Tukinet - Kriisit selviävät netissä s. 14

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tukinet - Kriisit selviävät netissä s. 14"

Transkriptio

1 1/2012 ADHD-liiton jäsenlehti Sosiaalinen pääoma liiton kyselytutkimuksen valossa s. 6 Tukinet - Kriisit selviävät netissä s /2012 Aistit auki arjessa s. 30

2 s i s ä l l y s Tässä numerossa ADHD-liitto ry edistää ja tukee adhdoireisten (Attention Deficit Hyperactivity Disorder) henkilöiden kuntoutusta, koulutusta, hoitoa, kasvatusta ja persoonallisuuden kehitystä. Liitto toimii adhd-perheiden, opetus-, terveys- ja sosiaalialan ammattilaisten sekä muiden adhd:stä kiinnostuneiden yhdyssiteenä. ADHD-liitto ry, ADHD-förbundet rf Sitratie 7, HELSINKI Puh Faksi (09) Puhelinneuvonta ma-pe klo 9 11 Puh Toiminnanjohtaja Virpi Dufva Puh Vastaava järjestösuunnittelija Mirjami Koivunen Puh Tiedottaja Jari Hämäläinen Puh Toimistosihteeri Arja Salo Puh Kuntoutussuunnittelija Puh Pääkirjoitus 4 Puheenjohtaja 5 Kolumni Yhteiset aivomme muutoksessa 6 Sosiaalinen pääoma ADHD-liiton järjestökyselyn valossa 11 Lyhyesti 12 Apuvälinekeskuksesta apua erilaiselle oppijalle 14 Kriisit selviävät netissä Tukinetissä asioitu jo 1,7 miljoonaa kertaa 17 Kirja-arviot 18 LAKU-perhekuntoutuksesta apua adhd-lasten arkeen 20 Jäsenyhdistykset 22 Tuetut lomat 24 Aivoliitto juhli ja palkitsi 26 Eläimet, tunteet ja hyvä elämä 28 Adhd valokuvina 30 Aistit auki arjessa Kuntoutussihteeri Tuuli Korhonen Puh POHJOIS-SUOMEN ALUETOIMISTO Isokatu 47, OULU Järjestösuunnittelija Anu Kippola-Pääkkönen Puh ADHD-liiton hallituksen puheenjohtaja Teija Jalanne Puh Voit antaa rahalahjoituksen liiton työn tukemiseksi jollekin seuraavista tileistä: SAMPO: Nordea: Osuuspankki: ADHD-liitto ry:n rahankeräyslupa numero 2020/2010/4417. Lupa on voimassa koko Suomen alueella Ahvenanmaata lukuun ottamatta. 1/2012 2

3 p ä ä k i r j o i t u s Hyvät lukijat Kuva Silva Lehtinen V uosi on edennyt vauhdilla ja talven selkä on taittumassa kohti kevättä. Liitossa ja sen jäsenyhdistyksissä toimintaa ja tekemistä riittää. Tarjolla on runsaasti erilaista ryhmätoimintaa, kerhoja ja koulutus- ym. tilaisuuksia. Liiton yksi päätoiminta-alueista on tiedottaminen ja viestintä. Toimintavuoden tiedotuksen pääpaino on jäsenyhdistysten ja vapaaehtoistyön tukemisessa. Parhaillaan mietitään sähköisen ja sosiaalisen median laajempaa hyödyntämistä. Sosiaalinen media on erityisesti nuorten parissa suosittu tiedonvälityskanava. Liiton oma Facebook-sivusto tullaan avaamaan tämän kevään aikana. Tänä vuonna on tavoitteena myös suunnitella jäsenlehdelle uutta mallia ja rakennetta. Viime vuosi ja tämän vuoden alku on työstetty liiton uusia wwwsivuja. Emme lähteneet korjaamaan vanhoja, vaan päätimme rakentaa kokonaan uuden sivuston. Tämä tuntui hankkeena muistuttavan uuden talon rakentamista ja on ollut huomattavasti työläämpää kuin osasimme kuvitellakaan. Rakentamiseen tarvitaan paljon suunnittelua, erilaisia teknisiä asiantuntijoita, sisältöasiantuntijoita, aikaa ja rahaa. Halusimme verkkosivut, jotka palvelevat entistä paremmin tiedon välityksessä liiton jäsenyhdistyksiä sekä kaikkia muitakin tiedon tarvitsijoita. Sivuston suunnittelussa painotettiin käytettävyyttä ja adhd:stä tietoa etsivän henkilön tarpeita. Rakennusvaihe konehuoneen puolella olikin täysin oman osaamisalueen ulkopuolella. Tuolloinkin, pala palalta sivuston valmistumista pystyttiin seuraamaan ja kommentoimaan. Kun rakennus eli sivusto valmistui, puuttui siitä vielä sisustus eli sisältö. Sen aikaan saaminen on kyllä ollut työläämpää verrattuna tapetointiin ynnä muuhun sellaiseen, ja varsinaiseen muuttoon. Osa uuteen sivustoon tulleesta materiaalista on siirretty vanhasta sivustosta, mutta suurin osa on kirjoitettu ja koottu kokonaan uusiksi. Viimeistelytyö on käynnissä tätä kirjoittaessani. Tupaantuliaisia eli julkaisupäivää on hieman siirretty. Haluttiin, että kaikki on niin valmista kuin mahdollista siinä vaiheessa, kun vierailijat sivuihin tutustuvat. Toivotan mukavia lukuhetkiä, niin tämän lehden, kuin uusien www-sivujenkin parissa. Antakaa palautetta, Virpi Dufva toiminnanjohtaja ADHD-liitto ry Kustantaja ja julkaisija ADHD-liitto ry Sitratie HELSINKI Päätoimittaja Virpi Dufva puh Toimitussihteeri Jari Hämäläinen puh taitto Jari Hämäläinen Toimituskunta Teija Jalanne Virpi Dufva Marjatta Sievers Arja Havilo Jari Hämäläinen tilaukset ja tilauslaskutus ADHD-liitto ry puh faksi (09) Ilmoitushankkija Reima-Media Oy Reima Hätinen puh. (09) Painopaikka Kirjapaino Uusimaa, Porvoo Kuvat Futureimagebank.com Ilmestymisajat Aineistot Ilmestyy 1/ viikko 9 2/ viikko 23 3/ viikko 37 4/ viikko 50 ADHD-lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Tilaushinnat Kestotilaus 35 euroa, lahjatilaus (jäsenet) 20 euroa. Jäsenille lehti tulee jäsenetuna. Tässä lehdessä julkaistut artikkelit ja kirjoitukset eivät välttämättä edusta ADHD-liiton, toimituskunnan, päätoimittajan tai toimitussihteerin näkemyksiä. ISSN: /2012

4 p u h e e n j o h t a j a Puheenjohtajan pöydän ääreltä Ei niin yksinäistä harakkaa, joka ei koivun latvassa helmikuun pakkasaamuna tuntisi: koko kauneus on minun, koko elämä. -Niilo Rauhala- Niilo Rauhalan runon myötä haluan toivottaa kaikille lehden lukijoille reipasta ja onnistumisten värittämää vuotta Samalla haluan lausua myös suurkiitoksen aktiivisille yhdistyksille, jotka ennakkoluulottomasti asettivat ehdolle jäseniään liiton hallitukseen kolmivuotiskaudeksi. Hallitus onkin kokoontunut uudessa kokoonpanossaan jo kerran, ja vaikuttaa siltä, että liitto on saanut jälleen kerran asioihin aktiivisesti paneutuvan ja tehtäviinsä hyvin sitoutuneen hallituksen. Suomi on saanut myös uuden presidentin, maan äidin valtikka on jälleen siirtynyt maan isän käteen. Toivottavasti presidentti Sauli Niinistö onnistuu omissa pyrkimyksissään niin, että meistä jokainen voisi todella tuntea elävänsä hyvinvointivaltiossa nimeltään Suomi. Tuon tehtävän täyttäminen vaatii toki panostusta meiltä ihan jokaiselta. Presidenttikampanjan aikana nousi yleiseen keskusteluun myös Pekka-ilmiö, mitä se sitten itse kullekin tarkoittikaan. Hyvää tuossa keskustelussa oli se, että jouduimme miettimään aika syvällisestikin sitä, kuinka suvaitsevaisia tai tottumuksiimme kietoutuneita itse asiassa olemme. Jokaisella meistä on omat arvomme ja periaatteemme ja niihin olemme oikeutettuja. Voisiko tuo Pekka-ilmiö muuntua adhd-ilmiöksi? Miten saisimme adhdasiat yleiseen keskusteluun asiallisesti ja kiihkottomasti niin, että adhd-oireiset henkilöt tulisivat nähdyiksi enemmän oman persoonansa, kykyjensä ja mahdollisuuksiensa kautta kuin oman erityispiirteensä värittämänä? Tätä tehtävää toteuttamaan tarvitaan ADHD-liittoa, joka yhdessä vapaaehtoisten, kunnallisten ja valtiollisten toimijoiden kanssa antaa kaiken tukensa ja apunsa niille, jotka sitä tarvitsevat. Lasten ja nuorten kohdalla tilanne on jo aika hyvä, mutta aikuisten adhdoireisten osalta tehtäväkenttä on vielä varsin haastava. Uskallanpa väittää, että myös lukuisat isovanhemmat kokevat elämässään samanlaisia adhdhaasteita kuin heidän omat lapsensa ja lastenlapsensa, ja tämä väestönosa on kokonaan vailla ajantasaista adhd-asiantuntemusta. Toivottavasti tähänkin asiaan löydetään toimivia ratkaisumalleja mahdollisimman pian. Valon lisääntyminen ja päivien pidentyminen antaa meille kaikille lisäenergiaa. Jaksamme ja ehdimme enemmän. Toivottavasti tuo lisäenergia kohdentuisi myös niin, että arjen kiireen keskellä, siivoamattomista kaapeista tai pyykkivuorista huolimatta malttaisimme antaa aikaa myös omalle hyvinvoinnillemme, kukin omien toiveidensa mukaan. Jokainen meistä on oman hyvinvointinsa paras asiantuntija ja personal trainer, tavasta tai lajista riippumatta. Tuomaria tai arvioijaa ei tähän lajiin tarvita! Teija Jalanne hallituksen puheenjohtaja ADHD-liitto ry 1/2012 4

5 k o l u m n i Yhteiset aivomme muutoksessa Eräänä aamuna kaikki on toisin. Vuoteessamme onkin vielä aamuseitsemältä, paitsi minä, myös mieheni. Tavatonta! Lapset pitäisi herätellä, hoputtaa pukemaan, tarjota aamiainen ja saattaa koulutielle. Mieli on myllerryksessä. Miten me tämän nyt yhdessä teemme? Kaikkihan hoituu ihan välttävästi yksinkin. Rakennuksilla ja muilla varhaisherännäisillä aloilla työskentelevien puolisot tunnistavat tilanteen. Toinen sängynpuolisko on aamuisin auttamatta tyhjä. Tämä tarkoittaa, että tyhjän sängyn puoliskon jättänyt kumppani tuo leivän perheelleen, mutta myös nauttii aamiaisensa yksin. Kun majesteetillista hiljaisuutta nauttii aamusta toiseen, kotiin jäävälle kumppanille jäljelle jäävää osaa saattaa tuskin kuvitella. Sitä ilmeisesti vaan hotkii sanomalehtensä ja puuronsa lusikkoineen päivineen edes ymmärtämättä, mistä etuudesta on osallinen. Kotiin jäävä tietää kyllä. Perjantainen poikkeus alkaa lupaavissa merkeissä. Mies nousee, onhan siitä sovittu. Tänään kaikki sujuisi ilman hosuvan äidin meriittejä. Asettelen pääni mukavasti tyynylle. Vedän peiton korviin. Koetan olla kuulematta jokaista repliikkiä ja ajattelematta tyttöjen harjaamatonta tukkaa. Saan oloni kutakuinkin rennoksi ja havahdun unen pöpperössä ovelle vasta, kun väki on siellä lähtökuopissaan. Hoksaan vielä ojentaa päähinettä ja kurahousua mukaan. Pusi pusi. Nähdään taas. Matkalla keittiöön vilkaisen hätäisesti peiliin. Kuka minä olen? Yhtäkkiä on ihan tavattoman intiimiä olla itsekseen. Aamukahvia laitellessa oma seura alkaa oudoksuttaa jo siinä määrin, että avaan radion. Olen tyhjässä talossa seuranani eksoottinen muukalainen. Onneksi sentään kissa tuo tilanteeseen kaivattua vipinää nuolemalla margariinirasiaani sillä aikaa, kun siivoan sen aiheuttaman murosotkun. Aamiaisella turvaudun lehteen. Ajatus harhailee. Mietin, mistä lähtien olen ohjautunut ulkoapäin siinä määrin, etten enää tunnista mukavaa seuralaista itsessäni. Toisten kautta määrittyminen hiipii parisuhteisiin ja perheisiin kuin varas yöllä. Se nakertaa hiljaa lukot auki ja tekee meistä yhtä lihaa niin, että pian kai aivommekin ovat yhteiset. Yhteisen purtemme jatkaessa matkaa, tyydymme huomaamattamme vaikka epäotollisiin olosuhteisiin mieluummin kuin vaivaudumme muutokseen. Miksipä muuttaisimme pelin sääntöjä kesken kaiken? Eteenpäinhän sitä on menty näinkin. Etenkin perheissä, joissa jollain on diagnosoitu aakkoset, muutokset vievät normaaliakin enemmän energiaa. Suhde puolisoiden tai vanhemman ja lapsen välillä muotoutuu liian helposti alisteiseksi, jolloin asianomaisen ulkoaohjautuvuus sen kuin kasvaa, vaikka terveintä olisi kasvaa kohti itsestä käsin tehtyjä valintoja. Vaikka tahtotila muutokseen olisi kovakin, pääkoppa tahtoo jurrata perässä. - Niin, mutta kun me ollaan niin totuttu tähän Ympäristökään ei päästä muutosjunaan lähtijää helpolla. Päinvastoin juuri läheisethän meitä useimmiten hidastavat tekemästä perheellemme paremmin sopivia valintoja. Kukapa ei mieluummin pitäisi kiinni turvallisesta tutustaan kuin lähtisi tempoilemaan ennalta arvaamattomaan matkaan? Vanhassa vara parempi; säästytäänhän valtavat määrät energiaa, kun ei lähdetä taistelemaan tuulimyllyä vastaan. Henkilökohtaisella, hiljaisella WCreissullani totean, että oma muutosjunani on nyt hitaasti, mutta varmasti nytkähtänyt liikkeelle. Olen oman elämäni vapaaherratar omassa kodissani. Rohkenen sammuttaa radion. Huomaan, että pöydälle kertyneet lehdet ovat aivan turhia. Nehän vievät huomion kaikkein olennaisimmasta, itsestäni. Mieli valaistuneena alan siivota. Itsen pakoilua tai ei, se tekee tilaa uudelle syntyä. Mietin, kuinka järjetöntä onkaan omilla turhilla lausahduksillaan ohjata toista: Ota tuo. Kuka tuonkin tuohon jätti?, onhan kumppanilla silmät päässä. Ulkoaohjautuvuus on itseään ruokkiva kierre. Se saa kumppanit näkemään toisensa oman itsensä jatkeina. Sen sijaan, että puoliso tulisi nähdyksi omana, upeana kokonaisuutenaan, hänet värvätään osaksi omaa viritelmää. Kumppania käsketään ja ohjaillaan kuin lasta sen sijaan, että näkisimme rinnallamme aikuisen, joka toimii kulloistenkin voimavarojensa mukaan. Pyykkiröykkiötä oikoessa päätän, että meidän kodissamme kuljetaan yhä suurempaa kunnioitusta kohti. Menen vaatekaapilleni. Aloitan itsestäni. Tänään minulla on oikeus olla kaunis. Teksti Mari P. Tervo kirjoittaja on adhd-diagnosoitu opettaja ja perheen äiti 5 1/2012

6 Sosiaalinen pääoma ADHD- Sosiaalisen pääoman käsite liitetään usein kansalaisjärjestötoimintaan ja hyvinvointiin. Tämän vuoksi ADHD-liiton toimintaa kartoittavassa kyselytutkimuksessa on tarkasteltu vastaajien sosiaalisen pääoman joidenkin elementtien, kuten sosiaalisen tuen ja verkostojen sekä luottamuksen yhteyttä järjestötoimintaan ja adhd:hen. Tässä artikkelissa kuvataan tämän tutkimusosuuden tuloksia tiivistetysti teoriatietoon peilaten. Artikkeli perustuu täysin Tarkkaavuuden haasteet, hyvinvointi ja ADHD-liiton toiminta pro gradu työhön. Tämän artikkelin tutkimustulokset pohjautuvat vuonna 2010 toteutettuun kyselytutkimukseen ADHD-liiton järjestökysely 2010, johon vastasi 110 henkilöä. Näistä henkilöistä 79 ilmoitti adhd:n ilmenevän joko perheenjäsenellään, itsellään tai molemmilla. Järjestökyselyyn vastasi myös esimerkiksi ammatin kautta aiheesta kiinnostuneita. Kyselyaineisto on osa Tarkkaavuuden haasteet, hyvinvointi ja ADHD-liiton toiminta pro gradu työn aineistoa (Kippola- Pääkkönen, 2011). Työ on kokonaisuudessaan luettavissa Julkaisuarkisto Doriassa Tarkempi lähdeluettelo löytyy myös pro gradu työstä. Sosiaalinen pääoma Sosiaalinen pääoma on käsite, jota on käytetty tarkasteltaessa muun muassa väestön tai väestöryhmien hyvinvointia. Käsite on moniulotteinen ja eri tiedeyhteisöt määrittelevät ja painottavat sitä eri tavoin. Sosiaalinen pääoma viittaa eri asioihin riippuen erityisesti siitä, ymmärretäänkö tämä resurssi yksilön vai yhteisön ominaisuutena (Kouvo, 2011, 211). Sosiaalisella pääomalla viitataan usein sosiaalisen ympäristön tai sosiaalisten suhteiden tiettyihin ulottuvuuksiin, kuten sosiaalisiin verkostoihin, normeihin ja luottamukseen, jotka edistävät yhteisön jäsenten välistä sosiaalista vuorovaikutusta ja toimintojen yhteensovittamista (Woolcock, 2000, 25; Ruuskanen, 2002, 5; Kankainen, 2007, 13; Nyqvist, 2009, 24-26; Ruuskanen 2009). Sosiaalisen pääoman nähdään tehostavan yksilöiden tavoitteiden toteutumista ja yhteisön hyvinvointia (Ruuskanen, 2002, 5). Se vaikuttaa niin yksilöiden hyvinvointiin kuin yhteiskunnan suorituskykyynkin (Ruuskanen, 2009). Sosiaalisella pääomalla voidaan tarkoittaa yhteisöllisyyttä. Tämä tarkoittaa tiettyyn väestöön tai kansanryhmään kuuluvien henkilöiden keskinäistä luottamusta ja yhteenkuuluvuutta, joka näkyy osallistumisena yhteisiin rientoihin ja aktiivisena yhdistys-, harrastusja kulttuuritoimintana. Sosiaalisesta pääomasta hyötyvät niin yhteisö kuin siihen kuuluvat yksilöt. (Hyyppä, 2008; Hyyppä, 2009). Sosiaalistumiselle tärkeä sosiaalinen luottamus syntyy varhaislapsuuden kiintymyssuhteista. Sosiaaliset, psykologiset ja biologiset tekijät vaikuttavat erottamattomasti varhaislapsuudessa, jolloin kiintymyssuhde muodostuu. Ihmisen sosiaaliset suhteet vaikuttavat aivotoimintaan ja aivotoiminta sosiaalisuuteen. (Hyyppä, 2009.) Monet väestötutkimukset ovat vahvistaneet sosiaalisen pääoman ja terveyden positiivisen yhteyden (Hyyppä & Mäki, 2001; Hyyppä & Mäki 2003; Hyyppä 2004; Lindström 2005; Lindström 2006; Nieminen, 2006, 54-59; Hyyppä, 2008; Nyqvist ym. 2008; Schultz ym. 2008; Nyqvist, ). Wahl ym. (2010) ovat todenneet, että korkeampi sosiaalinen pääoma on yhteydessä parempaan psyykkiseen selviytymiseen (coping), itseluottamukseen, psyykkiseen terveyteen ja elämänlaatuun. Kansalaisaktiivisuuden nähdään synnyttävän sosiaalista pääomaa, jolla on terveyttä, toimintakykyisyyttä ja sosiaalisuutta edistäviä vaikutuksia (Sosiaali- ja terveysministeriö, 2003.) Tutkimuksissa on saatu viitteitä siitä, että kansalaisjärjestöjen toimintaan osallistuvat henkilöt ovat merkittävästi terveempiä kuin näihin järjestöihin kuulumattomat tai passiiviset toimijat (Hyyppä & Mäki, 2001; Hyyppä & Mäki 2003; Hyyppä 2004; Schultz ym. 2008). Sosiaalinen pääoma ja elintavat edistävät ja ylläpitävät terveyttä toisistaan riippumatta (Hyyppä, 2008). Hyyppä (2002, ) on todennutkin, että terveyden edistämisen painopiste tulisi siirtää yksilökeskeisestä terveyskäyttäytymisestä tukemaan vapaaehtoista osallistumista seura-, kerho-, ryhmä- ja harrastustoimintaan. Sosiaalisen pääomaan käsitteeseen liitetään paljon positiivisia asioita, mutta esille on tuotu myös mahdollisia negatiivisia seikkoja. Sosiaaliset verkostot, luottamus ja normit voivat luoda ryhmiä, jotka sulkevat ulos ryhmään kuulumattomia. Verkostot saattavat olla kielteisiä ja ahdistavia niihin kuuluvien yksilöiden kannalta. On myös vaara, että sosiaalisen pääoman hyvien ominaisuuksien varjolla voidaan purkaa hyvinvointivaltion palveluita ja tarjota vaihtoehtoisia tapoja järjestää hoivaa ja apua. (Kankainen 2007, 11-13,18.) Verkostoituminen kapea-alaisesti samankaltaisten ihmisten kanssa saattaa lujittaa luottamusta verkoston jäseniin, mutta ei välttämättä koidu hyväksi laajemman yhteisön kannalta (Kouvo 2011, 212). 1/2012 6

7 liiton järjestökyselyn valossa Aineiston analyysistä ja käytetyistä tilastomenetelmistä ADHD-liiton järjestökyselyssä 2010 kartoitettiin yhtenä osana vastaajien sosiaaliseen pääomaan, kuten sosiaaliseen tukeen, verkostoihin ja luottamukseen liittyviä ominaisuuksia. Kyselyyn vastanneista 110 henkilöistä 79 ilmoitti adhd:n ilmenevän joko perheenjäsenellään, itsellään tai molemmilla. Järjestökyselyyn vastasi myös esimerkiksi ammatin kautta aiheesta kiinnostuneita. Sosiaalista pääomaa kartoittavia muuttujia käsiteltiin monimuuttujamenetelmin. Pääkomponenttianalyysin (Principal Component Analysis) pohjalta tehtiin summamuuttujia vastaajien sosiaalista pääomaa kuvaavista muuttujista. Summamuuttujat nimettiin seuraavasti: 1) luottamus tukeen (Cronbachin alfa=0,72), 2) yhteiskunnallinen kiinnostuneisuus (Cronbachin alfa=0,61), 3) valmius auttaa ja tukea toisia (Cronbachin alfa=0,65) ja 4) sosiaalinen kanssakäyminen (Cronbachin alfa=0,65). Summamuuttujia käytettiin jatkoanalyyseissä. Kuviossa 1 on esitetty summamuuttujien sisältämät muuttujat. Pääkomponenttianalyysin pohjalta tehtyjä summamuuttujia hyödynnettiin ryhmittelyanalyysissä. Analyysissä käytettiin K:n keskiarvon (K-Means Cluster Analysis) ryhmittelyanalyysiä. Vastaajien sosiaalista pääomaa ilmensivät seuraavasti nimetyt ryhmät: 1) Vahva ja kattava sosiaalinen pääoma. Tällä vastaajaryhmällä oli runsaasti sosiaalista kanssakäymistä, vahva luottamus tukeen ja kiinnostusta yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen (n=26). 2) Kattava, mutta heikompi sosiaalinen pääoma. Tällä ryhmällä oli jonkin verran luottamusta tukeen, kiinnostusta yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja sosiaalista kanssakäymistä (n=34). 3) Luottamusta tukeen ja kiinnostusta yhteiskunnallisiin asioihin, mutta vähän sosiaalista kanssakäymistä (n=32). 4) Heikko sosiaalinen pääoma (n=18). Muihin ryhmiin verrattuna tällä ryhmällä oli heikoin luottamus tukeen, vähiten yhteiskunnallista vaikuttamista ja vähäisintä sosiaalista kanssakäymistä. Ryhmittelyanalyysin pohjalta tehtyjä ryhmiä hyödynnettiin ristiintaulukoinneissa ja korrespondenssianalyysissä selvitettäessä muun muassa kiinnostuneisuutta järjestössä toimimista kohtaan ja sitä, onko sosiaalisella pääomalla yhteyttä, miten järjestön eri Kuvio 1. Sosiaalista pääomaa kuvaavien summamuuttujien sisältämät alkuperäiset muuttujat. 7 1/2012

8 Kuvio 2. Järjestökyselyyn vastanneiden (n=110) sosiaalista pääomaa ilmentävät vastaukset. tehtävät koetaan. Ristiintaulukoinnilla ja korrespondenssianalyysillä voidaan kuvata nimenomaan muuttujien välisiä yhteyksiä (Heikkilä, 2008, 210, 251). Ristiintaulukoinneissa ja korrespondenssianalyyseissä saatujen muuttujien erojen tilastollista merkitsevyyttä arvioitiin khiin neliö (χ2)- testillä. t-testin avulla (katso Metsämuuronen 2003, 324) vertailtiin sosiaalista pääomaa kuvaavien summamuuttujien välisiä eroja adhd-oireisten ja ei adhd-oireisten kesken ja niiden henkilöiden kesken, joiden perheenjäsenellä on adhd ja joiden perheenjäsenellä ei ole adhd:tä. ADHD-liiton järjestökyselyyn vastanneiden sosiaalinen pääoma Järjestökyselyyn vastanneista (n=110) 93 % oli erittäin paljon tai paljon valmis auttamaan ja tukemaan läheisiä ja 61 % oli erittäin paljon tai paljon valmis tukemaan muita kuin läheisiä, jos he tarvitsevat tukea. Vastaajista 24 % ilmoitti toimivansa vapaa-ajalla erittäin paljon tai paljon erilaisissa yhteistyöverkostoissa ja 48 % ilmoitti toimivansa niissä vähän tai erittäin vähän. Mielenkiintoisena tuloksena aineistossa nousee se, että vastaajat luottivat järjestötoimintaan enemmän kuin hyvinvointivaltion tarjoamaan tukeen ja turvaan. Vastaajista vain 15 % luotti erittäin paljon tai paljon suomalaisen hyvinvointivaltion antamaan tukeen ja turvaan ja 40 % vastaajista ilmoitti luottavansa siihen vähän tai erittäin vähän. Järjestötoimintaan luotti erittäin paljon tai paljon 35 % vastaajista ja vähän tai erittäin vähän ilmoitti luottavan vain 13 %:a. (Kuvio 2.) Vastaajien sosiaalisen pääoman eri alueilla löytyy keskenään selviä riippuvuuksia. Saatu tuki korreloi vahvasti sen kanssa, miten luottaa toisten ihmisten tukeen (r=0,71, p<0,01). Yhteiskunnallisten asioiden seuraaminen ja kiinnostuneisuus toimia yhteiskunnallisten asioiden kehittämiseksi korreloivat myös vahvasti keskenään (r=0,53, p<0,01). Valmius auttaa ja tukea läheisiä ja valmius auttaa ja tukea muita kuin läheisiä korreloivat kohtalaisesti (r=0,49, p<0,01). Saatu tuki toisilta ihmisiltä korreloi kohtalaisesti luottamukseen suomalaisen hyvinvointivaltion tarjoamaan tukeen (r=0,43, p<0,01). Luottamus toisten ihmisten tukeen korreloi kohtalaisesti luottamukseen hyvinvointivaltion tarjoamaan tukeen (r=0,37, p<0,01). Aineistossa vapaa-ajan yhteistyöverkostoissa, kuten urheiluseuroissa, yhdistyksissä, talkootöissä jne. toimiminen korreloi kiinnostuneisuuteen toimia yhteiskunnallisten asioiden kehittämiseksi (r=0,30, p<0,01). Pääkomponenttianalyysin pohjalta tehtyjä sosiaalista pääomaa kuvaavia summamuuttujia luottamus tukeen, yhteiskunnallinen kiinnostuneisuus, valmius auttaa ja tukea toisia ja sosiaalinen kanssakäyminen tarkasteltiin adhd-oireisten (n=22) ja ei adhd-oireisten (n=82) ryhmien kesken. Adhdoireisten ja ei adhd-oireisten luottamus tukeen eroaa tilastollisesti merkitsevästi niin, että ei adhd-oireisten luottamus tukeen on suurempi (t-testi, p=0,003). Arvioitaessa sosiaalista pääomaa kuvaavia summamuuttujia niiden vastaajien kesken, joiden perheenjäsenellä on adhd (n=66) ja joiden perheenjäsenellä ei ole adhd:tä (n=38) saadaan viitettä siitä, että sosiaalinen kanssakäyminen vaikuttaisi olevan tässä aineistossa hieman runsaampaa niillä vastaajilla, joiden perheessä on adhd (t-testi, p=0,081). Järjestökyselyyn vastanneet luottivat järjestötoimintaan enemmän kuin 1/2012 8

9 hyvinvointivaltion tarjoamaan tukeen ja turvaan. Kankaisen (2007, 74) tutkimuksessa vammais-, sosiaali- tai terveysalan yhdistyksiin kuuluvat kokivat olevansa samanlaisten arvojen omaavien ryhmässä, joka paikkaa hyvinvointipalveluiden aukkoja. Toisaalta laajasti määriteltynä kolmannen sektorin voidaan ajatella olevan on myös osa hyvinvointivaltion palvelujärjestelmää. Vastaajista 48 % luotti erittäin paljon tai paljon siihen, että tarvittaessa he tulevat saamaan apua toisilta ihmisiltä. 36 % arvioi luottavansa jonkinverran toisilta ihmisiltä saatavaan apuun ja 16 % ilmoitti luottamuksen vähäiseksi tai erittäin vähäiseksi. Pessi & Saari (2008) ovat todenneet, että ihmisten onnellisuudella ja luottamuksella toisten ihmisten apuun on yhteyttä toisiinsa. Positiivisuus, onnellisuus, auttamisen tarve ja halu sekä auttamisen ilo näyttävät olevan kiinteästi yhteydessä toisiinsa, toinen toistaan vahvistaen. Kanssaihmisiin luottavien on todettu luottavan myös hyvinvointivaltioon (Pessi & Saari 2008, 206, 223.) Tässä tutkimusaineistossa luottamus toisten ihmisten tukeen korreloi kohtalaisesti luottamukseen hyvinvointivaltion tarjoamaan tukeen (r=0,37, p<0,01). Suomalaisten on todettu luottavan sitä enemmän muihin kuin läheisiin ihmisiin, mitä enemmän heillä on yhdistysjäsenyyksiä erityyppisissä yhdistyksissä. Toisaalta yhteys voidaan ajatella myös siten, että mitä enemmän ihmiset luottavat toisiin ihmisiin, sitä todennäköisemmin he ovat erilaisten yhdistysten jäseniä. Myös muilla tekijöillä, kuten optimismilla, koulutustasolla, tulotasolla, iällä, sukupuolella ja asuinpaikalla on todettu olevan vaikutusta luottamukseen. Muun muassa optimismilla on selvä yhteys luottamukseen niin, että optimistiset ihmiset luottavat Vastaajista 48 % luotti erittäin paljon tai paljon siihen, että tarvittaessa he tulevat saamaan apua toisilta ihmisiltä. 36 % arvioi luottavansa jonkinverran toisilta ihmisiltä saatavaan apuun ja 16 % ilmoitti luottamuksen vähäiseksi tai erittäin vähäiseksi. muita enemmän ystäviin, naapureihin ja tuntemattomiin suomalaisiin. (Kankainen, 2007, 92-94) Aineistossa adhd-oireisilla oli vähemmän luottamusta tukeen kuin ei adhd-oireisilla. Aineistossa saatu tuki korreloi vahvasti sen kanssa, miten luottaa toisten ihmisten tukeen (r=0,71, p<0,01). Sosiaalinen luottamus syntyy varhaislapsuuden kiintymyssuhteista (Kankainen, 2007, 36; Hyyppä, 2009). Turvallisen vuorovaikutuksen kautta vahvistuu perusluottamuksen syntyminen. Luottamuksen varhain menettänyt henkilö voi kokea merkittävää luottamuspulaa aikuisenakin ja epäluottamuksen täyttämä varhaislapsuus käynnistää erilaisten hyvinvointia heikentävien ongelmien ketjun. Toisaalta sosiaalinen pääoma suojaa lasta varhaisesta vauvaiästä aikuisuuden kynnykselle ja sosiaaliseen pääomaan liittyvä luottamus on suojatekijä. (Hyyppä, 2002, ) Psykososiaaliset ja biologiset tekijät ovat dynaamisessa vuorovaikutuksessa keskenään toisiinsa vaikuttaen. Turvallinen kiintymyssuhde, hyvä vuorovaikutusilmapiiri ja vanhemman sensitiivisyys vaikuttavat suotuisasti lapsen kehitykseen ja hyvinvointiin (Mäntymaa & Tamminen, 1999; Mäntymaa ym. 2003; Sinkkonen, 2003; Hyyppä, 2009; Paavonen ym. 2009; Pesonen, 2010.) Luottamuksen pohja on lapsuudessa, mutta se ankkuroituu sosiaaliseen rakentee- 9 1/2012

10 seen ja elämänkulkuun, aikuisiän kokemuksiin (Julkunen & Niemi, 2002, 172). Luottamukseen vaikuttaa kontekstuaaliset tekijät kuten esimerkiksi yhteinen kieli, yhteiskunnassa vallitsevat moraaliset hyveet, taloudelliset ja poliittiset suhdanteet (Kankainen, 2007, 47-53). Yleinen luottavaisuus näyttää rakentuvan yhteiskunnallisten jakojen ja erojen mukaan, niin että hyväosaiset, vahvoilla resursseilla ja kompetensseilla varustetut sekä elämän hyvin kohtelemat luottavat enemmän ihmisten hyväntahoisuuteen (Julkunen & Niemi, 2002, 172). Luottamukselle on ominaista sen prosessiluonne ja tämän vuoksi on äärimmäisen vaikeaa osoittaa sen syitä ja seurauksia (Kankainen, 2007, 112). Aineistossa sosiaalinen kanssakäyminen vaikutti olevan runsaampaa niillä vastaajilla, joiden perheenjäsenellä oli adhd. Sosiaalisten suhteiden ajatellaan olevan tärkeitä ihmisten hyvinvoinnin rakentumiselle (Pessi & Saari 2008, 27). Toimivan sosiaalisen vuorovaikutuksen perustana on kyky ymmärtää muiden ihmisten mieltä ja tunteita (Uekermann ym. 2009). Tässä aineistossa ei kuitenkaan kartoitettu sosiaalisen vuorovaikutuksen laatua ja edellytyksiä, vaan lähinnä vastaajien sosiaalisen kanssakäymisen aktiivisuutta. Adhd:hen liitetään tutkimuksissa usein sosiaaliseen vuorovaikutukseen ja psykososiaaliseen hyvinvointiin liittyviä ongelmia (Moilanen ym. 2007; Taanila ym. 2009; Uekermann ym. 2010; Wehmeier ym. 2010). On myös ajateltu, että perheenjäsenen vamma tai erilaisuus saattaa leimata perheen, mikä voi johtaa yhteisöstä eristämiseen ja ystävien kaikkoamiseen (Määttä 1999, 34). Toisaalta erityistä tukea tarvitsevan lapsen ja perheen elämään voi liittyä sosiaalista kanssakäymistä jo lukuisten toimijatahojen ja erilaisten hoito- ja yhteistyöverkostojen kanssa (Koivikko & Sipari, 2006, 14-16). Adhd:hen on liitetty temperamenttipiirteinä elämyshakuisuutta ja ulospäinsuuntautuneisuutta (Rettew & Mc Keen, 2005). Temperamenttipiirteet ja adhd ovat vahvasti perinnöllisiin tekijöihin kytkeytyviä, joten samankaltaiset ominaisuudet voivat olla tyypillisiä muillakin perheenjäsenillä (Keltikangas-Järvinen, 2004, ; Rettew & Mc Keen, 2005) ja vaikuttaa osaltaan sosiaalisen kanssakäymisen aktiivisuuteen. White & Shah (2006) ovat tuoneet esille, että ongelmakeskeisen tutkimuksen lisäksi tulisi enemmän selvittää myös adhd:hen liittyviä myönteisiä asioita. Lopuksi Tulosten mukaan järjestökyselyyn vastanneiden sosiaalinen pääoma oli yhteydessä kiinnostuneisuuteen toimia järjestössä. Ne vastaajat, joilla oli kattava sosiaalinen pääoma, olivat enemmän kiinnostuneita toimimaan järjestössä, kuin heikomman sosiaalisen pääoman omaavat. Sosiaalisen pääoman käsite on eri julkaisuissa liitetty usein kansalaisjärjestötoimintaan ja hyvinvointiin, mutta suhteen luonne ja kausaalisuunnat ovat olleet kiistanalaisena tarkastelun kohteena. Järjestötoimimiseen liittyvän keskinäisen kanssakäymisen on ajateltu synnyttävän sosiaalista pääomaa, mutta toisaalta on esitetty, että järjestötoimintaan voi hakeutua henkilöitä, joilla sosiaalinen pääoma on jo entuudestaan vahvempaa. On myös arveltu, että järjestöosallistuminen ei ole ehkä niin keskeinen sosiaalista pääomaa synnyttävä tekijä, vaan sosiaalisen pääoman lähteet voivat yhtä hyvin sijaita virallisen yhdistyselämän ulkopuolella, kuten perheessä, ystäväpiirissä, koulussa, työpaikoilla tai tietoverkoissa, joissa ihmiset viettävät aikaansa huomattavasti enemmän. (Kouvo 2011, ) Tässä tutkimusosuudessa oli useita kiinnostavia tuloksia kuten sosiaalisen pääoman yhteys kiinnostuneisuuteen järjestötoimintaa kohtaan, vastaajien suurempi luottamus järjestötoimintaan kuin hyvinvointivaltion tarjoamaan tukeen, adhd-oireisten heikompi luottamus tukeen ja adhd-oireisten perheenjäsenten runsaampi sosiaalinen kanssakäyminen. Tulosten yhteydessä on huomioitava, että tutkimukseen liittyy useita rajoituksia, joita on raportoitu tarkemmin pro gradu työssä. Edellämainitut tulokset tässä tutkimuksessa haastavat kuitenkin lisätutkimukseen sosiaalisen pääoman merkityksen ja yhteyksien selvittelyssä osana kansalaisjärjestöjä ja hyvinvointia koskevaa tutkimuskenttää. Teksti Anu Kippola-Pääkkönen järjestösuunnittelija, ADHD-liitto, Tarkempi lähdeluettelo löytyy pro gradu työstä handle/10024/ /

11 l y h y e s t i ADHD-liiton www-sivut uudistuvat ADHD-liitossa aloitettiin viime vuonna (2011) uusien verkkosivujen suunnitteleminen. Todettiin, että vanhat sivut ovat palvelleet aikansa, eikä niitä kannata enää vanhentuneen tekniikan takia alkaa muokata uudelleen. Tästä syystä uusien sivujen suunnittelu aloitettiin kokonaan alusta, ja lähtökohdaksi otettiin asiakaslähtöisyys. Ulkopuolisen konsultin avulla toteutettu määrittelyprojekti antoi hyvät lähtökohdat sivuston sisällön ja tekniikan suunnitteluun. Myös liiton jäsenyhdistyksille lähetettiin lyhyt kysely uusiin sivuihin liittyen, jolloin heillä oli mahdollisuus tuoda mukaan yhdistysten näkökulmaa. Suunnittelussa keskityttiin helppokäyttöisyyteen, selkeyteen sekä sisällön laatuun. Sisällön piti olla käytännönläheistä ja palvella yhtä hyvin tavallista tiedonhakijaa kuin ammattihenkilöäkin. Tekniikan taas piti mahdollistaa esimerkiksi sivujen tekstimuotoon muuttamista, jolloin erilaiset näkövammaisten käyttämät lukuohjelmat voisivat lukea sisällön ääneen. Sivujen ensimmäinen versio esiteltiin ADHDliiton liitokokoukseen osallistujille marraskuussa 2011, jonka jälkeen sivuston tekniikan ja sisällön työstämistä jatkettiin loppuvuosi. Nyt helmikuussa 2012 tuo työ alkaa olla loppusuoralla ja uuden sivuston avaaminen häämöttää näköpiirissä. Uusilla sivuilla mm. sisällön löytäminen, kirjojen tilaaminen sekä esitteiden lukeminen on tehty helpommaksi. Lisäksi ADHD-lehden vanhoja numeroita lisätään hiljalleen arkistoon aina vuoteen 2005 saakka, jolloin vanhojen artikkeleiden lukeminen onnistuu, vaikka olisi sattunut lehden kadottamaan. Myös jäsenyhdistysten tiedot ovat selkeämmin esillä ja löydettävissä. Käy katsomassa nämä ja kaikki muut uudistukset osoitteesta Uudet sivut avautuvat pian. Muistathan samalla antaa sivujen kautta meille palautetta, miten olemme uudistuksessa onnistuneet. Sivuston tekniikasta ja toteutuksesta vastaa Kehätieto Oy. Teksti Jari Hämäläinen tiedottaja ADHD-liitto ry ADHD-liitto mukana Educa messuilla ADHD-liitto oli jälleen mukana opetusalan suurimmassa valtakunnallisessa koulutustapahtumassa Educa-messuilla. Paikalla oli sankoin joukoin opetusalan ammattihenkilöstöä eri puolita Suomea. Messut järjestettiin Helsingin Messukeskuksessa. Liitto osallistui messuille yhteisosastolla yhdessä Aivoliitto ry:n, Autismi- ja Aspergerliitto ry:n sekä Barnavårdsföreningen i Finland r.f:n ADHD-keskuksen kanssa. Kaksipäiväiset messut tarjosivat taas paljon mielenkiintoisia luentoja ja runsaasti näytteilleasettajia, joten ei ole ihmekään, että kävijöitä kertyi kaikkiaan yli Myös ADHDliiton osastolla riitti väkeä tungokseksi asti ja esitteitä, lehtiä sekä muuta materiaalia jaettiin laatikkokaupalla innostuneille opettajille, erityisopettajille ja opettajaopiskelijoille. ADHD, autismi, Aspergerin oireyhtymä sekä SLI (Kielellinen erityisvaikeus) näkyvät selkeästi opettajien arjessa, ja esitteiden jakamisen lisäksi osastolla käytiin vilkasta keskustelua erilaisista vinkeistä, apuvälineistä ja muusta tuesta, mitä luokkahuoneeseen voisi keksiä erilaisten oppijoiden tueksi. Kaiken kaikkiaan ADHD-liiton kannalta messut olivat onnistuneet, ja melkoisella varmuudella jatkossakin ollaan Educassa mukana. Teksti Jari Hämäläinen tiedottaja ADHD-liitto ry 11 1/2012

12 Hidasta lukemista? Työläyttä tekstin tuottamisessa? Pulmia matematiikan hahmottamisessa? Apuvälinekeskuskuksesta Erilaisia oppimisvaikeuksia arvioidaan olevan jopa 20-25% väestöstä. Oppimisvaikeudet voivat näkyä esimerkiksi hitaana lukemisena tai kirjoittamisena, kirjoitusvirheinä, kirjoittamisen työläytenä, vaikeuksina vieraissa kielissä tai matematiikan hahmottamisessa. Pulmat eivät näyttäydy vain opinnoissa, vaan yhtälailla työelämässä ja arjessa yleensä. Vaan mikä avuksi, kun opinnoissa pitää lukea paksuja tenttikirjoja tai kirjoittaa essee, työpaikalla tehdä kokousmuistiinpanoja ja kirjoittaa tekstiä ilman kirjoitusvirheitä? Valtakunnallinen lukijärjestö, Erilaisten oppijoiden liitto avasi joulukuussa Suomen ensimmäisen, valtakunnallisen oppiapuvälinekeskuksen, josta moneen pulmaan löytyy helpotusta. Helsingin Kaisaniemessä sijaitsevassa keskuksessa on kokeiltavana laaja skaala erilaisia lukivaikeuksisen arkea tukevia apuvälineitä. Apuvälineet oppimisvaikeuksiselle kuin silmälasit likinäköiselle Likinäköiselle oleellinen apuväline ovat silmä- tai piilolasit. Ilman niitä vahvasti likinäköisen olisi vaikea toimia. Silmälasit ovat niin yleisiä, että unohdamme helposti niiden olevan apuväline. Myös oppimisvaikeuksisille on tarjolla apuvälineitä, mutta niitä tunnetaan ja käytetään maassamme valitettavan vähän. Osa lukivaikeuksisista ei kenties tarvitse lainkaan apuvälineitä. Osa hyötyy niistä varmasti, osalle ne ovat aivan välttämättömiä. Apuvälineet ovat monelle tärkeä osa yhdenvertaisuutta ja työ- ja opiskeluhyvinvointia. Osaamisen voi suunnata oppimiseen ja työhön, kun hidas lukeminen tai kirjoittaminen ei ole esteenä. Muistiinpanoja voi tehdä myös äänenä ja kuvana Kynä ja paperi eivät ole ainoa tapa tehdä muistiinpanoja. Hidas kirjoittaja Lippalakkikin voi olla apuväline. Kirkas loisteputkivalo voi häiritä keskittymistä. Lippa estää valoärsykkeen osumisen silmiin. voi tehdä muistiinpanonsa äänimuodossa. Ääntä taltioivilla laitteilla kokouksen tai oppitunnin voi nauhoittaa. Osa laitteista toimii jopa muistitikun tavoin. Äänimuistiinpanot voi siirtää omalle tietokoneelle ja järjestää kansioihin. Historian ja maantiedon vihkon sijaan tietokoneella voi olla äänivihkoja. Kameraa tai videokameraa taas voi käyttää kuvallisten muistiinpanojen tekemiseen. Kameralla voi kuvata taulun, siirtää kuvan omalle tietokoneelle ja kirjoittaa muistiinpanoja rauhassa omaan tahtiin, kuvan perusteella. Vaihtoehtoisesti tenttiin voi lukea pelkän valokuvan. Mikäli tietokoneessa on OCR- ohjelma, kuvan tekstin voi myös muuntaa muokattavaan muotoon, esimerkiksi Word-tiedostoksi. Mikäli koneessa on puhesynteesi, alun perin valokuvatun tekstin voi kuunnellakin. Korvilla lukemista paperin sijaan Hidas lukija taas hyötyy äänikirjoista. Erilaisten oppijoiden liitto on lukemisesteisten kirjaston, Celian asiakas. Apuvälinekeskuksessa voi perehtyä 1/

13 apua erilaiselle oppijalle äänikirjoihin, mm. osa korkeakoulujen tenttikirjoista löytyy äänikirjoina ja ovat kuunneltavissa keskuksessa. Minkä tahansa tekstin voi myös muuttaa äänimuotoon skannerin ja muunto-ohjelman avulla. Koneen puhesynteesi lukee tällöin vaikkapa pitkän kokousmuistion kuuntelijalle ääneen. Jos käyttää kuulokkeita, ympäristökään ei kuuntelusta häiriinny. Hyppivien rivien pulmiin taas on tarjolla värikkäitä lukikalvoja ja -viivaimia. Mustavalkoisen kontrasti on lukivaikeuksiselle hankala, mutta pieni apuväline auttaa rivillä pysymistä. Puhuvia oikolukuohjelmia ja skannaavia kyniä Kirjoita ja kuuntele -ohjelma ja skannaava kynä ovat loistava apu tekstin tuottamiseen. Kirjoita ja kuuntele - ohjelma lukee kirjoitetun tekstin vaikka sana kerrallaan ääneen kirjoittajalle eli toimii ikään kuin puhuvana oikolukuohjelmana. Skannaava kynä taas taltioi lähdekirjasta tai paperista sanan, lauseen tai pidemmän kappaleen ja siirtää sen omalle tietokoneelle. Tekstiä voi muokata. Ja mikä parasta, molemmat toimivat myös englanniksi! Elektroninen sanakirjakynä taas pelastaa pulasta, jos tekstissä eteen tulee tuntematon, englanninkielinen sana. Kynä kääntää sanan ja puhuu vielä ääneen. Pieneen Go Talk Pocketiin voi sanella opeteltavia sanoja tai kysymyslauseita ja kuunnella vaikka kävellessä. Matematiikan hahmottaminen helpottuu apuvälineillä Apuvälinekeskuksessa on myös laaja valikoima erilaisia matematiikan konkretisoinnin ja hahmottamisen apuvälineitä mm. murtolukuihin, kertotauluihin, jakolaskuihin, mittasuhteisiin, kymmenjärjestelmään ja moneen muuhun. Kun matematiikkaa pääsee kokeilemaan käsin, hahmottaminen on helpompaa. Pitkät viitenumerot monen lukivaikeuksisen painajainen Osalle pitkät numerosarjat tuottavat tuskaa. Tällöin laskujen maksaminen uuvuttavien viitenumeroineen voi olla hankalaa ja turhauttavaa. Erilaiset Lukukalvo tekstin päällä voi helpottaa lukemista, jos rivit hyppivät Skannaava sanakirjakynä on apuväline vieraisiin kieliin viivakoodilaitteet ovat tuolloin mainio apuväline. Yhdellä käden liikkeellä viitenumero siirtyy nettipankin maksulomakkeelle. Lisäksi keskuksessa voi tutustua erilaisiin keskittymisen, motoriikan, suunnan hahmottamisen, kuulemisen ja ääntämisen apuvälineisiin. Sopivat apuvälineet kokeilemalla Parhaiten sopivat apuvälineet löytyvät kokeilemalla. Valintaan vaikuttavat se, mihin pulmaan apuvälinettä tarvitaan, millaisessa tilanteessa sitä käytetään sekä henkilökohtaiset mieltymykset ja tapa oppia. Apuvälinekeskukseen voi varata ajan ja tulla tutustumaan välineisiin ohjatusti. Apuvälinekeskuksen toimintaan ja varusteluun on osallistunut usea apuvälinetaho: Celia, CompAid, Evifin, Helsingin kaupunginkirjasto, Näköpiste Polar Print, Tevella ja TS Audio. Paikka: Erilaisen oppimisen keskus, Vilhonkatu 4 (Kaisaniemi, Helsinki) Ajanvaraukset: valtakunnallinen lukipuhelin, puh Teksti Riitta Hämäläinen tiedottaja Erilaisten oppijoiden liitto Kuvat Isma Valkama 13 1/2012

14 Kriisit selviävät netissä Tukinetissä asioitu jo 1,7 miljoonaa kertaa - tukipiste netissä tarjoaa anonyymiä ja maksutonta tukea elämän kriisitilanteissa ja silloin, kun omat voimavarat ei riitä. Tukinetissä on myös laadukasta tietoa mielenterveydestä ja kriiseistä. Tukinetin palvelut keskittyvät ihmisten auttamiseen arjen murheiden keskellä, kokemusten jakamiseen ja tuen löytymiseen sitä tarvitseville. Tukinet on avoinna vuoden jokaisena päivänä kellon ympäri. Mikä Tukinet on? Tukinet on auttanut netissä jo lähes 12 vuotta. Palvelu antaa mahdollisuuden luotettavaan ja turvalliseen asiointiin kriisikeskuksessa internetin avulla. Tukinetin ideana on antaa asiakkaille tasapuolinen mahdollisuus asioida nimettömänä asuinpaikkaansa tai -maatansa ilmoittamatta. Tukinetissä voi asioida juuri itselleen sopivimpana ajankohtana. Tukinetissä asioidaan päätelaitteen selainohjelman välityksellä. Tukinetin palveluita voi käyttää myös mobiililaitteilla. Yhteys palveluun on salattu samoin periaattein kuin verkkopankeissa. Tukinetin toiminta toteutetaan järjestöjen yhteistyönä. Toiminnassa on mukana kriisikeskuksia, mielenterveysseuroja, SPR:n Nuorten turvataloja sekä Maaseudun tukihenkilöverkko. Lisäksi monilla muilla kolmannen sektorin toimijoilla on tärkeä rooli Tukinetin palveluiden tuottamisessa. Yhteistyötä tehdään mm. Mieli Maasta ry:n, Kasvatus- ja perheneuvontaliiton, Ensija turvakotien liiton kanssa ja ADHDliiton kanssa. Tukinetin tukihenkilöt ovat toiminnassa mukana olevien yksiköiden työntekijöitä sekä koulutettuja vapaaehtoisia. Tukinetin ylläpidosta ja koordinoinnista vastaa palvelun kehittäjä Vammalan- Huittisten seudun Mielenterveysseura ry. Toiminnan rahoittaa Raha-automaattiyhdistys. Tukinetin palvelut: Net-tuki ja Net-tuki Live: Tukinetistä saa oman tukihenkilön jonka kanssa voi keskustella nimettömästi ja kahden kesken tarvittavan ajan, myös reaaliajassa. Asiakkaiden viesteihin pyritään vastaamaan viiden vuorokauden kuluessa. Reaaliaikainen päivystys on kaksi kertaa viikossa, tiistaisin ja torstaisin klo ja muina aikoina ajanvarauksella. Lisäksi Tukinetissä on monenlaisia ryhmäpalveluita. Avoimet ryhmät ovat julkisia kaikille näkyvissä olevia ryhmiä, joissa voi keskustella ja saada vertaistukea monenlaisiin, haastaviinkin elämäntilanteisiin liittyen. Tukinetin avoimissa ryhmissä on useita osioita mm. Nuorten foorumi, Parisuhde- ja perhe -osio sekä Aikuisen elämää -osio. Suljetut teemaryhmät ovat tukihenkilöiden ohjaamia, aiheeltaan ja kestoltaan rajattuja ryhmiä, joihin osallistujat valitaan hakemusten perusteella. Teemaryhmiin kirjoitettuja viestejä pääsee näkemään vain näihin ryhmiin käyttöoikeuden saaneet henkilöt. Liveryhmät ovat reaaliaikaisia keskustelukanavia joihin mahtuu kerrallaan mukaan 12 osallistujaa. Liveryhmissä on aina vähintään kaksi tukihenkilöä ohjaamassa keskustelua. Useimmiten liveryhmissä on ennalta sovittu teema, mutta myös avoimella teemalla olevia ryhmiä järjestetään. Tukinetissä on joka viikko useita liveryhmiä. Osa liveryhmistä on kaikille avoimia ja osa on suunnattu tietylle kohderyhmälle. Tukinetistä voi saada apua myös nettipuhelimen välityksellä. Puheominaisuutta on mahdollista käyttää tekstin rinnalla reaaliaikaisessa kahdenkeskisessä, tukihenkilön ja asiakkaan välisessä keskustelussa sekä reaaliaikaisissa keskusteluryhmissä. Lisäksi Tukinetistä löytyy tietopalvelut -osio. Osiossa on palveluhake- 1/

15 misto, jossa on tietoa koko maan tukipalveluista yhteystietoineen. Lisäksi siellä on aineistokanta, joka sisältää helppolukuisia verkkoartikkeleita sekä tietoa mielenterveyteen ja kriiseihin liittyvästä kirjallisuudesta. Molemmat kannat ovat vuorovaikutteisia. Tukinetin käyttäjät voivat täydentää ja kommentoida niitä. Osioon kerätään myös selviytymistarinoita Tukinetin käyttäjiltä. Selviytymistarinan kirjoittaminen oman kriisin jälkeen voi olla hyvin helpottava ja puhdistava kokemus. Selviytymistarinat antavat myös toivoa niille, jotka vielä kamppailevat oman haastavan elämäntilanteensa kanssa. Oikeita kriisejä ja aitoja ihmisiä Verkko on osoittautunut hyväksi kontaktivälineeksi aroissa ja vaikeissa arkielämän asioissa kertoo Tukinetin tiedottaja Maikki Kandell. Tukinetin käyttäjät kertovat kriiseistään ja vaikeista elämäntilanteistaan hyvin avoimesti. Usein netissä kirjoitetaan sellaisista asioista, joista on vaiettu pitkään. Joidenkin on selvästi helpompi keskustella vaikeista asioista nimettömänä kuin kasvokkain jatkaa Kandell. Yleisimmät yhteydenoton syyt ovat erilaiset perhe- ja parisuhdekriisit, masennus sekä muut mielenterveyden ongelmat. Asiakkaista valtaosa on työikäisiä naisia. Henkilökohtaista tukea ja vertaistukea Tukinetin toimintamuotoja ovat henkilökohtaista tukea tarjoavat palvelut ja vertaistukea tarjoavat ryhmäpalvelut sekä tietopalvelut. Oman tukihenkilön kanssa voi muodostua hyvinkin tiivis ja syvällinen tukisuhde. Toiset kaipaavat erityisesti vertaistukea, jota löytyy Tukinetin ryhmistä. Vaikeasta elämäntilanteesta selviytymistä helpottaa, kun pääsee keskustelemaan toisten vastaavassa tilanteessa olevien kanssa. Tukinetin ryhmät ovat käyttäjille turvallinen keskusteluympäristö. Avoimiin ryhmiin tulevat viestit esiluetaan ennen julkaisua, joten vältytään kiusaamiselta ja provosoinnilta, jota valitettavasti esiintyy monilla keskustelufoorumeilla. Tukinetin teemaryhmät ja reaaliaikaiset liveryhmät ovat aina ohjattuja. Ohjaajat osallistuvat keskusteluun ja toimivat ryhmässä valvojina. Lisäksi ohjaajat jakavat teemaan liittyvää tietoa. Tukinetissä asioitu jo yli 1,7 miljoonaa kertaa Verkkopalveluiden tarve on osoittautunut oletettua suuremmaksi ja palvelun käyttö on kasvanut vuosi vuodelta. Tukinet on vakiinnuttanut paikkansa matalan kynnyksen auttamispalveluna. Vuoden 2011 loppuun mennessä Tukinetissä oli rekisteröity vierailua ja henkilökohtaista kahdenkeskistä tukea on annettu verkon välityksellä kertaa. Vierailujen määrä lisääntyi merkittävästi vuonna Kasvua edelliseen vuoteen on 34 prosenttia. Vuonna 2011 vuorovaikutteisen aktiivituen palveluita käytettiin kertaa. Erityisesti ryhmäpalveluiden käyttö on kovassa kasvussa. Viime vuonna Tukinetin avoimiin ryhmiin kirjoitettiin kertaa. Reaaliaikaisia liveryhmiä oli 182 ja niissä oli 2390 osallistujaa. Ryhmäpalvelut näyttävät olevan tällä hetkellä nouseva trendi ja niihin aiomme panostaa jatkossa entistä enemmän kertoo Tukinet-yhteyshenkilö Kari Kandell. Muiden auttamispalveluita tarjoavien tahojen kanssa alkanutta ryhmäyhteistyötä jatketaan ja lisätään, jotta voidaan tarjota apua, tukea ja tietoa ihan uusillekin kohderyhmille jatkaa Kandell. Tällä hetkellä Tukinetissä asioi joka päivä yli henkilöä. Reaaliaikaisia tukipalveluja pyritään tarjoamaan vähintään 16 tuntia viikossa. Tukinet löytyy osoitteesta Teksti Maikki Kandell tiedottaja Tukinet / Vammalan-Huittisten seudun Mielenterveysseura ry ADHD-liitto järjestää ensimmäisen Tukinet Liveryhmänsä klo Ryhmä kulkee nimellä Elämää adhd:n kanssa, adhd-oireisten aikuisten keskustelua. Nimensä mukaisesti ryhmä on suunnattu nuorille aikuisille sekä aikuisille. Ryhmään mahtuu 12 osallistujaa. Mukaan keskusteluun pääsee osoitteessa 15 1/2012

16 Kuinka adhd otetaan vastaan suomalaisessa peruskoulussa? Kutsu perheille osallistua väitöskirjatutkimukseen Hyvät perheet! Toimin erityispedagogiikan tohtorikoulutettavana Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden laitoksella. Olen työskennellyt ADHD-liiton järjestämillä sopeutumisvalmennuskursseilla lasten, nuorten ja heidän huoltajiensa parissa vuosien ajan ja työkokemukseni myötä heräsi myös mielenkiintoni perheiden kokemusmaailmoja kohtaan. Erityisesti minua kiinnostaa, miltä peruskoulu näyttäytyy perheiden silmin. Tarkastelin keväällä 2011 valmistuneessa kasvatustieteiden pro gradu -tutkielmassani huoltajien näkemyksiä adhd-oireisen lapsensa peruskoulupolun muotoutumisesta. ADHD-liitto ja Keski-Suomen ADHD-yhdistys tukivat tutkielmani tekoa, kiitos vielä kerran yhteistyöstänne. Syventyessäni huoltajien kokemusmaailmoihin, tutkimusaihe alkoi nousta tärkeälle sijalle myös omalla elämänpolullani. Haluni tuoda heidän kokemuksensa julki jalostui uudeksi tutkimuskysymykseksi, jonka toivon palvelevan jatkossa niin perheitä kuin koulujakin. Alkavassa väitöskirjatutkimuksessani tutkin kodin näkökulmasta, kuinka adhd otetaan vastaan suomalaisessa peruskoulussa. Lähestyn tutkimustani adhd-diagnosoidun oppilaan ja hänen huoltajiensa peruskouluarjen kokemuksista käsin. Lapsen identiteetin ja minäkuvan kehittymisen tukeminen sekä kodin ja koulun välinen yhteistyö ovat tutkimukseni pääteemoja. Pyrkimykseni on tuoda huoltajien kasvatusasiantuntijuus ja oppilaan subjektiivinen ääni kuuluviin koskien adhd:tä sekä kasvatus- ja peruskouluarkea. Alkava väitöskirjatutkimukseni koskee pääkaupunkiseudulla asuvia 6.-luokkalaisia adhd-diagnosoituja oppilaita ja heidän huoltajiaan. Kyseessä on laadullinen haastattelututkimus ja tarkoitukseni on haastatella erikseen niin oppilasta kuin hänen huoltajiaan kevään ja kesän 2012 aikana. Osallistujia ei voida tunnistaa tutkimusraporteista. Toivon että mahdollisimman moni teistä perheistä olisi kiinnostunut osallistumaan tutkimukseeni, sillä teidän kokemuksenne, niin positiiviset kuin negatiiviset, auttavat ymmärtämään paremmin adhd:n, kodin ja peruskoulun kohtaamisia. Pyydän, että keskustelette perheenä tutkimukseen osallistumisesta. Mikäli olette halukkaita osallistumaan tutkimukseen tai haluatte lisätietoa, voitte ottaa yhteyttä minuun joko sähköpostitse tai puhelimitse. Vastaan mielelläni kaikkiin tutkimusta koskeviin kysymyksiin. Ystävällisin terveisin, Juho Honkasilta, KM, Tohtorikoulutettava Jyväskylän yliopisto, Kasvatustieteiden laitos, Erityispedagogiikka juho.m.honkasilta(at)jyu.fi puh Juho Honkasilla Pro gradu -tutkielma löytyy ADHD-liiton sivuilta osoitteesta: 1/

17 k i r j a-arviot Kummi 8. Maltti - tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen ryhmäkuntoutus Mika Paananen, Johanna Heinonen, Jochen Knoll, Ulla Leppänen ja Vesa Närhi NMI Niilo Mäki Instituutilta ilmestyi hiljattain uusi osa täydentämään oivallista Kummi-julkaisusarjaa. Kummisarjassa käsitellään oppimiseen liittyviä arviointi-, opetus ja kuntoutusmateriaaleja. Tuore Kummi-tulokas herätti heti tarkkaavaisuuden nimellään: Maltti - tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen ryhmäkuntoutus. Nimensä mukaisesti kirja avaa selkeästi Maltti-kuntoutuksen perusteet ja toteutuksen. Tätä ryhmäkuntoutuksen käsikirjaa voivat käyttää kasvatus- sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset kun kuntoutuksen kohteena ovat 8-11-vuotiaat lapset, joilla on pulmia tarkkaavuudessa ja toiminnanohjauksessa. Mikä parasta kirjassa selostetaan yksityiskohtaisesti 20 tapaamiskerran sisältö rakenteineen, tapahtumineen ja välineineen. Kirjan mukana saapuu myös CD-levy, josta voi tulostaa kunkin kuntoutuskerran materiaalia. Näin kirja tekee todella vaivattomaksi tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen kuntouttamisen aloittamisen ja toteuttamisen! Ohjeita noudattamalla ja tapaamiskertojen mukaan edetessä voi unohtaa tiedon, teorian ja tehtävien metsästämisen keskellä työn melskettä. Huolimatta tarkasta tehtävien ohjeistuksesta ja taustalla olevasta teoriasta, kirjan tekijät (Mika Paananen, Johanna Heinonen, Jochen Knoll, Ulla Leppänen ja Vesa Närhi) kannustavat käyttäjiä myös luovuuteen ja tehtävien soveltamiseen ryhmän ja tarpeen mukaan. Eli tässä on oiva työväline kohti malttia ja tolkkua! Teksti Tuuli Korhonen, kuntoutussihteeri, ADHD-liitto ry Paha tyttö Koukussa viinaan, miehiin ja työhön Eija Nyman-Janatuisen selviytymistarina, kirjoittanut Kikka Isoviita OTAVA Yllytyshullu, hillitön, impulsiivinen, neljästi naimisissa, kova työntekijä, luova bisnesnainen, kyky puhua itsensä pois tilanteesta kuin tilanteesta: Paha tyttö -kirja kertoo Eija Nyman-Janatuisen selviytymisen päihde- ja läheisriippuvuuden kierteestä. Eija on rikkaan perheen tyttö, joka jo hyvin nuorena suistuu pahoille teille. Hän viettää aikaa asemanjengissä ja koulunkäynti on takkuista. Vanhemmat ovat aseettomia varkauksien, rattijuopumuksien ja pikku hiljaa kehittyvän alkoholismin edessä. Maat, tapahtumat ja miehet vaihtuvat tiuhaa tahtia hänen seikkaillessa pelottomana ympäri maailmaa ensin nuoruusvuosien reissuillaan ja myöhemmin vanhempiensa yrityksen Pierre Cavallon leivissä. Kun Eija raitistuu, hänelle diagnosoidaan bipolaarinen mielialahäiriö ja myöhemmin myös adhd. Tekstin lomassa kulkee Eija Nyman-Janatuisen sitaatteja kertomusta värittämässä - ronski kielenkäyttö ei kaunistele tarinaa. Kirja on hyvin selkolukuinen ja tapahtumat tempaavat lukijan mukaansa. Hieman jää kaipaamaan syvempää pureutumista ongelmien syihin. Teksti Mirjami Koivunen, vastaava järjestösuunnittelija, ADHD-liitto ry 17 1/2012

18 LAKU-perhekuntoutuksesta apua adhd-lasten arkeen LAKU-kuntoutuksessa lapsen arkielämään vaikuttavien ihmisten voimavarat suunataan yhteiseen tavoitteeseen. Kun kotona, hoitopaikassa ja koulussa edetään samoilla konkreettisilla askelilla, koko perheen elämä alkaa kehittyä parempaan suuntaan, toteaa lastenpsykiatrian erikoislääkäri Tiina Tirkkonen Medifamilia Oy:stä. Marin perheen LAKU-käyntiin osallistuvat poikien lisäksi nelikuinen pikkusisko. Erikoissairaanhoitaja Hilkka Kaikkonen (vasemmalla) ja puheterapeutti Tuula Laitila muodostavat perheen asioita hoitava työparin. Kansaneläkelaitoksen rahoittama LAKU-perhekuntoutushanke käynnistettiin huhtikuussa 2010 neljällä kaupunkiseudulla. Sen tavoitteena on kehittää uusi toimintamalli lasten kuntoutukseen. Oulussa ja Tampereella hankkeen toteutuksesta vastaa lastenpsykiatriaan erikoistunut Medifamilia Oy yhteistyössä Nuorten Ystävät Oy:n kanssa. LAKU-hankkeeseen pääsee mukaan tänä vuonna Oulussa 60 perhettä ja Tampereella 40 perhettä. Kuntoutus on suunnattu 7-12-vuotiaille lapsille, joilla on todettu neuropsykiatrinen häiriö kuten adhd tai Aspergerin oireyhtymä ja 5-6-vuotiaille lapsille, joilla on todettu samanaikaisia käytös- ja tunne-elämän häiriöitä. Näihin voi liittyä myös neuropsykiatrista oirehdintaa kuten aktiivisuuden tai tarkkaavaisuuden ongelmia. LAKU-kuntoutukseen haetaan hoitavan tahon, perheneuvolan tai erikoissairaanhoidon, kautta. Lähettävä lääkäri laatii Kelalle osoitetun B-lausunnon. Vanhemmat täyttävät KU 102-lomakkeen. - LAKU on perheille ja lähettävälle taholle maksuton. Kuntoutuksen kautta perheet saavat tuekseen moniammatillisen tiimin, johon kuuluu lastenpsykiatri, psykologi, erikoissairaanhoitaja, toimintaterapeutti, erityisopettaja, sosionomi ja sosiaalityöntekijä kaikki yhdestä paikasta, Tiina Tirkkonen kertoo. Kouluikä vedenjakajana Lastenpsykiatri Tiina Tirkkonen arvioi, että perheet ovat lähes poikkeuksetta hyötyneet LAKU-hankkeesta. - Usein lähettävä taho on tehnyt pitkään työtä perheen kanssa. LAKUkuntoutuksen aikana hoitovastuu säilyy lähettävällä taholla ja kuntoutuksen rooli on tehostaan ja täydentää näitä palveluja. Koulun aloittaminen on vedenjakaja monen lapsen elämässä. LAKU-kuntoutus on tilaisuus tasoittaa koulutietä ja se toteutuu parhaiten, kun valmistelut aloitetaan varhaisessa vaiheessa. - LAKU-lapselle suunnitellaan yksilöllinen järjestely yhdessä vanhempien, hoitavan tahon ja koulun kanssa. Tavoitteena on, että koulunkäynti on positiivinen kokemus ensimmäisestä päivästä alkaen, Tiina Tirkkonen toivoo. Iästä riippumatta kaikille kuntoutukseen tuleville lapsille on yhteistä, että häiriöt ja pulmat vaikuttavat toimintaan lapsiryhmässä ja arjen ympäristöissä. Usein nämä lapset perheineen tarvitse- 1/

19 vat pitkäkestoista, monimuotoista kuntoutuksellista tukea ja ohjausta. - Strukturoivilla menetelmillä parannetaan esimerkiksi ajanhallintaa. Tämän jälkeen opittuja taitoja harjoitellaan ohjaavilla menetelmillä kuten mallintamalla ja kuvia käyttämällä. LAKU-kuntoutuksen yksi keskeinen elementti on myös tiedon jakaminen. Kuntoutujat ja perheen jäsenet saavat tarpeellista tietoa neuropsykiatrisista erityisvaikeuksista ja niiden vaikutuksesta jokapäiväiseen elämään. - Toimintatavat ovat voimavarasuuntautuneita. Tavoitteena on lapsen itsetunnon vahvistuminen ja kielteisen minäkuvan muuttuminen myönteisemmäksi. Samalla koko perheen vuorovaikutukseen voidaan löytää uutta iloa, Tiina Tirkkonen kertoo. Tiivis tahti edellyttää sitoutumista LAKU-kuntoutus on aina yksilöllinen. Sen kesto vaihtelee yhdestä kahteen vuoteen. Kuntoutus sisältää perhekäyntejä, lapsen omia käyntejä sekä työskentelyä yhteistyössä päiväkodin tai koulun kanssa. Perheen kanssa työskentelee kahden ammattilaisen muodostama työpari. - Kaikkiaan kuntoutus sisältää yli kolmekymmentä tapahtumaa, joiden lisäksi on mahdollista osallistua myös kahteen perheviikonloppuun. Tapaamisia on keskimäärin kerran viikossa, joten mukaan lähteviltä perheiltä vaaditan sitoutumista ja seikkailumieltä, Tiina Tirkkonen kertoo. Perhe itse määrittelee, keitä perheeseen kuuluu. Vanhempien ja sisarusten ohella mukana voivat olla vaikkapa isovanhemmat, jos he ovat muutoinkin mukana perheen arjessa. Osa tapaamisista voi olla kotikäyntejä, jotka helpottavat viikoittaista kulkemista. Perhe osallistuu tapaamisiin erilaisilla kokoonpanoilla. Usein mukana ovat kuntoutettavan lisäksi vanhemmat ja sisarukset. - Joskus on tarpeen järjestää tapaaminen pelkästään sisarusten kanssa. Näin voidaan pureutua perheen sisäisiin pulmiin kuten esimerkiksi sisarusten keskinäiseen kinasteluun, Tiina Tirkkonen kertoo. Kiitosta perheviikonlopuille LAKU-kuntoutukseen sisältyy perheviikonloppuja ja vanhempainryhmiä, jotka ovat perheelle vapaaehtoisia. Jokaisella perheellä on mahdollisuus osallistua kahteen viikonloppuun. Neuropsykiatrisista oireista kärsivälle lapselle tai nuorelle vieraiden ihmisten joukkoon lähteminen on suuri ponnistus, mutta rohkeuden palkintona voi olla vaikka uuden kaverin löytyminen. - Perheiltä saadut palautteet ovat osoittaneet, että perheviikonloput toimivat erittäin hyvin. Niihin osallistutaan perheinä ja siellä on oma ohjelma lapsille, sisaruksille ja aikuisille. Perheviikonloput rikkovat arkirytmiä ja tarjoavat vertaistukea kaikille osallistujille, Tiina Tirkkonen kertoo. LAKU-perheviikonloppuja vietetään Tampereen Varalassa, Haukiputaan Virpiniemessä ja Rokualla. Kohteet tarjoavat tilaa touhuamiseen ja yhdessäoloon. Perheviikonloput ovat synnyttäneet perheiden välille myös omaehtoista yhteistyötä. LAKU-vanhemmat ovat perustaneet oman Facebook-ryhmän ja monesta LAKU-lapsesta on tullut kaverukset keskenään. Toista kertaa mukana Marin perhe on mukana Oulun LA- KU-kuntoutuksessa jo toista kertaa. Perheen kahdella pojalla on diagnosoitu adhd ja tällä kerralla perhe on saapunut tapaamiseen pikkuveljen asioissa. - Isoveljen kohdalla koettiin käytännössä, kuinka hajallaan palvelut voivat olla. Kaksi ensimmäistä kouluvuotta juoksimme palvelusta toiseen. Kovalla työllä asiat etenivät mutta aina vaikeimman kautta, Mari-äiti kertoo. LAKU-projektista kuultiin perheneuvolassa. Kun lääkäri kirjoitti lähtetteen, asiat alkoivat rullata. - LAKU-projektissa kaikki osapuolet saatiin viimein saman pöydän ääreen ja pulmia alettiin ratkoa tosissaan. Aluksi määriteltiin viisi tärkeintä tavoitetta, joita alettiin yksin tein työstää. Tulokset näkyivät perheen arjessa nopeasti. Mari kiittää LAKU-projektin moniammatillista toimintamallia: - Tällaista eri ammattilaisten yhteistoimintaa on vanhempien toimesta mahdotonta saada aikaiseksi. Meille nimetyt työntekijät huomioivat koko perheen tarpeet ja hoitavat asioita henkilökohtaisesti. Tuula ja Hilkka ovat tärkeä apu esimerkiksi koulujen suuntaan. Samoin erikoislääkärin osallistuminen on monessa kysymyksessä tärkeä. Nyt isoveli käy viidettä luokkaa ja pikkuveli aloitti koulutiensä viime syksynä. Kun koulun aloitus lähestyi, oli perheen toimintamalli selvä: - Hakeuduimme LAKU-projektiin hyvissä ajoin ennen koulun alkamista. Aloitus valmisteltiin huolellisesti ja sen ansiosta koulu on lähtenyt erinomaisesti käyntiin pienryhmässä. Toimivasta tuesta huolimatta kahden adhd-oireisen lapsen perheen arki on haastavaa. Mari iloitsee kuitenkin siitä, että perhe on edennyt kaoottisuudesta hallittuun kaaokseen. - Minun aikani ei enää kulu avun etsimiseen, vaan sen sijaan voin keskittyä olemaan äitinä. Mutkia on edelleen matkassa, mutta ne eivät ole enää 90-asteen käänteitä kuten aikaisemmin. Erityisen arvokkaina Mari pitää LAKU-perheviikonloppuja, jolloin perheet vetäytyvät luontoympäristöön viettämään yhteistä aikaa. - Perheviikonloput tarjoavat toimintaa, ideoita ja vertaistukea. Myös poikien isosiskot ovat osallistuneet niihin ja todenneet, että elämä on yhtä vauhdikasta muissakin adhd-perheissä. Teksti ja kuva Trigger Communications Lisätietoja saa internet-osoitteesta tai soittamalla Medifamilian toimistoon Oulussa p tai Tampereella p Kysymyksiä voi esittää myös sähköpostilla 19 1/2012

20 j ä s e n y h d i s t y k s e t Dyma ry, Turun Seudun Dysfasia-, ADHD- ja Autismiyhdistys ry Kalevantie 25, TURKU Puh (ma-to klo 10 12) ELLA ry Loimaa ja lähikunnat Paula Kulmala puh. (02) Lisätietoja saa sähköpostitse osoitteesta ja netistä Etelä-Savon ADHD-, autismi- ja dysfasiayhdistys ry Puheenjohtaja Tarja Lahdenperä Yhdistyksen puh Hymy ry, Kanta-Hämeen Asperger-, autismi-, dysfasia- ja ADHD-yhdistys Riitta Viljamaa, puh To klo Vertaistuki-ilta Yhteyshenkilö: Riitta Viljamaa, Kutalantien päiväkoti (Kutalantie 3, Hämeenlinna) Ti klo Luento- ja keskustelutilaisuus: Parisuhteessa Asperger- ja ADHD aikuisen kanssa. Luennoitsija avoin. Koulutuskeskus Tavastia, Auditorio (Hattelmalantie 8, Hml) To klo Vertaistuki-ilta Yhteyshenkilö: Riitta Viljamaa, Kutalantien päiväkoti (Kutalantie 3, Hämeenlinna) To klo Vertaistuki-ilta Yhteyshenkilö: Riitta Viljamaa, Kutalantien päiväkoti (Kutalantie 3, Hämeenlinna) La HYMY:n KESÄPÄI- VÄT IITTALASSA Paikkana Iittalan Lepaanranta. Ohjelmasta tiedotetaan tarkemmin lähempänä tapahtumaa. La - Su ELOMES- SUT. Hymy perinteisesti mukana Elomessuilla. Tervetuloa käymään HYMY:n teltalla! Lisätietoa tilaisuuksista yhdistyksen nettisivuilta: Itä-Savon Puatti ry pj Saku Linnamurto puh tai Tietoa yhdistyksen toiminnasta ja tapahtumista löytyy osoitteesta Keski-Pohjanmaan MBD-yhdistys ry Jairi Palonen puh. (06) , Keski-Suomen ADHDyhdistys ry puheenjohtaja, Tapani Salonen sihteeri/jäsensihteeri, Päivi Pietiläinen Keski-Suomen ADHD-yhdistys ry, Vertaistukiryhmät kevät 2012 Kokoontumispaikkana Tourula, Matarakatu 4, Jyväskylä. Kokoustila 202 sijaitsee toisessa kerroksessa. ADHD-aikuiset Maanantaisin, vetäjänä Päivi Pietiläinen klo klo klo ADHD-lasten vanhemmat Keskiviikkoisin, vetäjänä Tapani Salonen klo klo klo Lisätietoa löytyy yhdistyksen omilta nettisivuilta Sieltä löytyvät mahdolliset muutokset ja lisätiedot. Lisäksi yhdistyksemme on mukana myös aivoviikon tapahtumassa Jyväskylän Agorassa Kymenlaakson autismi-, asperger-, dysfasia- ja ADHD-yhdistys AADA ry Kata Kaukiainen VUOSIKOKOUSKUTSU Kymenlaakson Aada ry:n vuosikokous pidetään klo alkaen hotelli Vaakunassa (Marjoniemi-kabinetti), Hovioikeudenkatu 2, Kouvola. Käsitellään sääntömääräiset asiat ja yhdistyksen sääntöjen muutos. Tervetuloa. Kymenlaakson Aada ry:n hallitus Lahden seudun ADHD-yhdistys ry Lahden seudun ADHD-yhdistys puh Vanhempien vertaistuki-illalla Lahden Invakeskuksessa, Hämeenkatu 26 A, 3-krs, Lahti ke 7.3. klo vuosikokous Seuraa toimintaa ja yhdistyksen sähköposti-jäsentiedotteista. Oulun seudun ADHD-yhdistys ry Helena Pakkanen, puh , Oulun yhdistyksen kevään 2012 vertaistukiajat, paikkana Kumppanuuskeskuksen tilat (Pikkusepän kokoushuone), Isokatu 47, Oulu; ke klo 18-20, ADHD-aikuisten VT-ryhmä ke klo 18-20, lasten vanhempien VT-ryhmä ke klo 18-20, ADHD-aikuisten VT-ryhmä Kajaanissa toimii vanhemmille tarkoitettu suljettu vertaistukiryhmä. Yhteystiedot Riitta Haataja 1/

www.tukinet.net kriisikeskus netissä www.tukinet.net

www.tukinet.net kriisikeskus netissä www.tukinet.net kriisikeskus netissä Mikä Tukinet on? - Aina avoin tukikeskus netissä - Apua arjen murheiden keskellä ja elämän kriisitilanteissa - Yhteyttä voi ottaa nimettömästi ja kotikuntaansa ilmoittamatta - Toiminta

Lisätiedot

Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus

Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus Terveydenhoitajapäivät 2015 Kuntoutussuunnittelija, sh (AMK), TtM Kaisa Parviainen, Projektipäällikkö, th, psykoterapeutti Kaisa Humaljoki 10.2.2015 ADHD-liitto ry

Lisätiedot

Sisällys. Esipuhe...11. Osa 1. Mitä ADHD on?

Sisällys. Esipuhe...11. Osa 1. Mitä ADHD on? Sisällys Esipuhe...11 Osa 1 Mitä ADHD on? Kokemuspuheenvuorot ADHD-oireisten lasten äiti kertoo...17 ADHD-oireinen nuori kertoo...25 ADHD-oireinen aikuinen kertoo...29 Irma Moilanen 1 ADHD... 35 Oireet...35

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen

Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen Maaseudun Tukihenkilöverkko Maaseudun Tukihenkilöverkko on vapaaehtoistyöhön perustuva auttamisverkosto, joka tarjoaa apua kaikille maaseudun

Lisätiedot

Muurahaisia pöksyissä ja päässä.

Muurahaisia pöksyissä ja päässä. Lasten Muurahaisia pöksyissä ja päässä. Vaikka adhd ei välttämättä näkyisikään päällepäin, niin usein se kyllä tuntuu koko kehossa. Adhd voi aiheuttaa sen, että on vaikea istua paikoillaan, kuunnella tai

Lisätiedot

Erilaisen oppimisen hullut päivät

Erilaisen oppimisen hullut päivät Erilaisen oppimisen hullut päivät tiistaina 4.10 klo 11.00-18.00 Erilaisen oppimisen keskuksessa, Vilhonkatu 4, Helsinki (Kaisaniemi) Mikä? Toiminnallinen erilaisen oppimisen päivä. Luentoja, tietoiskuja,

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry. Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu. Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry. Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu. Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Yhdistyksen hallitus Toiminnankoordinaattori OMA Hoivapalvelu Oy:n

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

Arjessa alkuun. järjestölähtöinen varhainen tuki. Elina Vienonen. Arjessa alkuun/ev

Arjessa alkuun. järjestölähtöinen varhainen tuki. Elina Vienonen. Arjessa alkuun/ev Arjessa alkuun järjestölähtöinen varhainen tuki Elina Vienonen Arjessa alkuun -projekti Projektissa kehitetään jäsenyhdistysten kanssa yhteistyössä varhaisen tuen tapoja ja tuodaan vertaisosaamista avuksi

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Erilaisen oppimisen hullut päivät

Erilaisen oppimisen hullut päivät Erilaisen oppimisen hullut päivät tiistaina 4.10 klo 11.00-18.00 Erilaisen oppimisen keskuksessa, Vilhonkatu 4, Helsinki (Kaisaniemi) Mikä? Toiminnallinen erilaisen oppimisen päivä. Luentoja, tietoiskuja,

Lisätiedot

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Omaishoitajat ja läheiset liitto ry:n neuvottelupäivät Vantaa 29.8.2013 Janne Juvakka Janne Juvakka 1 SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Valtakunnallinen sosiaali-

Lisätiedot

Kuinka tasa-arvoinen ruotsinsuomalainen nainen/mies on kotona?

Kuinka tasa-arvoinen ruotsinsuomalainen nainen/mies on kotona? Kuinka tasa-arvoinen ruotsinsuomalainen nainen/mies on kotona? Kyselyä koskevia ohjeita Lähettäjä. Tämän kyselyn tekevät Ruotsinsuomalaisten Keskusliitto ja Ruotsinsuomalaisten Naisten Foorumi. Rahoittajana

Lisätiedot

Erilaisen oppijan tunnistaminen ja kohtaaminen työtehtäviin liittyvissä tilanteissa

Erilaisen oppijan tunnistaminen ja kohtaaminen työtehtäviin liittyvissä tilanteissa Erilaisen oppijan tunnistaminen ja kohtaaminen työtehtäviin liittyvissä tilanteissa Hämeenlinna 21.9.2011 Leila Pirskanen - Airi Valkama Erilaisten oppijoiden liitto ry Erilaisten oppijoiden liitto ry

Lisätiedot

Kaikkien kirjasto. Näin käytät kirjastoa. Selkoesite

Kaikkien kirjasto. Näin käytät kirjastoa. Selkoesite Kaikkien kirjasto Näin käytät kirjastoa Selkoesite Kaikkien kirjasto Tämä esite on julkaistu osana Kaikkien kirjasto -kampanjaa. Kampanjan toteuttavat Selkokeskus, Kulttuuria kaikille -palvelu ja Suomen

Lisätiedot

Erilaiset oppijat viestinnässä ja kielissä - perusasioita ja hyviä käytänteitä. SeAMK Riihilahti

Erilaiset oppijat viestinnässä ja kielissä - perusasioita ja hyviä käytänteitä. SeAMK Riihilahti Erilaiset oppijat viestinnässä ja kielissä - perusasioita ja hyviä käytänteitä Esityksen rakenne Taustaa ja yleistä esteettömyydestä ja erilaisista oppijoista Muutama sana lukivaikeudesta ja hahmottamisen

Lisätiedot

Eurooppalainen dysleksiaviikko 3.10. - 9.10.2016

Eurooppalainen dysleksiaviikko 3.10. - 9.10.2016 21.6.2016 Eurooppalainen dysleksiaviikko 3.10. - 9.10.2016 Teema: Oppimisen apuvälineet, lukijärjestöjen vertais- ja neuvontatoiminta VARASLÄHTÖ VIIKKOON Kouvola 30.9. Apuvälinepäivä kunnan työntekijöille

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 1 MIKSI TÄMÄ TUTKIMUS? Kuudes iareena ja neljäs julkistettu tutkimus Tutkimuksen teemana

Lisätiedot

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Satu Raappana-Jokinen Verkkokriisityön päällikkö Suomen Mielenterveysseura Se mitä oikeasti haluan tietää on epäselvää.

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet. Marja-Sisko Paloneva lukiapuvälineasiantuntija Datero

Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet. Marja-Sisko Paloneva lukiapuvälineasiantuntija Datero Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet lukiapuvälineasiantuntija Datero Esityksen sisältö Johdanto 1. Lukiapuvälinepalvelut Suomessa 2. Oppiminen ei ole vain lukemista ja kirjoittamista 3.

Lisätiedot

MAATILAN ARJEN HAASTEET. Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen

MAATILAN ARJEN HAASTEET. Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen MAATILAN ARJEN HAASTEET Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen 2 MAATALOUSYRITTÄJÄ TYÖTERVEYSHUOLLON ASIAKKAANA Monenlaisessa elämänvaiheessa olevia maatalousyrittäjiä

Lisätiedot

2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko

2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko 2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko Kädessäsi oleva vihko on osa Valtone valmennusta ja toimintaa nepsy-aikuisille projektin tiedonjakamiseen kuuluvaa työtä. Valtone hanke on toiminut vuosina 2013 2015.

Lisätiedot

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Perheiden hyvinvoinnin merkitys lapselle MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Marita Viertonen toiminnanjohtaja marita.viertonen@mll.fi p. 044 299 0541 MLL on kaikille avoin poliittisesti

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen

Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011 OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Miksi mielen hyvinvointia kannattaa edistää? edistää tutkinnon suorittamista edistää työllistymistä tukee nuorten

Lisätiedot

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhempien Akatemia toimivia kasvatuskäytäntöjä vanhemmuuden tueksi Toteuttaja Nuorten Ystävät ry RAY:n tuella Vuosille

Lisätiedot

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen.

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen. Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2014 www.mikkelinkvtuki.fi Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2015 www.mikkelinkvtuki.fi Syksyn hehku on lupaus tulevasta.

Lisätiedot

LNPN oikeus olla keskeneräinen

LNPN oikeus olla keskeneräinen LNPN oikeus olla keskeneräinen Lasten ja nuorten puhelin ja netti Valtakunnallinen, kaikille lapsille ja nuorille avoin ja maksuton tukipalvelu - Lasten ja nuorten puhelin 116 111 - Nuortennetin kirjepalvelu

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2015

Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2015 Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2015 Sisällysluettelo Voimauttavaa vertaistukea ryhmissä... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus Löydä oma tarinasi - ryhmät... 5 Lasinen lapsuus -

Lisätiedot

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Sosiaaliset verkostot ja vertaistuki q Sosiaaliset verkostot tukevat pienlapsiperheen hyvinvointia q Vertaistuen

Lisätiedot

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9. Monikkoperheet kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.2014 Monikkoraskauksien lukumäärät Tilasto vuonna 2012 794

Lisätiedot

Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2016

Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2016 Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2016 1 SISÄLLYSLUETTELO VOIMAUTTAVAA VERTAISTUKEA RYHMISTÄ... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus LÖYDÄ OMA TARINASI RYHMÄT... 5 LASINEN LAPSUUS RYHMÄT...

Lisätiedot

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat,

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, 30.9.2015 1 / 5 Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, Omaishoitajat ja läheiset -liiton omaishoitotiedotteessa kerrotaan omaishoitoon liittyvistä asioista, liiton ja sen paikallisyhdistysten toiminnasta

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto. Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016 Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh:0503256450 4.3.2016 Maahanmuutto on siirtymä Valtava sosiokulttuurinen muutos,

Lisätiedot

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa KUN LUKEMINEN ON HANKALAA Helena Sorsa Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet Lukivaikeus dysleksia fonologinen häiriö: henkilö ei kykene muuttamaan lukemaansa puheeksi näkee sanat, mutta ei löydä äänneasua

Lisätiedot

Leija-hanke. 10.3.2014 Ryhmänohjaajakoulutus Reetta Pauni ja Tarja Janhunen

Leija-hanke. 10.3.2014 Ryhmänohjaajakoulutus Reetta Pauni ja Tarja Janhunen Leija-hanke 10.3.2014 Ryhmänohjaajakoulutus Reetta Pauni ja Tarja Janhunen YVPL Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry Olemme lastensuojelujärjestö Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry on lastensuojelujärjestö,

Lisätiedot

Yhteisöllisyyden tukeminen mielenterveyden edistämisen keinona

Yhteisöllisyyden tukeminen mielenterveyden edistämisen keinona Yhteisöllisyyden tukeminen mielenterveyden edistämisen keinona Antero Lassila ylilääkäri, psykiatrian toiminta-aluejohtaja Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Kohti yhteisöjä ja yhteisöllisyyttä I Objektiivinen

Lisätiedot

Iin kuntaviestintäkyselyn tulokset

Iin kuntaviestintäkyselyn tulokset Iin kuntaviestintäkyselyn tulokset 21.10.-11.11.2014 208 vastausta 66% vastaajista 41-65 v. Vastaajista 69 % kuntalaisia (sis. luottamushenkilöt) Muut: Oulunkaaren työntekijä 3. Kuinka usein käytät seuraavia

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Map-tiedote Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Mitä tämä vihko sisältää? 1. Map Minun asumisen polkuni -toimintamalli 5 2. Map-selkokuvat 7 3. Suunnittelen omaa elämääni 9 4. Asuntotoiveeni

Lisätiedot

Kirjasto kaikille. Projektipäällikkö Rauha Maarno

Kirjasto kaikille. Projektipäällikkö Rauha Maarno Kirjasto kaikille Projektipäällikkö Rauha Maarno Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät 13.11.2014 Celian asiakas Antti Vuori heittää haasteen kirjastoille: https://www.dreambroker.com/cha nnel/0eoxq4uz/77ya3wv5

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Selvittää lasten perheiden ja terapeuttien välistä yhteistyötä ja arjen voimavaroja Tuleeko perhe kuulluksi ja huomioidaanko vanhempien mielipiteitä

Lisätiedot

Vaikeavammaisten päivätoiminta

Vaikeavammaisten päivätoiminta Vaikeavammaisten päivätoiminta Kysely vaikeavammaisten päivätoiminnasta toteutettiin helmikuussa 08. Sosiaalityöntekijät valitsivat asiakkaistaan henkilöt, joille kyselyt postitettiin. Kyselyjä postitettiin

Lisätiedot

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi Perusopetuksen arviointi Koulun turvallisuus 2010 oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010 Tietotuotanto ja laadunarviointi Tampere Kyselyn taustaa Zef kysely tehtiin tuotannon toimeksiannosta vuosiluokkien

Lisätiedot

9.30 Aamukahvi. 12.00 Lounas (omakustanteinen)

9.30 Aamukahvi. 12.00 Lounas (omakustanteinen) Näin homma toimii seminaari sekä Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset ry 15 - vuotta Aika: Torstai 31.10.2013 Paikka: Wegeliussali, ODL, Albertinkatu 16, 90100 Oulu 9.30 Aamukahvi 10.00 Musiikkiesitys

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015

Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015 Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015 Sijaishuollon päivät 30.9.2015 Lahti Iina Järvi Virpi Kujala ja Irja Ojala VOIKUKKIA-vertaistukiryhmä Vanhemmille, joiden

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta - toimintaa järjestetään perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Toiminnan

Lisätiedot

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Opinnollinen kuntoutus Aija Lund 2007 Ryhmän teemat: Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (Jukka Nevala ja Marjukka Peltonen) Tekstinymmärtäminen ja sen

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VARHAISESTA TUESTA 28.9.2011 1 Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lastenpsykoterapeutti ja theraplay-terapeutti kehittämispäällikkö, THL, lasten, nuorten ja perheiden osasto KEHITYKSEN

Lisätiedot

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011 SISÄLTÖ Vapaaehtoistoiminnan määritelmä Vapaaehtoistoiminta Suomessa Vapaaehtoistoiminnan merkitys RAY:n rahoittamissa järjestöissä Vapaaehtoistoiminnan trendit Vapaaehtoistoiminnan vahvuudet ja heikkoudet,

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Maahanmuuttajataustaisille. joka lisää hyvinvointia

Maahanmuuttajataustaisille. joka lisää hyvinvointia Suomen Mielenterveysseuran OVI-hanke tarjoaa Maahanmuuttajataustaisille tietoa, joka lisää hyvinvointia Aiheina ovat mielen hyvinvointi ja voimavarat maahanmuuttoon liittyvät tunteet miten voi auttaa itseä

Lisätiedot

KOHTUVAUVAN ÄÄNI Matkalla vanhemmuuteen

KOHTUVAUVAN ÄÄNI Matkalla vanhemmuuteen KOHTUVAUVAN ÄÄNI Matkalla vanhemmuuteen 0 Hyvät tulevat vanhemmat, Raskaus ja vanhemmaksi tulo on yksi merkittävimpiä elämän siirtymävaiheita. Tulevan uuden roolin omaksuminen on molemmilla vanhemmilla

Lisätiedot

Turvallista ja ystävällistä avustajapalvelua. Med Group Avustajapalveluiden asiakastyytyväisyyskysely 2014

Turvallista ja ystävällistä avustajapalvelua. Med Group Avustajapalveluiden asiakastyytyväisyyskysely 2014 Turvallista ja ystävällistä avustajapalvelua Med Group Avustajapalveluiden asiakastyytyväisyyskysely 2014 Selfie Linnanmäen maailmanpyörässä kesällä 2014 1 Pääkirjoitus: Med Group ja avustajapalvelut uudistuvat

Lisätiedot

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu?

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Oppimispäiväkirjablogi Hannu Hämäläinen oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Parhaimmillaan oppimispäiväkirja toimii oppilaan oppimisen arvioinnin työkaluna. Pahimmillaan se tekee

Lisätiedot

Nettikasvattajan. käsikirja

Nettikasvattajan. käsikirja Nettikasvattajan käsikirja 5+1 ohjetta kasvattajalle 1 Ole positiivinen. Osallistu lapsen nettiarkeen kuten harrastuksiin tai koulukuulumisiin. Kuuntele, keskustele, opi! Pelastakaa Lapset ry:n nettiturvallisuustyön

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Emma & Elias -avustusohjelma. Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue

Emma & Elias -avustusohjelma. Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue Emma & Elias -avustusohjelma Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue Yksi ohjelma, monta tarkoitusta Järjestöjen tekemään hyvää työtä esiin Ray:n aseman tukeminen Tulosten ja vaikutusten vahvistaminen Lapsen

Lisätiedot

VAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä

VAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä Valtakunnalliset sijaishuollon päivät Vaasa, 5.10.2011 VAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus

Lisätiedot

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSIA SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N YHTEYSTIEDOT Suomen Monikkoperheet ry, Ilmarisenkatu 17 A, 40100 Jyväskylä

Lisätiedot

Nuorten ammatillinen verkkoauttaminen

Nuorten ammatillinen verkkoauttaminen Nuorten ammatillinen verkkoauttaminen Anu Pärssinen, Sosiaalityöntekijä Merikratos lastensuojelu Oy 30.9.2014 Esityksen runko Miten päädyin verkkoon? Miksi nuorille? Case: A-klinikkasäätiön Varjomaailma.fi

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Varjomaailma sarjakuvan ja verkkosivuston vastaanotto. Tuuli Erkko Varjomaailma hankkeen loppuseminaari 12.5.2008

Varjomaailma sarjakuvan ja verkkosivuston vastaanotto. Tuuli Erkko Varjomaailma hankkeen loppuseminaari 12.5.2008 Varjomaailma sarjakuvan ja verkkosivuston vastaanotto Tuuli Erkko Varjomaailma hankkeen loppuseminaari 12.5.2008 Varjomaailma sarjakuva Sarjakuvaa jaettiin 70 000 kappaletta yli 1000 kouluun, koko Suomen

Lisätiedot

Eu-avustajat 30.11.2015

Eu-avustajat 30.11.2015 Eu-avustajat 30.11.2015 Mikä on Maaseudun tukihenkilöverkko? Maaseudun tukihenkilöverkko on vapaaehtoistyöhön perustuva auttamisverkosto, joka tarjoaa keskusteluapua kaikille maaseudun asukkaille toimialasta

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa Luottamus SISÄLTÖ Perusluottamus syntyy Vastavuoroinen kiintymyssuhde Pieni on suurta Lapsi luottaa luonnostaan Lapsen luottamuksen peruspilarit arjessa Lapsen itseluottamus vahvistuu Luottamuksen huoneentaulu

Lisätiedot

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti Preventiimi pähkinänkuoressa OKM:n rahoittama, Humakin hallinnoima, yksi valtakunnallisista

Lisätiedot

TUAS - Nuorten tuettu asuminen

TUAS - Nuorten tuettu asuminen TUAS - Nuorten tuettu asuminen Turun Kaupunkilähetys ry. Liisa Love Mitä TUAS toiminta on? Tukea 18 25 -vuotiaille aikuistuville nuorille itsenäisen elämän ja yksin asumisen alkutaipaleella Nuoria tuetaan

Lisätiedot

Kokemuksia Unesco-projektista

Kokemuksia Unesco-projektista Kokemuksia Unesco-projektista Puheviestinnän harjoitusten tavoitteet Kuuden oppitunnin mittaisen jakson aikana asetin tavoitteiksi seuraavia oppimis- ja kasvatustavoitteita: Oppilas oppii esittämään omia

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Kehitä kuuntelutaitojasi Tarkista, kuulitko oikein Hyvät sanat avaavat korvat Kasvokkain

SISÄLTÖ. Kehitä kuuntelutaitojasi Tarkista, kuulitko oikein Hyvät sanat avaavat korvat Kasvokkain Sanat SISÄLTÖ Puhuminen ja kuunteleminen tie läheisyyteen Mitä on viestintä? Puhumisen tasoja Miten puhun? Keskustelu itsensä kanssa Puhumisen esteitä Kuuntelemisen tasoja Tahdo kuunnella Kehitä kuuntelutaitojasi

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

Kansalaisyhteiskunta järjestöt mukaan. Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti

Kansalaisyhteiskunta järjestöt mukaan. Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti Kansalaisyhteiskunta järjestöt mukaan Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti Sisäisen turvallisuuden kehittäminen 06.09.2013 Järjestöillä erilaisia rooleja Kansalaisyhteiskunta on laajempi

Lisätiedot

Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana. Suvi Tuominen

Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana. Suvi Tuominen Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana Suvi Tuominen Mikä KAVI? Kansallinen audiovisuaalinen arkisto ja Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus yhdistyivät 1.1.2014 Lakisääteisiä tehtäviä mm. audiovisuaalisen

Lisätiedot