Ammatillisen aseman rakentuminen. Seurantatutkimus abiturienttien ammatilliseen koulutukseen ja työelämään sijoittumisesta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ammatillisen aseman rakentuminen. Seurantatutkimus abiturienttien ammatilliseen koulutukseen ja työelämään sijoittumisesta"

Transkriptio

1 Ammatillisen aseman rakentuminen Seurantatutkimus abiturienttien ammatilliseen koulutukseen ja työelämään sijoittumisesta Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Työ ja yrittäjyys 14/2010

2

3 kari jusi Ammatillisen aseman rakentuminen Seurantatutkimus abiturienttien ammatilliseen koulutukseen ja työelämään sijoittumisesta Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Työ ja yrittäjyys 14/2010

4

5 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Työ ja yrittäjyys 14/2010 Arbets- och näringsministeriets publikationer Arbete och företagsamhet 14/2010 MEE Publications Employment and entrepreneurship 14/2010 Tekijät Författare Authors Kari Jusi Julkaisuaika Publiceringstid Date Maaliskuu 2010 Toimeksiantaja(t) Uppdragsgivare Commissioned by Työ- ja elinkeinoministeriö Arbets- och näringsministeriet Ministry of Employment and the Economy Toimielimen asettamispäivä Organets tillsättningsdatum Date of appointment Julkaisun nimi Titel Title Ammatillisen aseman rakentuminen Seurantatutkimus abiturienttien ammatilliseen koulutukseen ja työelämään sijoittumisesta Tiivistelmä Referat Abstract Tutkimus on urakehitysanalyysi, jossa taustateorioina ovat Superin ja Hollandin uranvalintateoriat. Super nostaa keskeisinä teemoina esille uratyypit ja valintakypsyyden. Hollandin teoria rakentuu kuudelle ammatilliselle persoonallisuustyypille. Molemmissa teorioissa on kehitetty testimetodiikkaa, jota tutkimuksessa on sovellettu ja kehitelty Suomen oloja vastaavaksi. Käsillä olevan tutkimuksen keskeinen ero Superin lähestymistapaan on, että urakehitystä ei tutkita uratyyppien pohjalta, vaan ammatillisen aseman pohjalta. Tutkimus on helsinkiläisten abiturienttien 15 vuoden seuranta, jossa on 202 naista ja 139 miestä. Tutkittavat luokiteltiin seurantakyselyssä v keskitason osaajiksi, keskitason ylittäjiksi, eksperteiksi ja johtajiksi. Ammatillinen asema v oli selkeästi ennakoitavissa tutkittavien, lukuvuoden helsinkiläisabiturienttien uranvalintatutkimuksen aineistosta (Jusi 1987). Vanhempien sosioekonominen asema ja varsinkin koulutustaso sekä perheen eheys ennustivat tutkittavien ammatillista asemaa. Lukiossa suoriutumisessa ammatillisten ryhmien kesken oli selkeitä eroja. Ekspertit ja johtajat olivat tavoitteellisia jo lukioon hakeutumisessa ja tekivät kypsiä ammatillisia valintoja. Näille ryhmille lukiossa opiskelu ei tuottanut erityisiä vaikeuksia, kun taas keskitason osaajilla ja ylittäjillä oli keskittymisvaikeuksia, vieraantumisen tuntemuksia ja heidän ammatinvalintansa oli passiivinen. Myös ammatillinen suuntautuminen mitattuna Hollandin testimetodiikalla lukion päättöluokalla ennusti tulevaa ammatillista asemaa: johtajilla painottui johtava suuntautuminen, eksperteillä intellektuaalinen ja taiteellinen suuntautuminen. Lukion päättöluokalla itsearvostus oli vahvinta johtajilla. Koulutustasotavoite toteutui parhaiten eksperteillä ja heikoimmin keskitason osaajilla ja ylittäjillä. Miesten keskitason osaajissa koulutusta hankkimattomien osuus oli korkea. Hollandin testimetodiikalla mitattiin myös nuoruuden valintojen onnistumista. Naisten ryhmässä ensisijainen suunnitelma toteutui vahvimmin eksperteillä, heikoimmin keskitason osaajilla. Omaa ammatillista suuntautumistaan vastaavaan ammattiin etenivät ekspertit ja johtajat muita ryhmiä useammin. Miehillä ryhmien kesken eroa oli ensisijaisen ammatillisen suunnitelman toteutumisessa: johtajilla se onnistui vahvimmin, keskitason osaajilla heikoimmin. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös tutkittavien kokemuksia työelämästä. Johtajille ja osin eksperteille kasautuivat myönteiset kokemukset. Itsearvostus seurantakyselyn ajankohtana oli vahvin johtajilla. Itsearvostuksen ja ammatillisen minäkuvan kehitys vuosina osoitti itsearvostuksen pysyvyyttä, mutta toisaalta muutoksia minäkuvassa. Tutkimus päättyi ammatillisten ryhmien urasuunnittelun viime vaiheen tarkasteluun. Urasuunnittelutilanne oli molemmissa sukupuoliryhmissä vakain johtajilla ja vakaa myös eksperteillä sekä keskitason ylittäjillä, näistä vain miesten ryhmässä. Naisten ryhmässä keskitason ylittäjillä oli ongelmia ( pattitilanne, muutostarve, jota vaikea toteuttaa) ja keskitason osaajista osa oli siirtymässä uuteen ammattiin. Miesten ryhmässä lähes puolet keskitason osaajista kuvasi uravaihetta pattitilanteeksi. Työ- ja elinkeinoministeriön yhdyshenkilö: Strategia- ja ennakointiyksikkö/matti Sihto, puh Asiasanat Nyckelord Key words ammatillinen asema, valintakypsyys ja -varmuus, ammatillinen suuntautuminen, ammatilliset persoonallisuustyypit, ammatillinen minäkuva, Hollandin parametrit, itsearvostus ISSN ISBN Kokonaissivumäärä Sidoantal Pages 241 Kieli Språk Language Suomi, finska, finnish Hinta Pris Price 36 Julkaisija Utgivare Published by Työ- ja elinkeinoministeriö Arbets- och näringsministeriet Ministry of Employment and the Economy Kustantaja Förläggare Sold by Edita Publishing Oy / Ab / Ltd

6

7 Esipuhe Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja/työ ja yrittäjyys -sarjan 14. niteenä vuonna 2010 julkaistaan Kari Jusin tutkimus Ammatillisen aseman rakentuminen. Seurantatutkimus abiturienttien ammatilliseen koulutukseen ja työelämään sijoittumisesta. Ammatinvalinnallisen ohjaustyön yhtenä perustana ovat taustateoriat, joista Superin ja Hollandin uranvalintateoriat ovat keskeisiä. Esimerkiksi Suomessa on käytössä Hollandin teoriaan perustuva ammatinvalinnanohjaustesti, jota yksityiset henkilöt voivat hyödyntää ammatinvalintaongelmiensa ratkomisessa. Viime vuosina on olevien testisivujen kävijämäärä vaihdellut :n molemmin puolin. Jusin tutkimuksessa on molempien teorioiden testimetodiikkaa sovellettu ja kehitelty Suomen oloja vastaavaksi. Tutkimus on seurantatutkimus lukuvuoden helsinkiläisabiturienttien sijoittumisesta ammatilliseen koulutukseen ja työelämään vuonna Seurantajakso on poikkeuksellisen pitkä ja antaa mahdollisuuden selvittää, miten erilaiset tekijät ovat yhteydessä ammatillisen aseman rakentumiseen. Tutkimus hyödyttää ammatinvalintapsykologien, opinto-ohjaajien ja muiden ammatinvalintakysymysten kanssa toimivien työtä. Tutkimuksen tulokset antavat kuitenkin aineksia yleensäkin yhteiskuntapoliittisten ratkaisujen tärkeyden ja priorisoinnin pohdintaan. Väitöskirjan esitarkastajina ovat toimineet emeritusprofessori Isto Ruoppila Jyväskylän yliopistosta ja dosentti, tutkijaprofessori Pekka Huuhtanen Työterveyslaitokselta. Tutkimuksen ohjaajina ovat olleet professori Hannu Perho ja emeritusprofessori Pentti Sinisalo Joensuun yliopistosta. Helsingissä helmikuussa 2010 Matti Sihto työmarkkinaneuvos työpolitiikan dosentti

8

9 Väitöskirjatyön ohjaajien alkusanat Kari Jusille (s , k ) oli ammatinvalintapsykologina tärkeää ammattialan työn ja sen menetelmien kehittäminen paitsi käytännöllisen kokeilun myös tutkimuksen varassa. Hänen psykologian lisensiaatin tutkimuksensa oli työvoimaministeriölle tehty projektityö, joka täytti hienosti myös akateemiset vaatimukset. Tutkimus koski lukuvuoden helsinkiläisten abiturienttien uranvalintaa, valintakypsyyttä ja sen varaan rakentuvaa valintavarmuutta. Aihe ja siihen sisältyvä ammatillisen kehityksen ja muutoksen näkökulma askarrutti tekijää myöhemmin. Hän hakeutuikin psykologian tohtorikoulutukseen Joensuun yliopistoon ja kokosi tutkimistaan abiturienteista seuranta-aineiston noin 15 vuotta lukion päättymisestä. Abiturientit olivat tällöin keski-ikää läheneviä aikuisia. Tutkimus koski nyt ammatillisen aseman rakentumista sosiaalisen taustan, koulukokemusten ja -menestyksen ja lukionaikaisen ammatillisen suuntautumisen varassa. Ammatillista kehitystä kehystävät väitöstutkimuksessa tunnetut ja suomalaisessakin ammatinvalintakäytännössä keskeiset Superin ja Hollandin teoriat, mutta toisin kuin uratyyppejä jäljittävissä ja selittävissä vakio-otteissa, Kari Jusi tarkastelee seurannan aikana kehkeytyneitä ammatillisia asemia, mutta myös niihin sisältyviä uranäkymiä ja -suunnitelmia. Vaikka Jusin määrittämä ammatillinen asema liittyy empiirisesti sosioekonomiseen asemaan, on kyse omintakeisesta aseman jäsennyksestä keskitason osaajiin, keskitason ylittäjiin, ekspertteihin ja johtajiin. Poikkeuksellisen monipuolisen metodiikan varassa tutkimuksessa jäsentyy kiinnostava kuva abiturienteille aikoinaan avautuneen ammatillisen portaikon sosiaalisista, ammatinvalintaan ja lukion jälkeiseen koulutukseen liittyvistä tekijöistä. Seuranta-asetelman varassa on mahdollista arvioida ja kehittää taustateorioihin liittyviä menetelmiä. Tekijälle oli tärkeää liittää lukiolaisten ja nuorten aikuisten ammatillista kehitystä yhteiskunnan ja työelämän kehityslinjoihin, joihin hänellä jo oman ohjaajatyönsä ja irtisanottujen uudelleensijoitteluun liittyvien kokemusten pohjalta oli kriittisiä arvioita. Tutkimuksella onkin vahvaa liityntää työelämän ja työurien kehittämiseen. Kari Jusi oli tutkijana tavoitetietoinen, perusteellinen ja huolellinen, mutta samalla otteeltaan omaperäinen ja innovatiivinen. Hän osallistui aktiivisesti ja jäsentävästi Mekrijärven Life and Counselling in Context jatkokoulutusseminaarien keskusteluihin sekä aikataulutetun että sosiaalisen ohjelman puitteissa. Vaikka hänen elämänsä päättyi ennenaikaisesti, hän ehti viedä väitöskirjatyönsä asiallisesti päätökseen ja sillä on elävää merkitystä lukioiden opintoneuvonnalle, ammatinvalinnanohjaukselle ja uraneuvonnalle, ammatinvalinnan metodikehittelyille ja työelämää koskevaan keskusteluun. Tiedekunnan määrääminä väitöskirjan esitarkastajina olivat professori Isto Ruoppila ja dosentti, tutkimusprofessori Pekka Huuhtanen. He antoivat Joensuun

10 yliopiston Yhteiskunta- ja aluetieteiden tiedekunnalle yhteisen lausunnon työn viimeisestä versiosta, jonka Kari Jusi oli valmistanut heidän aiemmasta käsikirjoituksesta esittämien muutosehdotusten perusteella. Lausuntonsa lopuksi Ruoppila ja Huuhtanen toteavat kokoavana arvionaan, että PsL Kari Jusin väitöskirjaksi tarkoittama tutkimus täyttää hyvin väitöskirjalle asetettavat vaatimukset ja esitämme sille painatusluvan myöntämistä. Tiedekunta kirjasi lausunnon vastaanotetuksi Nyt käsillä oleva väitöskirjaksi tarkoitettu käsikirjoitus on siinä muodossa kuin se Kari Jusin tiedostoista löytyi. Siihen on tehty vain toimituksellisia muutoksia. Hannu Perho professori Pentti Sinisalo emeritusprofessori Kari Jusin väitöskirjan ohjaajat

11 Sisältö Esipuhe... 5 Väitöskirjatyön ohjaajien alkusanat... 7 Tiivistelmä Abstract Johdanto Yksilö ammatin valitsijana ja ammatillisen asemansa rakentajana Tutkittavat v ja lisensiaatintutkielman asetelma Valintaan kypsyminen ja ammatillinen kehitys: Superin kehityspsykologinen urateoria ja siihen liittyvä uudempi tutkimus Hollandin teorian näkökulma: oikea henkilö oikealle paikalle Ammatinvalinnan ja ammatillisen kehittymisen tutkimuksia Suomessa Työelämän kehitys yksilön urakehitysmahdollisuuksien kehyksenä Globaalin kehityksen näköaloja Suomen työelämän kehityksen näköaloja Tutkimuksen asetelma ja toteutus Tutkimusasetelma Tutkimusongelmat Aineiston keruu ja muuttujaryhmien v ja v rakentaminen Tutkimusmuuttujien operationalisointiratkaisut ja sisäiset reliabiliteetit Tutkimusote ja tilastolliset menetelmät Katoanalyysi Tutkimuksen tulokset Sosiaalinen tausta ammatillisissa ryhmissä Naisten sosiaalinen tausta ammatillisissa ryhmissä Miesten sosiaalinen tausta ammatillisissa ryhmissä Lukio-opinnot ja ammatillisen koulutuksen tasotavoitteen muotoutuminen lukiossa ammatillisissa ryhmissä Naiset: lukioon hakeutuminen, suuntautuminen lukioopinnoissa, opiskeluvalmiudet ja -asenteet ja menestyminen lukio-opinnoissa Naiset: tasotavoite ammatillisissa opinnoissa

12 5.2.3 Miehet: lukioon hakeutuminen, suuntautuminen lukioopinnoissa, opiskeluvalmiudet ja -asenteet ja menestyminen lukio-opinnoissa Miehet: tasotavoite ammatillisissa opinnoissa Ammatillinen suuntautuminen, valintakypsyys- ja varmuus ja itsearvostus lukion päättöluokalla ammatillisissa ryhmissä Naiset: ammatilliset suunnitelmat (koulutusalat), ammatillinen suuntautuminen (Holland) ja ammatilliset arvot (Super) Naiset: valintakypsyys ja -varmuus sekä ammatinvalinnallisten tiedonhankintakeinojen käyttö lukion päättöluokalla Naiset: itsearvostus lukion päättöluokalla Miehet: ammatilliset suunnitelmat (koulutusalat), ammatillinen suuntautuminen (Holland) ja ammatilliset arvot (Super) Miehet: valintakypsyys ja -varmuus sekä tiedonhankintaväylien käyttö lukion päättöluokalla Miehet: itsearvostus lukion päättöluokalla Kokonaistarkastelu logistisella regressiolla Koulutusuran kehitys vuosina ammatillisissa ryhmissä Naiset: lukioaikaisten ammatillisten koulutusala ja -tasotavoitteiden toteutuminen ja toteutuneet/ toteutumassa olevat koulutusalat ja -taso Naiset: suoritettujen ja keskeytettyjen ammatillisten tutkintojen määrä, koettu menestyminen ammatillisissa opinnoissa sekä muu merkittävä koulutus Miehet: lukioaikaisten ammatillisten koulutusala ja -tasotavoitteiden toteutuminen ja toteutuneet/ toteutumassa olevat koulutusalat ja taso Miehet: suoritettujen ja keskeytettyjen ammatillisten tutkintojen määrä, koettu menestyminen ammatillisissa opinnoissa ja muu merkittävä koulutus Elämäntilanne v ja työuran kehitys ammatillisissa ryhmissä Naiset: siviilisääty ja perheellistyminen Naiset: ensisijainen toiminta v ja elämänkulku vuosina Naiset: ammattialat sekä viimeisen työpaikan sektori ja työsuhteen kesto Miehet: siviilisääty ja perheellistyminen

13 5.5.5 Miehet: elämäntilanne v ja työuran kehitys Miehet: ammattialat sekä viimeisen työpaikan sektori ja työsuhteen kesto Nuoruuden valintojen onnistuminen, itsearvostus ja ammatillinen minäkuva v ja niiden kehitys vuodesta 1984, kokemukset työstä sekä urasuunnittelun viime vaihe Naiset: ammatinvalinnan kongruenssi, dominoivien suuntautumisalueiden määrä ja konsistenssi Naiset: tyytyväisyys koulutukseen, ammattiin, työhön ja muihin elämänalueisiin Naiset: koettu työn laadukkuus viime työsuhteessa Naiset: itsearvostus ja ammatillinen minäkuva vuonna 1999 ja niiden kehitys vuodesta Naiset: urasuunnittelun viime vaihe Miehet: ammatinvalinnan kongruenssi, dominoivien suuntautumisalueiden määrä ja konsistenssi Miehet: tyytyväisyys koulutukseen, ammattiin, työhön ja muihin elämänalueisiin Miehet: koettu työn laadukkuus viime työsuhteessa Miehet: itsearvostus ja ammatillinen minäkuva v ja niiden kehitys vuodesta Miehet: urasuunnittelun viime vaihe Ammatillisten ryhmien vertailua sukupuolten kesken Diskussio Kysymyksenasettelu ja päätulokset Arviointia ja johtopäätöksiä tutkimuksen tuloksista Jatkotutkimusten ideointia Johtopäätöksiä ammatinvalinnanohjaustyöhön Lähteet Liite 1 Tulosten liitetaulukot Liite 2 Seurantatutkimuksen kyselylomake

14

15 Tiivistelmä Kari Jusi Ammatillisen aseman rakentuminen Seurantatutkimus abiturienttien ammatilliseen koulutukseen ja työelämään sijoittumisesta. Tutkimus on urakehitysanalyysi, jossa taustateorioina ovat klassiset D. E. Superin (1992) ja J. L. Hollandin (1997) uranvalintateoriat. Superin kehityspsykologinen teoria nostaa keskeisinä teemoina esille uratyypit (vakaa, epävakaa ura ym.) ja valintakypsyyden. Super kuvaa uranvalintaa omien arvojen, oman itsen toteuttamisen prosessina. Hollandin teoria rakentuu kuudelle ammatillisille persoonallisuustyypille, joiden suhde työhön eroaa (R, realistinen, I, intellektuaalinen, A, taiteellinen, S, sosiaalinen, E, johtava, C, konventionaalinen tyyppi). Molemmissa teorioissa on kehitetty testimetodiikkaa, jota tutkimuksessa on sovellettu ja kehitelty Suomen oloja vastaavaksi. Käsillä olevan tutkimuksen keskeinen ero Superin lähestymistapaan on, että urakehitystä ei tutkita uratyyppien pohjalta, vaan ammatillisen aseman pohjalta. Tutkittavat luokiteltiin seurantakyselyssä v keskitason osaajiksi (työntekijät, vähemmän vaativat alemman toimihenkilötason tehtävät), keskitason ylittäjiksi (vaativimmat alemman toimihenkilötason ammatit), eksperteiksi (vaativat asiantuntijatehtävät, ylempi toimihenkilöasema) ja johtajiksi (on alaisia, ylempi toimihenkilöasema). Ammatillinen asema v oli selkeästi ennakoitavissa tutkittavien, lukuvuoden helsinkiläisabiturienttien uranvalintatutkimuksen aineistosta (Jusi 1987). Vanhempien sosio-ekonominen asema ja varsinkin koulutustaso sekä perheen eheys ennustivat tutkittavien ammatillista asemaa. Naiseksperttien isillä oli muita ryhmiä useammin tutkijakoulutus ja mieseksperttien äideillä harvoin matala korkeakoulutausta. Naisjohtajilla isän koulutustaso oli useimmiten alinta korkeaastetta ( opistoaste ). Miesten ryhmässä johtajilla äidin koulutustaso oli usein alinta korkea-astetta ja perhe oli ollut ehjä, keskitason osaajilla avioeroperhe. Lukiosta suoriutumisessa ammatillisten ryhmien kesken oli selkeitä eroja. Ekspertit ja johtajat olivat tavoitteellisia jo lukioon hakeutumisessa. Näille ryhmille lukiossa opiskelu ei tuottanut erityisiä vaikeuksia, kun taas keskitason osaajilla ja ylittäjillä oli keskittymisvaikeuksia ja vieraantumisen tuntemuksia. Ekspertit ja johtajat suoriutuivat lukiossa näitä ryhmiä paremmalla koulumenestyksellä. Ammatillisessa suunnittelussa nämä ryhmät olivat valinnoissaan kypsiä ja aktiivisia tiedonhankkijoita, keskitason osaajat ja ylittäjät passiivisempia. Myös ammatillinen suuntautuminen Hollandin testimetodiikalla mitattuna ennusti lukion päättöluokalla tulevaa ammatillista asemaa: johtajilla painottui johtava ammatillinen suuntautuminen, eksperteillä intellektuaalinen ja taiteellinen suuntautuminen. Lukion päättöluokalla itsearvostus oli vahvinta johtajilla. 13

16 Seurantatutkimus kartoitti ensinnäkin ammatillista koulutusuraa. Koulutustasotavoite toteutui vahvimmin eksperteillä ja heikoimmin keskitason osaajilla ja ylittäjillä. Johtajat hankkiutuivat useimmin kaupallis-yhteiskuntatieteelliseen koulutukseen. Naiseksperteillä korostui opetusalan, humanistis-taiteellisen ja luonnontieteellisen koulutuksen hankkineiden korkea osuus ja mieseksperteillä humanististaiteellisen ja luonnontieteellisen koulutuksen lisäksi vahvasti tekniikan alan koulutus. Miesten ryhmässä huomioitavaa oli keskitason osaajissa koulutusta hankkimattomien korkea osuus. Työttömien määrä naisten ryhmässä seurantakyselyn ajankohtana ei ollut kuin yksi prosentti. Miehillä työttömyyttä vastaushetkellä oli 3 %:lla, ja se painottui selkeästi keskitason osaajiin. Naisten ryhmässä keskitason osaajien aluetta oli useimmin toimistotyö kuten myös keskitason ylittäjillä, joilla lisäksi korostui kaupallinen ala. Naisekspertit olivat tyypillisesti opettajia, lääkäreitä sekä kulttuurin ja viestinnän edustajia. Miesten ryhmässä keskitason osaajat toimivat tyypillisesti tekniikan ja liikenteen alueilla, keskitason ylittäjät terveyden- ja sosiaalihuollon, kaupan ja markkinoinnin ja vaativan tason toimistotyön tehtävissä. Mieseksperttien toiminta-alueita olivat korostuneesti tekniikan, matematiikan, tietotekniikan ja luonnontieteiden alat, kulttuuri ja viestintä sekä lääketiede. Johtajista osa toimi ylimmän tai kansainvälisen johdon tehtävissä, osa keski- tai asiantuntijajohdon tehtävissä. Hollandin testimetodiikalla mitattiin myös nuoruuden valintojen onnistumista. Naisten ryhmässä ensisijainen suunnitelma (Iachan indeksi 1) toteutui vahvimmin eksperteillä, heikoimmin keskitason osaajilla. Omaa ammatillista suuntautumistaan (Hollandin testi) vastaavaan ammattiin (Iachan indeksi 2) etenivät ekspertit ja johtajat muita ryhmiä useammin. Miesten ryhmässä ryhmien kesken eroa oli ensisijaisen ammatillisen suunnitelman toteutumisessa: johtajilla se onnistui vahvimmin, heikoimmin keskitason osaajilla. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös tutkittavien kokemuksia työelämästä. Johtajille ja osin eksperteille kertyivät myönteiset kokemukset. Itsearvostus seurantakyselyn ajankohtana oli vahvinta johtajilla. Itsearvostuksen ja ammatillisen minäkuvan (Holland) kehitys vuosina osoitti itsearvostuksen pysyvyyttä, mutta toisaalta muutoksia minäkuvassa. Tutkimus päättyi ammatillisten ryhmien urasuunnittelun viime vaiheen tarkasteluun. Urasuunnittelutilanne oli molemmissa sukupuoliryhmissä vakain johtajilla ja vakaa myös eksperteillä sekä keskitason ylittäjillä, näistä vain miesten ryhmässä. Naisten ryhmässä keskitason ylittäjillä oli ongelmia ( pattitilanne, muutostarve, jota vaikea toteuttaa) urasuunnittelussa ja keskitason osaajista osa oli siirtymässä uuteen ammattiin. Miesten ryhmässä lähes puolet keskitason osaajista kuvasi tilannettaan pattitilanteeksi. 14

17 Abstract Kari Jusi The structuring of one s occupational position A longitudinal study of the placement into further education and working life. This study is a career-development analysis with the classical career choice theories of D. E. Super (1992) and J. L. Holland (1997) as its background theories. In Super s developmental psychological theory, the central themes are career patterns (e.g., stable or unstable) and vocational maturity. Super describes career choice as a process of expressing one s values, one s own self. Holland s theory posits six occupational personality types, which differ in their relationship to work. The types are Realistic (R), Intellectual (I), Artistic (A), Social (S), Executive (E), and Conventional (C). Both theories have developed their own testing methods, which were further developed in this study for application in Finnish conditions. The main deviation from Super s approach is that in this study, career development was examined in terms of occupational position, not career pattern. In a follow-up survey carried out in 1999, the subjects were classified as average punters (workers and lower clerical employees in less demanding tasks), specialist workers (lower clerical employees in the most demanding tasks), professionals (demanding professional tasks, higher clerical employees), and managers (higher clerical employees with subordinates). The subjects occupational position, as determined in the 1999 survey, was clearly predictable from the data on the same subjects career choices collected in the study among Helsinki secondary-school leavers (Jusi 1987). It was the parents socioeconomic status and, in particular, their educational level, plus the intactness of the family that predicted the occupational position of the subjects. The fathers of female professionals had a researcher training more often than the fathers of the other groups, and the mothers of male professionals seldom had a low university education. Among the female managers, the father s education was mostly at the lowest tertiary level. Among the male managers, the mother s education was often at the lowest tertiary level and the family had been intact, whereas the average punters families had often been divorced ones. There were clear differences among the occupational groups in their performance at senior secondary school. The professionals and the managers were already goal-oriented at the time of entering senior secondary school. For these groups, senior secondary school studies entailed no particular difficulties, whereas the average punters and specialist workers experienced concentration problems and feelings of alienation. The professionals and the managers were more successful in their senior secondary studies, and in their occupational choices these groups showed up as 15 14

18 mature, active information-seekers while the average punters and specialist workers were more passive. Occupational orientation, too, as measured with Holland s testing methods, predicted the future occupational position of pupils on the final grade of upper secondary school: so that the future managers were oriented towards leadership positions, the future professionals towards intellectual and artistic work. On the final grade, the future managers had the strongest self-esteem. The follow-up survey explored, first of all, the subjects occupational training career. Educational objectives were reached best by the professionals and worst by the average punters and the specialist workers. The managers most often entered business administration or social sciences education. Among the female professionals, many had obtained their degrees in education, humanities or arts, and natural sciences, and many male professionals had their degrees, besides humanities or arts and natural sciences, often also in technology. Among the men, a conspicuously high proportion of the average punters had obtained no post-secondary education. Among the women, the rate of unemployment was as low as one per cent at the time of the follow-up survey. Among the men it was three per cent and clearly most frequent in the group of average punters. Among women, the commonest domain of average punters was office work, which was also the case with specialist workers, who also often worked in shops. Female professionals typically worked as teachers and medical doctors and in the fields of culture and communication. Among men, average punters typically worked in technology and transport, specialist workers in welfare and health, sales and marketing, and demanding office work. The domains of male professionals were, rather markedly, technology, mathematics, information technology and natural sciences, culture, communication, and medicine. Some of the managers worked in top or international management positions, some in middle or expert management positions. Holland s testing methods were also used to measure the success of the occupational choices the subjects made in their youth. Among women, the primary plan (Iachan Index 1) came true best with the professionals and worst with the average punters. The professionals and the managers advanced to an occupation (Iachan Index 2) corresponding to their occupational orientation (Holland s test) more often than the other groups. Among men, the groups differed in the realisation of their primary occupational plan: the managers had the most success, the average punters the least. The informants experiences of working life were also examined. The positive experiences accumulated to the managers and partly to the professionals as well. Self-esteem at the time of the follow-up survey was the strongest among the managers. The development of self-esteem and occupational self-concept (Holland) between the years 1984 and 1999 showed stability in self-esteem but changes in the self-concept. 16

19 The study concluded with an examination of the final stage of the career planning of the occupational groups. In both gender groups, the career-planning situation was the most stable among the managers and, with men, also stable among the professionals and the specialist workers. Among women, the specialist workers had problems (a stalemate situation, i.e., a need for change but difficulty in effecting it) in their career planning, and some of the average punters were in the process of career change. Among men, almost a half of the average punters described their situation as a stalemate

20 1 Johdanto Tutkimus on ammatinvalintaa ja urakehitystä koskeva seurantatutkimus, jossa tavoitteena on selvittää lukuvuoden helsinkiläisabiturienttien sijoittumista ammatilliseen koulutukseen ja työelämään. Tutkimus on jatkoa (Jusi 1987) lisensiaatintutkielmalle Abiturienttien uranvalinta ja uranvalintavarmuuuden kehittyminen, jossa tutkimusaiheena oli valintavarmuuden yhteys sosiaalisiin taustatekijöihin ammatilliseen suuntautumiseen, ammatillisiin arvoihin, itsearvostukseen, koulutukselliseen käyttäytymiseen ja tulevan ammatillisen koulutuksen tavoitetasoon. Käsillä olevan seurantatutkimuksen asetelmaan päädyttiin harkintojen jälkeen v Lisensiaatintutkielman aineisto (n=612) tarjosi mahdollisuuden seurantatutkimukseen, johon liittyvä kysely tehtiin v Tutkimusasetelma antaa mahdollisuuden tutkittavien laaja-alaiseen urakehitysanalyysiin lukiosta nykyhetkeen. Tutkimuksessa selvitetään, miten sosiaalinen tausta, opinto- ja ammatillinen suuntautuminen ja itsearvostus lukiossa sekä koulutus- ja työuran, ammatillisen suuntautumisen ja itsearvostuksen kehitys ovat yhteydessä ammatillisen aseman rakentumiseen. Tutkimuksessa etsitään urakehityksen rakenteita ja säännönmukaisuuksia. Tutkimuksessa tarkastellaan samanaikaisesti tutkittavien objektiivista urakehitystä ja subjektiivisia kokemuksia, kokemuksellisuutta, työuran ja itse asiassa laajemmin koko elämän rakentumista vuodesta 1984 vuoteen Objektiivinen urakehitys koostuu selkeästi urakehityksen konkreettisista indikaattoreista (lukion ylioppilastutkinnon yleisarvosana, viimeisen työsuhteen kesto jne.). Kokemuksellisuudella viitataan tutkittavien kokemuksiin työuran rakentumisessa (itsearvostus, työtyytyväisyys jne.). Tutkimuksen teoreettisena lähtökohtana on, että ammatillinen käyttäytyminen on kokonaisuus, joka tulisi tuntea mahdollisimman laaja-alaisesti ja monitasoisesti. Tämä on ollut tavoite tutkimuksen keskeisessä taustateoriassa, Donald E. Superin (luku 2.2.) kehityspsykologisessa urateoriassa. Superin teoriassa keskeistä on nähdä yksilö nuoruudessa uranvalintaan kypsyjänä ja aikuisuudessa työelämän haasteisiin ja mahdollisuuksiin sopeutujana. Tarjoutuvien mahdollisuuksien mukaan yksilö pyrkii koulutus- ja työurillaan toteuttamaan ammatillisia arvojaan, itseään. Toisena yksilöpsykologisen ammatillisen käyttäytymisen tutkimuksen teoriana on John L. Hollandin teoria ammatillisista persoonallisuustyypeistä (luku 2.3.). Hollandin teoria on maailman tutkituin urasuuntautumisen teoria ja tarjoaa ilmeisen perustellun kuvausjärjestelmän yksilön ammatillisesta suuntautumisesta. Lisäksi Hollandin teoriaan perustuvan testimetodiikan pohjalta on mahdollisuus arvioida yksilön ammatinvalinnan onnistumista. 18

Ammatillisen aseman muotoutumisen pitkäaikaisseuranta

Ammatillisen aseman muotoutumisen pitkäaikaisseuranta Työpoliittinen Aikakauskirja 4/2010 Katsauksia ja keskusteluja Ammatillisen aseman muotoutumisen pitkäaikaisseuranta Kari Jusin väitös Ammatillisen aseman rakentuminen (2010) kehystää uranvalinnan taustoja

Lisätiedot

NUORUUDEN PERHEYMPÄRISTÖ JA AIKUISUUDEN ELÄMÄÄN TYYTYVÄISYYS

NUORUUDEN PERHEYMPÄRISTÖ JA AIKUISUUDEN ELÄMÄÄN TYYTYVÄISYYS NUORUUDEN PERHEYMPÄRISTÖ JA AIKUISUUDEN ELÄMÄÄN TYYTYVÄISYYS Kasvatustieteen päivät Vaasassa 22.-23.11.2007 Liisa Martikainen Kasvatustieteiden laitos Jvyäskylän yliopisto liisa.martikainen@edu.jyu.fi

Lisätiedot

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN Markus Jokela, Psykologian laitos, HY Akateeminen tausta EPIDEMIOLOGIA - PhD (tekeillä...) UNIVERSITY COLLEGE LONDON PSYKOLOGIA -Fil. maisteri -Fil. tohtori KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINE

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Matti Taajamo Ammatillisen koulutuksen tutkimusseminaari 21.1.2016 Pedagoginen asiantuntijuus liikkeessä (kansallinen tutkimus- ja kehittämishanke)

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Nuorten tupakointitilanne ja uudet haasteet

Nuorten tupakointitilanne ja uudet haasteet Nuorten tupakointitilanne ja uudet haasteet Hanna Ollila, asiantuntija Tupakka-, päihde- ja rahapelihaitat -yksikkö 2.12.2014 1 Nykytilanne Kouluterveyskyselyn valossa Uusia tuloksia: Aloittamisalttius

Lisätiedot

FSD1217 Ammatti, sukupuoli ja työmarkkinat : aineistot 1983-1991

FSD1217 Ammatti, sukupuoli ja työmarkkinat : aineistot 1983-1991 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD Ammatti, sukupuoli ja työmarkkinat : aineistot - Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

Perhevapaiden palkkavaikutukset

Perhevapaiden palkkavaikutukset Perhevapaiden palkkavaikutukset Perhe ja ura tasa-arvon haasteena seminaari, Helsinki 20.11.2007 Jenni Kellokumpu Esityksen runko 1. Tutkimuksen tavoite 2. Teoria 3. Aineisto, tutkimusasetelma ja otos

Lisätiedot

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Suvi Heikkinen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu NaisUrat-hanke Työn ja yksityiselämän tasapaino 6.5.2014 Väitöskirjatutkimus Pyrkimyksenä on selvittää

Lisätiedot

Sosioekonomiset terveyserot 90-vuotiailla naisilla ja miehillä

Sosioekonomiset terveyserot 90-vuotiailla naisilla ja miehillä Sosioekonomiset terveyserot 90-vuotiailla naisilla ja miehillä Työpäivä on päättynyt Finlaysonilla vuonna 1950. Kuva: Tampereen museoiden kuva-arkisto Linda Enroth, Tohtoriopiskelija Terveystieteiden yksikkö

Lisätiedot

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Koulutusohjelman tuottama tutkinto Tradenomi (Ylempi AMK) on ylempi korkeakoulututkinto, joka tuottaa saman pätevyyden julkisen sektorin virkaan

Lisätiedot

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Anne Mari Juppo, Nina Katajavuori University of Helsinki Faculty of Pharmacy 23.7.2012 1 Background Pedagogic research

Lisätiedot

Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi

Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi Koulutuksen ja työelämän yhteistyö 21.3.2013 Arto Saloranta 3/20/2013 Työllistyvyyden käsite Ohjaus ja työllistyvyys Työllistyvyys korkea asteella Tutkimussuunnitelma

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Digitaalisten pelit hyvinvoinnin edistämisessä

Digitaalisten pelit hyvinvoinnin edistämisessä Digitaalisten pelit hyvinvoinnin edistämisessä Jukka Vahlo CCR / Up Your Game -pelitutkimusverkosto PELIT JA PELILLISYYS Digitaaliset pelit erotellaan viihdepeleihin sekä hyötypeleihin. Viihdepeleillä

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1

Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1 Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1 Human@Work Human@Work auttaa asiakkaitaan rakentamaan innostavasta yrityskulttuurista kestävää kilpailuetua palveluliiketoimintaan.

Lisätiedot

VAL211 OSAAMISEN ARVIOINTI OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN

VAL211 OSAAMISEN ARVIOINTI OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Rovaniemen koulutuskuntayhtymä koulutuksen osa Osaamis- n itsetuntemus Hyväksymismerkinnät 1 (6) ryhmä- tai vertaisarviointia. n itsearviointi selvittää fyysisiä, sosiaalisia ja psyykkisiä edellytyksiään

Lisätiedot

Lukiolaisten arvot ja asenteet jatko-opiskelua sekä työelämää kohtaan. Tiivistelmä 2011

Lukiolaisten arvot ja asenteet jatko-opiskelua sekä työelämää kohtaan. Tiivistelmä 2011 Lukiolaisten arvot ja asenteet jatko-opiskelua sekä työelämää kohtaan Tiivistelmä 2011 Tervetuloa tutustumaan lukiolaisten arvoihin ja asenteisiin jatko-opiskelua sekä työelämää kohtaan Lukiolaistutkimus

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammattistartti on valtakunnallisesti ja paikallisesti suunnattu ratkaisemaan ongelmia, jotka syntyvät nuoren uravalinnan

Lisätiedot

Metropolia Ammattikorkeakoulu Liiketalouden ala

Metropolia Ammattikorkeakoulu Liiketalouden ala Metropolia Ammattikorkeakoulu Liiketalouden ala Liiketalouden ala Tutkinto-ohjelma Liiketalous, päiväopiskelu Liiketalous, monimuoto European Business Administration International Business and Logistics

Lisätiedot

DUAALIMALLIHANKE. Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08

DUAALIMALLIHANKE. Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08 DUAALIMALLIHANKE Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08 Taustaa Kiinnostuksen kohteena ovat ammatillisen ja tieteellisen korkeakoulutuksen tehtävät ja työnjako ylempien korkeakoulututkintojen osalta Keskeinen

Lisätiedot

Faculty of Economics and Administration

Faculty of Economics and Administration Faculty of Economics and Administration in Finnish: Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta Bachelor of Administrative Sciences Hallintotieteiden kandidaatin tutkinto Major subjects: Administrative Science

Lisätiedot

Johdanto...14 Haasteita kehityspsykologiselle tutkimukselle...15 Teoreettisia lähtökohtia...17 Kirjan rakenne...19

Johdanto...14 Haasteita kehityspsykologiselle tutkimukselle...15 Teoreettisia lähtökohtia...17 Kirjan rakenne...19 Sisällys Esipuhe...12 Kehityspsykologinen näkökulma...14 Johdanto................................................................14 Haasteita kehityspsykologiselle tutkimukselle...15 Teoreettisia lähtökohtia...17

Lisätiedot

Suomalainen koulutusosaaminen vientituotteena

Suomalainen koulutusosaaminen vientituotteena Suomalainen koulutusosaaminen vientituotteena Case Saudi Arabia EduCluster Finland Ltd. Anna Korpi, Manager, Client Relations AIPA-päivät Kouvolassa 11.6.2013 11.6.2013 EduCluster Finland Ltd Contents

Lisätiedot

3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ

3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ Puhe ja kieli, 27:4, 141 147 (2007) 3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ Soile Loukusa, Oulun yliopisto, suomen kielen, informaatiotutkimuksen ja logopedian laitos & University

Lisätiedot

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Piilotettu Osaaminen - tunnistammeko kansainvälisen kokemuksen kautta saavutettua osaamista? Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Perustettu 1991 Opetus- ja kulttuuriministeriön alainen

Lisätiedot

1. Gender - Sukupuoli N = 65. 2. Age - Ikä N = 65. Female Nainen. Male Mies 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-

1. Gender - Sukupuoli N = 65. 2. Age - Ikä N = 65. Female Nainen. Male Mies 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50- Aalto Doctoral Programme in Science, Follow-up Questionnaire for Doctoral Students - Perustieteiden tohtoriohjelma, seurantakysely jatko-opiskelijoille (22 % answered to the questionnaire) 1. Gender -

Lisätiedot

Jatko-opintovaihtoehdot/ Further studies

Jatko-opintovaihtoehdot/ Further studies Jatko-opintovaihtoehdot/ Further studies Lukion jälkeen.. Ammatillinen toinen aste 2v. Ammattikorkeakoulut 3,5-4v. Yliopistot 5,5-6 v. Opinnot ulkomailla After Upper Secondary Vocational school, 2 years

Lisätiedot

Anna tutki: Naisen asema työelämässä

Anna tutki: Naisen asema työelämässä Anna tutki: Naisen asema työelämässä 2 Tutkimuksen tausta ja toteutus Tavoitteena selvittää naisten asemaa työelämässä Tutkimuksen teettäjä Yhtyneet Kuvalehdet Oy / Anna-lehti, toteutus Iro Research Oy

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

Nuoret ja ammatinvalinta 2011. Tutkimustulosten julkistus 31.5.2011

Nuoret ja ammatinvalinta 2011. Tutkimustulosten julkistus 31.5.2011 Nuoret ja ammatinvalinta 2011 Tutkimustulosten julkistus 31.5.2011 Tutkimuksen toteutus Taloudellisen tiedotustoimiston ja Fountain Parkin toteuttamaan verkkohaastatteluun oli mahdollista osallistua 4.4.

Lisätiedot

Talouskriisit, työhyvinvointi ja työurat -hanke (2015 2017)

Talouskriisit, työhyvinvointi ja työurat -hanke (2015 2017) 5.11.15 Työntekijöiden työurapolut liikevaihdoltaan erilaisissa toimipaikoissa 199 1 Katri-Maria Järvinen, Liudmila Lipiäinen, Satu Ojala, Tiina Saari ja Pasi Pyöriä Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

The relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses

The relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses The relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses Teisala Tiina, TtM, tohtorikoulutettava Jyväskylän yliopisto Terveystieteiden

Lisätiedot

Korkeakoulujen KOTA-seminaari

Korkeakoulujen KOTA-seminaari Tilastokeskuksen tiedonkeruut korkeakouluilta Opiskelija- ja tutkintotiedonkeruut Korkeakoulujen Anna Loukkola Oppilaitostilastojen tiedonkeruut korkeakouluilta Tutkintoon johtavan koulutuksen yliopisto-opiskelijat

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE Hiiden Opisto 2006 Perustuu lakiin taiteen perusopetuksesta 633/1998, 5 sekä sitä täydentävään asetukseen 813/1998,

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Research is focused on Students Experiences of Workplace learning (WPL) 09/2014 2 Content Background of the research Theoretical

Lisätiedot

Jatko-opintoja psykologiasta kiinnostuneille

Jatko-opintoja psykologiasta kiinnostuneille Jatko-opintoja psykologiasta kiinnostuneille Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v.) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v.) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön mm. erilaisten työelämäprojektien

Lisätiedot

Liikkuvuus. Koulutus Stardardit. Työllistyvyys

Liikkuvuus. Koulutus Stardardit. Työllistyvyys Tunnistaminen Laatu Liikkuvuus Koulutus Stardardit Työllistyvyys Kehitetään työelämälähtöisiä tutkintoja sekä koulutusohjelmia VSPORT+ Projekti Avaintavoite VSPORT+ hankkeelle on kehittää läpi alan vuorovaikutteisen

Lisätiedot

AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali.

AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali. Maailman terveysjärjestön WHO:n määritelmän mukaan aktiivinen ikääntyminen on prosessi, jossa optimoidaan mahdollisuudet pysyä terveenä, osallistua ja elää turvattua elämää ja pyritään siten parantamaan

Lisätiedot

ALAN ASIANTUNTI- JATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN, KE- HITTÄMINEN JA ONGELMANRAT- KAISU - perustella asiantuntijatehtävissä. toimiessaan tekemiään

ALAN ASIANTUNTI- JATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN, KE- HITTÄMINEN JA ONGELMANRAT- KAISU - perustella asiantuntijatehtävissä. toimiessaan tekemiään ALKUVAIHEEN MINEN MISALUEET Tasot ALAN TEORIOIDEN, KÄSITTEIDEN, ME- NETELMIEN JA PE- RIAATTEIDEN MINEN 5 - käyttää keskeisiä teorioita, käsitteitä ja menetelmiä johdonmukaisesti erilaisissa - kirjoittaa

Lisätiedot

Kauppatieteilijät työmarkkinoilla Vuonna 2014 valmistuneiden maistereiden sijoittuminen työelämään koulutusohjelmittain

Kauppatieteilijät työmarkkinoilla Vuonna 2014 valmistuneiden maistereiden sijoittuminen työelämään koulutusohjelmittain Kauppatieteilijät työmarkkinoilla Vuonna 2014 valmistuneiden maistereiden sijoittuminen työelämään koulutusohjelmittain 8.3.2016, Meet Your Community 2.0 @Saha Kauppakorkeakoulun ura- ja rekrytointipalvelut

Lisätiedot

YLIOPISTO- OPETTAJANA KEHITTYMINEN

YLIOPISTO- OPETTAJANA KEHITTYMINEN YLIOPISTO- OPETTAJANA KEHITTYMINEN SARI LINDBLOM-YLÄNNE PROFESSOR I UNIVERSITETSPEDAGOGIK UNIVERSITETSPEDAGOGISTA FORSKINS- OCH UTVECKLINGSENHETEN (YTY) HELSINGFORS UNIVERSITET MUUTOKSEN VAIKEUS JA HITAUS

Lisätiedot

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1)

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Mitä on oppimaan oppiminen? Kirjoita 3-5 sanaa, jotka sinulle tulevat mieleen käsitteestä. Vertailkaa sanoja ryhmässä. Montako samaa sanaa esiintyy? 1 Oppimaan oppiminen

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Kyvyt ja kiinnostus sukupuolen edelle

Kyvyt ja kiinnostus sukupuolen edelle Kirsi Ikonen Fysiikan ja matematiikan laitos Kyvyt ja kiinnostus sukupuolen edelle Koulutus- ja työurien sukupuolen mukaisen eriytymisen taustatekijät - esiselvityshanke Työ- ja koulutusurien sukupuolen

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta: PÄÄAINEENA TEKSTIILI- JA VAATETUSALA

Sijoittumisseuranta: PÄÄAINEENA TEKSTIILI- JA VAATETUSALA Sijoittumisseuranta: Vuosina 2008 ja 2010 Lapin yliopistosta valmistuneet taiteen maisterit PÄÄAINEENA TEKSTIILI- JA VAATETUSALA Anne Keränen Työelämä- ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto Kevät 2012

Lisätiedot

Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja

Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus

Lisätiedot

T-Media helps its clients to create competitive advantage through employer image branding and reputation management, research and communications

T-Media helps its clients to create competitive advantage through employer image branding and reputation management, research and communications T-Media helps its clients to create competitive advantage through employer image branding and reputation management, research and communications T-Media Oy is a part of TAT Group together with Economic

Lisätiedot

Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen

Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen Ohjaus työelämään 29.10.2014 Lehtori, opinto-ohjaaja Jaakko Janhunen Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Opiskelijan ohjaus Kyamkissa Periaatteena opiskelijalähtöisyys

Lisätiedot

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon

Lisätiedot

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska

Lisätiedot

Nuorisoyrittäjyys Euroopassa ja Suomessa. Tilastollinen tarkastelu

Nuorisoyrittäjyys Euroopassa ja Suomessa. Tilastollinen tarkastelu Nuorisoyrittäjyys Euroopassa ja Suomessa Tilastollinen tarkastelu 1 Eurofound: Youth Entrepreneurship in Europe (2015) 2 Yrittäjyyttä toivottavana ja mahdollisena uravaihtoehtona pitävät 15-34-vuotiaat

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Helsingin yliopiston tohtorikoulutusuudistus. Ritva Dammert 12.3.2014

Helsingin yliopiston tohtorikoulutusuudistus. Ritva Dammert 12.3.2014 Helsingin yliopiston tohtorikoulutusuudistus Ritva Dammert 12.3.2014 Tohtorikoulutuksen organisoinnin periaatteita Helsingin yliopistossa Uusi tohtorikoulutusjärjestelmä on mittasuhteiltaan suuri muutos

Lisätiedot

MITÄ HAASTEITA NUORISOLAIN MUUTOKSET JA NUORTEN YHTEISKUNTATAKUU ASETTAVAT OHJAUSALAN AMMATTILAISTEN KOULUTUKSELLE?

MITÄ HAASTEITA NUORISOLAIN MUUTOKSET JA NUORTEN YHTEISKUNTATAKUU ASETTAVAT OHJAUSALAN AMMATTILAISTEN KOULUTUKSELLE? MITÄ HAASTEITA NUORISOLAIN MUUTOKSET JA NUORTEN YHTEISKUNTATAKUU ASETTAVAT OHJAUSALAN AMMATTILAISTEN KOULUTUKSELLE? Katariina Soanjärvi Johtaja, nuorisotyö Humanistinen ammattikorkeakoulu Verkostoammattikorkeakoulu

Lisätiedot

LÄÄKÄRI 2013. Kyselytutkimus lääkäreille

LÄÄKÄRI 2013. Kyselytutkimus lääkäreille LÄÄKÄRI 2013 Kyselytutkimus lääkäreille Tutkimusryhmän jäsenet Teppo Heikkilä LL, tutkijalääkäri Kuopion yliopistollinen sairaala Jukka Vänskä VTM, tutkimuspäällikkö Suomen Lääkäriliitto Hannu Halila LKT,

Lisätiedot

Korkeasti koulutettujen työttömyys

Korkeasti koulutettujen työttömyys Korkeasti koulutettujen työttömyys Vastavalmistuneiden korkeakoulutettujen työttömyys Pidennämme työuria alkupäästä. Tuemme korkeakoulutettujen nuorten työllistymistä. Yli 100 toimivaa mentoriparia joita

Lisätiedot

AMMATTISTARTIN ALOITTAVAT. Syksyn 2010 valtakunnallinen kysely. Yhteenvetoraportti, N=742, Julkaistu: 9.9.2010. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

AMMATTISTARTIN ALOITTAVAT. Syksyn 2010 valtakunnallinen kysely. Yhteenvetoraportti, N=742, Julkaistu: 9.9.2010. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat AMMATTISTARTIN ALOITTAVAT. Syksyn 2010 valtakunnallinen kysely. Yhteenvetoraportti, N=742, Julkaistu: 9.9.2010 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Oletko? Nainen 431 58,09% Mies 311 41,91% 742 100% Ikäsi?

Lisätiedot

Sosioekonomiset syrjäytymisriskit ja niiden kasautuminen nuorilla aikuisilla

Sosioekonomiset syrjäytymisriskit ja niiden kasautuminen nuorilla aikuisilla Sosioekonomiset syrjäytymisriskit ja niiden kasautuminen nuorilla aikuisilla (ilari.ilmakunnas@thl.fi) Tohtorikoulutettava, Turun yliopisto & Vieraileva tutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Nuorten

Lisätiedot

Toisen asteen koulutuksen läpäisy ja keskeyttäminen

Toisen asteen koulutuksen läpäisy ja keskeyttäminen Toisen asteen koulutuksen läpäisy ja keskeyttäminen Vuosina 2001 ja 2006 toisen asteen opinnot aloittaneiden seurantatutkimus Simo Aho Ari Mäkiaho Tutkimuksen tavoitteet 1) Kuinka yleistä on toisen asteen

Lisätiedot

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Missä JHL:n jäsen kohtaa vapaaehtoisen? Kotityöpalvelu Kiinteistönhoito

Lisätiedot

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on

Lisätiedot

* lotta.laine@cancer.fi for more information. Sakari Nurmela

* lotta.laine@cancer.fi for more information. Sakari Nurmela Finnish families and holidays in the Sun Views among parents of underaged children about sunprotection on holiday trips Lotta Laine*, Liisa Pylkkänen, and Tapani Koskela Cancer Society of Finland Finnish

Lisätiedot

Perustietoa hankkeesta / Basic facts about the project. Koulutuksen järjestäjät oppilaitoksineen. Oppilaitokset Suomessa: Partners in Finland:

Perustietoa hankkeesta / Basic facts about the project. Koulutuksen järjestäjät oppilaitoksineen. Oppilaitokset Suomessa: Partners in Finland: Perustietoa hankkeesta / Basic facts about the project Kam oon China- verkostoon kuuluu kaksitoista (12) koulutuksen järjestäjää eri puolilta Suomea. Verkosto on perustettu 1998 alkaen. Hankkeen hallinnoijana

Lisätiedot

Vaihtoon lähdön motiivit ja esteet Pohjoismaissa. Siru Korkala 12.10.2012

Vaihtoon lähdön motiivit ja esteet Pohjoismaissa. Siru Korkala 12.10.2012 Vaihtoon lähdön motiivit ja esteet Pohjoismaissa Siru Korkala 12.10.2012 Tutkimuskysymykset Miten kansainväliseen liikkuvuuteen osallistuvat opiskelijat eroavat ei-liikkujista taustoiltaan Mitkä ovat liikkuvuuden

Lisätiedot

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010 MPS Executive Search Johtajuustutkimus Marraskuu 2010 Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö AddValue Internetkyselynä 1....2010. Tutkimuksen kohderyhmänä oli suomalaista yritysjohtoa

Lisätiedot

Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008

Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008 Tiedosta hyvinvointia 1 Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008 Marita Sihto Stakes Tiedosta hyvinvointia 2 Esityksen sisältö! Terveyspolitiikan

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 2007 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA. Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 2013

TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 2007 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA. Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 2013 TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 7 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 13 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 12 uraseurantakysely toteutettiin

Lisätiedot

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn

Lisätiedot

Kansainväliset koulutusskenaariot

Kansainväliset koulutusskenaariot seminaari, Vanajanlinna 14-15.2.2006 Kansainväliset koulutusskenaariot Johdatus iltapäivän ryhmätöihin Tuomo Kuosa Tutkija Turun kauppakorkeakoulun Tulevaisuuden tutkimuskeskus Ohjelma 1. Palautetaan mieliin.

Lisätiedot

KOULUTUSTA, TUTKIMUSTA JA KEHITTÄMISTÄ

KOULUTUSTA, TUTKIMUSTA JA KEHITTÄMISTÄ KOULUTUSTA, TUTKIMUSTA JA KEHITTÄMISTÄ 1 2 Ammattikorkeakoulututkintoja, ylempiä AMK-tutkintoja ja erikoistumisopintoja. EDELLÄKÄVIJÖIDEN HAAGA-HELIA! HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu kouluttaa liike-elämän

Lisätiedot

Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää?

Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää? Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää? #Ainutlaatuinen- seminaari Antti Ervasti Erityistason seksuaaliterapeutti (NACS) Erityistason perheterapeutti Psykoterapeutti (ET,

Lisätiedot

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa)

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa) Tutkimuksen laadunvarmistus laitostasolla: Itsearviointi Tutkimuksen laadunvarmistukseen ja laadun arviointiin liittyvä kysely on tarkoitettu vastattavaksi perusyksiköittäin (laitokset, osastot / laboratoriot,

Lisätiedot

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014 Tietoa Laureasta Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014 Reijo Lähde 3/11/2014 3/11/2014 Laurea-ammattikorkeakoulu 2 Laurean koulutusalat Fysioterapia Hoitotyö Hotelli-

Lisätiedot

Oppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio. Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen

Oppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio. Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen Oppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen Opetusministeriön asettama työryhmä segregaation purkamiseksi Kokous 18.12.2009 Matematiikan valinnaiset kurssit

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2352 Yliopistoista vuonna 2001 valmistuneiden työelämään sijoittuminen viisi vuotta valmistumisen

Lisätiedot

IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA

IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA Tutkimusryhmä Sari Laanterä, TtT, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Anna-Maija Pietilä, professori, THT, Itä- Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Tarja Pölkki, TtT,

Lisätiedot

Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi. Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014

Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi. Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014 Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014 Mikä on sukupolvi? Eri asia kuin ikä Yhteiset muistot

Lisätiedot

Keski-iän työuran ja työkyvyn vaikutukset vanhuuteen

Keski-iän työuran ja työkyvyn vaikutukset vanhuuteen Keski-iän työuran ja työkyvyn vaikutukset vanhuuteen Mikaela von Bonsdorff, TtT Jyväskylä yliopisto Gerontologian tutkimuskeskus Vaikuttaako työura vanhuuteen? KEVA, Helsinki 2.5.2011 Miksi on tärkeää

Lisätiedot

Perustietoa hankkeesta

Perustietoa hankkeesta Perustietoa hankkeesta Kiina-verkosto on perustettu 1990 luvulla. Kam oon China verkoston nimellä toiminta on jatkunut vuodesta 2007 alkaen. Hankkeen hallinnoija: Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä 1.8.2012

Lisätiedot

Kaikilla mausteilla. Artikkeleita työolotutkimuksesta. Julkistamisseminaari 2.6.2006

Kaikilla mausteilla. Artikkeleita työolotutkimuksesta. Julkistamisseminaari 2.6.2006 Kaikilla mausteilla Artikkeleita työolotutkimuksesta Julkistamisseminaari 2.6.2006 Esityksen rakenne! Mitä työolotutkimukset ovat?! Artikkelijulkaisun syntyhistoria! Sisältöalueet! Seminaarista puuttuvat

Lisätiedot

Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen. Lauri Ihalainen 16.10.2012

Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen. Lauri Ihalainen 16.10.2012 Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen Lauri Ihalainen 16.10.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 32 400 työtöntä alle 25v-vuotiasta työnhakijaa. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista 33 000:lla

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2527 Nuorisobarometri syksy 1998 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

Tekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi

Tekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi Tekijä: Pirkko Jokinen Osaamisen arviointi Arviointi kohdistuu Osaamisen eli pätevyyden arviointiin = tutkinnon edellyttämät oppimistulokset (learning outcomes) Arvioidaan tiedot, taidot ja asenteet Opintojakson

Lisätiedot

OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus

OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot 30 op Sosiaalialan erikoistumisopinnot/ Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot ERITYISKASVATUS

Lisätiedot

Kansainvälinen naistenpäivä 8. maaliskuuta 2013. Naiset ja sukupuolten välinen epätasa-arvo kriisiaikoina

Kansainvälinen naistenpäivä 8. maaliskuuta 2013. Naiset ja sukupuolten välinen epätasa-arvo kriisiaikoina Viestinnän pääosasto YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ Bryssel 26. helmikuuta 2013 Kansainvälinen naistenpäivä 8. maaliskuuta 2013 Naiset ja sukupuolten välinen epätasa-arvo kriisiaikoina Euroopan parlamentin

Lisätiedot

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 1 TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 Oulun Yliopisto / Tieteen päivät 2015 2 TIETEEN PÄIVÄT Järjestetään Oulussa osana yliopiston avajaisviikon ohjelmaa Tieteen päivät järjestetään saman konseptin mukaisesti

Lisätiedot

Mistä lahjakkuuden tunnistaa yliopistossa? Professori Kirsi Tirri Helsingin yliopisto

Mistä lahjakkuuden tunnistaa yliopistossa? Professori Kirsi Tirri Helsingin yliopisto Mistä lahjakkuuden tunnistaa yliopistossa? Professori Kirsi Tirri Helsingin yliopisto 28.10.2013 1 Mitä on lahjakkuus? (gifted) Selvästi keskitason yläpuolella olevaa kyvykkyyttä yhdellä tai useammalla

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot

Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot OPINTO-OPAS 2007 2008 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan laitos Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot ERITYISKASVATUKSEN ERIKOISTUMISOPINNOT, TUKEA LAPSELLE KUMPPANUUTTA KASVATTAJALLE

Lisätiedot

: Perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen ja sukupuolten tasa-arvo

: Perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen ja sukupuolten tasa-arvo Sukupuoli päiväkotien ja koulujen arjessa -seminaari : Perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen ja sukupuolten tasa-arvo Liisa Jääskeläinen 16.5.2013 Opetussuunnitelmat uudistuvat 2012-2016

Lisätiedot

Naisten urat - kokemuksia naisten kompetenssien kehittämisestä KTT Minna Hiillos 4.2.2014

Naisten urat - kokemuksia naisten kompetenssien kehittämisestä KTT Minna Hiillos 4.2.2014 Naisten urat - kokemuksia naisten kompetenssien kehittämisestä KTT Minna Hiillos 4.2.2014 February 11, 2014 Aalto University Executive Education 1 Taustaa: kompetenssien kehittämisestä Kolme henkilökohtaista

Lisätiedot

Insinöörikoulutuksen tulevaisuus työelämän kehittymisen näkökulmasta. Wiipurista Kotkaan 250 vuotta tekniikan ja merenkulun koulutusta 16.10.

Insinöörikoulutuksen tulevaisuus työelämän kehittymisen näkökulmasta. Wiipurista Kotkaan 250 vuotta tekniikan ja merenkulun koulutusta 16.10. Insinöörikoulutuksen tulevaisuus työelämän kehittymisen näkökulmasta Wiipurista Kotkaan 250 vuotta tekniikan ja merenkulun koulutusta 16.10.2008 2 Tutkintojen sisällöistä ja tavoitteista (A352/2003): Ammattikorkeakoulututkinnot

Lisätiedot