VALTION IT-PALVELUKESKUKSEN TOIMINTOJEN SIJAINTISELVITYS; LAUSUNTOYH- TEENVETO

Transkriptio

1 VALTIOVARAINMINISTERIÖ Hallinnon kehittämisosasto Lasse Skog LAUSUNTOYHTEEN- VETOLUONNOS liite 2b VALTION IT-PALVELUKESKUKSEN TOIMINTOJEN SIJAINTISELVITYS; LAUSUNTOYH- TEENVETO Tässä lausuntoyhteenvedossa on esitetty Valtion IT-palvelukeskuksen perustamiseen liittyvän toiminnan sijaintiselvityksen lausuntoprosessi ja sen tulosten yhteenveto. Lausuntoyhteenvedossa on ensin kuvattu lausuntoprosessin toteutus, sen jälkeen yleistä lausunnoista ja lausunnot sijaintiselvityksen valmisteluprosessiin ja käytettyyn arviointimenettelyyn liittyen. Tämän jälkeen esitetään lausunnoissa esilletuodut yksityiskohtaisemmat seikat arviointimallin rakenteen mukaisesti aluepoliittisten tavoitteiden toteutumisen, henkilöstövoimavarojen saatavuuden sekä toiminnan kustannusten osalta. Viimeisenä on esitetty yhteenveto lausuntoprosessin tuloksena huomioonotettavista seikoista sekä jatkotoimenpiteistä. 1. Lausuntoprosessin toteutus Valtiovarainministeriö on pyytänyt lausuntoa laatimastaan vertailumuistiosta koskien Valtion IT-palvelukeskuksen toiminnan sijaintivaihtoehdoista. Vertailumuistiossa on kuvattu Valtion IT-palvelukeskuksen perustamisen taustoja ja aikataulu, perustettavan palvelukeskuksen tehtäviä, osaamisvaatimuksia ja resurssitarvetta, sijaintiselvityksen valmisteluprosessia, vaihtoehtoisten toiminnan sijaintipaikkakuntien keskinäiseen vertailuun sovellettu arviointimalli sekä kaupunkikohtaiset arviointimallin kriteerien mukaiset arvioinnit. Vertailumuistion lopputuloksena oli paikkakuntien välinen vertailu arviointimalliin perustuen. Lausuntopyyntö osoitettiin vertailussa olleille kaupungeille, joita olivat Joensuun kaupunki, Kajaanin kaupunki, Kuopion kaupunki, Lappeenrannan kaupunki sekä Oulun kaupunki. Valtiovarainministeriö pyysi kaupunkeja ottamaan kantaa sijoituspaikkavaihtoehtojen vertailumuistion sisältöön, tietoihin ja niiden oikeellisuuteen ja esittämään tarvittaessa tarkennuksia. Valtiovarainministeriö pyysi myös kannanottoa siihen, miten valtion IT-palvelukeskuksen toiminnassa tarvittavien henkilöstövoimavarojen saatavuus toteutuisi ao. paikkakunnan osalta. Lausuntopyynnössä annettiin mahdollisuus esittää myös muita mahdollisia havaintoja muistioon liittyen. Lausunnot saatiin määräaikaan klo 16 mennessä kaikilta kaupungeilta. 2. Yleistä lausunnoista ja lausunnot valmisteluprosessin ja arviointimenettelyyn liittyen Lausunnoissa todetaan, että käytetty arviointimenettely ja arviointikriteerit ovat tarkoituksenmukaisia ja oikein painotettuja. Lisäksi lausunnoissa on esitetty tarkennuksia kunkin kaupungin osalta arviointitekijäkohtaisesti koskien pääosin korkeakoulusta ja ammattikorkeakouluista valmistuvien määriä sekä paikkakunnan IT-alan työmarkkinaa kuvaavia tietoja.

2 2 (7) Keskeisimmät tarkentamista vaativat tiedot liittyvät kaupallisten korkeakoulututkintojen jakaantumiseen Joensuun, Kuopion ja Lappeenrannan yliopistojen välillä sekä Kajaanin ammattikorkeakoulun opiskelijamääriin. Syntyvälle Itä-Suomen yliopistolle, johon Joensuun ja Kuopion yliopistot yhdistyvät vuonna 2010, tulee kauppatieteellinen tutkinnonanto-oikeus, jota näillä yliopistoilla ei tällä hetkellä ole, vaan tutkinnot annetaan Lappeenrannasta, vaikkakin opiskelijoita on Lappeenrannan lisäksi merkittävällä määrällä sekä Joensuussa että Kuopiossa. Lausunnoissa esitettiin myös näkökohtia maantieteellisen sijainnin vaikutuksesta matkustusaikoihin sekä raideliikenteeseen tulevia parannuksia. Lausunnoissa on myös tuotu esille paikkakunnan valintaa puoltavista seikoista paikkakunnan ja sen lähialueen kehittämisen ja aluepolitiikan näkökulmasta, paikkakunnalla olevien valtionhallinnon työpaikkojen kehityksen näkökulmasta sekä valtion toimintojen alueellistamisen kohdentumisesta paikkakunnalle suhteessa muuhun maahan. Joensuun kaupunki on todennut valmistelusta, että arviointikriteerit ovat oikeat ja niiden perusteella voidaan tehdä toimiva sijaintipaikkaratkaisu joka turvaa Valtion IT-palvelukeskuksen toiminnan käynnistymisen ja kehittymisen myös pitkällä aikavälillä. Yhteenvedossaan Joensuun kaupunki toteaa, että Edellä esitettyjen tietojen pohjalta katsomme, että Joensuu täyttää arviointiperusteet parhaiten. Kajaanin kaupunki lausuu Avoin toimintatapa VIP- toiminnan sijoittamisessa on hyvä ja antaa mahdollisuuden alueiden ja valtionhallinnon vuoropuhelulle. Toimintatapa tulisi ottaa laajasti käyttöön koko valtionhallinnossa. Sijoittamisselvitykseen liittyvä vertailumuistio on laadittu hyvin ja asiat tiiviisti esittäen. Yhteenvedossa Kajaanin kaupunki lausuu: Valtiovarainministeriön laatimassa vertailumuistiossa olevan arvioinnin sekä edellä esitettyjen seikkojen perusteella Kajaanin kaupunki esittää, että Valtion IT-palvelukeskus tulisi sijoittaa ensisijaisesti Kajaaniin, toissijaisesti Kajaaniin ja Ouluun yhdessä. Kuopion kaupunki toteaa, että Tehdyn selvityksen osa-alueet ja niiden perustelut ovat yleispiirteissään oikein asetettuja. Tärkeimmäksi tavoitteeksi on nostettu henkilöstövoimavarojen saatavuus, jonka merkitys VIP:n sijoittumiselle on keskeinen. Yhteenvetona Kuopion kaupunki lausuu: Henkilöstövoimavarojen saatavuuden osalta esitetyt tarkennukset osoittavat Kuopion olevan kilpailukykyisin sijaintipaikka Valtion IT-palvelukeskuksen toimipaikaksi ja Kuopion kaupungin houkuttelevuus sekä mahdollisuus puolisotyöpaikkojen saamiseen ovat etuja, joita selvityksessä ei ole huomioitu. Lappeenrannan kaupunki on todennut, että IT-palvelukeskuksen sijoittamiselvityksen vertailumuistio on valmisteltu asianmukaisesti ja huolella valituin arviointiperustein ja kriteerein. Lappeenrannan kaupunki toteaa yhteenvetona, että Lappeenrannan kaupunki on valtion IT-palvelukeskuksen vertailumuistion perusteella paras. Henkilöstövoimavarojen saatavuus toteutuu Lappeenrannassa erittäin hyvin. Painavat aluepoliittiset syyt puoltavat Lappeenrannan valintaa ja Lappeenrannan kaupunki esittääkin, että valtioneuvosto päättäisi nimetä Lappeenrannan IT-palvelukeskuksen sijaintipaikaksi. Oulun kaupunki toteaa, että Yleisesti ottaen vertailumuistio on laadittu perusteellisesti ja monipuolisesti. Positiivista on, että pohjoissuomalainen näkökulma on huomioitu myös Oulu-Kajaani yhteistyöajatuksen kannalta vaikkakin sen toteuttaminen käytännössä olisi haasteellista. Yhteenvetona Oulun kaupunki esit-

3 tää: Pohjoissuomalaisesta näkökulmasta katsottuna Oulu tarjoaisi Valtion ITpalvelukeskukselle parhaan mahdollisen toimintaympäristön sekä koko valtion organisaation uudistamismahdollisuuden ottaen huomioon alueellistamisella tavoiteltavien tuottavuushyötyjen toteutumisen. 3. Lausunnot aluepoliittisten tavoitteiden toteutumisen osalta Tässä kappaleessa kuvataan yksityiskohtaisemmin kaupunkien lausuntoja aluepoliittisten tavoitteiden toteutumisen osalta ao. paikkakunnalla. 3 (7) Joensuun kaupunki toteaa, että sen asema heikentynyt vuoteen 2007 verrattuna mm. siitä syystä, että Perloksen toiminnan loppuminen näkyy kokonaisuudessaan vasta vuonna Joensuun työttömyysaste on ,3% (vertailumuistiossa 14,3%). Joensuun aiempi hyvä työllisyyskehitys on ollut suurelta osin Perloksen kasvun ansiota, jonka tuotannon lopettaminen aiheuttaa paljon vaikeuksia Joensuun talousalueen työmarkkinoilla. Joensuussa on ollut myös negatiivinen väestökehitys parin viime vuoden aikana. Kajaanin kaupunki nostaa esille kaupungin metsäteollisuuden rakennemuutoksen sisältäen sekä henkilöstösupistuksia että tuotantoseisakkeja Kajaanin paperitehtaalla. Kajaanin mukaan valtion toimintojen sijoittamisessa tulisi myös ottaa huomioon sijoituspaikkakunnan klusterikehityksen tukeminen: Valtion ITpalvelukeskuksen toimintojen sijoittamisella Kajaaniin voitaisiin saada aikaan myönteinen IT-alan kehityskierre, joka tukisi sekä valtion toiminnan kehittymisedellytyksiä että paikallista yritystoimintaa. Kajaanin kaupunki korostaa sitä, että IT-ala on yksi alueen kehittämisen strategisista painopisteistä, johon on suunnattu paljon resursseja. Kajaani toteaa, että samanlaista myönteistä kehitysvaikutusta ei saada aikaan suurella paikkakunnalla. Kajaani on oikein asetettu aluepoliittisten tavoitteiden vertailussa ensimmäiseksi. Kuopion kaupunki toteaa, että selvitys osoittaa oikein valtion työpaikkojen määrän Kuopiossa. Kuopio viittaa siihen, että valtion tuottavuusohjelman vaikutukset tulevat kohdistumaan voimakkaimmin niihin paikkakuntiin, joilla on nykyisin runsaasti valtion työpaikkoja. Kuopiossa olisi hyvät mahdollisuudet valtion sisäisille työpaikkajärjestelyille Valtion IT-palvelukeskuksen kannalta. Kuopio korostaa myös sitä, että keskuskaupungin lisäksi tulisi tarkastella myös ympäröivää maakuntaa. Pohjois-Savossa väestön ja työpaikkojen määrän kehitys on ollut pitkään laskeva. Toimintojen sijoittaminen Kuopioon parantaisi myös koko maakunnan kehityskuvaa liikenneyhteyksien parantuessa. Kuopio toteaa, että alueellistamisratkaisut eivät ole juurikaan kohdistuneet Kuopioon, mitä näkökohtaa selvityksessä ei ole tuotu esille. Lappeenrannan kaupunki toteaa, että se kuuluu siihen alueeseen Kaakkois- Suomea, joka on kärsinyt jo vuosikymmenien ajan teollisuuden rakennemuutoksista ja maakunnan väestö- ja työpaikkakehitys on jäänyt selvästi jälkeen koko maan kehityksestä, mm. viidensadan teollisen työpaikan leikkauspäätökset UPM:n, Polan ja Portin tuotantolaitosten osalta ovat vaikuttaneet tähän viimeisen vuoden aikana. Lappeenranta toteaa myös, että maakuntaan ei ole toistaiseksi kohdistunut merkittäviä alueellistamispäätöksiä ja valtion työpaikkojen määrä suhteessa väkilukuun onkin Lappeenrannassa pienin vertailukaupungeista. Lappeenranta korostaa, että aluepoliittiset perusteet Lappeenrannan osalta ovat vieläkin painavammat kuin mihin vertailumuistiossa on päädytty.

4 4 (7) Oulun kaupunki toteaa, että sen työttömyysaste on pysytellyt jatkuvasti yli valtakunnallisen keskiarvon. Etenkin nuorisotyöttömyys on Oulun seudulla suurta. Oulu viittaa myös siihen, että se on menettänyt Suomen kaupungeista eniten (250 kpl) valtion työpaikkoja vuosina Lisäksi Oulussa on tapahtunut raju rakennemuutos IT-sektorin työpaikkojen vähenemisen myötä vaikkakin suurilta yksittäisiltä irtisanomisilta on toistaiseksi vältytty. Tuotanto- ja kehitystyötä on siirtynyt alueella runsain mitoin halvemman kustannustason maihin. Uusimmat vähennysuutiset tulivat Kemiralta elokuun alussa. 4. Lausunnot henkilöstövoimavarojen saatavuuden osalta Tässä kappaleessa kuvataan yksityiskohtaisemmin kaupunkien lausuntoja henkilöstövoimavarojen saatavuuden osalta ao. paikkakunnalla. Joensuun kaupunki toteaa, että opiskelijapaikkojen määrien ja valmistuneiden määriä on tarkennettava Joensuun, Kuopion ja Lappeenrannan osalta perustuen siihen, että vaikka tutkinnonanto-oikeus kauppatieteellisissä aineissa on Lappeenrannan yliopistolla niin opiskelijoita on tosiasiallisesti sekä Joensuussa että Kuopiossa. Itä-Suomen yliopistolle on tulossa tutkinnonanto-oikeus kauppatieteissä 2010 alusta, johon yhdistyvät sekä Joensuun että Kuopion yliopistot. Joensuun mukaan luonnontieteiden ja kauppatieteiden opiskelijoita Joensuun yliopistossa on 2323, sisältäen metsätieteet. Taloustieteistä vuonna 2007 on valmistunut yhteensä 76 henkilöä ja luonnontieteistä ml. metsätieteet valmistuneita on ollut 251. Valmistuneitten lukumäärät sisältävät kaikki tutkintoasteet. Joensuu esittää myös tietotekniikkaopiskelijoiden lukumääriä Joensuun yliopistossa. Kajaanin kaupunki painottaa Oulun yliopiston tietojenkäsittelylaitoksen Kajaanin yksikön opetustoiminnan kehittämistä ja laajentamista, joka vastaisi Valtion ITpalvelukeskuksen tarpeita sekä jatkuvaa opetus- ja tutkimusyhteistyötä Oulun ja Kajaanin yksiköiden kesken. Oulusta valmistuu vuosittain yli sata tietojenkäsittelyalan osaajaa, joista huomattava osa sijoittuu Oulun, Kajaanin ja muiden Pohjois-Suomen keskusten alueelle. Kajaani korjaa ammattikorkeakoulun tietotekniikan alan opiskelijamääräksi 260. Lisäksi Kajaani tarkentaa alan yritysten ja työntekijöiden lukumääriä suuremmiksi kuin vertailumuistiossa oli esitetty, jotka olivat Kainuun IT-poolin volyymitietoja. Kajaani korostaa, että Kainuussa työskentelee henkilöä tietohallinnon johto- ja korkeatasoisissa asiantuntijatehtävissä. Tämä muodostaisi hyvän rekrytointipohjan Valtion IT-palvelukeskukselle, jonka lisäksi Kajaanin seudulle on ollut viime vuosina IT-alan paikkoihin runsaasti hyvätasoisia pääsääntöisesti paluumuuttoa kaavailevia hakijoita muualta Suomesta. Kajaani korostaa myös sitä, että Valtion IT-palvelukeskuksen sijoittaminen Kajaaniin vahvistaisi IT-alan koulutuksen saaneitten paikkakunnalle jäämistä Kajaanista lähdetään edelleen työn perässä muualle Suomeen. Kokonaisuutena Kajaanin kaupunki arvioi, että henkilöstövoimavarojen saatavuus on Kajaanin alueella Valtion IT-palvelukeskuksen toiminnan kannalta riittävä. Kuopion kaupunki toteaa, että Kuopiossa annettavan kauppatieteellisen koulutuksen tutkinnonanto-oikeus on Lappeenrannan yliopistolla. Täten tiedot opiskelijamääristä ja valmistuneista vaativat tarkentamista. Kuopion yliopistossa kauppatieteitä opiskelee tällä hetkellä n. 514 opiskelijaa vuosittaisen sisäänoton ollessa 70 opiskelijaa. Hakijoita on huomattavasti enemmän, 222 henkilöä vuonna Valmistuneita on ollut vuosina yhteensä 159 henkilöä ja valmistuvien määrä on kasvussa. Kuopio viittaa myös 2010 alusta syntyvään Itä-Suomen yliopiston perustamiseen, jolle syntyy tutkinnonanto-oikeus myös kauppatieteiden osalta. Ammattikorkeakoulua koskevat tiedot ovat oikein.

5 5 (7) Lappeenrannan kaupunki toteaa, että yliopisto ja ammattikorkeakoulu tuottavat vuosittain runsaasti koulutettuja osaajia tietotekniikan alalla ja maakunnan haasteena on, että nämä osaajat sijoittuisivat paikallisille työmarkkinoille sen sijaan, että heistä useat muuttavat valmistuttuaan pääkaupunkiseudulle. Lappeenranta korostaa, että maakuntaan jäi vuonna 2007 yliopiston tietotekniikan koulutusohjelman valmistuneista 33% ja suuri osa valmistuvista (55-80%) on ilmaissut haluavansa jäädä Lappeenrannan seudulle asumaan. Myös paluumuutosta ollaan kiinnostuneita, mikäli haasteellista työtä on tarjolla. Lappeenrannassa on toimivat IT-alan työmarkkinat ja alan yritykset ovat kiitelleet henkilöstön rekrytointimahdollisuuksia. Myös alan yrityshautomotoiminta on ollut aktiivista. Lappeenranta korostaa alueella olevaa toimivaa tekniikan ja talouden koulutuksen yhdistävää opetustoimintaa. Lappeenranta toteaa myös, että alueella on runsaasti IT-alan työnhakijoita. Lappeenranta toteaa myös olevansa maakuntakeskuksena hyvin houkutteleva työpaikka. Oulun kaupunki esittää, että ennen sijoituspaikan varmistamista tulisi selvittää nykyisten valtion IT-työntekijöiden halukkuus siirtyä eri vaihtoehtopaikkakunnille, koska Valtion IT-palvelukeskuksen tavoitteena on rekrytoida 2/3 henkilökunnastaan nykyisestä valtion IT-henkilökunnasta. Nyt vertailussa ei näy, millä paikkakunnalla siirtohalukkuus toteutuisi parhaiten. 5. Lausunnot toiminnan kustannusten arvioinnista Tässä kappaleessa kuvataan yksityiskohtaisemmin kaupunkien lausuntoja toiminnan kustannusten arvioinnista ao. paikkakunnan osalta. Joensuun kaupunki toteaa, että raideliikenteen matka-aika on väliaikaisesti pidempi ratatöiden takia, sama koskee muita vertailupaikkakuntia. Joensuu viittaa myös tarjolla olevien Joensuun tiedepuiston tilojen synergiaetuihin Kajaanin kaupunki viittaa valtionhallinnon palvelukeskusten monipaikkakuntaisuuteen ja toteaa, että nykyaikaisilla etäneuvotteluratkaisuilla voidaan vähentää paikkakuntien välistä matkustustarvetta ja näin hallita palvelutoiminnan kustannuksia. Oulun kaupunki toteaa, että on eriarvoista antaa merkittävästi pisteitä kaupunkien välisessä vertailussa sillä perusteella, missä paikkakunta maantieteellisesti sijaitsee. Valtion IT-palvelukeskuksen tapauksessa Oulu saa ao. osiossa huonoimmat pisteet lähinnä matkakustannusten takia. Oulu korostaa alueellaan olevaa valmista IT-infrastruktuuria, joka tarjoaisi ainutlaatuiset puitteet toimia. Oulu toteaa myös, että vertailussa ei ole riittävästi painotettu oleellisten alihankintayritysten sijaintia kohdepaikkakunnalla., joka alentaa huomattavasti toiminnan kustannuksia. Oulu toteaa, että Oulussa on käytössä samat valtion palkkaluokat kuin muuallakin Suomessa, palkkatason ollessa muutoin huomattavasti Helsinkiä tai muuta Etelä-Suomea alhaisempi. 6. Muita lausunnoissa esilletuotuja näkökohtia Tässä kappaleessa kuvataan kaupunkien lausunnoissaan esilletuomia muita näkökohtia Valtion IT-palvelukeskuksen sijaintipaikan valintaan liittyen. Joensuun kaupunki viittaa saataviin synergiaetuihin Joensuun tiedepuiston tiloissa joissa on laajalti koulutustoimintaa sekä muita alan toimijoita sekä juuri toimin-

6 tansa aloittanut Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus Oy, joka hoitaa alueen kuntien ja kuntayhtymien tietohallintopalvelut. Joensuun kaupunki on valmis avustamaan tulevaa henkilöstöä näiden tarvitsemien palveluiden ja asumisen suhteen. 6 (7) Kajaanin kaupunki viittaa lausunnossaan JulkIT- yhteistyöhön, johon Kajaanin kaupungin mukaan on hyvät edellytykset käytännön tasolla, kun Kainuussa toimii Kainuun maakuntayhtymän tietohallintoyksikkö, joka vastaa maakunnassa hallinnon ja palvelutuotannon tietojärjestelmistä. Em. yksiköllä on laaja kokemus kuntasektorin tietojärjestelmien yhteensovittamisesta ja kehittämisestä ja yhteistyö- ja synergiamahdollisuuksia on lukuisia. Kajaani lausuu vertailumuistiossa esitetystä Kajaanin ja Oulun yhdistelmästä ja toteaa sen olevan varteenotettava ja toteuttamiskelpoinen Valtion IT-palvelukeskuksen toiminnan sijoittamismalli. Kajaani viittaa mm. kaupunkien väliseen tiiviiseen yhteistyöhön sekä kehityskäytävään, jossa liikkuu jatkuvasti ICT-alan korkeakoulutasoista osaamista sekä yritystoiminnan osaamista. Kajaani viittaa myös Oulun yliopiston Kajaaniin sijoitettuun kampukseen ja tämän opetus- ja tutkimusyhteistyöhön Oulun kampuksen kanssa. Kuopion kaupunki esittää, että tarkastelussa huomioitaisiin myös sijaintipaikkakunnan houkuttelevuus henkilöstön alueelle muuttamisen näkökulmasta. Kuopio toteaa, että se on yksi imagotutkimuksen mukaan suosituimmista muuttokohteista ja täten voi tarjota paremmin myös puolisotyöpaikkoja. Lappeenrannan kaupunki toteaa, että kaupunki on valmis avustamaan Valtion IT-palvelukeskuksen perustamisessa mm. rekrytointipalveluiden ja toimitilojen järjestämisessä. Lisäksi yhteistyö yliopiston ja ammattikorkeakoulun sekä sähköisten palvelujen kehittämistä toteuttavan Lappeenranta Innovation Oy:n kanssa tarjoavat hyvän alueellisen kumppanuuden. Oulun kaupunki toteaa, että pohjoissuomalaisesta näkökulmasta katsottuna Oulu tarjoaisi Valtion IT-palvelukeskukselle parhaan mahdollisen toimintaympäristön sekä koko valtion organisaation uudistamismahdollisuuden ottaen huomioon alueellistamisella tavoiteltavien tuottavuushyötyjen toteutumisen. 7. Yhteenveto ja jatkotoimenpiteet Valtiovarainministeriön saamien lausuntojen johdosta sijoittamisselvitystä tarkennetaan kaupunkien lausuntojen pohjalta ja tarkennetaan selvityksen taustatietoja. Tässä yhteydessä on syytä todeta selvityksessä ja vertailussa käytettyjen yliopistotasoisten valmistuneiden ja ammattikorkeakoulujen opiskelijoiden määristä, että ne ovat luonteeltaan indikatiivisia. Käsitteet eivät välttämättä ole yhteismitallisia ja yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen toimintaa on useammalla paikkakunnalla, jotka eivät välttämättä ole samaa työssäkäyntialuetta. Sijoittamisselvityksessä laadittua arviointimallia voidaan pitää onnistuneena ja sen kolmen kriteerin keskinäisiä painotuksia riittävän oikeina. Aluepoliittisten tavoitteiden toteutumisen osalta voidaan todeta, vaikka taustatietoja tarkennetaankin, että vertailumuistiossa esitetty paikkakuntien keskinäinen järjestys on oikeanlainen huomioiden myös Valtion IT-palvelukeskuksen toiminnan sijoittamisen vaikutukset alueen kehitykseen, jotka pienemmällä paikkakunnalla ovat merkittävämmät kuin suuremmalla paikkakunnalla.

7 7 (7) Henkilöstövoimavarojen saatavuuden osalta taustatietoja tarkennetaan lausunnoissa esitetyillä. Todettakoon, että lausuntojenkin perusteella kukin paikkakunta kykenee tarjoamaan pitemmällä aikavälillä riittävän osaamispohjan Valtion ITpalvelukeskuksen toiminnalle. Paikkakuntien välillä on kuitenkin eroja siinä, miten nopeasti tätä osaamista voidaan saada Valtion IT-palvelukeskuksen käyttöön ja toisaalta siinä, miten laajasta potentiaalista Valtion IT-palvelukeskus voi henkilökuntaansa rekrytoida. Lisäksi on syytä huomioida paikkakunnalla olevan valtion IT-henkilöstön määrä potentiaalisena Valtion IT-palvelukeskukseen siirtyvänä henkilöstönä. Joensuun ja Kuopion yliopistoilla on kauppatieteellisen alan opiskelijatuotantoa, mikä on ollut tiedossa arviointia tehtäessä, vaikkakaan se ei ilmennyt vertailumuistion lukumäärätiedoista. Valtiovarainministeriö valmistelee vertailumuistion, lausuntojen ja tämän lausuntoyhteenvedon pohjalta Valtiovarainministeriön esityksen Valtion ITpalvelukeskuksen sijaintipaikkakunnaksi. Esityksestä pyydetään lausunto alueellistamisen koordinaatioryhmältä jonka käsittelyn pohjalta Valtiovarainministeriö päättää toiminnan sijoittamisesta.