SURE UUTISLEHTI 2/2012. SURE-hanke saa osarahoitusta Euroopan aluekehitysrahaston URBACT II -ohjelmasta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SURE UUTISLEHTI 2/2012. SURE-hanke saa osarahoitusta Euroopan aluekehitysrahaston URBACT II -ohjelmasta"

Transkriptio

1 SURE UUTISLEHTI 2/2012 SURE-hanke saa osarahoitusta Euroopan aluekehitysrahaston URBACT II -ohjelmasta

2 2 TEMAATTINEN PÄÄKIRJOITUS: STRATEGISEN KEHITTÄMISEN NÄKÖKULMAT LARNAKAN JA GHEORGHENIN KOHDEALUEIDEN KÄSITTELYSSÄ Strategian kehittäminen Kirjoittaja: Hans Schlappa, johtava asiantuntija / SURE-hanke lähde: Hans Schlappa, Developing Integrated Socio- Economic Urban Regeneration Strategies in Small and Medium Sized Cities, Final Report of the SURE Project (2012) (käännös: Daniel Nagy) Strategian kehittäminen Kaupunkialueiden elvyttämisen ja eheyttämisen tehtävässä strategian kehittäminen on keskeisessä roolissa. Kohdealueen haasteiden ja mahdollisuuksien analyysi, voimavarojen ja niiden käsittelyyn tarvittavan osaamisen arviointi sekä eri vaihtoehtojen valinta kaikki ovat osa elvyttämisen strategiaa. Vaikka ammattilaiset ja poliittiset päätöksentekijät ovat perehtyneet hyvin strategiseen analyysiin ja vaihtoehtojen tarkasteluun, prosessi on monitahoinen ja monesti ongelmien sävyttämä ja harvoin menee suunnitelmien mukaan. Syiden joukossa, jotka selittävät miksi strategiakehittäminen ei ole lineaarinen prosessi eikä ole täysin ennakoitavissa, kumppanuuksien dynamiikka ja sen myötä syntyvä voimasuhteiden epätasaisuus ilmenee läpinäkymättömässä päätöksenteossa ja riskien hallinnan tarpeessa. Ulkoiset paineet, kuten esimerkiksi hallituksen politiikan muutokset tai rahoituslähteiden hupeneminen usein vaativat uusia strategisia valintoja. Lisäksi ongelmana voidaan pitää, että paikallisia asukkaita vain harvoin otetaan mukaan strategian luomisen prosessiin. Monesti käy niin, että siinä vaiheessa kun virkamiehet, poliitikot ja talousihmiset tuovat esiin ehdotuksen tarpeesta luoda kohdealueen eheyttämiselle strategia ja kumppanuus, on jo käyty useita epävirallisia sopimuksia koskien prioriteetteja ja strategisen suunnan valintaa ilman että asukkaiden suostumusta tai osallistumista siihen olisi pyydetty. Tämä saattaa tuottaa asukkaiden keskuudessa haluttomuutta osallistumista koskien tai ääritapauksessa vaikeaa ristiriitaa heidän ja kuntaorganisaation edustajien välillä. Larnakan tapaus (Kypros) Larnakan kaupunki on kehityksessään tärkeässä käännekohdassa. Kaupunki on käynnistänyt lukuisia strategisesti merkittäviä aloitteita, joiden tarkoitus on palauttaa Larnakan asemaa Euroopan itäisenä porttina. Muutoksien kiihdyttäjänä on muun muassa kaavailtu lentoaseman laajentamista, jonka kapasiteetti riittäisi vuosittain 1,8 miljoonan matkustajalle, ja rakentaa kaupungin keskustan läheisyyteen koko Välimeren alueen suurimman matkustajasataman ja sen yhteydessä toteuttaa venesataman laajentamista siihen kytkeytyvine hotelli- ja viihdekeskuksen uudisrakentamisen hankkeineen. Edellä mainittujen lisäksi Larnakan tavoitteisiin kuuluu monien kunnianhimoisten täydentävien kehittämistoimenpiteiden toteuttaminen kuten esimerkiksi uusi golfkenttä ja ampumarata sekä uudet torialueet ja promenadit. Larnakan SURE-kohdealue, St John:in kaupunginosan on arvioitu antavan kiinnostavaa ulottuvuutta kaupungin strategisten kehittämisaloitteiden mosaiikkiin. Tästä syystä kaupunki on valmis lisäämään kohdealueen vetovoimasuutta ja vahvistaa sen yhteyttä

3 3 kaupunkikeskustaan. Alueen asukkaiden näkemys on, että asuinalueellansa tehtävien tärkeiden parannustoimenpiteiden ja kaupungin strategisen vision välillä on vaikea luoda yhteyksiä. Sekä kaupunki että kaupunginosan asukkailla on vahva aikomus säilyttää ja kehittää St John:in aluetta, mutta edellisen on löytävä keinot jonka avulla paikallisella tasolla muotoillut tavoitteet voidaan yhdistää korkeamman tason strategisiin näkemyksiin. Paikallisten asukkaiden on ymmärrettävä että kaupungin luoma strateginen toimintakehys voi tukea ratkaisevasti paikallisesti toteutettavia sosioekonomisia parannusten. Osapuolten välistä kaksisuuntaista oppimisprosessia on edistänyt merkittävästi SURE partnerikaupunkien edustajien opintomatka kohdealueelle jonka pohjalta syntyneet ehdotukset ovat edistäneet myös paikallisen toimintasuunnitelman kehittämistä. Gheorghenin tapaus, Romania Gheorgheni sijaitsee Transilvanian vuoriston kupeessa. Kaupungin rikas rakennusperintö ja lähellä sijaitseva valtakunnallisesti tärkeä luontokohde ja virkistysalue tarjoavat merkittäviä mahdollisuuksia sosioekonomiselle kaupunkikehittämiselle. Rakennettua kulttuuriympäristöä ja historiaa voidaan hyödyntää matkailutuotteiden kehittämisessä opastettujen tutustumiskierrosten, tapahtumien, juhlien sekä markkinoiden muodossa, joiden avulla kaupungin omaa henkistä perintöä ja merkkipäiviä voidaan tuoda näkyviin. Punaisen järven virkistys- ja loma-alueelle matkustavat turistit ovat sopiva kohdeyleisö näille uusille matkailuelämyksille. Gheorghenin opintomatkalla SURE verkoston temaattinen partneri Studio Metropolitana toteutti yhden päivän mittaisen työpajan Future City Game menetelmää hyödyntämällä, jonka tarkoitus oli luoda strateginen visio kohdealueelle. Jokainen työpajaan osallistunut neljä joukkuetta, jotka ovat muodostuneet paikallisten nuorten, taidekäsityön ammattilaisten, median ja paikallisen tukiryhmän edustajista, tutkivat ja havainnollistivat karttaesitysten, pienoismallien ja kirjallisten kuvausten avulla kaupungin vahvuuksia, mahdollisuuksia ja heikkouksia kohdealueen kehittämisen näkökulmasta. Parhaaksi valittu konsepti edusti yhtenäisen kehyksen, jonka puitteissa tulisi vahvistaa strategisen yhteyden kaupunkikeskustan ja sen ulkopuolella olevan lomakohteen välillä. Ehdotukseen sisältyi monia ympäristöön liittyviä käytännön ratkaisuja, joiden avulla voitaisiin konseptin näkyvyyttä tuoda esille jo kehittämistyön alkuvaiheessa. Edellä esitetty strategisen suunnittelun prosessi sisälsi monia parannustoimenpiteitä kohdealueeseen kuuluvan kaupunkikeskustaa koskien, mutta ylemmän tason strategia, jonka tehtävä oli vahvistaa yhteyttä Punaisen järven alueen kanssa, jäi vähemmälle huomiolle. Keskeiset opitut asiat Kahden partnerikaupungin yllä esitettyä kaksi osittain vastakkaista tapausta osoittaa kaupunkialueiden elvyttämisen perinteistä dilemmaa. Miten yhdistää makro- ja mikrotason strategiat, kun molemmat vaativat huolellisesti mietittyjä, uudenlaisia ja kokonaisvaltaisia toimenpiteitä. Koska valintojen tekeminen ja iterointi (samojen työvaiheiden toisto) ovat väistämättömiä, kuntien on kehitettävä strategiat molemmilla tasoilla, mikäli integroituja ja kestäviä ratkaisuja on löydettävissä. On selvä että julkisten tahojen on löydettävä heidän erityiset vahvuudet joiden avulla uudistuminen ja muutos saadaan aikaan, mutta myöskään ei paikallisen yhteisön tavoittamisessa ja heidän kanssa työskentelemisessä ilmeneviä mahdollisia heikkouksia saisi jättää huomioimatta. Heikkous on pelkästään siihen asti ongelma, kunnes ei tehdä sen kanssa mitään Helpointa on siirtyä uudenlaiseen toimintatapaan, näkemällä heikkouksissa piileviä mahdollisuuksia, joiden avulla strategista toimintaa voidaan parantaa ja tällä tavoin edistää kaupunkialueiden sosioekonomista elvyttämistä. Esimerkki strategiakehittämisen teoriasta: Erään hyvin yleisesti käytetyn strategisen kehittämisen konseptin (Mintzberg 1987) mukaan strategisen prosessin lopputulos syntyy suunniteltujen, pakotettujen ja esiin tulevien strategisten mahdollisuuksien vuorovaikutuksessa. Johtajien on määriteltävä yhtenäinen strateginen visio ottamalla pois ne elementit, jotka tuntuvat saavuttamattomilta, hillitä paineita, jotka saattavat määrätä ennustamattomia vaatimuksia ja valjastaa mahdollisuudet, jotka ilmenevät läpi koko strategisen prosessin. Lisäksi kaupunkiuudistamista johtavien asiantuntijoiden on luotava tasapaino näiden vastakkaisten strategisen ohjainten välillä, ei pelkästään yhden organisaation vaan kaupunkiuudistuksen parissa työskentelevän koko kumppanuuden puitteissa, jolloin strategisessa lähestymisessä on läsnä useita vastakkaisia näkemysten ja intressiristiriitoja. Kaavion lähde: Mintzberg, H. (1987), Crafting Strategy, Harvard Business Review, July August, s Tekstin lähde: Schlappa, Hans (2011) Strategy Development in Contemporary Urban Regeneration Practice: The case of Larnaca)

4 4 OPINTOMATKOILLA NÄHTYÄ Kokemuksia Larnakasta Kirjoittaja Rikka Tupala, projektityöntekijä / Sataesteetön-hanke SURE hankkeen kanssa tehtävä hankeyhteistyö alkoi minun osaltani vuoden 2010 loppupuolella, jolloin aluksi osallistuin kokouksiin oppilaitoksemme tutkimusjohtaja Anne Kärjen tuuraajana. Itse työskentelen projektityöntekijänä Satakunnan ammattikorkeakoulun (SAMK) hallinnoimassa Sataesteetön-hankkeessa, jossa tärkeimpiä tuotoksia on ollut SAMKin sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksen tiloihin valmistunut esteetön asunto Kaikkien Koti sekä Yyterin alueella järjestettävät jo paikkansa vakiinnuttaneet esteettömät, kaikille avoimet vesi- ja luontoliikunnan tapahtumat. Yyterin aluetta on myös kartoitettu esteettömyyden näkökulmasta ja hankkeelle on tehty toistakymmentä eri SAMKin alojen opinnäytetyötä. Opintomatka Larnakaan Kuluvan vuoden (2011) helmikuussa Porin partnerikaupunkiin Larnakaan (Kypros) järjestettiin opintomatka, johon sain upean tilaisuuden osallistua tukiryhmän jäsenenä. Minun lisäkseni Porista mukana oli kaupunkisuunnittelusta Olavi Mäkelä ja Daniel Nagy sekä tukiryhmän jäsen Jarmo Helkiö. Sataesteetönhankkeessa työtyötehtäviini kuuluu mm. esteettömyyskartoitusten tekeminen, joten tutustumismatkalla tarkastelin Larnakan kaupunkia esteettömyyden näkökulmasta. Huomioin rakennusten ja ympäristön esteettömyyttä ja soveltumista pääasiassa henkilöille, jotka käyttävät liikkumisessaan apuvälineitä, kuten pyörätuolia. Havaintoja Larnakasta Kyprosta ja nimenomaan Larnakan aluetta koskevia Internet -sivuja ennen matkaa kartoittaessani, tietoa alueen esteettömyydestä löytyi erittäin vähän. Kaikesta päätellen esteettömyystyö on muutenkin varsin alkuvaiheessa Kyproksella. Larnakan sivukadut ovat sokkeloisia ja jalkakäytävät pääsääntöisesti hyvin kapeita tai niitä ei ole ollenkaan. Kulkuväylät ovat myös pääsääntöisesti tehty nuppukivestä tai muusta vastaavasta materiaalista, mikä hankaloittaa liikkumisen apuvälineellä liikkumista ja vaatii usein avustajan apua. Kulkuväylillä on myös paljon puita, pollareita, infotauluja ynnä muita vastaavia törmäämisvaaran aiheuttavia elementtejä. Larnakan rantabulevardi on kuitenkin leveä ja rannalle johtavia kulkuväyliä ja luiskia on rakennettu, mikä edesauttaa mm. lastenrattailla ja pyörätuolilla pääsyä rannalle. Rantakadulta löytyy myös liikkumis- ja toimintaesteisille soveltuva wc. Rantakadun epätasainen pintamateriaali kuitenkin on varsinkin pyörätuolilla liikkuvan kannalta epäsopiva kulkualusta. Yksittäisiä esteettömyyttä edistäviä ratkaisuja kuitenkin Larnakan alueella on - esimerkiksi Larnakan hiljattain uusittu lentokenttä on suhteellisen esteetön ja siellä asiointi vaivatonta. Myös monet yleiset rakennukset, kuten postitalo, ovat pääosin esteettömiä jo nyt. Vaikka pääsisäänkäynti ei soveltuisi liikkumis- ja toimintaesteisten käytettäväksi, esteetön reitti on tehty jotain muuta kautta. Larnakan kaduilta voi suuremmilta risteysalueilta löytää myös näkövammaisten henkilöiden liikkumista avustavia opaslaattoja (huomio- ja suuntalaattoja) sekä varoitusalueita, mitkä osaltaan puhuvat esteettömyyden huomioimisesta suunnittelussa. Huomio- ja suuntalaatat ovat maassa olevia, kohokuvioilla varustettuja laattoja, joiden yli kävellessä voi saada ohjaavan tai varoittavan tuntoaistimuksen jalkapohjaan. Larnakan kohdealue Larnakan kohdealue St. John sijaitsi noin kilometrin matkan päässä Larnakan keskustasta. Kohteeseen pääsy oli kuitenkin monen mutkan päässä sokkeloisten ja ahtaiden katujen vuoksi. Tämä tuleekin jo yksinään olemaan melko haastava ongelma St. John sin alueen kehittämisessä.

5 5 Paikalliset eivät varmastikaan näe katujen ahtautta ja mutkittelua suurena ongelmana, mutta ulkopuolisen, suoriin katuihin tottuneen silmissä tämä kuitenkin aiheuttaa melko suuria haasteita. Itse alueella liikkuminen myös aiheutti ajoittain sydämentykytyksiä jalkakäytävien puuttumisen ja hurjan liikennekulttuurin vuoksi. Kävellen liikkuessa, ilman suurempia liikkumis- ja toimintarajoituksia, St. Jonh sin kaduilla vielä selviää, mutta esimerkiksi sähköpyörätuolin ja auton kohtaamista kapeilla kaduilla en halua edes ajatella. Mitä on opittu? Henkilökohtaisesti on hieno huomata, miten aktiivisesti kaupunkisuunnittelu sekä tukiryhmä ovat osoittaneet kiinnostustaan esteettömyyden kartoittamista ja edistämistä kohtaan. Hyvinvoinnin ja sitä kautta esteettömyyden huomioon ottaminen on erittäin tärkeää jo suunnitteluvaiheessa, mutta myös kaupunginosien kehittämisessä. Sataesteetön-hankkeessa tavoitteena on edistää esteetöntä asumista ja vapaa-aikaa, joten SUREhankkeen kanssa tehtävä hankeyhteistyö kokonaisen kaupunginosan esteettömyyden edistämiseksi on ollut erittäin hieno mahdollisuus. Opintomatkaan Larnakaan antoi mahdollisuuden tutustua myös toisenlaisen kehittämisalueen tilanteeseen. Sikäli on mielenkiintoista huomata, että vaikka EU:n jäsenenä Kyprosta velvoittavat samat esteettömyyttä koskevat säädökset kuin Suomea, esteettömyyden tila on kuitenkin Suomessa melko paljon paremmalla tolalla. Kohdealuiden kehittämisessä voi kuitenkin löytää myös yhtäläisyyksiä; molempien alueiden suuri ongelma on kevyenliikenteen väylien ja reittien puute. St. John sin alueella kevyenliikenteen väylien puute yhdistettynä vilkkaaseen liikenteeseen muodostaa erittäin suuren turvallisuusriskin jo muutenkin kuin esteettömyyden näkökulmasta. Myös Karjarannassa suuri haaste on löytää sopivat ja toimivat kevyenliikenteen reitit, jotta alueella jalan, pyörällä, apuvälineellä tms. tapahtuva liikkuminen lisääntyisi. Porin kohdealueessa, Karjarannassa tullaan tekemään laajemmat esteettömyyskartoitukset, joissa selvitetään miten alue tällä hetkellä palvelee käyttäjiä; eli onko liikkuminen ja toimiminen alueella ja julkisissa rakennuksissa helppoa ja turvallista kaikille liikunta- ja toimintakyvystä riippumatta. Lisäksi raportissa annetaan toimenpide-ehdotuksia mahdollisten havaittujen ongelmien korjaamiseksi. Kartoitukset tullaan tekemään vuoden 2011 aikana osaksi SAMKin fysioterapeuttiopiskelijan opinnäytetyönä sekä osaksi Sataesteetön-hankkeen henkilöstön toimesta. Kartoituksen tuloksien raportoinnista tullaan järjestämään kaikille avoin tilaisuus raportin valmistuttua. Huomioitavaa: Esteettömät ja toimivat ratkaisut helpottavat jokaisen ihmisen toimimista ja liikkumista, mutta osalle ihmisistä esteettömyys on välttämätöntä. On arvioitu, että kaikki ihmiset ovat elinajastaan keskimäärin 40 % eri tavoin liikkumis- ja toimintaesteisiä; lastenrattaiden kanssa kulkeminen, ikääntymismuutokset, näön- ja kuulonheikkeneminen, kyynärsauvoilla tai kepin kanssa kävely esimerkiksi kipeän jalan vuoksi ovat kaikki liikkumis- ja toimintaesteitä. Vammautuminen vakavammin on ääriesimerkki, jolloin esteettömiä ratkaisuita tarvitaan. Esteettömyystermistö: Esteettömyys käsitteenä on jo pitkään ollut käytössä ja se on vakiinnuttanut paikkansa kielessämme. Termi mielletään kuitenkin usein fyysiseen ympäristöön liittyväksi, jonka myötä termi saavutettavuus (eng. accessibility) on myös otettu käyttöön. Saavutettava viittaa usein immateriaalisiin asioihin, kuten tiedonsaantiin. Tuotteista puhuttaessa termi käytettävyys tulee usein esille. Linkkejä: [Sataesteetön hanke (Kaikkien Koti, Kaikkien Yyteri)] [paljon tietoa ja materiaalia esteettömyydestä] Sataesteetön-hankkeen loppuraportti: 06/SAMKPDF pdf

6 6 Näkymää rantakadulta St. John sin alueella jalankulkijat ja autot käyttävät samoja väyliä. Paikallisen postin liikkumis- ja toimintaesteisille soveltuva parkkipaikka ja esteetön sisäänkäynti on merkitty asianmukaisin tunnuksin. Aina ei voi onnistua. Liikkeen sisäänkäynnille on rakennettu luiska, mutta luiskalle päästäkseen pitää selvitä erittäin korkeasta rotvallin reunasta. Luiska on myös liian jyrkkä.

7 PORIN HANKEOSION UUTISIA 7 Porin Nuorten työpajan mukaan tulo SURE-hankkeen toimintaan Mahdollisten osallisryhmien ja uusien käyttötarkoitusten kartoitus tukiryhmän kanssa käydyissä keskusteluissa nosti esille Porin Nuorten työpajan uuden toimitilan akuutin tarpeen viimeistään 2011 kesällä tapahtuvan muuttonsa takia. Työpaja toimitilat Itsenäisyydenkadun ja Presidentinpuistokadun kulmatontilla joutuivat purkutuomiolle Pasaasi-nimisen uuden kerrostaloalueen rakentamisen käynnistymisen takia. VISIO VETURITALLIT Ehdotus uudenlaisesta käyttötarkoituksesta Veturitallien alueelle Kirjoittaja: Janne Suomala, esimies / Porin Nuorten työpaja Helmikuussa 2011 SURE-hanke päätti kutsua Nuorten työpajan ja Veturitallien omistajan, VR-yhtymän edustajia Porin kaupunkisuunnitteluun keskustelemaan veturitallien vajaakäyttöisten tilojen hyödyntämisestä, työpajan mahdollisuuksista siirtää toimipisteensä vapaana oleviin pilttuisiin ja toimistosiiven soveltuviin tiloihin. Visio Veturitalleista kirjoitus on syntynyt SURE hankekoordinaattorin pyynnöstä 2011 keväällä. Veturitallien asemakaavan muutosehdotus, jota on esitelty edellisessä SURE uutislehdessä on luonut sopivat kehykset uudenlaiselle monimuotoiselle maankäytölle ja kansalaisjärjestöjä aktivoivalle toiminnalle. Skotlannin Edinburghissä toimii entisissä veturitalleissa koulutuskeskus erityisryhmille: Tavoitteena on kuvata veturitallien alueen tilannetta kymmenen vuoden kuluttua tästä hetkestä. Tuolloin eletään 2020-lukua ja Veturitallien alue toimii vetovoimaisena sosiaalisen työllistämisen keskuksena koko Satakunnassa. Veturitallien menestys perustuu vahvaan yhteisöllisyyteen alueen eri toimijoiden, asukkaiden, yrittäjien ja palvelun tuottajien kesken. Sosiaalisesta työllistämisestä on tullut koko Suomessa merkittävä avoimien työmarkkinoiden tukija ja se tuottaa jatkuvasti eri alan osaajia työelämän tarpeisiin. Veturitallien uusi käyttötarkoitus mahdollisti sosiaalisen työllistämisen keskittymän syntymisen ensimmäisten joukossa Suomessa. Veturitallien historia Porin kaupungin keskusta-alueen välittömässä tuntumassa sijaitsi VR:n omistuksessa olevat nk. veturitallit. Veturitallit olivat rakennettu 1900-luvun alussa ja olivat toimineet melkein vuosisadan VR:n junien ja veturien huoltorakennuksina. Veturitalli kiinteistökokonaisuus muodostui 13:sta vierekkäin olevista pilttuista. Pilttuita oli pidennetty ja lisätty vuosien varrella tarpeiden mukaisesti. Paloturvallisuuden vuoksi tallit oli rakennettu punaisesta palamattomasta tiilestä. Lopulta rakennusten alkuperäinen käyttötarkoitus oli muuttunut ja jäänyt vähäiselle käytölle. Porilainen tunnisti paikan kohtalaisen hyvin sillä alueella toimi mm. vanhojen

8 8 rakennusmateriaalien kierrätykseen erikoistunut Varaosapankki. Osa kiinteistöistä oli vuokrattu yksityiseen käyttöön niin, että vuokralaisina toimi ainakin yksi paikallinen rakennusliike. Osittain tilat olivat tyhjillään. Veturitallien alueen rakennuskulttuurihistoriallinen arvo tunnistettiin ja ne olivatkin kaavassa suojeltuja rakennuksia. Uusi käyttötarkoitus Veturitalleille Kymmenen vuotta sitten Veturitalleilla kaikki muuttui. Porin kaupunkisuunnittelun URBACT II SURE - hankkeen innoittamana Veturitallien alue sai uuden syntymän. Kaupungin työllisyydenhoidon yksiköt, nuorten työpaja ja työllistämispalvelut muuttivat ensimmäisinä talleille ja alkoivat kunnostaa rakennuksia. Kaikessa peruskorjaamisessa vaalittiin arvokasta rakennusta ja tavoitteena olikin koko kiinteistön kunnostus ja hyvin säilyneen rakennuksen elinkaaren pidentäminen. Korjaussuunnitelmien pohjana oli kiinteistön jykevän olemuksen säilyttäminen, lisättynä sopivalla määrällä modernia ajattelua. Pyrkimyksenä oli tehdä veturitalleista rauhallisen ja yhtenäisen näköinen käyttämällä mahdollisimman paljon perinteisiä materiaaleja. Kunnostustyötä tehtiin usean vuoden ajan ja se työllistikin erilaisiin työtehtäviin useita kymmeniä henkilöitä. Alueen kaavaprosessi käynnistyi ja sai myönteisen hyväksynnän kaupunginvaltuustossa. Omakoti- ja paritalotontit varattiin ripeästi ja rakentaminen käynnistyi kiivaana. Tonttien varaajina oli urbaaneja cityperheitä, tyyliin kaksi aikuista ja kaksi lasta, palvelut lähellä ja nopeasti saatavilla. Cityperheen tapoihin kuului talon rakennuttaminen, ei rakentaminen. Tämän johdosta alueella kokeiltiin myös yhteisrakennuttamista, kaikki kimpassa ja nopeasti asumaan. Monipuolinen asunto- ja tonttitarjonta toi alueelle myös opiskelijat, maahanmuuttajat, pätkätyöläiset ja sinkku- ja uusioperheet. Lisäksi alueelle rakennetut palvelu- ja tukiasunnot tekivät nopeasti kauppansa ja asukkaiksi saatiin myös varttuneempaa väkeä. Asema-kaava mahdollisti nk. välimallin rakennuttajaorganisaatioiden toiminnan ja tällä tavoin oli mahdollisuus eheyttää alueen sosiaalista rakennetta. Jo hyvin varhaisessa vaiheessa, heti kaavan valmistumisen jälkeen päätettiin myös aloittaa uudenlaisen päiväkodin rakentaminen. Päiväkotiosastojen lisäksi rakennukseen sijoittui lasten kulttuurikeskus ja lastensuojelun kehittämiskeskus. Näillä toimenpiteillä viranomaiset ja päättäjät halusivat rohkeasti kokeilla uudenlaisia käytännön kehittämisen muotoja ja menetelmiä lasten parissa. Puistomaiseen, luonnonkauniiseen tilaan sijoitettu päiväkotirakennus toi alueelle runsaasti uutta elämää, lasten ääniä ja vilkkaita tapahtumia ympäri vuoden. Varsinkin varttuneempi väki oli innoissaan päiväkodin sijoittumisesta alueelle. Nuorten työpajan ja työllistämispalveluiden muuton jälkeen tiloihin muutti myös lukuisa määrä erilaisia nuorten pilottihankkeita ja -projekteja sekä näistä luotuja toimintamalleja. Pitkään suunnitelmissa ollut Satakunnan nuorten osaamiskeskus aloitti toimintansa. Nuorten osaamiskeskus tuotti vaihtoehtoisia, opinnollistamisen ja toisen asteen ammmatillisia palveluja koko Satakunnan alueelle. Lisäksi osaamiskeskuskuksessa suunniteltiin, kehitettiin ja käyttöönotettiin erilaisia välityömarkkinoiden palveluja. Mediakylpylä oli ensimmäisiä hyviä esimerkkejä pilottihankkeiden tuloksista. Mediakylpylä syntyi Etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan yhteisistä asiakkuuksista. Se aloitti toimintansa veturitalleilla ja sai heti laajaa suosiota. Siellä työskenteli iso määrä henkilöitä, nuoria ja aikuisia, dokumenttielokuvien, radio-ohjelmien, lehden toimittamisen, messujen ja näyttelyjen parissa. Varaosapankin toiminta laajeni ja materiaalivalikoimaa lisättiin kysynnän johdosta. Palveluihin lisättiin mm. kunnostetut materiaalit kuten ovet, ikkunat, vanhat huonekalut, kakluunit ym. Kaikilla ihmisillä oli mahdollisuus osallistua toimintaan, tiloissa järjestettiin erilaisia koulutuksia ja lyhyitä käytännön kursseja. Toiminnan ympärille kehitettiin mm. kestävän kehityksen ja tuotteen elinkaaren pidentämiseen suuntaavia hankkeita. Harrastajateatteritoiminta ja laaja kulttuurituotanto löysi myös veturitalleille, kuten myös kansainvälinen monikulttuuritoiminta. Tiloissa järjestettiin jatkuvasti muuttuvia, urbaaniin kaupunkilaisuuteen soveltuvia esityksiä kansainvälisyyden hengessä. Veturitallien lukuisat työpaikat tarjosivat maahanmuuttajille lisääntyviä mahdollisuuksia kantaväestön keskuudessa. Veturitori toimi aktiivisena tapahtumapaikkana, siellä järjestettiin messuja, näyttelyitä ja keskustelufoorumeja. Alueen vetovoimaisuus kasvoi ja yrittäjien kiinnostus myös heräsi. Ensimmäiset sosiaaliset yritykset aloittivat toimintansa kunnostetuissa tiloissa. Yhteistyö vahvistui, kuntasektori ja yritystoiminta löivät kättä uudenlaisille kehittyville palveluille. Alueelle perustettiin rohkeasti pieniä 1-2 hengen työllistäviä yrityksiä, käsi- ja taidetyöpajoja. Yrittäjille tiloja markkinoitiin edullisella vuokratasolla, alueen synergiahyödyillä ja jatkuvalla ohjauksella ja tuella. Nuorilla aloittavilla yrittäjillä oli mahdollisuus osallistua Compact hankkeeseen, jossa tuettiin erityisesti aloittavia yrityksiä. Nuoret ja aikuiset pääsivät harjoittelemaan työelämäntietoja ja taitoja sekä vastaavasti yrittäjät saivat innokkaita, osaavia työntekijöitä.

9 9 Veturitalleilla työskenteli päivittäin arviolta n työntekijää. Sosiaalisen työllistämisen keskittymä oli syntynyt veturitallien alueelle. Keskittymä on erikoistunut välityömarkkinoiden ja luovien alojen palvelujen tuottajana ja se tarjoaa koko Satakunnan alueen elinkeinoelämälle osaavia työntekijöitä. Koulutusjärjestelmä toimii keskittymän hyvänä yhteistyökumppanina. Maakunnan oppilaitokset WinNova ja Sataedu ohjaavat opiskelijoita työssäoppimisjaksoille, oppisopimukseen ja työelämän harjoittelujaksoille. Satakunnan ammattikorkeakoulu ja Yliopistokeskus ovat saaneet sosiaalisen työllistämisen keskittymästä vahvan tutkinnallisen ja työelämää kehittävän näkökulman. Kiinteää, päivittäistä, yhteistyötä tehdään T&E-toimiston ja Työvoimanpalvelukeskuksen virkailijoiden sekä Perusturvan kanssa. Rahoitus varmistettiin monelta eri taholta. Euroopan unionin aluekehitys- ja sosiaalirahasto tukivat käynnistettäessä merkittävästi toimintaa. Elinkeinoelämä ja Porin kaupunki olivat myös osallisena rahoituksessa sekä Opetus- ja kulttuuriministeriö. Vuonna 2020 Veturitallit on kukoistava kaupunkilaisten kohtaamispaikka. Se tarjoaa kuntalaisille työpaikkoja luovilta aloilta, välityömarkkinoilta ja elinkeinoelämästä. Veturitallit tuottavat työelämän ohjausta ja valmennusta, vaihtoehtoisia koulutuksen malleja sekä jatkuvasti osaavaa työvoimaa yrittäjien tarpeisiin. Sosiaalisen työllistymisen keskittymässä osallisena on elinkeinoelämän sekä kunta- ja kolmannen sektorin toimijoita. Veturitallien alueella toimivia ammatinharjoittajia ja palveluja: Kahvila-, konditoria-, ravintolayrittäjä Modernit korutyöt Taidegalleria, Maalaustaidetta Taidekäsityöt ja käyttötekstiileitä Lasinpuhallus, lasitaide ja lasitustyöt Takorauta- ja pajatyöt Maton- ja kankaankudonta Käsi-ja taideteollisuustuotteet Uniikki- ja tuunausstudiot Savipaja- ja keramiikkatuotteet Kokopuiset huonekalut, uniikkisuunnittelutyöt Nuorten työpajan ja Työllistämispalvelujen pajatuotannolliset palvelut veturitalleilla: Autonhuolto ja korikorjaustyöt Kuljetus- ja tavaransiirto- ja muuttopalvelut Ruokakuljetuspalvelut Asioimis- ja lähettipalvelut Metalli- ja rautarakennetyöt Puusepäntyöt, kokoonpanotyöt Maalaus- ja erikoismaalaustyöt Huonekalujen restaurointi- ja kunnostustyöt Rakennus-, korjaus-, ja purkutyöt Talonmies- ja kodin tavaroiden asennus- ja kokoonpanotyöt Well-Care palvelut TyöValmennus- palvelut Seminaari-, koulutus- ja ryhmäpalvelut Veturitallien alueen kolmannen sektorin yhteistyö: SPR-kontti Unicef Yhteistyöorganisaatiot: Rakennuttajaorganisaatio ja välimallin rakennuttajaorganisaatio Kiinteistöyhtiö / -yhdistys Porin kaupunki Satakunnan Ely-keskus Satakunnan ammattikorkeakoulu Winnova, Länsirannikon koulutus oy Sataedu, Satakunnan koulutuskuntayhtymä Arvio alueen tulevat käyttäjät, kohderyhmät ja erilaiset toimijat: Alueen asukkaat Pienet sosiaaliset yritykset, yhdistykset, yhteisöt tällä hetkellä varaosapankki Nuorten työpaja /Etsivä työ/työllistämispalvelu sosiaalisen työllistämisen asiakkaat ja työntekijät, kolmannen sektorin yhdistykset Eri ammattinharjoittajien käsityöpajoja Pieni kahvila/tuotemyymälä työpajojen tuotteille Satakunnan monikultturiyhdistys kansainvälinen kohtaamispaikka Nuorten bändikeskus, Kuha-projekti, Satakunnan elävänkuvankeskus Kuntouttava työtoiminta Ammatillisten oppilaitosten työssäoppijat ja oppilaitosten opiskelijat Sininauhan ja Perusturvan kuntoutumisyksikön asiakkaat Tyke-tuote Porin kaupungin sairaalan henkilökunta ja potilaat ja sairaalan eri yksiköt Alueen eri toimijoiden tuottamia palveluja: Talonmies- ja kodin asennuspalvelut Rakennus-, korjaus-, maalaus ja kunnostuspalvelut Kotihoidon palvelut Autonhuollot, pesut ja vahaukset Kuljetus- ja asioimispalvelut Kuntalaisen mahdollisuus osallistua toimintaan Yhteistyökumppanit ja rahoittajat: Porin kaupunki EU-rahoitus - Eakr ja Esr Ely-keskus/Satakunta Satakunnan ammattikorkeakoulu - Alueen toimijoiden ja kohderyhmien mahdollistama tutkimus ja kehittäminen Porin yliopistokeskus - esim. Maisemantutkimus alueen historia versus nykytila ja tulevaisuus

10 10 Porin kaupungin nuorten työpaja Veturitalleille YLEISTÄ TYÖPAJATOIMINNASTA Porin nuorten työpajalla työskentelee vuosittain n nuorta. Nuorten ohjaavaa henkilöstöä on hlöä/vuosi. Pajatoiminta perustuu työtoimintaan ja ohjaukseen, nuorten osaamisen kartoittamiseen, ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Ohjaustyössä merkittävänä osana on nuorten arjenhallinnan parantaminen. Pajatoiminnan perustyötä on nuorten valmennus, koulutus, kuntoutus ja työllistäminen. Toiminta pitää sisällään kuljetus ja korjaamo-osaston työtehtävät, puu- ja rakennusverstaan tehtävät sekä kädentaidon työt. Tehtäviin kuuluu mm. autonkorjaukset ja -huollot, autojen sisä- ja ulkopesut, metalliverstaan hitsaus-, leikkaus- ja konetyöt, huonekalujen korjaukset ja entisöinnit, uniikkityöt, huonekalujen kokoonpanotehtävät, vaatetus-, ompeluja kankaanpainanta yms työt. KULJETUS JA KORJAAMO-OSASTO Kuljetus ja korjaamo-osastolla suoritetaan asiakkaiden autokorjaukset ja huollot, sisä ja ulkopesut sekä pienet autokorikorjaukset. Lisäksi osastolla suoritetaan metallin hitsauksia, polttoleikkauksia ja työstöä. Tiloissa tulee voida tehdä tulitöitä ja tilat tulee olla paloturvalliset. RAKENNUSPERINNE OSASTO Puu- ja rakennusverstaalla suoritetaan puusepäntöitä, erikois- ja ruiskumaalauksia sekä rakennustöitä. Verstaan asiakastöitä on mm. huonekalujen entisöinnit ja kunnostukset, kokoonpanotehtävät sekä nk. uniikkityöt. Lisäksi verstaalla tulee voida suorittaa pienimuotoisia rakennustöitä kuten jätekatoksia, leikkimökkejä, koirankoppeja ym. Tilat tulee olla paloturvalliset. KÄDENTAITO-OSASTO Kädentaidon työtehtävissä nuoret tekevät ompelutöitä, askartelua, kankaanpainanantaa ja verhoilua. Työtehtäviin sisältyy mm. asiakaspalvelua, korjausompelua ja asiakastilaustöitä. Osastolla valmistetaan ja tuunataan tuotteita nuorten ideoimina. Valmistettuja tuotteita myydään pajakaupassa ja nuorten järjestämissä myyjäisissä ja messuilla. NUORTEN TYÖPAJAN TUOTTAMIA PALVELUJA Autonhuolto ja korikorjaustyöt, metalli-ja rautarakennetyöt Kuljetus- ja tavaransiirto sekä muuttopalvelut, ruokakuljetuspalvelut, asioimis- ja lähettipalvelut Puusepäntyöt, rakennustyöt, kokoonpanotyöt, maalaus- ja erikoismaalaustyöt, huonekalujen restaurointi- ja kunnostustyöt Cafe nuokkarin kahvilapalvelut Nuorten työpajatoiminnan koulutuspalvelut, työ- ja yksilövalmennuksen koulutuspalvelut NUORTEN TYÖPAJATOIMINTA VETURITALLEILLE Nuorten työpaja on kiinnostunut siirtämään toimintansa Ratahallintokeskuksen/VR:n omistamille veturitalleille. Tilojen monimuotoisuus mahdollistaa Nuorten työpajatyyppisen toiminnan. Lisäksi kiinteistön rakennushistoriallinen arvo tukee työpajatyyppistä toimintaa. Rakennuksen korjaukset ja kunnostukset on mahdollista suorittaa työllistämistoimenpiteenä, pitkäaikaistyöttömien nuorten ja aikuisten toimiessa rakentajina. Nuorten työpajan nykyiset toimitilat on vuokranantajan toimesta irtisanottu ja siirto veturitalleille tulisikin tapahtua viimeistään touko-kesäkuun (2011) vaihteessa. Veturitallien tilat mahdollistavat toiminnan jatkumisen keskeytyksettä. Tilat tulee kuitenkin saattaa kaikilta osin nykyisten työturvallisuusmääräysten ja normien mukaisiksi. Olemme kiinnostuneet pilttuista ja toimistosiivekkeen molemmista kerroksista sekä näiden tilojen väliin jäävistä tiloista (autotalli, tupakkahuone, sos.tilat, ym) kaikenkaikkiaan tilojen arvioitu koko on n. 2000m². Pilttuisiin on mahdollista sijoittaa työpajatoiminnan autonhuolto- ja korikorjaustyöt sekä metalli- ja rautarakenteisiin liittyvät työtehtävät. Työpajan puusepänverstas, ruiskumaalaamo ja rakennustyöt sijoitettaisiin vanhaan autotalliin. Näiden tilojen väliin jäävään tilaan rakennettaisiin vaatetus-, ompelu- ja askartelutoiminnoille soveltuvat työtilat. Toimistosiivekkeeseen tulee perustoimistot ohjaavalle henkilöstölle sekä ryhmävalmennus ja koulutustilat. PAJAMYYMÄLÄ Nuorten työpajalla on pajatuotekauppa, jossa myydään nuorten erilaisia itse suunnittelemia ja valmistamia tuotteita. Pajatuotteet vaihtelevat tekijöiden ja käytettyjen materiaalien suhteen ja ovat siten uniikkia käsityötä.

11 11 NUORTEN TYÖPAJATOIMINTA VETURITALLEILLE NELJÄSSÄ VAIHEESSA Nuorten työpajatoiminnan siirtyminen veturitalleille on suunniteltu neljään eri vaiheeseen. Jokaisella vaiheella on tavoitteet veturitallikiinteistön soveltuvuudesta työpajatoimintaan ja sosiaalisen työllistämisen keskuksen käyttöönottoon. Vaiheet voidaan jakaa karkeasti seuraavasti: Muutto- /siirtymävaihe veturitalleille Toiminnan käyttöönottovaihe Toiminnan toteuttamisvaihe Tulevaisuuden kehittämisvaihe Muutto- / siirtymävaiheessa tavoitteena on siirtää työpajatoiminta veturitalleille ja jatkaa toimintaa keskeytyksettä sekä aloittaa eri osastojen koneiden ja laitteiden asennukset. Lisäksi tulee käynnistää tilojen uudelleensuunnittelu pohja-, lvis-, purunpoisto- ja ruiskumaalaamon suunnitelmien perusteella. Suunnitelmien toteuttaminen on neuvotteluin sovittavissa. Ensimmäisessä vaiheessa perustoimistoja verstastyöskentely käynnistyy. Tiloista riippumattomat kuljetuspalvelut toimivat keskeytyksettä. Muutto- /siirtymävaiheen arvioitu kesto on 6-8 kk:tta. Käyttöönottovaiheessa työpajatoimintaan ohjautuvien nuorten ja aikuisten määrää pystytään kasvattamaan kiinteistöön tehtyjen suunnitelmien pohjalta merkittävästi. Eri ammattialojen osaajat kunnostavat kiinteistöä rakennuskulttuurin perintöjä noudattaen. Kaikessa peruskorjaamisessa vaalitaan arvokasta rakennusta, tavoitteena hyvin säilyneen rakennuksen elinkaaren pidentäminen. Korjaussuunnitelmat pohjautuvat jykevän rakennuksen olemuksen säilyttämiseen ja moderniin ajatteluun. Käyttöönottovaiheessa myös useat nuorten työllistämiseen liittyvät projektit ja hankkeet muuttavat veturitalleille. Toiminnan toteuttamis- ja kehittämisvaiheessa käynnistetään suunnitelmat sosiaalisen työllistymisen keskittymästä. Alueen asemakaava ja veturitallien kiinteistö luo mahdollisuuden sosiaalisen työllistämisen keskittymälle. Alueelle on mahdollista perustaa pieniä 1-2 hengen sosiaalisia yrityksiä, käsi- ja taidetyöpajoja. Asemakaavaan sisällytetty alikulku radan alta suoraan länsipuiston päähän mahdollistaa alueen liittymisen kiinteästi kaupunkikeskustaan.

12 SURE -VERKOSTON KUMPPANIEN YHTEYSTIEDOT: 12 Partneri Verkkosivu Yhteyshenkilö Sähköposti Eger, Unkari, (SURE -hankkeen pääpartneri) Centro Europeo de Empresas e Innovación de Albacete, Espanja Dun Laoghaire Rathdown County Council, Irlanti Éva Urbán urban.eva@ph.eger.hu Javier Rosell jrosell@ceeialbacete.com David Lawless dlawless@dlrcoco.ie Gheorgheni, Romania Emese Duka duka.emese@gheorgheni.ro Komotini, Kreikka Despoina Passou tydkomot@otenet.gr Larnaka, Kypros Andreas Karakatsanis muneng@larnaka.com Ottignies Louvain-la-Neuve, Belgia Jean-Christophe Echement gcvolln@skynet.be Pori, Suomi Daniel Nagy daniel.nagy@pori.fi EGER ALBACETE DUN LAOGHAIRE RATHDOWN GHEORGHENI KOMOTINI LARNAKA OTTIGNIES LOUVAIN LA-NEUVE PORI SURE uutislehti kertoo verkoston toiminnasta ja Porin hankeosiosta. Tämän numeron toimitustyöstä vastasivat Porin kaupunkisuunnittelusta kaavoitusarkkitehti Daniel Nagy ja projektipäällikkö Heli Nukki.

13 . URBACT on eurooppalainen vaihdon ja oppimisen ohjelma jonka tavoitteena on edistää kaupunkien kestävää kehitystä. Ohjelma tarjoaa kaupungeille mahdollisuuksia löytää yhdessä ratkaisuja heidän kohtaamiin merkittäviin haasteisiin. Verkostoituminen vahvistaa kaupunkien keskeistä asemaa yhä enemmän monimutkaistuvien yhteiskunnallisten ongelmien ratkomisessa. Ohjelma tukee kaupunkeja tavoitteissaan, kehittää uusia, kestäviä ja pragmaattisia ratkaisuja, joissa yhdistyvät taloudelliset ja yhteiskunnalliset sekä ympäristöä huomioivat näkökulmat. Apunaan kaupunkipolitiikan asiantuntijoita ympäri Eurooppaa, ohjelma auttaa kaupunkeja jakamaan hyviä käytäntöjä ja levittämään hankittua hyödyllistä tietoa. URBACT-ohjelmaan osallistuu 300 kaupunkia ja 29 maata ja 5000 aktiivista henkilöä. SURE-hankkeen viralliset verkkosivut: Porin hankeosion verkkosivut:

------------------------- PORI ja EGER

------------------------- PORI ja EGER ------------------------- PORI ja EGER yhteiset kokemukset kaupunkisuunnittelussa ystävyyskaupungit Pori ja Eger URBACT II SURE -hankkeen kumppaneina Mininäyttely palvelupiste Porinassa partnerikutsu SURE

Lisätiedot

sataesteetön SUOMEKSI

sataesteetön SUOMEKSI sataesteetön SUOMEKSI ESTEETÖNTÄ ASUMISTA ESTEETÖNTÄ VAPAA-AIKAA Sataesteetön-hanke Esteettömyys, mitä se on? Turvallisuutta sekä parempaa elämänlaatua Hyviä perusratkaisuja Yhdenvertaisia toimimismahdollisuuksia

Lisätiedot

ESTEETÖN YMPÄRISTÖ KAIKILLE PORISSA

ESTEETÖN YMPÄRISTÖ KAIKILLE PORISSA ESTEETÖN YMPÄRISTÖ KAIKILLE PORISSA ESTEETTÖMYYS: Perustuu maankäyttö- ja rakennuslakiin ja - asetukseen Omatoiminen asiointi, liikkuminen, harrastaminen ja osallistuminen on jokaisen oikeus Toimiva ja

Lisätiedot

SURE UUTISLEHTI 1/2011. SURE -hanke saa tukea Euroopan Aluekehitysrahaston URBACT II -ohjelmasta

SURE UUTISLEHTI 1/2011. SURE -hanke saa tukea Euroopan Aluekehitysrahaston URBACT II -ohjelmasta SURE UUTISLEHTI 1/2011 SURE -hanke saa tukea Euroopan Aluekehitysrahaston URBACT II -ohjelmasta 2 KOHTI KAUPUNKIKEHITTÄMISEN SOSIOEKONOMISTA MALLIA EUROOPAN PIENTEN JA KESKISUURTEN KAUPUNKIEN UUSI URBACT

Lisätiedot

Työllistämispalvelut NASTOLAN KUNNAN TYÖPAJAT 2013

Työllistämispalvelut NASTOLAN KUNNAN TYÖPAJAT 2013 NASTOLAN KUNNAN TYÖPAJAT 2013 Organisaatiokaavio Kunnan työllistämispalvelut Työllisyyden kuntakokeilu Nastolan Kakstahti Nastolan Kierrätyskeskus Ympäristötiimi Lounaskahvila Tekninen työpaja Kiinteistöyksikkö

Lisätiedot

SURE UUTISLEHTI 4/2012. SURE-hanke saa osarahoitusta Euroopan aluekehitysrahaston URBACT II -ohjelmasta

SURE UUTISLEHTI 4/2012. SURE-hanke saa osarahoitusta Euroopan aluekehitysrahaston URBACT II -ohjelmasta SURE UUTISLEHTI 4/2012 SURE-hanke saa osarahoitusta Euroopan aluekehitysrahaston URBACT II -ohjelmasta 2 TEMAATTINEN PÄÄKIRJOITUS: VOIKO ALBACETEN TYÖLLISYYSTILANNETTA PARANTAA YHTEISKUNNALLISEN YRITTÄJYYDEN

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta 23.09.2014 1 Nuorisotakuu osana nuorisotoimea 1. Nuorten työpajatoiminta 2. Etsivä nuorisotyö 3. Monialainen yhteistyö 2 1. Nuorten työpajat Nuorten työpajoilla

Lisätiedot

Muutostöillä esteettömyyttä ja turvallisuutta. Erja Väyrynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Paasitorni 12.11.

Muutostöillä esteettömyyttä ja turvallisuutta. Erja Väyrynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Paasitorni 12.11. Muutostöillä esteettömyyttä ja turvallisuutta Erja Väyrynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Paasitorni 12.11.2013 Sisältö 1. Mitä on esteettömyys ja turvallisuus rakennetussa ympäristössä?

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke 10.4.2015 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & Avanti-hanke AVANTIBOOK Nro 6 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke Kaupungin Työllisyyspalvelut Seinäjoki

Lisätiedot

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Seinäjoki Kaavoitusjohtaja Martti Norja

Seinäjoki Kaavoitusjohtaja Martti Norja Seinäjoki 25.10.2018 Kaavoitusjohtaja Martti Norja Seinäjoki oli Litorina- meren rannalla 2000 e.kr. Kaupungin keskustaa ja lakeusmaisemaa Seinäjoen historiaa Seinäjoen, joka oli Ilmajoen sivukylä, kasvu

Lisätiedot

1. HYTE: 2. Matkailu: 3. Teollisuus 4. Kasvupalvelut:

1. HYTE: 2. Matkailu: 3. Teollisuus 4. Kasvupalvelut: Elinkeinostrategian valmisteluun ovat osallistuneet Keminmaan kunnan henkilöstön lisäksi luottamushenkilöt ja Keminmaan yrittäjiä. Elinkeinostrategiaan liittyen on järjestetty kaksi avointa työpajaa ja

Lisätiedot

KOKEMUKSIA JA TUTKIMUSTIETOA YRITYSYHTEISTYÖN HYVISTÄ KÄYTÄNNÖISTÄ VÄLITYÖMARKKINOILLA

KOKEMUKSIA JA TUTKIMUSTIETOA YRITYSYHTEISTYÖN HYVISTÄ KÄYTÄNNÖISTÄ VÄLITYÖMARKKINOILLA KOKEMUKSIA JA TUTKIMUSTIETOA YRITYSYHTEISTYÖN HYVISTÄ KÄYTÄNNÖISTÄ VÄLITYÖMARKKINOILLA Tutkimusjohtaja Mikko Kesä I p. 358 400 203 494 I mikko.kesa@innolink.fi I Omat kokemukset mm. Vaikeasti työllistettävien

Lisätiedot

Esteettömyyden edistäminen Espoon käytännöt. Jaana Länkelin Tekninen keskus/katu- ja viherpalvelut Erityissuunnittelu

Esteettömyyden edistäminen Espoon käytännöt. Jaana Länkelin Tekninen keskus/katu- ja viherpalvelut Erityissuunnittelu Esteettömyyden edistäminen Espoon käytännöt Jaana Länkelin Tekninen keskus/katu- ja viherpalvelut Erityissuunnittelu Esteettömyysasiamies aloittanut toukokuussa 2006 Esteettömyystyö Espoossa toimii Teknisessä

Lisätiedot

Rakennetun ympäristön esteettömyys. Saija Sikkilä, suunnittelija, Kynnys ry / Kynnys konsultit, 8.3.2011 Vapaan sivistystyön esteettömyys

Rakennetun ympäristön esteettömyys. Saija Sikkilä, suunnittelija, Kynnys ry / Kynnys konsultit, 8.3.2011 Vapaan sivistystyön esteettömyys Rakennetun ympäristön esteettömyys Saija Sikkilä, suunnittelija, Kynnys ry / Kynnys konsultit, 8.3.2011 Vapaan sivistystyön esteettömyys Fyysinen esteettömyys Jne. Tiedonsaannin esteettömyys Saavutettavuus

Lisätiedot

oman työn hedelmä on herkullisin syödä

oman työn hedelmä on herkullisin syödä PARIK-SÄÄTIÖN NYKYTILANNE 600 henkilöä, joista 90 ts, 56 000 vp, henkilökuntaa 36 Kunta TE-keskus,Te-tsto,Typ Eläkevakuutus, Kela Työkunnon ja työelämässä selviytymisen arviot Riittävä tuotannollisuus

Lisätiedot

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Yrjönkatu 6 (2. krs), PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 020 63 60150

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Yrjönkatu 6 (2. krs), PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 020 63 60150 Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Yrjönkatu 6 (2. krs), PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 020 63 60150 etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi www.ely-keskus.fi/satakunta, www.valkky.fi

Lisätiedot

Verkostoja hyödyntäen järjestöje kautta aitoon työllistymiseen

Verkostoja hyödyntäen järjestöje kautta aitoon työllistymiseen Verkostoja hyödyntäen järjestöje kautta aitoon työllistymiseen Mikkeli 15.10.2014 Petri Puroaho Taustani Sosiaaliohjaaja, yhteiskuntatieteiden maisteri ja opettaja/kouluttaja Työkokemusta ja yhteistyötä

Lisätiedot

Nuorisotakuun toteuttaminen

Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuun toteuttaminen Hyvinvointi- ja turvallisuuspalveluja sekä nuorisotakuun toteutumista koskeva kehittämisneuvottelu 4.8.2013 Saariselkä Lapin ELY-keskus Tiina Keränen 11.9.2013 Nuorisotakuu

Lisätiedot

Kaupunkisuunnitteluvirasto ja ikääntyneet

Kaupunkisuunnitteluvirasto ja ikääntyneet Kaupunkisuunnitteluvirasto ja ikääntyneet Kari Tenkanen KSV/Liikennesuunnitteluosasto 23.9.2015 Kaupunkisuunnitteluviraston toiminta Kaupunkisuunnitteluvirasto vastaa Helsingin kaavoituksesta ja liikenteen

Lisätiedot

Hyvä alku Länsirannikolla -hanke

Hyvä alku Länsirannikolla -hanke Hyvä alku Länsirannikolla -hanke 1.1.2016 31.8.2018 Hyvä alku Länsirannikolla kehittää alkuvaiheen palvelukokonaisuutta maahanmuuttajille Kohderyhmänä erityisesti ne kotoutujat, jotka jäävät nykyisten

Lisätiedot

Espoon Avoimen osallisuuden malli

Espoon Avoimen osallisuuden malli Espoon Avoimen osallisuuden malli Avoimen osallisuuden malli - mistä on kysymys? Kaupunkien kilpailukyky perustuu yhä tiiviimpään kumppanuuteen sekä alueen toimijoiden että muiden kaupunkien välillä.

Lisätiedot

Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö

Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö Nuorisotoimen monet mahdollisuudet Johtaja Georg Henrik Wrede 1 Nuorisotyön mahdollisuudet - nuorelle Nuorisotyö on harrastamista ja omaa tekemistä lukuisissa järjestöissä.

Lisätiedot

Järjestöjen rooli hyvinvoinnin toimijoina

Järjestöjen rooli hyvinvoinnin toimijoina Järjestöjen rooli hyvinvoinnin toimijoina Lauri Korkeaoja Hallituksen puheenjohtaja Teemat 1) Järjestöt Suomessa 2) Sosiaali ja terveyssektorin erityispiirteitä suomalaisessa yhteiskunnassa 3) Sote järjestöt

Lisätiedot

Lähde mukaan! Työtä, hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä Porin seudulle

Lähde mukaan! Työtä, hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä Porin seudulle Lähde mukaan! Työtä, hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä Porin seudulle Lähde mukaan! Työtä, hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä Porin seudulle Tavoitteena parantaa työllisyyttä sekä lisätä osallisuutta ja yhteisöllisyyttä

Lisätiedot

Hyvinvoinnin virtaa Mikkelissä

Hyvinvoinnin virtaa Mikkelissä Hyvinvoinnin virtaa Mikkelissä Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelma 2014-2020 24.11.2015 Kansalaistoimijalähtöinen kehittämisen käynnistäminen Mikkelissä (1) Mitä tavoitellaan? Rakennerahasto-ohjelman

Lisätiedot

Esteetön liikkumisympäristö koulutus Oulu 23.2.2006. Riikka Kallio Elsa-koordinaattori WSP LT-Konsultit Oy

Esteetön liikkumisympäristö koulutus Oulu 23.2.2006. Riikka Kallio Elsa-koordinaattori WSP LT-Konsultit Oy Esteetön liikkumisympäristö koulutus Oulu 23.2.2006 Riikka Kallio Elsa-koordinaattori WSP LT-Konsultit Oy Tausta ja tavoitteet Viiden Elsa-kuntahankkeen esittely samassa julkaisussa Koottuna perustiedot

Lisätiedot

Kotona Suomessa -hanke

Kotona Suomessa -hanke Kotona Suomessa -hanke KOTONA SUOMESSA -hanke Uudenmaan ELY-keskuksen koordinaatiohanke HYVÄ ALKU -osahanke Kotoutumisen alkuvaiheen palvelukokonaisuuden ja palveluiden ulkopuolelle jääneiden kotoutumiskoulutuksen

Lisätiedot

TYÖLLISYYSPALVELUISTA TYÖELÄMÄVALMENNUKSEEN

TYÖLLISYYSPALVELUISTA TYÖELÄMÄVALMENNUKSEEN Kaupunginhallitus 3.9.2018 liite nro 5 (1/10) TYÖLLISYYSPALVELUISTA TYÖELÄMÄVALMENNUKSEEN (Valmistelija työllisyyspäällikkö Auli Savolainen) 28.8.2018 2 Työelämävalmennuksen tavoitteet Työelämävalmiuksien

Lisätiedot

Opinnoista töihin -teema Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan opintojen nivelvaiheiden ja vastuiden maakunnallinen toimintamalli

Opinnoista töihin -teema Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan opintojen nivelvaiheiden ja vastuiden maakunnallinen toimintamalli 1 SAVON OTE -HANKKEEN ITSEARVIOINTI Savon OTE -hankkeen itsearviointi on tehty oheista Innokylän arviointimittaria käyttäen. Siinä käydään läpi tulosten ja pilottien itsearviointi teemoittain. Opinnoista

Lisätiedot

MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011

MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011 MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Maahanmuuton ja monikulttuurisuuden nostaminen

Lisätiedot

Oriveden kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma. Liite IV Päättäjätyöpajan tulokset

Oriveden kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma. Liite IV Päättäjätyöpajan tulokset Oriveden kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma Liite IV Päättäjätyöpajan tulokset Työpaja Työpaja järjestettiin 17.8. klo 17-19 Paikalla oli 11 poliittista päättäjää ja neljä viranhaltijaa Tärkeää saada

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja

Lisätiedot

KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY. Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto

KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY. Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto Kotisairaanhoito Harmonia Oy Pienestä suureksi v.2001-2010 Tuotteet: Kotihoidon palvelut Kaikki palvelut samasta osoitteesta.

Lisätiedot

Sipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa.

Sipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa. Sipoon Jokilaakso Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa Sijoita kasvavaan Sipooseen! www.sipoonjokilaakso.fi Sipoon Jokilaakson etuja ovat sijainti, luonto ja palvelut Sipoon Jokilaakso 2 Nikkilän keskustassa

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus rakennuksen esteettömyydestä

Valtioneuvoston asetus rakennuksen esteettömyydestä Valtioneuvoston asetus rakennuksen esteettömyydestä Yliarkkitehti Niina Kilpelä Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Mitä ja miksi? Esteettömyys on hyviä perusratkaisuja, jotka palvelevat mahdollisimman

Lisätiedot

Opiskeluhuolto työpaikoille -hyviä käytäntöjä

Opiskeluhuolto työpaikoille -hyviä käytäntöjä Opiskeluhuolto työpaikoille -hyviä käytäntöjä Itä-Suomen opiskeluhuollon päivät 6.-7.6. 2018, Iisalmi Anu Häikiö, opiskeluhuollon asiantuntija, Riveria Matti Ilvonen, kuraattori, Kainuun ammattiopisto

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Toimintasuunnitelma 2012 Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Yleistä Yhdistyksen tehtävänä on lisätä työpajatoiminnan tunnettavuutta Keski- Suomessa ja edistää työpajojen välistä yhteistyötä. Yhdistyksen

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Las Palmas, Gran Canaria hieno yhdistelmä kaupunki- ja rantalomaa

Las Palmas, Gran Canaria hieno yhdistelmä kaupunki- ja rantalomaa Las Palmas, Gran Canaria hieno yhdistelmä kaupunki- ja rantalomaa Joulukuun pakkaset jäivät taakse, kun laskeuduin kuuden tunnin lentomatkan jälkeen Las Palmasin lentokentälle. Kenttäpalvelut toimivat

Lisätiedot

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki Jäbät creaa huikeit idiksii NHG ja PALMU Hankkeen tavoite Ikäpalo- hankkeessa vastataan vanhuspalvelulain tavoitteisiin

Lisätiedot

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunta Nuorisopalvelut xx.xx.2015 Johdanto Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin (Nuorisolaki, Kuntien nuorisotyö ja

Lisätiedot

ESR Pohjois-Karjalassa. Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari Raisa Lappeteläinen

ESR Pohjois-Karjalassa. Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari Raisa Lappeteläinen ESR Pohjois-Karjalassa Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari 2.12.2010 Raisa Lappeteläinen Euroopan Sosiaalirahasto EU:n rakennerahasto rahoittaa inhimillisten voimavarojen kehittämistä ESR:n tehtävänä

Lisätiedot

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Joensuun seudun kestävä ja älykkäästi uudistuva kasvu edellyttää, että kaikki käytettävissä olevat voimavarat suunnataan entistäkin määrätietoisemmin kaikkein lupaavimmille

Lisätiedot

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke - Miksi - Tavoitteet - Toimenpiteet Lasse Ala-Kojola, Mervi Karikorpi, Pirkko Pitkäpaasi, Birgitta Ruuti, Anne-Mari Tiilikka Erinomainen valinta! Uusia ammattiosaajia,

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

OSUVUUTTA JA KYSYNTÄLÄHTÖISYYTTÄ AIKUISOPISKELUUN TIETO-, NEUVONTA- JA OHJAUSPALVELUJEN VALTAKUNNALLISELLA KEHITTÄMISOHJELMALLA

OSUVUUTTA JA KYSYNTÄLÄHTÖISYYTTÄ AIKUISOPISKELUUN TIETO-, NEUVONTA- JA OHJAUSPALVELUJEN VALTAKUNNALLISELLA KEHITTÄMISOHJELMALLA OSUVUUTTA JA KYSYNTÄLÄHTÖISYYTTÄ AIKUISOPISKELUUN TIETO-, NEUVONTA- JA OHJAUSPALVELUJEN VALTAKUNNALLISELLA KEHITTÄMISOHJELMALLA OPIN OVI Lappeenranta 10.5.2012 KAAKKOIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA

Lisätiedot

Monet polut Työelämään hanke (ESR) Tukea kotoutumiseen

Monet polut Työelämään hanke (ESR) Tukea kotoutumiseen Monet polut Työelämään hanke (ESR) 1.11.2016-31.12.2018 Tukea kotoutumiseen Monet polut työelämään -hanke 1.11.2016-31.12.2018 (ESR) Tukea kotoutumiseen Kootut toimintamallit Tekijät: Peltonen Mirja, Rintala

Lisätiedot

Kulttuuri saavutettavaksi Satakunnassa

Kulttuuri saavutettavaksi Satakunnassa Kulttuuri saavutettavaksi Satakunnassa Porin kulttuuritoimi veturina Emma Susi, kulttuurituottaja Porin kaupungin kulttuuriasiainkeskus Ideasta hankkeeksi koulutuspäivä Porin kaupunginkirjasto 3.10.2011

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

ELINVOIMAOHJELMA Hämeen ripein ja elinvoimaisin kunta 2030

ELINVOIMAOHJELMA Hämeen ripein ja elinvoimaisin kunta 2030 ELINVOIMAOHJELMA 2018-2021 Hämeen ripein ja elinvoimaisin kunta 2030 Elinvoimaisen kunnan teesit Hausjärven elinvoimaohjelma on laadittu elinympäristön ja alueen elinvoiman kehittämiseksi yhdessä yrittäjien

Lisätiedot

Liite 3. Kuvaus ICT Cityn tilajärjestelyistä ja vuokrasopimusten siirrosta

Liite 3. Kuvaus ICT Cityn tilajärjestelyistä ja vuokrasopimusten siirrosta Liite 3 Kuvaus ICT Cityn tilajärjestelyistä ja vuokrasopimusten siirrosta Turun kaupungin tavoitteena on omalla toiminnallaan sekä yhteistyössä yliopistojen ja muiden kumppanien kanssa kehittää toimintaympäristöä

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

POHJANMAAN ILMASTOSTRATEGIA 2040 Tropiclandia 29.10.2014

POHJANMAAN ILMASTOSTRATEGIA 2040 Tropiclandia 29.10.2014 POHJANMAAN ILMASTOSTRATEGIA 2040 Tropiclandia 29.10.2014 Voiko ilmastonmuutosta hillitä jätteenkäsittelyn avulla? Helka Linna, toimitusjohtaja Jupiter-säätiö 1 Jupiter-säätiön tarkoitus työllistää nuoria,

Lisätiedot

LIIKENNETURVALLISUUS ESTEETTÖMYYS 28.9.2012

LIIKENNETURVALLISUUS ESTEETTÖMYYS 28.9.2012 LIIKENNETURVALLISUUS ESTEETTÖMYYS 28.9.2012 Sisältö Tällä kalvosarjalla kuvataan esteettömyyttä sekä sen ja liikenneturvallisuuden välistä suhdetta 1. Esteettömyyden perusta 2. Design for all -periaate

Lisätiedot

MeWeT Multifuctional Environment for

MeWeT Multifuctional Environment for MeWeT Multifuctional Environment for Well-being enhancing Technology 15.3.2017 TKI-foorumi, Satakuntaliitto Sari Merilampi /Samk, Krista Toivonen / Sataedu MeWeT (Multifunctional environment for Well-being

Lisätiedot

Karikoista kartalle. Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari. Kunnat ja työllisyyden hoito

Karikoista kartalle. Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari. Kunnat ja työllisyyden hoito Karikoista kartalle Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari Kunnat ja työllisyyden hoito Taustaa kuntakokeiluun mukaan lähtemiselle Haasteet pitkäaikaistyöttömyyden hoidossa Irralliset palveluprosessit

Lisätiedot

Esteettömyys yrityksen laatutekijänä

Esteettömyys yrityksen laatutekijänä Esteettömyys yrityksen laatutekijänä Satakunnan matkailuyrittäjien laatukoulutus 28.1, 29.1.2014 Kati Karinharju, Satakunnan ammattikorkeakoulu Riikka Tupala, Satakunnan ammattikorkeakoulu Esteettömyys

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma 2017 - ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI Keskustalla on yhdessä tekemisestä 110 vuotinen perinne. Keskusta rakentaa politiikkansa ihmisen, ei

Lisätiedot

31.3.2011/ Niina Laitinen

31.3.2011/ Niina Laitinen 31.3.2011/ Niina Laitinen Tutkimus tehdään Satakunnan TE-toimistoille (4), ELY-keskukselle ja Työmieli-hankkeelle Puhelinhaastattelut toteutettiin huhtikesäkuussa sekä syyskuun aikana 2010 Kohderyhmänä

Lisätiedot

Savon koulutuskuntayhtymän Strategia 2022

Savon koulutuskuntayhtymän Strategia 2022 Savon koulutuskuntayhtymän Strategia 2022 1 muuttuva toimintaympäristö Huomioimme toiminnassamme globalisaation, yhteiskunnalliset muutokset ja nopeasti muuttuvat lähiympäristön tarpeet. Olemme aktiivinen

Lisätiedot

Kainuun Liikunta ry STRATEGIA

Kainuun Liikunta ry STRATEGIA Kainuun Liikunta ry STRATEGIA 2018-2021 KAINUUN LIIKUNNAN VISIO Lapsena syntyvä liikunnallinen elämäntapa on terveyden ja hyvinvoinnin perustekijä sekä elämysten lähde, jota tuetaan mahdollistamalla liikunnan

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Ohjaamoja kehittämässä

Ohjaamoja kehittämässä Ohjaamoja kehittämässä Pasi Savonmäki Kohtaamo-hanke Satakunnan verkostoitumisseminaari 15.4.2016 Helsinki Ohjaamo-toimintamallin taustaa ja suuntaviivoja Eurooppalainen yhteistyö 2007-2015 Suuntaviivoja

Lisätiedot

Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille

Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille Anni Kallio CIMO 16.4.2015 CIMOn perustehtävä on edistää suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymistä. Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön

Lisätiedot

esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Kuopion Musiikkikeskus, Kuopionlahdenkatu 23 C

esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Kuopion Musiikkikeskus, Kuopionlahdenkatu 23 C esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Kuopion Musiikkikeskus, Kuopionlahdenkatu 23 C Kunta: Kuopio Päivämäärä: 4.1.2017 esteettömyysselvitys s. 2 / 7 KOHTEEN YHTEYSTIEDOT Rakennuskohteen

Lisätiedot

SILMU - Maahanmuuttajien kotoutumisprojekti 1.10.2009 31.12.2013

SILMU - Maahanmuuttajien kotoutumisprojekti 1.10.2009 31.12.2013 SILMU - Maahanmuuttajien kotoutumisprojekti 1.10.2009 31.12.2013 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Vasta kuntaan tulleiden maahanmuuttajien ohjauksen ja kotouttamisen järjestäminen ja kehittäminen.

Lisätiedot

ESTEETTÖMYYS RAKENNUSVALVONNAN PROSESSEISSA. Jaana Solasvuo esteettömyyskoordinaattori

ESTEETTÖMYYS RAKENNUSVALVONNAN PROSESSEISSA. Jaana Solasvuo esteettömyyskoordinaattori ESTEETTÖMYYS RAKENNUSVALVONNAN PROSESSEISSA Jaana Solasvuo esteettömyyskoordinaattori 28.3.2019 Esteettömyys - tavanomaista suunnittelua - hyvin suunnitellussa ja toteutetussa rakennuksessa kaikki tilat

Lisätiedot

Kaikkien Pori -hanke

Kaikkien Pori -hanke Kaikkien Pori -hanke Poikkihallinnollinen yhteistyö ja strateginen suunnittelu lähiökehittämisessä Hanketapaaminen 25.9.2014 Mikko Kyrönviita projektisuunnittelija Porin kaupunkisuunnittelu Hankeorganisaatio

Lisätiedot

Kulttuurin ja hyvinvoinnin välisten yhteyksien kehittäminen Turussa

Kulttuurin ja hyvinvoinnin välisten yhteyksien kehittäminen Turussa Kuva: Nina Tienhaara, Osaamispolku-hanke 2013 Kulttuurin ja hyvinvoinnin välisten yhteyksien kehittäminen Turussa Marja Susi, Turun AMK /Taideakatemia. Diat, Anna-Mari Rosenlöf Taustaa Turun Kulttuuripääkaupunkivuosi

Lisätiedot

Yritysvaikutukset elinvoiman lähteenä. Yrittäjänpäivä Naantali Jorma Saariketo Varsinais-Suomen Yrittäjät

Yritysvaikutukset elinvoiman lähteenä. Yrittäjänpäivä Naantali Jorma Saariketo Varsinais-Suomen Yrittäjät Yritysvaikutukset elinvoiman lähteenä Yrittäjänpäivä Naantali 5.9.2017 Jorma Saariketo Varsinais-Suomen Yrittäjät 1 Kunta syntyy uudelleen Sote-palvelu- ja maakuntauudistus muuttavat Suomea Kuntien rooli

Lisätiedot

Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt

Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt Tuettu Oppisopimus Itä-Uudenmaan oppisopimuskeskus SISÄLLYS 1 AMMATILLISEN VERKOSTON KEHITTÄMISEN PROSESSI 1 2 HYVÄT KÄYTÄNNÖT 2 2.1 Yritysten kanssa

Lisätiedot

Hyvinkää Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Sipoo Tuusula. PARKKI Nuorten työllistymisen edistämiseksi

Hyvinkää Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Sipoo Tuusula. PARKKI Nuorten työllistymisen edistämiseksi Hyvinkää Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Sipoo Tuusula PARKKI Nuorten työllistymisen edistämiseksi Keski-Uudenmaan nuorisotakuun kuntakokeilu 2016 Sisällys PARKKI -kokeilu... 3 Suunnittelu

Lisätiedot

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA!

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! Sisällys Mikä nuorisotakuu? Miksi nuorisotakuu? Nuorisotakuun tavoitteet ja viestit Ketkä toteuttavat nuorisotakuuta? Nuorisotakuun tuloksia Nuorisotakuun kehittämistarpeita

Lisätiedot

Ajopuu vai tietoinen vaikuttaja

Ajopuu vai tietoinen vaikuttaja Ajopuu vai tietoinen vaikuttaja Miksi dokumentoida Tampere 11.6.2014 1 PAJATOIMINTA JOKA EI OLE DOKUMENTOITU EI OLE PAJATOIMINTAA Tampere 11.6.2014 2 24000 23000 22000 21000 20000 20772 21459 22791 22805

Lisätiedot

Kotona Suomessa-hankkeen tavoite

Kotona Suomessa-hankkeen tavoite Kotona Suomessa-hankkeen tavoite Kotona Suomessa yhdistää maahanmuuttajien parissa työskentelevät asiantuntijat verkostoksi, joka toteuttaa yhä laadukkaampia ja vaikuttavampia kotouttamispalveluita kaikkialla

Lisätiedot

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari 15.9.2016 Ylijohtaja Tapio Kosunen Mitä arvioinnin jälkeen? Opetus- ja kulttuuriministeriö antaa tämän vuoden

Lisätiedot

Data-analytiikan osaamiskeskittymä. Tulevaisuuden kuljetus ja varastointi data-analytiikalla Porin yliopistokeskus

Data-analytiikan osaamiskeskittymä. Tulevaisuuden kuljetus ja varastointi data-analytiikalla Porin yliopistokeskus Data-analytiikan osaamiskeskittymä Tulevaisuuden kuljetus ja varastointi data-analytiikalla Porin yliopistokeskus Janne Harjamäki, Projektitutkija, DI Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Pori 31.1.2018

Lisätiedot

Moderni baari kansainvälisessä virtuaalimaailmassa

Moderni baari kansainvälisessä virtuaalimaailmassa Moderni baari kansainvälisessä virtuaalimaailmassa Mikä hanke Opetushallituksen ja Rovaniemen koulutuskuntayhtymän rahoittama hanke Tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntämällä kehittää ja monipuolistaa

Lisätiedot

Rovaniemen kaupunki Asemakaava ja asemakaavan muutos 20. kaupunginosa, Pohtimolampi Korttelit 46 ja 47 sekä virkistysalueet

Rovaniemen kaupunki Asemakaava ja asemakaavan muutos 20. kaupunginosa, Pohtimolampi Korttelit 46 ja 47 sekä virkistysalueet Rovaniemen kaupunki Asemakaava ja asemakaavan muutos 20. kaupunginosa, Pohtimolampi Korttelit 46 ja 47 sekä virkistysalueet OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAAVOITUS 2007 Kaavoituksen kohde: Rovaniemen

Lisätiedot

Projektisuunnitelma 2010 Porin kaupungin lähiöiden avaaminen ympäröivään kaupunkiin Kompakti kaupunki Lähiöohjelma 2008-2011. Porin kaupunki 2.6.

Projektisuunnitelma 2010 Porin kaupungin lähiöiden avaaminen ympäröivään kaupunkiin Kompakti kaupunki Lähiöohjelma 2008-2011. Porin kaupunki 2.6. Projektisuunnitelma 2010 Porin kaupungin lähiöiden avaaminen ympäröivään kaupunkiin Kompakti kaupunki Lähiöohjelma 2008-2011 Porin kaupunki 2.6.2010 Kompakti kaupunki -hanke Hankkeessa käsitellään Porin

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN ARVOT Lapuan kaupunkikonsernin noudattamat arvot, joihin jokainen konsernissa työskentelevä henkilö sitoutuu. Oikeudenmukaisuus ja Tasapuolisuus Ihmisarvo on korvaamaton.

Lisätiedot

MYYDÄÄN KASARMIRAKENNUS 20

MYYDÄÄN KASARMIRAKENNUS 20 MYYDÄÄN KASARMIRAKENNUS 20 RYKMENTINTIE HYRYLÄ MYYNTIKOHDE Kiinteistöillä 858-15-5728-1 sijaitseva kasarmirakennus osoitteessa Rykmentintie, Tuusula. Rakennus rakennusnumero br-ala m2 RO k-m2 toimistorakennus

Lisätiedot

Kanava työvoimaa avoimille työmarkkinoille 2014

Kanava työvoimaa avoimille työmarkkinoille 2014 Kanava työvoimaa avoimille työmarkkinoille 2014 Toiminta-aika 1.4.2011-31.12.2014 4 palveluohjaajaa + projektipäällikkö Rahoitus ESR 85% ja kuntaosuus 15% mukana olevien kuntien mukaan asukasmäärien suhteessa:

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,

Lisätiedot

STARTTIVERSTAS-HANKE. Starttivalmennus Starttiverstas-hankkeessa

STARTTIVERSTAS-HANKE. Starttivalmennus Starttiverstas-hankkeessa STARTTIVERSTAS-HANKE Starttivalmennus Starttiverstas-hankkeessa Taustaa ja tavoitteita Starttiverstas-hanke on osa PKKY:n hallinnoimaa Nuorten tuki-hanketta, jonka osatoteuttajana on Joensuun Nuorisoverstas

Lisätiedot

Osa valtakunnallista Sujuvat siirtymät - toimenpidekokonaisuutta

Osa valtakunnallista Sujuvat siirtymät - toimenpidekokonaisuutta Avoimesti verkossa Avoimet ammatilliset opinnot -hanke 1.4.2018 31.7.2020 Osa valtakunnallista Sujuvat siirtymät - toimenpidekokonaisuutta Tavoite Selvitetään, mitä Avoimet ammatilliset opinnot - palvelun

Lisätiedot

PREVENTIIMIVERKOSTON KÄSIKIRJA

PREVENTIIMIVERKOSTON KÄSIKIRJA PREVENTIIMIVERKOSTON KÄSIKIRJA Preventiimi on valtakunnallinen nuorisoalan ehkäisevän päihdetyön osaamiskeskus, jonka kohderyhmä on nuorten parissa työskentelevät ammattilaiset. Preventiimi kehittää nuorisoalan

Lisätiedot

Niina Laitinen Esittelijänä Nina Aarola Kyvyt käyttöön Kumppanuudella vaikuttavuutta Turku 25.10.2011

Niina Laitinen Esittelijänä Nina Aarola Kyvyt käyttöön Kumppanuudella vaikuttavuutta Turku 25.10.2011 Niina Laitinen Esittelijänä Nina Aarola Kyvyt käyttöön Kumppanuudella vaikuttavuutta Turku 25.10.2011 Tutkimus tehtiin Satakunnan TE-toimistoille (4), ELY-keskukselle ja Työmieli-hankkeelle Puhelinhaastattelut

Lisätiedot

Myydään menestyvä kahvila Kuopiossa

Myydään menestyvä kahvila Kuopiossa Myydään menestyvä kahvila Kuopiossa Yrityksen nimi: Kahvila Malliyritys Oy Yrityksen osoite: Kauppakatu 1, Kuopio, Suomi Internet-osoite: www.kahvila.fi Perustamisvuosi: 2012 Toimiala: Majoitus, ravintola,

Lisätiedot

KOPPI- Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita ESR-hanke Forssan seudun osahanke 2011 2013

KOPPI- Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita ESR-hanke Forssan seudun osahanke 2011 2013 KOPPI- Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita ESR-hanke Forssan seudun osahanke 2011 2013 KOPPI KOPPI - Kohti - Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita -hanke Yhteistyössä: Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus LUONNOS 8.6.2016 Valtioneuvoston asetus rakennuksen esteettömyydestä Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 117 e :n 2 momentin nojalla, sellaisena kuin se

Lisätiedot