Vaativan erityisopetuksen ja koulunkäynnin ohjaajien täydennyskoulutus Äänekoski Haastava käyttäytyminen työpajat I ja II
|
|
- Mika Kinnunen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Vaativan erityisopetuksen ja koulunkäynnin ohjaajien täydennyskoulutus Äänekoski Haastava käyttäytyminen työpajat I ja II, KM, eo Mitä kukin kokee haastavaksi käyttäytymiseksi? kiroilee kiusaa varastaa kykyjä on, haluja ei valehtelee haistattelee tarvitsee paljon apua omaehtoinen raivareita erikoinen jumiutuu, juuttuu lyö joustamaton häiritsee toisten työtä ei ymmärrä sääntöjä vaikea keskittyä voimakkaat tunneilmaisut tupakoi konkreettinen rutiinit tärkeitä alkuun pääseminen vaikeaa puhuu paljon, kovalla äänellä ohjeiden ymmärtäminen vaikeaa työn rytmitys vaikeaa poistuu koulun alueelta epäempaattinen valikoiva ruuan suhteen 1
2 Haastavan käyttäytymisen jäävuori raivarit uhmaaminen vastustaminen levottomuus sulkeutuneisuus kiroilu joustamattomuus kielelliset vaikeudet heikko toiminnan ohjaus aistipoikkeavuudet vuorovaikutustaitojen pulmat kriisi perheessä tunnetaitojen pulmat Ympäristön stressitekijätkö kaiken takana? 1. muutokset päiväjärjestyksessä, siirtymät, muut muutokset 2. rituaalien muutos, muutos omalla reviirillä 3. odottaminen 4. liikaa mieluisaa, liikaa vahvistusta 5. epämiellyttävä palaute 6. vuorovaikutustilanne 7. aistiärsykkeet 8. pelot 9. sairaudet, fyysinen rajoite 10.elämän tapahtumat Käyttäytymisen arviointi ja analyysi 2
3 Oppilaan pulmien analysointi Pulmien analysointi oltava tarkkaa Liikakäyttäytyminen: mielenkiinnon kohteisiin uppoutuminen, rutiinit, pakkoajatukset tai toiminnat, maneerit Käyttäytymispuutteet: sosiaalisen vuorovaikutuksen vaikeudet, toiminnan ohjaamisen vaikeus, hienomotoriset pulmat Myönteinen käyttäytyminen: taidot, tiedot, kiinnostus Pari / ryhmätehtävä osa 1 1. Tee oppilaan ongelmista ongelmaluettelo (määrittele tarkasti) ja järjestä se 2. Ongelma-analyysi: liikakäyttäytyminen, käyttäytymispuutteet, myönteinen käyttäytyminen Käyttäytymisen arviointi ja analyysi On käytettävä aikaa, jotta saadaan jäävuoren alla olevaan asiaan muutoksia: mietittävä mikä voisi parantaa henkilön tilannetta; kommunikaatiotaitojen opettamista, strukturoinnin kehittämistä, aistien kuntouttamista? jatkuva haastavan käyttäytymisen kieltäminen tai rankaiseminen ei yleensä tulosta tai ei ainakaan pitkäaikaista tulosta mitä tilalle? 3
4 Käyttäytymisen arviointi ja analyysi (2) Käyttäytymisellä on omat tunnistettavat syynsä Ei ole olemassa henkilöä, joka AINA käyttäytyy tietyllä tavalla, haastavasti seuranta, analysointi Käyttäytymisen syyt liittyvät hyvin usein ympäristöön, opetus, kuntoutus ja arjen järjestelyihin Käyttäytymisen arviointi ja analyysi (3) Mikä on käyttäytymisen funktio, tarve käyttäytymisen takana? huomion saaminen, vuorovaikutus, sosiaalinen vahvistus, palkkio, välttäminen, epämiellyttävän toiminnan siirtäminen, paeta, välttää toisia ihmisiä, sisäisen stimulaation saavuttaminen, sensorinen vahvistaminen Käyttäytymisen arviointi ja analyysi (4) Mitä ydintaitoja oppilaalta puuttuu? Mitä pitäisi harjoitella: omatoimisuus, kommunikointi, käyttäytymisen hillintä Käyttäytymistä voidaan vähentää tai vahvistaa sen mukaan mikä on tarpeellista. Mikä on tavoite? Opeteltava taito pilkotaan osiin ja opetetaan osa kerrallaan 4
5 ABC-malli A. Käyttäytymistä edeltävät tekijät (Antecedents) Milloin, missä, ketä läsnä, mitä tapahtuu ennen käyttäytymistä, henkilön tilanne, olotila ennen tapahtumaa jne. B. Käyttäytyminen (Behavior) Haastava käyttäytyminen tapahtuu. Miten? vastustaa, uhmaa, lyö, potkii C. Käyttäytymistä seuraavat tekijät (Consequences) Mitä sen jälkeen tapahtuu, kuka reagoi ja miten, milloin seuraukset tulevat, mitä vaikutuksia, mikä ylläpitää, mitä huomiota / hyötyä henkilö saa Esim. 1 Käyttäytymisanalyysi VANHEMMAT KÄYTÖS, JOTA VÄHENNETTÄVÄ KÄYTÖS, JOTA LISÄTTÄVÄ Ko. HENKILÖ AMMATTIHEN- KILÖSTÖ Esim. 2 Käyttäytymisen seurantakaavake (Käpylä-projekti) PVM KLO EDELTÄ- VÄT TEKIJÄT, TILANNE KÄYTTÄY- TYMINEN KESTO MITÄ SEURASI? ARVIOIJA? 5
6 Pari / ryhmätehtävä osa Analysoi lisää: tee seurantaa, kirjaa ylös 4. Funktionaalinen analyysi: mikä on käyttäytymisen funktio Intervention suunnittelu Käyttäytymisanalyysi johtaa opetuksen, (kuntoutuksen) ja tukitoimien suunnitteluun Mihin muuttujiin pitäisi näillä tukitoimilla vaikuttaa? Tukitoimet suunnataan tekijöihin, joita muokkaamalla todennäköisimmin ongelmat vähenevät eniten Jos on paljon ongelmia, on hankala rajata mihin keskittyä valitaan tekijä, jolla on vahvin vaikutus ongelmiin tai joka on yhteydessä moniin ongelmiin (esim. tunnetaitojen pulmat) Kun ymmärretään käyttäytymisen funktio voidaan opetus ja tukitoimet suunnitella yksilöllisesti Ennaltaehkäisy Huomio on suurin käyttäytymisen vahvistaja Huomiota saa käyttäytymällä ei-toivotusti Miten vahvistaa ja huomioida toivottavaa käyttäytymistä? Rajataan oudot käyttäytymispiirteet aikaan, paikkaan ja muotoon niin, ettei niistä ole sosiaalista haittaa (esim. autismin kirjo) Sovitaan millaista käyttäytymistä odotetaan, mitä siitä seuraa 6
7 Voidaanko ennaltaehkäistä? 5 % interventiota 95 % ennaltaehkäisyä KOULUYHTEISÖTASO VUOROVAIKUTUSTAIDOT Yksilötaso Ryhmätaso Koulun taso Oppilaan kohtaaminen, haasteeseen vastaaminen Ryhmädynamiikka, ryhmänhallinta Yhteisöllisyys, pelisäännöt, sopimukset, koulun kulttuuri 7
8 Emotionaalinen ilmapiiri kouluyhteisössä Oppimisen kannalta myönteinen ilmapiiri on keskeinen Oppilaan oma käsitys itsestään oppijana, lapsena / nuorena on yhteydessä oppimistuloksiin Hyväksyvä, oppilaan itsetuntoa tukeva ilmapiiri Oppilaat pitävät turvallisuutta tärkeänä! Kouluyhteisön yhteiset menettelytavat Yhteiset sopimukset, käytänteet ja menettelytavat, koulun oma kulttuuri : johdonmukaisuus oppilaiden osallistaminen > sitouttaminen = yhteisöllisyys selkeys, visualisointi uusien työntekijöiden perehdyttäminen Koululla on myös kasvatustehtävä Oppilaat Koulun aikuiset Kouluyhteisön yhteiset normit ja säännöt -> sopiminen ja sitoutuminen 8
9 Kumppanuus Perheet / asumisyksikkö Oppilaitos / opettaja Sosiaalitoimen palvelut Nuorisotoimi Oppilas Poliisi Psykologi ja kuraattoripalvelut, oppilasterveyden huollon palvelut Yhteistyöntekijät ja tukihenkilöt Hyvin toimiva ryhmä lisää työrauhaa! LUOKKAYHTEISÖ Koulun kulttuuri Motivaatio Ryhmädynamiik ka Oppilaan tuntemus Yhteisön normit Opettajan ja koulunkäynnin ohjaajan toiminta Säännöt Ryhmän hallinta 9
10 Haastavasti käyttäytyvä ryhmä, mistä apua? Samanaikaisopetuksen mahdollisuudet (antaa mahdollisuudet tehokkaaseen työrauhan ylläpitämiseen) Koulunkäynnin ohjaajan, erityisopettajan ja opettajan yhteistyö Aikuisilla yhteinen käsitys, mitä odotetaan Sovitaan aikuisten kesken, miten toimitaan kriisi- ja häiriötilanteissa, kriisisuunnitelma Minimoidaan odotusajat ja ns. vapaat tilanteet Voidaan luoda luokan yhteinen ohjelma: Työrauhaa! - > seuranta YKSILÖ Tärkeää Mikäli oppilaalla ilmenee haastavaa käyttäytymistä, on hyvä miettiä seuraavaa: Olenko pyrkinyt ennaltaehkäisemään haastavaa käyttäytymistä? Ajattelenko, että vain ko. oppilaan pitää muuttaa käyttäytymistään, mutta minun tai ympäristön ei? 10
11 Kriisien hallinta Tärkeää erottaa toisistaan käyttäytymisen ohjaaminen ja kriisien hallinta Nämä eivät ole menetelmiä, joilla hallitaan häiriökäyttäytymistä jatkuvasti Kriisien hallinta on kriisisuunnitelma mahdollisten vaarallisten tilanteiden vähentämiseksi, joita saattaa esiintyä käyttäytymisen ohjaamisen aikana Kriisien hallinta (2) Tunnista mahdolliset kriisitilanteet Määrittele kriisitilanteessa käytettävät alkutoimenpiteet Määrittele menetelmät, joiden avulla lievennetään tilannetta ja palataan normaaleihin rutiineihin Määrittele keinot, miten seurataan Määrittele kriisinhallinnan seurantatavat Kriisisuunnitelma 11
12 Vaikeudet tarkkaavuudessa, sosiaalisissa ja tunnetaidoissa Häiritsevästi / haastavasti käyttäytyvillä tai konflikteihin ajautuvilla oppilailla on usein pulmia arjen hallintataidoissa, tarkkaavuudessa, toiminnan ohjauksessa, tunnetaidoissa ja sosiaalisissa taidoissa Näitä taitoja tulisi tukea kokonaisvaltaisesti myös opetuksessa Ennaltaehkäisevä toiminta 1. Ymmärtääkö oppilas, mitä kerrot tai haluat? Ymmärrätkö sinä, mitä hän haluaa tai kertoo? Puhetta tukevat ja korvaavat kommunikaatiokeinot Ovatko ne käytössä eri ympäristöissä kaikkien kanssa? 12
13 38 13
14 Ennaltaehkäisevä toiminta (2) 2. Tietääkö / ymmärtääkö oppilas seuraavat asiat: Mitä tehdään? Milloin tehdään? Kuinka kauan tehdään? Missä tehdään? Kenen kanssa tehdään? Mitä tehdään seuraavaksi? arjen jäsentäminen eli strukturointi 14
15 Ajan jäsentäminen Päivä- ja luku / viikkojärjestykset Kuukausikalenteri Vuosikello TimeTimerit, munakellot, tiimalasit, mobiililaitteet Viikko / lukujärjestys Viikko- ja kuukausijärjestykset 15
16 Ympäristön ja tilan jäsentäminen Ympäristön ja tilan jäsentäminen Tilat järjestellään niin, että ne kertovat, mitä siellä tehdään Esimerkkejä: eri opetustilat / luokat (aineopetus, integraatio) wc, eteistilat, keittiö, oleskelutila yksilöopetus- ja korityöskentelytila ryhmätila taukopaikka / tila, vapaa-ajan nurkkaus / tila aistitila Henkilöiden jäsentäminen Henkilöiden visualisointi nimin, valokuvin Tukea tarvitseva henkilö tietää, kenen kanssa tekee mitäkin asiaa Esim. ketkä koulussa, iltapäivätoiminnassa tänään tai ketkä pois koulusta, asuntolasta, toimintakeskuksen kerhosta, terapeutit 16
17 Ennaltaehkäisevä toiminta (3) 3. Ymmärtääkö henkilö mitä häneltä odotetaan? konkretian taso ohjeet toimintaan, työskentelyyn (toiminnan jäsentäminen) sopimukset ja säännöt visuaalisesti Toiminnan jäsentäminen 17
18 Koritehtävät Oppitunnin alkaessa 1. Ole ajoissa omalla paikallasi 2. Muista oppikirja ja harjoituskirja + vihko 3. Kynä, kumi ja teroitin Biologian tunti 1. Ope tarkistaa läksyn 2. Uusi kappale: Suotyypit 3. Luetaan kappale ja keskustellaan siitä 4. Tehdään tehtävät 1 3 TAI Läksyksi tehtävät 7 ja 8. Merkitse läksyvihkoon! 18
19 Muista työrauha! 1. Pyydä puheenvuoroa viittaamalla. 2. Tee tehtävät huolellisesti 3. Pyydä apua viittaamalla. Sopimukset Asioista voidaan sopia kuvin tai kirjoitetuin sopimuksin henkilön kanssa Esimerkiksi: ensin työ sitten palkkio ensin suihku sitten iltapala jne. Säännöt Säännöt kuvin tai tekstein asioista Visualisoituna, jotta oppilas tietää säännön olevan voimassa Sääntötaulut Säännöt seinässä, ovessa jne., juuri siinä paikassa, missä sääntöä on oleellista noudattaa 19
20 Ennaltaehkäisevä toiminta (4) 4. Mielekäs opetus / kuntoutussuunnitelma. Päivän sisällön mielekkyys opetuksessa; Mitä päivään oikeasti sisältyy? 5. Iänmukaisuus päivän toiminnoissa ja opetus / kuntoutussuunnitelmassa? Onko tarjottu muuta kuin entistä? 6. Opetusmateriaalin vaihto (tarkkaavaisuus, motivaatio, mielekkyys) Ennaltaehkäisevä toiminta (5) 7. Valinnan mahdollisuudet Mitä oppilas saa ja voi valita? Osaako oppilas valita? Tulisiko valintojen tekemistä harjoitella? Tärkeää on saada tehdä myös omia valintoja! 20
21 Ennaltaehkäisevää toimintaa (6) 8. Huomio myönteiseen käyttäytymiseen, palkitaanko onnistumisesta (sopimukset, palkkiot) Palkitaan aluksi konkreetisti Selkeä, yksilöllisesti valittu palkkio Ei palkita häiriökäyttäytymistä Mitä tarkoittaa ei ja hyvä? Äänen käyttö? Palkkio annettava heti Jatkuvasta palkitsemisesta osittaiseen Palkkiot Konkreettisia Sosiaalisia Sensorisia Sisäisiä Merkkejä, aktiviteetteja, jotain ekstraa, pisteitä, sosiaalista vahvistusta Palkkiotaulukko esimerkki VALITSE PALKKIO MIKA Pelaan tietokoneella maksimissaan tunnin päivässä Pitsalla käynti. Teen läksyt. Saan ostaa karkkipussin lauantaina. 21
22 Ennaltaehkäisevä toiminta (7) 9. Mielenkiinnon kohteet, mieltymykset hyödynnetään vahvuuksia 10. Mahdollisuus säännölliseen pari ja ryhmätyöskentelyyn yksilöllisellä tasolla Ennaltaehkäisevä toiminta (8) 11. Erilaiset oppimistyylit (havainnointi) visuaalisuus toiminnallisuus 13.Toivotun käyttäytymisen opettaminen mallintaminen onko oppilaalla käsitys, miten tulee toimia, mitä häneltä odotettaan Ennaltaehkäisevä toiminta (9) 14.Liikunnan merkitys energian purkaminen mielekkäästi liikkuuko saman verran kuin ikäisensä? mahdollisuus kokeilla eri liikuntamuotoja 22
23 Ennaltaehkäisevä toiminta (10) 15. Aistien yli- ja aliherkkyydet mahdollisuus aistikuorman purkamiseen tai aistien stimulointiin 16.Tunnetaitojen tukeminen ja harjoittelu 17.Sosiaalisten taitojen tukeminen ja harjoittelu Tunnetaidot Mitä keinoja on purkaa tunteita? Mahdollisuus jakaa tunteita Mikä tarve tunteen takana on? Tunteet ovat psyykkinen kompassi siitä missä, nyt mennään! Ennaltaehkäisevä toiminta (11) 18.Eri ympäristöjen välinen aito yhteistyö johdonmukaisuus tavoissa toimia (arjen strukturointi, säännöt, sopimukset) 19.Lepo / rentoutuminen riittävä lepo esim. aistikuormituksen jälkeen rentoutumisen taito 20.Lääkitys, sairaudet vaikutukset käyttäytymiseen 23
24 Ennaltaehkäisevä toiminta (12) 21.Onko muutoksia ollut liikaa? stressi muutoksista mitä tulisi lisätä ja mitä poistaa, jotta stressaavat tekijät vähenisivät? Ennaltaehkäisevä toiminta (13) 23.Oman elämän arvokkuus tietoisuus omasta arvokkuudesta ihmisenä haastavasta käyttäytymisestä huolimatta välittämisen kokeminen myös niinä päivinä kun on käyttäytynyt haastavasti ja ollut peloissaan itsekin? 24.Tietoisuus omasta vammasta, vaikeudesta tietoisuus omista vahvuuksista ja pulmista kanssaihmisten tietoisuus henkilön vahvuuksista ja pulmista Ennaltaehkäisevä toiminta (14) 25.Mahdollisuus rauhoittumiseen, omaan tilaan, kun tunnistaa oman hermostumisensa taukotila, aistitila, oma huone, taukopenkki, säkkituoli) ANNA AIKAA JA ANNA TILAA! 24
25 Miten käyttäytymiseen vaikutetaan? 1. Haastavan käyttäytymiseen selkeä, yksityiskohtainen määrittely useat henkilöt samaa mieltä käyttäytymisestä Miten käyttäytymiseen vaikutetaan (2) 2. Käyttäytymisen funktion arvioiminen ympäristömuuttujat (edeltävät / seuraavat) intervention valinta perustuu käyttäytymisen funktion ymmärtämiseen tehokas (havainnointi, haastattelut, systemaattinen ympäristömuuttujien manipulointi) Miten käyttäytymiseen vaikutetaan (3) 3. Seurantajärjestelmän kehittäminen käyttäytymisen määrittely mitattava (kuinka usein, kesto, reaktioiden välinen nopeus) miten kirjaat kuka kerää tiedot tiedon analysointi tiedon arviointi 25
26 Miten käyttäytymiseen vaikutetaan (4) 4. Intervention valitseminen riippuu käyttäytymisen funktiosta tarpeeksi pitkään johdonmukaisesti myönteisen käyttäytymisen vahvistaminen 5. Intervention vaikutusten seuraaminen Keinot eli interventiot 1. Sammuttaminen sellaisen vahvistajan poistaminen, joka ylläpitää haastavaa käyttäytymistä 2. Muun käyttäytymisen osittainen vahvistaminen sekä haastavan käyttäytymisen sammuttaminen yhdessä Interventiot (2) 3. Aikalisä (Time-out) / jäähy tärkeää tehdä oikein, jos tehdään väärin, lisääntyy haastava käyttäytyminen usein teho näkyy nopeasti, jos auttaa oppilas siirretään pois tilanteesta, jossa hän käyttäytyy haastavasti, kun tilanteessa on jotain, joka toimii positiivisena vahvistajana haastavalle käyttäytymiselle 26
27 Interventiot (3) 4. Ehtojen asettaminen/sopimukset palkkio tehtävän suorittamisesta sopimus kirjallinen tai kuvin 5. Oman toiminnan tarkkailu 6. Uuden taidon harjoittelu, jolla sama funktio kuin ei-toivotulla käyttäytymisellä esim. kommunikoinnissa Interventiot (4) 7. Elämänlaadun lisääminen mitä voisi muuttaa opetuksessa ja arjessa, jotta haastava käyttäytyminen vähenisi onko henkilöllä tarpeeksi valinnan mahdollisuuksia ja taitoja, joilla voi lisätä elämänlaatua Pari / ryhmätehtävä osa Määrittele käyttäytymisen tavoite 6. Vaihtoehdot (aivoriihi, mahdollisimman monta) 7. Laadi suunnitelma miten aiotaan ennaltaehkäistä? tarvitaanko jotain interventiota? 8. Arviointi ja seuranta 27
28 Taitojen yleistymisestä Kahdessa eri tilanteessa, kahden eri työntekijän kanssa sitten vasta Useita tavaroita, useita paikkoja, useita henkilöitä Riittävän oikea vastaus vaatimus vaihtelee oppii sietämään paremmin ennakoimattomuutta! Työkalupakki Tunnetyökalut: ahdistus aistiyliherkkyys pelkojen kartoitus, visuaalisuus, draama Liikuntatyökalut: biopalaute, juoksu, paini, tramboliini, hallittu tuhoaminen, rummutus, keinuminen Rentoutustyökalut: musiikin kuuntelu, hieronta, kirjan luku, rubiikin kuutio, stressipallo, kuvataide, puristuskokemus Sosiaaliset työkalut: taukoja sosiaalisessa toiminnassa, kävelylenkki ruokavälkällä, yksin olon mahdollisuus, lemmikkieläin Sensoriset työkalut: kuulosuojaimet, korvatulpat, aurinkolasit, vaatetuksen muuttaminen, hajuton ympäristö, ruokavalio Asennetyökalut: tieto, kunnioitus, ymmärrys, kärsivällisyys, vaihtoehtoiset toimintatavat, ajattelutavat, ympäristön muokkaus Haastavan käyttäytymisen kohtaaminen Pohdi omaa käyttäytymistäsi, A-B-C mallin avulla A: mitä tapahtui ennen haastavaa tilannetta, mitä tunteita tunsit, miten toimit, miten toimintasi vaikutti oppilaaseen / luokkaan B: miten toimit haastavan käyttäytymisen tilanteessa, millaisia vaikutuksia sillä oli, mitä tunsit, miten tunteet vaikuttivat toimintaasi C: mitä selvitit tilanteen, mitä tunteita tunsit, missä onnistuit, mitä olisit tehnyt toisin 28
29 Oppilaan vastarintaan vastaaminen Toimi ammattiroolissa Käskyjä tulee joskus niin paljon, etteivät oppilaat pysty vastaamaan niihin Älä lähde mukaan valtataisteluun Älä neuvottele loputtomasti Puhu lyhyesti: lyhyt ja suora interventio Keskity oppilaan tekoihin, ei henkilökohtaisuuksia Luo turvalliset rajat, joita ei voi ylittää > käy konfliktit läpi aina Pelottaako sinua? Sinun voimavarasi Ole läsnä ja saatavilla Ammattirooli, työyhteisön tuki Luo turvallisuutta, rauhoita ilmapiiriä Aisti tunneilmapiiriä (kuka, ketkä aiheuttavat epävakautta?) Tunnistatko varomerkit? Vaikuta ja puutu tunneilmapiiriin nopeasti Oppilaan kanssa kahdenkeskinen kasvatuskeskustelu Tässä ja nyt Tehokas väline oikein käytettynä Käyttäydy itse levollisesti ja varmasti Esitä näkökantasi selvästi Käytä minä - viestejä Älä puhu liikaa Puhu oppilaalle suoraan Anna vihjeitä ongelman ratkaisemiseksi Varmista, että oppilas ymmärtää sanomasi 29
30 Oppilaan kanssa keskustelu (2) Kunnioitus, ihmissuhteet, roolimallit (pysy aikuisena!) Käytöshäiriöinen lapsi pyrkii hallitsemaan myös opettajaa, hän yrittää tavoitella johtajan asemaa toisten silmissä, tärkeää kuitenkin säilyttää kunnioittava asenne Ole johdonmukainen Rakenna luottamusta Seuraamusten käyttö Johdonmukainen käyttö: konfliktit käydään läpi aina! Teon ja seuraamusten välillä on hyvä olla logiikka ymmärrettävyys Seuraamusten tulisi olla oppilaille ymmärrettäviä Peruskoululain uudistukset 2014 Jälkipuinti Mikäli kohtaat väkivaltatilanteen tai useasti haastavaa käyttäytymistä Tilanne on traumaattinen sekä väkivaltaisesti käyttäytyvälle että sinulle Tilanne tulee käydä läpi mitä tapahtui, miltä tuntui, mitä voisi oppia Työstetään myös niiden henkilöiden kanssa, jotka tilanteen näkivät Työstetään itse tilanne läpi heti tai seuraavana päivänä työkavereiden kanssa tilanteen voi jättää psyykkisesti taakseen. Tilanne on käsiteltävä,ettei se vaikuta aikuisen ja lapsen suhteeseen negatiivisesti tai leimaavasti 30
31 Apua?? Jos työntekijänä et enää välitä lapsen hyvinvoinnista, tunteet muuttuvat kielteiseksi Kun et uskalla enää puuttua mihinkään aggression pelossa Kun puutut yhä vain kovemmin ottein Sinulle työnohjausapua, keinoja Sinun oman työkalupakkisi Sosiaalisten taitojen harjoitukset, sosiaaliset kuvatarinat ja pikapiirtäminen Tunnetaitojen harjoittelu Ongelmanratkaisutaidot, vaihtoehtoisia tapoja toimia Aktivointi, toiminnan ohjaus Toimintaympäristön muokkaus Itsehavainnointi, ajatus vääristymien muokkaus Itsekontrollointi, stressin hallinta, rentoutus Onerva/Valteri verkossa Onervan nettisivuilla tietoa tarjoamistamme palveluista, koulutuksista, julkaisuista ja muusta toiminnastamme: Valterin nettisivut: Palvelu sisältää sekä maksullisia että maksuttomia verkkojulkaisuja ja luentoja. Käy tutustumassa: Valterin julkaisut löydät Valteri-Puodista: Tule Onervan tykkääjäksi Facebookissa: ValteriHUB on oppimisen ja kasvun tuen keskittymä, josta löytyy tietoa, artikkeleita, blogitekstejä, keskusteluja ja ajatuksia koulumaailmasta oppimisen ja kasvun tuen näkökulmasta: Onervan uutiskirje sisältää ajankohtaisia uutisia, tietoa koulutuksista ja uutuusmateriaaleista. Tilaa uutiskirje: Asiantuntijakirjoituksia ajankohtaisista aiheista: 31
näkökulmia haastavan käyttäytymisen syihin, ennaltaehkäisyyn ja kohtaamiseen. Tero Kujala, ohjaava opettaja, KM, EO. 1.
Neuropsykiatriset erityispiirteet ja haastava käyttäytyminen - näkökulmia haastavan käyttäytymisen syihin, ennaltaehkäisyyn ja kohtaamiseen Tero Kujala, ohjaava opettaja, KM, EO 23.11.2016 Ohjaava opettaja
LisätiedotHaastavan käyttäytymisen syitä ja toimintakeinoja etsimässä. Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)
Haastavan käyttäytymisen syitä ja toimintakeinoja etsimässä. Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Suurin osa Mukautuu sääntöihin, käyttäytyy odotetusti, joustaa, noudattaa ohjeita, tekee läksynsä,
LisätiedotMiten tuemme erityisen lapsen koulukuntoisuutta?
Miten tuemme erityisen lapsen koulukuntoisuutta? Käyttäytymisen taustan ymmärtäminen Yhteinen tavoite Motivaatio Mistä me puhumme nyt? Erityinen lapsi? Koulukuntoinen? = kyky käydä koulua, oppia, selviytyä
LisätiedotAAIDD(2010): Toimintakyvyn Moniulotteinen Malli
AAIDD(2010): Toimintakyvyn Moniulotteinen Malli I ÄLYLLISET KYVYT II ADAPTIIVINEN KÄYTTÄTYMINEN III TERVEYS TUKITOIMET YKSILÖLLINEN TOIMINTAKYK Y KUN OPPILAAN KÄYTÖS HAASTAA Loistava oppilas seminaari
LisätiedotSisältö. Haastava käyttäytyminen; syyt, ennaltaehkäisy ja kohtaaminen. Tampere
Haastava käyttäytyminen; syyt, ennaltaehkäisy ja kohtaaminen Tampere 14.9.2017 Tero Kujala, ohjaava opettaja, KM, EO Sisältö Haastavan käyttäytymisen määrittelyä ja syitä Haastavan käyttäytymisen analysointi
LisätiedotOppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä
Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Opinnollinen kuntoutus Aija Lund 2007 Ryhmän teemat: Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (Jukka Nevala ja Marjukka Peltonen) Tekstinymmärtäminen ja sen
LisätiedotHaastava käyttäytyminen. Sisältö. Perusta toiminnalle. Haastavan käyttäytymisen syyt, ennaltaehkäisy ja muokkaaminen
: ohjaava opettaja, KM, erityisluokanopettaja, työnohjaaja STOry, fysioterapeutti Haastavan käyttäytymisen syyt, ennaltaehkäisy ja muokkaaminen Sisältö Mitä haastava käyttäytyminen on? Miten sitä ennaltaehkäistään
LisätiedotKASVATUS, OPETUS JA KUNTOUTUS ELÄMÄNLAADUN KEHITTÄJINÄ
KASVATUS, OPETUS JA KUNTOUTUS ELÄMÄNLAADUN KEHITTÄJINÄ Kukka-Maaria Vänskä (@riihimaki.fi) OPETUKSEN TAVOITTEENA UUDEN ASIAN TAI TAIDON OPPIMINEN TERAPIAN TAVOITTEENA KEHITYKSEN TUKEMINEN UUSIEN TAITOJEN
LisätiedotHaastava käyttäytyminen. Sisältö. Perusta toiminnalle. Haastavan käyttäytymisen syyt, kohtaaminen ja ennaltaehkäisy
: ohjaava opettaja, KM, erityisluokanopettaja, työnohjaaja STOry, fysioterapeutti Haastavan käyttäytymisen syyt, kohtaaminen ja ennaltaehkäisy Sisältö Mitä haastava käyttäytyminen on? Miten sitä ennaltaehkäistään
LisätiedotValteri täydentää kunnallisia ja alueellisia oppimisen ja koulunkäynnin tuen palveluja.
Valteri täydentää kunnallisia ja alueellisia oppimisen ja koulunkäynnin tuen palveluja. Valteri tukee lähikouluperiaatteen toteutumista tarjoamalla monipuolisia palveluja yleisen, tehostetun ja erityisen
LisätiedotHAASTAVAN KÄYTTÄYTYMISEN PAJA 18.1.2016 ÄÄNEKOSKI
Raija Kattilakoski HAASTAVAN KÄYTTÄYTYMISEN PAJA 18.1.2016 ÄÄNEKOSKI Haastavan käyttäytymisen määrittelyä Mikä on haastavaa käyttäytymistä? Vaihteleeko oma sietokyky tai suhtautuminen? Miten koet haastavan
LisätiedotHaastavan käyttäytymisen jäävuori. Haastava käyttäytyminen. Sisältö. Haastavan käyttäytymisen syyt, kohtaaminen ja ennaltaehkäisy
: ohjaava opettaja, KM, erityisluokanopettaja, työnohjaaja STOry, fysioterapeutti Haastavan käyttäytymisen syyt, kohtaaminen ja ennaltaehkäisy Sisältö Mitä haastava käyttäytyminen on? Miten sitä ennaltaehkäistään
LisätiedotNeuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen
Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Kemi 4.9.2015 Marja Koivusalo, lastenneurologian erikoislääkäri, Kolpeneen palvelukeskus Lasten ja nuorten normaali kehitys Normaalin
LisätiedotMitä perusopetuksen jälkeen? Keski-Suomen Autismiyhdistyksen vanhempainryhmä
Mitä perusopetuksen jälkeen? Keski-Suomen Autismiyhdistyksen vanhempainryhmä 10.1.2015 Tero Kujala, ohjaava opettaja, KM, EO 1 Lisäopetusta? Perusopetuksen jälkeen nuorella on mahdollisuus hakeutua lisäopetukseen
LisätiedotLeikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06
Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen
Lisätiedot1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.
1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja
LisätiedotLIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan
LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden
LisätiedotTehtävät. Elämänpolku opettaa. Selviytymistyylejä on monia. 114 ole oman elämäsi tähti
Tehtävät 1 Elämänpolku opettaa A. Miten olet selvinnyt vaikeista hetkistä elämässäsi? Voit palata tarkastelemaan ensimmäisessä luvussa piirtämääsi elämänjanaa ja pohtia tehtävää sen avulla. B. Kirjoita
LisätiedotRaahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE
Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien
LisätiedotTiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia
Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia Kuormitus vs lepo Kuormituksen kokonaisuus aina yksilöllinen, fyysistä ja psyykkistä mahdoton tarkasti erottaa (stressi, kehon reaktiot,
LisätiedotInklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea
ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen
LisätiedotKaveritaidot -toiminta
Kaveritaidot -toiminta Kaveritaidot ovat sosiaalisten taitojen harjoittelemista ja kehittämistä. Kaveritaito -toiminta on tarkoitettu henkilöille, joilla on vaikeuksia sosiaalisessa vuorovaikutuksessa
LisätiedotErityislapset partiossa
Erityislapset partiossa Neuropsykiatristen häiriöiden teoriaa ja käytännön vinkkejä Inkeri Äärinen Psykologi Teoriaa Neuropsykiatrinen häiriö on aivojen kehityksellinen häiriö, joka vaikuttaa usein laaja-alaisesti
LisätiedotOpiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta
Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/
LisätiedotMitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen
KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen
LisätiedotHaastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003).
ERILAISET OPPIJAT Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003). Perustana aito kohtaaminen Nuoren tulee kokea
LisätiedotEsipuhe... 13. Osa 1 Lapsen perustarpeiden tunnistaminen ja kohtaaminen
SISÄLLYS Esipuhe... 13 1 JOHDANTO... 17 Varhaiskasvatuksen muuttuvat tuulet... 17 Lapsen silmin -mallin perusperiaatteet... 18 Kaikki lähtee lapsen perustarpeista... 20 Osa 1 Lapsen perustarpeiden tunnistaminen
LisätiedotKasvatus- ja opetusjohtaja Lari Marjamäki
Kasvatus- ja opetusjohtaja Lari Marjamäki merkitystä on: Käytössä olevilla resursseilla asenteilla arvoilla omaksutulla perustehtävällä Olemassa olevalla tukijärjestelmällä yhteistyöllä vanhempien ja muiden
LisätiedotKasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning
Kasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning Mielenterveys ja mielen sairaus ovat Mielenterveyden häiriöistä kaksi eri asiaa tehdään diagnoosi, niitä hoidetaan ja parannetaan
LisätiedotMiten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa
Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa liikunta- ja vaikeavammaisten lasten kuntoutuksen suunnittelussa lastenneurologisella osastolla vuodesta 2010 vanhemmat ja lapsi
LisätiedotMielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA
Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,
LisätiedotTurva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten
LisätiedotEnsitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?
Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,
LisätiedotMillaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana
Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,
LisätiedotH e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S
H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S LUDUS TUTKIMUS- JA KUNTOUTUSPALVELUT OY Mäkitorpantie 3B, HELSINKI Liesikuja
LisätiedotAlakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015
Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen
LisätiedotOppilaiden Vastanneita Vastaus-% Oppilaat 4. - 9.lk 570 108 18,9 % Vanhemmat 1061 33 3,1 %
Oppilaiden lkm Vastanneita Vastaus-% Oppilaat 4. - 9.lk 570 108 18,9 % 1061 33 3,1 % Muu Oppilaan tausta ei ole taakka Vähemmistökulttuurien tuntemus Oman kulttuurin arvostaminen Yhteisen päätöksenteon
LisätiedotTervetuloa! Koulutuksen ohjelma Helsinki Jyväskylä
Tervetuloa! 7.12.2016 Helsinki 8.12.2016 Jyväskylä Koulutuksen ohjelma klo 10 Tutustuminen ja päivän ohjelma Yhteispeli ja oma koulu Yhteispelin toimintatavat klo 11.30 Lounas klo 12.30 YT-aika klo 13
LisätiedotPrososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro 3.3.2015
Prososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro 3.3.2015 FT, yliopistonlehtori Eira Suhonen Erityispedagogiikka Luennon teemat Turvallisessa ympäristössä on hyvä leikkiä Leikki vuorovaikutuksellisena
LisätiedotMielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa
Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Sosiaali- ja terveysalan opettaja Jaana Kivipelto-Karjalainen Projektisuunnittelija Elina Korhonen Kehityspäällikkö Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti
LisätiedotOPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI
OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on
LisätiedotMiten laadin perheen ja lapsen tavoitteet?
Miten laadin perheen ja lapsen tavoitteet? Pohjautuu artikkeliin: Tavoitteenasettelu perhekuntoutuksessa (Saarinen, Röntynen, Lyytinen) Mari Saarinen, PsL, neuropsykologian erikoispsykologi (VET) MLL:n
Lisätiedot4. HOJKS ohje PERUSTIEDOT. Opiskelija: Lukuvuosi: Luokka: Syntymäaika: Huoltajat: Isä Osoite: Puhelin: äiti Osoite: Puhelin:
4. HOJKS ohje PERUSTIEDOT Luokanvalvoja: Työpuhelin: Opiskelija: Lukuvuosi: Luokka: Syntymäaika: Huoltajat: Isä Osoite: Puhelin: äiti Osoite: Puhelin: Erityisen tuen päätöspäivä: Päätöksen tekijä: Opetuksen
LisätiedotKokonaisuus. 15 vuotta kestävä interventio- ja seurantaohjelma
Kokonaisuus 15 vuotta kestävä interventio- ja seurantaohjelma ü Esiselvitys 10/2009-3/2010 (OKM) ü Liikkumisesta kansalaistaito hanke 2010-2011 (ESR) ü Liikkumisesta kansalaistaito II hanke 2012-6/2014
LisätiedotHarjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa
Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena
LisätiedotSosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM
Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena Elina Palola, STM Syrjäytymisen ehkäisy aloitetaan usein liian myöhään Raskaita lastensuojelutoimia joudutaan tekemään aivan liikaa: ongelmiin
LisätiedotTervetuloa! Tampere Helsinki
Tervetuloa! 24.11.2017 Tampere 11.12.2017 Helsinki Koulutuksen ohjelma klo 10 Tutustuminen ja päivän ohjelma Yhteispeli ja oma koulu Yhteispelin toimintatavat klo 11.30 Lounas klo 12.30 Ys-aika klo 13
LisätiedotNORSSIN OPPILAS-JA OPISKELUHUOLTO
NORSSIN OPPILAS-JA OPISKELUHUOLTO OPPILAS- JA OPISKELUHUOLLON OSA-ALUEET YHTEISÖLLINEN OPISKELUHUOLTO yhteisöllistä, ensisijaisesti ehkäisevää työtä YKSILÖKOHTAINEN OPISKELUHUOLTO yksilöllistä tukea monialaista
LisätiedotMoision koulu Ylöjärven kaupunki
Moision koulu Ylöjärven kaupunki Väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän ehkäisy ja siihen puuttuminen kuuluvat kaikille kouluyhteisössä työskenteleville. 1. KIUSAAMINEN, HÄIRINTÄ JA VÄKIVALTA Väkivalta,
LisätiedotMielenterveys voimavarana
Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Mielenterveys voimavarana Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset, SMS Mielen terveys
LisätiedotTehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus
Tehtävät tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8 1 Tunteet kehossani Kirjoita tai piirrä, missä seuraavassa listatut tunteet tuntuvat kehossasi ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Mukailtu lähde: mielenterveystalo.fi
Lisätiedot2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu
2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä
LisätiedotPositiivisen ilmapiirin merkitys oppimiselle ja osallistumiselle
Positiivisen ilmapiirin merkitys oppimiselle ja osallistumiselle Pikkuparlamentti 25,10.2013/Arvostava vuorovaikutus, yliopistonopettaja KTK/erityispedagogiikka erja.kautto-knape@jyu.fi 2 Positiivisen
LisätiedotKeravanjoen koulu Opitaan yhdessä!
Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! OPS 2016 Arvokeskustelun tuloksia Keravanjoen koulun huoltajat 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? oppivelvollisuus ja yleissivistys oppii vastuulliseksi kansalaiseksi
LisätiedotSyrjäytymisvaarassa olevien nuorten aikuisten tukeminen
Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten aikuisten tukeminen Minna Tainio, sosionomi AMK, projektisuunnittelija Juho Lempinen, yhteisöpedagogi AMK, projektisuunnittelija, seikkailuohjaaja Seikkailukasvatus
LisätiedotKouluyhteisön kehittämistyön tuloksia eriyttämisessä ja arvioinnissa case Muurame
Kouluyhteisön kehittämistyön tuloksia eriyttämisessä ja arvioinnissa case Muurame Helsinki, 26.4. 2012 KT, ohjaava opettaja Marjatta Mikola (Haukkarannan ohjauspalvelut) KM, erityisluokanopettaja Tiina
LisätiedotF R I E N D S - sinut itsensä kanssa
F R I E N D S - sinut itsensä kanssa Marianne Takala kehittämissuunnittelija, psykoterapeutti Iloa kouluun - koulutuspäiv ivä Seinäjoella 1.4.2011 Tavoitteena ja haasteena hyvä elämä Suomalainen koulu
LisätiedotNuorten elämäntaitojen vahvistaminen 27.11.2013
Nuorten elämäntaitojen vahvistaminen 27.11.2013 Ulla Sirviö-Hyttinen, Suomen Lions liitto ry./ Lions Quest-ohjelmat Sanna Jattu, Nuorten keskus ry Anna-Maija Lahtinen, Suomen lasten ja nuorten säätiö Elämäntaidot
LisätiedotKuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa
Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,
LisätiedotLapsen ylivilkkaus haastaa vanhemman. Annette Kortman Suunnittelija, VTM Sosiaalityöntekijä
Lapsen ylivilkkaus haastaa vanhemman Suunnittelija, VTM Sosiaalityöntekijä Esityksen sisältö Mitä ylivilkkaus on? Lapsen käyttäytymisen ymmärtäminen Aikalisän käyttö Kodin ulkopuoliset tilanteet Vuorovaikutus
LisätiedotPerusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala
Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)
LisätiedotOsallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa
Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa Lapsen kuuleminen Minun ihannepäiväkodissani lasten ajatuksia kuullaan seuraavalla tavalla: Lapsi saisi kertoa omat toiveet, ne otettaisiin huomioon.
LisätiedotLaaja-alaisten erityisopettajien syysseminaari. Siikaranta 13.9.2012
Laaja-alaisten erityisopettajien syysseminaari Siikaranta Ketä kannattaa opettaa? Onko toivottomia tapauksia? Älä pienennä minua oikeasta koostani vertaamalla minua jättiläiseen. Juhani Siljo Mitä kannattaa
LisätiedotJuttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi
JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,
LisätiedotOhjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto
4.11.2015 Liikkuva koulu seminaari Hämeenlinna Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto Vähän liikkuville liikuntatunnit merkityksellisiä: Vapaa-ajallaan fyysisesti
LisätiedotTyöhyvinvointi ja työkuormituksesta palautuminen
Työhyvinvointi ja työkuormituksesta palautuminen Ulla Kinnunen Tampereen yliopisto Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö, psykologia Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi Tampere, Huhtikuu 2014
Lisätiedot(HOJKS) Koulu/päiväkoti: Oppilas:
Mikkelin kaupunki Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma () () Koulu/päiväkoti: Henkilötiedot Päiväys / Oppilas Sukunimi Etunimi Syntymäaika Osoite Puhelin/sähköposti Koulun/päiväkodin
LisätiedotErilaisen oppijan ohjaaminen
Tutkimuspäällikkö Anna-Liisa Lämsä Ammattiopisto Luovi Näkökulmiani koulutukseen Opetus Opiskelijahuolto Opetuksen hallinto Tutkimus ja kehittämistyö Työskentely eri rooleissa, eri koulutusasteilla Koulumaailman
LisätiedotKuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?
Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015
LisätiedotERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA
ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA pe 28.10 - nauhoite d Pekka Matilainen ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-osan aihepiirit Erityiskasvatus varhaislapsuudessa Erityisopetus perusopetuksessa Erityiskasvatus
Lisätiedot21.9.Hämeenlinna/Tuula Mikkola
Ohjaus on prosessi, johon liittyy välittämistä ja huolehtimista tukemista asioiden selventämistä ja opettamista aktivoimista ja motivointia arvostamista ja rohkaisua Tavoitteena on, että ohjaaja luo ohjattavalle
Lisätiedotekulkuri Verkko-opetus tukea tarvitsevien oppilaiden apuna
ekulkuri Verkko-opetus tukea tarvitsevien oppilaiden apuna Opetushallituksen oppimisympäristöjen kehittämishanke 2013-2014 Etäkoulu Kulkuri, Turun normaalikoulu ja Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu
LisätiedotOsaamisen kehittäminen edellyttää oppiainerajat ylittävää yhteistyötä
OPS 2016 Yhteistyön ja luottamuksen kulttuuri Lisääntyvä yhteistyön tarve Osaamisen kehittäminen edellyttää oppiainerajat ylittävää yhteistyötä Opetuksen eheys edellyttää opettajien yhteissuunnittelua
LisätiedotMatemaattiset oppimisvaikeudet
Matemaattiset oppimisvaikeudet Matemaattiset taidot Lukumäärien ja suuruusluokkien hahmottaminen synnynnäinen kyky, tarkkuus (erottelukyky) lisääntyy lapsen kasvaessa yksilöllinen tarkkuus vaikuttaa siihen,
LisätiedotLuokan aikuisten yhteistoiminta
Luokan aikuisten yhteistoiminta Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 22.4. 2013 KT, ohjaava opettaja Marjatta Mikola, KM, erityisluokanopettaja Sirpa Jokinen Avaimia hyvään työyhteisöön: Arvostus,
Lisätiedot1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset
1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi
LisätiedotKehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus
Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Jaana Salminen, johtava puheterapeu3 Helsingin kaupunki, Kehitysvammapoliklinikka jaana.salminen@hel.fi 1 Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus
LisätiedotMUUTTUVA OPETTAJUUS JA TYÖHYVINVOINTI
MUUTTUVA OPETTAJUUS JA TYÖHYVINVOINTI Työssä jaksaminen aikuiskoulutuksen arjessa --- Henna Laukka, Koivulaukka Oy 9.10.2016 AAMUPÄIVÄN RUNKOA Perusajatuksia työhyvinvoinnista Muutos ja sen kohtaaminen
LisätiedotKertausta aivovammojen oireista
Toiminta takkuaa, auttaako terapia? Toimintaterapeutti Kari Löytönen 16.4.2013 Kertausta aivovammojen oireista (Tenovuon, Raukolan ja Ketolan luennot) Aivovamman tyypillinen oirekokonaisuus Poikkeava väsyvyys,
LisätiedotKelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen
Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen
LisätiedotAlakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016
Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on
LisätiedotOhjaus ja konsultaatio erityisopettajan työssä
Ohjaus ja konsultaatio erityisopettajan työssä Helsinki, 24.5.2014 Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Kehittämispäällikkö, työnohjaaja Marjatta Mikola Eri ammattiryhmiin kuuluvien työntekijöiden
LisätiedotSisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22
Sisällys Lukijalle...12 Johdanto...16 Ajattelutehtävä kokeiltavaksi... 18 1 Arvot, ihmiskäsitys ja oppimiskäsitys... 20 Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Mitä tästä voisi ajatella?...
LisätiedotAJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA
AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA Iina Lempinen Voimavaravalmentaja, kirjailija, kouluttaja Valmiina Coaching 24.11.2015 Tehy Terveydenhoitajien opintopäivät 1 VALMENNUKSEN TAVOITTEET Tulet tietoisemmaksi
LisätiedotVanhemmuuden tuen merkitys perheen hyvinvoinnille
Vanhemmuuden tuen merkitys perheen hyvinvoinnille Osaava vanhemmuus-hanke Marja Uotila, projektipäällikkö psykoterapeutti, sairaanhoitaja, työnohjaaja Suomen Mielenterveysseura Vanhemmuuden perusta Vanhemman
LisätiedotOhjeita lasten ja nuorten sosiaalisten vuorovaikutustaitojen tukemiseksi
Ohjeita lasten ja nuorten sosiaalisten vuorovaikutustaitojen tukemiseksi Sosiaaliset taidot koostuvat monista osataidoista. Näitä ovat mm. kyky tunnistaa ja ymmärtää omia sekä toisten ihmisten tunteita,
LisätiedotLappeen hyvinvointimalli
Lappeen hyvinvointimalli LAPE-konfrenssi 12.3. 2018 Rehtori Ville Laivamaa Lappeen hyvinvointityöryhmä Yhteisöllinen opiskeluhuolto Tavoitteena ylläpitää lasten ja aikuisten hyvinvointia Lappeella (psyykkinen
LisätiedotAlle 30- vuotiaiden omaishoidon tukihakemus Vammaisten palvelut
Alle 30- vuotiaiden omaishoidon tukihakemus Vammaisten palvelut 1. Hoidettavan henkilötiedot Haen omaishoidon tukena ensisijaisesti palkkiota palveluseteliä muuta, mitä? 1.1 Omaishoidettavan lapsen/nuoren
Lisätiedot10/23/2012 Olli Määttä
Oppitunnin käsikirjoitus harjoittelijalle ja ohjaajalle. Tunnin pitämisen ja ohjaamisen tuki. Riittävän joustava. Edellytys oppitunnille: ilman hyväksyttyä tuntisuunnitelmaa ei harjoitustuntia voi pitää.
LisätiedotVALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA. Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013
VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013 SISÄLTÖÄ Yleistä valmistautumisesta kilpailuihin Paineensieto Ihannesuorituksesta Muutama sana loukkaantumisista ja epäonnistumisesta
LisätiedotMitä OPS2016 voi muuttaa psyykkisesti oireilevien peruskoululaisten koulunkäynnissä?
Mitä OPS2016 voi muuttaa psyykkisesti oireilevien peruskoululaisten koulunkäynnissä? 14.4.2016 sairaalaopetuksen neuvottelupäivä, Lahti Mika Saatsi Kalliomaan koulu Miksi suurin osa julkituoduista oppilaiden
LisätiedotVaativan erityisen tuen tilanne ja kehittämistarpeet alueellisesta näkökulmasta
Oulu 29.5.2018 VIP Vaativan erityisen tuen ohjaus- ja palveluverkostojen alueellinen kick off Vaativan erityisen tuen tilanne ja kehittämistarpeet alueellisesta näkökulmasta Ohjaava opettaja Maria Laiho,
LisätiedotVirpi Louhela-Risteelä & Sari Koskenkari. Copyright 2009.
Virpi Louhela-Risteelä & Sari Koskenkari Copyright 2009. Pedagoginen kehittämistyö (Kuulluksi tulemisen pedagogiikka, Louhela 2012) Opetusmetodinen kehittämistyö (NeliMaaliopetusmetodi 2009) Opettaja-oppilassuhteiden
LisätiedotKT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010
KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010 Tutkimusongelmat 1. Millaista on lasten keskinäinen yhteisöllisyys lapsiryhmissä? 2. Miten yhteisöllisyys kehittyy? Mitkä
Lisätiedot1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ:
PALOTARUS SUURLEIRI 2010 / PADASJOKI MINILUENNOT /Taru Laurén / 5.-9.7.2010 1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ: A = ATTENTION = HUOMIO
LisätiedotTYÖNHAUN LÄHTÖKOHTIA. mitä haluat. mitä osaat. millä ehdoilla
TYÖNHAUN LÄHTÖKOHTIA - Oulun yliopiston Ohjaus- ja työelämäpalvelujen koulutusmateriaalia - mitä haluat mitä osaat millä ehdoilla TYÖNHAUN SUUNNITELMA Tavoite saavutettu? Haastattelu Aloita tästä: Mitä
LisätiedotVarhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö.
Varhaiskasvatussuunnitelma Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. 2014 Ypäjän varhaiskasvatuspalvelut Päiväkoti Heporanta: Pollet, Ponit ja Varsat
LisätiedotVARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU
Honkajoen kunta Sivistystoimi Varhaiskasvatus KIS KIS KISSANPOIKA KISSA TANSSII JÄÄLLÄ SUKAT KENGÄT KAINALOSSA HIENO PAITA PÄÄLLÄ VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU 3-5 VUOTIAAT Lapsen nimi Syntymäaika Päivähoitopaikka
LisätiedotNeuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea
Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Tavoitteena - vahvistaa esi- ja perusopetuksessa oppilaan oikeutta saada tukea riittävän varhain ja joustavasti
Lisätiedot