Ammatillisen aseman rakentuminen. Seurantatutkimus abiturienttien ammatilliseen koulutukseen ja työelämään sijoittumisesta
|
|
- Julia Tikkanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Ammatillisen aseman rakentuminen Seurantatutkimus abiturienttien ammatilliseen koulutukseen ja työelämään sijoittumisesta Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Työ ja yrittäjyys 14/2010
2
3 kari jusi Ammatillisen aseman rakentuminen Seurantatutkimus abiturienttien ammatilliseen koulutukseen ja työelämään sijoittumisesta Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Työ ja yrittäjyys 14/2010
4
5 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Työ ja yrittäjyys 14/2010 Arbets- och näringsministeriets publikationer Arbete och företagsamhet 14/2010 MEE Publications Employment and entrepreneurship 14/2010 Tekijät Författare Authors Kari Jusi Julkaisuaika Publiceringstid Date Maaliskuu 2010 Toimeksiantaja(t) Uppdragsgivare Commissioned by Työ- ja elinkeinoministeriö Arbets- och näringsministeriet Ministry of Employment and the Economy Toimielimen asettamispäivä Organets tillsättningsdatum Date of appointment Julkaisun nimi Titel Title Ammatillisen aseman rakentuminen Seurantatutkimus abiturienttien ammatilliseen koulutukseen ja työelämään sijoittumisesta Tiivistelmä Referat Abstract Tutkimus on urakehitysanalyysi, jossa taustateorioina ovat Superin ja Hollandin uranvalintateoriat. Super nostaa keskeisinä teemoina esille uratyypit ja valintakypsyyden. Hollandin teoria rakentuu kuudelle ammatilliselle persoonallisuustyypille. Molemmissa teorioissa on kehitetty testimetodiikkaa, jota tutkimuksessa on sovellettu ja kehitelty Suomen oloja vastaavaksi. Käsillä olevan tutkimuksen keskeinen ero Superin lähestymistapaan on, että urakehitystä ei tutkita uratyyppien pohjalta, vaan ammatillisen aseman pohjalta. Tutkimus on helsinkiläisten abiturienttien 15 vuoden seuranta, jossa on 202 naista ja 139 miestä. Tutkittavat luokiteltiin seurantakyselyssä v keskitason osaajiksi, keskitason ylittäjiksi, eksperteiksi ja johtajiksi. Ammatillinen asema v oli selkeästi ennakoitavissa tutkittavien, lukuvuoden helsinkiläisabiturienttien uranvalintatutkimuksen aineistosta (Jusi 1987). Vanhempien sosioekonominen asema ja varsinkin koulutustaso sekä perheen eheys ennustivat tutkittavien ammatillista asemaa. Lukiossa suoriutumisessa ammatillisten ryhmien kesken oli selkeitä eroja. Ekspertit ja johtajat olivat tavoitteellisia jo lukioon hakeutumisessa ja tekivät kypsiä ammatillisia valintoja. Näille ryhmille lukiossa opiskelu ei tuottanut erityisiä vaikeuksia, kun taas keskitason osaajilla ja ylittäjillä oli keskittymisvaikeuksia, vieraantumisen tuntemuksia ja heidän ammatinvalintansa oli passiivinen. Myös ammatillinen suuntautuminen mitattuna Hollandin testimetodiikalla lukion päättöluokalla ennusti tulevaa ammatillista asemaa: johtajilla painottui johtava suuntautuminen, eksperteillä intellektuaalinen ja taiteellinen suuntautuminen. Lukion päättöluokalla itsearvostus oli vahvinta johtajilla. Koulutustasotavoite toteutui parhaiten eksperteillä ja heikoimmin keskitason osaajilla ja ylittäjillä. Miesten keskitason osaajissa koulutusta hankkimattomien osuus oli korkea. Hollandin testimetodiikalla mitattiin myös nuoruuden valintojen onnistumista. Naisten ryhmässä ensisijainen suunnitelma toteutui vahvimmin eksperteillä, heikoimmin keskitason osaajilla. Omaa ammatillista suuntautumistaan vastaavaan ammattiin etenivät ekspertit ja johtajat muita ryhmiä useammin. Miehillä ryhmien kesken eroa oli ensisijaisen ammatillisen suunnitelman toteutumisessa: johtajilla se onnistui vahvimmin, keskitason osaajilla heikoimmin. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös tutkittavien kokemuksia työelämästä. Johtajille ja osin eksperteille kasautuivat myönteiset kokemukset. Itsearvostus seurantakyselyn ajankohtana oli vahvin johtajilla. Itsearvostuksen ja ammatillisen minäkuvan kehitys vuosina osoitti itsearvostuksen pysyvyyttä, mutta toisaalta muutoksia minäkuvassa. Tutkimus päättyi ammatillisten ryhmien urasuunnittelun viime vaiheen tarkasteluun. Urasuunnittelutilanne oli molemmissa sukupuoliryhmissä vakain johtajilla ja vakaa myös eksperteillä sekä keskitason ylittäjillä, näistä vain miesten ryhmässä. Naisten ryhmässä keskitason ylittäjillä oli ongelmia ( pattitilanne, muutostarve, jota vaikea toteuttaa) ja keskitason osaajista osa oli siirtymässä uuteen ammattiin. Miesten ryhmässä lähes puolet keskitason osaajista kuvasi uravaihetta pattitilanteeksi. Työ- ja elinkeinoministeriön yhdyshenkilö: Strategia- ja ennakointiyksikkö/matti Sihto, puh Asiasanat Nyckelord Key words ammatillinen asema, valintakypsyys ja -varmuus, ammatillinen suuntautuminen, ammatilliset persoonallisuustyypit, ammatillinen minäkuva, Hollandin parametrit, itsearvostus ISSN ISBN Kokonaissivumäärä Sidoantal Pages 241 Kieli Språk Language Suomi, finska, finnish Hinta Pris Price 36 Julkaisija Utgivare Published by Työ- ja elinkeinoministeriö Arbets- och näringsministeriet Ministry of Employment and the Economy Kustantaja Förläggare Sold by Edita Publishing Oy / Ab / Ltd
6
7 Esipuhe Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja/työ ja yrittäjyys -sarjan 14. niteenä vuonna 2010 julkaistaan Kari Jusin tutkimus Ammatillisen aseman rakentuminen. Seurantatutkimus abiturienttien ammatilliseen koulutukseen ja työelämään sijoittumisesta. Ammatinvalinnallisen ohjaustyön yhtenä perustana ovat taustateoriat, joista Superin ja Hollandin uranvalintateoriat ovat keskeisiä. Esimerkiksi Suomessa on käytössä Hollandin teoriaan perustuva ammatinvalinnanohjaustesti, jota yksityiset henkilöt voivat hyödyntää ammatinvalintaongelmiensa ratkomisessa. Viime vuosina on olevien testisivujen kävijämäärä vaihdellut :n molemmin puolin. Jusin tutkimuksessa on molempien teorioiden testimetodiikkaa sovellettu ja kehitelty Suomen oloja vastaavaksi. Tutkimus on seurantatutkimus lukuvuoden helsinkiläisabiturienttien sijoittumisesta ammatilliseen koulutukseen ja työelämään vuonna Seurantajakso on poikkeuksellisen pitkä ja antaa mahdollisuuden selvittää, miten erilaiset tekijät ovat yhteydessä ammatillisen aseman rakentumiseen. Tutkimus hyödyttää ammatinvalintapsykologien, opinto-ohjaajien ja muiden ammatinvalintakysymysten kanssa toimivien työtä. Tutkimuksen tulokset antavat kuitenkin aineksia yleensäkin yhteiskuntapoliittisten ratkaisujen tärkeyden ja priorisoinnin pohdintaan. Väitöskirjan esitarkastajina ovat toimineet emeritusprofessori Isto Ruoppila Jyväskylän yliopistosta ja dosentti, tutkijaprofessori Pekka Huuhtanen Työterveyslaitokselta. Tutkimuksen ohjaajina ovat olleet professori Hannu Perho ja emeritusprofessori Pentti Sinisalo Joensuun yliopistosta. Helsingissä helmikuussa 2010 Matti Sihto työmarkkinaneuvos työpolitiikan dosentti
8
9 Väitöskirjatyön ohjaajien alkusanat Kari Jusille (s , k ) oli ammatinvalintapsykologina tärkeää ammattialan työn ja sen menetelmien kehittäminen paitsi käytännöllisen kokeilun myös tutkimuksen varassa. Hänen psykologian lisensiaatin tutkimuksensa oli työvoimaministeriölle tehty projektityö, joka täytti hienosti myös akateemiset vaatimukset. Tutkimus koski lukuvuoden helsinkiläisten abiturienttien uranvalintaa, valintakypsyyttä ja sen varaan rakentuvaa valintavarmuutta. Aihe ja siihen sisältyvä ammatillisen kehityksen ja muutoksen näkökulma askarrutti tekijää myöhemmin. Hän hakeutuikin psykologian tohtorikoulutukseen Joensuun yliopistoon ja kokosi tutkimistaan abiturienteista seuranta-aineiston noin 15 vuotta lukion päättymisestä. Abiturientit olivat tällöin keski-ikää läheneviä aikuisia. Tutkimus koski nyt ammatillisen aseman rakentumista sosiaalisen taustan, koulukokemusten ja -menestyksen ja lukionaikaisen ammatillisen suuntautumisen varassa. Ammatillista kehitystä kehystävät väitöstutkimuksessa tunnetut ja suomalaisessakin ammatinvalintakäytännössä keskeiset Superin ja Hollandin teoriat, mutta toisin kuin uratyyppejä jäljittävissä ja selittävissä vakio-otteissa, Kari Jusi tarkastelee seurannan aikana kehkeytyneitä ammatillisia asemia, mutta myös niihin sisältyviä uranäkymiä ja -suunnitelmia. Vaikka Jusin määrittämä ammatillinen asema liittyy empiirisesti sosioekonomiseen asemaan, on kyse omintakeisesta aseman jäsennyksestä keskitason osaajiin, keskitason ylittäjiin, ekspertteihin ja johtajiin. Poikkeuksellisen monipuolisen metodiikan varassa tutkimuksessa jäsentyy kiinnostava kuva abiturienteille aikoinaan avautuneen ammatillisen portaikon sosiaalisista, ammatinvalintaan ja lukion jälkeiseen koulutukseen liittyvistä tekijöistä. Seuranta-asetelman varassa on mahdollista arvioida ja kehittää taustateorioihin liittyviä menetelmiä. Tekijälle oli tärkeää liittää lukiolaisten ja nuorten aikuisten ammatillista kehitystä yhteiskunnan ja työelämän kehityslinjoihin, joihin hänellä jo oman ohjaajatyönsä ja irtisanottujen uudelleensijoitteluun liittyvien kokemusten pohjalta oli kriittisiä arvioita. Tutkimuksella onkin vahvaa liityntää työelämän ja työurien kehittämiseen. Kari Jusi oli tutkijana tavoitetietoinen, perusteellinen ja huolellinen, mutta samalla otteeltaan omaperäinen ja innovatiivinen. Hän osallistui aktiivisesti ja jäsentävästi Mekrijärven Life and Counselling in Context jatkokoulutusseminaarien keskusteluihin sekä aikataulutetun että sosiaalisen ohjelman puitteissa. Vaikka hänen elämänsä päättyi ennenaikaisesti, hän ehti viedä väitöskirjatyönsä asiallisesti päätökseen ja sillä on elävää merkitystä lukioiden opintoneuvonnalle, ammatinvalinnanohjaukselle ja uraneuvonnalle, ammatinvalinnan metodikehittelyille ja työelämää koskevaan keskusteluun. Tiedekunnan määrääminä väitöskirjan esitarkastajina olivat professori Isto Ruoppila ja dosentti, tutkimusprofessori Pekka Huuhtanen. He antoivat Joensuun
10 yliopiston Yhteiskunta- ja aluetieteiden tiedekunnalle yhteisen lausunnon työn viimeisestä versiosta, jonka Kari Jusi oli valmistanut heidän aiemmasta käsikirjoituksesta esittämien muutosehdotusten perusteella. Lausuntonsa lopuksi Ruoppila ja Huuhtanen toteavat kokoavana arvionaan, että PsL Kari Jusin väitöskirjaksi tarkoittama tutkimus täyttää hyvin väitöskirjalle asetettavat vaatimukset ja esitämme sille painatusluvan myöntämistä. Tiedekunta kirjasi lausunnon vastaanotetuksi Nyt käsillä oleva väitöskirjaksi tarkoitettu käsikirjoitus on siinä muodossa kuin se Kari Jusin tiedostoista löytyi. Siihen on tehty vain toimituksellisia muutoksia. Hannu Perho professori Pentti Sinisalo emeritusprofessori Kari Jusin väitöskirjan ohjaajat
11 Sisältö Esipuhe... 5 Väitöskirjatyön ohjaajien alkusanat... 7 Tiivistelmä Abstract Johdanto Yksilö ammatin valitsijana ja ammatillisen asemansa rakentajana Tutkittavat v ja lisensiaatintutkielman asetelma Valintaan kypsyminen ja ammatillinen kehitys: Superin kehityspsykologinen urateoria ja siihen liittyvä uudempi tutkimus Hollandin teorian näkökulma: oikea henkilö oikealle paikalle Ammatinvalinnan ja ammatillisen kehittymisen tutkimuksia Suomessa Työelämän kehitys yksilön urakehitysmahdollisuuksien kehyksenä Globaalin kehityksen näköaloja Suomen työelämän kehityksen näköaloja Tutkimuksen asetelma ja toteutus Tutkimusasetelma Tutkimusongelmat Aineiston keruu ja muuttujaryhmien v ja v rakentaminen Tutkimusmuuttujien operationalisointiratkaisut ja sisäiset reliabiliteetit Tutkimusote ja tilastolliset menetelmät Katoanalyysi Tutkimuksen tulokset Sosiaalinen tausta ammatillisissa ryhmissä Naisten sosiaalinen tausta ammatillisissa ryhmissä Miesten sosiaalinen tausta ammatillisissa ryhmissä Lukio-opinnot ja ammatillisen koulutuksen tasotavoitteen muotoutuminen lukiossa ammatillisissa ryhmissä Naiset: lukioon hakeutuminen, suuntautuminen lukioopinnoissa, opiskeluvalmiudet ja -asenteet ja menestyminen lukio-opinnoissa Naiset: tasotavoite ammatillisissa opinnoissa
12 5.2.3 Miehet: lukioon hakeutuminen, suuntautuminen lukioopinnoissa, opiskeluvalmiudet ja -asenteet ja menestyminen lukio-opinnoissa Miehet: tasotavoite ammatillisissa opinnoissa Ammatillinen suuntautuminen, valintakypsyys- ja varmuus ja itsearvostus lukion päättöluokalla ammatillisissa ryhmissä Naiset: ammatilliset suunnitelmat (koulutusalat), ammatillinen suuntautuminen (Holland) ja ammatilliset arvot (Super) Naiset: valintakypsyys ja -varmuus sekä ammatinvalinnallisten tiedonhankintakeinojen käyttö lukion päättöluokalla Naiset: itsearvostus lukion päättöluokalla Miehet: ammatilliset suunnitelmat (koulutusalat), ammatillinen suuntautuminen (Holland) ja ammatilliset arvot (Super) Miehet: valintakypsyys ja -varmuus sekä tiedonhankintaväylien käyttö lukion päättöluokalla Miehet: itsearvostus lukion päättöluokalla Kokonaistarkastelu logistisella regressiolla Koulutusuran kehitys vuosina ammatillisissa ryhmissä Naiset: lukioaikaisten ammatillisten koulutusala ja -tasotavoitteiden toteutuminen ja toteutuneet/ toteutumassa olevat koulutusalat ja -taso Naiset: suoritettujen ja keskeytettyjen ammatillisten tutkintojen määrä, koettu menestyminen ammatillisissa opinnoissa sekä muu merkittävä koulutus Miehet: lukioaikaisten ammatillisten koulutusala ja -tasotavoitteiden toteutuminen ja toteutuneet/ toteutumassa olevat koulutusalat ja taso Miehet: suoritettujen ja keskeytettyjen ammatillisten tutkintojen määrä, koettu menestyminen ammatillisissa opinnoissa ja muu merkittävä koulutus Elämäntilanne v ja työuran kehitys ammatillisissa ryhmissä Naiset: siviilisääty ja perheellistyminen Naiset: ensisijainen toiminta v ja elämänkulku vuosina Naiset: ammattialat sekä viimeisen työpaikan sektori ja työsuhteen kesto Miehet: siviilisääty ja perheellistyminen
13 5.5.5 Miehet: elämäntilanne v ja työuran kehitys Miehet: ammattialat sekä viimeisen työpaikan sektori ja työsuhteen kesto Nuoruuden valintojen onnistuminen, itsearvostus ja ammatillinen minäkuva v ja niiden kehitys vuodesta 1984, kokemukset työstä sekä urasuunnittelun viime vaihe Naiset: ammatinvalinnan kongruenssi, dominoivien suuntautumisalueiden määrä ja konsistenssi Naiset: tyytyväisyys koulutukseen, ammattiin, työhön ja muihin elämänalueisiin Naiset: koettu työn laadukkuus viime työsuhteessa Naiset: itsearvostus ja ammatillinen minäkuva vuonna 1999 ja niiden kehitys vuodesta Naiset: urasuunnittelun viime vaihe Miehet: ammatinvalinnan kongruenssi, dominoivien suuntautumisalueiden määrä ja konsistenssi Miehet: tyytyväisyys koulutukseen, ammattiin, työhön ja muihin elämänalueisiin Miehet: koettu työn laadukkuus viime työsuhteessa Miehet: itsearvostus ja ammatillinen minäkuva v ja niiden kehitys vuodesta Miehet: urasuunnittelun viime vaihe Ammatillisten ryhmien vertailua sukupuolten kesken Diskussio Kysymyksenasettelu ja päätulokset Arviointia ja johtopäätöksiä tutkimuksen tuloksista Jatkotutkimusten ideointia Johtopäätöksiä ammatinvalinnanohjaustyöhön Lähteet Liite 1 Tulosten liitetaulukot Liite 2 Seurantatutkimuksen kyselylomake
14
15 Tiivistelmä Kari Jusi Ammatillisen aseman rakentuminen Seurantatutkimus abiturienttien ammatilliseen koulutukseen ja työelämään sijoittumisesta. Tutkimus on urakehitysanalyysi, jossa taustateorioina ovat klassiset D. E. Superin (1992) ja J. L. Hollandin (1997) uranvalintateoriat. Superin kehityspsykologinen teoria nostaa keskeisinä teemoina esille uratyypit (vakaa, epävakaa ura ym.) ja valintakypsyyden. Super kuvaa uranvalintaa omien arvojen, oman itsen toteuttamisen prosessina. Hollandin teoria rakentuu kuudelle ammatillisille persoonallisuustyypille, joiden suhde työhön eroaa (R, realistinen, I, intellektuaalinen, A, taiteellinen, S, sosiaalinen, E, johtava, C, konventionaalinen tyyppi). Molemmissa teorioissa on kehitetty testimetodiikkaa, jota tutkimuksessa on sovellettu ja kehitelty Suomen oloja vastaavaksi. Käsillä olevan tutkimuksen keskeinen ero Superin lähestymistapaan on, että urakehitystä ei tutkita uratyyppien pohjalta, vaan ammatillisen aseman pohjalta. Tutkittavat luokiteltiin seurantakyselyssä v keskitason osaajiksi (työntekijät, vähemmän vaativat alemman toimihenkilötason tehtävät), keskitason ylittäjiksi (vaativimmat alemman toimihenkilötason ammatit), eksperteiksi (vaativat asiantuntijatehtävät, ylempi toimihenkilöasema) ja johtajiksi (on alaisia, ylempi toimihenkilöasema). Ammatillinen asema v oli selkeästi ennakoitavissa tutkittavien, lukuvuoden helsinkiläisabiturienttien uranvalintatutkimuksen aineistosta (Jusi 1987). Vanhempien sosio-ekonominen asema ja varsinkin koulutustaso sekä perheen eheys ennustivat tutkittavien ammatillista asemaa. Naiseksperttien isillä oli muita ryhmiä useammin tutkijakoulutus ja mieseksperttien äideillä harvoin matala korkeakoulutausta. Naisjohtajilla isän koulutustaso oli useimmiten alinta korkeaastetta ( opistoaste ). Miesten ryhmässä johtajilla äidin koulutustaso oli usein alinta korkea-astetta ja perhe oli ollut ehjä, keskitason osaajilla avioeroperhe. Lukiosta suoriutumisessa ammatillisten ryhmien kesken oli selkeitä eroja. Ekspertit ja johtajat olivat tavoitteellisia jo lukioon hakeutumisessa. Näille ryhmille lukiossa opiskelu ei tuottanut erityisiä vaikeuksia, kun taas keskitason osaajilla ja ylittäjillä oli keskittymisvaikeuksia ja vieraantumisen tuntemuksia. Ekspertit ja johtajat suoriutuivat lukiossa näitä ryhmiä paremmalla koulumenestyksellä. Ammatillisessa suunnittelussa nämä ryhmät olivat valinnoissaan kypsiä ja aktiivisia tiedonhankkijoita, keskitason osaajat ja ylittäjät passiivisempia. Myös ammatillinen suuntautuminen Hollandin testimetodiikalla mitattuna ennusti lukion päättöluokalla tulevaa ammatillista asemaa: johtajilla painottui johtava ammatillinen suuntautuminen, eksperteillä intellektuaalinen ja taiteellinen suuntautuminen. Lukion päättöluokalla itsearvostus oli vahvinta johtajilla. 13
16 Seurantatutkimus kartoitti ensinnäkin ammatillista koulutusuraa. Koulutustasotavoite toteutui vahvimmin eksperteillä ja heikoimmin keskitason osaajilla ja ylittäjillä. Johtajat hankkiutuivat useimmin kaupallis-yhteiskuntatieteelliseen koulutukseen. Naiseksperteillä korostui opetusalan, humanistis-taiteellisen ja luonnontieteellisen koulutuksen hankkineiden korkea osuus ja mieseksperteillä humanististaiteellisen ja luonnontieteellisen koulutuksen lisäksi vahvasti tekniikan alan koulutus. Miesten ryhmässä huomioitavaa oli keskitason osaajissa koulutusta hankkimattomien korkea osuus. Työttömien määrä naisten ryhmässä seurantakyselyn ajankohtana ei ollut kuin yksi prosentti. Miehillä työttömyyttä vastaushetkellä oli 3 %:lla, ja se painottui selkeästi keskitason osaajiin. Naisten ryhmässä keskitason osaajien aluetta oli useimmin toimistotyö kuten myös keskitason ylittäjillä, joilla lisäksi korostui kaupallinen ala. Naisekspertit olivat tyypillisesti opettajia, lääkäreitä sekä kulttuurin ja viestinnän edustajia. Miesten ryhmässä keskitason osaajat toimivat tyypillisesti tekniikan ja liikenteen alueilla, keskitason ylittäjät terveyden- ja sosiaalihuollon, kaupan ja markkinoinnin ja vaativan tason toimistotyön tehtävissä. Mieseksperttien toiminta-alueita olivat korostuneesti tekniikan, matematiikan, tietotekniikan ja luonnontieteiden alat, kulttuuri ja viestintä sekä lääketiede. Johtajista osa toimi ylimmän tai kansainvälisen johdon tehtävissä, osa keski- tai asiantuntijajohdon tehtävissä. Hollandin testimetodiikalla mitattiin myös nuoruuden valintojen onnistumista. Naisten ryhmässä ensisijainen suunnitelma (Iachan indeksi 1) toteutui vahvimmin eksperteillä, heikoimmin keskitason osaajilla. Omaa ammatillista suuntautumistaan (Hollandin testi) vastaavaan ammattiin (Iachan indeksi 2) etenivät ekspertit ja johtajat muita ryhmiä useammin. Miesten ryhmässä ryhmien kesken eroa oli ensisijaisen ammatillisen suunnitelman toteutumisessa: johtajilla se onnistui vahvimmin, heikoimmin keskitason osaajilla. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös tutkittavien kokemuksia työelämästä. Johtajille ja osin eksperteille kertyivät myönteiset kokemukset. Itsearvostus seurantakyselyn ajankohtana oli vahvinta johtajilla. Itsearvostuksen ja ammatillisen minäkuvan (Holland) kehitys vuosina osoitti itsearvostuksen pysyvyyttä, mutta toisaalta muutoksia minäkuvassa. Tutkimus päättyi ammatillisten ryhmien urasuunnittelun viime vaiheen tarkasteluun. Urasuunnittelutilanne oli molemmissa sukupuoliryhmissä vakain johtajilla ja vakaa myös eksperteillä sekä keskitason ylittäjillä, näistä vain miesten ryhmässä. Naisten ryhmässä keskitason ylittäjillä oli ongelmia ( pattitilanne, muutostarve, jota vaikea toteuttaa) urasuunnittelussa ja keskitason osaajista osa oli siirtymässä uuteen ammattiin. Miesten ryhmässä lähes puolet keskitason osaajista kuvasi tilannettaan pattitilanteeksi. 14
17 Abstract Kari Jusi The structuring of one s occupational position A longitudinal study of the placement into further education and working life. This study is a career-development analysis with the classical career choice theories of D. E. Super (1992) and J. L. Holland (1997) as its background theories. In Super s developmental psychological theory, the central themes are career patterns (e.g., stable or unstable) and vocational maturity. Super describes career choice as a process of expressing one s values, one s own self. Holland s theory posits six occupational personality types, which differ in their relationship to work. The types are Realistic (R), Intellectual (I), Artistic (A), Social (S), Executive (E), and Conventional (C). Both theories have developed their own testing methods, which were further developed in this study for application in Finnish conditions. The main deviation from Super s approach is that in this study, career development was examined in terms of occupational position, not career pattern. In a follow-up survey carried out in 1999, the subjects were classified as average punters (workers and lower clerical employees in less demanding tasks), specialist workers (lower clerical employees in the most demanding tasks), professionals (demanding professional tasks, higher clerical employees), and managers (higher clerical employees with subordinates). The subjects occupational position, as determined in the 1999 survey, was clearly predictable from the data on the same subjects career choices collected in the study among Helsinki secondary-school leavers (Jusi 1987). It was the parents socioeconomic status and, in particular, their educational level, plus the intactness of the family that predicted the occupational position of the subjects. The fathers of female professionals had a researcher training more often than the fathers of the other groups, and the mothers of male professionals seldom had a low university education. Among the female managers, the father s education was mostly at the lowest tertiary level. Among the male managers, the mother s education was often at the lowest tertiary level and the family had been intact, whereas the average punters families had often been divorced ones. There were clear differences among the occupational groups in their performance at senior secondary school. The professionals and the managers were already goal-oriented at the time of entering senior secondary school. For these groups, senior secondary school studies entailed no particular difficulties, whereas the average punters and specialist workers experienced concentration problems and feelings of alienation. The professionals and the managers were more successful in their senior secondary studies, and in their occupational choices these groups showed up as 15 14
18 mature, active information-seekers while the average punters and specialist workers were more passive. Occupational orientation, too, as measured with Holland s testing methods, predicted the future occupational position of pupils on the final grade of upper secondary school: so that the future managers were oriented towards leadership positions, the future professionals towards intellectual and artistic work. On the final grade, the future managers had the strongest self-esteem. The follow-up survey explored, first of all, the subjects occupational training career. Educational objectives were reached best by the professionals and worst by the average punters and the specialist workers. The managers most often entered business administration or social sciences education. Among the female professionals, many had obtained their degrees in education, humanities or arts, and natural sciences, and many male professionals had their degrees, besides humanities or arts and natural sciences, often also in technology. Among the men, a conspicuously high proportion of the average punters had obtained no post-secondary education. Among the women, the rate of unemployment was as low as one per cent at the time of the follow-up survey. Among the men it was three per cent and clearly most frequent in the group of average punters. Among women, the commonest domain of average punters was office work, which was also the case with specialist workers, who also often worked in shops. Female professionals typically worked as teachers and medical doctors and in the fields of culture and communication. Among men, average punters typically worked in technology and transport, specialist workers in welfare and health, sales and marketing, and demanding office work. The domains of male professionals were, rather markedly, technology, mathematics, information technology and natural sciences, culture, communication, and medicine. Some of the managers worked in top or international management positions, some in middle or expert management positions. Holland s testing methods were also used to measure the success of the occupational choices the subjects made in their youth. Among women, the primary plan (Iachan Index 1) came true best with the professionals and worst with the average punters. The professionals and the managers advanced to an occupation (Iachan Index 2) corresponding to their occupational orientation (Holland s test) more often than the other groups. Among men, the groups differed in the realisation of their primary occupational plan: the managers had the most success, the average punters the least. The informants experiences of working life were also examined. The positive experiences accumulated to the managers and partly to the professionals as well. Self-esteem at the time of the follow-up survey was the strongest among the managers. The development of self-esteem and occupational self-concept (Holland) between the years 1984 and 1999 showed stability in self-esteem but changes in the self-concept. 16
19 The study concluded with an examination of the final stage of the career planning of the occupational groups. In both gender groups, the career-planning situation was the most stable among the managers and, with men, also stable among the professionals and the specialist workers. Among women, the specialist workers had problems (a stalemate situation, i.e., a need for change but difficulty in effecting it) in their career planning, and some of the average punters were in the process of career change. Among men, almost a half of the average punters described their situation as a stalemate
20 1 Johdanto Tutkimus on ammatinvalintaa ja urakehitystä koskeva seurantatutkimus, jossa tavoitteena on selvittää lukuvuoden helsinkiläisabiturienttien sijoittumista ammatilliseen koulutukseen ja työelämään. Tutkimus on jatkoa (Jusi 1987) lisensiaatintutkielmalle Abiturienttien uranvalinta ja uranvalintavarmuuuden kehittyminen, jossa tutkimusaiheena oli valintavarmuuden yhteys sosiaalisiin taustatekijöihin ammatilliseen suuntautumiseen, ammatillisiin arvoihin, itsearvostukseen, koulutukselliseen käyttäytymiseen ja tulevan ammatillisen koulutuksen tavoitetasoon. Käsillä olevan seurantatutkimuksen asetelmaan päädyttiin harkintojen jälkeen v Lisensiaatintutkielman aineisto (n=612) tarjosi mahdollisuuden seurantatutkimukseen, johon liittyvä kysely tehtiin v Tutkimusasetelma antaa mahdollisuuden tutkittavien laaja-alaiseen urakehitysanalyysiin lukiosta nykyhetkeen. Tutkimuksessa selvitetään, miten sosiaalinen tausta, opinto- ja ammatillinen suuntautuminen ja itsearvostus lukiossa sekä koulutus- ja työuran, ammatillisen suuntautumisen ja itsearvostuksen kehitys ovat yhteydessä ammatillisen aseman rakentumiseen. Tutkimuksessa etsitään urakehityksen rakenteita ja säännönmukaisuuksia. Tutkimuksessa tarkastellaan samanaikaisesti tutkittavien objektiivista urakehitystä ja subjektiivisia kokemuksia, kokemuksellisuutta, työuran ja itse asiassa laajemmin koko elämän rakentumista vuodesta 1984 vuoteen Objektiivinen urakehitys koostuu selkeästi urakehityksen konkreettisista indikaattoreista (lukion ylioppilastutkinnon yleisarvosana, viimeisen työsuhteen kesto jne.). Kokemuksellisuudella viitataan tutkittavien kokemuksiin työuran rakentumisessa (itsearvostus, työtyytyväisyys jne.). Tutkimuksen teoreettisena lähtökohtana on, että ammatillinen käyttäytyminen on kokonaisuus, joka tulisi tuntea mahdollisimman laaja-alaisesti ja monitasoisesti. Tämä on ollut tavoite tutkimuksen keskeisessä taustateoriassa, Donald E. Superin (luku 2.2.) kehityspsykologisessa urateoriassa. Superin teoriassa keskeistä on nähdä yksilö nuoruudessa uranvalintaan kypsyjänä ja aikuisuudessa työelämän haasteisiin ja mahdollisuuksiin sopeutujana. Tarjoutuvien mahdollisuuksien mukaan yksilö pyrkii koulutus- ja työurillaan toteuttamaan ammatillisia arvojaan, itseään. Toisena yksilöpsykologisen ammatillisen käyttäytymisen tutkimuksen teoriana on John L. Hollandin teoria ammatillisista persoonallisuustyypeistä (luku 2.3.). Hollandin teoria on maailman tutkituin urasuuntautumisen teoria ja tarjoaa ilmeisen perustellun kuvausjärjestelmän yksilön ammatillisesta suuntautumisesta. Lisäksi Hollandin teoriaan perustuvan testimetodiikan pohjalta on mahdollisuus arvioida yksilön ammatinvalinnan onnistumista. 18
GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY
GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN Markus Jokela, Psykologian laitos, HY Akateeminen tausta EPIDEMIOLOGIA - PhD (tekeillä...) UNIVERSITY COLLEGE LONDON PSYKOLOGIA -Fil. maisteri -Fil. tohtori KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINE
LisätiedotNUORUUDEN PERHEYMPÄRISTÖ JA AIKUISUUDEN ELÄMÄÄN TYYTYVÄISYYS
NUORUUDEN PERHEYMPÄRISTÖ JA AIKUISUUDEN ELÄMÄÄN TYYTYVÄISYYS Kasvatustieteen päivät Vaasassa 22.-23.11.2007 Liisa Martikainen Kasvatustieteiden laitos Jvyäskylän yliopisto liisa.martikainen@edu.jyu.fi
LisätiedotAmmatillisen aseman muotoutumisen pitkäaikaisseuranta
Työpoliittinen Aikakauskirja 4/2010 Katsauksia ja keskusteluja Ammatillisen aseman muotoutumisen pitkäaikaisseuranta Kari Jusin väitös Ammatillisen aseman rakentuminen (2010) kehystää uranvalinnan taustoja
LisätiedotNuorten tupakointitilanne ja uudet haasteet
Nuorten tupakointitilanne ja uudet haasteet Hanna Ollila, asiantuntija Tupakka-, päihde- ja rahapelihaitat -yksikkö 2.12.2014 1 Nykytilanne Kouluterveyskyselyn valossa Uusia tuloksia: Aloittamisalttius
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset
Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Matti Taajamo Ammatillisen koulutuksen tutkimusseminaari 21.1.2016 Pedagoginen asiantuntijuus liikkeessä (kansallinen tutkimus- ja kehittämishanke)
LisätiedotOpiskelijan siirtymät ja opintopolun sujuvuus koulutuksen nivelvaiheissa
Opiskelijan siirtymät ja opintopolun sujuvuus koulutuksen nivelvaiheissa Alustavia tuloksia Ohjauksen päivät 8.5.2019 Jani Goman, Johanna Kiesi, Niina Rumpu etunimi.sukunimi@karvi.fi www.karvi.fi 2 Arviointiaineisto
LisätiedotPuolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla
Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Suvi Heikkinen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu NaisUrat-hanke Työn ja yksityiselämän tasapaino 6.5.2014 Väitöskirjatutkimus Pyrkimyksenä on selvittää
LisätiedotFSD1217 Ammatti, sukupuoli ja työmarkkinat : aineistot 1983-1991
KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD Ammatti, sukupuoli ja työmarkkinat : aineistot - Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata
LisätiedotNetwork to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi
Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi
LisätiedotOpetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka
Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman
LisätiedotOsaamisperusteisuus kansainvälistymistä vahvistamassa
Osaamisperusteisuus kansainvälistymistä vahvistamassa Kansainvälisyys tutkinnon perusteista OPSiin ja OPSista HOPSiin Hanna Autere Kv-strategian virkistyspäivä ammatilliselle koulutukselle 5.2.2016, Helsinki
LisätiedotYleistä kanditutkielmista
Aineenopettajankoulutuksen opinnäytteet Leena Hiltunen 21.1.2009 Yleistä kanditutkielmista Tyypillisesti teoreettisia kirjallisuusanalyysejä, joissa luodaan taustaa ja viitekehystä tietylle aiheelle Pääsääntöisesti
LisätiedotRANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla
TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua
Lisätiedot1., n= n=485 3., n=497 4., n=484 5., n=489 N., n=999
Työskentelin syventäviin tai ammattiaineisiin liittyvässä kesätyössä Olin opintoja sivuavassa kesätyössä / ns. "haalariharjoittelussa" 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1., n=350 2. n=485 3., n=497 4.,
LisätiedotSosioekonomiset terveyserot 90-vuotiailla naisilla ja miehillä
Sosioekonomiset terveyserot 90-vuotiailla naisilla ja miehillä Työpäivä on päättynyt Finlaysonilla vuonna 1950. Kuva: Tampereen museoiden kuva-arkisto Linda Enroth, Tohtoriopiskelija Terveystieteiden yksikkö
LisätiedotPerhevapaiden palkkavaikutukset
Perhevapaiden palkkavaikutukset Perhe ja ura tasa-arvon haasteena seminaari, Helsinki 20.11.2007 Jenni Kellokumpu Esityksen runko 1. Tutkimuksen tavoite 2. Teoria 3. Aineisto, tutkimusasetelma ja otos
LisätiedotKoulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).
Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen
LisätiedotAmmattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä
Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen
LisätiedotYrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration
Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Koulutusohjelman tuottama tutkinto Tradenomi (Ylempi AMK) on ylempi korkeakoulututkinto, joka tuottaa saman pätevyyden julkisen sektorin virkaan
LisätiedotNUORTEN AIKUISTEN TALOUDELLINEN KYVYKKYYS TALOUS TUULIAJOLLA? -SEMINAARI
NUORTEN AIKUISTEN TALOUDELLINEN KYVYKKYYS TALOUS TUULIAJOLLA? -SEMINAARI METTE RANTA, TUTKIJATOHTORI, FT KASVATUSTIETEELLINEN TIEDEKUNTA, HELSINGIN YLIOPISTO PSYKOLOGIAN LAITOS, JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO TÄSSÄ
LisätiedotJulkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43
OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010
LisätiedotLukiolaisten arvot ja asenteet jatko-opiskelua sekä työelämää kohtaan. Tiivistelmä 2011
Lukiolaisten arvot ja asenteet jatko-opiskelua sekä työelämää kohtaan Tiivistelmä 2011 Tervetuloa tutustumaan lukiolaisten arvoihin ja asenteisiin jatko-opiskelua sekä työelämää kohtaan Lukiolaistutkimus
LisätiedotOsallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla
Osallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla POIMU Sosiaalityön käytännönopettajien koulutus Kirsi Nousiainen 13.11.2014 Lahti 13.11.2014 Kirsi Nousiainen 1 Kolme näkökulmaa ohjaukseen 1. Ihminen
LisätiedotConstructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland
Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Anne Mari Juppo, Nina Katajavuori University of Helsinki Faculty of Pharmacy 23.7.2012 1 Background Pedagogic research
LisätiedotAmmatillinen opettajakorkeakoulu
- Ammatillinen opettajakorkeakoulu 2 JYVÄSKYLÄN KUVAILULEHTI AMMATTIKORKEAKOULU Päivämäärä 762007 Tekijä(t) Merja Hilpinen Julkaisun laji Kehittämishankeraportti Sivumäärä 65 Julkaisun kieli Suomi Luottamuksellisuus
LisätiedotUraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi
Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi Koulutuksen ja työelämän yhteistyö 21.3.2013 Arto Saloranta 3/20/2013 Työllistyvyyden käsite Ohjaus ja työllistyvyys Työllistyvyys korkea asteella Tutkimussuunnitelma
LisätiedotAikuiskoulutustutkimus 2006
Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui
LisätiedotSuomalais- ja maahanmuuttajataustaisten nuorten tulevaisuusodotukset
Suomalais- ja maahanmuuttajataustaisten nuorten tulevaisuusodotukset Kasvatustieteen päivät Liila Holmberg Helsingin yliopisto Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Liila Holmberg 7.. Tutkimushanke ja aineisto
LisätiedotVAL211 OSAAMISEN ARVIOINTI OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN
Rovaniemen koulutuskuntayhtymä koulutuksen osa Osaamis- n itsetuntemus Hyväksymismerkinnät 1 (6) ryhmä- tai vertaisarviointia. n itsearviointi selvittää fyysisiä, sosiaalisia ja psyykkisiä edellytyksiään
LisätiedotSisältö Mitä muuta merkitään?
HOKSin rakenne Asetuksen (673/2017, 9 ) kohta Koulutuksen järjestäjä merkitsee opiskelijan henkilökohtaiseen osaamisen kehittämissuunnitelmaan ainakin seuraavat tiedot: 1) suoritettava tutkinto tai valmentava
LisätiedotMiten uraseuranta- ja työelämätietoa käytetään opetussuunnitelmatyössä ammattikorkeakouluissa? Uraseurantafoorumi Jaana Kullaslahti
Miten uraseuranta- ja työelämätietoa käytetään opetussuunnitelmatyössä ammattikorkeakouluissa? Uraseurantafoorumi 11.12.2017 Jaana Kullaslahti Pedagoginen johtaminen ja koulutuksen kehittäminen mitä tietoa?
LisätiedotPOLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 2017
POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 07 Poliisiammattikorkeakoulun (Polamk) pedagogisten linjausten tavoitteena on varmistaa yhteinen käsitys opetuksesta ja oppimisesta, laadukas opetustoiminta
LisätiedotSinustako Master-tason osaaja? Opiskele ylempi AMK-tutkinto!
Sinustako Master-tason osaaja? Opiskele ylempi AMK-tutkinto! 15 ylempään AMK-tutkintoon johtavaa koulutusta Insinööri (ylempi AMK) Kemiantekniikka Projektijohtaminen Tekniikka (sis. Marine Technology,
LisätiedotOppilaitoksesta oppisopimukseen
Oppilaitoksesta oppisopimukseen opiskelijoiden näkemyksiä ammatillisesta koulutuksesta Katarina Ojala katarina.ojala@gmail.com Kasvatustieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto Tutkimuksen toteutus Laadullinen
LisätiedotOSATA. Osaamispolkuja tulevaisuuteen
OSATA Osaamispolkuja tulevaisuuteen Miksi OSATA? Tulevaisuuden työelämässä uudenlaiset osaamisyhdistelmät korostuvat eikä työ sitoudu enää välttämättä tiettyyn ammattiin Opinto- ja työpolut eivät ole enää
LisätiedotTyöllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia
Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen Karjalan tutkimuslaitos NÄKÖKULMIA OSALLISTAVAAN TYÖLLISYYSPOLITIIKKAAN JA SOSIAALITURVAAN - Pohjois-Karjalan
LisätiedotTutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille
Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja
LisätiedotUUTTA LUOVA ASIANTUNTIJUUS EDUCA - Opettajien ammatillinen oppiminen ja kumppanuudet Projektitutkija Teppo Toikka
UUTTA LUOVA ASIANTUNTIJUUS 26.1.2019 EDUCA - Opettajien ammatillinen oppiminen ja kumppanuudet Projektitutkija Teppo Toikka teppo.t.toikka@jyu.fi Ammatillinen kehittyminen uutta luova asiantuntijuus oppivassa
LisätiedotNAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita
NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO-ENO työseminaari VI Tampere 3.-4.6.2015 Projektisuunnittelija Erno Hyvönen erno.hyvonen@minedu.fi Aikuiskoulutuksen paradigman
LisätiedotAjattelu ja oppimaan oppiminen (L1)
Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Mitä on oppimaan oppiminen? Kirjoita 3-5 sanaa, jotka sinulle tulevat mieleen käsitteestä. Vertailkaa sanoja ryhmässä. Montako samaa sanaa esiintyy? 1 Oppimaan oppiminen
LisätiedotTeologit Katri Korolainen-Virkajärvi Työelämäyhteyshenkilö HY/ Humanistinen tiedekunta. Opiskelijapalvelut/ ura- ja rekrytointipalvelut
Teologit 18.3.2008 Katri Korolainen-Virkajärvi Työelämäyhteyshenkilö HY/ Humanistinen tiedekunta Opiskelijapalvelut/ ura- ja rekrytointipalvelut Opintojen kulku ja kriittiset pisteet Töitä? Gradu Elämä
LisätiedotPsyykkinen toimintakyky
Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia
LisätiedotAmmatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40
Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammattistartti on valtakunnallisesti ja paikallisesti suunnattu ratkaisemaan ongelmia, jotka syntyvät nuoren uravalinnan
LisätiedotMUSEOT KULTTUURIPALVELUINA
Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina
LisätiedotYksityisen sektorin työntekijöiden työurapolut ja toimipaikkojen liikevaihdon kehitys
Yksityisen sektorin työntekijöiden työurapolut ja toimipaikkojen liikevaihdon kehitys 2007 2012 Katri-Maria Järvinen, Liudmila Lipiäinen, Satu Ojala, Tiina Saari ja Pasi Pyöriä Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden
LisätiedotOP1. PreDP StudyPlan
OP1 PreDP StudyPlan PreDP The preparatory year classes are in accordance with the Finnish national curriculum, with the distinction that most of the compulsory courses are taught in English to familiarize
LisätiedotMitä Master Class:ssa opittiin?
Mitä Master Class:ssa opittiin? Tutkimuskoordinaattori Kaisa Korhonen-Kurki, Helsingin yliopisto Tutkija Katriina Soini, Helsingin yliopisto Yliopistopedagogi Henna Asikainen, Helsingin yliopisto Tausta
LisätiedotOppimistulosten arviointia koskeva selvitys. Tuntijakotyöryhmä
Oppimistulosten arviointia koskeva selvitys Tuntijakotyöryhmä 28.09.2009 Oppimistulosarvioinneista Arvioinnit antavat tietoa osaamisen tasosta perusopetuksen nivel- ja päättövaiheissa. Tehtävänä selvittää
LisätiedotDigitaalisten pelit hyvinvoinnin edistämisessä
Digitaalisten pelit hyvinvoinnin edistämisessä Jukka Vahlo CCR / Up Your Game -pelitutkimusverkosto PELIT JA PELILLISYYS Digitaaliset pelit erotellaan viihdepeleihin sekä hyötypeleihin. Viihdepeleillä
LisätiedotKuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1
Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1 Human@Work Human@Work auttaa asiakkaitaan rakentamaan innostavasta yrityskulttuurista kestävää kilpailuetua palveluliiketoimintaan.
LisätiedotYritystoiminta ja yrittäjyys: 3 op (syksy ja kevät)
Yritystoiminta ja yrittäjyys: 3 op (syksy ja kevät) Opiskelija osaa - kuvata yritystoiminnan merkitystä ja roolia yhteiskunnassa - selittää yrittäjyyden ilmenemismuotoja yksilöiden ja organisaatioiden
LisätiedotY-sukupolvi työelämässä. Kauppatieteiden tohtori Susanna Kultalahti Tutkijatohtori / Johtamisen laitos, Vaasan yliopisto
Y-sukupolvi työelämässä Kauppatieteiden tohtori Susanna Kultalahti Tutkijatohtori / Johtamisen laitos, Vaasan yliopisto Uusi sukupolvi, uudet kujeet? Ennen Eläkevirat Yksi työnantaja Lojaalisuus, vakaus
LisätiedotMitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto
Mitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto Mental health: a state of well-being (WHO) in which every individual realizes
LisätiedotToisen asteen koulutuksen läpäisy ja keskeyttäminen
Toisen asteen koulutuksen läpäisy ja keskeyttäminen Vuosina 2001 ja 2006 toisen asteen opinnot aloittaneiden seurantatutkimus Simo Aho Ari Mäkiaho Tutkimuksen tavoitteet 1) Kuinka yleistä on toisen asteen
LisätiedotTUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen
1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata
LisätiedotURAOHJAUKSELLA TUKEA OPISKELIJOIDEN URASUUNNITTELUUN
URAOHJAUKSELLA TUKEA OPISKELIJOIDEN URASUUNNITTELUUN Joensuu 1.9.2017 KT Helena Kasurinen KT Helena Kasurinen SISÄLTÖ Ohjauksen tehtävä Urasuunnittelutaidot ja toimijuus Ura- ja elämänsuunnittelu Ohjaus
LisätiedotMetropolia Ammattikorkeakoulu Liiketalouden ala
Metropolia Ammattikorkeakoulu Liiketalouden ala Liiketalouden ala Tutkinto-ohjelma Liiketalous, päiväopiskelu Liiketalous, monimuoto European Business Administration International Business and Logistics
LisätiedotLeena Penttinen UEF // University of Eastern Finland
Ohjaus epävarmuuksien tulevaisuudessa Tulevaisuustieto ohjauksen osana koulutus 20.5.2016 Itä-Suomen yliopisto, Joensuu Kuvallinen aloitussivu, kuvan koko 230 x 68 mm Leena Penttinen leena.m.penttinen@uef.fi
LisätiedotKasvatustieteellinen tiedekunta 11/12/
TUTKINTOTYYTYVÄISYYS TYÖURAN NÄKÖKULMASTA YLIOPISTO-OPINTOJEN KEHITTÄMÄT VALMIUDET SUHTEESSA TYÖELÄMÄN TARPEISIIN Tarja Tuononen, KM, tohtorikoulutettava, Yliopistopedagogiikan keskus (HYPE) Tuukka Kangas,
LisätiedotVammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet
Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja
LisätiedotKorkeakoulujen KOTA-seminaari
Tilastokeskuksen tiedonkeruut korkeakouluilta Opiskelija- ja tutkintotiedonkeruut Korkeakoulujen Anna Loukkola Oppilaitostilastojen tiedonkeruut korkeakouluilta Tutkintoon johtavan koulutuksen yliopisto-opiskelijat
LisätiedotYLIOPISTO- OPETTAJANA KEHITTYMINEN
YLIOPISTO- OPETTAJANA KEHITTYMINEN SARI LINDBLOM-YLÄNNE PROFESSOR I UNIVERSITETSPEDAGOGIK UNIVERSITETSPEDAGOGISTA FORSKINS- OCH UTVECKLINGSENHETEN (YTY) HELSINGFORS UNIVERSITET MUUTOKSEN VAIKEUS JA HITAUS
LisätiedotFaculty of Economics and Administration
Faculty of Economics and Administration in Finnish: Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta Bachelor of Administrative Sciences Hallintotieteiden kandidaatin tutkinto Major subjects: Administrative Science
LisätiedotYläkouluseminaari. Joni Kuokkanen, Åbo Akademi Helsinki
Yläkouluseminaari Joni Kuokkanen, Åbo Akademi Helsinki 14-15.3.2019 Seurantatutkimuksen kulku Mixed-methods pitkittäistutkimus Seuranta-aika syksy 2017 kevät 2021 Määrällinen: Webropol-kyselylomakkeet
LisätiedotKysymys 5 Compared to the workload, the number of credits awarded was (1 credits equals 27 working hours): (4)
Tilasto T1106120-s2012palaute Kyselyn T1106120+T1106120-s2012palaute yhteenveto: vastauksia (4) Kysymys 1 Degree programme: (4) TIK: TIK 1 25% ************** INF: INF 0 0% EST: EST 0 0% TLT: TLT 0 0% BIO:
LisätiedotOPO-ops T Tavoitealue 7. lk sisältöalueet 8. lk sisältöalueet T1 auttaa oppilasta
OPO-ops 7.11.2015 T Tavoitealue 7. lk sisältöalueet 8. lk sisältöalueet T1 auttaa oppilasta Osallisuus ja S1: Oppiminen ja opiskelu muodostamaan kokonaiskäsitys aktiivinen toiinta vuosiluokkien 7-9 -Nivelvaihe
LisätiedotKÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE
KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE Hiiden Opisto 2006 Perustuu lakiin taiteen perusopetuksesta 633/1998, 5 sekä sitä täydentävään asetukseen 813/1998,
LisätiedotTervetuloa Omnian aikuisopistoon
Tervetuloa Omnian aikuisopistoon Hyvinvointi Liike-elämä Palvelut Tekniikka ja taito Video Näyttötutkinnosta https://www.youtube.com/watch?v=4rg3c 3Krpko&feature=youtu.be Omnian aikuisopiston toimipisteet
LisätiedotJohdanto...14 Haasteita kehityspsykologiselle tutkimukselle...15 Teoreettisia lähtökohtia...17 Kirjan rakenne...19
Sisällys Esipuhe...12 Kehityspsykologinen näkökulma...14 Johdanto................................................................14 Haasteita kehityspsykologiselle tutkimukselle...15 Teoreettisia lähtökohtia...17
LisätiedotHyvinvoiva lapsi kasvaa ja oppii
Hyvinvoiva lapsi kasvaa ja oppii Jouni Välijärvi,professori Jyväskylän yliopisto E-mail: Jouni.Valijarvi@jyu.fi LAPE, Toimiva arki hyvinvointia rakentamassa -päätösseminaari Oulu 13.11.2018 Mikä Pisa on?
LisätiedotAmmattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.
Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto
LisätiedotCapacity Utilization
Capacity Utilization Tim Schöneberg 28th November Agenda Introduction Fixed and variable input ressources Technical capacity utilization Price based capacity utilization measure Long run and short run
LisätiedotDUAALIMALLIHANKE. Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08
DUAALIMALLIHANKE Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08 Taustaa Kiinnostuksen kohteena ovat ammatillisen ja tieteellisen korkeakoulutuksen tehtävät ja työnjako ylempien korkeakoulututkintojen osalta Keskeinen
LisätiedotSuomen koululaitos Maailman paras? Tuusulan rotaryklubi, Kauko Hämäläinen, professori emeritus
Suomen koululaitos Maailman paras? 16.01.2019 Tuusulan rotaryklubi, 24.4.2019 Kauko Hämäläinen, professori emeritus Sisältö Miten Suomella menee? Koulutuksemme vahvuuksia Haasteitakin riittää Koulutuksemme
LisätiedotSijoittumisseuranta: PÄÄAINEENA TEKSTIILI- JA VAATETUSALA
Sijoittumisseuranta: Vuosina 2008 ja 2010 Lapin yliopistosta valmistuneet taiteen maisterit PÄÄAINEENA TEKSTIILI- JA VAATETUSALA Anne Keränen Työelämä- ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto Kevät 2012
LisätiedotVALMA ja TELMA seminaari
Syksy 2014 VALMA ja TELMA seminaari 22.9.2015 4/5/13 Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus VALMA Perusopetuksen ja toisen asteen nivelvaiheen koulutusten aseman ja sisällön selkiyttämisen
LisätiedotOppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö
Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö TAVOITTEENA MAAILMAN OSAAVIN KANSA 2020 OPPIMINEN OSAAMINEN KESTÄVÄ HYVINVOINTI
LisätiedotAMMATTISTARTIN ALOITTAVAT. Syksyn 2010 valtakunnallinen kysely. Yhteenvetoraportti, N=742, Julkaistu: 9.9.2010. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat
AMMATTISTARTIN ALOITTAVAT. Syksyn 2010 valtakunnallinen kysely. Yhteenvetoraportti, N=742, Julkaistu: 9.9.2010 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Oletko? Nainen 431 58,09% Mies 311 41,91% 742 100% Ikäsi?
LisätiedotLiikkujapalaute & korkeakoulujen palaute sopimuskaudelta
Liikkujapalaute & korkeakoulujen palaute sopimuskaudelta 2017-2018 Sofia Lähdeniemi, Opetushallitus Erasmus+ koordinaattoritapaaminen 4.4.2019 10/04/2019 Opetushallitus 1 2017-2018 loppuraporttien käsittely
LisätiedotOPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI
OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on
LisätiedotLiikkuvuus. Koulutus Stardardit. Työllistyvyys
Tunnistaminen Laatu Liikkuvuus Koulutus Stardardit Työllistyvyys Kehitetään työelämälähtöisiä tutkintoja sekä koulutusohjelmia VSPORT+ Projekti Avaintavoite VSPORT+ hankkeelle on kehittää läpi alan vuorovaikutteisen
LisätiedotKYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU
KYKYVIISARIkeskeiset käsitteet KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU www.ttl.fi 2 Mitä työkyky on? Työkyky rakentuu
LisätiedotJatko-opintovaihtoehdot/ Further studies
Jatko-opintovaihtoehdot/ Further studies Lukion jälkeen.. Ammatillinen toinen aste 2v. Ammattikorkeakoulut 3,5-4v. Yliopistot 5,5-6 v. Opinnot ulkomailla After Upper Secondary Vocational school, 2 years
LisätiedotLeena Koivusilta Seinäjoen yliopistokeskus Tampereen yliopisto
Leena Koivusilta Seinäjoen yliopistokeskus Tampereen yliopisto RAPORTIT Koivusilta L. Perhetaustaan liittyvät erot perusopetuksen oppilaiden hyvinvoinnissa Seinäjoella. Tampere 2017. http://urn.fi/urn:isbn:987-952-03-0433-1
LisätiedotCHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi
Tiivistelmä CHERMUG-projekti on kansainvälinen konsortio, jossa on kumppaneita usealta eri alalta. Yksi tärkeimmistä asioista on luoda yhteinen lähtökohta, jotta voimme kommunikoida ja auttaa projektin
LisätiedotLataa Cognitive Function in Opioid Substitution Treated Patiens - Pekka Rapeli. Lataa
Lataa Cognitive Function in Opioid Substitution Treated Patiens - Pekka Rapeli Lataa Kirjailija: Pekka Rapeli ISBN: 9789523022232 Sivumäärä: 173 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 11.54 Mb Opioid substitution
LisätiedotVALTAKUNNALLINEN DIABETESPÄIVÄ
VALTAKUNNALLINEN DIABETESPÄIVÄ 8.11.2018 KUINKA KÄYTÄN MOHA:A ELI MOTIVOIVAA HAASTATTELUA TYÖKALUNA MURROSIKÄISEN DIABEETIKON HOIDOSSA MARI PULKKINEN, LT, LASTENENDOKRINOLOGI, HUS, LASTEN JA NUORTEN SAIRAUDET
LisätiedotKOULUTUSTA, TUTKIMUSTA JA KEHITTÄMISTÄ
KOULUTUSTA, TUTKIMUSTA JA KEHITTÄMISTÄ 1 Ammattikorkeakoulututkintoja ja ylempiä AMK-tutkintoja. EDELLÄKÄVIJÖIDEN HAAGA-HELIA! 2 Haaga-Helia ammattikorkeakoulu kouluttaa liikeelämän ja palveluelinkeinojen
LisätiedotJatko-opintoja psykologiasta kiinnostuneille
Jatko-opintoja psykologiasta kiinnostuneille Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v.) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v.) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön mm. erilaisten työelämäprojektien
LisätiedotFenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen
Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna
LisätiedotKV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen
KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten
LisätiedotPisan 2012 tulokset ja johtopäätökset
Pisan 2012 tulokset ja johtopäätökset Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto PISA ja opettajankoulutuksen kehittäminen-seminaari Tampere 14.3.2014 17.3.2014 PISA 2012
LisätiedotAGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali.
Maailman terveysjärjestön WHO:n määritelmän mukaan aktiivinen ikääntyminen on prosessi, jossa optimoidaan mahdollisuudet pysyä terveenä, osallistua ja elää turvattua elämää ja pyritään siten parantamaan
LisätiedotMPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010
MPS Executive Search Johtajuustutkimus Marraskuu 2010 Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö AddValue Internetkyselynä 1....2010. Tutkimuksen kohderyhmänä oli suomalaista yritysjohtoa
LisätiedotThe relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses
The relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses Teisala Tiina, TtM, tohtorikoulutettava Jyväskylän yliopisto Terveystieteiden
LisätiedotLÄÄKÄRI 2013. Kyselytutkimus lääkäreille
LÄÄKÄRI 2013 Kyselytutkimus lääkäreille Tutkimusryhmän jäsenet Teppo Heikkilä LL, tutkijalääkäri Kuopion yliopistollinen sairaala Jukka Vänskä VTM, tutkimuspäällikkö Suomen Lääkäriliitto Hannu Halila LKT,
Lisätiedot3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ
Puhe ja kieli, 27:4, 141 147 (2007) 3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ Soile Loukusa, Oulun yliopisto, suomen kielen, informaatiotutkimuksen ja logopedian laitos & University
LisätiedotOpiskelijavaihdosta kansainvälistyville työurille yhdenvertaisten mahdollisuuksien opintopolku?
Opiskelijavaihdosta kansainvälistyville työurille yhdenvertaisten mahdollisuuksien opintopolku? Leena Penttinen, Toni Kosonen & Mira Tuononen Ohjauksen koulutus, Itä-Suomen yliopisto toni.kosonen@uef.fi
LisätiedotTalouskriisit, työhyvinvointi ja työurat -hanke (2015 2017)
5.11.15 Työntekijöiden työurapolut liikevaihdoltaan erilaisissa toimipaikoissa 199 1 Katri-Maria Järvinen, Liudmila Lipiäinen, Satu Ojala, Tiina Saari ja Pasi Pyöriä Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden
Lisätiedot