52, Hallintolaki 27, 28 ja 29.

30 PÖYTÄKIRJA 6/ Kuntayhtymähallitus Terveys- ja palvelujohtajan viran täyttäminen 102/ /2015 KYHALL 102 Terveys- ja vanhuspalvelujen palvelujohtajan virka on vapautumassa viranhaltijan irtisanoutuessa virasta. Ppky Selänteen hallintosäännön 13 :n mukaan yhtymähallitus valitsee kuntayhtymän johtajan, palvelujohtajat ja palvelupäälliköt. Työpaikan julistaa haettavaksi se, jonka tehtävänä on valita viranhaltija tai työntekijä. Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 4 :ssä määrätään, että virkasuhteeseen ottaminen edellyttää julkista hakumenettelyä, ja hakuaika on vähintään 14 kalenteripäivää siitä, kun ilmoitus on julkaistu kuntalain 64 :ssä säädetyllä tavalla. Virkasuhteeseen ottamisen yleisistä perusteista säädetään perustuslain 125 :ssä. Lisäksi kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 6 :n mukaan virkasuhteeseen otettavalla on oltava erikseen säädetty tai kunnan päättämä erityinen kelpoisuus. Kelpoisuusvaatimuksena terveys- ja vanhuspalvelujen palvelujohtajan virkaan on soveltuva ylempi korkeakoulututkinto. Oheismateriaalina luonnos virkailmoitukseksi. (Valmistelija talous- ja henkilöstöjohtaja Seija Kärkkäinen) Vs. kuntayhtymän johtaja: Yhtymähallitus päättää 1) julistaa haettavaksi terveys- ja vanhuspalvelujen palvelujohtajan viran 2) hyväksyy oheismateriaalina olevan hakuilmoituksen julkaistavaksi kuntayhtymän ilmoitustauluilla, internetsivulla, sekä sivuilla ja Hyväksyttiin.

31 PÖYTÄKIRJA 6/ Kuntayhtymähallitus Kuntayhtymän johtajan viran täyttäminen 89/ /2015 KYHALL 103 Kuntayhtymän johtajan virka on vapautumassa entisen viranhaltijan irtisanoutuessa virasta. Ppky Selänteen hallintosäännön 13 :n mukaan yhtymähallitus valitsee kuntayhtymän johtajan, palvelujohtajat ja palvelupäälliköt. Työpaikan julistaa haettavaksi se, jonka tehtävänä on valita viranhaltija tai työntekijä. Viranhaltijalain 2 luvun 3 :n mukaan viranhaltija otetaan virkasuhteeseen toistaiseksi tai määräajaksi. Viranhaltija voidaan ottaa määräajaksi vain viranhaltijan omasta pyynnöstä tai jos määräajaksi ottamisesta on erikseen säädetty taikka tehtävän luonne, sijaisuus, avoinna olevaan virkasuhteeseen kuuluvien tehtävien hoidon järjestäminen tai muu näihin rinnastettava kunnan toimintaan liittyvä määräaikaista virkasuhdetta edellyttävä seikka sitä vaatii. Avoinna olevaan virkaan kuuluvia tehtäviä hoitamaan voidaan ottaa viranhaltija määräajaksi siihen asti, kunnes virka saadaan täytettyä ja virkaan valittu viranhaltija ryhtyy hoitamaan virkaan kuuluvia tehtäviä. Organisaatiossa vireillä olevat muutokset, jotka voivat merkitä henkilöstötarpeen uudelleenarviointia ja joiden suunnittelemisesta, valmistelemisesta tai toteuttamisesta on yleensä jo päätetty viranhaltijaa palkattaessa, voivat olla peruste virkasuhteen määräaikaisuudelle siksi ajaksi kuin muutosten toteuttaminen edellyttää. Avoimen viran tehtäviä voi hoitaa kelpoisuusehdot täyttämätön henkilö kunnes virka saadaan täytettyä kelpoisuusehdot täyttävällä hakijalla. Kunnan on kuitenkin riittävästi ja kohtuullisin väliajoin selvitettävä mahdollisuudet kelpoisuusehdot täyttävän hakijan valitsemiseksi virkaan (esim. 1-2 kertaa vuodessa, jollei paikallisista olosuhteista muuta aiheudu). Muut kuin kunnallisesta viranhaltijasta annetussa laissa nimenomaan mainitut määräaikaisuuden perusteet tulee harkita tapauskohtaisesti. Joissakin tapauksissa esim. organisaatiouudistuksista tai muista uudelleenjärjestelyistä aiheutuva virkatehtävien vakiintumattomuus saattaa olla määräaikaisuuden perusteena jonkin aikaa. Toimintojen vakiinnuttua ei määräaikaisuuden perustetta enää ole. Viranhaltija voi itse pyytää, että hänet nimittään virkaan vain tietyksi määräajaksi. Tällöin ei tarvita muita perusteita määräaikaiseen virkasuhteeseen ottamiselle. Virkamääräykseen on syytä merkitä selvästi, että määräaikaiseen virkasuhteeseen ottamisen syynä on nimenomaan viranhaltijan oma pyyntö. Vaikka viranhaltija tulisikin myöhemmin toisiin ajatuksiin, pysyy virkasuhde määräaikaisen määräajan loppuun saakka viranhaltijan oman pyynnön perusteella.

32 PÖYTÄKIRJA 6/ Kuntayhtymähallitus Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 4 :ssä määrätään, että virkasuhteeseen ottaminen edellyttää julkista hakumenettelyä, ja hakuaika on vähintään 14 kalenteripäivää siitä, kun ilmoitus on julkaistu kuntalain 64 :ssä säädetyllä tavalla. Virkasuhteeseen ottamisen yleisistä perusteista säädetään perustuslain 125 :ssä. Lisäksi kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 6 :n mukaan virkasuhteeseen otettavalla on oltava erikseen säädetty tai kunnan päättämä erityinen kelpoisuus. Kelpoisuusvaatimuksena kuntayhtymän johtajan virkaan on soveltuva ylempi korkeakoulututkinto. Ppky Selänteen hallintosäännön 4 mukaan yhtymähallitus päättää kuntayhtymän johtajan viransijaisen määräämisestä. Toiminnan ja talouden hallinnan kannalta on tarkoituksen mukaista määrätä vastuullinen viransijainen hoitamaan kuntayhtymän johtajan virkaa siihen saakka, kun virka saadaan täytettyä. Oheismateriaalina luonnos virkailmoitukseksi. (Valmistelija vt. talous- ja henkilöstöjohtaja Seija Kärkkäinen) Kuntayhtymähallituksen puheenjohtaja: Yhtymähallitus päättää 1. Julistaa haettavaksi kuntayhtymän johtajan viran 2. Hyväksyy oheismateriaalina olevan hakuilmoituksen julkaistavaksi kuntayhtymän ilmoitustauluilla ja internetsivulla, sekä sivuilla ja 3. Valita kuntayhtymän johtajan viransijaiseksi Ppky Selänteen terveys- ja vanhuspalvelujen palvelujohtaja Ritva Kosklinin ja ympäristöjohtaja, palvelujohtaja Jorma Turusen Yhtymähallitus päätti valita kuntayhtymän johtajan viransijaiseksi Ppky Selänteen terveys- ja vanhuspalvelujen palvelujohtaja Ritva Kosklinin Muilta osin asia jätettiin pöydälle. Asia käsitellään uudessa kokouksessa klo 9 Haapajärvellä.