Päätös. Nro 35/2010/2 Dnro ESAVI/52/04.08/2010. Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 Etelä-Suomi Päätös Nro 35/2010/2 Dnro ESAVI/52/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Päätös Rudus Oy:n ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee kallion louhinta- ja louheen murskaustoimintaa sekä ylijäämälouheen vastaanotto-, välivarastointi- ja murskaustoimintaa Sipoon kunnan Martinkylässä. Ympäristölupapäätös sisältää myös ympäristönsuojelulain 101 :ssä tarkoitetun ratkaisun päätöksen noudattamisesta muutoksenhausta huolimatta kallion louhinta- ja louheen murskaustoiminnan osalta. LUVAN HAKIJA Rudus Oy PL HELSINKI LAITOS JA SEN SIJAINTI Hakemus koskee kallion louhinta- ja louheen murskaustoimintaa sekä ylijäämälouheen vastaanotto-, välivarastointi- ja murskaustoimintaa Rudus Oy:n Talman tuotantoalueella. Laitos sijaitsee Sipoon kunnan Martinkylässä seuraavilla Sipoon kunnan omistamilla kiinteistöillä: Alkärr , Bastukärr , Lingonskog , Ljungars , Ljungars , Mellanskog ja Metsälä sekä seuraavilla Rudus Oy:n omistamilla kiinteistöillä: Bakskogen , Skogsbacka ja Skogstorp Rudus Oy:n Y-tunnus on Toiminnan toimialatunnukset ovat ja (TOL 2008). HAKEMUKSEN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille Uudenmaan ympäristökeskukseen VIRANOMAISTA KOSKEVA MERKINTÄ ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh fax kirjaamo.etela@avi.fi Ympäristölupavirastot ja alueelliset ympäristökeskukset on lakkautettu Valtion aluehallinnon uudistamista koskevan lainsäädän- YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE Helsingin toimipaikka Asemapäällikönkatu 14 PL 115, Helsinki fax ymparistoluvat.etela@avi.fi

2 2 nön voimaanpanosta annetun lain (903/2009) 4 :n mukaan alueellisissa ympäristökeskuksissa vireillä olevat asiat, jotka aluehallintovirastoista annetun lain (896/2009) nojalla kuuluvat aluehallintovirastoille, siirtyivät vastaavalle alueellisesti toimivaltaiselle aluehallintovirastolle. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Toiminta on ympäristöluvanvarainen ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja 2 momentin kohdan 4) sekä ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohtien 7 c) ja 7 e) sekä 13 f) mukaan. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohdan 13 g) nojalla ympäristölupa-asian ratkaisee aluehallintovirasto. Alueen louhinta-, louheen murskaus- ja ylijäämälouheen murskaustoiminta muodostavat sellaisen ympäristönsuojelulain 35 :n 4 momentissa tarkoitetun teknisen ja toiminnallisen yhteyden, että niiden ympäristövaikutuksia on tarpeen tarkastella yhdessä. Ympäristönsuojelulain 31 :n 3 momentin mukaan eri toimintojen lupa-asian ratkaisee aluehallintovirasto, jos yhdenkin toiminnan lupa-asia kuuluu sen toimivaltaan. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT Toimintaa koskevat luvat Lupahakemuksen mukaiselle toiminnalle ei ole voimassa olevaa ympäristölupaa. Lupahakemuksen mukaisen kallion louhinta-, louheen murskaus- ja ylijäämälouheen murskaustoiminnan ympäristövaikutukset on arvioitu vuosien aikana toteutetulla "Bastukärrin asemakaavaalueen louhinnat ja maa-ainesten jalostaminen Sipoon Martinkylässä" -ympäristövaikutusten arviointimenettelyllä. Yhteysviranomaisena toiminut Uudenmaan ympäristökeskus antoi ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta lausunnon Sipoon kunnan tekniikka- ja ympäristölautakunnan ympäristönsuojelujaosto on myöntänyt Rudus Oy:lle maa-aineslain (555/1981) 4 :n mukaisen luvan Lupa on voimassa 10 vuotta siitä päivästä lukien, kun päätös saa lainvoiman. Etelä-Suomen aluehallintovirastossa on samanaikaisesti vireillä Lemminkäinen Infra Oy:n ympäristölupahakemus, joka koskee kallion louhinta- ja louheen murskaustoimintaa Rudus Oy:n lupahakemuksen mu-

3 3 kaisen toiminta-alueen vieressä. Sipoon kunnan ympäristönsuojeluyksikkö on päivätyllä kirjeellään siirtänyt ympäristönsuojelulain 33 :n mukaan muista erityisistä syistä johtuen Lemminkäinen Infra Oy:n ympäristölupahakemuksen käsittelyn Etelä-Suomen aluehallintovirastoon, sillä Lemminkäinen Infra Oy:n ja Rudus Oy:n toiminnan ympäristövaikutukset kohdistuvat samalle alueelle ja toiminnot muodostavat teknisen ja toiminnallisen kokonaisuuden melun, pölyn ja hulevesien käsittelyä ajatellen. Sipoon kunnan tekniikka- ja ympäristölautakunnan ympäristönsuojelujaosto on myöntänyt Lemminkäinen Infra Oy:lle maaaineslain (555/1981) 4 :n mukaisen luvan Lupa on voimassa neljä vuotta siitä päivästä lukien, kun päätös saa lainvoiman. Muut luvat Uudenmaan ympäristökeskus on myöntänyt Skanska Asfaltti Oy:lle ympäristönsuojelulain (86/2000) 28 :n mukaisen luvan No YS 1465/ , joka koskee asfalttiaseman toimintaa kiinteistöillä Fågelbacken ja Söderäng II (molemmat kiinteistöt ovat nykyisin kiinteistöä Fågelbacken ) Rudus Oy:n lupahakemuksen mukaisen toiminta-alueen eteläpuolella. Päätöksestä on valitettu Vaasan hallinto-oikeuteen, jossa valitus on käsiteltävänä. Sipoon kunnan tekniikka- ja ympäristölautakunnan ympäristönsuojelujaosto on myöntänyt Rudus Oy:lle ympäristönsuojelulain (86/2000) 28 :n mukaisen luvan kiinteälle betoniasemalle tilalle Bakskogen RN:o 7:113. Lupa on voimassa viisi vuotta sen lainvoimaiseksi tulosta. Sipoon kunnan tekniikka- ja ympäristölautakunnan ympäristönsuojelujaosto on päätöksellään hyväksynyt pohja- ja pintaveden hallintasuunnitelman Lohja Rudus Oy:n ( lähtien Rudus Oy) Martinkylän kalliokiviaineksen louhintaan liittyen. Sipoon rakennuslupapäällikkö on päätöksellään myöntänyt toimenpideluvan Lohja Rudus Oy:n ( lähtien Rudus Oy) tilapäiselle varastoalueelle tilalle Backas RN:o 7:49 (nykyisin Skogsbacka RN:o 7:278). Päätös on voimassa asti. Lisäksi Sipoon kunnan viranomaiset ovat aiemmin myöntäneet toimintaalueelle useita louhinta- ja murskaustoimintaan liittyviä lupia. ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toiminta-alue sijoittuu Bastukärrin Freeway Logistic City työpaikkaalueen lainvoimaiselle asemakaava-alueelle. Sipoon kunnanvaltuusto on hyväksynyt Bastukärrin Freeway Logistic City työpaikkaalueen asemakaavan. Bastukärrin Freeway Logistic City työpaikka-

4 4 alueen asemakaava-alue muodostuu pääasiassa teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueista, jotka on jaettu merkinnöillä T-1, T-2 ja T-3. Ympäristöministeriön vahvistamassa Itä-Uudenmaan kokonaismaakuntakaavassa toiminta-alue sijoittuu työpaikka- (TP) ja kiviainestenottoalueelle (EOk). Ympäristöministeriön vahvistama Uudenmaan maakuntakaava rajautuu Keravan ja Sipoon rajalle. Keravalla Bastukärrin alueen vieressä on virkistys- ja taajamatoimintojen aluetta. Osa Bastukärrin asemakaava-alueesta on merkitty hyväksytyssä Keski-Sipoon oikeusvaikutuksettomassa osayleiskaavassa teollisuus- ja varastoalueeksi (T). Oikeusvaikutteisessa vahvistetussa Sipoon haja-asutusalueiden osayleiskaavassa Bastukärrin alueen itäisin osa on osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi (MT). Laadittava yleiskaava 2025 tulee korvaamaan aiemmat yleiskaavat. Sipoon kunnanvaltuusto on hyväksynyt Sipoon yleiskaava 2025:n, mutta kaava on valituksen alainen Korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Sipoon yleiskaava 2025:ssa suurin osa toiminta-alueesta on merkitty merkinnällä TP (työpaikka-, teollisuus- ja varastoalue). Alueen keskellä etelä-pohjoissuunnassa on tieliikenteen yhteystarvemerkintä ja alueen länsipuolella viheryhteystarvemerkintä. TP-merkinnän eteläpuolella on lisäksi alue, jolla on säilytettäviä ympäristöarvoja. Keravan kaupunginvaltuuston hyväksymässä oikeusvaikutteisessa Keravan yleiskaava 2020 (YK3):ssa ja sen hyväksytyssä muutoksessa KerCa (YK4) Bastukärrin teollisuusalue rajoittuu maa- ja metsätalousalueeseen, jolla ympäristö säilytetään (MU-5). LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Ympäristön tila ja laatu Maaperä Toiminta-alue sijaitsee Sipoon kunnan Martinkylässä 5 km Sipoon keskuksesta Nikkilästä länteen Keravantien eteläpuolella. Matkaa toimintaalueen reunalta lännessä sijaitsevalle Keravan kaupungin rajalle on 300 metriä ja lounaassa sijaitsevalle Vantaan kaupungin rajalle 1,5 km. Osalla toiminta-aluetta on ollut kalliokiviainesten ottamistoimintaa jo 1990-luvulta lähtien. Toiminta-alueen eteläosassa ei ole aiemmin suoritettu louhintoja, mutta suurimmalta osalta uutta aluetta puusto on poistettu, uudistettu taimikoksi tai sitä on harvennettu voimakkaasti. Suomen geologisen kallioperäkartan 2043 (Kerava) mukaan alueella on kvartsi- ja granodioriittia sekä osin graniittia alueen itäosissa. Kallion

5 5 päällä olevan irtomaalajin paksuus vaihtelee. Pintamaan alla on moreenista muodostuneita kerroksia. Maanpinta on toiminta-alueella nykytilassa korkeimmillaan tasolla +57 m ja alimmillaan tasolla +38 m. Toiminta-alueen länsiosassa on aiemmin louhittu syvimmillään tasoon +42 m, pohjois-/luoteisosassa tasoon +47 m. Toiminta-alueen itäosan läpi kulkee pohjoiseteläsuuntainen painanne, jossa luonnontilainen maanpinta on tasolla +37 m +38 m. Kyseisellä painannealueella ei ole louhittavaa kiviainesta. Toiminta-alueen eteläosassa, jossa ei aiemmin ole suoritettu louhintoja, maanpinnan taso on +45 m +60 m. Kiinteistöllä Bakskogen sijaitsee murskauslaitokselle aiemmin louhittu syvennys. Syvennys on louhittu alimmillaan tasolle +42 m. Osa syvennyksestä täytetään toiminta-alueella olevilla maaaineksilla Sipoon kunnan kanssa sovitun mukaisesti. Täyttöön käytettävät maa-ainekset ovat puhtaita maamassoja (moreenia), jotka ovat syntyneet aiemman toiminnan yhteydessä kalliopintoja puhdistettaessa, ja ne on läjitetty alueella melu- ja suojavalleina. Pintamaata alueelta on kuorittu ja kasattu toiminnan aikana voimassa olleiden lupien mukaisesti 1990-luvulta lähtien. Ennen alueelle laadittua asemakaavaa on pintamaat silloisten lupien mukaisesti suunniteltu käytettävän alueen maisemoinnissa louhinnan päätyttyä. Myöhemmin melunsuojauksen sekä kaavahankkeen myötä pintamaita on sijoitettu myös suojavalleihin. Kiinteistöllä Metsälä on sijainnut puhtaiden maiden läjitysalue 1990-luvulla. Alueella olevat maaainekset ovat puhtaita rakennustyömailta poistettuja ylijäämämassoja. Toiminta-alue rajautuu idässä metsä- ja peltoalueisiin ja etelässä nummi-, metsä- ja suoalueisiin. Keravan puolella toiminta-alueen vieressä on metsäalueita. Keravantien pohjoispuoleinen alue on pääosin kuivahkoa kangasmetsää. Pohjavesi Toiminta-alue ei sijaitse pohjavesialueella eikä tärkeän pohjavesialueen tai vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen välittömässä läheisyydessä. Lähin pohjavesialue on Ollisbackan I luokan pohjavesialue ( ), joka sijaitsee lähimmillään 600 metrin etäisyydellä Keravantien pohjoispuolella. Alueen itäpuolella, lähimmillään 1 km:n etäisyydellä louhinta-alueesta, sijaitsee Kotimäen I luokan pohjavesialue ( ). Toiminta-alueen läheisyydessä ei ole yhdyskuntien vedenottamoita. Kallioalueilla kallion raoissa ja ruhjeissa esiintyy kalliopohjavettä, joka on yhteydessä alueen muuhun pohjaveteen riippuen mm. alueen topografiasta, kallion ehjyydestä ja sadannasta. Pohjaveden virtaussuunnat vaihtelevat toiminta-alueella ja sen lähiympäristössä, sillä alueen maasto on epätasainen ja kalliokynnykset jakavat pohjaveden erillisiin valu-

6 6 ma-altaisiin. Karttatarkastelun perusteella pääasiallinen pohjaveden virtaussuunta on toiminta-alueen länsiosassa kohti länttä/luodetta ja alueen itäosassa kohti itää. Kalliopohjaveden pinta mukailee yleisesti maanpinnan profiilia, mikä on tyypillistä pienen hydraulisen johtavuuden omaavissa kalliomuodostumissa. Vaihtelevien maastomuotojen ja kalliokynnysten myötä pohjavedenpinnan korkeus vaihtelee toiminta-alueen lähiympäristössä merkittävästi. Lähialueella on useita suoalueita tai soistumia, joissa pohjavedenpinta saattaa olla miltei maapinnan tasossa. Lähialueen suoalueiden korkeustasot vaihtelevat +40 m +53 m. Toiminta-alueen kaakkoisreunalla oleva Skaftkärrin peltoaukio on nykytilassa tasolla +37 m ja suunnittelualueen keskiosassa oleva savinen painanne on tasolla +37 m +39 m. Louhinta-alueen länsi- ja itäpuolella luonnollinen maanpinta on louhintatasoa alempana. Varsinaista maaperän pohjavettä esiintyy soistuvilla alueilla suunnittelualueen eteläpuolella. Vuonna 2004 asennettiin orsivesiputki 500 metriä toiminta-alueesta etelään. Putken asennuksessa ei tavattu pohjavettä lainkaan, vaikka poraus ulottui tasoon +34 m. Pohjavedenpinnan korkeutta ja pohjaveden laatua on tarkkailtu vuosittain kiinteistön Mellanskog keskellä sijaitsevasta kaivosta (tarkkailupiste MP3). Veden rauta- ja sameusarvot ovat olleet koholla, mikä johtuu todennäköisesti alueen maa- ja kallioperästä. Koliformisten bakteerien esiintyminen näytteissä johtuu todennäköisesti pintavesien pääsystä kaivoon. Kaivossa vedenpinta on ollut tasolla +47 m eli hyvin lähellä maanpintaa. Rudus Oy arvioi kaivoon pääsevän pintavettä eikä kaivosta mitattu veden korkeustaso näin ollen kuvaa kalliopohjaveden tasoa. Tarkkailupiste MP3 tulee jäämään SOK:n logistiikkakeskuksen rakenteiden alle. Tarkkailupisteen MP3 pohjavedenpinnan korkeudet ovat olleet seuraavat: Mittauspäivämäärä Pohjavedenpinnan korkeus (m) , , , , , , , ,26 Aikavälillä heinäkuu 2005 lokakuu 2008 tarkkailupisteen MP3 pohjavedenpinnan taso on alentunut noin 1 metrin. Rudus Oy:n mukaan tarkkailupiste on ollut tuotantokäytössä oleva kaivo, mistä syystä pohjave-

7 7 denpinta kaivossa on voinut laskea. Kyseiselle ajanjaksolle on osunut myös kuivakausi. Pohjavedenpinnan korkeutta on tutkittu kahdesta kiinteistön Ljungars (sittemmin yhdistetty kiinteistöön Ljungars ) itäosaan sijoitetuista pohjaveden havaintoputkesta PVP1 ja PVP3. Tulosten on katsottu mittauksia edeltäneiden pitkään jatkuneiden sateiden johdosta edustavan kevätaikaisen ylävesipinnan tasoa. Putkessa PVP1 pinta oli tasolla +35,69 m ja putkessa PVP3 tasolla +36,27 m. Putket PVP1 ja PVP3 ovat osoittautuneet sopimattomiksi tarkkailuun. Tarkkailuputket eivät ulotu kallioon asti, jolloin näistä putkista tehdyt tutkimukset kertovat enemmän pinta- ja suoveden pinnan tasosta. Siltä osin kuin Murskauskolmio Oy:n aiemmalla toiminta-alueella on louhittu alimmalle tasolle (+39 m), ei merkittävissä määrin ole havaittu vedenvuotoa kallioleikkauksesta louhokseen, eikä hakemuksen mukainen maa-ainesten otto ulotu tätä tasoa syvemmälle. Louhinta-alueelta ei Rudus Oy:n mukaan ole tähän mennessä tarvinnut pumpata pohjavettä pois. Rudus Oy:n mukaan kiinteistöllä Bakskogen sijaitsevasta murskauslaitokselle aiemmin louhitusta syvennyksestä on pumpattu sinne kerääntyneitä hulevesiä ja ne on johdettu louhoksen maastoon sen lounaispuolelle. Louhokseen kertynyt vesi on suurimmilta osin pintavettä. Pumpattavan veden määrä riippuu sademääristä. Bastukärrin alueen pohjavedenpinta ei Rudus Oy:n mukaan ole lähellä tulevaa maanpintaa. Talousvesikaivoja on haja-asutusalueen kiinteistöillä. Etäisyyttä louhinta-alueelta lähimpään kaakossa tilalla RN:o 8:21 sijaitsevaan kaivoon on 400 metriä. Lisäksi toiminta-alueen rajalta noin 400 metrin päässä kaakossa tilalla RN:o 8:97 sijaitsee kaivo. Vesistön tila ja käyttökelpoisuus Toiminta-alue sijaitsee Sipoonjoen ja Vantaanjoen vesistöalueiden rajalla. Alueen itäpuoli kuuluu Ruddammsbäckenin valuma-alueeseen (20.005, 13 km 2 ) ja alueen länsipuoli Keravanjoen valuma-alueeseen (21.09, 402 km 2 ). Toiminta-alueen pohjoispuolella olevan asemakaavaalueen pohjoisreuna kuuluu lisäksi Näsebäckenin valuma-alueeseen (20.006, 22,5 km 2 ), mutta louhinta-alueelta ei ole pintavaluntaa siihen suuntaan. Louhinta-alueen läheisyydessä ei ole merkittäviä järviä tai lampia. Alueen ympärillä on luonnontilaltaan eriasteisia soita. Alueen pintavedet ovat ojavesiä ja laadultaan tyypillisiä suoalueen valumavesiä. Länsipuolen ojat johtavat Koukkusuon pohjoispuolelta luoteeseen Parmanojaan ja yhtyvät Keravanjokeen. Itäpuolen ojat johtavat metsäja pelto-ojia pitkin kaakkoon Ruddammsbäckeniin, joka laskee Sipoonjokeen.

8 8 Toiminta-alueen itäosan painanteen (soistuma) läpi kulkee pohjoiseteläsuuntainen avo-oja, johon suunnittelualueen keski- ja itäosan pintavedet ohjautuvat niin nykytilanteessa kuin louhinnan lopputilanteessa. Pintaveden tarkkailupiste 1 (MP1) sijaitsee alueelta länteen johtavassa kuivatusojassa kiinteistöllä Bastukärr ja tarkkailupiste 2 (MP2) alueen itäosasta etelään johtavassa kuivatusojassa kiinteistöllä Alkärr Tarkkailupisteistä on otettu näytteet lokakuussa vuosina 2006 ja Vesien sähkönjohtavuus- ja typpipitoisuudet ovat olleet tyypillisiä suoalueiden vesille. ph on ollut neutraali tai lievästi hapan. Suoritettujen tarkkailujen perusteella louhinta-alueelta lähtevän pintaveden ammoniumtyppipitoisuudet ovat olleet erittäin pieniä. Vuonna 2007 pitoisuudet olivat alle määritysrajan. Myös alueelta lähtevien valumavesien virtaamat ovat olleet erittäin pieniä. Vuonna 2007 tarkkailupisteessä MP1 havaittiin lievästi kohonneita kemiallisen hapenkulutuksen, kaliumpermanganaattiluvun, sameuden ja väriluvun arvoja. Kohonneet arvot johtuivat todennäköisesti humuksen esiintymisestä vedessä. Sipoonjoen meritaimenen merkittävin lisääntymisalue sijaitsee Byabäckenin sivuhaarassa. Ilman laatu Pääkaupunkiseudulla hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) vuosikeskiarvot vaihtelevat ympäristöstä riippuen yleisesti välillä μg/m 3 (YTV Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta 2008: Ilmanlaatu ja siihen vaikuttavat tekijät pääkaupunkiseudulla, Ilmansuojelun toimintaohjelmien taustatiedot). Sipoon Bastukärrin alue sijaitsee haja-asutusalueella, jossa PM 10 -pitoisuudet ovat selvästi alhaisemmat kuin pääkaupunkiseudun keskustoissa, joten alueen vuosikeskiarvoksi on ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä arvioitu μg/m 3. Vallitseva tuulen suunta alueella on lounaasta koilliseen. Alue ja kohteet, joihin toiminnalla on vaikutuksia Toiminta-alueen ympärillä on haja-asutusaluetta. Louhittavien alueiden rajasta mitattuna lähimmät asuinrakennukset ovat koillisessa 300 metrin, idässä 500 metrin, etelä-kaakossa 300 metrin, lännessä 1 km:n ja pohjoisessa vähintään 600 metrin etäisyydellä. Keravan kaupungin puolella toiminta-alueesta luoteeseen noin 1 km:n etäisyydellä sijaitsee Levonmäen pientaloalue. Lähimmät loma-asunnot sijaitsevat etelä-kaakossa 300 metrin, koillisessa 450 metrin, idässä ja lännessä yli 1 km:n ja pohjoisessa 600 metrin etäisyydellä. Lähin luonnonsuojelualue on Sipoonjoen Natura alueen (FI ) Byabäckenin sivupuron pohjoisin haara sijaitsee lähimmillään noin 2 km:n päässä toiminta-alueen eteläreunasta. Sipoonkorven Natura-alue (FI ) ja Sipoonkorven luonnonsuojelualue

9 9 (ESA010045) sijaitsevat lähimmillään noin 2 km:n päässä toimintaalueen rajasta etelään. Keravan kaupungin puolella sijaitsee Keinukallion virkistysalue yli 300 metrin päässä toiminta-alueesta. Osa ulkoilupoluista ja latureiteistä kulkevat Koukkusuon alueella lähimmillään noin 500 metriä toimintaalueesta. Koukkusuon alue on arvioitu paikallisesti erittäin arvokkaaksi luontoalueeksi. Melu, liikenne ja muu kuormitus alueella Lemminkäinen Infra Oy hakee samanaikaisesti ympäristölupaa kiviaineksen louhinta- ja murskaustoiminnalle Rudus Oy:n toimintaalueen viereen. Toiminta-alueella on sijainnut myös mm. asfalttiasema ja kierrätysasfaltin murskauslaitos, betonin- ja kuivabetonin valmistustoimintaa sekä mullanjalostustoimintaa. Toiminta-alueen länsipuolella on sijainnut Sipoon Moottorikerho ry:n motocrossrata. Asfalttiasemalle, betonitehtaalle ja motocrossradalle on etsitty uusia sijoituspaikkoja. Lisäksi PNO Trailer Oy:n logistiikka-alue, Versowood Oy:n kyllästämö ja entisen Murskauskolmio Oy:n toimisto/huoltorakennus sijaitsevat toiminta-alueen pohjoispuolella. Keravantien eteläpuolella kulkee vesijohtolinja ja pohjoispuolella kaasulinja. Kaasulinja haarautuu jakoasemalla etelään toiminta-alueen itäreunaa. Bastukärrin asemakaavan mukaista rakentamista tullaan aloittamaan sitä mukaa, kun toiminta-alue saadaan louhittua ja luovutettua samalla, kun louhinta vielä jatkuu toiminta-alueella. Bastukärrin asemakaavaalueelle SOK:n kiinteistölle on rakenteilla Suomen suurin maalämpöön perustuva energiantuotantolaitos. Toiminta perustuu 300 metriä syviin lämpökaivoihin. SOK:n jo rakenteilla oleva alue rajataan Bastukärrin eteläpuolelta ja Keuksuontien itäpuolelta pois Rudus Oy:n lupahakemuksessa alun perin esitetystä toiminta-alueesta. LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Ympäristölupaa haetaan kallion louhinnalle, louheen murskaukselle sekä ylijäämälouheen vastaanotolle, välivarastoinnille ja murskaukselle. Valmiit tuotteet varastoidaan louhinta-alueelle, josta ne kuormataan ja kuljetetaan käytettäväksi lähialueen maarakennuskohteissa. Lisäksi alueella otetaan vastaan puhtaita louheita murskattavaksi. Toiminta-alueen pinta-ala on 144 ha, josta louhinta-alue on 54,2 ha. Lupaa haetaan louhia kalliota koko toiminta-aikana yhteensä m 3 ktr ja murskata kiviainesta enimmillään t/a, jos-

10 10 ta määrästä muualta tuotua louhetta on enimmillään t/a. Vuosittain kalliota louhitaan tuotantoon tarvittava määrä, jonka on enimmillään arvioitu olevan tonnia. Päivittäinen toiminta-aika on arkisin klo Kallion porausta ja kiviaineksen rikotusta harjoitetaan arkisin klo 7 22, murskausta harjoitetaan klo 6 22, kauhakuormaajat ja maansiirtoajoneuvot työskentelevät alueella klo 6 22 ja räjäytyksiä suoritetaan 3 4 krt/vko klo 9 18, pääasiassa iltapäivisin. Alueella on tarkoitus louhia ympäri vuoden. Raaka-aineiden vastaanottoa ja myyntikuormausta alueella on ympäri vuoden. Louhetta murskataan 8 12 kuukautena vuodessa. Louhintojen arvioidaan kestävän vähintään 9 vuotta viranomaislupien lainvoimaistumisesta lukien. Lupaa haetaan toistaiseksi. Louhinta Louhinnat on suunniteltu toteutettavaksi toiminta-alueella 5 eri vaiheessa seuraavasti: Vaihe Ottoalueen pinta-ala (ha) Ottomäärä (m 3 ktr) Tavoitteellinen aikataulu Vaihe 1 14, Vaihe 2 10, Vaihe 3 11, Vaihe 4 12, Vaihe 5 4, Yhteensä 54, Kaikki louhinnat tullaan suorittamaan lainvoimaisen Bastukärrin asemakaavan mukaisesti. Louhintatasot ovat alueen kaavan tasaussuunnitelman mukaiset, syvimmillään +38 m. Louhinta etenee Bastukärrin kaavatien eteläpuolelta. Keskitetyllä louhinnalla voidaan toiminnasta mahdollisesti aiheutuvat haitat huomioida paremmin, kuin että louhinnat suoritetaan hajautetusti muiden lupamenettelyjen yhteydessä erikseen määrättävin ehdoin. Bastukärrin alueelle on asemakaavan laadinnan yhteydessä tehty hulevesisuunnitelma. Kyseisessä suunnitelmassa on esitetty, että kaavaalueen hulevedet ohjataan alueen kaakkois- sekä lounaisosiin, joihin rakennetaan pintavesialtaat. Maa-ainesten ottosuunnitelma on laadittu siten, että louhintataso laskee kohti hulevesisuunnitelmassa esitettyjä pintavesialtaita, joita rakennetaan kaava-alueen rakentamisen yhteydessä. Näin ollen maa-ainesten ottosuunnitelma on yhteneväinen louhinnan jälkeisen hulevesisuunnitelman kanssa. Työmaalla noudatetaan räjäytys- ja louhintatyön ohjeita sekä määräyksiä. Räjäytyksistä informoidaan äänimerkillä. Räjähdysaine vaihdetaan emulsioräjähdysaineeksi, mikäli sade on jatkuvaa, ja mikäli louhitaan

11 11 sellaisessa paikassa, että säiliöauto pystyy tuomaan emulsioräjähdysaineen suoraan louhittavalle alueelle. Alueella tulee kerralla työskentelemään yksi porausvaunu. Kiviaineksen rikotus tehdään louhintapaikalla, mutta joskus poikkeustapauksissa myös murskauslaitteessa. Murskaus Toiminta-alueella on tarkoitus murskata sekä toiminta-alueelta louhittua kiviainesta että muualta tuotavaa ylijäämälouhetta. Muualta tuotava ylijäämälouhe on rakentamisen yhteydessä irrotettua puhdasta kalliokiviainesta. Alueella on tarkoitus ottaa vastaan ylijäämälouhetta myös muiden toiminnanharjoittajien läheisiltä työmailta. Heidän kanssaan tehdään erilliset sopimukset. Saapuvat kuormat punnitaan ja niiden alkuperätiedot otetaan ylös. Ylijäämälouheesta valmistetaan samoja kiviainestuotteita (murskeet, sepelit) kuin paikalta louhitusta kalliostakin. Louhe murskataan konevoimalla liikkuvalla tela-alustaisella tai siirrettävällä murskauslaitoksella. Murskauslaitos koostuu yleensä esimurskaimesta, välimurskaimesta ja yhdestä tai useammasta jälkimurskaimesta sekä seulastosta. Riippuen jälkimurskaimien määrästä laitosta kutsutaan kolmi- tai nelivaiheiseksi murskauslaitokseksi. Nelivaiheisissa murskauslaitoksissa toinen jälkimurskain saatetaan korvata materiaalin muotoiluun tarkoitetulla iskumurskaimella. Murskauslaitoksen kokoonpano määräytyy kullakin murskauskerralla murskausurakoitsijan käyttämän kaluston mukaan. Laitteiden väliset tekniset erot ovat kuitenkin suhteellisen pieniä, eivätkä ne ole ympäristövaikutusten kannalta merkityksellisiä. Murskauslaitoksissa käytetään yleisesti seuraavantyyppisiä murskaimia ja seuloja: syöttiminä käytetään yleensä pöytä-, lamelli- ja tärysyötimiä esimurskaimina käytetään yleensä leukamurskaimia (kierto- tai pendelmurskaimia) välimurskaimina käytetään yleisesti karamurskaimia ja jonkin verran myös pieniä leukamurskaimia jälkimurskaimina käytetään kara- ja kartiomurskaimia seulat ovat pääasiassa yksiakselisia vapaavärähteisiä tai kaksiakselisia suuntaiskuseuloja. Louhe kuljetetaan toiminta-alueelle pääsääntöisesti kuorma-autoilla tonnin kuormissa. Se varastoidaan toiminta-alueella raakaaineen varastokasoihin tai syötetään suoraan murskaimeen. Tarvittaessa suurimpia kappaleita esikäsitellään rikottamalla. Louhe syötetään pyöräkuormaajalla tai siirtoautolla syöttimeen, joka annostelee materiaalin esimurskaimeen. Ensimmäisen murskausvaiheen tuote siirretään kuljettimella joko suoraan välimurskaimeen tai seulalle. Toisessa ja

12 12 kolmannessa vaiheessa murskausta ja seulontaa jatketaan halutun tuotteen valmistamista. Alueella tapahtuva louheen murskaustoiminta on urakkaluonteista. Alueella kullakin murskausjaksolla sijoitettava murskauslaitos voi olla joko ns. perinteinen murskauslaitos tai omalla voimanlähteellä varustettu tela-alustainen murskauslaitos (Lokotrack-laitos). Rudus Oy:n toimintaalueella on toiminnassa enintään 2 murskauslaitosta kerrallaan. Pääsääntöisesti alueella tulee toimimaan yksi iso murskauslaitos, mutta tarvittaessa hetkellisesti voi samaan aikaan toimia myös toinen murskauslaitos. Murskausta on tarkoitus suorittaa kahdessa vuorossa. Varastointi Murskevarastot sijoitetaan murskaamon välittömään läheisyyteen sekä myös aiemmin louhitulle erilliselle varastoalueelle. Varastoaluetta käytetään pääasiassa valmiiden tuotteiden varastoalueena, mutta tarpeen mukaan alueelle voidaan varastoida myös ylijäämä- ja pintamaita. Pintamaita varastoidaan myös ottoalueiden reunoille ja murskaamojen ympärille meluvalleiksi. Varastokasojen korkeus on keskimäärin 5 8 metriä ja ne toimivat samalla laitosta ympäröivänä melu- ja pölyesteenä. Kasojen määrät, koot sekä sijainti vaihtelevat tuotannon ja menekin mukaan. Poltto- ja voiteluaineet ja energia Murskauslaitoksen energianlähteenä käytetään verkosta otettua sähkövirtaa tai sähkö tuotetaan aggregaatilla. Kolmivaiheisen murskauslaitoksen sähkönkulutus on 2,22 kw/tuotettu tonni. Alueella työskentelevien työkoneiden polttoaineena käytetään kevyttä polttoöljyä. Maksimituotantomäärällä toimittaessa murskauslaitos kuluttaa kevyttä polttoöljyä 408 tonnia/a, louhinnassa poraus ja rikotus 27 tonnia/a ja työkoneet 428 tonnia/a. Murskauslaitoksen ollessa toiminnassa laitoksen polttoaineet varastoidaan kaksoisvaippasäiliöissä, jotka on varustettu ylitäytönestimillä. Tankkauslaitteisto varustetaan sulkuventtiilillä, ettei tankkauslaitteiston vuoto- tai rikkoutumistapauksissa säiliö pääse valumaan tyhjäksi. Tankkauslaitteisto lukitaan luvattoman käytön estämiseksi. Öljytuotteet varastoidaan tynnyreissä niille tarkoitetussa valumaaltaallisessa varastossa. Voiteluaineet ja ongelmajätteet säilytetään niille erikseen varatussa lukittavassa kontissa. Toiminta-alueella varastoidaan kerrallaan kevyttä polttoöljyä enintään litraa. Öljytuotteiden varastojen koko pyritään pitämään mahdollisimman pienenä tuotantotekniset näkökohdat huomioiden.

13 13 Laitoksen ollessa toiminnassa varikkoalueelle sijoitetaan mm. polttoaineen tankkaus- ja säilytyspaikka. Se osa varikkoalueesta, jossa käsitellään poltto- ja voiteluaineita, suojataan riittävän laajalla tiiviillä kalvolla (esim. HDPE-muovi), jonka päällä on rikkoutumisen estävä cm:n maakerros. Poltto- ja voiteluaineiden varastoinnissa huolehditaan, että aineita ei joudu maaperään eikä pohjaveteen. Työkoneet säilytetään alueella murskauslaitoksen läheisyydessä. Liikenne Toiminta alueella aiheuttaa keskimäärin ajoneuvoyhdistelmän käyntiä päivässä. Alueelle on ollut mahdollista kulkea kahdesta eri liittymästä. Jatkossa alueelle kulku tulee tapahtumaan vain yhtä liittymää käyttäen. Sisääntuloteillä on puomit. Raakaveden otto ja käyttöveden valmistus Vettä käytetään pölyämisen estämiseen. Kasteluvetenä käytetään ensisijaisesti louhokseen muodostuvaa sadevettä. Mikäli sadevettä ei ole riittävästi, niin vesi tuodaan säiliössä alueelle. Veden kulutus on enimmillään 6 m 3 /d. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja energiatehokkuus Kiviainesten kierrätys edistää kestävän kehityksen periaatteita ja valtakunnallisia jätehuoltotavoitteita. Kiviaineksia kierrättämällä voidaan korvata neitseellisiä luonnonvaroja, kuten soravaroja ja muita perinteisiä kiviaineksia. Toiminta-alueella toimivat murskauslaitokset ovat viimeisimmän käytettävissä olevan tekniikan mukaisia, joten niiden energiatehokkuus on parasta mahdollista laatua. Myös pyöräkuormaajat ovat nykyaikaisia ja parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisia. Toiminnan voidaan katsoa edustavan parasta mahdollista käyttökelpoista tekniikkaa. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätevedet ja päästöt vesiin ja viemäriin Toiminta-alueelle sijoitettavien sosiaalitilojen jätevedet johdetaan umpisäiliöön. Pintavesien virtaussuunnat alueella eivät juuri muutu louhinnan myötä nykytilanteeseen verrattuna. Lopputilanteen vedenjakaja on lähes samassa paikassa kuin nykytilanteessa. Siten alueella tehtävä louhinta ei merkittävästi muuta pintavesien valuntamääriä eri valuma-alueille. Louhoksiin kerääntyvät vedet ohjataan samoille valuma-alueille, joihin vedet

14 14 luonnontilassa ohjautuvat. Ottoalueelle kertyvästä vedestä enimmillään noin puolet valuu pintavesinä alueen ojiin. Ramboll Finland Oy:n Sipoon kunnalle laatimassa Bastukärrin työpaikka-alueen hulevesisuunnitelmassa valuma-alueiden kooksi on arvioitu: valuma-alue ha ja valuma-alue 3 56 ha. Valumaalue 2 ei sijaitse tämän lupahakemuksen mukaisella toiminta-alueella. Valuma-alueen 1 hulevedet on suunniteltu johdettavaksi Keravanjoen suuntaan. Valuma-alueen 3 hulevedet on suunniteltu johdettavaksi Sipoonjoen suuntaan. Hulevesisuunnitelmassa on mitoitettu louhinnan jälkeisen asemakaavan rakennetun tilanteen pintavesialtaat siten, että rakennetussa tilanteessa alueelta purkautuva virtaama vastaisi luonnontilaisen alueen virtaamaa. Louhinnan aikana ei rakenneta erillisiä selkeytysaltaita. Mikäli hulevesiä kertyy louhokseen, pumpataan ne alimmalta tasolta, jonne muodostuu keräilyallas, maastoon. Vedet pumpataan ympäröivään maastoon, jonne ne luonnollisestikin nykytilassa johtuisivat. Pintavesialtaat ovat tarpeen vasta alueen rakentuessa, kun sinne valmistuu paljon vettä pidättäviä pintoja, kuten rakennukset ja asfaltoinnit, eikä imeytymistä maaperään pääse tapahtumaan. Louhinnasta ei vapaudu vesiä pilaavia aineita, koska louhittava kiviaines ei sisällä sulfideja eikä raskasmetalleja. Räjäytysaineiden sisältämiä nitraattiyhdistelmiä vapautuu aina jonkin verran räjäytysten yhteydessä ympäristöön ja sen myötä pinta- ja pohjavesiin. Louhinta saattaa siten näkyä vesissä kohonneina nitraattipitoisuuksina. Yleensä nitraattipitoisuudet kohoavat kuitenkin suhteellisen vähän louhinta-alueen ympäristön vesistöissä. Ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa on arvioitu, että teoreettisen virtaaman perusteella ottoalueelta tuleva ammoniumtyppikuormitus Keravanjokeen olisi 3,6 g/vrk ja Sipoonjokeen 6,7 g/vrk. Todellisuudessa kuormituksen kuitenkin arvioidaan olevan huomattavasti pienempi. Lisäksi on arvioitu, että sillä ei näiden tulosten perusteella ole vaikutusta purkuvesistön rehevyyteen. Oikealla ja ammattitaitoisella panostuksella louhintatoiminnasta ympäristöön vapautuvien aineiden pitoisuudet ovat yleensä varsin pieniä. Louhinta-alueen kuivatusvesien kiintoaines voi kuitenkin aiheuttaa ajoittain alapuolisten vesistöjen samentumista. Louhinnan aikana, kun mukana on myös Lemminkäinen Infra Oy:n ympäristölupahakemuksen mukainen toiminta-alue, teoreettisen maksimin mukaan laskettuna virtaamat olisivat 0,2 0,4 % Keravan- ja Sipoonjoen virtaamista. Tulosten perusteella louhinta-alueen pintavesikuormituksen osuus on marginaalinen valuma-alueen kuormituksesta. Louhinta-alueen valumavesien kuormitus on niin pientä, ettei sillä ole merkittävää vaikutusta alapuolisten vesistöjen kalastoon. Sipoonjoen meritaimenen lisääntymisalue sijaitsee Byabäckenin sivuhaarassa, jonne louhinta-alueelle kertyvät pintavedet eivät laske.

15 15 Päästöt ilmaan Pölyämistä syntyy räjäytyksistä, murskauksesta, kuormauksesta ja työmaaliikenteestä. Räjähdyksestä muodostuva pölypilvi sisältää räjähdyskaasujen lisäksi kivipölyä. Pöly muodostuu pääasiassa louhittavan materiaalin hienoaineksesta. Merkittävin pölylaskeuma kohdistuu yleensä ottoalueelle tai sen välittömään läheisyyteen. Sateisina vuodenaikoina pölyn leviäminen on ilman kosteudesta johtuen vähäisempää. Murskauslaitos täyttää suojausasteeltaan B-luokan vaatimukset (Tielaitos 1994: Asfalttiasemien ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelu TIEL ). Tällaisessa laitoksessa pölyn leviäminen ympäristöön on estetty kesällä kastelemalla ja talvella suojaamalla seulastot ja muut huomattavat pölynlähteet peittein tai koteloinnein. Toiminnasta aiheutuvia pölyvaikutuksia vähennetään toimintojen ja kiviainesten varastokasojen sijoittelulla sekä liikennöitävien alueiden ja kiviainesten käsittelyprosessien kastelulla kuivien sääolosuhteiden vallitessa. Murskauslaitoksessa on myös kotelointeja, joilla ehkäistään pölyämistä. Kastelujärjestelmässä vesi ohjataan putkia pitkin suuttimen kautta pölyäviin kohteisiin, kuten pudotuspaikkoihin. Talvella vesisäiliössä on vastuslangat, joiden avulla vesi lämmitetään. Tällöin pystytään toimimaan 15 C:seen asti. Toiminnasta aiheutuvia kaasumaisia päästöjä ehkäistään käyttämällä nykyaikaista ja huollettua laite- sekä konekantaa. Porauksessa syntyvän leijuvan pölyn leviämistä estetään pääasiassa porausvaunuihin sijoitetuilla pölynkeräyslaitteilla. Pölynkeräyslaite koostuu suodatinjärjestelmästä sekä siihen puhaltimen ja imuletkun avulla kytketystä huuvasta, joka kerää pölyn porausreiän suulta. Pölynkeräyslaitteessa pöly kerätään imuilman avulla porausrei'istä suodatinjärjestelmän kautta pölynkeräyssäiliöön. Pölynkeräyssäiliö tyhjennetään pudottamalla kerääntyneet pölyt maahan. Putoavan pölyn leviämistä ympäristöön estetään pölynpoistokohdan ympärille asetettavilla maahan asti ulottuvilla verhoilla. Ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa on tehty tarkastelu toiminnan aiheuttamasta pölyämisestä. Tehdyn tutkimuksen perusteella Bastukärrin louhintatoiminnasta tai kiviainesten jalostustoiminnasta ei aiheudu ympäristön asuinalueille sellaisia pölypitoisuuksia, joilla voisi olla asukkaiden terveydelle haitallisia vaikutuksia. Saatujen tulosten ja arvioitujen keskimääräisten taustapitoisuuksien ei yhteenlaskettuna arvioida ylittävän valtioneuvoston ilmanlaadusta antaman asetuksen (711/2001) mukaisia vuorokautista raja-arvoa (PM 10, 50 μg/m 3 ). Laskennan lähtöarvoissa ja tuloksissa on huomioitu louhintatoiminnan ja kiviainesten käsittelytoiminnan aiheuttamat päästöt. Sipoon Bastukärrin asemakaava-alueen louhinnasta ja murskauksesta aiheutuvan PM 10 -pitoisuuslisäys taustapitoisuuteen on ympäristövaiku-

16 16 tusten arviointimenettelyssä tehtyjen laskelmien mukaan keskimääräisellä tuulen nopeudella 5 6 μg/m 3. Louhinnan aiheuttaman pitoisuuslisäyksen kanssa pitoisuudet olisivat tällöin keskimäärin noin μg/m 3. Maksimaalisessa tilanteessa, jolloin myös Lemminkäinen Infra Oy:n ympäristölupahakemuksen mukainen kiviaineksen murskaus toimisi maksimiteholla, voi louhinta-alueen lähimmällä asuinkiinteistöllä tuulen nopeudella 1 m/s olla pitoisuuslisäys μg/m 3, jolloin pitoisuudet olisivat noin μg/m 3. Myöskään tällaisessa tilanteessa ei edellä mainitun vuorokautisen raja-arvon arvioida ylittyvän. Murskauslaitoksen, porauksen ja rikotuksen sekä työkoneiden polttoaineen kulutukseen perustuvat laskennalliset päästöt ilmaan (PM 10 ) ovat seuraavat: Aine Vuosipäästö max. (t/a) Keskim. vuosipäästö (t/a) Suurin vrkpäästö (kg/d) Suurin tuntipäästö (kg/h) Hiukkaset 5,6 4,3 25,9 1,6 SO 2 1,0 0,8 4,8 0,3 NO 2 47,7 36,1 219,4 13,7 CO Melu ja tärinä Melu Toiminta-alueen melu syntyy pääasiassa räjäytyksistä, porauksista, murskauksesta, kuormauksesta ja raskaasta liikenteestä. Murskauslaitosten ympärille rakennetaan meluvalleja ja varastokasoja pyritään sijoittamaan siten, että melua leviää ympäristöön mahdollisimman vähän. Louhittavat rintaukset, metsä ja korkeat pintamaiden varastokasat toimivat meluvalleina koko ottotoiminnan ajan. Ylisuurten lohkareiden muodostumista pyritään välttämään räjäytyssuunnittelulla ja lohkareiden rikkominen voidaan käytännössä tehdä ympäristön kannalta sopivimpana aikana. Rikotus suoritetaan lähellä louhoksen reunaa mahdollisimman lähellä alinta ottotasoa, jossa myös louhevalli estää melun leviämistä. Murskauslaitos sijoitetaan alimmalle ottotasolle tai kaivantoon lähelle louhoksen seinämiä tai varastokasoja siten, että voimakkain ääni ei pääse esteettömästi leviämään lähimpien melulle altistuvien asuintalojen suuntaan. Kun murskaamo sijoittuu rintauksen taakse suhteessa melulle altistuviin kohteisiin, jo 5 metrin korkuinen rintaus voi vähentää melua rintauksen suunnalla noin 20 db(a). Ympäristövaikutusten arviointiselostuksen yhteydessä on tehty melulaskelmia, joissa on mallinnettu viisi eri tilannetta. Suoritettujen laskentojen perusteella toiminnan aiheuttama keskiäänitaso (L Aeq ) ei ylitä vakituisilla ja loma-asumiseen käytettävillä rakennuksilla valtioneuvoston melutason ohjearvoista antaman päätöksen (993/1992) päivä- ja yöajan

17 17 ohjearvoja. Ohjearvojen saavuttaminen vaatii useiden meluvallien rakentamista. Suurimmat vallit tulevat rakennettavaksi Keravantien eteläpuolelle sekä toiminta-alueen eteläpuolelle. Pienimmät meluvallit ovat pääosin varastokasoja, joita sijoitellaan murskauslaitosten ympärille. Meluvalleja rakennetaan alueelle sitä mukaan, kun louhinta etenee. Toiminnassa huomioidaan aina melunsuojauksen kannalta tarpeelliset vallit, jotka rakennetaan raaka-aineista tai tuotteista ennen toimintavaiheen aloittamista lähelle tuotantolaitoksia. Meluvallit on sijoitettu lupahakemuksen liitteenä olevassa kartassa ohjeellisesti. Suunnitelmat meluvallien sijoittamisesta tarkentuvat myöhemmin. Meluvalleja tullaan sijoittamaan toiminta-alueella seuraavasti: toiminta-alueen itäosan pohjoisreunalle Keravantien varteen, korkeus 10 metriä nykyisestä maanpinnasta, vallin keskellä kulkuaukko toiminta-alueen itäreunalle, korkeus 10 metriä nykyisestä maanpinnasta toiminta-alueen itäosan eteläreunalle, korkeus metriä tulevasta maanpinnasta toiminta-alueen länsireunalle, jossa olemassa olevat maakasat toimivat meluvalleina, korkeus 12 metriä nykyisestä maanpinnasta. Lisäksi toiminta-alueen länsiosan pohjoispuolelle Keravantien varteen on asemakaavassa merkitty meluvalli. Alue ei ole Rudus Oy:n hallinnassa. Melutasojen laskennassa on käytetty vaimennettua porayksikköä. Vaimennetussa porausyksikössä poravasaran ympärillä on erityinen suojakotelo. Kaluston saatavuus on vielä rajallista ja niiden toimintavarmuudessa voi esiintyä ongelmia. Vaimennetun porayksikön käyttötarve todennetaan melumittauksilla. Tärinä Ennen toiminnan aloittamista tärinän osalta tehdään riskianalyysi, jossa kartoitetaan tarvittavat toimenpiteet räjäytysten turvallisen suorittamisen varmistamiseksi. Toimenpiteisiin kuuluu mm. kiinteistöjen katselmustarpeen selvittäminen, räjäytyksistä syntyvien tärinöiden johtuvuuden selvittämistarpeen kartoitus sekä sopivien räjähdysainemäärien käytön varmistaminen.

18 18 Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Tiedot toiminta-alueella syntyvistä jätteistä on esitetty seuraavassa taulukossa: Jätenimike Määrä Varastointitapa ja toimituspaikka Sekajäte 1,5 t/a Sekajäteastia, paikallinen jätehuoltoyhtiö tyhjentää astian ja toimittaa sekajätteet kaatopaikalle Rautaromu 0,5 1,5 t/a Välivarastoidaan alueella siirtolavoilla, toimitetaan metallinkeräykseen Rakennusjäte (mm. varaosien pakkaukset) 1 t/a Pääasiassa puulavoja, jotka toimitetaan Rudus Oy:n toimesta rakennusjätteen vastaanottopisteeseen Sosiaalijätevesi 30 m 3 /a Umpisäiliö, joka tyhjennetään säännöllisin väliajoin alihankkijan esim. Lassila & Tikanoja Oyj:n toimesta ja toimitetaan käsittelyyn Öljysuodattimet, trasselit yms. kiinteät öljyjätteet ja akut varastoidaan omiin jäteöljysäiliöihin, jotka sijaitsevat lukittavassa kontissa. Hydrauliikka- ja voiteluöljyt kerätään erikseen. Säiliöt ja tynnyrit säilytetään tiivispohjaisessa lukittavassa kontissa/katetussa varastossa. Ongelmajätteet toimitetaan ongelmajätelaitokseen tai muuhun vastaavaan valtuutettuun ongelmajätteiden käsittelypaikkaan. Öljyt noutaa jätehuoltoyritys keräilyautolla ja toimittaa hyödynnettäväksi 1 2 kertaa vuodessa. Ongelmajätteistä pidetään kirjaa ja siirroista laaditaan tarvittavat siirtoasiakirjat. Toiminnassa syntyvien ongelmajätteiden määrä on 700 litraa vuodessa. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma Rudus Oy on liittänyt ympäristölupahakemuksensa liitteeksi kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman. Lisäksi Rudus Oy On täydentänyt kaivannaisjätteiden jätehuoltosuunnitelmaansa ympäristölupahakemuksen täydennysten yhteydessä. Kaivannaisjätteiden jätehuoltosuunnitelmassa ja sen täydennyksissä on esitetty seuraavat tiedot: Kannot kuljetetaan ottamisalueen ulkopuolelle hyödynnettäväksi. Niiden väliaikainen varastointi alueella on mahdollista. Arvio alueelta kuorittavien pintamaiden kokonaismäärästä on m 3 ktr. Tähän lukuun sisältyy myös jo aiemmin kuoritut, kasoissa olevat maa-ainekset. Alueelta syntyvien pintamaiden määrä on arvio, johon sisältyy %:n vaihtelu. Poistettavat maat ovat puhtaita, eikä niistä aiheudu vaaraa ympäristölle. Pintamaat käytetään ottamisalueen suojarakenteisiin, jälkihoitoon ja maisemointiin. Kaikki ottotoiminnan yhteydessä kuorittavat pintamaat käytetään melu-/ maisemavalleissa. Lisäksi soveltuvia maa-aineksia voidaan käyttää

19 19 Päästöt maaperään (estäminen) kaava-alueella muotoiluun ja täyttöihin. Luvan hakijan mukaan he ovat Sipoon kunnan kanssa laaditun esisopimuksen mukaisesti oikeutettuja käyttämään kaavan mukaisia EV-alueita melu-/maisemavallien rakentamiseksi. Alueella jo kasoissa olevat aiemmin kuoritut pintamaat käytetään myös kaavassa määriteltyjen vallien rakentamiseen sekä myöhemmin mahdollisesti tehtävien jatkosuunnitelmien mukaisesti. Toiminta-alueelle ei tuoda pintamaita sen ulkopuolelta. Alueen melu-/maisemavallien rakentamiseksi laaditaan tarvittavat suunnitelmat yhteistyössä Sipoon kunnan kanssa. Tarvittaessa myös kaavan ulkopuolisille valleille laaditaan tarkemmat suunnitelmat. Toiminta-alueen kaakkoiskulmassa meluvalli ja Bastukärrin asemakaavan hulevesisuunnitelmassa esitetty pintavesiallas suunnitellaan niin, että ne molemmat mahtuvat alueelle. Luvan hakijan mukaan Sipoon kunnan pyynnöstä on toiminta-alueen lounaisosan EV-alue esitetty louhittavan tasoon +38 m +39,5 m, jotta alueelle voidaan toteuttaa tarvittavat avoojat. Avo-ojat voidaan toteuttaa yhdessä meluvallien kanssa. Täyttöihin ja valleihin käytettävät massat ovat puhtaita maa-aineksia, eikä niiden varastoinnista muodostu vaaraa ympäristölle. Pintamaavallien on ympäristövaikutusten arviointi -selostuksessa todettu vähentävän melun kantautumista lähialueen häiriintyviin kohteisiin. Pohjaveden laatua ja korkeutta seurataan jäljempänä tämän lupapäätöksen kohdassa "Laitoksen toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu" esitetyn mukaisesti. Alueelle rakennetaan asemakaavan mukainen logistiikka-alue. Maaaineksista rakennettavat vallit muotoillaan kaavaselostuksen ja myöhemmin tehtävän jatkosuunnittelun mukaisesti. Pintamaat sijoitetaan esitettyihin melu-/maisemavalleihin pysyvästi. Myös kaava-alueen ulkopuolelle toiminta-alueen eteläreunalle suunnitellut vallit tullaan sijoittamaan pysyvästi. Toiminta-alueen länsireunan vallit poistetaan rakentumisen etenemisen yhteydessä. Alueella ei tehdä koneiden tai laitteiden huoltoja tai pesuja. Vain murskauslaitteistoa korjataan tarvittaessa paikalla. Se osa varikkoalueesta, jossa käsitellään poltto- ja voiteluaineita, suojataan riittävän laajalla tiiviillä kalvolla. Polttoaineen varastosäiliöt ovat kaksivaippaisia sekä varustettu sulkuventtiilillä, laponestolla ja lukolla. Paikalla on varattuna imeytysmateriaalia, esim. turvetta öljy- tai polttoainevuotojen varalle. Louhintatoiminnalla ei ole laajamittaista vaikutusta lähialueen pohjavesiolosuhteisiin. Koska luokitellut pohjavesialueet sijaitsevat kaukana suunnitelma-alueesta, louhintatoiminnalla ei ole vaikutusta pohjavesialueiden pohjaveteen. Kaivojen vedenpinnantasoihin ottotoiminnalla ei arvioida olevan vaikutusta. Louhintatoiminnan vaikutukset eivät kokemusperäisen ja kirjallisuudesta saatujen tietojen perusteella ulotu lähikiinteistöjen kaivoihin saakka.

20 20 Lähimmän 400 metrin päässä sijaitsevan kaivon kunto kartoitetaan, ja kaivovedestä otetaan näyte kiinteistönomistajan suostumuksella ennen toiminnan aloittamista. Häiriötilanteiden aikana syntyvät päästöt ja jätteet Murskaustuotannon häiriötilanteissa toiminta pysäytetään ja tilanne korjataan ennen toiminnan jatkumista. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN YVA-lain mukaiset selvitykset Ympäristölupahakemuksen mukaisen toiminnan ympäristövaikutukset on arvioitu ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (468/1994) mukaisella arviointimenettelyllä vuosien aikana. YVA-selostuksesta annettu lausunto Uudenmaan ympäristökeskus on todennut ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta antamassaan lausunnossa mm., että vaikutusten selvittäminen ja merkittävyyden arviointi on tehty YVAlainsäädännön edellyttämällä tavalla. Seuraavia asioita tulee kuitenkin täydentää ja tarkentaa myöhemmissä lupavaiheissa. Mikäli hankealueen ympäristössä sijaitsevien talousvesikaivojen kaivokartoitusta ei ole tehty, tulee maa-ainesten ottamislupaa haettaessa lähistöllä olevien kaivojen sijainti, tyyppi, kunto, vedenpinnan korkeus, syvyys, veden riittävyys ja tarvittaessa veden laatu selvittää vähintään 500 metrin etäisyydellä hankealueesta. Pohjavedenpinnan korkeustasot ja pohjaveden pumppaustarve louhoksen kuivana pitämiseksi tulee tarkistaa maa-ainesluvan haun yhteydessä, jolloin tulee selvittää myös mahdollisen vesilain mukaisen luvan tarve. Tarvittaessa louhintatasoja tulee tarkistaa. Ilmapäästöjen vaikutusten tuloksia on syytä selventää maa-aines- ja ympäristölupavaiheessa. Melu- ja tärinävaikutusten arvioinnissa olisi pitänyt kiinnittää huomiota Skanska Asfaltti Oy:n asfalttiasemasta ja PNO Trailer Oy:n rekkaterminaalista mahdollisesti aiheutuviin yhteisvaikutuksiin nyt arvioitavan hankkeen kanssa. Hankkeen lupakäsittelyissä tulee ottaa huomioon tuleva ja alueen ympäristön topografia sekä tehtävien meluntorjuntatoimenpiteiden vaikutus YVA-selostusta tarkemmin.

21 21 Seurannan osalta selostuksessa esitetty tarkkailu pintavesille on riittämätön. Pintavesien tarkkailu kuitenkin käsitellään tarkemmin ympäristölupavaiheessa. Myöhemmissä lupakäsittelyissä on kiinnitettävä huomiota siihen, että pohjavesien seurantapisteet ovat edustavia ja toimivia. Alueen eteläosaan tulee tehdä uusi seurantapiste. Tärinän osalta Uudenmaan ympäristökeskus suosittelee, että lupapäätöksissä annettaisiin suurimmat sallitut arvot pystysuoralle heilahdusnopeudelle tai -kiihtyvyydelle ja harkittaisiin tärinämittausten ja rakennuskatselmusten tarve ja laajuus. Seurannan yksityiskohdat päätetään lupakäsittelyissä. Uudenmaan ympäristökeskuksen mielestä hankkeen myöhemmissä lupakäsittelyvaiheissa alueelle tulisi laatia YVA-selostuksessa tehdyn ympäristövaikutusten seurantaehdotuksen pohjalta yksityiskohtaisempi, eri toiminnanharjoittajien vaikutukset huomioon ottava yhteistarkkailuohjelma. Vaikutus luonnonsuojeluarvoihin Vaikutus pintavesiin Bastukärrin asemakaavan teon yhteydessä on arvioitu alueen luontovaikutuksia vuonna Tällöin on todettu, että luontoselvityksen perusteella alueella ei ole luonnonsuojelullisia arvoja, jotka asettaisivat esteitä kaavan toteutumiselle. Vuonna 2008 tehdyn luontoselvityksen mukaan hankealueella ei ole jäljellä erityisiä luontoarvoja, joiden huomioon ottamiselle olisi tarvetta eikä toiminnalla ole merkittäviä vaikutuksia Sipoonkorven tai Sipoonjoen Natura-alueisiin. Toiminnalla ei ole merkittäviä vaikutuksia pintavesien hydrologiaan tai kulkureitteihin. Topografian muutos voi kuivattaa ympäristön suoalueita. Toiminnan aikana louhokseen kerääntyviin hulevesiin voi liueta räjähdysainejäämiä tai pieniä määriä voiteluaineita tai öljyjä. Arvioinnin perusteella louhinta-alueen pintavesikuormitus olisi marginaalinen valumaalueen kuormituksesta. Keravan- ja Sipoonjoen ympäristöissä on paljon maataloutta, mikä vaikuttaa voimakkaimmin jokien vesien laatuun. Louhokseen kerääntyvien hulevesien kiintoaines voi ajoittain aiheuttaa alapuolisten ojien samentumista. Toiminnalla ei ole merkittäviä vaikutuksia kalastoon tai uimavesiin. Vaikutus maaperään ja pohjaveteen Louhintatoiminta muuttaa alueen topografiaa ja kasvipeitettä ja siten vesien kertymistä ja imeytymistä maaperään. Puuston ja muun kasvillisuuden poistaminen alueelta pienentää haihduntaa ja sadeveden pidättymistä kasvustoon ja maannoskerrokseen. Tämä vaikuttaa vajoveden lisääntymiseen ja siten pohjaveden pinnan lievään kohoamiseen kaivualueella. Bastukärrin alueen pohjavedenpinta ei ole lähellä tulevaa maanpintaa, eikä louhinta-alueilta ole tarvinnut pumpata vettä pois. Osa