SURE UUTISLEHTI 2/2012. SURE-hanke saa osarahoitusta Euroopan aluekehitysrahaston URBACT II -ohjelmasta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SURE UUTISLEHTI 2/2012. SURE-hanke saa osarahoitusta Euroopan aluekehitysrahaston URBACT II -ohjelmasta"

Transkriptio

1 SURE UUTISLEHTI 2/2012 SURE-hanke saa osarahoitusta Euroopan aluekehitysrahaston URBACT II -ohjelmasta

2 2 TEMAATTINEN PÄÄKIRJOITUS: STRATEGISEN KEHITTÄMISEN NÄKÖKULMAT LARNAKAN JA GHEORGHENIN KOHDEALUEIDEN KÄSITTELYSSÄ Strategian kehittäminen Kirjoittaja: Hans Schlappa, johtava asiantuntija / SURE-hanke lähde: Hans Schlappa, Developing Integrated Socio- Economic Urban Regeneration Strategies in Small and Medium Sized Cities, Final Report of the SURE Project (2012) (käännös: Daniel Nagy) Strategian kehittäminen Kaupunkialueiden elvyttämisen ja eheyttämisen tehtävässä strategian kehittäminen on keskeisessä roolissa. Kohdealueen haasteiden ja mahdollisuuksien analyysi, voimavarojen ja niiden käsittelyyn tarvittavan osaamisen arviointi sekä eri vaihtoehtojen valinta kaikki ovat osa elvyttämisen strategiaa. Vaikka ammattilaiset ja poliittiset päätöksentekijät ovat perehtyneet hyvin strategiseen analyysiin ja vaihtoehtojen tarkasteluun, prosessi on monitahoinen ja monesti ongelmien sävyttämä ja harvoin menee suunnitelmien mukaan. Syiden joukossa, jotka selittävät miksi strategiakehittäminen ei ole lineaarinen prosessi eikä ole täysin ennakoitavissa, kumppanuuksien dynamiikka ja sen myötä syntyvä voimasuhteiden epätasaisuus ilmenee läpinäkymättömässä päätöksenteossa ja riskien hallinnan tarpeessa. Ulkoiset paineet, kuten esimerkiksi hallituksen politiikan muutokset tai rahoituslähteiden hupeneminen usein vaativat uusia strategisia valintoja. Lisäksi ongelmana voidaan pitää, että paikallisia asukkaita vain harvoin otetaan mukaan strategian luomisen prosessiin. Monesti käy niin, että siinä vaiheessa kun virkamiehet, poliitikot ja talousihmiset tuovat esiin ehdotuksen tarpeesta luoda kohdealueen eheyttämiselle strategia ja kumppanuus, on jo käyty useita epävirallisia sopimuksia koskien prioriteetteja ja strategisen suunnan valintaa ilman että asukkaiden suostumusta tai osallistumista siihen olisi pyydetty. Tämä saattaa tuottaa asukkaiden keskuudessa haluttomuutta osallistumista koskien tai ääritapauksessa vaikeaa ristiriitaa heidän ja kuntaorganisaation edustajien välillä. Larnakan tapaus (Kypros) Larnakan kaupunki on kehityksessään tärkeässä käännekohdassa. Kaupunki on käynnistänyt lukuisia strategisesti merkittäviä aloitteita, joiden tarkoitus on palauttaa Larnakan asemaa Euroopan itäisenä porttina. Muutoksien kiihdyttäjänä on muun muassa kaavailtu lentoaseman laajentamista, jonka kapasiteetti riittäisi vuosittain 1,8 miljoonan matkustajalle, ja rakentaa kaupungin keskustan läheisyyteen koko Välimeren alueen suurimman matkustajasataman ja sen yhteydessä toteuttaa venesataman laajentamista siihen kytkeytyvine hotelli- ja viihdekeskuksen uudisrakentamisen hankkeineen. Edellä mainittujen lisäksi Larnakan tavoitteisiin kuuluu monien kunnianhimoisten täydentävien kehittämistoimenpiteiden toteuttaminen kuten esimerkiksi uusi golfkenttä ja ampumarata sekä uudet torialueet ja promenadit. Larnakan SURE-kohdealue, St John:in kaupunginosan on arvioitu antavan kiinnostavaa ulottuvuutta kaupungin strategisten kehittämisaloitteiden mosaiikkiin. Tästä syystä kaupunki on valmis lisäämään kohdealueen vetovoimasuutta ja vahvistaa sen yhteyttä

3 3 kaupunkikeskustaan. Alueen asukkaiden näkemys on, että asuinalueellansa tehtävien tärkeiden parannustoimenpiteiden ja kaupungin strategisen vision välillä on vaikea luoda yhteyksiä. Sekä kaupunki että kaupunginosan asukkailla on vahva aikomus säilyttää ja kehittää St John:in aluetta, mutta edellisen on löytävä keinot jonka avulla paikallisella tasolla muotoillut tavoitteet voidaan yhdistää korkeamman tason strategisiin näkemyksiin. Paikallisten asukkaiden on ymmärrettävä että kaupungin luoma strateginen toimintakehys voi tukea ratkaisevasti paikallisesti toteutettavia sosioekonomisia parannusten. Osapuolten välistä kaksisuuntaista oppimisprosessia on edistänyt merkittävästi SURE partnerikaupunkien edustajien opintomatka kohdealueelle jonka pohjalta syntyneet ehdotukset ovat edistäneet myös paikallisen toimintasuunnitelman kehittämistä. Gheorghenin tapaus, Romania Gheorgheni sijaitsee Transilvanian vuoriston kupeessa. Kaupungin rikas rakennusperintö ja lähellä sijaitseva valtakunnallisesti tärkeä luontokohde ja virkistysalue tarjoavat merkittäviä mahdollisuuksia sosioekonomiselle kaupunkikehittämiselle. Rakennettua kulttuuriympäristöä ja historiaa voidaan hyödyntää matkailutuotteiden kehittämisessä opastettujen tutustumiskierrosten, tapahtumien, juhlien sekä markkinoiden muodossa, joiden avulla kaupungin omaa henkistä perintöä ja merkkipäiviä voidaan tuoda näkyviin. Punaisen järven virkistys- ja loma-alueelle matkustavat turistit ovat sopiva kohdeyleisö näille uusille matkailuelämyksille. Gheorghenin opintomatkalla SURE verkoston temaattinen partneri Studio Metropolitana toteutti yhden päivän mittaisen työpajan Future City Game menetelmää hyödyntämällä, jonka tarkoitus oli luoda strateginen visio kohdealueelle. Jokainen työpajaan osallistunut neljä joukkuetta, jotka ovat muodostuneet paikallisten nuorten, taidekäsityön ammattilaisten, median ja paikallisen tukiryhmän edustajista, tutkivat ja havainnollistivat karttaesitysten, pienoismallien ja kirjallisten kuvausten avulla kaupungin vahvuuksia, mahdollisuuksia ja heikkouksia kohdealueen kehittämisen näkökulmasta. Parhaaksi valittu konsepti edusti yhtenäisen kehyksen, jonka puitteissa tulisi vahvistaa strategisen yhteyden kaupunkikeskustan ja sen ulkopuolella olevan lomakohteen välillä. Ehdotukseen sisältyi monia ympäristöön liittyviä käytännön ratkaisuja, joiden avulla voitaisiin konseptin näkyvyyttä tuoda esille jo kehittämistyön alkuvaiheessa. Edellä esitetty strategisen suunnittelun prosessi sisälsi monia parannustoimenpiteitä kohdealueeseen kuuluvan kaupunkikeskustaa koskien, mutta ylemmän tason strategia, jonka tehtävä oli vahvistaa yhteyttä Punaisen järven alueen kanssa, jäi vähemmälle huomiolle. Keskeiset opitut asiat Kahden partnerikaupungin yllä esitettyä kaksi osittain vastakkaista tapausta osoittaa kaupunkialueiden elvyttämisen perinteistä dilemmaa. Miten yhdistää makro- ja mikrotason strategiat, kun molemmat vaativat huolellisesti mietittyjä, uudenlaisia ja kokonaisvaltaisia toimenpiteitä. Koska valintojen tekeminen ja iterointi (samojen työvaiheiden toisto) ovat väistämättömiä, kuntien on kehitettävä strategiat molemmilla tasoilla, mikäli integroituja ja kestäviä ratkaisuja on löydettävissä. On selvä että julkisten tahojen on löydettävä heidän erityiset vahvuudet joiden avulla uudistuminen ja muutos saadaan aikaan, mutta myöskään ei paikallisen yhteisön tavoittamisessa ja heidän kanssa työskentelemisessä ilmeneviä mahdollisia heikkouksia saisi jättää huomioimatta. Heikkous on pelkästään siihen asti ongelma, kunnes ei tehdä sen kanssa mitään Helpointa on siirtyä uudenlaiseen toimintatapaan, näkemällä heikkouksissa piileviä mahdollisuuksia, joiden avulla strategista toimintaa voidaan parantaa ja tällä tavoin edistää kaupunkialueiden sosioekonomista elvyttämistä. Esimerkki strategiakehittämisen teoriasta: Erään hyvin yleisesti käytetyn strategisen kehittämisen konseptin (Mintzberg 1987) mukaan strategisen prosessin lopputulos syntyy suunniteltujen, pakotettujen ja esiin tulevien strategisten mahdollisuuksien vuorovaikutuksessa. Johtajien on määriteltävä yhtenäinen strateginen visio ottamalla pois ne elementit, jotka tuntuvat saavuttamattomilta, hillitä paineita, jotka saattavat määrätä ennustamattomia vaatimuksia ja valjastaa mahdollisuudet, jotka ilmenevät läpi koko strategisen prosessin. Lisäksi kaupunkiuudistamista johtavien asiantuntijoiden on luotava tasapaino näiden vastakkaisten strategisen ohjainten välillä, ei pelkästään yhden organisaation vaan kaupunkiuudistuksen parissa työskentelevän koko kumppanuuden puitteissa, jolloin strategisessa lähestymisessä on läsnä useita vastakkaisia näkemysten ja intressiristiriitoja. Kaavion lähde: Mintzberg, H. (1987), Crafting Strategy, Harvard Business Review, July August, s Tekstin lähde: Schlappa, Hans (2011) Strategy Development in Contemporary Urban Regeneration Practice: The case of Larnaca)

4 4 OPINTOMATKOILLA NÄHTYÄ Kokemuksia Larnakasta Kirjoittaja Rikka Tupala, projektityöntekijä / Sataesteetön-hanke SURE hankkeen kanssa tehtävä hankeyhteistyö alkoi minun osaltani vuoden 2010 loppupuolella, jolloin aluksi osallistuin kokouksiin oppilaitoksemme tutkimusjohtaja Anne Kärjen tuuraajana. Itse työskentelen projektityöntekijänä Satakunnan ammattikorkeakoulun (SAMK) hallinnoimassa Sataesteetön-hankkeessa, jossa tärkeimpiä tuotoksia on ollut SAMKin sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksen tiloihin valmistunut esteetön asunto Kaikkien Koti sekä Yyterin alueella järjestettävät jo paikkansa vakiinnuttaneet esteettömät, kaikille avoimet vesi- ja luontoliikunnan tapahtumat. Yyterin aluetta on myös kartoitettu esteettömyyden näkökulmasta ja hankkeelle on tehty toistakymmentä eri SAMKin alojen opinnäytetyötä. Opintomatka Larnakaan Kuluvan vuoden (2011) helmikuussa Porin partnerikaupunkiin Larnakaan (Kypros) järjestettiin opintomatka, johon sain upean tilaisuuden osallistua tukiryhmän jäsenenä. Minun lisäkseni Porista mukana oli kaupunkisuunnittelusta Olavi Mäkelä ja Daniel Nagy sekä tukiryhmän jäsen Jarmo Helkiö. Sataesteetönhankkeessa työtyötehtäviini kuuluu mm. esteettömyyskartoitusten tekeminen, joten tutustumismatkalla tarkastelin Larnakan kaupunkia esteettömyyden näkökulmasta. Huomioin rakennusten ja ympäristön esteettömyyttä ja soveltumista pääasiassa henkilöille, jotka käyttävät liikkumisessaan apuvälineitä, kuten pyörätuolia. Havaintoja Larnakasta Kyprosta ja nimenomaan Larnakan aluetta koskevia Internet -sivuja ennen matkaa kartoittaessani, tietoa alueen esteettömyydestä löytyi erittäin vähän. Kaikesta päätellen esteettömyystyö on muutenkin varsin alkuvaiheessa Kyproksella. Larnakan sivukadut ovat sokkeloisia ja jalkakäytävät pääsääntöisesti hyvin kapeita tai niitä ei ole ollenkaan. Kulkuväylät ovat myös pääsääntöisesti tehty nuppukivestä tai muusta vastaavasta materiaalista, mikä hankaloittaa liikkumisen apuvälineellä liikkumista ja vaatii usein avustajan apua. Kulkuväylillä on myös paljon puita, pollareita, infotauluja ynnä muita vastaavia törmäämisvaaran aiheuttavia elementtejä. Larnakan rantabulevardi on kuitenkin leveä ja rannalle johtavia kulkuväyliä ja luiskia on rakennettu, mikä edesauttaa mm. lastenrattailla ja pyörätuolilla pääsyä rannalle. Rantakadulta löytyy myös liikkumis- ja toimintaesteisille soveltuva wc. Rantakadun epätasainen pintamateriaali kuitenkin on varsinkin pyörätuolilla liikkuvan kannalta epäsopiva kulkualusta. Yksittäisiä esteettömyyttä edistäviä ratkaisuja kuitenkin Larnakan alueella on - esimerkiksi Larnakan hiljattain uusittu lentokenttä on suhteellisen esteetön ja siellä asiointi vaivatonta. Myös monet yleiset rakennukset, kuten postitalo, ovat pääosin esteettömiä jo nyt. Vaikka pääsisäänkäynti ei soveltuisi liikkumis- ja toimintaesteisten käytettäväksi, esteetön reitti on tehty jotain muuta kautta. Larnakan kaduilta voi suuremmilta risteysalueilta löytää myös näkövammaisten henkilöiden liikkumista avustavia opaslaattoja (huomio- ja suuntalaattoja) sekä varoitusalueita, mitkä osaltaan puhuvat esteettömyyden huomioimisesta suunnittelussa. Huomio- ja suuntalaatat ovat maassa olevia, kohokuvioilla varustettuja laattoja, joiden yli kävellessä voi saada ohjaavan tai varoittavan tuntoaistimuksen jalkapohjaan. Larnakan kohdealue Larnakan kohdealue St. John sijaitsi noin kilometrin matkan päässä Larnakan keskustasta. Kohteeseen pääsy oli kuitenkin monen mutkan päässä sokkeloisten ja ahtaiden katujen vuoksi. Tämä tuleekin jo yksinään olemaan melko haastava ongelma St. John sin alueen kehittämisessä.

5 5 Paikalliset eivät varmastikaan näe katujen ahtautta ja mutkittelua suurena ongelmana, mutta ulkopuolisen, suoriin katuihin tottuneen silmissä tämä kuitenkin aiheuttaa melko suuria haasteita. Itse alueella liikkuminen myös aiheutti ajoittain sydämentykytyksiä jalkakäytävien puuttumisen ja hurjan liikennekulttuurin vuoksi. Kävellen liikkuessa, ilman suurempia liikkumis- ja toimintarajoituksia, St. Jonh sin kaduilla vielä selviää, mutta esimerkiksi sähköpyörätuolin ja auton kohtaamista kapeilla kaduilla en halua edes ajatella. Mitä on opittu? Henkilökohtaisesti on hieno huomata, miten aktiivisesti kaupunkisuunnittelu sekä tukiryhmä ovat osoittaneet kiinnostustaan esteettömyyden kartoittamista ja edistämistä kohtaan. Hyvinvoinnin ja sitä kautta esteettömyyden huomioon ottaminen on erittäin tärkeää jo suunnitteluvaiheessa, mutta myös kaupunginosien kehittämisessä. Sataesteetön-hankkeessa tavoitteena on edistää esteetöntä asumista ja vapaa-aikaa, joten SUREhankkeen kanssa tehtävä hankeyhteistyö kokonaisen kaupunginosan esteettömyyden edistämiseksi on ollut erittäin hieno mahdollisuus. Opintomatkaan Larnakaan antoi mahdollisuuden tutustua myös toisenlaisen kehittämisalueen tilanteeseen. Sikäli on mielenkiintoista huomata, että vaikka EU:n jäsenenä Kyprosta velvoittavat samat esteettömyyttä koskevat säädökset kuin Suomea, esteettömyyden tila on kuitenkin Suomessa melko paljon paremmalla tolalla. Kohdealuiden kehittämisessä voi kuitenkin löytää myös yhtäläisyyksiä; molempien alueiden suuri ongelma on kevyenliikenteen väylien ja reittien puute. St. John sin alueella kevyenliikenteen väylien puute yhdistettynä vilkkaaseen liikenteeseen muodostaa erittäin suuren turvallisuusriskin jo muutenkin kuin esteettömyyden näkökulmasta. Myös Karjarannassa suuri haaste on löytää sopivat ja toimivat kevyenliikenteen reitit, jotta alueella jalan, pyörällä, apuvälineellä tms. tapahtuva liikkuminen lisääntyisi. Porin kohdealueessa, Karjarannassa tullaan tekemään laajemmat esteettömyyskartoitukset, joissa selvitetään miten alue tällä hetkellä palvelee käyttäjiä; eli onko liikkuminen ja toimiminen alueella ja julkisissa rakennuksissa helppoa ja turvallista kaikille liikunta- ja toimintakyvystä riippumatta. Lisäksi raportissa annetaan toimenpide-ehdotuksia mahdollisten havaittujen ongelmien korjaamiseksi. Kartoitukset tullaan tekemään vuoden 2011 aikana osaksi SAMKin fysioterapeuttiopiskelijan opinnäytetyönä sekä osaksi Sataesteetön-hankkeen henkilöstön toimesta. Kartoituksen tuloksien raportoinnista tullaan järjestämään kaikille avoin tilaisuus raportin valmistuttua. Huomioitavaa: Esteettömät ja toimivat ratkaisut helpottavat jokaisen ihmisen toimimista ja liikkumista, mutta osalle ihmisistä esteettömyys on välttämätöntä. On arvioitu, että kaikki ihmiset ovat elinajastaan keskimäärin 40 % eri tavoin liikkumis- ja toimintaesteisiä; lastenrattaiden kanssa kulkeminen, ikääntymismuutokset, näön- ja kuulonheikkeneminen, kyynärsauvoilla tai kepin kanssa kävely esimerkiksi kipeän jalan vuoksi ovat kaikki liikkumis- ja toimintaesteitä. Vammautuminen vakavammin on ääriesimerkki, jolloin esteettömiä ratkaisuita tarvitaan. Esteettömyystermistö: Esteettömyys käsitteenä on jo pitkään ollut käytössä ja se on vakiinnuttanut paikkansa kielessämme. Termi mielletään kuitenkin usein fyysiseen ympäristöön liittyväksi, jonka myötä termi saavutettavuus (eng. accessibility) on myös otettu käyttöön. Saavutettava viittaa usein immateriaalisiin asioihin, kuten tiedonsaantiin. Tuotteista puhuttaessa termi käytettävyys tulee usein esille. Linkkejä: [Sataesteetön hanke (Kaikkien Koti, Kaikkien Yyteri)] [paljon tietoa ja materiaalia esteettömyydestä] Sataesteetön-hankkeen loppuraportti: 06/SAMKPDF pdf

6 6 Näkymää rantakadulta St. John sin alueella jalankulkijat ja autot käyttävät samoja väyliä. Paikallisen postin liikkumis- ja toimintaesteisille soveltuva parkkipaikka ja esteetön sisäänkäynti on merkitty asianmukaisin tunnuksin. Aina ei voi onnistua. Liikkeen sisäänkäynnille on rakennettu luiska, mutta luiskalle päästäkseen pitää selvitä erittäin korkeasta rotvallin reunasta. Luiska on myös liian jyrkkä.

7 PORIN HANKEOSION UUTISIA 7 Porin Nuorten työpajan mukaan tulo SURE-hankkeen toimintaan Mahdollisten osallisryhmien ja uusien käyttötarkoitusten kartoitus tukiryhmän kanssa käydyissä keskusteluissa nosti esille Porin Nuorten työpajan uuden toimitilan akuutin tarpeen viimeistään 2011 kesällä tapahtuvan muuttonsa takia. Työpaja toimitilat Itsenäisyydenkadun ja Presidentinpuistokadun kulmatontilla joutuivat purkutuomiolle Pasaasi-nimisen uuden kerrostaloalueen rakentamisen käynnistymisen takia. VISIO VETURITALLIT Ehdotus uudenlaisesta käyttötarkoituksesta Veturitallien alueelle Kirjoittaja: Janne Suomala, esimies / Porin Nuorten työpaja Helmikuussa 2011 SURE-hanke päätti kutsua Nuorten työpajan ja Veturitallien omistajan, VR-yhtymän edustajia Porin kaupunkisuunnitteluun keskustelemaan veturitallien vajaakäyttöisten tilojen hyödyntämisestä, työpajan mahdollisuuksista siirtää toimipisteensä vapaana oleviin pilttuisiin ja toimistosiiven soveltuviin tiloihin. Visio Veturitalleista kirjoitus on syntynyt SURE hankekoordinaattorin pyynnöstä 2011 keväällä. Veturitallien asemakaavan muutosehdotus, jota on esitelty edellisessä SURE uutislehdessä on luonut sopivat kehykset uudenlaiselle monimuotoiselle maankäytölle ja kansalaisjärjestöjä aktivoivalle toiminnalle. Skotlannin Edinburghissä toimii entisissä veturitalleissa koulutuskeskus erityisryhmille: Tavoitteena on kuvata veturitallien alueen tilannetta kymmenen vuoden kuluttua tästä hetkestä. Tuolloin eletään 2020-lukua ja Veturitallien alue toimii vetovoimaisena sosiaalisen työllistämisen keskuksena koko Satakunnassa. Veturitallien menestys perustuu vahvaan yhteisöllisyyteen alueen eri toimijoiden, asukkaiden, yrittäjien ja palvelun tuottajien kesken. Sosiaalisesta työllistämisestä on tullut koko Suomessa merkittävä avoimien työmarkkinoiden tukija ja se tuottaa jatkuvasti eri alan osaajia työelämän tarpeisiin. Veturitallien uusi käyttötarkoitus mahdollisti sosiaalisen työllistämisen keskittymän syntymisen ensimmäisten joukossa Suomessa. Veturitallien historia Porin kaupungin keskusta-alueen välittömässä tuntumassa sijaitsi VR:n omistuksessa olevat nk. veturitallit. Veturitallit olivat rakennettu 1900-luvun alussa ja olivat toimineet melkein vuosisadan VR:n junien ja veturien huoltorakennuksina. Veturitalli kiinteistökokonaisuus muodostui 13:sta vierekkäin olevista pilttuista. Pilttuita oli pidennetty ja lisätty vuosien varrella tarpeiden mukaisesti. Paloturvallisuuden vuoksi tallit oli rakennettu punaisesta palamattomasta tiilestä. Lopulta rakennusten alkuperäinen käyttötarkoitus oli muuttunut ja jäänyt vähäiselle käytölle. Porilainen tunnisti paikan kohtalaisen hyvin sillä alueella toimi mm. vanhojen

8 8 rakennusmateriaalien kierrätykseen erikoistunut Varaosapankki. Osa kiinteistöistä oli vuokrattu yksityiseen käyttöön niin, että vuokralaisina toimi ainakin yksi paikallinen rakennusliike. Osittain tilat olivat tyhjillään. Veturitallien alueen rakennuskulttuurihistoriallinen arvo tunnistettiin ja ne olivatkin kaavassa suojeltuja rakennuksia. Uusi käyttötarkoitus Veturitalleille Kymmenen vuotta sitten Veturitalleilla kaikki muuttui. Porin kaupunkisuunnittelun URBACT II SURE - hankkeen innoittamana Veturitallien alue sai uuden syntymän. Kaupungin työllisyydenhoidon yksiköt, nuorten työpaja ja työllistämispalvelut muuttivat ensimmäisinä talleille ja alkoivat kunnostaa rakennuksia. Kaikessa peruskorjaamisessa vaalittiin arvokasta rakennusta ja tavoitteena olikin koko kiinteistön kunnostus ja hyvin säilyneen rakennuksen elinkaaren pidentäminen. Korjaussuunnitelmien pohjana oli kiinteistön jykevän olemuksen säilyttäminen, lisättynä sopivalla määrällä modernia ajattelua. Pyrkimyksenä oli tehdä veturitalleista rauhallisen ja yhtenäisen näköinen käyttämällä mahdollisimman paljon perinteisiä materiaaleja. Kunnostustyötä tehtiin usean vuoden ajan ja se työllistikin erilaisiin työtehtäviin useita kymmeniä henkilöitä. Alueen kaavaprosessi käynnistyi ja sai myönteisen hyväksynnän kaupunginvaltuustossa. Omakoti- ja paritalotontit varattiin ripeästi ja rakentaminen käynnistyi kiivaana. Tonttien varaajina oli urbaaneja cityperheitä, tyyliin kaksi aikuista ja kaksi lasta, palvelut lähellä ja nopeasti saatavilla. Cityperheen tapoihin kuului talon rakennuttaminen, ei rakentaminen. Tämän johdosta alueella kokeiltiin myös yhteisrakennuttamista, kaikki kimpassa ja nopeasti asumaan. Monipuolinen asunto- ja tonttitarjonta toi alueelle myös opiskelijat, maahanmuuttajat, pätkätyöläiset ja sinkku- ja uusioperheet. Lisäksi alueelle rakennetut palvelu- ja tukiasunnot tekivät nopeasti kauppansa ja asukkaiksi saatiin myös varttuneempaa väkeä. Asema-kaava mahdollisti nk. välimallin rakennuttajaorganisaatioiden toiminnan ja tällä tavoin oli mahdollisuus eheyttää alueen sosiaalista rakennetta. Jo hyvin varhaisessa vaiheessa, heti kaavan valmistumisen jälkeen päätettiin myös aloittaa uudenlaisen päiväkodin rakentaminen. Päiväkotiosastojen lisäksi rakennukseen sijoittui lasten kulttuurikeskus ja lastensuojelun kehittämiskeskus. Näillä toimenpiteillä viranomaiset ja päättäjät halusivat rohkeasti kokeilla uudenlaisia käytännön kehittämisen muotoja ja menetelmiä lasten parissa. Puistomaiseen, luonnonkauniiseen tilaan sijoitettu päiväkotirakennus toi alueelle runsaasti uutta elämää, lasten ääniä ja vilkkaita tapahtumia ympäri vuoden. Varsinkin varttuneempi väki oli innoissaan päiväkodin sijoittumisesta alueelle. Nuorten työpajan ja työllistämispalveluiden muuton jälkeen tiloihin muutti myös lukuisa määrä erilaisia nuorten pilottihankkeita ja -projekteja sekä näistä luotuja toimintamalleja. Pitkään suunnitelmissa ollut Satakunnan nuorten osaamiskeskus aloitti toimintansa. Nuorten osaamiskeskus tuotti vaihtoehtoisia, opinnollistamisen ja toisen asteen ammmatillisia palveluja koko Satakunnan alueelle. Lisäksi osaamiskeskuskuksessa suunniteltiin, kehitettiin ja käyttöönotettiin erilaisia välityömarkkinoiden palveluja. Mediakylpylä oli ensimmäisiä hyviä esimerkkejä pilottihankkeiden tuloksista. Mediakylpylä syntyi Etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan yhteisistä asiakkuuksista. Se aloitti toimintansa veturitalleilla ja sai heti laajaa suosiota. Siellä työskenteli iso määrä henkilöitä, nuoria ja aikuisia, dokumenttielokuvien, radio-ohjelmien, lehden toimittamisen, messujen ja näyttelyjen parissa. Varaosapankin toiminta laajeni ja materiaalivalikoimaa lisättiin kysynnän johdosta. Palveluihin lisättiin mm. kunnostetut materiaalit kuten ovet, ikkunat, vanhat huonekalut, kakluunit ym. Kaikilla ihmisillä oli mahdollisuus osallistua toimintaan, tiloissa järjestettiin erilaisia koulutuksia ja lyhyitä käytännön kursseja. Toiminnan ympärille kehitettiin mm. kestävän kehityksen ja tuotteen elinkaaren pidentämiseen suuntaavia hankkeita. Harrastajateatteritoiminta ja laaja kulttuurituotanto löysi myös veturitalleille, kuten myös kansainvälinen monikulttuuritoiminta. Tiloissa järjestettiin jatkuvasti muuttuvia, urbaaniin kaupunkilaisuuteen soveltuvia esityksiä kansainvälisyyden hengessä. Veturitallien lukuisat työpaikat tarjosivat maahanmuuttajille lisääntyviä mahdollisuuksia kantaväestön keskuudessa. Veturitori toimi aktiivisena tapahtumapaikkana, siellä järjestettiin messuja, näyttelyitä ja keskustelufoorumeja. Alueen vetovoimaisuus kasvoi ja yrittäjien kiinnostus myös heräsi. Ensimmäiset sosiaaliset yritykset aloittivat toimintansa kunnostetuissa tiloissa. Yhteistyö vahvistui, kuntasektori ja yritystoiminta löivät kättä uudenlaisille kehittyville palveluille. Alueelle perustettiin rohkeasti pieniä 1-2 hengen työllistäviä yrityksiä, käsi- ja taidetyöpajoja. Yrittäjille tiloja markkinoitiin edullisella vuokratasolla, alueen synergiahyödyillä ja jatkuvalla ohjauksella ja tuella. Nuorilla aloittavilla yrittäjillä oli mahdollisuus osallistua Compact hankkeeseen, jossa tuettiin erityisesti aloittavia yrityksiä. Nuoret ja aikuiset pääsivät harjoittelemaan työelämäntietoja ja taitoja sekä vastaavasti yrittäjät saivat innokkaita, osaavia työntekijöitä.

9 9 Veturitalleilla työskenteli päivittäin arviolta n työntekijää. Sosiaalisen työllistämisen keskittymä oli syntynyt veturitallien alueelle. Keskittymä on erikoistunut välityömarkkinoiden ja luovien alojen palvelujen tuottajana ja se tarjoaa koko Satakunnan alueen elinkeinoelämälle osaavia työntekijöitä. Koulutusjärjestelmä toimii keskittymän hyvänä yhteistyökumppanina. Maakunnan oppilaitokset WinNova ja Sataedu ohjaavat opiskelijoita työssäoppimisjaksoille, oppisopimukseen ja työelämän harjoittelujaksoille. Satakunnan ammattikorkeakoulu ja Yliopistokeskus ovat saaneet sosiaalisen työllistämisen keskittymästä vahvan tutkinnallisen ja työelämää kehittävän näkökulman. Kiinteää, päivittäistä, yhteistyötä tehdään T&E-toimiston ja Työvoimanpalvelukeskuksen virkailijoiden sekä Perusturvan kanssa. Rahoitus varmistettiin monelta eri taholta. Euroopan unionin aluekehitys- ja sosiaalirahasto tukivat käynnistettäessä merkittävästi toimintaa. Elinkeinoelämä ja Porin kaupunki olivat myös osallisena rahoituksessa sekä Opetus- ja kulttuuriministeriö. Vuonna 2020 Veturitallit on kukoistava kaupunkilaisten kohtaamispaikka. Se tarjoaa kuntalaisille työpaikkoja luovilta aloilta, välityömarkkinoilta ja elinkeinoelämästä. Veturitallit tuottavat työelämän ohjausta ja valmennusta, vaihtoehtoisia koulutuksen malleja sekä jatkuvasti osaavaa työvoimaa yrittäjien tarpeisiin. Sosiaalisen työllistymisen keskittymässä osallisena on elinkeinoelämän sekä kunta- ja kolmannen sektorin toimijoita. Veturitallien alueella toimivia ammatinharjoittajia ja palveluja: Kahvila-, konditoria-, ravintolayrittäjä Modernit korutyöt Taidegalleria, Maalaustaidetta Taidekäsityöt ja käyttötekstiileitä Lasinpuhallus, lasitaide ja lasitustyöt Takorauta- ja pajatyöt Maton- ja kankaankudonta Käsi-ja taideteollisuustuotteet Uniikki- ja tuunausstudiot Savipaja- ja keramiikkatuotteet Kokopuiset huonekalut, uniikkisuunnittelutyöt Nuorten työpajan ja Työllistämispalvelujen pajatuotannolliset palvelut veturitalleilla: Autonhuolto ja korikorjaustyöt Kuljetus- ja tavaransiirto- ja muuttopalvelut Ruokakuljetuspalvelut Asioimis- ja lähettipalvelut Metalli- ja rautarakennetyöt Puusepäntyöt, kokoonpanotyöt Maalaus- ja erikoismaalaustyöt Huonekalujen restaurointi- ja kunnostustyöt Rakennus-, korjaus-, ja purkutyöt Talonmies- ja kodin tavaroiden asennus- ja kokoonpanotyöt Well-Care palvelut TyöValmennus- palvelut Seminaari-, koulutus- ja ryhmäpalvelut Veturitallien alueen kolmannen sektorin yhteistyö: SPR-kontti Unicef Yhteistyöorganisaatiot: Rakennuttajaorganisaatio ja välimallin rakennuttajaorganisaatio Kiinteistöyhtiö / -yhdistys Porin kaupunki Satakunnan Ely-keskus Satakunnan ammattikorkeakoulu Winnova, Länsirannikon koulutus oy Sataedu, Satakunnan koulutuskuntayhtymä Arvio alueen tulevat käyttäjät, kohderyhmät ja erilaiset toimijat: Alueen asukkaat Pienet sosiaaliset yritykset, yhdistykset, yhteisöt tällä hetkellä varaosapankki Nuorten työpaja /Etsivä työ/työllistämispalvelu sosiaalisen työllistämisen asiakkaat ja työntekijät, kolmannen sektorin yhdistykset Eri ammattinharjoittajien käsityöpajoja Pieni kahvila/tuotemyymälä työpajojen tuotteille Satakunnan monikultturiyhdistys kansainvälinen kohtaamispaikka Nuorten bändikeskus, Kuha-projekti, Satakunnan elävänkuvankeskus Kuntouttava työtoiminta Ammatillisten oppilaitosten työssäoppijat ja oppilaitosten opiskelijat Sininauhan ja Perusturvan kuntoutumisyksikön asiakkaat Tyke-tuote Porin kaupungin sairaalan henkilökunta ja potilaat ja sairaalan eri yksiköt Alueen eri toimijoiden tuottamia palveluja: Talonmies- ja kodin asennuspalvelut Rakennus-, korjaus-, maalaus ja kunnostuspalvelut Kotihoidon palvelut Autonhuollot, pesut ja vahaukset Kuljetus- ja asioimispalvelut Kuntalaisen mahdollisuus osallistua toimintaan Yhteistyökumppanit ja rahoittajat: Porin kaupunki EU-rahoitus - Eakr ja Esr Ely-keskus/Satakunta Satakunnan ammattikorkeakoulu - Alueen toimijoiden ja kohderyhmien mahdollistama tutkimus ja kehittäminen Porin yliopistokeskus - esim. Maisemantutkimus alueen historia versus nykytila ja tulevaisuus

10 10 Porin kaupungin nuorten työpaja Veturitalleille YLEISTÄ TYÖPAJATOIMINNASTA Porin nuorten työpajalla työskentelee vuosittain n nuorta. Nuorten ohjaavaa henkilöstöä on hlöä/vuosi. Pajatoiminta perustuu työtoimintaan ja ohjaukseen, nuorten osaamisen kartoittamiseen, ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Ohjaustyössä merkittävänä osana on nuorten arjenhallinnan parantaminen. Pajatoiminnan perustyötä on nuorten valmennus, koulutus, kuntoutus ja työllistäminen. Toiminta pitää sisällään kuljetus ja korjaamo-osaston työtehtävät, puu- ja rakennusverstaan tehtävät sekä kädentaidon työt. Tehtäviin kuuluu mm. autonkorjaukset ja -huollot, autojen sisä- ja ulkopesut, metalliverstaan hitsaus-, leikkaus- ja konetyöt, huonekalujen korjaukset ja entisöinnit, uniikkityöt, huonekalujen kokoonpanotehtävät, vaatetus-, ompeluja kankaanpainanta yms työt. KULJETUS JA KORJAAMO-OSASTO Kuljetus ja korjaamo-osastolla suoritetaan asiakkaiden autokorjaukset ja huollot, sisä ja ulkopesut sekä pienet autokorikorjaukset. Lisäksi osastolla suoritetaan metallin hitsauksia, polttoleikkauksia ja työstöä. Tiloissa tulee voida tehdä tulitöitä ja tilat tulee olla paloturvalliset. RAKENNUSPERINNE OSASTO Puu- ja rakennusverstaalla suoritetaan puusepäntöitä, erikois- ja ruiskumaalauksia sekä rakennustöitä. Verstaan asiakastöitä on mm. huonekalujen entisöinnit ja kunnostukset, kokoonpanotehtävät sekä nk. uniikkityöt. Lisäksi verstaalla tulee voida suorittaa pienimuotoisia rakennustöitä kuten jätekatoksia, leikkimökkejä, koirankoppeja ym. Tilat tulee olla paloturvalliset. KÄDENTAITO-OSASTO Kädentaidon työtehtävissä nuoret tekevät ompelutöitä, askartelua, kankaanpainanantaa ja verhoilua. Työtehtäviin sisältyy mm. asiakaspalvelua, korjausompelua ja asiakastilaustöitä. Osastolla valmistetaan ja tuunataan tuotteita nuorten ideoimina. Valmistettuja tuotteita myydään pajakaupassa ja nuorten järjestämissä myyjäisissä ja messuilla. NUORTEN TYÖPAJAN TUOTTAMIA PALVELUJA Autonhuolto ja korikorjaustyöt, metalli-ja rautarakennetyöt Kuljetus- ja tavaransiirto sekä muuttopalvelut, ruokakuljetuspalvelut, asioimis- ja lähettipalvelut Puusepäntyöt, rakennustyöt, kokoonpanotyöt, maalaus- ja erikoismaalaustyöt, huonekalujen restaurointi- ja kunnostustyöt Cafe nuokkarin kahvilapalvelut Nuorten työpajatoiminnan koulutuspalvelut, työ- ja yksilövalmennuksen koulutuspalvelut NUORTEN TYÖPAJATOIMINTA VETURITALLEILLE Nuorten työpaja on kiinnostunut siirtämään toimintansa Ratahallintokeskuksen/VR:n omistamille veturitalleille. Tilojen monimuotoisuus mahdollistaa Nuorten työpajatyyppisen toiminnan. Lisäksi kiinteistön rakennushistoriallinen arvo tukee työpajatyyppistä toimintaa. Rakennuksen korjaukset ja kunnostukset on mahdollista suorittaa työllistämistoimenpiteenä, pitkäaikaistyöttömien nuorten ja aikuisten toimiessa rakentajina. Nuorten työpajan nykyiset toimitilat on vuokranantajan toimesta irtisanottu ja siirto veturitalleille tulisikin tapahtua viimeistään touko-kesäkuun (2011) vaihteessa. Veturitallien tilat mahdollistavat toiminnan jatkumisen keskeytyksettä. Tilat tulee kuitenkin saattaa kaikilta osin nykyisten työturvallisuusmääräysten ja normien mukaisiksi. Olemme kiinnostuneet pilttuista ja toimistosiivekkeen molemmista kerroksista sekä näiden tilojen väliin jäävistä tiloista (autotalli, tupakkahuone, sos.tilat, ym) kaikenkaikkiaan tilojen arvioitu koko on n. 2000m². Pilttuisiin on mahdollista sijoittaa työpajatoiminnan autonhuolto- ja korikorjaustyöt sekä metalli- ja rautarakenteisiin liittyvät työtehtävät. Työpajan puusepänverstas, ruiskumaalaamo ja rakennustyöt sijoitettaisiin vanhaan autotalliin. Näiden tilojen väliin jäävään tilaan rakennettaisiin vaatetus-, ompelu- ja askartelutoiminnoille soveltuvat työtilat. Toimistosiivekkeeseen tulee perustoimistot ohjaavalle henkilöstölle sekä ryhmävalmennus ja koulutustilat. PAJAMYYMÄLÄ Nuorten työpajalla on pajatuotekauppa, jossa myydään nuorten erilaisia itse suunnittelemia ja valmistamia tuotteita. Pajatuotteet vaihtelevat tekijöiden ja käytettyjen materiaalien suhteen ja ovat siten uniikkia käsityötä.

11 11 NUORTEN TYÖPAJATOIMINTA VETURITALLEILLE NELJÄSSÄ VAIHEESSA Nuorten työpajatoiminnan siirtyminen veturitalleille on suunniteltu neljään eri vaiheeseen. Jokaisella vaiheella on tavoitteet veturitallikiinteistön soveltuvuudesta työpajatoimintaan ja sosiaalisen työllistämisen keskuksen käyttöönottoon. Vaiheet voidaan jakaa karkeasti seuraavasti: Muutto- /siirtymävaihe veturitalleille Toiminnan käyttöönottovaihe Toiminnan toteuttamisvaihe Tulevaisuuden kehittämisvaihe Muutto- / siirtymävaiheessa tavoitteena on siirtää työpajatoiminta veturitalleille ja jatkaa toimintaa keskeytyksettä sekä aloittaa eri osastojen koneiden ja laitteiden asennukset. Lisäksi tulee käynnistää tilojen uudelleensuunnittelu pohja-, lvis-, purunpoisto- ja ruiskumaalaamon suunnitelmien perusteella. Suunnitelmien toteuttaminen on neuvotteluin sovittavissa. Ensimmäisessä vaiheessa perustoimistoja verstastyöskentely käynnistyy. Tiloista riippumattomat kuljetuspalvelut toimivat keskeytyksettä. Muutto- /siirtymävaiheen arvioitu kesto on 6-8 kk:tta. Käyttöönottovaiheessa työpajatoimintaan ohjautuvien nuorten ja aikuisten määrää pystytään kasvattamaan kiinteistöön tehtyjen suunnitelmien pohjalta merkittävästi. Eri ammattialojen osaajat kunnostavat kiinteistöä rakennuskulttuurin perintöjä noudattaen. Kaikessa peruskorjaamisessa vaalitaan arvokasta rakennusta, tavoitteena hyvin säilyneen rakennuksen elinkaaren pidentäminen. Korjaussuunnitelmat pohjautuvat jykevän rakennuksen olemuksen säilyttämiseen ja moderniin ajatteluun. Käyttöönottovaiheessa myös useat nuorten työllistämiseen liittyvät projektit ja hankkeet muuttavat veturitalleille. Toiminnan toteuttamis- ja kehittämisvaiheessa käynnistetään suunnitelmat sosiaalisen työllistymisen keskittymästä. Alueen asemakaava ja veturitallien kiinteistö luo mahdollisuuden sosiaalisen työllistämisen keskittymälle. Alueelle on mahdollista perustaa pieniä 1-2 hengen sosiaalisia yrityksiä, käsi- ja taidetyöpajoja. Asemakaavaan sisällytetty alikulku radan alta suoraan länsipuiston päähän mahdollistaa alueen liittymisen kiinteästi kaupunkikeskustaan.

12 SURE -VERKOSTON KUMPPANIEN YHTEYSTIEDOT: 12 Partneri Verkkosivu Yhteyshenkilö Sähköposti Eger, Unkari, (SURE -hankkeen pääpartneri) Centro Europeo de Empresas e Innovación de Albacete, Espanja Dun Laoghaire Rathdown County Council, Irlanti Éva Urbán Javier Rosell David Lawless Gheorgheni, Romania Emese Duka Komotini, Kreikka Despoina Passou Larnaka, Kypros Andreas Karakatsanis Ottignies Louvain-la-Neuve, Belgia Jean-Christophe Echement Pori, Suomi Daniel Nagy EGER ALBACETE DUN LAOGHAIRE RATHDOWN GHEORGHENI KOMOTINI LARNAKA OTTIGNIES LOUVAIN LA-NEUVE PORI SURE uutislehti kertoo verkoston toiminnasta ja Porin hankeosiosta. Tämän numeron toimitustyöstä vastasivat Porin kaupunkisuunnittelusta kaavoitusarkkitehti Daniel Nagy ja projektipäällikkö Heli Nukki.

13 . URBACT on eurooppalainen vaihdon ja oppimisen ohjelma jonka tavoitteena on edistää kaupunkien kestävää kehitystä. Ohjelma tarjoaa kaupungeille mahdollisuuksia löytää yhdessä ratkaisuja heidän kohtaamiin merkittäviin haasteisiin. Verkostoituminen vahvistaa kaupunkien keskeistä asemaa yhä enemmän monimutkaistuvien yhteiskunnallisten ongelmien ratkomisessa. Ohjelma tukee kaupunkeja tavoitteissaan, kehittää uusia, kestäviä ja pragmaattisia ratkaisuja, joissa yhdistyvät taloudelliset ja yhteiskunnalliset sekä ympäristöä huomioivat näkökulmat. Apunaan kaupunkipolitiikan asiantuntijoita ympäri Eurooppaa, ohjelma auttaa kaupunkeja jakamaan hyviä käytäntöjä ja levittämään hankittua hyödyllistä tietoa. URBACT-ohjelmaan osallistuu 300 kaupunkia ja 29 maata ja 5000 aktiivista henkilöä. SURE-hankkeen viralliset verkkosivut: Porin hankeosion verkkosivut:

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta 23.09.2014 1 Nuorisotakuu osana nuorisotoimea 1. Nuorten työpajatoiminta 2. Etsivä nuorisotyö 3. Monialainen yhteistyö 2 1. Nuorten työpajat Nuorten työpajoilla

Lisätiedot

Esteettömyyden edistäminen Espoon käytännöt. Jaana Länkelin Tekninen keskus/katu- ja viherpalvelut Erityissuunnittelu

Esteettömyyden edistäminen Espoon käytännöt. Jaana Länkelin Tekninen keskus/katu- ja viherpalvelut Erityissuunnittelu Esteettömyyden edistäminen Espoon käytännöt Jaana Länkelin Tekninen keskus/katu- ja viherpalvelut Erityissuunnittelu Esteettömyysasiamies aloittanut toukokuussa 2006 Esteettömyystyö Espoossa toimii Teknisessä

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

Hyvinvoinnin virtaa Mikkelissä

Hyvinvoinnin virtaa Mikkelissä Hyvinvoinnin virtaa Mikkelissä Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelma 2014-2020 24.11.2015 Kansalaistoimijalähtöinen kehittämisen käynnistäminen Mikkelissä (1) Mitä tavoitellaan? Rakennerahasto-ohjelman

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja

Lisätiedot

Hyvä alku Länsirannikolla -hanke

Hyvä alku Länsirannikolla -hanke Hyvä alku Länsirannikolla -hanke 1.1.2016 31.8.2018 Hyvä alku Länsirannikolla kehittää alkuvaiheen palvelukokonaisuutta maahanmuuttajille Kohderyhmänä erityisesti ne kotoutujat, jotka jäävät nykyisten

Lisätiedot

ESR Pohjois-Karjalassa. Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari Raisa Lappeteläinen

ESR Pohjois-Karjalassa. Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari Raisa Lappeteläinen ESR Pohjois-Karjalassa Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari 2.12.2010 Raisa Lappeteläinen Euroopan Sosiaalirahasto EU:n rakennerahasto rahoittaa inhimillisten voimavarojen kehittämistä ESR:n tehtävänä

Lisätiedot

Nuorisotakuun toteuttaminen

Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuun toteuttaminen Hyvinvointi- ja turvallisuuspalveluja sekä nuorisotakuun toteutumista koskeva kehittämisneuvottelu 4.8.2013 Saariselkä Lapin ELY-keskus Tiina Keränen 11.9.2013 Nuorisotakuu

Lisätiedot

Oriveden kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma. Liite IV Päättäjätyöpajan tulokset

Oriveden kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma. Liite IV Päättäjätyöpajan tulokset Oriveden kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma Liite IV Päättäjätyöpajan tulokset Työpaja Työpaja järjestettiin 17.8. klo 17-19 Paikalla oli 11 poliittista päättäjää ja neljä viranhaltijaa Tärkeää saada

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari 15.9.2016 Ylijohtaja Tapio Kosunen Mitä arvioinnin jälkeen? Opetus- ja kulttuuriministeriö antaa tämän vuoden

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Toimintasuunnitelma 2012 Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Yleistä Yhdistyksen tehtävänä on lisätä työpajatoiminnan tunnettavuutta Keski- Suomessa ja edistää työpajojen välistä yhteistyötä. Yhdistyksen

Lisätiedot

Kulttuurin ja hyvinvoinnin välisten yhteyksien kehittäminen Turussa

Kulttuurin ja hyvinvoinnin välisten yhteyksien kehittäminen Turussa Kuva: Nina Tienhaara, Osaamispolku-hanke 2013 Kulttuurin ja hyvinvoinnin välisten yhteyksien kehittäminen Turussa Marja Susi, Turun AMK /Taideakatemia. Diat, Anna-Mari Rosenlöf Taustaa Turun Kulttuuripääkaupunkivuosi

Lisätiedot

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke - Miksi - Tavoitteet - Toimenpiteet Lasse Ala-Kojola, Mervi Karikorpi, Pirkko Pitkäpaasi, Birgitta Ruuti, Anne-Mari Tiilikka Erinomainen valinta! Uusia ammattiosaajia,

Lisätiedot

PREVENTIIMIVERKOSTON KÄSIKIRJA

PREVENTIIMIVERKOSTON KÄSIKIRJA PREVENTIIMIVERKOSTON KÄSIKIRJA Preventiimi on valtakunnallinen nuorisoalan ehkäisevän päihdetyön osaamiskeskus, jonka kohderyhmä on nuorten parissa työskentelevät ammattilaiset. Preventiimi kehittää nuorisoalan

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,

Lisätiedot

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunta Nuorisopalvelut xx.xx.2015 Johdanto Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin (Nuorisolaki, Kuntien nuorisotyö ja

Lisätiedot

Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat. Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö

Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat. Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö Nordplus (2012 2016) vahvistaa Pohjoismaiden välistä koulutusyhteistyötä tukea koulutuksen innovatiivisten tuotteiden, prosessien

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma 2017 - ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI Keskustalla on yhdessä tekemisestä 110 vuotinen perinne. Keskusta rakentaa politiikkansa ihmisen, ei

Lisätiedot

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1.

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1. XVII KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 314 TONTTIEN 1 JA 2 ASEMAKAAVAN MUUTOS- EHDOTUS. KARTTA NO 6680. (ITSENÄISWDENKATU 6 JA 8 ) Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 28. päivänä maaliskuuta 1988 päivättyä

Lisätiedot

esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Kuopion Musiikkikeskus, Kuopionlahdenkatu 23 C

esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Kuopion Musiikkikeskus, Kuopionlahdenkatu 23 C esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Kuopion Musiikkikeskus, Kuopionlahdenkatu 23 C Kunta: Kuopio Päivämäärä: 4.1.2017 esteettömyysselvitys s. 2 / 7 KOHTEEN YHTEYSTIEDOT Rakennuskohteen

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Ajopuu vai tietoinen vaikuttaja

Ajopuu vai tietoinen vaikuttaja Ajopuu vai tietoinen vaikuttaja Miksi dokumentoida Tampere 11.6.2014 1 PAJATOIMINTA JOKA EI OLE DOKUMENTOITU EI OLE PAJATOIMINTAA Tampere 11.6.2014 2 24000 23000 22000 21000 20000 20772 21459 22791 22805

Lisätiedot

Mitä on kuntoutuskumppanuus ja kuinka se voisi toimia Satakunnassa?

Mitä on kuntoutuskumppanuus ja kuinka se voisi toimia Satakunnassa? Mitä on kuntoutuskumppanuus ja kuinka se voisi toimia Satakunnassa? Janne Jalava & Tuomas Koskela / Innokuntoutus 15.6.2009 1 Kuntoutujat-ryhmän kehittämiskonsultoinnin periaatteet Kuntoutuksen uusiin

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Ohjaamoja kehittämässä

Ohjaamoja kehittämässä Ohjaamoja kehittämässä Pasi Savonmäki Kohtaamo-hanke Satakunnan verkostoitumisseminaari 15.4.2016 Helsinki Ohjaamo-toimintamallin taustaa ja suuntaviivoja Eurooppalainen yhteistyö 2007-2015 Suuntaviivoja

Lisätiedot

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen 7.11.2013 Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Nuorten työttömyys on kasvanut 2012 Syyskuun lopussa 29 721

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

Projektiryhmän kokous

Projektiryhmän kokous Muistio 3/12 1(5) n kokous Aika 27.3.2012 klo 9.00-11.00 Paikka Läsnä WinNova, Liisanpuisto, Krouvari Heino Ulla-Maija Sarasoja Liisa Vilponen Raija Kauri Ulla Tabell Ari Harju-Vahekoski Elina Uusi-Uola

Lisätiedot

Lapin ammattiopistossa

Lapin ammattiopistossa VALMA JA TELMA Lapin ammattiopistossa Mitä on Valma? Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavassa koulutuksessa (VALMA) on yhdistetty neljä aiempaa eri kohderyhmille suunnattua valmistavaa, valmentavaa,

Lisätiedot

Tiedottamalla näkyväksi. Inkeri Näätsaari

Tiedottamalla näkyväksi. Inkeri Näätsaari Tiedottamalla näkyväksi Inkeri Näätsaari 14.11.2007 Vuonna 2000 Kirjasto välitti tietoa tarvitsijoille Vähän julkisuutta, osin negatiivista tai vähättelevää Kriittisiä kannanottoja potentiaalisilta yhteistyökumppaneilta

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

Miksi aikuisohjauksen kehittämistä tarvitaan?

Miksi aikuisohjauksen kehittämistä tarvitaan? Miksi aikuisohjauksen kehittämistä tarvitaan? TE-toimiston asiakas/sairauslomalla oleva työkyvytön Työsopimus voimassa, sairauslomalla koska on työkyvytön, ammatinvaihto edessä, KELA hylkäsi kuntoutuksen

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Kiinteistöstrategia. Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA

Kiinteistöstrategia. Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA Kiinteistöstrategia Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA 19.3. 2013 Pekka Luoto Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys ry Neuvontapalvelut

Lisätiedot

Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja

Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja hyvinvointiohjelma Tampere 1.9.2015 Nina Korhonen ja Heli Ketola varhaiskasvatuksen liikunnallistamisen asiantuntijat, Valo Verkoston rakenne Ohjelman

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue Kestävää liikkumista Pirkanmaalla Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue PIRKANMAAN ELY-KESKUKSEN STRATEGISET PAINOTUKSET 2012 2015 1. Hyvän yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehitys

Lisätiedot

79 NCC TONTINVARAUSPYYNTÖ HELSINGIN RUSKEASUOLTA NCC BUSINESS PARKS -ALUEEN RAKENTAMISEKSI. Kiinnostus alueeseen. NCC Business Parks -konsepti

79 NCC TONTINVARAUSPYYNTÖ HELSINGIN RUSKEASUOLTA NCC BUSINESS PARKS -ALUEEN RAKENTAMISEKSI. Kiinnostus alueeseen. NCC Business Parks -konsepti 79 NCC TONTINVARAUSANOMUS 1 (3) 20.2.2007 Helsingin kaupunki Kiinteistövirasto (kirjaamo) Katariinankatu 1 00 1 70 TONTINVARAUSPYYNTÖ HELSINGIN RUSKEASUOLTA NCC BUSINESS PARKS -ALUEEN RAKENTAMISEKSI Kiinnostus

Lisätiedot

Nuorisotyöttömyysseminaari 26.3.2010, Pori

Nuorisotyöttömyysseminaari 26.3.2010, Pori Nuorisotyöttömyysseminaari 26.3.2010, Pori Janne Marniemi Suvi Koskela Tilaisuuden ohjelma Klo 8.30-9.00 - Aamukahvi, järjestäjien tervehdyssanat 9.00-10.00 - Nuorisotyöttömyyden menneisyys, nykytila ja

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus LUONNOS 8.6.2016 Valtioneuvoston asetus rakennuksen esteettömyydestä Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 117 e :n 2 momentin nojalla, sellaisena kuin se

Lisätiedot

Kaikkien Pori -hanke

Kaikkien Pori -hanke Kaikkien Pori -hanke Poikkihallinnollinen yhteistyö ja strateginen suunnittelu lähiökehittämisessä Hanketapaaminen 25.9.2014 Mikko Kyrönviita projektisuunnittelija Porin kaupunkisuunnittelu Hankeorganisaatio

Lisätiedot

VYYHTI II -hanke. Riina Rahkila Projektipäällikkö ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset

VYYHTI II -hanke. Riina Rahkila Projektipäällikkö ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset VYYHTI II -hanke Riina Rahkila Projektipäällikkö ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset 5.4.2016 Kuva Arto Lehto VYYHTI II hanke 2016-2018 Kuva Arto Lehto Hanke pähkinänkuoressa Toteutusalue Pohjois-Pohjanmaa,

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous 8.3.2016 Vapaamuotoinen palaute ELO-kyselyyn Kokouksien järjestelyt hyviä Asiat ovat sujuneet

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten Seutuhallitus 26.10.2016 Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma

Viestintäsuunnitelma Liite 1 Viestintäsuunnitelma 2014-2016 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL:n viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelman tehtävänä on antaa suunta viestinnän toimenpiteille vuosille 2014 2016. Viestintäsuunnitelma

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Asukaskyselyn vastausten analysointia NCC Rakennus Oy Yleistä Tehdyn asukaskyselyn tavoitteena oli löytää hyvä ja toimiva ratkaisu remontin

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2014 1 (1) Hyvinvoinnin edistämisen lautakunta 102 18.11.2014. 102 Asianro 7308/10.03.02.01/2014

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2014 1 (1) Hyvinvoinnin edistämisen lautakunta 102 18.11.2014. 102 Asianro 7308/10.03.02.01/2014 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2014 1 (1) 102 Asianro 7308/10.03.02.01/2014 Kuopion kaupungin uimahalli- ja jäähallipalvelujen järjestäminen tulevaisuudessa Palvelualuejohtaja Pekka Vähäkangas Konsernipalvelu

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus Seutuhallitus Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet Lisää kilpailukykyä Kasvulle

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Harppaa elämäsi muutokseen!

Harppaa elämäsi muutokseen! Bongaa putoava Harppaa elämäsi muutokseen! Miksi en juuri minä? Odotatko ihmettä? Toiveista todeksi? KEVÄÄN 2012 TOIMINTA OSAAVA OHJAUS KEVÄÄN 2012 UUDET RYHMÄT Tietokone tutuksi, opiskelutaidot käyttöön!

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö PPSHP Tekes Sitra 17.9.2012 Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö PPSHP Tekes Sitra 17.9.2012 Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 17.9.2012 Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö PPSHP Tekes Sitra 17.9.2012 Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP Vuonna 2020 Oulussa on sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmä,

Lisätiedot

2. Vuoropuhelu, tapaamiset, toimialatuntemuksen lisääminen kaupungin hallinnossa

2. Vuoropuhelu, tapaamiset, toimialatuntemuksen lisääminen kaupungin hallinnossa VAIVATON ARKI KAJAANIN ELINKEINOPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA Taulukko: Kajaanin Elinkeinopolitiikan toimenpideohjelma 2009-2012. Tarpeiden sijaan keskitytään mahdollisuuksiin. Tavoite Kehittämiskohde A:

Lisätiedot

- metodin synty ja kehitys

- metodin synty ja kehitys Toimintaryhmätyö sosiaalisena innovaationa ja pääomana - metodin synty ja kehitys Toimintaryhmätyötä kymmenen vuotta juhlaseminaari 16.10.2006, Ylivieska Torsti Hyyryläinen Esityksen sisältö: Mitä ovat

Lisätiedot

Puuvene. PV_76_2013_58-65_LAHTI_RIST_Näyrä.indd 58 25.11.2013 18.42

Puuvene. PV_76_2013_58-65_LAHTI_RIST_Näyrä.indd 58 25.11.2013 18.42 58 PV_76_2013_58-65_LAHTI_RIST_Näyrä.indd 58 25.11.2013 18.42 Puuvene-lehti esittelee vene-alan OPPILAITOKSIA LAHDESSA rakennetaan ja korjataan Lahdessa koulutuskeskus Salpauksen veneenrakennuslinjalta

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

Green Net Finland ry. Toimintasuunnitelma Green Net Finland ry, Elannontie 3, VANTAA Y-tunnus

Green Net Finland ry. Toimintasuunnitelma Green Net Finland ry, Elannontie 3, VANTAA Y-tunnus Green Net Finland ry Toimintasuunnitelma 2016 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Green Net Finlandin missio... 3 3 Green Net Finlandin visio 2020... 3 4 Green Net Finlandin toimintaympäristö... 3 5 Green Net Finlandin

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 Työvalmennussäätiö Tekevä Matarankatu 4 40100 Jyväskylä Keski-Suomen TE-keskus Cygnaeuksenkatu 1 40101 Jyväskylä MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 JATKOHAKEMUS

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Kansainvälinen avoimen hallinnon kumppanuushanke. 8 valtiota käynnisti vuonna Suomi liittyi huhtikuussa 2013

Kansainvälinen avoimen hallinnon kumppanuushanke. 8 valtiota käynnisti vuonna Suomi liittyi huhtikuussa 2013 Avoin Hallinto 2 Kansainvälinen avoimen hallinnon kumppanuushanke Tiedon saatavuus Kansalaisten osallisuus Hallinnon vastuullisuus Uusien teknologioiden hyödyntäminen 8 valtiota käynnisti vuonna 2011 Nyt

Lisätiedot

Kaakon ohjaamot Missä mennään ja mihin tavoitellaan

Kaakon ohjaamot Missä mennään ja mihin tavoitellaan Kaakon ohjaamot Missä mennään ja mihin tavoitellaan 2016-2018 Kaakon ohjaamoiden kuulumiset - Imatra Imatralla hyvät kokemukset: Vakiintuneet kelloajat ja toimijoiden sitoutuneisuus (TE- toimiston nuorten

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

LINJA-AUTOASEMA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 1(8) 20.3.2014

LINJA-AUTOASEMA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 1(8) 20.3.2014 TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 20.3.2014 1(8) LINJA-AUTOASEMA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Asemakaavamuutos koskee Tornion kaupungin 4. Suensaaren

Lisätiedot

Luovan Yritystoiminnan Kasvuohjelma

Luovan Yritystoiminnan Kasvuohjelma Euroopan unioni Euroopan aluekehitysrahasto Euroopan sosiaalirahasto UJ y C $ J ;aa n:on:o e s I t y sl tan.4lfo7di 3 J Vipuvoimaa EU:[ta aoo7-2013 Luovan Yritystoiminnan Kasvuohjelma Projektipäällikkö

Lisätiedot

Energianeuvonta maakunnan näkökulmasta. Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Riitta Murto-Laitinen, Uudenmaan liitto

Energianeuvonta maakunnan näkökulmasta. Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Riitta Murto-Laitinen, Uudenmaan liitto Energianeuvonta maakunnan näkökulmasta Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Riitta Murto-Laitinen, Uudenmaan liitto Maakunnan liitot Lakisääteisiä kuntayhtymiä Osa kunnallishallintoa Ylin päätösvalta maakuntavaltuustolla

Lisätiedot

KALASTUS TYÖVÄLINEENÄ

KALASTUS TYÖVÄLINEENÄ FANTASY FISHING on suomalainen kalastusohjelmapalveluihin ja ka sintehtyihin perhoihin erikoistunut yritys, joka tarjoaa kalastusaktiviteetteja ja sen oheispalveluja yrityksille ja yksityisille henkilo

Lisätiedot

Uudenlaisen asumisen alue!

Uudenlaisen asumisen alue! Uudenlaisen asumisen alue! Sydän täynnä elämää Jyväskylän Kangas mullistaa käsityksesi siitä, mitä kaikkea tulevaisuuden kaupunginosa voi olla. Ja Kankaan tulevaisuus on ihan nurkan takana, raikkaana ja

Lisätiedot

OPPIMINEN SIIRTYY TYÖELÄMÄÄN Koulutussopimus. Maija Aaltola rehtori Omnia Koulutus selvityshenkilö OKM

OPPIMINEN SIIRTYY TYÖELÄMÄÄN Koulutussopimus. Maija Aaltola rehtori Omnia Koulutus selvityshenkilö OKM 2 OPPIMINEN SIIRTYY TYÖELÄMÄÄN Koulutussopimus SOTE-PEDA webinaari 3.2.2017 Maija Aaltola rehtori Omnia Koulutus selvityshenkilö OKM 3 KOULUTUS- SOPIMUKSEN TAVOITTEET Työpaikoilla toteutettavan ja käytännön

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

JOHDANTO (1/3) JOHDANTO (3/3) JOHDANTO (2/3)

JOHDANTO (1/3) JOHDANTO (3/3) JOHDANTO (2/3) JOHDANTO (1/3) ESTEETTÖMYYS LIIKUNTA- JA LUONTOMATKAILUSSA Kyselytutkimus Lapin matkailuyrityksille Esteettömyydellä tarkoitetaan sellaista ympäristöä ja sellaisia palveluita, joita voidaan hyödyntää fyysisestä,

Lisätiedot

Moninaisuus on rikkaus Lahti

Moninaisuus on rikkaus Lahti Moninaisuus on rikkaus Lahti 28.10.2014 Petri Puroaho Tilaisuuden tavoite Tehdä näkyväksi työpajatoiminnan moniulotteisuutta ja merkityksellisyyttä. Nostaa esiin kolmannen sektorin / välityömarkkinoiden

Lisätiedot

Kuvit teellinen visiokuva alueesta.

Kuvit teellinen visiokuva alueesta. UUSI KAUPUNGINOSA SK A TU KA U A EN U K IV IS N.K LL RE A O U TE ST Kuvit teellinen visiokuva alueesta. 2 TU TU 3 FREDRIKSBERG HERÄÄ HENKIIN. HELSINGISSÄ KALLION KUPEESSA, SIINÄ SATA- MAN JA RAUTATIEN

Lisätiedot

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA. Luonnos

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA. Luonnos Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Luonnos 9.5.2016 3 Suomen elinvoimalle on ensiarvoisen tärkeää, että tämä kokonaisuus toimii vaikuttavasti, inspiroivasti ja tuloksellisesti.

Lisätiedot

Digitaalisten palveluverkkojen liittäminen maankäytön suunnitteluun. Heli Suuronen

Digitaalisten palveluverkkojen liittäminen maankäytön suunnitteluun. Heli Suuronen Digitaalisten palveluverkkojen liittäminen maankäytön suunnitteluun Heli Suuronen Tausta Ihmettelyn aihe: Miten palvelujen digitalisoituminen vaikuttaa palveluverkkojen suunnitteluun? Miten digitaaliset

Lisätiedot

Tavoitteet ja toiminta monilla toiminnan tasoilla konkretisoituvaa 15.3.2013 4

Tavoitteet ja toiminta monilla toiminnan tasoilla konkretisoituvaa 15.3.2013 4 15.3.2013 1 Toimikausi 1.9.2012-31.12.2015 TEM hyväksynyt hankehakemukset (ks. www.pori.fi/kk) Rahoitus Satakunnan ELY myöntänyt työllisyyspoliittisen avustuksen TEMin päätöksen mukaisesti Suomessa 26

Lisätiedot

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen ESR haku 16.2.2015 mennessä Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen 14.1.2015 Ison kuvan hahmottaminen - Mikä on meidän roolimme kokonaisuudessa? Lähde: Maija-Riitta Ollila,

Lisätiedot

Integroiva hankekehitys ja kaupunkisuunnittelu

Integroiva hankekehitys ja kaupunkisuunnittelu Neuvotteluihin pohjautuva lähestymistapa: Integroiva hankekehitys ja kaupunkisuunnittelu Me kaikki neuvottelemme joka päivä, pidimme siitä tai emme... (Fisher&Ury) Navigation 2006, 15.12.2006, Harry Edelman

Lisätiedot

Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset

Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset Lean ajattelu: Kaikki valmennuksemme perustuvat ajatukseen: yhdessä tekeminen ja tekemällä oppiminen. Yhdessä tekeminen vahvistaa keskinäistä luottamusta luo positiivisen

Lisätiedot

Nikkilän kehityskuva Utvecklingsbild för Nickby Maankäyttöjaostolle

Nikkilän kehityskuva Utvecklingsbild för Nickby Maankäyttöjaostolle Nikkilän kehityskuva Utvecklingsbild för Nickby Maankäyttöjaostolle 20.4.2016 Nikkilän askeleet 2035 NIKKILÄN KEHITYSKUVA ON KUNNAN YHTEINEN STRATEGIA NIKKILÄN KEHITTÄMISEKSI. KEHITYSKUVAN TAVOITEVUOSI

Lisätiedot

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

Valkeakosken kaupunki Elinkeino-ohjelman tavoitteet 2017

Valkeakosken kaupunki Elinkeino-ohjelman tavoitteet 2017 Valkeakosken kaupunki Elinkeino-ohjelman tavoitteet 2017 2 Strategiaperusta Visio: Kasvava Valkeakoski on puhtaasta luonnosta ja asiakaslähtöisistä palveluista tunnettu kaupunki asukkaiden ja yritysten

Lisätiedot

Liikkuva koulu nyt ja tulevaisuudessa kärkihankkeen tavoitteet ja toimenpiteet

Liikkuva koulu nyt ja tulevaisuudessa kärkihankkeen tavoitteet ja toimenpiteet Liikkuva koulu nyt ja tulevaisuudessa kärkihankkeen tavoitteet ja toimenpiteet Liikkuva koulu nyt ja tulevaisuudessa Yleisesti Liikkuvasta koulusta Kärkihankkeen toteutukseen liittyvät toimenpiteet Toimenpiteitä

Lisätiedot

Kansalaisten osallistuminen osana kestävää hyvinvointia

Kansalaisten osallistuminen osana kestävää hyvinvointia Kansalaisten osallistuminen osana kestävää hyvinvointia Riikka Paloniemi & Eeva Lehtomäki Suomen ympäristökeskus (SYKE) Kestävä hyvinvointi ja eriarvoisuus Sosiaalipoliittinen yhdistyksen iltapäiväseminaari

Lisätiedot

Saumattomien hyvinvointipolkujen tukemisen keinoja

Saumattomien hyvinvointipolkujen tukemisen keinoja Saumattomien hyvinvointipolkujen tukemisen keinoja Hyvinvointifoorumi 10.4.14 Teemu Ylikoski www.laurea.fi Saumattomien hyvinvointipolkujen tukemisen keinoja Palvelustrategian Elinympäristö luomat puitteet

Lisätiedot

TSL:n strategia vuosille

TSL:n strategia vuosille TSL:n strategia vuosille 2011 2015 PERUSTEHTÄVÄ TSL on kaksikielinen sivistysjärjestö, jonka perustehtävänä on edistää demokratiaa, yhteiskunnallista ja sivistyksellistä tasa-arvoa sekä suvaitsevaisuutta

Lisätiedot

Sipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa. www.sipoonjokilaakso.fi

Sipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa. www.sipoonjokilaakso.fi Sipoon Jokilaakso Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa Sijoita kasvavaan Sipooseen! www.sipoonjokilaakso.fi Sipoon Jokilaakson etuja ovat sijainti, luonto ja palvelut Sipoon Jokilaakso 2 Nikkilän keskustan

Lisätiedot