MIELIKUVAT YÖKERHO HELSINKI CLUBIN MENESTYSTEKIJÄNÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MIELIKUVAT YÖKERHO HELSINKI CLUBIN MENESTYSTEKIJÄNÄ"

Transkriptio

1 MIELIKUVAT YÖKERHO HELSINKI CLUBIN MENESTYSTEKIJÄNÄ Anna Lehtinen Opinnäytetyö Toukokuu 2004 Matkailu- ravitsemis- ja talousala

2 JYVÄSKYLÄN KUVAILULEHTI AMMATTIKORKEAKOULU Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Tekijä(t) LEHTINEN, Anna Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 70 Luottamuksellisuus Julkaisun kieli suomi Työn nimi Salainen saakka MIELIKUVAT YÖKERHO HELSINKI CLUBIN MENESTYSTEKIJÄNÄ Koulutusohjelma Matkailualan koulutusohjelma Työn ohjaaja NIKMO, Auli Toimeksiantaja(t) Sokos Hotel Helsinki / yökerho Helsinki Club Tiivistelmä Tämän työn tavoitteena oli selvittää millainen on Helsinki Clubin asiakasprofiili, millaisia mielikuvia asiakkailla on Helsinki Clubista ja minkälainen mielikuva henkilökunnalla on asiakkaista. Tarkoituksena oli verrata tutkimuksen tulosten paljastamaa todellista asiakasprofiilia henkilökunnan mielikuviin tyypillisestä asiakkaasta ja pohtia, kuinka hyvin yrityksen tavoittelema imago ja todellinen imago vastaavat toisiaan. Tutkimus toteutettiin haastattelemalla SOK:n Helsinki Clubin asiakkaita ja ravintolapäällikköä, sekä tekemällä henkilökunnalle informoitu kysely. Menetelmänä käytettiin satunnaisotantaa. Asiakkaita haastateltiin 70 ja henkilökunnalle tehtyyn kyselyyn osallistui 13 henkeä. Henkilökunnalle tehdyssä informoidussa kyselyssä käytettiin samaa lomakepohjaa kuin asiakkaiden haastatteluissa. Lomaketta täyttäessään henkilökunnan tuli kuvitella olevansa tyypillinen Helsinki Clubin asiakas. Saaduista vastauksista johdettiin sekä kvantitatiivisia että kvalitatiivisia tuloksia. Tutkimuksen tuloksista selvisi että asiakkaiden mielikuvat yökerhon ilmapiiristä ja ystävien mielipiteet vaikuttavat suuresti yökerhovalintoihin. Helsinki Clubin ravintolapäälliköllä ja muulla henkilökunnalla on melko hyvä käsitys siitä, minkälaisia asiakkaita he palvelevat. Tutkimus osoitti, että asiakkaiden ja heidän odotustensa tunteminen on yritykselle ratkaiseva kilpailutekijä. Tutkimus tarjoaa tietoa, jonka pohjalta yökerho Helsinki Clubin asiakkaiden ja henkilökunnan mielikuvia voidaan tulevaisuudessa kehittää parempaan ja totuudenmukaisempaan suuntaan. Avainsanat (asiasanat) Brandi, imago, maine, maineenhallinta, markkinointi, mielikuva, yökerho Muut tiedot

3 JYVÄSKYLÄ POLYTECHNIC School of Tourism and Services Management DESCRIPTION Author(s) Type of Publication LEHTINEN, Anna Bachelor s thesis Pages 70 Confidential Language Finnish Title Until HELSINKI CLUB: IMAGES AND CONCEPTIONS AS SUCCESS FACTORS Degree programme Degree Programme in Tourism Tutor NIKMO, Auli Assigned by Sokos Hotel Helsinki / Helsinki Club Abstract The aim of this research was to study the customer profile of the Helsinki Club, the patrons impressions of the Helsinki Club and the personnel s image of the clients. The intention was to compare the actual profile as revealed by the results of the research with the personnel s mental picture of the typical customer and to reflect how well the intended and the real image corresponded. The research was implemented by interviewing clients as well as the restaurant manager and the personnel of the SOK owned Helsinki Club. The total of 70 customers and 13 staff members were interviewed. The same questionnaire was used in both interviews. When filling in the questionnaire the staff members were supposed to imagine themselves as being typical Helsinki Club patrons. The method used was that of random selection from which both quantitative and qualitative results were drawn. It became evident from the findings that the clients conception of a nightclub atmosphere, and the preferences of their friends had a great impact on their choice of nightclub. The restaurant manager and the rest of the staff had a relatively realistic idea of their clientele. The research showed that a good knowledge of the customers and their expectations gives a decisive competitive edge to the company. This research offers information on the basis of which it will be possible to develop the future conceptions of the patrons and personnel of the Helsinki Club in a more realistic direction. Keywords Brand, conception, image, marketing, nightclub, reputation, reputation management Miscellaneous

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO SOK, SOKOS HOTELS JA HOTELLI HELSINKI Sokos Hotels -ketju Sokos Hotels -asiakas Hotelli Helsinki pähkinänkuoressa HELSINKI CLUB -YÖKERHO Helsinki Clubin historiaa ja nykytilanne Helsinki Clubin liikeidea Helsinki Clubin konsepti Tilat Hintapolitiikka Henkilökunta Tapahtumat Helsinki Clubin kilpailutilanne YRITYKSENÄ MIELIKUVAYHTEISKUNNASSA Mielikuvat Imago Maine Brandi YRITYKSEN MAINEENHALLINTA Niukkuuden logiikka Asiakkuussuhteiden hallinta Markkinointiviestintä Helsinki Clubin markkinointiviestintä Helsinki Clubin maineenhallinta HELSINKI CLUBIN MARKKINOINTITUTKIMUS Tutkimusongelma Perusjoukko ja otos Tutkimusmenetelmä Aineiston keruu Aineiston analysointi Tutkimuksen reliabiliteetti ja validiteetti TUTKIMUSTULOKSET...33

5 2 7.1 Asiakasprofiili Vastaajien lukumäärä ja sukupuoli Ikä Asuinpaikka Hotellimajoitus Asema yhteiskunnassa Asiakkaana yökerhossa Käyntitiheys yökerhossa Yökerhossa käynti-illat Paikat ja syyt yökerhokäynteihin viikolla Yökerhojen valintaperusteet Kilpailevat yökerhot ja syyt niiden valintaan Asiakkaiden mielikuvat Helsinki Clubista Helsinki Clubin valintakriteerit Helsinki Clubin arviointia Kritiikkiä ja muuta kommentoitavaa Helsinki Clubin asiakkuus JOHTOPÄÄTÖKSET JA POHDINTAA...58 LÄHTEET...64 LIITTEET...66 Liite 1. Kuvia Helsinki Clubilta...66 Liite 2. Niko Hallamäen haastattelussa käytetty haastattelurunko...67 Liite 3. Kyselylomakemalli...69

6 1 JOHDANTO 3 Menestys syntyy monesta osatekijästä, joista olennaisin ja vaikeimmin hallittava on ihmiset. Elämme yhteiskunnassa, jossa mielikuvilla on suuri merkitys. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että mielikuvallisista seikoista on tullut keskeinen menestystekijä nykyisissä jälkiteollisissa länsimaissa. Mielikuvayhteiskunta termillä viitataan todellisuuden kaksijakoisuuteen, eli yhteiskunnassa vaikuttavat sekä materiaalinen että ideaalinen todellisuus. Maine (= reputation) on kohonnut nykyajan trendikäsitteeksi. Opinnäytetyössäni selvitän liikeidea-ajattelun pohjalta maineen ja mielikuvien vaikutusta yökerhoravintolan valintaan Helsingin huvielämässä. Olen tehnyt tutkimukseni haastattelemalla Helsinki Clubin asiakkaita ja henkilökuntaa. Haastatteluun osallistui 70 asiakasta ja 13 henkilökunnan edustajaa, lisäksi tein syvähaastattelun ravintolapäällikölle. Pyrin selvittämään, millainen mielikuva asiakkailla on Helsinki Clubista, kohtaavatko asiakkaiden mielikuvat ja yrityksen liikeidea toisensa ja toteutuuko liikeidea käytännössä. Selvitän myös, millainen on Helsinki Clubin tyypillinen asiakas asiakasprofiililtaan ja yökerhokäyttäytymiseltään, sekä mitkä syyt saavat asiakkaan valitsemaan juuri Helsinki Clubin, tai ylipäänsä yökerhon, jossa he käyvät. Tavoitteenani on tutkia myös millaisena henkilökunta kokee tyypillisen asiakkaan. Vertaan tutkimuksessani paljastuvaa todellista asiakaskuvaa henkilökunnan mielikuviin tyypillisestä asiakkaasta. Tarkoituksena on siis pohtia kuinka hyvin oletettu imago ja todellinen imago vastaavat toisiaan. Opinnäytetyöni olen tehnyt Helsinki Clubin toimeksiannosta. Helsinki Club (ks. kuva 1.) on maineen kannalta mielenkiintoinen tutkimuskohde: sillä on pitkä historia saman nimisenä yökerhona, vaikkakin liikeidea on muuttunut moneen kertaan. Helsinki Club oli luonnollinen valinta opinnäytetyöni toimeksiantajaksi, sillä se on tullut minulle tutuksi myös työpaikkana. Selvitän myös, mitkä yökerhot ovat Helsinki Clubin keskeiset kilpailijat.

7 4 KUVA 1. Helsinki Clubin logo Opinnäytetyössä tarkastellaan Helsinki Clubiin kohdistuvia mielikuvia, jotka vaikuttavat asiakkaiden asenteisiin ja valintoihin. Työssä käsitellään myös Helsinki Clubin liikeideaa ja verrataan sitä yrityksen todelliseen toimintaan. Tutkimus on rajattu koskemaan Helsinki Clubilla jo käyviä asiakkaita. Tutkimukseni ohessa olen kerännyt Helsinki Clubin asiakkaiden sähköpostiosoitteita suoramarkkinoinnissa käytettäväksi. 2 SOK, SOKOS HOTELS JA HOTELLI HELSINKI SOK:n alaisuudessa harjoittaa Suomessa hotelli- ja ravintolatoimintaa kaksi ketjua. SOK:n tytäryhtiö Sokotel Oy omistaa Radisson SAS Worldwide -ketjun hotellien liiketoiminnan Suomessa ja ketjun kaikki Suomessa toimivat hotellit. Lisäksi se omistaa 17 Sokos Hotels -ketjun hotellia ympäri Suomea. Yhden ja saman Sokotel yhtiön hallinnassa on siis kaksi brandia (ks. s.19). Kaikkiaan 35:stä Sokos Hotels hotellista muut 18 ovat alueosuuskauppojen omistuksessa. Sokos Hotel Helsinki kuuluu SOK:n Sokos Hotels -ketjuun. (Sokos Hotels Oy 2000.)

8 2.1 Sokos Hotels -ketju 5 Sokos Hotels ketjun hotellit (ks. kuva 2.) ilmoittavat olevansa ravintoloiden ja majoituksen muodostamia välittömiä ja lämminhenkisiä kokonaisuuksia, jotka sijaitsevat aina kaupungin keskustassa hyvällä liikepaikalla. Sokos Hotellien tärkeänä osana toimivat ravintolat, jotka suunnitellaan aina paikkakunnan tarpeisiin sopiviksi liikeideoiden yhdistelmiksi. Näin yritetään taata se, että hotelli on aina omalla paikkakunnallaan suosituin ravintola- ja majoituspalveluiden tarjoaja. Ravintolapainotteisuus on olennainen osa Sokos hotellien menestystä. (Sokos Hotels Oy 2000.) KUVA 2. Sokos Hotels -logo Sokos Hotels asettuu ketjuna keskihintaisille markkinoille. Sokos Hotels ei siis pyri olemaan sen enempää budjettihotelli kuin loistohotelli Kämpin kilpailijakaan. Tämä määritelmä ohjaa konseptin kehitystä, mutta ei estä kilpailutilanteen salliessa reagoimasta nopeasti ja ottamasta vaikkapa kaupungin korkeinta huonehintaa. Sokos Hotels tavoittelee alan markkinajohtajuutta, mikä edellyttää tarjontaa asiakkaan kaikissa elämäntilanteissa. (Ruuth 2002.) 2.2 Sokos Hotels -asiakas Sokos Hotellien tyypillinen asiakas on vuotias nainen tai mies, joka käyttää ravintola- ja majoituspalveluita sekä työssään että vapaa-aikanaan. Tällainen ydinasiakas on toiminnan suunnittelun lähtökohta mutta ei kuitenkaan ainoa haviteltu asiakas. Kaikki asiakkaat toivotetaan tervetulleiksi ja heistä huolehditaan. (Sokos Hotels Oy 2000.)

9 6 2.3 Hotelli Helsinki pähkinänkuoressa Helsingin Yliopistonkadun ja Kluuvikadun kulmassa sijaitsee Pauli E. Blomstedtin suunnittelema lukujen taitteessa rakennettu talo, jossa on harjoitettu majoitustoimintaa alusta pitäen. Hieman yli 70 vuotta sitten aloitti nykyisellä paikallaan, kävelymatkan päässä rautatieasemasta toimintansa Hotelli Helsinki. Jo alusta alkaen hotellissa harjoitettiin ravintolatoimintaa. Muitakin palveluja tarjottiin, hotellin yhteydessä toimi mm. hautaustoimisto. Kaupungin toiseksi vanhin yökerho Helsinki Club perustettiin keväällä Helsingin yökerhoista ensimmäinen oli yökerho Pontus, Merihotellin yhteydessä. Saman Hotelli Helsingin katon alla katutasossa palvelevat nykyisin kaksi ruokaravintolaa sekä yökerho. (Hotelli Helsingin historiasta kertovat monisteet 2003.) Hotellikiinteistön saneerauksessa kerrosneliöt lähes kaksinkertaistuivat kerrosneliöstä nykyiseen kerrosneliöön. Hotellihuoneiden remontti valmistui heinäkuussa Huoneita on 203, ja niistä 57 yhdenhengen huonetta, neljä juniorsviittiä omalla saunalla sekä ateljee (morsiussviitti). (Kovanen 2003.) Hotellin liikeidea muuttuu vuodenajasta ja tilanteesta riippuen hyvinkin nopeasti. Asiakkaista noin 40 % on ulkomaalaisia ja heistä suurin osa saapuu Japanista, Saksasta, Ranskasta, Yhdysvalloista, Ruotsista, Venäjältä ja Virosta. Eri kansallisuuksien osuudet vaihtelevat kausittain: kesällä japanilaiset ovat suomalaisten ohella suurin ryhmä, venäläiset taas majoittuvat pääosin joulutammikuussa. Karkeasti ottaen liikeidean peruspilarit ovat Sokos Hotels Oy - käsikirjan (2000) mukaan seuraavat: Mitä? - korkeatasoinen yöpyminen, v.1997 täysin uusitut huoneet - edullinen hintataso - huippusijainti aivan ydinkeskustassa, loistavat liikenneyhteydet - monipuoliset ravintolapalvelut

10 Kenelle? vuotiaat liikenaiset ja -miehet Suomesta ja ulkomailta - vapaa-ajan matkustajat ja ryhmät (n.40% asiakkaista) 7 Miten? - kansainvälinen, nuorekas ja ammattitaitoinen henkilöstö - avoin, ystävällinen ja kodikas tunnelma Kuten Sokos Hotellien liikeideaan kuuluu, myös Sokos Hotel Helsinki on painottanut toiminnassaan ravintolapalveluita. Hotelli Helsingin yhteydessä toimii kaksi tasokasta ruoka- ja seurusteluravintolaa, Fransmanni Ja Memphis sekä yökerho Helsinki Club. Hotellin johtaja Antti Rotko vastaa kaikkien näiden toiminnasta. (Hallamäki 2003.) Fransmanni on Provence-tyylinen ketjuravintola. Se on erityisesti keskiikäisten suosima perinteinen ruokaravintola. Fransmannissa tarjoillaan myös hotellin aamiainen. (Sokos Hotel Helsinki 2000.) Memphis on etenkin nuorten suosima ruoka- ja seurusteluravintola. Memphiksen ruokalista on toteutettu yhdistellen keveitä ja moderneja raakaaineita sekä eri maiden ruokakulttuureja. Memphis toimii iltaisin myös nuorten illanviettopaikkana omine drinkkilistoineen ja pienine tanssilattioineen Suomipopin hengessä. (Sokos Hotel Helsinki 2000.) Nuorten suosima Helsinki Club kuuluu kaupungin ykkösyökerhoihin ja sillä on pitkät perinteet jo 1970-luvulta lähtien. Viime keväänä (2003) valmistunut remontti sekä uudet te lat ja clubit sekä maailmankuulut vierailevat DJ:t ovat entisestään vahvistaneet Helsinki Clubin asemaa Helsingin ravintolamaailmassa. Uusia yhteistyökumppaneita ja ideoita etsitään ja kehitellään koko ajan. (Hallamäki 2003.) Kesäisin Memphiksen ja Fransmannin yhteydessä toimivat myös kesäterassit, jotka tarjoavat asiakkaille ulkoilmaa, seurustelua, virkistäviä juomia ja keskustan sykettä vilkkaan kävelykadun ja ostoskeskuksen läheisyydessä. (Sokos Hotel Helsinki 2000.)

11 8 3 HELSINKI CLUB -YÖKERHO Tässä luvussa esitellään Helsinki Clubin historiaa, nykytilannetta, liikeideaa sekä kilpailutilannetta. Tiedot pohjautuvat omiin havaintoihini sekä Helsinki Clubin (Ks. kuva 3) ravintolapäällikön Niko Hallamäen haastatteluun, joka tapahtui klo Helsinki Clubin yläbaarissa. Lisäksi aineistona on käytetty Hallamäen luovuttamaa materiaalia ja Helsinki Clubin nettisivuston tietoja (www.helsinkiclub.com). KUVA 3. Helsinki Clubin logo ja kuvia clubilta 3.1 Helsinki Clubin historiaa ja nykytilanne Helsinki Clubilla on yökerhona jo pitkä, yli 30-vuotinen historia takanaan. Se on aika ajoin muuttanut väriään, kokoaan ja muotoaan sekä liikeideaansa vaihtamatta kuitenkaan fyysistä sijaintiaan tai nimeään. Helsinki Club on nimensä veroisesti aina toiminut klubina Helsingin yössä. Voidaan todeta Helsinki Clubin nähneen näinä kolmenakymmenenä elinvuotenaan enemmän muoti- ja tanssivillityksiä kuin iltapäivälehdet yhteensä. Lähes jokaisella pääkaupunkiseutulaisella on nuoruudestaan omat muistonsa Hesarista. (Helsinki Clubin Internet-sivusto 2004.) Vuonna 1997 Helsinki Club eli tuttavallisemmin Hesari avattiin suuren mediajulkisuuden saattelemana. Alku ei mennyt aivan suunnitelmien mukaan: musiikki ja asiakaskunta eivät kohdanneet, tai jos kohtasivat, niin henkilökunta ja asiakkaat eivät olleet samaa maata. (Hallamäki 2003.)

12 9 Vuonna 2000 Helsinki Clubin maine oli ryvettynyt jo pahoin, vaikka yökerho ilta toisensa jälkeen vielä täyttyikin juhlijoista. Mielipidevaikuttajat olivat hylänneet paikan. Liikeidean perusasiat, mitä, kenelle ja miten olivat unohtuneet henkilökunnalta. Kysyttäessä asiakkailta yleinen vastaus kysymykseen, miksi käytte Hesarilla oli: No, kun muutakaan paikkaa ei ole. Läheisen yökerho Teatterin uusittua ilmeensä ja konseptinsa marraskuussa 2000 ja Seppo Sedu Koskisen avattua Tigerin joulukuussa 2000 katosi Helsinki Clubin asiakaskunnasta valtaisa joukko ja myynti romahti. (Hallamäki 2003.) Nykyisin Helsinki Club on osa kokonaisuutta, johon kuuluvat Sokos Hotelli Helsinki ja kolme ravintolaa. Helsinki Clubin ravintolapäällikkönä toimii Niko Hallamäki. Helsinki Clubilta asiakas pääsee halutessaan kätevästi siirtymään Memphiksen puolelle, jossa soi Suomi-pop. Asiakaspaikkoja Helsinki Clubilla on 630. Ikäraja on 24 vuotta paitsi tapahtumailtoina, jolloin riittää 22 vuoden ikä. Ravintola on auki joka päivä kello Kävijämäärät jakaantuvat tasaisesti eri vuodenajoille. Kesäisin Helsinki Clubilla käy asiakkaita tasaisesti joka päivä, mutta talvisin viikonloput ovat todella kiireisiä, kun taas viikolla on hiljaisempaa. (Hallamäki 2003.) Lauantai on viikon kiireisin ilta ja asiakkaita käy tuolloin keskimäärin 900. Perjantai ja sunnuntai ovat seuraavaksi kiireisimmät illat ja asiakasmäärät vaihtelevat perjantaisin :n välillä ja sunnuntaisin :n välillä. Suunnilleen saman suosion saavuttavat keskiviikkoisin järjestettävät te lat ja tapahtumat. Tiistai ja torstai ovat viikon hiljaisimmat illat. Maanantaisin käy jonkin verran ravintolahenkilökuntaa sekä liikemiehiä. (Hallamäki 2003.) 3.2 Helsinki Clubin liikeidea Niko Hallamäki (2003) määrittelee Helsinki Clubin liikeidean seuraavasti: Mitä? Asiakkaille tarjotaan elämyksellisiä yökerhokokemuksia.

13 10 Kenelle? Tyypillinen Helsinki Clubin asiakas on ravintolapäällikkö Niko Hallamäen (2003) mukaan alle kolmekymppinen nuori aikuinen, ainakin henkisesti. Hän on iloinen ja ulospäinsuuntautunut persoona, joka ei ole elämässään vakiintunut vaan vielä vauhti päällä ja jaksaa bilettää. Vaatteensa hän ostaa Zarasta tai vastaavista trendikkäistä myymälöistä. Hän on muotitietoinen ja aikaansa seuraava. Miten? Helsinki Club pyrkii olemaan oman kohderyhmänsä edelläkävijä. Niko Hallamäki (2003) arvelee, että asiakkaat kokevat Helsinki Clubilla viihtymisen tärkeimmiksi tekijöiksi muut asiakkaat, musiikin, henkilökunnan sekä ilmapiirin yleensä. Yhteiset hetket, työntekijöiden pukeutuminen, Clubin sisustus ja siihen liittyvät nyanssit kertovat, mikä paikka Helsinki Club on, millaista väkeä siellä on töissä ja millainen tunnelma siellä on. 3.3 Helsinki Clubin konsepti Seuraavassa määritellään tarkemmin Helsinki Clubin liikeideaa; selvennetään siis mistä osa-alueista Helsinki Clubin konsepti muodostuu Tilat Helsinki Club käsittää neljä baaria, tanssilattian, pelitilan, eteispalvelun ja kabinetin. Helsinki Clubin konseptin oheistuotteiksi voidaan laskea Memphis Bar, keittiö ja hotellipalvelut. Helsinki Clubilla on siis neljä baaritiskiä. Niistä Kuubaari toivottaa asiakkaat tervetulleiksi; se sijaitsee sisääntulon välittömässä läheisyydessä heti narikan jälkeen vasemmalla. Konebaari puolestaan tarjoaa palvelujaan tanssilattian vieressä. Yläbaari ja rokkibaari löytyvät yläkerrasta. (ks. liite 1.)

14 11 Rokkibaari on yläkerrassa perällä ja kuten nimestä voi päätellä, siellä soi rockmusiikki. Rokkibaarin musiikista vastaa baarimikko. Rokkibaarin saa eristettyä myös yksityistilaisuuksia varten muusta baarista, sillä sen erottaa muista tiloista äänieristetty vankka ovi. Useimmiten ovi pidetään kuitenkin avoimena ja baari on auki kaikille asiakkaille. Aikoinaan tämä tila toimi Helsinki Clubin VIPtilana. Yläbaari on tarkoitettu lähinnä jutusteluun ja äänieristystä on koetettu saada aikaan vahvalla lasiseinällä. Se ei kuitenkaan juuri auta melun hiljentämisessä. Lasiseinän tanssilattian puolella sijaitsee parvi, jossa on muutama seisomapöytä ja josta voi katsella alakerran tapahtumia. Punaisen tanssilattian takana on pitkä kapea tila, joka on sisustettu muistuttamaan junavaunua. Se on osa yökerhon savutonta tilaa. Tämän tilan kautta pääsee kiertämään pelitilaan, jonka lattiaan on lasin alle liimattu vieri viereen viiden sentin kolikoita. Tilassa on kaksi pelipöytää sekä pari peliautomaattia. Pelitilasta pääsee Tarjotintilaan (ks. liite 1). Siellä on istumapaikkojen keskelle upotettu tarjottimet, joille voi laittaa juomansa. Näin asiakas istuu tavallaan itsekin tarjottimella. Tämä tila on aivan Kuubaarin vieressä. Saniteettitilat sijaitsevat Kuubaarin takana vasemmalla Tarjotintilan perällä. Helsinki Clubin oheistuotteista tärkein on ehdottomasti Memphisin Suomibaari. Parhaimmillaan klubi muodostaa Suomi-baarin kanssa loistavan yhdistelmän. Helsinki Club järjestää puolivuosittain yökerhon ja hotellimajoituksen sisältäviä pakettitarjouksia Sokos Hotelli Helsingissä. Helsinki Club tarjoaa myös hotellin saunaa yhteistyökumppaneittensa käyttöön. Tilauksissaan Helsinki Club käyttää Fransmannin keittiötä ja keittiöhenkilökuntaa. (Hallamäki 2003.) Hintapolitiikka Helsinki Clubin hinnat ovat viikonloppuisin samalla tasolla potentiaalisten kilpailijoiden kanssa. Arkisin Helsinki Clubin juomien hinnat ovat useimpien kilpailijoiden hintoja korkeammat, sillä monet kilpailijat tarjoavat viikolla alennet-

15 12 tuja hintoja. Alennukset eivät kuulu Helsinki Clubin imagoon. Sisäänpääsylipun hinta on viikonloppuisin (pe-la) seitsemän euroa, kilpailijoilla hinta on sama tai hiukan halvempi. Helsinki Clubilta saa bonusta S-etukortilla. (Hallamäki 2003.) Henkilökunta Talon omiin vakituisiin työtekijöihin Helsinki Clubin henkilökunnasta kuuluu 22 henkeä. Muut tilataan henkilöstövuokrausfirmoista, kuten Rock Non Stopista ja Optimista. DJ:t tulevat talon ulkopuolelta Rythm Mastersilta, vaikkakin samat DJ:t ovat olleet mukana uudistuneen Helsinki Clubin alusta asti eli vuodesta DJ Käpä on ollut talossa pitempään kuin kukaan muu henkilökunnasta, jo 90-luvun alusta asti. Jokainen DJ on soittanut ammatikseen jo yli 10 vuotta ja heidän ammattitaitonsa on huippuluokkaa. Pelipöytiä hoitavat RAY ja Pelicans oman henkilökuntansa voimin. Tällä hetkellä talossa on rekrytointikielto SOK:n Hotelli Hesperian lopetettua toimintansa: uusia työntekijöitä ei palkata talon listoille, koska ensisijaisesti halutaan työllistää ketjun omat työttömiksi jääneet työntekijät. (Hallamäki 2003.) Sali Salihenkilökuntaa rekrytoitaessa tärkeimmät kriteerit ovat Hallamäen mukaan työntekijän positiivinen asenne ja Helsinki Clubin arvoja lähellä oleva elämäntapa. Pyritään palkkaamaan työntekijöitä, jotka asiakkainakin valitsisivat iltariennon kohteeksi Helsinki Clubin. Samalla Helsinki Club kuitenkin hyväksyy erilaiset persoonat ja korostaa erilaisuuden arvoa mm. antamalla henkilökunnalle mahdollisuuden pukeutua persoonallisesti. Työasuja ei siis ole. Henkilökunta on nuorekasta ja samantyylistä kuin asiakaskuntakin. Vakituinen henkilökunta on aloittanut vuokratyövoimana ja osoittanut jo siinä yhteydessä kykynsä. Helsinki Clubilla on hyvä maine työpaikkana, sillä työilmapiiri on hyvä ja Helsinki Club on arvostettu yökerho. (Hallamäki 2003.) Ovi Ovimiehet ovat Helsinki Clubin omaa henkilökuntaa, mikä ei ole kovin yleistä. He työskentelevät palvelurahalla ja maksavat alv:n Helsinki Clubille. Monilla ovimiehillä on pitkä ura takanaan. He ovat ammattitaitoisia ja osaavia. Työasu

16 13 on yhteneväinen ja rinnassa on järjestysmieskyltti, josta heidät tunnistaa. Helsinki Clubin ovimiehet ovat tarvittaessa tiukkoja mutta kuitenkin ystävällisiä ja asiakaspalvelutaitoisia. (Hallamäki 2003.) Tapahtumat Ulkopuoliset tahot järjestävät Helsinki Clubilla tapahtumia keskiviikkoisin, torstaisin ja sunnuntaisin. Keskiviikkona vuorottelevat R n B -ilta ja Club Funky Lady. R n B -illassa soitetaan luonnollisesti Rythm and Bluesia ja se houkuttelee paikalle kyseisen musiikin ystäviä. Club Funky Lady on alusvaateliike Funky Ladyn oma klubi, joka järjestää alusvaatenäytöksiä. Kerran kuukaudessa on torstaina Club Precence, jossa eri bändien jäsenet soittavat ja improvisoivat keskenään. Noin kerran kuukaudessa sunnuntaina järjestetään Helsinki Clubilla Club Colors, joka tuo paikalle jonkun maailman kuulun huippu-dj:n ja houkuttelee paikalle klubi-ihmisiä. Muutoin sunnuntaisin käy yleensä ravintolahenkilökuntaa ja vuorotyöläisiä. (Hallamäki 2003.) Kanta-asiakkaat Helsinki Clubin kanta-asiakasrekisteriin kuuluu Hallamäen (2003) mukaan peruskävijää sekä saman verran julkisuuden henkilöitä. Heille lähtevät kutsut kanta-asiakasiltoihin. Lisäksi baarimikot jakavat tietyn määrän kutsuja tiskiltä, keille parhaaksi näkevät. 3.4 Helsinki Clubin kilpailutilanne Ravintola-alalla on kova kilpailu ja suosikit vaihtuvat nopeasti. Menestys alalla syntyy monesta osatekijästä. Sisustuksen täytyy olla kohdallaan, musiikin hyvää ja juomien hinnan tulee olla sopiva. Menestyksen vaikein osatekijä ovat kuitenkin ihmiset. Voit saavuttaa valtavan suosion tai menettää sen erittäin nopeasti, ja voi olla ettet ole tehnyt itse mitään väärin, toteaa Elannon ravintoloiden toimitusjohtaja Petri Löfberg. (Löfberg 2002, D3.)

17 14 Vaikeinta on selvittää, mikä asiakaskadon saa aikaan. Erityisen alttiisti suosikkipaikkaansa vaihtavat nuoret, jotka muutenkin uudistuvat ja seuraavat trendejä herkemmin kuin vanhemmat. Heidän rahoistaan ja öistään kilpailu on siis riskialteinta bisnestä. (Löfberg 2002, D3.) Parikymppiset nuoret käyttävät kuitenkin eniten yökerhopalveluja, eivätkä parikymppistä vanhemmat jaksa enää samalla tavoin juhlia. Kaupunkilaisten yöelämäkulttuuri on muuttunut hurjasti, pohtii ravintola Loisteen ravintolapäällikkö Piia Uusitalo. Ihmiset eivät hänen mukaansa enää kaipaa yökerhoja vaan istuvat mieluummin iltaa pienten ruokapalojen ääressä. (Mäntynen 2004, D2.) Helsinki Club sijaitsee aivan keskustassa, Helsinki Kympissä, ja sen vuoksi asiakkaita on tarjolla paljon mutta myös kilpailu on kovaa. Helsinki Kympillä tarkoitetaan Helsingin keskustan postinumeroaluetta. Alue on vain kolmen neliökilometrin kokoinen, mutta silti se kahmii Suomen ravintoloiden ruoka- ja juomamyynnistä melkein kymmenen prosenttia. Vuonna 2000 liikevaihto oli 1,7 miljardia markkaa eli lähes yhtä paljon kuin Turun ja Tampereen ravintolamyynti yhteensä. Helsinki Kympin alueella toimii noin 250 ravintolaa, joissa on yhteensä asiakaspaikkaa. Tilastokeskuksen mukaan alueella asuu vain ja työskentelee noin ihmistä. Alueella sijaitsevat Rautatientori ja Linja-autoasema, joiden läpi kulkee päivittäin noin ihmistä. Helsingin ydinkeskustan vetovoima houkuttelee ihmisiä viihtymään ja kuluttamaan koko pääkaupunkiseudun alueelta. (Räisänen 2001, B1.) Asiakkaita Helsinki Clubille on siis tarjolla, mutta haasteena on saada heidät tulemaan Clubille ja pysymään vakituisina asiakkaina. Tähän pyritään markkinoinnin ja imagonluonnin avulla. Helsinki Clubin pahimmiksi kilpailijoiksi Niko Hallamäki nimeää Teatterin, Tiikerin, The Clubin ja Amarillon. Lisäksi hän kokee pahoiksi kilpailijoiksi sunnuntaisin On the Rocksin ja kesäisin Kaivohuoneen. Hallamäki (2003) katsoo, että kaikki kilpailijat noudattavat omanlaistaan imagoa. Teatteri painottaa tyylikkyyteen, Sedu Koskisen kilpailukeinot puolestaan ovat ikä, hinnat ja seksi. Amarillo houkuttelee asiakkaita ilmaisella sisäänpääsyllä. Helsinki Club puolestaan pyrkii olemaan paras juhlintapaikka.

18 15 Helsinki Clubin menestystekijöiksi Hallamäki (2003) nimeää hyvän maineen, pitkän historian, hyvän henkilökunnan sekä ajassa kiinni pysymisen. Helsinki Club muuttuu trendien mukaan. Keväällä 2003 valmistunut remontti ja uusi muodikas sisustus on mm. houkuttanut monia lehtikuvaajia käyttämään Helsinki Clubia kuvauspaikkana artisteja kuvatessaan. Esimerkiksi laulaja Jonnasta tehty artikkeli Image-lehteen kuvattiin Helsinki Clubilla. 4 YRITYKSENÄ MIELIKUVAYHTEISKUNNASSA Elämme yhteiskunnassa, jossa mielikuvilla on suuri merkitys. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että mielikuvallisista seikoista on tullut keskeinen menestystekijä nykyisissä jälkiteollisissa länsimaissa. Termi mielikuvayhteiskunta viittaa todellisuuden kaksijakoisuuteen, eli yhteiskunnassa vaikuttavat sekä materiaalinen että ideaalinen todellisuus. Mitä tahansa materiaalista luodaankaan, sitä edeltävät aina mielikuvat ja suunnitelmat joiden pohjalta asian fyysinen luominen toteutetaan. Mielikuvat ohjaavat siis materiaalisen todellisuuden tuotantoa ja ovat näin ollen merkittävä osa yhteiskunnallista todellisuutta. (Karvonen 1999, 17.) Nykyisessä mielikuvayhteiskunnassa mielikuvista, imagosta, maineesta ja brandeista on tullut yrityksille tärkeimpiä kilpailu- ja menestystekijöitä. Kyseisille termeille löytyy kirjallisuudesta useita määritelmiä. Maine on 2000-luvun alun muotikäsite ja monet asiantuntijat pitävätkin mainetta muita tärkeämpänä tekijänä yrityksen menestymisen kannalta; näin mm. Karvonen (1999), Aula ja Heinonen (2002). 4.1 Mielikuvat Ihmisen kyky ajatella on hyvin monimuotoista. Konkreettisen ja abstraktisen ajattelun yhteistuloksena syntyy ns. luova ajattelu, joka monimuotoisuudessaan vaikuttaa mielikuvien yksilölliseen muodostumiseen. (Rope & Mether

19 2001, ) Mielikuva on henkilön kokemusten, tietojen, asenteiden, tunteiden ja uskomusten summa (Rope & Mether 1987, 32). 16 Mielikuvien muodostuminen tapahtuu käsitteellisen ajattelun tuloksena (Rope & Mether 2001, 42). Markkinointikirjallisuudessa todetaan, että mielikuvassa on kyse siitä, miten asiakkaat tai muut sidosryhmät havaitsevat kohteen, eikä siis siitä, mikä on kohteen todellisuus. Havaitseminen syntyy siitä, mitä tapahtuu kun kohteesta tuleva informaatio suhteutuu ihmismielessä ennestään oleviin muistinvaraisiin rakenteisiin. Havaitseminen on siis esiin tulevien vihjeiden ja informaation pohjalta tapahtuvaa päättelyä. (Karvonen 1999, ) Muodostuva mielikuva ei ole yksin lähettäjän eikä vastaanottajan hallinnassa, vaan riippuu näistä molemmista. Mielikuva syntyy kohtaamisesta ja vuorovaikutuksesta. (Emt. 40.) Mielikuvilla on suodatinvaikutus, mikä tarkoittaa, että ihmisten voi olla vaikea nähdä kohteessa muuta kuin mitä heidän tietorakenteensa edellyttävät (Karvonen 1999, 61). Tämän vuoksi muodostunutta mielikuvaa on vaikea saada muutetuksi, oli se sitten hyvä tai huono. Yritysten herättämistä mielikuvista käytetään sekaisin mm. termejä imago, maine, yrityskuva ja brandi. Yrityskuva voidaan määritellä mielikuvaksi, jonka jokin yhteisö tai yksilö muodostaa tietystä yrityksestä. Yrityskuvalla voidaan myös viitata siihen kuvaan, jonka yritys haluaa jollekin kohderyhmälle muodostuvan itsestään. (Pitkänen 2001, 15.) 4.2 Imago Imago ja mielikuva tarkoittavat oikeastaan samaa asiaa. Miltei kaikki markkinoinnista kirjoittavat määrittelevät imagon mielikuvaksi, joka muodostuu vastaanottajalle havainnoinnin yhteydessä. Pesonen, Lehtonen ja Toskala (2002, 88) määrittelevät imagot eli mielikuvat ajattelun ja muistin tietorakenteiksi, jotka jäsentävät monimutkaista todellisuutta helpommin hallittaviksi todellisuuskuviksi sekä täydentävät sirpaleiset havainnot kokonaiseksi kuvaksi kohteesta. Karvosen (1999, 44) mukaan imagoa ei voida luoda tai rakentaa. Ainoas-

20 taan voidaan antaa ihmisille aineksia, joiden pohjalta he luovat itselleen käsitykset ja mielikuvat omien erityisten edellytystensä pohjalta. 17 Myös imago ja maine käsitetään usein virheellisesti samaksi asiaksi. Imago on kuitenkin Aulan ja Heinosen mielestä paljon pinnallisempi käsite kuin maine ja muodostuu eri tavalla. Karvosen mielestä imagoa ei siis voida rakentaa, mutta Aula ja Heinonen ovat toista mieltä: heidän mielestään Imago voidaan rakentaa, mutta maine pitää ansaita. He pitävät imagoa visuaalisena ilmiönä, jonka rakentamisessa lähdetään siitä, mitä sidosryhmien halutaan ajattelevan yrityksestä. Tähän pyritään sitten mm. mainonnan avulla. (Aula & Heinonen 2002, 52) Myös mm. Vihervuori (2002, 18-19) ja Juholin (2001) uskovat, että imagoa voi rakentaa. Pitkällä tähtäimellä tämä ei yrityksen kannalta kuitenkaan riitä, jolleivät imago ja todellisuus vastaa toisiaan. Ropen ja Metherin (1987,146) mukaan imago voidaan jakaa sisäiseen ja ulkoiseen puoleen. Organisaatiossa työskentelevien ihmisten käsityksiä yrityksestä voidaan kutsua sisäiseksi yrityskuvaksi eli sisäiseksi imagoksi. Ulkopuolisten ihmisten käsityksiä puolestaan voidaan kutsua ulkoiseksi yrityskuvaksi eli ulkoiseksi imagoksi. Yritysten on kiinnitettävä huomiota sisäisen imagon kehittymiseen, koska se vaikuttaa hyvän yhteishengen ja työtyytyväisyyden syntymisen kautta ulkoiseen imagoon. Yrityksen työntekijän kohdatessa asiakkaan välittyy yrityksen sisäinen imago asiakkaalle rakentaen samalla ulkoista imagoa. Sisäinen imago on siis ulkoisen imagon perusta. (Vihervuori 2002, 19.) Näin ollen on myös tärkeää, että yrityksen työntekijöillä on todellinen kuva yrityksen asiakkaista ja yrityksen ulkoisesta imagosta. Tässä tutkimuksessa selvitetään kyselyn avulla henkilökunnan käsitystä yrityksen ulkoisesta imagosta ja verrataan sitä asiakkaiden käsityksiin. Henkilökunnan käsitys ulkoisesta imagosta heijastaa myös yrityksen sisäistä imagoa eli sisäinen ja ulkoinen imago tavallaan peilaavat toisiaan vaikuttaen toisiinsa. Jos henkilökunta kokee asiakaskunnan tietynlaisena, se myös palvelee heitä oletuksiensa mukaan ja asiakkaat puolestaan muodostavat ulkoisen imagon tämän palvelun perusteella.

Mitä on markkinointiviestintä?

Mitä on markkinointiviestintä? Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää

Lisätiedot

OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT

OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT Markkinointi on Asiakaslähtöistä ajattelu Tuote-, hinta-, jakelutie- ja viestintäratkaisujen tekemistä ja toimenpiteiden toteuttamista mahdollisimman hyvän taloudellisen

Lisätiedot

Design yrityksen viestintäfunktiona

Design yrityksen viestintäfunktiona Design yrityksen viestintäfunktiona Hanna Päivärinta VTM Pro gradun esittely Tutkimuksen taustaa Design on ollut pitkään puhutteleva ilmiö Designia tuntuu olevan kaikkialla Helsinki World Design Capital

Lisätiedot

Oivalluskysymykset lähiluomuyrittäjälle

Oivalluskysymykset lähiluomuyrittäjälle HELSINGIN YLIOPISTO RURALIA-INSTITUUTTI Oivalluskysymykset lähiluomuyrittäjälle KASVOT LUOMULLE 1. Perustiedot (lyhyesti ja ytimekkäästi) Mitä yritys myy? Mikä on pääkohderyhmä? Kenelle myydään? Miten

Lisätiedot

Yritysyhteenliittymän markkinointi

Yritysyhteenliittymän markkinointi Yritysyhteenliittymän markkinointi Hankintayksikön markkinakartoitus l. RFI Toimittajat voivat markkinoida tuotteitaan ja palveluitaan hankintayksikölle kuten muillekin potentiaalisille asiakkaille - aktiiviset

Lisätiedot

TAITAJAMÄSTARE 2012 YRITTÄJYYS Semifinaalit Joensuu/ Helsinki / Seinäjoki/ Rovaniemi 18.1.2012

TAITAJAMÄSTARE 2012 YRITTÄJYYS Semifinaalit Joensuu/ Helsinki / Seinäjoki/ Rovaniemi 18.1.2012 TAITAJAMÄSTARE 2012 YRITTÄJYYS Semifinaalit Joensuu/ Helsinki / Seinäjoki/ Rovaniemi 18.1.2012 Päivämäärä Lajin vastuuhenkilöt: Tea Ruppa, lajivastaava, Jyväskylän ammattiopisto Semifinaalikoordinaattori:

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Ajatuksia hinnoittelusta. Hinta on silloin oikea, kun asiakas itkee ja ostaa, mutta ostaa kuitenkin.

Ajatuksia hinnoittelusta. Hinta on silloin oikea, kun asiakas itkee ja ostaa, mutta ostaa kuitenkin. Ajatuksia hinnoittelusta Hinta on silloin oikea, kun asiakas itkee ja ostaa, mutta ostaa kuitenkin. Hinnoittelu Yritystoiminnan tavoitteena on aina kannattava liiketoiminta ja asiakastyytyväisyys. Hinta

Lisätiedot

suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai yleisöön vaikuttaminen.

suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai yleisöön vaikuttaminen. MAINONTA MED1 MITÄ MAINONTA ON?! Perinteisiä määritelmiä:! Mainonta on maksettua useille vastaanottajille suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai

Lisätiedot

Yrityskuvan hoito on johdon ja ammattilaisten tehtävä.

Yrityskuvan hoito on johdon ja ammattilaisten tehtävä. MIELIKUVAT JA DESIGN MANAGEMENT Psykologisia perusteita Ihmiselle on ainoa totuus se, jonka hän uskoo todeksi eli siis mielikuva asiasta, eikä ole merkitystä pitääkö tämä asia paikkansa vai ei. Ostopäätöstilanteessa

Lisätiedot

Mikä ihmeen brändi? Mitä brändäämisellä tarkoitetaan? Miten erottautua? Entä kannattaako brändäys yksin?

Mikä ihmeen brändi? Mitä brändäämisellä tarkoitetaan? Miten erottautua? Entä kannattaako brändäys yksin? KTT, dosentti Saila Saraniemi, Oulun yliopisto, markkinoinnin laitos Rokua 24.8.2013 Mikä ihmeen brändi Mitä brändäämisellä tarkoitetaan Miten erottautua Entä kannattaako brändäys yksin 1 2 Jokainen tuo

Lisätiedot

Nonprofit-organisaation markkinointi. Dosentti Pirjo Vuokko

Nonprofit-organisaation markkinointi. Dosentti Pirjo Vuokko Nonprofit-organisaation markkinointi Dosentti Pirjo Vuokko Markkinoinnin lähtökohdat Markkinoinnin lähtökohdat Peruskysymys: Mitä me haluamme olla ja kenelle? Miten tämä saavutetaan? Tärkeää: Kohderyhmälähtöisyys

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

KIRJASTO & MARKKINOINTI. Roosa Kallio markkinointipäällikkö Helsingin kaupunginkirjasto

KIRJASTO & MARKKINOINTI. Roosa Kallio markkinointipäällikkö Helsingin kaupunginkirjasto KIRJASTO & MARKKINOINTI Roosa Kallio markkinointipäällikkö Helsingin kaupunginkirjasto 26.3.2015 OHJELMA & TAVOITE Lyhyt esittely - mitä markkinointi on Miten markkinointi eroaa viestinnästä? Esimerkkejä

Lisätiedot

markkinointistrategia

markkinointistrategia Menestyksen markkinointistrategia kaava - Selkeät tavoitteet + Markkinointistrategia + Markkinointisuunnitelma + Tehokas toiminta = Menestys 1. markkinat Käytä alkuun aikaa kaivaaksesi tietoa olemassa

Lisätiedot

Bishop tekee sähköisestä viestinnästä tehokasta, mitattavaa ja yksinkertaista

Bishop tekee sähköisestä viestinnästä tehokasta, mitattavaa ja yksinkertaista Bishop tekee sähköisestä viestinnästä tehokasta, mitattavaa ja yksinkertaista Bishop on sähköinen viestintäratkaisu, jolla parannat viestintääsi ja voit seurata jokaisen yksittäisen kampanjan ja viestin

Lisätiedot

Muuttuva markkinointi muuttuvat tiedontarpeet. Päivi Voima Senior Researcher Hanken

Muuttuva markkinointi muuttuvat tiedontarpeet. Päivi Voima Senior Researcher Hanken Muuttuva markkinointi muuttuvat tiedontarpeet Päivi Voima Senior Researcher Hanken Missä olemme tänään? Riippuu keneltä kysyy Myynti 4P Customer experience Segmentointi B2C CRM Asiakkuudet Palvelut Sosiaalinen

Lisätiedot

Perustietoja kaupungista

Perustietoja kaupungista Perustietoja kaupungista Väkiluku 132 062 henkilöä (31.12.2011) Kaupungin väestörakenne on seuraava: 0-14 -vuotiaita 16.40% 15-24-vuotiaita 16.60% 25-44-vuotiaita 27.8% 45-64-vuotiaita 25.2% yli 65 -vuotiaita

Lisätiedot

REALTIME CUSTOMER INSIGHT. 2015 Wellnator Oy

REALTIME CUSTOMER INSIGHT. 2015 Wellnator Oy REALTIME CUSTOMER INSIGHT YMMÄRRÄ ASIAKASTA Asiakastyytyväisyyttä ja asiakaskokemusta mittaamalla saadaan arvokasta tietoa asiakasrajapinnasta. Analysoimalla tätä tietoa ja reagoimalla siihen asiakassuhteet

Lisätiedot

Monilla aloilla myös pukeutuminen ja käyttäytyminen ovat yrityksen visuaalisen linjan mukaista.

Monilla aloilla myös pukeutuminen ja käyttäytyminen ovat yrityksen visuaalisen linjan mukaista. PROFILOINNIN TYÖKALUT Yrityksen kaikilla merkeillä täytyy olla yhtenäinen linja. Visuaalinen kokonaisuus: symbolit, merkit, tunnukset, tunnusvärit, typografia muodostavat yhden eheän erottuvan linjan,

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet T-Media Oy T-Media on vuonna 1997 perustettu työnantajakuvaan ja maineeseen erikoistunut tutkimus- ja viestintäyhtiö. T-Median missiona on auttaa asiakkaitaan luomaan sidosryhmilleen kestävää kilpailuetua

Lisätiedot

Johdonmukaista markkinointia yrittäjille 2013 09/13/13

Johdonmukaista markkinointia yrittäjille 2013 09/13/13 Johdonmukaista markkinointia yrittäjille 2013 09/13/13 Pari vinkkiä lisätuloksen tekemiseksi ilman lisäkuluja. 09/13/13 Markkinointi, myynti, menestys. Kaupallistamista, kontakteja, kassavirtaa! Helsinki

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

Huonekaluteollisuus nousuun nyt tai ei koskaan Kilpailevatko huonekalualan ketjut itsensä hengiltä vai onko markkinoilla tilaa uusille konsepteille?

Huonekaluteollisuus nousuun nyt tai ei koskaan Kilpailevatko huonekalualan ketjut itsensä hengiltä vai onko markkinoilla tilaa uusille konsepteille? Huonekaluteollisuus nousuun nyt tai ei koskaan Kilpailevatko huonekalualan ketjut itsensä hengiltä vai onko markkinoilla tilaa uusille konsepteille? Kilpailevatko huonekalualan ketjut itsensä hengiltä

Lisätiedot

Brändäystä lyhyesti. Esittelykappale, lisää: www.helsinkibranding.com/kurssit

Brändäystä lyhyesti. Esittelykappale, lisää: www.helsinkibranding.com/kurssit Brändäystä lyhyesti Esittelykappale, lisää: www.helsinkibranding.com/kurssit BRÄNDÄYSTÄ HELPOSTI -KURSSIN SISÄLTÖ Päivä 1 Päivä 2 PERUSTEET Mitä kurssi sisältää? Mitä on luova ajattelu brändäyksessä? Brändi-aakkoset

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Microsoft, 2005. Johtaja näyttää työhyvinvoinnin suunnan Uudista ja uudistu 2005 Martti Mehtälä Microsoft Oy

Microsoft, 2005. Johtaja näyttää työhyvinvoinnin suunnan Uudista ja uudistu 2005 Martti Mehtälä Microsoft Oy Microsoft, 2005 Johtaja näyttää työhyvinvoinnin suunnan Uudista ja uudistu 2005 Martti Mehtälä Microsoft Oy Microsoft Globaalisti Maailman johtava ohjelmistovalmistaja 107 000 työntekijää Liikevaihto 40

Lisätiedot

Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä

Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Voidaanko brändeillä vaikuttaa? Maaliskuu 2006 Professori Helsingin yliopisto Psykologian laitos gote.nyman@helsinki.fi Mistä tiedämme.? Miten voimme toimia.? Kenelle

Lisätiedot

Markkinoinnin punainen lanka: tavoitteenasetanta ja strategiavalinnat Jussi Junikka ja Nina Lehtomäki

Markkinoinnin punainen lanka: tavoitteenasetanta ja strategiavalinnat Jussi Junikka ja Nina Lehtomäki Markkinoinnin punainen lanka: tavoitteenasetanta ja strategiavalinnat Jussi Junikka ja Nina Lehtomäki 20.10.2017 Markkinoinnin punainen lanka 20.10. Tavoitteenasetanta ja strategiavalinnat Markkinoinnin

Lisätiedot

Markkinointisuunnitelma 1(5) Markkinointisuunnitelma

Markkinointisuunnitelma 1(5) Markkinointisuunnitelma Markkinointisuunnitelma 1(5) Markkinointisuunnitelma Yrityksen nimi/yksikön nimi: [kirjoita tähän] Päivä: 22. tammikuuta 2010 Markkinointisuunnitelma 2(5) Sisällysluettelo 1. Perustiedot yrityksestä...

Lisätiedot

Miten lisää arvoa kalalle yhteenveto syksyn 2016 työpajasta

Miten lisää arvoa kalalle yhteenveto syksyn 2016 työpajasta Miten lisää arvoa kalalle yhteenveto syksyn 2016 työpajasta Miten lisää arvoa? Kuinka saada lisää arvoa kalalle ja kalan kasvattajalle? Osallistujat ohjattiin ideoimaan keinoja kalan ja kalankasvattajien

Lisätiedot

Musiikilla on merkitystä! Teoston taustamusiikkitutkimus 2012

Musiikilla on merkitystä! Teoston taustamusiikkitutkimus 2012 1 Musiikilla on merkitystä! Teoston taustamusiikkitutkimus 2012 Teosto tuntee taustamusiikin 25 000 taustamusiikkiasiakasta 2000 puhelinhaastattelua taustamusiikkia käyttäville yrityksille 2 1700 webkyselyvastaajaa

Lisätiedot

FINAS päivä Organisaation kasvun strategisen suunnittelun ja toteutuksen haasteet. FINAS-päivä Jukka Verho

FINAS päivä Organisaation kasvun strategisen suunnittelun ja toteutuksen haasteet. FINAS-päivä Jukka Verho FINAS päivä Organisaation kasvun strategisen suunnittelun ja toteutuksen haasteet FINAS-päivä Jukka Verho Inspectan kasvu pienestä kansallisesta tarkastuslaitoksesta kansainväliseksi TIC toimijaksi 1995

Lisätiedot

Ammatillinen opettajakorkeakoulu

Ammatillinen opettajakorkeakoulu - Ammatillinen opettajakorkeakoulu 2 JYVÄSKYLÄN KUVAILULEHTI AMMATTIKORKEAKOULU Päivämäärä 762007 Tekijä(t) Merja Hilpinen Julkaisun laji Kehittämishankeraportti Sivumäärä 65 Julkaisun kieli Suomi Luottamuksellisuus

Lisätiedot

Asiakkaiden tunnistaminen ja liidipoten1aalin kasva3aminen Marko Viljanen

Asiakkaiden tunnistaminen ja liidipoten1aalin kasva3aminen Marko Viljanen marko.viljanen@jm.eto.fi gsm 041-5340051 Asiakkaiden tunnistaminen ja liidipoten1aalin kasva3aminen Marko Viljanen Customer Experience Design 21.10.2014 Tunnistaminen, avaaminen ja kehittäminen Haluamme

Lisätiedot

PUSKARADIO. toimii verkossa. - tutkittua tietoa suosittelusta

PUSKARADIO. toimii verkossa. - tutkittua tietoa suosittelusta PUSKARADIO toimii verkossa - tutkittua tietoa suosittelusta Näin pääset alkuun: 1 2 3 +1 PALVELE ASIAKKAITASI suosittelemisen arvoisesti PYYDÄ ASIAKKAITASI KERTOMAAN saamastaan palvelusta hyväksi havaittuun

Lisätiedot

Mainonnan kenttä Venäjällä

Mainonnan kenttä Venäjällä Mainonnan kenttä Venäjällä Mainonnan historia nykyvenäjällä 15 vuotta siitä kun se alkoi Viimeisen 10 vuoden aikana isoimmat ketjut ovat rantautunet Venäjälle Koulutus, osaaminen, ja yleinen tietotaito

Lisätiedot

maineen johtaminen Maine menestystekijä Aula, P. & Heinonen, J. (2002)

maineen johtaminen Maine menestystekijä Aula, P. & Heinonen, J. (2002) maineen johtaminen Maine menestystekijä Aula, P. & Heinonen, J. (2002) maineen johtaminen Mainejohtamisen prosessi maineanalyysi liiketoiminnan tavoitteet mainestrategia maineen taktiikka mainedialogi

Lisätiedot

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10 Auvo Turpeinen Uusyrityskeskus toiminta: Elinkeinoelämän perustama yhteistoimintajärjestö 31 alueellista yhdistystä, yli 80 neuvontapistettä Suomessa vuodesta -89 saakka Jäseninä

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

E-laskun asiakasarvo pk-sektorilla

E-laskun asiakasarvo pk-sektorilla 1 E-laskun asiakasarvo pk-sektorilla 2 Esityksen sisältö Miksi tutkimus tehtiin? Mitä haluttiin selvittää? Tutkimuksen suoritus Tulokset Koetut hyödyt ja haitat Miksi pk-yritys siirtyi käyttämään e-laskua

Lisätiedot

Onko verkkokaupoista ostaminen turvallista?

Onko verkkokaupoista ostaminen turvallista? Onko verkkokaupoista ostaminen turvallista? Miten kuluttajat näkevät verkkokaupan turvallisuuden? Ja mihin kuluttajat perustavat käsityksensä koetusta turvallisuudesta? Suomalaisen tietoturvayhtiö Silverskin

Lisätiedot

KIRJASTO & MARKKINOINTI Kito 2015 24.8.2015

KIRJASTO & MARKKINOINTI Kito 2015 24.8.2015 KIRJASTO & MARKKINOINTI Kito 2015 24.8.2015 Helsingin kaupunginkirjasto 27.8.2015 OHJELMA & TAVOITE Lyhyt esittely - mitä markkinointi on Miten markkinointi eroaa viestinnästä? Esimerkkejä kirjastomarkkinoinnista

Lisätiedot

Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille

Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille 1. Tässä opintojaksossa painotetaan työelämätaitoja ja yrittäjyyttä. Lisäksi käsitellään lyhyesti oman talouden suunnittelua.

Lisätiedot

Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A

Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A 1 Otteita osallistujalle jaettavasta materiaalista Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A Nimi Päivämäärä TUTUSTUMINEN NAAPURIIN Naapurin kertomat tiedot itsestään TOTUUDEN HETKI o Totuuden

Lisätiedot

Miksi perusteella kuluttajat valitsevat puutuotteita? Kari Valtonen PKM-ohjelman loppuseminaari Lahti 13.11.2008

Miksi perusteella kuluttajat valitsevat puutuotteita? Kari Valtonen PKM-ohjelman loppuseminaari Lahti 13.11.2008 Miksi perusteella kuluttajat valitsevat puutuotteita? Kari Valtonen PKM-ohjelman loppuseminaari Lahti 13.11.2008 Tutkimuksen tarkoitus selvittää: puutuotteiden ostokriteerit kuluttajien päätöksenteossa

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Viremittari osana Innokkaan kasvutarinaa Sonja Heiskanen, Henry Foorumi 9.11.2010, Hotel Crowne Plaza

Viremittari osana Innokkaan kasvutarinaa Sonja Heiskanen, Henry Foorumi 9.11.2010, Hotel Crowne Plaza Viremittari osana Innokkaan kasvutarinaa Sonja Heiskanen, Henry Foorumi 9.11.2010, Hotel Crowne Plaza Medical- brändien taustalla vuodesta 1994 Innokas Medical Oy 20 000 Perustettu Oulussa vuonna 1994

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

Alustava liiketoimintasuunnitelma. Miksi alustava LTS? Ajattele vaikkapa näin. Hyvin suunniteltu on jo melkein puoleksi perustettu

Alustava liiketoimintasuunnitelma. Miksi alustava LTS? Ajattele vaikkapa näin. Hyvin suunniteltu on jo melkein puoleksi perustettu Alustava liiketoimintasuunnitelma Hyvin suunniteltu on jo melkein puoleksi perustettu 15.1.2013/LTPT1013 22.4.2013/EO1213 HM Miksi alustava LTS? Jäsennetään ja selvennetään aiotun yritystoiminnan kannattavuutta

Lisätiedot

KATSAUS RUOTSIN MARKKINOIDEN MAHDOLLISUUKSIIN & VALMISTAUTUMISOHJEITA RUOTSIIN SUUNTAUTUVAAN VIENTIIN MARJA KAHRA

KATSAUS RUOTSIN MARKKINOIDEN MAHDOLLISUUKSIIN & VALMISTAUTUMISOHJEITA RUOTSIIN SUUNTAUTUVAAN VIENTIIN MARJA KAHRA KATSAUS RUOTSIN MARKKINOIDEN MAHDOLLISUUKSIIN & VALMISTAUTUMISOHJEITA RUOTSIIN SUUNTAUTUVAAN VIENTIIN MARJA KAHRA 7.11.2016 RUOTSIN ELINTARVIKEMARKKINAT RUOTSIN ELINTARVIKEMARKKINAT TARJOAVAT MAHDOLLISUUDEN

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään:

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään: Sisällysluettelo Esipuhe 2 1. Segmentointi nykymarkkinoinnissa 5 1.1. Segmentoinnin merkitys 6 1.2. Segmentoinnin toteutuksen ongelmat 8 1.3. Segmentin valintaan vaikuttavat tekijät 10 2. Segmentoinnin

Lisätiedot

Webstatus - Vivas.fi. Vivas.fi 08.11.12

Webstatus - Vivas.fi. Vivas.fi 08.11.12 Vivas.fi 08.11.12 Tietoa kyselystä Kysely lukuina Kysely oli sivustolla: 09.10.2012-30.10.2012 Kysely suoritettiin 09.10. 30.10.2012 pop-up kyselynä www.vivas.fi - sivuston käyttöominaisuuksien tasosta.

Lisätiedot

Sähköisen markkinoinnin viisi kultaista sääntöä eurooppalaisten operaattoreiden silmin

Sähköisen markkinoinnin viisi kultaista sääntöä eurooppalaisten operaattoreiden silmin Sähköisen markkinoinnin viisi kultaista sääntöä eurooppalaisten operaattoreiden silmin 26.10.2011 Otto Söderlund Partner Magenta Advisory on suomalainen sähköisen liiketoiminnan asiantuntija jolla on vahva

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Myynnin sertifikaatti Palveluprosessin visualisointi Jonna Rothberg-Mikkonen 20.2.2015

Myynnin sertifikaatti Palveluprosessin visualisointi Jonna Rothberg-Mikkonen 20.2.2015 Myynnin sertifikaatti Palveluprosessin visualisointi Jonna Rothberg-Mikkonen 20.2.2015 Case: Hyvän Olon viikonloppu kurssilaisen palvelupolku Vierumäellä VIERUMÄKI KOTISIVUT www.vierumaki.fi - Paljon informaatiota

Lisätiedot

FinnTec. Metalli- ja konepaja-alan suurtapahtuma. Messuvieraskyselyn yhteenveto

FinnTec. Metalli- ja konepaja-alan suurtapahtuma. Messuvieraskyselyn yhteenveto FinnTec Metalli- ja konepaja-alan suurtapahtuma Messuvieraskyselyn yhteenveto Metalli- ja konepajateollisuuden toimialakohtainen tutkimus FinnTec-messujen jälkeen toteutettiin toimialan arvostuksista ja

Lisätiedot

Sosiaalisen median hyödyntämisestä tutkimuksessa ja sitä kautta liiketoiminnassa

Sosiaalisen median hyödyntämisestä tutkimuksessa ja sitä kautta liiketoiminnassa Sosiaalisen median hyödyntämisestä tutkimuksessa ja sitä kautta liiketoiminnassa Suomen markkinointitutkimusseuran Sosiaalinen Suomen markkinointitutkimusseuran Sosiaalinen media & web-analytiikka osana

Lisätiedot

Mainekortit.fi Avoin työkalu yritysten ja organisaatioiden käyttöön!

Mainekortit.fi Avoin työkalu yritysten ja organisaatioiden käyttöön! Mainekortit.fi Avoin työkalu yritysten ja organisaatioiden käyttöön! Tehty yhdessä päijäthämäläisten yrittäjien kanssa osana EAKR-rahoitteista CleanDesign Center hanketta (LADEC) Minna-Maija Salomaa, kehittämispäällikkö

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 27.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 23.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

SELKEÄSTI HELPOMPAA MARKKINOINTIA

SELKEÄSTI HELPOMPAA MARKKINOINTIA SELKEÄSTI HELPOMPAA MARKKINOINTIA Markkinatehdas on ryhmä nuoria markkinoijia, joiden tavoitteena on parantaa Keski-Suomen yritysten markkinoinnin suunnitelmallisuutta ja auttaa käytännön toteutuksessa.

Lisätiedot

Vahvuudet: Mitä on tiiminne osaaminen suhteessa valitsemaanne yritykseen perusteluineen

Vahvuudet: Mitä on tiiminne osaaminen suhteessa valitsemaanne yritykseen perusteluineen KILPAILUTEHTÄVÄ: YRITTÄJYYS A1: Case yritys Joukkue valitsee case yrityksen annetuista oikeista yrityksistä saamansa pohjatiedon perusteella. Joukkue perustelee valintansa joukkueensa vahvuuksilla/osaamisella

Lisätiedot

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Brändiseminaari 7.11.2012 Hotelli Savonia, Kuopio Mielikuvatutkimus, vaihe 1 Tutkimuksen toteutti Innolink Research Oy. Tavoitteena oli selvittää sekä

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma

Viestintäsuunnitelma Liite 1 Viestintäsuunnitelma 2014-2016 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL:n viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelman tehtävänä on antaa suunta viestinnän toimenpiteille vuosille 2014 2016. Viestintäsuunnitelma

Lisätiedot

Tutkimuksen vastauksista muodostuu todistus kunnan päättäjille

Tutkimuksen vastauksista muodostuu todistus kunnan päättäjille PETÄJÄVESI Tutkimuksen vastauksista muodostuu todistus kunnan päättäjille Teppo Sirniö kunnanjohtaja Petäjävesi MIELIKUVAT Kansalaisten mielipiteet perustuvat mielikuviin MISTÄ MIELIKUVAT SYNTYVÄT? MIELIKUVAN

Lisätiedot

PORONLIHAN SUORAMYYNTIKOULUTUS

PORONLIHAN SUORAMYYNTIKOULUTUS LAATUA RAAKA-AINEIDEN JALOSTAMISEEN Elintarvike- ja poroalan koulutushanke PORONLIHAN SUORAMYYNTIKOULUTUS Erkki Viero PORONLIHAN SUORAMYYNTIKOULUTUKSEN TAVOITTEET Asiakaspalvelun ja markkinoinnin merkityksen

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja 20.3.2012

Kyselyn yhteenveto Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja 20.3.2012 Kyselyn yhteenveto Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja 20.3.2012 Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja Tammikuussa 2012 toteutettiin valtakunnallinen Yritys- Suomi lanseerauskampanja. Mikkelin

Lisätiedot

Strategia Päivitetty

Strategia Päivitetty Strategia 2020 Päivitetty 25.8.16 Visio Matkailun identiteettimme rakentuu luontaisista elementeistä, joita alueesta viestitään muutenkin Luonto, Aurinko, Onnellisuus, Energia, Kansainvälisyys Visio muodostuu

Lisätiedot

60% 10% 1. MIKSI IHMEESSÄ VERKKOASIAKASPALVELUUN KANNATTAA PANOSTAA? Ole läsnä ja tavoitettavissa. Suomalaisista noin 90 % käyttää nettiä viikoittain.

60% 10% 1. MIKSI IHMEESSÄ VERKKOASIAKASPALVELUUN KANNATTAA PANOSTAA? Ole läsnä ja tavoitettavissa. Suomalaisista noin 90 % käyttää nettiä viikoittain. Tavoita ja vaikuta Oletko koskaan ollut epätietoinen siitä, mitä tuotteita tai palveluita yritys, jonka sivuilla vierailet, oikeasti tarjoaa? Jos olet, niin on todennäköisesti asiakkaasikin. Hän voi olla

Lisätiedot

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Tuotteita käyttävistä ihmisistä on tullut parempia mainoksia, kuin perinteisistä medioista Miksi näin on? 3

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

TERVETULOA! Järjestörallin kehittämismalli Koillis-Savosta hanke Tapahtuman järjestäminen / Asiakaspalvelu 23.2.2011 Tiina Kuosmanen

TERVETULOA! Järjestörallin kehittämismalli Koillis-Savosta hanke Tapahtuman järjestäminen / Asiakaspalvelu 23.2.2011 Tiina Kuosmanen TERVETULOA! Järjestörallin kehittämismalli Koillis-Savosta hanke Tapahtuman järjestäminen / Asiakaspalvelu 23.2.2011 Tiina Kuosmanen Asiakaspalvelu tapahtumassa Laatu Asiakkaan huomioiminen Kokonaisvaltainen

Lisätiedot

Viestintä- strategia

Viestintä- strategia Viestintästrategia Viestinnän tehtävä on auttaa yliopiston strategisten linjausten toteutumista tukemalla ja tekemällä näkyväksi tutkimusta, koulutusta, yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja johtamista.

Lisätiedot

Jamk Innovointipäivät

Jamk Innovointipäivät Keskiviikko3 Asiakastutkimuksien suunnittelu Jamk Innovointipäivät Miksi asiakastutkimukset? Olemme nyt saaneet toimeksiannon kehitystehtäväämme ja tarkentaneet sen jälkeen tiimissämme mitä meidän halutaan

Lisätiedot

Sosiaaliset yritykset

Sosiaaliset yritykset Välkky-projektin teema- ja kehittämistyöskentely Sosiaaliset yritykset III Workshop Strateginen suunnittelu 16.10.2009 Jussi Mankki Jaana Merenmies Syfo Aamupäivän ohjelma 8.30 Aloitus, kotitehtävän purku

Lisätiedot

Liiketoiminnan pelikenttiä on erilaisia,

Liiketoiminnan pelikenttiä on erilaisia, YRITYKSEN Srateal Oy, Niilo Kurikka niilo.kurikka@strateal.com PELIKENTTÄ, TILANNE, TAVOITTEET JA KEHITTÄMINEN PELIKENTTÄ: Yritysten menestyminen on haasteellisempaa kansainvälistymisen ja entistä nopeampien

Lisätiedot

1. TERVEYS, HYVINVOINTI JA MATKAILU 7 Terveys ja hyvinvointi matkailun historiassa 7 Terveys ja matkailu 16 Hyvinvointi ja matkailu 26

1. TERVEYS, HYVINVOINTI JA MATKAILU 7 Terveys ja hyvinvointi matkailun historiassa 7 Terveys ja matkailu 16 Hyvinvointi ja matkailu 26 SISÄLTÖ 1. TERVEYS, HYVINVOINTI JA MATKAILU 7 Terveys ja hyvinvointi matkailun historiassa 7 Terveys ja matkailu 16 Hyvinvointi ja matkailu 26 2. WELLNESS TAPA AJATELLA, ELÄÄ JA MATKUSTAA 39 Wellness terveysmatkailun

Lisätiedot

Sosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla

Sosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla @MeltwaterFIN Sosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla Maria Sundström Managing Director Meltwater Group 0 Agenda @MeltwaterFIN MELTWATER I. SOSIAALISEN MEDIAN SEURANTA JA RAPORTOINTI Sosiaalisen

Lisätiedot

ASIAKAS- TYYTYVÄISYYS- TUTKIMUS 2014

ASIAKAS- TYYTYVÄISYYS- TUTKIMUS 2014 KUNNON TYÖMIEHIÄ» WWW.BRIKO.FI 1 ASIAKAS- TYYTYVÄISYYS- TUTKIMUS 2014 ASIAKKAAT ARVIOIVAT BRIKON PARHAAKSI RAKENNUSALAN HENKILÖSTÖVUOKRAAJAKSI JO TOISENA VUONNA PERÄKKÄIN Lue, mitä mieltä asiakkaat olivat

Lisätiedot

Ohjeistus maailman asiakasystävällisimpään myyntiin. Oskari Lammi

Ohjeistus maailman asiakasystävällisimpään myyntiin. Oskari Lammi Ohjeistus maailman asiakasystävällisimpään myyntiin Oskari Lammi 1 Asiakastyytyväisyys mitä ja miksi Asiakas määrittelee hyvän ja huonon palvelun laadun. Jos palvelun laatu ei tyydytä asiakasta, on hänen

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry. Brändityöryhmä

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry. Brändityöryhmä Brändityöryhmä Kaarina Johansson, liiton varapj., pj. Merja Salanko-Vuorela, toiminnanjohtaja Merja Kaivolainen, koulutus- ja kehittämispäällikkö Marianne Lind, liiton hallituksen jäsen, Hiidenseudun Omaish.

Lisätiedot

Kuinka tasa-arvoinen ruotsinsuomalainen nainen/mies on kotona?

Kuinka tasa-arvoinen ruotsinsuomalainen nainen/mies on kotona? Kuinka tasa-arvoinen ruotsinsuomalainen nainen/mies on kotona? Kyselyä koskevia ohjeita Lähettäjä. Tämän kyselyn tekevät Ruotsinsuomalaisten Keskusliitto ja Ruotsinsuomalaisten Naisten Foorumi. Rahoittajana

Lisätiedot

MILLAINEN ON POHJOIS-SAVON BRÄNDI?

MILLAINEN ON POHJOIS-SAVON BRÄNDI? MILLAINEN ON POHJOIS-SAVON BRÄNDI? MAAKUNNALLINEN MARKKINOINTIOHJELMA -HANKE Aluebrändityö työstetään maakunnallisena hankkeena, jonka veturina toimii Kuopio. Tämä esitys liittyy hankkeen valmisteluvaiheeseen

Lisätiedot

Näyttötutkintojen markkinointi. Olli Vuorinen

Näyttötutkintojen markkinointi. Olli Vuorinen Näyttötutkintojen markkinointi Olli Vuorinen Markkinoinnin peruskysymykset (Mitä on markkinointi?) Miksi markkinoidaan? Mitä markkinoidaan? Kenelle markkinoidaan? Miten markkinoidaan? Miksi markkinoidaan?

Lisätiedot

Videotuotantojen kilpailutuksen käsikirja. MASSIVE Helsinki / TrueStory 11.9.2014

Videotuotantojen kilpailutuksen käsikirja. MASSIVE Helsinki / TrueStory 11.9.2014 Videotuotantojen kilpailutuksen käsikirja MASSIVE Helsinki / TrueStory 11.9.2014 Ja kaikki alkoi suunnittelusta... Ennen kilpailutusta mieti tarkkaan, että mihin tarkoitukseen videotuotanto tulee ja mitä

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Tampereen seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa, ammattikorkeakoulussa ja ammattiopistossa

Lisätiedot

NUORET OSAAJAT TYÖELÄMÄSSÄ 2017

NUORET OSAAJAT TYÖELÄMÄSSÄ 2017 NUORET OSAAJAT TYÖELÄMÄSSÄ 2017 GRADUATES AT WORK Millaisia ajatuksia ja odotuksia nuorilla osaajilla on työelämästä? Nuoret Osaajat työelämässä -tutkimus on Studentworkin vuosittain toteuttama selvitys

Lisätiedot

Matkustajapotentiaali Kotka-Sillamäen meriliikenteessä. 29.4.2008 Kotka Loppuseminaari Projektipäällikkö Jouni Eho

Matkustajapotentiaali Kotka-Sillamäen meriliikenteessä. 29.4.2008 Kotka Loppuseminaari Projektipäällikkö Jouni Eho Matkustajapotentiaali Kotka-Sillamäen meriliikenteessä 29.4.2008 Kotka Loppuseminaari Projektipäällikkö Jouni Eho Esityksen rakenne Suomen ja Viron välinen matkustajaliikenne Kenttäkyselytutkimus Itä-Suomen

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

Matkailutoimialan aamu. 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä

Matkailutoimialan aamu. 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä Matkailutoimialan aamu 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä Asiakaskäyttäytyminen internetissä asiakkaan tietotarpeet ja ostopäätökseen vaikuttavat tekijät Internet on noussut vallitsevaksi viestintävälineeksi.

Lisätiedot

MIEHET TAVARATALON ASIAKKAINA

MIEHET TAVARATALON ASIAKKAINA MIEHETTAVARATALONASIAKKAINA AnttilaOy:nvalikoimankehittäminen HeliHeikkinen Opinnäytetyö Huhtikuu2011 Vaatetusalankoulutusohjelma Kulttuuriala OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Julkaisunlaji Opinnäytetyö Päivämäärä

Lisätiedot

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Päivän aiheet: Ihmeellinen imago: suhde mielikuvaan ja brandiin

Lisätiedot

Local Strengths and Networks as Resources of Cultural Tourism

Local Strengths and Networks as Resources of Cultural Tourism 2nd International Conference on Urban Marketing Cities by the Water: Images Real and Virtual Local Strengths and Networks as Resources of Cultural Tourism Soila Palviainen Esityksen sisältö: määrittelyjä

Lisätiedot

Palveluverkkotyöryhmä. Viestintä

Palveluverkkotyöryhmä. Viestintä + Palveluverkkotyöryhmä Viestintä + Sisältö n Ymmärrämmekö sidosryhmiä? n Ymmärretäänkö meitä? n Mistä sidosryhmät saavat tietoa palveluverkkoasioista ja keneltä? n Mikä voi mennä pieleen jos viestintävastuu

Lisätiedot

LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN LAATIMINEN EE045. Yhteenveto suunnitelman tekemisestä

LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN LAATIMINEN EE045. Yhteenveto suunnitelman tekemisestä LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN LAATIMINEN EE045 Yhteenveto suunnitelman tekemisestä Liiketoimintasuunnitelman merkitys pakotta miettimään liikeideaa järjestelmällisesti ja varmistamaan, että markkinapotentiaali

Lisätiedot

Nuoret ja työnantajamielikuva Marja Pylkkänen, Monster Oy marja.pylkkanen@monster.fi, Twitter: @MarjaPylkkanen

Nuoret ja työnantajamielikuva Marja Pylkkänen, Monster Oy marja.pylkkanen@monster.fi, Twitter: @MarjaPylkkanen Nuoret ja työnantajamielikuva Marja Pylkkänen, Monster Oy marja.pylkkanen@monster.fi, Twitter: @MarjaPylkkanen ESITYKSEN AGENDA Osa I: Kenestä oikein puhutaan Osa II: Työpaikkaa etsimässä, mielikuva rakentuu

Lisätiedot