KUNTAINFRA ON ARVOTEKIJÄ. WSP:n uusi toimitusjohtaja Kirsi Hautala: 2 /2012 Erkki Santalalla on yli 40 vuoden tietämys hajajätevesien ALANSA YKKÖNEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KUNTAINFRA ON ARVOTEKIJÄ. WSP:n uusi toimitusjohtaja Kirsi Hautala: 2 /2012 Erkki Santalalla on yli 40 vuoden tietämys hajajätevesien ALANSA YKKÖNEN"

Transkriptio

1 ALANSA YKKÖNEN 2 /2012 Erkki Santalalla on yli 40 vuoden tietämys hajajätevesien puhdistamisesta. sivu 34 sivulla 36 Kirkkonummi vuokrasi kunnantalonsa Kevalta sivu 18 Suositus kannustaa puhdistamoja parempaan tulokseen sivu 38 Liitoskunnat jakavat niukkuutta hyvässä hengessä sivu 44 WSP:n uusi toimitusjohtaja Kirsi Hautala: KUNTAINFRA ON ARVOTEKIJÄ sivu 6

2 Tee oikea s rto Kunnalliset ja teolliset jätevedet sisältävät poikkeuksetta kiinteitä aineita, jotka tuovat pumppujen toimintaan lisää haastetta. Gorman-Rupp on itseimevien jätevesipumppujen johtava valmistaja maailmassa. Pumppumallistosta löytyy ratkaisu vaikeisiinkin kohteisiin. Ultra V -mallisto siirtää itseimevät pumput täysin uudelle tasolle. Uskomattoman suorituskykyinen Ultra V pystyy jopa 100 metrin nostokorkeuteen ja sen läpi kulkee jopa halkaisijaltaan 76mm kiintoainepartikkelit. Asennus ja huolto on uppopumppua helpompaa. Myös pumpun käyttökustannukset ovat hyvin ennakoitavissa. Maahantuoja: SGN Tekniikka Oy Juurakkokuja 4, Vantaa Puh Gorman-Rupp on Yhdysvalloissa 1933 perustettu yritys, joka suunnittelee ja valmistaa pumppuja useisiin eri teollisuuden sovelluksiin. Tuoteohjelmaan kuuluu mallisto raskaasta teollisuuspumppauksesta jätevesien käsittelyyn, öljyjen ja polttonesteiden pumppaamiseen sekä myös maatalouden erilaisiin kohteisiin. Osaavan ammattilaisorganisaatiomme apuna on päämiehen vahva tuki ja vuosikymmenien kokemus erilaisten pumppuratkaisujen suunnittelusta ja valmistuksesta. Lisätietoa osoitteesta:

3 SISÄLTÖ 2/ maaliskuuta 18 Kirkkonummen kunnan väki pääsi vihdoin saman katon alle vuodenvaihteessa, kun uusi kunnantalo valmistui. Rakentamisen maksoi Keva, joka vuokrasi talon kunnalle. 22 Jorma Nurro on yksi Viikin ympäristötalon käyttäjistä, jotka pienentävät hiilijalanjälkeään mm. kierrättämällä vanhoja kalusteita. 38 Jätevedenpuhdistamot vähentävät ravinnekuormitustaan vapaaehtoisesti uuden suositussopimuksen ansiosta. 44 Liitoskunta Salo on tiukoilla: kaupunki harkitsee jopa talousarvionsa avaamista. Uusi kaupungintalo valmistui viime syksynä. YHDYSKUNTA WSP:n Kirsi Hautala: Infra on kuntien kilpailukyvyn runko 6 Lean Construction tehostaa projektien johtamista 10 Kumppanuus parantaa ekologista kestävyyttä asuinalueilla 12 Hyvinkään asuntomessut on uusien energiamääräysten pilotti 15 KIINTEISTÖT Kirkkonummi muutti vuokralle uuteen kunnantaloonsa 18 Kirkkonummen kunnantalon erikoinen rahoituskuvio 21 Viikin ympäristötalo on Suomen energiapihein toimistorakennus 22 Ympäristötalon käyttäjät pienentävät hiilijalanjälkeään 24 YHTEISTYÖJÄRJESTÖMME Suomen kuntatekniikan yhdistys 27 UKTY 31 Kuntien Putkimestarit 33 VESIHUOLTO Erkki Santalalla pitkä ura hajajätevesien parissa 34 Suositussopimus tukee vesien tilan parantamista 38 Vesiosuuskuntien arvonlisäverotus täsmentyy 41 TEKNISET PALVELUT Tekniset palvelut asettuneet uomiinsa kuntaliitoksissa 44 Salo säästökuurilla, kouluremontti vuoden suurin investointi 44 Kokkola panostaa sisäilmaan 46 Uusi Loviisa päässyt hyvin liikkeelle 46 Kouvola korjaa kouluja ja uudistaa organisaatiotaan 47 Uudet palvelut helpottavat tilaajan työtä 48 PALSTAT / KOLUMNIT Pääkirjoitus 5 Rytilät/Pekka Rytilä: Vesikansa 17 Kehto-foorumi: Teknisellä toimella tutkimusohjelma Ruotsissa 49 Uutisia 51 Tuoteuutisia 55 Henkilöuutisia 56 Palveluja 58 lehti.kuntatekniikka.fi Kuntatekniikka 2/2012 3

4

5 lehti.kuntatekniikka.fi KUNTATEKNIIKAN AMMATTILEHTI Energia Hankinnat Ilmastonmuutos Infra-IT Jätehuolto Kiinteistöt Kunnossapito Liikenne ja väylät Liikuntapaikat Maankäytön suunnittelu Maarakennus Rakentaminen Turvallisuus Uimahallit ja kylpylät Vesihuolto Viheralueet Ympäristö ALANSA YKKÖNEN 2 /2012 Erkki Santalalla on yli 40 vuoden tietämys hajajätevesien puhdistamisesta. sivu sivulla WSP:n uusi toimitusjohtaja Kirsi Hautala: Kirkkonummi vuokrasi kunnantalonsa Kevalta sivu 18 Suositus kannustaa puhdistamoja parempaan tulokseen sivu 38 Liitoskunnat jakavat niukkuutta hyvässä hengessä sivu 44 KUNTAINFRA ON sivu 6 ARVOTEKIJÄ Kannen kuva: Seppo Haavisto TOIMITUS Toinen linja 14, Helsinki Internet: lehti.kuntatekniikka.fi S-posti: Päätoimittaja DI Paavo Taipale Puh , Toimitussihteeri Pirjo Valtakari Puh Toimituksen sihteeri Monica Honkaniemi Puh , TOIMITUSNEUVOSTO Heikki Lonka Kirsi Rontu Juhani Sandström Sami Sillstén Paavo Taipale TILAUKSET Puh Vuodessa 8 numeroa Kestotilaus 73 (+ alv 9 %) Vuosikerta 82 (+ alv 9 %) Irtonumero 10 (+ alv 23 %) ILMOITUKSET Marianne Lohilahti Puh TYÖPAIKKAILMOITUKSET S-posti: Hinta 3,65 /palstamm SIVUNVALMISTUS Aste Helsinki Oy PAINOPAIKKA Oy Scanweb Ab, Kouvola ISSN X 67. vuosikerta Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti KUSTANTAJA/JULKAISIJAT KL-Kustannus Oy/Suomen Kuntaliitto ry Suomen kuntatekniikan yhdistys ry SKTY Kuntatekniikka 1/2008 PÄÄKIRJOITUS Paavo Taipale Laatu syntyy yhteisestä tahdosta Rakentamisen laatu on ollut kuluvan vuosituhannen kestopuheenaihe. Erityisesti kosteus- ja homevauriot niin julkisissa rakennuksissa kuin yksityisasunnoissa ovat kuumentaneet eri osapuolten tunteita. Niiden ohella oma tarinansa on rakennusalan maine harmahtavan talouden yhtenä kotipesänä. Maassamme on käynnissä ympäristöministeriön koordinoimana ja useiden eri osapuolten yhteistyönä kosteus- ja hometalkoot, joilla pitkään piinanneita rakentamisen laadun ongelmia on tarkoitus saada ratkaistuiksi. Hanke on pian puolivälissä, ja paljon raportteja ja ohjeita on saatu aikaiseksi. Tekemistä vielä riittää, ja tulokset näkyvät vasta viiveellä. Kuitenkin lähes viikoittain tulee uutisia käyttökieltoon joutuneista kosteusvaurioisista rakennuksista. Jopa aivan äskettäin rakennettuja taloja kastuu käsiin. Kaikki tuntuu jatkuvan niin kuin ennenkin. Eräs takavuosikymmenien valtiomies tapasi sanoa italialaista näytelmäkirjailijaa lainaten, että niin on, jos siltä näyttää. Tämän lehden toisessa uudisrakennushankkeesta kertovassa jutussa pääurakoitsijan työpäällikkö kehuu rakentamisen laatua maassamme hyväksi. Toivon todella, että ainakin tuossa kohteessa sanoilla on katetta. Kyllähän Suomessa hyviä rakentajia onkin, niin kuin on aina ollut. Ketju suunnittelusta rakennuttamisen ja rakentamisen kautta käyttöön ja ylläpitoon ei vain toimi niin kuin pitäisi. Joko tieto hankkeen eri vaiheiden välillä ei liiku riittävästi tai sitä ei syystä tai toisesta ymmärretä. Joskus ymmärtämättömyyteen saattaa vaikuttaa raha tai sen puute. Rakennusten loppukäyttäjien soisi saavan avainten mukana riittävät ohjeet oikeaan käyttöön ja kunnossapitoon. Käyttäjien puolestaan pitäisi toimia vastuullisesti saamiaan ohjeita noudattaen. Hyvää naistenpäivää! Tämä Kuntatekniikan numero ilmestyy kansainvälisenä naistenpäivänä. Päivää on maailmalla vietetty jo yli sadan vuoden ajan. Se on siis vanhempi instituutio kuin tämä lehti. Naiset ovat olleet myös kuntatekniikan tekijöinä pitkään siinä missä miehetkin, mutta heidän tehtävänsä ja asemansa työmarkkinoilla ovat viime vuosikymmeninä muuttuneet olennaisesti. Puoli vuosisataa sitten olisi varmaan ollut kovin vaikea kuvitella naisen johtavan suurta infra-alan konsultointiyritystä. Nyt siinä ei ole mitään ihmeellistä, kuten kansijutustammekin voi päätellä. Menneiden vuosisatojen vesihuoltohenkilöstön ruukkujen ja ämmänlänkien kantajien jälkeläisistä on kouluttautumisen ja määrätietoisuuden myötä tullut arvokas ja välttämätön voimavara kuntatekniikan kehittämiseen ja johtamiseen. Hyvä niin. Seuraavat nrot Aineisto Ilmestyy TEEMAT 3/ Jätehuolto ja ympäristö Ilmasto Jäähallit 4/ Rakentaminen Maankäytön suunnittelu IFME World Congress / Turvallisuus Vesihuolto Hankinnat Kuntamarkkinat / Jätehuolto ja ympäristö Liikenne ja väylät Ympäristötekniikka / ICT kuntatekniikassa Kiinteistöt Vesihuolto 8/ Energia Valaistus

6 WSP Finlandin tuore toimitusjohtaja: INFRA ON KUNTIEN KILPAILUKYVYN RUNKO Kaupunki-infran ja siltojen suunnittelussa kunnostautunut WSP Finland sai vuoden alussa vetäjäkseen tekniikan tohtori Kirsi Hautalan. Oulun ja Helsingin väliä sukkuloiva toimitusjohtaja korostaa, että infrastruktuuri on kuntien kilpailukyvyn ja elinvoimaisuuden runko. Pitkällä tähtäimellä infraan sijoitetut varat tulevat takaisin verotulojen ja vilkastuneen yritystoiminnan kautta, Hautala sanoo. TEKSTIT Matti Valli KUVAT Seppo Haavisto WSP Finland Oy on Suomen suurimpia yhdyskuntatekniikan konsulttitoimistoja, ja sen asiakkaista merkittävä osa on kuntia. Vuoden alussa yhtiön toimitusjohtajaksi nimitetty Kirsi Hautala sanoo, että infrastruktuuri on kuntien kilpailukyvyn ja elinvoimaisuuden runko. Sen varaan koko yhdyskunta ja yritystoiminta rakentuu, alkaen vaikkapa matkailusta. Infrainvestoinneilla kaupungeista luodaan houkuttelevia asuin- ja toimintaympäristöjä. Pitkällä tähtäimellä infraan sijoitetut varat tulevat takaisin verotulojen ja vilkastuneen yritystoiminnan kautta, Hautala pohtii. Aikaisemmin yhdyskuntasuunnittelussa painottui ehkä arkkitehtisuunnittelu, muu suunnittelu oli pikemminkin sen alaviite. Tänä päivänä suunnitteluhaasteisiin vastaaminen edellyttää laajempaa asiantuntijaosaamista varsinkin laajoista aluekokonaisuuksista puhuttaessa. Suunnittelussa tulee linjata vaihtoehtoja kokonaisten kaupunkien, alueiden ja jopa maakuntien ympäristö-, energia- ja liikenneratkaisuille kestävän kehityksen näkökulmasta, Hautala korostaa. Lamapakolaisena Saksassa Taustaltaan Kirsi Hautala on Oulun yliopistosta 1990-luvun lamavuosina valmistunut rakennustekniikan diplomi-insinööri. Kun töitä ei Suomesta löytynyt, hän hakeutui Saksaan töihin ja suoritti samalla tohtorin tutkinnon Essenin yliopistossa. Väitöskirja syntyi teräsrakentamisen alalta osaltaan myös Outokum- Kuntien halu ja kyky investoida infraansa ovat suhteessa kasvunäkymiin. Tuottavuuden tehostamisen kannalta pidän kuntaliitoksia hyvänä, sanoo Kirsi Hautala, jonka asuinkunta Kiiminki on yhdistymässä Oulun kaupunkiin. 6 Kuntatekniikka 2/2012

7 YHDYSKUNTA KIRSI HAUTALA Syntynyt 1968 Kiimingissä Rakennustekniikan diplomiinsinööri, Oulun yliopisto 1993 Tekniikan tohtori, Essenin yliopisto, Saksa 1998, väitöskirja teräsrakentamisesta eri tehtäviä tutkimuksessa ja teollisuudessa, Saksa 2002 WSP Suunnittelukortes, liiketoiminnan kehitysjohtaja, Oulu eri tehtäviä WSP Finlandin ja WSP Europen palveluksessa, asemapaikkoina Helsinki, Unkari, Viro WSP Finland Oy:n toimitusjohtaja Harrastukset: liikunta, lukeminen, ooppera Kuntatekniikka 2/2012 7

8 YHDYSKUNTA Tiimityötä kohteena Helsingin Kalasatama, vas. Jokke Katajamäki, Tomi Jaskari, Terhi Tikkanen-Lindström, Reetta Putkonen, Kirsi Hautala ja Johanna Wallin. mun ja Rautaruukin tukemana. Myöhemmin töitä on tehty neljä vuotta Unkarissa ja 1,5 vuotta Tallinnassa. Suomen WSP:n varatoimitusjohtaja hänestä tuli 2007 ja toimitusjohtaja tammikuussa Palveluvuosia WSP:llä on kertynyt kymmenen. Hautalan koti on Kiimingissä. Helsingissä töitä tehdään viikossa 3 4 päivää ja loput Oulun toimistolla. Kummassakin paikassa johtajan ovi on auki, vaikka työntekijät eivät aina muista, kummassa paikassa johtaja tänään työskentelee. Tiivistä, esteetöntä Nykyaikainen kaupunkisuunnittelu tavoittelee tiiviitä asuinalueita ja joukkoliikenteen edistämistä kestävän kehityksen pohjalta. Miellyttävän ympäristön olemusta pohditaan jokaisella paikkakunnalla. Päätavoitteen vanavedessä tulevat pyöräilyja kävelyreitit, valaistus, äänettömyys, esteettömyys ja yhteys luontoon. Hautalan mukaan suunnittelukilpailut tarjoavat asiantuntijoille mahdollisuuden omien rajojensa koetteluun ja osaamisen kehittämiseen. Suunnittelukilpailut ovat joko avoimia tai kutsukilpailuja. Tuore esimerkki avoimesta kansainvälisestä suunnittelukilpailusta on Sipoon viime vuonna järjestämä kilpailu Helsingin Östersundomin jatkeeksi tulevasta Sibbesborgin alueesta. Alkuperäinen visio koski jopa uuden asukkaan kaupunginosaa. Kilpailun voittanut WSP esitti ehdotuksessaan maltillisemman asukkaan ratkaisun. Kantava idea oli kaupungin ja maaseudun kohtaaminen, joten pohdintaan kuuluu myös lähiruuan tuotantomahdollisuus. Linjasimme, että kulku 30 kilometrin päässä sijaitsevaan Helsinkiin perustuu raideliikenteeseen, Kirsi Hautala kertoo. Pitkälle tulevaisuuteen Suunnittelutyö on konkreettista. WSP:n neuvotteluhuoneessa on muutama kivilaatta, joukossa Mäntsälän punaista graniittia. Kalasataman rantarakenteet päällystetään Mäntsälän punaisella graniitilla. 8 Kuntatekniikka 2/2012

9 Tavoitteemme on keskittyä tuottavaan työntekoon luovassa ilmapiirissä ilman hallinnollisia rasitteita. Laatat ovat havainnollisia apuvälineitä suunniteltaessa rantarakenteita Helsingin Kalasataman uudelle kaupunginosalle. Länsimetron rakentaminen muokkaa vahvasti Espoon yhdyskuntarakennetta. Etenkin metroasemien ja niiden ympäristön suunnittelu toimivaksi kokonaisuudeksi vaatii valtavasti työtä pitkälle tulevaisuuteen, Hautala pohtii. Vantaalla vastaava koko yhdyskuntarakennetta muokkaava suunnittelu- ja rakennusprojekti on Marja-Vantaa, asukkaan asuin- ja työpaikka-alue. Pitkäkestoinen hanke on myös lentokentän ympäristöön suunniteltava yritys- ja asuinalue Aviapolis sekä poikittaisliikennettä varten rakennettava kehärata ja sen neljä asemaa. Muita projekteja, pienempiä ja suurempia, WSP:n 350 työntekijän organisaatiolla on ympäri maata. Tehtäväkenttä on monipuolinen ja mittakaavaltaan laajoista aluekehitys- tai väylähankkeista aina rakennetun ympäristön pienimpiin yksityiskohtiin kuten ulkotilan kalusteisiin ja julkisivuvalaistukseen. Suunnittelua ulkoistetaan Kuntien budjetit kiristyvät, mutta perusrakenteet on pidettävä toiminnassa. Uuttakin on rakennettava. Talouden tiukentuessa kunnat ulkoistavat toimintojaan, myös suunnittelua. Sama pätee Liikennevirastoon ja elykeskuksiin, jotka eivät ainakaan ole lisäämässä omaa kapasiteettiaan. Kunnat tilaajina arvostavat Kuntatekniikka 2/2012 9

10 YHDYSKUNTA WSP GROUP Perustettu 1970-luvulla. Suomen yhtiön juuret ovat 1960-luvulla, mutta WSP Finland Oy perustettiin Pääkonttori on Lontoossa. Liikevaihto: WSP Finland 30 M, WSP Group 850 M. Henkilökuntaa Suomessa 350 Helsingissä, Oulussa, Tampereella ja Jyväskylässä; maailmanlaajuisesti työntekijää 200 toimistossa kuudessa eri maanosassa ja 35 eri maassa. Tähtisuunnittelukohteita: Lontoo Suomi Suunnittelukilpailuissa asiantuntijat voivat kehittää osaamistaan ja koetella rajojaan, Kirsi Hautala sanoo. WSP:n tiimi voitti jaetun ensimmäisen palkinnon kilpailuehdotuksellaan Smide Mustasaaren keskustan, Sepänkylän, kansainvälisessä kutsukilpailussa. konsulttien tarjoamaa tehokkuutta ja luotettavuutta. Kun konsulttitoimisto saa tehtäväkseen kaavan laatimisen, niin todennäköisesti se syntyy annetussa ajassa. Tavoitteemme on keskittyä tuottavaan työntekoon luovassa ilmapiirissä ilman hallinnollisia rasitteita, Kirsi Hautala kertoo. Hän on havainnut, että tulevaisuusnäkymien ja budjettien paineessa kunnat panostavat hyvin erilaisiin asioihin. Joidenkin on pakko tyytyä valmiin kiinteistökannan ja infran korjaamiseen. Toisessa päässä ovat kasvunäkymiinsä uskovat ja suunnittelukilpailuja järjestävät kunnat. Kuntien tilaajaosaamisessa eroja Kuntien tilaajaosaamisessa on eroja, sillä hankintaosaamisen kehittyminen vie aina oman aikansa. Jotkut kilpailuttavat muita kovemmin hinnan perusteella, toisissa kunnissa taas laatu korostuu. Jos hinnalle annetaan liian suuri painoarvo, niin Hautalan mukaan parasta laatua ei silloin saa. Tärkeimpiä tuotteitamme ovat kaupunki-infra ja sillat, joille kunnat tahtovat mahdollisimman pitkää elinkaarta. Tällöin suunnittelijaksi halutaan ammatillisesti osaava ryhmä. Mutta aina joku markkinoilla oleva toimisto pääsee yllättämään hinnalla, kun töistä alkaa olla pula. Toisaalta näinhän markkinat pysyvät toimivina, Hautala pohtii. WSP:ssä jokaiseen projektiin kuuluu yhteinen palautepalaveri asiakkaan ja muiden projektitoimijoiden kanssa. Ne auttavat kehittämään osaamista ja luovat pohjan seuraavien projektin onnistuneeseen läpiviemiseen. Kirsi Hautala kannustaa kuntia aktiivisesti mukaan tähän käytäntöön. Projektien johtaminen tehostuu Konsulttitoimistojen yhteinen haaste on tuottavuuden lisääminen niin sisäisessä toiminnassa kuin koko rakentamisketjussa. Kirsi Hautalan yksi johtamisoppi perustuu Lean Construction -ajatteluun. Siinä toimitusketjun osapuolet toimivat tiiviissä yhteistyössä, jotta kaikki turha, kuten päällekkäiset työt, voidaan karsia. Lean Construction on rakentamisalalle siirretty sovellus autonvalmistaja Toyotan kehittämästä johtamisopista, joka näkee tärkeäksi kaiken turhan tekemisen eliminoimisen. Keskeistä on tiedon kulku, jota uudet tiedonvälitystavat ja projektipankit palvelevat. Kaikki projektia koskeva tieto on oltava oikea-aikaisesti kaikkien mukanaolijoiden käytössä. Tiedonsiirrossa on nykyään vielä paljon hukkaa, hän sanoo. Hautala innostuu lean-ajatteluun pohjautuvasta allianssimallista: projektille luodaan yhteinen tahtotila, jonka toteuttamiseen kaikki sitoutuvat. Tavoitteena on koko rakennushankkeen etu, ei oman tuloksen optimointi. Jokainen mukanaolija ymmärtää, että rakennetaan katedraalia eikä vain hakata kiveä. Mukanaolijoita palkitaan siitä, että nämä ovat valmiita luopumaan jostakin omastaan, jotta koko hankkeen tavoitteet toteutuvat. Melkein napin painalluksella Omassa toiminnassaan WSP on kehittänyt tietomallintamisen menetelmiä. Niiden avulla jokainen mukanaolija näkee, missä vaiheessa projekti on ja onko jo aika lähettää aineistoa ja impulsseja seuraavalle taholle. Rakentamisen virtualisoituminen 3Dmalleineen onkin yksi valtavirta. Infrarakentamisessa mallintaminen on jäänyt jälkeen valmistavasta teollisuudesta, mutta perässä tullaan, Hautala sanoo. Hän ottaa esimerkiksi Helsingin Viikinrannan, jonka toiminnallisessa ja maankäytöllisessä tarkastelussa 3D-mallista saatiin napin painalluksella rakennusten ja kalliopysäköintilaitoksen kerrosalat ja kuutiot. Huipputason esimerkki tietomallinnuksesta on Crusellin silta, jossa tieto siirtyi suunnittelusta rakentamiseen 3D:nä, Kirsi Hautala sanoo. Toinen esimerkki edistyneistä käytännöistä se, että kaivinkoneiden ohjauslaitteiden kolmiulotteisesta mallista nähdään töitä tehtäessä, missä putket ja johdot kulkevat. Teollisuudessa ja kaivospuolella mallinnetaan jo kokonaisia toimintoja. 10 Kuntatekniikka 2/2012

11 Platinum Sponsor Kuntatekniikan maailmankongressi ja Kuntatekniikan päivät 2012 Helsingissä Finlandia-talossa Ainutlaatuinen tilaisuus oppia parhaita käytäntöjä niin Suomesta kuin muistakin maista ja tavata ulkomaisia kollegoitasi! POIMINTOJA OHJELMASTA: Ma 4.6. Suomen kuntatekniikan yhdistyksen vuosikokous ja kiertoajelut, illalla Helsingin kaupungin vastaanotto kaupungintalolla Ti-ke Kansallisia ja kansainvälisiä luentoja kolmessa rinnakkaissessiossa (osa luennoista tulkataan suomeksi) Ti 5.6. Perinteinen get together Ke 6.6. Gaalaillallinen Dipolissa To 7.6. Vierailu Tallinnassa (sisältyy hintaan) Pe-su Vapaaehtoinen Tukholman matka Ruotsin yhdistyksen vieraana Tilaisuus tuoda esille suomalaista osaamista! ORGANIZERS: FAME

12 Espoon Nupurinkartanossa ja Helsingin Siltamäessä KUMPPANUUDELLA KESTÄVÄÄ Ekologisen kestävyyden parantaminen asuinalueilla on välttämätöntä. Tästä lähtökohdasta on syntynyt 4P-kumppanuusmalli, jonka toimivuutta tutkittiin kahdella asuinalueella Espoossa ja Helsingissä. Mallin avulla päästöjä voidaan vähentää ja energiakorjauksia pystytään rahoittamaan helpommin. Matti Kuronen, johtaja Infra ja yhdyskunta -toimiala RAKLI ry Suomessa kumppanuus mielletään usein muodollisina Public-Private-Partnership -malleina (PPP), mutta PPP on ennemminkin hankintatapa, jossa sopimukset sanelevat toimintatavat. Avoimessa kumppanuudessa toimijoilla on myös toisistaan poikkeavia tavoitteita. Väitöstutkimuksessa tarkasteltiin kaupungin, kehittäjän ja asukkaiden 4P-kumppanuusmallia (Public-Private-People Partnership) uusien asuinalueiden kehittämisessä. 4P-mallissa tahot kehittävät asuinaluetta yhdessä, kuitenkin omista tavoitteistaan kiinni pitäen. Kasvavilla kaupunkiseuduilla uusien asuinalueiden kehittäminen kokonaisuuksina tapahtuu osin kaupungin omana työnä, osin yritysten liiketoimintana. Kaupunki ei toteuta asuntoja myydäkseen niitä. Toisaalta asuminen ei onnistu ilman julkista infrastruktuuria. Asukkaat taas ovat sekä julkisen että yksityisen armoilla. Havainnekuva YIT Nupurinkartano, Espoo Siltamäki, Helsinki Alueen luonne (Tuleva) uudisalue, rivi- ja erillistaloja Olemassa oleva alue, joka on peruskorjauksen tarpeessa ja jonne voitaisiin mahduttaa myös uudistuotantoa. 2- ja 3-kerroksisia kerrostaloja Koko Noin 220 asuntoa Noin asuntoa Sijainti Kaupungin tyypillinen asenne asuinaluekehitykseen Asumismuoto ja Peoplen rooli Tutkimuksellinen lähestymistapa Tutkimuksen aikaväli Käytetty data Yhdyskuntarakenteen reunalla, noin 30 km Helsingin ja 8 km Espoon keskustasta Espoo, kumppanuusmallit laajasti käytössä Omistusasumista, People ovat tulevat asukkaat Osallistuva tapaustutkimus, esiymmärrykseen nojaava toimintatutkimus Tapausta havainnoitiin ja siihen osallistuttiin kehitysprosessin alusta alkaen aina asemakaavan hyväksymiseen saakka dokumentaatio suora havainnointi osallistuva havainnointi arkistotiedot ja tilastot Lähiöalueella, 15 km Helsingin keskustasta Helsinki, perinteinen julkisjohtoinen aluekehitys Omistusasumista, People ovat nykyiset asukkaat Havainnoiva, esiymmärrykseen nojaava tapaustutkimus jo kehitetyssä 4P-mallissa Tapausta havainnoitiin kehitysvaihtoehtojen kartoittamisen ajan suora havainnointi haastattelut arkistotiedot ja tilastot Asukkaat mukaan kumppanuuteen Ajatus asukkaiden kytkemisestä mukaan kumppanuuteen syntyi käytännön haasteesta: kuinka osallistaa jonkin alueen tulevia asukkaita, jotka ovat sekä kuntalaisia ja kansalaisia että yksityisen kehittäjän ja asuntorakennuttajan maksavia asiakkaita. Tutkimuksen mukaan kumppanuustoimijat muodostavat yhden systeemin, jossa tapahtuvat toiminnot muokkaavat asuinaluetta haluttuun suuntaan. Sama systeemiajattelu on suurten infrastruktuurihankkeiden toteutuksessa käytettävän allianssimallin taustalla. Tutkimuksen aikana syntyi myös teoriapohja asuinaluekehityksestä avoimena sosiaalisena systeeminä. Tutkimuksen pitää antaa myös ratkaisuja käytännön työhön tavoiteltaessa ekologisesti ja taloudellisesti kestävämpiä asuinalueita. Tutkimuksen taustalla on vankka esiymmärrys sekä yksityisestä hankekehityksestä että kaupungin hallinnollisista prosesseista. Koska toista tapausta on tutkittu yksityisen kehittäjän (YIT Rakennus Oy) osallistuessa tutkimukseen, tulokset ovat myös tietynlainen sisäpiirinäkemys asuinaluekehityksestä. Tutkimuksen lähtökohtana on, että ekologisen kestävyyden parantaminen on välttämätöntä. Tutkimuksessa käytettiin metodina tapaustutkimusta. Tätä puoltaa myös se, että asuinaluehankkeiden ekologisen kestävyyden tavoitteet poikkeavat toisistaan. Kaikkiaan tutkimus rakentuu seitsemän kansainvälisesti vertaisarvioidun ja julkaistun tieteellisen artikkelin ympärille. Niistä jokainen lähestyy tutkimusaluetta omasta suunnastaan. Kohteina kaksi erilaista asuinaluetta Tutkimukseen valittiin kaksi mahdollisimman tyypillistä ja erilaista asuinaluetta Helsingin seudulta, Nupurinkartano Espoosta ja Siltamäki Helsingistä: uusi ja vanha, eri kaupungeista, toisessa pientalo- ja toisessa kerrostaloasumista. Näistä saadut tiedot täydentävät toisiaan. Lisäksi Nupurinkartanossa tehtiin osallistuvaa tapaustutkimusta vii- 12 Kuntatekniikka 2/2012

13 YHDYSKUNTA hyviä tuloksia 4P-mallista KEHITYSTÄ TALOUDELLISESTI Nupurinkartano on noin 220 asunnon tuleva asuinalue, joka sijaitsee yhdyskuntarakenteen reunalla kahdeksan kilometriä Espoon keskustasta ja noin 30 kilometriä Helsingistä. den vuoden ajan ja Siltamäessä ainoastaan tarkkailtiin. Yhteistä hankkeille oli ainoastaan asumismuoto. Omistusasuminen on Suomessa tyypillisin (yli 70 %) asumismuoto, jossa asukkaiden vaikutusmahdollisuudet omistajina ovat erilaiset kuin vuokralaisina. Molempia tapauksia on käytetty Aalto-yliopiston tutkimuksissa laajemminkin. Nupurinkartano oli muun muassa mainetta niittäneen OPUS-tutkimushankkeen yksi kohdealue. Nupurinkartanossa tavoiteltiin alun perin parempaa asuinaluekehitysprosessia ja Siltamäessä mahdollisuutta alueen tiivistämiseen sekä mahdollisuutta toteuttaa peruskorjaus matalaenergiatasoon. Tuloksena syntyi 4P-malli Tutkimuksen ensimmäisenä tuloksena syntyi 4P-malli julkisen toimijan (kaupunki), yksityisen toimijan (kehittäjä) sekä asukkaiden avoin kumppanuus. Toimijoiden väliset suhteet sekä toiminnot on esitetty sivun 14 kaaviossa vertaillen niitä perinteiseen lineaariseen, mekanistiseksikin kirjallisuudessa mainittuun malliin. Perinteisessä mallissa edetään vaiheittain. Kaupunki kaavoittaa ja tekee päätökset, ja yksityinen toimija pyrkii maksimoimaan voittonsa kaavan ja muiden suunnitelmien sallimissa raameissa tehden ratkaisut toteutettavista asunnoista. Asukkaiden rooliksi jää olla maksaja sekä osallistua ainoastaan virallisen kaavaprosessin kautta tai äänestää jaloillaan ja jättää asunnot ostamatta tai muuttamatta kuntaan. Tutkimuksessa tunnistettiin, että ammattimaiset toimijat (kaupunki ja kehittäjä/rakennuttaja) suhtautuvat hankkeeseen toisin kuin asukkaat, joille taloudellinen rationaliteetti ei ole ensisijainen. Lisäksi 4P-mallissa jokainen toimija on jollakin tapaa muiden asiakas. Tämä ei välttämättä tarkoita tavaroiden tai palvelujen vaihtamista rahaan vaan esimerkiksi sitä, että muut toimijat odottavat kaupungin tekevän viralliset päätökset ajallaan. Kestävämpään asuinalueeseen 4P-malli kykenee mukautumaan muuttuviin tilanteisiin. Useat eri prosessit voivat edetä samanaikaisesti, kuten Nupurinkartanossa tapahtui kaavoituksessa ja energiajärjestelmän kehittämisessä. Tutkimustulosten mukaan 4Pmalli voi muuttaa asuinaluekehitystä taloudellisesti ja ekologisesti kestävämmäksi. Se mahdollistaa erilaisten taloudellisten ja ekologisten tavoitteiden yhdistämisen hyvään asuinaluekehitykseen. Tällaisia tavoitteita ovat uudet Kuntatekniikka 2/

14 liiketoimintamahdollisuudet ja matalahiiliratkaisut. Kumppanuus voi korvata perinteisen lineaarisen mallin, jossa kehityksen mahdollisuuksia pyritään rajaamaan alusta lähtien. Tuloksilla on arvoa asumisen hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä, liiketoimintamahdollisuuksien parantamisessa sekä tulevien asuinalueprojektien onnistumisedellytysten parantamisessa. Tulokset auttavat myös parantamaan julkisia toimintatapoja sekä luomaan kumppanuuksia, joiden avulla toteutetaan kestävää rakennettua ympäristöä. Vähemmän päästöjä, edullista energiakorjausta Nupurinkartanossa konkreettinen tulos oli se, etteivät ympäröivien alueiden asukkaat valittaneet kaavasta ja että kaavoittaja koki saavansa osallistumismetodien avulla tarpeellista tietoa (800 Lineaarinen aluekehitysprosessi 4P-mallinen aluekehitysprosessi Julkinen taho (kaupunki) Säätelee, kaavoittaa, päättää aluetason ratkaisuista PPP-yhteistyö Ammattimaisuus Johtaa prosessia toimeenpano Päätökset Yksityinen taho (kehittäjä, rakennuttaja) Suunnittelee tontti- ja kiinteistötason ratkaisut, investointikustannusorientaatio Suunnittelee ratkaisuja, toteuttaa niitä sovitun mukaisesti Osallistuminen, edustuksellinen demokratia 4P-malli verrattuna perinteiseen lineaariseen malliin. Ratkaisut Asukkaat (olemassaolevat ja tulevat) Nykyiset asukkaat osallistuvat virallisen kaavaprosessin kautta, tulevat eivät mitenkään Käyttäjäinnovaatiot Antaa ideoita, ei toimi taloudellisen rationaliteetin mukaan mielipidettä 4P-osallistumisella, 7 virallista kaavamielipidettä). Osallistumistulosten rohkaisemana alueelle kehitettiin kalliolämpöjärjestelmä, joka leikkaa asumisen hiilipäästöjä neljäsosaan ja jota ilman 4P-kumppanuutta ei olisi voitu kehittää. Siltamäessä 4P kykeni tuottamaan taloudellisesti kannattavia malleja, joilla alueen nykyiset talot voidaan peruskorjata matalaenergiatasoon. Ilman kumppanuutta tähän ei olisi kyetty samalla hinnalla. Kummassakaan tapauksessa 4P-kumppanuus ei sinällään aiheuttanut kustannuksia, eikä se vaikuta esimerkiksi kaavoituksen päätöksentekoon. Uutta ajattelutapaa ja aitoa kumppanuutta se kuitenkin vaatii. Kumppanuus on sekä hyötyjen että riskien jakamista ja muiden toimijoiden intressien ymmärtämistä. Kaupungilla on asuinaluekehityksessä portinvartijan rooli, ja sen on oltava valmis myös jakamaan vastuuta toteuttaakseen omia strategioitaan. Yksityisten toimijoiden täytyy osallistua myös sellaisiin osiin hanketta, jotka eivät suoraan palvele niiden intressejä. Asukkaat puolestaan tavoittelevat kumppanuudelta parempaa asumista. Teksti perustuu kirjoittajan syyskuussa 2011 Aalto-yliopiston Insinööritieteiden korkeakoulussa tarkastettuun väitöskirjaan The role of partnerships in sustainable urban residential development (Kumppanuuksien rooli kestävässä asuinaluekehityksessä). Yksi kone, monta työtä Avant 600-sarja Isotkin lastit kulkevat - kuorma jopa 1200 kg. Erinomainen nostopuomi - Nostokorkeus teleskoopilla 2820 mm. Avantilla ehtii - ajonopeus max 17 km/h. 600-sarja alkaen alv 0%. Avantin laaja ja monipuolinen mallivaikoima kiinteistönhoitoon - kuusi mallisarjaa ja yli 100 työlaitetta. Uudistuneessa DLX-ohjaamossa suunnittelun lähtökohtana on ollut kuljettajan työolosuhteiden ja ergonomian parantaminen. DLX-ohjaamo on suunniteltu ympärivuotiseen ammattikäyttöön vaativissakin olosuhteissa. Ohjaamon leveyttä on lisätty, mikä antaa ohjaamoon mukavasti lisätilaa ja osaltaan parantaa kuljettajan työskentelyolosuhteita. Lisävarusteina DLX-ohjaamoon saa nyt monen kuljettajan toiveena olleen ilmastoinnin sekä ilmajousitetun istuimen. 14 Kuntatekniikka 2/ YEARS Ylötie YLÖJÄRVI Puh. (03) Mallivalikoima alkaen: alv 0%.

15 YHDYSKUNTA Sari-Leena Humppi Kunnallistekniset työt etenevät Kravunharjussa aikataulussa. Katujen rakentaminen on puolivälissä, ja vesihuoltotyöt on tehty. Kaukolämpöverkon asentamista aloitellaan. Mittamies Olli Enqvist Ricon Oy:stä mittaa sadevesikaivon paikkaa. Kravunharjun rakentajille tarjolla tehokoulutusta HYVINKÄÄN ASUNTOMESSUT uusien energiamääräysten pilottialue Hyvinkään asuntomessualue Kravunharju on ensimmäinen kaupunginosa, jonka rakennusluvissa sovelletaan heinäkuussa voimaantulevia uusia energiamääräyksiä. Asuntomessut pidetään Hyvinkäällä kesällä Sari-Leena Humppi viestintäpäällikkö Hyvinkään kaupunki Uudet energiamääräykset astuvat voimaan heinäkuussa ja koskevat uudisrakentamista. Määräyksillä parannetaan talojen energiatehokkuutta 20 pro- Kravunharjun messualueelle nousee runsaat 30 omakotitaloa, yhtiömuotoisia pientaloja ja mahdollisesti myös kerrostaloja. Havainnekuva/Arkkitehtitoimisto Jukka Tiurtiainen Oy sentilla nykytasosta. Taustalla on valtion tahto lisätä uusiutuvien energiamuotojen käyttöä ja vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. Tavoitteeseen pääsemiseksi on tärkeää, että juuri asumisen energiankulutusta pienennetään. Rakennusten osuus Suomen energiankulutuksesta on noin 40 prosenttia. Oleellista uusissa määräyksissä entisiin verrattuna on tarkastelutavan muutos: nyt kokonaisuus ratkaisee. Rakennusten kokonaisenergiakulutukselle on määrätty rakennustyyppikohtainen yläraja, joka ilmaistaan niin sanotulla E- luvulla kertoo Rakennusteollisuuden Koulutuskeskuksen vararehtori Marko Makkonen. RATEKO auttaa Hyvinkään asuntomessurakentajia uusien määräysten omaksumisessa jär- Kuntatekniikka 2/

16 YHDYSKUNTA Koko ketjun suunnittelusta toteutusportaaseen pitää ymmärtää, että jokainen työvaihe vaikuttaa rakennuksen energiatehokkuuteen. jestämällä aiheesta kaikille avoimia tilaisuuksia. E-lukuarvo ratkaisee Heinäkuun jälkeen rakennuslupaa hakevien kohteiden tulee saavuttaa tai alittaa tietty, viranomaisten asettama E-lukuarvo. Sallitun E-luvun suuruuteen vaikuttaa pientaloissa muun muassa rakennuksen pinta-ala. Jos E-luvun saavuttaminen on haasteellista esimerkiksi suoralla sähkölämmityksellä, energian hankinnan muotoa tulee muuttaa. Aikaisemmissa määräyksissä huomiota kiinnitettiin rakennusten lämmöneristämiseen ja ilmatiiviyteen. Erityisesti ilmatiiviyden merkitys korostuu jatkossa huomattavasti. Nyt otetaan siis huomioon myös se, miten tuotetulla energialla talo lämpenee. Uudet määräykset kannustavat kaukolämmön ja uusiutuvien energialähteiden kuten maalämmön käyttöön. Eniten rokotetaan sähkölämmitystä, Makkonen sanoo. Sähkölläkin voi toki edelleen lämmittää, mutta rajojen sisällä olevaan E-lukuun pääsemiseksi pitää vastaavasti kiinnittää erityistä huomiota esimerkiksi parempaan eristykseen ja lisälämmitysjärjestelmiin, kuten varaaviin tulisijoihin, ilmalämpöpumppuun ja aurinkokeräimiin. Uusi ajattelu tarpeen Siirtymävaiheessa määräykset Uudet määräykset kannustavat kaukolämmön ja uusiutuvien energialähteiden käyttöön, RATEKO:n vararehtori Marko Makkonen sanoo. aiheuttavat paljon lisätöitä ja uuden ajattelutavan omaksumista niin suunnittelijoilta kuin kuntien rakennusvalvonnoilta. Uudet energiamääräykset tarkoittavat uudisrakentajalle rakentamisvaiheessa pieniä lisäinvestointeja ja entistä suurempaa harkintaa pääsuunnittelijan ja vastaavan työnjohtajana valitsemisessa. Heidän osaamisestaan riippuu pitkälle se, miten energia- ja kustannustehokkaaksi toteutus saadaan sekä suunnittelupöydällä että käytännön toteutuksessa. Käytännössä osa rakennuksen tulevan elinkaaren aikaisista energiakustannuksista siirtyy rakennusvaiheeseen ja onnistuneen suunnittelun ja toteutuksen merkitys myös kustannustehokkuudessa kasvaa. Oleellista tässä ei ole raha vaan asian tiedostaminen. Koko ketjun suunnittelusta toteutusportaaseen pitää ymmärtää, että jokainen työvaihe vaikuttaa rakennuksen energiatehokkuuteen. Esimerkiksi hyvä suunnittelu ei auta, jos ilmastointiasentaja tai sähkömies ei tee työtään huolellisesti ja määräysten mukaan vaan rikkoo esimerkiksi jo asennettua höyrysulkua, Makkonen kuvailee. Energiatehokkuudella talosta parempi hinta Joskus rakentajia pelotellaan sillä, että rakentaminen on aina vaan Kuvat Sari-Leena Humppi Rakennusvaiheen investoinnit energiatehokkuuteen tulevat takaisin pienempinä lämmityslaskuina, Hyvinkään energianeuvoja Visa Koivu vakuuttaa. kalliimpaa. Asioita kannattaa Hyvinkään energianeuvoja Visa Koivun mukaan kuitenkin tarkastella pidemmällä aikavälillä. Rakennusvaiheen investoinnit energiatehokkuuteen tulevat takaisin pienempinä lämmityslaskuina, Koivu vakuuttaa. Vain 20 prosenttia rakennuksen elinkaaren kustannuksista syntyy rakentamisvaiheessa, koko loppu hupenee asumiseen kulutettuun energiaan ja remontteihin. Näin energiatehokkuus voi vaikuttaa myös talon myyntihintaan. Ostajat kiinnittävät nykyisin yhä enemmän huomiota siihen, miten paljon lämmitys lohkaisee perheen kuukausibudjetista, Koivu toteaa. HYVINKÄÄN ASUNTOMESSUT Vuoden 2013 asuntomessut järjestetään Hyvinkään Metsäkaltevan alueella, Kravunharjun asuntomessualueella Kravunharjun asuntomessualue nousee 3,5 kilometrin päähän Hyvinkään ydinkeskustasta etelään. Viereinen valtatie 25 vie suoraan Hankoon ja Porvooseen, moottoritie Helsinkiin ja Tampereelle. Messualueelle rakennetaan runsaat 30 omakotitaloa, yhtiömuotoisia pientaloja ja mahdollisesti myös kerrostaloja. Messualueen ympärille kasvaa 2030 mennessä asukkaan Metsäkaltevan asuinalue. Messualueen elämäntyylinä on Slow Homing Active Living: rentoa kotoilua, laadukasta elinympäristöä ja aktiivista liikuntaa. Tavoitteita ovat asukaslähtöisyys ja ympäristövastuullisuus. hyvinkaa Valitsin matalaenergiatalon Hyvinkään asuntomessualue Kravunharju on ensimmäinen asuinalue, jossa määräykset otetaan käyttöön. Ensimmäisten talojen rakentaminen alkaa huhtikuussa. Kirsi Holmala on yksi Hyvinkään asuntomessualueen rakentajista. Holmala on osallistunut kaikkiin tähän mennessä uusista energiamääräyksistä pidettäviin RATEKO:n järjestämiin ja ely-keskuksen tukemiin koulutustilaisuuksiin. Olen saanut hyvin tietoa asiasta jo rakennusprojektin alkuvaiheessa. Niinpä valitsin matalaenergiatalon, joka täyttää kaikilta osin uudet energiamääräykset. Taloon on tulossa nelinkertaiset selektiivilasit. Eristeitä on riittävästi katossa, seinissä ja pohjassa. Lisäksi talon ilmanvaihto on energiatehokas, Holmala kertoo. Hänen mielestään uusien määräysten mukaiseen rakentamiseen on ollut helppo ryhtyä hyvällä ja huolellisella suunnittelulla. Uskon, että uusien määräysten avulla säästän lämmityskustannuksissa. Holmala aikoo valita lämmitysmuodoksi kaukolämmön. Asuntomessualueelle rakennetaan kaukolämpöverkko, joten kaukolämpö on luonteva valinta. Kaukolämpö on edullista, käyttövarmaa ja energiaystävällistä. Talooni tulee myös varaava takka, Kirsi Holmala sanoo. 16 Kuntatekniikka 2/2012

17 Vesikansa Ennen vanhaan vesi muotoili yhdyskuntarakenteen, koska ei ollut ratoja eikä nopeita teitä. Vesikansa souti kirkkoveneellä keskuspaikkaan, jossa Maakansa asui. Näitä rakenteita kehittyi erikoisesti järvi-suomessa, vaikkapa Hollolassa, Ikaalisissa, Jaalassa ja Luopioisissa. Tänä päivänä vesikansa on aktivoinut taas, uusilla tavoilla. Nyt kiinnostaa omakotiasuminen rantapiitassa, niin että taloon pääsee maapuolelta pyörillä, veden puolelta aluksilla. Aallokko kutsuu Vesikansalla on tyhjää aikaa oikeastaan vain talvisydän, jolloin suunnitelmia tehdään, veneitä skrapataan vajoissa ja uusia veistetään. Venemessut käynnistävät sesongin helmikuussa. Arkkitehdit ja monet muutkin tapaavat hävitä keskikesällä kuukaudeksi Saaristomerelle purjehtimaan. Ovatpahan siellä poissa pahemmasta. Alukset nostellaan talviteloille ja suojiin loka-marraskuussa. Ihmiskunta näyttää jakautuvan vesimaailmaa pelkääviin ja sitä rakastaviin. Meren ärjyjä kavahdetaan, mutta meri tuo hyödykkeitä, aatteita ja vuorovaikutusta. Sitä paitsi mikään ei voita meren ilmapiiriä ja punaisia purjeita auringonlaskua vasten (Red Sails in the Sunset). Rannikon satamakaupungit Le Havre ovat tärkeitä myös niissä maissa, joiden rakenne edellyttää keskusta mantereella (Ranska, Saksa, Venäjä). Jännitystä, seikkailuja ja romantiikkaa Vesi houkuttelee urheilijoitakin. Moottoripuolen voimme jättää omaan arvoonsa, mutta melonta, soutu ja purjehdus ovat kunnianarvoisia. Olympiavoittajista tunnetaan parhaiten ensimmäiset: meloja Sylvi Saimo (naisten kajakki 500 m Helsinki 1952), soutaja Pertti Karppinen (kolme kultaa, ensimmäinen Suomen Asuntomessut/Antero Tenhunen Montreal 1976) ja purjehtija Esko Rechardt (Finnjolla Moskova/Tallinna 1980). On niitä sitten tullut muitakin. Hjallis Harkimo kiersi maailman purjeveneellä ja voitti ainakin itsensä, hienoa sekin. Kansankulttuuripuolelta muistetaan Georg Malmsténin monet vesiteemat. Aallokko kutsuu, mutta Mikki-Hiiri on merihädässä. Ja kun Eija Merilä, sittemmin evankelista, heläyttää läpimurto- USA:n Floridasta löytyy Fort Lauderdalen kaupunki, asukasta kanavien varsilla. Onpa siellä Nurmi Drivekin. laulunsa Yö saaristossa, niin siitä on oksat poissa kuin suutarin joulukuusesta. Portugalilaiset tuntevat saman tunnelman nimellä saudade, kaipuu. Heinolan asuntomessut 2004 toimi Suomessa yhtenä tiennäyttäjänä veden äärelle rakentamisessa. Rannalle asumaan Vanhat kaupunkimallit hyödyntävät vettä rohkeasti. Paikannimet puhuvat puolestaan: Venetsia, Amsterdam, Pietari, Istanbul, Hongkong, Rio de Janeiro, Naantali, Pispala, Kaivopuisto. Ranta-asuminen ja vesimaisema vetävät puoleensa niin, että markkinavoimilla on naurussa pitelemistä. Kun satama muuttaa väljemmille vesille, tilalle tulvii asukkaita ja pääkonttoreita. Lisätietoja saa esimerkiksi Helsingin Jätkäsaaresta ja Kalasatamasta. Paha sanayhdistelmä omakotitalo rantatontilla saa laillisesti hyväksytyn aseman, kunhan kunnolla kaavoitetaan. Pekka Rytilä on 73-vuotias tekniikan lisensiaatti, joka toimii Liikennesuunnittelun Seuran puheenjohtajana ja Pöyry CM Oy:n erityisasiantuntijana. Kuntatekniikka 2/

18 Keva maksoi 21 miljoonan Kirkkonummi vu Kunnantalosta kuljetaan yhdyskäytävän kautta viereiseen liikekiinteistöön, jossa teknisen toimen tilat sijaitsevat. Kirkkonummen uusin maamerkki, kunnantalo, otettiin käyttöön vuodenvaihteessa. Kuparilla, punatiilellä ja lasilla koristellulle, huipputekniikkaa sisältävälle talolle tuli hintaa 21 miljoonaa euroa. Laskun kuittasi Keva, jolle kunta maksaa vuokraa reilut euroa kuussa. Kuntalaisten mukaan talo on tyylikäs, mutta ei pramea. Materiaalivalinnat antavat korkealle sisääntuloaulalle omaleimaisen ilmeen. Pääportaikkoa ympäröi läpinäkyvä kupariverkko. Kirkkonummen uuden kunnantalon julkisivuissa on käsin lyötyä tanskalaista punatiiltä, lasia ja kuparia. 18 Kuntatekniikka 2/2012

19 KIINTEISTÖT euron rakentamiskustannukset okralle uuteen kunnantaloon TEKSTI Merja Kihl ja Ari Mononen KUVAT Ari Mononen Kirkkonummen ydinkeskustaan rakennettu kunnantalo on ensimmäisiä uuden keskustasuunnitelman mukaisia rakennuksia. Ennen kunnantaloa rautatieaseman viereen ehti valmistua pysäköintitalo, jonka 380 autopaikasta 110 on varattu uuden kunnantalon pysäköintiin. Myös kunnantalon alapuolelle rakennettiin pysäköintihalli. Parinsadan kunnan työntekijän muutto uuteen taloon 12 toimipisteestä eri puolilta kuntaa alkoi joulukuun puolivälissä. Talo on osin vielä keskeneräinen, ja viimeistelytöitä jatketaan, Kirkkonummen yhdyskuntatekniikan toimialajohtaja Ewa Forstén kertoo. Forsténin oma työpiste sijaitsee putken päässä kunnantalosta, sillä teknisen toimen osastot ovat entisissä tiloissaan viereisessä liikekeskuksessa. Pysäköintihallissa erikoisratkaisuja Rakennustyö myöhästyi hiukan aikataulusta. Alkujaan kunnantalon piti valmistua elo-syyskuussa Takavuosina kunnantalon paikalla oli huoltoasema, josta oli päässyt öljyä maaperään. Tämä osa tontista oli aikaisemmin puhdistettu, mutta myös viereiselle alueelle oli valunut öljyä. Hanke myöhästyi paljolti juuri maaperätutkimusten ja -puhdistusten takia. Runsasluminen talvikin aiheutti hieman Kuntatekniikka 2/

20 Satapaikkainen, huippuluokan äänentoistolla ja laskevalla katsomolla varustettu Kirkkonummi-sali toimii valtuustosalina. Salin seinä- ja kattopinnoissa on kupariverkkoa. Valtuutetuilla on avarat näkymät kunnan koulukeskukseen ja viereiselle kävelykadulle. Toimialajohtaja Ewa Forstén perusturvan aulan lomakehuoneessa, jossa kuntalaiset voivat keskittyä lomakkeiden täyttämiseen. Aulan viereen avataan huhtikuussa kahvila ja henkilöstöravintola. Iloisenväriset pyörylät ovat istuimia. viivytyksiä, Forstén mainitsee. Projektipäällikkö Antti Vesanto kunnantalon rakennuttajakonsulttina toimineesta ISS Proko Oy:stä lisää, että ajoyhteyden järjestelyt olivat vaativa osaprojekti. Rakentamisaikaiset kaavamääräykset edellyttivät, että ajoyhteys kunnantalon alapuoliseen parkkihalliin saadaan viereisen Kirkkonummen Liikekeskus Oy:n kiinteistön kautta. Tämä vaati rasitesopimuksia, Vesanto selostaa. Kunta omistaa liikekeskuksen kiinteistön osakkeista kolmanneksen eli käytännössä yläkerran, jossa teknisen toimen tilat sijaitsevat. Byrokratian koukeroita lisäsi vielä se, että osa pysäköintitilasta tuli yleisen kadun alapuolelle. Kunnantalon ja liikekeskusrakennuksen välissä oleva Haagan tori on luokiteltu katualueeksi. Kunnantalon tontilta ei ole lainkaan ajoyhteyttä talon omaan pysäköintihalliin. Se on poikkeava ratkaisu, Vesanto sanoo. Edustavia tiloja kuparista Vesannon mukaan kunnantalo toteutettiin perinteisenä jaettuna urakkana. Pääurakoitsija Peab Oy:n lisäksi mukana oli viisi sivu-urakoitsijaa. Myös sammutuslaitteet sekä av- ja turvajärjestelmät toteutettiin tilaajan erillishankintoina. Talon materiaalit ja julkisivuratkaisut ovat poikkeuksellisia. Ne antavat muun muassa sisääntuloaulassa tilalle ilmettä ja luonnetta, Vesanto kuvailee. Kunnantalon julkisivumateriaalina on punatiili. Kattokerroksen julkisivu on osin päällystetty kuparilla. Muuallakin talossa on paljon kuparia ja lasipintoja. Verkkomaisia kupariverhoja on pääportaikon seinällä sekä valtuustosalin seinäpintoina. Valtuustosalissa kupariverho parantaa myös tilojen akustiikkaa. Sen taakse on sijoitettu akustiikkalevyjä, Forstén kertoo. Ensimmäisen kerroksen kokoustilojen siipi on erillinen kokonaisuus, jolla on oma sisäänkäynti. Valtuustosalin ohella siivessä on kunnanhallituksen pienempi kokoussali sekä eri puolueiden ryhmähuoneet. Talossa on toistakymmentä kokoushuonetta. Toisessa kerroksessa ovat perusturvan sosiaalipalvelut. Tästä kerroksesta on yhteys viereiseen taloon yhdyskäytävän kautta sekä suurelle terassille, johon tulee ainakin oleskelutiloja. Kolmanteen kerrokseen on sijoitettu sivistystoimi ja neljänteen konsernihallinto. Kattokerroksessa on edustus- ja sosiaalitiloja saunoineen ja kokoushuo- 20 Kuntatekniikka 2/2012

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 259. Kaupunginhallitus 16.09.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 259. Kaupunginhallitus 16.09.2013 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 16.09.2013 Sivu 1 / 1 1203/10.03.02/2013 259 Valtuustoaloite kiinteistöyhtiön muodostamisesta kaupungintaloa varten (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Carl Slätis, puh. (09) 816 84419

Lisätiedot

Asuntomessut Hyvinkäällä 2013. Marraskuu 2011

Asuntomessut Hyvinkäällä 2013. Marraskuu 2011 Asuntomessut Hyvinkäällä 2013 Marraskuu 2011 LE ISEVIL M U H KÄÄN HYVIN LE NOUSEE IL LUE HARJU JAN ASUINA A UUDEN HYVINKÄÄ Hyvinkää maalattiin maailmankartalle vuonna 1917. Tuohon aikaan kunnan katuja

Lisätiedot

Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011

Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011 Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011 Miksi uudistus? Ilmastotavoitteet Rakennuskannan pitkäaikaiset vaikutukset Taloudellisuus ja kustannustehokkuus Osa jatkumoa

Lisätiedot

Hyvän pientalon rakentamisen perusteita. Kajaanin kaupunki Rakennusvalvonta Kari Huusko Rakennustarkastaja

Hyvän pientalon rakentamisen perusteita. Kajaanin kaupunki Rakennusvalvonta Kari Huusko Rakennustarkastaja Hyvän pientalon rakentamisen perusteita Kajaanin kaupunki Rakennusvalvonta Kari Huusko Rakennustarkastaja Rakennusprojekti Oman talon rakentaminen on meille useimmille elämän ylivoimaisesti suurin ja tärkein

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS OSANA ASUMISTA JA RAKENTAMISTA. Energiatehokkuusvaatimukset uudisrakentamisen lupamenettelyssä

ENERGIATEHOKKUUS OSANA ASUMISTA JA RAKENTAMISTA. Energiatehokkuusvaatimukset uudisrakentamisen lupamenettelyssä ENERGIATEHOKKUUS OSANA ASUMISTA JA RAKENTAMISTA Energiatehokkuusvaatimukset uudisrakentamisen lupamenettelyssä Jari Raukko www.kerava.fi 1 15.4.2011 2 Uudisrakentamisen energiatehokkuuden perusvaatimustaso

Lisätiedot

J.Forsman 30.11.2011 VIIKIN YMPÄRISTÖTALO ENERGIANTEHOKKUUDELTAAN SUOMEN PARAS TOIMISTORAKENNUS

J.Forsman 30.11.2011 VIIKIN YMPÄRISTÖTALO ENERGIANTEHOKKUUDELTAAN SUOMEN PARAS TOIMISTORAKENNUS J.Forsman 30.11.2011 VIIKIN YMPÄRISTÖTALO ENERGIANTEHOKKUUDELTAAN SUOMEN PARAS TOIMISTORAKENNUS SIJAINTI (ENNEN RAKENNUSTA) YLEISTÄ Bruttoala noin 6500 m2 Käyttäjät: Helsingin ympäristökeskus ja yliopiston

Lisätiedot

14.4.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy

14.4.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy 14.4.2014 Ranen esitys Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy Energiatehokas korjausrakentaminen Tavoitteena pienentää olemassa olevien rakennusten energiankulutusta Energiatehokkuusvaatimuksilla on vaikutusta

Lisätiedot

Miten suomalaiset haluavat asua - ja miten vaatimuksiin vastataan?

Miten suomalaiset haluavat asua - ja miten vaatimuksiin vastataan? Miten suomalaiset haluavat asua - ja miten vaatimuksiin vastataan? Asuntomarkkinat 2011 20.1.2011 Aija Staffans Aalto-yliopisto Arkkitehtuurin laitos IDENTITEETTI PALVELUT JA YHTEYDET SOSIAALINEN YMPÄRISTÖ

Lisätiedot

Arandur / Kaivomestarin hanke

Arandur / Kaivomestarin hanke 7.10.2010 Richard Malm Arandur / Kaivomestarin hanke Kaivomestari - ensimmäinen julkisen ja yksityisen sektorin kiinteistöalan kumppanuushanke Suomessa. Elinkaaritoimitus: mitä sopimus sisältää? Substanssipalvelut

Lisätiedot

Pientalon energiatehokkuus ja määräykset

Pientalon energiatehokkuus ja määräykset Pientalon energiatehokkuus ja määräykset Elvari päätöstilaisuus 5.10.2015, Helsinki Yli-insinööri Jyrki Kauppinen Uuden pientalon sallittu E-luvun yläraja riippuu asunnon koosta 300 250 Ei täytä E-lukuvaatimusta

Lisätiedot

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Hyvä suunnittelu kannattaa aina. Siitä syntyy rakennuksesi käytettävyys, turvallisuus ja arvo, olipa kohde minkä kokoinen

Lisätiedot

Asuntotuotanto Vantaalla

Asuntotuotanto Vantaalla Asuntotuotanto Vantaalla Vantaan kaupunkirakenteen kehitys 1960-2014 Asuntopolitiikan päätavoitteita Täydennysrakentamisen edistäminen Vantaan asuntorakentamisennuste 2015-2024 ARY:n vierailu Vantaalla

Lisätiedot

Kymmeniin kouluihin. valittu SPU Eristeet. Turvallisuus ja riskittömyys korostuvat. SPU Oy LEHDISTÖTIEDOTE 29.10.2014

Kymmeniin kouluihin. valittu SPU Eristeet. Turvallisuus ja riskittömyys korostuvat. SPU Oy LEHDISTÖTIEDOTE 29.10.2014 SPU Oy LEHDISTÖTIEDOTE 29.10.2014 Turvallisuus ja riskittömyys korostuvat Kymmeniin kouluihin valittu SPU Eristeet Koulujen rakentamisessa ja peruskorjaamisessa kiinnitetään nykyisin erityistä huomiota

Lisätiedot

A4 Rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje

A4 Rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje Energiatehokkaan rakennuksen voi toteuttaa monin eri tavoin huolellisen suunnittelun ja rakentamisen avulla. Useat rakentamismääräysten osat ohjaavat energiatehokkuuteen. Kokonaisenergiatarkastelu koskee

Lisätiedot

27.5.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy

27.5.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy 27.5.2014 Ranen esitys Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy Energiatehokas korjausrakentaminen Korjausrakentamisen energiamääräykset mitä niistä pitäisi tietää Suomen asuntokanta on kaikkiaan noin 2,78 miljoona

Lisätiedot

Matalaenergia ja passiivirakentaminen - taloteollisuuden näkökulma

Matalaenergia ja passiivirakentaminen - taloteollisuuden näkökulma Matalaenergia ja passiivirakentaminen - taloteollisuuden näkökulma Pientaloteollisuus ry Tavoitteet, suunta ja mahdollisuudet Määritelmien selkeyttäminen ja määritelmiin sisältyvät haasteet Suunnittelun

Lisätiedot

Kuntien ja Liikenneviraston hankintojen yhteinen kehittäminen kohti julkisten hankintojen yhteistä portaalia

Kuntien ja Liikenneviraston hankintojen yhteinen kehittäminen kohti julkisten hankintojen yhteistä portaalia Kuntien ja Liikenneviraston hankintojen yhteinen kehittäminen kohti julkisten hankintojen yhteistä portaalia Kirsi Rontu Infra-alasta tuottavampi yhteistyöllä 2 Kirsi Rontu 1 Julkiset hankkijat yhteistyöhön

Lisätiedot

Seve Ehituse AS esittely ja referensseja

Seve Ehituse AS esittely ja referensseja , 12915 Tallinna, Viro Y-tunnus 2252355-8 11.01.13 Helsingin Kaupunki Talous- ja suunnittelukeskus / Kehittämisosasto Aleksanterinkatu 24 (PL 20) 00099 Helsingin Kaupunki 1. Hakijan tiedot esittely ja

Lisätiedot

Energiatehokkaan talon tunnusmerkit. Ylijohtaja Helena Säteri 28.03.2008

Energiatehokkaan talon tunnusmerkit. Ylijohtaja Helena Säteri 28.03.2008 Energiatehokkaan talon tunnusmerkit Ylijohtaja Helena Säteri 28.03.2008 Ilmastonmuutos on maailman vakavin huolenaihe. Eurobarometri-tutkimus, syyskuu 2008 20 20 20 vuoteen 2020 Kasvihuonekaasuja vähennetään

Lisätiedot

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa SIJAINTI 50 km SUUNNITTELUALUE ENERGIAMALLIT: KONSEPTIT Yhdyskunnan energiatehokkuuteen vaikuttaa usea eri tekijä. Mikään yksittäinen tekijä ei

Lisätiedot

Käsitteet selviksi ja monimutkaisesta kohti yksinkertaista Täydennysrakentaminen onnistuu! Erityisasiantuntija Satu Åkerblom Uudenmaan liitto

Käsitteet selviksi ja monimutkaisesta kohti yksinkertaista Täydennysrakentaminen onnistuu! Erityisasiantuntija Satu Åkerblom Uudenmaan liitto Käsitteet selviksi ja monimutkaisesta kohti yksinkertaista Täydennysrakentaminen onnistuu! Erityisasiantuntija Satu Åkerblom Uudenmaan liitto Kyselyt täydennysrakentamisen edistämisen tarpeista Kiinteistö-

Lisätiedot

AUTOSALPA RAKENTAA LAHTEEN UUDEN TOIMITALON

AUTOSALPA RAKENTAA LAHTEEN UUDEN TOIMITALON LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa heti AUTOSALPA RAKENTAA LAHTEEN UUDEN TOIMITALON Autosalpa Oy ja Renor Oy ovat sopineet torstaina, 19.6.2008, tonttikaupasta Lahden Asemantaustan kaupunginosassa olevasta

Lisätiedot

Ylitse muiden. kerrosta. metro. Noin. työpistettä

Ylitse muiden. kerrosta. metro. Noin. työpistettä Toimistotalo Ylitse muiden 26 kerrosta Noin 3000 työpistettä metro 2015 Kaukokatsei sen valinta Keilaranta Tower nousee edustavalle paikalle aivan meren äärelle Espoon Keilaniemeen. Sen korkeus tulee olemaan

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy

Rakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy Rakennusten energiatehokkuus Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy 6.6.2011 2 Mitä on rakennusten energiatehokkuus Mitä saadaan (= hyvä talo) Energiatehokkuus = ----------------------------------------------

Lisätiedot

Ylits e muiden. metriä. metro. Noin. työpistettä

Ylits e muiden. metriä. metro. Noin. työpistettä To i m i s t o ta l o Ylits e muiden Noin 3000 työpistettä 111 metriä metro 2015 Kau ko kat s e i Keilaranta Tower nousee edustavalle paikalle aivan meren äärelle Espoon Keilaniemeen. Sen korkeus tulee

Lisätiedot

Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula. ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi

Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula. ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Kymenlaakson energianeuvonta 2012- Energianeuvoja Heikki Rantula 020 615 7449 heikki.rantula@kouvola.fi

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen yhteistyö maankäytössä. Rakennuttajan kokemuksia

Julkisen ja yksityisen yhteistyö maankäytössä. Rakennuttajan kokemuksia Julkisen ja yksityisen yhteistyö maankäytössä Rakennuttajan kokemuksia ASUNTOSÄÄTIÖ - Perustettiin vuonna 1951 rakennuttamaan Tapiola Perustajajärjestöt Väestöliitto Mannerheimin Lastensuojeluliitto SAK

Lisätiedot

Kiinteän omaisuuden myynti/määräala kiinteistöstä Gröndal 753-421-12-1 sekä kiinteistö 753-421-878-4/Louhintahiekka Oy

Kiinteän omaisuuden myynti/määräala kiinteistöstä Gröndal 753-421-12-1 sekä kiinteistö 753-421-878-4/Louhintahiekka Oy Valtuusto 65 18.06.2012 Kiinteän omaisuuden myynti/määräala kiinteistöstä Gröndal 753-421-12-1 sekä kiinteistö 753-421-878-4/Louhintahiekka Oy 299/10.00.02/2012 KAAVJAOS 39 Kaavoitusjaosto 28.03.2012 Valmistelija:

Lisätiedot

Ajaton klassikko. Tapiolan Aura Revontulentie 7, Espoo, Tapiola. Toimitila, joka säilyttää tyylinsä. Modernisti muuntautuva, ajattoman edustava.

Ajaton klassikko. Tapiolan Aura Revontulentie 7, Espoo, Tapiola. Toimitila, joka säilyttää tyylinsä. Modernisti muuntautuva, ajattoman edustava. Kiinteistö-Tapiola Oy Ajaton klassikko Toimitila, joka säilyttää tyylinsä. Modernisti muuntautuva, ajattoman edustava. Pääkonttoritason toimitila Tapiolassa jo tänään huomisen arvoalueella Tapiolan Aura

Lisätiedot

Ainutlaatuinen toimitilakohde Kehäradan varrella. Pressi

Ainutlaatuinen toimitilakohde Kehäradan varrella. Pressi Ainutlaatuinen toimitilakohde Kehäradan varrella Pressi Jenita Kokkoniemi SRV 1.4.2014 Pressi Kaikki palat kohdallaan Uutta ajattelua toimitiloihin Toimisto ja tarpeen mukaisesti aputilat (huolto, showroom,

Lisätiedot

ASUNTOMESSUT TAMPEREELLA 13.7.-12.8.2012

ASUNTOMESSUT TAMPEREELLA 13.7.-12.8.2012 ASUNTOMESSUT TAMPEREELLA 13.7.-12.8.2012 ASUNTOMESSUT ON SUURTAPAHTUMA Viime kesänä kävijöitä 127.546 Aikuisväestöstä 98 % tuntee tapahtuman Asuntomessut Tampereella 43. asuntomessutapahtuma Järjestäjinä

Lisätiedot

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten

Lisätiedot

Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 ASTA 2010 30.9.2010. Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto 1.10.

Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 ASTA 2010 30.9.2010. Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto 1.10. Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 1 ASTA 2010 30.9.2010 Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto Huomautukset 2 Esityksen valmisteluun on ollut lyhyt aika Joissain kohdissa voi

Lisätiedot

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra- tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset Yksityiskäyttöön

Lisätiedot

Ekopassi ekotehokkaaseen loma-asumiseen

Ekopassi ekotehokkaaseen loma-asumiseen Ekopassi ekotehokkaaseen loma-asumiseen 15.6.2011 Jyri Nieminen, VTT 2 Vapaa-ajan asumisen ekotehokkuus Mökkimatkoja vuodessa noin 5 miljardia kilometriä 90 % matkoista henkilöautoilla Matkojen keskipituus

Lisätiedot

Korjausrakentamiselle määräykset

Korjausrakentamiselle määräykset KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN Korjausrakentamiselle määräykset Energiatehokas korjaaminen on osa kiinteistön normaalia korjausrakentamista ja kiinteistön kunnossapitoa

Lisätiedot

SIIRTYMINEN KESTÄVÄÄN RAKENTAMISEEN Aluerakentamisen näkökulma- Alueellinen ekotehokkuus

SIIRTYMINEN KESTÄVÄÄN RAKENTAMISEEN Aluerakentamisen näkökulma- Alueellinen ekotehokkuus SIIRTYMINEN KESTÄVÄÄN RAKENTAMISEEN Aluerakentamisen näkökulma- Alueellinen ekotehokkuus 50 kestävää ratkaisua Jätkäsaareen Sitra 23.11.2009 Aluerakentamispäällikkö Kyösti Oasmaa 1 Aluerakentamisen näkökulma

Lisätiedot

AA (ERITTÄIN VAATIVA) C (VÄHÄINEN) B (TAVANOMAINEN) A (VAATIVA) AA A B C 1

AA (ERITTÄIN VAATIVA) C (VÄHÄINEN) B (TAVANOMAINEN) A (VAATIVA) AA A B C 1 Korjausrakentamisen energiaselvityslomake, toimenpide- tai rakennuslupaa varten koskevat asiakirjat, perustuu asetukseen YM 4/13 (TIEDOT TÄYTETÄÄN TYHÄÄN KENTTÄÄN) RAKENNUTTAJA RAKENNUSPAIKAN OSOITE KIINTEISTÖTUNNUS

Lisätiedot

TOIMISTOTALO YLITS E MUIDEN. metriä. Noin 3000. työpistettä. metro 2015

TOIMISTOTALO YLITS E MUIDEN. metriä. Noin 3000. työpistettä. metro 2015 TOIMISTOTALO YLITS E MUIDEN Noin 3000 työpistettä 111 metriä metro 2015 KAU KO KAT S E I S E N VAL I N TA Keilaranta Tower nousee edustavalle paikalle p aivan meren äärelle Espoon Keilaniemeen. Sen korkeus

Lisätiedot

Rakentaminen mahdollisesti omana työnä? Aikataulu: 2016. Budjetti: Ts 120 000. Pituus noin 480 metriä. Asemakaava on hyväksytty

Rakentaminen mahdollisesti omana työnä? Aikataulu: 2016. Budjetti: Ts 120 000. Pituus noin 480 metriä. Asemakaava on hyväksytty Leppämaantien kevytväylä Rakentaminen mahdollisesti omana työnä? Aikataulu: 2016. Budjetti: Ts 120 000. Uusi kevyen liikenteen väylä ajoradan viereen reunatuella erotettuna. Pituus noin 480 metriä. Yhteyshenkilöt/

Lisätiedot

Ainutlaatuinen toimitilakohde Kehäradan varrella. Pressi

Ainutlaatuinen toimitilakohde Kehäradan varrella. Pressi Ainutlaatuinen toimitilakohde Kehäradan varrella Pressi Leena Manner Markkinointipäällikkö SRV 11.12.2013 Pressi Kaikki palat kohdallaan Uutta ajattelua toimitiloihin Toimisto, tuotanto ja logistiikka

Lisätiedot

Kirkonkylien mahdollisuudet ja eheyttävä yhdyskuntasuunnittelu

Kirkonkylien mahdollisuudet ja eheyttävä yhdyskuntasuunnittelu Kirkonkylien mahdollisuudet ja eheyttävä yhdyskuntasuunnittelu Maa- ja metsätalousministeriö / YTR projekti (2010-12) Itä-Suomen yliopisto Historian ja maantieteen laitos / Ympäristöpolitiikka Karjalan

Lisätiedot

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa -Liikuntapaikkarakentamisen seminaari Säätytalo14.5.2012 Teppo Lehtinen Synergiaa vai törmäämisiä? Liikuntapolitiikan tavoitteet edistää liikuntaa, kilpa-

Lisätiedot

LAHDEN SEUDUN RAKENNUSVALVONTA

LAHDEN SEUDUN RAKENNUSVALVONTA LAHDEN SEUDUN RAKENNUSVALVONTA LAHDEN SEUDUN RAKENNUSVALVONTA KÄRKÖLÄ, LAHTI, NASTOLA Yhteneväinen ennakoitava lupakäsittely ja katselmusmenettely Yhteinen, kattava ohjeistus kotisivuilla ja paperimuodossa

Lisätiedot

A V I A T O W E R m o v e t o a n e w l e v e l

A V I A T O W E R m o v e t o a n e w l e v e l AV IA move to a new level TOWER Uutta muotokieltä ja ekologista ajattelua edustava Avia Tower tarjoaa käyttäjilleen inspiroivan ja muunneltavan työympäristön. Avia Tower kohoaa Vantaalle Aviapoliksen liike-

Lisätiedot

Asuntomarkkinat 2012 Kalastajatorppa 26.1.2012

Asuntomarkkinat 2012 Kalastajatorppa 26.1.2012 Asuntomarkkinat 2012 Kalastajatorppa 26.1.2012 Antti Nikkanen, projektiasiantuntija, DI Kari Kankaala, johtaja, TkT Tampereen kaupunki, kaupunkikehitys Smart City Fiksu kaupunki All Bright! Kaupunkien

Lisätiedot

KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO

KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO Korjausrakentamiselle määräykset Energiatehokas korjaaminen on osa kiinteistön normaalia

Lisätiedot

Kuopion Saaristokatu onnistunut kokonaisuus

Kuopion Saaristokatu onnistunut kokonaisuus Kuopion Saaristokatu onnistunut kokonaisuus Katupäällikkö, DI, Ismo Heikkinen, Kuopion kaupunki Projektipäällikkö, DI, Ari Kalliokoski, Destia Oy Kuntatekniikan päivät 2009 Destia Oy on suomalainen infra-

Lisätiedot

Kartanonranta Energia- ja ympäristöselvitykset

Kartanonranta Energia- ja ympäristöselvitykset Kartanonranta Energia- ja ympäristöselvitykset Ympäristölautakunta 17.4.2012 Tero Karislahti YIT 1 Internal Tausta Rakennusten osuus Suomen kokonaisenergiankulutuksesta on 40 prosenttia. Rakennukset suunnitellaan

Lisätiedot

Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet. Harri Kemppi One1

Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet. Harri Kemppi One1 Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet Harri Kemppi One1 Sisältö Energia-alan murros yrityksen perustana One1 Oy Case Lappeenranta Energiaratkaisut yhteistyössä kunta-asiakkaan

Lisätiedot

KIINTEISTÖLIIKETOIMINNAN KOKONAISPALVELUA

KIINTEISTÖLIIKETOIMINNAN KOKONAISPALVELUA KIINTEISTÖLIIKETOIMINNAN KOKONAISPALVELUA ESITE 2015 Yritys Toimitalo on Suomessa toimiva toimitilakiinteistöjen markkinointiin, ylläpitoon, johtamiseen sekä kehittämiseen erikoistunut palveluyritys. Toimitalon

Lisätiedot

Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö

Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö Erja Werdi, hallitussihteeri Ympäristöministeriö/RYMO/Elinympäristö Alueelliset energiaratkaisut -klinikan tulosseminaari, Design Factory 29.3.2012 Uusiutuvan

Lisätiedot

Innovatiiviset maankäytön keinot

Innovatiiviset maankäytön keinot Innovatiiviset maankäytön keinot KUPERA-workshop Lempäälä 14.10.2011 Pekka Vaara Aluekehittämisen malleja, eräitä esimerkkejä Tapiola Suurpelto Jätkäsaari Marja-Vantaa VicUrban Älvstranden Kuninkaankolmio

Lisätiedot

Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä

Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä Nykyaikainen kaukolämpö on maailman huipputasoa. Kaukolämpö on saanut kansainvälisesti mittavaa tunnustusta energiatehokkuutensa ansiosta. Kaukolämpöasiakkaalle

Lisätiedot

Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013

Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013 Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013 Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen seuranta Aiesopimuskauden ensimmäinen seurantaraportti on koottu Seurattavat

Lisätiedot

Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus

Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus Sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävä kehitys Elinkaarijohtaminen ja resurssiviisaus Osaamisen kokoaminen ja synergioiden

Lisätiedot

Asumisen näkymiä Helsingin seudulla. ARY-seminaari 9.12.2008 Osmo Soininvaara

Asumisen näkymiä Helsingin seudulla. ARY-seminaari 9.12.2008 Osmo Soininvaara Asumisen näkymiä Helsingin seudulla ARY-seminaari 9.12.2008 Osmo Soininvaara Oikeisiin paikkoihin vai haluttuihin Missä ihmiset halauvat asua? Missä heidän pitäisi haluta? Onko ristiriitaa suunnittelijoiden

Lisätiedot

Lean Construction ja integroivat toteutusmallit tilaajan näkökulmasta

Lean Construction ja integroivat toteutusmallit tilaajan näkökulmasta LCIFIN-päivä 21.11.2013 Lean Construction ja integroivat toteutusmallit tilaajan näkökulmasta Kiinteistöjohtaja Teppo Salmikivi Helsingin yliopisto, tila- ja kiinteistökeskus 21.11.2013 Tila- ja kiinteistökeskus

Lisätiedot

FinZEB- loppuraportti; Lähes nollaenergiarakentaminen Suomessa

FinZEB- loppuraportti; Lähes nollaenergiarakentaminen Suomessa FinZEB- loppuraportti; Lähes nollaenergiarakentaminen Suomessa Mikko Löf / Kontiotuote Asiakaspalvelu-/suunnittelupäällikkö HTT :n teknisen ryhmän puheenjohtaja FinZEB -hanke Lähes nollaenergiarakentamisen

Lisätiedot

As Oy Jyväskylän Jokivillat. Arvinkuja 14, 40520 Jyväskylä

As Oy Jyväskylän Jokivillat. Arvinkuja 14, 40520 Jyväskylä As Oy Jyväskylän Jokivillat Arvinkuja 14, 40520 Jyväskylä Ver 8.5.2014 Nykyaikainen unelmakoti Jokivarren viihtyisälle alueelle valmistuu tasokkaita ja nykyaikaisia kaupunkivilloja. Kohteen viisi lämminhenkistä

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

RAKENNUSFYSIIKKA 2013 -SEMINAARIN YHTEENVETO

RAKENNUSFYSIIKKA 2013 -SEMINAARIN YHTEENVETO RAKENNUSFYSIIKKA 2013 -SEMINAARIN YHTEENVETO 24.10.2013 Prof. TTY, Rakennustekniikan laitos Kosteus- ja homeongelmien vähentäminen 2 Aikataulut Valvonta Vastuut Asiantuntemus Koulutus ja tiedotus Asenteet

Lisätiedot

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT?

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? HYVÄN OLON ENERGIAA Kaukolämmitys merkitsee asumismukavuutta ja hyvinvointia. Se on turvallinen, toimitusvarma ja helppokäyttöinen. Kaukolämmön asiakkaana

Lisätiedot

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra- tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset Yksityiskäyttöön

Lisätiedot

ESPOON SUURIN TOIMISTORAKENNUS

ESPOON SUURIN TOIMISTORAKENNUS 1 Kiinteistö M² ESPOON SUURIN TOIMISTORAKENNUS PK²:n suuri rakennusala on onnistuneesti sijoitettu julkisivultaan ja massoittelultaan puutarhakaupungin mittakaavaan. Maanpäälliset kuusi kerrosta on jaettu

Lisätiedot

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän

Lisätiedot

Miten markkinat vastaavat ryhmärakennuttamisen haasteisiin?

Miten markkinat vastaavat ryhmärakennuttamisen haasteisiin? Miten markkinat vastaavat ryhmärakennuttamisen haasteisiin? Asuntomarkkinat 2012 26.1.2012 Juha Sarakorpi, Saraco D&M Oy 1 Miksi ryhmärakennuttamista halutaan? Ihmiset kaipaavat asunnonhankkijoina: Enemmän

Lisätiedot

TONTTIHAKEMUS. Tervamäki 4, Espoo (49-72-101-9)

TONTTIHAKEMUS. Tervamäki 4, Espoo (49-72-101-9) TONTTHAEMU Tervamäki 4, Espoo (49-7--9) TONTTHAEMU Tervamäki 4, Espoo ievitalo Oy esittää, että Espoon kaupunki vuokraa pitkäaikaisella vuokrasopimuksella perustettavalle asunto-osakeyhtiölle kiinteistön

Lisätiedot

Elinvoimaa lähiöihin klinikka

Elinvoimaa lähiöihin klinikka Elinvoimaa lähiöihin klinikka Erkki Aalto Lähiöiden kehittäminen ja kerrostalojen korjaaminen ovat merkittävä kansallinen haaste www.rakli.fi/klinikat/elivoimaa-lahioihin-turku RAKLIn klinikka kokoaa toimijat,

Lisätiedot

EKOTEHOKKUUDEN EDISTÄMINEN KOTKAN KAUPUNKISUUNNITTELUSSA

EKOTEHOKKUUDEN EDISTÄMINEN KOTKAN KAUPUNKISUUNNITTELUSSA EKOTEHOKKUUDEN EDISTÄMINEN KOTKAN KAUPUNKISUUNNITTELUSSA Ympäristöystävällistä energiaa- tapahtuma, 6.6.2014 / Kotka EU sustainable energy days event Esa Partanen energia- ja ilmastoasiantuntija Kotkan

Lisätiedot

Poistoilman lämmön talteenotto

Poistoilman lämmön talteenotto Poistoilman lämmön talteenotto Tehokas tapa pienentää lämmityskustannuksia kerrostalossa. Eikä lämpö mene harakoille! www.gebwell.fi 1 Mikä on PILP? Huoneilman koneellinen poisto aiheuttaa kerrostaloissa

Lisätiedot

VILLA ROOSA Senioriasuntoja 28+1 kpl. VILLA VIOLA Vuokra-asuntoja 28 kpl

VILLA ROOSA Senioriasuntoja 28+1 kpl. VILLA VIOLA Vuokra-asuntoja 28 kpl VILLA ROOSA Senioriasuntoja 28+1 kpl VILLA VIOLA Vuokra-asuntoja 28 kpl A Villa Roosa "Senioriasuntoja 28 + 1 kpl" Mahdollinen vaihtoehtoinen maanalainen yhdyskäytävä palvelutaloon Pohjajärjestelyt muutetaan

Lisätiedot

Aviabulevardi I Asiantuntijan asemapaikka

Aviabulevardi I Asiantuntijan asemapaikka Aviabulevardi I Asiantuntijan asemapaikka Kehärata Aviabulevardi Helsingin keskusta Aviapolis saavutettavuus junalla Kehärata aloittaa liikennöinnin heinäkuussa 2015 5 uutta asemaa ja 3 asemavarausta Yhdistää

Lisätiedot

Matalaenergiarakentaminen

Matalaenergiarakentaminen Matalaenergiarakentaminen Jyri Nieminen 1 Sisältö Mitä on saavutettu: esimerkkejä Energian kokonaiskulutuksen minimointi teknologian keinoin Energiatehokkuus ja arkkitehtuuri Omatoimirakentaja Teollinen

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010 Tampere Uhkat (=kustannukset,

Lisätiedot

OMAKOTITALON SUUNNITTELUPROSESSI. Fiskars 14.5.2011 Minna Kuusela TTS

OMAKOTITALON SUUNNITTELUPROSESSI. Fiskars 14.5.2011 Minna Kuusela TTS OMAKOTITALON SUUNNITTELUPROSESSI Fiskars 14.5.2011 Minna Kuusela TTS Unelmia Kaikki alkaa toiveesta, tarpeesta ja unelmista, oli sitten kyse pienestä remonttihankkeesta tai isomman alueen suunnittelusta.

Lisätiedot

Plusenergia klinikka Tavoitteena hyvä energiatulevaisuus Suomelle Erkki Aalto

Plusenergia klinikka Tavoitteena hyvä energiatulevaisuus Suomelle Erkki Aalto & Plusenergia klinikka Tavoitteena hyvä energiatulevaisuus Suomelle Erkki Aalto Plusenergia klinikka 1. RAKLIn klinikat 2. Plusenergia klinikka RAKLIn klinikka Kokoaa parhaat toimijat, tiedot, ideat ja

Lisätiedot

EUROOPAN RAKENNUSPERINTÖPÄIVÄT 2009 Teemana kunnan- ja kaupungintalot Kankaanpää. äätöksenteon paikat

EUROOPAN RAKENNUSPERINTÖPÄIVÄT 2009 Teemana kunnan- ja kaupungintalot Kankaanpää. äätöksenteon paikat EUROOPAN RAKENNUSPERINTÖPÄIVÄT 2009 Teemana kunnan- ja kaupungintalot Kankaanpää ään n pääp äätöksenteon paikat Näyttelyn kokosi Maija Anttila avustajinaan Teija Kaarnametsä, Marjo Lahtinen ja Margit Mantila

Lisätiedot

Asiakkaan energiatalouden optimointi

Asiakkaan energiatalouden optimointi Asiakkaan energiatalouden optimointi Rakennusautomaatiolla energiatehokkuuteen - teemapäivä 4.6.2009 YIT Kiinteistötekniikka Oy, Kimmo Liukkonen 1 Rakennusautomaatiolla energiatehokkuuteen Sisältö 1. YIT

Lisätiedot

Katumantie 2 asemakaavamuutos, kaavaselostuksen liite 2. Hämeenlinnan kaupunki, Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut

Katumantie 2 asemakaavamuutos, kaavaselostuksen liite 2. Hämeenlinnan kaupunki, Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut Katumantie 2 asemakaavamuutos, kaavaselostuksen liite 2. Kooste valmistelu- ja ehdotusvaiheessa saadusta palautteesta sekä ehdotusvaiheessa laaditut vastineet saatuun palautteeseen Valmisteluvaiheessa

Lisätiedot

MITEN KORJATA VANHAA PURKAMISEN SIJASTA???

MITEN KORJATA VANHAA PURKAMISEN SIJASTA??? MITEN KORJATA VANHAA PURKAMISEN SIJASTA??? Lähde:http://www.ruukki.com/www/corporate.nsf/Documents/92D7D182 B29B5FFFC22576C800378C8B?OpenDocument&lang=2 Rautaruukin tulo Raaheen 60-luvun alussa synnytti

Lisätiedot

Huom. laadintaan tarvitaan huomattava määrä muiden kuin varsinaisen laatijan aikaa ja työtä.

Huom. laadintaan tarvitaan huomattava määrä muiden kuin varsinaisen laatijan aikaa ja työtä. Viite: HE Energiatodistuslaki (HE 161/ 2012 vp) 7.12.2012 Energiatodistusten edellyttämät toimenpiteet, kustannukset ja vaikutukset todistusten tarvitsijoiden näkökulmasta Energiatodistukset: tarvittavat

Lisätiedot

Sipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa. www.sipoonjokilaakso.fi

Sipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa. www.sipoonjokilaakso.fi Sipoon Jokilaakso Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa Sijoita kasvavaan Sipooseen! www.sipoonjokilaakso.fi Sipoon Jokilaakson etuja ovat sijainti, luonto ja palvelut Sipoon Jokilaakso 2 Nikkilän keskustan

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus

Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus Eero Vainio Lahden seudun ympäristölautakunnan puheenjohtaja Kaupunginvaltuutettu (SDP) Eero Vainio - Kuntien V ilmastokonferenssi -Tampere Lahti on kasvava ja elinvoimainen

Lisätiedot

MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA

MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA TEM29020801 UUSIUTUVA ENERGIA ENERGIANSÄÄSTÖ ENERGIATEHOKKUUS MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA OLAVI TIKKA HKR- RAKENNUTTAJA HELSINGIN KAUPUNKI TEM29020808 YLEISESTI HUONOSTI

Lisätiedot

Megahub. Toimitilaa: logistiikka jakelu tuotanto 07/2011. Hämeenlinna Turku Tampere Lahti Riihimäki Jyväskylä

Megahub. Toimitilaa: logistiikka jakelu tuotanto 07/2011. Hämeenlinna Turku Tampere Lahti Riihimäki Jyväskylä Megahub Toimitilaa: logistiikka jakelu tuotanto Hämeenlinna Turku Tampere Lahti Riihimäki Jyväskylä 07/2011 Investointi Rakentaminen Onnistuneen hankkeen osatekijät ovat Tontti Käyttäjä Oikea tila, oikea

Lisätiedot

INFRA13 5.3.2013 Työelämän tarpeet ja tulevaisuuden taidot Reijo Riekkola. Laulukuja 4, 00420 Helsinki, Finland Tel. +358 9530 6540 www.sroy.

INFRA13 5.3.2013 Työelämän tarpeet ja tulevaisuuden taidot Reijo Riekkola. Laulukuja 4, 00420 Helsinki, Finland Tel. +358 9530 6540 www.sroy. INFRA13 5.3.2013 Työelämän tarpeet ja tulevaisuuden taidot Reijo Riekkola Laulukuja 4, 00420 Helsinki, Finland Tel. +358 9530 6540 www.sroy.fi OSATA? TEEMU VEHMASKOSKI RIL Vapaasti kopioitu muutamalta

Lisätiedot

Tutkittua tietoa suomalaisten puukerrostalojen asukastyytyväisyydestä - puukerrostalossa asuu tyytyväinen perhe

Tutkittua tietoa suomalaisten puukerrostalojen asukastyytyväisyydestä - puukerrostalossa asuu tyytyväinen perhe Puupäivä Wanhassa Satamassa 27.11.2011 Tutkittua tietoa suomalaisten puukerrostalojen asukastyytyväisyydestä - puukerrostalossa asuu tyytyväinen perhe Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto

Lisätiedot

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala 3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala Esityksen sisältö 1. Energiansäästö, energiatehokkuus ja asuminen 2. Vinkkejä

Lisätiedot

Sähkölämmityksen toteutus. SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi)

Sähkölämmityksen toteutus. SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi) Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi) Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra-tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset

Lisätiedot

www.sunnycarcenter.fi

www.sunnycarcenter.fi www.sunnycarcenter.fi www.sunnycarcenter.fi Sunny Car Center Oy Vankanlähde 7 13100 Hämeenlinna Tel +358 (0)10 322 3344 Fax +358 (0)10 322 3345 www.sunnycarcenter.fi Katariina Muukka Project Coordinator

Lisätiedot

Infrastruktuurin tuottamisen johtaminen (12) (RAPS)

Infrastruktuurin tuottamisen johtaminen (12) (RAPS) Infrastruktuurin tuottamisen johtaminen (12) (RAPS) Koulutusohjelma 2014 Käyttäjälähtöinen infrastruktuuri Kestävä kehitys infrarakennuttamisessa Elinkaaren hallinta RAKLI ry ja Kiinteistöalan Koulutussäätiö

Lisätiedot

Asiantuntemuksen näkökulma talonsuunnitteluhankkeissa. Projektipäivät 12.11.2013 Harri Tinkanen

Asiantuntemuksen näkökulma talonsuunnitteluhankkeissa. Projektipäivät 12.11.2013 Harri Tinkanen Asiantuntemuksen näkökulma talonsuunnitteluhankkeissa Projektipäivät 12.11.2013 Harri Tinkanen Wise Group Finland Oy Talonrakennuksen konsultointi-, suunnittelu- ja rakennuttaminen Toimialat RAP, RAK,

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 3.00 Liike- ja toimistorakennusten korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 3.00 Liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.05 Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Prosenttiluku ilmaisee kuinka suuren osan rakennusoikeudesta saa rakentaa

Lisätiedot

HONKASUON EKOTEHOKAS KAUPUNKIKYLÄ

HONKASUON EKOTEHOKAS KAUPUNKIKYLÄ HONKASUON EKOTEHOKAS KAUPUNKIKYLÄ Puurakentamisen RoadShow 15.2.2012 Suvi Tyynilä Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto, Kuninkaantammi-projekti VANTAA KUNINKAANTAMMI 5 000 asukasta PITKÄKOSKI MYYRMÄKI

Lisätiedot

Elinvoimaa täydennysrakentamisella. Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikan aloitusseminaari 14.11.2014

Elinvoimaa täydennysrakentamisella. Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikan aloitusseminaari 14.11.2014 Elinvoimaa täydennysrakentamisella Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikan aloitusseminaari 14.11.2014 Lähtökohtia Täydennysrakentaminen on tärkeää ja tästä ollaan samaa mieltä Kasvukeskukset

Lisätiedot

LCI-PÄIVÄT 2015 RANTASIPI AIRPORT MITEN LEAN CONSTRUCTION LUO UUTTA POTENTIAALIA RAKENNUSALAN KEHITTÄMISEEN

LCI-PÄIVÄT 2015 RANTASIPI AIRPORT MITEN LEAN CONSTRUCTION LUO UUTTA POTENTIAALIA RAKENNUSALAN KEHITTÄMISEEN LCI-PÄIVÄT 2015 RANTASIPI AIRPORT MITEN LEAN CONSTRUCTION LUO UUTTA POTENTIAALIA RAKENNUSALAN KEHITTÄMISEEN KIINTEISTÖJOHTAJA TEPPO SALMIKIVI HELSINGIN YLIOPISTO, TILA- JA KIINTEISTÖKESKUS HELSINGIN YLIOPISTO

Lisätiedot