JYK kouluhanke, asemakaavamuutos

Transkriptio

1 JYK kouluhanke, asemakaavamuutos Liikenteelliset tarkastelut

2 2 Liikennesuunnittelun lähtökohdat Suunnittelualue Tarkemmin tarkasteltavat kadut ja väylät [Esittäjän nimi]

3 3 Lähtökohdat Uusi yhtenäiskoulu, moduulikoulu ja tuleva asutus (viitesuunnitelmaluonnos 6/2018) Muut moduulikoulut väistötiloja vaativia oppilaita varten JYK Uusi asutus

4 4 Lähtökohdat Kaavaluonnos Urheilukentän kehittämissuunnitelma (2017 SW) [Esittäjän nimi]

5 5 Liikenneverkko [Esittäjän nimi]

6 Katuverkon nykytila 6 Suunnittelualue sijoittuu liikenteellisen rungon muodostavien Helsingintien / Sibeliuksenväylän, Sipoontien ja Mannilantien sisälle rajautuvalle rauhallisen liikkumisen alueelle Liikenteellisen rungon sisällä katuverkko muodostuu rauhallisista tonttikaduista ja erillisistä jalankulkulle ja pyöräliikenteelle varatuista väylistä Kaava alueen kannalta keskeisimmät kadut ovat Sipoontiehen ja Huvilakadun kautta Sibeliuksenväylään kytkeytyvä Kansakoulunkatu sekä Sibeliuksenväylään ja Mannilantiehen kytkeytyvä Urheilukatu Koulupolku ja siihen kytkeytyvät pyörätiet ja tonttikadut muodostavat merkittävän, alueen halki kulkevan jalankulun ja pyöräliikenteen akselin kytkeytyen keskustassa Ahomaanraittiin ja Lepolassa Juholanpolkuun. Koulupolun rooli jk ja pp yhteytenä on merkittävä myös alueen koulutoimintojen kannalta. Pääkatu Kokoojakatu Tonttikatu Pyörätie Kaava alue Päärata

7 7 Liikenneverkon jäsentely Liikenneväylät voidaan toiminnallisuutensa perusteella luokitella joko liikennekaduksi tai paikalliskaduksi (osa rauhallisen liikkumisen aluetta. Jaottelulla voidaan tarkastella perinteistä väylähierarkiaa paremmin liikenneverkon toimivuutta myös jalankulun ja pyöräilyn kannalta. Liikenteellisen funktion omaavan väylän ominaispiirteitä: Yhdistää alueita toisiinsa vähintään yli 300 m matkoilla, yleensä pidemmillä KVL 2000 ajon./vrk, joka asettaa tarpeelliseksi autoliikenteen erottamisen muusta liikenteestä Nopeusrajoitus on yli 30 km/h Lähde: Vejplanlægning i byområder, Vejdirektoratet Vejregelrådet (Tanska), 2000 Rauhallisen liikkumisen kadun ominaispiirteitä: Palvelevat liikennettä välittävien katujen verkon lumien silmukoiden sisällä olevaa rauhallisen liikkumisen alueen liikkumistarpeita Liikenneturvallisuuden kannalta autoliikenteen yhteydet eivät saa kasvaa yli 300 m pitkiksi tonttikaduilla, muuallakin läpiajoa pyrittävä hillitsemään KVL 2000 ajon./vrk ja nopeusrajoitus 30 km/h, jolloin auto ja pyöräliikenne voivat jakaa saman ajoradan

8 Tarkastelualueen liikenne ennuste Kuvat ovat otteita Järvenpään kaupungin EMME liikennemallista 8 KAVL nykytila KAVL 2025 KAVL 2040 (maksimiennuste) [Esittäjän nimi]

9 Tarkastelualueen liikenne ennuste Liikennevirtojen siirtymät 9 Urheilukadun katkaisu liikenteeltä Kaikki autoliikenne koulun tuottamaa liikennettä lukuun ottamatta poistuu Urheilukadulta Lisäksi autoliikennemäärät vähenevät Sibeliuksenväylällä välillä Sipoontie Urheilukatu 1060 ajon./vrk Mannilantiellä välillä Urheilukatu Huvilakatu 360 ajon./vrk Autoliikenteen määrä kasvaa Huvilakadulla ajon./vrk Sipoontiellä ajon./vrk Kansakoulunkadulla +460 ajon./vrk Mannilantiellä ajon./vrk 2040 KAVL muutos [Esittäjän nimi]

10 Tarkastelualueen liikenne ennuste Päätelmät 10 Liikennemäärät Lepolanväylällä ja Mannilantiellä kasvavat selkeästi vuoteen 2025 mennessä. Suurin vaikutus liikennemäärien kasvuun on Lepolan, Ainolan ja Poikkitien varren uudella maankäytöllä sekä Lepolanväylän kytkemisellä kiinni Poikkitiehen. Vuoden 2040 maksimiennusteessa liikennemäärän Mannilantiellä arvioidaan keskimäärin tuplaantuvan nykytilanteeseen nähden ( > ajon./arkivrk). Vastaavaa liikennemäärien kasvua arvioidaan tapahtuvan Sipoontien länsiosissa. Yhtenäiskoulun (n op.) henkilöautoliikenteen liikennetuotoksen arvioidaan olevan noin ajon./arkivrk ja uuden asuinalueen (myöhempi vaihe n kem) noin 700 ajon./arkivrk (poikkileikkausliikenne) Urheilukadun katkaisun arvioidaan lisäävän liikennettä erityisesti Sipoontiellä ja vähän myös Huvilakadulla, joille Urheilukadun läpiajava liikenne siirtyy katkaisun myötä. Erityisesti Huvilakadun ahtaus ja hitaus voivat kuitenkin vähentää merkittävästi liikenteen kasvua ko. kadulla. Myös Kansakoulunkadun ja Mannilantien eteläosan liikennemäärät kasvavat hieman katkaisun myötä. Urheilukadun katkaisun merkittävänä etuna on ajoneuvoliikenteeltä rauhoitettu alue koulun pohjoispuolella keskeisellä jalankulun akselilla. Tarkemmin katkaisun liikenteellisiä vaikutuksia on esitetty kalvolla nro33. Mahdollisen Kansakoulunkadun katkaisun myötä liikenne siirtyisi käyttämään Juholankadun ja Mannilantien eteläosia aiempaa enemmän. Myös Urheilukadun liikennemäärän arvioidaan kasvavan hieman tässä vaihtoehdossa.

11 Liikenteen toimivuus keskeisissä liittymissä 11 Alueen liikenneverkon toimivuutta on tarkastelut ennustetilanteen (v.2040) huipputuntiliikennettä simuloimalla (Syn.9 ohjelmisto) Liikenteen kysyntä perustuu Järvenpään alueen päivitettyyn liikenneennustemalliin Huipputuntina on arvioitu olevan iltahuipputunti ( ) arkipäivänä (ks. kuva) Sipoontien/Kansakoulunkadun liittymän liikennemäärät kasvavat hieman (20 30%), mikäli Urheilukatu katkaistaan ajoneuvoliikenteeltä (kuva). Urheilukadun länsipään liikennemäärä taas vähenee noin 30%, mikäli kadun katkaisu koulun kohdalla toteutuu. Huvilakadun liikennemäärä kasvaa hieman Urheilukadun katkaisun johdosta. Huvilakadun kapean geometrian vuoksi kadulle siirtyy vain pieni osa Urheilukadun liikenteestä. Ei merkittävää vaikutusta kadun toimivuuteen.

12 Liikenteen toimivuus keskeisissä liittymissä 12 Oheisessa kuvassa on esitetty kaistakohtainen kuormitusaste liittymissä ennustetilanteessa Urheilukadun itäpään liikenteessä on huomioitu mahdollinen uusi asuminen Urheilukadun pohjoispuolella ja alueelle sijoittuva maks. 250 autopaikan pysäköintialue. Sipoontien liittymät Kansakoulunkatu ja Mannilantie kuormittuvat eniten uuden katuverkon johdosta, mutta siellä on myös uuden liikenteen vastaanottokykyä. Toimivuusongelmia ei tarkastelussa ilmene. Kuormitusasteiden perusteella alueen katuliittymät toimivat huipputunnin aikana vähintään tyydyttävästi, pois lukien kuormittunein liittymä on Urheilukadun ja Sibeliuksenväylän liittymä ja siinä erityisesti itäinen tulosuunta. Tulosuunnan kuormitus on yli 1,00 (1,59).

13 13 Jonopituudet 2040 iltahuipputunti, Sipoontien liittymät Sipoontien nelihaarainen kiertoliittymä toimii hyvin tarkastelutilanteessa. Kansakoulunkadun eteläpään liittymässä keskimääräiset ja maksimijonopituudet ovat myös normaalit eikä ylipitkiä jonoja esiinny. Herkkyystarkastelun perusteella Kansakoulunkadun liittymän kestää myös 30% suuremmat liikennemäärät, ilman että liittymän palvelutaso muuttuu välttäväksi tai huonoksi.

14 14 Jonopituudet 2040 iltahuipputunti, Urheilukatu (katkaistu) Urheilukadun liittymissä maksimijonopituudet ovat tavanomaiset (maks.3 4 ajon.) kaikilla ajosuunnilla.

15 Tarkastelualueen toimivuustarkastelut Päätelmät 15 Liikennemäärät ja liikenteen suuntautuminen tarkastelualueella muuttuvat suhteellisen vähän JYK hankkeen johdosta. Myöhemmin mahdollisesti alueelle toteutettava lisäasuminen ja sen liikennetuotos mahtuvat myös alueen katuverkolle ilman merkittävää katukapasiteetin lisäystä. Tarkasteltu ajoneuvoliikenteen verkko toimii samalla palvelutasolla (hyvä/tyydyttävä) kuin ilman kouluhanketta. Toimenpiteenä esitetty Urheilukadun katkaisu vähentää liikennettä Urheilukadun länsipäässä Sibeliuksenväylän liittymässä, millä on positiivinen vaikutus liittymän sivusuunnan toimivuuteen. Ennen Urheilukadun katkaisua Urheilukatua käytetään myös läpiajoliikenteen reittinä, vaikka se ei ole tarkoitettu läpiajoliikenteelle. Tämä liikenne poistuu katkaisun myötä. Urheilukadun länsipäässä Sibeliuksenväylän liittymässä tulee varautua liikennevalojen toteutukseen (kuten aiemmissa selvityksissä on todettukin) erityisesti liikenneturvallisuussyistä. Liikennevalotarpeen ratkaisee Sibeliuksenväylän liikennemäärän kehittyminen. Koulun saattoliikenne hajaantuu useammalle saattoalueelle, joista tärkeimmät ovat Kansakoulunkadun saattoalue, Urheilukadun itäpään saattolenkki ja keskusurheilukentän pysäköintialue Sipoontien varressa. Kansakoulunkadulla saattoliikenne lisää liikennemääriä, mutta arvion mukaan vaikutus on noin 10 % kadun liikennemääriin (noin 200 ajon./vrk), ja tämä ei vaikuta merkittävästi liikenteen sujuvuuteen.

16 Katuverkon luokittelu 16 Tarkasteltavat kadut Katujen luokittelu TR3 OK1 Liikennekatu Rauhallisen liikkumisen alue

17 Katuverkon tarkempi tarkastelu 17 Urheilukadulla ja Kansakoulunkadulla ilmenee tarve autoliikenteen rauhoittamiselle tulevaisuudessa, mikäli kadun paikallinen luonne halutaan säilyttää tai sitä halutaan maankäytön tiivistyessä korostaa Liikennettä voidaan rauhoittaa rajoittamalla autoliikenteen läpiajomahdollisuuksia sekä kaventamalla ajoradan poikkileikkausta n. 5 6 metriin Alueen sisällä ei ole bussiliikenteen reittejä, mutta linja autokaluston operointi esim. koulun sisäänkäyntien läheisyyteen tulee varmistaa (katumitoitus) Lähtökohtaisesti paikallisen liikkumisen alueella pyöräliikennettä ei rakenteellisesti erotella autoliikenteestä vaan liikennemuodot jakavat saman katutilan Alle 12 vuotiaat voivat pyöräillä jalkakäytävällä koulutoimintojen läheisyydessä tärkeä liikkumismuoto Kadun poikkileikkauksen ja liikenneympäristön on tuettava sekaliikennejärjestelyjä (vain autoliikennettä koskevat kavennukset / hidasteet, kapea poikkileikkaus, kaksisuuntaisen pyöräilyn salliminen yksisuuntaisella kadulla jne.) Paikallinen katu Mahd. kadun katkaisu

18 Liikenneverkon kehittämistoimenpiteet Läpiajon estäminen autoliikenteeltä (pl. huolto ja pelastus) Liittymäjärjestelyt (sis. pyöräteiden jatkeet) Kadun/väylän perusparannus, autoliikenteen rauhoittaminen Saattoliikennejärjestelyt Pyöräpysäköinnin kehittäminen Uusi alikulku Saattoliikennejärjestelyt; koulun saattoliikenteen ohjaaminen koulun luoteisnurkalle Kadun perusparannus; Auto ja pyöräliikenne ajoradalla (autoliikenteen rauhoittaminen kavennuksin ja hidastein tai ajorataa kaventamalla), erilliset jalkakäytävät Jalankulun ja pyöräliikenteen järjestelyt; liittymän linjauksen suoristaminen, alueen halki kulkevan pyörätien suoruuden, jatkuvuuden ja turvallisuuden parantaminen Jalankulun ja pyöräliikenteen järjestelyt; Koulupolun leventäminen ja pyöräliikenteen erottelu jalankulusta Kadun perusparannus; Auto ja pyöräliikenne ajoradalla (autoliikenteen rauhoittaminen kavennuksin ja hidastein tai ajorataa kaventamalla), erilliset jalkakäytävät [Esittäjän nimi] Juholanpolun alikulku ja siihen liittyvät liittymäjärjestelyt

19 Koulun tontin liikennejärjestelyjen toimenpiteet 19 Tarvittaessa Liittymäjärjestelyt (sis. pyöräteiden jatkeet) Jalankulun ja pyöräliikennejärjestelyjen parantaminen Saattolenkki Ensisijainen Koulun huoltoreitti Urheilukentän huoltoreitti Saattopysäköinti Henkilökuntapysäköinti Tarvittaessa Pyöräpysäköinnin kehittäminen Piha alueen laajennus

20 Urheilukenttätoimintojen sijoittuminen alueelle koulun toiminnot huomioiden Moduulikoulu; pysäköintipaikkojen uudelleensijoittelu 20 Selkeä pyörätien ylityspaikka Jalankulun ja pyöräliikennejärjestelyjen parantaminen Koulupihan laajennus. Koulupihalle myös urheilutoimintoja; sekakäyttö Urheilukentän huoltoreitti Moduulikoulun viemä tila Massakentän ja koripallokentän paikanvaihto Pysäköinti Linja autopysäköinti Moduulikoulun väliaikainen pysäköinti Juholan koulun pohj. puolella Siirtomoduulitila 5v.

21 21 Pysäköinti

22 22 Pysäköinnin nykytilanne Aikaisemmin Järvenpään yhteiskoulun ja Juholan koulun pysäköinti on järjestetty erillisin pysäköintialuein Juholan koulun tontilla Kansakoulunkadun varrella Urheilukentän etelä ja pohjoispuolella Lisäksi alueella on reilusti kadunvarsipaikkoja Kansakoulunkadulla, Urheilukadulla, Mannilantiellä ja Sipoontiellä Pysäköintipaikkamäärät Koulun tontilla n. 70 ap Urheilukentän tontilla n. 40 ap

23 23 Pysäköintipaikkatarpeen määrittäminen JYK:llä on rakennusoikeutta yhteensä k m 2 (pl. Moduulikoulut) ja koululle on arvioitu tulevan noin 1200 oppilasta (sis. päiväkoti) ja 100 henkilökunnan jäsentä. Vastaavanlaisessa kohteessa, Kinnarin koululla, pysäköintipaikkojen mitoitus oli n. 1 ap / 180 k m 2, jota lähtökohtaisesti myös JYK:ssä, jolloin kokonaispysäköintipaikkojen tarve olisi 84 ap. Moduulikoulun (4000kem) osalta paikkatarve on 23 autopaikkaa. Kinnarissa henkilökunnan pysäköintitarpeeksi arvioitiin käyttäjäkyselyiden perusteella 50 % * henkilökunnan määrä, jolloin n. 50 ap tulisi JYK:ssä henkilökunnalle ja loput n.35 ap muuhun käyttöön joustavammin Pysäköintipolitiikan osalta on pyrittävä siihen, että autopaikkoja tarjotaan vain niitä todellisesti tarvitseville ja muiden kohdalla suositellaan vaihtoehtoisia kulkumuotoja Suunnitellut pysäköintipaikat Koulun tontille n. 68 ap ja n. 650 pyöräpysäköintipaikkaa (tontilla tai välittömässä läheisyydessä) Urheilukentän LPA alueelle osoitetaan velvoitepaikkoja yhteensä 16+5 ap = 21 ap (LPA alueen koko noin 85 ap) Rasitepysäköinti (moduulikoulu) 18 ap koilliskulman AL 4 tontille osoitettavalle uudelle p alueelle (väliaikainen). Pyöräpysäköinnin osalta paikkamääräksi tavoitellaan yhtä paikkaa kahta oppilasta ja työntekijää kohden. Tämä tarkoittaisi yhteensä 600 oppilaspyöräpaikkaa sekä 50 työntekijäpyöräpaikkaa. Pyöräpysäköintialueiden tai keskittymien tulee sijaiti siten, että ne palvelevat kutakin saapumissuuntaa koulun eri toiminnot huomioiden.

24 24 Pyöräpysäköinnin suunnittelun periaatteet Oppilas ja työpyöräpaikat suunnitellaan päiväkäyttöön n. 6 10h kestoisen työpaikkapysäköinnin kriteerein. Tällöin lähtökohtana tulisi olla että: Paikat ovat runkolukittavia Pyöräpaikat sijaitsevat enintään m etäisyydellä määränpään sisäänkäynnistä tai vastaavasta (mielellään tulosuunnan varrella) Päiväkodin saaton kestävien kulkumuotojen tukemiseksi suositellaan erillisen katoksen sijoittamista päiväkodin pihan yhteyteen, johon voidaan sijoittaa pyöräperävaunuja tai kävellen työnnettäviä rattaita päivän ajaksi. Muutama paikka taakkapyörille on myös tarpeen. Kouluun suuntautuvat lyhyen asiointipysäköinnin tarpeiden tukemiseksi suositellaan myös 5 10 pp sijoittamista kunkin sisäänkäynnin yhteyteen (helppokäyttöisyys tärkeintä runkolukittavuus ei pakollinen, joskin suositeltava) Muuta huomioitavaa: Pyöräpaikkojen turvallisuuteen vaikuttaa myös erityisesti ympäristön sosiaalinen turvallisuus ja sitä kautta sijoittelu alueen sisällä. Pihan keskellä olevat tai esim. ikkunoiden alla sijaitsevat pyöräpaikat ovat valvonnan alla ja siten turvallisemmassa paikassa. Valaistus vaikuttaa myös oleellisesti pyöräpysäköinnin sosiaalisen turvallisuuteen. Katetuilla pyöräpaikoilla voidaan tarjota laadukkaampaa pysäköintiä niin oppilaille kuin työntekijöillekin. Työntekijöille suositellaan myös tarjottavan väh. 50% pyöräpaikoista lukittavasta ja katetusta tilasta rakennuksen sisältä tai ulkoa. Sekava, valvomaton pysäköintikulttuuri haittaa koulun alueen muita toimintoja. Tämän vuoksi koulun tuleekin jatkuvasti valvoa ja ylläpitää pysäköinnin järjestystä omalla alueellaan kestäviä kulkumuotoja tukien ja niihin kannustaen!

25 25 Saattoliikenteen tutkielmat

26 26 Urheilukadun länsipää, VE1 Osa Urheilukatua ja koulun luoteinen tontin nurkka on muutettu yhtenäiseksi, muusta liikenteestä erotelluksi saattoliikennealueeksi Saattolenkki on yksisuuntainen ja kulkusuunta myötäpäivään Koulurakennuksen ja saattoalueen väliin on varattu lisätilaa myös pyöräliikenteelle, mahdollistaen sujuvamman liittymisen etelän suunnasta Kansakoulunkadulta Urheilukadulle. Lyhytaikaisia saattopaikkoja 11 ap Pidempi aikaisia pysäköintipaikkoja (henkilökunta) 20 ap Urheilukadun jalankulku ja pyöräliikenne eroteltu saattoalueesta reunakivin Saattoalueen Kansakoulunkadun liittymä toteutetaan siten, että alueelle ajetaan jalkakäytävän yli (ylijatkettu jalkakäytävä), joka korostaa jalankulun asemaa ja autoliikenteen väistämisvelvollisuutta Urheilukadulla sallitaan vain jalankulku ja pyöräliikenne ja Kansakoulunkadun liittymässä ko. liikennemuodot on ohjattava luontaisesta jatkamaan Urheilukatua eksymättä saattoalueelle Luiskattu liittymä, ei reunakiviä

27 27 Urheilukadun länsipää, VE2 Alkuperäisen arkkitehtisuunnitelman mukainen ratkaisu, jossa tilaa saatolle on järjestetty luoteisella tontin nurkalla Saattolenkki on yksisuuntainen ja kulkusuunta vastapäivään, Urheilukadulla saattoliikenne voidaan joko erotella jalankulusta ja pyöräliikenteestä tai yhdistää kadun muun liikenteen kanssa (suositeltavampaa kadun luonteen perusteella) Lyhytaikaisia saattopaikkoja 6 ap Pidempi aikaisia pysäköintipaikkoja (henkilökunta) 9 ap

28 28 Urheilukadun itäpää Autolla saattaminen mahdollistetaan Urheilukadulla henkilöauton kääntöpaikan avulla Saatto tapahtuu kadun reunassa, kääntöpaikalla Autoliikenteen läpiajo Urheilukadulla estetään, mutta mahdollistetaan palo, pelastus ja huoltoliikenteelle Kaavaluonnoksessa esitettyä pp/h aluetta jatketaan kääntöpaikalle asti, luoden koulun pohjoispuolelle autoliikenteeltä rauhoitetun, turvallisen ja miellyttävän kaupunkitilan Lyhytaikaisia (<2h) pysäköintipaikkoja kadun varressa rakenteellisesti eroteltuna noin 15 ap Uusi pysäköintialue (nykyisen alueen levennys) asuinkerrostalon ja koulun käyttöön (18 ap). Rasitepysäköinti.

29 29 Saattoliikenne, päätelmät Pysäköintipaikkamäärillä ja katu ja saattojärjestelyjen fyysisillä ratkaisuilla erotellaan moottoriajoneuvoliikenne selkeästi jalankulusta ja pyöräliikenteestä näin parantaen kestävien kulkumuotojen asemaa ja houkuttelevuutta Samalla turvataan autolla saattaminen niille ihmisille, joille se on välttämättömyys (sis. koulukuljetukset) Läpiajon estäminen Urheilukadulla vähentää tarpeettoman autolla saattamisen houkuttelevuutta ja parantaa koululaisten liikenneturvallisuutta ja koulualueen viihtyvyyttä Saattoliikennejärjestelyillä minimoidaan peruuttamisen tarve erityisesti siellä, missä liikkuu lapsia, parantaen saattoliikenteen liikenneturvallisuutta

30 30 Perusteet Koulupolun katutilan leventämiselle Katutilaa vain n. 6m Katutila n. 8m Jalankulu ja pyörätie vierekkäin erottelu kiviraidalla. Liian kapea tai minimimitoitus jalankululle sekä pyöräilylle Liian kapeat lumitilat varsinkin mikäli katua reunustavan koulun ja urheilukenttien aidat Mahdollistaa pyöräilyn sijoittamisen omalle tasolleen Koulun pihan jalankulkuympäristön korostamiseksi nostetaan pihaan tullessa ylityskohdan pituudelta jalkakäytävän tasolle Riittävän leveällä katutilalla voidaan urheilukentän viereen jättää pyöräpysäköintikaistale, joka palvelee sekä koulua, että iltaisin urheilukenttää

31 31 Tilatarpeet ja reitit Katutilan mitoitus Kansakoulunkatu ja Urheilukatu ovat rauhallisen liikkumisen alueen sisällä olevia tonttikatuja, joilla ei ole säännöllistä joukkoliikennettä, joissa liikennejärjestelyjen on tuettava rauhallisia autoliikenteen ajonopeuksia ja edelleen pyöräliikenteen sijoittamista ajoradalle Kansakoulunkatu autoliikennettä välittävänä tonttikatuna tulee säilymään, jolloin suositeltavat mitat ovat: Ajoradan leveys 5,5 m Jalkakäytävien minimileveys 2,5 m (sijoitetaan molemmille puolille) Länsireunalle varataan 2,0 m leveyttä kadunvarsipysäköinnille Pyöräliikenne ajoradalle Tarvittavat lumitilavaraukset + kunnallistekniikan tarpeet Urheilukatu on tarkoitus rauhoittaa autoliikenteeltä, jolloin mitoitus tehdään täysin pyöräliikenteen ja jalankulun ehdoin soveltamalla pyöräkadun/pihakadun mitoitusta Ajoradan leveys 5,0 m 2,5 m jalkakäytävät kadun pohjoispuolella (länsipäässä) Pyöräliikenne ajoradalla Ei autoliikenteen läpiajoa pl. huolto ja pelastus Tarvittavat lumitilavaraukset + kunnallistekniikan tarpeet [Esittäjän nimi]

32 32 Tapahtuma aikainen liikenne Koululla ja urheilukentällä järjestettävien tapahtumien aikaan alueen liikenteellinen kysyntä voi ylittää arjen perustilanteen selvästi Lähtökohtana on, että urheilutapahtumat järjestetään erikseen ja korkeimman arkikysyntäajan ulkopuolella (arki illat, viikonloput), jolloin vähemmälle käytöllä jäävät pysäköintialueet toimivat autoliikenteen pysäköintireservinä. Näin saadaan aikaan p alueiden tehokkaampi yhteiskäyttö. Pysäköintialueiden käytön opastukseen ja ohjaukseen tulee kiinnittää jatkosuunnittelussa huomiota, jotta vuorottaiskäyttö toteutuu parhaalla mahdollisella tavalla. Arvion mukaan alueen pysäköintipaikkojen suurin toistuva kysyntä syntyy, kun sisäliikuntatilat ja urheilukenttä ovat samaan aikaan käytössä arki iltoina syys /kevätkaudella. Samanaikaisesti voi olla 4 8 joukkueen harjoitukset, mikä tarkoittaa noin harrastajaa + huoltajat. Urheilukeskuksen ja koulun autopaikat yhteensä (n.150ap) riittävät yhteensä tavallisessa arkikäytössä, mutta tapahtumien aikana tulee varautua lisäpaikkojen tarpeeseen. Tilausbussit (koulukeskus, urheilukeskus) voivat liikennöidä alueella ja jättää/ottaa matkustajia oheisen kaavion mukaisesti Mannilantien ja Lepolanväylän puolella.

33 Urheilukadun ratkaisuvaihtoehtojen vaikutukset 33 Autoliikenteen läpiajon katkaisu Urheilukadulla + Urheilukadun rauhoittuminen koulun kohdalla parantaen koulu alueen viihtyisyyttä ja liikenneturvallisuutta + Jalankulun asema paranee pohjois etelä ja itä länsi akseleilla + Jalan ja pyörällä tapahtuvan omatoimisen liikkumisen ja saattamisen edellytysten paraneminen + Pitkällä aikavälillä ratkaisu voi vaikuttaa kestävien kulkutapojen kulkumuoto osuuden kasvamiseen + Läpiajokielto vähentää liikennettä Urheilukadun/ Sibeliuksenväylän liittymässä, minkä johdosta liittymän kuormitus vähenee + Tilallisesti vanhan ajoradan hyödyntäminen mahdollista esim. katuvihreään tai pyöräpysäköintiin Riski luvattomasta läpiajosta jalankulkupainotteisella alueella Autoliikenteen muuttuvat reitit voivat lisätä liikennemääriä muilla alueen kaduilla, erityisesti muutoksen tapahtumisen aikaan Autoliikenteen läpiajon salliminen Urheilukadulla (nykytila) + Autoliikenteen sujuvuus taattu ja vaihtoehtoisia ajoreittejä löytyy enemmän + Autoliikennettä ei siirry muille kaduille vrt. nykytilanne + Erillisiä saattoalueita tarvitsee vain yhden (ns. pääsaattoalue), kadunvarsisaatto voidaan toteuttaa laajemmin. Autoliikenteen, pyöräliikenteen ja jalankulun konfliktipisteet lisääntyvät koulun edustalla heikentäen liikenneturvallisuutta Autoliikenteellä saattamisen helppous ei paranna jalankulun ja pyöräilyn houkuttelevuutta Moduulikoulun ja kadun väliin tarvittavan puskurivyöhykkeen toteutus mahdotonta tilankäyttö

34 Yhteenveto Liikenteelliset vaikutukset 34 Vaikutukset liikenteeseen: Urheilukadun merkittävä rauhoittaminen koulun kohdalla, koulun turvallinen lähestyminen erityisesti keskustan suunnasta. Jalkakäytävien levittäminen Urheilukadulla sekä myös Kansakoulunkadulla. Katualueen talvikunnossapidon helpottuminen kunnollisten lumitilojen myötä (erityisesti Kansakoulunkadulla) Autoliikenteen määrät muuttuvat lähialueen kaduilla Urheilukadun katkaisun myötä, mutta eivät niin paljoa, että katuverkolla tarvittaisiin merkittäviä toimenpiteitä Läpiajoliikenne poistuu Urheilukadulta, Kansakoulunkadun ja Urheilukadun varren asukkaiden ajoreitit muuttuvat, mutta saavutettavuus autoliikenteen osalta ei merkittävästi muutu, sillä vaihtoehtoisia yhteyksiä on edelleen useita. Jalankulkuliikenteen ja pyöräliikenteen verkot pysyvät nykyisinä, mutta reiteille toteutetaan laadunparannuksia ja järjestelyjä selkeytetään. Kadunvarsipysäköinnin muutokset Kansakoulunkadulla, käytettävyys paranee kierron tehostuessa. Auton säilyttäminen katualueella hankaloituu. Uuden alikulun tarve Sipoontiellä korostuu toiminnan lisääntyessä alueella. Tunnistettuja riskejä: Urheilukadun jk alueen läpiajo oikaisu ja sen estäminen (huoltoliikenteen reitti mahdollinen) Pysäköintipaikkojen käyttö isojen tapahtumien aikaan Tilausbusseille esitetyn kunnollisen alueen puuttuminen tarkastelualueelta, tarve tulevaisuudessa