Sisällysluettelo. Päätoimittaja: Heikki Metsävainio

Transkriptio

1

2 Sisällysluettelo Päätoimittajan palsta...4 Puhheenjohtajan palsta...5 Kotimaan Pisin Nousukiito...6 Morjesta moi!...9 Piätoemittaja kokkaa...10 Neljä tunnetta: vitutus...11 Wesibussi...12 Fuksin Wappuneuvot...14 Wapun ohjelma...16 Sinssi testaa: Tunnelmalliset kuppilat...18 Sähköiset takamukset...20 Kirjeshakki...22 Karjukalenteri...23 Sinssin toimitus: Päätoimittaja: Heikki Metsävainio Tiedotustoimikunta: Tommi Portti Janne Paakkolanvaara Juha-Matti Ojakoski Aapo Korhonen Jarno Vähäjylkkä Santtu Töyräs Jukka Harvala Sofia Mäkikyrö Sinssi numero 2/ vuosikerta. Sinssi on Sähköinsinöörikilta ry:n virallinen poliittisesti sitoutumaton ja epäkorrekti äänenkannattaja. Kaikilla Sähköinsinöörikilta ry:n jäsenillä on oikeus kirjoittaa juttuja Sinssiin, joka ilmestyy noin neljä kertaa vuodessa. Sinssiä numero 2/2014 painetaan Monisto Oy:ssä 90 kappaletta. Sähköinsinöörikilta ry 3

3 Päätoimittajan palsta Sillonku minä olin fuksi! Näin ännännettä vuotta kiihtyvällä tahdilla lähestyttäessä voi enää kaihoisasti tippa silämässä muistella omaa fuksiwappua kaikessa hienoudessaan. Kahdeksan päivän putki oli niin uskomatonta suorittamista ja jännän äärellä olemista, että voi vain toivoa, että joskus vielä pääsisi kokemaan jotain yhtä eeppistä. Oli rillailusta reiveihin talolla (jonnet ei muista) ja kaikkea siltä väliltä. Reiveistä jäi ehkä Wapun kauhein krapula mieleen, sillä kätevästi talosta oli aamulla vedet poikki, eikä kämpässä ollut mitään muuta juotavaa, kuin Kossu (ei se siinä darrassa mitenkään hyvältä maistunut). Tähän krapulan päälle vielä ihmispelko ja edellisenä päivänä pinkiksi värjäämäni hiukset, jotka oli yön aikana kiitettävästi luovuttaneet värinsä aikalailla ympäri sänkyä. Tässähän pitää tietää, että ei voi käydä suihkussakaan, kun on vedet poikki. Siinä oli soppa valmis. Wapusta kuitenkin selvisin ja lakin sain päähäni aivan ajallaan. Pienet patinoitumat nykyään kertovat, että on sitä joskus ilmeisesti pässäkin pidetty. Tulevalta Wapulta odotan paljon, sillä tenttejä ei ole ja simat valmistuu aikalailla BBQ-bileisiin. Harkitsemisen arvoinen asia on myös päivän VIP-lippu Wesibussiin, mikäli vain sellaisen ennätän ostamaan. Esimakua Wesibussista kerkesin ottamaan eräänä viikonloppuna jopa neljän ajon ajan. Kyllähän siinä tuli taas Wappua ikävä. -Heikki Puhheenjohtajan palsta Talvi meni ja Wappu tulee! Voi pojat ja tytöt mikä kevät on tähän mennessä ollut takana! Varmaan ennätyksellisen naisvaltaisella puhisporukalla on rymytty paikassa jos toisessa, laskettu mäkeä ja kilpailtu kenellä se paras hallitus onkaan. Ainakin muka virallisesti, koska alkuvuodesta meidän hallitus on osoittanut kyllä olevansa vertaansa vailla ja epäilemättä se paras! Kyllä silti jätkien kanssa reissussa on taas ollut enemmän tai vähemmän kevään teemana. Kierrettyä on tullut niin Tampere, Otaniemi kuin lappeen Rantakin, parhaimmillaan useampaan kertaan. Yhtenä kohokohtana mieleen palaa palasia OTiTin kanssa järjestetyltä KotiMaan Pitkältä, tuttavallisemmin KMP:ltä, joka tänä vuonna suuntautui Tampereen kautta Otaniemeen ja TiTeenien taistoille. Kotona Oulussakin menoa on riittänyt. Niin ikään OTiTin kanssa järjestetyt Opetuksenkehittämisseminaari ja Proffasitsit täyttivät Teekkaritalon huhtikuun alussa ainakin alkuillasta asiallisemmin merkein. Tiedekuntauudistuksen myötä mukana oli ensi kertaa porukkaa myös Blankolta. Keskustelun aiheena olivat mm. uuden tiedekunnan vaikutus opiskelijoihin ja opiskelumotivaatio ja sen ylläpito. Railakasta iltaa vietettiin myös reilua viikkoa myöhemmin, kun yhteistoimin arkkareiden kanssa opetettiin fukseja sitsaamaan, Talolla totta kai. Wappua odoteltiin seuraavana päivänä Elektroniikkakerhon Wappusaunalla. Seuraavalla viikolla hauskanpito jatkuu YMPin kanssa järjestettävällä Wappuinfolla, jonka jälkeen Wappu melkein jo on! Lisää Wapusta ja sen ohjelmasta voi lukea tarkemmin lehden sivuilta. Nauttikaa ihanat ihmiset keväästä täysin rinnoin, etenkin siitä kohta koittavasta kohokohdasta! Lisäksi peukut pystyssä toivotaan, että kesä tulee, ja on lämmin, ja on töitä, ja jäätelöä! Keväisin terkuin, Wappu-Lottalotta Sinssi 2/

4 Kotimaan Pisin Nousukiito Kevät on saapunut ja sen myötä oli aika vuotuiselle muutaman päivän muuttolennolle. Tätä migraatiota kutsutaan myös KMP:ksi, jonka kaiken pilaavat vaikutukset muinaiset roomalaisetkin huomasivat. Käsi kädessä SIK ja OTiT, Tieto- ja Sähkötekniikan osaston toverukset, muodostivat tiiviin TST-osaston ja lähtivät etsimään elämän tarkoitusta. Torstai Varhaisen kevään takia palanneiden lintujen huuteluiden sievässä melodiassa kerääntyivät tarkkaan valikoitunut eliittijoukko haalarikansaa yliopiston eteen. Osa kansasta oli mukana ensimmäistä kertaa, muut olivat jo menettäneet viattomuutensa aiemmilla iteraatioilla. Matkan adminit kuitenkin muistuttelivat ovella, että kosteutuksen aloittaminen sijoittuisi yritysvierailun jälkimaastoon. Koska excursioiden päämäärä on yritysvierailut, oli päätetty että innosta sekaisin olevat tekniikan opiskelijat päästettäisiin heti alkuun kalastelemaan mahdollisia työpaikkoja tiukoilla kysymyksillä ja kuuntelutaidoilla. Tällä kertaa kohteena oli Codemate, joka sijaitsi Oulun imperiumin alueella. Codematen tilat olivat pienet, mutta tiivis tunnelma teki tilaisuudesta rennomman. Kahvituskin oli resurssien puitteissa järjestetty mallikkaasti eikä fuksien laulutaidoissakaan ollut suurempia puutteita. Takaisin kulkuvälineeseen selvittyämme suuntasimme lähtöselvitykseen Kempeleeseen, jossa tarkastettiin matkatavaroiden nestepitoisuus jota täydennettiin tarvittaessa. Viimeisetkin kyytiin saatuamme painoi pilotti kaasua ja suuntasi koneen nokan kohti Tamperetta. Koska koneemme omasi huomattavasti vähemmän nostetta kuin useammat lajinsa edustajat, päättivät jalot excursiomestarimme esittelykierroksen ja hengen nosteen hankkimisen aloittamisesta. Kun aiemmasta oli selvitty, varmisti lennon henkilökunta että ovet oli aseistettu ja ruksit laskutettu. Turvan tunne hankittuna jatkoimme nousua etelään. Mainitsemisen arvoista on pilottimme osallistuminen juomapeliin, jossa yhdistettiin liikennemerkit ja se oleellinen. Iloisuus jäsenten keskuudessa nousi tällä hetkellä aika hyvällä taajuudella. Saavuttuamme Tampereelle suuntasimme aiheuttamaan pahennusta, hässäköimään sekä pelaamaan pahamaineista Hervanta-peliä. Pelin tiimellyksessä nähtiin nousua, laskua, tiukkoja suori- tuksia sekä nesteiden prosessointia. Majoitukseen kävely oli siinä mielessä mieluista, että maaliskuun puolessavälissä ei missään näkynyt valkoista ja lämpötila oli suhteellisen korkealla. Perjantai Pilvien väistyttyä herätti kirkas valo ihmisiä pimeyden kourista. Parin epäilyttävän äännähdyksen jälkeen alkoi asentovalinta olemaan monella seisominen. Hampaita pestiin raivoisasti toivossa, että meidät hyväksyttäisiin Otaniemessä. Lähtö, jonka haikeus oli melko matalalla, alkoi kulkuvälineen kunnon tarkistuksella sekä henkilömäärän vahvistamisella. Reissu Otaniemeen sujui suurelta osin kivuttomasti, eikä mitään suurempaa katastrofia päässyt tapahtumaan. Saavuttuamme otakaarelle sijoitimme itsemme majoitukseen, valmiina vaikuttamaan asioiden tasoon normaalilla oululaisella tavalla. Päivän teemana oli ns. vapaa ohjelma, jota monet lähtivätkin suorittamaan innolla. Tämä linja luultavasti johti hässäkkään muillakin kuin allekirjoittaneella. Aikaansa kutakin, ihmisten kyky hereilläoloon väheni exponentiaalisesti yön tunneilla joten yksi toisensa jälkeen he vaipuivat horrokseen. Tietoa ei ole, tulivatko kaikki, mutta saatoin nähdä pari hymyä aamulla. Lauantai Lähimmän tähden loistaessa kahdeksan minuutin päässä havahduimme yllättävään näkyyn: Etelässä oli satanut lunta ja paljon. Kuten mieleltään viisivuotiaiden kuuluukin, oli lumisota päällä heti kättelyssä. Hetken jäähtynyttä vettä heiteltyään alkoivat ensimmäiset jo suuntaamaan lähimpään päivittäiskaljakauppaan. Kuten edellisenä maan rotaatiolla, oli aamupäivälle suunniteltu Suomen historian mukaista toimintaa, autonomiaa. Päivällä pidettiin majoituksessa kuitenkin sitsit. Näiden sitsejen järjestelyihin oli panostettu rankasti. Ruokatarjoilu oli uskomatonta eikä jälkiruuassa oltu pihistelty. Huhupuheiden mukaan sitseillä olisi laulettu, mutta siitä en mene takuuseen. Kuten perinteisiin kuuluu, pidettiin KMPllä myös hallituksen kokous. Äänen tasossa oli kuitenkin parantamisen varaa, sillä lappeenrantalaiset valittivat siitä vasta aamulla. Asiaa kuitenkin kompensoitiin kotikäynnillä näiden kanssateekkareiden majoituksessa. Sunnuntai Vuorovesiin vaikuttavan morkulan poistuttua taivaalta oli jälleen aika havahtua uuteen päivään. Lentomme saapui ajallaan ja pienellä määrällä vahvistuksia lähdimme jälleen nousukiitoon. Toisin kuin aiempina Sinssi 2/

5 vuosina, oli tämän vuoden paluumatka ainakin aluksi melko pirteä. Suoritimme dubbausta, luimme rauhoittavia kappaleita kirjasta sekä kerroimme hyviä vitsejä. Eräässä vaiheessa lentoa yllättivät kuitenkin matkustajiin soluttautuneet epämatkustajat. Nämä herrat/rouvat valtasivat kukkovarikon ja pakottivat cabin crew:n matkustamon perälle. He eivät kuitenkaan luovuttaneet ja verisen taistelun jälkeen saatiin ilmapinta takaisin oikeisiin käsiin ennen kuin törmäsimme mihinkään. Aika meni kuin siivillä, ja Flight KMP 777 laskeutui Ouluun illan tunneilla. Jotkin matkustajat jatkoivat omalla nousulla, kun taas osalle jetlag oli liikaa. Matka oli ollut erittäin antoista, teekkareille sekä myös kauppiaille. Kuten joka vuosi, onnistui KMP jälleen kerran täyttämään sille asetetut odotukset, eikä ole epäilystä, etteikö ensi vuonnakin olisi vähintäänkin yhtä hauskaa. Morjesta moi! Kesä on tulossa kovaa vauhtia ja kun kuitenkin jäät ilman työpaikkaa, on aikaa vähän turhankin paljon. Silloin on hyvä vaikkapa pelata korttia. Tässä pari vaihtoehtoa: -Mustalla otat, punaisella annat, numero kertoo määrän. Ässä ei ole ykkönen. *HC-versio: mustalla absinttia, punaisella kasaria (numerot voi varmaankin unohtaa) -Valepaskahousua kolmella pakalla Ja sitten vielä Juhon, Simon ja Kallen drinkkivinkit kesään: -Hiipivä Vittu: 2cl absinttia, 2cl Tequilaa -Kamikaze: 1 osa vodkaa, 1 osa limemehua, 1 osa appelsiinilikööriä -Somali heikoilla jäillä: Kossuvissy, siihen kellumaan 1 jääpala, jonka päällä rusina -Meduusa: shottilasi: puolet kossua, loput tabascoa -Suihinotto: ensin shotti kermalikööriä, perään shotti sitruunalikööriä, PURSKUTA -Vanha klassikko, kossua ja piimää Fuksit Kalle Ylitalo, Juho Lahdenperä ja Simo Sulanne Sinssi 2/

6 Piätoemittaja kokkaa: murreeta sisäfilettä Piätoimittaja pyysi kahtommaan miten tehhään oekkeeta pihviä! No minähän menin kahtommaan ku naudan sisäfilepihviä käristellään. Ensin se mausto pihvin kahella valkosipalin kynnellä, jauhetulla paprikalla, mustapippurilla ja suolalla. Sitten pannu kuumaksi, tällä kerttaa ei ollu voeta ni öljy sai kelevata. Mediuminahan tämmöset herkkupalat syyään ni siinä ei montaa minuuttia nokka tohissu paistohommissa. Siihen vielä kananmuna lisukkeeksi sillä aekkaa ku pihvi jiähty ni johan piäsi makunystyrät pitkästä piinastaan vailla oekkeeta pihviä. On se vuan kova kokki! Kelepaa Wappunaki tämmöstä syyä ja jaksaa peohata pitkin kirkonkyllää! Terveisin Toemittajan Retku Neljä tunnetta: vitutus Ah kevät. Aurinko paistaa ja luonto herää henkiin. On valoisaa ja ilmat lämpenee, wappukin lähestyy. Ja muuten aika reippaasti kyllä vituttaa! Jos ei nyt alkuun riitä se, että tuon talventapaisen jälkeen vähäinenkin lumi on sulanut ja kaikkialla haisee koirankakka, piti vielä sulamisprosessi jähiä johonki 99 prosenttiin, niinku Windows Vistan päivitys, jättäen sopivasti joka paikassa on sellainen mummojen lantioiden murskaukseen sopiva jääkerros. Noh. Eipä tarvi ainakaan pyöräillä vieläkään. Tuo tietenki kevät sen ihanan ajan kun ei tarvitse opiskella kokoajan, mikäli ei kuvittele jotakin kesätenttiä suorittavansa. Kuten vanha viisauskin sanoo, ei niin sateista kesää, että diffiksen kesätentti. Uskon kuitenkin vahvasti, että tämä voidaan laajentaa koskemaan kaikkia kesätenttejä. Sittenhän jää vain nuo kesätyöt, joita joko ei ole, tai ne on surkeita. Makkeimmillaan voi käydä niinki, että Microsoft ostaa sulta kesätyöpaikan ja työkoneisiin asennetaan Windows 8. Etkä saa lisäohjelmaa käynnistysvalikkoa varten. Etkä kosketusnäyttöä. Mutta kuuntelin tuossa yks päivä ku jotku jutteli lounaalla, että talvehtivat punkit kuolee ku on pakkasta ja ei suojaavaa lumipeitettä. Joku asia sentään joka vitutusta vähentää siihen asti kun ekalla lenkillä on jossaki tosi arassa paikassa kakstoista punkkia ja kaupungin kaikki punkkipihdit myyty. En nyt tiiä kannattaako tässä nyt oikeen ees alkaa puhumaan siitä rantakunnosta. Miten se on, että vuoden pahimman mässäily- ja törpöttelyputken päälle pitäs sitte saaha rasvaprosentti tiputettua johonki nollaan. Ihan siksi vaan, että saattas rannalla hengata niin ettei tarvi tuntea jotaki suurta häpeää. Enkä nyt oikein ymmärrä, että mikä logiikka siinäkään nyt sitte on, ku kuitenki jos jossaki rannalla sitte onnistut olemaan timmissä kunnossa niin kuitenki sieltä joku kiva tipu tarttuu mukaan. Sitte aletaan seurustelemaan ja viimeistään siinä vaiheessa kun aletaan muuttaa yhteen niin toisen rasvaprosentti määrittääkin itselleen uuden, entistä isomman raja-arvon t:n lähestyessä perskele parisuhteen loppua. Jos vaan jois kaljaa, vitutus keskittyy sitte lähinnä aamuihin eikä esimerkiksi kymmenen vuoden sykleihin. Piätoemittajan huomio: Iha hyvvee oli Kirjoittaja on ännännen vuoden vittuuntuja Sinssi 2/

7 Warma Wapun merkki on kimalaisten lailla lipastolla hääräävä mustan ja keltaisen värinen sakki eli Wesibussin staff. Tänä vuonna 15 vuotta täyttävä Wesibussi on yksi oululaisen Wapun ehdottomista herkkupaloista. Sähköteekkareiden päässä kehittynyt idea on kulkea paikasta toiseen eli Linnanmaan ja keskustan väliä keskeyttämättä Wapun bileitä. Wesibussin tuotto lahjoitetaan lyhentämättömänä hyväntekeväisyyteen. Tällä hetkellä lahjoituskohteena on Oulun yliopistollisen sairaalan lastenklinikka, jonne Wesibussin tuotoilla on hankittu mm. uusia leluja. Wesibussiin pääset huokeaan 2,50 euron hintaan heilumaan ja liikenneympyröitä kiertelemään kokonaiseksi tunniksi. Tämä lysti maksaa siis vähemmän kuin normaali paikallisliikenteen lippu, ja seuranasi on rääkyvien lapsien ja kevätmasennuksessaan harmaan arjen oravanpyörään suuntaavien työmatkalaisten sijasta iloista oululaisten opiskelijoiden Wappukansaa ja pirtsakkaa ysärimusiikkia. kierretään Oulun ammattimaisimpia anniskeluravinteleita. Tähän lystiin myytävät 180 lippua menevät yleensä kuumille kiville, joten muistathan tulla ajoissa jonottamaan. Toinen tapa tunnustaa rakkautensa Wesibussille on sijoittaa 50 euroa VIPlippuun, jolla pääset koko päiväksi Wesibussiin jonon ohi. Wesibussin lipunmyynti alkaa keskiviikkona klo 12 vihreillä naulakoilla. Wapun odottelu on yhdessä kivempaa kuin yksin! Liity odottajiin ainakin irkissä kanavalla #wesibussi ja tykkää Facebookissa Nähdään jonossa! Jos päädyit syksyn Vulcanaliassa Wesibussiin ja haluat lisää tätä herkkua, on varma Wapun menovinkki Wesibussin oma miniexcu eli KotiKaupungin Lyhyt. Tänä vuonna sunnuntaina järjestettävä KKL kestää noin viisi tuntia, jonka aikana Sinssi 2/

8 Wapun fuksineuvot HiiOHoi! Halojatapäivää! Ai Wappu vai? Wappu on jo kovaa kyytiä tuloillaan! Yeah! Tunnetustihan Wappu on Teekkarin parasta aikaa. Varsinkin teille fukseille. Teidän ensimmäinen Wappunne on mielenpainuvin ( ja ehdottomasti paras Wappunne ikinä! Seuraavilla helpoilla ja hyvillä ohjeilla selviätte Wapusta helposti ja vähillä tarvikkeilla. peutunut 19 minuuttia jutun kirjoittamisen aloitushetkeä. Mutta asiaan! Tässäpä teille niin fukseille kuin Teekkareillekin reipas pläjäys ihqua opastusta Wapun toimintoihin. Muista! 1. Elä pelekää! Se on Wappu! 2. Käy tapahtumissa. 3. Fuksiwappu on vain kerran vuodessa. 4. Käytä vaatteita (haalarit). 5. Kuuntele Rattoradiota. Aina kun ei ole muuta ohjelmaa, tai muun ohjelman lomassa. 6. Käytä Wesibussia (Bileet jatkuvat paikkojen välillä. Samalla teet hyväntekeväisyystyötä). 7. Piä välillä myös hauskaa. 8. Uimataito! 9. Ja jalassapysyvät kennät. 10. Ja viina :DD 11. Tarkasta kumien päiväys. 12. Elä kuse baarin ovelle. 13. Jos puuttuupi fuksipisteitä ni ei hätää, OTY:n isännältä ja Rattoradion päätoimittajalta saa. Nimittäin nakkihommia, joista saa fuksipisteitä. (isanta@ oty.fi, paatoimitta@rattoradio.fi) 14. Juo muutaki ko alkoholia (Nyrkkisääntö: litra puhdasta vettä mukana päivää kohden). 15. Ole noutamassa lakkia ajoissa! (klo 0400, suoraan örinöistä! EI PITSAA TÄSSÄ VÄLISSÄ!!1) 16. Juo simaa ja suo munkkia. 17. Oo pihalla. 18. Auta hädässä olevaa opiskelijatove- Muista mukaan koiravettä (eli kasaria) ja asetintamppoonit. Vaihe 1. Avaa avaamaton koiravesipullo Vaihe 2. Polkaise korkki Vaihe 3. Tarkista koiraveden oikea laatu Vaihe 4. Jos vaihe 3. sai positiivisen tuloksen jatka vaiheeseen 5. If negatiivinen, palaa kohtaan 1. Vaihe 5. Avaa asetintamppooni muovipakkauksesta. Vaihe 6. Kasta asetintamppooni koiraveteen niin, että asetintamppooniin imeytyy mahdollisimman paljon koiravettä. Vaihe 7. Asetintamppoonin ollessa täydessä käyttövalmiudessaan, aseta asetintamppooni rektumiin käyttäen apuna pakkauksen mukana tullutta tamppoonin asetinta. Vaihe 8. Juo loput koiravesipullon sisällöstä. Vaihe 9. Nauti Wapputunnelmasta! :-DD Ei ehkä ihan näin.. :) Mutta kyllä. Wappu tulee. Jutun kirjoitushetkellä TJ 28. Jutun deadline um- Sinssi 2/ ria (myös tuntematonta!). 19. Wanhemmilta opiskelijoilta saa aina hyviä vinkkejä (esim. kuinka selvitä puhumalla kiperästä tilanteesta). 20. Fuksijaos on hyväksikäyttöänne varten (homonvaaleansininen nauha haalarin oikeassa lahkeessa). 21. Seuraa norjan lipun kutsua! täväksi. Mutta sitä ei vielä saa laittaa päähän! Teekkarilakin saa laittaa päähän vasta sitten, kun OTY:n PJ antaa hiihen luvan! Wappuhan toimii sillämallin, notta ensinä käymä kaikki tapahtumat läpi. Sitte koittaapi kaikkein tärkein päivä, Wappuaatto ja uitot. Uitot tapahtuvat Åströmin puistossa. Uintijärjestys määräytyy fuksipisteiden mukaan. Uinneissa tärkeintä on oikeanlaiset kengät (ei kumisaappaita, eikä sandaaleja)! Uintiasusteen sopimattoomuudella ja mauttomuudella vain mielikuvitus on rajana sateenkaariwapun uitoissa. Perinteisesti SIK:n tytöt ovat uineet killan omissa possupuvuissa (niin noh... miksi tämä piti edes mainita). No mutta, fuksiuden kuollessa ja saavutettuanne limbo vaiheen, pääsette lämmittelemään samantien YMPin saunaan, jonka on tuotu paikanpäälle. Mukana on hyvä olla pyyhe ja kuivaa vaatetusta. Tarvikeluettelo: Tärkeintähän Wapussa on kuitenkin pitää hauskaa ja pitää hauskaa. Ottakaa se sillämallin notta samallaista Wappua ei enää tule toista koskaan! -Muovipussi* -Paperia -Kumeja??(yleensä puhumalla selviää) -Pyyhe -Juomista (myös epäalkoholillisia) -Syömistä (mättöä) *Toimii mm. Istuinalustana, juttujen kuljetuspussina, tekopartana. Alushousuina. Siihen voi myös kakata. Sinssin toimitus on kuullut huhua, että muovipussia voidaan käyttää kondoomin korvaajana. Mutta toimitus on aina selvinnyt kiperistä tilanteista puhumalla. Seuraava tärkeä ajankohta on seuraavana aamuna. Klo. 3:33:33 asematunneliörinöiden jälkeen lähdette saman tien, HUOM! Saman tien!!! Rauhalan puistoon, jossa teille kuolleille fukseille jaetaan ihka omat, maailman ja uniersumin parhaat oululaiset Teekkarilakit! Mahtavaa, vai mitä! Lakkia ei vielä laiteta päähän, vaan se täytyy ensin korkata. Korkkaamisrituaalin suorittaa vanhempi vastakkaisen sukupuolen sähköteekkari. Sen jälkeen lakkiin kiinnitetään kokardi ja solmitaan oikeaoppinen solmu. Tämän jälkeen lakki on valmis käytet- 15

9 WAPUN OHJELMA: Keskiviikko 23.4: > Kattokiltojen yhteinen Laulukalun -Ööpisgaalan Arkkitehtikillan kiltatalo Torstai 24.4: > +Kaljaviestiturnaus +Naisten 10 ja miesten 30 +Jäynäkisojen tulosten julkistaminen > Perjantai 25.4.: Wappukyykkä +Wappumölökky Lauantai 26.4.: nurmialue Royal (esiintymässä MZA + monia muita) Sunnuntai 27.4.: Kotikaupunginlyhyt > Saunamaraton lähtö@arkkaritalo > Tiistai 29.4.: Waatonaaton Apollo +PJ-kisat +Waldo s People Maanantai 28.4.: Wesibussi kuskaa ilmaiseksi Päiväkänneille > Reissussa rähjääntynyt Keskiviikko 30.4: Wappukulkue, lähtö Rauhalasta puisto Waaton Torstai Ashematunnelin Asematunneli Fuksilakkien Sinssi 2/

10 Sinssi testaa: Tunnelmalliset kuppilat Mittaus ja testaus ovat tunnetusti osa sähkötekniikan opintoja ja onkin sopivaa, että kiltalaisemme ja Sinssi osallistuvat myös luentosalien ulkopuolella tähän taiteenlajiin. Maailmassa on kuitenkin aika paljon selvittämättömiä asioita. Kesä 2013 oli Oulussa lämmin ja niinpä kesäöinä oli mukava pyöräillä vierailemaan hieman vähemmän tunnetuissa anniskelupaikoissa. Halusimme rajata tutkimusmatkamme kansankuppilamaisiin baareihin, joten samalla piti miettiä hieman sellaisten paikkojen olemusta, käsite on kuitenkin melkoisen väljä ja monitulkintainen. Tällä kertaa kuitenkaan kyseessä ei ole siis mikään keskustan alueen yökerho eikä edes tasokkaampi oluthuone, vaan keskustan alueen ulkopuolelta löytyvä baari/ravintola jossa mahdollisimman monenlaiset ihmiset tuntevat olonsa kotoisaksi vaateparteen katsomatta, paikan ollessa maanläheinen ja perinteinen, eikä niinkään räkälä. Erityismaininnan sai mikäli ilmassa oli kaurismäkeläistä tunnelmaa. Sen selittäminen onkin jo vähän vaikeampaa, mutta jonkinlaisesta menneen ajan arvokkaasta kansanomaisesta tunnelmasta on kyse. Tietenkään kaikki lähiöjuottolat eivät ole yhtä perinteisiä kansankuppiloita kuin toiset, mutta käymisen arvoisia paikkoja kuitenkin. Katrilli, , klo 1.02 Melko tarkkaan yliopistollista sairaalaa vastapäätä sijaitseva Katrilli on hieno vanhan ajan baari, jossa on paljon pöytiä ja niissä jopa pöytäliinat. Pidimme sisustuksesta joka oli viihtyisä, sillä lipastot, taulut, patsaat, verhot ja muut yksityiskohdat toivat arvokkuutta. Musiikissa ei menty listahittien ehdoilla vaan karaokessa vedettiin vanhoja kappaleita ja tanssilattialla tanssittiin paritansseja myös ikivihreiden tahtiin. Juomapuolella ei valitettavasti ollut kauheasti valinnanvaraa, esillä oli lähinnä 5,5 maksanutta Karjalaa ja 5,7 maksanutta Original Lonkkua, perusliköörien houkutellessa taustalla. Kokeilimme myös selvittää täällä, onnistuuko peltikaton tilaaminen. Sehän sujui melko kivuttomasti, vaikka tarjoilija oli hieman hukassa vaihtoehtojen kanssa ja myönsi ettei oikein tiedä miten se tehdään. Variaatioita olisi ollut aina sitruunasiivulla varustettuun asti ja kysyttiinpä meiltä myös, rakennetaanko kyseinen juoma kuin fiinimmät drinkit. Tällainen huomioiminen toisaalta kertoo laadukkaasta asiakaspalvelusta, sillä eivät he kuitenkaan tilauksesta hämmentyneet. Hinnaksi jäi 4,4. Paikan vakioviina oli aika pahaa ja sitruunamehutiiviste maistui voimakkaasti. Miinuksina merkitsimme myös kuvien ottamisen vaikeuden, sillä muut asiakkaat kyyläilivät välillä. Lisäksi oli erikoista kun kattokruunuissa yksi kynttilä imitoi oikeaa, muiden loistaessa normaalisti. Ihmisiä paikalla oli noin ja asiakaspaikkoja semmoiset yli 60. Kaurismäkeläinen tunnelma oli aistittavissa, mikä oli plussaa. Bar Lumo, , klo 0.58 Höyhtyän ostoskeskuksessa sijaitseva Bar Lumo ei ole puitteiltaan kovinkaan vanhanoloinen baari, mutta legendaarisen Pub Jousimiehen lopetettua ei jäljellä enää montaa baaria ylipäätään kyseisellä ostarilla ole. Sisustus paikassa on uudenaikainen ja viihtyisä, mutta ei samalla tavalla elämää nähnyt kuin Katrillissa, vaan ehkä jopa hieman tylsähkö, mikä vaikutti tunnelman kliinisyyteen. Vanha sisustus ei ole toisaalta täällä rajoittamassa ja hyvänä juttuna katossa oli akustiikkalevyjä ja isosta projektiokellosta näki ajankulun kätevästi. Asiakaskunta oli kaikenlaisia lähiön asukkeja ja paikka kävi nopeasti ahtaaksi, sillä kovin iso se ei ole. Tiskiltä hyvännäköiseltä myyjättäreltä pystyi tilaamaan hanasta Lapparia ja Karjalaa hintaan 4,5 /0,5l ja myös Newcastleakin sai, mikä oli hienoa. Cd-jukebox hoiti musapuolta, televisiossa pyöri Van Helsing ja poke valvoi sisätiloja (eikä kysynyt papereita = plussaa), joten illanistuminen ei tuntunut tuona hetkenä yhtään hullummalta. Lumo on perushyvä lähiöbaari 2000-luvun tyylillä. Jatkoa seuraa myöhemmissä Sinsseissä! Sinssin toimitus Katrillissa kirjaamassa havaintoja Sinssi 2/

11 Sähköiset Takamukset Joskus muinaisuudessa olin fuksi. Puhdasjalkainen oululainen ja vielä täysin viaton. Kaikki kuitenkin muuttui kun päätin itseni sähkönsavuiseen maailmaan upottavan. Kuin baabelin torni viattomuuteni rippeetkin romahtivat kuin korkeamman voiman tahdosta. Teekkarilakin saatuani tiesin, että peli oli pelattu. Ymmärsin tilanteeni ja rupesin harkitsemaan selviytymistapoja tässä kyseenalaisessa seurassa. Aluksi kiersin kaikki tilanteet ja hässäkät, kolusin läpi nuoret kuin v a n h e m m a t - kin opiskelijat. Kaikki olivat samaa mieltä; Tämä elämä on ns. Makkheimmillaan. Silloin ajatukseni laajentui lähes käsittämättömiin leveyksiin, jopa sadomasokin taipui tämän uuden valaistumisen johdosta. Ymmärsin yksinkertaisen faktan... Faktan jota kukaan sähköllä opiskellut ei voisi kieltää. Faktan, jota kukaan ei julkisesti abipäivillä haluaisi myöntää. Faktan, joka ulos vuotaessaan muuttaisi, no, ei mitään. Totuus on oikeastaan melko selvä... Sähkötekniikkaa voisi kuvata nakkikupiksi. Vaikka tämä paljastus onkin melko tajunnanräjäyttävä, pitää ymmärtää että kautta aikojen, sähkö on hämmentänyt kauniinpaa sukupuolta. Tästä syystä nakkikone on ollut melko suotuisa meille sähkökiltalaisille, makkaraa sataa vasemmalta ja oikealta. Tasokas ihminen kuitenkin hamuaisi jotain muuta kuin lihaistaa miekkailua opiskelijabileitä. Mitä siis on tehtävissä? Makkarabileet on monelle tuttu termi, se on saanut ehkä negatiivisen vivahteen normaali-ihmisen korvissa. Mutta meille tekniikan ihmeille, se on jokapäiväistä todellisuutta. Miksi siis taistella tätä vastaan? Koska joskus meidänkin on pakko lisääntyä, muutenkin kuin testiputkilapsien voimalla. Meidänkin täytyy laittaa geenimme eteenpäin, tavalla tai toisella. Millä siis voisimme tämmöisen saavuttaa? Onko ympäristömme ihan perusteellisesti tuhonnut meidän mahdollisuudet kaikkeen jossa saattaa kuulua uh ah? Vastaus on ei, ei ole. Vuosituhansien ajan killamme urheat johtajat, hallituslaiset, ovat johtaneet meitä bileisiin jossa on muita kuin sähköläisiä, esimerkiksi ymppiläisiä ja humanisteja, unohtamattakaan kaikkea sen välimaastossa. Kerta kerran jälkeen meille avautuu tilanne jossa voisimme hoitaa hommamme rauhassa, rauhassa, joka ei siis ole oman henkilökohtaisen tietokoneen ääressä. Mutta silti, jotkut ovat silti kuivilla. Miten ratkaisemme näiden onnellisten ongelmat ja saatamme heidät lihallisesti tyydytettyjen kastiin? Kuten uudet opiskelijat ovat varmaan huomanneetkin, on meidän piireissä kovasti yritetty kompensoida piirakan puutetta, onnistuneesti. Jotkut saattavat hyljätä miekkailun ja telakoitumisen jalon taidon ja ruveta syvällisimpiin harrastuksiin. Usein erittäin lupaavat humanistin viettelyyritykset päätyvät spektaakkelimaisiin suolaamisiin, jotka taas vuorostaan poikivat kostoretkiä. Kaikki kuitenkin johtavat erittäin erikoistuneeseen toiminnan rakenteeseen joka lopulta, samalla todennäköisyydellä kuin valmistuminen, takaa onnistuneen toiminnan. Askeleet tähän toimintaan ovat lähes liiankin yksinkertaiset. - Älä miekkaile saunassa - Miekan esillevedosta on hyvä kysyä jos vastustajalla ei olekaan samanlaista asetta. - Poskiosumat eivät kuulu harjoitteluun. - Kun näet aseettoman vas tustajan, yritä kunnes sinut päihitetään. - Hand-to-hand combat ei ole eduksi... aina. Mitä voimme lopulta sanoa nämä kaikki muuttujat huomioonottaen? Vastaus on lähes liiankin yksinkertainen; Makkara päihittää piirakan, piirakka päihittää lompakon, lompakko päihittää makkaran. Tasapaino on saavutettu, mitä sitä vastaan taistella? Punainen lanka kuitenkin on, mitä tästä kostumme? No se, että sinä, lukija, et ole yksin. Sinulla on monta kanssakärsijää, me olemme kaikki tässä samassa laivassa saamatta, mutta yhteistyöllä saatamme kääntää kylmän kohtalon toiseen suuntaan. Taistelkaamme siis kaikki saamattomuutta vastaan ja yhdistäkäämme voimamme yhteisen hyvän vuoksi, olkaamme toistemme siipimiehiä, olkaamme sähköteekkareita. Sinssi 2/

12 Tarina kertoo, että idea kirjeshakkiin syntyi WCOKin jälkeisenä sunnuntainaskiltalaisten ja sikkiläisten kesken pikkurapuloissaan uunituoretta Sinssiä selatessa, kun samalla pohdittiin, miten yhteistyötä kiltojemme välillä voisi lisätä. Kirjeshakissa tapahtuu enintään 8 siirtoa vuodessa, joista neljä julkaistaan Sähkösanomissa ja neljä Sinssissä. Vastasimme Skillan tornitukseen syömällä sotilaan siirtämällä sotilaan ruudusta f5 ruutuun e4. Sähköinsinöörikilta ry:n jäsenet ja samanhenkiset voivat osallistua peliin lähettämällä siirtoehdotuksensa suoraan Sinssin päätoimittajalle tai sujauttamalla ehdotuksensa kiltahuoneen pinkkiin postilaatikkoon. TOUKOKUU Vk Ma Ti Ke To Pe La Su Sinssi 2/

13 KESÄKUU Vk Ma Ti Ke To Pe La Su HEINÄKUU Vk Ma Ti Ke To Pe La Su Sinssi 2/

14 ELOKUU Vk Ma Ti Ke To Pe La Su SYYSKUU Vk Ma Ti Ke To Pe La Su Sinssi 2/

15 Tulen sisään vaikka väkisin. -Peckstrom (nimi muutettu)