82. vuosikerta N:o

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "82. vuosikerta N:o 1 2007"

Transkriptio

1 82. vuosikerta N:o Aikakauskirja maanmittaustieteitä varten Juha Talvitie Seutusuunnittelun, maakuntien ja maanmittarien asialla

2

3 82. vuosikerta N:o Aikakauskirja maanmittaustieteitä varten Juha Talvitie Seutusuunnittelun, maakuntien ja maanmittarien asialla ISSN

4 Maanmittaus 82. vuosikerta, n:o 1, Verkkosivut: Julkaisija: Maanmittaustieteiden Seura ry. Päätoimittaja: Jorma Jokela Toimitussihteeri: Arto Tenkanen, Lagarto. Webmaster: Hannu Koivula Julkaisutoimikunta: Jorma Jokela, Paula Ahonen-Rainio, Markku Airak sinen, Ari Ekroos, Henrik Haggrén, Jussi Heikkinen, Kari I. Leväinen, Mikko Takalo, Mikko Uimonen, Martin Vermeer, Arvo Vitikainen. Lehden tarkoituksena on julkaista tieteellistä arvoa omaavia kirjoituksia ja ajankohtaisasioita maanmittaustieteiden alalta. Maanmittaustieteisiin luetaan mm. geodesia, geodynamiikka, navigointi, paikannus, gravi metria, kaukokartoitus, fotogrammetria, geoinformatiikka, kartografia, kiinteistötalous, yhdyskuntatalous, kiinteistöarviointi, kiinteistötekniikka, kiinteistöjohtaminen, maankäytön suunnittelu ja talousoikeus. Lehden toimituskielet ovat suomi ja ruotsi. Lehti on tieteellisten artikkelien osalta referee-julkaisu, arvioinnit suorituttaa julkaisutoimikunta. Tilaukset, osoitteenmuutokset ja jäsenasiat: Maanmittaustieteiden seura ry., Kellosilta 10, Helsinki. Puhelin: (09) Tilaus- ja ilmoitushinnat: ks. verkkosivut. Maanmittaustieteiden Seuran jäsenille Maanmittaus ja Nordic Journal of Surveying and Real Estate Research toimitetaan jäsenetuna. Kirjoitusten toimitusosoite: Maanmittaus / Jorma Jokela, Geodeettinen laitos, PL 15 (Geodeetinrinne 2), Masala, tai sähköpostitse: Puhelin: (09) Painopaikka: Hakapaino Oy, Helsinki, Maanmittaustieteiden Seura ry. ja Juha Talvitie. ISSN Verkkojulkaisu on korjattu ja täydennetty laitos vuonna 2007 painetusta julkaisusta.

5 Vanhempieni muistolle

6

7 Maanmittaus 82:1 (2007) 5 Miksi tämä kirja? Iän karttuessa ja eläkevuosien kuluessa on usein tullut mieleen ajatus tehdä tilinpäätös omasta elämästä, siitä miten kaikki on oikein mennyt, mitä tapahtunut ja mitä on jäänyt viivan alle. Asioita voi tarkastella monella tavoin, tehdä eräänlainen elämäkerta, joka sisältäisi sekä henkilökohtaisen että työhön ja toimintaan liittyvät osat. Henkilökohtaiseen elämään liittyvät tapahtumat ovat enemmänkin lähipiiriä kiinnostavia. Yleisempää kiinnostusta saattaa sen sijaan olla eräisiin työelämääni liittyviin tapahtumiin, joita tässä pyrin kuvaamaan. Tällöin esille nousee erityisesti kolme asiakokonaisuutta: työni seutusuunnittelun ja sen kehittämisen piirissä, maakuntien toimintaedellytysten parantamisessa sekä toimintani oman ammattikunnan järjestöissä, joissa olen ollut puheenjohtajana. Näistä keskeisin on maanmittarien kansainvälinen järjestö FIG, International Federation of Surveyors. Tavoitteenani ei ole oman työelämäni tarkka historiankirjoitus. Sen sijaan pyrkimys on kertoa eräistä toimintani kannalta keskeisistä ja tärkeänä pitämistäni asioista ja tapahtumista siten ja sellaisina, kuin ne itse olen kokenut tämänhetkisten muistikuvieni perusteella. Toki eräitä asioita olen tarkistanut kirjallisista lähteistä, mutta kaikkia tapahtumia ei ole merkitty muistiin. Siten joku toinen on voinut nähdä ja kokea tapahtuneet asiat vallan toisin. Tapahtuneen jälkiarviointia yritän myös tekstiin joiltain osin sisällyttää. Vaikka kysymyksessä on henkilökohtainen kertomus, tarinani on samalla huomionosoitus kaikille niille tuhansille henkilöille, jotka ovat toimineet niin luottamus- kuin toimihenkilöinä maamme aluesuunnittelun hyväksi niin maakunnissa, keskusliitoissa, ministeriöissä kuin sidosryhmissä. Tämä työ on samalla osa oman ammattikunnan edustajien toimintahistoriaa, sillä niin monet maanmittausosaston kasvatit ovat toimineet keskeisissä asemissa erimuotoisissa aluesuunnitteluorganisaatioissa. Tarinani on myös huomionosoitus EU-asioiden parissa toimineille työtovereilleni ja EU:n alueiden komitean sekä Euroopan neuvoston CLRAE:n suomalaisten jäsenten työlle kuin myös maakuntien eurooppalaisten järjestöjen AER:n ja CPMR/BSC:n toiminnassa mukana olleille. Yhtä lailla tarinani on nähtävä kiitoksena kaikille niille, jotka edesauttoivat FIG:n Suomen kauden hallintovastuun menestyksellistä hoitamista. Esitän Maanmittaustieteiden Seuralle parhaat kiitokseni siitä, että Seura on päättänyt julkaista tämän muistelukseni Maanmittaus-aikakauskirjassaan. Erityiskiitokseni osoitan Maanmittauksen päätoimittajalle Jorma Jokelalle ja Seuran sihteerille Mikko Takalolle, jotka ovat monin tavoin edesauttaneet tekstin saamista julkaisukelpoiseen muotoon. Lehtisaaressa marraskuussa 2006 Juha Talvitie

8 6 Juha Talvitie: Seutusuunnittelun, maakuntien ja maanmittarien asialla Sisällys I Ammattiin kouluttautuminen...7 Mikä minusta tulee isona?...7 Miksi seutusuunnittelu olisi tulevaisuuden ala?...10 Diplomi-insinööriksi maanmittausosastolta...12 II Työelämää...21 Maanmittausauskultantiksi asutustoimintaan Lappiin...21 Lapin seutusuunnittelijaksi...31 Seutusuunnittelijana Etelä-Pohjanmaalla...60 Keskeinen elämäntyöni Seutusuunnittelun keskusliiton ja Suomen maakuntien liiton aika...75 Aika Suomen Kuntaliitossa III Eläkeajan touhuista Talvitie Consulting Kunta vai maakunta? Väitöskirjan tekoon Ei vain kirjoittamista IV Yhdistyselämää Toimintani Maanmittausinsinöörien liitossa Toimintani FIG:n piirissä Lehtisaari Seuran puheenjohtajana V Mitä jäi viivan alle? Kirjan kuvat ovat, ellei toisin ole mainittu, kirjoittajan kotiarkistosta ja osin tuntemattomien ottamia. Etusivun kuvassa on kirjoittaja 60-vuotispäivänään Hyvän toivon niemellä.

9 Maanmittaus 82:1 (2007) 7 I Ammattiin kouluttautuminen Mikä minusta tulee isona? Seutusuunnittelu on tulevaisuuden ala, ryhdy sitä opiskelemaan, oli serkkuni Heimo Ylihärsilän, Lapuan silloisen kauppalanjohtajan, neuvo pohtiessani opiskelumahdollisuuksia ennen ylioppilaaksi tuloa alkuvuodesta Ennen kuin näin pitkällä olin, on syytä todeta taustastani, että olen lähtöisin maanviljelijäperheestä. Kotitalo on ollut samalla suvulla ainakin vuodesta 1546 lähtien, ja vanhemmillani oli lähtökohtana se, ettei tilaa jaeta viiden lapsen kesken, vaan että yksi saa tilan ja muut koulutetaan johonkin ammattiin. Näin turvataan tilan elinkelpoisuus. Aika näyttäisi, kuka jatkaisi tilan pitoa. Kaikille lapsille annettiinkin mahdollisuus, etten sanoisi velvollisuus, lähteä opintielle. Itse aloitin kansakoulun Lapuan Alapäässä Poutun koululla Oli sota-aika. Neljän vuoden jälkeen, syksyllä 1946, aloitin Lapuan Yhteiskoulussa. Ylioppilaaksi pääsin keväällä Koulun nimi oli vaihtunut Lapuan Yhteislyseoksi. Kolme vuotta vanhempi veljeni Jaakko oli lopettanut yhteiskoulun keskikoulututkintoon. Hänestä alettiin kouluttaa isäntää. Muiden lasten oli katseltava leipäpuuta muualta. Serkkuni neuvo seutusuunnittelusta tulevaisuuden alana alkoi kiinnostaa. Koulussa matematiikka oli eräs lempilajeista kuin myös maantieto ja historia. Ylioppilasaineenkin kirjoitin muistaakseni maaltapaosta. Serkkuni oli koulutukseltaan diplomi-insinööri, tarkemmin maa- ja vesirakentaja. Hän suositti pyrkimistä Teknilliseen korkeakouluun rakennusosastolle. Sieltä saatava opetus olisi hyvä pohjakoulutus seutusuunnitteluun, koska mitään erikoista seutusuunnittelijakoulutusta ei ollut tarjolla. Kun myös toinen saman alan diplomi-insinööri, enoni Ahto Virrankoski oli serkkuni kanssa samaa mieltä, että Polille vaan, oli suunta selvä. Vanhempani pitivät ratkaisua hyvänä. Insinöörin työ nähtiin konkreettisena. Töitä löytyisi varmasti muualtakin kuin seutusuunnittelun piiristä. Seutusuunnittelusta ei yleisemmin tiedetty tällöin juuri mitään, joten yksin sen varaan ei tulisi elämää rakentaa. Osallistuin Teknillisen korkeakoulun karsintakurssille kesällä 1954 tavoitteena päästä rakennusosastolle. Kurssin jälkeen lähdin muutamaksi kuukaudeksi harjoittelijaksi Pitkän Niemelän insinööritoimistoon Ouluun. Olin lähdössä armeijaan lokakuussa. Ouluun sain tiedon, etten rakennusosastolle pääsisi. Sen sijaan korkeakoulu tarjosi paikkaa kemianosastolle. Insinöörisukulaisteni neuvo oli, että hyväksy tarjous, pääset korkeakouluun sisälle. Vaihda sitten osastoa mieleiseksi. Näin tapahtui. Lokakuusta 1954 syyskuuhun 1955 suoritin asevelvollisuuden Turussa Heikkilän kasarmilla, kranaatinheitinkomppaniassa. Lapualta lähti samaan paikkaan myös luokkatoverini Heikki Ranta-Lassila, lempinimeltään Tuppu. Reserviupseerikouluun jouduin tai pääsin. Kurssin numero oli 86. Tässä tulee mieleen erikoinen tapahtuma palatessani RUK:n kurssilomalta takaisin yksikkööni

10 8 Juha Talvitie: Seutusuunnittelun, maakuntien ja maanmittarien asialla Turkuun. Saapuessani eräänä sunnuntai-iltana ilmoittauduin ohjeiden mukaan päivystävälle aliupseerille. Hän totesi yllätyksekseni, että Talvitie sitten lähtee aamulla sotilaspapiksi Hyrylään, tässä on littera ja muut asiakirjat. Hämmästyksestäni selvittyäni totesin, että tässä on tapahtunut pieni nimivirhe, Kauko Tamminen on yksikössämme pappi, en minä. Kantahenkilökuntaan kuuluva päivystäjä totesi tähän, että Tamminen menee jonnekin muualle. Ilmoitin kieltäytyväni lähtemästä Hyrylään. Päivystäjä totesi, ettei lähtöä voi siirtää, papereissa on everstiluutnantin nimi ja asia on sillä selvä. Pyysin päivystäjää ottamaan everstiluutnanttiin yhteyttä ja kertomaan tapahtuneesta erehdyksestä. Päivystäjä oli sitkeä ja lopuksi kysyi, ettenkö ole edes maallikkosaarnaaja. Kun en sitä ollut, niin sitten hän antoi periksi ja sanoi, että selvitetään asia aamulla, jääkää tänne. Tähän asiaan ei sen jälkeen mitenkään palattu. Minut määrättiin samassa paikassa toimineeseen aliupseerikouluun kouluttajaksi. Se oli ihan miellyttävä tehtävä. Siviiliin pääsin Päivämäärä on jäänyt mieleen. Täytin sinä päivänä 20 vuotta. Armeijassa oloni aikana pohdiskelin myös opiskelua. Kemiaa en lähtisi opiskelemaan missään tapauksessa. Ennen Polin karsintakurssille menoa en ollut tarkemmin perehtynyt eri osastojen opintosuunnitelmiin. Olin luottanut sukulaisteni neuvoihin. Kun tie rakennusosastolle estyi eikä kemia kiinnostanut, oli etsittävä muita vaihtoehtoja. Niitä selvittäessäni esiin nousi maanmittausosasto. Sen opinto-ohjelma oli monipuolinen ja mielestäni jopa palveli seutusuunnittelutyötä paremmin kuin rakennusosaston ohjelma. Näissä mietteissä lähdin Helsinkiin syksyllä 1955, heti armeijasta vapautumisen jälkeen, tavoitteena kouluttautua seutusuunnittelijaksi. Perheen piirissä tapaus oli myös merkittävä. Olin ensimmäinen lapsista, joka lähti etsimään leipäpuuta maatilamme ulkopuolelta. Vanhempieni huoli pärjäämisestä oli ilmeinen. Opiskeluun varustettiin niin aineellisesti kuin henkisesti. Armeijasta kotiuduttuani ensimmäisenä tehtävänä oli kunnollisen puvun teettäminen. Ostopukuja isä vierasti. Myös oma matkalaukku piti hankkia jne. Äiti varoitteli opiskeluelämän vaaroista, johon isä totesi, että älä ole viimeinen. Toisena murheena oli varmasti opiskelusta koituvat kustannukset, jotka alkoivat rasittaa muuta talonpitoa. Niistä minulle ei kuitenkaan puhuttu. Ainoastaan pohdittiin sitä, mikä olisi kohtuullinen kuukausittainen rahantarve. Opiskeluni rahoittaminen oli minun perintöosuuteni. Silloin asian järkevyyttä en sen enempää pohtinut, ratkaisu tuntui hyvältä ja hyväksyin sen. Mitään papereita ei asiasta kukaan edes ajatellut tehdä. Jälkikäteen ajatellen olen tätä ratkaisua pitänyt erittäin viisaana. Eihän maatilan omistaminen ole itse asiassa muuta kuin työpaikka, ellei lähde omaisuutta realisoimaan. Isää ratkaisu oli ilmeisesti vaivannut, koska vanhoilla päivillään kysyi tapahtuneen hyväksyttävyyttä. Vastaukseni oli selvä. Ratkaisu oli ollut erittäin hyvä ja myös oikeudenmukainen. Perustelin tätä myös sellaisilla esimerkeillä, joissa joku sisaruksista oli jäänyt tilaa hoitamaan ja muut lähteneet koulutielle ja sen jälkeen alkaneet vaatia osuuttaan myös tilasta. Tuloksena on usein ollut joko velkavankeuteen joutunut tilan isäntä, jos oli joutunut lunastamaan muiden sisarusten osuudet, tai pirstoutunut tila. Vanhem-

11 Maanmittaus 82:1 (2007) 9 Talvitien sisarukset vuonna 1964, oikealta Mikko, Antti, Maija, Jaakko, itse. pien olisi pitänyt näissä tapauksissa hoitaa tilan omistuksen siirto ajoissa, jotta hankalilta seurauksilta olisi vältytty. Meidän perheessämme tällaisilta vältyttiin, sillä nuorempien sisarusteni kohdalla noudatettiin samaa periaatetta kuin kohdallani. Kaksi nuorempaa veljeäni, Antti ja Mikko, tulivat myös Polille opiskelemaan. He pääsivät rakennusosastolle. Sisareni Maija kouluttautui sairaanhoitajaksi. Vanhimmasta veljestä Jaakosta tuli Keski-Talvitien isäntä.

12 10 Juha Talvitie: Seutusuunnittelun, maakuntien ja maanmittarien asialla Miksi seutusuunnittelu olisi tulevaisuuden ala? En muista tarkemmin, kuinka serkkuni Heimo Ylihärsilä perusteli seutusuunnittelua tulevaisuuden alana. Taustalla oli varmasti ainakin kaksi asiaa. Suomessa oli alkanut vapaaehtoinen aluesuunnittelu 1940-luvulla, ensimmäisenä Kokemäenjokilaaksossa. Myös Etelä-Pohjanmaalla oli aloitettu aluesuunnittelutoiminnan valmistelut vuonna 1951 Etelä-Pohjanmaan Maakuntaliiton toimesta. Maaliskuun 6. päivä 1951 pidetyssä tilaisuudessa oli asiantuntijana ollut professori Alvar Aalto, Kokemäenjokilaakson aluesuunnitelman laatija. Asiaa valmisteltiin edelleen vuosina 1953 ja 1954 Seinäjoen kauppalanvaltuuston koolle kutsumassa kuntien edustajainkokouksessa. Etelä-Pohjanmaan seutukaavaliiton toiminta alkoi vuonna Kauppalanjohtajana serkkuni oli ollut mukana näissä valmisteluissa. Hän oli varmasti myös hyvin perillä siitä, että maassa valmisteltiin samaan aikaan uutta kaavoituslainsäädäntöä. Jo vuonna 1949 laadittuun ehdotukseen sisältyivät säädökset yhtä kuntaa laajemmasta suunnittelumuodosta. Tämän ehdotuksen pohjalta laadittiin vuonna 1954 annettu hallituksen esitys rakennuslainsäädännön uudistamisesta. Siihen sisältyivät säädösehdotukset seutukaavoituksesta, yhtä kuntaa laajemman alueen suunnittelusta. Niitä perusteltiin maan teollistumisen ja asutustiheyden kasvun aiheuttamilla suunnittelutarpeilla. Ajatus seutusuunnittelusta tulevaisuuden alana perustui siten nähtävissä ja kehitteillä olevaan uuteen toimintamuotoon, jonka piirissä varmasti tulisi avautumaan myös uusia työpaikkoja. Vapaaehtoisen aluesuunnittelun alkamisen taustalla olivat Suomessakin varmasti eräät kansainväliset esimerkit. Yhtä kuntaa laajemman alueen suunnittelutarve korostui elinkeinorakenteen muuttuessa ja kaupungistumisen laajetessa koskemaan uusia, useamman kunnan piiriin kuuluvia alueita, joilla ei ollut yhteistä suunnitteluorganisaatiota. Suomessa toiminnan alkuvirikkeet tulivat elinkeinoelämän piiristä. Niinpä sekä Kokemäenjokilaaksossa että Kymenlaaksossa, joissa toiminta ensimmäisenä alkoi, aluesuunnittelutyön aloitteentekijöinä olivat olleet paikalliset kauppakamarit. Kiinnostus vapaaehtoiseen aluesuunnitteluun kasvoi, ja alettiin perustaa erityisiä organisaatiota työtä varten. Virikkeinä oli varmasti myös sotien jälkeinen jälleenrakennus, maaseudun teollistamispyrkimykset, maalaiskuntien taajamien kasvu ja varsinaisen haja-asutusalueiden olosuhteiden muuttuminen erityisesti maatalouden koneellistumisen myötä. Kunnat tarvitsivat toimintansa tueksi laajempia näkemyksiä. On selvää, etten opiskeluun lähtiessäni ollut perillä seutusuunnittelusta kovinkaan syvällisesti. Kysymyksessä oli uusi asia, josta oli vähän tietoa saatavilla, ja tuskin tätä tietoa silloin kovin paljon etsinkään. Omakohtaisesti olin kokenut maaseudun olosuhteiden, erityisesti maatilojen toimintaympäristön muutoksen. Kotitilalla palkatun työvoiman tarve väheni koneellistumisen myötä. Maalaiskuntien väkiluku alkoi laskea. Pidettiin luonnollisena, että työtä lähdettiin hakemaan kotikunnan ulkopuolelta. Yhtä luonnolliselta tuntui ajatus, etten valmistumiseni jälkeen ehkä löytäisi töitä kotikulmilta. Tällöin koki selkeästi, että elimme muu-

13 Maanmittaus 82:1 (2007) 11 tosten aikaa. Tällainen mielikuva oli varmasti tukemassa ajatusta, että seutusuunnittelun piirissä saattaisi avautua mielenkiintoisia tehtäviä. Tätä tuki myös aikaisemmin toteamani kiinnostus historiaan ja maantieteeseen.

14 12 Juha Talvitie: Seutusuunnittelun, maakuntien ja maanmittarien asialla Diplomi-insinööriksi maanmittausosastolta Osaston vaihto ja asumaan Teekkarikylään Etukäteen olin onnistunut saamaan Otaniemen Teekkarikylästä majapaikan. Yksittäinen kaupungilla asuminen ei kiinnostanut. Opiskelu ja vieraalla paikkakunnalla eläminen olivat uusia asioita. Halusin toisten vastaavanlaisten seuraan. Tungosta kylässä oli. Sain paikan H-talosta kolmen hengen huoneesta. Kämppäkavereina olivat Pertti Makkonen rakennusosastolta ja Teuvo Pitkänen maanmittausosastolta. Herrat olivat jo vanhoja civiksiä, olivat olleet edellisen vuoden opiskelemassa matematiikkaa Helsingin yliopistossa. Heille opiskelijan elämä oli siten jo tuttua, ja heiltä sain paljon käytännön neuvoja sen järjestämisestä. Ensimmäinen tehtäväni oli saada osaston vaihdos toteutettua. Hakemukseni hyväksyttiin Karsintakurssin pistemääräni riitti maanmittausosaston vaatimuksiin. Syksyllä 1955 maanmittausopinnot aloitti 25 toivorikasta maanmittarin alkua, joista yksi jätti runsaan vuoden jälkeen homman sikseen. Opiskelu alkoi varsin koulumaisesti. Lukujärjestys oli selvä. Tietyt luennot ja harjoitukset oli tehtävä annetun aikataulun mukaan. Armeijan jälkeen tällainen selvänuottinen toiminta tuntui ihan hyvältä. Toki ensimmäinen vuosi oli myös opiskelun opettelua ja uusiin kavereihin tutustumista, mutta armeijan aikaisen päivärytmin muuttaminen kämppäkavereitten tyylin mukaiseksi otti kuitenkin aikansa. Loppuajan armeijassa olin ollut aliupseerikoulussa kouluttajana. Päiväohjelma oli usein varsin lyhyt ja vapaata oli paljon. Osa tästä ajasta käytettiin nukkumiseen. Niinpä Otaniemessä menin aluksi vuoteeseen ennen kello 10 illalla. Kämppäkaverit valvoivat pitempään. Armeijan aikana olin oppinut nukkumaan erilaisissa olosuhteissa aina tilanteen salliessa. Siten yöuntani ei toisten erilainen päivärytmi haitannut. Suurempi riesa oli huoneen kylmä ulkoseinä. Sänky oli talvella vedettävä ulos seinän vierestä, että saattoi nukkua. Näissä merkeissä opiskeluni alkoi. Ensimmäisenä välitavoitteena pikku-diplomi Opiskeluni ensimmäisenä välitavoitteena oli ns. pikkudiplomin suorittaminen. Sitä pidettiin eräänlaisena peikkona, sillä jos sitä ei kolmessa vuodessa suorittanut, niin potkittaisiin talosta ulos. Kahden ensimmäisen vuoden aikana oli jokaiselle osastolle yhteisiä aineita matematiikassa ja fysiikassa. Maanmittausosastolla oli lisäksi omia erityisiä aineita, joista osaa voisi pitää maanmittausalaa palvelevana yleistietoutena ja osaa ahtaasti ammattiin liittyvinä aineina. Yleistietouteen liittyvinä oli kasvitiedettä, suontuntemusta, maaperäoppia, sovellettua geologiaa, maanviljelysoppia, maanviljelystaloutta, metsätaloutta, maatalousrakennusoppia, huoneenrakennusoppia, tien- ja sillanrakennusta ja kansantaloutta. Suoraan ammattiin liittyvinä aineina olivat karttaoppi, geodeettiset kojeet ja alemman geodesian laskuharjoitukset ja talousoikeus. Erilaiset harjoi-

15 Maanmittaus 82:1 (2007) 13 tustyöt olivat oleellinen osa aineopetusta. Opeteltiin tunnistamaan suokasveja ja erilaisia kivilajeja, arvioimaan soiden ja metsien laatua, tekemään maaperäanalyysejä, piirtämään rakennuksia ja suunnittelemaan teitä. Myös kartanpiirustus sekä perehtyminen erilaisiin geodeettisiin kojeisiin kuuluivat ohjelmaan. Aineluettelo osoittaa, että maanmittausosastolla annettiin jo kahden ensimmäisen vuoden aikana monipuolista opetusta aineissa, jotka liittyivät läheisesti niin maatilatalouteen, rakentamiseen kuin yhteiskunnalliseen toimintaan yleisemmin. Laaja ainevalikoima antoi myös hyvää yleis- ja erityistietoutta alueellisen suunnittelun perusteihin, jotka minua jo lähtökohtaisesti kiinnostivat. Pikkudiplomia en saanut suoritettua toisen vuoden keväällä, koska reputin deskriptiivisen matematiikan tentissä. Muistan tilanteen vähän painaneen mieltäni. Kolmannen vuoden syyslukukauden alussa läpäisin tämän tentin arvosanalla hyvä. Juhlallinen todistus diplomi-insinööritutkinnon ensimmäisen osan suorittamisesta maanmittausosastossa on päivätty Sitten tavoitteena ammattiin valmistautuminen Pikku-diplomin jälkeen edessä oli kahden vuoden luennot sekä diplomityön tekeminen. Jotenkin opiskelu vakavoitui. Pidimme itseämme jo vanhempina tieteenharjoittajina. Luonnollisesti nyt ainevalikoima painottui maanmittausalan laveaan kokonaisuuteen. Eräissä aikaisemmissa aineissa, kuten maanviljelystaloudessa, metsätaloudessa, kansantaloudessa ja talousoikeudessa, annettiin syventävää opetusta. Uusina aineina tulivat maa- ja vesirakennus, fotogrammetria, tasoituslasku, tähtitiede sekä käytännöllinen ja korkeampi geodesia, kartografia, kaupunkien kiinteistöhallinto, asemakaavaoppi, maanjako-oppi ja sovellettu maanjakotekniikka sekä ylimääräisenä aineena arkisto-oppi. Osa näistä aineista sisälsi myös usein työläitä harjoitustöitä. Kuvattu ainevalikoima osoittaa, että tällöin kaikkien osaston opiskelijoiden oli suoritettava yhtäläiset opinnot. Linjajakoa ei ollut. Mahdollinen erikoistuminen tapahtui harjoitteluaikana, jota käsittelen vähän myöhemmin. Samoin erikoistumista palveli diplomityön aihevalinta sekä ymmärrettävästi erilainen paneutuminen ja kiinnostus opetettaviin aineisiin. Oma valintani oli selvä heti alusta pitäen. Alueelliseen suunnitteluun, kehittämiseen ja maankäyttöön liittyvät aiheet olivat mieltä lähellä. Näistä maanjakooppi ja kiinteistönmuodostus ja -arviointi sekä asemakaavaoppi suunnittelua lähellä olevina olivat tärkeimpiä. Samaan ryhmään voi lukea myös kansantalouden ja talousoikeuden. Kartografia ja fotogrammetria olivat myös kannaltani oleellisia aineita. Muodostavathan erilaiset kartat keskeisen perustan kaikelle alueelliselle suunnittelulle, olkoon kysymys nykytilan inventoinnista tai tulevaisuuden suunnitelmien esittämisestä. Kiinnostus geodeettisiin aineisiin oli kohdallani siten vähäisempää. Kolmannen ja neljännen vuosikurssien harjoitustyöt vaativat paljon aikaa. Maanjakotekniikan harjoitustyöt olivat suuritöisimpiä. Mieleen on jäänyt myös eräs tähtitieteen käytännön harjoitus. Silloisen Hietalahdentorin varrella sijain-

16 14 Juha Talvitie: Seutusuunnittelun, maakuntien ja maanmittarien asialla neen Teknillisen korkeakoulun katolla oli vaatimaton tähtitorni. Eräänä iltamyöhänä olimme paikantamassa tornia tähtimittauksen avulla. Omalla ryhmällämme oli tarkkuudessa parantamisen varaan. Mittauksemme perusteella sijaitsimme Mikkelin seudulla. Kursimme oli ensimmäinen, joka sai käyttöönsä autografin, laitteen jolla voi mm. piirtää kartan stereoilmakuvaparista. Oli jännittävää kokeilla onnistuiko korkeuskäyrien piirtäminen ilmakuvilta siten, että vierekkäisten kukkuloiden alin korkeuskäyrä oli kummankin kohdalla sama. Tänä päivänä kyseiset autografit ovat olleet museotavaraa jo vuosia. Saman ovat kokeneet geodesian laskuharjoituksissa käytetyt veivattavat laskukoneet, Facitit ja muut vastaavat. Geodesian seminaariesitelmän pidin tekojärvistä. En tällöin arvannut, että joutuisin muutaman vuoden kuluttua työssäni tekemisiin suunnitteilla olleiden Lapin tekojärvien kanssa. Maanjako-opin seminaariesitelmän pidin seutusuunnittelusta Suomessa. Opintokirjan mukaan viimeisestä tentistäni, maanjako-opista, sain merkinnän Edessä oli diplomityön tekeminen. Sen aiheena oli Uusjaon yleissuunnittelusta. Nimi kertoo mistä oli kysymys. Pyrkimys oli tarkastella niitä yleisiä alueelliseen kehittämiseen liittyviä tekijöitä, joita uusjaon alkuvaiheissa olisi perusteltua käsitellä. Tein työn professori Arvid Wiialan johdolla. Työ on päivätty Diplomi-insinööritodistukseni on päivätty kaksi päivää myöhemmäksi. Vajaan viiden vuoden urakka oli päätöksessä. Todistuksen sain korkeakoulun silloiselta rehtorilta Jaakko Raholalta. Opiskelu oli edellä kerrotun lisäksi sisältänyt kesäisin sekä pakollista että vapaaehtoista harjoittelua. Myös elämä Teekkarikylässä vaikutti suuresti käytännön opiskeluun. Näistä ja eräistä muista tapahtumista on paikallaan esittää vielä muutama muistikuva. Harjoittelu tekee mestarin 1950-luvun puolessavälissä maanmittausosastolla oli kaksi pakollista kesäharjoittelujaksoa. Ensimmäinen oli maatilaharjoittelu ja toinen maanmittausharjoittelu. Itse katsoin, että pakollinen maatilaharjoittelu oli kohdallani tarpeetonta. Olinhan lapsesta lähtien osallistunut maatilan töihin kaikkina kesinä ja muulloinkin vapaa-aikoina. Kotitila oli silloisen mittapuun mukaan kohtuullisen kokoinen, peltoa 50 ha ja metsää 100 ha. Tila oli myös ns. harjoittelutila, joten niiltäkin osin asian piti olla järjestyksessä. Anomusta tästä harjoitteluvapaudesta ei kuitenkaan hyväksytty. En voinut kuin ihmetellä byrokratian kankeutta. Harjoittelupaikaksi hyväksyttiin Alajoen tila Lapualla, jonka isäntä agronomi Eero Soini oli maanviljelystalouden professorin Samuli Suomelan kurssikaveri. Käytännössä olin kesän 1956 kuitenkin kotitilalla töissä. Eero Soinin kanssa oli sovittu, että jos jokin tarkastaja tulee käymään, niin hän soittaa siitä. Samalla menisin hänen tiluksilleen töihin kotitilan traktorilla. Tarkastajaa ei tullut. Jotta harjoittelu tulisi muodollisesti oikein suoritettua, kävin yhden kerran muokkaamassa harjoittelutilan erään peltolohkon.

17 Maanmittaus 82:1 (2007) 15 Jo keväällä 1956 maanmittaushallitus oli hakemuksestani hyväksynyt minut maanmittausharjoittelijaksi ja samalla määrännyt Lapualla toimivan maanmittausinsinööri Reino Nivalan harjoitettavaksi. Kesällä 1957 suoritin tämän harjoitteluosuuden yhdessä luokka- ja Otaniemen kämppäkaverin Pentti Hakalinin kanssa. Kenttätöissä olimme kartoittaja Haaviston apuna niin tilusmittauksissa kuin rajankäynneissä. Myös pääsimme seuraamaan eräitä halkomistoimitusten kokouksia. Reino Nivala oli yleisesti tunnettu ammattitaitoisena ja huolellisena maanmittausinsinöörinä. Hänen töitään ei maanmittauskonttorin tarvinnut tarkastuksissa peukaloida. Harjoittelun suurin anti oli varmasti siinä, että näki käytännössä eräiden maanmittaustoimitusten etenemisen ja työvaiheet sekä oppi huomaamaan, kuinka tärkeää osaa näissä toimituksissa esitti kanssakäyminen asianosaisten kanssa. Seuraavat kaksi kesää, 1958 ja 1959, olin harjoittelijana Etelä-Pohjanmaan Seutukaavaliitossa. Liitto oli aloittanut toimintansa pari vuotta aikaisemmin eikä sillä harjoitteluaikanani ollut toimistosihteerin lisäksi muita päätoimisia työntekijöitä. Sivutoimisena toiminnanjohtajana oli Etelä-Pohjanmaan Kauppakamarin toimitusjohtaja, varatuomari Osmo Mustamäki. Aloittelevan liiton käytännön asioiden hoitoa avusti Tampereen Liikennealueen Seutusuunnitteluliitto ja erityisesti liiton toiminnanjohtaja, diplomi-insinööri Pauli Perimaa. Hän oli maanmittausosaston kasvatti, jota pidettiin eturivin seutusuunnitteluammattilaisena. Tampere olikin tällöin eräänlainen seutusuunnittelun Mekka, josta haettiin oppia laajemmin. Itsekin olin vuoden 1958 harjoittelukesänä yhden kuukauden Tampereella opissa. Ensimmäisen kesän tärkein tehtävä oli Etelä-Pohjanmaan taajamien rajaaminen. Työ tehtiin peruskartoille kenttätyönä. Sen hetkisen käytännön mukaisesti saman taajaman piiriin luettiin väestökeskukset, joiden väkiluku oli vähintään 200 asukasta ja joissa asuinrakennusten etäisyys toisistaan ei ollut yli 200 metriä. Rajaukset tehtiin neljäsosaneliökilometrin tarkkuudella. Tässä työssä oli asiantuntija-apuna Tampereen seutusuunnitteluliitosta Heikki Toikka, maanmittausosastolla kurssia ylempänä opiskeleva teekkari. Taajamien määrittäminen perehdytti samalla Etelä-Pohjanmaan yhdyskuntarakenteeseen tarkemmin. Näin oppi näkemään yhdyskuntien erilaisuuden ja taajamien toiminta- ja kehitysedellytysten eroavuudet. Tämä oli varmasti hyvä alku ja perusta myöhemmille pohdinnoille alueellisen rakenteen kehittämiskysymyksistä. Muut harjoittelutyöt liittyivät väestö- ja elinkeinotietojen inventointiin ja teollisuutta koskeviin selvityksiin. Ilman jatkuvaa ammatti-ihmisen ohjausta ei tämä harjoittelu ollut kaikilta osin tehokasta. Toisaalta tilanne pakotti perehtymään asioihin omatoimisesti ja siten edesauttoi ainakin itsenäisen päätöksentekokyvyn kehittymistä. Harjoittelulla oli varmasti myös tärkeä merkitys ja meriitti pyrkiessäni alalle myöhemmin töihin. Opiskelijaelämää Otaniemessä ja Teekkarikylässä Ensimmäisen syys- ja kevätlukukauden oli majapaikkana H-talon alakerrassa sijainnut solu, jossa oli huoneita muistaakseni kuusi. Meidän kolmen hengen lisäksi solussa asusti myös varttuneempaa väkeä, joiden opiskelu oli pitemmällä. Solussa

18 16 Juha Talvitie: Seutusuunnittelun, maakuntien ja maanmittarien asialla joutui kokemaan myös alkoholisoituneen henkilön opiskeluvaikeudet. Seuraavana syksynä onnistuimme saamaan C-talosta neljän huoneen solun, jonka kaikki asukit olivat samaa vuosikurssia ja huonetta kohti oli vain kaksi asukasta. Kämppäkaverinani oli aluksi Mikko Manninen kemianosastolta. Myöhemmin kämppäkaveriksi tuli Pentti Hakalin. Olimme luokkatovereita Lapualta, kuten edellä jo olen todennut. Muita solun asukkeja olivat Paavo Hintikka, Vesa Jäntti, Teuvo Pitkänen ja Jorma Väisänen maanmittausosastolta sekä Pertti Makkonen rakennusosastolta ja em. Mikko Manninen. Tämä solun yläpuolella asui Teekkarikylän johtaja Ossi Törrönen perheineen. Varmastikin varsin usein elämä solussamme ei ollut Törrösten perhe-elämän kannalta rauhallisinta aikaa. Ossi joskus ohi kulkiessaan hienotunteisesti totesi, että vaimon hermot ovat kuin viulunkielet. Silloin tällöin ymmärsimme pyytää meteliä anteeksikin. Pahimpien tapahtumien jälkeen vietiin nöyrillä mielin kukkia. Ossi Törrönen kylän johtajana oli mies paikallaan. Hänellä riitti ymmärrystä opiskelijoiden poikkeuksellisiakin toimia kohtaan, mutta järjestys säilyi ja asiat sujuivat. Ei hänestä turhaan tehty kunniateekkaria. Monet pitivät asumista Teekkarikylässä huonona valintana, koska paikka oli etäällä Helsingin riennoista ja myös itse korkeakoulusta. Itse olin toista mieltä. Kaupunkiin oli hyvät bussiyhteydet ja aikataulut oli sovitettu luentoaikataulujen mukaan. Busseissa saattoi aamuisin ja joskus iltaisin olla tungosta, mutta samalla myös tunnelmaa. Servin Maija oli kohtuuhintainen ruokapaikka. Mieleen ovat jääneet torstaiset hernekeitto- ja pannukakkuateriat sekä sunnuntaisin tarjolla ollut wieninleike ja perunamuusi. Solussa ollut pieni keittiö mahdollisti vaatimattomampien aterioiden valmistamisen. Kahvinkeitto lienee ollut yleisintä. Mitään ruokakolhoosia ei ollut. Solussa pelattiin luonnollisesti paljon korttia. Kingiä ja bridgeä pelattiin joskus väsyksiin saakka. Muutaman kerran kuukaudessa, lähinnä viikonloppuisen, mentiin porukalla myös ns. ulos. Manala ja Pokkamonttu olivat suosikkikohteita, kun haluttiin parantaa maailmaa. Tanssipaikkana Poli taisi olla suosituin. Teknillisessä korkeakoulussa oli oma ylioppilaskunta. Lisäksi osastoilla oli omat kiltansa. Itse vierailin usein myös kauppakorkeakoulun ylioppilaskunnan asuntolassa, koska Heikki Ranta-Lassila asusti siellä opiskellessaan ekonomiksi. Myös Domuksen asuntola tuli tutuksi, koska luokkatoverini Risto Sairanen asui siellä. Hän opiskeli valtiotieteilijäksi. Mainittujen herrojen sekä Pentti Hakalinin ja parin muun oppikouluaikojen kaverin kanssa muodostimme hyvin tiiviin jengin, ja opiskeluaikainen yhteydenpito oli luonnollista. Eräs vähemmälle huomille jäänyt soluasumisen etu liittyi arkiseen opiskeluun. Solun pöydän ääressä ratkottiin usein esiin nousseita ongelmia. Harjoitustöiden suorittamista voitiin rationalisoida, joku tutki ja selvitti jonkin asiakohdan, toinen toisen jne. Näin opiskelu tehostui ja myös nopeutui. Samaa menettelyä käytettiin tentteihin luettaessa. Siinäkin harjoitettiin työnjakoa. Solun pöydän ääressä pohdittiin mahdollisia tenttikysymyksiä ja keskusteltiin vaikeasti ymmärrettävistä asioista. Vailla merkitystä ei ollut solunvanhimman asema myös opiskelus-

19 Maanmittaus 82:1 (2007) 17 sa. Paavo Hintikka, Jallu, oli esimerkillinen solunvanhin. Luonnollisesti solussa seurattiin itse kunkin opintojen edistymistä. Solunvanhin saattoi joltakin kieltää iltarientoihin lähdön, jos opinnoissa oli kiinnikurottavaa. Kieltoa myös poikkeuksetta noudatettiin. Neljännen vuosikurssin alussa asumiseen tuli jälleen muutoksia. Pääosa C- solun porukasta siirtyi A-taloon kolmen huoneen soluun. Solussa asuivat Paavo Hintikka, Vesa Jäntti, Jorma Väisänen, Seppo Issakainen, Pentti Hakalin ja minä, kaikki maanmittausopiskelijoita. Viidennen vuoden alussa muutin asumaan hetkeksi veljeni Antin kanssa, joka syksyllä 1959 aloitti opintonsa. Vuodenvaihteessa sain yhden hengen huoneen. Olin mennyt alkuvuodesta 1959 naimisiin. Oli parempi päästä omiin oloihin, että opiskeluun ja diplomityön tekoon sai rauhan. Oli kiire valmistua, että pääsisi töihin tienaamaan ja saisi perheelle yhteisen kodin. Kuten edellä jo totesin, sain opiskeluni päätökseen maaliskuussa Valmistuin ensimmäisenä meidän kurssilta, mikä osoitti Teekkarikylän sopivuutta myös opiskeluun. Muistaakseni Jorma Väisänen valmistui toisena. Tavan mukainen juhlinta oli tarjota vanhoille solukavereille korillinen olutta. Ylioppilaskunta- ja kiltatoiminnasta Fuksien tärkein tavoite oli saada ensimmäisen opiskeluvuoden keväällä teekkarilakki. Sen edellytyksenä oli tehdä ylioppilaskunnalle töitä 24 tuntia. Muutama meistä ratkaisi asian siten, että ilmoittauduimme vapaaehtoisiksi tarjoilijoiksi ylioppilaskunnan vuosijuhlaan. Näin voisi kuitata työvelvoitteen yhdellä kertaa. Ehtona oli, että osallistuu kahden viikon aikana tarjoilijakoulutukseen ja että asuna olleesta frakista, musta rusetti tarjoilijalla, huolehti itse. Tämä kokemus oli mieleen jäävä. Saatu tarjoilijakoulutus on ollut suureksi hyödyksi myös myöhemmässä elämässä. Oppi pöytä- ym. tapoja. Muutamana vuonna oli ylioppilaskunnan järjestämiä tempauksia, joihin osallistuttiin. Mitään merkittäviä kolttosia ei kuitenkaan joutunut tekemään. Muuten ylioppilaskuntaelämä jäi etäiseksi. Kiltatoiminta oli läheisempää. Fuksit joutuivat läpikäymään aluksi jonkinlaisen pilailevan testin ennen joukkoon hyväksymistä. Ei siitä traumoja jäänyt. Pääsipä näkemään vanhempia osaston opiskelijoita. Killan apuisäntänä ja isäntänä olin yhden lukuvuoden. Killan toimista ehkä merkittävimpiä olivat ekskursioiden järjestämiset. Kesällä 1957 osallistuin pohjoismaiseen teekkaritapaamiseen, Nordisk Möteen, Ruotsissa. Mieleen on jäänyt juhannuksen vietto Taalainmaalla Sollerön saarella. Yöksi ei ollut järjestetty mitään majoitusta. Nukuimme eräässä heinäladossa! Ei tuntunut ihan parhaimmalta ratkaisulta. Keväällä 1958 Kuopioon ja Ouluun järjestetyn kotimaan ekskursion aikana tapasin tulevan vaimoni. Professoreista Jo ennen opiskelua oli kuullut monenlaisia juttuja yliopistojen hajamielisistä professoreista. Oli siten mielenkiintoista saada omakohtaista tuntumaa korkeasti oppineiden tyyliin ja taitoihin. Matematiikan ja fysiikan professoreista ovat eri-

20 18 Juha Talvitie: Seutusuunnittelun, maakuntien ja maanmittarien asialla Vuosijuhlan tarjoilijoita vasemmalta oikealle Pertti Makkonen, kirjoittaja, Teuvo Pitkänen, Seppo Oksanen ja Aarne Veriö. tyisesti jääneet mieleen L. Myrberg, E.J. Nyström ja K.V. Laurikainen. Myrberg oli opetuksessaan nopea ja puhui paljon taululle. Kun hän oikealla kädellä kirjoitti matemaattista kaavaa tai tehtävää ja sen ratkaisua taululle, hän vasemmalla kädellä samanaikaisesti pyyhki taulua puhtaaksi aikaisemmin kirjoittamastaan. Nyström, lempinimeltään Tonttu, oli ominaisuuksiltaan jo ennakkoon legenda, eikä mielikuva pettänyt. Laurikainen oli vaatimattoman oloinen, mutta hänestä henki syvä tietämys. Kansantalouden professori Lauri O. af Heurlin oli joviaali herra. Professorin tärkeyttä korosti mielenkiintoni hänen opettamaansa aineeseen. Täysin toisenlainen persoonallisuus oli lainopin professori V.K. Noponen. Hän havainnollisti opetustaan käytännön esimerkein ja oli tarkka luentojen seuraamisesta. Hän oli valmistuessani maanmittausosaston johtaja. Asemakaavaopin professori Otto I. Meurman oli myös arvonsa tuntema herra, mutta hyvä opettaja, jonka luentoja kyllä tarkasti seurasin. Yleisten kaavoitusperiaatteiden opetus oli kannaltani todella mielenkiintoista, joskin maanmittausosaston oppilaat tuskin olivat kuitenkaan hänelle tärkeimpiä opetettavia. Professori Arvid Wiiala nousi mielessäni tärkeimmäksi opettajapersoonaksi, ei varmastikaan yksin sen tähden, että opetti kannaltani keskeistä pääainetta. Hän oli professori, joka oli kirjoittanut vastuualueistaan useita oppikirjoja, mitkä helpottivat opiskelua suuresti. Hän oli osastolla isähahmo, jolla oli humaani ote oppilaisiin. Tästä esimerkkinä olkoon neuvo, jonka hän antoi suhtautumisesta tar-

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

North2north Winnipeg Kanada

North2north Winnipeg Kanada North2north Winnipeg Kanada WINNIPEG Manitoba provinssin pääkaupunki Kanadan 7. suurin kaupunki Väkiluku 634 000 asukasta Kaupungissa on kaksi yliopistoa University of Winnipeg (n. 9000 opiskelijaa) ja

Lisätiedot

Kurssitusten tarve kipuaa

Kurssitusten tarve kipuaa Kurssitusten tarve kipuaa 9.11.2000 08:02 Muinoin tietotekniikkakurssilla opeteltiin ohjelmat läpikotaisin. Nyt niistä opetellaan vain työssä tarvittavat toiminnot. Niissäkin on työntekijälle tekemistä,

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi 1 Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOJEN HARJOITTELU OPISKELIJAN SILMIN "Harjoittelun tavoitteena

Lisätiedot

PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS

PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS Maanmittari Oy Öhman 2014 RANTA-ASEMAKAAVASELOSTUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Ranta-asemakaavaselostus koskee 2.1.2014 päivättyä ranta-asemakaavakarttaa.

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE KEVÄT 2015 Vastausprosentti: 79,9 % Työ, työnhaku ja työllistyminen 1. Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa

Lisätiedot

Pablo-vaari pääsee hoivakotiin

Pablo-vaari pääsee hoivakotiin Pablo-vaari pääsee hoivakotiin Tämä on tarina kunnan hoivakodin rakentamisesta. Päättävistä kunnan sedistä ja tädeistä, hoivakotipaikkaa tarvitsevista vanhuksista ja hoivakotien rakentajasta. Tämä tarina

Lisätiedot

Virtuaaliammattikorkeakouluopintojen. Sari Mettiäinen

Virtuaaliammattikorkeakouluopintojen. Sari Mettiäinen Virtuaaliammattikorkeakouluopintojen keskeyttäminen Sari Mettiäinen 6.5.009 Miksi tällainen kysely? Arviolta noin 9 % VirtuaaliAMK:n opintojaksoille vuonna 008 hyväksytyistä opiskelijoista jäi ilman opintosuoritusta

Lisätiedot

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT Opiskelijan nimi Maija-Kerttu Sarvas Sähköpostiosoite maikku@iki.f Opiskelumuoto 1 vuosi Helsinki Tehtävä (merkitse myös suoritusvaihtoehto A tai B) KAS 3A osa II Tehtävän

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE 2015 Vastausprosentti: 80,1 % Työ, työnhaku ja työllistyminen 1. Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa parhaiten

Lisätiedot

Raportti työharjoittelusta ulkomailla

Raportti työharjoittelusta ulkomailla Eevi Takala PIN10 12.5.2013 Raportti työharjoittelusta ulkomailla Opiskelen pintakäsittelyalan viimeisellä vuodella ja olin puolet (5vk) työharjoitteluajastani Saksassa töissä yhdessä kahden muun luokkalaiseni

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Erityislinjan opiskelijoiden huoltajille

Erityislinjan opiskelijoiden huoltajille Erityislinjan opiskelijoiden huoltajille Ranuan kr. kansanopiston erityislinja on tarkoitettu kehitysvammaisille ja muille erityistä tukea tarvitseville. Toiminta käynnistyi vuonna 2003 kehitysvammaisten

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN ENSIMMÄISEN VUODEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE Huhtikuu 2015 Vastausprosentti: 49,9 % Vertailuryhmä: Kaikki koulutusalat kaikki oppilaitokset Lukuvuoden

Lisätiedot

Suomen suurlähetystö Astana

Suomen suurlähetystö Astana LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Talousjohtaminen Suomen suurlähetystö Astana Harjoitteluraportti Elina Hämäläinen 0372524 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lähtövalmistelut...

Lisätiedot

Joka kaupungissa on oma presidentti

Joka kaupungissa on oma presidentti Kaupungissa on johtajia. Ne määrää. Johtaja soittaa ja kysyy, onko tarpeeksi hoitajia Presidentti päättää miten talot on rakennettu ja miten tää kaupunki on perustettu ja se määrää tätä kaupunkia, Niinkun

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:31:45 2014 TULOKSET N=18, vastausprosentti keskimäärin 60,

Lisätiedot

KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET

KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET Ohjeita kurssivalintojen tekemiseen ylioppilaskirjoitusten näkökulmasta Tämän koonnin tavoitteena on auttaa Sinua valitsemaan oikeat kurssit oikeaan aikaan suhteessa

Lisätiedot

Uuden koulu nimi. Mansikka-ahon koulu 7.2.2014 Rehtori Pekka Lipiäinen. Lasten- ja nuorten lautakunnalle

Uuden koulu nimi. Mansikka-ahon koulu 7.2.2014 Rehtori Pekka Lipiäinen. Lasten- ja nuorten lautakunnalle 7.2.2014 Rehtori Pekka Lipiäinen Lasten- ja nuorten lautakunnalle Uuden koulu nimi Mansikka-ahon ja Tornionmäen koulut yhdistyvät ja koulutyö jatkuu uudessa koulurakennuksessa syksyllä 2014. Kouluun tulee

Lisätiedot

MAOL ry / Rautatieläisenkatu 6 / 00520 Helsinki / puh. 09 150 2338 / www.maol.fi / maol-toimisto@maol.fi

MAOL ry / Rautatieläisenkatu 6 / 00520 Helsinki / puh. 09 150 2338 / www.maol.fi / maol-toimisto@maol.fi 75 vuotta 2010 MAOL ennen MAOL perustetaan Kerhotoiminnan alkuvaiheet Kerhojen perustamisvuodet Liiton toiminnan alkuvaiheita Liiton hallituksen puheenjohtajat Toimintaa 70- ja 80-luvulla MAOL-julkaisut

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Askola + TRENDI N=218, vastausprosentti keskimäärin 72, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Askola + TRENDI N=218, vastausprosentti keskimäärin 72, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Askola + TRENDI N=218, vastausprosentti keskimäärin 72, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:39:29 2014 Kaikki koulutusalat, N=40, vastausprosentti keskimäärin

Lisätiedot

Pimeän Kuva kaunokirjallisuutta lääketieteen opetuksessa. Tampere 9.5.2007

Pimeän Kuva kaunokirjallisuutta lääketieteen opetuksessa. Tampere 9.5.2007 Pimeän Kuva kaunokirjallisuutta lääketieteen opetuksessa Irma Virjo Yleislääketieteen professori Tampereen yliopisto, Lääketieteen laitos Hanna-Mari Alanen Ylilääkäri, Hatanpään puistosairaala, psykogeriatria

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta

Lisätiedot

1. Mitkä ovat tietoliikennetekniikan koulutusohjelman opintosuunnat?

1. Mitkä ovat tietoliikennetekniikan koulutusohjelman opintosuunnat? Seppo Saastamoinen 25.9.2003 Sivu 1/6 TEKNILLISEN KORKEAKOULUN TUTKINTOSÄÄNTÖ (http://www.hut.fi/yksikot/opintotoimisto/lait/tutkintosaanto_111200_voimassaoleva.htm) 1. Mitkä ovat tietoliikennetekniikan

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Oheiset kysymykset on tarkoitettu museovierailun yhteyteen tai museovierailun jälkeiseen tuntityöskentelyyn. Tietopaketti toimii opettajanmateriaalina,

Lisätiedot

SUOSITUS 21.3.2013 AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN OSALLISTUMISESTA AIHEUTUVIEN KUSTAN- NUSTEN KORVAAMINEN 1.8.2013 ALKAEN

SUOSITUS 21.3.2013 AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN OSALLISTUMISESTA AIHEUTUVIEN KUSTAN- NUSTEN KORVAAMINEN 1.8.2013 ALKAEN 1 SUOSITUS 21.3.2013 AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN OSALLISTUMISESTA AIHEUTUVIEN KUSTAN- NUSTEN KORVAAMINEN 1.8.2013 ALKAEN Yleistä korvauksen maksamisesta Kuntoutusetuudet saadakseen opiskelijan on toimitettava

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Juhla-,kokous- ja muistelumamatka Lappiin Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Kukonlaulun aikaan syyskuun 19.päivänä aloitimme LaaksojenAutoteknillisen yhdistyksen matkan Rovaniemen suuntaan.

Lisätiedot

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin?

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin? TYÖPAIKKAHAASTATTELU Voit käyttää tätä työpaikkahaastattelun käsikirjoitusta apuna haastattelutilanteessa. Tulosta käsikirjoitus ja tee omia merkintöjä ennen haastattelua, sen kuluessa ja haastattelun

Lisätiedot

Kotimainen kirjallisuus

Kotimainen kirjallisuus Kotimainen kirjallisuus Kysely lähetettiin 80 kotimaisen kirjallisuuden alumnille, joista 27 vastasi. Vastausprosentti oli 34 %. Vastaajista 89 % on naisia. Vastaajien keski-ikä on 35 vuotta. Opintojen

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

Ehdottomasti suosittelisin! Täällä on kivat ja hyvät opet ja loistavat oppimismenetelmät!

Ehdottomasti suosittelisin! Täällä on kivat ja hyvät opet ja loistavat oppimismenetelmät! OPPILAS 1 Ehdottomasti suosittelisin! Täällä on kivat ja hyvät opet ja loistavat oppimismenetelmät! Kurssi oli superhyvä, juuri sellainen mitä halusin, jopa parempi! Tietokoneohjelma oli loistava opiskeluapuri

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

INSINÖÖRI INSINÖÖRIKOULUTUS 100V. Leo Ilkko 19.3.2013 Pehr Brahen rotaryklubi

INSINÖÖRI INSINÖÖRIKOULUTUS 100V. Leo Ilkko 19.3.2013 Pehr Brahen rotaryklubi INSINÖÖRI INSINÖÖRIKOULUTUS 100V Leo Ilkko 19.3.2013 Pehr Brahen rotaryklubi INSINÖÖRIKOULUTUKSEN HISTORIAA SUOMESSA Insinöörikoulutusta 100 v Suomessa 41 vuotta Raahessa, kampuksen historiaa INSINÖÖRI

Lisätiedot

Laki. opintotukilain muuttamisesta

Laki. opintotukilain muuttamisesta EV 109/1999 vp - HE 73/1999 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi opintotukilain ja asumistukilain muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 7311999 vp laeiksi opintotukilain

Lisätiedot

SUOSITUS 26.3.2009 AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN OSALLISTUMISESTA AIHEUTUVIEN KUSTAN- NUSTEN KORVAAMINEN 1.8.2009 ALKAEN

SUOSITUS 26.3.2009 AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN OSALLISTUMISESTA AIHEUTUVIEN KUSTAN- NUSTEN KORVAAMINEN 1.8.2009 ALKAEN 1 SUOSITUS 26.3.2009 AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN OSALLISTUMISESTA AIHEUTUVIEN KUSTAN- NUSTEN KORVAAMINEN 1.8.2009 ALKAEN Yleistä korvauksen maksamisesta Kuntoutusetuudet saadakseen opiskelijan on toimitettava

Lisätiedot

1. Montako diplomi-insinööriä, tekniikan lisensiaattia ja tekniikan tohtoria valmistui osastolta v. 2001?

1. Montako diplomi-insinööriä, tekniikan lisensiaattia ja tekniikan tohtoria valmistui osastolta v. 2001? Seppo Saastamoinen 25.9.2003 Sivu 1/5 SÄHKÖ- JA TIETOLIIKENNETEKNIIKAN OPINTO-OPAS 2003-2004, luvut 1 10 ( (http://www.sahko.hut.fi/opiskelijat/opinto-opas2003-2004/estopas2003/index.htm) (http://www.sahko.hut.fi/opiskelijat/opinto-opas2003-2004/tltopas2003/index.htm)

Lisätiedot

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Getsemane-niminen puutarha, yrttitarha Öljymäellä. b) Ajallinen yhteys

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Infotilaisuus koulutusuudistuksen siirtymäajan päättymisestä

Infotilaisuus koulutusuudistuksen siirtymäajan päättymisestä 8.10.2014 Infotilaisuus koulutusuudistuksen siirtymäajan päättymisestä 8.10.2014 Kati Toikkanen, opintopäällikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö 2 Koulutusuudistuksen siirtymäaika Tampereen

Lisätiedot

Oma kansioni MUISTOJANI JA AJATUKSIANI ELÄMÄSTÄ. Porvoon Seudun Dementiayhdistys ry Muistiliiton jäsen

Oma kansioni MUISTOJANI JA AJATUKSIANI ELÄMÄSTÄ. Porvoon Seudun Dementiayhdistys ry Muistiliiton jäsen Oma kansioni MUISTOJANI JA AJATUKSIANI ELÄMÄSTÄ Porvoon Seudun Dementiayhdistys ry Muistiliiton jäsen Arjen asioita ja muistoja Oma kansioni -kirjaa voi käyttää apuna erilaisissa ryhmissä tai osallistujat

Lisätiedot

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3)

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) Ammatin sisällöllinen kiinnostavuus 34 40 21 4 1 4,00 Ammatin hyvä imago 35 41 14 8 3 10 55 25 10 38 37 23 3 44 44 12 35 22 26 9 9 10 50 40 60 40 8 32

Lisätiedot

Vuokko ja Seppo Vänskä 11-17 Kubo-cho Nishinomiya-shi 662-0927 JAPAN puh. (0) 798-34-2119 seppo.vanska@sekl.fi vuokko.vanska@uusitie.

Vuokko ja Seppo Vänskä 11-17 Kubo-cho Nishinomiya-shi 662-0927 JAPAN puh. (0) 798-34-2119 seppo.vanska@sekl.fi vuokko.vanska@uusitie. Vuokko ja Seppo Vänskä 11-17 Kubo-cho Nishinomiya-shi 662-0927 JAPAN puh. (0) 798-34-2119 seppo.vanska@sekl.fi vuokko.vanska@uusitie.com Lähettikirje 3/2006 07.05.2006 Hyvät ystävät ja esirukoilijat! Toukokuun

Lisätiedot

OPINTOKYSELY 2014. Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely

OPINTOKYSELY 2014. Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely OPINTOKYSELY 2014 Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely Inkubio on saanut ensimmäiset uuden kandidaattiohjelman mukaiset opiskelijat fuksien myötä ja korkeakoulun päässä sorvataan paraikaa maisteriuudistusta.

Lisätiedot

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 5/2007 HALLITUKSEN KOKOUS 20.6.2007

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 5/2007 HALLITUKSEN KOKOUS 20.6.2007 1(6) Aika 13.6.2007 Paikka Läsnä Asianajotoimisto Fredman & Månsson Mikko Salo, hallituksen puheenjohtaja Une Tyynilä, pääsihteeri Matti Hietanen, hallituksen jäsen Jan Hjelt, hallituksen jäsen Salla Korhonen,

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita

Lisätiedot

Tulevaisuuden tuotteet ja tuotanto

Tulevaisuuden tuotteet ja tuotanto Ohjelmassa toteutetaan uusi kehitys- ja koulutuskonsepti, jossa kehitetään sekä yritysten liiketoimintaa että henkilöstön osaamista ja tutkintotasolta toiselle opiskelua. Ohjelman ytimen muodostaa pitkä

Lisätiedot

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010 Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

YO-INFO 13.5.2014 KIERTOTUNTIKAAVIO KOEVIIKKO. Rehtori Mika Strömberg 14.5.2014

YO-INFO 13.5.2014 KIERTOTUNTIKAAVIO KOEVIIKKO. Rehtori Mika Strömberg 14.5.2014 YO-INFO 13.5.2014 Rehtori Mika Strömberg KIERTOTUNTIKAAVIO KOEVIIKKO - ensi lukuvuonna: valmistelu + koe + palautus - järjestys: 7 1 2 3 4 5 6 1 lv. 2014-2015 VALINNAT - kurssitarjottimen eka versio valmistui

Lisätiedot

HANNU 60 vuotta. Yllätys onnistui. Voi teitä minkä teitte mulle!!

HANNU 60 vuotta. Yllätys onnistui. Voi teitä minkä teitte mulle!! TORNIO KÄRPÄT - JOKERIT 2.10.2012 RAKSILA HANNU 60 vuotta Yllätys onnistui Lätkäbussilaisten järjestämä yllätys Hannun merkkipäivän kunniaksi onnistui, vaikka aluksi tuntui mutkia tulevan matkaan, kun

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Tänään meillä on kaksi vertausta, joissa kutsutaan väkeä töihin viinitarhaan. 2. Itse kertomus Raamatusta rinnakkaispaikkoineen Kukin

Lisätiedot

Puheenjohtaja avasi kokouksen. 46 Kokouksen osallistujien sekä laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen

Puheenjohtaja avasi kokouksen. 46 Kokouksen osallistujien sekä laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Perustettavan Salon seurakunnan järjestelytoimikunta Aika: 15.10.2008 klo 18.00-19.10 Paikka: Seurakuntatalo, Keskisali, Kirkkokatu 6, Salo Osallistujat: 45 Kokouksen avaus Pöytäkirja Esityslista 5/2008

Lisätiedot

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Maanatai aamuna 2.11 hyppäsimme Ylivieskassa junaan kohti Helsinkiä, jossa olimme puolen päivän aikoihin. Lento Pariisiin lähti 16.05. Meitä

Lisätiedot

ISSN 0784-2503 1/2007. 100. Monirunkovenelehti. Otteita vuosien varrelta. proaprojekti etenee

ISSN 0784-2503 1/2007. 100. Monirunkovenelehti. Otteita vuosien varrelta. proaprojekti etenee ISSN 0784-2503 6 1/2007 Kaikkien aikojen 100. Otteita vuosien varrelta proaprojekti etenee Martin Hildebrand PUHEENJOHTAJAN P A L S T A Monirunkovenelehdellä alkaa olla ikää. Käsissänne on lehtemme tasan

Lisätiedot

HOPS ja opintojen suunnittelu

HOPS ja opintojen suunnittelu HOPS ja opintojen suunnittelu Hanna-Mari Kivinen, 8.12.2010 Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, Fysiikan laitos Mikä ihmeen HOPS? HOPS eli Henkilökohtainen OPintoSuunnitelma HOPS kuuluu 1.8.2005

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

SUOSITUS 25.3.2010 AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN OSALLISTUMISESTA AIHEUTUVIEN KUSTAN- NUSTEN KORVAAMINEN 1.8.2010 ALKAEN

SUOSITUS 25.3.2010 AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN OSALLISTUMISESTA AIHEUTUVIEN KUSTAN- NUSTEN KORVAAMINEN 1.8.2010 ALKAEN 1 SUOSITUS 25.3.2010 AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN OSALLISTUMISESTA AIHEUTUVIEN KUSTAN- NUSTEN KORVAAMINEN 1.8.2010 ALKAEN Yleistä korvauksen maksamisesta Kuntoutusetuudet saadakseen opiskelijan on toimitettava

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Jos diplomityö olisi peli, ketkä sitä pelaisivat ja mitkä olisivat sen säännöt?

Jos diplomityö olisi peli, ketkä sitä pelaisivat ja mitkä olisivat sen säännöt? 7.5.2012 Jos diplomityö olisi peli, ketkä sitä pelaisivat ja mitkä olisivat sen säännöt? Aalto-yliopiston Otaniemen kampuskirjastossa on pidetty jo vuodesta 2008 lähtien kurssia nimeltä Diplomityöntekijän

Lisätiedot

Läsnä: Mikko Laine puheenjohtaja Elina Honkanen varapuheenjohtaja poistui klo 19:58 Tyko Viertiö fuksipäällikkö Juhani Heimo fuksipäällikkö

Läsnä: Mikko Laine puheenjohtaja Elina Honkanen varapuheenjohtaja poistui klo 19:58 Tyko Viertiö fuksipäällikkö Juhani Heimo fuksipäällikkö Prosessiteekkarit ry Hallituksen kokous, pöytäkirja 19/2014 Aalto-yliopiston ylioppilaskunta Vuorimiehentie 2 02150 Espoo Aika: 26.8.2014 klo 18.00 Paikka: Learning Hub Läsnä: Mikko Laine puheenjohtaja

Lisätiedot

Yleistyvät yhteismetsät metsien käytön kannalta

Yleistyvät yhteismetsät metsien käytön kannalta Yleistyvät yhteismetsät metsien käytön kannalta Harri Hänninen Metsäntutkimuslaitos Metsätilojen koon ja rakenteen kehittämishanke Metsäpäivät 26.11.2010 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 } Pedagogiset näkökulmat taito opettaa, koulutuspolitiikan ymmärrys, itsevarmuuden kasvu opettajana } Palkkaan liittyvät näkökulmat Pätevä opettaja saa yleensä

Lisätiedot

Kerttulin lukion kurssien valintaopas 2014-2015

Kerttulin lukion kurssien valintaopas 2014-2015 1 Kerttulin lukion kurssien valintaopas 2014-2015 Kurssien suoritusaikasuositus: A (äidinkieli) 3 vuoden syksy 1,2,3 4,5,6,7,8*,9* 8*,9* 3 vuoden kevät 1,2,3 4,5,6,7 6,7,8,9 4 vuoden syksy 1,2,3 4,5,6,7

Lisätiedot

Suomen Kliinisen Fysiologian Yhdistys r.y. Jäsenkirje 1/2014. Sisällys

Suomen Kliinisen Fysiologian Yhdistys r.y. Jäsenkirje 1/2014. Sisällys 1 Suomen Kliinisen Fysiologian Yhdistys r.y. Jäsenkirje 1/2014 Sisällys 1. Puheenjohtajan palsta 2. Tulevia koulutustilaisuuksia 3. Yhteistyökumppanin tiedotus, Spira Oy Hallituksen kokouksen esityslistalle

Lisätiedot

Johtoryhmän kokous 19.5.2009 klo 9 11 / Mikkeli / Kaupungintalo

Johtoryhmän kokous 19.5.2009 klo 9 11 / Mikkeli / Kaupungintalo UUSI PARADIGMA MUN JUTTU! Johtoryhmän kokous 19.5.2009 klo 9 11 / Mikkeli / Kaupungintalo Muistio 1. Puheenjohtaja avasi kokouksen klo 9.00 ja toivotti osallistujat tervetulleiksi kera kahvin. - puheenjohtajana

Lisätiedot

Seuraavat talvikoulutuspäivät pidetään. Lappeenrannassa 11. 13.2.2011. Ilmoittautuminen osoitteessa: www.maol.fi/lappeenranta

Seuraavat talvikoulutuspäivät pidetään. Lappeenrannassa 11. 13.2.2011. Ilmoittautuminen osoitteessa: www.maol.fi/lappeenranta Seuraavat talvikoulutuspäivät pidetään Lappeenrannassa 11. 13.2.2011. Ilmoittauduthan koulutuspäiville; tiedossa mielenkiintoisia luentoja ja työpajoja. Ilmoittautuminen osoitteessa: www.maol.fi/lappeenranta

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

HARJOITTELU MÁLAGASSA AT4WIRELESS-YRITYKSESSÄ. Mikko Hökkä TTE4SN5Z

HARJOITTELU MÁLAGASSA AT4WIRELESS-YRITYKSESSÄ. Mikko Hökkä TTE4SN5Z HARJOITTELU MÁLAGASSA AT4WIRELESS-YRITYKSESSÄ Mikko Hökkä TTE4SN5Z HARJOITTELUN SUUNNITTELU Aloin suunnitella vaihtoharjoittelua jo tammikuussa 2008, kun sain tiedon harjoittelusta omalta opettajaltani.

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI MUISTIO 4/2016

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI MUISTIO 4/2016 Elinympäristövaliokunta AIKA 11.04.2016 klo 16:00-18:15 PAIKKA Kaupungintalo, Kotka-kokoushuone Nimi Klo Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Törrö Marja-Leena 16:00-18:15 puheenjohtaja Nivala Kaisa 16:00-18:15 varapuheenjohtaja

Lisätiedot

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA Hyvät harjoittelunohjaajat, Åbo Akademin psykologian ja logopedian laitos (IPL) työskentelee projektin parissa, jonka tavoitteena

Lisätiedot

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx 1(5) Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa Keskisuurilla kaupungeilla tarkoitetaan muistiossa kahta asiaa: niiden väkilukua sekä niiden epävirallista asemaa maakunnan keskuksena. Poikkeus

Lisätiedot

Lukio-opiskelijoiden näkemys metsäalan imagosta. Ronja Hellström, Topias Härmä, Eero Kauppi ja Krista Lahtinen Olarin lukio14.2.

Lukio-opiskelijoiden näkemys metsäalan imagosta. Ronja Hellström, Topias Härmä, Eero Kauppi ja Krista Lahtinen Olarin lukio14.2. Lukio-opiskelijoiden näkemys metsäalan imagosta Ronja Hellström, Topias Härmä, Eero Kauppi ja Krista Lahtinen Olarin lukio14.2.2012 Olarin lukio Espoossa N. 400 opiskelijaa Joista 100 matematiikka- ja

Lisätiedot

Miksi lähtisin vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon?

Miksi lähtisin vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon? Kysely Bastian Fähnrich Kansainvälisyys- ja kulttuurisihteeri 2008: N = 35 opiskelijaa (Oulainen) 2007: N = 66 opiskelijaa (Oulainen) + 29 (Oulu) yhteensä = 95 - uusia kokemuksia

Lisätiedot

Kenguru Écolier (4. ja 5. luokka) sivu 1/5

Kenguru Écolier (4. ja 5. luokka) sivu 1/5 Kenguru Écolier (4. ja 5. luokka) sivu 1/5 3 pisteen tehtävät 1. Miettisen perhe syö 3 ateriaa päivässä. Kuinka monta ateriaa he syövät viikon aikana? A) 7 B) 18 C) 21 D) 28 E) 37 2. Aikuisten pääsylippu

Lisätiedot

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Opiskelijoiden kokemuksia oppimisesta ITK 2010 seminaari; Hämeenlinna Soile Bergström Opintojakson esittely

Lisätiedot

Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007. Matti Talala& Jarkko Jakkula

Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007. Matti Talala& Jarkko Jakkula Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007 Matti Talala& Jarkko Jakkula MIKSI? Hollannin menestyneet kamppailu-urheilijat saivat meidän kiinnostuksen heräämään Eindhovenia kohtaan. Olisihan se hienoa mennä opiskelijavaihtoon

Lisätiedot

LUKUJÄRJESTYSPOHJA 2015-2016 Tekniikan ja luonnontieteiden TkK-tutkinto-ohjelma, Teknis-luonnontieteellinen opintosuunta

LUKUJÄRJESTYSPOHJA 2015-2016 Tekniikan ja luonnontieteiden TkK-tutkinto-ohjelma, Teknis-luonnontieteellinen opintosuunta LUKUJÄRJESTYSPOHJA 2015-2016 Tekniikan ja luonnontieteiden TkK-tutkinto-ohjelma, Teknis-luonnontieteellinen opintosuunta Seuraavilla sivuilla on esitetty mallilukujärjestys teknis-luonnontieteellisen 1.

Lisätiedot

Stipendi - Vanhemman / huoltajan lomake

Stipendi - Vanhemman / huoltajan lomake Stipendi - Vanhemman / huoltajan lomake 1. Oppilaan (hakijan) nimi (sukunimi, etunimet) 2. Kenen idea vaihto-oppilaaksi lähteminen on? Oppilas itse Äiti Isä Joku muu, kuka 3. Onko vaihto-oppilaaksi lähtö

Lisätiedot

RAKSAN KESÄTYÖKYSELY 2010

RAKSAN KESÄTYÖKYSELY 2010 1 RAKSAN KESÄTYÖKYSELY 2010 20 kysymystä sisältänyt kysely toteutettiin sähköisesti 2.12.2009 12.1.2010 Tieto kyselystä lähetettiin sähköpostitse TARAKI:n jäsenille ja sitä mainostettiin koko TTY:n sähköisessä

Lisätiedot

Teht. Pist. Ikä Hyv.

Teht. Pist. Ikä Hyv. Kilpailu: Puumieskesätaitokilpailu 2013 Järjestäjä: Mikkelin Seudun Puumiehet ry Päivämäärä: 21.9.2013, Anttolanhovi, Mikkeli Miesten kilpasarja Ikä Hyv. Pisteet 1 Pekka Repo P-Savo 88 17 72 177 29:10

Lisätiedot

keskiviikko 16.5.2007 klo 12.00 hallituksen kokoushuoneessa (Yliopistonkatu 8, E siipi 3.kerros).

keskiviikko 16.5.2007 klo 12.00 hallituksen kokoushuoneessa (Yliopistonkatu 8, E siipi 3.kerros). LAPIN YLIOPISTO 1 Tuula Tolppi 341 3236 keskiviikko 16.5.2007 klo 12.00 hallituksen kokoushuoneessa Läsnä + (pj) 1. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Lapin yliopiston johtosäännön 33 :n 2 momentin

Lisätiedot

Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua:

Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua: Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua: Varhaiskasvatuksen pilotin tulokset ja oppilaitosyhteistyön tulevaisuus 9.2.2012 PKS-KOKO Riikka Heloma, työvoimasuunnittelija, Sosiaalivirasto, Helsingin

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2006

TOIMINTAKERTOMUS 2006 TOIMINTAKERTOMUS 2006 YLEISTÄ Vuosi 2006 oli OuLVI:n 44. toimintavuosi. Vuoden aikana järjestetty toiminta oli edellisten vuosien mukaista.tapahtumissa keskityttiin laatuun ja panostettiin tapahtumaympäristöön

Lisätiedot

Tervolan lukion ohjaussuunnitelma

Tervolan lukion ohjaussuunnitelma Tervolan lukion ohjaussuunnitelma Sisällys: 1. Ohjaustoiminnan tavoitteet... 3 2. Ohjauksen järjestäminen, työmuodot ja tehtävien jakautuminen... 3 3. Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö... 5 4. Keskeiset

Lisätiedot

FCG Planeko Oy Selostus 1 (8) Pihkainmäen yhteismetsä 17.4.2008 Rakennuspaikkaselvitys 5873-C9116

FCG Planeko Oy Selostus 1 (8) Pihkainmäen yhteismetsä 17.4.2008 Rakennuspaikkaselvitys 5873-C9116 FCG Planeko Oy Selostus 1 (8) ALUEEN MÄÄRITTELY:... 2 1. PERUSTIEDOT... 2 1.1. Suunnittelutilanne... 2 1.2. Maanomistus... 2 1.3. Rakennettu ympäristö... 2 1.4. Luonnonympäristö... 3 2. TAVOITTEET... 6

Lisätiedot

LÄHIOPETUKSEN KÄYTÄNTEET. Opiskelumotivaatioon vaikuttavat tekijät lähiopetuksessa tekniikan alan opetuksessa

LÄHIOPETUKSEN KÄYTÄNTEET. Opiskelumotivaatioon vaikuttavat tekijät lähiopetuksessa tekniikan alan opetuksessa LÄHIOPETUKSEN KÄYTÄNTEET Opiskelumotivaatioon vaikuttavat tekijät lähiopetuksessa tekniikan alan opetuksessa INSSI-hankkeessa tutkittua Ari-Pekka Kainu, SAMK Jorma Kärkkäinen, KYAMK Pekka Rantala, OAMK

Lisätiedot

Orientaatiotilaisuus Avoimen yliopiston opintoihin

Orientaatiotilaisuus Avoimen yliopiston opintoihin Orientaatiotilaisuus Avoimen yliopiston opintoihin Tervetuloa opiskelemaan Helsingin yliopiston Avoimeen yliopistoon! 1 Ennen opiskelua Tutustu hyvin opinto-ohjelmaan verkkopalvelussa: luentojen ajat ja

Lisätiedot

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 1. Koulutus- ja opetussuunnittelu, aliprosessit 1. Korkeakoulun koulutusvastuiden strateginen suunnittelu 2. Koulutuksen

Lisätiedot

LUKUVUODEN TUNTIRESURSSIEN HYÖTYKÄYTTÖ Yliopisto-opintojen mitoitusseminaari 14.5.2003 Innopoli, Espoo Työpaja 3 Elina Jaakkola OY & Markku Ihonen TaY

LUKUVUODEN TUNTIRESURSSIEN HYÖTYKÄYTTÖ Yliopisto-opintojen mitoitusseminaari 14.5.2003 Innopoli, Espoo Työpaja 3 Elina Jaakkola OY & Markku Ihonen TaY LUKUVUODEN TUNTIRESURSSIEN HYÖTYKÄYTTÖ Yliopisto-opintojen mitoitusseminaari 14.5.2003 Innopoli, Espoo Työpaja 3 Elina Jaakkola OY & Markku Ihonen TaY Onko ongelmana ajan puuttuminen vai sen käyttäminen?

Lisätiedot