ImAtRaN SeUdUn PaRaS kesätyönantaja?

Transkriptio

1 N:o 1 Perjantai 22. helmikuuta 2013 AMK lisää alueen vetovoimaa s. 3 Menestysreseptejä s. 6 7 Nuoret kesätöissä s.4 5 Keijo Keskiverto s. 3 ImAtRaN SeUdUn PaRaS kesätyönantaja? Imatran seudun, Rautjärven ja Ruokolahden yrittäjät

2 2 Perjantai 22. helmikuuta 2013 Pääkirjoitus Hyvä, parempi, paras! T ässä lehdessä esittelemme vuoden 2012 menestyneitä yrittäjiä ja yrityksiä. Mitä menestys on ja miksi toiset menestyvät mutta toiset eivät? Onko niin, että osa yrityksistä ei vain tyydy olemaan keskinkertainen tai edes hyvä, vaan ne tähtäävät erinomaisuuteen? Vai onko niissä yksinkertaisesti ymmärretty, että menestykseen tarvitaan kovaa työtä? Vanha sanonta kuuluu, että vaatii vähintään kymmenentuhatta tuntia harjoittelua tullakseen hyväksi asiassa kuin asiassa. Paljonko sitten erinomaisuus vaatiikaan? Vaivaako meitä ajattelun rajoittuneisuus, kun emme arvosta menestystä ja siitä seuraavaa yhteiskunnallista hyvää. Valtaosalla yrityksistämme ei ole tahtoa kehittyä parhaiksi, koska useimmat tyytyvät olemaan hyviä. Erinomaisuuden puute ei ole vain yritystemme vaiva. Meillä ei valitettavasti ole erinomaisia kouluja koska meillä on hyviä kouluja. Harva meistä elää verrattoman elämän koska on niin helppo tyytyä hyvään ja kohtuulliseen. Tyytyminen onkin se ongelman ydin ja menestyksen este. Kannustan kaikkia pohtimaan menestystä ja miettimään kuinka omasta yrityksestä tehdään paras. Aina on mahdollista tehdä pikkaisen paremmin, parantaa ja kehittää! Mieti ja toimi! Ensi vuonna sinä ja yrityksesi voitte olla yksi parhaista! Tommi Matikainen Ruokolahden Yrittäjät Mielipide Yrityksen menestystä etsimässä Tässä lehdessä esitellään maakunnan menestyneitä yrityksiä. Se on hyvä tapa, sillä tarvitsemme positiivisia esimerkkejä menestyvästä yritystoiminnasta. Ilman toimivia, kehittyviä yrityksiä kunnassa tai maassa ei voi olla elinvoimaa eikä hyviä esikuvia uusille yrittäjille. Hyvästä esikuvasta käy esimerkiksi imatralainen Rakennusliike Evälahti. Yli 60 vuoden ikä on rakennusalan perheyritykselle harvinainen, samoin täysin kotimainen työvoima. Mitä menestyvältä yritykseltä sitten vaaditaan? Ainakin strategista ketteryyttä. On ensiarvoisen tärkeää, että yrityksen kehitysprojektit saadaan kiinnitettyä yrityksen strategiaan. Strategiasta irrallisista projekteista ei yleensä ole kovin suurta hyötyä kenellekään. Ketterä toimintamalli taas tuo yritykselle kilpailuedun, joka tulee näkymään yrityksen parempana kilpailukykynä. Pitkällä aikavälillä tarvitaan asennemuutosta niin yhteiskunnassa kuin yrityksissä. Asioita ei voi loputtomiin tehdä niin kuin aina ennenkin on tehty. On kehityttävä. Suomi ei voi nojata ainoastaan tehokkaaseen tuotantoon tai korkeatasoiseen teknologiaan, vaan on ymmärrettävä ne vahvuudet, joilla saavutetaan oikeat asiat oikein tekemistä unohtamatta. Keksiminenkään ei riitä; mukaan on saatava tehokas kaupallistaminen, palveluosaaminen ja kansainvälistäminen. Niistä on mahdollista muodostaa tehokkaan tuotannon ja korkeatasoisen teknologian ohella toinen pilari kannattelemaan kansantalouttamme ja sitä kautta yhteiskuntaamme. Tarvitaan uudenlaista yhteistä tekemistä vaaditaan Yritykset pärjäävät yksinkin, mutta pahitteeksi eivät ole julkisen vallan panostukset. On hyvä muistaa, että Suomessa on iso määrä ihan tavallisia yrityksiä, jotka ansaitsevat kannusteita investointeihin, tukea osaamiseen ja tuotekehitykseen, jotta ne voivat kasvaa, kansainvälistyä ja työllistää. Viime viikot on puhuttu EU:n budjettisovusta. En lähde laajemmin arvioimaan Suomen tappioita ja menestyksiä, mutta ns. koheesiorahaston pieneneminen on ainakin mittatappio Itä- ja Pohjois-Suomeen. Toivottavasti se herättää Suomen pohtimaan aitoja keinoja siihen, kuinka EU-rahoituksen hallinointiin liittyviä määrärahoja pystyttäisiin reilusti pienentämään. Pk-yritysten kannalta budjettisovussa on myös positiivisia asioita. Myönteisintä oli kilpailukykybudjetin lähes 40 prosentin kasvu. 125,6 miljardiin euron summa ohjelmakaudelle luo mahdollisuuksia. Tuo huikea summa on noin 126-kertainen siihen mitä Suomi saa rakennerahastoihin. Mikäli kilpailukykybudjetin määrärahojen huomattava kasvu aiotaan huomioida Suomessa, vaatii se uudenlaista tekemistä koko maassa. Suomalaisten tahojen pitää olla haukkana jatkossa hakemassa näitä rahoja, koska niitä ei ole korvamerkitty millekään maalle. Yritysten, tutkimuslaitosten ja esimerkiksi seudullisten kehittämisyhtiöiden pitää nyt tiivistää yhteistyötään ja pyrkiä saamaan hyvillä pk-yrityksiin kohdentuvilla hankkeilla rahoitusta suoraan EU:n komissiolta. Anssi Kujala Kirjoittaja on Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja. Kuva: Sini Pennanen KLIKKAA LISÄTIETOJA yhdistysten vilkkaasta toiminnasta tapahtumakalentereista: The Pop-up Company kantaa osan Yhteiskunnallinen yritys The Pop-up Company pyrkii työllistämään tuhansia. Toimija vastaa aloittavien yrittäjien yrittäjäriskistä sekä hoitaa työsuhteen hallinnan, taloushallinnon ja juridiset palvelut yhteistyökumppaneidensa kautta. Yrityksen tavoitteena on rohkaista suomalaisia nuoria yrittäjyyteen ja valaa nuoriin uskoa merkityksellisen työn tekemisen kautta. Jatkossa yrityksen tavoitteena on laajentaa toimintaa myös muihin ikäryhmiin. Ensimmäiset pop-up-pilottiyritykset aloittavat kesällä 2013 ja valtakunnallinen toimintamalli on valmis vuonna Suomessa on alle 30-vuotiasta työtöntä, yrittäjää, jotka etsivät työlleen jatkajaa, ja yli miljoona vuotiasta suomalaista, jotka pohtivat piteneviä työuria. Uskomme, että he kaikki tarvitsevat merkityksellistä työtä, jossa oma kutsumus ja maailman tarpeet kohtaavat, The Pop-up Companyn Mika Mäkeläinen kertoo.

3 Perjantai 22. helmikuuta Suomen Yrittäjien jäsenyritykset arvioivat ammattikorkeakoulujen lisäävän alueidensa kilpailukykyä ja vetovoimaa. Suurin osa viime vuonna järjestettyyn kyselyyn vastanneista yrityksistä katsoi ammattikorkeakoulujen myös vaikuttavan positiivisesti työllisyyteen sekä uuden yrittäjyyden luomiseen alueellaan. Yritykset ovat myös varsin tyytyväisiä ammattikorkeakoulujen kanssa tekemäänsä yhteistyöhön yli puolet on kokenut sen hyödylliseksi. Mitä suurempi yritys, sitä monipuolisempaa yhteistyötä ja sitä paremmat kokemukset. Pienten yritysten osalta yhteistyö on kuitenkin ollut vielä varsin ohutta, koulutusasioista Suomen Yrittäjissä vastaava johtaja Martti Pallari tiivistää. Hän pitää tutkimusta erinomaisena pohjana yritysten ja ammattikorkeakoulujen yhteistyön kehittämiseen. Kun tutkimuksen tekemisestä Kuva: Mari Pajari Yritykset: Ammattikorkeakoulut lisäävät alueidensa vetovoimaa ja kilpailukykyä päätettiin, ammattikorkeakoulujen aloituspaikkojen leikkaukset oli juuri julkistettu. Olin silloin yllättynyt, kuinka vähän molemmilla osapuolilla oli valmiuksia keskustella ammattikorkeakoulujen alueellisesta vaikuttavuudesta. Nyt tilanne on olennaisesti parempi. Hyvillä julkisilla palveluilla, tässä tapauksessa ammattikorkeakouluilla, on aina suuri merkitys pk-yritysten kilpailukyvylle, Pallari muistuttaa. Opiskelijouden yrittäjävalmiuksien kehittämisessä on vielä parannettavaa Vain kolmannes kyselyyn vastanneista yrittäjistä katsoo AMKopiskelijoilla olevan riittävät valmiudet yrittäjänä toimimiseen. Yrittäjyyttä ja yrittäjämäistä toimintatapaa tukevaa koulutusta on viime vuosina lisätty ammattikorkeakoulujen opetuksessa myös muissa kuin liiketalouden koulutusohjelmissa. Kyselyn tulokset vahvistavat, että tälle on tarvetta ja sitä tulee edelleen painottaa, tutkimuksessatiiviisti mukana ollut Savonia-ammattikorkeakoulun vararehtori Riitta Rissanen toteaa. Yrityksiin kohdistuvaa markkinointia petrattava Yritysten ja ammattikorkeakoulujen yleisin yhteistyömuoto tapahtuu opiskelijoiden kautta. Lähes kaikissa keskisuurissa yrityksissä on toiminut opiskelijoita työharjoittelussa tai opinnäytetyön tekijöinä. Opiskelijayhteistyön yrityksille tarjoamien mahdollisuuksien markkinointiin tulisi ammattikorkeakouluissa satsata nykyistä voimakkaammin myös muilla kuin sosiaali- ja terveysalalla. Yhteistyömuotoja ja palveluita tulisi suunnata aiempaa enemmän myös pienyrityksille soveltuviksi, sillä yritykset ovat ammattikorkeakoulujen merkittävimpiä yhteistyökumppaneita, ammattikorkeakoulujen rehtorineuvoston toiminnanjohtaja Timo Luopajärvi summaa. Tällainen minä olen! Tapaa Keijo Keskivertoyrittäjä. Hän on hieman muuttunut viime vuodesta. Internetiä käytän sähköpostin lukemiseen ja laskujen maksamiseen. Varaan matkoja netissä, ja käyn joskus ostoksilla verkkokaupoissa. Omaa blogia pitää vain viisi prosenttia kollegoistani. Suunnitelmissani on hankkia tänä vuonna uusi/uusia puhelimia. Saatan myös tutkiskella uuden tietokoneen ostamista. En ole vielä ottanut yritykseni työyhteisön käyttöön liikuntaseteleitä. Olen palvelualan yrittäjä. Työllistän itseni lisäksi 1 3 henkilöä. Yritykseni liikevaihto on alle euroa. Noin 40 prosenttia pk-yrittäjistä saavuttaa tätä suuremman liikevaihdon. Yrittäjistä on miehiä 67 % Ajan omalla Volvomerkkisellä henkilöautolla. Eläkepäiviä varten olen ottanut yksityisen eläkevakuutuksen. Näin on tehnyt noin puolet kollegoistani. Rahastoihin ja/tai osakkeisiin sijoittaminen on keskuudessamme verrattain yleistä. Minä, suomalainen yrittäjä, asun ruuhka- Suomen ulkopuolella ja olen 47-vuotias mies. Virkatovereistani 33 prosenttia on naisia. Käytän luottokorttina Visaa, osalla kollegoistani on käytössä myös Master Card. Reilulla 40 prosentilla yrittäjäkollegoistani ei ole luottokorttia työkäytössä. Yrittäjistä on naisia 33 % Lähteet: Taloustutkimus Oy:n Yrittäjämediat selvitys, Tilastokeskus, Verohallinto Yritykselläni on kotisivu, kuten 63 prosentilla yrittäjäkunnasta. En ole ostanut yritykselle Googlesta maksettua hakusanamainontaa. Olen Facebookissa. En käytä kyseistä palvelua aktiivisesti, lähinnä seuraan, mistä siellä keskustellaan. Yrityksen toimitila on lähitulevaisuuden tarpeisiin sopiva, eikä minulla siis ole muuttoa edessä. Tienasin euroa vuonna 2012 (ennakkotieto). yrittäjäriskistä Yrittäjäksi ilman riskiä? Pop-up-yrittäjäksi voi ryhtyä esimerkiksi kesätyötä etsivä opiskelija tai varusmiespalveluksensa päättänyt nuori. Jatkossa asiakkaita voivat olla myös työsuhteiden välivaiheessa olevat tai osaaikaeläkeläiset. Pop-up -yrittäjyys voi olla osaaikaista puhdetyötä tai uuden elämänuran alku. Tavoitteenamme on luoda yritystoimintaa, joka tukee olemassa olevia yrityksiä ja työllistää ihmisiä myös sellaisilla alueilla, missä työpaikat ovat harvassa, toteaa Mäkeläinen. Ydinajatus The Pop-up Companyssa on, että yrittäjäksi voi ryhtyä kuka tahansa ilman kohtuutonta riskiä ja byrokratiaa. Uutta yrittäjää autetaan rakentamalla hänelle pop-up-yrittäjyyden konsepti, sisältö, toimintamalli ja työkalut. Kattotoimija vastaa muun muassa yrittäjien vakuutusturvasta. Mäkeläisen mukaan The Popup Companyn voittovarat käytetään yksinomaan yhtiön toiminnan kehittämiseen. Ensimmäisen vaiheen on rahoittanut laaja joukko yksityishenkilöitä, jotka uskovat työn merkitykseen. No 1/2013 Imatran seudun, Rautjärven ja Ruokolahden yrittäjien MUURAHAINEN Yritysten ja elinkeinoelämän arjen asiantuntija ja yrittäjyyden kasvot ympäröivään yhteiskuntaan. Julkaisija: Sanoma Lehtimedia Oy / Uutisvuoksi Päätoimittaja: Ilkka Ollonen Imatran seudun yrittäjien puheenjohtaja puh Toimitusneuvosto: Tommi Matikainen, Virve Niiranen, Kaisa Rahkonen, Mirja Vaittinen, Marko Myllymäki, Tuula Röysky-Terävä, Pentti Miikki, Juha-Matti Kupiainen, Kaija Huuhtanen Muurahaisen graafinen ilme on uudistunut. Uudesta ilmeestä vastaavat imatralainen mainostoimisto Dominus ja Uutisvuoksen tuotanto Ilmoitusmyynti: Uutisvuoksen ilmoitusosasto Paino: Saimaan Lehtipaino Oy, Lpr

4 4 Perjantai 22. helmikuuta 2013 Kesätyöhaaste 2013 kampanja Kehy ja Te-toimisto jatkavat tänä kesänä viime vuonna startannutta Nuorten Imatra työllistämishanketta. Kampanja alkoi kesällä 2012 upeasti: hankkeen kautta työllistyi suoraan 215 nuorta ja työnantajina oli 56 imatralaista yritystä. Kesätyöhaaste 2013 kampanjan tavoitteena on työllistää Imatran lisäksi myös Ruokolahden ja Rautjärven v syntyneitä nuoria. Kehy hoitaa kampanjan tiedottamisen ja markkinoinnin ja TE-toimisto puolestaan hoitaa rekrytoinnin ja kontaktoinnit työnhakijoiden ja työnantajien kesken. Kesätyöhaasteen lisäksi myös Omalla Kylällä hanke etsii nuorille(15-24-v.) töitä ja tekemistä haja-asutusalueella. Hankkeen kautta työllistyneille palkan maksaa paikallinen 4H-yhdistys ja työpaikkoja haetaan mm. kotitalouksista. Nuorten työllistyminen on tärkeä asia ja työllistämistä kehitetään monella taholla. Hallitusohjelmaan sisältyvällä Nuorten yhteiskuntatakuulla pyritään löytämään työ- tai koulutuspaikka kaikille nuorille. Nuorten yhteiskuntatakuu koskee kaikkia alle 25-vuotiaita ja kaikkia 12 kuukauden sisällä valmistuneita alle 30-vuotiaita työttömiä nuoria, jotka ovat työ- ja elinkeinotoimistossa työnhakijoina. Nuorten yhteiskuntatakuu edellyttää, että viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työnhaun alkamisesta nuorelle tarjotaan palvelu tai toimenpide, jolla parannetaan hänen mahdollisuuksiaan selviytyä työmarkkinoilla tai löytää työpaikka. Vaikka Te-toimisto etsii aktiivisesti nuorille työtä, Nuorisotakuu edellyttää myös nuoren omaa aktiivisuutta. Kesätyöhaaste 2013 kampanja on jo lähtenyt aktiivisesti käyntiin. Kaikille Imatran seutukunnan nuorille ja yrityksille on postitettu kirjeet, joissa kerrotaan tarkemmin kampanjasta ja kesätyöpaikkojen hausta sekä kesätyöpaikkojen ilmoittamisesta. Kehyn yrityspalvelu aktivoi myös omien yrityskäyntiensä yhteydessä yrityksiä osallistumaan kampanjaan. Kampanjointia jatketaan myös muilla yhteydenotoilla, lehti-ilmoituksilla, Kehyn nettisivuilla ja Kesätyöhaaste 2013 kampanjan face bookissa. Nuorten haaste Kesätyöhaaste 2013 kampanjalla pyritään aktivoimaan tänä vuonna 17 vuotta täyttävien vuonna 1996 syntyneiden nuorten työnhakua. Nuoret haastetaan kesätöihin mm. Kesätyöstä, vaikka lyhyemmästäkin, on hyötyä tulevaisuudessa. Essi tienaamaan omaa rahaa, ottamaan vastuuta omasta elämästään ja kenties löytämään toiveammatin. Porkkanana haasteeseen osallistuneiden nuorten työnhakijoiden kesken arvotaan syksyllä ipad. Työnantajien haaste Työnantajat niin Imatralla, Ruokolahdella kuin Rautjärvelläkin haastetaan palkkaamaan nuoria kesätöihin ja samalla katsomaan myös tulevaisuu- teen. Nuoret tarvitsevat tukea työelämään siirtymisessä ja yritykset tarvitsevat tulevaisuudessa uusia työntekijöitä. Hienoa olisi, jos seudun nuoret jäisivät tänne töihin tai palaisivat kotiseudulleen opiskelujen jälkeen. Tänä kesänä nuoret valitsevat seudulta myös parhaan kesätyönantajan. Paras työnantaja saa maineen ja kunnian lisäksi positiivista näkyvyyttä sekä taattua kunnioitusta nuorten silmissä! Kesätyössä kesällä 2012 Kesällä 2012 imatralainen Essi Pesonen työskenteli Kehyssä neljä viikkoa erilaisissa toimistotöissä ja Loma-asuntomessuilla kesä-heinäkuun vaihteessa. Essi kertoi saaneensa hakulomakkeen postissa tammikuussa mutta kesätyöpaikka tuntui silloin vielä kaukaiselta. Hakulomake tuli kuitenkin täytettyä ja toukokuussa työpaikka Kehyssä järjestyi. Essi Pesonen opiskelee lukion kakkosluokalla matkailulinjalla ja on sitä mieltä, että kesätyöstä on aina hyötyä. Minut otettiin työpaikalla erittäin hyvin vastaan ja neuvottiin aina tarpeen vaatiessa. Työ oli mielenkiintoista ja työtehtävät vaihtelivat. Essi toivookin, että myös tänä vuonna työnantajat aktivoituvat ja mahdollistavat nuorelle hyvin tärkeän työkokemuksen kesätöissä. -Kesätyöstä, vaikka lyhyemmästäkin, on hyötyä tulevaisuudessa, sanoo Essi, joka aikoo hakea töitä myös tänä kesänä. Essin mukaan valitettavana ilmiönä on, että osaa nuorista ei kesätyön hakeminen kiinnosta, vaan kesä lomaillaan vanhempien varoilla. Suurin osa nuorista kuitenkin hakee ja saa kesätöitä. Kuvassa Essi Pesonen, joka opiskelee lukion kakkosluokalla matkailulinjalla. Nuorissa on tulevaisuus yrittäjä, ota Kesätyöhaaste 2013 vastaan! Katso lisää ja täytä kesätyöpaikan ilmoituslomake Kehyn nettisivuilla Samasta paikasta löytyy myös kesätyöpaikan hakulomake v syntyneille nuorille. Lisätietoja kampanjasta:

5 Perjantai 22. helmikuuta Nuorten odotukset kesätöistä korkealla Odotan, että minuun luotetaan ja minua opastetaan työtehtävissä; kukaan kun ei ole seppä syntyessään. Emilia Kuntatyönantajien teettämä valtakunnallinen selvitys syksyllä 2012 paljastaa yrittäjänä toimimisen olevan nuorten suosikkiammattina korkealla, tosin ei osaa sanoa oli enemmistön vastaus ja yrittäjä tuli vasta kakkosena, kolmosena oli lääkäri. Tästäkin voimme todeta, että nuorilla toiveammatti ei ole tiedossa vielä teini-iässä; ainakin, jos tutkimusta uskoo. Siksi on tärkeää tarjota nuorille erilaisia työkokemuksia ja monenlaisia kesätöitä. Jopa 16-vuotias nuori on valmis ottamaan vastuun ja kokeilemaan erilaisia vaihtoehtoja tulevaisuudesta. Meillä yrittäjillä on iso vastuu ja ennen kaikkea mahdollisuus ohjata, opastaa ja auttaa nuorta löytämään näitä vaihtoehtoja ja saada kokemuksia, joista on muutaman vuoden päästä iso hyötyä työmarkkinoilla. Imatran kaupungin nuorten työllistämisprojektissa juuri nämä palaset kohtaavat ja nuorille alle 18-vuotiaille saadaan oiva mahdollisuus näyttää mihin he pystyvät ja yrittäjille oiva mahdollisuus vaikuttaa. Tässä muutaman vuonna 1996 syntyneen ajatuksia tulevasta kesästä liittyen tähän upeaan projektiin, jonka yhdessä heille tarjoamme. Haastattelussa Emilia Lempiäinen, Artur Gukov, Julius Seppänen, Roosa Salminen, Helmi Hietalahti ja Julia Rahkonen. Kaikilla nuorilla oli tavoite saada ainakin osaksi kesää töitä tämän projektin myötä. Toki nuorilla on haaveena nukkua, levätä, harrastaa ja lomailla kavereiden kanssa, sillä onhan takana työntäyteinen opiskeluvuosi ja se heille suokaamme. Tavoitteena on saavuttaa kuukauden pituinen kokemus työelämäs- tä. Tämä merkitsee heille todella paljon, enemmän kuin ymmärrämme, antakaamme se siis heille. Usea nuori onkin jo alkanut kysellä töitä ensi kesäksi ja alkanut kartoittaa mahdollisia kiinnostuksen kohteita. Onpa jollekin jo lupailtu töitä, mutta vielä on tehtävää, niin työnhakijoilla kuin työnantajillakin. Onko tuleva kesä niin kriittinen ettemme voi antaa mahdollisuutta nuorille? Kuvassa: Juuli Solja, Roosa Salminen, Lauri Ainasjärvi ja Emilia Lempiäinen. Nuoret arvostavat ennen kaikkea työkokemusta, mutta myös hyvää yhteishenkeä ja mukavaa työilmapiiriä. He haluavat auttaa ja tuntea kuuluvansa työpaikkaan. He osaavat jo nuoresta iästään huolimatta vaatia meille työssä normaaleja asioita ja he ovat myös valmiit siihen mukaan ja tekemään töitä sen eteen. Emilian sanoja lainatakseni: Odotan, että minuun luotetaan ja minua opastetaan työtehtävissä; kukaan kun ei ole seppä syntyessään. Odotukset korkealla ja kotikaupunkia kunnioittaen, tässä toiveita ja ajatuksia näiltä nuorilta; Juliuksen toivein: Monissa työpaikoissa arvostetaan työkokemusta ja jos sitä ei ole, ei välttämättä ole kovin vahvoilla, kun hakee töitä. Imat- ralla toteutettavat Arvostan niitä työntekijöitä, jotka perehdyttävät minut työhön Helmi hankkeet ovat mie- lestäni todella hyviä ja varmoja tapoja saada työkokemusta, mistä tulee olemaan paljon hyötyä jatkossa. Roosan toiveena: Mielestäni tämä nuorten työllistämishanke on todella hyvä ajatus. On tärkeää että mahdollisimman moni nuori saisi kesätöitä, sillä luultavasti monikin nuori tarvitsee rahaa ja kesäloma on pitkä aika olla tekemättä mitään, joten kesätyöt ovat aika tärkeitä monille nuorille. Helmi: Noin puolet kesästä ajattelin olla kesätöissä, jos se vain on mahdollista. Aioin myös mennä Satahangalle partioleirille, johon olen menossa myös töihin. Tässä vielä meille kaikille haastetta Arturin sanoin: `` Arvostan niitä työntekijöitä, jotka perehdyttävät minut työhön. Kaisa Rahkonen, yrittäjä ja myös 17-vuotiaan nuoren äiti YRITTÄJÄ, tahdotko vaikuttaa? Ainutlaatuinen tilaisuus saada yrittäjän ääni kuuluviin. Tule tekemään kanssamme MUURAHAISTA. Muurahaisen toimitusneuvosto etsii aktiivisia yrittäjiä, joilla on sana hallussa. Jos kiinnostuit, ota yhteyttä Imatran Seudun Yrittäjien puheenjohtaja Ilkka Olloseen puh , ilkka.ollonen@ollonen.fi Muurahainen on Imatran seudun, Ruokolahden ja Rautjärven yrittäjien lehti, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Patentti- ja rekisterihallitus on merkinnyt Muurahaisen tavaramerkin ja nimen haltija on Imatran Seudun Yrittäjät ry. Hautaustoimisto Hautakivimyymälä Kukkien sidontapalvelu Suomen Hautaustoimistojen Liitto ry:n jäsenliike Matinkatu 3, Imatra. Puh , asiakaspalvelu@ollonen.fi Toimisto avoinna Ma Pe Muina aikoina sopimuksen mukaan. Tykkää Imatran Seudun Yrittäjien & Yhteistyökumppaneiden ryhmä

6 6 Perjantai 22. helmikuuta 2013 Parhaita! Kauppalehden tutkimus- ja analyysiyksikkö Balance Consultin analysoi vuosittain yritysten suorituskykyä tilinpäätösanalyysien avulla. Kysyimme muutamilta alueemme yrityksiltä lyhyttä tarinaa menestysreseptistä ja siitä miten selvitä vaikeuksien yli. Teboil Vuoksenniska Mukavaahan tällänen tieto oli saada ja kiva et ollaan pärjätty, mie luulen et meijän salaisuus on tää meijän yhteispeli joka natsaa niin hyvin ku ollaan ihmisinä niin erilaisia, mut suuntaukset yrityksen suhteen on täysin samanlaiset. Ja kun meitä on kaksi ni kaikki huoletkin on jaettavissa jos sellaisia sattuu olemaan. Alkuun tehtiin ihan hullun lailla töitä,mut sittemmin on henkilökuntaa tullut lisää ja sitäkautta oma työtaakka on hieman keventynyt, tosin edelleen olemme samalla tavalla kiertävässä työvuorolistassa kuten aiemminkin, enkä näe, että siihenkään olisi tulossa mitään muutosta, asiakkailta tulee hyviä ideoita ja suoraa palautetta joka on mielestäni hyvä asia. Pidämme myös hyvänä asiana sitä että me molemmat työskenneltiin tässä talossa jo ennenkuin aloitettiin yrittäjinä, näin näkökulma asioihin on paljon laajempi. Meillä on hyvä henkilökunta ja mukavat asiakkaat, joiden kanssa työpäivät kuluu rattoisasti. 5-vuotis synttäreitäkin päästään juhlimaan maaliskuun puolessa välissä, tarttee varmaan leipoo kakkua kun asiakkaillehan tästä kiitos kuuluu. Midell oy /Teboil Vuoksenniska Kati & Mirkka Siivousvuoksi Menestyjä on mielestäni väärä termi, ainakin minun kohdallani. Työelämässä pärjääminen perustuu lujaan työntekoon kellonaikaan ja viikonpäivään katsomatta, lomista tinkien. On ollut lahja saada sitoutuneita ja omaa ammattitaitoaan arvostavia työntekijöitä, joiden työllisyyden haluan yrittäjänä taata. Pyrimme tekemään työmme mahdollisimman hyvin, niin hyvin ettei kukaan muu tee sitä paremmin. Menestyminen tulee tällöin sivutuotteena. Pitkien ja hyvin asiakassuhteiden vahvistaminen on minulle kasvua tärkeämpää. Töitä kannattaa haalia vain sen verran kuin pystyy hyvin tekemään. Oma tie valitaan ja sillä pysytään sekä tehdään kaikki mahdollinen sen eteen. Tärkeintä on, ettei usko omaan tekemiseen horju. Tuula Asikainen Siivousvuoksi LogoTex Toimintamme perustuu hyvään henkilökuntaan ja tarkkaan kulujen sekä myynnin seurantaan. Lisäksi tarvitaan lujaa tahtoa onnistua sekä hyppysellinen onnea. Olemme aina perustaneet liiketoiminnan kahdelle eri toimialalle, joka tasoittaa myynnin vaihteluita. Myyntimme perustuu muuttopalveluihin ja mainostekstiileihin. Mainostekstiili.fi Sivusto kautta myymme mainostekstiilit silkkipainettuna / brodeerattuna tai muuten yksilöitynä. Pääasiassa jälleenmyyjien välityksellä kautta maan. Meillä on laaja tekstiili varasto Imatralla (700 m2) sekä tuotantotilat. Muuttoapu.com Sivuston kautta myymme muuttopalveluja kokonaisvaltaisesti sekä vuokravarastot toimivat muutamalla eri paikkakunnalla. Jari Kuopio

7 Perjantai 22. helmikuuta Imatran Seudun Sähkö Oy Imatran Seudun Sähköllä on monta menestyksen tukijalkaa. Sähkönhankinta perustuu sekä omaan monipuoliseen tuotantoon että markkinoilta ostettuun sähköön. ISS toimii myös kahdella markkina-alueella: Suomessa sekä Virossa tytäryhtiö Imatra Elekter AS:n kautta. Verkostoituminen on yksi tehokkuuden ja menestymisen kulmakivistä ISS on yksi perustajayhtiöistä monissa yhteistyöyrityksissä liittyen mm. energianhankintaan ja tietojärjestelmiin. ISS kuuluu myös paikallisten energiayhtiöiden edunvalvontajärjestö Paikallisvoima ry:hyn, jossa on mukana 42 energiayhtiöitä. Imatran Seudun Sähkö Oy toimii luotettavasti, laadukkaasti ja ympäristöystävällisesti Imatran Seudun Sähkö Oy:n kaikkia toimintoja koskeva toiminnanohjausjärjestelmä perustuu kolmeen kansainväliseen laatustandardiin eli laadunhallintajärjestelmä (ISO 9001), ympäristöjärjestelmät (ISO 14001) ja työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmät (OHSAS 18001). Laadun takaa osaava ja kokenut henkilökunta. LVIS-Projektit Oy Pienellä paikkakunnalla toimiessamme olemme jo yli 35-vuotta palvelleet asiakkaitamme periaatteella; kun asiakkaan kohtaa kaupassa, ei saa nolottaa yhtään! Olemme aina halunneet olla tunnettuja siitä, että kuuntelemme asiakkaitamme ja selvitämme, mitä he oikeasti tarvitsevat. Joskus asiakas luulee tarvitsevansa uutta, vaikka vanhan korjaaminen on hänelle edullisempaa. Joskus päinvastoin. Uskomme, että tyytyväinen asiakas palaa takaisin. Ja ovathan nuo palanneetkin! Olemme myös aina panostaneet mukavaan työskentelyilmapiiriin. Mottomme Kun ammattitaito ratkaisee toimii ainoastaan ammattitaitoisten työntekijöidemme viihtyessä meillä. Muun muassa nämä periaatteet ovat kantaneet meidät jo useamman laman yli - vaikeuksista voittoon. Kirsti Kuosa

8 8 Perjantai 22. helmikuuta 2013 Suosittelen yrityksille Tietty2-hankkeen palveluita, Timo Niiranen Mansikkalan Kiinteistöhuolto Oy. Tuloksellista yhteistyötä Mansikkalan Kiinteistöhuolto Oy:n toimitusjohtaja Timo Niirasen mukaan avoimena oleviin siivoustehtäviin ei ole paljon halukkaita tulijoita. Siivouspuolelle on haastavaa saada ammattitaitoisia, sitoutuneita työntekijöitä, jotka ovat ylpeitä omasta työstään. Hänen mukaansa on tärkeää, että työntekijällä on halua oppia ja halua tehdä hyvää työnjälkeä. Viime toukokuussa eräs työnhakija otti Timoon yhteyttä TIETTY2-hankkeen projektityöntekijän kehotuksesta ja sopi haastatteluajan. Olimme hakeneet työntekijää kyseiseen tehtävään mol.fi -sivujen kautta ilman tulosta., kertoo Timo Niiranen. Kyseinen työntekijä aloitti yrityksessä kesätuurauksella ja on jatkanut töitä senkin jälkeen. Työnantaja on todella tyytyväinen työntekijään ja haluaa pitää hänet palveluksessaan. Timo Niirasen mukaan TIETTY2- hankeessa parasta on joustavuus, helppous ja nopeus. Yrittäjän ei itse tarvinnut käyttää paljoakaan aikaa ja lopputuloksena saivat napakan työntekijän. Timo Niiranen uskoo, että asiakkaan vapaaehtoisuuteen perustuvassa hankkeessa työnhakijat ovat motivoituneita aloittamaan hakemansa työt. Hyvän kokemuksen myötä Mansikkalan Kiinteistöhuolto aikoo jatkossakin käyttää TIETTY2-hankkeen palveluita ja suosittelee hanketta muillekin yrityksille. Imatralla on mahdollista työllistyä työnetsinnän kautta Tiet Työhön2, tuttavallisemmin Tietty2 on työttömille työnhakijoille sekä työnantajille suunnattu hanke. Hankkeen avulla tarjoamme työnhakijoille työllistymisväylän muiden työnhakukanavien ohella sekä mahdollisuuden työnhakuvalmiuksien parantamiseen; ansioluetteloiden ja työhakemusten teon ohjaaminen, työhaastattelutilanteiden harjoittelu, ohjaus työnhakukanavien käyttöön ovat esimerkkejä asioista, joissa olemme työnhakijan tukena työtä haettaessa. Työpaikkoja hankkeeseen mukaan tuleville työttömille työnhakija-asiakkaille haetaan työnetsinnän menetelmällä. Käytännössä työ on yhteyden ottoa ja jalkautumista paikallisiin yrityksiin keskustelemaan työllistämistarpeista nyt ja tulevaisuudessa. Työnetsinnän kautta yrityksestä saatu työntekijätarve tai tieto työpaikasta annetaan työnhakijan käyttöön tavoitteena omaehtoinen työnhaku ja sitä kautta työllistyminen. Työnhakijoiden lisäksi hanke palvelee myös työnantajia tarjoamalla eri ammattikuntien työntekijöitä yritysten käyttöön. Tiet Työhön 2:ssa on työtä vailla tällä hetkellä noin 30 työnhakijaa eri toimialoilta. Asiakkaamme ovat taustoiltaan erilaisia iän, koulutuksen, ammattitaidon suhteen. Osaajia löytyy muiden muassa seuraavien ammattikuntien edustajista; kuormasekä jakeluauton kuljettaja, yhdistelmäajoneuvon kuljettaja, myyntityö ja kaupanala, taloushallinnon osaajia, toimistotyön tekijöitä, tradenomi, restonomi, kone- ja metallialan osaajia, paperityöläinen, rakennusapumies, varastotyön tekijöitä, käsityö- ja ompelutaidon ammattilainen. Jos tarvitset työntekijän tai työpaikan; olethan yhteydessä! Tavoitteenamme on saada työ ja tekijä kohtaamaan. Lisätietoja: Tietty2 projektikoordinaattori puhelin sekä FAKTAA Hanke: Tiet Työhön2 Rahoittajat: Kaakkois-Suomen ELY-keskus ja Euroopan Sosiaalirahasto Toimijat: TyönVuoksi ry (Imatra), Intoa Työstä ry (Imatra), Laptuote säätiö (Lappeenranta), Parik-säätiö (Kouvola), Sotek-säätiö (Kotka) Hallinnoija: Parik-säätiö CITY-OPAS IMATRA & seutu matkailukartasta mobiilisovellus Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy ja Suomen City-Opas julkaisevat yhteistyössä uuden CITY-OPAS IMAT- RA & seutu -matkailukartan mobiilisovelluksen. Sovelluksen matkailullinen sisältö perustuu Imatran seudun CITY-OPAS -matkailukartan sisältöön. Uusi mobiilisovellus täydentää toiminnallisuuksillaan painetun kartan sisältöä esittelemällä mm. Imatran tapahtuma- ja menovinkkejä sekä matkailualan palveluntarjoajien tietoja mobiiliversion toiminnallisuuksien avulla. Uusi mobiilisovellus toimii iphone ja Android -älypuhelimissa ja sen toiminnot ovat suomeksi, englanniksi ja venäjäksi. Mobiilisovellus julkaistaan helmikuun aikana ja sen voi silloin ladata maksutta GoSaimaan, Kehyn ja Imatran kaupungin sivuilta, Android Marketista sekä App Storesta.

9 Perjantai 22. helmikuuta TÄLTÄ NÄYTTÄÄ NYT SUOMEN YRITTÄJÄT Suomen Yrittäjien liki vuoden mittainen aherrus on takana ja edessä. Vuodenvaihteessa otettiin käyttöön järjestön uusi, pitkään valmisteltu ilme, ja nyt on edessä ponnistus uudistuksen levittämiseksi koko laajan järjestön käyttöön. Hienovaraisen päivityksen kohteeksi otettiin myös järjestötunnus eli logo, jossa korostuu nyt sana Yrittäjät. Järjestön ja sen osien nimet pysyvät ennallaan, mutta markkinointiin uusi logo tuo yhtenäisyyttä. Pidämme edelleen kiinni siitä, että olemme Suomen Yrittäjät: järjestön nimi pysyy, ja edustamme yrittäjiä koko maassa, korostaa Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala. Tunnuksessa pelkkä Yrittäjät kuitenkin vahvistaa sitä tosiasiaa, että järjestömme on maan kattavin yrittäjyyden puolestapuhuja. Yrittäjille muutos näkyy muun muassa lompakossa uuden jäsenkortin muodossa. Ja kun nyt sattuivat tulemaan puheeksi kortti ja lompakko, niin todettakoon, että yrittäjäjärjestön rahanarvoiset jäsenedutkin päivittyivät jälleen uuden vuoden kunniaksi. Uusiin sekä ennallaan pysyneisiin etuihin pääsee tutustumaan osoitteessa yrittajat.fi. Kaikille muutos näkyy heti osoitteessa yrittajat.fi sekä aluejärjestöjen ja paikallisyhdistysten nettisivuilla, toteaa Suomen Yrittäjien markkinointipäällikkö Johanna Hallikainen. Uuden kuosin saavat muun muassa järjestön esitteet, kirjekuoret, uutiskirjeet, jäsenbannerit ja esimerkiksi Yrittäjäinfo-lehti siis kaikki, missä Suomen Yrittäjät näkyy. Suomen Yrittäjien uuden lookin takana on SEK Promote, joka on toteuttanut vastaavia uudistuksia muun muassa Valiolle ja Finnairille. Yrittäjien kanssa SEK ehti jo toteuttaa erinomaisesti onnistuneen kuntavaalikampanjan. Suomen Yrittäjien kanssa on helppo istua samalla puolella pöytää; kotimaisena, perheomisteisena yrityksenä olemme todella innoissamme edistämässä suomalaista yritystoimintaa ja lisäämässä yrittäjämyönteisyyttä. Yrittäminen on kantanut Suomea taantumien yli ja tekee sen tulevaisuudessakin, SEK Promoten toimitusjohtaja Simo Perälä toteaa. Fonttien, tunnusvärien, sloganien ja monien muiden uutuuksien luomisen lisäksi valokuvaaja Anton Sucksdorff on luonut järjestön käyttöön laajan valikoiman yrittäjyyteen soveltuvia brändikuvia. Ja vaikka kuori nyt muuttuu perusteellisesti, sisus ja ydin pysyvät ennallaan: järjestön keskiössä on yritysten ja yrittäjien eteen tehtävä edunvalvontatyö. Tässä työssä viestinnällämme on koko ajan kasvava merkitys, ja uskottava, yhtenäinen ulkoasu on yksi osa vaikuttavaa viestintää, toteaa Anssi Kujala. Pekka Mäntylä

10 10 Perjantai 22. helmikuuta 2013 Yrittäjien tulotaso vaarassa Yrittäjien tulot ovat vaarassa pudota rajusti, jos listaamattomista yrityksistä saatavien osinkojen verotus kiristyy. Pahimmissa kaavailuissa kaikkia osinkoja verotettaisiin kahteen kertaan. Mikäli näin käy, yrittäjän kokonaisverorasitus kiristyy jopa 30 prosenttia ja keskivertoyrittäjänkin kymmenellä prosentilla. Keskivertoyrittäjän tulot ovat tänä vuonna noin euroa. Tuloista osinkojen osuus on neljäsosa. Suomen Yrittäjien tekemässä laskelmassa on jo huomioitu mahdollinen yhteisöveron lasku 15 tai 20 prosenttiin. Suomen Yrittäjien toimitusjohtajan Jussi Järventauksen mukaan uhka osinkoverotuksen kiristymisestä on iso eikä saa toteutua. Nyt on tärkeintä vahvistaa yrittäjien motivaatiota ja halua työllistää. Uudet työpaikathan syntyvät nimenomaan pk-yrityksiin. Osinko on palkkio yrittäjän ottamasta riskistä. Jo nyt yrittäjien verotus on korkeampaa kuin saman tuloluokan palkansaajilla, Järventaus sanoo. Osinkoihin puuttumista ovat julkisuudessa väläytelleet palkansaajien keskusjärjestö SAK ja useat poliitikot. Osinkoveron kiristys linkittyy suoraan yritysten maksamaan yhteisöveroon, jota ollaan laskemassa. Hallitus tekee veronkiristyksistä ja -kevennyksistä päätöksiä viikon kuluttua puolivälitarkastelussaan. Myös Taloushallintoliiton toimitusjohtaja Juha Ahvenniemi pitää yhteisvaikutuksia kielteisinä. Yhteisöveron alentaminen saattaa tehdä maastamme houkuttelevamman ulkopuolisin silmin. Samalla on kuitenkin pidettävä huoli siitä, että kotimaisen pk-yrittä- jän kannattaa sijoittaa omaan yritykseensä eikä vaihtoehtoiseen sijoituskohteeseen, Ahvenniemi sanoo. Nyt on tärkeintä vahvistaa yrittäjien motivaatiota ja halua työllistää. Järventaus tutustukohteisiimme ja sovi esittelystä. Asunto oyruokolahden ÄijÄnkoti Vapaana olevat asunnot: Asuntojen velattomat 3h+k+s (2kpl) 83,5m 2 hinnat alk Varainsiirtovero nousee vielä ehdit tehdä asuntokaupatennen veronkorotusta! Liisanpolku4C,Ruokolahti Palvelumme täyttävätmyös Suomen vaativimman asiakkaan kriteerit. Kangasniemenpolku 7,Rauha /Lappeenranta kiinteistö oy lappeenrannan saimaanrauha Vapaana olevat asuntotyypit: 2h+kk+s m 2 4h+k+s 113,5-129,5 m 2 3h+k+s ,5 m 2 Asuntojen velattomat hinnat alkaen Asunto oy imatran Vuoksenloiste Vapaana oleva asunto: 4h+k+s 110,0 m 2 Asunnon velaton hinta Kostekuja 5, Imatra TAINIONKOSKENTIE IMATRA PUH (05) info@evalahti.com Suomen valtio on valinnut OP-Pohjolan maksuliikekumppanikseen pitkäaikaisella sopimuksella. Valinta on osoitus siitä, että täyden palvelun finanssiryhmänä pystymme palvelemaan kattavasti myös kaikkein suurimpia ja vaativimpia asiakkaita. Jos haluat keskustella pitkäjänteisestä jahedelmällisestä kumppanuudesta, ota yhteys ja varaa aika numerosta *. Ma pe klo Lankapuhelimesta soitettaessa 0,0835 /puhelu + 0,07 /min. Matkapuhelimesta soitettaessa 0,0835 /puhelu + 0,17 /min (hinnat sis. alv:n).

11 Perjantai 22. helmikuuta Imatra mukana Venemessuilla Parin vuoden tauon jälkeen Imatra oli jälleen mukana Helsingissä pidetyillä valtakunnallisilla Venemessuilla. Kehyn hallinnoiman Vetovoimaa matkailuun hankkeen kustantama Imatran esittelypiste oli osa suurta Saaristoja vesistömatkailun osastoa. Messupäivystyksestä huolehtivat yhteistyössä Imatran satama- ja vesialueiden eri toimijat, mukana mm. Imatran Kylpylä, Satamaravintola Nuotta, JS-Veneilypalvelu, Etelä-Karjan virkistyaluesäätiö ja Vuoksen Kalastuspuisto. Ruokolahden yrittäjät koululla Monipuoliset ja laadukkaat koulutus- ja infotilaisuutemme tarjoavat ajankohtaista tietoa eri aloilta ja loistavan tilaisuuden verkostoitua muiden yrittäjien kanssa. Kevään Teemaseminaarit ja Startti yrittäjyyteen tilaisuudet Hyvinvointiyrittäjien tutustumis- ja te ta Startti yrittäjyyteen Tie Frannchising yrittäjäksi Startti yrittäjäksi Seuraa nettisivujamme,katso lisää ja ilmoittaudu Yrittäjä, ota Kesätyöhaaste 2013 vastaan ja työllistä v syntynyt nuori. Täytä lomake Tarvitsemme apuasi Kansainvälisen Naistenpäivän Maailman luomiseen Imatran seudulla. Kaikki ideat ja palvelukokonaisuudet ovat tervetulleita. Ota rohkeasti yhteyttä: Juha Sorjonen, puh Kuva: Ruokolahtelainen Perinteinen Ruokolahden Yrittäjien yrittäjäpäivä toteutettiin tammikuun lopulla Kirkonkylän koululla. Yrittäjistä mukana olivat Matti Jaatinen, Pertti Kiiskinen, Antti Tiippana, Jari Ainasjärvi, Harri Koivumäki, Minna Nousiainen, Paavo Hirvonen ja Airi Ruokonen. Nämä yrittäjät pystyivät kertomaan kokemuksistaan metsäkone- ja kuljetusalalla sekä tehdasvalaisimien valmistamisessa. Oppilaat saivat kuulla myös hierojan ammatista, karaoke-yrittämisestä, vaatetusalan yrittämisestä sekä toimittajan työstä. Tänä päivänä yrittäjyys on varteen otettava mahdollisuus itsensä työllistämiseksi. Yrittäjyydestä kiinnostunut voi perustaa omalle liikeidealleen perustuvan yrityksen tai hankkia omistukseensa jo valmiina olevan yrityksen. Valmiiseen yritykseen siirtymisestä nuoret saivat myös tietoa. Yrittäjät pitivät kahden hengen ryhmissä yhteensä neljä oppituntia kaikille yhdeksännen luokan oppilaille. Opintoohjaaja Kati Joronen seurasi mielenkiinnolla kaikki oppitunnit ja jokaisella luokalla oli oma opettaja mukana. Näihin aikoihin oppilaat harkitsevat hakeutumistaan jatko- Tänä päivänä yrittäjyys on varteen otettava mahdollisuus itsensä työllistämiseksi. opintoi- hin, joten kaikenlainen tieto eri ammateista on tarpeen. Tietopaketti oli myös nuorten mieleen. Viimeisen tunnin jälkeen 9D luokan oppilaat antoivat meille yrittäjille arvosanan onnistumisestamme. Arvosanat vaihtelivat seitsemän ja ysi plussan välillä. Nuoret saivat paljon tietoa ja varmaan jotain siitä jäi mieleen itämään. Airi Ruokonen, Ruokolahtelainen

12 12 Perjantai 22. helmikuuta 2013 Paikallisista jäseneduista saat tietoa: