KUNTAINFRA ON ARVOTEKIJÄ. WSP:n uusi toimitusjohtaja Kirsi Hautala: 2 /2012 Erkki Santalalla on yli 40 vuoden tietämys hajajätevesien ALANSA YKKÖNEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KUNTAINFRA ON ARVOTEKIJÄ. WSP:n uusi toimitusjohtaja Kirsi Hautala: 2 /2012 Erkki Santalalla on yli 40 vuoden tietämys hajajätevesien ALANSA YKKÖNEN"

Transkriptio

1 ALANSA YKKÖNEN 2 /2012 Erkki Santalalla on yli 40 vuoden tietämys hajajätevesien puhdistamisesta. sivu 34 sivulla 36 Kirkkonummi vuokrasi kunnantalonsa Kevalta sivu 18 Suositus kannustaa puhdistamoja parempaan tulokseen sivu 38 Liitoskunnat jakavat niukkuutta hyvässä hengessä sivu 44 WSP:n uusi toimitusjohtaja Kirsi Hautala: KUNTAINFRA ON ARVOTEKIJÄ sivu 6

2 Tee oikea s rto Kunnalliset ja teolliset jätevedet sisältävät poikkeuksetta kiinteitä aineita, jotka tuovat pumppujen toimintaan lisää haastetta. Gorman-Rupp on itseimevien jätevesipumppujen johtava valmistaja maailmassa. Pumppumallistosta löytyy ratkaisu vaikeisiinkin kohteisiin. Ultra V -mallisto siirtää itseimevät pumput täysin uudelle tasolle. Uskomattoman suorituskykyinen Ultra V pystyy jopa 100 metrin nostokorkeuteen ja sen läpi kulkee jopa halkaisijaltaan 76mm kiintoainepartikkelit. Asennus ja huolto on uppopumppua helpompaa. Myös pumpun käyttökustannukset ovat hyvin ennakoitavissa. Maahantuoja: SGN Tekniikka Oy Juurakkokuja 4, Vantaa Puh Gorman-Rupp on Yhdysvalloissa 1933 perustettu yritys, joka suunnittelee ja valmistaa pumppuja useisiin eri teollisuuden sovelluksiin. Tuoteohjelmaan kuuluu mallisto raskaasta teollisuuspumppauksesta jätevesien käsittelyyn, öljyjen ja polttonesteiden pumppaamiseen sekä myös maatalouden erilaisiin kohteisiin. Osaavan ammattilaisorganisaatiomme apuna on päämiehen vahva tuki ja vuosikymmenien kokemus erilaisten pumppuratkaisujen suunnittelusta ja valmistuksesta. Lisätietoa osoitteesta:

3 SISÄLTÖ 2/ maaliskuuta 18 Kirkkonummen kunnan väki pääsi vihdoin saman katon alle vuodenvaihteessa, kun uusi kunnantalo valmistui. Rakentamisen maksoi Keva, joka vuokrasi talon kunnalle. 22 Jorma Nurro on yksi Viikin ympäristötalon käyttäjistä, jotka pienentävät hiilijalanjälkeään mm. kierrättämällä vanhoja kalusteita. 38 Jätevedenpuhdistamot vähentävät ravinnekuormitustaan vapaaehtoisesti uuden suositussopimuksen ansiosta. 44 Liitoskunta Salo on tiukoilla: kaupunki harkitsee jopa talousarvionsa avaamista. Uusi kaupungintalo valmistui viime syksynä. YHDYSKUNTA WSP:n Kirsi Hautala: Infra on kuntien kilpailukyvyn runko 6 Lean Construction tehostaa projektien johtamista 10 Kumppanuus parantaa ekologista kestävyyttä asuinalueilla 12 Hyvinkään asuntomessut on uusien energiamääräysten pilotti 15 KIINTEISTÖT Kirkkonummi muutti vuokralle uuteen kunnantaloonsa 18 Kirkkonummen kunnantalon erikoinen rahoituskuvio 21 Viikin ympäristötalo on Suomen energiapihein toimistorakennus 22 Ympäristötalon käyttäjät pienentävät hiilijalanjälkeään 24 YHTEISTYÖJÄRJESTÖMME Suomen kuntatekniikan yhdistys 27 UKTY 31 Kuntien Putkimestarit 33 VESIHUOLTO Erkki Santalalla pitkä ura hajajätevesien parissa 34 Suositussopimus tukee vesien tilan parantamista 38 Vesiosuuskuntien arvonlisäverotus täsmentyy 41 TEKNISET PALVELUT Tekniset palvelut asettuneet uomiinsa kuntaliitoksissa 44 Salo säästökuurilla, kouluremontti vuoden suurin investointi 44 Kokkola panostaa sisäilmaan 46 Uusi Loviisa päässyt hyvin liikkeelle 46 Kouvola korjaa kouluja ja uudistaa organisaatiotaan 47 Uudet palvelut helpottavat tilaajan työtä 48 PALSTAT / KOLUMNIT Pääkirjoitus 5 Rytilät/Pekka Rytilä: Vesikansa 17 Kehto-foorumi: Teknisellä toimella tutkimusohjelma Ruotsissa 49 Uutisia 51 Tuoteuutisia 55 Henkilöuutisia 56 Palveluja 58 lehti.kuntatekniikka.fi Kuntatekniikka 2/2012 3

4

5 lehti.kuntatekniikka.fi KUNTATEKNIIKAN AMMATTILEHTI Energia Hankinnat Ilmastonmuutos Infra-IT Jätehuolto Kiinteistöt Kunnossapito Liikenne ja väylät Liikuntapaikat Maankäytön suunnittelu Maarakennus Rakentaminen Turvallisuus Uimahallit ja kylpylät Vesihuolto Viheralueet Ympäristö ALANSA YKKÖNEN 2 /2012 Erkki Santalalla on yli 40 vuoden tietämys hajajätevesien puhdistamisesta. sivu sivulla WSP:n uusi toimitusjohtaja Kirsi Hautala: Kirkkonummi vuokrasi kunnantalonsa Kevalta sivu 18 Suositus kannustaa puhdistamoja parempaan tulokseen sivu 38 Liitoskunnat jakavat niukkuutta hyvässä hengessä sivu 44 KUNTAINFRA ON sivu 6 ARVOTEKIJÄ Kannen kuva: Seppo Haavisto TOIMITUS Toinen linja 14, Helsinki Internet: lehti.kuntatekniikka.fi S-posti: Päätoimittaja DI Paavo Taipale Puh , Toimitussihteeri Pirjo Valtakari Puh Toimituksen sihteeri Monica Honkaniemi Puh , TOIMITUSNEUVOSTO Heikki Lonka Kirsi Rontu Juhani Sandström Sami Sillstén Paavo Taipale TILAUKSET Puh Vuodessa 8 numeroa Kestotilaus 73 (+ alv 9 %) Vuosikerta 82 (+ alv 9 %) Irtonumero 10 (+ alv 23 %) ILMOITUKSET Marianne Lohilahti Puh TYÖPAIKKAILMOITUKSET S-posti: Hinta 3,65 /palstamm SIVUNVALMISTUS Aste Helsinki Oy PAINOPAIKKA Oy Scanweb Ab, Kouvola ISSN X 67. vuosikerta Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti KUSTANTAJA/JULKAISIJAT KL-Kustannus Oy/Suomen Kuntaliitto ry Suomen kuntatekniikan yhdistys ry SKTY Kuntatekniikka 1/2008 PÄÄKIRJOITUS Paavo Taipale Laatu syntyy yhteisestä tahdosta Rakentamisen laatu on ollut kuluvan vuosituhannen kestopuheenaihe. Erityisesti kosteus- ja homevauriot niin julkisissa rakennuksissa kuin yksityisasunnoissa ovat kuumentaneet eri osapuolten tunteita. Niiden ohella oma tarinansa on rakennusalan maine harmahtavan talouden yhtenä kotipesänä. Maassamme on käynnissä ympäristöministeriön koordinoimana ja useiden eri osapuolten yhteistyönä kosteus- ja hometalkoot, joilla pitkään piinanneita rakentamisen laadun ongelmia on tarkoitus saada ratkaistuiksi. Hanke on pian puolivälissä, ja paljon raportteja ja ohjeita on saatu aikaiseksi. Tekemistä vielä riittää, ja tulokset näkyvät vasta viiveellä. Kuitenkin lähes viikoittain tulee uutisia käyttökieltoon joutuneista kosteusvaurioisista rakennuksista. Jopa aivan äskettäin rakennettuja taloja kastuu käsiin. Kaikki tuntuu jatkuvan niin kuin ennenkin. Eräs takavuosikymmenien valtiomies tapasi sanoa italialaista näytelmäkirjailijaa lainaten, että niin on, jos siltä näyttää. Tämän lehden toisessa uudisrakennushankkeesta kertovassa jutussa pääurakoitsijan työpäällikkö kehuu rakentamisen laatua maassamme hyväksi. Toivon todella, että ainakin tuossa kohteessa sanoilla on katetta. Kyllähän Suomessa hyviä rakentajia onkin, niin kuin on aina ollut. Ketju suunnittelusta rakennuttamisen ja rakentamisen kautta käyttöön ja ylläpitoon ei vain toimi niin kuin pitäisi. Joko tieto hankkeen eri vaiheiden välillä ei liiku riittävästi tai sitä ei syystä tai toisesta ymmärretä. Joskus ymmärtämättömyyteen saattaa vaikuttaa raha tai sen puute. Rakennusten loppukäyttäjien soisi saavan avainten mukana riittävät ohjeet oikeaan käyttöön ja kunnossapitoon. Käyttäjien puolestaan pitäisi toimia vastuullisesti saamiaan ohjeita noudattaen. Hyvää naistenpäivää! Tämä Kuntatekniikan numero ilmestyy kansainvälisenä naistenpäivänä. Päivää on maailmalla vietetty jo yli sadan vuoden ajan. Se on siis vanhempi instituutio kuin tämä lehti. Naiset ovat olleet myös kuntatekniikan tekijöinä pitkään siinä missä miehetkin, mutta heidän tehtävänsä ja asemansa työmarkkinoilla ovat viime vuosikymmeninä muuttuneet olennaisesti. Puoli vuosisataa sitten olisi varmaan ollut kovin vaikea kuvitella naisen johtavan suurta infra-alan konsultointiyritystä. Nyt siinä ei ole mitään ihmeellistä, kuten kansijutustammekin voi päätellä. Menneiden vuosisatojen vesihuoltohenkilöstön ruukkujen ja ämmänlänkien kantajien jälkeläisistä on kouluttautumisen ja määrätietoisuuden myötä tullut arvokas ja välttämätön voimavara kuntatekniikan kehittämiseen ja johtamiseen. Hyvä niin. Seuraavat nrot Aineisto Ilmestyy TEEMAT 3/ Jätehuolto ja ympäristö Ilmasto Jäähallit 4/ Rakentaminen Maankäytön suunnittelu IFME World Congress / Turvallisuus Vesihuolto Hankinnat Kuntamarkkinat / Jätehuolto ja ympäristö Liikenne ja väylät Ympäristötekniikka / ICT kuntatekniikassa Kiinteistöt Vesihuolto 8/ Energia Valaistus

6 WSP Finlandin tuore toimitusjohtaja: INFRA ON KUNTIEN KILPAILUKYVYN RUNKO Kaupunki-infran ja siltojen suunnittelussa kunnostautunut WSP Finland sai vuoden alussa vetäjäkseen tekniikan tohtori Kirsi Hautalan. Oulun ja Helsingin väliä sukkuloiva toimitusjohtaja korostaa, että infrastruktuuri on kuntien kilpailukyvyn ja elinvoimaisuuden runko. Pitkällä tähtäimellä infraan sijoitetut varat tulevat takaisin verotulojen ja vilkastuneen yritystoiminnan kautta, Hautala sanoo. TEKSTIT Matti Valli KUVAT Seppo Haavisto WSP Finland Oy on Suomen suurimpia yhdyskuntatekniikan konsulttitoimistoja, ja sen asiakkaista merkittävä osa on kuntia. Vuoden alussa yhtiön toimitusjohtajaksi nimitetty Kirsi Hautala sanoo, että infrastruktuuri on kuntien kilpailukyvyn ja elinvoimaisuuden runko. Sen varaan koko yhdyskunta ja yritystoiminta rakentuu, alkaen vaikkapa matkailusta. Infrainvestoinneilla kaupungeista luodaan houkuttelevia asuin- ja toimintaympäristöjä. Pitkällä tähtäimellä infraan sijoitetut varat tulevat takaisin verotulojen ja vilkastuneen yritystoiminnan kautta, Hautala pohtii. Aikaisemmin yhdyskuntasuunnittelussa painottui ehkä arkkitehtisuunnittelu, muu suunnittelu oli pikemminkin sen alaviite. Tänä päivänä suunnitteluhaasteisiin vastaaminen edellyttää laajempaa asiantuntijaosaamista varsinkin laajoista aluekokonaisuuksista puhuttaessa. Suunnittelussa tulee linjata vaihtoehtoja kokonaisten kaupunkien, alueiden ja jopa maakuntien ympäristö-, energia- ja liikenneratkaisuille kestävän kehityksen näkökulmasta, Hautala korostaa. Lamapakolaisena Saksassa Taustaltaan Kirsi Hautala on Oulun yliopistosta 1990-luvun lamavuosina valmistunut rakennustekniikan diplomi-insinööri. Kun töitä ei Suomesta löytynyt, hän hakeutui Saksaan töihin ja suoritti samalla tohtorin tutkinnon Essenin yliopistossa. Väitöskirja syntyi teräsrakentamisen alalta osaltaan myös Outokum- Kuntien halu ja kyky investoida infraansa ovat suhteessa kasvunäkymiin. Tuottavuuden tehostamisen kannalta pidän kuntaliitoksia hyvänä, sanoo Kirsi Hautala, jonka asuinkunta Kiiminki on yhdistymässä Oulun kaupunkiin. 6 Kuntatekniikka 2/2012

7 YHDYSKUNTA KIRSI HAUTALA Syntynyt 1968 Kiimingissä Rakennustekniikan diplomiinsinööri, Oulun yliopisto 1993 Tekniikan tohtori, Essenin yliopisto, Saksa 1998, väitöskirja teräsrakentamisesta eri tehtäviä tutkimuksessa ja teollisuudessa, Saksa 2002 WSP Suunnittelukortes, liiketoiminnan kehitysjohtaja, Oulu eri tehtäviä WSP Finlandin ja WSP Europen palveluksessa, asemapaikkoina Helsinki, Unkari, Viro WSP Finland Oy:n toimitusjohtaja Harrastukset: liikunta, lukeminen, ooppera Kuntatekniikka 2/2012 7

8 YHDYSKUNTA Tiimityötä kohteena Helsingin Kalasatama, vas. Jokke Katajamäki, Tomi Jaskari, Terhi Tikkanen-Lindström, Reetta Putkonen, Kirsi Hautala ja Johanna Wallin. mun ja Rautaruukin tukemana. Myöhemmin töitä on tehty neljä vuotta Unkarissa ja 1,5 vuotta Tallinnassa. Suomen WSP:n varatoimitusjohtaja hänestä tuli 2007 ja toimitusjohtaja tammikuussa Palveluvuosia WSP:llä on kertynyt kymmenen. Hautalan koti on Kiimingissä. Helsingissä töitä tehdään viikossa 3 4 päivää ja loput Oulun toimistolla. Kummassakin paikassa johtajan ovi on auki, vaikka työntekijät eivät aina muista, kummassa paikassa johtaja tänään työskentelee. Tiivistä, esteetöntä Nykyaikainen kaupunkisuunnittelu tavoittelee tiiviitä asuinalueita ja joukkoliikenteen edistämistä kestävän kehityksen pohjalta. Miellyttävän ympäristön olemusta pohditaan jokaisella paikkakunnalla. Päätavoitteen vanavedessä tulevat pyöräilyja kävelyreitit, valaistus, äänettömyys, esteettömyys ja yhteys luontoon. Hautalan mukaan suunnittelukilpailut tarjoavat asiantuntijoille mahdollisuuden omien rajojensa koetteluun ja osaamisen kehittämiseen. Suunnittelukilpailut ovat joko avoimia tai kutsukilpailuja. Tuore esimerkki avoimesta kansainvälisestä suunnittelukilpailusta on Sipoon viime vuonna järjestämä kilpailu Helsingin Östersundomin jatkeeksi tulevasta Sibbesborgin alueesta. Alkuperäinen visio koski jopa uuden asukkaan kaupunginosaa. Kilpailun voittanut WSP esitti ehdotuksessaan maltillisemman asukkaan ratkaisun. Kantava idea oli kaupungin ja maaseudun kohtaaminen, joten pohdintaan kuuluu myös lähiruuan tuotantomahdollisuus. Linjasimme, että kulku 30 kilometrin päässä sijaitsevaan Helsinkiin perustuu raideliikenteeseen, Kirsi Hautala kertoo. Pitkälle tulevaisuuteen Suunnittelutyö on konkreettista. WSP:n neuvotteluhuoneessa on muutama kivilaatta, joukossa Mäntsälän punaista graniittia. Kalasataman rantarakenteet päällystetään Mäntsälän punaisella graniitilla. 8 Kuntatekniikka 2/2012

9 Tavoitteemme on keskittyä tuottavaan työntekoon luovassa ilmapiirissä ilman hallinnollisia rasitteita. Laatat ovat havainnollisia apuvälineitä suunniteltaessa rantarakenteita Helsingin Kalasataman uudelle kaupunginosalle. Länsimetron rakentaminen muokkaa vahvasti Espoon yhdyskuntarakennetta. Etenkin metroasemien ja niiden ympäristön suunnittelu toimivaksi kokonaisuudeksi vaatii valtavasti työtä pitkälle tulevaisuuteen, Hautala pohtii. Vantaalla vastaava koko yhdyskuntarakennetta muokkaava suunnittelu- ja rakennusprojekti on Marja-Vantaa, asukkaan asuin- ja työpaikka-alue. Pitkäkestoinen hanke on myös lentokentän ympäristöön suunniteltava yritys- ja asuinalue Aviapolis sekä poikittaisliikennettä varten rakennettava kehärata ja sen neljä asemaa. Muita projekteja, pienempiä ja suurempia, WSP:n 350 työntekijän organisaatiolla on ympäri maata. Tehtäväkenttä on monipuolinen ja mittakaavaltaan laajoista aluekehitys- tai väylähankkeista aina rakennetun ympäristön pienimpiin yksityiskohtiin kuten ulkotilan kalusteisiin ja julkisivuvalaistukseen. Suunnittelua ulkoistetaan Kuntien budjetit kiristyvät, mutta perusrakenteet on pidettävä toiminnassa. Uuttakin on rakennettava. Talouden tiukentuessa kunnat ulkoistavat toimintojaan, myös suunnittelua. Sama pätee Liikennevirastoon ja elykeskuksiin, jotka eivät ainakaan ole lisäämässä omaa kapasiteettiaan. Kunnat tilaajina arvostavat Kuntatekniikka 2/2012 9

10 YHDYSKUNTA WSP GROUP Perustettu 1970-luvulla. Suomen yhtiön juuret ovat 1960-luvulla, mutta WSP Finland Oy perustettiin Pääkonttori on Lontoossa. Liikevaihto: WSP Finland 30 M, WSP Group 850 M. Henkilökuntaa Suomessa 350 Helsingissä, Oulussa, Tampereella ja Jyväskylässä; maailmanlaajuisesti työntekijää 200 toimistossa kuudessa eri maanosassa ja 35 eri maassa. Tähtisuunnittelukohteita: Lontoo Suomi Suunnittelukilpailuissa asiantuntijat voivat kehittää osaamistaan ja koetella rajojaan, Kirsi Hautala sanoo. WSP:n tiimi voitti jaetun ensimmäisen palkinnon kilpailuehdotuksellaan Smide Mustasaaren keskustan, Sepänkylän, kansainvälisessä kutsukilpailussa. konsulttien tarjoamaa tehokkuutta ja luotettavuutta. Kun konsulttitoimisto saa tehtäväkseen kaavan laatimisen, niin todennäköisesti se syntyy annetussa ajassa. Tavoitteemme on keskittyä tuottavaan työntekoon luovassa ilmapiirissä ilman hallinnollisia rasitteita, Kirsi Hautala kertoo. Hän on havainnut, että tulevaisuusnäkymien ja budjettien paineessa kunnat panostavat hyvin erilaisiin asioihin. Joidenkin on pakko tyytyä valmiin kiinteistökannan ja infran korjaamiseen. Toisessa päässä ovat kasvunäkymiinsä uskovat ja suunnittelukilpailuja järjestävät kunnat. Kuntien tilaajaosaamisessa eroja Kuntien tilaajaosaamisessa on eroja, sillä hankintaosaamisen kehittyminen vie aina oman aikansa. Jotkut kilpailuttavat muita kovemmin hinnan perusteella, toisissa kunnissa taas laatu korostuu. Jos hinnalle annetaan liian suuri painoarvo, niin Hautalan mukaan parasta laatua ei silloin saa. Tärkeimpiä tuotteitamme ovat kaupunki-infra ja sillat, joille kunnat tahtovat mahdollisimman pitkää elinkaarta. Tällöin suunnittelijaksi halutaan ammatillisesti osaava ryhmä. Mutta aina joku markkinoilla oleva toimisto pääsee yllättämään hinnalla, kun töistä alkaa olla pula. Toisaalta näinhän markkinat pysyvät toimivina, Hautala pohtii. WSP:ssä jokaiseen projektiin kuuluu yhteinen palautepalaveri asiakkaan ja muiden projektitoimijoiden kanssa. Ne auttavat kehittämään osaamista ja luovat pohjan seuraavien projektin onnistuneeseen läpiviemiseen. Kirsi Hautala kannustaa kuntia aktiivisesti mukaan tähän käytäntöön. Projektien johtaminen tehostuu Konsulttitoimistojen yhteinen haaste on tuottavuuden lisääminen niin sisäisessä toiminnassa kuin koko rakentamisketjussa. Kirsi Hautalan yksi johtamisoppi perustuu Lean Construction -ajatteluun. Siinä toimitusketjun osapuolet toimivat tiiviissä yhteistyössä, jotta kaikki turha, kuten päällekkäiset työt, voidaan karsia. Lean Construction on rakentamisalalle siirretty sovellus autonvalmistaja Toyotan kehittämästä johtamisopista, joka näkee tärkeäksi kaiken turhan tekemisen eliminoimisen. Keskeistä on tiedon kulku, jota uudet tiedonvälitystavat ja projektipankit palvelevat. Kaikki projektia koskeva tieto on oltava oikea-aikaisesti kaikkien mukanaolijoiden käytössä. Tiedonsiirrossa on nykyään vielä paljon hukkaa, hän sanoo. Hautala innostuu lean-ajatteluun pohjautuvasta allianssimallista: projektille luodaan yhteinen tahtotila, jonka toteuttamiseen kaikki sitoutuvat. Tavoitteena on koko rakennushankkeen etu, ei oman tuloksen optimointi. Jokainen mukanaolija ymmärtää, että rakennetaan katedraalia eikä vain hakata kiveä. Mukanaolijoita palkitaan siitä, että nämä ovat valmiita luopumaan jostakin omastaan, jotta koko hankkeen tavoitteet toteutuvat. Melkein napin painalluksella Omassa toiminnassaan WSP on kehittänyt tietomallintamisen menetelmiä. Niiden avulla jokainen mukanaolija näkee, missä vaiheessa projekti on ja onko jo aika lähettää aineistoa ja impulsseja seuraavalle taholle. Rakentamisen virtualisoituminen 3Dmalleineen onkin yksi valtavirta. Infrarakentamisessa mallintaminen on jäänyt jälkeen valmistavasta teollisuudesta, mutta perässä tullaan, Hautala sanoo. Hän ottaa esimerkiksi Helsingin Viikinrannan, jonka toiminnallisessa ja maankäytöllisessä tarkastelussa 3D-mallista saatiin napin painalluksella rakennusten ja kalliopysäköintilaitoksen kerrosalat ja kuutiot. Huipputason esimerkki tietomallinnuksesta on Crusellin silta, jossa tieto siirtyi suunnittelusta rakentamiseen 3D:nä, Kirsi Hautala sanoo. Toinen esimerkki edistyneistä käytännöistä se, että kaivinkoneiden ohjauslaitteiden kolmiulotteisesta mallista nähdään töitä tehtäessä, missä putket ja johdot kulkevat. Teollisuudessa ja kaivospuolella mallinnetaan jo kokonaisia toimintoja. 10 Kuntatekniikka 2/2012

11 Platinum Sponsor Kuntatekniikan maailmankongressi ja Kuntatekniikan päivät 2012 Helsingissä Finlandia-talossa Ainutlaatuinen tilaisuus oppia parhaita käytäntöjä niin Suomesta kuin muistakin maista ja tavata ulkomaisia kollegoitasi! POIMINTOJA OHJELMASTA: Ma 4.6. Suomen kuntatekniikan yhdistyksen vuosikokous ja kiertoajelut, illalla Helsingin kaupungin vastaanotto kaupungintalolla Ti-ke Kansallisia ja kansainvälisiä luentoja kolmessa rinnakkaissessiossa (osa luennoista tulkataan suomeksi) Ti 5.6. Perinteinen get together Ke 6.6. Gaalaillallinen Dipolissa To 7.6. Vierailu Tallinnassa (sisältyy hintaan) Pe-su Vapaaehtoinen Tukholman matka Ruotsin yhdistyksen vieraana Tilaisuus tuoda esille suomalaista osaamista! ORGANIZERS: FAME

12 Espoon Nupurinkartanossa ja Helsingin Siltamäessä KUMPPANUUDELLA KESTÄVÄÄ Ekologisen kestävyyden parantaminen asuinalueilla on välttämätöntä. Tästä lähtökohdasta on syntynyt 4P-kumppanuusmalli, jonka toimivuutta tutkittiin kahdella asuinalueella Espoossa ja Helsingissä. Mallin avulla päästöjä voidaan vähentää ja energiakorjauksia pystytään rahoittamaan helpommin. Matti Kuronen, johtaja Infra ja yhdyskunta -toimiala RAKLI ry Suomessa kumppanuus mielletään usein muodollisina Public-Private-Partnership -malleina (PPP), mutta PPP on ennemminkin hankintatapa, jossa sopimukset sanelevat toimintatavat. Avoimessa kumppanuudessa toimijoilla on myös toisistaan poikkeavia tavoitteita. Väitöstutkimuksessa tarkasteltiin kaupungin, kehittäjän ja asukkaiden 4P-kumppanuusmallia (Public-Private-People Partnership) uusien asuinalueiden kehittämisessä. 4P-mallissa tahot kehittävät asuinaluetta yhdessä, kuitenkin omista tavoitteistaan kiinni pitäen. Kasvavilla kaupunkiseuduilla uusien asuinalueiden kehittäminen kokonaisuuksina tapahtuu osin kaupungin omana työnä, osin yritysten liiketoimintana. Kaupunki ei toteuta asuntoja myydäkseen niitä. Toisaalta asuminen ei onnistu ilman julkista infrastruktuuria. Asukkaat taas ovat sekä julkisen että yksityisen armoilla. Havainnekuva YIT Nupurinkartano, Espoo Siltamäki, Helsinki Alueen luonne (Tuleva) uudisalue, rivi- ja erillistaloja Olemassa oleva alue, joka on peruskorjauksen tarpeessa ja jonne voitaisiin mahduttaa myös uudistuotantoa. 2- ja 3-kerroksisia kerrostaloja Koko Noin 220 asuntoa Noin asuntoa Sijainti Kaupungin tyypillinen asenne asuinaluekehitykseen Asumismuoto ja Peoplen rooli Tutkimuksellinen lähestymistapa Tutkimuksen aikaväli Käytetty data Yhdyskuntarakenteen reunalla, noin 30 km Helsingin ja 8 km Espoon keskustasta Espoo, kumppanuusmallit laajasti käytössä Omistusasumista, People ovat tulevat asukkaat Osallistuva tapaustutkimus, esiymmärrykseen nojaava toimintatutkimus Tapausta havainnoitiin ja siihen osallistuttiin kehitysprosessin alusta alkaen aina asemakaavan hyväksymiseen saakka dokumentaatio suora havainnointi osallistuva havainnointi arkistotiedot ja tilastot Lähiöalueella, 15 km Helsingin keskustasta Helsinki, perinteinen julkisjohtoinen aluekehitys Omistusasumista, People ovat nykyiset asukkaat Havainnoiva, esiymmärrykseen nojaava tapaustutkimus jo kehitetyssä 4P-mallissa Tapausta havainnoitiin kehitysvaihtoehtojen kartoittamisen ajan suora havainnointi haastattelut arkistotiedot ja tilastot Asukkaat mukaan kumppanuuteen Ajatus asukkaiden kytkemisestä mukaan kumppanuuteen syntyi käytännön haasteesta: kuinka osallistaa jonkin alueen tulevia asukkaita, jotka ovat sekä kuntalaisia ja kansalaisia että yksityisen kehittäjän ja asuntorakennuttajan maksavia asiakkaita. Tutkimuksen mukaan kumppanuustoimijat muodostavat yhden systeemin, jossa tapahtuvat toiminnot muokkaavat asuinaluetta haluttuun suuntaan. Sama systeemiajattelu on suurten infrastruktuurihankkeiden toteutuksessa käytettävän allianssimallin taustalla. Tutkimuksen aikana syntyi myös teoriapohja asuinaluekehityksestä avoimena sosiaalisena systeeminä. Tutkimuksen pitää antaa myös ratkaisuja käytännön työhön tavoiteltaessa ekologisesti ja taloudellisesti kestävämpiä asuinalueita. Tutkimuksen taustalla on vankka esiymmärrys sekä yksityisestä hankekehityksestä että kaupungin hallinnollisista prosesseista. Koska toista tapausta on tutkittu yksityisen kehittäjän (YIT Rakennus Oy) osallistuessa tutkimukseen, tulokset ovat myös tietynlainen sisäpiirinäkemys asuinaluekehityksestä. Tutkimuksen lähtökohtana on, että ekologisen kestävyyden parantaminen on välttämätöntä. Tutkimuksessa käytettiin metodina tapaustutkimusta. Tätä puoltaa myös se, että asuinaluehankkeiden ekologisen kestävyyden tavoitteet poikkeavat toisistaan. Kaikkiaan tutkimus rakentuu seitsemän kansainvälisesti vertaisarvioidun ja julkaistun tieteellisen artikkelin ympärille. Niistä jokainen lähestyy tutkimusaluetta omasta suunnastaan. Kohteina kaksi erilaista asuinaluetta Tutkimukseen valittiin kaksi mahdollisimman tyypillistä ja erilaista asuinaluetta Helsingin seudulta, Nupurinkartano Espoosta ja Siltamäki Helsingistä: uusi ja vanha, eri kaupungeista, toisessa pientalo- ja toisessa kerrostaloasumista. Näistä saadut tiedot täydentävät toisiaan. Lisäksi Nupurinkartanossa tehtiin osallistuvaa tapaustutkimusta vii- 12 Kuntatekniikka 2/2012

13 YHDYSKUNTA hyviä tuloksia 4P-mallista KEHITYSTÄ TALOUDELLISESTI Nupurinkartano on noin 220 asunnon tuleva asuinalue, joka sijaitsee yhdyskuntarakenteen reunalla kahdeksan kilometriä Espoon keskustasta ja noin 30 kilometriä Helsingistä. den vuoden ajan ja Siltamäessä ainoastaan tarkkailtiin. Yhteistä hankkeille oli ainoastaan asumismuoto. Omistusasuminen on Suomessa tyypillisin (yli 70 %) asumismuoto, jossa asukkaiden vaikutusmahdollisuudet omistajina ovat erilaiset kuin vuokralaisina. Molempia tapauksia on käytetty Aalto-yliopiston tutkimuksissa laajemminkin. Nupurinkartano oli muun muassa mainetta niittäneen OPUS-tutkimushankkeen yksi kohdealue. Nupurinkartanossa tavoiteltiin alun perin parempaa asuinaluekehitysprosessia ja Siltamäessä mahdollisuutta alueen tiivistämiseen sekä mahdollisuutta toteuttaa peruskorjaus matalaenergiatasoon. Tuloksena syntyi 4P-malli Tutkimuksen ensimmäisenä tuloksena syntyi 4P-malli julkisen toimijan (kaupunki), yksityisen toimijan (kehittäjä) sekä asukkaiden avoin kumppanuus. Toimijoiden väliset suhteet sekä toiminnot on esitetty sivun 14 kaaviossa vertaillen niitä perinteiseen lineaariseen, mekanistiseksikin kirjallisuudessa mainittuun malliin. Perinteisessä mallissa edetään vaiheittain. Kaupunki kaavoittaa ja tekee päätökset, ja yksityinen toimija pyrkii maksimoimaan voittonsa kaavan ja muiden suunnitelmien sallimissa raameissa tehden ratkaisut toteutettavista asunnoista. Asukkaiden rooliksi jää olla maksaja sekä osallistua ainoastaan virallisen kaavaprosessin kautta tai äänestää jaloillaan ja jättää asunnot ostamatta tai muuttamatta kuntaan. Tutkimuksessa tunnistettiin, että ammattimaiset toimijat (kaupunki ja kehittäjä/rakennuttaja) suhtautuvat hankkeeseen toisin kuin asukkaat, joille taloudellinen rationaliteetti ei ole ensisijainen. Lisäksi 4P-mallissa jokainen toimija on jollakin tapaa muiden asiakas. Tämä ei välttämättä tarkoita tavaroiden tai palvelujen vaihtamista rahaan vaan esimerkiksi sitä, että muut toimijat odottavat kaupungin tekevän viralliset päätökset ajallaan. Kestävämpään asuinalueeseen 4P-malli kykenee mukautumaan muuttuviin tilanteisiin. Useat eri prosessit voivat edetä samanaikaisesti, kuten Nupurinkartanossa tapahtui kaavoituksessa ja energiajärjestelmän kehittämisessä. Tutkimustulosten mukaan 4Pmalli voi muuttaa asuinaluekehitystä taloudellisesti ja ekologisesti kestävämmäksi. Se mahdollistaa erilaisten taloudellisten ja ekologisten tavoitteiden yhdistämisen hyvään asuinaluekehitykseen. Tällaisia tavoitteita ovat uudet Kuntatekniikka 2/

14 liiketoimintamahdollisuudet ja matalahiiliratkaisut. Kumppanuus voi korvata perinteisen lineaarisen mallin, jossa kehityksen mahdollisuuksia pyritään rajaamaan alusta lähtien. Tuloksilla on arvoa asumisen hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä, liiketoimintamahdollisuuksien parantamisessa sekä tulevien asuinalueprojektien onnistumisedellytysten parantamisessa. Tulokset auttavat myös parantamaan julkisia toimintatapoja sekä luomaan kumppanuuksia, joiden avulla toteutetaan kestävää rakennettua ympäristöä. Vähemmän päästöjä, edullista energiakorjausta Nupurinkartanossa konkreettinen tulos oli se, etteivät ympäröivien alueiden asukkaat valittaneet kaavasta ja että kaavoittaja koki saavansa osallistumismetodien avulla tarpeellista tietoa (800 Lineaarinen aluekehitysprosessi 4P-mallinen aluekehitysprosessi Julkinen taho (kaupunki) Säätelee, kaavoittaa, päättää aluetason ratkaisuista PPP-yhteistyö Ammattimaisuus Johtaa prosessia toimeenpano Päätökset Yksityinen taho (kehittäjä, rakennuttaja) Suunnittelee tontti- ja kiinteistötason ratkaisut, investointikustannusorientaatio Suunnittelee ratkaisuja, toteuttaa niitä sovitun mukaisesti Osallistuminen, edustuksellinen demokratia 4P-malli verrattuna perinteiseen lineaariseen malliin. Ratkaisut Asukkaat (olemassaolevat ja tulevat) Nykyiset asukkaat osallistuvat virallisen kaavaprosessin kautta, tulevat eivät mitenkään Käyttäjäinnovaatiot Antaa ideoita, ei toimi taloudellisen rationaliteetin mukaan mielipidettä 4P-osallistumisella, 7 virallista kaavamielipidettä). Osallistumistulosten rohkaisemana alueelle kehitettiin kalliolämpöjärjestelmä, joka leikkaa asumisen hiilipäästöjä neljäsosaan ja jota ilman 4P-kumppanuutta ei olisi voitu kehittää. Siltamäessä 4P kykeni tuottamaan taloudellisesti kannattavia malleja, joilla alueen nykyiset talot voidaan peruskorjata matalaenergiatasoon. Ilman kumppanuutta tähän ei olisi kyetty samalla hinnalla. Kummassakaan tapauksessa 4P-kumppanuus ei sinällään aiheuttanut kustannuksia, eikä se vaikuta esimerkiksi kaavoituksen päätöksentekoon. Uutta ajattelutapaa ja aitoa kumppanuutta se kuitenkin vaatii. Kumppanuus on sekä hyötyjen että riskien jakamista ja muiden toimijoiden intressien ymmärtämistä. Kaupungilla on asuinaluekehityksessä portinvartijan rooli, ja sen on oltava valmis myös jakamaan vastuuta toteuttaakseen omia strategioitaan. Yksityisten toimijoiden täytyy osallistua myös sellaisiin osiin hanketta, jotka eivät suoraan palvele niiden intressejä. Asukkaat puolestaan tavoittelevat kumppanuudelta parempaa asumista. Teksti perustuu kirjoittajan syyskuussa 2011 Aalto-yliopiston Insinööritieteiden korkeakoulussa tarkastettuun väitöskirjaan The role of partnerships in sustainable urban residential development (Kumppanuuksien rooli kestävässä asuinaluekehityksessä). Yksi kone, monta työtä Avant 600-sarja Isotkin lastit kulkevat - kuorma jopa 1200 kg. Erinomainen nostopuomi - Nostokorkeus teleskoopilla 2820 mm. Avantilla ehtii - ajonopeus max 17 km/h. 600-sarja alkaen alv 0%. Avantin laaja ja monipuolinen mallivaikoima kiinteistönhoitoon - kuusi mallisarjaa ja yli 100 työlaitetta. Uudistuneessa DLX-ohjaamossa suunnittelun lähtökohtana on ollut kuljettajan työolosuhteiden ja ergonomian parantaminen. DLX-ohjaamo on suunniteltu ympärivuotiseen ammattikäyttöön vaativissakin olosuhteissa. Ohjaamon leveyttä on lisätty, mikä antaa ohjaamoon mukavasti lisätilaa ja osaltaan parantaa kuljettajan työskentelyolosuhteita. Lisävarusteina DLX-ohjaamoon saa nyt monen kuljettajan toiveena olleen ilmastoinnin sekä ilmajousitetun istuimen. 14 Kuntatekniikka 2/ YEARS Ylötie YLÖJÄRVI Puh. (03) Mallivalikoima alkaen: alv 0%.

15 YHDYSKUNTA Sari-Leena Humppi Kunnallistekniset työt etenevät Kravunharjussa aikataulussa. Katujen rakentaminen on puolivälissä, ja vesihuoltotyöt on tehty. Kaukolämpöverkon asentamista aloitellaan. Mittamies Olli Enqvist Ricon Oy:stä mittaa sadevesikaivon paikkaa. Kravunharjun rakentajille tarjolla tehokoulutusta HYVINKÄÄN ASUNTOMESSUT uusien energiamääräysten pilottialue Hyvinkään asuntomessualue Kravunharju on ensimmäinen kaupunginosa, jonka rakennusluvissa sovelletaan heinäkuussa voimaantulevia uusia energiamääräyksiä. Asuntomessut pidetään Hyvinkäällä kesällä Sari-Leena Humppi viestintäpäällikkö Hyvinkään kaupunki Uudet energiamääräykset astuvat voimaan heinäkuussa ja koskevat uudisrakentamista. Määräyksillä parannetaan talojen energiatehokkuutta 20 pro- Kravunharjun messualueelle nousee runsaat 30 omakotitaloa, yhtiömuotoisia pientaloja ja mahdollisesti myös kerrostaloja. Havainnekuva/Arkkitehtitoimisto Jukka Tiurtiainen Oy sentilla nykytasosta. Taustalla on valtion tahto lisätä uusiutuvien energiamuotojen käyttöä ja vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. Tavoitteeseen pääsemiseksi on tärkeää, että juuri asumisen energiankulutusta pienennetään. Rakennusten osuus Suomen energiankulutuksesta on noin 40 prosenttia. Oleellista uusissa määräyksissä entisiin verrattuna on tarkastelutavan muutos: nyt kokonaisuus ratkaisee. Rakennusten kokonaisenergiakulutukselle on määrätty rakennustyyppikohtainen yläraja, joka ilmaistaan niin sanotulla E- luvulla kertoo Rakennusteollisuuden Koulutuskeskuksen vararehtori Marko Makkonen. RATEKO auttaa Hyvinkään asuntomessurakentajia uusien määräysten omaksumisessa jär- Kuntatekniikka 2/

16 YHDYSKUNTA Koko ketjun suunnittelusta toteutusportaaseen pitää ymmärtää, että jokainen työvaihe vaikuttaa rakennuksen energiatehokkuuteen. jestämällä aiheesta kaikille avoimia tilaisuuksia. E-lukuarvo ratkaisee Heinäkuun jälkeen rakennuslupaa hakevien kohteiden tulee saavuttaa tai alittaa tietty, viranomaisten asettama E-lukuarvo. Sallitun E-luvun suuruuteen vaikuttaa pientaloissa muun muassa rakennuksen pinta-ala. Jos E-luvun saavuttaminen on haasteellista esimerkiksi suoralla sähkölämmityksellä, energian hankinnan muotoa tulee muuttaa. Aikaisemmissa määräyksissä huomiota kiinnitettiin rakennusten lämmöneristämiseen ja ilmatiiviyteen. Erityisesti ilmatiiviyden merkitys korostuu jatkossa huomattavasti. Nyt otetaan siis huomioon myös se, miten tuotetulla energialla talo lämpenee. Uudet määräykset kannustavat kaukolämmön ja uusiutuvien energialähteiden kuten maalämmön käyttöön. Eniten rokotetaan sähkölämmitystä, Makkonen sanoo. Sähkölläkin voi toki edelleen lämmittää, mutta rajojen sisällä olevaan E-lukuun pääsemiseksi pitää vastaavasti kiinnittää erityistä huomiota esimerkiksi parempaan eristykseen ja lisälämmitysjärjestelmiin, kuten varaaviin tulisijoihin, ilmalämpöpumppuun ja aurinkokeräimiin. Uusi ajattelu tarpeen Siirtymävaiheessa määräykset Uudet määräykset kannustavat kaukolämmön ja uusiutuvien energialähteiden käyttöön, RATEKO:n vararehtori Marko Makkonen sanoo. aiheuttavat paljon lisätöitä ja uuden ajattelutavan omaksumista niin suunnittelijoilta kuin kuntien rakennusvalvonnoilta. Uudet energiamääräykset tarkoittavat uudisrakentajalle rakentamisvaiheessa pieniä lisäinvestointeja ja entistä suurempaa harkintaa pääsuunnittelijan ja vastaavan työnjohtajana valitsemisessa. Heidän osaamisestaan riippuu pitkälle se, miten energia- ja kustannustehokkaaksi toteutus saadaan sekä suunnittelupöydällä että käytännön toteutuksessa. Käytännössä osa rakennuksen tulevan elinkaaren aikaisista energiakustannuksista siirtyy rakennusvaiheeseen ja onnistuneen suunnittelun ja toteutuksen merkitys myös kustannustehokkuudessa kasvaa. Oleellista tässä ei ole raha vaan asian tiedostaminen. Koko ketjun suunnittelusta toteutusportaaseen pitää ymmärtää, että jokainen työvaihe vaikuttaa rakennuksen energiatehokkuuteen. Esimerkiksi hyvä suunnittelu ei auta, jos ilmastointiasentaja tai sähkömies ei tee työtään huolellisesti ja määräysten mukaan vaan rikkoo esimerkiksi jo asennettua höyrysulkua, Makkonen kuvailee. Energiatehokkuudella talosta parempi hinta Joskus rakentajia pelotellaan sillä, että rakentaminen on aina vaan Kuvat Sari-Leena Humppi Rakennusvaiheen investoinnit energiatehokkuuteen tulevat takaisin pienempinä lämmityslaskuina, Hyvinkään energianeuvoja Visa Koivu vakuuttaa. kalliimpaa. Asioita kannattaa Hyvinkään energianeuvoja Visa Koivun mukaan kuitenkin tarkastella pidemmällä aikavälillä. Rakennusvaiheen investoinnit energiatehokkuuteen tulevat takaisin pienempinä lämmityslaskuina, Koivu vakuuttaa. Vain 20 prosenttia rakennuksen elinkaaren kustannuksista syntyy rakentamisvaiheessa, koko loppu hupenee asumiseen kulutettuun energiaan ja remontteihin. Näin energiatehokkuus voi vaikuttaa myös talon myyntihintaan. Ostajat kiinnittävät nykyisin yhä enemmän huomiota siihen, miten paljon lämmitys lohkaisee perheen kuukausibudjetista, Koivu toteaa. HYVINKÄÄN ASUNTOMESSUT Vuoden 2013 asuntomessut järjestetään Hyvinkään Metsäkaltevan alueella, Kravunharjun asuntomessualueella Kravunharjun asuntomessualue nousee 3,5 kilometrin päähän Hyvinkään ydinkeskustasta etelään. Viereinen valtatie 25 vie suoraan Hankoon ja Porvooseen, moottoritie Helsinkiin ja Tampereelle. Messualueelle rakennetaan runsaat 30 omakotitaloa, yhtiömuotoisia pientaloja ja mahdollisesti myös kerrostaloja. Messualueen ympärille kasvaa 2030 mennessä asukkaan Metsäkaltevan asuinalue. Messualueen elämäntyylinä on Slow Homing Active Living: rentoa kotoilua, laadukasta elinympäristöä ja aktiivista liikuntaa. Tavoitteita ovat asukaslähtöisyys ja ympäristövastuullisuus. hyvinkaa Valitsin matalaenergiatalon Hyvinkään asuntomessualue Kravunharju on ensimmäinen asuinalue, jossa määräykset otetaan käyttöön. Ensimmäisten talojen rakentaminen alkaa huhtikuussa. Kirsi Holmala on yksi Hyvinkään asuntomessualueen rakentajista. Holmala on osallistunut kaikkiin tähän mennessä uusista energiamääräyksistä pidettäviin RATEKO:n järjestämiin ja ely-keskuksen tukemiin koulutustilaisuuksiin. Olen saanut hyvin tietoa asiasta jo rakennusprojektin alkuvaiheessa. Niinpä valitsin matalaenergiatalon, joka täyttää kaikilta osin uudet energiamääräykset. Taloon on tulossa nelinkertaiset selektiivilasit. Eristeitä on riittävästi katossa, seinissä ja pohjassa. Lisäksi talon ilmanvaihto on energiatehokas, Holmala kertoo. Hänen mielestään uusien määräysten mukaiseen rakentamiseen on ollut helppo ryhtyä hyvällä ja huolellisella suunnittelulla. Uskon, että uusien määräysten avulla säästän lämmityskustannuksissa. Holmala aikoo valita lämmitysmuodoksi kaukolämmön. Asuntomessualueelle rakennetaan kaukolämpöverkko, joten kaukolämpö on luonteva valinta. Kaukolämpö on edullista, käyttövarmaa ja energiaystävällistä. Talooni tulee myös varaava takka, Kirsi Holmala sanoo. 16 Kuntatekniikka 2/2012

17 Vesikansa Ennen vanhaan vesi muotoili yhdyskuntarakenteen, koska ei ollut ratoja eikä nopeita teitä. Vesikansa souti kirkkoveneellä keskuspaikkaan, jossa Maakansa asui. Näitä rakenteita kehittyi erikoisesti järvi-suomessa, vaikkapa Hollolassa, Ikaalisissa, Jaalassa ja Luopioisissa. Tänä päivänä vesikansa on aktivoinut taas, uusilla tavoilla. Nyt kiinnostaa omakotiasuminen rantapiitassa, niin että taloon pääsee maapuolelta pyörillä, veden puolelta aluksilla. Aallokko kutsuu Vesikansalla on tyhjää aikaa oikeastaan vain talvisydän, jolloin suunnitelmia tehdään, veneitä skrapataan vajoissa ja uusia veistetään. Venemessut käynnistävät sesongin helmikuussa. Arkkitehdit ja monet muutkin tapaavat hävitä keskikesällä kuukaudeksi Saaristomerelle purjehtimaan. Ovatpahan siellä poissa pahemmasta. Alukset nostellaan talviteloille ja suojiin loka-marraskuussa. Ihmiskunta näyttää jakautuvan vesimaailmaa pelkääviin ja sitä rakastaviin. Meren ärjyjä kavahdetaan, mutta meri tuo hyödykkeitä, aatteita ja vuorovaikutusta. Sitä paitsi mikään ei voita meren ilmapiiriä ja punaisia purjeita auringonlaskua vasten (Red Sails in the Sunset). Rannikon satamakaupungit Le Havre ovat tärkeitä myös niissä maissa, joiden rakenne edellyttää keskusta mantereella (Ranska, Saksa, Venäjä). Jännitystä, seikkailuja ja romantiikkaa Vesi houkuttelee urheilijoitakin. Moottoripuolen voimme jättää omaan arvoonsa, mutta melonta, soutu ja purjehdus ovat kunnianarvoisia. Olympiavoittajista tunnetaan parhaiten ensimmäiset: meloja Sylvi Saimo (naisten kajakki 500 m Helsinki 1952), soutaja Pertti Karppinen (kolme kultaa, ensimmäinen Suomen Asuntomessut/Antero Tenhunen Montreal 1976) ja purjehtija Esko Rechardt (Finnjolla Moskova/Tallinna 1980). On niitä sitten tullut muitakin. Hjallis Harkimo kiersi maailman purjeveneellä ja voitti ainakin itsensä, hienoa sekin. Kansankulttuuripuolelta muistetaan Georg Malmsténin monet vesiteemat. Aallokko kutsuu, mutta Mikki-Hiiri on merihädässä. Ja kun Eija Merilä, sittemmin evankelista, heläyttää läpimurto- USA:n Floridasta löytyy Fort Lauderdalen kaupunki, asukasta kanavien varsilla. Onpa siellä Nurmi Drivekin. laulunsa Yö saaristossa, niin siitä on oksat poissa kuin suutarin joulukuusesta. Portugalilaiset tuntevat saman tunnelman nimellä saudade, kaipuu. Heinolan asuntomessut 2004 toimi Suomessa yhtenä tiennäyttäjänä veden äärelle rakentamisessa. Rannalle asumaan Vanhat kaupunkimallit hyödyntävät vettä rohkeasti. Paikannimet puhuvat puolestaan: Venetsia, Amsterdam, Pietari, Istanbul, Hongkong, Rio de Janeiro, Naantali, Pispala, Kaivopuisto. Ranta-asuminen ja vesimaisema vetävät puoleensa niin, että markkinavoimilla on naurussa pitelemistä. Kun satama muuttaa väljemmille vesille, tilalle tulvii asukkaita ja pääkonttoreita. Lisätietoja saa esimerkiksi Helsingin Jätkäsaaresta ja Kalasatamasta. Paha sanayhdistelmä omakotitalo rantatontilla saa laillisesti hyväksytyn aseman, kunhan kunnolla kaavoitetaan. Pekka Rytilä on 73-vuotias tekniikan lisensiaatti, joka toimii Liikennesuunnittelun Seuran puheenjohtajana ja Pöyry CM Oy:n erityisasiantuntijana. Kuntatekniikka 2/

18 Keva maksoi 21 miljoonan Kirkkonummi vu Kunnantalosta kuljetaan yhdyskäytävän kautta viereiseen liikekiinteistöön, jossa teknisen toimen tilat sijaitsevat. Kirkkonummen uusin maamerkki, kunnantalo, otettiin käyttöön vuodenvaihteessa. Kuparilla, punatiilellä ja lasilla koristellulle, huipputekniikkaa sisältävälle talolle tuli hintaa 21 miljoonaa euroa. Laskun kuittasi Keva, jolle kunta maksaa vuokraa reilut euroa kuussa. Kuntalaisten mukaan talo on tyylikäs, mutta ei pramea. Materiaalivalinnat antavat korkealle sisääntuloaulalle omaleimaisen ilmeen. Pääportaikkoa ympäröi läpinäkyvä kupariverkko. Kirkkonummen uuden kunnantalon julkisivuissa on käsin lyötyä tanskalaista punatiiltä, lasia ja kuparia. 18 Kuntatekniikka 2/2012

19 KIINTEISTÖT euron rakentamiskustannukset okralle uuteen kunnantaloon TEKSTI Merja Kihl ja Ari Mononen KUVAT Ari Mononen Kirkkonummen ydinkeskustaan rakennettu kunnantalo on ensimmäisiä uuden keskustasuunnitelman mukaisia rakennuksia. Ennen kunnantaloa rautatieaseman viereen ehti valmistua pysäköintitalo, jonka 380 autopaikasta 110 on varattu uuden kunnantalon pysäköintiin. Myös kunnantalon alapuolelle rakennettiin pysäköintihalli. Parinsadan kunnan työntekijän muutto uuteen taloon 12 toimipisteestä eri puolilta kuntaa alkoi joulukuun puolivälissä. Talo on osin vielä keskeneräinen, ja viimeistelytöitä jatketaan, Kirkkonummen yhdyskuntatekniikan toimialajohtaja Ewa Forstén kertoo. Forsténin oma työpiste sijaitsee putken päässä kunnantalosta, sillä teknisen toimen osastot ovat entisissä tiloissaan viereisessä liikekeskuksessa. Pysäköintihallissa erikoisratkaisuja Rakennustyö myöhästyi hiukan aikataulusta. Alkujaan kunnantalon piti valmistua elo-syyskuussa Takavuosina kunnantalon paikalla oli huoltoasema, josta oli päässyt öljyä maaperään. Tämä osa tontista oli aikaisemmin puhdistettu, mutta myös viereiselle alueelle oli valunut öljyä. Hanke myöhästyi paljolti juuri maaperätutkimusten ja -puhdistusten takia. Runsasluminen talvikin aiheutti hieman Kuntatekniikka 2/

20 Satapaikkainen, huippuluokan äänentoistolla ja laskevalla katsomolla varustettu Kirkkonummi-sali toimii valtuustosalina. Salin seinä- ja kattopinnoissa on kupariverkkoa. Valtuutetuilla on avarat näkymät kunnan koulukeskukseen ja viereiselle kävelykadulle. Toimialajohtaja Ewa Forstén perusturvan aulan lomakehuoneessa, jossa kuntalaiset voivat keskittyä lomakkeiden täyttämiseen. Aulan viereen avataan huhtikuussa kahvila ja henkilöstöravintola. Iloisenväriset pyörylät ovat istuimia. viivytyksiä, Forstén mainitsee. Projektipäällikkö Antti Vesanto kunnantalon rakennuttajakonsulttina toimineesta ISS Proko Oy:stä lisää, että ajoyhteyden järjestelyt olivat vaativa osaprojekti. Rakentamisaikaiset kaavamääräykset edellyttivät, että ajoyhteys kunnantalon alapuoliseen parkkihalliin saadaan viereisen Kirkkonummen Liikekeskus Oy:n kiinteistön kautta. Tämä vaati rasitesopimuksia, Vesanto selostaa. Kunta omistaa liikekeskuksen kiinteistön osakkeista kolmanneksen eli käytännössä yläkerran, jossa teknisen toimen tilat sijaitsevat. Byrokratian koukeroita lisäsi vielä se, että osa pysäköintitilasta tuli yleisen kadun alapuolelle. Kunnantalon ja liikekeskusrakennuksen välissä oleva Haagan tori on luokiteltu katualueeksi. Kunnantalon tontilta ei ole lainkaan ajoyhteyttä talon omaan pysäköintihalliin. Se on poikkeava ratkaisu, Vesanto sanoo. Edustavia tiloja kuparista Vesannon mukaan kunnantalo toteutettiin perinteisenä jaettuna urakkana. Pääurakoitsija Peab Oy:n lisäksi mukana oli viisi sivu-urakoitsijaa. Myös sammutuslaitteet sekä av- ja turvajärjestelmät toteutettiin tilaajan erillishankintoina. Talon materiaalit ja julkisivuratkaisut ovat poikkeuksellisia. Ne antavat muun muassa sisääntuloaulassa tilalle ilmettä ja luonnetta, Vesanto kuvailee. Kunnantalon julkisivumateriaalina on punatiili. Kattokerroksen julkisivu on osin päällystetty kuparilla. Muuallakin talossa on paljon kuparia ja lasipintoja. Verkkomaisia kupariverhoja on pääportaikon seinällä sekä valtuustosalin seinäpintoina. Valtuustosalissa kupariverho parantaa myös tilojen akustiikkaa. Sen taakse on sijoitettu akustiikkalevyjä, Forstén kertoo. Ensimmäisen kerroksen kokoustilojen siipi on erillinen kokonaisuus, jolla on oma sisäänkäynti. Valtuustosalin ohella siivessä on kunnanhallituksen pienempi kokoussali sekä eri puolueiden ryhmähuoneet. Talossa on toistakymmentä kokoushuonetta. Toisessa kerroksessa ovat perusturvan sosiaalipalvelut. Tästä kerroksesta on yhteys viereiseen taloon yhdyskäytävän kautta sekä suurelle terassille, johon tulee ainakin oleskelutiloja. Kolmanteen kerrokseen on sijoitettu sivistystoimi ja neljänteen konsernihallinto. Kattokerroksessa on edustus- ja sosiaalitiloja saunoineen ja kokoushuo- 20 Kuntatekniikka 2/2012

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Hyvä suunnittelu kannattaa aina. Siitä syntyy rakennuksesi käytettävyys, turvallisuus ja arvo, olipa kohde minkä kokoinen

Lisätiedot

Rakentamisen energianeuvonta Rakentajien info Jyväskylä

Rakentamisen energianeuvonta Rakentajien info Jyväskylä Rakentamisen energianeuvonta Rakentajien info Jyväskylä 7.9.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Energianeuvonta Keski-Suomessa Energianeuvontaa taloyhtiöille

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Käsitteet selviksi ja monimutkaisesta kohti yksinkertaista Täydennysrakentaminen onnistuu! Erityisasiantuntija Satu Åkerblom Uudenmaan liitto

Käsitteet selviksi ja monimutkaisesta kohti yksinkertaista Täydennysrakentaminen onnistuu! Erityisasiantuntija Satu Åkerblom Uudenmaan liitto Käsitteet selviksi ja monimutkaisesta kohti yksinkertaista Täydennysrakentaminen onnistuu! Erityisasiantuntija Satu Åkerblom Uudenmaan liitto Kyselyt täydennysrakentamisen edistämisen tarpeista Kiinteistö-

Lisätiedot

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa SIJAINTI 50 km SUUNNITTELUALUE ENERGIAMALLIT: KONSEPTIT Yhdyskunnan energiatehokkuuteen vaikuttaa usea eri tekijä. Mikään yksittäinen tekijä ei

Lisätiedot

Ekopassi ekotehokkaaseen loma-asumiseen

Ekopassi ekotehokkaaseen loma-asumiseen Ekopassi ekotehokkaaseen loma-asumiseen 15.6.2011 Jyri Nieminen, VTT 2 Vapaa-ajan asumisen ekotehokkuus Mökkimatkoja vuodessa noin 5 miljardia kilometriä 90 % matkoista henkilöautoilla Matkojen keskipituus

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa -Liikuntapaikkarakentamisen seminaari Säätytalo14.5.2012 Teppo Lehtinen Synergiaa vai törmäämisiä? Liikuntapolitiikan tavoitteet edistää liikuntaa, kilpa-

Lisätiedot

Jäävuoremme sulavat. Voimmeko rakentajana vaikuttaa?

Jäävuoremme sulavat. Voimmeko rakentajana vaikuttaa? Jäävuoremme sulavat. Voimmeko rakentajana vaikuttaa? Tero Kiviniemi DI, Executive MBA Toimialajohtaja Suomen rakentamispalvelut 9.9.2010 1 Energia ja ympäristö Globaali megatrendi Kansainväliset ja EU-tasoiset

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

MYYDÄÄN VARIKKOKIINTEISTÖ KAUPPAKATU 69 VARKAUS

MYYDÄÄN VARIKKOKIINTEISTÖ KAUPPAKATU 69 VARKAUS MYYDÄÄN VARIKKOKIINTEISTÖ KAUPPAKATU 69 VARKAUS Helsinki. Y-tunnus 1048559-0 Kauppakatu 69, 78200 Varkaus Myyntikohde: Myyntikohteena on varikkokiinteistö, jolla sijaitsee noin 1 842 kem 2 toimisto- ja

Lisätiedot

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta

Lisätiedot

Kauppakeskus Kotkan Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2. Kotka KIINTEISTÖKEHITYS KIINTEISTÖKONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSKONSULTOINTI

Kauppakeskus Kotkan Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2. Kotka KIINTEISTÖKEHITYS KIINTEISTÖKONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSKONSULTOINTI auppakeskus n Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2 IINTEISTÖEHITYS IINTEISTÖONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSONSULTOINTI iinteistökohde: auppakeskus n Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2 AUPPAESUS OTAN TÄHTI LISÄTIEDOT

Lisätiedot

Nupurinkartano Kalliolämpöratkaisu. Pasi Heikkonen Asuntorakentaminen

Nupurinkartano Kalliolämpöratkaisu. Pasi Heikkonen Asuntorakentaminen Nupurinkartano Kalliolämpöratkaisu Pasi Heikkonen Asuntorakentaminen 1 Nupurinkartano Noin 600 asukkaan pientaloalue Espoossa, Nupurinjärven itäpuolella. Noin 8 km Espoonkeskuksesta pohjoiseen. Alueelle

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakennus RET: Riskien hallinta energiatehokkaassa rakentamisessa Mikko Nyman VTT Expert Services Oy

Lähes nollaenergiarakennus RET: Riskien hallinta energiatehokkaassa rakentamisessa Mikko Nyman VTT Expert Services Oy Lähes nollaenergiarakennus 13.5.2013 RET: Riskien hallinta energiatehokkaassa rakentamisessa Mikko Nyman VTT Expert Services Oy 29.5.2013 2 Motivointi lähes nollaenergiarakennuksille (EPBD) Rakennukset

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Hanskat tiskiin vai vasara käteen?

Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Mitä suomalaiset ajattelevat kotiensa kunnossapidosta ja korjaamisesta Tiedotustilaisuus 12.4.2011 Tina Wessman, Qualitems Oy Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus Tarkoitus:

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten

Lisätiedot

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio,

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, 12.5.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Kalasataman älykkäät energiajärjestelmät Suvilahden aurinkovoimala

Lisätiedot

Uudenlaisen asumisen alue!

Uudenlaisen asumisen alue! Uudenlaisen asumisen alue! Sydän täynnä elämää Jyväskylän Kangas mullistaa käsityksesi siitä, mitä kaikkea tulevaisuuden kaupunginosa voi olla. Ja Kankaan tulevaisuus on ihan nurkan takana, raikkaana ja

Lisätiedot

Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos

Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos 1(7) HYÖKÄNNUMMI KORTTELI 801 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PROJ. NRO 256 Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Sijainti on osoitettu oheisessa

Lisätiedot

HAXLOG RÄÄTÄLÖITYÄ VARASTOTILAA JA PIENTEOLLISUUDEN TUOTANTOTILAA PÄÄVÄYLIEN VARRELLA KOIVUKYLÄNVÄYLÄ 1, VANTAA MAHDOLLISUUKSIA MONELLE TOIMIALALLE

HAXLOG RÄÄTÄLÖITYÄ VARASTOTILAA JA PIENTEOLLISUUDEN TUOTANTOTILAA PÄÄVÄYLIEN VARRELLA KOIVUKYLÄNVÄYLÄ 1, VANTAA MAHDOLLISUUKSIA MONELLE TOIMIALALLE MAHDOLLISUUKSIA MONELLE TOIMIALALLE RÄÄTÄLÖITYÄ VARASTOTILAA JA PIENTEOLLISUUDEN TUOTANTOTILAA PÄÄVÄYLIEN VARRELLA KOIVUKYLÄNVÄYLÄ 1, VANTAA OPTIMAALINEN SIJAINTI PÄÄKAUPUNKI- ALUEELLA Tampereen Kehä lll

Lisätiedot

TONTTIHAKEMUS. Tervamäki 4, Espoo (49-72-101-9)

TONTTIHAKEMUS. Tervamäki 4, Espoo (49-72-101-9) TONTTHAEMU Tervamäki 4, Espoo (49-7--9) TONTTHAEMU Tervamäki 4, Espoo ievitalo Oy esittää, että Espoon kaupunki vuokraa pitkäaikaisella vuokrasopimuksella perustettavalle asunto-osakeyhtiölle kiinteistön

Lisätiedot

Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin

Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin Pirkanmaan maanrakennuspäivä 2016 12.1.2016 Markku Niemi Taustaa Liikenneviraston hallinnoiman väyläomaisuuden

Lisätiedot

Datakeskusinvestoinnin merkitys kunnan näkökulmasta case: Hetzner Gmbh. Marko Kauppinen, elinkeinopäällikkö

Datakeskusinvestoinnin merkitys kunnan näkökulmasta case: Hetzner Gmbh. Marko Kauppinen, elinkeinopäällikkö Datakeskusinvestoinnin merkitys kunnan näkökulmasta case: Hetzner Gmbh Marko Kauppinen, elinkeinopäällikkö Tuusulalla on keskeinen sijainti Tuusula on yksi pääkaupunkiseudun kehyskunnista eli KUUMA-kunnista

Lisätiedot

Elinvoimaa lähiöihin klinikka

Elinvoimaa lähiöihin klinikka Elinvoimaa lähiöihin klinikka Erkki Aalto Lähiöiden kehittäminen ja kerrostalojen korjaaminen ovat merkittävä kansallinen haaste www.rakli.fi/klinikat/elivoimaa-lahioihin-turku RAKLIn klinikka kokoaa toimijat,

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 3.00 Liike- ja toimistorakennusten korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 3.00 Liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.05 Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Prosenttiluku ilmaisee kuinka suuren osan rakennusoikeudesta saa rakentaa

Lisätiedot

RAKENNUSTEN. Käyttö ja ylläpito

RAKENNUSTEN. Käyttö ja ylläpito RAKENNUSTEN ENERGIATEHOKKUUS Käyttö ja ylläpito Mikko Peltokorpi Toimitusjohtaja, kiinteistöneuvos Matinkylän Huolto Oy Käyttäjän ja ylläpitäjän näkökulma matalaenergiarakentamiseen Hyvän asumisen perusedellytyksistä

Lisätiedot

LINJAT/PUISTOMÄKI Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista

LINJAT/PUISTOMÄKI Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista LINJAT/PUISTOMÄKI Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista LINJAT/PUISTOMÄKI Tarjolla hyvä elämä Fiskarsissa! Fiskarsin ruukin asuinalueet rakennetaan vaiheittain tiivistämällä olemassa olevia alueita. Tarjolla

Lisätiedot

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.6.2009 Energiatehokkuustoimikunnan mietintö 9.6.2009 Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Energian loppukulutus vuosina 1990 2006 sekä perusurassa

Lisätiedot

ASUNTO OY VANTAAN PITKÄSIIMA 35 A 5 KPL ET 97 m2 ja 2 kpl ET 109 m2

ASUNTO OY VANTAAN PITKÄSIIMA 35 A 5 KPL ET 97 m2 ja 2 kpl ET 109 m2 ENNKOMARKKINOINTIESITE 19.6.2015 ASUNTO OY VANTAAN PITKÄSIIMA 35 A 5 KP ET 97 m2 ja 2 kpl ET 109 m2 Taiteilijan näkemys www.ptmhouse.fi Kohteen tiedot Pitkäsiima 35 A, 01490 Vantaa Pitkäsiiman erillistalot

Lisätiedot

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala 3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala Esityksen sisältö 1. Energiansäästö, energiatehokkuus ja asuminen 2. Vinkkejä

Lisätiedot

Sipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa. www.sipoonjokilaakso.fi

Sipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa. www.sipoonjokilaakso.fi Sipoon Jokilaakso Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa Sijoita kasvavaan Sipooseen! www.sipoonjokilaakso.fi Sipoon Jokilaakson etuja ovat sijainti, luonto ja palvelut Sipoon Jokilaakso 2 Nikkilän keskustan

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

MYYDÄÄN TEOLLISUUSKIINTEISTÖ TAMPEREELTA SIJOITUSKOHDE

MYYDÄÄN TEOLLISUUSKIINTEISTÖ TAMPEREELTA SIJOITUSKOHDE MYYDÄÄN TEOLLISUUSKIINTEISTÖ TAMPEREELTA SIJOITUSKOHDE Hankkion teollisuusalueelta Hyllilänkatu 8 33730 TAMPERE Pirkan OP- Kiinteistökeskus Oy, Tampere, Y-tunnus 0247838-2 MYYTÄVÄ KOHDE Tampereella, Hankkion

Lisätiedot

Tulevaisuuden talot ja uusiutuva energia Tilannepäivitys syyskuu 2014

Tulevaisuuden talot ja uusiutuva energia Tilannepäivitys syyskuu 2014 Tulevaisuuden talot ja uusiutuva energia Tilannepäivitys syyskuu 2014 Hankkeen tavoitteet Rakennusvalvonnan tavoitteena on jo loppuneen RESCA (Renewable Energy Solutions in City Areas) hankkeen, sekä tulevaisuuden

Lisätiedot

Rakennusten energiahuollon ja lämmityksen uusia liiketoimintamahdollisuuksia

Rakennusten energiahuollon ja lämmityksen uusia liiketoimintamahdollisuuksia Rakennusten energiahuollon ja lämmityksen uusia liiketoimintamahdollisuuksia Rakennusten energiaseminaari 8.10.2015 Raimo Lovio Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Esityksen sisältö Energiatehokkuuden parantaminen

Lisätiedot

Poistoilman lämmön talteenotto

Poistoilman lämmön talteenotto Poistoilman lämmön talteenotto Tehokas tapa pienentää lämmityskustannuksia kerrostalossa. Eikä lämpö mene harakoille! www.gebwell.fi 1 Mikä on PILP? Huoneilman koneellinen poisto aiheuttaa kerrostaloissa

Lisätiedot

Asiakkaalle tuotettu arvo

Asiakkaalle tuotettu arvo St1 Lähienergia Suunnittelee ja toteuttaa paikallisiin uusiutuviin energialähteisiin perustuvia lämpölaitoksia kokoluokaltaan 22 1000 kw energialaitosten toimitukset avaimet käteen -periaatteella, elinkaarimallilla

Lisätiedot

VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA

VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA 14.02.2017 TAAVETIN JA LAPPEENRANNAN VÄLI ON VILKKAASTI LIIKENNÖITY JA RUUHKAINEN Valtatie 6:n osuudella Taavetti Lappeenranta liikennöi päivittäin noin 9 000 autoa Tästä poikkeuksellisen

Lisätiedot

Elinvoimaa täydennysrakentamisella. Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikan aloitusseminaari 14.11.2014

Elinvoimaa täydennysrakentamisella. Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikan aloitusseminaari 14.11.2014 Elinvoimaa täydennysrakentamisella Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikan aloitusseminaari 14.11.2014 Lähtökohtia Täydennysrakentaminen on tärkeää ja tästä ollaan samaa mieltä Kasvukeskukset

Lisätiedot

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton

Lisätiedot

ATY: Aurinkoenergia Suomessa seminaari AURINKOSÄHKÖ JA AURINKOLÄMPÖ E-LUVUN LASKENNASSA

ATY: Aurinkoenergia Suomessa seminaari AURINKOSÄHKÖ JA AURINKOLÄMPÖ E-LUVUN LASKENNASSA ATY: Aurinkoenergia Suomessa seminaari 12.10.2016 AURINKOSÄHKÖ JA AURINKOLÄMPÖ E-LUVUN LASKENNASSA lamit.fi - esittely Osakeyhtiö lamit.fi on energiatekninen suunnittelutoimisto Jyväskylästä Perustettu

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010 LOPPURAPORTTI 1(12) 2011 ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, ja Imatralla ja Lappeenrannassa suoritettiin ilmastonmuutos-kysely kolmannen kerran syksyllä. Kysely kohdistettiin kuntalaisille.

Lisätiedot

Kaavoitus- ja mittaustoimi 9.5.2016. Ikaalisten kaupungin myytäviä YRITYSTONTTEJA

Kaavoitus- ja mittaustoimi 9.5.2016. Ikaalisten kaupungin myytäviä YRITYSTONTTEJA Kaavoitus- ja mittaustoimi 9.5.2016 Ikaalisten kaupungin myytäviä YRITYSTONTTEJA Arvoisa yritystontista kiinnostunut! Tässä esitteessä esittelemme Sinulle varattavissa ja myynnissä olevia Ikaalisten kaupungin

Lisätiedot

TOIMITILAA KAMPISSA ANTINKATU 1. Antinkatu 1, Helsinki

TOIMITILAA KAMPISSA ANTINKATU 1. Antinkatu 1, Helsinki TOIMITILAA KAMPISSA ANTINKATU 1 Antinkatu 1, 00100 Helsinki MIELENKIINTOINEN FUNKKISKIINTEISTÖ Rakennushistorialtaan mielenkiintoinen funkkiskiinteistö sijaitsee keskeisellä paikalla Kampissa ja tarjoaa

Lisätiedot

Tampereen seudun asuinalueet vähähiilisiksi TARMO+ Ilari Rautanen 26.4.2016

Tampereen seudun asuinalueet vähähiilisiksi TARMO+ Ilari Rautanen 26.4.2016 Tampereen seudun asuinalueet vähähiilisiksi TARMO+ Ilari Rautanen 26.4.2016 Hankkeen tietoja Ekokumppanit Oy:n hallinnoima EAKR rahoitteinen kolmivuotinen (2015-2017) hanke Toiminta-alueena Tampere ja

Lisätiedot

KONKAKUMPU. Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista

KONKAKUMPU. Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista KONKAKUMPU Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista KONKAKUMPU Tarjolla hyvä elämä Fiskarsissa! Kuvittele että voisit saada parhaat palat sekä maaseudusta että kaupungista. Luonto ja historia olisivat lähellä,

Lisätiedot

Elinvoimaa lähiöihin klinikka

Elinvoimaa lähiöihin klinikka Elinvoimaa lähiöihin klinikka Lähiöiden kehittäminen ja kerrostalojen korjaaminen ovat merkittävä kansallinen haaste www.rakli.fi/klinikat/elivoimaa-lahioihin-turku RAKLI ja klinikat 2 Missio Arvot Kivijalka

Lisätiedot

Kehittyvän ympäristön ja teknologian haasteet

Kehittyvän ympäristön ja teknologian haasteet Kehittyvän ympäristön ja teknologian haasteet Matti Helkamo Siemens Osakeyhtiö, Building Technologies Kiinteistöjen paloturvallisuuden ajankohtaispäivät Restricted Siemens Osakeyhtiö 2016 www.siemens.fi

Lisätiedot

Energiatehokkuuden ja sisäilmaston hallinta ja parantaminen

Energiatehokkuuden ja sisäilmaston hallinta ja parantaminen Energiatehokkuuden ja sisäilmaston hallinta ja parantaminen TkT Risto Ruotsalainen, tiimipäällikkö Rakennusten energiatehokkuuden palvelut VTT Expert Services Oy Rakenna & Remontoi -messujen asiantuntijaseminaari

Lisätiedot

Edessä väistämätön muutos

Edessä väistämätön muutos Edessä väistämätön muutos 50 kestävää ratkaisua Jätkäsaareen -tilaisuus Pirkko Heikinheimo, VNK Ennakoitu lämpeneminen tällä vuosisadalla Ilman ilmastopolitiikkaa Sen kanssa Lähde: MIT Sektorit kuvaavat

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Kaavoitus- ja mittaustoimi 22.1.2016. Ikaalisten kaupungin myytäviä YRITYSTONTTEJA 2016

Kaavoitus- ja mittaustoimi 22.1.2016. Ikaalisten kaupungin myytäviä YRITYSTONTTEJA 2016 Kaavoitus- ja mittaustoimi 22.1.2016 Ikaalisten kaupungin myytäviä YRITYSTONTTEJA 2016 Arvoisa yritystontista kiinnostunut! Tässä esitteessä esittelemme Sinulle varattavissa ja myynnissä olevia Ikaalisten

Lisätiedot

MYYDÄÄN TEOLLISUUS KIINTEISTÖ HUMPPILASTA NOIN m 2 + KYLMÄÄ HALLITILAA

MYYDÄÄN TEOLLISUUS KIINTEISTÖ HUMPPILASTA NOIN m 2 + KYLMÄÄ HALLITILAA MYYDÄÄN TEOLLISUUS KIINTEISTÖ HUMPPILASTA NOIN 16.600 m 2 + KYLMÄÄ HALLITILAA MYYTÄVÄ KOHDE Osoitteessa Humppilantie 43, Humppila, sijaitseva entinen talotehdas. Tontti muodostuu useasta tilasta ja on

Lisätiedot

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto. LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.. LIITE 2. Sysmän kirkonseudun kulttuurimaisema. RKY aluerajaus, Museovirasto 2009. LIITE 3. Asukaskyselyn

Lisätiedot

Tuulivoima Suomessa Näkökulma seminaari Dipoli 17.9.2008

Tuulivoima Suomessa Näkökulma seminaari Dipoli 17.9.2008 Tuulivoima Suomessa Näkökulma seminaari Dipoli 17.9.2008 Historia, nykypäivä ja mahdollisuudet Erkki Haapanen Tuulitaito Tuulivoimayhdistys 20 vuotta 1970-luvulla energiakriisi herätti tuulivoiman eloon

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

Rakennusfoorumi 2.2.2016: Hankintalaki muuttuu

Rakennusfoorumi 2.2.2016: Hankintalaki muuttuu Rakennusfoorumi 2.2.2016: Hankintalaki muuttuu Urakkamuodon vaikutus laatuun ja toteutukseen Seppo Kallio, Espoon Asunnot Oy Espoon Asunnot Lv 123,6 milj. euroa Asuntoja 15.011 Asukkaita 30.000 Henkilöstö

Lisätiedot

Korjausrakentamisen ulottaminen käyttöönottoon ja ylläpitoon

Korjausrakentamisen ulottaminen käyttöönottoon ja ylläpitoon Talokeskus Yhtiöt Oy Korjausrakentamisen ulottaminen käyttöönottoon ja ylläpitoon Rakennettu ympäristö ohjelman ja LCIFIN2-hankkeen työpaja 11.6.2014 Stefan Fransman Kehityspäällikkö Suomen Talokeskus

Lisätiedot

MYYDÄÄN TAI VUOKRATAAN UUDEHKO KIINTEISTÖ PIRKKALASTA kem 2

MYYDÄÄN TAI VUOKRATAAN UUDEHKO KIINTEISTÖ PIRKKALASTA kem 2 MYYDÄÄN TAI VUOKRATAAN UUDEHKO KIINTEISTÖ PIRKKALASTA 3.469 kem 2 MYYTÄVÄ KOHDE Osoitteessa Turkkirata 27-29, 33960 Pirkkala, sijaitseva uudehko tuotantorakennus ja tontin vuokraoikeus. Vuokratontin kiinteistötunnus

Lisätiedot

Tietomallinnus palvelurakentamisessa Case Linnanmäki

Tietomallinnus palvelurakentamisessa Case Linnanmäki Tietomallinnus palvelurakentamisessa Case Linnanmäki Henry Salo Fira Oy Esityksen sisältö Fira pähkinänkuoressa Fira Oy Historiamme Palvelurakentamisen konseptimme Tietomallin käyttö palvelurakentamisessa

Lisätiedot

Infra-alan aktiivinen vaikuttaja

Infra-alan aktiivinen vaikuttaja Infra-alan aktiivinen vaikuttaja 2 Suomalaisen kilpailukyvyn puolesta Infra-alan yrittäjäyhdistysten tehtävänä on parantaa jäsenyritystensä toimintaedellytyksiä ja rakentaa perustaa Suomen kilpailukyvylle

Lisätiedot

Suunnitteluprosessin uudistaminen

Suunnitteluprosessin uudistaminen Suunnitteluprosessin uudistaminen Liikennejärjestelmäpäivä 20.4.2016 Matti Levomäki Suunnitteluprosessin uudistaminen TAVOITE Suunnittelun toimintatapojen kehittäminen siten, että ne tuottavat vaikuttavimmat

Lisätiedot

Rakennetun ympäristön haasteet vai ovatko ne mahdollisuuksia?

Rakennetun ympäristön haasteet vai ovatko ne mahdollisuuksia? Rakennetun ympäristön haasteet vai ovatko ne mahdollisuuksia? Arto Saari Rakennustuotannon ohjauksen professori Tekniikan tohtori Uusien professorien juhlaluento 8.2.2016 Tampereen teknillinen yliopisto

Lisätiedot

Tammelan uudet ja korkeat - Luminary ja PMK-Torni rakennusvaiheessa. Petri Tavilampi, arkkitehti SAFA

Tammelan uudet ja korkeat - Luminary ja PMK-Torni rakennusvaiheessa. Petri Tavilampi, arkkitehti SAFA Tammelan uudet ja korkeat - Luminary ja PMK-Torni rakennusvaiheessa LUMINARY Rakennuttaja ja rakentaja: Skanska Talonrakennus Oy Suunnittelijat: Pääsuunnittelu ja arkkitehtisuunnittelu: BST-Arkkitehdit

Lisätiedot

Miksi Älykästä Vettä. Resurssiviisas Pääkaupunkiseutu Toimialajohtaja Jukka Piekkari

Miksi Älykästä Vettä. Resurssiviisas Pääkaupunkiseutu Toimialajohtaja Jukka Piekkari Miksi Älykästä Vettä Resurssiviisas Pääkaupunkiseutu 12.5.2015 Toimialajohtaja Jukka Piekkari HSY:n vesihuolto pähkinänkuoressa HSY: Vesihuolto, jätehuolto, seutu- ja ympäristötieto Vesihuolto: veden puhdistus

Lisätiedot

MIKÄ KLIKKAA KAAVOITUSPROSESSISSA. Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen Kauppakeskukset kestävässä yhdyskuntarakenteessa

MIKÄ KLIKKAA KAAVOITUSPROSESSISSA. Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen Kauppakeskukset kestävässä yhdyskuntarakenteessa MIKÄ KLIKKAA KAAVOITUSPROSESSISSA Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen Kauppakeskukset kestävässä yhdyskuntarakenteessa. 9.10.2007 ASIAKASLÄHTÖISESTI TOIMIVIA YHDYSKUNTAKOKONAISUUKSIA 2000-luvun yhdyskuntasuunnittelussa

Lisätiedot

MOTIIVISEMINAARIEN & KUNTAKIERROKSEN ANTIA ARJA SIPPOLA - ARKKITEHTI SAFA & SATU LAVINEN, ARKKITEHTI

MOTIIVISEMINAARIEN & KUNTAKIERROKSEN ANTIA ARJA SIPPOLA - ARKKITEHTI SAFA & SATU LAVINEN, ARKKITEHTI MOTIIVISEMINAARIEN & KUNTAKIERROKSEN ANTIA ARJA SIPPOLA - ARKKITEHTI SAFA & SATU LAVINEN, ARKKITEHTI MOTIIVISEMINAARIEN ANTIA SEMINAARIT PIDETTIIN SUUNNITELLUSTI 22.3. JA 24.3. PYSYVÄN MUUTOKSEN EDELLYTYS

Lisätiedot

Oulun kaupungin tekninen keskus

Oulun kaupungin tekninen keskus Oulun kaupungin tekninen keskus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Ruskonselän kaupunginosan korttelia 15 ja korttelin 16 tontteja nro 3 ja 4 sekä katualuetta koskeva asemakaavan ja tonttijaon muutos

Lisätiedot

Energiansäästöratkaisut

Energiansäästöratkaisut Energiansäästöratkaisut Paljonko haluat säästää? Sinä valitset Lämpöykkönen toteuttaa. Lämpöykkönen energiansäästön edelläkävijä Yläpohjan eriste 20% säästöä. Ilmalämpöpumppu 30% säästöä. Maalämpöpumppu

Lisätiedot

ANTINKATU 1 TOIMISTO, JOKA FUNKKAA

ANTINKATU 1 TOIMISTO, JOKA FUNKKAA ANTINKATU 1 TOIMISTO, JOKA FUNKKAA PAINOTALOSTA TOIMITILOIKSI // antinkatu1.fi PARHAALLA PAIKALLA TOIMIVAA TOIMISTOTILAA Funkkiskiinteistö A1 valmistui vuonna 1952 valtion kirjapainon käyttöön. Kiinteistö

Lisätiedot

15 kiinteistön energiatehokkuuden parantaminen ESCO-konseptilla

15 kiinteistön energiatehokkuuden parantaminen ESCO-konseptilla 15 kiinteistön energiatehokkuuden parantaminen ESCO-konseptilla Juha Vuorenmaa, rakennuttajapäällikkö Marita Tamminen, projektipäällikkö Vantaan kaupunki, Tilakeskus Miksi ja millä perusteilla ESCOon -

Lisätiedot

Talotekniikan laatu onko kaikki kunnossa?

Talotekniikan laatu onko kaikki kunnossa? Rakennusfoorumi Talotekniikan laatu Onko kaikki kunnossa? Käyttäjän puheenvuoro Olli Niemi, dosentti, tutkimus, kehitys Suomen Yliopistokiinteistöt Oy 1 Perustettiin 2009 Yliopistolakiuudistuksen yhteydessä

Lisätiedot

RUUTUA RAITAA PIHAT NÄKYMÄT AURINKOPANEELIT ASEMAPIIRUSTUS 1:800 ALUEJULKISIVU ETELÄÄN 1:800 ALUELEIKKAUS POHJOIS-ETELÄ 1:800.

RUUTUA RAITAA PIHAT NÄKYMÄT AURINKOPANEELIT ASEMAPIIRUSTUS 1:800 ALUEJULKISIVU ETELÄÄN 1:800 ALUELEIKKAUS POHJOIS-ETELÄ 1:800. RUUTUA RAITAA Kaupunkikuva Korttelisuunnitelma noudattaa kaavarungon periaatteita. Kortteli muodostaa yhtenäisen ja omaleimaisen kokonaisuuden, joka kuitenkin korkeuksiltaan, suunniltaan ja mittakaavaltaan

Lisätiedot

Ylläpitopalvelut kiinteistöjen elinkaaressa. Johan Mild

Ylläpitopalvelut kiinteistöjen elinkaaressa. Johan Mild Ylläpitopalvelut kiinteistöjen elinkaaressa Johan Mild 25.01.2012 Asialista Ylläpitopalvelut kiinteistöjen elinkaaressa Case NKS (Nya Karolinska Solna) Katsaus taakse ja eteen visio on kaiken kehityksen

Lisätiedot

ASUNTAMAANRAITTI TAMPERE

ASUNTAMAANRAITTI TAMPERE 1 AUNTAMAANRAITTI 1 3387 TAMERE As Oy Vuoreksen Apollo koostuu arkkitehtonisesti tyylikäistä 1- ja 2-kerroksisista puuverhoilluista rivija luhtitaloasunnoista. Asuntoyhtiön tontti rajautuu kauniiseen Vuoreksen

Lisätiedot

Marja-Vantaan puurakentamismahdollisuudet

Marja-Vantaan puurakentamismahdollisuudet Marja-Vantaan puurakentamismahdollisuudet Puurakentamisen RoadShow - Vantaa projektinjohtaja Reijo Sandberg reijo.sandberg@vantaa.fi Marja-Vantaa-projekti Maankäytön ja ympäristön toimiala Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Sysmän taajaman kehittäminen ja visioita Suopellon satamaan

Sysmän taajaman kehittäminen ja visioita Suopellon satamaan Sysmän taajaman kehittäminen ja visioita Suopellon satamaan 22.5.2013 Suvi Nirkko Sysmän rannikkoalueen ja miljöön kehittämisohjelma EAKR -hanke Sysmän taajaman kehittäminen ja visioita Suopellon satamaan

Lisätiedot

Maistiaisia syksyn 2011 ARTTU-kuntalaiskyselystä

Maistiaisia syksyn 2011 ARTTU-kuntalaiskyselystä Maistiaisia syksyn 2011 ARTTU-kuntalaiskyselystä ARTTU-Kuntaseminaari Kuntatalolla 15.12.2011 Tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom Laaja KUNTALAISKYSELY 2011 jatkoa syksyn 2008 kyselylle Kohde: 18-80

Lisätiedot

Kiinteistöstrategia. Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA

Kiinteistöstrategia. Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA Kiinteistöstrategia Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA 19.3. 2013 Pekka Luoto Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys ry Neuvontapalvelut

Lisätiedot

Yhdistymisselvityksen tavoitteet

Yhdistymisselvityksen tavoitteet Yhdistymisselvityksen tavoitteet 1. Aikaansaada esitys Hyvinkään, Järvenpään, Keravan, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten, Sipoon ja Tuusulan yhdistymisestä sekä esitykseen liittyvä yhdistymissopimus.

Lisätiedot

Arkkitehtuuri- ja muotoilutoimisto Talli Oy. Malagankatu 3, Helsinki. KOy Helsingin Jallukka

Arkkitehtuuri- ja muotoilutoimisto Talli Oy. Malagankatu 3, Helsinki. KOy Helsingin Jallukka Arkkitehtuuri- ja muotoilutoimisto Talli Oy Malagankatu 3, Helsinki KOy Helsingin Jallukka Urbaania asumista meren äärellä Jätkäsaaren tunnelma muodostuu kivijalkaliikkeistä, pyöräily- ja kävelyreiteistä

Lisätiedot

Tampereen raitiotiehanke

Tampereen raitiotiehanke Tampereen raitiotiehanke Tulevaisuuden liikenne seminaari Joensuu 19.11.2015 ympäristöjohtaja Kaisu Anttonen Vaiheita Tampereen ratikkahankkeen historiassa raitiotiehanke 1914, haudattiin eka kerran v.

Lisätiedot

SRV:n suurhankkeiden tilannekatsaus

SRV:n suurhankkeiden tilannekatsaus SRV:n suurhankkeiden tilannekatsaus Suurhankeinfo 1/2016 Timo Jääskeläinen 28.1.2016 SRV lyhyesti Tarjoaa kokonaisvaltaisia rakennetun ympäristön ratkaisuja Toimii SRV Mallilla - Innovatiivinen hankekehitys

Lisätiedot

alue, jolle kaavahankkeella saattaa olla vaikutuksia

alue, jolle kaavahankkeella saattaa olla vaikutuksia OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Raksilan kaupunginosan korttelia 2 tonttia nro 2 koskeva asemakaavan muutos (Teuvo Pakkalan katu) AM2025 asemakaavan muutosalue alue, jolle kaavahankkeella

Lisätiedot

ASUMISYHTEISÖJÄ IKÄIHMISILLE ASUNTO-OSAKEYHTIÖT LOPPUKIRI JA KOTISATAMA

ASUMISYHTEISÖJÄ IKÄIHMISILLE ASUNTO-OSAKEYHTIÖT LOPPUKIRI JA KOTISATAMA ASUMISYHTEISÖJÄ IKÄIHMISILLE ASUNTO-OSAKEYHTIÖT LOPPUKIRI JA KOTISATAMA Loppukiri: Aktiiviset Seniorit Ry /Sato Birger Kaipiaisenkatu 1, 00550 Helsinki Kerrosala 3732 kem² Bruttoala 5181 brm² Huoneistoala

Lisätiedot

Energiansäästö vanhemmissa rakennuksissa

Energiansäästö vanhemmissa rakennuksissa Energiansäästö vanhemmissa rakennuksissa Kulttuuriympäristöseminaari 24.10.2013 Johanna Rinne - johanna.s.rinne@turku.fi ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Esityksen sisältö

Lisätiedot

HAXLOG RÄÄTÄLÖITYÄ VARASTOTILAA JA PIENTEOLLISUUDEN TUOTANTOTILAA PÄÄVÄYLIEN VARRELLA KOIVUKYLÄNVÄYLÄ 1, VANTAA MAHDOLLISUUKSIA MONELLE TOIMIALALLE

HAXLOG RÄÄTÄLÖITYÄ VARASTOTILAA JA PIENTEOLLISUUDEN TUOTANTOTILAA PÄÄVÄYLIEN VARRELLA KOIVUKYLÄNVÄYLÄ 1, VANTAA MAHDOLLISUUKSIA MONELLE TOIMIALALLE MAHDOLLISUUKSIA MONELLE TOIMIALALLE RÄÄTÄLÖITYÄ VARASTOTILAA JA PIENTEOLLISUUDEN TUOTANTOTILAA PÄÄVÄYLIEN VARRELLA KOIVUKYLÄNVÄYLÄ 1, VANTAA OPTIMAALINEN SIJAINTI PÄÄKAUPUNKI- ALUEELLA Tampereen Kehä lll

Lisätiedot

tilat ja muuntelumahdollisuudet

tilat ja muuntelumahdollisuudet Miestentie 1 tilat ja muuntelumahdollisuudet Vuonna 1986 rakennetussa talossa on yhteensä n. 6 500 neliötä vuokrattavaa tilaa. Rakennuksessa on 3 henkilöhissiä ja tavarahissi. Autopaikkoja on yhteensä

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE

ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE KIINTEISTÖN ENERGIA- TEHOKKUUTTA LUODAAN JOKA PÄIVÄ Kiinteistöjen tehokas energiankäyttö on fiksua paitsi ympäristön kannalta, myös taloudellisesta

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

1:1000 1596. 2443 m2. 2514 m2. 2678 m2 MITTAKAAVA ASEMAKAAVA MUODOSTUMINEN

1:1000 1596. 2443 m2. 2514 m2. 2678 m2 MITTAKAAVA ASEMAKAAVA MUODOSTUMINEN ntie Kettuvaa Tiluskaari Pihaportintie Lypsytarha Lohkotie Palstatie Ahorannantie Aholaidantie Pikkutilantie Saviahonkatu Peltotilkuntie AKR AKR W 7 8 9 0 as s as as as as as as as as e=0. e=0. TONTTIJAKOLASKELMA

Lisätiedot

RTK-Palvelu Oy on Suomen johtavia kiinteistöpalvelualan yrityksiä.

RTK-Palvelu Oy on Suomen johtavia kiinteistöpalvelualan yrityksiä. KIITOS RTK-Palvelu Oy on Suomen johtavia kiinteistöpalvelualan yrityksiä. Konsernimme liikevaihto on n. 114 milj. euroa ja palveluksessamme työskentelee maanlaajuisesti yli 3500 alamme ammattilaista. Olemme

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.021 Asuinpientalojen, rivitalojen ja kytkettyjen pientalojen korttelialue,

Lisätiedot

Asumisoikeusyhdistys ALPPIKYLÄ REPPUKATU 4-6. Suomen Omakoti. Esitteen kuvat: POOK Arkkitehtitoimisto oy

Asumisoikeusyhdistys ALPPIKYLÄ REPPUKATU 4-6. Suomen Omakoti. Esitteen kuvat: POOK Arkkitehtitoimisto oy Asumisoikeusyhdistys Suomen Omakoti Esitteen kuvat: POOK Arkkitehtitoimisto oy ALPPIKYLÄ REPPUKATU 4-6 Esite 03 2016 Arkkitehdin näkemys: mittasuhteet, materiaalit, kodinkoneet eivät välttämättä vastaa

Lisätiedot

Energiansäästö kerros- ja rivitalojen korjauksissa

Energiansäästö kerros- ja rivitalojen korjauksissa Energiansäästö kerros- ja rivitalojen korjauksissa Arttu Niemikorpi Korjausrakentamisen asiantuntija 3.2.2017 Sisältö Energiansäästöpotentiaali kerros- ja rivitaloissa Mitä laki sanoo energiatehokkuudesta?

Lisätiedot

Kehittyvä puukerrostalon

Kehittyvä puukerrostalon Kehittyvä puukerrostalon toteutusprosessiurakoitsijan näkökulma Puun loppukäyttö ja puurakentaminen, T&K-päivä 25.1.2017 Projektipäällikkö Antti Aaltonen Antti Aaltonen: Kiinan kautta puurakentajaksi Rakennustekniikan

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot