Toim. Heikki A.Loikkanen & Seppo Laakso & Ilkka Susiluoto. METROPOLIALUEEN TALOUS Näkökulmia kaupunkitalouden ajankohtaisiin aiheisiin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toim. Heikki A.Loikkanen & Seppo Laakso & Ilkka Susiluoto. METROPOLIALUEEN TALOUS Näkökulmia kaupunkitalouden ajankohtaisiin aiheisiin"

Transkriptio

1 Toim. Heikki A.Loikkanen & Seppo Laakso & Ilkka Susiluoto METROPOLIALUEEN TALOUS Näkökulmia kaupunkitalouden ajankohtaisiin aiheisiin

2

3 METROPOLIALUEEN TALOUS Näkökulmia kaupunkitalouden ajankohtaisiin aiheisiin Toim. Heikki A. Loikkanen & Seppo Laakso & Ilkka Susiluoto 2012

4 Tiedustelut Heikki A. Loikkanen p Seppo Laakso p Ilkka Susiluoto p Taitto Taittotalo Printone Oy Kannen ulkoasu Tarja Sundström-Alku Kansikuva Helsingin kaupungin aineistopankki / Seppo Laakso ISBN

5 Sisällys Esipuhe Alkusanat Luku 1: Johdanto Heikki A. Loikkanen, Seppo Laakso, Ilkka Susiluoto Kirjan tavoite ja sisältö Artikkelien näkökulmat Aluekäsitteitä OSA I: KAUPUNGISTUMINEN JA KAUPUNKIEN VERKOSTOT Luku 2: Kaupunkien erikoistuminen ja kaupunkien verkostot Seppo Laakso Aluekehityksen kolme ulottuvuutta Saavutettavuuden rooli aluerakenteessa Monikeskuksinen kaupunkiverkosto Yritystoiminnan sijoittuminen ja kaupunkiverkosto Toimialojen muutos ja aluerakenne Kaupunkien verkosto ja sen muutos Kaupunkialueiden kokojakauma ja sen muutos Suomessa Alueiden kokojakauma Euroopassa Päätelmiä yritystoiminnan sijoittumisesta ja monikeskuksisesta aluerakenteesta Luku 3: Kaupunkialueiden taloudellinen kasvu ja aineettoman pääoman merkitys alueilla Hannu Piekkola & Ilkka Susiluoto Johdanto Kaupunkiseutujen tuotanto Kaupunkiseutujen aineeton pääoma Kaupunkiseutujen kasvu ja aineeton pääoma Aineelliset ja aineettomat investoinnit ja talouskehitys Yritystoiminnan kannattavuus alueilla Lopuksi METROPOLIALUEEN TALOUS 3

6 Luku 4: Osaamisvetoisen yritystoiminnan klusteroituminen Case bioteollisuus Suomessa Raine Hermans, Martti Kulvik, Pekka Ylä-Anttila Johdanto Toiveet korkealla bioteollisuudesta kasvuala Suomelle Bioyritysten kehitys miten alan kehittämistavoitteille kävi? Onnistuttiinko muualla paremmin vertailua Tanskaan ja Ruotsiin Klusterimalli tulkkina: Miksei bioklustereita syntynyt vai onko sellaisia vielä tulossa? Yhteenveto: Mitä innovaatio-, elinkeino- ja aluepolitiikka voivat oppia? Case bioteknologia OSA II: KAUPUNKIALUEEN MAANKÄYTTÖ Luku 5: Kaupunkialueen maankäyttö metropolialueella Henrik Lönnqvist ja Seppo Laakso Kaupunkirakennetta kuvaavat mallit Kaupunkirakenteen kehitys Asuinalueiden eriytyminen Yritystoiminnan ja työpaikkojen sijoittuminen ja eriytyminen Luku 6: Liikenteen ja maankäytön vuorovaikutus metropolialueella Paavo Moilanen Liikenne on johdettua kysyntää Helsingin seudun liikennejärjestelmä Liikkumistarve Valintatilanteet Liikenteen kasvun ongelma Saavutettavuus liikennejärjestelmän ja maankäyttö vuorovaikutusten selittäjänä Liikenteen ruuhkautuminen Liikenteen muut ulkoisvaikutukset Liikenteen ja maankäytön suunnittelun haasteet Luku 7: Yhteiskunnan ohjaus maankäytössä Paavo Moilanen ja Seppo Laakso Miksi maankäyttöä suunnitellaan? Nykyisen kaavajärjestelmän rakenne ja tavoitteet Suunnittelujärjestelmän uudet haasteet Ohjaako yleispiirteinen maankäytön suunnittelu yhdyskuntarakenteen muutosta? Strategisuus suunnittelussa METROPOLIALUEEN TALOUS

7 Suunnittelun ja ohjauksen ketteryys Vaikuttavuus päätöksenteon rationalisoinnissa Pohdintaa: Less is more? OSA III: KOTITALOUDET METROPOLIALUEEN TYÖ- JA ASUNTOMARKKINOILLA Luku 8: Metropolialueen väestö ja muuttoliike Pekka Vuori & Satu Nivalainen Helsingin seudun pitkän ajan väestökehitys Väestörakenne ja alueellinen eriytyminen Helsingin seudun väestökehityksen näkymät Muuttoliike ja liikkuvuus Helsingin seudun ja muun Suomen välillä Millaisia Helsingin seudulle muuttajat ja sieltä pois lähtevät ovat? Yhteenveto ja pohdintaa muuttoliikkeestä ja sen vaikutuksista Luku 9: Metropolialueen kotitalouksien tulot ja kulutus vuosina Heikki A. Loikkanen ja Marja Riihelä Aineisto, aluejaot ja sovellettavat käsitteet Tulokäsitteistä alue-erojen tutkimuksessa Reaalinen tulokehitys alueittain Alueiden väliset suhteelliset tuloerot Tuloerot ja köyhien osuudet pääkaupunkiseudun sisällä kaupunginosittain Tulonjako koko maassa ja alueiden sisällä Köyhät kaupunkiryhmityksen mukaan Hyvinvointipalvelut ja verotus alueittain Kulutusrakenteesta alueittain Asumisesta ja asuntoveloista Lopuksi Luku 10: Asuntomarkkinat ja muuttoliike mistä asumisen hintaerot kertovat? Essi Eerola, Teemu Lyytikäinen ja Tuukka Saarimaa Johdanto Asuntomarkkinat ja alueellinen tasapaino Asuntojen hinnat ja tulotaso Suomen seutukunnissa Asuntojen hinnat ja tulotaso Helsingissä Politiikan arviointi ja alueellinen tasapaino Luku 11: Kaupunkialueen työmarkkinat ja niiden dynamiikka Petri Böckerman ja Mika Maliranta Johdanto METROPOLIALUEEN TALOUS 5

8 Alueellisen työllisyyden ja työttömyyden taustatekijät Työpaikkojen ja työntekijöiden vaihtuvuuden mittarit Aineisto Keskeiset havainnot Johtopäätökset OSA IV: JULKINEN TALOUS JA KAUPUNGIT Luku 12: Alue- ja metropolipolitiikka Hannu Tervo Aluekehityksen kahdet kasvot Politiikan vastaus Kaupungit suomalaisessa aluepolitiikassa Helsingin seudun kasvun rajoittaminen Kaupunki- ja metropolipolitiikka nyt Aluekehityksen näkymiä minkälaista politiikkaa tarvitaan? Lopuksi Luku 13: Valtion aluetaloudellinen rooli Helsingin metropolialueella Aku Alanen Johdanto Metropolialueen merkitys valtion toiminnoissa Julkisen sektorin merkitys metropolialueen suurissa kaupungeissa Valtion budjettitalous tulonsiirtopolitiikan välineenä metropolialueella Johtopäätöksiä Luku 14: Kuntien ja metropolialueiden rakenteesta: periaatteita, argumentteja ja empiriaa Heikki A. Loikkanen Johdanto Julkisen sektorin arkkitehtuurista YK:n näkemys kuntien tehtävistä ja rahoituksesta YK:n mallin arviointia Suomalainen malli EU-15 maiden pääkaupunkiseutujen alue- ja kuntarakenteista Metropolihallinnon nousuista, laskuista ja muodonmuutoksista Länsi-Euroopassa Suurkuntien perusteluista Suomessa: yleistä ja Helsingin metropolialuetta koskevaa arviointia Metropolialueen hallintorakenne ja kasautumisen edut Loppuhuomioita METROPOLIALUEEN TALOUS

9 Luku 15: Pääkaupunkien tehtävät ja rahoitus Pohjoismaissa Antti Moisio ja Lasse Oulasvirta Johdanto Paikallistason tehtävät ja rahoitus Pohjoismaiden pääkaupunkiseuduilla Suomen järjestelmän vertailua muihin Pohjoismaihin Yhteenveto Luku 16: Kaupunkipalvelujen järjestämisvaihtoehdot ja kilpailuttaminen Janne Tukiainen ja Pekka Valkama Johdanto In-house tuotanto Kaupunkipalvelujen ulkoistaminen Julkiset hankinnat ja kilpailuttaminen Julkisten hankintojen kilpailuttamisen haasteet Päätelmät Luku 17: Valtion vaikutus kuntien talouteen Heikki Helin Johdanto Taloudellisen liikkumavaran käsite Yleiskuva kuntatalouden kehityksestä Kuntien tulokehitys Verotulot Valtionosuudet Uudet tehtävät Tulorahoitusjäämä Valtio ja suuret kaupungit Johtopäätöksiä Luku 18: Veromuutosten vaikutus metropolialueen kunnallistalouteen Janne Huovari Kuntien verotulojen laskentamalli Vähennykset tuloista ja veroista Tuloveromuutokset Kiinteistövero Yhteisövero Lopuksi METROPOLIALUEEN TALOUS 7

10 OSA V: KOLME NÄKÖKULMAA METROPOLIEN KEHITTÄMISEEN Luku 19: Älykkäät kaupungit uudessa palvelutaloudessa: uudistumisen sisällöt ja muodot Pekka Valkama & Stephen J. Bailey Johdanto Kaupungit muuttuvassa palvelutaloudessa Älykkään kaupungin konsepteja Älykkäiden kaupunkien esimerkkisovelluksia Älykkään kaupungin hallinta Älykkään kaupungin evoluutio Päätelmät ja pohdinta Luku 20: Minne luovat kaupungit? Åke E. Andersson ja David Emanuel Andersson Johdanto Suomi luova yhteiskunta? Luovat kaupungit ja suvaitsevaisuus Luovan yhteiskunnan institutionaaliset edellytykset Kaupungin koolla on merkitystä Minne luovat kaupungit? Luku 21: Kaupunkialueiden maamarkkinoiden säätelypolitiikasta ja sen epäonnistumisista Paul Cheshire Katsaus maamarkkinoiden toiminnan epäonnistumisten syihin kaupunkialueilla Yhteensopimattomien maankäyttömuotojen erottaminen Paikallisten julkishyödykkeiden tarjonta ja niiden tarjoamien palvelujen (amenities) arvottaminen Kaupunkisuunnittelu ja yhdyskuntarakenteen tiivistäminen Kaupunkien kasvun ja koon optimointi Kaupunkien kasvun kustannusten sisäistäminen kuinka rahoittaa infrastruktuuria Kestävyys ja hiilidioksidipäästöt Markkinoiden epäonnistumisen korjaaminen vai tarjonnan rajoittaminen Tutkimustuloksia maankäytön sääntelyn vaikutuksista Keinot markkinoiden epäonnistumisten korjaamiseksi ja kustannusten alentamiseksi METROPOLIALUEEN TALOUS

11 OSA VI: METROPOLIALUEEN TALOUS TULKINTOJA JA JOHTOPÄÄTÖKSIÄ LUKU 22: Yhteenveto sekä tulkintoja ja johtopäätöksiä Heikki A. Loikkanen, Seppo Laakso ja Ilkka Susiluoto Kaupunkitutkimuksen ja metropolipolitiikan tutkimus- ja yhteistyöohjelma Kirjoittajat METROPOLIALUEEN TALOUS 9

12 10 METROPOLIALUEEN TALOUS

13 Esipuhe Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka -ohjelma, metropolialueen neljän kaupungin, kolmen yliopiston, kolmen ammattikorkeakoulun, kolmen ministeriön sekä Uudenmaan liiton yhteinen tutkimusohjelma sekä kaupunkitutkimusverkosto, on tähän asti rahoittanut kahtakymmentäyhdeksää verkostossa mukana olevien yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tutkijaryhmien tutkimus- tai kehittämishanketta vuosina Rahoitetut tutkimushankkeet ovat perustuneet avoimiin hankehakuihin, jotka on järjestetty kaupunkien tutkimustarpeet lähtökohtinaan ja metropolipolitiikan sisällölliset haasteet huomioiden. Rahoitettavien hankkeiden valinnassa on tieteellisen korkeatasoisuuden ohella painottunut ohjelman rahoitukseen osallistuvien kaupunkien ja ministeriöiden tekemä priorisointi. Hankkeet ovat siten keskittyneet neljälle ohjelmalliselle painoalueelle: kaupunkirakenne ja elinympäristö, monikulttuurisuus ja maahanmuutto, hyvinvointipolitiikat ja -palvelut sekä talous ja kilpailukyky. Kaupunkitalouteen (Kaupunkitaloustiede, Urban Economics) liittyviä tutkimusongelmia on pidetty tärkeinä ja ajankohtaisina Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka -ohjelman ohjausryhmässä. Suomessa tehdään varsin paljon tutkimusta monista kaupunkitalouteen kytkeytyvistä teemoista yliopistoissa, tutkimuslaitoksissa ja asiantuntijayrityksissä. Silti kaupunkitalouden aiheista on tullut vain vähän tutkimushanke-esityksiä, kun ohjelma on hakuilmoituksin julistanut kaupunkitutkimushankerahaa haettavaksi. Nyt käsillä oleva teos on syntynyt tästä lähtökohdasta Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka -ohjelman ohjausryhmän ja alan tutkijoiden välisen keskustelun tuloksena. Kirjan tavoitteena on esitellä Suomea ja Helsingin metropolialuetta koskevaa kaupunkitalouden empiiristä tutkimusta ja täydentää näkökulmaa ulkomaisten tutkijoiden artikkeleilla. Kaupunkitalouden tutkimusta ryhmitellään tässä teoksessa viiden pääteeman ympärille: Kaupungistuminen ja kaupunkien verkostot Kaupunkialueen maankäyttö Kotitaloudet metropolialueen työ- ja asuntomarkkinoilla Julkinen talous ja kaupungit Kolme näkökulmaa metropolien kehittämiseen Kaupunkitutkimusohjelman ohjausryhmän puheenjohtajan ominaisuudessa esitän omasta ja koko verkoston puolesta lämpimät kiitokset teoksen toimituskunnalle ja kirjoittajille. Teoksen toimituskunta on hyvin lyhyellä toimitusajalla onnistunut kokoamaan asiantuntevan kirjoittajakunnan, joka omasta puolestaan on hyvin huolehtinut kireässä aikataulutavoitteessa pysymisestä. Lopputuloksena on syntynyt viimeaikaisia tutkimussuuntauksia ja tutkimuslöydöksiä esiin nostava, toivottavasti paljon keskustelua ja uutta tutkimusta synnyttävä hyvä kokonaisuus. Professori Hannu Niemi (Helsingin yliopisto), Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka -ohjelman ohjausryhmän puheenjohtaja. METROPOLIALUEEN TALOUS 11

14 12 METROPOLIALUEEN TALOUS

15 ALKUSANAT Suomessa tehdään varsin paljon tutkimusta kaupunkitalouteen kytkeytyvistä teemoista, muun muassa alueiden kilpailukyvystä ja kasvusta, yritystoiminnan alueellisista eroista, alueellisista työmarkkinoista, väestöstä ja muuttoliikkeestä, kiinteistömarkkinoista, asuntomarkkinoista, liikenteestä, maankäytöstä, ympäristötaloudesta, sekä kuntien taloudesta ja palvelutuotannosta. Näitä tutkimuksia tehdään yliopistoissa, tutkimuslaitoksissa ja asiantuntijayrityksissä osana taloustieteen erikoisalojen tutkimusta, erityisenä näkökulmana alueellinen sijainti ja siihen liittyvä kaupunkiulottuvuus. Kaupunkitalouden tutkimukselle ei kuitenkaan ole Suomessa kehittynyt vakiintunutta yhteistä foorumia esimerkiksi kaupunkitaloudelle nimetyn julkaisusarjan, aikakausikirjan tai säännöllisen seminaaritoiminnan muodossa. Kaupunkitutkimus- ja metropolipolitiikka -ohjelman panostus ja aktiivisuus viimeaikaisen kaupunkitaloudellisen tutkimuksen julkaisemiseksi monipuolisista artikkeleista koostuvan kirjan muodossa täyttää osaltaan tätä aukkoa ja kytkee eri aihepiirien tutkimuksia toisiinsa. Esitämme kirjan toimittajien ja kaikkien kirjoittajien puolesta lämpimät kiitokset Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka -ohjelmalle tämän kirjan rahoittamisesta ja julkaisemisesta sekä hyvästä yhteistyöstä hankkeen ohjausryhmän kanssa kirjan laadinta- ja julkaisuprosessin kaikissa vaiheissa. Metropolialueen talous -kirjan toimittajat Heikki A. Loikkanen, Seppo Laakso, Ilkka Susiluoto VASTUU ARTIKKELEISTA Kunkin artikkelin sisällöstä ja siinä esitetyistä näkemyksistä vastaa artikkelin kirjoittaja (tai kirjoittajat). Artikkeleissa esitetyt näkemykset eivät edusta kirjoittajien työnantajien tai Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka -ohjelman kantaa. KIITOKSET Tämän kirjan myötä me artikkelien laadintaan osallistuneet kollegat välitämme lämpimät kiitokset Heikki A. Loikkaselle hänen pitkästä urastaan kaupunkitaloudellisen tutkimuksen suomalaisena edelläkävijänä. Suomen ensimmäisenä erityisesti kaupunkitaloustieteen alalle nimettynä professorina Heikki on vaikuttanut merkittävästi lukuisiin opiskelija- ja tutkijapolviin. Hän on uransa aikana jättänyt lähtemättömän jäljen monipuolisena tutkijana, innostavana yliopisto-opettajana, kannustavana tutkimusohjaajana, värikkäänä esitelmöitsijänä ja kärkevänä julkisena keskustelijana METROPOLIALUEEN TALOUS 13

16 sekä erityisesti lukuisten pallopelien vannoutuneena harrastajana. Ennen eläkkeelle siirtymistään kesäkuun 2012 alusta lukien Heikki on tehnyt kaupunkitalouden tutkimusta viiden vuosikymmenen ajalla. Toivomme aktiivisen uran jatkuvan vielä pitkään. Metropolialueen talous -kirjan kirjoittajakollegat 14 METROPOLIALUEEN TALOUS

17 Luku 1: Johdanto Heikki A. Loikkanen, Seppo Laakso, Ilkka Susiluoto Maailman tuotannon arvosta puolet tuotetaan alueilla, jotka kattavat vain 1,5 % maailman maapinta-alasta. Helsingin seudun metropolialue (Uusimaa, Kanta-Häme, Päijät-Häme), jossa asuu 36 % maan väestöstä, tuottaa 44 % maan arvonlisäyksestä. Pääkaupunkiseudulla, jonka osuus Suomen maapinta-alasta on 0,25 % ja väestöstä 19 %, syntyy valtakunnan arvonlisäyksestä 30 %. Väestön ja taloudellisen toiminnan keskittyminen jatkuu sekä maailmanlaajuisesti että Suomessa, joka on edelleen yksi kehittyneiden maiden harvimmin asuttuja ja vähiten kaupungistuneita maita. YK:n ennusteen mukaan maailman kaupunkiväestön osuus nousee nykyisestä puolesta 60 %:iin vuoteen 2030 mennessä. Myös Suomessa kaupungistumisen ennakoidaan jatkuvan, mutta hitaammalla tahdilla kuin aikaisempina vuosikymmeninä: Tilastokeskuksen (2007) ennusteen mukaan kaupunkimaisten kuntien väestöosuus nousee 68 %:sta (2010) 70 %:iin vuoteen 2030 mennessä. Keskittyminen liittyy kiinteästi taloudelliseen kehitykseen. Kaikki nykyiset rikkaat maat ovat historian kuluessa käyneet läpi muutoksen alkutuotantovaltaisesta teollistuneeksi ja edelleen palveluvaltaiseksi yhteiskunnaksi. Prosessin kuluessa kunkin maan tulotaso on noussut, tuotanto on keskittynyt ja aluerakenne on kaupungistunut. Suomessa kaupungistuminen lähti liikkeelle suhteellisen myöhään, mutta käynnistyttyään se on edennyt nopeasti. Maailmanpankin julkaisema tutkimus (Maailmanpankki 2009) tiivistää aluekehityksen muutosvoimat kolmeksi ulottuvuudeksi: tiheys (Density), etäisyys (Distance) ja jako (Division). Tiheydestä seuraavat edut johtavat taloudellisten toimintojen sijoittumiseen lähelle toisiaan, jolloin tavaroiden ja palveluiden vaihto on mahdollisimman helppoa ja taloudellista. Tiheyden avulla saavutetaan kasautumisen etuja, jotka kasvattavat tuottavuutta, ja jotka liittyvät panosmarkkinoiden toimivuuteen, työnjaon syvenemiseen sekä innovaatioiden ja tiedon leviämiseen toimijoiden välillä. Saavutettavuus (etäisyyden käänteisilmiö) on edellytys tavaroiden, palveluiden ja työvoiman liikkumiselle alueiden välillä, mikä puolestaan on edellytys alueiden väliselle kaupalle ja erikoistumiselle, työntekijöiden liikkumiselle asuin- ja työpaikkojen välillä sekä ihmisten muuttamiselle. Jaot erottavat maita ja alueita toisistaan, estävät tavaroiden ja palvelusten sekä tuotannontekijöiden sekä innovaatioiden liikkeitä. Rajoilla on selvin merkitys kansainvälisessä yhteydessä, mutta myös paikallistasolla esiintyy erilaisia raja-aitoja sekä eriyttäviä ja eristäviä mekanismeja. Keskittymisen ja kaupungistumisen ajurit ovat nykyisin jossain määrin erilaisia kuin vaikkapa 50 vuotta sitten, jolloin teollisuus kasvoi ja maalta kaupunkeihin muutto oli Suomessa vilkkaimmillaan. Viimeksi kuluneen 20 vuoden Euroopan talouden integroitumisen, yritysten kansainvälistymisen ja ihmisten liikkuvuuden lisääntymi- METROPOLIALUEEN TALOUS 15

18 sen myötä Helsinki on kasvanut ja laajentunut kansallisvaltion pääkaupungista metropolialueeksi ja samalla tullut osaksi Euroopan suurkaupunkien verkostoa. Tämän myötä se on tiiviisti mukana kansainvälisessä taloudellisessa ja sosiaalisessa vuorovaikutuksessa, kuten myös alueiden välisessä kilpailussa. Menestyvimpien kaupunkien vetovoima perustuu niiden kykyyn luoda ja kasvattaa osaamispääomaa, joka ei synny pelkästään investoimalla fyysiseen pääomaan, jota tosin sitäkin edelleen tarvitaan. Monipuoliset kommunikaatiomahdollisuudet ovat nousseet tärkeäksi saavutettavuuden osatekijäksi liikenneyhteyksien rinnalle. Vieraskielisen väestön kasvu on lisännyt kansainvälistä vuorovaikutusta, mutta samalla lisännyt asukkaiden eriytymistä maantieteellisesti, kulttuurisesti ja myös taloudellisesti. Samalla kun metropolialue on kasvanut, se on hajautunut verkostomaiseksi alueeksi, jossa on vahvan pääkeskuksen lisäksi kymmeniä erikokoisia seutu-, kunta- ja paikalliskeskuksia, joita liikennejärjestelmä kytkee toisiinsa. Kulkutaudit, saasteet ja tulipalot eivät enää ole kehittyneiden maiden suurkaupunkien päällimmäisiä ongelmia kuten edellisinä vuosisatoina. Sen sijaan mm. liikenteen ruuhkautuminen, maankäytön kitkat, asumisen kalleus ja paikallisten palveluiden tuottamisen ongelmat ovat edelleen ajankohtaisia teemoja. Kaupunkikehityksen paradoksikaan ei ole hävinnyt minnekään: urbaanien ongelmien ratkominen maankäyttö- ja liikennepolitiikan, ympäristöpolitiikan ja sosiaalipolitiikan keinoin lisää onnistuessaan kaupunkien vetovoimaa ja kasvattaa niiden väestöä, mutta samalla lisää kasvusta aiheutuvia sekä uusia että vanhoja ongelmia. Kuitenkin kehittyneiden maiden suurkaupunkien historia osoittaa, että kaupungit ovat pystyneet aikojen kuluessa ratkomaan kasautumisesta ja kasvusta aiheutuvia ongelmia. Tämän hetken tunnetuimpiin kaupunkitaloustieteilijöihin lukeutuva Edvard Glaeser esittää kirjassaan Triumph of the City (Glaeser 2011), että kaupunki on ihmiskunnan suurin keksintö, joka on tehnyt meistä rikkaampia, viisaampia, vihreämpiä, terveempiä ja onnellisempia: Our culture, our prosperity, and our freedom are ultimately a product of people living, working, and thinking together, all of which can only happen in our cities. Kirjan tavoite ja sisältö Lähes kaikki kaupunki- ja aluekehityksen merkittävät ilmiöt ja muutokset kytkeytyvät tavalla tai toisella sijaintiin ja talouteen. Tämän kirjan tavoitteena on nostaa esiin ajankohtaisia teemoja kasvusta, maankäytöstä, työ- ja asuntomarkkinoista, kotitalouksista, kuntien palveluista ja taloudesta sekä metropolien tulevista muutosvoimista, Helsingin metropolialueen näkökulmaa painottaen. Kirja on jaettu kuuteen osaan, joihin sisältyvissä artikkeleissa esitellään sekä ilmiöiden teoreettista viitekehystä ja empiiristä tutkimustietoa että politiikkakysymyksiä. Osan I aiheena on osaaminen ja verkostoituminen metropolin kasvun lähteenä. Erikoistuminen ja verkostoituminen ovat Seppo Laakson mukaan alue- ja kaupunkikehityksen keskeisiä ilmiöitä. Kaupunkiverkostot koostuvat erikokoisista ja omiin vahvuuksiinsa nojautuvista kaupunkialueista. Hannu Piekkola ja Ilkka Susiluoto kuvaavat kaupunkialueiden kasvua ja sen perusmekanismeja sekä nostavat esiin osaamisen ja 16 METROPOLIALUEEN TALOUS

19 muun aineettoman pääoman avainroolin nykyaikaisessa taloudessa. Yritystoiminnan klusteroitumista erityisesti osaamisvetoisilla aloilla kuvataan Raine Hermansin, Martti Kulvikin ja Pekka Ylä-Anttilan artikkelissa, jossa esitellään tapaustutkimus paljon odotuksia herättäneen bioteollisuuden kehityksestä Suomessa. Osa II käsittelee kaupunkialueen maankäyttöä. Henrik Lönnqvist ja Seppo Laakso esittelevät kaupunkialueen maankäytön perusmallin sekä kasvun, hajautumisen ja alueellisen eriytymisen ilmenemistä asumisessa ja yritystoiminnassa. Paavo Moilanen kuvaa metropolialueen liikennejärjestelmän piirteitä ja muutoksia sekä osoittaa liikennejärjestelmän ja maankäytön olevan kiinteässä riippuvuudessa keskenään. Paavo Moilanen ja Seppo Laakso hakevat vastausta kysymykseen, miksi ja miten maankäyttöä ohjataan yhteiskunnan toimesta sekä osoittavat nykyaikaisen maankäytön ohjauksen ongelmia ja kipupisteitä. Osa III ottaa tarkasteluun kotitaloudet suurkaupunkialueella. Pekka Vuori ja Satu Nivalainen kuvaavat Helsingin seudun väestökehityksen pitkä ajan trendejä ja nykyistä väestörakennetta sekä esittävät uusia tutkimustuloksia Helsingin seudun muuttoliikkeestä ja sen vaikutuksista. Heikki A. Loikkanen ja Marja Riihelä esittelevät vertailevia tuloksia Helsingin ja muun pääkaupunkiseudun tulotasosta ja kulutusrakenteesta. He tarkastelevat myös pääkaupunkiseudun sisäisiä tuloeroja ja pienituloisuutta. Essi Eerola, Teemu Lyytikäinen ja Tuukka Saarimaa avaavat uusia näkökulmia asuntomarkkinoihin tulkitsemalla asuntojen hintaeroja alueiden houkuttelevuuden sekä kotitalouksien preferenssien ja tulojen avulla. Petri Böckerman ja Mika Maliranta käsittelevät kaupunkialueen työmarkkinoiden dynamiikkaa työpaikkojen kokonaismäärään ja niiden vaihtuvuuteen vaikuttavien bruttovirtojen ja niiden osatekijöiden avulla. Osan IV aiheena on julkinen talous ja kaupungit. Hannu Tervo esittelee suomalaisen aluepolitiikan pitkää linjaa sekä kaupunki- ja metropolipolitiikan roolia nykyisessä aluepolitiikassa. Aku Alanen esittää tuoretta tietoa valtion roolista metropolialueen taloudessa tuotannon, investointien ja työllisyyden näkökulmasta. Heikki A. Loikkanen esittelee julkistalouden perusnäkemyksiä julkisen sektorin tehtävien hoidon ja rahoituksen keskittämisestä ja hajauttamisesta, tarkastelee EU-15 maiden pääkaupunkiseutujen hallintomalleja ja eurooppalaisia metropolihallintokokemuksia. Hän arvioi myös suomalaisessa kuntareformikeskustelussa esitettyjä argumentteja. Kuntien tehtävät ja rahoitus erityisesti pohjoismaiden pääkaupunkien näkökulmasta on Antti Moision ja Lasse Oulasvirran aiheena. Pekka Valkama ja Janne Tukiainen analysoivat kaupunkien palvelutarjonnan järjestämisvaihtoehtoja erilaisine ulkoistamismenettelyineen sekä kuntien palvelutuotannon kilpailuttamisen malleja ja ongelmia. Valtion ja kuntien suhteet, kuntien tehtävien muutos sekä suurten kaupunkien talouden tila ovat Heikki Helinin aiheina. Janne Huovari esittelee laskelmia verotukseen ja valtionosuuksiin liittyvien mahdollisten muutosten vaikutuksista kuntien talouteen metropolialueen kuntien näkökulmasta. Osa V nostaa esiin metropolin tulevaisuuden avaintekijöitä. Stephen J. Bailey ja Pekka Valkama kuvaavat älykkään kaupungin viitekehyksen sekä esittelevät erilaisia innovatiivisia älykkääseen teknologiaan perustuvia ratkaisuja, jotka voivat kasvattaa kaupunkien palvelutarjonnan tuottavuutta ja parantaa palveluiden laatua. Åke E. Andersson ja David Emanuel Andersson analysoivat kaupunkia luovana ympäristönä sekä esittelevät tutkimustuloksia eri tekijöiden vaikutuksesta kaupungin luovuuteen. Lopuksi Paul Cheshire nostaa esiin maankäyttöpolitiikan ongelmat ja esittää uusia METROPOLIALUEEN TALOUS 17

20 markkinaehtoisia lähestymistapoja ja politiikkasuosituksia kasvavien suurkaupunkialueiden maankäytön haasteisiin. Osassa VI Heikki A. Loikkanen, Seppo Laakso ja Ilkka Susiluoto vetävät yhteen artikkeleiden tuloksia ja tulkintoja sekä nostavat esiin ajankohtaisia keskusteluteemoja ja johtopäätöksiä. Artikkelien näkökulmat Alun perin kirjan toimittajat tekivät sisältörungon, johon he hankkivat artikkelien kirjoittajia suomalaisista ja ulkomaisista yliopistoista sekä tutkimuslaitoksista. Tavoitteena oli kokoomateos, jossa esitetään ymmärrettävällä tavalla tutkimukseen perustuvaa tietoa, joka koskee metropolialueen taloudellista kehitystä. Tältä pohjalta kukin artikkeli on laadittu tekijän tai tekijöiden valitsemasta näkökulmasta. Osa kirjoituksista on laaja-alaisia katsauksia valittuun tutkimusteemaan, toisissa on rajatumpi empiiriseen tutkimukseen tai politiikkakysymykseen kytkeytyvä näkökulma. Jokainen kirjoittaja esittää omat tulkintansa ja johtopäätöksensä muista riippumatta. Kuitenkin kirjan artikkelit kytkeytyvät vahvasti toisiinsa ja avaavat erilaisia näkökulmia kaupunki- ja aluekehityksen ajankohtaisiin keskusteluaiheisiin. Aluekäsitteitä Helsingin seudun metropolialueella tarkoitetaan Uudenmaan, Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen maakunnista koostuvaa aluetta (OECD:n v soveltamaa aluekäsitettä noudattaen). Pääkaupunkiseutuun kuuluvat Helsinki, Espoo, Kauniainen ja Vantaa. Helsingin seutu on toiminnallinen kaupunkiseutu ja yhteistyöalue, koostuen 14 kunnan alueesta, johon kuuluvat pääkaupunkiseudun kunnat ja 10 Kuuma-kuntaa (kehyskuntaa), Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula ja Vihti. Helsingin seutukunta on tilastollinen (EU:n NUTS-4 taso) alue, johon v kuuluvat Helsingin seudun 14 kunnan lisäksi 5 muuta kuntaa, Karjalohja, Karkkila, Lohja, Nummi-Pusula ja Siuntio. Uudenmaan maakuntaan kuuluu v yhteensä 28 kuntaa. Aikaisemmat Uusimaa ja Itä-Uusimaa yhdistettiin nykyiseksi Uudenmaan maakunnaksi alkaen. Kirjan artikkeleissa käytettään kuhunkin asiayhteyteen parhaiten sopivia aluejakoja, jotka eivät ole kaikilta osin yhdenmukaisia. 18 METROPOLIALUEEN TALOUS

21 OSA I: KAUPUNGISTUMINEN JA KAUPUNKIEN VERKOSTOT

22 20 METROPOLIALUEEN TALOUS

23 Luku 2: Kaupunkien erikoistuminen ja kaupunkien verkostot Seppo Laakso Tämän artikkelin lähtökohtana ovat kaupunkikehityksen perusvoimat, jotka johtavat kaupunkialueiden erikoistumiseen ja verkostoitumiseen. Empiiriset tulokset yritysten sijoittumista ja toimialojen muutoksesta tekevät ymmärrettäväksi Suomessa viime vuosikymmeninä tapahtunutta aluerakenteen muutosta. Kaupunkialueiden verkostoitumista Suomessa ja Euroopassa kuvataan kaupunkien/alueiden kokojakaumalla ja sen muutoksella. Aluekehityksen kolme ulottuvuutta Maailmanpankin (The World Bank 2009) julkaisema tutkimus Reshaping Economic Geography kiteyttää aluekehityksen muutosvoimat kolmeksi D:ksi: 3 D = Tiheys (Density), Etäisyys (Distance), Jako/Rajat (Division). Tiheydellä viitataan taloudellisen toiminnan alueelliseen keskittymiseen ja kasautumiseen suurille kaupunkialueille. Keskittymisen perusta on se, että erilaiset taloudelliset toiminnat sijaitsevat lähellä toisiaan, jolloin sekä kasautumiseen liittyvien etujen hyödyntäminen tuotannossa että tavaroiden ja palveluiden vaihto on mahdollisimman helppoa ja taloudellista. Kasautumisen ja taloudellisen tehokkuuden sekä kasvun välistä yhteyttä käsitellään tarkemmin luvussa 3 (Susiluoto & Piekkola). Etäisyys voidaan tulkita saavutettavuudeksi, jolla tarkoitetaan liikenne- ja kommunikaatioetäisyyttä tietystä paikasta niihin paikkoihin, joihin taloudellinen toiminta on keskittynyt. Saavutettavuus on edellytys tavaroiden, palveluiden ja ihmisten liikkumiselle alueiden välillä, mikä puolestaan on edellytys alueiden väliselle kaupalle ja erikoistumiselle, työntekijöiden liikkumiselle asuinpaikan ja työpaikan välillä sekä ihmisten muuttamiselle. Jaolla/rajoilla tarkoitetaan tekijöitä, jotka erottavat maita, alueita tai väestöryhmiä toisistaan. Ne estävät tavaroiden, palveluiden, tuotannontekijöiden ja innovaatioiden liikkeitä sekä rajoittavat ihmisten välistä vuorovaikutusta. Vuorovaikutusta rajoittavia jakoja/rajoja voi olla myös maan sisällä alueiden välillä sekä alueiden sisällä esimerkiksi asuinalueiden tai väestöryhmien välillä. Ne voivat perustua esimerkiksi eristymistä aiheuttaviin huonoihin liikenne- tai kommunikaatioyhteyksiin tai kulttuuri- ja METROPOLIALUEEN TALOUS 21

24 kielieroihin. Kaikenlaisten rajojen madaltamisella on Maailmanpankin mukaan tärkeä rooli liikkuvuuden, kaupan ja vuorovaikutuksen lisäämisessä ja niistä aiheutuvissa tehokkuushyödyissä. Saavutettavuuden rooli aluerakenteessa Liikenteellinen saavutettavuus perustuu liikennejärjestelmään, joka mahdollistaa henkilö- ja tavaraliikenteen eri paikkojen välillä. Liikenteen infrastruktuuri koostuu väylistä (tiet, rautatiet, vesiväylät), asemista, terminaaleista ja satamista sekä liikenteen ohjausjärjestelmistä. Liikenteellistä saavutettavuutta mitataan yleensä matka-ajalla, mutta sen ohella monet liikkumisen laadulliset tekijät, kuten mukavuus, vaivattomuus, sujuvuus, joukkoliikenteen vuoro- ja paikkatarjonta sekä matka-ajan ennustettavuus ovat liikenteellisen saavutettavuuden osatekijöitä. Liikenteellisen saavutettavuuden ohella kommunikaatiosaavutettavuus on tärkeää. Se perustuu ennen kaikkea tietoliikenne- ja muihin viestintäyhteyksiin. Kommunikaatiosaavutettavuus ja liikenteellinen saavutettavuus täydentävät toisiaan, vaikka kommunikaatioyhteyksien paraneminen voi joissakin tapauksissa tarjota vaihtoehdon fyysiselle liikkumiselle. Saavutettavuus vaikuttaa kaikkiin yhteiskunnan ja kunkin alueen toimijoihin: yrityksiin, kotitalouksiin, viranomaisiin sekä muihin organisaatioihin. Liikennejärjestelmää käytetään moniin eri tarkoituksiin: liikematkoihin, myyntimatkoihin, ostosmatkoihin, palvelumatkoihin. vapaa-ajan liikkumiseen, opiskeluun liittyvään liikkumiseen, tiedon hankintaan, työmatkoihin sekä tavarankuljetukseen. Saavutettavuus ja aluekehitys liittyvät yhteen. Saavutettavuutta parantavat investoinnit alentavat henkilöiden liikkumisen ja tavarankuljetuksen kustannuksia, mikä tekee kaupankäynnin ja ihmisten välisen vuorovaikutuksen aikaisempaa kannattavammaksi. Liikenne- ja kommunikaatiojärjestelmän kehittäminen lähentää alueita toisiinsa ja pienentää alueiden välisiä hintaeroja sekä maan sisällä että kansainvälisesti. Alueiden välisen saavutettavuuden paraneminen mahdollistaa alueen yrityksille potentiaalisen asiakaskunnan kasvun, mahdollisten raaka-aineiden ja välituotteiden sekä palveluiden toimittajien joukon laajenemisen sekä entistä paremmat yhteydet tutkimuksen ja tiedon lähteille. Saavutettavuuden parantuessa alueellisilla markkinoilla toimivat yritykset voivat laajentaa markkina-alueitaan entistä kauemmas, mikä lisää kilpailua, mutta samalla mahdollistaa syvemmän erikoistumisen ja tuottavuuden kasvun. Työmarkkinat laajenevat alueellisesti, mikä lisää työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaamista. Kotitalouksille parempi saavutettavuus mahdollistaa, paitsi potentiaalisten työssäkäynnin entistä laajemmalla alueella, myös erikoistuneiden tavaroiden ja palveluiden hankinnan sekä kulttuuripalvelut ja matkailun entistä laajemmalla alueella, kuten kauempana sijaitsevissa kaupungeissa, jotka tulevat liikenteellisesti lähemmäksi. Kaiken kaikkiaan saavutettavuuden paraneminen pienentää alue-eroja. Kansainvälinen saavutettavuuden paraneminen antaa yrityksille entistä paremmat mahdollisuudet tavaroiden ja palveluiden vientiin, kansainväliseen tiedonhankintaan ja verkottumiseen, tuontiin (tieto, teknologia, palvelut, tavarat), kansainvälisten pääomamarkkinoiden hyödyntämiseen ja kansainväliseen työvoimaan. Myös Euroopan Unioni on noteerannut liikenneverkon tärkeyden Euroopan tulevaisuuden kilpai- 22 METROPOLIALUEEN TALOUS

Toim. Heikki A.Loikkanen & Seppo Laakso & Ilkka Susiluoto. METROPOLIALUEEN TALOUS Näkökulmia kaupunkitalouden ajankohtaisiin aiheisiin

Toim. Heikki A.Loikkanen & Seppo Laakso & Ilkka Susiluoto. METROPOLIALUEEN TALOUS Näkökulmia kaupunkitalouden ajankohtaisiin aiheisiin Toim. Heikki A.Loikkanen & Seppo Laakso & Ilkka Susiluoto METROPOLIALUEEN TALOUS Näkökulmia kaupunkitalouden ajankohtaisiin aiheisiin METROPOLIALUEEN TALOUS Näkökulmia kaupunkitalouden ajankohtaisiin

Lisätiedot

SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus

SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus Seppo Laakso (Kaupunkitutkimus TA) & Paavo Moilanen (Strafica) Yritystoiminnan

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus

SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus Seppo Laakso (Kaupunkitutkimus TA) & Paavo Moilanen (Strafica) Yritystoiminnan

Lisätiedot

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin 76 9. Kaupunkialueiden kasvu - talouskasvu: kaupunkialueen työllisyyden (ja tuotannon) kasvu, jonka taustalla on - kaupungin tuottamien hyödykkeiden kysynnän kasvu ---> työvoiman kysynnän kasvu - työvoiman

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY Helsingin seudun yritysraportti Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY Helsingin seutu on Suomen suurin tuotannon ja yritystoiminnan

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin WHOLE-hanke asiantuntijatyöpaja 17.5.2016 Seppo Laakso Kaupunkitutkimus TA Oy Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin Saavutettava sijainti resurssina Liikenteen laajemmat vaikutukset

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2011

Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 21.10.2011 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Olli Savela Yritysten saamat voitot ovat kasvaneet työtuloja nopeammin viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Tuotannossa syntyneestä tulosta on voittojen osuus

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun yritysraportti

Pääkaupunkiseudun yritysraportti Pääkaupunkiseudun yritysraportti Yritysten ja niiden toimipaikkojen rakenne, sijoittuminen ja muutostrendit 2000-luvulla Seppo Laakso & Päivi Kilpeläinen, Kaupunkitutkimus TA Oy Anna-Maria Kotala, Arja

Lisätiedot

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE TÄYDENNYSRAKENTAMISEN SEMINAARI 28.5.2014 Keskusta-alueiden

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Näin uusi urbanismi rantautuu suomeen. Mari Vaattovaara Kaupunkimaantieteen professori Helsingin yliopisto

Näin uusi urbanismi rantautuu suomeen. Mari Vaattovaara Kaupunkimaantieteen professori Helsingin yliopisto Näin uusi urbanismi rantautuu suomeen Mari Vaattovaara Kaupunkimaantieteen professori Helsingin yliopisto Urbanisaatiosta ja uudesta urbanismista Tulevaisuuden ennakoinnin vaikeasta välttämättömyydestä

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi. Paavo Moilanen

Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi. Paavo Moilanen Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi Paavo Moilanen Kaupunkiseutujen kasautumisanalyysi Ydinalue = pienin alue/tila (250 m ruudut) jolle sijoittuu 90 % työntekijöistä Kasautumisluku

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa

Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa 1.6.2015 Antti Rehunen Suomen ympäristökeskus SYKE Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla

Lisätiedot

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma Erkki Niemi RAKENNEMUUTOS 1988..2007 Nousuja, laskuja ja tasaisia taipaleita Yleinen kehitys Tuotanto Klusterit tuotantorakenne ja sen muutos Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma 1 Alueiden

Lisätiedot

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla kyse on kaupunkiseutujen

Lisätiedot

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014 Työpaikka- ja elinkeinorakenne i k Päivitetty 9.9.2014 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-20112011 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Helsinki 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

Talouden näkökulmia kaupunkiseutujen maankäytön ohjaamiseen

Talouden näkökulmia kaupunkiseutujen maankäytön ohjaamiseen MAL-verkoston seminaari 24.10.2012 Maankäytön strateginen ohjaaminen Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Talouden näkökulmia kaupunkiseutujen maankäytön ohjaamiseen Maankäyttö ja kilpailukyky Asuntomaan

Lisätiedot

SUOMALAISEN YHTEISKUNNAN MUUTOKSET

SUOMALAISEN YHTEISKUNNAN MUUTOKSET SUOMALAISEN YHTEISKUNNAN MUUTOKSET Suomen sisäisen muuttoliikkeen vaikutus turvallisuusviranomaisten palveluiden kysyntään Valtiotieteen tohtori, kehittämispäällikkö Timo Aro 27.11.2014 Sisäisen turvallisuuden

Lisätiedot

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa!Satakunnan talous -katsaus (painettu ja pdf) kaksi kertaa vuodessa, kesä- ja marraskuussa, sis. mm. toimialoittaisen

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Juankosken ja n kaupungin toimintaympäristöselvitys (213) Toimintaympäristön muutoshaasteet Juankosken ja n kaupunkien toimintaympäristön muutokseen

Lisätiedot

Monikeskuksisuuden monet todellisuudet (MOT)

Monikeskuksisuuden monet todellisuudet (MOT) Sektoritutkimuksen neuvottelukunnan alue ja yhdyskuntarakenteet ja infrastruktuurit (AYI) jaoston tutkimuskokonaisuus "Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus Monikeskuksisuuden monet Raine Mäntysalo

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lahti 11.5.2011 11.5.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 11.12.2015 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Vuoden 2013 lopussa Lahdessa oli 46 337 työpaikkaa ja työllisiä 41 049. Vuodessa työpaikkojen

Lisätiedot

Aluerakenteen kehitysnäköaloja

Aluerakenteen kehitysnäköaloja Aluerakenteen kehitysnäköaloja Jussi S. Jauhiainen 1 Taustaa Aluerakenne on käytännössä aina (materiaalisesti) monikeskuksinen verkosto, ja tällä materiaalisella verkostolla on sosiaalinen ulottuvuus ja

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2

Lisätiedot

Suomen aluerakenteen muutokset kansainvälisessä ja kansallisessa perspektiivissä

Suomen aluerakenteen muutokset kansainvälisessä ja kansallisessa perspektiivissä Suomen aluerakenteen muutokset kansainvälisessä ja kansallisessa perspektiivissä Sosiaalialan osaamiskeskuspäivät Pyhätunturi 27.8.2009 Heikki Eskelinen Joensuun yliopisto, Karjalan tutkimuslaitos 1. Johdanto

Lisätiedot

Joustotyö, yhdyskuntarakenne ja ympäristö. Ville Helminen, SYKE FLEXI hankkeen seminaari, Tammisaari 6.3.2012

Joustotyö, yhdyskuntarakenne ja ympäristö. Ville Helminen, SYKE FLEXI hankkeen seminaari, Tammisaari 6.3.2012 Joustotyö, yhdyskuntarakenne ja ympäristö Ville Helminen, SYKE FLEXI hankkeen seminaari, Tammisaari 6.3.2012 Taustaa SYKEn rakennetun ympäristön yksikössä tutkitaan mm. yhdyskuntarakenteen kehitystä, siihen

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

Metropolialueen kuntajakoselvitys Vihdin valtuustoinfo 2.10.2014. Matti Vatilo

Metropolialueen kuntajakoselvitys Vihdin valtuustoinfo 2.10.2014. Matti Vatilo Metropolialueen kuntajakoselvitys Vihdin valtuustoinfo 2.10.2014 Matti Vatilo Selvityksen tarkoitus Tehtävänä arvioida edellytyksiä yhdistää kunnat tai osa kunnista yhdeksi tai useammaksi kunnaksi. Myös

Lisätiedot

Tilastojen kehittämistarpeet aluetalouden ja politiikan näkökulmasta

Tilastojen kehittämistarpeet aluetalouden ja politiikan näkökulmasta Tilastojen kehittämistarpeet aluetalouden ja politiikan näkökulmasta Tilastokeskus 19.4.2007 Paavo Okko Kansantaloustieteen professori paavo.okko@tse.fi Näkökulmia aluetietoon Tutkimus Aluekehittäminen/alueintressin

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

LIIKENNE KAUPUNKISEUTUJEN TUKENA. Valtiotieteen tohtori Timo Aro EK:n logistiikkaseminaari 11.6.2015, Helsinki

LIIKENNE KAUPUNKISEUTUJEN TUKENA. Valtiotieteen tohtori Timo Aro EK:n logistiikkaseminaari 11.6.2015, Helsinki LIIKENNE KAUPUNKISEUTUJEN TUKENA Valtiotieteen tohtori Timo Aro EK:n logistiikkaseminaari 11.6.2015, Helsinki keskeistä muutosvoimaa aluerakenteen ja liikennejärjestelmän osalta PIIKIKKYYS POLARISAATIOKEHITYS

Lisätiedot

Metropolitutkimusseminaari 7.12.2011 Teemoina kaupunkitalous ja segregaatio

Metropolitutkimusseminaari 7.12.2011 Teemoina kaupunkitalous ja segregaatio Metropolitutkimusseminaari 7.12.2011 Teemoina kaupunkitalous ja segregaatio Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä 1 Vahva peruskunta muodostuu luonnollisesta työssäkäyntialueesta Yhteenveto: metropolialueella

Lisätiedot

Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa. Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö

Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa. Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö Näkökulmia kaupan yhdyskuntarakenteelliseen sijaintiin SYKEn hankkeissa

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta

Lisätiedot

Riihimäen seutu. Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010

Riihimäen seutu. Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010 Riihimäen seutu Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010 1. Seudun tulevaisuus Talousaluestrategia 2015: Väestönkasvu jatkuu, 1-1,5%/vuosi Talousalueemme on metropolialueen aluekeskus

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi kesäkuussa 2013

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi kesäkuussa 2013 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi kesäkuussa 2013 Tilastoja 2013:25 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Päivi Selander Puh.09-310 36411 etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

Talousarvio ja suunnitelma 2013. Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän ehdotus 25.10.2012

Talousarvio ja suunnitelma 2013. Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän ehdotus 25.10.2012 Talousarvio ja suunnitelma 2013 Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän ehdotus 25.10.2012 Espoo on kasvukaupunki Syntyvyyden enemmyys ja maahanmuutto kasvattavat Espoon väestöä yli 4000 asukkaalla vuodessa. Myös

Lisätiedot

Pääkaupunkien tehtävät ja rahoitus

Pääkaupunkien tehtävät ja rahoitus Pääkaupunkien tehtävät ja rahoitus Moisio & Oulasvirta Kuntien tehtävät Pohjoismaissa, eroja: Suomi : pienkuntavaltaisuudesta syntynyt tarve kuntayhtymille, erityisesti terveydenhuollossa Ruotsissa ja

Lisätiedot

Vahvat peruskunnat -hanke

Vahvat peruskunnat -hanke Vahvat peruskunnat -hanke Signe Jauhiainen 22.5.2012 Tutkimuskysymykset Syntyykö kuntaliitoksissa elinvoimaisia peruskuntia? Ovatko kunnat elinvoimaisia myös tulevaisuudessa? Millaisia vaikutuksia liitoksilla

Lisätiedot

TILASTOJA 2014:22. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-kesäkuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus

TILASTOJA 2014:22. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-kesäkuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus TILASTOJA 2014:22 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen Puh. 09 310 36386 Etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

Aineeton pääoma avain menestykseen

Aineeton pääoma avain menestykseen TEKES projekti: Aineeton pääoma kansainvälisessä vertailussa, jatkoa INNODRIVE EU 7. puiteohjelma projektille Hannu Piekkola Aineeton pääoma avain menestykseen 10.11.2011 Tekes Seminaari AINEETON PÄÄOMA

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2011 toisella neljänneksellä 75,1 prosenttia, mikä oli puoli prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuosi

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 15 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä 72,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön

Lisätiedot

Metropolialueen 9 kunnan erityinen kuntajakoselvitys

Metropolialueen 9 kunnan erityinen kuntajakoselvitys Metropolialueen 9 kunnan erityinen kuntajakoselvitys Toimintaympäristön haasteet ja kuntarakenne Seurantaryhmän kokous 4.3.2014 Matti Vatilo Tähtäin vuoteen 2030 ilmiöitä ja ongelmia Väkiluku kasvaa ja

Lisätiedot

Tilastokatsaus 11:2010

Tilastokatsaus 11:2010 Tilastokatsaus 11:2010 1.11.2010 Tietopalvelu B14:2010 Työpaikat Vantaalla 31.12.2008 1 Työllisen työvoiman määrä oli Vantaalla vuoden 2008 lopussa 101 529 henkilöä. Työttömänä oli tuolloin 6 836 vantaalaista.

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Rovaniemi 17.11.2010 Tiina Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai alueiden kehitystä lyhyellä

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Tiina Herttuainen 09 1734 3619 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Joensuu 24.11.2011 24.11.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen 30.3.2010 Ulla Koski Lähtökohta Kunnat ja maakunnat päättävät alueidenkäytön ratkaisuista. Valtio asettaa tavoitteita ja ohjaa.

Lisätiedot

TILASTOJA 2015:3. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-joulukuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus

TILASTOJA 2015:3. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-joulukuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus TILASTOJA 2015:3 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-joulukuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen Puh. 09 310 36386 Etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 2012 2013 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa

Lisätiedot

Pohjoisen. Helsinki Suomessa ja Etelä-Suomessa. pääkaupunkien verkosto. Oulu Pohjois-Suomessa - Pohjoisen keskuksia. Eija Salmi

Pohjoisen. Helsinki Suomessa ja Etelä-Suomessa. pääkaupunkien verkosto. Oulu Pohjois-Suomessa - Pohjoisen keskuksia. Eija Salmi Ihmisten Metropoli Pohjoisen horisontista Helsinki Suomessa ja Etelä-Suomessa - maailman pääkaupunkien verkosto Oulu Pohjois-Suomessa - Pohjoisen keskuksia METROPOLI - KÄSITE Vakiintunut suomalaiseen hallinto-

Lisätiedot

Uhkaako työvoimapula alueiden kehitystä?

Uhkaako työvoimapula alueiden kehitystä? Uhkaako työvoimapula alueiden kehitystä? Pohjois-Pohjanmaan maakuntapäivät Oulu 3.11.2008 Pankinjohtaja Seppo Honkapohja Suomen Pankki 1 Alueiden kehityksen haasteita Suomessa Talouskasvun hidastuminen

Lisätiedot

TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ. Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa. Lähde:

TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ. Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa. Lähde: TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ Alueella työssäkäyvät so. alueen työpaikat vv.2008-2012 (Novago Yrityskehitys Oy:n kunnat)

Lisätiedot

VATT:n ennusteet Toimiala Online -tietopalvelussa. Toimiala Onlinen syysseminaari 12.10.2011. Jussi Ahokas

VATT:n ennusteet Toimiala Online -tietopalvelussa. Toimiala Onlinen syysseminaari 12.10.2011. Jussi Ahokas VATT:n ennusteet Toimiala Online -tietopalvelussa Toimiala Onlinen syysseminaari... Jussi Ahokas VATT:n ennakointityö ja Toimiala Online VATT:n ennakointityön taustaa Ennakoinnin tulokset laadulliset skenaariot

Lisätiedot

Kaupunki- ja aluekehitys ja tilastot

Kaupunki- ja aluekehitys ja tilastot Kaupunki- ja aluekehitys ja tilastot Maaseudun ja kaupungin määrittely tilastoissa ja tilastojen avulla seminaari Tilastokeskuksessa Janne Antikainen SM/AHO/AKO 24.8.2005 Neljä kansallista projektia Osaamis-Suomi

Lisätiedot

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan tavoitteet Väestö,

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi

Lisätiedot

Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 20.3.2013

Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 20.3.2013 Pitkän aikavälin skenaariot millainen kansantalous vuonna 2050? Alustavia tuloksia Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 20.3.2013 VATTAGE-malli Laskennallinen yleisen tasapainon

Lisätiedot

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA PALJON RINNAKKAISIA JUONIA Talousennustaminen (suhdanne / toimialat) Mitä oikeastaan ennustetaan? Miten ennusteen tekeminen etenee? Miten toimialaennustaminen kytkeytyy suhdanne-ennusteisiin? Seuranta

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

TILASTOJA 2014:30. Väestön ja väestönmuutosten. seudulla tammi-syyskuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus

TILASTOJA 2014:30. Väestön ja väestönmuutosten. seudulla tammi-syyskuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus TILASTOJA 2014:30 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-syyskuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen Puh. 09 310 36386 Etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

KAUPUNKIEN JA KAUPUNKISEUTUJEN MERKITYS ITSEHALLINTOALUEITA MUODOSTETTAESSA

KAUPUNKIEN JA KAUPUNKISEUTUJEN MERKITYS ITSEHALLINTOALUEITA MUODOSTETTAESSA KAUPUNKIEN JA KAUPUNKISEUTUJEN MERKITYS ITSEHALLINTOALUEITA MUODOSTETTAESSA 13.01.2016 VALTIOTIETEEN TOHTORI TIMO ARO @timoaro Sisältö 1.Tilannekuva kaupunkien ja kaupunkiseutujen kansallisesta merkityksestä

Lisätiedot

Ajatuksia pohjoisesta kasvuvyöhykkeestä

Ajatuksia pohjoisesta kasvuvyöhykkeestä Ajatuksia pohjoisesta kasvuvyöhykkeestä Helsingin kilpailukyky Helsinki is placed second overall in the Top 25 European cities of fdi s European City of the Future 2014/15 rankings. Helsinki on maailman

Lisätiedot

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista Sisältö 1. Kehitys 2000-luvulla... 1 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. Väestön kehitys 2000-2014 (2000=100).... 1 Ikärakenne 2000 ja 2014... 1 Työpaikkojen

Lisätiedot

kunnista tammi maaliskuussa

kunnista tammi maaliskuussa Tilastoja 2014:13 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja etoja Helsingin seudun kunnista tammi maaliskuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Tiivistelmä Väkiluku on kasvanut määrältään

Lisätiedot

Metropolialueen yhteistyö ja tulevaisuus kommenttipuheenvuoro Kuntajohtajapäivät 11.8.2011 Seinäjoki

Metropolialueen yhteistyö ja tulevaisuus kommenttipuheenvuoro Kuntajohtajapäivät 11.8.2011 Seinäjoki Kunnanjohtaja Kimmo Behm Metropolialueen yhteistyö ja tulevaisuus kommenttipuheenvuoro Kuntajohtajapäivät 11.8.2011 Seinäjoki Metropolialue Metropoli tai suurkaupunki on yleensä suuri miljoonien asukkaiden

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 25.2.2010 Emmi Karjalainen Uudet viranomaiset Lääninhallitukset (6) Työsuojelupiirit (8) Ympäristölupavirastot (3) TE-keskukset (15)

Lisätiedot

HSY Paikkatietoseminaari 10.3.2012

HSY Paikkatietoseminaari 10.3.2012 HSY Paikkatietoseminaari 10.3.2012 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Paikkatiedot yritystoiminnan sijoittumisen analyysissä Helsingin seutu on Suomen suurin yritystoiminnan keskittymä 25 % väestöstä

Lisätiedot

TIEMAKSUT. Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua

TIEMAKSUT. Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua Osaston johtaja Sini Puntanen Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä TIEMAKSUT Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua 11.2.2016 Taustaa Helsingin seutu on selvittänyt, olisiko seudulla edellytyksiä

Lisätiedot

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 28.11.2012 Tuire Santamäki-Vuori valtiosihteeri Talouskehitys lyhyellä aikavälillä

Lisätiedot

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Lisää tähän otsikko MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK KANSANTALOUS VÄESTÖKEHITYS JA TUOTTAVUUS Kestävyysvaje aiempaakin suurempi:

Lisätiedot

7. Kaupunkien erikoistuminen Suomessa ja Euroopassa

7. Kaupunkien erikoistuminen Suomessa ja Euroopassa 25 Loikkanen / Luentomoniste III, ss. 25-32 7. Kaupunkien erikoistuminen Suomessa ja Euroopassa Sijaintiosamäärä Luonteva tapa mitata alueiden erikoistumista olisi toimialakohtainen sijaintiosamäärä (location

Lisätiedot

Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen?

Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen? Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen? Jussi Ahokas Itä-Suomen yliopisto Sayn laki 210 vuotta -juhlaseminaari Esityksen sisällys Mitä on tuottavuus? Tuottavuuden määritelmä Esimerkkejä tuottavuudesta

Lisätiedot

TYÖPAIKAT JA TYÖMATKAT

TYÖPAIKAT JA TYÖMATKAT TYÖPAIKAT TYÖPAIKKA-ALUEIDEN SAAVUTETTAVUUS ESPOON ELINKEINOKUDELMA 2050 (LUONNOS) POKE:N ELINKEINOJEN VISIO 2050 TYÖMATKAT 61 Työpaikat Visioalueella oli noin 17 000 työpaikkaa vuonna 2011, eli noin 14

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 2

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 2 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 2 Osa 2: Kaupungin eri osa-alueet 1) Liikevaihdon kehitys kaupungin eri osissa on ollut erilainen. Kasvu vuoden 2 alkupuoliskolla oli kaikilla alueilla hyvin samantyyppinen,

Lisätiedot

Millaisia tilastoja kunnat haluavat?

Millaisia tilastoja kunnat haluavat? Millaisia tilastoja kunnat haluavat? millaisia tilastoja ja tietoja kunnat tarvitsevat? kuka tarvitsee mitä ja mistä? Anja Siilanto-Parviainen, erikoissuunnittelija KUNTA? Missä roolissa ollaan: kuntalaiset

Lisätiedot

ITÄ-SUOMI ALLI -aluefoorumi. Jussi Huttunen

ITÄ-SUOMI ALLI -aluefoorumi. Jussi Huttunen ITÄ-SUOMI ALLI -aluefoorumi Jussi Huttunen 20.11.2013 2013 MIHIN SUUNTAAN JA MITEN SUOMEN ALUERAKENNETTA JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄÄ TULISI KEHITTÄÄ laatia Suomen uusi kehityskuva? o Kun edellinen kysymys

Lisätiedot

PK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys Pirkanmaalla

PK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys Pirkanmaalla PK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys Pirkanmaalla Kuvaus pk yritysten kerrannaisvaikutuksista Pirkanmaan kunnissa Vuoden 2007 verotietojen perusteella Kunnallisjohdon seminaari Tallinna 20.05.2009

Lisätiedot

VASTAVIRTAAN KULKIJAT

VASTAVIRTAAN KULKIJAT VASTAVIRTAAN KULKIJAT KASVUA JA INNOVAATIOITA -SEMINAARI 31.1.2012 Ulla Hytti, Elisa Akola TSE Entre, Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Pekka Stenholm Turku Institute for Advanced Studies, Turun yliopisto

Lisätiedot

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma RIL Liikennesuunnittelun kehittyminen Helsingissä 25.9.2014 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Liikennejärjestelmällä on ensisijassa palvelutehtävä Kyse on ennen kaikkea

Lisätiedot

Katsaus pääkaupunkiseudun työmatkavirtoihin 2015

Katsaus pääkaupunkiseudun työmatkavirtoihin 2015 Katsaus pääkaupunkiseudun työmatkavirtoihin 2015 HSY seutu- ja ympäristötieto 6.6.2015 Katsauksen sisältö: 1. Työmatkasukkuloinnin karttasarjat 2. Työmatkasukkuloinnin kehitys 3. HSY:n työmatkasukkulointia

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2015

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2015 2015:25 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2015 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310

Lisätiedot

LIITE 3. Lähteet. Lähteenä käytetyt tilastoaineistot:

LIITE 3. Lähteet. Lähteenä käytetyt tilastoaineistot: Lohjan kaupungin elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 26-213 Lähteet LIITE 3 Lähteenä käytetyt tilastoaineistot: Kaavio 1. Lohjan väkiluku vuosina 1995-25 Kaavio 2. Väkiluvun muutos Lohjalla vuodesta

Lisätiedot

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Hyvinkään elinkeinorakenne Tähän diasarjaan on koottu muutamia keskeisiä Hyvinkään kaupungin elinkeinorakennetta koskevia

Lisätiedot

Kuinka huono Suomen kilpailukyky oikein on? - kommentti Pekka Sauramolle. Simo Pinomaa 18.5.2015

Kuinka huono Suomen kilpailukyky oikein on? - kommentti Pekka Sauramolle. Simo Pinomaa 18.5.2015 Kuinka huono Suomen kilpailukyky oikein on? - kommentti Pekka Sauramolle Simo Pinomaa 18.5.2015 Aiheita Mikä on lähtöpiste? Muutos vai taso? Reaaliset vai nimelliset yksikkötyökustannukset? Miten Suomen

Lisätiedot

KONKURSSIAALLOT RANTAUTUVAT MAAKUNTIIN ERI TAHDISSA

KONKURSSIAALLOT RANTAUTUVAT MAAKUNTIIN ERI TAHDISSA KONKURSSIAALLOT RANTAUTUVAT MAAKUNTIIN ERI TAHDISSA Kun Suomen talous lähti heikkenemään vuoden 2008 aikana, työttömyys lähti saman vuoden lopussa jyrkkään kasvuun lähes yhtä aikaa kaikissa maakunnissa.

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE Sisältö Väestökehitys ja -ennuste Väestön ikärakenteen muutoksia Asutuksen sijoittuminen Asukasmäärän

Lisätiedot