Dnro Evira/7583/0000/2012 ELINTARVIKETURVALLISUUSVIRASTO EVIRAN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Dnro Evira/7583/0000/2012 ELINTARVIKETURVALLISUUSVIRASTO EVIRAN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2014 2017"

Transkriptio

1 Dnro Evira/7583/0000/2012 ELINTARVIKETURVALLISUUSVIRASTO EVIRAN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA Helsinki Lokakuu 2012

2 ELINTARVIKETURVALLISUUSVIRASTO EVIRAN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO Vuosien strategiset tavoitteet Perustehtäviin vaikuttavat toimintaympäristön muutostrendit Vaikuttaminen toimialan vaikuttavuustavoitteisiin ja toimenpiteet niiden saavuttamiseksi Toiminnalliset linjaukset Vuosien tulostavoitteet Koko virastoa koskevat toiminnalliset tavoitteet a) Ydinprosessien tavoitteet ja toimenpiteet b) Toiminnallinen tehokkuus sekä sen kehitys c) Tuotokset ja laadunhallinta sekä niiden kehitys d) Henkisten voimavarojen hallinta sekä niiden kehitys Keskeiset kehittämishankkeet ja -tavoitteet sekä investointihankkeet Siirtomenojen vaikuttavuustavoitteet Maa- ja metsätalousministeriön kannanottoa edellyttävät ehdotukset Toiminnan rahoitus EI-JULKISET LIITTEET Liite 1 Kehyslomakkeet Liite 2 VM:n edellyttämät tietojärjestelmien kehittämishankkeet - PL30 MMM TTS ELITE - PL30 MMM TTS ELÄINTIETOJÄRJESTELMÄ - PL30 MMM TTS KUTI Liite 3 Elintarviketurvallisuusviraston tuottavuustoimenpiteet v Liite 4 Eviran htv:t maakunnittain Liite 5 Ehdotus kehyksessä huomioitaviksi uusiksi tehtäviksi

3

4 1. Vuosien strategiset tavoitteet 1.1. Perustehtäviin vaikuttavat toimintaympäristön muutostrendit Koko elintarvikeketjun osalta toimintaympäristöön vaikuttavat muutostekijät on esitetty monivuotisessa kansallisessa valvontasuunnitelmassa (VASU). Kansainvälisen kaupan, väestön ja ilmastonmuutosten vaikutukset Globaali kauppa ja ilmastonmuutos lisäävät ja tuovat uusia riskejä Eviran toimialalle. Lisääntyvän ja vapautuvan kansainvälisen kaupan riskit liittyvät volyymien kasvun lisäksi eläinten, tuotteiden ja tavaroiden uusiin alkuperämaihin, uusiin kasvilajeihin sekä elintarvikkeisiin tai niihin raaka-aineisiin, joilla voi olla useita alkuperämaita. Elintarvikkeiden ja niiden raaka-aineiden kansainvälistymisen seurauksena voi syntyä laajoja, useihin maihin ulottuvia ruokamyrkytysepidemioita, joiden selvittäminen vaatii hyvää kansainvälistä koordinaatiokykyä ja epidemiologista osaamista. Kansainvälistyminen asettaa merkittäviä haasteita myös elintarvikeketjun rikollisuuden ehkäisemiselle. Globaali kauppa lisää tarvetta tuonti- ja vientivalvontaan ja muuhun viranomaistoimintaan. Ilmaston lämpeneminen lisää eläintautien, kasvintuhoojien sekä zoonoosien (eläinten ja ihmisten välillä leviävät taudit) leviämisen riskiä. Hyönteisvälitteisten tautien sekä tuholaisten arvioidaan lisääntyvän Pohjois-Euroopassa. Muutokset maankäytössä ja luonnonvaraisten eläinten populaatioissa voivat myös edistää eläintautien ja kasvintuhoojien leviämistä. Suomalainen väestö ikääntyy ja väestöpohja kansainvälistyy. Ikääntyminen ja kansainvälistyminen lisäävät tiettyjen elintarvikevälitteisen taudinaiheuttajien merkitystä. Kansainvälistyminen muuttaa ruokailutottumuksia ja tapoja ja tuo mukanaan myös uusia eläintenpitokulttuureja. Ihmisten matkustaminen lisääntyy, mikä lisää osaltaan riskiä uusien eläintautien ja kasvintuhoojien kulkeutumisesta Suomeen. Ruoan tuotanto kuluttaa luonnonresursseja. Tulevaisuudessa maailman kasvava väestö tarvitsee enemmän ruokaa. Maapallon väestön on arvioitu kasvavan kahdella miljardilla vuoteen 2050 mennessä. Yhä suurempi osa väestöstä nousee köyhyydestä keskiluokkaan, mikä lisää kulutusta maailmanlaajuisesti. Samanaikaisesti syntyy ruokajätettä huomattavia määriä kotitalouksissa, kaupan jakeluportaassa ja elintarviketeollisuudessa. Jätteiden määrän vähentäminen säästää luonnonresursseja ja hillitsee ilmastonmuutosta. Elintarviketuotannon rakenne ja kuluttajien asenteet Ruokaa voidaan valmistaa lähellä tuotetuista raaka-aineista, mutta samanaikaisesti elintarvikkeiden tuotantoketjut voivat olla moniulotteisia. Elintarvike voi koostua eri maista tuotetuista raaka-aineista ja elintarvikkeen prosessointiketju voi ulottua useaan maahan. Eri mantereille ulottuvan elintarviketuotantoketjun elintarviketurvallisuuteen ja ravitsemuksellisuuteen liittyvä riskienhallinta on haasteellisempi kuin yksinkertaisen ja lyhyen elintarviketuotantoketjun hallinta. Hyvä jäljitettävyys on tärkeää. Lähiruoan ja luomuruoan kulutus kasvaa. Luomuruoan kotimainen tuotanto lisääntyy ja lisäksi luomuruokaa tuodaan Suomeen

5 Kuluttajat arvostavat elintarvikkeiden turvallisuutta ja elintarvikeketjun luotettavuutta. Kuluttajan kannalta on tärkeää, ettei häntä harhauteta ja että tiedot elintarvikkeesta ovat totuudenmukaisia. Elintarvikkeiden turvallisuuden perustana ovat puhtaat raaka-aineet, hyvä hygienia, kemiallisten ja mikrobiologisten vaarojen hallinta ja korkea ammattitaito. Kuluttajan luottamusta lisää luotettava, puolueeton ja avoin valvonta. Osa kuluttajista haluaa kuluttaa omien arvojensa mukaisia tuotteita ja elintarviketeollisuus on kehittämässä omia vastuullisuusjärjestelmiä huomioiden eri kuluttajatyyppien tarpeita. Elintarvikkeet, niiden tuotanto, alkuperä ja valvonta samoin kuin eläinten hyvinvointi ja kasvinterveys kiinnostavat kuluttajia. Luotettavan tiedon tarve kasvaa julkisen keskustelun myötä. Kuluttajat odottavat verkkoviestinnältä laaja-alaista informaatiota ja toisaalta nopeaa tiedonvälitystä erityistilanteissa. Uudet yhteisölliset viestintämuodot haastavat perinteisiä viestintäkanavia, mikä kannustaa viranomaisia uudenlaiseen viestintään ja vuorovaikutukseen. Sidosryhmäyhteistyön ja viestinnän merkitys lisääntyy. Maatalouspolitiikka ja maatalouden rakennemuutos EU:n yhteisen maatalouspolitiikan seuraavalla ohjelmakaudella 2014 alkaen markkinat ohjaavat entistä enemmän sitä, mitä maataloustuotteita ja elintarvikkeita tuotetaan. Maatalouspolitiikalla pyritään varmistamaan elintarvikkeiden turvallisuuteen, tuotannon ympäristövaikutuksiin ja eettisyyteen liittyvien tekijöiden yhdenmukaisuus yhteiskunnan ja kansalaisten odotusten kanssa. Maataloustuotteiden ja tuotantopanosten hintavaihtelut markkinoilla voivat muuttaa nopeasti eri tuotantosuuntien kannattavuutta. Osalla eläintiloista on kannattavuusongelmia. Maatilojen määrä vähenee, keskimääräinen tilakoko kasvaa ja yksittäisiä huomattavan suuria tiloja perustetaan. Tilojen erikoistuminen tiettyyn tuotantovaiheeseen lisääntyy ja alueellista keskittymistä tapahtuu, mikä lisää haasteita eläintautien hallinnalle ja eläinten hyvinvoinnille. Valtionhallinnon linjaukset Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan toimintaa kehitetään hallitusohjelman sekä muiden valtionhallinnon kehittämistä koskevien yleisten strategioiden ja kehittämishankkeiden mukaisesti. Maailmantalouden ja euroalueen tilanne on epävarma. On odotettavissa, että valtiontalouden tulevaisuudennäkymät vaativat julkisen sektorin toimijoilta entistä enemmän strategisten valintojen tekemistä. Valtion konsernitason linjaukset vaikuttavat suunnittelukaudella henkilöstö-, talousja tietohallinnossa. Muutokset tulevat näkymään viraston jokaisen työntekijän arkipäivässä. Kieku-tietojärjestelmähanke kehittää edelleen talous- ja henkilöstöhallintoa ja mahdollistaa samalla myös Palkeet - palvelukeskuksen asiakkuuden laajennuksen. Valtion IT-palvelukeskus (VIP) luo perustaa tietohallinnossa koko valtion yhteisille palveluratkaisuille. Toimintaympäristöön vaikuttavat myös ympäristöterveydenhuollon seutukunnallisten yksiköiden kehittyminen ja ratkaisut kuntauudistuksessa. Samassa yhteydessä arvioidaan myös valtion ja kuntien välistä työnjakoa

6 Tutkimus ja riskinarviointi Tieteellisen tutkimuksen alueella kilpailu tutkimusrahoituksesta kiristyy. Verkottumisen merkitys kasvaa, mikä näkyy sekä tutkija- että laiteyhteistyössä. Yhteistyötä tehdään yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa tutkimuksen eri alueilla. Evirassa tehtävään tieteelliseen tutkimukseen voivat vaikuttaa sekä mahdolliset rakenteelliset muutokset sektoritutkimuksen alueella että luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymän edelleen kehittäminen. Riskinarviointiin perustuvan uuden tiedon tarve kasvaa elintarvikesektorin ongelmien monimuotoisuuden, riskielintarvikkeiden ja uusien kasvi- ja eläintautien maahantulon vaikutusten arvioinnissa. Tautitilanteiden arviot ja valvonta tehostuvat ja kohdentuvat riskinarviointien avulla. Uusien tautien maahantulon riskinarvioinneilla edistetään toimenpiteitä suomalaista tuotantoa uhkaavien vaarojen torjunnassa. Koko elintarvikeketjussa arvioidaan eläin- ja kasvintautien sekä elintarvikkeiden mikrobiologista ja kemiallista turvallisuutta. Kustannus- sekä riski-hyötyarvioinnit ovat yhteiskunnallisen päätöksenteon perusteena. Elintarviketurvallisuus Elintarvikelain muutos ( ) velvoittaa viranomaisia julkaisemaan valvonnan tuloksia Eviran määräämällä tavalla. Evira käynnistää valvontatietojen julkistusjärjestelmän vaiheittain. Vähittäismyymälöiden ja ravintoloiden osalta valvontatietojen julkistamisjärjestelmä Oiva otetaan käyttöön Oiva lisää valvonnan vaikuttavuutta ja avoimuutta sekä yhtenäistää valvontaa. Evira tukee julkistusjärjestelmän käyttöönottoa ohjeistuksen, koulutuksen, viestinnän ja auditointien avulla. Terveysvalvonnan johtajat vastaavat Oivan käyttöönotosta omassa valvontayksikössään. Elintarvikelain muutoksen yhteydessä siirtyi pienteurastamoiden ja riistankäsittelylaitosten lihantarkastus sekä näiden yhteydessä olevien laitosten valvonta kunnilta Eviralle. Laitosvalvonta on käynnistetty 2012 ja jatkossa pienteurastamoiden ja niiden yhteydessä olevien laitosten valvontaa suoritetaan riskiperusteisesti. Kunnalliset ympäristöterveydenhuollonyksiköt järjestäytyvät suurempiin yhteistoiminta-alueisiin mennessä. Yksiköiden määrän väheneminen mahdollistaa alueilla paremman erikoistumisen ja lisää valvonnan yhdenmukaisuutta terveysvalvonnanjohtajien koordinaation avulla. Uusi elintarviketurvallisuusselonteko valmistuu 2013 ja siinä esitettyihin tavoitteisiin vastataan. Lisäksi otetaan huomioon ruokapoliittisen selonteon ja hallitusohjelman tavoitteet. Kemiallisella elintarviketurvallisuuden sektorilla tehdään vieraiden aineiden kokonaissaantiarvioita, seurataan Itämeren kalojen vierasainepitoisuuksia, analysoidaan elintarvikkeissa olevia vieraita aineita, tehdään ruoan ravitsemuksellisia analyysejä ja kiinnitetään huomiota lisäaineiden turvallisuuteen

7 Zoonoosien vastustamisessa toteutetaan uutta zoonoosistrategiaa. Vastustamisessa toimet keskitetään kansallisesti keskeisiksi tunnistettuihin zoonooseihin. Riskinhallintamenetelmiä kehitetään. Painopistealueina on tunnistaa tuontielintarvikkeisiin, uusiin elintarvikkeisiin ja teknologioihin sekä lähiruokaan liittyviä mikrobiologisia riskejä ja kehittää niihin liittyvien riskien hallintatoimia. Kansallisella ruokamyrkytyksiin liittyvällä selvitystyöllä pyritään ennaltaehkäisemään ruokamyrkytysepidemioita. Luomu- ja lähiruoan osuuden kasvattaminen sekä erikoistuotteiden jalostuksen ja viennin lisääminen lisäävät luomu- sekä vientivalvonnan tarvetta. Evira toimii kansallisena vertailulaboratoriona. Toiminnan tavoitteena on laboratorioiden tutkimustuloksien luotettavuus ja vertailukelpoisuus sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Lisäksi Evira ohjaa virallisia näytteitä tutkivia laboratorioita tutkimus ja näytteenottomenetelmiin, vertailumittauksiin sekä muissa laadunvarmistusasioihin liittyvissä kysymyksissä. Eläinten terveys ja hyvinvointi Eläintautien ennaltaehkäisyä ja niihin varautumista joudutaan jatkuvasti kehittämään erityisesti sellaisten eläintautien tai zoonoosien varalta, joiden riski on lisääntynyt. Tällaisia tauteja ovat mm. afrikkalainen sikarutto ja raivotauti, jotka leviävät hallitsemattomasti Venäjällä. Sikojen PRRS- taudin riski on kasvanut sikojen tuonnin käynnistyttyä Tanskasta. Myös kaloja kuljetetaan aiempaa enemmän laitoksesta toiseen, mikä on lisännyt kalatautien leviämisriskiä maan eri osien välillä. Tehokas tautien torjunta edellyttää ajantasaisia ja kattavia valmiussuunnitelmia sekä yhä parempaa yhteistyötä elinkeinon ja viranomaisten välillä. TSE-tautien vastustamiseksi luotuja järjestelmiä arvioidaan suunnittelukauden aikana edelleen. Eläinperäisen valkuaisen osittaista käyttökiellon purkua koskeva päätös hyväksyttiin heinäkuussa 2012, ja se tulee sallimaan sikojen ja siipikarjan käsitellyn valkuaisen käytön vesiviljelyeläinten rehussa. Käsitellyn valkuaisen käytön osittainen vapauttaminen edellyttää lisäpanostuksia valvontaan ja diagnostiikkaan. Myös BSE:n testausohjelma tulee muuttumaan ja tutkittavien näytteiden määrä todennäköisesti vähenemään. Komissio on antamassa syksyllä 2012 ehdotusta EU:n eläinten terveyttä koskevan lainsäädännön kokonaisuudistuksesta. Ehdotus on osa laajempaa lainsäädäntöpakettia, jonka muita osia ovat valvonta-asetuksen (882/2004) uudistaminen ja kasvinterveyden sekä kasvien lisäysaineistojen säädösten kokonaisuudistus. Vuoden 2013 alussa tulee kansallisesti voimaan myös uusi eläintautilaki, jos eduskunta hyväksyy sen syksyllä EU:n eläinten terveyttä koskevan lain valmistelussa ja kansallisessa eläintautilain uudistuksessa tullaan painopistettä siirtämään entistä enemmän kriisinhallinnasta tautien ennaltaehkäisyyn. Eläintautilakiuudistus tuo Eviralle jonkin verran lisää tehtäviä, mutta selkeyttää viranomaisten välistä yhteistyötä ja toimintavaltuuksia sekä tuo viranomaisille lisää hallinnollisia pakkokeinoja eläintautilain toimeenpanon tehostamiseksi

8 Eläinten hyvinvointi tulee lähitulevaisuudessa olemaan merkittävä kilpailutekijä elintarviketuotannossa ja -kaupassa. Kuluttajat haluavat lisää tietoa eläinten pitoolosuhteista ja niiden mahdollisuuksista toteuttaa lajille ominaista käyttäytymistä. Eurooppalaisen Welfare Quality -hankkeen soveltaminen käytäntöön etenee ja sen avulla pyritään löytämään entistä parempia keinoja mitata eläinten todellista hyvinvointia tiloilla. Komission keväällä 2012 julkaisema eläinten hyvinvointistrategia tulee luomaan entistä yhtenäisemmät puitteet eläinten hyvinvoinnille. Suunnittelukaudella toteutunee myös kansallinen eläinsuojelulain kokonaisuudistus, jota koskeva työ on jo aloitettu. Mikrobilääkkeiden käyttö eläinten lääkinnässä ja karjanomistajien suorittama eläinten lääkitseminen tulevat todennäköisesti lisääntymään, jos tautitilanne heikkenee. Mikrobilääkeresistenssin seuranta ja hallinta ovat välttämättömiä, sillä moniresistenttejä bakteereja on todettu myös eläimissä. Internetin kautta tai muuten laittomasti maahan tuotujen eläinlääkkeiden riski kasvaa. Elinkeinon käyttämät ulkomaiset konsultti- ja laboratoriopalvelut tulevat todennäköisesti lisääntymään. Lääkkeiden hallittu käyttö pysyy kansallisena prioriteettina eläinlääkinnällisten syiden lisäksi kansanterveyden ja elintarviketurvallisuuden näkökulmasta. Eläinten lääkitsemistä koskevaa lainsäädäntöä uudistetaan vuonna 2013 ja sen toimeenpanoa mikrobilääkeresistenssin torjumiseksi ja lääkkeiden käytön tehokkaammaksi valvomiseksi toimeenpannaan suunnittelukaudella. Kasvintuotannon edellytykset ja kasvinterveys Elintarvikkeiden ja niiden raaka-aineiden maailmanmarkkinoiden kehittyminen ja muutokset ohjaavat maatalous- ja elintarviketuotantoa. Nopeat ja suuretkin hintavaihtelut ovat todennäköisesti pysyvä ilmiö. Maataloustuotteiden ja tuotantopanosten hinnat vaikuttavat tuotannon kannattavuuteen ja siten myös vaatimustenmukaisten ja turvallisiksi todettujen rehujen, lannoitteiden ja lisäysaineistojen kysyntään ja käyttöön. Kannattavuuden heikentyessä riski elintarvikkeiden turvallisuudelle ja ympäristölle arveluttavien tuotantopanosten markkinointiin ja käyttöön kasvaa. Ilmastonmuutoksen arvioidaan osin jopa parantavan suomalaisen maa- ja elintarviketalouden edellytyksiä ja kestävyyttä, jos kasvukausi pitenee ja viljelykasvien sadot kasvavat. Kasvintuotannon hyötyjen toteutuminen edellyttää, että lisääntyvät kasvinterveysriskit hallitaan. Muuttuneisiin kasvuolosuhteisiin sopeutuvien kasvilajikkeiden jalostamiseen panostetaan, ja sitä tuetaan nykyisten geenivarojen säilyttämisellä. Maataloustuotannon ympäristövaikutuksiin, kuten ravinteiden kierrätykseen, kiinnitetään enemmän huomiota. Bioenergian tuotanto kasvaa. Yhdyskuntajätteen sekä elintarvikeketjussa syntyvien sivutuotteiden hyötykäyttö lisääntyvät, minkä seurauksena kehitetään uusia peltokäyttöön tarjottavia lannoite- ja maanparannusvalmisteita. Uudet, markkinoille saatettavat lannoitevalmisteet lisäävät valvonnan tarvetta sekä edellyttävät toimijoiden tietämyksen lisäämistä lannoitekäytön mahdollisuuksista. Suunnittelukaudella maa-, metsä- ja puutarhatalouden lisäysaineistojen ja kasvinterveyden val

9 vontaan vaikuttavat EU:ssa valmisteilla olevat yhteisötason strategiset linjaukset ja niiden pohjalta uudistuva sääntely. Kasvintuotannon toimijoiden oma vastuu toiminnan ja tuotteiden vaatimuksenmukaisuudesta kasvaa. Omavalvontajärjestelmien kehittäminen ja soveltaminen laajenee uusille valvontasektoreille Toimialan vaikuttavuustavoitteet ja toimenpiteet niiden saavuttamiseksi Toimialan vaikuttavuustavoitteet Eviran tavoitteena on turvata ihmisten, eläinten ja kasvien terveyttä sekä ympäristöä, vähentää kuluttajiin kohdistuvia elintarvikeriskejä ja parantaa eläinten hyvinvointia. Tavoitteet saavutetaan, kun - eläinten ja kasvien terveys sekä maatalouden tuotantopanosten turvallisuus ja laatu säilyy edelleen hyvänä, - eläinten hyvinvoinnin korkeata tasoa ylläpidetään ja parannetaan, - elintarvikevälitteiset ja eläinten ja ihmisten välillä leviävät tautitapaukset vähenevät ja vieraiden aineiden esiintyminen elintarvikkeissa pysyy nykyisellä hyvällä tasolla, ja - alkuperä- ja tuotantotapamerkinnät ovat luotettavia ja kuluttajien tiedonsaanti elintarvikkeista ja niiden ominaisuuksista paranee. Toimialan tavoitteiden saavuttamiseksi Evira - johtaa ja kehittää elintarviketurvallisuuden, eläinten terveyden ja hyvinvoinnin sekä kasvinterveyden viranomaisten vastuulla olevaa riskinhallintaa alue- ja paikallistasoilla ja valvoo omalla toimialallaan, - rakentaa elintarviketurvallisuutta varmistavia järjestelmiä yhdessä tuottajien ja elintarviketeollisuuden ja elintarvikekaupan kanssa, - ylläpitää ja kehittää oman alansa laboratoriotoimintaa, - suorittaa tieteellistä tutkimusta ja riskinarviointeja ja - vastaa riskiviestinnästä viranomaisten, kuluttajien ja elintarvikealan toimijoiden välillä. Evira ottaa suunnittelukaudella huomioon kansallisen ruokastrategian, elintarviketurvallisuusselonteon, zoonoosistrategian ja ruokapoliittisen selonteon sekä hallitusohjelmassa esitetyt linjaukset ja Eviralle osoitetut painopistealueet. Toimenpiteet vaikuttavuustavoitteiden saavuttamiseksi: Elintarvikkeiden turvallisuuden ja laadun hallinnasta vastaa yrittäjä. Viranomaisvalvonnalla varmistetaan toimijoiden omavalvontaa ja laadunhallintaa. Lisäksi Evira ohjeistaa ja neuvoo muita valvontaviranomaisia. Valvontaa kohdennetaan riskiperusteisesti ja valvonnan avoimuutta lisätään. Kuluttaja tarvitsee ja haluaa tietoa tuotteista, niiden alkuperästä ja koko tuotantoketjun toiminnasta pystyäkseen tekemään omia valintoja. Evira edistää kuluttajien va

10 linnanmahdollisuuksia, varmistaa, etteivät markkinoilla olevat elintarvikkeet johda kuluttajaa harhaan, antaa riittävästi tietoa tuotteista, tuotantoketjun toiminnasta ja valvonnasta sekä parantaa elintarvikkeita koskevaa kriisivalmiutta yhdessä toimialan viranomaisten ja elintarvikeketjun muiden toimijoiden kanssa. Eviran verkkosivut palvelevat kuluttajien tarpeita ja valvonnan avoimuutta lisätään mm. antamalla kuluttajille selkeää ja ymmärrettävää tietoa valvonnan tuloksista. Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin korkean tason ylläpitämisessä ja parantamisessa keskeisellä sijalla ovat Eviran ja elinkeinon yhteisesti rakentamat kansalliset eläinten terveydenhuoltojärjestelmät, joiden kattavuutta ja toimivuutta ongelmien ennaltaehkäisyssä ja varhaisessa havaitsemisessa pyritään tulevalla kaudella edelleen kehittämään. Vapaaehtoisuuteen perustuvat laatujärjestelmät tukevat viranomaisvalvontaa, jolla varmistetaan lakisääteisten vaatimusten toteutuminen. Valtakunnallisella eläinlääkintähuolto-ohjelmalla ohjataan alue- ja paikallistason viranomaisia suunnitelmallisempaan valvontaan ja kuntia riittävien ja laadukkaiden eläinlääkäripalvelujen järjestämiseen. Keskus-, alue- ja paikallisviranomaisten välistä työnjakoa on myös tarpeen tarkastella suunnittelukaudella vaikuttavuuden ja tarkoituksenmukaisen työnjaon varmistamiseksi. Eläinten hyvinvoinnin valvonnan yhtenäistämistä jatketaan eläinlajikohtaisten toimenpideohjelmien, koulutuksen sekä eläinlääkintähuoltolakiuudistuksen mukanaan tuomien henkilöresurssien avulla. Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvontatietojärjestelmä (ELITE) uudistetaan vastaamaan paremmin valvonnan tarpeita ja se saataneen koko valvontaketjun käyttöön, kuntaviranomaiset mukaan lukien, jo TTS-kauden puolivälissä. Kasvinterveyden valvonnalla varmistetaan maa-, metsä- ja puutarhatalouden kilpailukykyä ja luonnon monimuotoisuuden säilymistä estämällä vaarallisten kasvintuhoojien pysyvä asettuminen Suomeen. Kansainvälinen yhteistyö ja verkostoituminen ovat tärkeitä ennakoitaessa nousevia uhkia. Tehokkaan valvonnan varmistamiseksi Evira huolehtii kasvintarkastajien kouluttamisesta ammattitaidon ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Elinkeinonharjoittajien omaa vastuuta säädösten vaatimusten tuntemisesta ja niiden mukaisesta toiminnasta vahvistetaan. Vastaavasti valvonnan tulee entistä paremmin tuntea toimijoiden prosessit ja niissä tapahtuvat muutokset, joilla voi olla vaikutusta kasvinterveystilanteen kehittymiseen. Uusien kasvintuhoojien saapumiseen varaudutaan laatimalla valmius- ja varosuunnitelmia. Tässä työssä käytetään apuna kasvinterveyden riskinarvioinnin tuottamaa tietoa tuhoojien aiheuttaman uhan merkittävyydestä. Maatalouden tuotantopanosten turvallisuus elintarvikkeille ja ympäristölle varmistetaan toiminnan ja tuotteiden hyväksymis- ja varmennusmenettelyillä sekä markkinoilla olevien tuotteiden laadun ja käytön valvonnalla. Sivutuotteiden, tuhkien ja yhteiskuntajätteiden uusiokäyttöä maanparannus- ja lannoitekäytössä Evira voi osaltaan edistää huolehtimalla tarkoituksenmukaisen valvonnan järjestämisestä. ELY-keskusten toimintaedellytyksiä kasvintuotannon eri sektoreiden valvonnoissa tuetaan aktiivisen ohjauksen ja koulutuksen keinoin. Operatiivisessa ohjauksessa hyödynnetään Eviranet-verkkoa. Myös kasvintuotannossa keskus-, alue-, ja paikallisviranomaisten työnjakoa on suunnittelukaudella tarkasteltava tehokkaan työnjaon ja vaikuttavuuden varmistamiseksi

11 Eläinten ja kasvien terveyden säilyminen hyvänä varmistetaan ennakoimalla riskit, kohdentamalla tieteellinen tutkimus ja riskinarviointi oikein, suorittamalla eläintautien ja kasvintuhoojien seurantaa ja valvontaa, viestimällä riskeistä ja valvonnasta aktiivisesti toimijoille ja kuluttajille, päivittämällä säännöllisesti varo- ja valmiussuunnitelmat ja järjestämällä valmiusharjoituksia. Huomiota kiinnitetään erityisesti helposti leviäviin ja vaarallisiin eläintauteihin ja kasvintuhoojiin sekä sellaisiin zoonooseihin, joita ei maassamme esiinny. Seuranta- ja kartoitusohjelmia kehitetään havaitsemaan uudet taudit yhä herkemmin, mutta kustannustehokkaasti. Yhteistyötä Venäjän ja Baltian maiden kanssa tiivistetään erityisesti raivotaudin ja afrikkalaisen sikaruton ennaltaehkäisyssä ja torjunnassa, mutta myös muiden eläintautien sekä elintarviketurvallisuuden osalta. Elintarvikeketjun riski- ja kriisitilanteisiin varaudutaan suunnittelemalla toiminta ja viestintä koko ketjun kattavaksi. Eläintauti- ja kasvintuhoojariskien hallitsemiseksi ja elintarvikeketjun turvallisuuden varmistamiseksi tarvitaan ajantasaisia laboratorioanalyysimenetelmiä sekä riittävät valmiudet diagnosoida nopeasti ja luotettavasti maassamme uudet taudit ja tuholaiset. Käytettävien analyysimenetelmien korkea taso ja luotettavuus joudutaan yhä useammin osoittamaan akkreditoinnin avulla, mikä tulee viemään resursseja lähivuosina. Myös vertailulaboratoriotoimintaa kehitetään uuden eläintautilain vaatimusten mukaisesti. Laboratoriovalmiuksien ylläpitämiseen ja kehittämiseen tarvitaan kansainvälistä yhteistyötä menetelmien ja standardien kehittämisessä. Elintarvikevälitteisten ja eläinten ja ihmisten välillä leviävien tautien esiintymistä vähennetään ohjaamalla toimijoita ja jakamalla kuluttajille aktiivisesti tietoa elintarvikkeiden valmistusprosessiin, säilytykseen ja käsittelyyn liittyvistä riskeistä sekä kehittämällä ruokamyrkytysten aiheuttajien tunnistus- ja ruokamyrkytysepidemioiden selvitysjärjestelmiä yhteistyössä terveysviranomaisten kanssa. Vieraiden ja haitallisten aineiden esiintymistä elintarvikkeissa ehkäistään toimijoiden ohjauksella ja riittävällä valvonnalla. Tehdään ruokamyrkytyksiä aiheuttavien mikrobien analytiikkaa sekä kehitetään diagnostisia menetelmiä. Erityisesti keskitytään diagnostiikan tekemiseen siten, että tuloksia voidaan käyttää epidemioiden selvityksissä yhdessä muiden viranomaisten kanssa. Elintarvikeketjussa esiintyvien bakteerien antibioottiresistenssiä seurataan sovitun ohjelman mukaisesti. Ympäristökontaminantteja ja vieraita aineita analysoidaan elintarvikeketjusta vierasainevalvontaohjelman mukaisesti. Kolmansista maista EU-alueelle tuotavien eläinten ja tuotteiden tuontivalvontaa kohdennetaan riskiperusteisesti, jotta voidaan vastata kansainvälisen kaupan muutoksiin. Elintarvikkeiden ensisaapumisvalvonnassa kiinnitetään erityistä huomiota salmonellalisävakuuksien täyttymisen varmistamiseen. Jäljitettävyys on tärkeää koko elintarviketuotantoketjussa ja sen toimivuuden varmistaminen yksi valvonnan painopisteistä. Jäljitettävyyden parantamiseksi edellytetään toimijoilta jäljitettävyyssuunnitelmaa osana omavalvontaa, sisällytetään jäljitettävyyden valvonta keskeisiin valvontaprojekteihin sekä kehitetään eläinlääkinnällisten rajatarkastusasemien ja TRACES- ohjelman toimintaa. Toimivalla ja kattavalla eläinten rekisteröinti- ja merkitsemisjärjestelmällä varmistetaan eläintuotannon jäljitettävyys ja tehostetaan sitä kautta eläintautien ennaltaehkäisyä ja tautitapausten selvittämistä. Alkuperä- ja tuotantotapamerkintöjen luotettavuuden var

12 mistamiseksi osallistutaan valtakunnalliseen valmisteluun, jatketaan elintarvikkeiden pakkausmerkinnöissä ja muussa markkinoinnissa annettujen tietojen vaatimustenmukaisuuden valvontaa ml. ravitsemus- ja terveysväitteet. Evira vaikuttaa ympäristönsuojelutavoitteisiin mm. maatalouden tuotantopanosten ennakollisilla hyväksymismenettelyillä sekä laadun ja käytön valvonnalla, muuntogeenisten tuotteiden valvonnalla, eläinten ja eläinperäisten sivutuotteidenkäsittelyn valvonnalla eläintuotannossa ja teurastamotoiminnassa sekä kaupan jätteiden käsittelyn valvonnalla elintarvikevalvonnassa. Kasvinterveyden ja kasvien lisäysaineistojen laadun valvonta vähentää kasvinsuojeluaineiden käytön tarvetta. Lannoite- ja maanparannusaineiden valvonnassa otetaan huomioon bio- ja yhdyskuntajätteiden, teollisuuden sivutuotteiden sekä eläimistä saatavien sivutuotteiden hyötykäytön lisääntyminen. Vuoden 2012 kuluessa valmistuva sivutuotevalvontaa koskeva strategia tulee selkeyttämään eri viranomaisten vastuita sivutuotevalvonnassa. Sivutuotevalvontaa kehitetään edelleen myös vuonna 2011 toteutetun FVO:n tarkastusmatkan suositusten pohjalta ja valvontajärjestelmä tullaan arvioimaan vuonna 2014 uudestaan FVO:n toimesta. Koko elintarvikeketjun osalta toimenpiteet vaikuttavuustavoitteiden saavuttamiseksi on esitetty monivuotisessa kansallisessa valvontasuunnitelmassa (VASU) Toiminnalliset linjaukset Koko elintarvikeketjun osalta toiminnalliset linjaukset on esitetty monivuotisessa kansallisessa valvontasuunnitelmassa (VASU). Eviran toiminnalliset linjaukset on esitetty Eviran strategiassa ja sen alastrategioissa. Eviran strategia uudistetaan v alusta lukien syksyllä 2012 käynnistetyn strategiatyön pohjalta. Toiminta-ajatus Evira varmistaa tutkimuksella ja valvonnalla elintarvikkeiden turvallisuutta ja laatua sekä kasvien ja eläinten terveyttä. Visio Olemme asiakaslähtöinen, laajasti arvostettu tutkimuksen ja valvonnan edelläkävijä ja vaikuttaja. Arvot Arvomme ovat asiantuntijuus, palveluhenkisyys, eettisyys ja innovatiivisuus

13 Strategiset päämäärät Elintarvikkeiden turvallisuus ja laatu, eläinten terveys ja hyvinvointi sekä kasvinterveys ovat huippuluokkaa maailmassa, kun - valvonta toimii esimerkillisesti: Valvonta on koko maassa vaikuttavaa, tehokasta, yhtenäistä ja kohdistettu riskiperusteisesti. Tiedonhallinta palvelee tehokkaasti valvontaa. Muut vertaavat toimintaansa meihin. - laboratoriotoiminta kestää kansainvälisen vertailun: Käytössä ovat ajanmukaiset menetelmät sekä yhdenmukaiset ja parhaat menettelytavat. Olemme erinomaisena mallina muille. - tutkimustyö on kansallisesti ja kansainvälisesti korkeatasoista sekä verkostoitunutta: Tutkimuksemme palvelee kansallisia tarpeita. Olemme haluttu yhteistyökumppani kotimaassa ja ulkomailla. - tiedonvälitys on luotettavaa, tehokasta ja ennakoivaa: Olemme avoin ja aktiivinen viestijä. Välitämme tietoa oikea-aikaisesti ja nopeasti. Lisäämme yhteistyökumppaneidemme ja kansalaisten mahdollisuuksia vuoropuheluun ja osallistumiseen. - osaamisen korkeaa tasoa ylläpidetään ja kehitetään määrätietoisesti: Asiantuntijuutemme varmistetaan työnjaolla sekä onnistuneilla henkilövalinnoilla ja kohdennetulla koulutuksella. - toimintamme on asiakaslähtöistä ja palvelumme ovat laadukkaita: Järjestämme palvelut tehokkaasti ja taloudellisesti asiakkaidemme tarpeiden mukaisesti. Hyödynnämme uusinta tieto- ja viestintäteknologiaa tuottavuutta parantaen. Valvonnan ohjaus ja toimeenpano Eviran valvonnan tehtävänä on elintarvikkeiden turvallisuuden ja laadun, eläinten terveyden ja hyvinvoinnin sekä kasvinterveyden valvonnan, riskinhallinnan ja toimeenpanotehtävien johtaminen, ohjaaminen ja kehittäminen elintarvikkeiden valvontaketjussa sekä valvonnan suorittaminen omalla toimialallaan. Eviran toiminnassa painottuvat erityisesti valvonnan johto-, ohjaus- ja kehittämistehtävät. Eviran toimialan valvontastrategian mukaan valvonnan strategisena tavoitteena koko valvontaketjussa on, että: - valvonta toimii esimerkillisesti koko valvontaketjussa; - valvonta on koko maassa vaikuttavaa, tehokasta, yhtenäistä ja riskiperusteista; - valvonnan osaaminen on korkeaa tasoa; - valvonta on asiakaskeskeistä ja laadukasta; - valvonnan viestintä on tehokasta ja ennakoivaa; - laboratoriotoiminta ja tiedonhallinta tukevat tehokkaasti valvontaa; ja että - valvontaan luotetaan ja sitä arvostetaan. Valvonta on tehokasta, kun prosessit toimivat hyvin ja vastaavat toiminnalle asetettuihin tavoitteisiin eikä niissä ole päällekkäisyyksiä tai aukkoja, ja resurssit on kohdistettu tarkoituksenmukaisesti, säännöstenvastaisuuteen puututaan tehokkaasti ja toiminta on kustannustehokasta

14 Valvonta on yhtenäistä, kun lainsäädäntöä, ohjeistusta ja valvonnan seuraamusjärjestelmää sovelletaan yhdenmukaisesti ja tasapuolisesti, valvonta on kattavaa ja menettelytavat yhdenmukaisia koko valvontaketjussa. Valvonta on riskiperusteista, kun riskit ennakoidaan ja valvonta suunnitellaan, kohdennetaan ja toteutetaan riskitekijöiden kartoituksen perusteella huomioiden tieteellisen riskinarvioinnin ja tutkimuksen tulokset. Valvonnan osaaminen on korkeaa tasoa, kun valvontahenkilöstö on ammattitaitoista, uudistumiskykyistä, motivoitunutta ja ymmärtää valvonnan merkityksen yhteiskunnalle ja asiakkaille. Valvonta on asiakaskeskeistä ja laadukasta, kun valvonta on luotettavaa ja riippumatonta ja valvontatoimet hyvin perusteltuja ja dokumentoituja koko valvontaketjussa ja niitä auditoidaan ja kehitetään jatkuvasti asiakkaiden tarpeet ja palaute sekä valvonnan tulokset huomioiden. Valvonnan viestintä on tehokasta ja ennakoivaa, kun kuluttajat, elintarvikeketjun toimijat, valvontaviranomaiset ja muut asiakkaat saavat riittävästi tietoa tuotteista, tuotantoketjun ja tuotteiden turvallisuudesta, valvonnan toiminnasta ja lainsäädännöstä, ja tiedonvälitys on avointa, aktiivista, luotettavaa ja nopeaa ja erityistilanteisiin on varauduttu. Laboratoriotoiminta palvelee tehokkaasti valvontaa, kun valvonnalla on käytettävissään riittävät, kohtuuhintaiset ja laadukkaat laboratoriopalvelut. Tiedonhallinta tukee tehokkaasti valvontaa, kun valvonnan käytössä on tiedonhallintajärjestelmä ja tietojärjestelmäkokonaisuus, joka tukee valvonnan suunnittelua, toteuttamista ja seurantaa. Valvontaan luotetaan ja sitä arvostetaan, kun valvonta tuottaa toimialalle lisäarvoa ja asiakkaille on hyötyä valvonnan palveluista, kansalaisten luottamus toimialan viranomaisvalvontaan on korkealla tasolla ja sitä arvostetaan kansallisesti ja kansainvälisesti, ja toimialan houkuttelevuus ja työnantajakilpailukyky ovat hyvät ja arvostus näkyy toiminnan resursoinnissa ja rahoituksessa. Suunnittelukauden toimenpiteitä toiminnallisten strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi on kuvattu tarkemmin Elintarvikeketjun monivuotisessa kansallisessa valvontasuunnitelmassa , joka sisältää strategisia toimenpiteitä koskevat hankkeet vastuutahoineen ja aikatauluineen. Laboratoriotoiminta Lakisääteisesti vastustettavien helposti leviävien tarttuvien eläintautien seuranta perustuu kliinisten sairastapausten tutkimiseen laboratoriossa. Näin varmistetaan, että diagnoosi vastustettavasta taudista saadaan mahdollisimman nopeasti, jolloin taudin leviäminen Suomessa on vielä estettävissä. Eläinten hyvinvointiin ja terveydenhuoltoon liittyen tehdään laboratoriossa tautiseurantaa myös muiden kuin vastustettavien tautien varalta. Näillä tutkimuksilla saadaan tietoa elinkeinolle talou

15 dellisesti merkittävistä taudeista, bakteerien antibioottiresistenssitilanteesta sekä zoonoosien esiintymisestä. Eläintautien ja zoonoosien riskinhallintaan liittyy myös luonnonvaraisten eläinten tautitilanteen seuranta. Eläinten hyvinvoinnin varmistamiseksi tehdään taudinsyytutkimuksia (obduktiot ja muut laboratoriotutkimukset). Kasvinterveyteen liittyvissä laboratoriotutkimuksissa varmistutaan mm. vaarallisten ja vastustettavien kasvintuhoojien tunnistamisessa maa-, metsä- ja puutarhatalouden kasveista ja niistä peräisin olevista tuotteista. Modernilla analytiikalla varmistutaan myös markkinoitavien kylvösiementen ja siemenperunan laadusta ja terveydestä. Laaja-alainen viljan teknisen käyttölaadun, interventioviljan laadun ja vehnälajikkeiden leivontalaadun seuranta lisäävät sekä elinkeinon että kuluttajien tarvitsemaa tietoa edellä mainituista asioista. Elintarvikkeiden turvallisuuden varmistamiseksi ruuassa esiintyvien haitallisten kemiallisten ja mikrobiologisten ominaisuuksien laboratoriotutkimuksista on laajasti säädetty kansallisilla ja eurooppalaisilla asetuksilla. Korkealaatuisilla laboratorioanalyyseillä lisätään kuluttajien luottamusta kotimaiseen elintarviketuotantoon. Puhtaat ja turvalliset elintarvikkeet lisäävät kuluttajien hyvinvointia ja vähentävät taloudellisia tappioita. Laboratoriotoiminta kattaa Eviran toimintakentän hyvin, eikä merkittäviä uusia laboratoriotoimintoja ole nähtävissä TTS -kaudella Toimintaympäristön muutoksiin ja mm. siitä johtuviin kasvi- ja eläintautipurkausten ennakointeihin laboratoriossa on toimivat edellytykset. TTS -kaudella merkittävimmät kehittämisen kohteet laboratoriossa ovat tuotannollistaloudellisten toimintatapojen vahvistaminen aina näytteenotosta tulosten raportointiin asti. Samoin kehitetään vertailulaboratoriotoimintaa kohti tehokasta hyväksyttyjen laboratorioiden valvontaa ja ohjausta mm. ohjaamalla laboratorioiden osallistumista pätevyyskokeisiin ja seuraamalla niissä menestymistä. Laboratorioiden asiakasystävällinen neuvonta ja laatuseuranta tullaan toteuttamaan Eviranet-palvelun avulla. TTS -kaudelle ajoittuva kansainvälistymisstrategian implementointi vaikuttaa merkittävästi laboratoriotoimintaan mm. työnjakokeskusteluissa ja tulosten ja tutkijoiden vapaamman/paremman liikkumisen muodossa. Sähköisen asioinnin kehittäminen, tuotettujen tietoaineistojen yksityiskohtaisempi analysointi ja johtopäätösten tavoitteellinen toteuttaminen tuovat tarvittavaa yhteiskunnallista vaikuttavuutta toimintaan. Viranomaistoiminnan lisäksi laboratoriotoiminta on merkittävä uuden tiedon tuottaja lakivalmistelun ja päätösten teon tueksi. Sektoritutkimuksen ja sektoritutkimuksen rahoituksen uudelleenjärjestelyt tulevat omalta osaltaan uudistamaan laboratorion tutkimuspalveluja. Valvontalaboratoriotehtävät, vertailulaboratoriotoiminta ja korkeatasoinen strateginen tutkimus ovat tärkeä osa Eviran ydintehtäviä. Tieteellinen tutkimus ja riskinarviointi Eviran tieteellisessä tutkimuksessa tärkeää on sekä tutkimuksen tieteellinen taso että yhteiskunnallinen vaikuttavuus. Tutkimuksen kärkihankkeille haetaan rahoitusta kotimaasta sekä ulkomailta erityisesti EU:lta ja yhteispohjoismaisista lähteistä. Yhteyksiä ulkomaisiin ja kotimaisiin yliopistoihin ja tutkimuslaitoksiin lisätään sekä panostetaan yleensä verkostoitumiseen. Kansainvälinen vertailulaboratorioverkos

16 to on hyvä tapa verkostoitua myös kansainväliseen tieteelliseen tutkimustyöhön ja yhteishankkeisiin. Elintarviketurvallisuuden ja ravitsemustutkimuksen tieteellisessä tutkimuksessa keskitytään mikrobiologiseen ja kemialliseen elintarviketurvallisuuteen. Eläintautien tieteellisessä tutkimuksessa keskitytään Suomen kannalta tärkeiden ja taloudellisesti merkittävien tarttuvien eläintautien tutkimusalueeseen. Hyvinvointitutkimuksen perustana on Eviran eläintautitutkimus ja terveydenhuoltojärjestelmästä saadut tiedot eläinten tuotanto-olosuhteista, sairauksista ja lääkityksistä. Kasvintuotannon edellytyksiin ja kasvinterveyteen liittyvän tutkimustiedon saannin varmistamiseksi Evira toimii aktiivisesti yhteistyössä kotimaisten ja kansainvälisten tutkimusorganisaatioiden kanssa tutkimuksen kohdentamiseksi oman tehtäväalueensa kannalta tärkeisiin tutkimushankkeisiin. Evira jatkaa kasvinterveyteen liittyvää riskinarviointia. 2. Vuosien tulostavoitteet 2.1. Koko virastoa koskevat tavoitteet a) Ydinprosessien tavoitteet ja toimenpiteet Viraston ydinprosesseja koskevat tavoitteet ja toimenpiteet on esitetty monivuotisessa kansallisessa valvontasuunnitelmassa (VASU). b) Toiminnallinen tehokkuus sekä sen kehitys Eviran toiminnan ja tehtävien järjestämisessä vahvistetaan alueellisia toimintoja ja toimipaikkoja ja hyödynnetään niiden tarjoamia mahdollisuuksia toimintojen johtamisessa sekä tehtävien ja henkilöstön sijoittumisessa. Johtamisessa ja henkilöstöpolitiikassa painotetaan myös alueellisten toimipaikkojen ja toimintojen erityispiirteitä ja tarpeita. Kehyskaudella valtiontalouden kehitys heijastuu viraston käytettävissä oleviin määrärahoihin. Tämä näkyy vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman mukaisina sekä muina määrärahavähennyksinä. Lisäksi viraston menokehityksessä tapahtuvat rakenteelliset lisäykset jätetään VES-korotuksia lukuun ottamatta huomioimatta. Määräraha- ja htv-kehysten tiukkeneminen vaikeuttaa mittaluokkansa vuoksi yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista viraston sisäisistä tuottavuutta ja tehokkuutta lisäävistä toimenpiteistä huolimatta. Toiminnallinen tehokkuus Turvallisuus- ja laatuvastuu elintarvikeketjussa kuuluvat toimijoille. Viranomaisjärjestelmät tukevat ketjun toimintaa. Valvontaketjun viranomaistasojen sekä viranomaisten ja toimijoiden tehtävän- ja vastuunjakoa ja toiminnan rahoitusta kehitetään ja selkeytetään. Tämä koskee yleisesti elintarvikevalvontaan, eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvontaan, lihantarkastukseen, ensisaapumisvalvontaan ja elintarvikkeiden vientiin sekä eräiden EU:n yhteisen maatalouspolitiikan ja kalas

17 tuspolitiikan mukaisiin tehtäviin liittyvän toiminnan organisoinnin ja työnjaon kehittämistä yhteistyössä maa- ja metsätalousministeriön, Eviran, muiden valvontaketjun viranomaisten ja elinkeinon toimijoiden kesken. Suunnittelu-, auditointi- ja raportointijärjestelmät vakiintuvat. Auditoinneissa, arvioinneissa ja raportoinnissa esiin tulleet kehittämistoimenpiteet toteutetaan ja otetaan huomioon toiminnan suunnittelussa ja kehittämisessä. - Laboratoriotoiminta on tehokasta ja luotettavaa. - Tulosohjausprosessia kehitetään edelleen koko viranomaisketjussa, ml. seurantatietojen ja mittareiden kehittäminen. Strateginen suunnittelu ja ennakointi ohjaavat tulosohjausta, joka on koko ketjussa yhtenäisten linjausten mukaista. Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmaa jatkovalmistellaan ja toteutetaan hallinnonalan VATU- hankkeessa. Toiminnan tehokkuutta parannetaan jatkamalla mm. prosessien ja tietojärjestelmien kehittämistä. - Jatketaan tukitoimintojen kehittämistä Kieku-prosessien ja palvelukeskusmallin perusteella. Kehitetään edelleen laskentatointa ja toiminto- ja kustannuslaskentaa sekä päivitetään se vastaamaan Kieku-järjestelmää ja toiminnassa tapahtuvia muutoksia. - Jatketaan toimenpiteitä maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuden ylläpitämiseksi ja saattamiseksi kaikkien tehtäväalueiden osalta maksusäädösten edellyttämälle tasolle kehittämällä seurantaa aiheuttamisperiaatteen mukaisesti, nostamalla työn tuottavuutta, alentamalla toiminnan kustannuksia ja tarkistamalla hintoja. - Viestintä, yhteistyö ja verkottuminen ovat aktiivista kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Taloudellisuus Kokonaistuottavuuteen eli taloudellisuuteen vaikuttavia tekijöitä suunnittelukaudella ovat erityisesti: - Palkkakustannukset lisääntyvät virka- ja työehtosopimuksen perusteella sekä palkkarakenteen suunnitelmallisen kehittämisen johdosta. - Palveluiden, vuokrien, aineiden ja tarvikkeiden sekä muiden menojen kasvu on vuosittain 2-3 %:n luokkaa. Näiden kustannuserien muutoksia kuvaa julkisten menojen hintaindeksi (tavarat ja palvelut) ja elinkustannusindeksi (vuokrat). - Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma- ja muut säästöt alentavat viraston kustannustasoa. Merkittävien ICT-kehittämishankkeiden valmistuminen puolestaan lisää poistojen määrää ja kasvattaa täten viraston kustannustasoa. - Inflaation vaikutukset deflatoidaan kokonaistuottavuuden mittauksessa julkisten menojen hintaindeksillä. Työn tuottavuuden ja kokonaistuottavuuden eli taloudellisuuden tunnuslukujen muodostamisessa on hyödynnetty Tilastokeskuksen laskentamallia. Työn tuottavuus Eviran tuottavuusohjelmaa on kuvattu liitteessä

18 Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Maksullisen toiminnan tulokseen ja kannattavuuteen vaikuttavat suunnittelukaudella lukuisat muutokset viraston toimintaympäristössä ja toiminnassa. Niistä keskeisenä ovat pienteurastamoiden valvonnan vakiinnuttaminen, eläintautidiagnostiikan maksuperusteiden tarkennukset sekä eläinten rekisteröintimaksujen arviointi. Nettobudjetointi edellyttää, että maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus on 100 % ja että erityisesti tulojen arviointi on varmalla perustalla. Luotettavat arviot kustannusvastaavuudesta saadaan koko viraston toiminnan kattavan toimintolaskennan avulla. Liiketaloudellisten ja julkisoikeudellisten suoritteiden hinnoittelua yksinkertaistetaan ja lisätään sähköistä laskutusta. Toiminnan maksullisuutta hallinnonalan maksupolitiikan periaatteiden mukaisesti tarkastellaan säännöllisesti. Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus Yhteisrahoitteisen toiminnan taso pidetään ennallaan

19 Toiminnallisen tehokkuuden tunnusluvut Selite Tavoite 2012 Arvio 2013 TTS 2014 TTS 2015 TTS 2016 TTS 2017 Tuottavuus - Toiminnan kustannukset, Työn tuottavuus 3,7 % -0,9 % +1,0% +1,0% +2,0% +2,0% +2,0% +2,0% - Kokonaistuottavuus -0,1%*) -4,9% +2,0% +2,0% +2,0% +2,0% +2,0% +2,0% Maksullinen toiminta, 1000 : - Tuotot yhteensä Julkisoikeudelliset suoritteet Liiketaloudelliset suoritteet Kustannukset yhteensä Julkisoikeudelliset suoritteet Liiketaloudelliset suoritteet Kustannusvastaavuus Julkisoikeudelliset suoritteet Liiketaloudelliset suoritteet Kustannusvastaavuus % 98 % 96 % 97 % 97 % 97 % 97 % 97 % 97 % - Julkisoikeudelliset suoritteet 98 % 96 % 96 % 96 % 96 % 96 % 96 % 96 % - Liiketaloudelliset suoritteet 99 % 96 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % Yhteisrahoitteinen toiminta, Tuotot yhteensä Kustannukset yhteensä Kustannusvastaavuus Kustannusvastaavuus % 45 % 40 % 40 % 40 % 40 % 40 % 40 % 40 % *) vertailukelpoinen nautaeläinten rekisteröintimaksuilla oikaistu tuottavuus kasvoi 3,8 %

20 Päätoimintojen kustannukset ja henkilötyövuodet Päätoiminnot (tulot m, menot m, htv) A. Ministeriötaso ja hallinnon sisäiset tehtävät B. Viranomais- ja asiantuntijatoiminta sekä muiden julkishyödykkeiden tuottaminen ja näiden edellyttämä kehittäminen C. Tutkimustoiminta, budjettirahoitus C. Tutkimustoiminta, ulkopuolinen rahoitus D. Muut palvelut ja tuotteet ulkoisille asiakkaille Tulot yhteensä, m Menot yhteensä, m Htv:t yhteensä Tavoite 2012 Arvio 2013 TTS 2014 TTS 2015 TTS 2016 TTS 2017 tulot,m tulot,m tulot,m tulot,m tulot,m tulot,m tulot,m tulot,m menot,m menot,m menot,m menot,m menot,m menot,m menot,m menot,m htv htv htv htv htv htv htv htv 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 16,8 17,5 16,2 16,8 16,8 16,8 16,8 16,8 53,1 56,7 55,7 57,0 56,5 56,4 56,4 56, ,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,4 0,3 0,3 0,3 0,3 0,3 0,3 0, ,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,5 0,7 0,7 0,7 0,7 0,7 0,7 0, ,4 2,2 2,3 2,4 2,4 2,4 2,4 2,4 2,4 2,3 2,3 2,4 2,4 2,4 2,4 2, ,3 19,8 18,6 19,3 19,3 19,3 19,3 19,3 56,4 60,0 59,0 60,4 59,9 59,8 59,8 59,

Eviran strategia 2014 2020

Eviran strategia 2014 2020 Turvallisen ruoan ja kestävän hyvinvoinnin tulevaisuus tehdään nyt! Toimintaympäristön analyysi ja muutokset Kansainvälisen kaupan, väestön ja ilmastonmuutosten vaikutukset Globaali kauppa ja ilmastonmuutos

Lisätiedot

osa jokaisen kuluttajan arkipäivää

osa jokaisen kuluttajan arkipäivää Evira lyhyesti Elintarviketurvallisuusvirasto Evira osa jokaisen kuluttajan arkipäivää Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tehtävänä on varmistaa tutkimuksella ja valvonnalla elintarvikkeiden turvallisuutta

Lisätiedot

Dnro 5799/0000/2010 ELINTARVIKETURVALLISUUSVIRASTO EVIRAN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2012 2015

Dnro 5799/0000/2010 ELINTARVIKETURVALLISUUSVIRASTO EVIRAN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2012 2015 Dnro 5799/0000/2010 ELINTARVIKETURVALLISUUSVIRASTO EVIRAN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2012 2015 Helsinki Marraskuu 2010 ELINTARVIKETURVALLISUUSVIRASTO EVIRAN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2012-2015

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi 1 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Pirjo Berg, Anna Maksimainen & Olli Tolkki 16.11.2010 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Taustaa STM velvoittaa sairaanhoitopiirit laatimaan

Lisätiedot

Dnro 6916/0000/2009 ELINTARVIKETURVALLISUUSVIRASTO EVIRAN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2011 2014

Dnro 6916/0000/2009 ELINTARVIKETURVALLISUUSVIRASTO EVIRAN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2011 2014 Dnro 6916/0000/2009 ELINTARVIKETURVALLISUUSVIRASTO EVIRAN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2011 2014 Helsinki Marraskuu 2009 ELINTARVIKETURVALLISUUSVIRASTO EVIRAN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2011-2014

Lisätiedot

Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM

Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM 1 Sisältö Hankehaku 2014 painoalueet Taustalla vaikuttavat asiakirjat Elintarviketurvallisuuselonteko

Lisätiedot

Dnro 7562/000/2007 ELINTARVIKETURVALLISUUSVIRASTON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2009 2012

Dnro 7562/000/2007 ELINTARVIKETURVALLISUUSVIRASTON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2009 2012 Dnro 7562/000/2007 ELINTARVIKETURVALLISUUSVIRASTON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2009 2012 Helsinki Marraskuu 2007 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO...3 1. Vuosien 2009-2012 strategiset tavoitteet...4 1.1. Perustehtäviin

Lisätiedot

ELINTARVIKETURVALLISUUSVIRASTO EVIRAN TOIMIALAN VALVONTASTRATEGIA 2007-2013

ELINTARVIKETURVALLISUUSVIRASTO EVIRAN TOIMIALAN VALVONTASTRATEGIA 2007-2013 ELINTARVIKETURVALLISUUSVIRASTO EVIRAN TOIMIALAN VALVONTASTRATEGIA 2007-2013 11 2 SISÄLLYSLUETTELO Tavoitteet... 4 Lähtökohdat... 4 Soveltamisala... 4 Valvontastrategian ydin... 4 - Valvonta on vaikuttavaa...

Lisätiedot

Tietosuojavaltuutetun toimisto

Tietosuojavaltuutetun toimisto Tietosuojavaltuutetun toimisto TIETOSUOJAVALTUUTETUN TOIMISTON TULOSTAVOITEASIAKIRJA Aika 27.9.2005 Paikka Osallistujat Oikeusministeriö OM:n edustajat: Hallintojohtaja Olli Muttilainen (pj) Ylitarkastaja

Lisätiedot

Monivuotinen kansallinen valvontasuunnitelma 2015-2019, osa I

Monivuotinen kansallinen valvontasuunnitelma 2015-2019, osa I Monivuotinen kansallinen valvontasuunnitelma 2015-2019, osa I Liitteiden 1-3 päivitys vuosille 2016-2017 Liite 1. Kasvintuotannon edellytysten ja kasvinterveyden toimenpiteet 2016-2017 Kasvintuotannon

Lisätiedot

Vierasainevalvontaprosessi. OSA: 1 Elintarvikkeiden kasvinsuojeluainejäämävalvontaohjelma

Vierasainevalvontaprosessi. OSA: 1 Elintarvikkeiden kasvinsuojeluainejäämävalvontaohjelma Vierasainevalvontaprosessi OSA: 1 Elintarvikkeiden kasvinsuojeluainejäämävalvontaohjelma Evira/843/0411/2014 Eviran raportti Hyväksymispäivä X.X.2014 Tuoteturvallisuus Hyväksyjä Esittelijä Lisätietoja

Lisätiedot

11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus

11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus 11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus S e l v i t y s o s a : Lääkelaitoksen tehtävänä on ylläpitää ja edistää lääkkeiden, terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden sekä verivalmisteiden käytön

Lisätiedot

Terveellinen ja turvallinen ruoka EU:n näkökulma. Pohjoisen maut Arctic Flavours 6.9.2013 MEP Sirpa Pietikäinen

Terveellinen ja turvallinen ruoka EU:n näkökulma. Pohjoisen maut Arctic Flavours 6.9.2013 MEP Sirpa Pietikäinen Terveellinen ja turvallinen ruoka EU:n näkökulma Pohjoisen maut Arctic Flavours 6.9.2013 MEP Sirpa Pietikäinen Mitä ruoka on parhaimmillaan? Eettistä, ekologista, edullista. Turvallista, terveellistä,

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Valviran strategiset linjaukset 2011 2015

Valviran strategiset linjaukset 2011 2015 Valviran strategiset linjaukset 2011 2015 Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira on sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan keskusvirasto. sosiaali- ja terveydenhuollon, alkoholihallinnon

Lisätiedot

Sanastotyö tietojärjestelmätyön tukena

Sanastotyö tietojärjestelmätyön tukena Sanastotyö tietojärjestelmätyön tukena Sanastokeskuksen 35-vuotisjuhlaseminaari Kohti tulevaisuuden sanastotyötä Ulla.Poutiainen-Lindfors@Evira.fi Yhtenäisen termistön merkitys korostuu Organisaatioiden

Lisätiedot

Ulkoiset auditoinnit osana auditointijärjestelmää. ELT, ympäristöterveydenhuollon erikoiseläinlääkäri Outi Lepistö EnviroVet

Ulkoiset auditoinnit osana auditointijärjestelmää. ELT, ympäristöterveydenhuollon erikoiseläinlääkäri Outi Lepistö EnviroVet Ulkoiset auditoinnit osana auditointijärjestelmää ELT, ympäristöterveydenhuollon erikoiseläinlääkäri Outi Lepistö EnviroVet Auditointihanke, taustaa Tarve kunnallisen elintarvikevalvonnan (ja koko ympäristöterveydenhuollon)

Lisätiedot

Ajankohtaista eläinlääkintähuollosta. Tiina-Mari Aro Ylitarkastaja

Ajankohtaista eläinlääkintähuollosta. Tiina-Mari Aro Ylitarkastaja Ajankohtaista eläinlääkintähuollosta Tiina-Mari Aro Ylitarkastaja VYHA-raportointi Tiedot kerättiin tänä vuonna ensimmäistä kertaa VYHAssa Pysyviä tietoja ei kerätä vuosittain Muutoksia tulossa raportille

Lisätiedot

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Hannu Raitio Riistapäivät 2013 Lahti 23.1.2013 Tutkimuslaitosuudistuksen taustaa Tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhteiskunnallinen merkitys on kaikkialla

Lisätiedot

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 6 Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua siinä kuluttajien odotuksia tulevaisuuden broilerituotteilta Sari Forsman-Hugg, MTT,

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Hämeenlinna 25.9.2014. Pirjo Kortesniemi

Hämeenlinna 25.9.2014. Pirjo Kortesniemi Toiminnan painopisteet 2014-2019 Hämeenlinna 25.9.2014 Pirjo Kortesniemi Esityksen sisältö Suunta selvillä.. ETT:n tehtäväkenttä ja strategiset tavoitteet Tavoitteiden toteutumisen arviointi Tulevaisuuden

Lisätiedot

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Säätytalo Päivittäistavarakauppa ry Toimitusjohtaja 1 Elintarvikeketjun ympäristövastuu ja asiakastoiminnan haasteet Tuoteturvallisuus (Suomessa)

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Vierasainevalvonta Raportointi vuodelta 2009. Evira/7307/0411/2010

Vierasainevalvonta Raportointi vuodelta 2009. Evira/7307/0411/2010 Vierasainevalvonta Raportointi vuodelta 2009 Evira/7307/0411/2010 Eviran raportti Hyväksymispäivä 10.6.2010 Valvontaosasto Hyväksyjä Esittelijä Lisätietoja Maria Teirikko Kaija-Leena Saraste Eviran vierasainevalvonnan

Lisätiedot

TUHOOJIIN JA KASVILAJEIHIN LIITTYVIEN RISKIEN ARVIOINTI

TUHOOJIIN JA KASVILAJEIHIN LIITTYVIEN RISKIEN ARVIOINTI TUHOOJIIN JA KASVILAJEIHIN LIITTYVIEN RISKIEN ARVIOINTI Salla Hannunen Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Viheralan kasvinterveysseminaari 24.10.2013 KASVINTERVEYDEN RISKINARVIOINTI 1) Mitä se on? 2)

Lisätiedot

Johdanto... 3. 1 Tarkastukset... 3

Johdanto... 3. 1 Tarkastukset... 3 Liite I Liite I 2 (7) Sisällysluettelo Johdanto... 3 1 Tarkastukset... 3 a) Elintarvikehuoneistojen ilmoitusten ja hakemusten käsittelyyn liittyvät tarkastukset 3 b) Säännöllisen valvonnan tarkastukset...

Lisätiedot

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Tuottavuustyön historiaa valtio kunta -yhteistyössä Peruspalveluohjelmassa

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö Kirjaamo. VM/13/02.02.01.01/2009, ohje 5.2.2009. Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2010

Valtiovarainministeriö Kirjaamo. VM/13/02.02.01.01/2009, ohje 5.2.2009. Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2010 1(5) Pvm Datum 342009 Dnro Dnr TK-21-893-08 Vastaanottaja Mottagare Valtiovarainministeriö Kirjaamo Viite Ref Asia Ärende VM/13/02020101/2009, ohje 522009 Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2010

Lisätiedot

Esityksen sisältö. Visio ja toiminta-ajatus Arvot Muuttuvan ympäristön haasteet Strategiset tavoitteet Kriittiset menestystekijät

Esityksen sisältö. Visio ja toiminta-ajatus Arvot Muuttuvan ympäristön haasteet Strategiset tavoitteet Kriittiset menestystekijät Esityksen sisältö Visio ja toiminta-ajatus Arvot Muuttuvan ympäristön haasteet Strategiset tavoitteet Kriittiset menestystekijät 2 Fimean strategian rakenne Visio 2020 Toimintaympäristön haasteet Lääkepolitiikka

Lisätiedot

Ulkoiset auditoinnit osana auditointijärjestelmää. ELT, ympäristöterveydenhuollon erikoiseläinlääkäri Outi Lepistö EnviroVet

Ulkoiset auditoinnit osana auditointijärjestelmää. ELT, ympäristöterveydenhuollon erikoiseläinlääkäri Outi Lepistö EnviroVet Ulkoiset auditoinnit osana auditointijärjestelmää ELT, ympäristöterveydenhuollon erikoiseläinlääkäri Outi Lepistö EnviroVet Auditointihanke, taustaa Tarve kunnallisen elintarvikevalvonnan (ja koko ympäristöterveydenhuollon)

Lisätiedot

Elintarvikeketjun monivuotinen kansallinen valvontasuunnitelma 2015-2019

Elintarvikeketjun monivuotinen kansallinen valvontasuunnitelma 2015-2019 Elintarvikeketjun monivuotinen kansallinen valvontasuunnitelma 2015-2019 Elintarvikeketjun monivuotinen kansallinen valvontasuunnitelma 2015-2019 Osa I Strategiset päämäärät ja toimenpiteet niiden saavuttamiseksi,

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

Elintarvikeketjun monivuotinen kansallinen valvontasuunnitelma 2015-2019

Elintarvikeketjun monivuotinen kansallinen valvontasuunnitelma 2015-2019 Elintarvikeketjun monivuotinen kansallinen valvontasuunnitelma 2015-2019 Elintarvikeketjun monivuotinen kansallinen valvontasuunnitelma 2015-2019 Osa I Strategiset päämäärät ja toimenpiteet niiden saavuttamiseksi,

Lisätiedot

Strategian yhteys tulossopimuksiin. Neuvotteleva virkamies Mikko Saarinen

Strategian yhteys tulossopimuksiin. Neuvotteleva virkamies Mikko Saarinen Strategian yhteys tulossopimuksiin Neuvotteleva virkamies Mikko Saarinen Voimavaralähtökohdat Toimintamenomomentin henkilötyövuodet sopeutetaan vuoden 2015 tasolta 783 henkilötyövuotta tasolle 726 henkilötyövuotta

Lisätiedot

KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2012

KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2012 KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2012 KUV/1543/21/2011 01. Kuluttajaviraston toimintamenot (siirtomäärärahat 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 4 838 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

Viestintä- strategia

Viestintä- strategia Viestintästrategia Viestinnän tehtävä on auttaa yliopiston strategisten linjausten toteutumista tukemalla ja tekemällä näkyväksi tutkimusta, koulutusta, yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja johtamista.

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 hyväksyttiin Euroopan komissiossa virallisesti joulukuun 12. päivänä 2014. Kehittämisohjelmassa

Lisätiedot

Elintarvikeketjun valvonnan auditointijärjestelmän vuosiraportti vuodelta 2010. Evira/1170/0411/2011

Elintarvikeketjun valvonnan auditointijärjestelmän vuosiraportti vuodelta 2010. Evira/1170/0411/2011 Elintarvikeketjun valvonnan auditointijärjestelmän vuosiraportti vuodelta 2010 Evira/1170/0411/2011 Eviran raportti Hyväksymispäivä 30.6.2011 Valvonnan kehittämisyksikkö Hyväksyjä Esittelijä Maria Teirikko

Lisätiedot

06.03.2015 Pohjois-Karjalan Ympäristöterveys (397) Sivu 1/11. Kysely: Vuoden 2014 valvonnan toteutuminen

06.03.2015 Pohjois-Karjalan Ympäristöterveys (397) Sivu 1/11. Kysely: Vuoden 2014 valvonnan toteutuminen 06.03.2015 Pohjois-Karjalan Ympäristöterveys (397) Sivu 1/11 Kysely: Vuoden 2014 valvonnan toteutuminen 06.03.2015 Pohjois-Karjalan Ympäristöterveys (397) Sivu 2/11 Yleiset kysymykset Tulojen kohdentaminen

Lisätiedot

Suomen elintarviketoimiala 2014

Suomen elintarviketoimiala 2014 Suomen elintarviketoimiala 2014 Strateginen toimialakatsaus Sisällysluettelo Sisällysluettelo Sisällysluettelo 3 Tiivistelmä 8 1 Suomen talous ja elintarviketoimiala 10 1.1 Kansantalouden kehitys 10 1.2

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Riistan laadunarviointi

Riistan laadunarviointi Metsästäjän terveys- ja hygieniakoulutus Hygienia - käsite Koulutus sisältää terveyteen vaikuttavien seikkojen tutkimisen ja terveyden ylläpitämiseen sekä tautien ennaltaehkäisyn. Sisältää myös puhtauden

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia?

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Työministeri Lauri Ihalainen Arvokas työelämä -seminaari 10.6.2013 Vierumäki Työelämän ja työhyvinvoinnin kehittäminen Suomen

Lisätiedot

Geenitekniikka säädeltyä

Geenitekniikka säädeltyä Muuntogeenisten organismien lupamenettelyt 13.4.2010 Leena Mannonen Maa- ja metsätalousministeriö Geenitekniikka säädeltyä 1. EY geenitekniikkadirektiivit implementoitu kansallisesti geenitekniikkalakiin

Lisätiedot

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia Liite 1, LTK 6/2010 Potilas Vetovoimaisuus - julkinen kuva -ympäristö Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Hoitaminen Asiointi ja viestintä - sähköinen asiointi

Lisätiedot

Yleisten kartastotöiden strategia 2011-2020 - Maastotietojärjestelmä kovaan käyttöön

Yleisten kartastotöiden strategia 2011-2020 - Maastotietojärjestelmä kovaan käyttöön Suomen Kartografinen Seura Kevätseminaari Yleisten kartastotöiden strategia 2011-2020 - Maastotietojärjestelmä kovaan käyttöön 29.3.2012 Antti Vertanen Maa- ja metsätalousministeriö 2001-2010 strategia

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13

Lisätiedot

EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020. Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus

EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020. Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020 Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus EKTR 2009-2014 Hankkeiden lukumäärä hylätty 22 keskeytetty 6 kesken 36 hyljesietopalkkiot

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN SEKÄ ELINTARVIKETURVALLISUUSVIRASTON VÄLINEN TULOSSOPIMUS VUODEKSI 2013

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN SEKÄ ELINTARVIKETURVALLISUUSVIRASTON VÄLINEN TULOSSOPIMUS VUODEKSI 2013 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN SEKÄ ELINTARVIKETURVALLISUUSVIRASTON VÄLINEN TULOSSOPIMUS VUODEKSI 2013 1 1. Vuosien 2013 2017 strategiset tavoitteet 1.1. Perustehtäviin vaikuttavat toimintaympäristön muutokset

Lisätiedot

Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon. Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori

Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon. Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Kansantalouden tuottavuuden kasvu - talouskasvun keskeinen

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi 2014-2020 EU:n kaikkia rahastoja koskevat strategiset tavoitteet: älykäs, kestävä

Lisätiedot

Näytteenoton dokumentoinnin ja jäljitettävyyden merkitys

Näytteenoton dokumentoinnin ja jäljitettävyyden merkitys Näytteenoton dokumentoinnin ja jäljitettävyyden merkitys Taija Rissanen, Evira Jäljitettävyys ja dokumentointi Näytteenoton syitä monia: toimijoiden valvonta ruokamyrkytysepäily, muu epäily kansallisen

Lisätiedot

Tuiri Kerttula 17.10.2012 SFS Forum. Toimintaympäristön turvallisuus markkinavalvonnan näkökulmasta

Tuiri Kerttula 17.10.2012 SFS Forum. Toimintaympäristön turvallisuus markkinavalvonnan näkökulmasta Tuiri Kerttula 17.10.2012 SFS Forum Toimintaympäristön turvallisuus markkinavalvonnan näkökulmasta TUKES ENTISTÄ LAAJEMPI TUOTEVALVONNAN KESKUS Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) aloitti toimintansa

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 STM asetti Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmän vuosille

Lisätiedot

Omavalvonta ja laadunhallintajärjestelmä. Elintarvikkeiden tarjoaminen julkisille keittiöille 16.8.12

Omavalvonta ja laadunhallintajärjestelmä. Elintarvikkeiden tarjoaminen julkisille keittiöille 16.8.12 Omavalvonta ja laadunhallintajärjestelmä Elintarvikkeiden tarjoaminen julkisille keittiöille 16.8.12 Omavalvonnan säädökset Elintarvikelain 23/2006 mukaisesti kaikilla elintarvikealan toimijoilla on oltava

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012 Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Riskiperusteinen elintarvikehuoneiston tarkastaminen. Anne Fagerlund Elintarvikehygieniayksikkö, Evira

Riskiperusteinen elintarvikehuoneiston tarkastaminen. Anne Fagerlund Elintarvikehygieniayksikkö, Evira Riskiperusteinen elintarvikehuoneiston tarkastaminen Anne Fagerlund Elintarvikehygieniayksikkö, Evira Anne Fagerlund 18.1.2012 Valvonta-asetus (EY) N:o 882/2004, 3 art. Virallisen valvonnan järjestämistä

Lisätiedot

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015 SKOL, toimintasuunnitelma 2016 Esitys hallitukselle 19.10.2015 Yhteenveto Visio 2020 Suunnittelu ja konsultointi on suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän arvostettu kilpailuetu ja osaamisen kehittämisen

Lisätiedot

Yhteistyö ohrasta olueksi -tuotantoketjussa. Silja Home Oy Panimolaboratorio-Bryggerilaboratorium Ab 22.4.2009

Yhteistyö ohrasta olueksi -tuotantoketjussa. Silja Home Oy Panimolaboratorio-Bryggerilaboratorium Ab 22.4.2009 Yhteistyö ohrasta olueksi -tuotantoketjussa Silja Home Oy Panimolaboratorio-Bryggerilaboratorium Ab 22.4.2009 Ohrasta olueksi tuotantoketjun tutkimus Tuotantoketjulla pitkäjänteinen yhteistyö Panimolaboratorio

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 12 päivänä tammikuuta 2015. 7/2015 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 12 päivänä tammikuuta 2015. 7/2015 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 12 päivänä tammikuuta 2015 7/2015 Valtioneuvoston asetus täydentävien ehtojen lakisääteisistä hoitovaatimuksista sekä niiden ja hyvän maatalouden ja ympäristön

Lisätiedot

SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY. Laatujärjestelmät yrityksen toiminnan tehostajana 4.3.2015. Marika Kilpivuori ISO 9001 ISO / FSSC 22000 ISO 14001

SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY. Laatujärjestelmät yrityksen toiminnan tehostajana 4.3.2015. Marika Kilpivuori ISO 9001 ISO / FSSC 22000 ISO 14001 SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY Laatujärjestelmät yrityksen toiminnan tehostajana 4.3.2015 Marika Kilpivuori OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 BRC ISO 14001 OHSAS 18001 IFS 1 MIKSI OMAVALVONTA EI AINA

Lisätiedot

RUOKAKETJUN TOIMENPIDEOHJELMA

RUOKAKETJUN TOIMENPIDEOHJELMA ELINTARVIKEKETJUN NEUVOTTELUKUNTA 17.10.2011 1. Kuluttajan luottamus ja suomalaisen ruoan arvostus 5 2. Suomalaisen ruokaketjun kilpailukyky 6 3. Suomalaisen ruokaketjun kilpailuetu 6 Jäljitettävyys Vastuullisuus

Lisätiedot

Sisäasiainministeriön hallinnonalan tutkimusstrategia 2014-

Sisäasiainministeriön hallinnonalan tutkimusstrategia 2014- Tutkimuksen painopistealueet sisäasiainministeriön hallinnonalalla Sisäasiainministeriön hallinnonalan tutkimusstrategia 2014- Tiina Ranta-Lassila, sisäasiainministeriö Kuopio 27.9.2013 27.9.2013 Tausta

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

Dnro 4864/000/2006 ELINTARVIKETURVALLISUUSVIRASTON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2008 2011

Dnro 4864/000/2006 ELINTARVIKETURVALLISUUSVIRASTON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2008 2011 Dnro 4864/000/2006 ELINTARVIKETURVALLISUUSVIRASTON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2008 2011 Helsinki Lokakuu 2006 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto...3 1. Vuosien 2008-2011 strategiset tavoitteet...4 1.1. Perustehtäviin

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

10.4.2012 E/77/223/2012. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013

10.4.2012 E/77/223/2012. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013 E/77/223/2012 Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013 LIITEMUISTIO 1 32.20.01 Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 2011 2012 2013 toteutuma arvio arvio Henkilöstökulut

Lisätiedot

Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Sivu 1 18.2.2015

Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Sivu 1 18.2.2015 Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 18.2.2015 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin kriteerit

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin kriteerit 1. LAATUKULTTUURI JA LAADUNHALLINNAN KOKONAISUUS Laadunhallinta osana koulutuksen järjestäjän johtamisjärjestelmää toiminnan ohjausta ja toimintaa 1.1 Laadunhallinta ei kytkeydy johtamisjärjestelmään.

Lisätiedot

Tietoisku ISO 14001:n ja OHSAS 18001:n tulevista muutoksista. Tuulikki Lammi Versio1,0 2014-09-03

Tietoisku ISO 14001:n ja OHSAS 18001:n tulevista muutoksista. Tuulikki Lammi Versio1,0 2014-09-03 Tietoisku ISO 14001:n ja OHSAS 18001:n tulevista muutoksista Tuulikki Lammi Versio1,0 2014-09-03 Uutta Yhteinen rakenne Rakenne ja termit ovat harmonisoitu Uusitut ISO 14001 ja ISO 45001 tulevat olemaan

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

REACH ja ECHA - tilannekatsaus

REACH ja ECHA - tilannekatsaus REACH ja ECHA - tilannekatsaus Tukes-talvitapaaminen 2013 Jukka Malm Johtaja Euroopan kemikaalivirasto (ECHA) 13. helmikuuta 2013 1 Esityksen pääkohdat 1. REACH mitä saavutettu 5 vuodessa 2. Mitä ECHA:lla

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Riskit hallintaan ISO 31000

Riskit hallintaan ISO 31000 Riskit hallintaan ISO 31000 Riskienhallinta ja turvallisuus forum 17.10.2012 Riskienhallintajohtaja Juha Pietarinen Tilaisuus, Esittäjä Mitä on riskienhallinta? 2 Strategisten riskienhallinta Tavoitteet

Lisätiedot

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Esi- ja perusopetuksen kehittämisverkoston päätösseminaari katse kohti tulevaisuutta 11.5.2006 Tampere Veli-Matti Kanerva, kehityspäällikkö Kasvatus- ja

Lisätiedot

Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus.

Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus. Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus. Väestörekisterikeskuksen uusi strategia linjaa virastomme toimintaa uuden

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

Luottamusta lisäämässä. Toimintasuunnitelma 2014 2016

Luottamusta lisäämässä. Toimintasuunnitelma 2014 2016 Luottamusta lisäämässä Toimintasuunnitelma 2014 2016 Toimintasuunnitelma Viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskuksen visio on, että Kyberturvallisuuskeskuksesta kehittyy entistä monipuolisempia tietoturvapalveluita

Lisätiedot

Sertifiointia vuodesta 2004 - suomalaisen tuotannon vahvuutena vastuullisuus ja laatu

Sertifiointia vuodesta 2004 - suomalaisen tuotannon vahvuutena vastuullisuus ja laatu Sertifiointia vuodesta 2004 - suomalaisen tuotannon vahvuutena vastuullisuus ja laatu 1 Asiakasvaatimukset Kuluttaja ratkaisee Kuluttajan päätös perustuu tuotteen laatuun Uuden sukupolven tuotteessa koko

Lisätiedot

Quality Consulting M.Mikkola OY Mari.mikkola@qcmm.fi 050-3205088

Quality Consulting M.Mikkola OY Mari.mikkola@qcmm.fi 050-3205088 Quality Consulting M.Mikkola OY Mari.mikkola@qcmm.fi 050-3205088 Laadunhallintajärjestelmän tulisi olla organisaation strateginen päätös ISO9001 tarkoituksena ei ole edellyttää, että kaikilla laadunhallintajärjestelmillä

Lisätiedot

Tulosohjaus-hanke. Strategialähtöinen tulosohjaus ja johtaminen - STRATO

Tulosohjaus-hanke. Strategialähtöinen tulosohjaus ja johtaminen - STRATO Tavoitteena strategisempi, kevyempi, poikkihallinnollisempi ja yhtenäisempi tulosohjaus Tulosohjaus-hanke Strategialähtöinen tulosohjaus ja johtaminen - STRATO Pilotin esitys 16.10. Tulosohjauksen kehittämisen

Lisätiedot

Neuvoston päätelmät hygienia-asetusten soveltamisesta saatuja kokemuksia koskevasta komission kertomuksesta neuvostolle ja Euroopan parlamentille

Neuvoston päätelmät hygienia-asetusten soveltamisesta saatuja kokemuksia koskevasta komission kertomuksesta neuvostolle ja Euroopan parlamentille EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 3. lokakuuta 2009 (5.0) (OR. en) 4299/09 ADD AGRILEG 82 DENLEG 93 LISÄYS I/A-KOHTAA KOSKEVAAN ILMOITUKSEEN Lähettäjä: Eläinlääkintäasiantuntijoiden työryhmä (kansanterveys)

Lisätiedot

Ruokaketjuhankkeet mitä uutta luvassa. Eveliina Viitanen Maaseutuvirasto

Ruokaketjuhankkeet mitä uutta luvassa. Eveliina Viitanen Maaseutuvirasto Ruokaketjuhankkeet mitä uutta luvassa Eveliina Viitanen Maaseutuvirasto Hakuvaihe Syksyn 2014 haku 78 hakemusta, joista 47 hyväksyttyä hanketta Avustusta haettiin yhteensä yli 17 miljoonaa 1-vuotisia:

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maatilojen investointi- ja aloitustuet uudella ohjelmakaudella Sanna Koivumäki Maa- ja metsätalousministeriö, Maaseudun kehittämisyksikkö Neuvoston ja parlamentin

Lisätiedot

Liite IV 2 (5) Sisällysluettelo

Liite IV 2 (5) Sisällysluettelo Liite IV Liite IV 2 (5) Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kunnan kuluttajaturvallisuusvalvontaviranomaisen tehtävät... 3 3. Valvonnan maksullisuus... 4 4. Tarkastukset ja niiden sisältö... 4 5. Valvontakohteiden

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Edellyttääkö laatusertifikaattien hyödyntäminen lainsäädännön muutosta?

Edellyttääkö laatusertifikaattien hyödyntäminen lainsäädännön muutosta? Edellyttääkö laatusertifikaattien hyödyntäminen lainsäädännön muutosta? Laatusertifikaatit osaksi elintarvikevalvontaa? Eläinlääkintöneuvos Marjatta Rahkio Laatusertifikaattien hyödyntäminen 1. Laatusertifikaattien

Lisätiedot

Elintarviketalouden tutkimusohjelma Lähtökohdat ja tavoitteet Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Elintarviketalouden tutkimusohjelma Lähtökohdat ja tavoitteet Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Elintarviketalouden tutkimusohjelma Lähtökohdat ja tavoitteet Jari Setälä Loppuseminaari 5.3.2013 RKTL Helsinki Taustaa: Kalatalouden rakennemuutos Kotimarkkinat - Kotimaisen kalan osuus suuri - Silakka

Lisätiedot

ELINTARVIKEVALVONTASUUNNITELMAN

ELINTARVIKEVALVONTASUUNNITELMAN Liite nro: 3 KAINUUN MAAKUNTA KUNTAYHTYMÄ Ympäristöterveydenhuolto ELINTARVIKEVALVONTASUUNNITELMAN 2006 TOTEUTUMINEN 2 Hyväksytty sosiaali- ja terveyslautakunnassa 21. 3 2007 69 SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistä

Lisätiedot

Vuoden eläinlääkäri 2013 Riitta Maijala, 14.5.2013

Vuoden eläinlääkäri 2013 Riitta Maijala, 14.5.2013 Työtä yhdessä ihmisten ja eläinten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi Riitta Maijala Aluksi oli kestomakkara Raaka-aineet Heräteviljelmä Happamuus Biogeenisten amiinien määrä kestomakkaroissa Lämpötila

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot