MIELIKUVAT YÖKERHO HELSINKI CLUBIN MENESTYSTEKIJÄNÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MIELIKUVAT YÖKERHO HELSINKI CLUBIN MENESTYSTEKIJÄNÄ"

Transkriptio

1 MIELIKUVAT YÖKERHO HELSINKI CLUBIN MENESTYSTEKIJÄNÄ Anna Lehtinen Opinnäytetyö Toukokuu 2004 Matkailu- ravitsemis- ja talousala

2 JYVÄSKYLÄN KUVAILULEHTI AMMATTIKORKEAKOULU Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Tekijä(t) LEHTINEN, Anna Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 70 Luottamuksellisuus Julkaisun kieli suomi Työn nimi Salainen saakka MIELIKUVAT YÖKERHO HELSINKI CLUBIN MENESTYSTEKIJÄNÄ Koulutusohjelma Matkailualan koulutusohjelma Työn ohjaaja NIKMO, Auli Toimeksiantaja(t) Sokos Hotel Helsinki / yökerho Helsinki Club Tiivistelmä Tämän työn tavoitteena oli selvittää millainen on Helsinki Clubin asiakasprofiili, millaisia mielikuvia asiakkailla on Helsinki Clubista ja minkälainen mielikuva henkilökunnalla on asiakkaista. Tarkoituksena oli verrata tutkimuksen tulosten paljastamaa todellista asiakasprofiilia henkilökunnan mielikuviin tyypillisestä asiakkaasta ja pohtia, kuinka hyvin yrityksen tavoittelema imago ja todellinen imago vastaavat toisiaan. Tutkimus toteutettiin haastattelemalla SOK:n Helsinki Clubin asiakkaita ja ravintolapäällikköä, sekä tekemällä henkilökunnalle informoitu kysely. Menetelmänä käytettiin satunnaisotantaa. Asiakkaita haastateltiin 70 ja henkilökunnalle tehtyyn kyselyyn osallistui 13 henkeä. Henkilökunnalle tehdyssä informoidussa kyselyssä käytettiin samaa lomakepohjaa kuin asiakkaiden haastatteluissa. Lomaketta täyttäessään henkilökunnan tuli kuvitella olevansa tyypillinen Helsinki Clubin asiakas. Saaduista vastauksista johdettiin sekä kvantitatiivisia että kvalitatiivisia tuloksia. Tutkimuksen tuloksista selvisi että asiakkaiden mielikuvat yökerhon ilmapiiristä ja ystävien mielipiteet vaikuttavat suuresti yökerhovalintoihin. Helsinki Clubin ravintolapäälliköllä ja muulla henkilökunnalla on melko hyvä käsitys siitä, minkälaisia asiakkaita he palvelevat. Tutkimus osoitti, että asiakkaiden ja heidän odotustensa tunteminen on yritykselle ratkaiseva kilpailutekijä. Tutkimus tarjoaa tietoa, jonka pohjalta yökerho Helsinki Clubin asiakkaiden ja henkilökunnan mielikuvia voidaan tulevaisuudessa kehittää parempaan ja totuudenmukaisempaan suuntaan. Avainsanat (asiasanat) Brandi, imago, maine, maineenhallinta, markkinointi, mielikuva, yökerho Muut tiedot

3 JYVÄSKYLÄ POLYTECHNIC School of Tourism and Services Management DESCRIPTION Author(s) Type of Publication LEHTINEN, Anna Bachelor s thesis Pages 70 Confidential Language Finnish Title Until HELSINKI CLUB: IMAGES AND CONCEPTIONS AS SUCCESS FACTORS Degree programme Degree Programme in Tourism Tutor NIKMO, Auli Assigned by Sokos Hotel Helsinki / Helsinki Club Abstract The aim of this research was to study the customer profile of the Helsinki Club, the patrons impressions of the Helsinki Club and the personnel s image of the clients. The intention was to compare the actual profile as revealed by the results of the research with the personnel s mental picture of the typical customer and to reflect how well the intended and the real image corresponded. The research was implemented by interviewing clients as well as the restaurant manager and the personnel of the SOK owned Helsinki Club. The total of 70 customers and 13 staff members were interviewed. The same questionnaire was used in both interviews. When filling in the questionnaire the staff members were supposed to imagine themselves as being typical Helsinki Club patrons. The method used was that of random selection from which both quantitative and qualitative results were drawn. It became evident from the findings that the clients conception of a nightclub atmosphere, and the preferences of their friends had a great impact on their choice of nightclub. The restaurant manager and the rest of the staff had a relatively realistic idea of their clientele. The research showed that a good knowledge of the customers and their expectations gives a decisive competitive edge to the company. This research offers information on the basis of which it will be possible to develop the future conceptions of the patrons and personnel of the Helsinki Club in a more realistic direction. Keywords Brand, conception, image, marketing, nightclub, reputation, reputation management Miscellaneous

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO SOK, SOKOS HOTELS JA HOTELLI HELSINKI Sokos Hotels -ketju Sokos Hotels -asiakas Hotelli Helsinki pähkinänkuoressa HELSINKI CLUB -YÖKERHO Helsinki Clubin historiaa ja nykytilanne Helsinki Clubin liikeidea Helsinki Clubin konsepti Tilat Hintapolitiikka Henkilökunta Tapahtumat Helsinki Clubin kilpailutilanne YRITYKSENÄ MIELIKUVAYHTEISKUNNASSA Mielikuvat Imago Maine Brandi YRITYKSEN MAINEENHALLINTA Niukkuuden logiikka Asiakkuussuhteiden hallinta Markkinointiviestintä Helsinki Clubin markkinointiviestintä Helsinki Clubin maineenhallinta HELSINKI CLUBIN MARKKINOINTITUTKIMUS Tutkimusongelma Perusjoukko ja otos Tutkimusmenetelmä Aineiston keruu Aineiston analysointi Tutkimuksen reliabiliteetti ja validiteetti TUTKIMUSTULOKSET...33

5 2 7.1 Asiakasprofiili Vastaajien lukumäärä ja sukupuoli Ikä Asuinpaikka Hotellimajoitus Asema yhteiskunnassa Asiakkaana yökerhossa Käyntitiheys yökerhossa Yökerhossa käynti-illat Paikat ja syyt yökerhokäynteihin viikolla Yökerhojen valintaperusteet Kilpailevat yökerhot ja syyt niiden valintaan Asiakkaiden mielikuvat Helsinki Clubista Helsinki Clubin valintakriteerit Helsinki Clubin arviointia Kritiikkiä ja muuta kommentoitavaa Helsinki Clubin asiakkuus JOHTOPÄÄTÖKSET JA POHDINTAA...58 LÄHTEET...64 LIITTEET...66 Liite 1. Kuvia Helsinki Clubilta...66 Liite 2. Niko Hallamäen haastattelussa käytetty haastattelurunko...67 Liite 3. Kyselylomakemalli...69

6 1 JOHDANTO 3 Menestys syntyy monesta osatekijästä, joista olennaisin ja vaikeimmin hallittava on ihmiset. Elämme yhteiskunnassa, jossa mielikuvilla on suuri merkitys. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että mielikuvallisista seikoista on tullut keskeinen menestystekijä nykyisissä jälkiteollisissa länsimaissa. Mielikuvayhteiskunta termillä viitataan todellisuuden kaksijakoisuuteen, eli yhteiskunnassa vaikuttavat sekä materiaalinen että ideaalinen todellisuus. Maine (= reputation) on kohonnut nykyajan trendikäsitteeksi. Opinnäytetyössäni selvitän liikeidea-ajattelun pohjalta maineen ja mielikuvien vaikutusta yökerhoravintolan valintaan Helsingin huvielämässä. Olen tehnyt tutkimukseni haastattelemalla Helsinki Clubin asiakkaita ja henkilökuntaa. Haastatteluun osallistui 70 asiakasta ja 13 henkilökunnan edustajaa, lisäksi tein syvähaastattelun ravintolapäällikölle. Pyrin selvittämään, millainen mielikuva asiakkailla on Helsinki Clubista, kohtaavatko asiakkaiden mielikuvat ja yrityksen liikeidea toisensa ja toteutuuko liikeidea käytännössä. Selvitän myös, millainen on Helsinki Clubin tyypillinen asiakas asiakasprofiililtaan ja yökerhokäyttäytymiseltään, sekä mitkä syyt saavat asiakkaan valitsemaan juuri Helsinki Clubin, tai ylipäänsä yökerhon, jossa he käyvät. Tavoitteenani on tutkia myös millaisena henkilökunta kokee tyypillisen asiakkaan. Vertaan tutkimuksessani paljastuvaa todellista asiakaskuvaa henkilökunnan mielikuviin tyypillisestä asiakkaasta. Tarkoituksena on siis pohtia kuinka hyvin oletettu imago ja todellinen imago vastaavat toisiaan. Opinnäytetyöni olen tehnyt Helsinki Clubin toimeksiannosta. Helsinki Club (ks. kuva 1.) on maineen kannalta mielenkiintoinen tutkimuskohde: sillä on pitkä historia saman nimisenä yökerhona, vaikkakin liikeidea on muuttunut moneen kertaan. Helsinki Club oli luonnollinen valinta opinnäytetyöni toimeksiantajaksi, sillä se on tullut minulle tutuksi myös työpaikkana. Selvitän myös, mitkä yökerhot ovat Helsinki Clubin keskeiset kilpailijat.

7 4 KUVA 1. Helsinki Clubin logo Opinnäytetyössä tarkastellaan Helsinki Clubiin kohdistuvia mielikuvia, jotka vaikuttavat asiakkaiden asenteisiin ja valintoihin. Työssä käsitellään myös Helsinki Clubin liikeideaa ja verrataan sitä yrityksen todelliseen toimintaan. Tutkimus on rajattu koskemaan Helsinki Clubilla jo käyviä asiakkaita. Tutkimukseni ohessa olen kerännyt Helsinki Clubin asiakkaiden sähköpostiosoitteita suoramarkkinoinnissa käytettäväksi. 2 SOK, SOKOS HOTELS JA HOTELLI HELSINKI SOK:n alaisuudessa harjoittaa Suomessa hotelli- ja ravintolatoimintaa kaksi ketjua. SOK:n tytäryhtiö Sokotel Oy omistaa Radisson SAS Worldwide -ketjun hotellien liiketoiminnan Suomessa ja ketjun kaikki Suomessa toimivat hotellit. Lisäksi se omistaa 17 Sokos Hotels -ketjun hotellia ympäri Suomea. Yhden ja saman Sokotel yhtiön hallinnassa on siis kaksi brandia (ks. s.19). Kaikkiaan 35:stä Sokos Hotels hotellista muut 18 ovat alueosuuskauppojen omistuksessa. Sokos Hotel Helsinki kuuluu SOK:n Sokos Hotels -ketjuun. (Sokos Hotels Oy 2000.)

8 2.1 Sokos Hotels -ketju 5 Sokos Hotels ketjun hotellit (ks. kuva 2.) ilmoittavat olevansa ravintoloiden ja majoituksen muodostamia välittömiä ja lämminhenkisiä kokonaisuuksia, jotka sijaitsevat aina kaupungin keskustassa hyvällä liikepaikalla. Sokos Hotellien tärkeänä osana toimivat ravintolat, jotka suunnitellaan aina paikkakunnan tarpeisiin sopiviksi liikeideoiden yhdistelmiksi. Näin yritetään taata se, että hotelli on aina omalla paikkakunnallaan suosituin ravintola- ja majoituspalveluiden tarjoaja. Ravintolapainotteisuus on olennainen osa Sokos hotellien menestystä. (Sokos Hotels Oy 2000.) KUVA 2. Sokos Hotels -logo Sokos Hotels asettuu ketjuna keskihintaisille markkinoille. Sokos Hotels ei siis pyri olemaan sen enempää budjettihotelli kuin loistohotelli Kämpin kilpailijakaan. Tämä määritelmä ohjaa konseptin kehitystä, mutta ei estä kilpailutilanteen salliessa reagoimasta nopeasti ja ottamasta vaikkapa kaupungin korkeinta huonehintaa. Sokos Hotels tavoittelee alan markkinajohtajuutta, mikä edellyttää tarjontaa asiakkaan kaikissa elämäntilanteissa. (Ruuth 2002.) 2.2 Sokos Hotels -asiakas Sokos Hotellien tyypillinen asiakas on vuotias nainen tai mies, joka käyttää ravintola- ja majoituspalveluita sekä työssään että vapaa-aikanaan. Tällainen ydinasiakas on toiminnan suunnittelun lähtökohta mutta ei kuitenkaan ainoa haviteltu asiakas. Kaikki asiakkaat toivotetaan tervetulleiksi ja heistä huolehditaan. (Sokos Hotels Oy 2000.)

9 6 2.3 Hotelli Helsinki pähkinänkuoressa Helsingin Yliopistonkadun ja Kluuvikadun kulmassa sijaitsee Pauli E. Blomstedtin suunnittelema lukujen taitteessa rakennettu talo, jossa on harjoitettu majoitustoimintaa alusta pitäen. Hieman yli 70 vuotta sitten aloitti nykyisellä paikallaan, kävelymatkan päässä rautatieasemasta toimintansa Hotelli Helsinki. Jo alusta alkaen hotellissa harjoitettiin ravintolatoimintaa. Muitakin palveluja tarjottiin, hotellin yhteydessä toimi mm. hautaustoimisto. Kaupungin toiseksi vanhin yökerho Helsinki Club perustettiin keväällä Helsingin yökerhoista ensimmäinen oli yökerho Pontus, Merihotellin yhteydessä. Saman Hotelli Helsingin katon alla katutasossa palvelevat nykyisin kaksi ruokaravintolaa sekä yökerho. (Hotelli Helsingin historiasta kertovat monisteet 2003.) Hotellikiinteistön saneerauksessa kerrosneliöt lähes kaksinkertaistuivat kerrosneliöstä nykyiseen kerrosneliöön. Hotellihuoneiden remontti valmistui heinäkuussa Huoneita on 203, ja niistä 57 yhdenhengen huonetta, neljä juniorsviittiä omalla saunalla sekä ateljee (morsiussviitti). (Kovanen 2003.) Hotellin liikeidea muuttuu vuodenajasta ja tilanteesta riippuen hyvinkin nopeasti. Asiakkaista noin 40 % on ulkomaalaisia ja heistä suurin osa saapuu Japanista, Saksasta, Ranskasta, Yhdysvalloista, Ruotsista, Venäjältä ja Virosta. Eri kansallisuuksien osuudet vaihtelevat kausittain: kesällä japanilaiset ovat suomalaisten ohella suurin ryhmä, venäläiset taas majoittuvat pääosin joulutammikuussa. Karkeasti ottaen liikeidean peruspilarit ovat Sokos Hotels Oy - käsikirjan (2000) mukaan seuraavat: Mitä? - korkeatasoinen yöpyminen, v.1997 täysin uusitut huoneet - edullinen hintataso - huippusijainti aivan ydinkeskustassa, loistavat liikenneyhteydet - monipuoliset ravintolapalvelut

10 Kenelle? vuotiaat liikenaiset ja -miehet Suomesta ja ulkomailta - vapaa-ajan matkustajat ja ryhmät (n.40% asiakkaista) 7 Miten? - kansainvälinen, nuorekas ja ammattitaitoinen henkilöstö - avoin, ystävällinen ja kodikas tunnelma Kuten Sokos Hotellien liikeideaan kuuluu, myös Sokos Hotel Helsinki on painottanut toiminnassaan ravintolapalveluita. Hotelli Helsingin yhteydessä toimii kaksi tasokasta ruoka- ja seurusteluravintolaa, Fransmanni Ja Memphis sekä yökerho Helsinki Club. Hotellin johtaja Antti Rotko vastaa kaikkien näiden toiminnasta. (Hallamäki 2003.) Fransmanni on Provence-tyylinen ketjuravintola. Se on erityisesti keskiikäisten suosima perinteinen ruokaravintola. Fransmannissa tarjoillaan myös hotellin aamiainen. (Sokos Hotel Helsinki 2000.) Memphis on etenkin nuorten suosima ruoka- ja seurusteluravintola. Memphiksen ruokalista on toteutettu yhdistellen keveitä ja moderneja raakaaineita sekä eri maiden ruokakulttuureja. Memphis toimii iltaisin myös nuorten illanviettopaikkana omine drinkkilistoineen ja pienine tanssilattioineen Suomipopin hengessä. (Sokos Hotel Helsinki 2000.) Nuorten suosima Helsinki Club kuuluu kaupungin ykkösyökerhoihin ja sillä on pitkät perinteet jo 1970-luvulta lähtien. Viime keväänä (2003) valmistunut remontti sekä uudet te lat ja clubit sekä maailmankuulut vierailevat DJ:t ovat entisestään vahvistaneet Helsinki Clubin asemaa Helsingin ravintolamaailmassa. Uusia yhteistyökumppaneita ja ideoita etsitään ja kehitellään koko ajan. (Hallamäki 2003.) Kesäisin Memphiksen ja Fransmannin yhteydessä toimivat myös kesäterassit, jotka tarjoavat asiakkaille ulkoilmaa, seurustelua, virkistäviä juomia ja keskustan sykettä vilkkaan kävelykadun ja ostoskeskuksen läheisyydessä. (Sokos Hotel Helsinki 2000.)

11 8 3 HELSINKI CLUB -YÖKERHO Tässä luvussa esitellään Helsinki Clubin historiaa, nykytilannetta, liikeideaa sekä kilpailutilannetta. Tiedot pohjautuvat omiin havaintoihini sekä Helsinki Clubin (Ks. kuva 3) ravintolapäällikön Niko Hallamäen haastatteluun, joka tapahtui klo Helsinki Clubin yläbaarissa. Lisäksi aineistona on käytetty Hallamäen luovuttamaa materiaalia ja Helsinki Clubin nettisivuston tietoja (www.helsinkiclub.com). KUVA 3. Helsinki Clubin logo ja kuvia clubilta 3.1 Helsinki Clubin historiaa ja nykytilanne Helsinki Clubilla on yökerhona jo pitkä, yli 30-vuotinen historia takanaan. Se on aika ajoin muuttanut väriään, kokoaan ja muotoaan sekä liikeideaansa vaihtamatta kuitenkaan fyysistä sijaintiaan tai nimeään. Helsinki Club on nimensä veroisesti aina toiminut klubina Helsingin yössä. Voidaan todeta Helsinki Clubin nähneen näinä kolmenakymmenenä elinvuotenaan enemmän muoti- ja tanssivillityksiä kuin iltapäivälehdet yhteensä. Lähes jokaisella pääkaupunkiseutulaisella on nuoruudestaan omat muistonsa Hesarista. (Helsinki Clubin Internet-sivusto 2004.) Vuonna 1997 Helsinki Club eli tuttavallisemmin Hesari avattiin suuren mediajulkisuuden saattelemana. Alku ei mennyt aivan suunnitelmien mukaan: musiikki ja asiakaskunta eivät kohdanneet, tai jos kohtasivat, niin henkilökunta ja asiakkaat eivät olleet samaa maata. (Hallamäki 2003.)

12 9 Vuonna 2000 Helsinki Clubin maine oli ryvettynyt jo pahoin, vaikka yökerho ilta toisensa jälkeen vielä täyttyikin juhlijoista. Mielipidevaikuttajat olivat hylänneet paikan. Liikeidean perusasiat, mitä, kenelle ja miten olivat unohtuneet henkilökunnalta. Kysyttäessä asiakkailta yleinen vastaus kysymykseen, miksi käytte Hesarilla oli: No, kun muutakaan paikkaa ei ole. Läheisen yökerho Teatterin uusittua ilmeensä ja konseptinsa marraskuussa 2000 ja Seppo Sedu Koskisen avattua Tigerin joulukuussa 2000 katosi Helsinki Clubin asiakaskunnasta valtaisa joukko ja myynti romahti. (Hallamäki 2003.) Nykyisin Helsinki Club on osa kokonaisuutta, johon kuuluvat Sokos Hotelli Helsinki ja kolme ravintolaa. Helsinki Clubin ravintolapäällikkönä toimii Niko Hallamäki. Helsinki Clubilta asiakas pääsee halutessaan kätevästi siirtymään Memphiksen puolelle, jossa soi Suomi-pop. Asiakaspaikkoja Helsinki Clubilla on 630. Ikäraja on 24 vuotta paitsi tapahtumailtoina, jolloin riittää 22 vuoden ikä. Ravintola on auki joka päivä kello Kävijämäärät jakaantuvat tasaisesti eri vuodenajoille. Kesäisin Helsinki Clubilla käy asiakkaita tasaisesti joka päivä, mutta talvisin viikonloput ovat todella kiireisiä, kun taas viikolla on hiljaisempaa. (Hallamäki 2003.) Lauantai on viikon kiireisin ilta ja asiakkaita käy tuolloin keskimäärin 900. Perjantai ja sunnuntai ovat seuraavaksi kiireisimmät illat ja asiakasmäärät vaihtelevat perjantaisin :n välillä ja sunnuntaisin :n välillä. Suunnilleen saman suosion saavuttavat keskiviikkoisin järjestettävät te lat ja tapahtumat. Tiistai ja torstai ovat viikon hiljaisimmat illat. Maanantaisin käy jonkin verran ravintolahenkilökuntaa sekä liikemiehiä. (Hallamäki 2003.) 3.2 Helsinki Clubin liikeidea Niko Hallamäki (2003) määrittelee Helsinki Clubin liikeidean seuraavasti: Mitä? Asiakkaille tarjotaan elämyksellisiä yökerhokokemuksia.

13 10 Kenelle? Tyypillinen Helsinki Clubin asiakas on ravintolapäällikkö Niko Hallamäen (2003) mukaan alle kolmekymppinen nuori aikuinen, ainakin henkisesti. Hän on iloinen ja ulospäinsuuntautunut persoona, joka ei ole elämässään vakiintunut vaan vielä vauhti päällä ja jaksaa bilettää. Vaatteensa hän ostaa Zarasta tai vastaavista trendikkäistä myymälöistä. Hän on muotitietoinen ja aikaansa seuraava. Miten? Helsinki Club pyrkii olemaan oman kohderyhmänsä edelläkävijä. Niko Hallamäki (2003) arvelee, että asiakkaat kokevat Helsinki Clubilla viihtymisen tärkeimmiksi tekijöiksi muut asiakkaat, musiikin, henkilökunnan sekä ilmapiirin yleensä. Yhteiset hetket, työntekijöiden pukeutuminen, Clubin sisustus ja siihen liittyvät nyanssit kertovat, mikä paikka Helsinki Club on, millaista väkeä siellä on töissä ja millainen tunnelma siellä on. 3.3 Helsinki Clubin konsepti Seuraavassa määritellään tarkemmin Helsinki Clubin liikeideaa; selvennetään siis mistä osa-alueista Helsinki Clubin konsepti muodostuu Tilat Helsinki Club käsittää neljä baaria, tanssilattian, pelitilan, eteispalvelun ja kabinetin. Helsinki Clubin konseptin oheistuotteiksi voidaan laskea Memphis Bar, keittiö ja hotellipalvelut. Helsinki Clubilla on siis neljä baaritiskiä. Niistä Kuubaari toivottaa asiakkaat tervetulleiksi; se sijaitsee sisääntulon välittömässä läheisyydessä heti narikan jälkeen vasemmalla. Konebaari puolestaan tarjoaa palvelujaan tanssilattian vieressä. Yläbaari ja rokkibaari löytyvät yläkerrasta. (ks. liite 1.)

14 11 Rokkibaari on yläkerrassa perällä ja kuten nimestä voi päätellä, siellä soi rockmusiikki. Rokkibaarin musiikista vastaa baarimikko. Rokkibaarin saa eristettyä myös yksityistilaisuuksia varten muusta baarista, sillä sen erottaa muista tiloista äänieristetty vankka ovi. Useimmiten ovi pidetään kuitenkin avoimena ja baari on auki kaikille asiakkaille. Aikoinaan tämä tila toimi Helsinki Clubin VIPtilana. Yläbaari on tarkoitettu lähinnä jutusteluun ja äänieristystä on koetettu saada aikaan vahvalla lasiseinällä. Se ei kuitenkaan juuri auta melun hiljentämisessä. Lasiseinän tanssilattian puolella sijaitsee parvi, jossa on muutama seisomapöytä ja josta voi katsella alakerran tapahtumia. Punaisen tanssilattian takana on pitkä kapea tila, joka on sisustettu muistuttamaan junavaunua. Se on osa yökerhon savutonta tilaa. Tämän tilan kautta pääsee kiertämään pelitilaan, jonka lattiaan on lasin alle liimattu vieri viereen viiden sentin kolikoita. Tilassa on kaksi pelipöytää sekä pari peliautomaattia. Pelitilasta pääsee Tarjotintilaan (ks. liite 1). Siellä on istumapaikkojen keskelle upotettu tarjottimet, joille voi laittaa juomansa. Näin asiakas istuu tavallaan itsekin tarjottimella. Tämä tila on aivan Kuubaarin vieressä. Saniteettitilat sijaitsevat Kuubaarin takana vasemmalla Tarjotintilan perällä. Helsinki Clubin oheistuotteista tärkein on ehdottomasti Memphisin Suomibaari. Parhaimmillaan klubi muodostaa Suomi-baarin kanssa loistavan yhdistelmän. Helsinki Club järjestää puolivuosittain yökerhon ja hotellimajoituksen sisältäviä pakettitarjouksia Sokos Hotelli Helsingissä. Helsinki Club tarjoaa myös hotellin saunaa yhteistyökumppaneittensa käyttöön. Tilauksissaan Helsinki Club käyttää Fransmannin keittiötä ja keittiöhenkilökuntaa. (Hallamäki 2003.) Hintapolitiikka Helsinki Clubin hinnat ovat viikonloppuisin samalla tasolla potentiaalisten kilpailijoiden kanssa. Arkisin Helsinki Clubin juomien hinnat ovat useimpien kilpailijoiden hintoja korkeammat, sillä monet kilpailijat tarjoavat viikolla alennet-

15 12 tuja hintoja. Alennukset eivät kuulu Helsinki Clubin imagoon. Sisäänpääsylipun hinta on viikonloppuisin (pe-la) seitsemän euroa, kilpailijoilla hinta on sama tai hiukan halvempi. Helsinki Clubilta saa bonusta S-etukortilla. (Hallamäki 2003.) Henkilökunta Talon omiin vakituisiin työtekijöihin Helsinki Clubin henkilökunnasta kuuluu 22 henkeä. Muut tilataan henkilöstövuokrausfirmoista, kuten Rock Non Stopista ja Optimista. DJ:t tulevat talon ulkopuolelta Rythm Mastersilta, vaikkakin samat DJ:t ovat olleet mukana uudistuneen Helsinki Clubin alusta asti eli vuodesta DJ Käpä on ollut talossa pitempään kuin kukaan muu henkilökunnasta, jo 90-luvun alusta asti. Jokainen DJ on soittanut ammatikseen jo yli 10 vuotta ja heidän ammattitaitonsa on huippuluokkaa. Pelipöytiä hoitavat RAY ja Pelicans oman henkilökuntansa voimin. Tällä hetkellä talossa on rekrytointikielto SOK:n Hotelli Hesperian lopetettua toimintansa: uusia työntekijöitä ei palkata talon listoille, koska ensisijaisesti halutaan työllistää ketjun omat työttömiksi jääneet työntekijät. (Hallamäki 2003.) Sali Salihenkilökuntaa rekrytoitaessa tärkeimmät kriteerit ovat Hallamäen mukaan työntekijän positiivinen asenne ja Helsinki Clubin arvoja lähellä oleva elämäntapa. Pyritään palkkaamaan työntekijöitä, jotka asiakkainakin valitsisivat iltariennon kohteeksi Helsinki Clubin. Samalla Helsinki Club kuitenkin hyväksyy erilaiset persoonat ja korostaa erilaisuuden arvoa mm. antamalla henkilökunnalle mahdollisuuden pukeutua persoonallisesti. Työasuja ei siis ole. Henkilökunta on nuorekasta ja samantyylistä kuin asiakaskuntakin. Vakituinen henkilökunta on aloittanut vuokratyövoimana ja osoittanut jo siinä yhteydessä kykynsä. Helsinki Clubilla on hyvä maine työpaikkana, sillä työilmapiiri on hyvä ja Helsinki Club on arvostettu yökerho. (Hallamäki 2003.) Ovi Ovimiehet ovat Helsinki Clubin omaa henkilökuntaa, mikä ei ole kovin yleistä. He työskentelevät palvelurahalla ja maksavat alv:n Helsinki Clubille. Monilla ovimiehillä on pitkä ura takanaan. He ovat ammattitaitoisia ja osaavia. Työasu

16 13 on yhteneväinen ja rinnassa on järjestysmieskyltti, josta heidät tunnistaa. Helsinki Clubin ovimiehet ovat tarvittaessa tiukkoja mutta kuitenkin ystävällisiä ja asiakaspalvelutaitoisia. (Hallamäki 2003.) Tapahtumat Ulkopuoliset tahot järjestävät Helsinki Clubilla tapahtumia keskiviikkoisin, torstaisin ja sunnuntaisin. Keskiviikkona vuorottelevat R n B -ilta ja Club Funky Lady. R n B -illassa soitetaan luonnollisesti Rythm and Bluesia ja se houkuttelee paikalle kyseisen musiikin ystäviä. Club Funky Lady on alusvaateliike Funky Ladyn oma klubi, joka järjestää alusvaatenäytöksiä. Kerran kuukaudessa on torstaina Club Precence, jossa eri bändien jäsenet soittavat ja improvisoivat keskenään. Noin kerran kuukaudessa sunnuntaina järjestetään Helsinki Clubilla Club Colors, joka tuo paikalle jonkun maailman kuulun huippu-dj:n ja houkuttelee paikalle klubi-ihmisiä. Muutoin sunnuntaisin käy yleensä ravintolahenkilökuntaa ja vuorotyöläisiä. (Hallamäki 2003.) Kanta-asiakkaat Helsinki Clubin kanta-asiakasrekisteriin kuuluu Hallamäen (2003) mukaan peruskävijää sekä saman verran julkisuuden henkilöitä. Heille lähtevät kutsut kanta-asiakasiltoihin. Lisäksi baarimikot jakavat tietyn määrän kutsuja tiskiltä, keille parhaaksi näkevät. 3.4 Helsinki Clubin kilpailutilanne Ravintola-alalla on kova kilpailu ja suosikit vaihtuvat nopeasti. Menestys alalla syntyy monesta osatekijästä. Sisustuksen täytyy olla kohdallaan, musiikin hyvää ja juomien hinnan tulee olla sopiva. Menestyksen vaikein osatekijä ovat kuitenkin ihmiset. Voit saavuttaa valtavan suosion tai menettää sen erittäin nopeasti, ja voi olla ettet ole tehnyt itse mitään väärin, toteaa Elannon ravintoloiden toimitusjohtaja Petri Löfberg. (Löfberg 2002, D3.)

17 14 Vaikeinta on selvittää, mikä asiakaskadon saa aikaan. Erityisen alttiisti suosikkipaikkaansa vaihtavat nuoret, jotka muutenkin uudistuvat ja seuraavat trendejä herkemmin kuin vanhemmat. Heidän rahoistaan ja öistään kilpailu on siis riskialteinta bisnestä. (Löfberg 2002, D3.) Parikymppiset nuoret käyttävät kuitenkin eniten yökerhopalveluja, eivätkä parikymppistä vanhemmat jaksa enää samalla tavoin juhlia. Kaupunkilaisten yöelämäkulttuuri on muuttunut hurjasti, pohtii ravintola Loisteen ravintolapäällikkö Piia Uusitalo. Ihmiset eivät hänen mukaansa enää kaipaa yökerhoja vaan istuvat mieluummin iltaa pienten ruokapalojen ääressä. (Mäntynen 2004, D2.) Helsinki Club sijaitsee aivan keskustassa, Helsinki Kympissä, ja sen vuoksi asiakkaita on tarjolla paljon mutta myös kilpailu on kovaa. Helsinki Kympillä tarkoitetaan Helsingin keskustan postinumeroaluetta. Alue on vain kolmen neliökilometrin kokoinen, mutta silti se kahmii Suomen ravintoloiden ruoka- ja juomamyynnistä melkein kymmenen prosenttia. Vuonna 2000 liikevaihto oli 1,7 miljardia markkaa eli lähes yhtä paljon kuin Turun ja Tampereen ravintolamyynti yhteensä. Helsinki Kympin alueella toimii noin 250 ravintolaa, joissa on yhteensä asiakaspaikkaa. Tilastokeskuksen mukaan alueella asuu vain ja työskentelee noin ihmistä. Alueella sijaitsevat Rautatientori ja Linja-autoasema, joiden läpi kulkee päivittäin noin ihmistä. Helsingin ydinkeskustan vetovoima houkuttelee ihmisiä viihtymään ja kuluttamaan koko pääkaupunkiseudun alueelta. (Räisänen 2001, B1.) Asiakkaita Helsinki Clubille on siis tarjolla, mutta haasteena on saada heidät tulemaan Clubille ja pysymään vakituisina asiakkaina. Tähän pyritään markkinoinnin ja imagonluonnin avulla. Helsinki Clubin pahimmiksi kilpailijoiksi Niko Hallamäki nimeää Teatterin, Tiikerin, The Clubin ja Amarillon. Lisäksi hän kokee pahoiksi kilpailijoiksi sunnuntaisin On the Rocksin ja kesäisin Kaivohuoneen. Hallamäki (2003) katsoo, että kaikki kilpailijat noudattavat omanlaistaan imagoa. Teatteri painottaa tyylikkyyteen, Sedu Koskisen kilpailukeinot puolestaan ovat ikä, hinnat ja seksi. Amarillo houkuttelee asiakkaita ilmaisella sisäänpääsyllä. Helsinki Club puolestaan pyrkii olemaan paras juhlintapaikka.

18 15 Helsinki Clubin menestystekijöiksi Hallamäki (2003) nimeää hyvän maineen, pitkän historian, hyvän henkilökunnan sekä ajassa kiinni pysymisen. Helsinki Club muuttuu trendien mukaan. Keväällä 2003 valmistunut remontti ja uusi muodikas sisustus on mm. houkuttanut monia lehtikuvaajia käyttämään Helsinki Clubia kuvauspaikkana artisteja kuvatessaan. Esimerkiksi laulaja Jonnasta tehty artikkeli Image-lehteen kuvattiin Helsinki Clubilla. 4 YRITYKSENÄ MIELIKUVAYHTEISKUNNASSA Elämme yhteiskunnassa, jossa mielikuvilla on suuri merkitys. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että mielikuvallisista seikoista on tullut keskeinen menestystekijä nykyisissä jälkiteollisissa länsimaissa. Termi mielikuvayhteiskunta viittaa todellisuuden kaksijakoisuuteen, eli yhteiskunnassa vaikuttavat sekä materiaalinen että ideaalinen todellisuus. Mitä tahansa materiaalista luodaankaan, sitä edeltävät aina mielikuvat ja suunnitelmat joiden pohjalta asian fyysinen luominen toteutetaan. Mielikuvat ohjaavat siis materiaalisen todellisuuden tuotantoa ja ovat näin ollen merkittävä osa yhteiskunnallista todellisuutta. (Karvonen 1999, 17.) Nykyisessä mielikuvayhteiskunnassa mielikuvista, imagosta, maineesta ja brandeista on tullut yrityksille tärkeimpiä kilpailu- ja menestystekijöitä. Kyseisille termeille löytyy kirjallisuudesta useita määritelmiä. Maine on 2000-luvun alun muotikäsite ja monet asiantuntijat pitävätkin mainetta muita tärkeämpänä tekijänä yrityksen menestymisen kannalta; näin mm. Karvonen (1999), Aula ja Heinonen (2002). 4.1 Mielikuvat Ihmisen kyky ajatella on hyvin monimuotoista. Konkreettisen ja abstraktisen ajattelun yhteistuloksena syntyy ns. luova ajattelu, joka monimuotoisuudessaan vaikuttaa mielikuvien yksilölliseen muodostumiseen. (Rope & Mether

19 2001, ) Mielikuva on henkilön kokemusten, tietojen, asenteiden, tunteiden ja uskomusten summa (Rope & Mether 1987, 32). 16 Mielikuvien muodostuminen tapahtuu käsitteellisen ajattelun tuloksena (Rope & Mether 2001, 42). Markkinointikirjallisuudessa todetaan, että mielikuvassa on kyse siitä, miten asiakkaat tai muut sidosryhmät havaitsevat kohteen, eikä siis siitä, mikä on kohteen todellisuus. Havaitseminen syntyy siitä, mitä tapahtuu kun kohteesta tuleva informaatio suhteutuu ihmismielessä ennestään oleviin muistinvaraisiin rakenteisiin. Havaitseminen on siis esiin tulevien vihjeiden ja informaation pohjalta tapahtuvaa päättelyä. (Karvonen 1999, ) Muodostuva mielikuva ei ole yksin lähettäjän eikä vastaanottajan hallinnassa, vaan riippuu näistä molemmista. Mielikuva syntyy kohtaamisesta ja vuorovaikutuksesta. (Emt. 40.) Mielikuvilla on suodatinvaikutus, mikä tarkoittaa, että ihmisten voi olla vaikea nähdä kohteessa muuta kuin mitä heidän tietorakenteensa edellyttävät (Karvonen 1999, 61). Tämän vuoksi muodostunutta mielikuvaa on vaikea saada muutetuksi, oli se sitten hyvä tai huono. Yritysten herättämistä mielikuvista käytetään sekaisin mm. termejä imago, maine, yrityskuva ja brandi. Yrityskuva voidaan määritellä mielikuvaksi, jonka jokin yhteisö tai yksilö muodostaa tietystä yrityksestä. Yrityskuvalla voidaan myös viitata siihen kuvaan, jonka yritys haluaa jollekin kohderyhmälle muodostuvan itsestään. (Pitkänen 2001, 15.) 4.2 Imago Imago ja mielikuva tarkoittavat oikeastaan samaa asiaa. Miltei kaikki markkinoinnista kirjoittavat määrittelevät imagon mielikuvaksi, joka muodostuu vastaanottajalle havainnoinnin yhteydessä. Pesonen, Lehtonen ja Toskala (2002, 88) määrittelevät imagot eli mielikuvat ajattelun ja muistin tietorakenteiksi, jotka jäsentävät monimutkaista todellisuutta helpommin hallittaviksi todellisuuskuviksi sekä täydentävät sirpaleiset havainnot kokonaiseksi kuvaksi kohteesta. Karvosen (1999, 44) mukaan imagoa ei voida luoda tai rakentaa. Ainoas-

20 taan voidaan antaa ihmisille aineksia, joiden pohjalta he luovat itselleen käsitykset ja mielikuvat omien erityisten edellytystensä pohjalta. 17 Myös imago ja maine käsitetään usein virheellisesti samaksi asiaksi. Imago on kuitenkin Aulan ja Heinosen mielestä paljon pinnallisempi käsite kuin maine ja muodostuu eri tavalla. Karvosen mielestä imagoa ei siis voida rakentaa, mutta Aula ja Heinonen ovat toista mieltä: heidän mielestään Imago voidaan rakentaa, mutta maine pitää ansaita. He pitävät imagoa visuaalisena ilmiönä, jonka rakentamisessa lähdetään siitä, mitä sidosryhmien halutaan ajattelevan yrityksestä. Tähän pyritään sitten mm. mainonnan avulla. (Aula & Heinonen 2002, 52) Myös mm. Vihervuori (2002, 18-19) ja Juholin (2001) uskovat, että imagoa voi rakentaa. Pitkällä tähtäimellä tämä ei yrityksen kannalta kuitenkaan riitä, jolleivät imago ja todellisuus vastaa toisiaan. Ropen ja Metherin (1987,146) mukaan imago voidaan jakaa sisäiseen ja ulkoiseen puoleen. Organisaatiossa työskentelevien ihmisten käsityksiä yrityksestä voidaan kutsua sisäiseksi yrityskuvaksi eli sisäiseksi imagoksi. Ulkopuolisten ihmisten käsityksiä puolestaan voidaan kutsua ulkoiseksi yrityskuvaksi eli ulkoiseksi imagoksi. Yritysten on kiinnitettävä huomiota sisäisen imagon kehittymiseen, koska se vaikuttaa hyvän yhteishengen ja työtyytyväisyyden syntymisen kautta ulkoiseen imagoon. Yrityksen työntekijän kohdatessa asiakkaan välittyy yrityksen sisäinen imago asiakkaalle rakentaen samalla ulkoista imagoa. Sisäinen imago on siis ulkoisen imagon perusta. (Vihervuori 2002, 19.) Näin ollen on myös tärkeää, että yrityksen työntekijöillä on todellinen kuva yrityksen asiakkaista ja yrityksen ulkoisesta imagosta. Tässä tutkimuksessa selvitetään kyselyn avulla henkilökunnan käsitystä yrityksen ulkoisesta imagosta ja verrataan sitä asiakkaiden käsityksiin. Henkilökunnan käsitys ulkoisesta imagosta heijastaa myös yrityksen sisäistä imagoa eli sisäinen ja ulkoinen imago tavallaan peilaavat toisiaan vaikuttaen toisiinsa. Jos henkilökunta kokee asiakaskunnan tietynlaisena, se myös palvelee heitä oletuksiensa mukaan ja asiakkaat puolestaan muodostavat ulkoisen imagon tämän palvelun perusteella.

suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai yleisöön vaikuttaminen.

suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai yleisöön vaikuttaminen. MAINONTA MED1 MITÄ MAINONTA ON?! Perinteisiä määritelmiä:! Mainonta on maksettua useille vastaanottajille suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

Mikä ihmeen brändi? Mitä brändäämisellä tarkoitetaan? Miten erottautua? Entä kannattaako brändäys yksin?

Mikä ihmeen brändi? Mitä brändäämisellä tarkoitetaan? Miten erottautua? Entä kannattaako brändäys yksin? KTT, dosentti Saila Saraniemi, Oulun yliopisto, markkinoinnin laitos Rokua 24.8.2013 Mikä ihmeen brändi Mitä brändäämisellä tarkoitetaan Miten erottautua Entä kannattaako brändäys yksin 1 2 Jokainen tuo

Lisätiedot

markkinointistrategia

markkinointistrategia Menestyksen markkinointistrategia kaava - Selkeät tavoitteet + Markkinointistrategia + Markkinointisuunnitelma + Tehokas toiminta = Menestys 1. markkinat Käytä alkuun aikaa kaivaaksesi tietoa olemassa

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

maineen johtaminen Maine menestystekijä Aula, P. & Heinonen, J. (2002)

maineen johtaminen Maine menestystekijä Aula, P. & Heinonen, J. (2002) maineen johtaminen Maine menestystekijä Aula, P. & Heinonen, J. (2002) maineen johtaminen Mainejohtamisen prosessi maineanalyysi liiketoiminnan tavoitteet mainestrategia maineen taktiikka mainedialogi

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Mainonnan kenttä Venäjällä

Mainonnan kenttä Venäjällä Mainonnan kenttä Venäjällä Mainonnan historia nykyvenäjällä 15 vuotta siitä kun se alkoi Viimeisen 10 vuoden aikana isoimmat ketjut ovat rantautunet Venäjälle Koulutus, osaaminen, ja yleinen tietotaito

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Jamk Innovointipäivät

Jamk Innovointipäivät Keskiviikko3 Asiakastutkimuksien suunnittelu Jamk Innovointipäivät Miksi asiakastutkimukset? Olemme nyt saaneet toimeksiannon kehitystehtäväämme ja tarkentaneet sen jälkeen tiimissämme mitä meidän halutaan

Lisätiedot

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14 Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko

Lisätiedot

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Tuotteita käyttävistä ihmisistä on tullut parempia mainoksia, kuin perinteisistä medioista Miksi näin on? 3

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma

Viestintäsuunnitelma Liite 1 Viestintäsuunnitelma 2014-2016 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL:n viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelman tehtävänä on antaa suunta viestinnän toimenpiteille vuosille 2014 2016. Viestintäsuunnitelma

Lisätiedot

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä Psykologia 7 KAMA Tutkimus toteutettiin: 4.10.2016-18.11.2016 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1.1 Mitä ovat ulkonäköpaineet?

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

Tutkimuksen vastauksista muodostuu todistus kunnan päättäjille

Tutkimuksen vastauksista muodostuu todistus kunnan päättäjille PETÄJÄVESI Tutkimuksen vastauksista muodostuu todistus kunnan päättäjille Teppo Sirniö kunnanjohtaja Petäjävesi MIELIKUVAT Kansalaisten mielipiteet perustuvat mielikuviin MISTÄ MIELIKUVAT SYNTYVÄT? MIELIKUVAN

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

KUNNANNIMI JA PAIKALLISIDENTITEETTI: ASUKASKYSELYN TULOKSIA

KUNNANNIMI JA PAIKALLISIDENTITEETTI: ASUKASKYSELYN TULOKSIA KUNNANNIMI JA PAIKALLISIDENTITEETTI: ASUKASKYSELYN TULOKSIA Paula Sjöblom, dosentti, kieli- ja käännöstieteiden laitos Ulla Hakala, KTT, markkinoinnin ja kansainvälisen liiketoiminnan laitos Satu-Päivi

Lisätiedot

Cross-Border Citizen Scientists (CBCS)

Cross-Border Citizen Scientists (CBCS) Businessteeman yrittäjyyspaja 2013 CrossBorder Citizen Scientists (CBCS) TERVETULOA! Elena Ruskovaara LUT 1 Yrityspajan ohjelmaa ja teemoja Suunnitellaan pienryhmissä kuvitteellinen rajan pinnassa toimiva

Lisätiedot

FSD2072 Tampereen yliopistossa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään

FSD2072 Tampereen yliopistossa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2072 ssa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään sijoittuminen Kyselylomaketta

Lisätiedot

Integroitu markkinointiviestintä

Integroitu markkinointiviestintä Markkinoinnin perusteet 23A00110 Videoluento I Integroitu markkinointiviestintä Ilona Mikkonen, KTT Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Markkinoinnin laitos Markkinointiviestintä (marketing communication)

Lisätiedot

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia MYY PALVELUA Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia Ryhmätyöskentely - tavoitteena ideoida, KUINKA MYYNNIN MUUTTUNEESEEN ROOLIIN VOIDAAN VASTATA? - tarkastellaan kysymystä

Lisätiedot

SOSIAALISEN MEDIAN MAHDOLLISUUDET MATKAILUALALLA. Helsinki Sirkku Laine

SOSIAALISEN MEDIAN MAHDOLLISUUDET MATKAILUALALLA. Helsinki Sirkku Laine SOSIAALISEN MEDIAN MAHDOLLISUUDET MATKAILUALALLA Helsinki 4.11.2010 Sirkku Laine Luvassa... Katsahdus matkailijan näkökulmaan Paljon käytännön esimerkkejä Arviointia, onko sosiaalisesta mediasta oikeasti

Lisätiedot

ORIMATTILA BRÄNDIKOODI 2016

ORIMATTILA BRÄNDIKOODI 2016 ORIMATTILA BRÄNDIKOODI 2016 Ylivoimatekijät Konkreettisesti ajateltuna Orimattilan ylivoimatekijöihin kuuluvat luonnollisesti sekä asumisen että liiketoiminnan näkökulmasta edulliset neliöt. Konkretiaa

Lisätiedot

Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy

Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy T-Media Oy T-Media tarjoaa parhaat palvelut maineen ja sidosryhmäsuhteiden johtamiseen. Palvelemme asiakkaitamme

Lisätiedot

Paremmilla kehityskeskusteluilla osaaminen tehokäyttöön!

Paremmilla kehityskeskusteluilla osaaminen tehokäyttöön! Paremmilla kehityskeskusteluilla osaaminen tehokäyttöön! Uudista ja Uudista 2013 Intohimona työelämän laadullinen kehittäminen Irma Meretniemi www.bdmoy.com Copyright BDM Oy 2 Asiat, joista puhumme Kehityskeskustelujen

Lisätiedot

Hymyn hinta. tutkimus palvelukulttuurin kehittämisestä Suomessa

Hymyn hinta. tutkimus palvelukulttuurin kehittämisestä Suomessa Hymyn hinta tutkimus palvelukulttuurin kehittämisestä Suomessa Kuinka voimme kehittää suomalaista palvelukulttuuria? Panostamalla henkilökohtaiseen palveluun Erinomainen palvelukokemus on mieleenpainuva

Lisätiedot

MILLAINEN ON POHJOIS-SAVON BRÄNDI?

MILLAINEN ON POHJOIS-SAVON BRÄNDI? MILLAINEN ON POHJOIS-SAVON BRÄNDI? MAAKUNNALLINEN MARKKINOINTIOHJELMA -HANKE Aluebrändityö työstetään maakunnallisena hankkeena, jonka veturina toimii Kuopio. Tämä esitys liittyy hankkeen valmisteluvaiheeseen

Lisätiedot

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta VIESTINTÄSTRATEGIA 2017 2020 Oulun yliopiston ylioppilaskunta Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Nykytila 2.1. Kehittämiskohteiden toteutuminen 3. Perusviesti 4. Viestintä ylioppilaskunnan strategian toteuttajana

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTINTÄ Sanomien lähettämistä ja vastaanottamista Yhteisöjen välistä monimuotoista

Lisätiedot

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen ASIAKKAAN ODOTTAMA ARVO MAASEUTUMATKAILUN SEGMENTOINNIN JA TUOTEKEHITYKSEN PERUSTANA Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin 25.11.2011

Lisätiedot

PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ.

PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ. PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ. Wulff-Yhtiöt Oyj rekrytointi Kari Juutilainen InHunt Group gsm 044 995 5382 kari.juutilainen@inhunt.fi www.urawulffilla.fi Myynti on työtä, jossa tuloksellisuus

Lisätiedot

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät , Mikkeli. Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9.

KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät , Mikkeli. Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9. KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät 24.-25.8.2016, Mikkeli Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9.2016 Unelmayhteiskunta (Jensen) Tulevaisuuden maailmassa

Lisätiedot

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen.

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Tutkittua tietoa & punnittuja näkemyksiä. Osallistu, innostu

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

11.10.2011 Virpi Laukkanen. Savonia-ammattikorkeakoulu

11.10.2011 Virpi Laukkanen. Savonia-ammattikorkeakoulu Hyvä liikeidea? 11.10.2011 Virpi Laukkanen Savonia-ammattikorkeakoulu Mistä hyvä bisnes syntyy? TILANNE TOIMINTA TULOS (hyvä) tyyppi + (onnekas/suotuisa) tilanne = (hyvä) toiminta (hyvä) tulos (Pyykkö,

Lisätiedot

S Ihminen ja tietoliikennetekniikka. Syksy 2005, laskari 1

S Ihminen ja tietoliikennetekniikka. Syksy 2005, laskari 1 Syksy 2005, laskari 1 Sisältö Tarvekartoituksen periaatteet Tutkimusmenetelmät Raportin laatiminen Tehtävä Kirjaa ylös: mitä tarvekartoituksen menetelmiä tunnet? Mitä hyötyjä tai haasteita tiedät niihin

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa - Kuluttajakysely Maaliskuu 2012 Kuluttajille kohdennettu kysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa 500 Suomalaisten matkailumenot Viroon 2002-2011 Milj.

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: OPETUSPALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: OPETUSPALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: OPETUSPALVELUT Tutkimusraportti 21.12.2011 Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Hämeenlinnan kaupungin strategisen

Lisätiedot

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta A. Vastaajan taustatiedot Mikä on asemasi organisaatiossa? 1. Ylempi toimihenkilö 2. Työnjohtaja 3. Toimihenkilö 4. Työntekijä Minkä

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankin Säästämisbarometri 2013 HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankit osa suomalaista yhteiskuntaa jo 191 vuotta Suomen vanhin pankkiryhmä. Ensimmäinen Säästöpankki perustettiin

Lisätiedot

Tuotantotalouden analyysimallit. TU-A1100 Tuotantotalous 1

Tuotantotalouden analyysimallit. TU-A1100 Tuotantotalous 1 Tuotantotalouden analyysimallit TU-A1100 Tuotantotalous 1 Esimerkkejä viitekehyksistä S O W T Uudet tulokkaat Yritys A Yritys B Yritys E Yritys C Yritys F Yritys I Yritys H Yritys D Yritys G Yritys J Alhainen

Lisätiedot

YLIMMÄN JOHDON SUORAHAKUPALVELUITA TARJOAVIEN YRITYSTEN TUNNETTUUS- JA MIELIKUVATUTKIMUS

YLIMMÄN JOHDON SUORAHAKUPALVELUITA TARJOAVIEN YRITYSTEN TUNNETTUUS- JA MIELIKUVATUTKIMUS YLIMMÄN JOHDON SUORAHAKUPALVELUITA TARJOAVIEN YRITYSTEN TUNNETTUUS- JA MIELIKUVATUTKIMUS TIIVISTELMÄ TUTKIMUKSEN KESKEISISTÄ TULOKSISTA 1 Johdanto Ylimmän johdon suorahakupalveluja tarjoavien yritysten

Lisätiedot

Leena Erola, 26.1.2016

Leena Erola, 26.1.2016 Leena Erola, 26.1.2016 Sisältö Liikeidea ja sen merkitys markkinoinnin päätöksiin Mitä markkinointi on? Markkinoinnin kilpailukeinot Mainonnan ABC Liikeidea Mitä? Kenelle? Miten? = näkemys ja päätös siitä,

Lisätiedot

TAPAHTUMAKARTOITUS 2013

TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 Tapahtumia Pohjois-Karjalaan hanke 2010-2013 Anna Jetsu Projektikoordinaattori 25.1.2013 1 Tapahtumakartoitus Tapahtumakartoitus toteutettiin 18.12.2012-8.1.2013 Survey Monkey kyselyn

Lisätiedot

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO PÄIVÄOPISKELU HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi (AMK) / Bachelor of Hospitality Management / 2012 2015 HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi

Lisätiedot

Kulutuksen arkea ja juhlaa. Kulutustutkimuksen Seuran syysseminaari Jyväskylä 27.11.2009

Kulutuksen arkea ja juhlaa. Kulutustutkimuksen Seuran syysseminaari Jyväskylä 27.11.2009 Kulutuksen arkea ja juhlaa Kulutustutkimuksen Seuran syysseminaari Jyväskylä 27.11.2009 Kaupunkikeskusta kulutuksen tilana Outi Uusitalo, Jyväskylän yliopisto Sisältö: Taustaa, KAUTAS-hanke Kaupunkitilan

Lisätiedot

Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN

Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN 2 Inergia on monipuolinen energia-alan ammattilainen läheinen, inhimillinen ja lappilaisten tarpeita aidosti ymmärtävä Alkusanat Inergian toiminta-ajatus on selkeä: Inergia-konserni

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Matkailutoimijoiden toiveita museoille Raija Sierman

Matkailutoimijoiden toiveita museoille Raija Sierman Matkailutoimijoiden toiveita museoille 1 Matkailun toimiala Matkailuelinkeinoa on vaikea määritellä tarkasti, sillä useat alat ovat siihen yhteydessä. Matkailu kytkeytyy eri elinkeinoihin ja yhteiskuntaan.

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen. Anssi Mäkelä

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen. Anssi Mäkelä HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT Tutkimusraportti 21.12.2011 Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Hämeenlinnan kaupungin strategisen

Lisätiedot

Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä.

Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä. Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä. Edunvalvonta Toimintaympäristön seuranta Osaamisen ja kilpailukyvyn kehittäminen Ratkaisumyynti: mahdollisuuksia

Lisätiedot

Kuva: Questmarketing.ltd.uk GRAAFINEN SUUNNITTELU?

Kuva: Questmarketing.ltd.uk GRAAFINEN SUUNNITTELU? Kuva: Questmarketing.ltd.uk GRAAFINEN SUUNNITTELU? Graafinen suunnittelu pähkinänkuoressa: Graafinen suunnittelu on universaalia. Se on kaikkialla ympärillämme, sisällä ja ulkona. Se selittää, koristelee,

Lisätiedot

Hotellit WW.SIGNALPARTNERS.FI

Hotellit WW.SIGNALPARTNERS.FI Hotellit WW.SIGNALPARTNERS.FI Signal WiFillä saatat tehokkuuden ja hyvän asiakaskokemuksen yhteen Signal WiFi sopii esimerkiksi vierailijaverkoksi tai mobiilien maksupäätteiden yhteydeksi. Raportointityökalun

Lisätiedot

Somepulssi 2016 Live-lähetykset somessa. Kysely sosiaalisesta mediasta ja live-lähetyksistä aktiivisille somenkäyttäjille

Somepulssi 2016 Live-lähetykset somessa. Kysely sosiaalisesta mediasta ja live-lähetyksistä aktiivisille somenkäyttäjille Somepulssi 2016 Live-lähetykset somessa Kysely sosiaalisesta mediasta ja live-lähetyksistä aktiivisille somenkäyttäjille Somepulssi-kyselystä Somepulssi 2016 -kyselyssä kartoitettiin sosiaalisen median

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Terveyspalvelujen tulevaisuus Kansalaisten parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Lasipalatsi 10.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kansalaisten parissa koskien terveyspalvelujen

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

PR, mediasuhteet ja journalismi. Timo Pihlajamäki HUMAK INNOverkko 2012

PR, mediasuhteet ja journalismi. Timo Pihlajamäki HUMAK INNOverkko 2012 PR, mediasuhteet ja journalismi Timo Pihlajamäki HUMAK INNOverkko 2012 Viestinnän ja markkinoinnin integraatio Imago Brandi Maine Yksinkertainen viestinnän perusasetelma Lähde: Karvonen, E. Suomalainen

Lisätiedot

Persoonatyökalu. Asiakaslähtöinen lähestymistapa

Persoonatyökalu. Asiakaslähtöinen lähestymistapa yökalu Asiakaslähtöinen lähestymistapa Palveluyrityksen liiketoiminnassa on tarkoituksena tyydyttää asiakkaan toiveita ja vastata asiakkaiden odotuksiin, näin muodostuu palvelun asiakaskeskeisyys entistä

Lisätiedot

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Selvitys Porvoon nuorkauppakamari yhteistyössä Porvoon Yrittäjät Lähtökohta Porvoolaisille yrittäjille suunnatussa kyselyssä lähtökohta

Lisätiedot

Näin eläketurvakeskuslaiset saatiin houkuteltua mukaan strategian muokkaamiseen. Kati Kalliomäki Fountain Parkin aamutilaisuus 1.9.

Näin eläketurvakeskuslaiset saatiin houkuteltua mukaan strategian muokkaamiseen. Kati Kalliomäki Fountain Parkin aamutilaisuus 1.9. Näin eläketurvakeskuslaiset saatiin houkuteltua mukaan strategian muokkaamiseen Kati Kalliomäki Fountain Parkin aamutilaisuus 1.9.2016 Esityksen sisältö Pari sanaa Eläketurvakeskuksesta Strategiatyö vaihe

Lisätiedot

Rohkee, mutta sopii sulle

Rohkee, mutta sopii sulle Rohkee, mutta sopii sulle Johanna Holmberg Markkinointijohtaja Tredea Oy 23.10.2012 Tredean seutumarkkinointi Tredean seutumarkkinoinnin tehtävä on seudun kansainvälisen tunnettuuden kasvattaminen ja vetovoimisuuden

Lisätiedot

Ohjelma, perjantai klo

Ohjelma, perjantai klo Ohjelma, perjantai 9.12. klo 8.30-15.00 Valmentajat: Marikka Heikkilä ja Hilkka Halla, Turun kauppakorkeakoulu, Timo Makkonen, Koneyrittäjien liitto. 8.30 Mikä on tärkeää metsäalan liiketoiminnassa? Osallistujien

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

Nuorisotutkimus 2008

Nuorisotutkimus 2008 Nuorisotutkimus 08 Tutkimuksen taustatiedot Nuorisotutkimus tehtiin huhtikuussa 08 verkkokyselynä Tutkimus toteutettiin Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelman alueilla Vastaajina on peruskoulun 7. 9.-luokkalaisia

Lisätiedot

Toimialan yksityisasiakkaiden tyytyväisyys edelleen sama yritysasiakkaat kirivät. Asiakastyytyväisyyden kehitys - Toimiala

Toimialan yksityisasiakkaiden tyytyväisyys edelleen sama yritysasiakkaat kirivät. Asiakastyytyväisyyden kehitys - Toimiala EPSI Rating Matkaviestintä 2016 Päivämäärä: 2016-10-17 Lisätietojen saamiseksi, vieraile kotisivuillamme (www.epsi-finland.org) tai ota yhteyttä Tarja Ilvonen, CEO EPSI Rating Suomi Puhelin: +358 50 569

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD1122 KUNNANJOHTAJIEN KÄSITYKSET KUNNALLISALAN KEHIT- TÄMISSÄÄTIÖSTÄ 1996

KYSELYLOMAKE: FSD1122 KUNNANJOHTAJIEN KÄSITYKSET KUNNALLISALAN KEHIT- TÄMISSÄÄTIÖSTÄ 1996 KYSELYLOMAKE: FSD1122 KUNNANJOHTAJIEN KÄSITYKSET KUNNALLISALAN KEHIT- TÄMISSÄÄTIÖSTÄ 1996 QUESTIONNAIRE: FSD1122 MUNICIPAL MANAGERS VIEWS ON THE FOUNDATION FOR MUNICIPAL DEVELOPMENT 1996 Tämä kyselylomake

Lisätiedot

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta Pauliina Mattinen 1 Tutkimuksesta yleensä Tutkimuksen aineistonkeruun toteutti Innolink Research Oy. Tutkimus

Lisätiedot

Työssäoppimassa Espanjan Fuengirolassa

Työssäoppimassa Espanjan Fuengirolassa Työssäoppimassa Espanjan Fuengirolassa Fuengirola Fuengirola on kaupunki eteläisessä Espanjassa, Andalusian maakunnassa. Kaupunki sijaitsee Välimeren rannalla Costa del Solin eli Aurinkorannikon alueella.

Lisätiedot

Kaupan liitto 26.10.2011

Kaupan liitto 26.10.2011 Kaupan liitto 26.10.2011 MIKKO KNUUTTILA TOIMINUT DIGITAALISEN MARKKINOINNIN JA SÄHKÖISEN KAUPANKÄYNNIN KEHITYS- JA JOHTOTEHTÄVISSÄ YLI 10 VUOTTA VIIMEISIMPÄNÄ VASTANNUT DNA:N DIGIMARKKINOINNISTA JA 1.

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

Tuulivoima & lähiasukkaat

Tuulivoima & lähiasukkaat Tuulivoima & lähiasukkaat..0 Tutkimuksesta Tutkimuksella pyrittiin selvittämään asukkaiden mielipiteitä tuulivoimasta neljällä paikkakunnalla, jossa on moderneja tuulivoimaloita. Tutkimus toteutettiin

Lisätiedot

Ohjaajan työnkuva muuttuuentä

Ohjaajan työnkuva muuttuuentä Ohjaajan työnkuva muuttuuentä työtavat? Jaana Kettunen, Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto Diginä vai livenä ohjauksen menetelmät ja välineet 25.11.2016 Tampere Johdantoa Uuden teknologian

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

MANAGEMENT-MUOTI Hierarkiasta järjestäytyneeseen / järjestäytymättömään kaaokseen

MANAGEMENT-MUOTI Hierarkiasta järjestäytyneeseen / järjestäytymättömään kaaokseen KUVA 1. MANAGEMENT-MUOTI Hierarkiasta järjestäytyneeseen / järjestäytymättömään kaaokseen Teollisuusyritys Suhdetoimintayritys Lähde: E. Gummesson, 1998. KUVA 2. SUUNNITELTU PROSESSI Valta Motiivit PANOS

Lisätiedot

EI KENENKÄÄN ASIAKAS - Tuleeko asiakas kohdatuksi ja kuulluksi?

EI KENENKÄÄN ASIAKAS - Tuleeko asiakas kohdatuksi ja kuulluksi? EI KENENKÄÄN ASIAKAS - Tuleeko asiakas kohdatuksi ja kuulluksi? Lastensuojelun foorumi 5.5.2009 Mirva Makkonen ja Tuula Kivistö-Pyhtilä Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikkö 1 Ei kenenkään asiakas

Lisätiedot

Dialoginen oppiminen ja ohjaus

Dialoginen oppiminen ja ohjaus Dialoginen oppiminen ja ohjaus Helena Aarnio Hämeen ammattikorkeakoulu/ammatillinen opettajakorkeakoulu helena.aarnio@hamk.fi Tavoitteet osata erottaa dialogi muista keskustelumuodoista syventää ymmärrystä

Lisätiedot

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi Esimiehen opas kehityskeskusteluihin Irma Meretniemi Talentum Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Irma Meretniemi Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Lapine Oy Taitto: Anni Palotie ISBN

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

Sosiaalinen media matkailualalla. Harto Pönkä,

Sosiaalinen media matkailualalla. Harto Pönkä, Sosiaalinen media matkailualalla Harto Pönkä, 23.02.2010 83 prosenttia vastaajista toteaa, ettei sosiaalisilla medioilla ole roolia yritysten markkinoinnissa, 74 prosentin mukaan ei viestinnässäkään. Lähde:

Lisätiedot

Copyright Lasse Karjalainen

Copyright Lasse Karjalainen Ideoista liiketoiminnaksi miten kaupallistan ideani Lasse Karjalainen, Highline Oy (lasse.karjalainen@highline.fi, 0400 716 420) (Sympa Oy, Pulsan Asema Oy, Simulo Oy, Efecon Oy) Kaikki lähtee ideasta

Lisätiedot

Kesätyökysely työnantajille Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto

Kesätyökysely työnantajille Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto Kesätyökysely työnantajille 2012 Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto Tutkimuksen toteutus Mitä tutkittiin? Tavoitteena selvittää työnantajien käytäntöjä kesätyöntekijöiden

Lisätiedot

Kysely Välkky-projektissa syksyllä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista

Kysely Välkky-projektissa syksyllä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista Kysely Välkky-projektissa syksyllä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista 1. Osallistuin MUUTOS 16! - Viesti ymmärrettävästi! Selkokieli oman työn apuvälineenä - koulutukseen: Vastaajien määrä: 24 Kyllä

Lisätiedot

Baarit & kahvilat WW.SIGNALPARTNERS.FI

Baarit & kahvilat WW.SIGNALPARTNERS.FI Baarit & kahvilat WW.SIGNALPARTNERS.FI Signal WiFillä saatat tehokkuuden ja hyvän asiakaskokemuksen yhteen Signal WiFi sopii esimerkiksi vierailijaverkoksi tai mobiilien maksupäätteiden yhteydeksi. Raportointityökalun

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset. Markku Ihonen,

Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset. Markku Ihonen, Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset Markku Ihonen, 23.3.16 Team Finland-kyselyn tausta Tammikuussa 16 Teknologiateollisuuden 16 jäsenyrityksen toimitusjohtajalle, saatu 1 vastausta

Lisätiedot

Viestinnän ja johtamisen yhteispeli. TAMK, Teiskontie 33, Tampere klo Tuottavuus ja viestintä

Viestinnän ja johtamisen yhteispeli. TAMK, Teiskontie 33, Tampere klo Tuottavuus ja viestintä Viestinnän ja johtamisen yhteispeli TAMK, Teiskontie 33, Tampere 31.05.3007 klo 12.00 Tuottavuus ja viestintä Teknologiayhteiskunnan haaste Tehokkuuden tavoittelu on aina ohjannut kehitystämme. Ihmisen

Lisätiedot

Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta

Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta 2 JOHDANTO JA YHTEENVETO Korkeatasoinen ja toimiva lentoliikenne on merkittävä osa alueiden kilpailukykyä. Tämän vuoksi Pohjois- Karjalan maakuntaliitto osallistuu

Lisätiedot

Mitä yrittäminen on? Mitä muuta yrittämiseen liittyy?

Mitä yrittäminen on? Mitä muuta yrittämiseen liittyy? Mitä yrittäminen on? Yrittäjyys on ajattelu- ja toimintatapa sekä suhtautumistapa työntekoon. Yrittäjyyttä tarvitaan työskenneltäessä omassa yrityksessä, mutta myös työntekijänä toisen palveluksessa. Yrittäjä

Lisätiedot

Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen

Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen Lajin urheilutoiminnan kehittäminen yleistä työkalusta taustalle LUONNOS 7.10.2016 toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämiseen kuvaa 5

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot