82. vuosikerta N:o

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "82. vuosikerta N:o 1 2007"

Transkriptio

1 82. vuosikerta N:o Aikakauskirja maanmittaustieteitä varten Juha Talvitie Seutusuunnittelun, maakuntien ja maanmittarien asialla

2

3 82. vuosikerta N:o Aikakauskirja maanmittaustieteitä varten Juha Talvitie Seutusuunnittelun, maakuntien ja maanmittarien asialla ISSN

4 Maanmittaus 82. vuosikerta, n:o 1, Verkkosivut: Julkaisija: Maanmittaustieteiden Seura ry. Päätoimittaja: Jorma Jokela Toimitussihteeri: Arto Tenkanen, Lagarto. Webmaster: Hannu Koivula Julkaisutoimikunta: Jorma Jokela, Paula Ahonen-Rainio, Markku Airak sinen, Ari Ekroos, Henrik Haggrén, Jussi Heikkinen, Kari I. Leväinen, Mikko Takalo, Mikko Uimonen, Martin Vermeer, Arvo Vitikainen. Lehden tarkoituksena on julkaista tieteellistä arvoa omaavia kirjoituksia ja ajankohtaisasioita maanmittaustieteiden alalta. Maanmittaustieteisiin luetaan mm. geodesia, geodynamiikka, navigointi, paikannus, gravi metria, kaukokartoitus, fotogrammetria, geoinformatiikka, kartografia, kiinteistötalous, yhdyskuntatalous, kiinteistöarviointi, kiinteistötekniikka, kiinteistöjohtaminen, maankäytön suunnittelu ja talousoikeus. Lehden toimituskielet ovat suomi ja ruotsi. Lehti on tieteellisten artikkelien osalta referee-julkaisu, arvioinnit suorituttaa julkaisutoimikunta. Tilaukset, osoitteenmuutokset ja jäsenasiat: Maanmittaustieteiden seura ry., Kellosilta 10, Helsinki. Puhelin: (09) Tilaus- ja ilmoitushinnat: ks. verkkosivut. Maanmittaustieteiden Seuran jäsenille Maanmittaus ja Nordic Journal of Surveying and Real Estate Research toimitetaan jäsenetuna. Kirjoitusten toimitusosoite: Maanmittaus / Jorma Jokela, Geodeettinen laitos, PL 15 (Geodeetinrinne 2), Masala, tai sähköpostitse: Puhelin: (09) Painopaikka: Hakapaino Oy, Helsinki, Maanmittaustieteiden Seura ry. ja Juha Talvitie. ISSN Verkkojulkaisu on korjattu ja täydennetty laitos vuonna 2007 painetusta julkaisusta.

5 Vanhempieni muistolle

6

7 Maanmittaus 82:1 (2007) 5 Miksi tämä kirja? Iän karttuessa ja eläkevuosien kuluessa on usein tullut mieleen ajatus tehdä tilinpäätös omasta elämästä, siitä miten kaikki on oikein mennyt, mitä tapahtunut ja mitä on jäänyt viivan alle. Asioita voi tarkastella monella tavoin, tehdä eräänlainen elämäkerta, joka sisältäisi sekä henkilökohtaisen että työhön ja toimintaan liittyvät osat. Henkilökohtaiseen elämään liittyvät tapahtumat ovat enemmänkin lähipiiriä kiinnostavia. Yleisempää kiinnostusta saattaa sen sijaan olla eräisiin työelämääni liittyviin tapahtumiin, joita tässä pyrin kuvaamaan. Tällöin esille nousee erityisesti kolme asiakokonaisuutta: työni seutusuunnittelun ja sen kehittämisen piirissä, maakuntien toimintaedellytysten parantamisessa sekä toimintani oman ammattikunnan järjestöissä, joissa olen ollut puheenjohtajana. Näistä keskeisin on maanmittarien kansainvälinen järjestö FIG, International Federation of Surveyors. Tavoitteenani ei ole oman työelämäni tarkka historiankirjoitus. Sen sijaan pyrkimys on kertoa eräistä toimintani kannalta keskeisistä ja tärkeänä pitämistäni asioista ja tapahtumista siten ja sellaisina, kuin ne itse olen kokenut tämänhetkisten muistikuvieni perusteella. Toki eräitä asioita olen tarkistanut kirjallisista lähteistä, mutta kaikkia tapahtumia ei ole merkitty muistiin. Siten joku toinen on voinut nähdä ja kokea tapahtuneet asiat vallan toisin. Tapahtuneen jälkiarviointia yritän myös tekstiin joiltain osin sisällyttää. Vaikka kysymyksessä on henkilökohtainen kertomus, tarinani on samalla huomionosoitus kaikille niille tuhansille henkilöille, jotka ovat toimineet niin luottamus- kuin toimihenkilöinä maamme aluesuunnittelun hyväksi niin maakunnissa, keskusliitoissa, ministeriöissä kuin sidosryhmissä. Tämä työ on samalla osa oman ammattikunnan edustajien toimintahistoriaa, sillä niin monet maanmittausosaston kasvatit ovat toimineet keskeisissä asemissa erimuotoisissa aluesuunnitteluorganisaatioissa. Tarinani on myös huomionosoitus EU-asioiden parissa toimineille työtovereilleni ja EU:n alueiden komitean sekä Euroopan neuvoston CLRAE:n suomalaisten jäsenten työlle kuin myös maakuntien eurooppalaisten järjestöjen AER:n ja CPMR/BSC:n toiminnassa mukana olleille. Yhtä lailla tarinani on nähtävä kiitoksena kaikille niille, jotka edesauttoivat FIG:n Suomen kauden hallintovastuun menestyksellistä hoitamista. Esitän Maanmittaustieteiden Seuralle parhaat kiitokseni siitä, että Seura on päättänyt julkaista tämän muistelukseni Maanmittaus-aikakauskirjassaan. Erityiskiitokseni osoitan Maanmittauksen päätoimittajalle Jorma Jokelalle ja Seuran sihteerille Mikko Takalolle, jotka ovat monin tavoin edesauttaneet tekstin saamista julkaisukelpoiseen muotoon. Lehtisaaressa marraskuussa 2006 Juha Talvitie

8 6 Juha Talvitie: Seutusuunnittelun, maakuntien ja maanmittarien asialla Sisällys I Ammattiin kouluttautuminen...7 Mikä minusta tulee isona?...7 Miksi seutusuunnittelu olisi tulevaisuuden ala?...10 Diplomi-insinööriksi maanmittausosastolta...12 II Työelämää...21 Maanmittausauskultantiksi asutustoimintaan Lappiin...21 Lapin seutusuunnittelijaksi...31 Seutusuunnittelijana Etelä-Pohjanmaalla...60 Keskeinen elämäntyöni Seutusuunnittelun keskusliiton ja Suomen maakuntien liiton aika...75 Aika Suomen Kuntaliitossa III Eläkeajan touhuista Talvitie Consulting Kunta vai maakunta? Väitöskirjan tekoon Ei vain kirjoittamista IV Yhdistyselämää Toimintani Maanmittausinsinöörien liitossa Toimintani FIG:n piirissä Lehtisaari Seuran puheenjohtajana V Mitä jäi viivan alle? Kirjan kuvat ovat, ellei toisin ole mainittu, kirjoittajan kotiarkistosta ja osin tuntemattomien ottamia. Etusivun kuvassa on kirjoittaja 60-vuotispäivänään Hyvän toivon niemellä.

9 Maanmittaus 82:1 (2007) 7 I Ammattiin kouluttautuminen Mikä minusta tulee isona? Seutusuunnittelu on tulevaisuuden ala, ryhdy sitä opiskelemaan, oli serkkuni Heimo Ylihärsilän, Lapuan silloisen kauppalanjohtajan, neuvo pohtiessani opiskelumahdollisuuksia ennen ylioppilaaksi tuloa alkuvuodesta Ennen kuin näin pitkällä olin, on syytä todeta taustastani, että olen lähtöisin maanviljelijäperheestä. Kotitalo on ollut samalla suvulla ainakin vuodesta 1546 lähtien, ja vanhemmillani oli lähtökohtana se, ettei tilaa jaeta viiden lapsen kesken, vaan että yksi saa tilan ja muut koulutetaan johonkin ammattiin. Näin turvataan tilan elinkelpoisuus. Aika näyttäisi, kuka jatkaisi tilan pitoa. Kaikille lapsille annettiinkin mahdollisuus, etten sanoisi velvollisuus, lähteä opintielle. Itse aloitin kansakoulun Lapuan Alapäässä Poutun koululla Oli sota-aika. Neljän vuoden jälkeen, syksyllä 1946, aloitin Lapuan Yhteiskoulussa. Ylioppilaaksi pääsin keväällä Koulun nimi oli vaihtunut Lapuan Yhteislyseoksi. Kolme vuotta vanhempi veljeni Jaakko oli lopettanut yhteiskoulun keskikoulututkintoon. Hänestä alettiin kouluttaa isäntää. Muiden lasten oli katseltava leipäpuuta muualta. Serkkuni neuvo seutusuunnittelusta tulevaisuuden alana alkoi kiinnostaa. Koulussa matematiikka oli eräs lempilajeista kuin myös maantieto ja historia. Ylioppilasaineenkin kirjoitin muistaakseni maaltapaosta. Serkkuni oli koulutukseltaan diplomi-insinööri, tarkemmin maa- ja vesirakentaja. Hän suositti pyrkimistä Teknilliseen korkeakouluun rakennusosastolle. Sieltä saatava opetus olisi hyvä pohjakoulutus seutusuunnitteluun, koska mitään erikoista seutusuunnittelijakoulutusta ei ollut tarjolla. Kun myös toinen saman alan diplomi-insinööri, enoni Ahto Virrankoski oli serkkuni kanssa samaa mieltä, että Polille vaan, oli suunta selvä. Vanhempani pitivät ratkaisua hyvänä. Insinöörin työ nähtiin konkreettisena. Töitä löytyisi varmasti muualtakin kuin seutusuunnittelun piiristä. Seutusuunnittelusta ei yleisemmin tiedetty tällöin juuri mitään, joten yksin sen varaan ei tulisi elämää rakentaa. Osallistuin Teknillisen korkeakoulun karsintakurssille kesällä 1954 tavoitteena päästä rakennusosastolle. Kurssin jälkeen lähdin muutamaksi kuukaudeksi harjoittelijaksi Pitkän Niemelän insinööritoimistoon Ouluun. Olin lähdössä armeijaan lokakuussa. Ouluun sain tiedon, etten rakennusosastolle pääsisi. Sen sijaan korkeakoulu tarjosi paikkaa kemianosastolle. Insinöörisukulaisteni neuvo oli, että hyväksy tarjous, pääset korkeakouluun sisälle. Vaihda sitten osastoa mieleiseksi. Näin tapahtui. Lokakuusta 1954 syyskuuhun 1955 suoritin asevelvollisuuden Turussa Heikkilän kasarmilla, kranaatinheitinkomppaniassa. Lapualta lähti samaan paikkaan myös luokkatoverini Heikki Ranta-Lassila, lempinimeltään Tuppu. Reserviupseerikouluun jouduin tai pääsin. Kurssin numero oli 86. Tässä tulee mieleen erikoinen tapahtuma palatessani RUK:n kurssilomalta takaisin yksikkööni

10 8 Juha Talvitie: Seutusuunnittelun, maakuntien ja maanmittarien asialla Turkuun. Saapuessani eräänä sunnuntai-iltana ilmoittauduin ohjeiden mukaan päivystävälle aliupseerille. Hän totesi yllätyksekseni, että Talvitie sitten lähtee aamulla sotilaspapiksi Hyrylään, tässä on littera ja muut asiakirjat. Hämmästyksestäni selvittyäni totesin, että tässä on tapahtunut pieni nimivirhe, Kauko Tamminen on yksikössämme pappi, en minä. Kantahenkilökuntaan kuuluva päivystäjä totesi tähän, että Tamminen menee jonnekin muualle. Ilmoitin kieltäytyväni lähtemästä Hyrylään. Päivystäjä totesi, ettei lähtöä voi siirtää, papereissa on everstiluutnantin nimi ja asia on sillä selvä. Pyysin päivystäjää ottamaan everstiluutnanttiin yhteyttä ja kertomaan tapahtuneesta erehdyksestä. Päivystäjä oli sitkeä ja lopuksi kysyi, ettenkö ole edes maallikkosaarnaaja. Kun en sitä ollut, niin sitten hän antoi periksi ja sanoi, että selvitetään asia aamulla, jääkää tänne. Tähän asiaan ei sen jälkeen mitenkään palattu. Minut määrättiin samassa paikassa toimineeseen aliupseerikouluun kouluttajaksi. Se oli ihan miellyttävä tehtävä. Siviiliin pääsin Päivämäärä on jäänyt mieleen. Täytin sinä päivänä 20 vuotta. Armeijassa oloni aikana pohdiskelin myös opiskelua. Kemiaa en lähtisi opiskelemaan missään tapauksessa. Ennen Polin karsintakurssille menoa en ollut tarkemmin perehtynyt eri osastojen opintosuunnitelmiin. Olin luottanut sukulaisteni neuvoihin. Kun tie rakennusosastolle estyi eikä kemia kiinnostanut, oli etsittävä muita vaihtoehtoja. Niitä selvittäessäni esiin nousi maanmittausosasto. Sen opinto-ohjelma oli monipuolinen ja mielestäni jopa palveli seutusuunnittelutyötä paremmin kuin rakennusosaston ohjelma. Näissä mietteissä lähdin Helsinkiin syksyllä 1955, heti armeijasta vapautumisen jälkeen, tavoitteena kouluttautua seutusuunnittelijaksi. Perheen piirissä tapaus oli myös merkittävä. Olin ensimmäinen lapsista, joka lähti etsimään leipäpuuta maatilamme ulkopuolelta. Vanhempieni huoli pärjäämisestä oli ilmeinen. Opiskeluun varustettiin niin aineellisesti kuin henkisesti. Armeijasta kotiuduttuani ensimmäisenä tehtävänä oli kunnollisen puvun teettäminen. Ostopukuja isä vierasti. Myös oma matkalaukku piti hankkia jne. Äiti varoitteli opiskeluelämän vaaroista, johon isä totesi, että älä ole viimeinen. Toisena murheena oli varmasti opiskelusta koituvat kustannukset, jotka alkoivat rasittaa muuta talonpitoa. Niistä minulle ei kuitenkaan puhuttu. Ainoastaan pohdittiin sitä, mikä olisi kohtuullinen kuukausittainen rahantarve. Opiskeluni rahoittaminen oli minun perintöosuuteni. Silloin asian järkevyyttä en sen enempää pohtinut, ratkaisu tuntui hyvältä ja hyväksyin sen. Mitään papereita ei asiasta kukaan edes ajatellut tehdä. Jälkikäteen ajatellen olen tätä ratkaisua pitänyt erittäin viisaana. Eihän maatilan omistaminen ole itse asiassa muuta kuin työpaikka, ellei lähde omaisuutta realisoimaan. Isää ratkaisu oli ilmeisesti vaivannut, koska vanhoilla päivillään kysyi tapahtuneen hyväksyttävyyttä. Vastaukseni oli selvä. Ratkaisu oli ollut erittäin hyvä ja myös oikeudenmukainen. Perustelin tätä myös sellaisilla esimerkeillä, joissa joku sisaruksista oli jäänyt tilaa hoitamaan ja muut lähteneet koulutielle ja sen jälkeen alkaneet vaatia osuuttaan myös tilasta. Tuloksena on usein ollut joko velkavankeuteen joutunut tilan isäntä, jos oli joutunut lunastamaan muiden sisarusten osuudet, tai pirstoutunut tila. Vanhem-

11 Maanmittaus 82:1 (2007) 9 Talvitien sisarukset vuonna 1964, oikealta Mikko, Antti, Maija, Jaakko, itse. pien olisi pitänyt näissä tapauksissa hoitaa tilan omistuksen siirto ajoissa, jotta hankalilta seurauksilta olisi vältytty. Meidän perheessämme tällaisilta vältyttiin, sillä nuorempien sisarusteni kohdalla noudatettiin samaa periaatetta kuin kohdallani. Kaksi nuorempaa veljeäni, Antti ja Mikko, tulivat myös Polille opiskelemaan. He pääsivät rakennusosastolle. Sisareni Maija kouluttautui sairaanhoitajaksi. Vanhimmasta veljestä Jaakosta tuli Keski-Talvitien isäntä.

12 10 Juha Talvitie: Seutusuunnittelun, maakuntien ja maanmittarien asialla Miksi seutusuunnittelu olisi tulevaisuuden ala? En muista tarkemmin, kuinka serkkuni Heimo Ylihärsilä perusteli seutusuunnittelua tulevaisuuden alana. Taustalla oli varmasti ainakin kaksi asiaa. Suomessa oli alkanut vapaaehtoinen aluesuunnittelu 1940-luvulla, ensimmäisenä Kokemäenjokilaaksossa. Myös Etelä-Pohjanmaalla oli aloitettu aluesuunnittelutoiminnan valmistelut vuonna 1951 Etelä-Pohjanmaan Maakuntaliiton toimesta. Maaliskuun 6. päivä 1951 pidetyssä tilaisuudessa oli asiantuntijana ollut professori Alvar Aalto, Kokemäenjokilaakson aluesuunnitelman laatija. Asiaa valmisteltiin edelleen vuosina 1953 ja 1954 Seinäjoen kauppalanvaltuuston koolle kutsumassa kuntien edustajainkokouksessa. Etelä-Pohjanmaan seutukaavaliiton toiminta alkoi vuonna Kauppalanjohtajana serkkuni oli ollut mukana näissä valmisteluissa. Hän oli varmasti myös hyvin perillä siitä, että maassa valmisteltiin samaan aikaan uutta kaavoituslainsäädäntöä. Jo vuonna 1949 laadittuun ehdotukseen sisältyivät säädökset yhtä kuntaa laajemmasta suunnittelumuodosta. Tämän ehdotuksen pohjalta laadittiin vuonna 1954 annettu hallituksen esitys rakennuslainsäädännön uudistamisesta. Siihen sisältyivät säädösehdotukset seutukaavoituksesta, yhtä kuntaa laajemman alueen suunnittelusta. Niitä perusteltiin maan teollistumisen ja asutustiheyden kasvun aiheuttamilla suunnittelutarpeilla. Ajatus seutusuunnittelusta tulevaisuuden alana perustui siten nähtävissä ja kehitteillä olevaan uuteen toimintamuotoon, jonka piirissä varmasti tulisi avautumaan myös uusia työpaikkoja. Vapaaehtoisen aluesuunnittelun alkamisen taustalla olivat Suomessakin varmasti eräät kansainväliset esimerkit. Yhtä kuntaa laajemman alueen suunnittelutarve korostui elinkeinorakenteen muuttuessa ja kaupungistumisen laajetessa koskemaan uusia, useamman kunnan piiriin kuuluvia alueita, joilla ei ollut yhteistä suunnitteluorganisaatiota. Suomessa toiminnan alkuvirikkeet tulivat elinkeinoelämän piiristä. Niinpä sekä Kokemäenjokilaaksossa että Kymenlaaksossa, joissa toiminta ensimmäisenä alkoi, aluesuunnittelutyön aloitteentekijöinä olivat olleet paikalliset kauppakamarit. Kiinnostus vapaaehtoiseen aluesuunnitteluun kasvoi, ja alettiin perustaa erityisiä organisaatiota työtä varten. Virikkeinä oli varmasti myös sotien jälkeinen jälleenrakennus, maaseudun teollistamispyrkimykset, maalaiskuntien taajamien kasvu ja varsinaisen haja-asutusalueiden olosuhteiden muuttuminen erityisesti maatalouden koneellistumisen myötä. Kunnat tarvitsivat toimintansa tueksi laajempia näkemyksiä. On selvää, etten opiskeluun lähtiessäni ollut perillä seutusuunnittelusta kovinkaan syvällisesti. Kysymyksessä oli uusi asia, josta oli vähän tietoa saatavilla, ja tuskin tätä tietoa silloin kovin paljon etsinkään. Omakohtaisesti olin kokenut maaseudun olosuhteiden, erityisesti maatilojen toimintaympäristön muutoksen. Kotitilalla palkatun työvoiman tarve väheni koneellistumisen myötä. Maalaiskuntien väkiluku alkoi laskea. Pidettiin luonnollisena, että työtä lähdettiin hakemaan kotikunnan ulkopuolelta. Yhtä luonnolliselta tuntui ajatus, etten valmistumiseni jälkeen ehkä löytäisi töitä kotikulmilta. Tällöin koki selkeästi, että elimme muu-

13 Maanmittaus 82:1 (2007) 11 tosten aikaa. Tällainen mielikuva oli varmasti tukemassa ajatusta, että seutusuunnittelun piirissä saattaisi avautua mielenkiintoisia tehtäviä. Tätä tuki myös aikaisemmin toteamani kiinnostus historiaan ja maantieteeseen.

14 12 Juha Talvitie: Seutusuunnittelun, maakuntien ja maanmittarien asialla Diplomi-insinööriksi maanmittausosastolta Osaston vaihto ja asumaan Teekkarikylään Etukäteen olin onnistunut saamaan Otaniemen Teekkarikylästä majapaikan. Yksittäinen kaupungilla asuminen ei kiinnostanut. Opiskelu ja vieraalla paikkakunnalla eläminen olivat uusia asioita. Halusin toisten vastaavanlaisten seuraan. Tungosta kylässä oli. Sain paikan H-talosta kolmen hengen huoneesta. Kämppäkavereina olivat Pertti Makkonen rakennusosastolta ja Teuvo Pitkänen maanmittausosastolta. Herrat olivat jo vanhoja civiksiä, olivat olleet edellisen vuoden opiskelemassa matematiikkaa Helsingin yliopistossa. Heille opiskelijan elämä oli siten jo tuttua, ja heiltä sain paljon käytännön neuvoja sen järjestämisestä. Ensimmäinen tehtäväni oli saada osaston vaihdos toteutettua. Hakemukseni hyväksyttiin Karsintakurssin pistemääräni riitti maanmittausosaston vaatimuksiin. Syksyllä 1955 maanmittausopinnot aloitti 25 toivorikasta maanmittarin alkua, joista yksi jätti runsaan vuoden jälkeen homman sikseen. Opiskelu alkoi varsin koulumaisesti. Lukujärjestys oli selvä. Tietyt luennot ja harjoitukset oli tehtävä annetun aikataulun mukaan. Armeijan jälkeen tällainen selvänuottinen toiminta tuntui ihan hyvältä. Toki ensimmäinen vuosi oli myös opiskelun opettelua ja uusiin kavereihin tutustumista, mutta armeijan aikaisen päivärytmin muuttaminen kämppäkavereitten tyylin mukaiseksi otti kuitenkin aikansa. Loppuajan armeijassa olin ollut aliupseerikoulussa kouluttajana. Päiväohjelma oli usein varsin lyhyt ja vapaata oli paljon. Osa tästä ajasta käytettiin nukkumiseen. Niinpä Otaniemessä menin aluksi vuoteeseen ennen kello 10 illalla. Kämppäkaverit valvoivat pitempään. Armeijan aikana olin oppinut nukkumaan erilaisissa olosuhteissa aina tilanteen salliessa. Siten yöuntani ei toisten erilainen päivärytmi haitannut. Suurempi riesa oli huoneen kylmä ulkoseinä. Sänky oli talvella vedettävä ulos seinän vierestä, että saattoi nukkua. Näissä merkeissä opiskeluni alkoi. Ensimmäisenä välitavoitteena pikku-diplomi Opiskeluni ensimmäisenä välitavoitteena oli ns. pikkudiplomin suorittaminen. Sitä pidettiin eräänlaisena peikkona, sillä jos sitä ei kolmessa vuodessa suorittanut, niin potkittaisiin talosta ulos. Kahden ensimmäisen vuoden aikana oli jokaiselle osastolle yhteisiä aineita matematiikassa ja fysiikassa. Maanmittausosastolla oli lisäksi omia erityisiä aineita, joista osaa voisi pitää maanmittausalaa palvelevana yleistietoutena ja osaa ahtaasti ammattiin liittyvinä aineina. Yleistietouteen liittyvinä oli kasvitiedettä, suontuntemusta, maaperäoppia, sovellettua geologiaa, maanviljelysoppia, maanviljelystaloutta, metsätaloutta, maatalousrakennusoppia, huoneenrakennusoppia, tien- ja sillanrakennusta ja kansantaloutta. Suoraan ammattiin liittyvinä aineina olivat karttaoppi, geodeettiset kojeet ja alemman geodesian laskuharjoitukset ja talousoikeus. Erilaiset harjoi-

15 Maanmittaus 82:1 (2007) 13 tustyöt olivat oleellinen osa aineopetusta. Opeteltiin tunnistamaan suokasveja ja erilaisia kivilajeja, arvioimaan soiden ja metsien laatua, tekemään maaperäanalyysejä, piirtämään rakennuksia ja suunnittelemaan teitä. Myös kartanpiirustus sekä perehtyminen erilaisiin geodeettisiin kojeisiin kuuluivat ohjelmaan. Aineluettelo osoittaa, että maanmittausosastolla annettiin jo kahden ensimmäisen vuoden aikana monipuolista opetusta aineissa, jotka liittyivät läheisesti niin maatilatalouteen, rakentamiseen kuin yhteiskunnalliseen toimintaan yleisemmin. Laaja ainevalikoima antoi myös hyvää yleis- ja erityistietoutta alueellisen suunnittelun perusteihin, jotka minua jo lähtökohtaisesti kiinnostivat. Pikkudiplomia en saanut suoritettua toisen vuoden keväällä, koska reputin deskriptiivisen matematiikan tentissä. Muistan tilanteen vähän painaneen mieltäni. Kolmannen vuoden syyslukukauden alussa läpäisin tämän tentin arvosanalla hyvä. Juhlallinen todistus diplomi-insinööritutkinnon ensimmäisen osan suorittamisesta maanmittausosastossa on päivätty Sitten tavoitteena ammattiin valmistautuminen Pikku-diplomin jälkeen edessä oli kahden vuoden luennot sekä diplomityön tekeminen. Jotenkin opiskelu vakavoitui. Pidimme itseämme jo vanhempina tieteenharjoittajina. Luonnollisesti nyt ainevalikoima painottui maanmittausalan laveaan kokonaisuuteen. Eräissä aikaisemmissa aineissa, kuten maanviljelystaloudessa, metsätaloudessa, kansantaloudessa ja talousoikeudessa, annettiin syventävää opetusta. Uusina aineina tulivat maa- ja vesirakennus, fotogrammetria, tasoituslasku, tähtitiede sekä käytännöllinen ja korkeampi geodesia, kartografia, kaupunkien kiinteistöhallinto, asemakaavaoppi, maanjako-oppi ja sovellettu maanjakotekniikka sekä ylimääräisenä aineena arkisto-oppi. Osa näistä aineista sisälsi myös usein työläitä harjoitustöitä. Kuvattu ainevalikoima osoittaa, että tällöin kaikkien osaston opiskelijoiden oli suoritettava yhtäläiset opinnot. Linjajakoa ei ollut. Mahdollinen erikoistuminen tapahtui harjoitteluaikana, jota käsittelen vähän myöhemmin. Samoin erikoistumista palveli diplomityön aihevalinta sekä ymmärrettävästi erilainen paneutuminen ja kiinnostus opetettaviin aineisiin. Oma valintani oli selvä heti alusta pitäen. Alueelliseen suunnitteluun, kehittämiseen ja maankäyttöön liittyvät aiheet olivat mieltä lähellä. Näistä maanjakooppi ja kiinteistönmuodostus ja -arviointi sekä asemakaavaoppi suunnittelua lähellä olevina olivat tärkeimpiä. Samaan ryhmään voi lukea myös kansantalouden ja talousoikeuden. Kartografia ja fotogrammetria olivat myös kannaltani oleellisia aineita. Muodostavathan erilaiset kartat keskeisen perustan kaikelle alueelliselle suunnittelulle, olkoon kysymys nykytilan inventoinnista tai tulevaisuuden suunnitelmien esittämisestä. Kiinnostus geodeettisiin aineisiin oli kohdallani siten vähäisempää. Kolmannen ja neljännen vuosikurssien harjoitustyöt vaativat paljon aikaa. Maanjakotekniikan harjoitustyöt olivat suuritöisimpiä. Mieleen on jäänyt myös eräs tähtitieteen käytännön harjoitus. Silloisen Hietalahdentorin varrella sijain-

16 14 Juha Talvitie: Seutusuunnittelun, maakuntien ja maanmittarien asialla neen Teknillisen korkeakoulun katolla oli vaatimaton tähtitorni. Eräänä iltamyöhänä olimme paikantamassa tornia tähtimittauksen avulla. Omalla ryhmällämme oli tarkkuudessa parantamisen varaan. Mittauksemme perusteella sijaitsimme Mikkelin seudulla. Kursimme oli ensimmäinen, joka sai käyttöönsä autografin, laitteen jolla voi mm. piirtää kartan stereoilmakuvaparista. Oli jännittävää kokeilla onnistuiko korkeuskäyrien piirtäminen ilmakuvilta siten, että vierekkäisten kukkuloiden alin korkeuskäyrä oli kummankin kohdalla sama. Tänä päivänä kyseiset autografit ovat olleet museotavaraa jo vuosia. Saman ovat kokeneet geodesian laskuharjoituksissa käytetyt veivattavat laskukoneet, Facitit ja muut vastaavat. Geodesian seminaariesitelmän pidin tekojärvistä. En tällöin arvannut, että joutuisin muutaman vuoden kuluttua työssäni tekemisiin suunnitteilla olleiden Lapin tekojärvien kanssa. Maanjako-opin seminaariesitelmän pidin seutusuunnittelusta Suomessa. Opintokirjan mukaan viimeisestä tentistäni, maanjako-opista, sain merkinnän Edessä oli diplomityön tekeminen. Sen aiheena oli Uusjaon yleissuunnittelusta. Nimi kertoo mistä oli kysymys. Pyrkimys oli tarkastella niitä yleisiä alueelliseen kehittämiseen liittyviä tekijöitä, joita uusjaon alkuvaiheissa olisi perusteltua käsitellä. Tein työn professori Arvid Wiialan johdolla. Työ on päivätty Diplomi-insinööritodistukseni on päivätty kaksi päivää myöhemmäksi. Vajaan viiden vuoden urakka oli päätöksessä. Todistuksen sain korkeakoulun silloiselta rehtorilta Jaakko Raholalta. Opiskelu oli edellä kerrotun lisäksi sisältänyt kesäisin sekä pakollista että vapaaehtoista harjoittelua. Myös elämä Teekkarikylässä vaikutti suuresti käytännön opiskeluun. Näistä ja eräistä muista tapahtumista on paikallaan esittää vielä muutama muistikuva. Harjoittelu tekee mestarin 1950-luvun puolessavälissä maanmittausosastolla oli kaksi pakollista kesäharjoittelujaksoa. Ensimmäinen oli maatilaharjoittelu ja toinen maanmittausharjoittelu. Itse katsoin, että pakollinen maatilaharjoittelu oli kohdallani tarpeetonta. Olinhan lapsesta lähtien osallistunut maatilan töihin kaikkina kesinä ja muulloinkin vapaa-aikoina. Kotitila oli silloisen mittapuun mukaan kohtuullisen kokoinen, peltoa 50 ha ja metsää 100 ha. Tila oli myös ns. harjoittelutila, joten niiltäkin osin asian piti olla järjestyksessä. Anomusta tästä harjoitteluvapaudesta ei kuitenkaan hyväksytty. En voinut kuin ihmetellä byrokratian kankeutta. Harjoittelupaikaksi hyväksyttiin Alajoen tila Lapualla, jonka isäntä agronomi Eero Soini oli maanviljelystalouden professorin Samuli Suomelan kurssikaveri. Käytännössä olin kesän 1956 kuitenkin kotitilalla töissä. Eero Soinin kanssa oli sovittu, että jos jokin tarkastaja tulee käymään, niin hän soittaa siitä. Samalla menisin hänen tiluksilleen töihin kotitilan traktorilla. Tarkastajaa ei tullut. Jotta harjoittelu tulisi muodollisesti oikein suoritettua, kävin yhden kerran muokkaamassa harjoittelutilan erään peltolohkon.

17 Maanmittaus 82:1 (2007) 15 Jo keväällä 1956 maanmittaushallitus oli hakemuksestani hyväksynyt minut maanmittausharjoittelijaksi ja samalla määrännyt Lapualla toimivan maanmittausinsinööri Reino Nivalan harjoitettavaksi. Kesällä 1957 suoritin tämän harjoitteluosuuden yhdessä luokka- ja Otaniemen kämppäkaverin Pentti Hakalinin kanssa. Kenttätöissä olimme kartoittaja Haaviston apuna niin tilusmittauksissa kuin rajankäynneissä. Myös pääsimme seuraamaan eräitä halkomistoimitusten kokouksia. Reino Nivala oli yleisesti tunnettu ammattitaitoisena ja huolellisena maanmittausinsinöörinä. Hänen töitään ei maanmittauskonttorin tarvinnut tarkastuksissa peukaloida. Harjoittelun suurin anti oli varmasti siinä, että näki käytännössä eräiden maanmittaustoimitusten etenemisen ja työvaiheet sekä oppi huomaamaan, kuinka tärkeää osaa näissä toimituksissa esitti kanssakäyminen asianosaisten kanssa. Seuraavat kaksi kesää, 1958 ja 1959, olin harjoittelijana Etelä-Pohjanmaan Seutukaavaliitossa. Liitto oli aloittanut toimintansa pari vuotta aikaisemmin eikä sillä harjoitteluaikanani ollut toimistosihteerin lisäksi muita päätoimisia työntekijöitä. Sivutoimisena toiminnanjohtajana oli Etelä-Pohjanmaan Kauppakamarin toimitusjohtaja, varatuomari Osmo Mustamäki. Aloittelevan liiton käytännön asioiden hoitoa avusti Tampereen Liikennealueen Seutusuunnitteluliitto ja erityisesti liiton toiminnanjohtaja, diplomi-insinööri Pauli Perimaa. Hän oli maanmittausosaston kasvatti, jota pidettiin eturivin seutusuunnitteluammattilaisena. Tampere olikin tällöin eräänlainen seutusuunnittelun Mekka, josta haettiin oppia laajemmin. Itsekin olin vuoden 1958 harjoittelukesänä yhden kuukauden Tampereella opissa. Ensimmäisen kesän tärkein tehtävä oli Etelä-Pohjanmaan taajamien rajaaminen. Työ tehtiin peruskartoille kenttätyönä. Sen hetkisen käytännön mukaisesti saman taajaman piiriin luettiin väestökeskukset, joiden väkiluku oli vähintään 200 asukasta ja joissa asuinrakennusten etäisyys toisistaan ei ollut yli 200 metriä. Rajaukset tehtiin neljäsosaneliökilometrin tarkkuudella. Tässä työssä oli asiantuntija-apuna Tampereen seutusuunnitteluliitosta Heikki Toikka, maanmittausosastolla kurssia ylempänä opiskeleva teekkari. Taajamien määrittäminen perehdytti samalla Etelä-Pohjanmaan yhdyskuntarakenteeseen tarkemmin. Näin oppi näkemään yhdyskuntien erilaisuuden ja taajamien toiminta- ja kehitysedellytysten eroavuudet. Tämä oli varmasti hyvä alku ja perusta myöhemmille pohdinnoille alueellisen rakenteen kehittämiskysymyksistä. Muut harjoittelutyöt liittyivät väestö- ja elinkeinotietojen inventointiin ja teollisuutta koskeviin selvityksiin. Ilman jatkuvaa ammatti-ihmisen ohjausta ei tämä harjoittelu ollut kaikilta osin tehokasta. Toisaalta tilanne pakotti perehtymään asioihin omatoimisesti ja siten edesauttoi ainakin itsenäisen päätöksentekokyvyn kehittymistä. Harjoittelulla oli varmasti myös tärkeä merkitys ja meriitti pyrkiessäni alalle myöhemmin töihin. Opiskelijaelämää Otaniemessä ja Teekkarikylässä Ensimmäisen syys- ja kevätlukukauden oli majapaikkana H-talon alakerrassa sijainnut solu, jossa oli huoneita muistaakseni kuusi. Meidän kolmen hengen lisäksi solussa asusti myös varttuneempaa väkeä, joiden opiskelu oli pitemmällä. Solussa

18 16 Juha Talvitie: Seutusuunnittelun, maakuntien ja maanmittarien asialla joutui kokemaan myös alkoholisoituneen henkilön opiskeluvaikeudet. Seuraavana syksynä onnistuimme saamaan C-talosta neljän huoneen solun, jonka kaikki asukit olivat samaa vuosikurssia ja huonetta kohti oli vain kaksi asukasta. Kämppäkaverinani oli aluksi Mikko Manninen kemianosastolta. Myöhemmin kämppäkaveriksi tuli Pentti Hakalin. Olimme luokkatovereita Lapualta, kuten edellä jo olen todennut. Muita solun asukkeja olivat Paavo Hintikka, Vesa Jäntti, Teuvo Pitkänen ja Jorma Väisänen maanmittausosastolta sekä Pertti Makkonen rakennusosastolta ja em. Mikko Manninen. Tämä solun yläpuolella asui Teekkarikylän johtaja Ossi Törrönen perheineen. Varmastikin varsin usein elämä solussamme ei ollut Törrösten perhe-elämän kannalta rauhallisinta aikaa. Ossi joskus ohi kulkiessaan hienotunteisesti totesi, että vaimon hermot ovat kuin viulunkielet. Silloin tällöin ymmärsimme pyytää meteliä anteeksikin. Pahimpien tapahtumien jälkeen vietiin nöyrillä mielin kukkia. Ossi Törrönen kylän johtajana oli mies paikallaan. Hänellä riitti ymmärrystä opiskelijoiden poikkeuksellisiakin toimia kohtaan, mutta järjestys säilyi ja asiat sujuivat. Ei hänestä turhaan tehty kunniateekkaria. Monet pitivät asumista Teekkarikylässä huonona valintana, koska paikka oli etäällä Helsingin riennoista ja myös itse korkeakoulusta. Itse olin toista mieltä. Kaupunkiin oli hyvät bussiyhteydet ja aikataulut oli sovitettu luentoaikataulujen mukaan. Busseissa saattoi aamuisin ja joskus iltaisin olla tungosta, mutta samalla myös tunnelmaa. Servin Maija oli kohtuuhintainen ruokapaikka. Mieleen ovat jääneet torstaiset hernekeitto- ja pannukakkuateriat sekä sunnuntaisin tarjolla ollut wieninleike ja perunamuusi. Solussa ollut pieni keittiö mahdollisti vaatimattomampien aterioiden valmistamisen. Kahvinkeitto lienee ollut yleisintä. Mitään ruokakolhoosia ei ollut. Solussa pelattiin luonnollisesti paljon korttia. Kingiä ja bridgeä pelattiin joskus väsyksiin saakka. Muutaman kerran kuukaudessa, lähinnä viikonloppuisen, mentiin porukalla myös ns. ulos. Manala ja Pokkamonttu olivat suosikkikohteita, kun haluttiin parantaa maailmaa. Tanssipaikkana Poli taisi olla suosituin. Teknillisessä korkeakoulussa oli oma ylioppilaskunta. Lisäksi osastoilla oli omat kiltansa. Itse vierailin usein myös kauppakorkeakoulun ylioppilaskunnan asuntolassa, koska Heikki Ranta-Lassila asusti siellä opiskellessaan ekonomiksi. Myös Domuksen asuntola tuli tutuksi, koska luokkatoverini Risto Sairanen asui siellä. Hän opiskeli valtiotieteilijäksi. Mainittujen herrojen sekä Pentti Hakalinin ja parin muun oppikouluaikojen kaverin kanssa muodostimme hyvin tiiviin jengin, ja opiskeluaikainen yhteydenpito oli luonnollista. Eräs vähemmälle huomille jäänyt soluasumisen etu liittyi arkiseen opiskeluun. Solun pöydän ääressä ratkottiin usein esiin nousseita ongelmia. Harjoitustöiden suorittamista voitiin rationalisoida, joku tutki ja selvitti jonkin asiakohdan, toinen toisen jne. Näin opiskelu tehostui ja myös nopeutui. Samaa menettelyä käytettiin tentteihin luettaessa. Siinäkin harjoitettiin työnjakoa. Solun pöydän ääressä pohdittiin mahdollisia tenttikysymyksiä ja keskusteltiin vaikeasti ymmärrettävistä asioista. Vailla merkitystä ei ollut solunvanhimman asema myös opiskelus-

19 Maanmittaus 82:1 (2007) 17 sa. Paavo Hintikka, Jallu, oli esimerkillinen solunvanhin. Luonnollisesti solussa seurattiin itse kunkin opintojen edistymistä. Solunvanhin saattoi joltakin kieltää iltarientoihin lähdön, jos opinnoissa oli kiinnikurottavaa. Kieltoa myös poikkeuksetta noudatettiin. Neljännen vuosikurssin alussa asumiseen tuli jälleen muutoksia. Pääosa C- solun porukasta siirtyi A-taloon kolmen huoneen soluun. Solussa asuivat Paavo Hintikka, Vesa Jäntti, Jorma Väisänen, Seppo Issakainen, Pentti Hakalin ja minä, kaikki maanmittausopiskelijoita. Viidennen vuoden alussa muutin asumaan hetkeksi veljeni Antin kanssa, joka syksyllä 1959 aloitti opintonsa. Vuodenvaihteessa sain yhden hengen huoneen. Olin mennyt alkuvuodesta 1959 naimisiin. Oli parempi päästä omiin oloihin, että opiskeluun ja diplomityön tekoon sai rauhan. Oli kiire valmistua, että pääsisi töihin tienaamaan ja saisi perheelle yhteisen kodin. Kuten edellä jo totesin, sain opiskeluni päätökseen maaliskuussa Valmistuin ensimmäisenä meidän kurssilta, mikä osoitti Teekkarikylän sopivuutta myös opiskeluun. Muistaakseni Jorma Väisänen valmistui toisena. Tavan mukainen juhlinta oli tarjota vanhoille solukavereille korillinen olutta. Ylioppilaskunta- ja kiltatoiminnasta Fuksien tärkein tavoite oli saada ensimmäisen opiskeluvuoden keväällä teekkarilakki. Sen edellytyksenä oli tehdä ylioppilaskunnalle töitä 24 tuntia. Muutama meistä ratkaisi asian siten, että ilmoittauduimme vapaaehtoisiksi tarjoilijoiksi ylioppilaskunnan vuosijuhlaan. Näin voisi kuitata työvelvoitteen yhdellä kertaa. Ehtona oli, että osallistuu kahden viikon aikana tarjoilijakoulutukseen ja että asuna olleesta frakista, musta rusetti tarjoilijalla, huolehti itse. Tämä kokemus oli mieleen jäävä. Saatu tarjoilijakoulutus on ollut suureksi hyödyksi myös myöhemmässä elämässä. Oppi pöytä- ym. tapoja. Muutamana vuonna oli ylioppilaskunnan järjestämiä tempauksia, joihin osallistuttiin. Mitään merkittäviä kolttosia ei kuitenkaan joutunut tekemään. Muuten ylioppilaskuntaelämä jäi etäiseksi. Kiltatoiminta oli läheisempää. Fuksit joutuivat läpikäymään aluksi jonkinlaisen pilailevan testin ennen joukkoon hyväksymistä. Ei siitä traumoja jäänyt. Pääsipä näkemään vanhempia osaston opiskelijoita. Killan apuisäntänä ja isäntänä olin yhden lukuvuoden. Killan toimista ehkä merkittävimpiä olivat ekskursioiden järjestämiset. Kesällä 1957 osallistuin pohjoismaiseen teekkaritapaamiseen, Nordisk Möteen, Ruotsissa. Mieleen on jäänyt juhannuksen vietto Taalainmaalla Sollerön saarella. Yöksi ei ollut järjestetty mitään majoitusta. Nukuimme eräässä heinäladossa! Ei tuntunut ihan parhaimmalta ratkaisulta. Keväällä 1958 Kuopioon ja Ouluun järjestetyn kotimaan ekskursion aikana tapasin tulevan vaimoni. Professoreista Jo ennen opiskelua oli kuullut monenlaisia juttuja yliopistojen hajamielisistä professoreista. Oli siten mielenkiintoista saada omakohtaista tuntumaa korkeasti oppineiden tyyliin ja taitoihin. Matematiikan ja fysiikan professoreista ovat eri-

20 18 Juha Talvitie: Seutusuunnittelun, maakuntien ja maanmittarien asialla Vuosijuhlan tarjoilijoita vasemmalta oikealle Pertti Makkonen, kirjoittaja, Teuvo Pitkänen, Seppo Oksanen ja Aarne Veriö. tyisesti jääneet mieleen L. Myrberg, E.J. Nyström ja K.V. Laurikainen. Myrberg oli opetuksessaan nopea ja puhui paljon taululle. Kun hän oikealla kädellä kirjoitti matemaattista kaavaa tai tehtävää ja sen ratkaisua taululle, hän vasemmalla kädellä samanaikaisesti pyyhki taulua puhtaaksi aikaisemmin kirjoittamastaan. Nyström, lempinimeltään Tonttu, oli ominaisuuksiltaan jo ennakkoon legenda, eikä mielikuva pettänyt. Laurikainen oli vaatimattoman oloinen, mutta hänestä henki syvä tietämys. Kansantalouden professori Lauri O. af Heurlin oli joviaali herra. Professorin tärkeyttä korosti mielenkiintoni hänen opettamaansa aineeseen. Täysin toisenlainen persoonallisuus oli lainopin professori V.K. Noponen. Hän havainnollisti opetustaan käytännön esimerkein ja oli tarkka luentojen seuraamisesta. Hän oli valmistuessani maanmittausosaston johtaja. Asemakaavaopin professori Otto I. Meurman oli myös arvonsa tuntema herra, mutta hyvä opettaja, jonka luentoja kyllä tarkasti seurasin. Yleisten kaavoitusperiaatteiden opetus oli kannaltani todella mielenkiintoista, joskin maanmittausosaston oppilaat tuskin olivat kuitenkaan hänelle tärkeimpiä opetettavia. Professori Arvid Wiiala nousi mielessäni tärkeimmäksi opettajapersoonaksi, ei varmastikaan yksin sen tähden, että opetti kannaltani keskeistä pääainetta. Hän oli professori, joka oli kirjoittanut vastuualueistaan useita oppikirjoja, mitkä helpottivat opiskelua suuresti. Hän oli osastolla isähahmo, jolla oli humaani ote oppilaisiin. Tästä esimerkkinä olkoon neuvo, jonka hän antoi suhtautumisesta tar-

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola, syntyi 22.1.1922 Lappeella ja kävi kansakoulun 1928 1934 Lappeen Simolassa ja lyseon pääosin Viipurissa 1934 1939. Eila 13-vuotiaana Eila ja äiti Irene

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Sinut ry:n lehti 2014 Testaa tietosi Sinuista Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Mikä tää on? Hyppysissäsi oleva lehti on sijaisperheiden nuorille suunnattu Sinutlehti. Suomen Sijaiskotinuorten

Lisätiedot

Kurssitusten tarve kipuaa

Kurssitusten tarve kipuaa Kurssitusten tarve kipuaa 9.11.2000 08:02 Muinoin tietotekniikkakurssilla opeteltiin ohjelmat läpikotaisin. Nyt niistä opetellaan vain työssä tarvittavat toiminnot. Niissäkin on työntekijälle tekemistä,

Lisätiedot

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT Opiskelijan nimi Maija-Kerttu Sarvas Sähköpostiosoite maikku@iki.f Opiskelumuoto 1 vuosi Helsinki Tehtävä (merkitse myös suoritusvaihtoehto A tai B) KAS 3A osa II Tehtävän

Lisätiedot

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi 1 Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOJEN HARJOITTELU OPISKELIJAN SILMIN "Harjoittelun tavoitteena

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:31:45 2014 TULOKSET N=18, vastausprosentti keskimäärin 60,

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE 2015 Vastausprosentti: 80,1 % Työ, työnhaku ja työllistyminen 1. Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa parhaiten

Lisätiedot

Aikuisopetuksen tehtäviin suuntautuvat opettajan pedagogiset opinnot 60 op

Aikuisopetuksen tehtäviin suuntautuvat opettajan pedagogiset opinnot 60 op Aikuisopetuksen tehtäviin suuntautuvat opettajan pedagogiset opinnot 60 op Minna Daniel 15.6.2016 1 Opinnot Joka vuosi aloittaa 85 aikuisopetukseen suuntautuvaa opiskelijaa, joista puolet tutkintoopiskelijoita

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

Suomen suurlähetystö Astana

Suomen suurlähetystö Astana LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Talousjohtaminen Suomen suurlähetystö Astana Harjoitteluraportti Elina Hämäläinen 0372524 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lähtövalmistelut...

Lisätiedot

Erityislinjan opiskelijoiden huoltajille

Erityislinjan opiskelijoiden huoltajille Erityislinjan opiskelijoiden huoltajille Ranuan kr. kansanopiston erityislinja on tarkoitettu kehitysvammaisille ja muille erityistä tukea tarvitseville. Toiminta käynnistyi vuonna 2003 kehitysvammaisten

Lisätiedot

SUOSITUS 21.3.2013 AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN OSALLISTUMISESTA AIHEUTUVIEN KUSTAN- NUSTEN KORVAAMINEN 1.8.2013 ALKAEN

SUOSITUS 21.3.2013 AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN OSALLISTUMISESTA AIHEUTUVIEN KUSTAN- NUSTEN KORVAAMINEN 1.8.2013 ALKAEN 1 SUOSITUS 21.3.2013 AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN OSALLISTUMISESTA AIHEUTUVIEN KUSTAN- NUSTEN KORVAAMINEN 1.8.2013 ALKAEN Yleistä korvauksen maksamisesta Kuntoutusetuudet saadakseen opiskelijan on toimitettava

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

Virtuaaliammattikorkeakouluopintojen. Sari Mettiäinen

Virtuaaliammattikorkeakouluopintojen. Sari Mettiäinen Virtuaaliammattikorkeakouluopintojen keskeyttäminen Sari Mettiäinen 6.5.009 Miksi tällainen kysely? Arviolta noin 9 % VirtuaaliAMK:n opintojaksoille vuonna 008 hyväksytyistä opiskelijoista jäi ilman opintosuoritusta

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Juhla-,kokous- ja muistelumamatka Lappiin Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Kukonlaulun aikaan syyskuun 19.päivänä aloitimme LaaksojenAutoteknillisen yhdistyksen matkan Rovaniemen suuntaan.

Lisätiedot

SUOSITUS 26.3.2009 AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN OSALLISTUMISESTA AIHEUTUVIEN KUSTAN- NUSTEN KORVAAMINEN 1.8.2009 ALKAEN

SUOSITUS 26.3.2009 AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN OSALLISTUMISESTA AIHEUTUVIEN KUSTAN- NUSTEN KORVAAMINEN 1.8.2009 ALKAEN 1 SUOSITUS 26.3.2009 AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN OSALLISTUMISESTA AIHEUTUVIEN KUSTAN- NUSTEN KORVAAMINEN 1.8.2009 ALKAEN Yleistä korvauksen maksamisesta Kuntoutusetuudet saadakseen opiskelijan on toimitettava

Lisätiedot

KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET

KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET Ohjeita kurssivalintojen tekemiseen ylioppilaskirjoitusten näkökulmasta Tämän koonnin tavoitteena on auttaa Sinua valitsemaan oikeat kurssit oikeaan aikaan suhteessa

Lisätiedot

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE JO ITSENÄISTYNEILTÄ- ITSENÄISTYVILLE NUORILLE Talla.... vihkolla haluamme jakaa kokemuksiamme teille. Omilleen-toiminnan kokemusasiantuntijaryhmä on suunnitellut vihkon sisällön. Ryhmään on osallistunut

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Laki. opintotukilain muuttamisesta

Laki. opintotukilain muuttamisesta EV 109/1999 vp - HE 73/1999 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi opintotukilain ja asumistukilain muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 7311999 vp laeiksi opintotukilain

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

FCG Planeko Oy Selostus 1 (8) Pihkainmäen yhteismetsä 17.4.2008 Rakennuspaikkaselvitys 5873-C9116

FCG Planeko Oy Selostus 1 (8) Pihkainmäen yhteismetsä 17.4.2008 Rakennuspaikkaselvitys 5873-C9116 FCG Planeko Oy Selostus 1 (8) ALUEEN MÄÄRITTELY:... 2 1. PERUSTIEDOT... 2 1.1. Suunnittelutilanne... 2 1.2. Maanomistus... 2 1.3. Rakennettu ympäristö... 2 1.4. Luonnonympäristö... 3 2. TAVOITTEET... 6

Lisätiedot

Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos

Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos 1(7) HYÖKÄNNUMMI KORTTELI 801 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PROJ. NRO 256 Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Sijainti on osoitettu oheisessa

Lisätiedot

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 Hei kaikille lukijoille. Olen Tytti Teivonen, matkailualan opiskelija Luksiasta. Olin työssäoppimassa Suzhoussa Kiinassa hotellissa kaksi kuukautta. Hotelli, jossa olin, on

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Oheiset kysymykset on tarkoitettu museovierailun yhteyteen tai museovierailun jälkeiseen tuntityöskentelyyn. Tietopaketti toimii opettajanmateriaalina,

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

SUOSITUS 25.3.2010 AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN OSALLISTUMISESTA AIHEUTUVIEN KUSTAN- NUSTEN KORVAAMINEN 1.8.2010 ALKAEN

SUOSITUS 25.3.2010 AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN OSALLISTUMISESTA AIHEUTUVIEN KUSTAN- NUSTEN KORVAAMINEN 1.8.2010 ALKAEN 1 SUOSITUS 25.3.2010 AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN OSALLISTUMISESTA AIHEUTUVIEN KUSTAN- NUSTEN KORVAAMINEN 1.8.2010 ALKAEN Yleistä korvauksen maksamisesta Kuntoutusetuudet saadakseen opiskelijan on toimitettava

Lisätiedot

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Halusin lähteä ulkomaille työssäoppimaan sekä tutustumaan pieneksi aikaa toiseen maahan ja kulttuuriin. Kuusi

Lisätiedot

HYVY001-kurssin loppukyselyn yhteenveto

HYVY001-kurssin loppukyselyn yhteenveto HYVY001-kurssin loppukyselyn yhteenveto Vastanneiden osuus % tiedekunnittain (n = 177) Kurssin suorittaneiden määrä (27.5.2014 mennessä) yhteensä = 289 Kielten laitos yhteensä 49 suoritusta Humanistinen

Lisätiedot

Työharjoittelu Edinburghissa

Työharjoittelu Edinburghissa Työharjoittelu Edinburghissa 11.4.2016 6.5.2016 Skotlannin matkani alkoi mukavasti lomaviikolla, koska olin varannut matkaan viisi viikkoa joista työharjoittelu tulisi kestämään neljä viikkoa. Lomaviikon

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 2011 Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus uusissa perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen

Lisätiedot

Sijoittumiskyselyn kooste: suomen kieli

Sijoittumiskyselyn kooste: suomen kieli Sijoittumiskyselyn kooste: suomen kieli Vastausprosentti oppiaineen osalta 37 % Naisia 88 % vastaajista Vastaajien ikä keskimäärin 33 vuotta Opintojen kesto vuosissa keskimäärin 8 vuotta Vastanneissa eniten

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa 17.3.2005, 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus Perusopetuksen oppimäärän suorittaneille

Lisätiedot

Puheenjohtaja avasi kokouksen. 46 Kokouksen osallistujien sekä laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen

Puheenjohtaja avasi kokouksen. 46 Kokouksen osallistujien sekä laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Perustettavan Salon seurakunnan järjestelytoimikunta Aika: 15.10.2008 klo 18.00-19.10 Paikka: Seurakuntatalo, Keskisali, Kirkkokatu 6, Salo Osallistujat: 45 Kokouksen avaus Pöytäkirja Esityslista 5/2008

Lisätiedot

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Maanatai aamuna 2.11 hyppäsimme Ylivieskassa junaan kohti Helsinkiä, jossa olimme puolen päivän aikoihin. Lento Pariisiin lähti 16.05. Meitä

Lisätiedot

1. Montako diplomi-insinööriä, tekniikan lisensiaattia ja tekniikan tohtoria valmistui osastolta v. 2001?

1. Montako diplomi-insinööriä, tekniikan lisensiaattia ja tekniikan tohtoria valmistui osastolta v. 2001? Seppo Saastamoinen 25.9.2003 Sivu 1/5 SÄHKÖ- JA TIETOLIIKENNETEKNIIKAN OPINTO-OPAS 2003-2004, luvut 1 10 ( (http://www.sahko.hut.fi/opiskelijat/opinto-opas2003-2004/estopas2003/index.htm) (http://www.sahko.hut.fi/opiskelijat/opinto-opas2003-2004/tltopas2003/index.htm)

Lisätiedot

Kalvomateriaalia: SCI-A0000 Johdatus opiskeluun

Kalvomateriaalia: SCI-A0000 Johdatus opiskeluun Kalvomateriaalia: SCI-A0000 Johdatus opiskeluun 2016 Luento #3 Tiedeyhteisö ja työelämä Kysymyksiä parin viikon takaa Toinen kotimainen kieli https://into.aalto.fi/display/filc/toinen+kotimainen+kieli

Lisätiedot

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely.

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely. Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osa ei sisällä ammattiosaamisen näyttöä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä?

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä? Tehtävät 1 ravintoon liittyvät tehtävät 1 4 Opiskelijaelämä ja ruokailu Pohdi, miten ruokailusi on muuttunut opintojen aloittamisen jälkeen. 2 Oma ruokarytmini Millainen on oma ruokarytmisi? Oletko huomannut

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Esittäjän nimi 24.11.2014 1 Sisältö: Keskeisiä tuloksia Aineiston kuvailu Taustatiedot (Sp, ikä, yliopisto, tutkinnot, vuosikurssi, opintopisteet)

Lisätiedot

Asikkalan, Sysmän ja Padasjoen rakennusvalvontojen yhteistyöpalaveri

Asikkalan, Sysmän ja Padasjoen rakennusvalvontojen yhteistyöpalaveri MUISTIO 14.3.2013 Asikkalan, Sysmän ja Padasjoen rakennusvalvontojen yhteistyöpalaveri Aika: 14.3.2012 klo 13.00-14.00 Paikka: Asikkala, teknisen toimen tilat Läsnä: Tapio Tonteri Asikkalan kunta, rakennustarkastaja,

Lisätiedot

Työssäoppimassa Espanjan Fuengirolassa

Työssäoppimassa Espanjan Fuengirolassa Työssäoppimassa Espanjan Fuengirolassa Fuengirola Fuengirola on kaupunki eteläisessä Espanjassa, Andalusian maakunnassa. Kaupunki sijaitsee Välimeren rannalla Costa del Solin eli Aurinkorannikon alueella.

Lisätiedot

Orientaatiotilaisuus Avoimen yliopiston opintoihin

Orientaatiotilaisuus Avoimen yliopiston opintoihin Orientaatiotilaisuus Avoimen yliopiston opintoihin Tervetuloa opiskelemaan Helsingin yliopiston Avoimeen yliopistoon! 1 Ennen opiskelua Tutustu hyvin opinto-ohjelmaan verkkopalvelussa: luentojen ajat ja

Lisätiedot

Numeeriset arviot. Opintojaksolla vallinnut ilmapiiri loi hyvät puitteet oppimiselle. Saavutin opintojaksolle määritellyt osaamistavoitteet

Numeeriset arviot. Opintojaksolla vallinnut ilmapiiri loi hyvät puitteet oppimiselle. Saavutin opintojaksolle määritellyt osaamistavoitteet Tämä asiakirja sisältää opiskelijoiden antaman palautteen opettajan Metropoliassa vuoteen 2014 mennessä opettamista kursseista. Palautteet on kerätty Metropolian anonyymin sähköisen palautejärjestelmän

Lisätiedot

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä.

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä. Sakke aloittaa peruskoulun, Eetu ja Karim menee yhdeksännelle luokalle ja Julija, Emma ja Jenna aloittavat kahdeksannen luokan ja ovat siitä innoissaan. Emma ja Julija ovat ottaneet Jennan mukaan ja Jennakin

Lisätiedot

Vapaamuotoinen raportti työssäoppimisajasta / opiskelusta ulkomailla

Vapaamuotoinen raportti työssäoppimisajasta / opiskelusta ulkomailla Vapaamuotoinen raportti työssäoppimisajasta / opiskelusta ulkomailla 1. Perustiedot a. Roosa Haapa, Hotelli-, ravintola-, cateringala, b. The Sandwich Company, The Diamond, Derry, Northern Ireland, http://www.thesandwichco.com/stores/thediamond.php

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M.Lahdenkauppi

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M.Lahdenkauppi Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 6.2.2013 M.Lahdenkauppi Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen

Lisätiedot

15 Huoltajailta Tapio Karvonen 1

15 Huoltajailta Tapio Karvonen 1 15 Huoltajailta 8.11.2016 Tapio Karvonen 1 Yhteislyseo Kaksi toimipistettä (1.8.-7.2.2016 ) Lyseon toimipiste, Kymen Lukon toimipiste yhteinen opettajakunta yhteinen kurssitarjonta laaja osaaminen Evakkoon

Lisätiedot

Vas. Tina ja keskellä Thaimaalaisia joita kävimme tapaamassa ja lahjoittamassa thaimaalaista ruokaa, jota oli tuotu Kirkolle jaettavaksi.

Vas. Tina ja keskellä Thaimaalaisia joita kävimme tapaamassa ja lahjoittamassa thaimaalaista ruokaa, jota oli tuotu Kirkolle jaettavaksi. Kaija Grundell Kaohsiung, Taiwan 29.04.2016 Terveiset kesäisen kuumasta Kaohsiungista! Päivälämpötila jo yli +30! Kielenopiskeluni päättyi helmikuun lopussa. Alla kuvassa opettajiani ja takarivissä opiskelutovereita,

Lisätiedot

Yhtenäiskoulu. Louhentie 3 00610 HELSINKI PL 3312 00099 HELSINGIN KAUPUNKI. www.ynk.edu.hel.fi YHTENÄISKOULU. opas. peruskoulun.

Yhtenäiskoulu. Louhentie 3 00610 HELSINKI PL 3312 00099 HELSINGIN KAUPUNKI. www.ynk.edu.hel.fi YHTENÄISKOULU. opas. peruskoulun. Yhtenäiskoulu Louhentie 3 00610 HELSINKI PL 3312 00099 HELSINGIN KAUPUNKI www.ynk.edu.hel.fi YHTENÄISKOULU opas peruskoulun luokille 7 9 Yhtenäiskoulun 7. - 9. luokkien tuntijako Vuosiluokka 7 8 9 Kaikille

Lisätiedot

Virtuaalinen ohjaus paljon mahdollistajana. Ohjattu etäopiskelun malli aikuisten perusopetuksessa

Virtuaalinen ohjaus paljon mahdollistajana. Ohjattu etäopiskelun malli aikuisten perusopetuksessa Virtuaalinen ohjaus paljon mahdollistajana Ohjattu etäopiskelun malli aikuisten perusopetuksessa Päivi Peltoniemi ja Paula Santapakka Raudaskylän Kristillinen Opisto 2013 Aikuisten perusopetus Raudaskylän

Lisätiedot

Sisko Piippo YTM, SOSIAALITYÖNTEKIJÄ VERKOSTOTYÖN KEHITTÄJÄ, VIOLA-VÄKIVALLASTA VAPAAKSI RY MA. YLIOPISTO-OPETTAJA, ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO

Sisko Piippo YTM, SOSIAALITYÖNTEKIJÄ VERKOSTOTYÖN KEHITTÄJÄ, VIOLA-VÄKIVALLASTA VAPAAKSI RY MA. YLIOPISTO-OPETTAJA, ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO Sisko Piippo YTM, SOSIAALITYÖNTEKIJÄ VERKOSTOTYÖN KEHITTÄJÄ, VIOLA-VÄKIVALLASTA VAPAAKSI RY MA. YLIOPISTO-OPETTAJA, ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO Koulutus Aloitin opinnot Itä-Suomen yliopistossa yhteiskuntatieteellisessä

Lisätiedot

1) Maan muodon selvittäminen. 2) Leveys- ja pituuspiirit. 3) Mittaaminen

1) Maan muodon selvittäminen. 2) Leveys- ja pituuspiirit. 3) Mittaaminen 1) Maan muodon selvittäminen Nykyään on helppo sanoa, että maa on pallon muotoinen olet todennäköisesti itsekin nähnyt kuvia maasta avaruudesta kuvattuna. Mutta onko maapallomme täydellinen pallo? Tutki

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Orientoivat opinnot osa III opintojen suunnittelu ja HOPS

Orientoivat opinnot osa III opintojen suunnittelu ja HOPS Orientoivat opinnot osa III opintojen suunnittelu ja HOPS Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö 21.10.2013 YKYY0 Orientoivat opinnot ja HOPS 2 op 1. Orientoivat I: Tutkinto- ja opintoasiat Ma 2.9

Lisätiedot

KONNEVEDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/2013 Sivu 93 (97) Kunnanhallitus

KONNEVEDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/2013 Sivu 93 (97) Kunnanhallitus KONNEVEDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/2013 Sivu 93 (97) Kunnanhallitus KOKOUSAIKA Torstai 2.5.2013 kello 20.00-21.00 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi puheenjohtajana) Konneveden

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA

HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA 1 (6) HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA Tohtoriopintojen opetussuunnitelma löytyy tiedekunnan jatko-opinto-oppaasta: www.utu.fi/fi/yksikot/edu/tutkimus/tohtorikoulutus/opinnot/opinto-opas/sivut/home.aspx

Lisätiedot

Stipendi - Vanhemman / huoltajan lomake

Stipendi - Vanhemman / huoltajan lomake Stipendi - Vanhemman / huoltajan lomake Huoltajan tulee täyttää ja lähettää tämä sähköinen lomake 3.1.2014 klo 1.00 mennessä. Pyydämme teitä lukemaan huolellisesti Meksiko-stipendien hakuohjeet. Lomake

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI MUISTIO 4/2016

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI MUISTIO 4/2016 Elinympäristövaliokunta AIKA 11.04.2016 klo 16:00-18:15 PAIKKA Kaupungintalo, Kotka-kokoushuone Nimi Klo Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Törrö Marja-Leena 16:00-18:15 puheenjohtaja Nivala Kaisa 16:00-18:15 varapuheenjohtaja

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 15:2016

TILASTOKATSAUS 15:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 15:2016 1 25.8.2016 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 31.12.2015 Työttömyysaste oli Vantaalla 12,4 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Työttömien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla,

Lisätiedot

Mitä on tutkimus ja tutkijan työ? Luonnonvarakeskus

Mitä on tutkimus ja tutkijan työ? Luonnonvarakeskus Mitä on tutkimus ja tutkijan työ? Tutkiminen on jokapäiväinen asia Tutkit usein itse - esimerkiksi: Verkko ei toimi. Et kuitenkaan ajattele, että netti on noiduttu vaan että vika on tekninen. Vaihtoehtoisia

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Suomen kielen itseopiskelumateriaali

Suomen kielen itseopiskelumateriaali Selma Selkokielisyyttä maahanmuuttajille (OPH) Suomen kielen itseopiskelumateriaali Nimi: Ryhmätunnus: Tutkinto: Tämä opiskelumateriaali liittyy alakohtaiseen lähiopetuspäivään. Kun olet osallistunut lähiopetukseen

Lisätiedot

keskiviikko 16.5.2007 klo 12.00 hallituksen kokoushuoneessa (Yliopistonkatu 8, E siipi 3.kerros).

keskiviikko 16.5.2007 klo 12.00 hallituksen kokoushuoneessa (Yliopistonkatu 8, E siipi 3.kerros). LAPIN YLIOPISTO 1 Tuula Tolppi 341 3236 keskiviikko 16.5.2007 klo 12.00 hallituksen kokoushuoneessa Läsnä + (pj) 1. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Lapin yliopiston johtosäännön 33 :n 2 momentin

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

Seuraavat talvikoulutuspäivät pidetään. Lappeenrannassa 11. 13.2.2011. Ilmoittautuminen osoitteessa: www.maol.fi/lappeenranta

Seuraavat talvikoulutuspäivät pidetään. Lappeenrannassa 11. 13.2.2011. Ilmoittautuminen osoitteessa: www.maol.fi/lappeenranta Seuraavat talvikoulutuspäivät pidetään Lappeenrannassa 11. 13.2.2011. Ilmoittauduthan koulutuspäiville; tiedossa mielenkiintoisia luentoja ja työpajoja. Ilmoittautuminen osoitteessa: www.maol.fi/lappeenranta

Lisätiedot

Ajankohtaista etsivästä nuorisotyöstä

Ajankohtaista etsivästä nuorisotyöstä Ajankohtaista etsivästä nuorisotyöstä 29.-30.10.2014 Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi, Pohjois-Suomen Aluehallintovirasto 31.10.2014 2 lukumäärä 1 700 1 600 1

Lisätiedot

LähiTapiola vuonna 2020 miten menestymme?

LähiTapiola vuonna 2020 miten menestymme? LähiTapiola vuonna 2020 miten menestymme? LähiTapiola vuonna 2020 Palautekysely 22.8.2014 miten menestymme? Palautekysely 22.8.2014 Vastasiko asiaosuus odotuksianne? 4,96 1 1,5 2 2,5 3 3,5 4 4,5 5 5,5

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

Palautekysely CE Hki Pietari 2013 festivaalista 11.-15.2.2013

Palautekysely CE Hki Pietari 2013 festivaalista 11.-15.2.2013 Palautekysely CE Hki Pietari 2013 festivaalista 11.15.2.2013 1. Olen Opiskelija Opettaja tai muuta henkilökuntaa 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 2. Sukupuoli Nainen 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49.

Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49. SULKAVAN KUNTA RANTA-SASTAVIN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 26.11.2013 Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49. Ranta-asemakaavan muutoksella muodostuu

Lisätiedot

Millainen maailmani pitäisi olla?

Millainen maailmani pitäisi olla? Millainen maailmani pitäisi olla? Luomme itsellemme huomaamattamme paineita keräämällä mieleen asioita joiden pitäisi olla toisin kuin ne ovat. Tällä aiheutamme itsellemme paitsi tyytymättömyyttä mutta

Lisätiedot

Postiosoite Käyntiosoite Puhelin Telefax

Postiosoite Käyntiosoite Puhelin Telefax 23.8.2011 Postiosoite Käyntiosoite Puhelin Telefax Helsingin medialukio Helsingin medialukio PL 3512 Moisiontie 3 Telefax 00099 Helsingin kaupunki 00730 Helsinki (09) 310 82918 (09) 310 82926 YHTEYSTIEDOT

Lisätiedot

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

Kenguru Écolier (4. ja 5. luokka) ratkaisut sivu 1/5

Kenguru Écolier (4. ja 5. luokka) ratkaisut sivu 1/5 Kenguru Écolier (4. ja 5. luokka) ratkaisut sivu 1/5 3 pisteen tehtävät 1) Miettisen perhe syö 3 ateriaa päivässä. Kuinka monta ateriaa he syövät viikon aikana? A) 7 B) 18 C) 21 D) 28 E) 37 2) Aikuisten

Lisätiedot

Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA. Veszprém, Unkari. Aika 18.3. 12.4.

Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA. Veszprém, Unkari. Aika 18.3. 12.4. 1 Mervi Matinlauri Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö RAPORTTI 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA Paikka Veszprém, Unkari Aika 18.3. 12.4.2007 1. Taustatyö ja kohteen kuvaus Tavoitteenani

Lisätiedot

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 1. Koulutus- ja opetussuunnittelu, aliprosessit 1. Korkeakoulun koulutusvastuiden strateginen suunnittelu 2. Koulutuksen

Lisätiedot

Inkubion opintokysely 2015 * Required

Inkubion opintokysely 2015 * Required Inkubion opintokysely 2015 * Required 1. Sukupuoli * Mies Nainen 2. Vuosikurssi * 1 After the last question in this section, skip to question 5. 2 After the last question in this section, skip to question

Lisätiedot

Opiskelijan motivaation rakentuminen ja ylläpitäminen virtuaaliympäristössä

Opiskelijan motivaation rakentuminen ja ylläpitäminen virtuaaliympäristössä Opiskelijan motivaation rakentuminen ja ylläpitäminen virtuaaliympäristössä Esimerkkinä Palvelujen markkinointi kurssin verkkototeutus Virpi Näsänen 16.11.2016 Lähtökohtatilanne Sovimme Aalto-yliopiston

Lisätiedot

ARTO ASTIKAINEN Arkistoluettelo

ARTO ASTIKAINEN Arkistoluettelo ARTO ASTIKAINEN Arkistoluettelo SISÄLLYSLUETTELO A Muistiinpanot, kirjoitelmat, esitysaineisto 1 B Muistiot 2 C Kirjeenvaihto 4 D Lehtileikkeet 5 ARTO ASTIKAISEN ARKISTO Arkistonmuodostaja Arto Astikainen

Lisätiedot

MÄNTYHARJUN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA KIRKKOVALTUUSTO 3/2015 23.6.2015

MÄNTYHARJUN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA KIRKKOVALTUUSTO 3/2015 23.6.2015 Aika Tiistai 23.6.2015 klo 18.00 19.28 Paikka Seurakuntakeskuksessa Läsnä Poissa Läsnä Jäsenet: Eveliina Hall Kristiina Häkkänen Piia Hämäläinen Panu Karjalainen Matti Kemppainen Helen Kokkonen Liisa Kuoksa

Lisätiedot

Tervolan lukion ohjaussuunnitelma

Tervolan lukion ohjaussuunnitelma Tervolan lukion ohjaussuunnitelma Sisällys: 1. Ohjaustoiminnan tavoitteet... 3 2. Ohjauksen järjestäminen, työmuodot ja tehtävien jakautuminen... 3 3. Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö... 5 4. Keskeiset

Lisätiedot

TIEY1 Opintojen ohjattu suunnittelu (2 op) eli LuK-vaiheen HOPS-ohjaus eli Opettajatuutorointi

TIEY1 Opintojen ohjattu suunnittelu (2 op) eli LuK-vaiheen HOPS-ohjaus eli Opettajatuutorointi TIEY1 Opintojen ohjattu suunnittelu (2 op) eli LuK-vaiheen HOPS-ohjaus eli Opettajatuutorointi Pentti Hietala Tay/TKT 23.8.2016 Mitä? Jokaisella aloittavalla opiskelijalla on HOPSopettaja l. omaopettaja

Lisätiedot

Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä

Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä PAAVO KEVÄTSEMINAARI 2014 Teema: Tutkimus ja käytäntö vuoropuhelussa 21.3.2014 Tutkija Riikka Haahtela, Tampereen yliopisto Esityksessäni vastaan

Lisätiedot

Yleisesti. Siirtyminen sähköiseen YO-kokeeseen

Yleisesti. Siirtyminen sähköiseen YO-kokeeseen Vanhempainilta YO-tutkinnosta 26.1.2016 Yleisesti Ylioppilastutkinnon toimeenpanosta vastaa ylioppilastutkintolautakunta (YTL) ylioppilastutkinto.fi Ylioppilastutkinto on valtakunnallinen päättötutkinto

Lisätiedot

Teht. Pist. Ikä Hyv.

Teht. Pist. Ikä Hyv. Kilpailu: Puumieskesätaitokilpailu 2013 Järjestäjä: Mikkelin Seudun Puumiehet ry Päivämäärä: 21.9.2013, Anttolanhovi, Mikkeli Miesten kilpasarja Ikä Hyv. Pisteet 1 Pekka Repo P-Savo 88 17 72 177 29:10

Lisätiedot

PARTIOJOHTAJAPERUSKURSSIN JOHTAMISHARJOITUS

PARTIOJOHTAJAPERUSKURSSIN JOHTAMISHARJOITUS PARTIOJOHTAJAPERUSKURSSIN JOHTAMISHARJOITUS Johtamisharjoituksen tavoitteet Johtamisharjoituksen eli ns. välitehtävän tarkoitus on antaa sinulle onnistunut kokemus johtamisesta partiossa. Harjoituksen

Lisätiedot

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on?

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on? POTILAS: SYNTYMÄAIKA: TUTKIJA: PÄIVÄMÄÄRÄ: 1. Mikä vuosi nyt on? 2000 2017 2020 1917 EI MIKÄÄN NÄISTÄ 2. Mikä vuodenaika nyt on? KEVÄT KESÄ SYKSY TALVI 3. Monesko päivä tänään on? 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

Lisätiedot