Ammatillisen aseman rakentuminen. Seurantatutkimus abiturienttien ammatilliseen koulutukseen ja työelämään sijoittumisesta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ammatillisen aseman rakentuminen. Seurantatutkimus abiturienttien ammatilliseen koulutukseen ja työelämään sijoittumisesta"

Transkriptio

1 Ammatillisen aseman rakentuminen Seurantatutkimus abiturienttien ammatilliseen koulutukseen ja työelämään sijoittumisesta Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Työ ja yrittäjyys 14/2010

2

3 kari jusi Ammatillisen aseman rakentuminen Seurantatutkimus abiturienttien ammatilliseen koulutukseen ja työelämään sijoittumisesta Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Työ ja yrittäjyys 14/2010

4

5 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Työ ja yrittäjyys 14/2010 Arbets- och näringsministeriets publikationer Arbete och företagsamhet 14/2010 MEE Publications Employment and entrepreneurship 14/2010 Tekijät Författare Authors Kari Jusi Julkaisuaika Publiceringstid Date Maaliskuu 2010 Toimeksiantaja(t) Uppdragsgivare Commissioned by Työ- ja elinkeinoministeriö Arbets- och näringsministeriet Ministry of Employment and the Economy Toimielimen asettamispäivä Organets tillsättningsdatum Date of appointment Julkaisun nimi Titel Title Ammatillisen aseman rakentuminen Seurantatutkimus abiturienttien ammatilliseen koulutukseen ja työelämään sijoittumisesta Tiivistelmä Referat Abstract Tutkimus on urakehitysanalyysi, jossa taustateorioina ovat Superin ja Hollandin uranvalintateoriat. Super nostaa keskeisinä teemoina esille uratyypit ja valintakypsyyden. Hollandin teoria rakentuu kuudelle ammatilliselle persoonallisuustyypille. Molemmissa teorioissa on kehitetty testimetodiikkaa, jota tutkimuksessa on sovellettu ja kehitelty Suomen oloja vastaavaksi. Käsillä olevan tutkimuksen keskeinen ero Superin lähestymistapaan on, että urakehitystä ei tutkita uratyyppien pohjalta, vaan ammatillisen aseman pohjalta. Tutkimus on helsinkiläisten abiturienttien 15 vuoden seuranta, jossa on 202 naista ja 139 miestä. Tutkittavat luokiteltiin seurantakyselyssä v keskitason osaajiksi, keskitason ylittäjiksi, eksperteiksi ja johtajiksi. Ammatillinen asema v oli selkeästi ennakoitavissa tutkittavien, lukuvuoden helsinkiläisabiturienttien uranvalintatutkimuksen aineistosta (Jusi 1987). Vanhempien sosioekonominen asema ja varsinkin koulutustaso sekä perheen eheys ennustivat tutkittavien ammatillista asemaa. Lukiossa suoriutumisessa ammatillisten ryhmien kesken oli selkeitä eroja. Ekspertit ja johtajat olivat tavoitteellisia jo lukioon hakeutumisessa ja tekivät kypsiä ammatillisia valintoja. Näille ryhmille lukiossa opiskelu ei tuottanut erityisiä vaikeuksia, kun taas keskitason osaajilla ja ylittäjillä oli keskittymisvaikeuksia, vieraantumisen tuntemuksia ja heidän ammatinvalintansa oli passiivinen. Myös ammatillinen suuntautuminen mitattuna Hollandin testimetodiikalla lukion päättöluokalla ennusti tulevaa ammatillista asemaa: johtajilla painottui johtava suuntautuminen, eksperteillä intellektuaalinen ja taiteellinen suuntautuminen. Lukion päättöluokalla itsearvostus oli vahvinta johtajilla. Koulutustasotavoite toteutui parhaiten eksperteillä ja heikoimmin keskitason osaajilla ja ylittäjillä. Miesten keskitason osaajissa koulutusta hankkimattomien osuus oli korkea. Hollandin testimetodiikalla mitattiin myös nuoruuden valintojen onnistumista. Naisten ryhmässä ensisijainen suunnitelma toteutui vahvimmin eksperteillä, heikoimmin keskitason osaajilla. Omaa ammatillista suuntautumistaan vastaavaan ammattiin etenivät ekspertit ja johtajat muita ryhmiä useammin. Miehillä ryhmien kesken eroa oli ensisijaisen ammatillisen suunnitelman toteutumisessa: johtajilla se onnistui vahvimmin, keskitason osaajilla heikoimmin. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös tutkittavien kokemuksia työelämästä. Johtajille ja osin eksperteille kasautuivat myönteiset kokemukset. Itsearvostus seurantakyselyn ajankohtana oli vahvin johtajilla. Itsearvostuksen ja ammatillisen minäkuvan kehitys vuosina osoitti itsearvostuksen pysyvyyttä, mutta toisaalta muutoksia minäkuvassa. Tutkimus päättyi ammatillisten ryhmien urasuunnittelun viime vaiheen tarkasteluun. Urasuunnittelutilanne oli molemmissa sukupuoliryhmissä vakain johtajilla ja vakaa myös eksperteillä sekä keskitason ylittäjillä, näistä vain miesten ryhmässä. Naisten ryhmässä keskitason ylittäjillä oli ongelmia ( pattitilanne, muutostarve, jota vaikea toteuttaa) ja keskitason osaajista osa oli siirtymässä uuteen ammattiin. Miesten ryhmässä lähes puolet keskitason osaajista kuvasi uravaihetta pattitilanteeksi. Työ- ja elinkeinoministeriön yhdyshenkilö: Strategia- ja ennakointiyksikkö/matti Sihto, puh Asiasanat Nyckelord Key words ammatillinen asema, valintakypsyys ja -varmuus, ammatillinen suuntautuminen, ammatilliset persoonallisuustyypit, ammatillinen minäkuva, Hollandin parametrit, itsearvostus ISSN ISBN Kokonaissivumäärä Sidoantal Pages 241 Kieli Språk Language Suomi, finska, finnish Hinta Pris Price 36 Julkaisija Utgivare Published by Työ- ja elinkeinoministeriö Arbets- och näringsministeriet Ministry of Employment and the Economy Kustantaja Förläggare Sold by Edita Publishing Oy / Ab / Ltd

6

7 Esipuhe Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja/työ ja yrittäjyys -sarjan 14. niteenä vuonna 2010 julkaistaan Kari Jusin tutkimus Ammatillisen aseman rakentuminen. Seurantatutkimus abiturienttien ammatilliseen koulutukseen ja työelämään sijoittumisesta. Ammatinvalinnallisen ohjaustyön yhtenä perustana ovat taustateoriat, joista Superin ja Hollandin uranvalintateoriat ovat keskeisiä. Esimerkiksi Suomessa on käytössä Hollandin teoriaan perustuva ammatinvalinnanohjaustesti, jota yksityiset henkilöt voivat hyödyntää ammatinvalintaongelmiensa ratkomisessa. Viime vuosina on olevien testisivujen kävijämäärä vaihdellut :n molemmin puolin. Jusin tutkimuksessa on molempien teorioiden testimetodiikkaa sovellettu ja kehitelty Suomen oloja vastaavaksi. Tutkimus on seurantatutkimus lukuvuoden helsinkiläisabiturienttien sijoittumisesta ammatilliseen koulutukseen ja työelämään vuonna Seurantajakso on poikkeuksellisen pitkä ja antaa mahdollisuuden selvittää, miten erilaiset tekijät ovat yhteydessä ammatillisen aseman rakentumiseen. Tutkimus hyödyttää ammatinvalintapsykologien, opinto-ohjaajien ja muiden ammatinvalintakysymysten kanssa toimivien työtä. Tutkimuksen tulokset antavat kuitenkin aineksia yleensäkin yhteiskuntapoliittisten ratkaisujen tärkeyden ja priorisoinnin pohdintaan. Väitöskirjan esitarkastajina ovat toimineet emeritusprofessori Isto Ruoppila Jyväskylän yliopistosta ja dosentti, tutkijaprofessori Pekka Huuhtanen Työterveyslaitokselta. Tutkimuksen ohjaajina ovat olleet professori Hannu Perho ja emeritusprofessori Pentti Sinisalo Joensuun yliopistosta. Helsingissä helmikuussa 2010 Matti Sihto työmarkkinaneuvos työpolitiikan dosentti

8

9 Väitöskirjatyön ohjaajien alkusanat Kari Jusille (s , k ) oli ammatinvalintapsykologina tärkeää ammattialan työn ja sen menetelmien kehittäminen paitsi käytännöllisen kokeilun myös tutkimuksen varassa. Hänen psykologian lisensiaatin tutkimuksensa oli työvoimaministeriölle tehty projektityö, joka täytti hienosti myös akateemiset vaatimukset. Tutkimus koski lukuvuoden helsinkiläisten abiturienttien uranvalintaa, valintakypsyyttä ja sen varaan rakentuvaa valintavarmuutta. Aihe ja siihen sisältyvä ammatillisen kehityksen ja muutoksen näkökulma askarrutti tekijää myöhemmin. Hän hakeutuikin psykologian tohtorikoulutukseen Joensuun yliopistoon ja kokosi tutkimistaan abiturienteista seuranta-aineiston noin 15 vuotta lukion päättymisestä. Abiturientit olivat tällöin keski-ikää läheneviä aikuisia. Tutkimus koski nyt ammatillisen aseman rakentumista sosiaalisen taustan, koulukokemusten ja -menestyksen ja lukionaikaisen ammatillisen suuntautumisen varassa. Ammatillista kehitystä kehystävät väitöstutkimuksessa tunnetut ja suomalaisessakin ammatinvalintakäytännössä keskeiset Superin ja Hollandin teoriat, mutta toisin kuin uratyyppejä jäljittävissä ja selittävissä vakio-otteissa, Kari Jusi tarkastelee seurannan aikana kehkeytyneitä ammatillisia asemia, mutta myös niihin sisältyviä uranäkymiä ja -suunnitelmia. Vaikka Jusin määrittämä ammatillinen asema liittyy empiirisesti sosioekonomiseen asemaan, on kyse omintakeisesta aseman jäsennyksestä keskitason osaajiin, keskitason ylittäjiin, ekspertteihin ja johtajiin. Poikkeuksellisen monipuolisen metodiikan varassa tutkimuksessa jäsentyy kiinnostava kuva abiturienteille aikoinaan avautuneen ammatillisen portaikon sosiaalisista, ammatinvalintaan ja lukion jälkeiseen koulutukseen liittyvistä tekijöistä. Seuranta-asetelman varassa on mahdollista arvioida ja kehittää taustateorioihin liittyviä menetelmiä. Tekijälle oli tärkeää liittää lukiolaisten ja nuorten aikuisten ammatillista kehitystä yhteiskunnan ja työelämän kehityslinjoihin, joihin hänellä jo oman ohjaajatyönsä ja irtisanottujen uudelleensijoitteluun liittyvien kokemusten pohjalta oli kriittisiä arvioita. Tutkimuksella onkin vahvaa liityntää työelämän ja työurien kehittämiseen. Kari Jusi oli tutkijana tavoitetietoinen, perusteellinen ja huolellinen, mutta samalla otteeltaan omaperäinen ja innovatiivinen. Hän osallistui aktiivisesti ja jäsentävästi Mekrijärven Life and Counselling in Context jatkokoulutusseminaarien keskusteluihin sekä aikataulutetun että sosiaalisen ohjelman puitteissa. Vaikka hänen elämänsä päättyi ennenaikaisesti, hän ehti viedä väitöskirjatyönsä asiallisesti päätökseen ja sillä on elävää merkitystä lukioiden opintoneuvonnalle, ammatinvalinnanohjaukselle ja uraneuvonnalle, ammatinvalinnan metodikehittelyille ja työelämää koskevaan keskusteluun. Tiedekunnan määrääminä väitöskirjan esitarkastajina olivat professori Isto Ruoppila ja dosentti, tutkimusprofessori Pekka Huuhtanen. He antoivat Joensuun

10 yliopiston Yhteiskunta- ja aluetieteiden tiedekunnalle yhteisen lausunnon työn viimeisestä versiosta, jonka Kari Jusi oli valmistanut heidän aiemmasta käsikirjoituksesta esittämien muutosehdotusten perusteella. Lausuntonsa lopuksi Ruoppila ja Huuhtanen toteavat kokoavana arvionaan, että PsL Kari Jusin väitöskirjaksi tarkoittama tutkimus täyttää hyvin väitöskirjalle asetettavat vaatimukset ja esitämme sille painatusluvan myöntämistä. Tiedekunta kirjasi lausunnon vastaanotetuksi Nyt käsillä oleva väitöskirjaksi tarkoitettu käsikirjoitus on siinä muodossa kuin se Kari Jusin tiedostoista löytyi. Siihen on tehty vain toimituksellisia muutoksia. Hannu Perho professori Pentti Sinisalo emeritusprofessori Kari Jusin väitöskirjan ohjaajat

11 Sisältö Esipuhe... 5 Väitöskirjatyön ohjaajien alkusanat... 7 Tiivistelmä Abstract Johdanto Yksilö ammatin valitsijana ja ammatillisen asemansa rakentajana Tutkittavat v ja lisensiaatintutkielman asetelma Valintaan kypsyminen ja ammatillinen kehitys: Superin kehityspsykologinen urateoria ja siihen liittyvä uudempi tutkimus Hollandin teorian näkökulma: oikea henkilö oikealle paikalle Ammatinvalinnan ja ammatillisen kehittymisen tutkimuksia Suomessa Työelämän kehitys yksilön urakehitysmahdollisuuksien kehyksenä Globaalin kehityksen näköaloja Suomen työelämän kehityksen näköaloja Tutkimuksen asetelma ja toteutus Tutkimusasetelma Tutkimusongelmat Aineiston keruu ja muuttujaryhmien v ja v rakentaminen Tutkimusmuuttujien operationalisointiratkaisut ja sisäiset reliabiliteetit Tutkimusote ja tilastolliset menetelmät Katoanalyysi Tutkimuksen tulokset Sosiaalinen tausta ammatillisissa ryhmissä Naisten sosiaalinen tausta ammatillisissa ryhmissä Miesten sosiaalinen tausta ammatillisissa ryhmissä Lukio-opinnot ja ammatillisen koulutuksen tasotavoitteen muotoutuminen lukiossa ammatillisissa ryhmissä Naiset: lukioon hakeutuminen, suuntautuminen lukioopinnoissa, opiskeluvalmiudet ja -asenteet ja menestyminen lukio-opinnoissa Naiset: tasotavoite ammatillisissa opinnoissa

12 5.2.3 Miehet: lukioon hakeutuminen, suuntautuminen lukioopinnoissa, opiskeluvalmiudet ja -asenteet ja menestyminen lukio-opinnoissa Miehet: tasotavoite ammatillisissa opinnoissa Ammatillinen suuntautuminen, valintakypsyys- ja varmuus ja itsearvostus lukion päättöluokalla ammatillisissa ryhmissä Naiset: ammatilliset suunnitelmat (koulutusalat), ammatillinen suuntautuminen (Holland) ja ammatilliset arvot (Super) Naiset: valintakypsyys ja -varmuus sekä ammatinvalinnallisten tiedonhankintakeinojen käyttö lukion päättöluokalla Naiset: itsearvostus lukion päättöluokalla Miehet: ammatilliset suunnitelmat (koulutusalat), ammatillinen suuntautuminen (Holland) ja ammatilliset arvot (Super) Miehet: valintakypsyys ja -varmuus sekä tiedonhankintaväylien käyttö lukion päättöluokalla Miehet: itsearvostus lukion päättöluokalla Kokonaistarkastelu logistisella regressiolla Koulutusuran kehitys vuosina ammatillisissa ryhmissä Naiset: lukioaikaisten ammatillisten koulutusala ja -tasotavoitteiden toteutuminen ja toteutuneet/ toteutumassa olevat koulutusalat ja -taso Naiset: suoritettujen ja keskeytettyjen ammatillisten tutkintojen määrä, koettu menestyminen ammatillisissa opinnoissa sekä muu merkittävä koulutus Miehet: lukioaikaisten ammatillisten koulutusala ja -tasotavoitteiden toteutuminen ja toteutuneet/ toteutumassa olevat koulutusalat ja taso Miehet: suoritettujen ja keskeytettyjen ammatillisten tutkintojen määrä, koettu menestyminen ammatillisissa opinnoissa ja muu merkittävä koulutus Elämäntilanne v ja työuran kehitys ammatillisissa ryhmissä Naiset: siviilisääty ja perheellistyminen Naiset: ensisijainen toiminta v ja elämänkulku vuosina Naiset: ammattialat sekä viimeisen työpaikan sektori ja työsuhteen kesto Miehet: siviilisääty ja perheellistyminen

13 5.5.5 Miehet: elämäntilanne v ja työuran kehitys Miehet: ammattialat sekä viimeisen työpaikan sektori ja työsuhteen kesto Nuoruuden valintojen onnistuminen, itsearvostus ja ammatillinen minäkuva v ja niiden kehitys vuodesta 1984, kokemukset työstä sekä urasuunnittelun viime vaihe Naiset: ammatinvalinnan kongruenssi, dominoivien suuntautumisalueiden määrä ja konsistenssi Naiset: tyytyväisyys koulutukseen, ammattiin, työhön ja muihin elämänalueisiin Naiset: koettu työn laadukkuus viime työsuhteessa Naiset: itsearvostus ja ammatillinen minäkuva vuonna 1999 ja niiden kehitys vuodesta Naiset: urasuunnittelun viime vaihe Miehet: ammatinvalinnan kongruenssi, dominoivien suuntautumisalueiden määrä ja konsistenssi Miehet: tyytyväisyys koulutukseen, ammattiin, työhön ja muihin elämänalueisiin Miehet: koettu työn laadukkuus viime työsuhteessa Miehet: itsearvostus ja ammatillinen minäkuva v ja niiden kehitys vuodesta Miehet: urasuunnittelun viime vaihe Ammatillisten ryhmien vertailua sukupuolten kesken Diskussio Kysymyksenasettelu ja päätulokset Arviointia ja johtopäätöksiä tutkimuksen tuloksista Jatkotutkimusten ideointia Johtopäätöksiä ammatinvalinnanohjaustyöhön Lähteet Liite 1 Tulosten liitetaulukot Liite 2 Seurantatutkimuksen kyselylomake

14

15 Tiivistelmä Kari Jusi Ammatillisen aseman rakentuminen Seurantatutkimus abiturienttien ammatilliseen koulutukseen ja työelämään sijoittumisesta. Tutkimus on urakehitysanalyysi, jossa taustateorioina ovat klassiset D. E. Superin (1992) ja J. L. Hollandin (1997) uranvalintateoriat. Superin kehityspsykologinen teoria nostaa keskeisinä teemoina esille uratyypit (vakaa, epävakaa ura ym.) ja valintakypsyyden. Super kuvaa uranvalintaa omien arvojen, oman itsen toteuttamisen prosessina. Hollandin teoria rakentuu kuudelle ammatillisille persoonallisuustyypille, joiden suhde työhön eroaa (R, realistinen, I, intellektuaalinen, A, taiteellinen, S, sosiaalinen, E, johtava, C, konventionaalinen tyyppi). Molemmissa teorioissa on kehitetty testimetodiikkaa, jota tutkimuksessa on sovellettu ja kehitelty Suomen oloja vastaavaksi. Käsillä olevan tutkimuksen keskeinen ero Superin lähestymistapaan on, että urakehitystä ei tutkita uratyyppien pohjalta, vaan ammatillisen aseman pohjalta. Tutkittavat luokiteltiin seurantakyselyssä v keskitason osaajiksi (työntekijät, vähemmän vaativat alemman toimihenkilötason tehtävät), keskitason ylittäjiksi (vaativimmat alemman toimihenkilötason ammatit), eksperteiksi (vaativat asiantuntijatehtävät, ylempi toimihenkilöasema) ja johtajiksi (on alaisia, ylempi toimihenkilöasema). Ammatillinen asema v oli selkeästi ennakoitavissa tutkittavien, lukuvuoden helsinkiläisabiturienttien uranvalintatutkimuksen aineistosta (Jusi 1987). Vanhempien sosio-ekonominen asema ja varsinkin koulutustaso sekä perheen eheys ennustivat tutkittavien ammatillista asemaa. Naiseksperttien isillä oli muita ryhmiä useammin tutkijakoulutus ja mieseksperttien äideillä harvoin matala korkeakoulutausta. Naisjohtajilla isän koulutustaso oli useimmiten alinta korkeaastetta ( opistoaste ). Miesten ryhmässä johtajilla äidin koulutustaso oli usein alinta korkea-astetta ja perhe oli ollut ehjä, keskitason osaajilla avioeroperhe. Lukiosta suoriutumisessa ammatillisten ryhmien kesken oli selkeitä eroja. Ekspertit ja johtajat olivat tavoitteellisia jo lukioon hakeutumisessa. Näille ryhmille lukiossa opiskelu ei tuottanut erityisiä vaikeuksia, kun taas keskitason osaajilla ja ylittäjillä oli keskittymisvaikeuksia ja vieraantumisen tuntemuksia. Ekspertit ja johtajat suoriutuivat lukiossa näitä ryhmiä paremmalla koulumenestyksellä. Ammatillisessa suunnittelussa nämä ryhmät olivat valinnoissaan kypsiä ja aktiivisia tiedonhankkijoita, keskitason osaajat ja ylittäjät passiivisempia. Myös ammatillinen suuntautuminen Hollandin testimetodiikalla mitattuna ennusti lukion päättöluokalla tulevaa ammatillista asemaa: johtajilla painottui johtava ammatillinen suuntautuminen, eksperteillä intellektuaalinen ja taiteellinen suuntautuminen. Lukion päättöluokalla itsearvostus oli vahvinta johtajilla. 13

16 Seurantatutkimus kartoitti ensinnäkin ammatillista koulutusuraa. Koulutustasotavoite toteutui vahvimmin eksperteillä ja heikoimmin keskitason osaajilla ja ylittäjillä. Johtajat hankkiutuivat useimmin kaupallis-yhteiskuntatieteelliseen koulutukseen. Naiseksperteillä korostui opetusalan, humanistis-taiteellisen ja luonnontieteellisen koulutuksen hankkineiden korkea osuus ja mieseksperteillä humanististaiteellisen ja luonnontieteellisen koulutuksen lisäksi vahvasti tekniikan alan koulutus. Miesten ryhmässä huomioitavaa oli keskitason osaajissa koulutusta hankkimattomien korkea osuus. Työttömien määrä naisten ryhmässä seurantakyselyn ajankohtana ei ollut kuin yksi prosentti. Miehillä työttömyyttä vastaushetkellä oli 3 %:lla, ja se painottui selkeästi keskitason osaajiin. Naisten ryhmässä keskitason osaajien aluetta oli useimmin toimistotyö kuten myös keskitason ylittäjillä, joilla lisäksi korostui kaupallinen ala. Naisekspertit olivat tyypillisesti opettajia, lääkäreitä sekä kulttuurin ja viestinnän edustajia. Miesten ryhmässä keskitason osaajat toimivat tyypillisesti tekniikan ja liikenteen alueilla, keskitason ylittäjät terveyden- ja sosiaalihuollon, kaupan ja markkinoinnin ja vaativan tason toimistotyön tehtävissä. Mieseksperttien toiminta-alueita olivat korostuneesti tekniikan, matematiikan, tietotekniikan ja luonnontieteiden alat, kulttuuri ja viestintä sekä lääketiede. Johtajista osa toimi ylimmän tai kansainvälisen johdon tehtävissä, osa keski- tai asiantuntijajohdon tehtävissä. Hollandin testimetodiikalla mitattiin myös nuoruuden valintojen onnistumista. Naisten ryhmässä ensisijainen suunnitelma (Iachan indeksi 1) toteutui vahvimmin eksperteillä, heikoimmin keskitason osaajilla. Omaa ammatillista suuntautumistaan (Hollandin testi) vastaavaan ammattiin (Iachan indeksi 2) etenivät ekspertit ja johtajat muita ryhmiä useammin. Miesten ryhmässä ryhmien kesken eroa oli ensisijaisen ammatillisen suunnitelman toteutumisessa: johtajilla se onnistui vahvimmin, heikoimmin keskitason osaajilla. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös tutkittavien kokemuksia työelämästä. Johtajille ja osin eksperteille kertyivät myönteiset kokemukset. Itsearvostus seurantakyselyn ajankohtana oli vahvinta johtajilla. Itsearvostuksen ja ammatillisen minäkuvan (Holland) kehitys vuosina osoitti itsearvostuksen pysyvyyttä, mutta toisaalta muutoksia minäkuvassa. Tutkimus päättyi ammatillisten ryhmien urasuunnittelun viime vaiheen tarkasteluun. Urasuunnittelutilanne oli molemmissa sukupuoliryhmissä vakain johtajilla ja vakaa myös eksperteillä sekä keskitason ylittäjillä, näistä vain miesten ryhmässä. Naisten ryhmässä keskitason ylittäjillä oli ongelmia ( pattitilanne, muutostarve, jota vaikea toteuttaa) urasuunnittelussa ja keskitason osaajista osa oli siirtymässä uuteen ammattiin. Miesten ryhmässä lähes puolet keskitason osaajista kuvasi tilannettaan pattitilanteeksi. 14

17 Abstract Kari Jusi The structuring of one s occupational position A longitudinal study of the placement into further education and working life. This study is a career-development analysis with the classical career choice theories of D. E. Super (1992) and J. L. Holland (1997) as its background theories. In Super s developmental psychological theory, the central themes are career patterns (e.g., stable or unstable) and vocational maturity. Super describes career choice as a process of expressing one s values, one s own self. Holland s theory posits six occupational personality types, which differ in their relationship to work. The types are Realistic (R), Intellectual (I), Artistic (A), Social (S), Executive (E), and Conventional (C). Both theories have developed their own testing methods, which were further developed in this study for application in Finnish conditions. The main deviation from Super s approach is that in this study, career development was examined in terms of occupational position, not career pattern. In a follow-up survey carried out in 1999, the subjects were classified as average punters (workers and lower clerical employees in less demanding tasks), specialist workers (lower clerical employees in the most demanding tasks), professionals (demanding professional tasks, higher clerical employees), and managers (higher clerical employees with subordinates). The subjects occupational position, as determined in the 1999 survey, was clearly predictable from the data on the same subjects career choices collected in the study among Helsinki secondary-school leavers (Jusi 1987). It was the parents socioeconomic status and, in particular, their educational level, plus the intactness of the family that predicted the occupational position of the subjects. The fathers of female professionals had a researcher training more often than the fathers of the other groups, and the mothers of male professionals seldom had a low university education. Among the female managers, the father s education was mostly at the lowest tertiary level. Among the male managers, the mother s education was often at the lowest tertiary level and the family had been intact, whereas the average punters families had often been divorced ones. There were clear differences among the occupational groups in their performance at senior secondary school. The professionals and the managers were already goal-oriented at the time of entering senior secondary school. For these groups, senior secondary school studies entailed no particular difficulties, whereas the average punters and specialist workers experienced concentration problems and feelings of alienation. The professionals and the managers were more successful in their senior secondary studies, and in their occupational choices these groups showed up as 15 14

18 mature, active information-seekers while the average punters and specialist workers were more passive. Occupational orientation, too, as measured with Holland s testing methods, predicted the future occupational position of pupils on the final grade of upper secondary school: so that the future managers were oriented towards leadership positions, the future professionals towards intellectual and artistic work. On the final grade, the future managers had the strongest self-esteem. The follow-up survey explored, first of all, the subjects occupational training career. Educational objectives were reached best by the professionals and worst by the average punters and the specialist workers. The managers most often entered business administration or social sciences education. Among the female professionals, many had obtained their degrees in education, humanities or arts, and natural sciences, and many male professionals had their degrees, besides humanities or arts and natural sciences, often also in technology. Among the men, a conspicuously high proportion of the average punters had obtained no post-secondary education. Among the women, the rate of unemployment was as low as one per cent at the time of the follow-up survey. Among the men it was three per cent and clearly most frequent in the group of average punters. Among women, the commonest domain of average punters was office work, which was also the case with specialist workers, who also often worked in shops. Female professionals typically worked as teachers and medical doctors and in the fields of culture and communication. Among men, average punters typically worked in technology and transport, specialist workers in welfare and health, sales and marketing, and demanding office work. The domains of male professionals were, rather markedly, technology, mathematics, information technology and natural sciences, culture, communication, and medicine. Some of the managers worked in top or international management positions, some in middle or expert management positions. Holland s testing methods were also used to measure the success of the occupational choices the subjects made in their youth. Among women, the primary plan (Iachan Index 1) came true best with the professionals and worst with the average punters. The professionals and the managers advanced to an occupation (Iachan Index 2) corresponding to their occupational orientation (Holland s test) more often than the other groups. Among men, the groups differed in the realisation of their primary occupational plan: the managers had the most success, the average punters the least. The informants experiences of working life were also examined. The positive experiences accumulated to the managers and partly to the professionals as well. Self-esteem at the time of the follow-up survey was the strongest among the managers. The development of self-esteem and occupational self-concept (Holland) between the years 1984 and 1999 showed stability in self-esteem but changes in the self-concept. 16

19 The study concluded with an examination of the final stage of the career planning of the occupational groups. In both gender groups, the career-planning situation was the most stable among the managers and, with men, also stable among the professionals and the specialist workers. Among women, the specialist workers had problems (a stalemate situation, i.e., a need for change but difficulty in effecting it) in their career planning, and some of the average punters were in the process of career change. Among men, almost a half of the average punters described their situation as a stalemate

20 1 Johdanto Tutkimus on ammatinvalintaa ja urakehitystä koskeva seurantatutkimus, jossa tavoitteena on selvittää lukuvuoden helsinkiläisabiturienttien sijoittumista ammatilliseen koulutukseen ja työelämään. Tutkimus on jatkoa (Jusi 1987) lisensiaatintutkielmalle Abiturienttien uranvalinta ja uranvalintavarmuuuden kehittyminen, jossa tutkimusaiheena oli valintavarmuuden yhteys sosiaalisiin taustatekijöihin ammatilliseen suuntautumiseen, ammatillisiin arvoihin, itsearvostukseen, koulutukselliseen käyttäytymiseen ja tulevan ammatillisen koulutuksen tavoitetasoon. Käsillä olevan seurantatutkimuksen asetelmaan päädyttiin harkintojen jälkeen v Lisensiaatintutkielman aineisto (n=612) tarjosi mahdollisuuden seurantatutkimukseen, johon liittyvä kysely tehtiin v Tutkimusasetelma antaa mahdollisuuden tutkittavien laaja-alaiseen urakehitysanalyysiin lukiosta nykyhetkeen. Tutkimuksessa selvitetään, miten sosiaalinen tausta, opinto- ja ammatillinen suuntautuminen ja itsearvostus lukiossa sekä koulutus- ja työuran, ammatillisen suuntautumisen ja itsearvostuksen kehitys ovat yhteydessä ammatillisen aseman rakentumiseen. Tutkimuksessa etsitään urakehityksen rakenteita ja säännönmukaisuuksia. Tutkimuksessa tarkastellaan samanaikaisesti tutkittavien objektiivista urakehitystä ja subjektiivisia kokemuksia, kokemuksellisuutta, työuran ja itse asiassa laajemmin koko elämän rakentumista vuodesta 1984 vuoteen Objektiivinen urakehitys koostuu selkeästi urakehityksen konkreettisista indikaattoreista (lukion ylioppilastutkinnon yleisarvosana, viimeisen työsuhteen kesto jne.). Kokemuksellisuudella viitataan tutkittavien kokemuksiin työuran rakentumisessa (itsearvostus, työtyytyväisyys jne.). Tutkimuksen teoreettisena lähtökohtana on, että ammatillinen käyttäytyminen on kokonaisuus, joka tulisi tuntea mahdollisimman laaja-alaisesti ja monitasoisesti. Tämä on ollut tavoite tutkimuksen keskeisessä taustateoriassa, Donald E. Superin (luku 2.2.) kehityspsykologisessa urateoriassa. Superin teoriassa keskeistä on nähdä yksilö nuoruudessa uranvalintaan kypsyjänä ja aikuisuudessa työelämän haasteisiin ja mahdollisuuksiin sopeutujana. Tarjoutuvien mahdollisuuksien mukaan yksilö pyrkii koulutus- ja työurillaan toteuttamaan ammatillisia arvojaan, itseään. Toisena yksilöpsykologisen ammatillisen käyttäytymisen tutkimuksen teoriana on John L. Hollandin teoria ammatillisista persoonallisuustyypeistä (luku 2.3.). Hollandin teoria on maailman tutkituin urasuuntautumisen teoria ja tarjoaa ilmeisen perustellun kuvausjärjestelmän yksilön ammatillisesta suuntautumisesta. Lisäksi Hollandin teoriaan perustuvan testimetodiikan pohjalta on mahdollisuus arvioida yksilön ammatinvalinnan onnistumista. 18

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Matti Taajamo Ammatillisen koulutuksen tutkimusseminaari 21.1.2016 Pedagoginen asiantuntijuus liikkeessä (kansallinen tutkimus- ja kehittämishanke)

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

1., n= n=485 3., n=497 4., n=484 5., n=489 N., n=999

1., n= n=485 3., n=497 4., n=484 5., n=489 N., n=999 Työskentelin syventäviin tai ammattiaineisiin liittyvässä kesätyössä Olin opintoja sivuavassa kesätyössä / ns. "haalariharjoittelussa" 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1., n=350 2. n=485 3., n=497 4.,

Lisätiedot

Yleistä kanditutkielmista

Yleistä kanditutkielmista Aineenopettajankoulutuksen opinnäytteet Leena Hiltunen 21.1.2009 Yleistä kanditutkielmista Tyypillisesti teoreettisia kirjallisuusanalyysejä, joissa luodaan taustaa ja viitekehystä tietylle aiheelle Pääsääntöisesti

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Osaamisperusteisuus kansainvälistymistä vahvistamassa

Osaamisperusteisuus kansainvälistymistä vahvistamassa Osaamisperusteisuus kansainvälistymistä vahvistamassa Kansainvälisyys tutkinnon perusteista OPSiin ja OPSista HOPSiin Hanna Autere Kv-strategian virkistyspäivä ammatilliselle koulutukselle 5.2.2016, Helsinki

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Perhevapaiden palkkavaikutukset

Perhevapaiden palkkavaikutukset Perhevapaiden palkkavaikutukset Perhe ja ura tasa-arvon haasteena seminaari, Helsinki 20.11.2007 Jenni Kellokumpu Esityksen runko 1. Tutkimuksen tavoite 2. Teoria 3. Aineisto, tutkimusasetelma ja otos

Lisätiedot

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen Karjalan tutkimuslaitos NÄKÖKULMIA OSALLISTAVAAN TYÖLLISYYSPOLITIIKKAAN JA SOSIAALITURVAAN - Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO-ENO työseminaari VI Tampere 3.-4.6.2015 Projektisuunnittelija Erno Hyvönen erno.hyvonen@minedu.fi Aikuiskoulutuksen paradigman

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Yksityisen sektorin työntekijöiden työurapolut ja toimipaikkojen liikevaihdon kehitys

Yksityisen sektorin työntekijöiden työurapolut ja toimipaikkojen liikevaihdon kehitys Yksityisen sektorin työntekijöiden työurapolut ja toimipaikkojen liikevaihdon kehitys 2007 2012 Katri-Maria Järvinen, Liudmila Lipiäinen, Satu Ojala, Tiina Saari ja Pasi Pyöriä Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden

Lisätiedot

Teologit Katri Korolainen-Virkajärvi Työelämäyhteyshenkilö HY/ Humanistinen tiedekunta. Opiskelijapalvelut/ ura- ja rekrytointipalvelut

Teologit Katri Korolainen-Virkajärvi Työelämäyhteyshenkilö HY/ Humanistinen tiedekunta. Opiskelijapalvelut/ ura- ja rekrytointipalvelut Teologit 18.3.2008 Katri Korolainen-Virkajärvi Työelämäyhteyshenkilö HY/ Humanistinen tiedekunta Opiskelijapalvelut/ ura- ja rekrytointipalvelut Opintojen kulku ja kriittiset pisteet Töitä? Gradu Elämä

Lisätiedot

Tervetuloa Omnian aikuisopistoon

Tervetuloa Omnian aikuisopistoon Tervetuloa Omnian aikuisopistoon Hyvinvointi Liike-elämä Palvelut Tekniikka ja taito Video Näyttötutkinnosta https://www.youtube.com/watch?v=4rg3c 3Krpko&feature=youtu.be Omnian aikuisopiston toimipisteet

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

Kysymys 5 Compared to the workload, the number of credits awarded was (1 credits equals 27 working hours): (4)

Kysymys 5 Compared to the workload, the number of credits awarded was (1 credits equals 27 working hours): (4) Tilasto T1106120-s2012palaute Kyselyn T1106120+T1106120-s2012palaute yhteenveto: vastauksia (4) Kysymys 1 Degree programme: (4) TIK: TIK 1 25% ************** INF: INF 0 0% EST: EST 0 0% TLT: TLT 0 0% BIO:

Lisätiedot

Mitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto

Mitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto Mitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto Mental health: a state of well-being (WHO) in which every individual realizes

Lisätiedot

VAL211 OSAAMISEN ARVIOINTI OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN

VAL211 OSAAMISEN ARVIOINTI OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Rovaniemen koulutuskuntayhtymä koulutuksen osa Osaamis- n itsetuntemus Hyväksymismerkinnät 1 (6) ryhmä- tai vertaisarviointia. n itsearviointi selvittää fyysisiä, sosiaalisia ja psyykkisiä edellytyksiään

Lisätiedot

Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools

Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools Akateemisten asioiden komitea Academic Affairs Committee 11 October 2016 Eija Zitting

Lisätiedot

Oppimistulosten arviointia koskeva selvitys. Tuntijakotyöryhmä

Oppimistulosten arviointia koskeva selvitys. Tuntijakotyöryhmä Oppimistulosten arviointia koskeva selvitys Tuntijakotyöryhmä 28.09.2009 Oppimistulosarvioinneista Arvioinnit antavat tietoa osaamisen tasosta perusopetuksen nivel- ja päättövaiheissa. Tehtävänä selvittää

Lisätiedot

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna

Lisätiedot

Pedagogisen hyvinvoinnin rakennusaineita. Kristiina Lappalainen Itä-Suomen rehtori- ja johtajuuspäivät

Pedagogisen hyvinvoinnin rakennusaineita. Kristiina Lappalainen Itä-Suomen rehtori- ja johtajuuspäivät Pedagogisen hyvinvoinnin rakennusaineita Kristiina Lappalainen Itä-Suomen rehtori- ja johtajuuspäivät 5.9.2013 Pedagoginen hyvinvointi Oppiminen ja hyvinvointi voidaan hahmottaa yksilön kasvu- ja kehitysprosessin

Lisätiedot

Talouskriisit, työhyvinvointi ja työurat -hanke (2015 2017)

Talouskriisit, työhyvinvointi ja työurat -hanke (2015 2017) 5.11.15 Työntekijöiden työurapolut liikevaihdoltaan erilaisissa toimipaikoissa 199 1 Katri-Maria Järvinen, Liudmila Lipiäinen, Satu Ojala, Tiina Saari ja Pasi Pyöriä Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden

Lisätiedot

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Piilotettu Osaaminen - tunnistammeko kansainvälisen kokemuksen kautta saavutettua osaamista? Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Perustettu 1991 Opetus- ja kulttuuriministeriön alainen

Lisätiedot

Korkeakoulujen KOTA-seminaari

Korkeakoulujen KOTA-seminaari Tilastokeskuksen tiedonkeruut korkeakouluilta Opiskelija- ja tutkintotiedonkeruut Korkeakoulujen Anna Loukkola Oppilaitostilastojen tiedonkeruut korkeakouluilta Tutkintoon johtavan koulutuksen yliopisto-opiskelijat

Lisätiedot

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1)

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Mitä on oppimaan oppiminen? Kirjoita 3-5 sanaa, jotka sinulle tulevat mieleen käsitteestä. Vertailkaa sanoja ryhmässä. Montako samaa sanaa esiintyy? 1 Oppimaan oppiminen

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta: PÄÄAINEENA TEKSTIILI- JA VAATETUSALA

Sijoittumisseuranta: PÄÄAINEENA TEKSTIILI- JA VAATETUSALA Sijoittumisseuranta: Vuosina 2008 ja 2010 Lapin yliopistosta valmistuneet taiteen maisterit PÄÄAINEENA TEKSTIILI- JA VAATETUSALA Anne Keränen Työelämä- ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto Kevät 2012

Lisätiedot

AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali.

AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali. Maailman terveysjärjestön WHO:n määritelmän mukaan aktiivinen ikääntyminen on prosessi, jossa optimoidaan mahdollisuudet pysyä terveenä, osallistua ja elää turvattua elämää ja pyritään siten parantamaan

Lisätiedot

Expression of interest

Expression of interest Expression of interest Avoin hakemus tohtorikoulutettavaksi käytäntö Miksi? Dear Ms. Terhi virkki-hatakka I am writing to introduce myself as a volunteer who have the eagerness to study in your university.

Lisätiedot

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE Hiiden Opisto 2006 Perustuu lakiin taiteen perusopetuksesta 633/1998, 5 sekä sitä täydentävään asetukseen 813/1998,

Lisätiedot

Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen

Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen Ohjaus työelämään 29.10.2014 Lehtori, opinto-ohjaaja Jaakko Janhunen Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Opiskelijan ohjaus Kyamkissa Periaatteena opiskelijalähtöisyys

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

AMMATTISTARTIN ALOITTAVAT. Syksyn 2010 valtakunnallinen kysely. Yhteenvetoraportti, N=742, Julkaistu: 9.9.2010. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

AMMATTISTARTIN ALOITTAVAT. Syksyn 2010 valtakunnallinen kysely. Yhteenvetoraportti, N=742, Julkaistu: 9.9.2010. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat AMMATTISTARTIN ALOITTAVAT. Syksyn 2010 valtakunnallinen kysely. Yhteenvetoraportti, N=742, Julkaistu: 9.9.2010 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Oletko? Nainen 431 58,09% Mies 311 41,91% 742 100% Ikäsi?

Lisätiedot

Pisan 2012 tulokset ja johtopäätökset

Pisan 2012 tulokset ja johtopäätökset Pisan 2012 tulokset ja johtopäätökset Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto PISA ja opettajankoulutuksen kehittäminen-seminaari Tampere 14.3.2014 17.3.2014 PISA 2012

Lisätiedot

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys

Lisätiedot

Kauppatieteilijät työmarkkinoilla Vuonna 2014 valmistuneiden maistereiden sijoittuminen työelämään koulutusohjelmittain

Kauppatieteilijät työmarkkinoilla Vuonna 2014 valmistuneiden maistereiden sijoittuminen työelämään koulutusohjelmittain Kauppatieteilijät työmarkkinoilla Vuonna 2014 valmistuneiden maistereiden sijoittuminen työelämään koulutusohjelmittain 8.3.2016, Meet Your Community 2.0 @Saha Kauppakorkeakoulun ura- ja rekrytointipalvelut

Lisätiedot

Suomen JVT- ja Kuivausliikkeiden Liitto ry The Association of Finnish Damage Restoration Companies

Suomen JVT- ja Kuivausliikkeiden Liitto ry The Association of Finnish Damage Restoration Companies Suomen JVT- ja Kuivausliikkeiden Liitto ry The Association of Finnish Damage Restoration Companies PL 3 00721 Helsinki www.vahinkopalvelut.net info@vahinkopalvelut.net +358-40-900 9856 TUVASA Turvallinen

Lisätiedot

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Kotityö ja puhdistuspalvelujen perustutkinnossa Nakkila Pirkko 29.11.2012 Työllistyminen on yksi keskeinen keino syrjäytymisen ehkäisemiseen Riittävät

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon

Lisätiedot

Muutos ja minä. TEK/ Urailta Sirpa Etzell. AS3 Finland Oy

Muutos ja minä. TEK/ Urailta Sirpa Etzell. AS3 Finland Oy Muutos ja minä TEK/ Urailta 7.9.2015 17.00 19.30 Sirpa Etzell AS3 Finland Oy Pohjoismainen valmennusyritys Perustettu 1989 500 työntekijää ja sertifioitua valmentajaa Isoimmissa kaupungeissa paikalliset

Lisätiedot

Jatko-opintosuunnitelman ohjaaminen

Jatko-opintosuunnitelman ohjaaminen Jatko-opintosuunnitelman ohjaaminen 19.4.2013 Oppilaan- ja opinto-ohjauksen kansalliset kehittämispäivät Anu Turunen Lyseonpuiston lukio Taustaa Syksyllä 2010 OKM myönsi rahoituksen lukioiden opintoohjauksen

Lisätiedot

Ohjaajan työnkuva muuttuuentä

Ohjaajan työnkuva muuttuuentä Ohjaajan työnkuva muuttuuentä työtavat? Jaana Kettunen, Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto Diginä vai livenä ohjauksen menetelmät ja välineet 25.11.2016 Tampere Johdantoa Uuden teknologian

Lisätiedot

Suomalaisen koulun kehittäminen

Suomalaisen koulun kehittäminen Suomalaisen koulun kehittäminen 31.10.2016 Aulis Pitkälä, pääjohtaja Opetushallitus Yhteinen visio Tavoitteena on eheä oppimisen polku jokaiselle lapselle ja nuorelle. Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia

Lisätiedot

Sosioekonomiset syrjäytymisriskit ja niiden kasautuminen nuorilla aikuisilla

Sosioekonomiset syrjäytymisriskit ja niiden kasautuminen nuorilla aikuisilla Sosioekonomiset syrjäytymisriskit ja niiden kasautuminen nuorilla aikuisilla (ilari.ilmakunnas@thl.fi) Tohtorikoulutettava, Turun yliopisto & Vieraileva tutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Nuorten

Lisätiedot

IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA

IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA Tutkimusryhmä Sari Laanterä, TtT, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Anna-Maija Pietilä, professori, THT, Itä- Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Tarja Pölkki, TtT,

Lisätiedot

LÄÄKÄRI 2013. Kyselytutkimus lääkäreille

LÄÄKÄRI 2013. Kyselytutkimus lääkäreille LÄÄKÄRI 2013 Kyselytutkimus lääkäreille Tutkimusryhmän jäsenet Teppo Heikkilä LL, tutkijalääkäri Kuopion yliopistollinen sairaala Jukka Vänskä VTM, tutkimuspäällikkö Suomen Lääkäriliitto Hannu Halila LKT,

Lisätiedot

AJATUKSIA KÄSITYÖTIETEEN ONTOLOGIASTA

AJATUKSIA KÄSITYÖTIETEEN ONTOLOGIASTA 1 AJATUKSIA KÄSITYÖTIETEEN ONTOLOGIASTA Prof. Leena Kaukinen Helsingin yliopisto Käsityönopettajan koulutus INTERACTION FIELDS IN CRAFT PROCESSES culture Social groups, societies & institutions time human

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Kansainvälinen naistenpäivä 8. maaliskuuta 2013. Naiset ja sukupuolten välinen epätasa-arvo kriisiaikoina

Kansainvälinen naistenpäivä 8. maaliskuuta 2013. Naiset ja sukupuolten välinen epätasa-arvo kriisiaikoina Viestinnän pääosasto YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ Bryssel 26. helmikuuta 2013 Kansainvälinen naistenpäivä 8. maaliskuuta 2013 Naiset ja sukupuolten välinen epätasa-arvo kriisiaikoina Euroopan parlamentin

Lisätiedot

Ohjauksen haasteet - perusopetuksen oppilaan ohjaustarpeet. KT Jukka Lerkkanen Jyväskylä

Ohjauksen haasteet - perusopetuksen oppilaan ohjaustarpeet. KT Jukka Lerkkanen Jyväskylä Ohjauksen haasteet - perusopetuksen oppilaan ohjaustarpeet KT Jukka Lerkkanen 15.5.2009 Jyväskylä Sisältö Esittely Tutkimustulokset perusopetuksen oppilaan ohjaustarpeista Kehittämisehdotukset Aineisto

Lisätiedot

TSSH-HEnet : Kansainvälistyvä opetussuunnitelma. CASE4: International Master s Degree Programme in Information Technology

TSSH-HEnet : Kansainvälistyvä opetussuunnitelma. CASE4: International Master s Degree Programme in Information Technology TSSH-HEnet 9.2.2006: Kansainvälistyvä opetussuunnitelma CASE4: International Master s Degree Programme in Information Technology Elina Orava Kv-asiain suunnittelija Tietotekniikan osasto Lähtökohtia Kansainvälistymisen

Lisätiedot

Mitä IHMEttä on MIXTURE -mallintaminen?

Mitä IHMEttä on MIXTURE -mallintaminen? JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Matematiikan ja tilastotieteen laitos Esko Leskinen 28.5.2009 Mitä IHMEttä on MIXTURE -mallintaminen? A-L Lyyra 2009 2 1. Taustaa mixture sekoitus (mikstuura) sekoitetut jakaumat sekoitetut

Lisätiedot

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA Työyhteisöjen aikaansaavuus mistä se syntyy ja miten sitä voi tukea? Irma Väänänen-Tomppo, erikoistutkija Valtiokonttori, Talous ja henkilöstö

Lisätiedot

Koulutusohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä nimen selvennys, virka-asema / arvo

Koulutusohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä nimen selvennys, virka-asema / arvo Oulun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Terveystieteiden laitos PRO GRADU-TUTKIELMAN ARVIOINTILOMAKE Tutkielman tekijä(t): Tutkielman nimi: Pääaine: Tutkielman ohjaaja(t): Tutkielman arviointi Tutkielman

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Teologisessa tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

Perustietoa hankkeesta / Basic facts about the project. Koulutuksen järjestäjät oppilaitoksineen. Oppilaitokset Suomessa: Partners in Finland:

Perustietoa hankkeesta / Basic facts about the project. Koulutuksen järjestäjät oppilaitoksineen. Oppilaitokset Suomessa: Partners in Finland: Perustietoa hankkeesta / Basic facts about the project Kam oon China- verkostoon kuuluu kaksitoista (12) koulutuksen järjestäjää eri puolilta Suomea. Verkosto on perustettu 1998 alkaen. Hankkeen hallinnoijana

Lisätiedot

GOOD WORK LONGER CAREER:

GOOD WORK LONGER CAREER: Juhani Ilmarinen, Ville Ilmarinen, Pekka Huuhtanen, Veikko Louhevaara, Ove Näsman GOOD WORK LONGER CAREER: WORK WELL-BEING IN FINNISH TECHNOLOGY INDUSTRIES 2010-2015 Background Collective agreement between

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2352 Yliopistoista vuonna 2001 valmistuneiden työelämään sijoittuminen viisi vuotta valmistumisen

Lisätiedot

Tutkimusyksikön johtajan/tutkinto-ohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä

Tutkimusyksikön johtajan/tutkinto-ohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä Oulun yliopisto Hoitotieteen ja terveyshallintotieteen tutkimusyksikkö PRO GRADU-TUTKIELMAN ARVIOINTILOMAKE Tutkielman tekijä(t): Tutkielman nimi: Pääaine: Tutkielman ohjaaja(t): Tutkielman arviointi Tutkielman

Lisätiedot

410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op)

410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op) 410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op) KT Veli-Matti Ulvinen - Osa III - Kasvatussosiologia osana kasvatustieteitä Kasvatustiede tieteiden välistä

Lisätiedot

Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008

Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008 Tiedosta hyvinvointia 1 Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008 Marita Sihto Stakes Tiedosta hyvinvointia 2 Esityksen sisältö! Terveyspolitiikan

Lisätiedot

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 1 TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 Oulun Yliopisto / Tieteen päivät 2015 2 TIETEEN PÄIVÄT Järjestetään Oulussa osana yliopiston avajaisviikon ohjelmaa Tieteen päivät järjestetään saman konseptin mukaisesti

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Vieraan kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 6

Vieraan kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 6 B1- RUOTSI VL.6-9 6.LUOKKA T1 auttaa oppilasta jäsentämään käsitystään kaikkien osaamiensa kielten keskinäisestä suhteesta T2 auttaa oppilasta hahmottamaan opiskeltavan kielen asemaa maailmassa ja sen

Lisätiedot

TOIVOKESKEINEN OHJAUSMENETELMÄ

TOIVOKESKEINEN OHJAUSMENETELMÄ TOIVOKESKEINEN OHJAUSMENETELMÄ OHJATAAN YHDESSÄ OULU 25.11.2016 POHDINTATEHTÄVÄ LUENNON AJAKSI KUKA ASIAKKAISTASI HYÖTYISI TÄLLAISESTA LÄHESTYMISTAVASTA? TAUSTAA Professori Spencer Niles: The Hope-Centered

Lisätiedot

CHEM-A jakson palautetilaisuus. Tapani Vuorinen

CHEM-A jakson palautetilaisuus. Tapani Vuorinen CHEM-A1000 1. jakson palautetilaisuus Tapani Vuorinen Sisältö 10:15 Aloitus ja ohjelma, Tapani 10:20 YTHS:n esittely & SÄTKY-kysely, Anna-Reetta 10:40 Vaihtoon 3. lukuvuotena, Heidi ja Kaisa 11:00 Omat

Lisätiedot

Nuorten aikuisten osaamisohjelma tuloksia ja tulevia suuntaviivoja. Projektisuunnittelija Erno Hyvönen

Nuorten aikuisten osaamisohjelma tuloksia ja tulevia suuntaviivoja. Projektisuunnittelija Erno Hyvönen Nuorten aikuisten osaamisohjelma tuloksia ja tulevia suuntaviivoja Projektisuunnittelija Erno Hyvönen erno.hyvonen@minedu.fi Osaamisohjelman tavoitteet: Osa nuorisotakuuta Tavoitteena kohottaa vailla toisen

Lisätiedot

Perustietoa hankkeesta

Perustietoa hankkeesta Perustietoa hankkeesta Kiina-verkosto on perustettu 1990 luvulla. Kam oon China verkoston nimellä toiminta on jatkunut vuodesta 2007 alkaen. Hankkeen hallinnoija: Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä 1.8.2012

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD2387 GERONTOLOGINEN SOSIAALITYÖ: HAASTATTELUAINEISTO 2000 FSD2387 GERONTOLOGICAL SOCIAL WORK: INTERVIEWS 2000 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta 2013 Vuonna 2012 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 2013 lopulla

Sijoittumisseuranta 2013 Vuonna 2012 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 2013 lopulla Sijoittumisseuranta 13 Vuonna 12 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 13 lopulla Jyväskylän yliopisto - koko aineisto (kyselyn vastausprosentti 4 %) Jari Penttilä Jyväskylän yliopisto/työelämäpalvelut

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2015

Koulutukseen hakeutuminen 2015 Koulutus 2016 Koulutukseen hakeutuminen 2015 Uusista ylioppilaista lähes 70 prosenttia jäi koulutuksen ulkopuolelle Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan vuoden 2015 uusista ylioppilaista 32 prosenttia

Lisätiedot

Hankkeistaminen Webinaari Erasmus + Ammatillinen koulutus (KA1)

Hankkeistaminen Webinaari Erasmus + Ammatillinen koulutus (KA1) Hankkeistaminen Webinaari 24.11.2015 Erasmus + Ammatillinen koulutus (KA1) Ulkopuolisen rahoituksen konteksti AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN KONTEKSTI: STRATEGIAT, LINJAUKSET, KEHITTÄMISTARPEET, RESURSSIT,

Lisätiedot

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi Tiivistelmä CHERMUG-projekti on kansainvälinen konsortio, jossa on kumppaneita usealta eri alalta. Yksi tärkeimmistä asioista on luoda yhteinen lähtökohta, jotta voimme kommunikoida ja auttaa projektin

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2521 Nuorisobarometri 1995 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

Co-Design Yhteissuunnittelu

Co-Design Yhteissuunnittelu Co-Design Yhteissuunnittelu Tuuli Mattelmäki DA, associate professor Aalto University School of Arts, Design and Architecture School of Arts, Design and Architecture design with and for people Codesign

Lisätiedot

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa KT 1.9.2016 Taustaa Valtioneuvoston asetus ammatilliseen aikuiskoulutukseen liittyvästä henkilökohtaistamisesta 1.8.2015 Näyttötutkinto-opas 2015 Näyttötutkinto-oppaan

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus Suomessa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus 4.10.2013 Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Anneli Rautiainen

Lisätiedot

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

Matalasti koulutettujen osallistumisesta koulutukseen ja siihen vaikuttamisesta kansainvälinen ja kansallinen näkökulma

Matalasti koulutettujen osallistumisesta koulutukseen ja siihen vaikuttamisesta kansainvälinen ja kansallinen näkökulma Matalasti koulutettujen osallistumisesta koulutukseen ja siihen vaikuttamisesta kansainvälinen ja kansallinen näkökulma Ari Antikainen & Hanne Laukkanen Joensuun yliopisto email: ari.antikainen(at)joensuu.fi

Lisätiedot

Arja Pietikäinen Savon ammatti- ja aikuisopisto

Arja Pietikäinen Savon ammatti- ja aikuisopisto ECVET Round Table 2016 Osaamisperusteisuus ja eurooppalaiset suositukset muutoksessa Arja Pietikäinen Savon ammatti- ja aikuisopisto Mitä tunnustettavaksi haettavat opinnot ja osaaminen voivat ammatillisessa

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Valtiotieteellisestä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Kiikarissa Kiina ja Japani Yanzu- ja Ippo -hankkeiden seminaari

Kiikarissa Kiina ja Japani Yanzu- ja Ippo -hankkeiden seminaari Kiikarissa Kiina ja Japani Yanzu- ja Ippo -hankkeiden seminaari Opetushallitus 15.1.2016 Hankekoordinaattori Veli-Matti Palomäki KIIKARISSA KIINA JA JAPANI 9:30 Seminaarin avaus Eira Kasper, Vaskivuoren

Lisätiedot

Naisjärjestöjen Keskusliitto

Naisjärjestöjen Keskusliitto Naisjärjestöjen Keskusliitto CEDAW SOPIMUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO VAMMAISTEN NAISTEN KANNALTA Leena Ruusuvuori 17.10.2013 CEDAW = Convention on the Elimination of All Kinds of Discrimination Against Women New

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Rovaniemi Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Rovaniemi Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus For learning and competence Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma Rovaniemi 30.9.2013 Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus 21. vuosituhannen taidot haastavat

Lisätiedot