Dnro Evira/7583/0000/2012 ELINTARVIKETURVALLISUUSVIRASTO EVIRAN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Dnro Evira/7583/0000/2012 ELINTARVIKETURVALLISUUSVIRASTO EVIRAN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2014 2017"

Transkriptio

1 Dnro Evira/7583/0000/2012 ELINTARVIKETURVALLISUUSVIRASTO EVIRAN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA Helsinki Lokakuu 2012

2 ELINTARVIKETURVALLISUUSVIRASTO EVIRAN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO Vuosien strategiset tavoitteet Perustehtäviin vaikuttavat toimintaympäristön muutostrendit Vaikuttaminen toimialan vaikuttavuustavoitteisiin ja toimenpiteet niiden saavuttamiseksi Toiminnalliset linjaukset Vuosien tulostavoitteet Koko virastoa koskevat toiminnalliset tavoitteet a) Ydinprosessien tavoitteet ja toimenpiteet b) Toiminnallinen tehokkuus sekä sen kehitys c) Tuotokset ja laadunhallinta sekä niiden kehitys d) Henkisten voimavarojen hallinta sekä niiden kehitys Keskeiset kehittämishankkeet ja -tavoitteet sekä investointihankkeet Siirtomenojen vaikuttavuustavoitteet Maa- ja metsätalousministeriön kannanottoa edellyttävät ehdotukset Toiminnan rahoitus EI-JULKISET LIITTEET Liite 1 Kehyslomakkeet Liite 2 VM:n edellyttämät tietojärjestelmien kehittämishankkeet - PL30 MMM TTS ELITE - PL30 MMM TTS ELÄINTIETOJÄRJESTELMÄ - PL30 MMM TTS KUTI Liite 3 Elintarviketurvallisuusviraston tuottavuustoimenpiteet v Liite 4 Eviran htv:t maakunnittain Liite 5 Ehdotus kehyksessä huomioitaviksi uusiksi tehtäviksi

3

4 1. Vuosien strategiset tavoitteet 1.1. Perustehtäviin vaikuttavat toimintaympäristön muutostrendit Koko elintarvikeketjun osalta toimintaympäristöön vaikuttavat muutostekijät on esitetty monivuotisessa kansallisessa valvontasuunnitelmassa (VASU). Kansainvälisen kaupan, väestön ja ilmastonmuutosten vaikutukset Globaali kauppa ja ilmastonmuutos lisäävät ja tuovat uusia riskejä Eviran toimialalle. Lisääntyvän ja vapautuvan kansainvälisen kaupan riskit liittyvät volyymien kasvun lisäksi eläinten, tuotteiden ja tavaroiden uusiin alkuperämaihin, uusiin kasvilajeihin sekä elintarvikkeisiin tai niihin raaka-aineisiin, joilla voi olla useita alkuperämaita. Elintarvikkeiden ja niiden raaka-aineiden kansainvälistymisen seurauksena voi syntyä laajoja, useihin maihin ulottuvia ruokamyrkytysepidemioita, joiden selvittäminen vaatii hyvää kansainvälistä koordinaatiokykyä ja epidemiologista osaamista. Kansainvälistyminen asettaa merkittäviä haasteita myös elintarvikeketjun rikollisuuden ehkäisemiselle. Globaali kauppa lisää tarvetta tuonti- ja vientivalvontaan ja muuhun viranomaistoimintaan. Ilmaston lämpeneminen lisää eläintautien, kasvintuhoojien sekä zoonoosien (eläinten ja ihmisten välillä leviävät taudit) leviämisen riskiä. Hyönteisvälitteisten tautien sekä tuholaisten arvioidaan lisääntyvän Pohjois-Euroopassa. Muutokset maankäytössä ja luonnonvaraisten eläinten populaatioissa voivat myös edistää eläintautien ja kasvintuhoojien leviämistä. Suomalainen väestö ikääntyy ja väestöpohja kansainvälistyy. Ikääntyminen ja kansainvälistyminen lisäävät tiettyjen elintarvikevälitteisen taudinaiheuttajien merkitystä. Kansainvälistyminen muuttaa ruokailutottumuksia ja tapoja ja tuo mukanaan myös uusia eläintenpitokulttuureja. Ihmisten matkustaminen lisääntyy, mikä lisää osaltaan riskiä uusien eläintautien ja kasvintuhoojien kulkeutumisesta Suomeen. Ruoan tuotanto kuluttaa luonnonresursseja. Tulevaisuudessa maailman kasvava väestö tarvitsee enemmän ruokaa. Maapallon väestön on arvioitu kasvavan kahdella miljardilla vuoteen 2050 mennessä. Yhä suurempi osa väestöstä nousee köyhyydestä keskiluokkaan, mikä lisää kulutusta maailmanlaajuisesti. Samanaikaisesti syntyy ruokajätettä huomattavia määriä kotitalouksissa, kaupan jakeluportaassa ja elintarviketeollisuudessa. Jätteiden määrän vähentäminen säästää luonnonresursseja ja hillitsee ilmastonmuutosta. Elintarviketuotannon rakenne ja kuluttajien asenteet Ruokaa voidaan valmistaa lähellä tuotetuista raaka-aineista, mutta samanaikaisesti elintarvikkeiden tuotantoketjut voivat olla moniulotteisia. Elintarvike voi koostua eri maista tuotetuista raaka-aineista ja elintarvikkeen prosessointiketju voi ulottua useaan maahan. Eri mantereille ulottuvan elintarviketuotantoketjun elintarviketurvallisuuteen ja ravitsemuksellisuuteen liittyvä riskienhallinta on haasteellisempi kuin yksinkertaisen ja lyhyen elintarviketuotantoketjun hallinta. Hyvä jäljitettävyys on tärkeää. Lähiruoan ja luomuruoan kulutus kasvaa. Luomuruoan kotimainen tuotanto lisääntyy ja lisäksi luomuruokaa tuodaan Suomeen

5 Kuluttajat arvostavat elintarvikkeiden turvallisuutta ja elintarvikeketjun luotettavuutta. Kuluttajan kannalta on tärkeää, ettei häntä harhauteta ja että tiedot elintarvikkeesta ovat totuudenmukaisia. Elintarvikkeiden turvallisuuden perustana ovat puhtaat raaka-aineet, hyvä hygienia, kemiallisten ja mikrobiologisten vaarojen hallinta ja korkea ammattitaito. Kuluttajan luottamusta lisää luotettava, puolueeton ja avoin valvonta. Osa kuluttajista haluaa kuluttaa omien arvojensa mukaisia tuotteita ja elintarviketeollisuus on kehittämässä omia vastuullisuusjärjestelmiä huomioiden eri kuluttajatyyppien tarpeita. Elintarvikkeet, niiden tuotanto, alkuperä ja valvonta samoin kuin eläinten hyvinvointi ja kasvinterveys kiinnostavat kuluttajia. Luotettavan tiedon tarve kasvaa julkisen keskustelun myötä. Kuluttajat odottavat verkkoviestinnältä laaja-alaista informaatiota ja toisaalta nopeaa tiedonvälitystä erityistilanteissa. Uudet yhteisölliset viestintämuodot haastavat perinteisiä viestintäkanavia, mikä kannustaa viranomaisia uudenlaiseen viestintään ja vuorovaikutukseen. Sidosryhmäyhteistyön ja viestinnän merkitys lisääntyy. Maatalouspolitiikka ja maatalouden rakennemuutos EU:n yhteisen maatalouspolitiikan seuraavalla ohjelmakaudella 2014 alkaen markkinat ohjaavat entistä enemmän sitä, mitä maataloustuotteita ja elintarvikkeita tuotetaan. Maatalouspolitiikalla pyritään varmistamaan elintarvikkeiden turvallisuuteen, tuotannon ympäristövaikutuksiin ja eettisyyteen liittyvien tekijöiden yhdenmukaisuus yhteiskunnan ja kansalaisten odotusten kanssa. Maataloustuotteiden ja tuotantopanosten hintavaihtelut markkinoilla voivat muuttaa nopeasti eri tuotantosuuntien kannattavuutta. Osalla eläintiloista on kannattavuusongelmia. Maatilojen määrä vähenee, keskimääräinen tilakoko kasvaa ja yksittäisiä huomattavan suuria tiloja perustetaan. Tilojen erikoistuminen tiettyyn tuotantovaiheeseen lisääntyy ja alueellista keskittymistä tapahtuu, mikä lisää haasteita eläintautien hallinnalle ja eläinten hyvinvoinnille. Valtionhallinnon linjaukset Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan toimintaa kehitetään hallitusohjelman sekä muiden valtionhallinnon kehittämistä koskevien yleisten strategioiden ja kehittämishankkeiden mukaisesti. Maailmantalouden ja euroalueen tilanne on epävarma. On odotettavissa, että valtiontalouden tulevaisuudennäkymät vaativat julkisen sektorin toimijoilta entistä enemmän strategisten valintojen tekemistä. Valtion konsernitason linjaukset vaikuttavat suunnittelukaudella henkilöstö-, talousja tietohallinnossa. Muutokset tulevat näkymään viraston jokaisen työntekijän arkipäivässä. Kieku-tietojärjestelmähanke kehittää edelleen talous- ja henkilöstöhallintoa ja mahdollistaa samalla myös Palkeet - palvelukeskuksen asiakkuuden laajennuksen. Valtion IT-palvelukeskus (VIP) luo perustaa tietohallinnossa koko valtion yhteisille palveluratkaisuille. Toimintaympäristöön vaikuttavat myös ympäristöterveydenhuollon seutukunnallisten yksiköiden kehittyminen ja ratkaisut kuntauudistuksessa. Samassa yhteydessä arvioidaan myös valtion ja kuntien välistä työnjakoa

6 Tutkimus ja riskinarviointi Tieteellisen tutkimuksen alueella kilpailu tutkimusrahoituksesta kiristyy. Verkottumisen merkitys kasvaa, mikä näkyy sekä tutkija- että laiteyhteistyössä. Yhteistyötä tehdään yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa tutkimuksen eri alueilla. Evirassa tehtävään tieteelliseen tutkimukseen voivat vaikuttaa sekä mahdolliset rakenteelliset muutokset sektoritutkimuksen alueella että luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymän edelleen kehittäminen. Riskinarviointiin perustuvan uuden tiedon tarve kasvaa elintarvikesektorin ongelmien monimuotoisuuden, riskielintarvikkeiden ja uusien kasvi- ja eläintautien maahantulon vaikutusten arvioinnissa. Tautitilanteiden arviot ja valvonta tehostuvat ja kohdentuvat riskinarviointien avulla. Uusien tautien maahantulon riskinarvioinneilla edistetään toimenpiteitä suomalaista tuotantoa uhkaavien vaarojen torjunnassa. Koko elintarvikeketjussa arvioidaan eläin- ja kasvintautien sekä elintarvikkeiden mikrobiologista ja kemiallista turvallisuutta. Kustannus- sekä riski-hyötyarvioinnit ovat yhteiskunnallisen päätöksenteon perusteena. Elintarviketurvallisuus Elintarvikelain muutos ( ) velvoittaa viranomaisia julkaisemaan valvonnan tuloksia Eviran määräämällä tavalla. Evira käynnistää valvontatietojen julkistusjärjestelmän vaiheittain. Vähittäismyymälöiden ja ravintoloiden osalta valvontatietojen julkistamisjärjestelmä Oiva otetaan käyttöön Oiva lisää valvonnan vaikuttavuutta ja avoimuutta sekä yhtenäistää valvontaa. Evira tukee julkistusjärjestelmän käyttöönottoa ohjeistuksen, koulutuksen, viestinnän ja auditointien avulla. Terveysvalvonnan johtajat vastaavat Oivan käyttöönotosta omassa valvontayksikössään. Elintarvikelain muutoksen yhteydessä siirtyi pienteurastamoiden ja riistankäsittelylaitosten lihantarkastus sekä näiden yhteydessä olevien laitosten valvonta kunnilta Eviralle. Laitosvalvonta on käynnistetty 2012 ja jatkossa pienteurastamoiden ja niiden yhteydessä olevien laitosten valvontaa suoritetaan riskiperusteisesti. Kunnalliset ympäristöterveydenhuollonyksiköt järjestäytyvät suurempiin yhteistoiminta-alueisiin mennessä. Yksiköiden määrän väheneminen mahdollistaa alueilla paremman erikoistumisen ja lisää valvonnan yhdenmukaisuutta terveysvalvonnanjohtajien koordinaation avulla. Uusi elintarviketurvallisuusselonteko valmistuu 2013 ja siinä esitettyihin tavoitteisiin vastataan. Lisäksi otetaan huomioon ruokapoliittisen selonteon ja hallitusohjelman tavoitteet. Kemiallisella elintarviketurvallisuuden sektorilla tehdään vieraiden aineiden kokonaissaantiarvioita, seurataan Itämeren kalojen vierasainepitoisuuksia, analysoidaan elintarvikkeissa olevia vieraita aineita, tehdään ruoan ravitsemuksellisia analyysejä ja kiinnitetään huomiota lisäaineiden turvallisuuteen

7 Zoonoosien vastustamisessa toteutetaan uutta zoonoosistrategiaa. Vastustamisessa toimet keskitetään kansallisesti keskeisiksi tunnistettuihin zoonooseihin. Riskinhallintamenetelmiä kehitetään. Painopistealueina on tunnistaa tuontielintarvikkeisiin, uusiin elintarvikkeisiin ja teknologioihin sekä lähiruokaan liittyviä mikrobiologisia riskejä ja kehittää niihin liittyvien riskien hallintatoimia. Kansallisella ruokamyrkytyksiin liittyvällä selvitystyöllä pyritään ennaltaehkäisemään ruokamyrkytysepidemioita. Luomu- ja lähiruoan osuuden kasvattaminen sekä erikoistuotteiden jalostuksen ja viennin lisääminen lisäävät luomu- sekä vientivalvonnan tarvetta. Evira toimii kansallisena vertailulaboratoriona. Toiminnan tavoitteena on laboratorioiden tutkimustuloksien luotettavuus ja vertailukelpoisuus sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Lisäksi Evira ohjaa virallisia näytteitä tutkivia laboratorioita tutkimus ja näytteenottomenetelmiin, vertailumittauksiin sekä muissa laadunvarmistusasioihin liittyvissä kysymyksissä. Eläinten terveys ja hyvinvointi Eläintautien ennaltaehkäisyä ja niihin varautumista joudutaan jatkuvasti kehittämään erityisesti sellaisten eläintautien tai zoonoosien varalta, joiden riski on lisääntynyt. Tällaisia tauteja ovat mm. afrikkalainen sikarutto ja raivotauti, jotka leviävät hallitsemattomasti Venäjällä. Sikojen PRRS- taudin riski on kasvanut sikojen tuonnin käynnistyttyä Tanskasta. Myös kaloja kuljetetaan aiempaa enemmän laitoksesta toiseen, mikä on lisännyt kalatautien leviämisriskiä maan eri osien välillä. Tehokas tautien torjunta edellyttää ajantasaisia ja kattavia valmiussuunnitelmia sekä yhä parempaa yhteistyötä elinkeinon ja viranomaisten välillä. TSE-tautien vastustamiseksi luotuja järjestelmiä arvioidaan suunnittelukauden aikana edelleen. Eläinperäisen valkuaisen osittaista käyttökiellon purkua koskeva päätös hyväksyttiin heinäkuussa 2012, ja se tulee sallimaan sikojen ja siipikarjan käsitellyn valkuaisen käytön vesiviljelyeläinten rehussa. Käsitellyn valkuaisen käytön osittainen vapauttaminen edellyttää lisäpanostuksia valvontaan ja diagnostiikkaan. Myös BSE:n testausohjelma tulee muuttumaan ja tutkittavien näytteiden määrä todennäköisesti vähenemään. Komissio on antamassa syksyllä 2012 ehdotusta EU:n eläinten terveyttä koskevan lainsäädännön kokonaisuudistuksesta. Ehdotus on osa laajempaa lainsäädäntöpakettia, jonka muita osia ovat valvonta-asetuksen (882/2004) uudistaminen ja kasvinterveyden sekä kasvien lisäysaineistojen säädösten kokonaisuudistus. Vuoden 2013 alussa tulee kansallisesti voimaan myös uusi eläintautilaki, jos eduskunta hyväksyy sen syksyllä EU:n eläinten terveyttä koskevan lain valmistelussa ja kansallisessa eläintautilain uudistuksessa tullaan painopistettä siirtämään entistä enemmän kriisinhallinnasta tautien ennaltaehkäisyyn. Eläintautilakiuudistus tuo Eviralle jonkin verran lisää tehtäviä, mutta selkeyttää viranomaisten välistä yhteistyötä ja toimintavaltuuksia sekä tuo viranomaisille lisää hallinnollisia pakkokeinoja eläintautilain toimeenpanon tehostamiseksi

8 Eläinten hyvinvointi tulee lähitulevaisuudessa olemaan merkittävä kilpailutekijä elintarviketuotannossa ja -kaupassa. Kuluttajat haluavat lisää tietoa eläinten pitoolosuhteista ja niiden mahdollisuuksista toteuttaa lajille ominaista käyttäytymistä. Eurooppalaisen Welfare Quality -hankkeen soveltaminen käytäntöön etenee ja sen avulla pyritään löytämään entistä parempia keinoja mitata eläinten todellista hyvinvointia tiloilla. Komission keväällä 2012 julkaisema eläinten hyvinvointistrategia tulee luomaan entistä yhtenäisemmät puitteet eläinten hyvinvoinnille. Suunnittelukaudella toteutunee myös kansallinen eläinsuojelulain kokonaisuudistus, jota koskeva työ on jo aloitettu. Mikrobilääkkeiden käyttö eläinten lääkinnässä ja karjanomistajien suorittama eläinten lääkitseminen tulevat todennäköisesti lisääntymään, jos tautitilanne heikkenee. Mikrobilääkeresistenssin seuranta ja hallinta ovat välttämättömiä, sillä moniresistenttejä bakteereja on todettu myös eläimissä. Internetin kautta tai muuten laittomasti maahan tuotujen eläinlääkkeiden riski kasvaa. Elinkeinon käyttämät ulkomaiset konsultti- ja laboratoriopalvelut tulevat todennäköisesti lisääntymään. Lääkkeiden hallittu käyttö pysyy kansallisena prioriteettina eläinlääkinnällisten syiden lisäksi kansanterveyden ja elintarviketurvallisuuden näkökulmasta. Eläinten lääkitsemistä koskevaa lainsäädäntöä uudistetaan vuonna 2013 ja sen toimeenpanoa mikrobilääkeresistenssin torjumiseksi ja lääkkeiden käytön tehokkaammaksi valvomiseksi toimeenpannaan suunnittelukaudella. Kasvintuotannon edellytykset ja kasvinterveys Elintarvikkeiden ja niiden raaka-aineiden maailmanmarkkinoiden kehittyminen ja muutokset ohjaavat maatalous- ja elintarviketuotantoa. Nopeat ja suuretkin hintavaihtelut ovat todennäköisesti pysyvä ilmiö. Maataloustuotteiden ja tuotantopanosten hinnat vaikuttavat tuotannon kannattavuuteen ja siten myös vaatimustenmukaisten ja turvallisiksi todettujen rehujen, lannoitteiden ja lisäysaineistojen kysyntään ja käyttöön. Kannattavuuden heikentyessä riski elintarvikkeiden turvallisuudelle ja ympäristölle arveluttavien tuotantopanosten markkinointiin ja käyttöön kasvaa. Ilmastonmuutoksen arvioidaan osin jopa parantavan suomalaisen maa- ja elintarviketalouden edellytyksiä ja kestävyyttä, jos kasvukausi pitenee ja viljelykasvien sadot kasvavat. Kasvintuotannon hyötyjen toteutuminen edellyttää, että lisääntyvät kasvinterveysriskit hallitaan. Muuttuneisiin kasvuolosuhteisiin sopeutuvien kasvilajikkeiden jalostamiseen panostetaan, ja sitä tuetaan nykyisten geenivarojen säilyttämisellä. Maataloustuotannon ympäristövaikutuksiin, kuten ravinteiden kierrätykseen, kiinnitetään enemmän huomiota. Bioenergian tuotanto kasvaa. Yhdyskuntajätteen sekä elintarvikeketjussa syntyvien sivutuotteiden hyötykäyttö lisääntyvät, minkä seurauksena kehitetään uusia peltokäyttöön tarjottavia lannoite- ja maanparannusvalmisteita. Uudet, markkinoille saatettavat lannoitevalmisteet lisäävät valvonnan tarvetta sekä edellyttävät toimijoiden tietämyksen lisäämistä lannoitekäytön mahdollisuuksista. Suunnittelukaudella maa-, metsä- ja puutarhatalouden lisäysaineistojen ja kasvinterveyden val

9 vontaan vaikuttavat EU:ssa valmisteilla olevat yhteisötason strategiset linjaukset ja niiden pohjalta uudistuva sääntely. Kasvintuotannon toimijoiden oma vastuu toiminnan ja tuotteiden vaatimuksenmukaisuudesta kasvaa. Omavalvontajärjestelmien kehittäminen ja soveltaminen laajenee uusille valvontasektoreille Toimialan vaikuttavuustavoitteet ja toimenpiteet niiden saavuttamiseksi Toimialan vaikuttavuustavoitteet Eviran tavoitteena on turvata ihmisten, eläinten ja kasvien terveyttä sekä ympäristöä, vähentää kuluttajiin kohdistuvia elintarvikeriskejä ja parantaa eläinten hyvinvointia. Tavoitteet saavutetaan, kun - eläinten ja kasvien terveys sekä maatalouden tuotantopanosten turvallisuus ja laatu säilyy edelleen hyvänä, - eläinten hyvinvoinnin korkeata tasoa ylläpidetään ja parannetaan, - elintarvikevälitteiset ja eläinten ja ihmisten välillä leviävät tautitapaukset vähenevät ja vieraiden aineiden esiintyminen elintarvikkeissa pysyy nykyisellä hyvällä tasolla, ja - alkuperä- ja tuotantotapamerkinnät ovat luotettavia ja kuluttajien tiedonsaanti elintarvikkeista ja niiden ominaisuuksista paranee. Toimialan tavoitteiden saavuttamiseksi Evira - johtaa ja kehittää elintarviketurvallisuuden, eläinten terveyden ja hyvinvoinnin sekä kasvinterveyden viranomaisten vastuulla olevaa riskinhallintaa alue- ja paikallistasoilla ja valvoo omalla toimialallaan, - rakentaa elintarviketurvallisuutta varmistavia järjestelmiä yhdessä tuottajien ja elintarviketeollisuuden ja elintarvikekaupan kanssa, - ylläpitää ja kehittää oman alansa laboratoriotoimintaa, - suorittaa tieteellistä tutkimusta ja riskinarviointeja ja - vastaa riskiviestinnästä viranomaisten, kuluttajien ja elintarvikealan toimijoiden välillä. Evira ottaa suunnittelukaudella huomioon kansallisen ruokastrategian, elintarviketurvallisuusselonteon, zoonoosistrategian ja ruokapoliittisen selonteon sekä hallitusohjelmassa esitetyt linjaukset ja Eviralle osoitetut painopistealueet. Toimenpiteet vaikuttavuustavoitteiden saavuttamiseksi: Elintarvikkeiden turvallisuuden ja laadun hallinnasta vastaa yrittäjä. Viranomaisvalvonnalla varmistetaan toimijoiden omavalvontaa ja laadunhallintaa. Lisäksi Evira ohjeistaa ja neuvoo muita valvontaviranomaisia. Valvontaa kohdennetaan riskiperusteisesti ja valvonnan avoimuutta lisätään. Kuluttaja tarvitsee ja haluaa tietoa tuotteista, niiden alkuperästä ja koko tuotantoketjun toiminnasta pystyäkseen tekemään omia valintoja. Evira edistää kuluttajien va

10 linnanmahdollisuuksia, varmistaa, etteivät markkinoilla olevat elintarvikkeet johda kuluttajaa harhaan, antaa riittävästi tietoa tuotteista, tuotantoketjun toiminnasta ja valvonnasta sekä parantaa elintarvikkeita koskevaa kriisivalmiutta yhdessä toimialan viranomaisten ja elintarvikeketjun muiden toimijoiden kanssa. Eviran verkkosivut palvelevat kuluttajien tarpeita ja valvonnan avoimuutta lisätään mm. antamalla kuluttajille selkeää ja ymmärrettävää tietoa valvonnan tuloksista. Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin korkean tason ylläpitämisessä ja parantamisessa keskeisellä sijalla ovat Eviran ja elinkeinon yhteisesti rakentamat kansalliset eläinten terveydenhuoltojärjestelmät, joiden kattavuutta ja toimivuutta ongelmien ennaltaehkäisyssä ja varhaisessa havaitsemisessa pyritään tulevalla kaudella edelleen kehittämään. Vapaaehtoisuuteen perustuvat laatujärjestelmät tukevat viranomaisvalvontaa, jolla varmistetaan lakisääteisten vaatimusten toteutuminen. Valtakunnallisella eläinlääkintähuolto-ohjelmalla ohjataan alue- ja paikallistason viranomaisia suunnitelmallisempaan valvontaan ja kuntia riittävien ja laadukkaiden eläinlääkäripalvelujen järjestämiseen. Keskus-, alue- ja paikallisviranomaisten välistä työnjakoa on myös tarpeen tarkastella suunnittelukaudella vaikuttavuuden ja tarkoituksenmukaisen työnjaon varmistamiseksi. Eläinten hyvinvoinnin valvonnan yhtenäistämistä jatketaan eläinlajikohtaisten toimenpideohjelmien, koulutuksen sekä eläinlääkintähuoltolakiuudistuksen mukanaan tuomien henkilöresurssien avulla. Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvontatietojärjestelmä (ELITE) uudistetaan vastaamaan paremmin valvonnan tarpeita ja se saataneen koko valvontaketjun käyttöön, kuntaviranomaiset mukaan lukien, jo TTS-kauden puolivälissä. Kasvinterveyden valvonnalla varmistetaan maa-, metsä- ja puutarhatalouden kilpailukykyä ja luonnon monimuotoisuuden säilymistä estämällä vaarallisten kasvintuhoojien pysyvä asettuminen Suomeen. Kansainvälinen yhteistyö ja verkostoituminen ovat tärkeitä ennakoitaessa nousevia uhkia. Tehokkaan valvonnan varmistamiseksi Evira huolehtii kasvintarkastajien kouluttamisesta ammattitaidon ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Elinkeinonharjoittajien omaa vastuuta säädösten vaatimusten tuntemisesta ja niiden mukaisesta toiminnasta vahvistetaan. Vastaavasti valvonnan tulee entistä paremmin tuntea toimijoiden prosessit ja niissä tapahtuvat muutokset, joilla voi olla vaikutusta kasvinterveystilanteen kehittymiseen. Uusien kasvintuhoojien saapumiseen varaudutaan laatimalla valmius- ja varosuunnitelmia. Tässä työssä käytetään apuna kasvinterveyden riskinarvioinnin tuottamaa tietoa tuhoojien aiheuttaman uhan merkittävyydestä. Maatalouden tuotantopanosten turvallisuus elintarvikkeille ja ympäristölle varmistetaan toiminnan ja tuotteiden hyväksymis- ja varmennusmenettelyillä sekä markkinoilla olevien tuotteiden laadun ja käytön valvonnalla. Sivutuotteiden, tuhkien ja yhteiskuntajätteiden uusiokäyttöä maanparannus- ja lannoitekäytössä Evira voi osaltaan edistää huolehtimalla tarkoituksenmukaisen valvonnan järjestämisestä. ELY-keskusten toimintaedellytyksiä kasvintuotannon eri sektoreiden valvonnoissa tuetaan aktiivisen ohjauksen ja koulutuksen keinoin. Operatiivisessa ohjauksessa hyödynnetään Eviranet-verkkoa. Myös kasvintuotannossa keskus-, alue-, ja paikallisviranomaisten työnjakoa on suunnittelukaudella tarkasteltava tehokkaan työnjaon ja vaikuttavuuden varmistamiseksi

11 Eläinten ja kasvien terveyden säilyminen hyvänä varmistetaan ennakoimalla riskit, kohdentamalla tieteellinen tutkimus ja riskinarviointi oikein, suorittamalla eläintautien ja kasvintuhoojien seurantaa ja valvontaa, viestimällä riskeistä ja valvonnasta aktiivisesti toimijoille ja kuluttajille, päivittämällä säännöllisesti varo- ja valmiussuunnitelmat ja järjestämällä valmiusharjoituksia. Huomiota kiinnitetään erityisesti helposti leviäviin ja vaarallisiin eläintauteihin ja kasvintuhoojiin sekä sellaisiin zoonooseihin, joita ei maassamme esiinny. Seuranta- ja kartoitusohjelmia kehitetään havaitsemaan uudet taudit yhä herkemmin, mutta kustannustehokkaasti. Yhteistyötä Venäjän ja Baltian maiden kanssa tiivistetään erityisesti raivotaudin ja afrikkalaisen sikaruton ennaltaehkäisyssä ja torjunnassa, mutta myös muiden eläintautien sekä elintarviketurvallisuuden osalta. Elintarvikeketjun riski- ja kriisitilanteisiin varaudutaan suunnittelemalla toiminta ja viestintä koko ketjun kattavaksi. Eläintauti- ja kasvintuhoojariskien hallitsemiseksi ja elintarvikeketjun turvallisuuden varmistamiseksi tarvitaan ajantasaisia laboratorioanalyysimenetelmiä sekä riittävät valmiudet diagnosoida nopeasti ja luotettavasti maassamme uudet taudit ja tuholaiset. Käytettävien analyysimenetelmien korkea taso ja luotettavuus joudutaan yhä useammin osoittamaan akkreditoinnin avulla, mikä tulee viemään resursseja lähivuosina. Myös vertailulaboratoriotoimintaa kehitetään uuden eläintautilain vaatimusten mukaisesti. Laboratoriovalmiuksien ylläpitämiseen ja kehittämiseen tarvitaan kansainvälistä yhteistyötä menetelmien ja standardien kehittämisessä. Elintarvikevälitteisten ja eläinten ja ihmisten välillä leviävien tautien esiintymistä vähennetään ohjaamalla toimijoita ja jakamalla kuluttajille aktiivisesti tietoa elintarvikkeiden valmistusprosessiin, säilytykseen ja käsittelyyn liittyvistä riskeistä sekä kehittämällä ruokamyrkytysten aiheuttajien tunnistus- ja ruokamyrkytysepidemioiden selvitysjärjestelmiä yhteistyössä terveysviranomaisten kanssa. Vieraiden ja haitallisten aineiden esiintymistä elintarvikkeissa ehkäistään toimijoiden ohjauksella ja riittävällä valvonnalla. Tehdään ruokamyrkytyksiä aiheuttavien mikrobien analytiikkaa sekä kehitetään diagnostisia menetelmiä. Erityisesti keskitytään diagnostiikan tekemiseen siten, että tuloksia voidaan käyttää epidemioiden selvityksissä yhdessä muiden viranomaisten kanssa. Elintarvikeketjussa esiintyvien bakteerien antibioottiresistenssiä seurataan sovitun ohjelman mukaisesti. Ympäristökontaminantteja ja vieraita aineita analysoidaan elintarvikeketjusta vierasainevalvontaohjelman mukaisesti. Kolmansista maista EU-alueelle tuotavien eläinten ja tuotteiden tuontivalvontaa kohdennetaan riskiperusteisesti, jotta voidaan vastata kansainvälisen kaupan muutoksiin. Elintarvikkeiden ensisaapumisvalvonnassa kiinnitetään erityistä huomiota salmonellalisävakuuksien täyttymisen varmistamiseen. Jäljitettävyys on tärkeää koko elintarviketuotantoketjussa ja sen toimivuuden varmistaminen yksi valvonnan painopisteistä. Jäljitettävyyden parantamiseksi edellytetään toimijoilta jäljitettävyyssuunnitelmaa osana omavalvontaa, sisällytetään jäljitettävyyden valvonta keskeisiin valvontaprojekteihin sekä kehitetään eläinlääkinnällisten rajatarkastusasemien ja TRACES- ohjelman toimintaa. Toimivalla ja kattavalla eläinten rekisteröinti- ja merkitsemisjärjestelmällä varmistetaan eläintuotannon jäljitettävyys ja tehostetaan sitä kautta eläintautien ennaltaehkäisyä ja tautitapausten selvittämistä. Alkuperä- ja tuotantotapamerkintöjen luotettavuuden var

12 mistamiseksi osallistutaan valtakunnalliseen valmisteluun, jatketaan elintarvikkeiden pakkausmerkinnöissä ja muussa markkinoinnissa annettujen tietojen vaatimustenmukaisuuden valvontaa ml. ravitsemus- ja terveysväitteet. Evira vaikuttaa ympäristönsuojelutavoitteisiin mm. maatalouden tuotantopanosten ennakollisilla hyväksymismenettelyillä sekä laadun ja käytön valvonnalla, muuntogeenisten tuotteiden valvonnalla, eläinten ja eläinperäisten sivutuotteidenkäsittelyn valvonnalla eläintuotannossa ja teurastamotoiminnassa sekä kaupan jätteiden käsittelyn valvonnalla elintarvikevalvonnassa. Kasvinterveyden ja kasvien lisäysaineistojen laadun valvonta vähentää kasvinsuojeluaineiden käytön tarvetta. Lannoite- ja maanparannusaineiden valvonnassa otetaan huomioon bio- ja yhdyskuntajätteiden, teollisuuden sivutuotteiden sekä eläimistä saatavien sivutuotteiden hyötykäytön lisääntyminen. Vuoden 2012 kuluessa valmistuva sivutuotevalvontaa koskeva strategia tulee selkeyttämään eri viranomaisten vastuita sivutuotevalvonnassa. Sivutuotevalvontaa kehitetään edelleen myös vuonna 2011 toteutetun FVO:n tarkastusmatkan suositusten pohjalta ja valvontajärjestelmä tullaan arvioimaan vuonna 2014 uudestaan FVO:n toimesta. Koko elintarvikeketjun osalta toimenpiteet vaikuttavuustavoitteiden saavuttamiseksi on esitetty monivuotisessa kansallisessa valvontasuunnitelmassa (VASU) Toiminnalliset linjaukset Koko elintarvikeketjun osalta toiminnalliset linjaukset on esitetty monivuotisessa kansallisessa valvontasuunnitelmassa (VASU). Eviran toiminnalliset linjaukset on esitetty Eviran strategiassa ja sen alastrategioissa. Eviran strategia uudistetaan v alusta lukien syksyllä 2012 käynnistetyn strategiatyön pohjalta. Toiminta-ajatus Evira varmistaa tutkimuksella ja valvonnalla elintarvikkeiden turvallisuutta ja laatua sekä kasvien ja eläinten terveyttä. Visio Olemme asiakaslähtöinen, laajasti arvostettu tutkimuksen ja valvonnan edelläkävijä ja vaikuttaja. Arvot Arvomme ovat asiantuntijuus, palveluhenkisyys, eettisyys ja innovatiivisuus

13 Strategiset päämäärät Elintarvikkeiden turvallisuus ja laatu, eläinten terveys ja hyvinvointi sekä kasvinterveys ovat huippuluokkaa maailmassa, kun - valvonta toimii esimerkillisesti: Valvonta on koko maassa vaikuttavaa, tehokasta, yhtenäistä ja kohdistettu riskiperusteisesti. Tiedonhallinta palvelee tehokkaasti valvontaa. Muut vertaavat toimintaansa meihin. - laboratoriotoiminta kestää kansainvälisen vertailun: Käytössä ovat ajanmukaiset menetelmät sekä yhdenmukaiset ja parhaat menettelytavat. Olemme erinomaisena mallina muille. - tutkimustyö on kansallisesti ja kansainvälisesti korkeatasoista sekä verkostoitunutta: Tutkimuksemme palvelee kansallisia tarpeita. Olemme haluttu yhteistyökumppani kotimaassa ja ulkomailla. - tiedonvälitys on luotettavaa, tehokasta ja ennakoivaa: Olemme avoin ja aktiivinen viestijä. Välitämme tietoa oikea-aikaisesti ja nopeasti. Lisäämme yhteistyökumppaneidemme ja kansalaisten mahdollisuuksia vuoropuheluun ja osallistumiseen. - osaamisen korkeaa tasoa ylläpidetään ja kehitetään määrätietoisesti: Asiantuntijuutemme varmistetaan työnjaolla sekä onnistuneilla henkilövalinnoilla ja kohdennetulla koulutuksella. - toimintamme on asiakaslähtöistä ja palvelumme ovat laadukkaita: Järjestämme palvelut tehokkaasti ja taloudellisesti asiakkaidemme tarpeiden mukaisesti. Hyödynnämme uusinta tieto- ja viestintäteknologiaa tuottavuutta parantaen. Valvonnan ohjaus ja toimeenpano Eviran valvonnan tehtävänä on elintarvikkeiden turvallisuuden ja laadun, eläinten terveyden ja hyvinvoinnin sekä kasvinterveyden valvonnan, riskinhallinnan ja toimeenpanotehtävien johtaminen, ohjaaminen ja kehittäminen elintarvikkeiden valvontaketjussa sekä valvonnan suorittaminen omalla toimialallaan. Eviran toiminnassa painottuvat erityisesti valvonnan johto-, ohjaus- ja kehittämistehtävät. Eviran toimialan valvontastrategian mukaan valvonnan strategisena tavoitteena koko valvontaketjussa on, että: - valvonta toimii esimerkillisesti koko valvontaketjussa; - valvonta on koko maassa vaikuttavaa, tehokasta, yhtenäistä ja riskiperusteista; - valvonnan osaaminen on korkeaa tasoa; - valvonta on asiakaskeskeistä ja laadukasta; - valvonnan viestintä on tehokasta ja ennakoivaa; - laboratoriotoiminta ja tiedonhallinta tukevat tehokkaasti valvontaa; ja että - valvontaan luotetaan ja sitä arvostetaan. Valvonta on tehokasta, kun prosessit toimivat hyvin ja vastaavat toiminnalle asetettuihin tavoitteisiin eikä niissä ole päällekkäisyyksiä tai aukkoja, ja resurssit on kohdistettu tarkoituksenmukaisesti, säännöstenvastaisuuteen puututaan tehokkaasti ja toiminta on kustannustehokasta

14 Valvonta on yhtenäistä, kun lainsäädäntöä, ohjeistusta ja valvonnan seuraamusjärjestelmää sovelletaan yhdenmukaisesti ja tasapuolisesti, valvonta on kattavaa ja menettelytavat yhdenmukaisia koko valvontaketjussa. Valvonta on riskiperusteista, kun riskit ennakoidaan ja valvonta suunnitellaan, kohdennetaan ja toteutetaan riskitekijöiden kartoituksen perusteella huomioiden tieteellisen riskinarvioinnin ja tutkimuksen tulokset. Valvonnan osaaminen on korkeaa tasoa, kun valvontahenkilöstö on ammattitaitoista, uudistumiskykyistä, motivoitunutta ja ymmärtää valvonnan merkityksen yhteiskunnalle ja asiakkaille. Valvonta on asiakaskeskeistä ja laadukasta, kun valvonta on luotettavaa ja riippumatonta ja valvontatoimet hyvin perusteltuja ja dokumentoituja koko valvontaketjussa ja niitä auditoidaan ja kehitetään jatkuvasti asiakkaiden tarpeet ja palaute sekä valvonnan tulokset huomioiden. Valvonnan viestintä on tehokasta ja ennakoivaa, kun kuluttajat, elintarvikeketjun toimijat, valvontaviranomaiset ja muut asiakkaat saavat riittävästi tietoa tuotteista, tuotantoketjun ja tuotteiden turvallisuudesta, valvonnan toiminnasta ja lainsäädännöstä, ja tiedonvälitys on avointa, aktiivista, luotettavaa ja nopeaa ja erityistilanteisiin on varauduttu. Laboratoriotoiminta palvelee tehokkaasti valvontaa, kun valvonnalla on käytettävissään riittävät, kohtuuhintaiset ja laadukkaat laboratoriopalvelut. Tiedonhallinta tukee tehokkaasti valvontaa, kun valvonnan käytössä on tiedonhallintajärjestelmä ja tietojärjestelmäkokonaisuus, joka tukee valvonnan suunnittelua, toteuttamista ja seurantaa. Valvontaan luotetaan ja sitä arvostetaan, kun valvonta tuottaa toimialalle lisäarvoa ja asiakkaille on hyötyä valvonnan palveluista, kansalaisten luottamus toimialan viranomaisvalvontaan on korkealla tasolla ja sitä arvostetaan kansallisesti ja kansainvälisesti, ja toimialan houkuttelevuus ja työnantajakilpailukyky ovat hyvät ja arvostus näkyy toiminnan resursoinnissa ja rahoituksessa. Suunnittelukauden toimenpiteitä toiminnallisten strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi on kuvattu tarkemmin Elintarvikeketjun monivuotisessa kansallisessa valvontasuunnitelmassa , joka sisältää strategisia toimenpiteitä koskevat hankkeet vastuutahoineen ja aikatauluineen. Laboratoriotoiminta Lakisääteisesti vastustettavien helposti leviävien tarttuvien eläintautien seuranta perustuu kliinisten sairastapausten tutkimiseen laboratoriossa. Näin varmistetaan, että diagnoosi vastustettavasta taudista saadaan mahdollisimman nopeasti, jolloin taudin leviäminen Suomessa on vielä estettävissä. Eläinten hyvinvointiin ja terveydenhuoltoon liittyen tehdään laboratoriossa tautiseurantaa myös muiden kuin vastustettavien tautien varalta. Näillä tutkimuksilla saadaan tietoa elinkeinolle talou

15 dellisesti merkittävistä taudeista, bakteerien antibioottiresistenssitilanteesta sekä zoonoosien esiintymisestä. Eläintautien ja zoonoosien riskinhallintaan liittyy myös luonnonvaraisten eläinten tautitilanteen seuranta. Eläinten hyvinvoinnin varmistamiseksi tehdään taudinsyytutkimuksia (obduktiot ja muut laboratoriotutkimukset). Kasvinterveyteen liittyvissä laboratoriotutkimuksissa varmistutaan mm. vaarallisten ja vastustettavien kasvintuhoojien tunnistamisessa maa-, metsä- ja puutarhatalouden kasveista ja niistä peräisin olevista tuotteista. Modernilla analytiikalla varmistutaan myös markkinoitavien kylvösiementen ja siemenperunan laadusta ja terveydestä. Laaja-alainen viljan teknisen käyttölaadun, interventioviljan laadun ja vehnälajikkeiden leivontalaadun seuranta lisäävät sekä elinkeinon että kuluttajien tarvitsemaa tietoa edellä mainituista asioista. Elintarvikkeiden turvallisuuden varmistamiseksi ruuassa esiintyvien haitallisten kemiallisten ja mikrobiologisten ominaisuuksien laboratoriotutkimuksista on laajasti säädetty kansallisilla ja eurooppalaisilla asetuksilla. Korkealaatuisilla laboratorioanalyyseillä lisätään kuluttajien luottamusta kotimaiseen elintarviketuotantoon. Puhtaat ja turvalliset elintarvikkeet lisäävät kuluttajien hyvinvointia ja vähentävät taloudellisia tappioita. Laboratoriotoiminta kattaa Eviran toimintakentän hyvin, eikä merkittäviä uusia laboratoriotoimintoja ole nähtävissä TTS -kaudella Toimintaympäristön muutoksiin ja mm. siitä johtuviin kasvi- ja eläintautipurkausten ennakointeihin laboratoriossa on toimivat edellytykset. TTS -kaudella merkittävimmät kehittämisen kohteet laboratoriossa ovat tuotannollistaloudellisten toimintatapojen vahvistaminen aina näytteenotosta tulosten raportointiin asti. Samoin kehitetään vertailulaboratoriotoimintaa kohti tehokasta hyväksyttyjen laboratorioiden valvontaa ja ohjausta mm. ohjaamalla laboratorioiden osallistumista pätevyyskokeisiin ja seuraamalla niissä menestymistä. Laboratorioiden asiakasystävällinen neuvonta ja laatuseuranta tullaan toteuttamaan Eviranet-palvelun avulla. TTS -kaudelle ajoittuva kansainvälistymisstrategian implementointi vaikuttaa merkittävästi laboratoriotoimintaan mm. työnjakokeskusteluissa ja tulosten ja tutkijoiden vapaamman/paremman liikkumisen muodossa. Sähköisen asioinnin kehittäminen, tuotettujen tietoaineistojen yksityiskohtaisempi analysointi ja johtopäätösten tavoitteellinen toteuttaminen tuovat tarvittavaa yhteiskunnallista vaikuttavuutta toimintaan. Viranomaistoiminnan lisäksi laboratoriotoiminta on merkittävä uuden tiedon tuottaja lakivalmistelun ja päätösten teon tueksi. Sektoritutkimuksen ja sektoritutkimuksen rahoituksen uudelleenjärjestelyt tulevat omalta osaltaan uudistamaan laboratorion tutkimuspalveluja. Valvontalaboratoriotehtävät, vertailulaboratoriotoiminta ja korkeatasoinen strateginen tutkimus ovat tärkeä osa Eviran ydintehtäviä. Tieteellinen tutkimus ja riskinarviointi Eviran tieteellisessä tutkimuksessa tärkeää on sekä tutkimuksen tieteellinen taso että yhteiskunnallinen vaikuttavuus. Tutkimuksen kärkihankkeille haetaan rahoitusta kotimaasta sekä ulkomailta erityisesti EU:lta ja yhteispohjoismaisista lähteistä. Yhteyksiä ulkomaisiin ja kotimaisiin yliopistoihin ja tutkimuslaitoksiin lisätään sekä panostetaan yleensä verkostoitumiseen. Kansainvälinen vertailulaboratorioverkos

16 to on hyvä tapa verkostoitua myös kansainväliseen tieteelliseen tutkimustyöhön ja yhteishankkeisiin. Elintarviketurvallisuuden ja ravitsemustutkimuksen tieteellisessä tutkimuksessa keskitytään mikrobiologiseen ja kemialliseen elintarviketurvallisuuteen. Eläintautien tieteellisessä tutkimuksessa keskitytään Suomen kannalta tärkeiden ja taloudellisesti merkittävien tarttuvien eläintautien tutkimusalueeseen. Hyvinvointitutkimuksen perustana on Eviran eläintautitutkimus ja terveydenhuoltojärjestelmästä saadut tiedot eläinten tuotanto-olosuhteista, sairauksista ja lääkityksistä. Kasvintuotannon edellytyksiin ja kasvinterveyteen liittyvän tutkimustiedon saannin varmistamiseksi Evira toimii aktiivisesti yhteistyössä kotimaisten ja kansainvälisten tutkimusorganisaatioiden kanssa tutkimuksen kohdentamiseksi oman tehtäväalueensa kannalta tärkeisiin tutkimushankkeisiin. Evira jatkaa kasvinterveyteen liittyvää riskinarviointia. 2. Vuosien tulostavoitteet 2.1. Koko virastoa koskevat tavoitteet a) Ydinprosessien tavoitteet ja toimenpiteet Viraston ydinprosesseja koskevat tavoitteet ja toimenpiteet on esitetty monivuotisessa kansallisessa valvontasuunnitelmassa (VASU). b) Toiminnallinen tehokkuus sekä sen kehitys Eviran toiminnan ja tehtävien järjestämisessä vahvistetaan alueellisia toimintoja ja toimipaikkoja ja hyödynnetään niiden tarjoamia mahdollisuuksia toimintojen johtamisessa sekä tehtävien ja henkilöstön sijoittumisessa. Johtamisessa ja henkilöstöpolitiikassa painotetaan myös alueellisten toimipaikkojen ja toimintojen erityispiirteitä ja tarpeita. Kehyskaudella valtiontalouden kehitys heijastuu viraston käytettävissä oleviin määrärahoihin. Tämä näkyy vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman mukaisina sekä muina määrärahavähennyksinä. Lisäksi viraston menokehityksessä tapahtuvat rakenteelliset lisäykset jätetään VES-korotuksia lukuun ottamatta huomioimatta. Määräraha- ja htv-kehysten tiukkeneminen vaikeuttaa mittaluokkansa vuoksi yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista viraston sisäisistä tuottavuutta ja tehokkuutta lisäävistä toimenpiteistä huolimatta. Toiminnallinen tehokkuus Turvallisuus- ja laatuvastuu elintarvikeketjussa kuuluvat toimijoille. Viranomaisjärjestelmät tukevat ketjun toimintaa. Valvontaketjun viranomaistasojen sekä viranomaisten ja toimijoiden tehtävän- ja vastuunjakoa ja toiminnan rahoitusta kehitetään ja selkeytetään. Tämä koskee yleisesti elintarvikevalvontaan, eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvontaan, lihantarkastukseen, ensisaapumisvalvontaan ja elintarvikkeiden vientiin sekä eräiden EU:n yhteisen maatalouspolitiikan ja kalas

17 tuspolitiikan mukaisiin tehtäviin liittyvän toiminnan organisoinnin ja työnjaon kehittämistä yhteistyössä maa- ja metsätalousministeriön, Eviran, muiden valvontaketjun viranomaisten ja elinkeinon toimijoiden kesken. Suunnittelu-, auditointi- ja raportointijärjestelmät vakiintuvat. Auditoinneissa, arvioinneissa ja raportoinnissa esiin tulleet kehittämistoimenpiteet toteutetaan ja otetaan huomioon toiminnan suunnittelussa ja kehittämisessä. - Laboratoriotoiminta on tehokasta ja luotettavaa. - Tulosohjausprosessia kehitetään edelleen koko viranomaisketjussa, ml. seurantatietojen ja mittareiden kehittäminen. Strateginen suunnittelu ja ennakointi ohjaavat tulosohjausta, joka on koko ketjussa yhtenäisten linjausten mukaista. Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmaa jatkovalmistellaan ja toteutetaan hallinnonalan VATU- hankkeessa. Toiminnan tehokkuutta parannetaan jatkamalla mm. prosessien ja tietojärjestelmien kehittämistä. - Jatketaan tukitoimintojen kehittämistä Kieku-prosessien ja palvelukeskusmallin perusteella. Kehitetään edelleen laskentatointa ja toiminto- ja kustannuslaskentaa sekä päivitetään se vastaamaan Kieku-järjestelmää ja toiminnassa tapahtuvia muutoksia. - Jatketaan toimenpiteitä maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuden ylläpitämiseksi ja saattamiseksi kaikkien tehtäväalueiden osalta maksusäädösten edellyttämälle tasolle kehittämällä seurantaa aiheuttamisperiaatteen mukaisesti, nostamalla työn tuottavuutta, alentamalla toiminnan kustannuksia ja tarkistamalla hintoja. - Viestintä, yhteistyö ja verkottuminen ovat aktiivista kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Taloudellisuus Kokonaistuottavuuteen eli taloudellisuuteen vaikuttavia tekijöitä suunnittelukaudella ovat erityisesti: - Palkkakustannukset lisääntyvät virka- ja työehtosopimuksen perusteella sekä palkkarakenteen suunnitelmallisen kehittämisen johdosta. - Palveluiden, vuokrien, aineiden ja tarvikkeiden sekä muiden menojen kasvu on vuosittain 2-3 %:n luokkaa. Näiden kustannuserien muutoksia kuvaa julkisten menojen hintaindeksi (tavarat ja palvelut) ja elinkustannusindeksi (vuokrat). - Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma- ja muut säästöt alentavat viraston kustannustasoa. Merkittävien ICT-kehittämishankkeiden valmistuminen puolestaan lisää poistojen määrää ja kasvattaa täten viraston kustannustasoa. - Inflaation vaikutukset deflatoidaan kokonaistuottavuuden mittauksessa julkisten menojen hintaindeksillä. Työn tuottavuuden ja kokonaistuottavuuden eli taloudellisuuden tunnuslukujen muodostamisessa on hyödynnetty Tilastokeskuksen laskentamallia. Työn tuottavuus Eviran tuottavuusohjelmaa on kuvattu liitteessä

18 Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Maksullisen toiminnan tulokseen ja kannattavuuteen vaikuttavat suunnittelukaudella lukuisat muutokset viraston toimintaympäristössä ja toiminnassa. Niistä keskeisenä ovat pienteurastamoiden valvonnan vakiinnuttaminen, eläintautidiagnostiikan maksuperusteiden tarkennukset sekä eläinten rekisteröintimaksujen arviointi. Nettobudjetointi edellyttää, että maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus on 100 % ja että erityisesti tulojen arviointi on varmalla perustalla. Luotettavat arviot kustannusvastaavuudesta saadaan koko viraston toiminnan kattavan toimintolaskennan avulla. Liiketaloudellisten ja julkisoikeudellisten suoritteiden hinnoittelua yksinkertaistetaan ja lisätään sähköistä laskutusta. Toiminnan maksullisuutta hallinnonalan maksupolitiikan periaatteiden mukaisesti tarkastellaan säännöllisesti. Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus Yhteisrahoitteisen toiminnan taso pidetään ennallaan

19 Toiminnallisen tehokkuuden tunnusluvut Selite Tavoite 2012 Arvio 2013 TTS 2014 TTS 2015 TTS 2016 TTS 2017 Tuottavuus - Toiminnan kustannukset, Työn tuottavuus 3,7 % -0,9 % +1,0% +1,0% +2,0% +2,0% +2,0% +2,0% - Kokonaistuottavuus -0,1%*) -4,9% +2,0% +2,0% +2,0% +2,0% +2,0% +2,0% Maksullinen toiminta, 1000 : - Tuotot yhteensä Julkisoikeudelliset suoritteet Liiketaloudelliset suoritteet Kustannukset yhteensä Julkisoikeudelliset suoritteet Liiketaloudelliset suoritteet Kustannusvastaavuus Julkisoikeudelliset suoritteet Liiketaloudelliset suoritteet Kustannusvastaavuus % 98 % 96 % 97 % 97 % 97 % 97 % 97 % 97 % - Julkisoikeudelliset suoritteet 98 % 96 % 96 % 96 % 96 % 96 % 96 % 96 % - Liiketaloudelliset suoritteet 99 % 96 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % Yhteisrahoitteinen toiminta, Tuotot yhteensä Kustannukset yhteensä Kustannusvastaavuus Kustannusvastaavuus % 45 % 40 % 40 % 40 % 40 % 40 % 40 % 40 % *) vertailukelpoinen nautaeläinten rekisteröintimaksuilla oikaistu tuottavuus kasvoi 3,8 %

20 Päätoimintojen kustannukset ja henkilötyövuodet Päätoiminnot (tulot m, menot m, htv) A. Ministeriötaso ja hallinnon sisäiset tehtävät B. Viranomais- ja asiantuntijatoiminta sekä muiden julkishyödykkeiden tuottaminen ja näiden edellyttämä kehittäminen C. Tutkimustoiminta, budjettirahoitus C. Tutkimustoiminta, ulkopuolinen rahoitus D. Muut palvelut ja tuotteet ulkoisille asiakkaille Tulot yhteensä, m Menot yhteensä, m Htv:t yhteensä Tavoite 2012 Arvio 2013 TTS 2014 TTS 2015 TTS 2016 TTS 2017 tulot,m tulot,m tulot,m tulot,m tulot,m tulot,m tulot,m tulot,m menot,m menot,m menot,m menot,m menot,m menot,m menot,m menot,m htv htv htv htv htv htv htv htv 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 16,8 17,5 16,2 16,8 16,8 16,8 16,8 16,8 53,1 56,7 55,7 57,0 56,5 56,4 56,4 56, ,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,4 0,3 0,3 0,3 0,3 0,3 0,3 0, ,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,5 0,7 0,7 0,7 0,7 0,7 0,7 0, ,4 2,2 2,3 2,4 2,4 2,4 2,4 2,4 2,4 2,3 2,3 2,4 2,4 2,4 2,4 2, ,3 19,8 18,6 19,3 19,3 19,3 19,3 19,3 56,4 60,0 59,0 60,4 59,9 59,8 59,8 59,

Turvallisen ruoan ja kestävän hyvinvoinnin tulevaisuus tehdään nyt! Strategia

Turvallisen ruoan ja kestävän hyvinvoinnin tulevaisuus tehdään nyt! Strategia Turvallisen ruoan ja kestävän hyvinvoinnin tulevaisuus tehdään nyt! Strategia 2014 2020 Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Toiminta-ajatus Evira edistää turvallisuutta, laatua ja luotettavuutta elintarvikeketjussa

Lisätiedot

Dnro 6861/0000/2013 ELINTARVIKETURVALLISUUSVIRASTO EVIRAN TULOSSOPIMUKSEN VÄLIRAPORTTI VUODELTA 2013

Dnro 6861/0000/2013 ELINTARVIKETURVALLISUUSVIRASTO EVIRAN TULOSSOPIMUKSEN VÄLIRAPORTTI VUODELTA 2013 Dnro 6861/0000/ ELINTARVIKETURVALLISUUSVIRASTO EVIRAN TULOSSOPIMUKSEN VÄLIRAPORTTI VUODELTA 1 1. Johdon katsaus Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran toimintavuosi on sujunut pääosin suunnitellusti. Alkuvuoden

Lisätiedot

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008 1 VAIN VIRKAKÄYTTÖÖN METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 2 OSASTO 12 30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala (60.) Metsäntutkimuslaitoksen

Lisätiedot

SAATE TK Valtiovarainministeriö. Kirjaamo

SAATE TK Valtiovarainministeriö. Kirjaamo SAATE TK-21-975-07 9042008 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2009 Liitteenä on myös Cognos Planning-järjestelmällä tehdyt rahoitustaulukot: - peruslaskelma

Lisätiedot

ETU SEMINAARI Helsinki, Säätytalo

ETU SEMINAARI Helsinki, Säätytalo ETU SEMINAARI 10.5.2012 Helsinki, Säätytalo Terveydenhuolto osana tulevaisuuden laatujärjestelmiä ja auditointeja Tuija Lilja Kehityspäällikkö, laatutoiminnot SAARIOINEN OY Tuotantoeläinten terveydenhuolto

Lisätiedot

11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus

11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus 11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus S e l v i t y s o s a : Lääkelaitoksen tehtävänä on ylläpitää ja edistää lääkkeiden, terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden sekä verivalmisteiden käytön

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Pelastustoimen strategia 2025 Pelastustoimen visio 2025: Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 31.5.2016 2 Toiminta-ajatus: Parannamme yhteiskunnan

Lisätiedot

Vierasainevalvontaprosessi. OSA: 1 Elintarvikkeiden kasvinsuojeluainejäämävalvontaohjelma

Vierasainevalvontaprosessi. OSA: 1 Elintarvikkeiden kasvinsuojeluainejäämävalvontaohjelma Vierasainevalvontaprosessi OSA: 1 Elintarvikkeiden kasvinsuojeluainejäämävalvontaohjelma Evira/843/0411/2014 Eviran raportti Hyväksymispäivä X.X.2014 Tuoteturvallisuus Hyväksyjä Esittelijä Lisätietoja

Lisätiedot

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö 22.1.2013 Tänään kuulette... 1. Riistatiedon merkityksestä riistakonsernin strategiassa riistatieto

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON. Strateg a

MAAHANMUUTTOVIRASTON. Strateg a MAAHANMUUTTOVIRASTON Strateg a 2013 2017 VISIO 2017 Maahanmuutosta kansalaisuuteen johtava asiantuntija, yhteistyökumppani ja palveluosaaja. Maahanmuuttovirasto on johtava toimija oleskeluluvan käsittelystä

Lisätiedot

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Hannu Raitio Riistapäivät 2013 Lahti 23.1.2013 Tutkimuslaitosuudistuksen taustaa Tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhteiskunnallinen merkitys on kaikkialla

Lisätiedot

Monivuotinen kansallinen valvontasuunnitelma 2015-2019, osa I

Monivuotinen kansallinen valvontasuunnitelma 2015-2019, osa I Monivuotinen kansallinen valvontasuunnitelma 2015-2019, osa I Liitteiden 1-3 päivitys vuosille 2016-2017 Liite 1. Kasvintuotannon edellytysten ja kasvinterveyden toimenpiteet 2016-2017 Kasvintuotannon

Lisätiedot

Riistakonsernin tutkimusstrategia. Hyväksytty

Riistakonsernin tutkimusstrategia. Hyväksytty Riistakonsernin tutkimusstrategia Hyväksytty 3.5.2013 MMM:n tutkimus- ja kehittämisstrategia 2012-2017 Tutkimuksen ja kehittämistoiminnan perustehtävä (toiminta-ajatus) Tuotamme ennakoivasti tietoa, osaamista

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Hämeenlinna 25.9.2014. Pirjo Kortesniemi

Hämeenlinna 25.9.2014. Pirjo Kortesniemi Toiminnan painopisteet 2014-2019 Hämeenlinna 25.9.2014 Pirjo Kortesniemi Esityksen sisältö Suunta selvillä.. ETT:n tehtäväkenttä ja strategiset tavoitteet Tavoitteiden toteutumisen arviointi Tulevaisuuden

Lisätiedot

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen Viljelijätilaisuudet Savonia 17.2.2015 Iso-Valkeinen 20.2.2015 Pauli Lehtonen, Pohjois-Savon ELY-keskus, 18.2.2015 1 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Ohjelman yleisesittely ja keskeiset uudistukset

Lisätiedot

TULOSOHJAUKSEN UUDISTAMINEN VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALALLA

TULOSOHJAUKSEN UUDISTAMINEN VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALALLA TULOSOHJAUKSEN UUDISTAMINEN VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALALLA VM:n pilotti-hanke: Uusien tulosohjausasiakirjojen ja talousarvion välinen yhteys 18.11.2012 Valtiovarainministeriön hallinnonala 1.3.2012

Lisätiedot

Tietoturvapolitiikka

Tietoturvapolitiikka Valtiokonttori Ohje 1 (6) Tietoturvapolitiikka Valtion IT -palvelukeskus Valtiokonttori Ohje 2 (6) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Tietoturvallisuuden kattavuus ja rajaus Valtion IT-palvelukeskuksessa...

Lisätiedot

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Pelastustoimen strategia 2025 Pelastustoimen visio 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 31.5.2016 2 Toiminta-ajatus Parannamme yhteiskunnan

Lisätiedot

Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik,

Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik, Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 7.5.2014 Hannu Raitio Projektinjohtaja, Prof. Metsäbiotalous suunnaton mahdollisuus Globaalit toimintaympäristöä muuttavat megatrendit pakottavat meidät

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo SAATE TK-21-881-09 31.3.2010 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen annettujen kehysten puitteisiin laadittu talousarvioehdotus vuodelle 2011. Tilastokeskuksen ehdotus vuosia 2011-2014

Lisätiedot

Riskinarviointiseminaari Ajankohtaista riskinarvioinnista - Raskasmetallit ympäristössä ja elintarvikkeissa Vierasainevalvonta Suomessa

Riskinarviointiseminaari Ajankohtaista riskinarvioinnista - Raskasmetallit ympäristössä ja elintarvikkeissa Vierasainevalvonta Suomessa Riskinarviointiseminaari 6.11.2015 Ajankohtaista riskinarvioinnista - Raskasmetallit ympäristössä ja elintarvikkeissa Vierasainevalvonta Suomessa Kaija-Leena Saraste Evira/Elintarvikehygienia 06.11.2015

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2016

Asiakirjayhdistelmä 2016 Asiakirjayhdistelmä 01. Liikenteen turvallisuusviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Talousarvio HE 30/ vp (28.9.) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 47 866 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää

Lisätiedot

YM:n T&K toiminnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus, sektoritutkimuksen uudet järjestelyt ja asiantuntijapaneelit

YM:n T&K toiminnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus, sektoritutkimuksen uudet järjestelyt ja asiantuntijapaneelit YM:n T&K toiminnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus, sektoritutkimuksen uudet järjestelyt ja asiantuntijapaneelit Tutkimusjohtaja 8.5.2014 Laura Höijer 2 Esitelmän rakenne 1. Yleistä YM:n T&K toiminnasta

Lisätiedot

Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö

Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Kieku numeroina Yhteinen Kieku-tietojärjestelmä korvaa vanhat (yli 100 kpl) talousja henkilöstöhallinnon

Lisätiedot

SYKEn strategia

SYKEn strategia SYKEn strategia 2011 2014 2 SYKEN MISSIO, VISIO JA ARVOT Tuotamme yhteiskunnan kestävän kehityksen kannalta välttämätöntä tietoa, osaamista ja palvelua. Parannamme ja turvaamme ympäristöämme sekä ratkomme

Lisätiedot

30. Elintarvikkeiden turvallisuus ja laatu

30. Elintarvikkeiden turvallisuus ja laatu Talousarvioesitys 30. Elintarvikkeiden turvallisuus ja laatu S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat pääosin Elintarviketurvallisuusviraston toimintamenoista sekä eläin- ja kasvitautien vastustamisesta

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013 KUOPION 2020 KAUPUNKISTRATEGIA hyväksytty 2010 - päivitetty 2013 Arvot/ toimintaperiaatteet toimivat organisaation toiminnan ohjenuorina ROHKEUS Rohkeutta on tehdä asioita toisin kuin muut erottua, olla

Lisätiedot

Mitä talous- ja henkilöstöhallintostrategiat 2020 edellyttävät asiantuntijoiden osaamiselta? asiantuntijan ammattiroolin muutos

Mitä talous- ja henkilöstöhallintostrategiat 2020 edellyttävät asiantuntijoiden osaamiselta? asiantuntijan ammattiroolin muutos Mitä talous- ja henkilöstöhallintostrategiat 2020 edellyttävät asiantuntijoiden osaamiselta? asiantuntijan ammattiroolin muutos Kieku käyttäjäfoorumi 6.5.2015 Maileena Tervaportti ja Mari Näätsaari Taustaa

Lisätiedot

Ulkoiset auditoinnit osana auditointijärjestelmää. ELT, ympäristöterveydenhuollon erikoiseläinlääkäri Outi Lepistö EnviroVet

Ulkoiset auditoinnit osana auditointijärjestelmää. ELT, ympäristöterveydenhuollon erikoiseläinlääkäri Outi Lepistö EnviroVet Ulkoiset auditoinnit osana auditointijärjestelmää ELT, ympäristöterveydenhuollon erikoiseläinlääkäri Outi Lepistö EnviroVet Auditointihanke, taustaa Tarve kunnallisen elintarvikevalvonnan (ja koko ympäristöterveydenhuollon)

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13

Lisätiedot

HANKINTASTRATEGIA. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

HANKINTASTRATEGIA. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto HANKINTASTRATEGIA Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 JULKISET HANKINNAT... 3 Syrjimättömyys... 3 Yhdenvertaisuus... 3 Avoimuus... 3 Suhteellisuus... 3 HANKINTATOIMINNAN TAVOITTEET...

Lisätiedot

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Kuntamarkkinat 14.9.2016 Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Hallinnon toimintatapojen digitalisointi

Lisätiedot

Yhtenäisempi henkilöstöhallinto, tehokkaat toimintatavat. Valtion henkilöstöjohtamisen iso kuva 2020

Yhtenäisempi henkilöstöhallinto, tehokkaat toimintatavat. Valtion henkilöstöjohtamisen iso kuva 2020 Yhtenäisempi henkilöstöhallinto, tehokkaat toimintatavat Valtion henkilöstöjohtamisen iso kuva 2020 Miksi tämä työ tehtiin? Henkilöstöhallinto on osa henkilöstöjohtamisen kokonaisuutta. Valtion henkilöstöjohtamisessa

Lisätiedot

Valviran strategia

Valviran strategia Valviran strategia 2016 2020 Miten valvonta voi tukea sote-uudistuksen tavoitteita seminaari 9.3.2016 Säätytalo Ritva Kujala, hallintojohtaja Jussi Holmalahti, johtaja Valvira.fi, @ValviraViestii Valvira

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2012

KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2012 KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2012 KUV/1543/21/2011 01. Kuluttajaviraston toimintamenot (siirtomäärärahat 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 4 838 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää

Lisätiedot

Keliakialiiton strategia

Keliakialiiton strategia Keliakialiiton strategia 2016 2020 Keliakialiitto ry Kuvat ja taitto: Sonja Tuomi Painopaikka: Waasa Graphics Oy, 2015 Keliakialiiton strategia 2016 2020 Visio 2020... 4 Toiminta-ajatus... 6 Toimintaympäristön

Lisätiedot

Johdanto... 3. 1 Tarkastukset... 3

Johdanto... 3. 1 Tarkastukset... 3 Liite I Liite I 2 (7) Sisällysluettelo Johdanto... 3 1 Tarkastukset... 3 a) Elintarvikehuoneistojen ilmoitusten ja hakemusten käsittelyyn liittyvät tarkastukset 3 b) Säännöllisen valvonnan tarkastukset...

Lisätiedot

Luomufoorumi Valvonnasta luomun vahvuus. Pääjohtaja Matti Aho Elintarviketurvallisuusvirasto Evira

Luomufoorumi Valvonnasta luomun vahvuus. Pääjohtaja Matti Aho Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Luomufoorumi 10.4.2014 Valvonnasta luomun vahvuus Pääjohtaja Matti Aho Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Alan yhteiset tavoitteet 1) Luomutuotannon lisääminen 20 % peltoalasta vuoteen 2020 mennessä

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TULOSSOPIMUS VUODEKSI 2002

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TULOSSOPIMUS VUODEKSI 2002 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ 1(3) Päivämäärä Dnro Metsäosasto 23.1.2002 250/06/2002 Viite Asia MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TULOSSOPIMUS VUODEKSI 2002 Maa- ja metsätalousministeriö

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Johtoryhmä 7.4.2015 Yhtymähallitus 27.4.2015 SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA Sisällys 1. Lainsäädäntö 3 2. Soveltamisala

Lisätiedot

Kuntajohdon seminaari

Kuntajohdon seminaari Kuntajohdon seminaari Kuopio 11.11.2015 Hallituksen kärkihankkeiden vaikutukset Itä-Suomeen Elli Aaltonen Ylijohtaja 11.11.2015 1 11.11.2015 2 11.11.2015 3 Strategiset painopisteet ja yhteiset toimintatavat

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 2018 sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.2015 Strategia Strategia (kreik. στρατός sotaväki ) tarkoittaa

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3.

Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3. Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3.2017 Riikka Vacker opetusneuvos Tietojohtaminen Tietojohtaminen tarkoittaa

Lisätiedot

MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen

MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen Yhdessä olemme vahvempia 12.2.2014 1 Luonnonvarakeskuksen perustamisen taustaa Hallinnonalan tutkimuslaitosten yhteistyön tiivistäminen

Lisätiedot

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Kalafoorumi 11.9.2014 Kalatalousneuvos Risto Lampinen Maa- ja metsätalousministeriö Venäjän pakotteiden vaikutukset kalatalouteen Suorat vaikutukset Kalan vientikiellolla

Lisätiedot

Riistan laadunarviointi

Riistan laadunarviointi Metsästäjän terveys- ja hygieniakoulutus Hygienia - käsite Koulutus sisältää terveyteen vaikuttavien seikkojen tutkimisen ja terveyden ylläpitämiseen sekä tautien ennaltaehkäisyn. Sisältää myös puhtauden

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012 Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä?

Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä? Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä? Seija Friman 6.5.2015 Tilaisuus, Esittäjä Työajan kohdentaminen Kiekun myötä Kustannuslaskenta & tuottavuusnäkökulma Työajan kohdentaminen mahdollistaa kustannusten

Lisätiedot

Uudistamme rohkeasti. Toimimme vastuullisesti. Vaikutamme verkostoissa

Uudistamme rohkeasti. Toimimme vastuullisesti. Vaikutamme verkostoissa Uudistamme rohkeasti Uudistaminen on sitä, että reagoimme muuttuvaan toimintaympäristöön aiempaa herkemmin. Kehitämme ammattitaitoamme, kokeilemme rohkeasti uusia toimintatapoja ja opimme yhdessä luottaen

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET P A I M I O N K A U P U N K I SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.2.2015 11 Voimaan 1.3.2015 alkaen 1 Sisällysluettelo Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 3 Sisäisen valvonnan

Lisätiedot

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022 HYVÄKSYTTY VALTUUSTOSSA 25.11.2016 TIEDOSSA TULEVAISUUS www.professoriliitto.fi Professoriliiton tehtävät Professoriliiton sääntöjen mukaan liitto toimii yliopistolain tarkoittamien yliopistojen, Maanpuolustuskorkeakoulun

Lisätiedot

Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA Talousarvioesitys, Ministeriön ehdotus Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA 40. Yritysten toimintaympäristö, markkinoiden sääntely ja työelämä 05. Turvallisuus- ja kemikaaliviraston toimintamenot

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 hyväksyttiin Euroopan komissiossa virallisesti joulukuun 12. päivänä 2014. Kehittämisohjelmassa

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Suomen elintarviketalouden laatustrategia ja -tavoitteet

Suomen elintarviketalouden laatustrategia ja -tavoitteet Suomen elintarviketalouden laatustrategia ja -tavoitteet maa- ja metsätalousministeriö, marraskuu 2007 Visio Kuluttaja haluaa suomalaisia elintarvikkeita ja ruokapalveluita sekä luottaa suomalaisen elintarvikeketjun

Lisätiedot

Ajankohtaiset elintarvikelainsäädännön muutokset ja niiden toimeenpano

Ajankohtaiset elintarvikelainsäädännön muutokset ja niiden toimeenpano Ajankohtaiset elintarvikelainsäädännön muutokset ja niiden toimeenpano Ylitarkastaja Mia Piipari Elintarvikehygieniayksikkö 6.3.2012 Uudistunut elintarvikelaisäädäntö Elintarvikelaki (23/2006) muutos 352/2011

Lisätiedot

Tuloksellinen kunta on kaikkien etu. Kunta-alan tuloksellisuuskampanja

Tuloksellinen kunta on kaikkien etu. Kunta-alan tuloksellisuuskampanja Tuloksellinen kunta on kaikkien etu Kunta-alan tuloksellisuuskampanja 2011-2014 Hallitusohjelman kirjaukset Valtio: Nykyinen valtionhallinnon tuottavuusohjelma korvataan uudella vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmalla,

Lisätiedot

YHTEINEN SÄVEL DIGIVALTION HR-JOHTAMISEEN JA OSAAMISEN KEHITTÄMISEEN

YHTEINEN SÄVEL DIGIVALTION HR-JOHTAMISEEN JA OSAAMISEN KEHITTÄMISEEN YHTEINEN SÄVEL DIGIVALTION HR-JOHTAMISEEN JA OSAAMISEN KEHITTÄMISEEN Kyvykäs, sitoutunut ja uutta luova henkilöstö on valtion voimavara. Anu Vehviläinen Yhtenäistämme henkilöstöjohtamista Nostamme innovatiivisuuden

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Ympäristöasioiden, kansanterveyden ja kuluttajapolitiikan valiokunta 11. joulukuuta 2003 PE 337.050/32-35 TARKISTUKSET 32-35 Mietintöluonnos (PE 337.050) John Bowis ehdotuksesta

Lisätiedot

Kieku-hanke päättyy. Mitä saimme aikaan?

Kieku-hanke päättyy. Mitä saimme aikaan? Kieku-hanke päättyy. Mitä saimme aikaan? Tavoitteet Kieku-hankkeen tavoitteena: Kieku-ratkaisun tavoitteena: toteuttaa Kieku-ratkaisu (prosessit ja järjestelmä) parantaa valtion talous- ja henkilöstöhallinnon

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja Valtiovarainministeriö vastaa valtioneuvoston osana» vakaan ja kestävän kasvun edellytyksiä vahvistavasta talouspolitiikasta,»

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016

Talousarvioesitys 2016 1(5) Talousarvioesitys 30. Tilastotoimi, taloudellinen tutkimus ja rekisterihallinto Selvitysosa: Valtion tilastotoimen tehtävänä on vastata yhteiskuntaoloja ja niiden kehitystä kuvaavien tilastojen laatimisesta

Lisätiedot

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö KMO 2015:n muutosesitys Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 5.5.2010 1 KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015 Strateginen toimenpideohjelma - linjaa Suomen metsäpolitiikkaa - valtioneuvoston

Lisätiedot

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila Valtion taloushallintopäivä 18.11.2015 Olli Ahonen Valtiokonttori Sisällys Johdanto Visio ja tavoitteet 1. Toiminta-arkkitehtuuri - Palvelut -

Lisätiedot

GTK/373/02.00/2016. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2017

GTK/373/02.00/2016. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2017 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Ei julkinen GTK/373/02.00/2016 Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2017 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TAE 2017 1 LIITEMUISTIO Ei julkinen 32.20.01 Geologian tutkimuskeskuksen

Lisätiedot

Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä

Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä Innovaatiojohtamisella kestävää tuottavuutta hankkeen seminaari 14.12.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Pääministeri Jyrki Kataisen

Lisätiedot

Neuvoston päätelmät hygienia-asetusten soveltamisesta saatuja kokemuksia koskevasta komission kertomuksesta neuvostolle ja Euroopan parlamentille

Neuvoston päätelmät hygienia-asetusten soveltamisesta saatuja kokemuksia koskevasta komission kertomuksesta neuvostolle ja Euroopan parlamentille EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 3. lokakuuta 2009 (5.0) (OR. en) 4299/09 ADD AGRILEG 82 DENLEG 93 LISÄYS I/A-KOHTAA KOSKEVAAN ILMOITUKSEEN Lähettäjä: Eläinlääkintäasiantuntijoiden työryhmä (kansanterveys)

Lisätiedot

Tulosohjausverkoston tapaaminen

Tulosohjausverkoston tapaaminen Oikeusministeriön pilotti Kohti strategisempaa ja selkeämpää tulosohjausta ministeriössä ja hallinnonalalla Tulosohjausverkoston tapaaminen 25.11.2013 Pilotin tavoitteet Keskeisenä tavoitteena löytää keinoja

Lisätiedot

Kirjaston muutos saneerausta vai palveluiden kehittämistä (case UEF)

Kirjaston muutos saneerausta vai palveluiden kehittämistä (case UEF) Kuvallinen aloitussivu, kuvan koko 230 x 68 mm Kirjaston muutos saneerausta vai palveluiden kehittämistä (case UEF) Parasta on muutos kirjastopalveluiden avoin tulevaisuus seminaari 28.20.2016 31.10.2016

Lisätiedot

Miten Evirassa lähestytään avointa hallintoa? Maarit Hildén, henkilöstöjohtaja Avoin hallinto verkostotapaaminen (MMM)

Miten Evirassa lähestytään avointa hallintoa? Maarit Hildén, henkilöstöjohtaja Avoin hallinto verkostotapaaminen (MMM) Miten Evirassa lähestytään avointa hallintoa? Maarit Hildén, henkilöstöjohtaja Avoin hallinto verkostotapaaminen (MMM) 20-4-2015 Eviran avoin hallinto Polku on vasta hahmolla ja alussa Yhtymäkohtia moniin

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin kriteerit

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin kriteerit 1. LAATUKULTTUURI JA LAADUNHALLINNAN KOKONAISUUS Laadunhallinta osana koulutuksen järjestäjän johtamisjärjestelmää toiminnan ohjausta ja toimintaa 1.1 Laadunhallinta ei kytkeydy johtamisjärjestelmään.

Lisätiedot

Kieku ohjausmalli ja elinkaaren hallinta. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto

Kieku ohjausmalli ja elinkaaren hallinta. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto Kieku ohjausmalli ja elinkaaren hallinta Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto Työryhmä VM asetti työryhmän tekemään esityksen Kieku-järjestelmän elinkaaren hallinnasta

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET KOKKOLAN KAUPUNKI Syyskuu 2014 Keskushallinto SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN TAVOITE JA TARKOITUS; KÄSITTEET 3. SISÄISEN

Lisätiedot

Kasvisten laatujärjestelmien ajankohtaispäivä

Kasvisten laatujärjestelmien ajankohtaispäivä Kasvisten laatujärjestelmien ajankohtaispäivä 23.11.2016 Asiantuntija Merja Söderström Päivittäistavarakauppa ry Päivittäistavarakauppa ry (PTY) on päivittäistavarakaupan ja Foodservice-tukkukaupan edunvalvoja

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari

Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari 18.9.2012 Heikki Juutinen Elintarvikeala muutoksessa 1. Ruuan kysyntä kasvaa maailmalla 2. Kuluttajat haluavat tietää, missä ja miten

Lisätiedot

Tietoa päätöksentekoon: tilaisuuden avaus Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen

Tietoa päätöksentekoon: tilaisuuden avaus Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen Tietoa päätöksentekoon: tilaisuuden avaus 2.4.2014 Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen Oppiva päätöksenteko ja toimeenpano Yhteinen agenda Strategiset integraatioprosessit Hallitusohjelma Ohjauspolitiikka

Lisätiedot

ELATI-SEMINAARI Eviran puheenvuoro LIMS-YLVA projekti: -ajatuksia standardoinnista ja luokittelusta

ELATI-SEMINAARI Eviran puheenvuoro LIMS-YLVA projekti: -ajatuksia standardoinnista ja luokittelusta ELATI-SEMINAARI Eviran puheenvuoro LIMS-YLVA projekti: -ajatuksia standardoinnista ja luokittelusta 1 LIMS-YLVA sanastot ja standardit Sisältö Eviran LIMS-YLVA hanke Sanasto LIMS-YLVA hankkeessa Standardit

Lisätiedot

10.4.2012 E/77/223/2012. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013

10.4.2012 E/77/223/2012. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013 E/77/223/2012 Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013 LIITEMUISTIO 1 32.20.01 Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 2011 2012 2013 toteutuma arvio arvio Henkilöstökulut

Lisätiedot

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Pilotoinnin perehdyttämispäivä 17.12.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan

Lisätiedot

Näin paransimme tuottavuutta. Hyvät käytännöt ja vakiinnuttamisen keinot Kieku-käyttäjäfoorumi

Näin paransimme tuottavuutta. Hyvät käytännöt ja vakiinnuttamisen keinot Kieku-käyttäjäfoorumi Näin paransimme tuottavuutta. Hyvät käytännöt ja vakiinnuttamisen keinot Kieku-käyttäjäfoorumi Jukka Aalto Helsinki 26.11.2015 Näkökulmat 1. Henkilöstöhallinto 2. Taloushallinto 3. Haasteet 27.11.2015

Lisätiedot

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Kuntien ICT-muutostukiohjelma Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Ossi Korhonen 11.12.2014 ICT-muutostukiprojekteissa nyt mukana yhteensä 135 kuntaa ICT-muutostuki

Lisätiedot

Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Kieku-palvelujen tuottajana

Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Kieku-palvelujen tuottajana Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Kieku-palvelujen tuottajana Pirjo Pöyhiä Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus www.palkeet.fi Pirjo Pöyhiä 2.4.2014 1 Palkeet - Vaikuttava

Lisätiedot

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli 29.5.2006 Heikki Lunnas KuntaTIMEn keihäänkärjet 1. Julkisen hallinnon tietohallinnon ohjausmekanismien kehittäminen 2.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Rovaniemi 4.10.2011 Lainsäädännön uudistamisen tilanne Terveydenhuoltolaki (1326/2010)

Lisätiedot

Miten varmistamme laadukkaan ruoan kaikille? Varautumisen III opintopäivät MEP Sirpa Pietikäinen

Miten varmistamme laadukkaan ruoan kaikille? Varautumisen III opintopäivät MEP Sirpa Pietikäinen Miten varmistamme laadukkaan ruoan kaikille? Varautumisen III opintopäivät 3.10.2013 MEP Sirpa Pietikäinen Mitä ruoka on parhaimmillaan? Eettistä, ekologista, edullista. Turvallista, terveellistä, taivaallista.

Lisätiedot

Agrodite ja vision voima - näin valvojasta tulee valmentaja

Agrodite ja vision voima - näin valvojasta tulee valmentaja Agrodite ja vision voima - näin valvojasta tulee valmentaja Kotimainen tuotanto kukoistaa Suomi on nettoviejä elintarvikkeissa ja biotuotteissa Työpaikat lisääntyneet Luonnonvaroja käytetään viisaasti

Lisätiedot

Vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi ja järjestäminen (pohjaehdotus)

Vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi ja järjestäminen (pohjaehdotus) Vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi ja järjestäminen 2012 2014 (pohjaehdotus) Arviointilomakkeiden tarkoitus Kunkin vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Rehujen salmonellavalvonta. Moilanen Tervaniemi Rovaniemen ammattikorkeakoulu

Rehujen salmonellavalvonta. Moilanen Tervaniemi Rovaniemen ammattikorkeakoulu Rehujen salmonellavalvonta Moilanen Tervaniemi Rovaniemen ammattikorkeakoulu Ensisijainen vastuu yrityksellä Yrityksellä on ensisijainen vastuu rehujen turvallisuudesta ja laadusta kaikissa tuotannon,

Lisätiedot

Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta. Hevosyrittäjäpäivät

Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta. Hevosyrittäjäpäivät Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta Hevosyrittäjäpäivät 13.11.2015 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014

Lisätiedot

Katsaus Kansalliseen metsäohjelmaan. Metsän siimeksessä -seminaari 30.1.2013 Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö

Katsaus Kansalliseen metsäohjelmaan. Metsän siimeksessä -seminaari 30.1.2013 Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö Katsaus Kansalliseen metsäohjelmaan Metsän siimeksessä -seminaari 30.1.2013 Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö Kansallinen metsäohjelma 2015 Valtioneuvosto hyväksyi päivitetyn Kansallinen

Lisätiedot