MERIGEOLOGIAN JA GEOFYSIIKAN TOIMIALA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MERIGEOLOGIAN JA GEOFYSIIKAN TOIMIALA"

Transkriptio

1 Geologian tutkimuskeskus Etelä-Suomen yksikkö MERIGEOLOGIAN JA GEOFYSIIKAN TOIMIALA Toimintakertomus 2009 Toimittaneet Tuire Valjus ja Tarja Manninen Raportti Q10/2010/29

2 Kansi: Sedimenttinäytteenottoa tutkimusalus Arandalla keväisellä Itämerellä huhtikuun SEDU 2009 matkan yhteydessä. Kuva: Aarno Kotilainen

3 1 SISÄLLYS 1 Merigeologia ja Geofysiikka 4 2 Sovelletun geofysiikan tutkimusprofessori HIRE-hanke Outokummun syväreikähanke,kyt-kabio ja DEEP LIFE-hankkeet Sovelletun geofysiikan kehitysohjelma Kallioperän termisen kehityksen tutkimus ja mallinnus Grönlandin kairaushanke Postglasiaalisiirrosten kairaushanke Ydinjätteen loppusijoitukseen liittyvä kivien termisten ominaisuuksien 13 tutkimus 2.8. Kevitsan seisminen 3D.hanke th Fennoscandian Exploration and Mining-kokous 13 3 Merigeologia ja ympäristö tutkimusprofessuuri Yhteenveto Ryhmän omat hankkeet EMOGE INFLOW Merigeologisen tutkimuksen kehittäminen Itämeren kairausohjelman valmistelu Muille hankkeille tehty työ VELMU-vedenalaisen meroluonnon monimuotoisuuden 19 inventointiohjelma STUK Ilmasto CCS:n soveltaminen Suomen olosuhteissa Osallistuminen koulutukseen,kokoukset ja excursiot Toiminta keskeisissä hankkeissa 21 4 Lentoryhmän vuosikertomus Yhteenveto Henkilöstö Ryhmän hankkeet Osallistuminen koulutukseen,kokoukset ja excursiot 23 5 Geofysiikan menetelmäkehitysryhmä Yhteenveto Henkilöstö Toiminta keskeisissä hannkkeissa Maailman digitaalinen magneettinen anomaliakartta,wdmam Sähkömagneettinen poranreikämenetelmä Geofysiikan laiterakennus EMRE-systeemi Laitehuolto ja rakennus Etsintä- ja ympäristögeofysiikan tutkimus ja kehitys VTEM-projekti D-mallit 34

4 CDI-laskenta Mallinnus VTEM-mallitulkintaa Terra-TEM/Grendl-Matlab-käyttöliittymä Komin ikirouta Ugandan kartoitushanke 40 6 Geofysiikan sovellukset Yhteenveto Henkilöstö Omat hankkeet Geofysiikan sovellukset-ryhmän maksullinen palvelututkimus Osallistuminen VA215 toimialan muihin hankkeisiin Osallistuminen GTK:n muihin hankkeisiin Yhteisrahoitteinen ja maksullinen toiminta Osallistuminen koulutukseen,kokoukset ja excursiot Alueelliset painovoimamittaukset ja mallinus Johdanto GTK:n alueelliset painovoimamittaukset v Muut mittaukset Mallinnus Maksullinen toiminta Muuta Kuva 50 7 Geofysikaalisen tulkinnan kehittäminen Yhteenveto Henkilöstö Ryhmän hankkeet Osallistuminen koulutukseen,kokoukset ja excursiot Toiminta keskeisissä hankkeissa Geomateriaalien fysiikka (laboratoriotoiminta) Lentogeofysiikan aineistojen tulkinnan kehittäminen Paleomagneettisen tutkimusmenetelmän kehittäminen 60 geologisen mallinnuksen tueksi 8 Merigeologia v Tutkijoiden toiminta tieteellisissä elimissä Kotimaassa Ulkomailla Ulkomaiset tutkijavierailut Tutkijoiden vierailut ja kokousmatkat ulkomaille Tieteeellisten sessioiden koollekutsuminen ja puheenjohtajatehtävät Stipendit ja apurahat 67

5 3 14 Opinnäytteet,opinnäytteiden tarkistustyöt ja sivutoiminen opetus Referee-lausunnot Julkaisutoiminta Julkaisut referoiduissa kansainvälisissä sarjoissa Julkaisut kotimaisissa referoiduissa sarjoissa Muut julkaisut Editoidut julkaisut Abstraktit Kansainväliset kokousabstraktit Kotimaiset kokousabstraktit Arkitoidut Q-sarjan ja muut vastaavat raportit Muut tutkimus ja työraportit Kartat Esitelmät Esitelmät ulkomaille Esitelmät kotimaassa Muut merkittävät tulokset yksikön/laitoksen vaikuttavuuden kannalta Lausunnot,osallistuminen säädösvalmisteluun Yleinen tiedonvälitys 89

6 4 1. Merigeologia ja Geofysiikka Jouko Vironmäki Mennyt vuosi oli äärimmäisen tiukka ja niukka. Tästä huolimatta tavoitteet saavutettiin kiitettävällä tasolla. Kiitos siitä kuulu kaikille. Suuria muutoksia myös tapahtui. BGS ilmoitti lopettavansa kustannussyihin vedoten JAC yhteistyön sopimuksen umpeutuessa vuoden lopussa. Myös GTK teki päätöksen omasta lentomittaustoiminnasta luopumisesta. Päätösten jälkeen aloitettiin keskustelut lentokoneen ja mittauskaluston myymisestä kokonaisuutena. Tarjouskilpailun perusteella ostajaksi valikoitui Sander Geophysics Ltd Kanadasta. Toisaalla tässä vuosikertomuksessa on kerrottu yksityiskohtaisesti tärkeistä saavutuksista ja tapahtumista vuoden aikana. Merkittävä päänavaus oli Keski-Aasian IKI-hankkeen käynnistyminen loppukesästä. Ulkoministeriön rahoituksella tehtävän hankkeen merkittävin saavutus lienee riitaisten Keski-Aasian maiden saaminen samaan neuvottelupöytään yhteisten kysymysten äärelle. Hanke jatkuu vuodelle 2010 ja myös jatkohankkeista on neuvoteltu. Samalla rahoitusinstrumentilla on toimialalta tehty projektiehdotukset myös Tansaniaan ja Ukrainaan. Näistä ensin mainittu on jo hyväksytty toteutettavaksi. Henkilöstön ikääntyminen ja sitä myötä eläköityminen koettelee toimialan suorituskykyä lähivuosien aikana. Pääjohtaja on edellyttänyt vuoden 2010 aikana tehtävää selvitystä geofysiikan kehittämisestä tulevaisuudessa ja ilman merkittäviä uusia resursseja. Vuoden 2009 heikko taloudellinen tulos tullaan oikaisemaan vuoden 2010 aikana. Kulujen harkittu karsinta ja panostaminen maksulliseen toimintaan ovat tehokkaita lääkkeitä edellyttäen, ettei potilas kuole hoidon aikana. Talouden elpyminenkin auttaa asiaa, joskin varsin hitaasti. Kaikesta huolimatta toimialalla vallitsee positiivinen vire, joka auttaa selviytymään vaikeasta taloudellisesta tilanteesta jatkossakin. Töitä ainakin tuntuu riittävän.

7 5 2. Sovelletun geofysiikan tutkimusprofessuuri Ilmo Kukkonen 2.1. HIRE-hanke ( ) HIRE - High Resolution Reflection Seismics for ore Exploration/ Seisminen malminetsintä on hanke, jossa tehdään heijastusseismisiä luotauksia 15 malmikohteella Keski-, Itä- ja Pohjois-Suomessa. Lisäksi yhtenä kohteena on Olkiluodon alue, johon suunnitellaan ydinjätteen loppusijoitusta. Hankkeen tavoitteena on tuoda malminetsintään Suomessa ennen käyttämätön menetelmä, osoittaa sen käyttökelpoisuus ja tuottaa malminetsinnällisesti hyödyllistä rakenne- ja kivilajitietoa. Projekti tuottaa kustakin tutkimuskohteesta reflektioseismisen mittausaineiston ja sen tulkinnan. Tulkittuja geologisia malleja käytetään suoraan malminetsintään mm. ohjaamaan kairauksia ja muita jatkotutkimuksia. Mittauskohteet ovat sekä GTK:n että yhtiöiden hallussa olevia malmiaiheita. Seismiset mittaukset suoritti venäläinen valtionyhtiö Spetsgeofizika, jonka kustannukset katettiin Suomen ja Venäjän välisestä velkakonversiosta. Mittaukset olivat 2D-mittauksia. Käytettävissä oleva resurssi salli noin 700 linja-km 2D-mittauksia 16:ssa eri kohteessa. Helsingin Yliopiston Seismologian Instituutti osallistuu hankkeeseen tieteellisenä asiantuntijana ja konsulttina erillisillä prosessointipalveluilla. GTK:n ja Seismologian laitoksen (nyk. Seismologian instituutin) välillä on yhteistyösopimus, joka solmittiin HIRE-hankkeen mittaukset alkoivat syyskuun lopulla 2007 Vihannista ja päättyivät syyskuussa 2008 Mullikkorämeelle. Mittaukset olivat sekä vibroseismistä että räjäytysseismistä mittausta. Vuonna 2009 keskityttiin tulosten tulkintaan ja raportointiin. Q-sarjan raportit ovat valmistuneet v loppuun mennessä kohteista Kevitsa, Suurikuusikko, Pyhäsalmi, Hannukainen-Rautuvaara, Olkiluoto ja Kemi. HIRE-aineisto on koottu HIRE-palvelimelle GTK:n Kuodata1-serverille.

8 Kuva 1. HIRE-mittauskohteet. Kuvaan on merkitty myös FIRE-hankkeen yhteydessä tehdyt malmigeologiset mittauskohteet Outokumpu ja Suhanko. 6

9 7 Kuva 2. Esimerkki HIRE-hankkeen tuloksista Olkiluodon alueelta. Kuvassa on esitetty migroitu seisminen sektio joka kulkee NW-SE-suunnassa Olkiluodon saarelta mantereelle. Kuvaan on merkitty myös heijastajien geologinen tulkinta. Voimakkaimmat vaaka-asentoiset ja loivakaateiset heijastajat on tulkittu subjotunisiksi diabaaseiksi. Olkiluodon alueen useat rakovyöhykkeet (BFZ) voidaan havaita sektiossa. Seismisesti heikommin heijastavat alueet on tulkittu rapakivigraniitiksi (Kuva raportista Q23/2009/53) Outokummun syväreikähanke, KYT-KABIO ja DEEP LIFE hankkeet ( , , ) Syväreiän kansainvälistä tutkimusohjelmaa ja sen tuloksia käsittelevä työpajakokous Outokumpu Deep Drilling Project, Third International Workshop järjestettiin GTK:lla Otaniemessä. Kokoukseen osallistui 23 tutkijaa Suomesta, Ruotsista, Saksasta, Venäjältä ja Valko-Venäjältä. Ilmo Kukkonen toimi kokouksen koollekutsujana, puheenjohtajana ja kokosi abstraktikirjan. Kokousesitelmien laajennetut abstraktit on koottu Q-sarjan raporttiin Q10.2/2009/61. Outokummun syväreikähankkeessa ja siihen liittyvässä KYT-KABIO-hankkeessa jatkettiin v aloitettua syvän reiän mikrobiologista ja geokemiallista fluidi- ja kaasunäytteenottoa GTK:n, VTT:n ja Posiva Oy:n yhteistyönä. Syväreiän fluidinäytteistä on voitu eristää mikrobeja, jotka ovat kallioperästä kotoisin. Posivan hydraulisilla pakkereilla eristettiin 967 m:n syvyydellä oleva, runsaasti kaasua sisältävä rakovyöhyke ja siitä pumpattiin kalliopohjavettä viiden viikon ajan. Tuloksena saatiin häiriintymätön pohjavesinäyte mikrobiologiaa ja pohjavesikemiaa varten. Syväreiästä tehtiin kesäkuussa myös perinteellinen letkunäytteenotto 1500 m:n syvyyteen asti tarkoituksena selvittää kaasujen koostumus ja isotooppisuhteet. Geol.yo. Taru Toppi työskenteli KYT-KABIO-

10 8 hankkeessa kausiapulaisena Taru Toppi käsitteli tuloksia tutkimusryhmän jäsenenä ja kirjoitti niistä pro gradu työtä Helsingin yliopistolle. Ilmo Kukkosen ja Lasse Ahosen hanke-esitys Kaasut ja mikrobit kallioperässä KABIO sai rahoituksen toiselle toimintavuodelleen julkisrahoitteisen ydinjätetutkimuksen ohjelmasta. KABIO-hankkeessa tutkitaan kallioperän kaasujen ja mikrobien välisiä yhteyksiä. Tutkimusryhmä (Kukkonen, Ahonen Itävaara) jätti Suomen Akatemialle tutkimushankehankemuksen syvään biosfääriin liittyen tammikuun 2009 hakukierrokselle. DEEP LIFE hanke hyväksyttiin syksyllä. Hanke sisältää Lasse Ahosen vetämän biogeokemiallisen osan ja Merja Itävaaran (VTT) vetämän mikrobiologisen osan. Ilmo Kukkonen toimii koko DEEP LIFE-hankkeen konsortion vetäjänä. Suomen Akatemian rahoituksen avulla voidaan palkata kaksi tohtoriopiskelijaa neljäksi vuodeksi. Paikat pantiin hakuun syksyllä. Niihin valittiin 2010 seuraavat henkilöt: Riikka Kietäväinen (biokemian osahanke, GTK) ja Maija Nuppunen (mikrobiologian osahanke, VTT). Syväreiän vedenpinnan korkeuden ja maaperän lämpötilan vaihteluiden seurantaa jatkettiin myös v (P. Hänninen ja O. Äikää, GTK/ESY). Kuva 3. Taru Toppi, Lasse Ahonen ja Veikko Hakkarainen valmistautuvat kalliopohjaveden ja kaasujen letkunäytteenottoon Outokummun syväreiällä kesäkuussa Kuva: I. Kukkonen.

11 Sovelletun geofysiikan kehitysohjelma ( ) Tutkimusprofessorin vetämän hankkeen tavoitteena on kehittää ja laajentaa GTK:n sovelletun geofysiikan osaamista, tutkimusta, kilpailukykyä ja kartoitustuotteita. Hanke edistää tulkintamenetelmien kehittämistä ja soveltamista sekä tehostaa geofysiikan ja geologian yhteistulkintaa. Edelleen hankkeen tavoitteena on vahvistaa GTK:n geofysiikan kansainvälistä yhteistyötä. Toimintatapana ovat neuvottelut GTK:n asiantuntijoiden, yksikkö- ja tutkimusjohdon sekä ulkopuolisten tahojen kanssa, työpajakokoukset sekä konkreettiset tutkimustehtävät pidemmälle kypsyneissä aiheissa. Hankeen teemat ja niiden eteneminen on kuvattu seuraavassa. 1. Pehmeikköjen kartoitushanke. Selvitetään mahdollisuuksia aloittaa koko GTK:n lävistävä pehmeikköprojekti, jossa AEM-karttojen ja kvartäärigeologian yhteistulkinnalla laaditaan koko valtakuntaa koskevia karttoja pehmeikköalueista. Teema kuuluu Meri Liisa Airon vetämään hankkeeseen Lentogeofysiikan aineistojen tilastollisen tulkinnan kehittäminen (sis LEGE), jossa pehmeikköteemaa vetää Tuire Valjus. 2. Aerogravimetraus. Aerogravimetrauksen käyttökelpoisuudesta ja toteutuksesta ja tulkinnasta käytiin neuvotteluja ja keskusteluja GTK:n sisällä ja ulkopuolisten tahojen kanssa. Pyrkimyksenä on aloittaa AG-mittaukset Suomessa korvaamaan osittain maanpintamittauksia. Vuonna 2009 toteutettiin aerogravimetrauksen testimittaus kahdella testialueella (Satakunta ja Pyhäselkä). Testimittausten seuranta ja raportointi on hoidettu APV-hankkeessa (Seppo Elo). Mika Kallo (geofys. laitos, Oulun yliopisto) teki v aikana pro gradu työtä aerogravimetrauksesta ja sen tulosten kytkemisestä APVaineistoon. Työ valmistuu keväällä Lento-TEM. Selvitetään mahdollisuudet aika-alueen lentomittausten käyttöönottoon ulkopuolisena palveluna, erityisesti tavoitteena on suuremman syvyysulottuvuuden mittausten tekeminen. Kohteeksi valitaan esim. HIREhankkeessa tutkittuja malmiaiheita. V aikana tehtiin testimittaukset Vihannin ja Keiteleen alueilla. Mittausurakoitsijana oli Geotech Airborne Ltd. Työtä veti Maarit Nousiainen ja se kuului Heikki Vanhalan vetämään hankkeeseen Etsintä- ja ympäristögeofysiikan kehittäminen. Tulosten perusteella tavoitettiin syviä johteita sekä Vihannin että Keiteleen kohteissa. TEM-hankkeessa on kasvatettu GTK:n omaa kokemusta ja osaamista aikaalueen EM-syväluotauksissa. 4. Maalämmön hyödyntämisen edistäminen. Maa- ja kalliolämmönlämmön hyödyntämistä edistetään ja hankkeita toteutetaan Jarmo Kallion (GTK/LSY) vetämässä Energia-tutkimusohjelmassa. ESY antaa työhön asiantuntija-apua (I. Kukkonen, K. Korhonen)

12 10 5. EM-reikämittauslaitteiston rakentaminen. Tavoitteena on taajuusalueen tehokaan EM-laitteiston rakentaminen maanpinta-reikä ja yksi-reikä- ja reikäreikäluotauksiin. Tästä hankkeesta on erillinen Jarkko Jokisen vetämä hanke Sähkömagneettinen poranreikämenetelmä. Hanke on edistynyt hyvin ja laitteiston ensimmäinen versio on valmis. Datan käsittelyohjelmien teko on käynnissä. Uset sovelletun geofysiikan tutkimusteemat kuuluvat geofysiikan tutkimusohjelmaan Mittaus ja mallinnus ja se sisältää useita Sovelletun geofysiikan tutkimusohjelman hankkeita (ks. lähemmin M&M-tutkimusohjelmaa vetää Ilmo Kukkonen Kallioperän termisen kehityksen tutkimus ja mallinnus (liittyy hankkeeseen ) Geotermisen tutkimuksen alueella valmistui Etelä-Suomen migmatiittigraniitteja koskeva tutkimus (Ilmo Kukkonen ja Laura Lauri [Hels. Yliopisto, nyk GTK/PSY]). Työ painettiin Precambrian Research sarjassa. Tutkimusta jatkettiin rapakivien termisen kehtityksen teemalla. Ilmo Kukkonen piti ainepiiristä esitelmän Suomen Geologisen Seuran kokouksessa helmikuussa Grönlannin kairaushanke ( ) Ilmo Kukkonen osallistui Timo Ruskeeniemen vetämään Grönlannin kairaushankkeeseen ikiroudan termisten mallien avulla. Hanke on Suomen, Ruotsin ja Kanadan ydinjätteen loppusijoitusyhtiöiden rahoittama ja siinä tutkitaan jäätiköityneen alueen pohjavesiolosuhteita, pohjavesikemiaa ja ikiroutaa. Grönlannin Isunnguassa tehtyjen kairausten ja reikiin asennuttujen kuituoptisten lämpötilakaapelien avulla on laskettu numeerisia malleja ikiroudasta sekä arvioitu reikien kairausaikaista auki pysymistä ennen uudelleen jäätymistä. Hanke jatkuu v

13 11 Kuva 4. Ikiroudan terminen malli Grönlannin Isungguasta. Kohde on jäästä vapaalla alueella. Sinne on kairattu kaksi kairareikää, joihin on asennettu kuituoptiset kaapelit lämpötilan mittausta varten. Reikä BH01 on noin 500 m leveän järven rannassa ja reikä BH03 on kuivalla maalla. Kuvan terminen malli on kalibroitu reikämittausten perusteella ja se osoittaa että järven alla on sula talik -muodostuma, kun taas kauempana järvestä ikirouta ulottuu n. 300 m:n syvyyteen (kuva: I. Kukkonen) Postglasiaalisiirrosten kairaushanke Vuoden 2009 ICDP-hakukierroksella Ilmo Kukkonen, Odleiv Olesen (NGU) ja Maria Ask (Luulajan Teknillinen korkeakoulu) sekä kansainvälinen tutkijaryhmä jättivät workshop-hakemuksen Postglacial Fault Drilling Project (PFDP). Hakemus hyväksyttiin toukokuussa ja sille myönnettiin rahoitusta USD kansainvälisen työpajakokouksen järjestämistä varten v ICDP (International Continental Scientific Drilling Program) on kansainvälinen tieteellisiä kairaustutkimuksia edistävä järjestö, johon Suomi kuuluu Suomen Akatemian kautta. Postglasiaaliset siirrokset ovat jääkauden loppuvaiheessa syntyneitä työntösiirroslinjoja, jotka ovat pisimmillään 150 km pitkiä ja 30 m korkeita. Siirroksia tunnetaan Ruotsista, Norjasta ja Suomesta yhteensä 14 kpl. Suuriin siirroksiin liittyy edelleen seismistä aktiivisuutta, mutta ei geodeettisesti havaittavia liikuntoja. Siirrosten syntyyn on liittynyt voimakkaita jopa mag. 7-8 maanjäristyksiä. Tavoitteena on aloittaa kansainvälinen tutkimushanke, joka selvittää kairauksin jääkauden loppuvaiheessa ja

14 12 holoseenikauden alussa syntyneiden ns. postglasiaalisiirrosten tektoniikkaa, jännitystilaa, paleoseismiikkaa, hydrogeologiaa ja syvää biosfääriä. PFDP-hankkeen kansainvälinen workshop-kokous järjestetään v lokakuussa. Workshop-kokouksen tarkoituksena on valmistella varsinaista kairaushanketta, varmistaa sen tieteelliset tavoitteet ja koota työryhmät itse hanketta varten. Workshop-kokouksen jälkeen tehdään varsinainen kairaushakemus ICDP:lle. GFF-sarjaan lähetettiin artikkelikäsikirjoitus PFDP-hankkeesta heinäkuussa.. Kuva 5. Fennoskandian tunnetut postglasiaalisiirrokset. Harmaa alue ilmoittaa Baltian jääjärven korkeimman tason. (kuva GFF:n lähetetystä julkaisukäsikirjoituksesta Kukkonen et al. 2009).

15 Ydinjätteen loppusijoitukseen liittyvä kivien termisten ominaisuuksien tutkimus Posiva Oy:lle tehtiin tilaustöinä tutkimuksia kallion termisten ominaisuuksien määrittämistä varten. V valmistettu TERO-anturi meni epäkuntoon ja sen tilalle alettiin rakentaa uutta. Olkiluodon Onkalo-tutkimustilaan asennettuja lämpötilamittareita käytettiin passiiviseen lämpötilamittaukseen ja difuusiviteetin alustavaan määritykseen. Olkiluodon suunnitellun loppusijoitustilan alueelta tehtiin kairasydämistä systemaattinen näytteenotto kivien termisten ominaisuuksien mittaamista varten. Kun uusi ja vanha aineisto yhdistetään, on käytettävissä lähes 400 näytteen termiset ominaisuudet. Näitä käytetään pohjatietona Olkiluodon termisen mallin laadinnassa. Mallinnusmenetelmiä ja tulkintaa kehitettiin. Posiva-hankkeisiin osallistuivat Ilmo Kukkonen, Ilkka Suppala, Arto Korpisalo, ja Teemu Koskinen (Stips Oy), Liisa Kivekäs ja Satu Vuoriainen Kevitsan seisminen 3D-hanke First Quantum Minerals Ltd (FQM) ja sen suomalainen tytäryhtiö Kevitsa Mining Oy rakentavat parhaillaan kaivosta Kevitsan Ni-PGE-esiintymälle Sodankylässä. FQM:lle toimittiin seismisenä asiantuntijana ja valmisteltiin Kevitsan malmiesiintymän seismistä 3D-hanketta. Yhtiön tavoitteena on louhintaan tulevan kalliovolyymin heikkousvyöhykkeiden 3-dimensionaalinen kartoitus heijastusseismisiä menetelmiä käyttäen. Tarkoituksena on käyttää seismistä 3D-luotausta kaivossuunnittelun välineenä. Hanke on saanut alkunsa HIRE-tulosten pohjalta. Ilmo Kukkonen toteutti kansainvälisen seismisten ja muiden urakoitsijoiden tarjouskilpailun, jonka perusteella FQM valitsee urakoitsijat v alussa. GTK ja Helsingin yliopiston seismologian laitos ovat mukana valmistelemassa hanketta ja osallistuvat mm. TEKES-hankehakemuksen valmisteluun. Hankkeen valmistelussa ovat mukana GTK:sta Markku Paananen, IKlkka lahti ja Jukka Laitinen ja HY:stä Pekka Heikkinen ja Suvi Heinonen th Fennoscandian Exploration and Mining -kokous FEM 2009 kokous järjestettiin Rovaniemellä. Kokouksen yhteydessä järjestettiin kurssi geofysiikasta malminetsintägeologeille: FEM 2009 Pre-conference Short Course: Geophysics for Exploration Geologists, Hotelli Rantasipi Pohjanhovi, Kurssilla oli noin 60 osanottajaa. Kurssin koordinoivat Ilmo Kukkonen ja Risto Pietilä. Kurssilla pidettiin seuraavat luennot:

16 14 1. Introduction to Short Course Ilmo Kukkonen, Geological Survey of Finland 2. Airborne gravity in exploration (Seppo Elo, Geological Survey of Finland) 3. Combined data analysis of airborne surveys (Meri-Liisa Airo, Geological Survey of Finland) 4. Borehole EM and massive sulphide exploration (Jarkko Jokinen, Geological Survey of Finland) 5. Modeling applications for exploration geophysics (Hans Thunehed, Geovista Ab) 6. Reflection seismics for exploration (Ilmo Kukkonen, Geological Survey of Finland) Ilmo Kukkonen piti FEM-kokouksessa keynote-esitelmän reflektioseismiikan käyttämisestä malminetsinnässä. Kuva 6. FEM 2009 kokouksen yhteydessä pidettiin geofysiikan kaksipäiväinen kurssi malminetsintägeologeille. Tupa oli täysi. (Kuva I. Kukkonen).

17 15 3. Merigeologia ja ympäristö tutkimusprofessuuri Aarno Kotilainen 3.1. Yhteenveto Vuoden 2009 merigeologista tutkimustoimintaa luonnehti laaja kansainvälinen ja kansallinen monitieteinen yhteistyö. Merigeologisen tutkimuksen pääpainopiste oli vuoden 2009 alussa käyntiin lähteneessä, BONUS tutkimusohjelman, INFLOW projektin toteuttamisessa. GTK:n koordinoimassa hankkeessa on mukana 9 partneria 7 eri maasta. Vuoden aikana järjestettiin viisi tutkimusmatkaa 4:llä eri tutkimusaluksella eri puolille Itämertä. Tutkimusmatkojen aikana saatiin onnistuneesti kerättyä kaikki tutkimusprojektissa tarvittava näytemateriaali. Lisäksi vuoden aikana varmistui EU rahoitus EMODNET Geology hankkeelle, jonka tarkoituksena on koota monipuolista, olemassa olevaa, tietoa merenpohjan geologiasta. British Geological Surveyn (BGS) koordinoimassa hankkeessa on mukana 14 EuroGeoSurveys partneria. GTK:n vetovastuulla on WP3 "Sea-bed sediment information" työkokonaisuus. Uusien tutkimus- ja mallinnusmenetelmien kehittäminen, joiden avulla voidaan tuottaa uutta ja entistä monipuolisempaa tietoa merenpohjasta ja merenpohjan geologisista prosesseista, on jatkunut vuonna 2009 aktiivisesti mm. INFLOW, FINMARINET ja VALKO hankkeissa. Tutkimusprofessori on myös osallistunut GTK:n edustajana asiantuntijaryhmän toimintaan, jonka tehtävänä on EU:n meristrategian toimeenpanon valmistelu. Vuonna 2009 julkaistiin yhteensä: 2 artikkelia kansainvälisissä vertaisarvioiduissa julkaisuissa, 18 kokoustiivistelmää, 5 tutkimus- ja tilaustyöraporttia, sekä 6 muuta käsikirjoitusta. Henkilöstö Tutkimusprofessori Aarno Kotilainen Geologi Kimmo Alvi Geologi Anu Kaskela Geologi Jyrki Hämäläinen Geologi Jyrki Rantataro Geologi Henry Vallius Tutkija Joonas Virtasalo 3.2. Ryhmän omat hankkeet EMOGE ( ) "EMOGE EMODNET Geology" on Euroopan komission rahoittama v alkanut hanke jonka tarkoituksena on koota monipuolista, olemassa olevaa, tietoa merenpohjan geologiasta (Euroopan merialueiden kattavan merigeologisen kartan tuottamiseen). Monipuolista tietoa merialueista tarvitaan taustatiedoiksi merialueiden ja merenpohjan kestävän käytön varmistamiseksi. Tätä tietoa tulee edellyttämään

18 16 myös Euroopan unionin meristrategiadirektiivi, jolla luodaan puitteet jäsenvaltioiden toimenpiteille, jotka ovat tarpeen meriympäristön hyvän tilan saavuttamiseksi ja ylläpitämiseksi vuoteen 2020 mennessä. Hankkeella on läheiset liittymäkohdat myös "One-Geology Europe" yhteistyöhankkeeseen sekä Euroopan Parlamentin ja Neuvoston direktiiviin Euroopan yhteisön paikkatietoinfrastruktuurin (INSPIRE) perustamisesta. EMODNET Geology ( ) hankkeessa ovat mukana 14 EurGeoSurveys (EGS) Partneria; Irlannista, Iso-Britaniasta, Ranskasta, Belgiasta, Hollannnista, Saksasta, Puolasta, Liettuasta, Latviasta, Virosta, Tanskasta, Norjasta, Ruotsista ja Suomesta. Hankkeen koordinaattorina on British Geological Survey (BGS). GTK toimii WP3 "Sea-bed sediment information" työkokonaisuuden vetäjänä. Vuonna 2009 GTK on vastannut sedimenttidatan harmonisoinnista ja laatinut sekä antanut projekti partnereille ohjeistukset koskien aineistojen indeksikarttoja, aineistojen uudelleen luokittelua, sekä sedimenttiaineistojen yleistystä. GTK:sta hankkeeseen osallistuivat v hankepäällikkö Aarno Kotilainen, geologi Anu Kaskela, ja ATK-suunnittelija Ulla Alanen INFLOW ( ) Vuoden 2009 alussa alkaneen "INFLOW - Holocene saline water inflow changes into the Baltic Sea, ecosystem responses and future scenarios" projektin tarkoituksena on tuottaa sedimenttitutkimuksen avulla tietoa Itämeren ympäristömuutoksista ja niihin vaikuttaneista tekijöistä viimeisten 6000 vuoden aikana. Hankkeessa pyritään myös ennustamaan mallinnuksen avulla ilmaston muutoksen vaikutuksia Itämereen. Syvempi ymmärrys Itämeren pitkäaikaismuutoksiin vaikuttavista tekijöistä ja mahdollisista tulevista muutoksista on tärkeää. Tätä tietämystä tarvitaan merialueiden kestävän käytön suunnittelun tueksi ja varauduttaessa ilmaston muutoksen vaikutuksiin. INFLOW tutkimushanke on osana yhteiseurooppalaista BONUS -tutkimusohjelmaa. (http://www. bonusportal.org/) taustalla on yhdeksän Itämeren maan tutkimusrahoittajat (mm. Suomen Akatemia). Lisäksi tutkimusta rahoittaa EU:n komissio. GTK:n koordinoimassa hankkeessa on mukana 9 partneria 7 eri maasta. GTK:n yhteistyökumppanit INFLOW tutkimusprojektissa ovat Saksasta (Leibniz Institute for Baltic Sea Research Warnemünde IOW), Tanskasta (Geological Survey of Denmark and Greenland GEUS), Ruotsista (Lundin yliopisto ja Swedish Meteorological and Hydrological Institute), Puolasta (Szczecinin yliopisto), Norjasta (Bjerknes Centre for Climate Research), Venäjältä (A. P. Karpinsky Russian Geological Research Institute VSEGEI) ja Helsingin yliopiston geotieteiden ja maantieteen laitos. GTK:sta hankkeeseen osallistuivat v hankepäällikkö Aarno Kotilainen, geologit Jyrki Hämäläinen, Anu Kaskela, Henry Vallius ja Joonas Virtasalo. INFLOW hankeen kick-off kokous järjestettiin Helsingissä tammikuussa Vuoden 2009 aikana järjestettiin 5 tutkimusmatkaa Itämerelle tutkimusaluksilla RV Maria S. Merian, RV Professor Albrecht Penck, RV Ladoga, ja RV Aranda. Tutkimusmatkojen aikana kerättiin yhteensä yli 50 sedimenttinäytesarjaa Itämeren eri

19 17 osista. Sedimenttinäytteiden monipuolinen analysointi on aloitettu osallistuja laitoksissa. Huhtikuun SEDU 2009 tutkimusmatkan ( ) yhteydessä järjestettiin myös Floating University merisedimenttitutkimus koulutusmatka opiskelijoille. Kuva 1. Sedimenttinäytteenottoa tutkimusalus Arandalla keväisellä Itämerellä huhtikuun SEDU 2009 matkan yhteydessä. Kuva: Aarno Kotilainen, GTK.

20 18 INFLOW hanketta esiteltiin mm. BONUS tutkimusohjelman aloitus Conference:ssa (Espoo, ), Geologian tutkijapäivillä (Helsinki, ), Magellan Baltic IODP työpajan yhteydessä (Kööpenhamina, ), Xth Baltic Sea Day kokouksessa (Pietari, ), International Conference on Climate Change The environmental and socio-economic response tn the southern Baltic region kokouksessa (Szczecin, Puola, ), Baltic Sea Science Congress:ssa (Tallinna, ) sekä mm. Venäjän tiedeakatemiassa ( ). Projektia ja sen alustavia tuloksia on esitelty aktiivisesti myös muissa tiedotusvälineissä ja INFLOW -nettisivujen välityksellä Merigeologisen tutkimuksen kehittäminen ( ) Merigeologisen tutkimuksen kehittäminen - hanke koostuu itsenäisistä kehitysprojekteista. Lisäksi vuoden 2009 hankkeessa osallistuttiin mm. Meristrategiadirektiivin (2008/56/EC) toimeenpanoon liittyvän kansallisen asiantuntijaryhmän työhön sekä valmisteltiin uusia kansainvälisiä tutkimushankkeita MESA tutkimusprojektin tavoitteena on syventää tietämystä meren pohjan FeMn saostumien synnystä sekä selvittää minkä tyyppiset merenpohjan alueet ovat näiden saostumien peittämiä (Suomen aluevesillä), ja kuinka laajoja nämä FeMn -saostumien peittämät alueet ovat. Kevään 2009 aikana käytiin läpi Saaristomereltä olemassa olevat merenpohjan geologiset aineistot (kartta- ja näytetieto). Näiden tietojen perusteella valittiin alueet näytteenottoon. Vuoden 2009 kenttätöitä ei kuitenkaan toteutettu huonosta taloustilanteesta johtuen, vaan ne siirrettiin tulevalle vuodelle. Tutkimus liittyy läheisesti myös SYKE:n tutkimushankkeeseen Mikrobiologiset prosessit kontrolloivat raudan, mangaanin ja fosforin vapautumisreaktioita mineraalisaostumissa (MICON). SYKE:n vetämässä MICON -tutkimushankkeessa ovat mukana myös GTK ja Helsingin Yliopiston Geologian laitos. BISSE tutkimusprojektissa selvitetään Itämeren pohjakerrostumien mikrobiyhteisöjen koostumusta ja rakennetta, sekä sitä mitkä ympäristötekijät vaikuttavat mikrobiyhteisöjen muutokseen. Tutkimus liittyy läheistesti yhteistyöhön SYKE:n Merikeskuksen ja Helsingin yliopiston soveltavan kemian ja mikrobiologian laitoksen (HY) kanssa. Mikrobiologisista tutkimuksista (mm. DNA analyysit) vastaavat yhteistyökumppanimme SYKE Merikeskus (Harri Kankaanpää) ja HY (Christina Lyra). GTK vastaa sedimenttisarjojen näytteenotosta ja tuottaa tietoa sedimenttien geokemiasta. Työ liittyy läheisesti myös SYKE:n vetämään MICON hankkeeseen (kts. yllä MESA). Vuoden 2009 aikana jatkettiin aineiston käsittelyä, sekä otettiin lisänäytteitä Pohjois-Itämereltä tutkimusalus Arandan huhtikuun matkalla. Projektin tuloksia esiteltiin mm. Baltic Sea Science Congress kokouksessa (Tallinna, ). Uusien tutkimus- ja mallinnusmenetelmien kehittäminen, joiden avulla voidaan tuottaa uutta, entistä monipuolisempaa, tietoa merenpohjasta ja merenpohjan geologisista prosesseista, on jatkunut v aktiivisesti (mm. vedenalaiset maisemat - konsepti). Vuoden 2009 aikana tutkimusryhmä on myös osallistunut aktiivisesti uusien kansallisten ja kansainvälisten tutkimusprojektien valmisteluun ja hakuun. Tutkimusrahoitus hakemukset mm. Swedish Research Council:lle, Suomen kulttuurirahastolle, Geologian tutkijakouluhakuun, Ympäristöministeriön T&K

Kaasut ja biogeokemian prosessit kallioperässä (KABIO)

Kaasut ja biogeokemian prosessit kallioperässä (KABIO) Kaasut ja biogeokemian prosessit kallioperässä (KABIO) Ilmo Kukkonen & Lasse Ahonen Geologian tutkimuskeskus, Espoo KYT2010 Seminaari 26.9.2008 Helsinki 1 Kaasut ja biogeokemian prosessit kallioperässä

Lisätiedot

Maankamaran kartoitus lentogeofysikaalisin menetelmin

Maankamaran kartoitus lentogeofysikaalisin menetelmin Maankamaran kartoitus lentogeofysikaalisin menetelmin Kaukokartoituspäivät 9.11.2007 Hanna Leväniemi, Taija Huotari, Ilkka Suppala Sisältö Aerogeofysikaaliset mittaukset yleisesti GTK:n lentomittaukset

Lisätiedot

MERIGEOLOGIAN JA GEOFYSIIKAN TOIMIALA

MERIGEOLOGIAN JA GEOFYSIIKAN TOIMIALA Geologian tutkimuskeskus Etelä-Suomen yksikkö MERIGEOLOGIAN JA GEOFYSIIKAN TOIMIALA Toimintakertomus 2008 Toimittaneet Tuire Valjus ja Tarja Manninen Raportti Q10/2009/48 1 SISÄLLYS 1 MERIGEOLOGIA JA

Lisätiedot

Merentutkimuksen kansalliskomitea Finnish National SCOR Committee

Merentutkimuksen kansalliskomitea Finnish National SCOR Committee Merentutkimuksen kansalliskomitea toimii Kansainvälisen tieteellisen neuvoston ICSU:n asettaman Merentutkimuksen komitean (Scientific Committee on Oceanic Research, SCOR) kansallisena yhteistyötahona.

Lisätiedot

Kaivostoiminnan kehittäminen ja ympäristö

Kaivostoiminnan kehittäminen ja ympäristö Kaivostoiminnan kehittäminen ja ympäristö Pohjois-Suomessa Risto Pietilä Geologian tutkimuskeskus GTK:n toiminta-alueet ja profiilit GTK on alueellinen toimija, jolla on vahva yhteys alueiden suunnitteluun

Lisätiedot

Tutkimuksen tuottavuuden kehitys Suomen yliopistoissa

Tutkimuksen tuottavuuden kehitys Suomen yliopistoissa Tutkimuksen tuottavuuden kehitys Suomen yliopistoissa Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö, Helsinki Esitelmä tiedepolitiikka -työryhmässä Hankkeen tutkimusjohtaja:

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/4522/-89/1/10 Kuusamo Ollinsuo Heikki Pankka 17.8.1989 1 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3712/-85/1/10 Kittilä Tepsa Antero Karvinen 29.11.1985 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2

Lisätiedot

Ihmiset ovat paljolti riippuvaisia meristä. INFLOW-projekti. BONUS-ohjelman. Itämeren ympäristömuutosten salat ja tulevaisuuden kuvia A.T.

Ihmiset ovat paljolti riippuvaisia meristä. INFLOW-projekti. BONUS-ohjelman. Itämeren ympäristömuutosten salat ja tulevaisuuden kuvia A.T. Itämeren ympäristömuutosten salat ja tulevaisuuden kuvia A.T. KOTILAINEN BONUS-ohjelman INFLOW-projekti Ihmiset ovat paljolti riippuvaisia meristä ja niiden tuottamista ekosysteemipalveluista kuten ravinnosta.

Lisätiedot

Korkean resoluution ja suuren kuva-alueen SAR

Korkean resoluution ja suuren kuva-alueen SAR Korkean resoluution ja suuren kuva-alueen SAR Risto Vehmas, Juha Jylhä, Minna Väilä ja prof. Ari Visa Tampereen teknillinen yliopisto Signaalinkäsittelyn laitos Myönnetty rahoitus: 50 000 euroa Esityksen

Lisätiedot

Itämeristrategian rahoitus

Itämeristrategian rahoitus Itämeristrategian rahoitus Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Petri Haapalainen, TEM petri.haapalainen@tem.fi Keskeisiä lähtökohtia, kysymyksiä ja haasteita Lähtökohtia

Lisätiedot

E/573/221/2008 22.9.2008. Katsaus alkuvuoden 2008 toimintaan

E/573/221/2008 22.9.2008. Katsaus alkuvuoden 2008 toimintaan E/573/221/2008 22.9.2008 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 1 2 TOIMINNAN TULOKSELLISUUS 2 3 HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN 3 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 1 JOHDANTO Katsaus

Lisätiedot

On maamme köyhä ja siksi jää (kirjoitti Runeberg), miksi siis edes etsiä malmeja täältä? Kullan esiintymisestä meillä ja maailmalla

On maamme köyhä ja siksi jää (kirjoitti Runeberg), miksi siis edes etsiä malmeja täältä? Kullan esiintymisestä meillä ja maailmalla On maamme köyhä ja siksi jää (kirjoitti Runeberg), miksi siis edes etsiä malmeja täältä? Kullan esiintymisestä meillä ja maailmalla Tutkimusmenetelmistä GTK:n roolista ja tutkimuksista Lapissa Mikä on

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Raportti 61/2012 Rovaniemi 26.6.2012

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Raportti 61/2012 Rovaniemi 26.6.2012 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Raportti 61/2012 Rovaniemi Selvitys Sodankylän ympäristön maankäyttöä ja kaivostoimintaa tukevasta maaperätiedonkeruusta ja toimintamallista - maaperätiedonkeruu

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M06/4611/-93/1/10 Kuusamo Sarkanniemi Heikki Pankka 29.12.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532

Lisätiedot

Vastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t).

Vastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t). OULUN YLIOPISTON LAATUTYÖN PILOTTI, BIOLOGIAN LAITOS (BILPO) TUTKIMUSTOIMINNON KUVAUS (MATRIISI) Laitoksen perustehtävien opetuksen ja tutkimuksen kuvaamiseen tarkoitettu matriisi on työväline laitoksen

Lisätiedot

IP-luotaus Someron Satulinmäen kulta-aiheella

IP-luotaus Someron Satulinmäen kulta-aiheella Etelä-Suomen yksikkö 12.12.2006 Q18.4/2006/1 Espoo IP-luotaus Someron Satulinmäen kulta-aiheella Heikki Vanhala (Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupa nro 13/MYY/06) 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset ekosysteemille?

Ilmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset ekosysteemille? Ilmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset ekosysteemille? Markku Viitasalo Suomen ympäristökeskus Ympäristövaliokunnan avoin kokous 12.5.2016 M. Viitasalo M. Westerbom Esityksen sisältö Ilmastonmuutoksen vaikutukset

Lisätiedot

Limingan Tupoksen savikivikairaus ja suoritettavat jatkotutkimukset

Limingan Tupoksen savikivikairaus ja suoritettavat jatkotutkimukset M 17/Lka-60/1 Liminka 11.1.1960 Limingan Tupoksen savikivikairaus ja suoritettavat jatkotutkimukset Pyhäkosken voimalaitostutkimuksia suoritettaessa löydetty savikivi on Suomen kallioperässä täysin ympäristöstään

Lisätiedot

Itämeren alueen ohjelma 2014-2020 Interreg Baltic Sea Region. Matti Lipsanen Lappeenranta 19.11.2014

Itämeren alueen ohjelma 2014-2020 Interreg Baltic Sea Region. Matti Lipsanen Lappeenranta 19.11.2014 2014-2020 Interreg Baltic Sea Region Matti Lipsanen Lappeenranta 19.11.2014 Euroopan alueellisen yhteistyön (EAY) ohjelma (jälleen Interreg ) Järjestyksessä neljäs Itämeren alueen ohjelma Taustalla EU:n

Lisätiedot

Integroitu paloturvallisuustekniikka

Integroitu paloturvallisuustekniikka Jyri Outinen 1, Markku Heinisuo 2 1 Ruukki Construction Oy 2 Tampere University of Technology Palotutkimuksen päivät 2011 June 19, 2012 www.ruukki.com Jyri Outinen Esityksen sisältö Hankkeen perustiedot

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2011

Toimintasuunnitelma 2011 Toimintasuunnitelma 2011 1 Sitoumus Itämeren tilan parantamiseksi Itämerihaaste on Turun ja Helsingin kaupunkien yhteinen aloite Itämeren tilan parantamiseksi. Itämerihaaste julkistettiin kesäkuussa 2007.

Lisätiedot

OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA. Eero Sandqren/PHM 11-4.1983 1 GEOFYSIIKAN TUTKIMUKSET VUONNA 1979 JA 19. Sijainti 1:400 000. Vihanti, Kiviharju

OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA. Eero Sandqren/PHM 11-4.1983 1 GEOFYSIIKAN TUTKIMUKSET VUONNA 1979 JA 19. Sijainti 1:400 000. Vihanti, Kiviharju Q OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA Eero Sandqren/PHM 11-4.1983 1 GEOFYSIIKAN TUTKIMUKSET VUONNA 1979 JA 19 Vihanti, Kiviharju 2434 05 Sijainti 1:400 000 Gähtökohta Lampinsaaren malmimuodostuman kulku on

Lisätiedot

Pohjois-Karjala Geopark esiselvityksen tuloksia. 17.6.2013 Joensuu Kaisa-Maria Remes

Pohjois-Karjala Geopark esiselvityksen tuloksia. 17.6.2013 Joensuu Kaisa-Maria Remes Pohjois-Karjala Geopark esiselvityksen tuloksia 17.6.2013 Joensuu Kaisa-Maria Remes 1 POHJOIS-KARJALA Geologisia vahvuuksia: Aluetta ei vielä rajattu, useita mahdollisia kohteita; Arkeeinen/ proterotsooinen

Lisätiedot

KUUTOSKAUPUNGIT Espoo, Helsinki, Oulu, Tampere, Turku, Vantaa

KUUTOSKAUPUNGIT Espoo, Helsinki, Oulu, Tampere, Turku, Vantaa 6AIKA - AVOIMET JA ÄLYKKÄÄT PALVELUT-STRATEGIA KUUTOSKAUPUNGIT Espoo, Helsinki, Oulu, Tampere, Turku, Vantaa Muistio Ohjausryhmän kokous 6/2014 Aika: 17.10.2014, 10.00-13.00 Paikka: Tampereen kaupungintalo,

Lisätiedot

Suomen Akatemian IODP-ICDP-tukiryhmän kokous 01.12.2014

Suomen Akatemian IODP-ICDP-tukiryhmän kokous 01.12.2014 Suomen Akatemian IODP-ICDP-tukiryhmän kokous 01.12.2014 Pöytäkirja 01.12.2014 Aika ja paikka: Maanantai 1.12.2014. klo 10:00 12:00, Geologian tutkimuskeskus, Betonimiehenkuja 4, kokoushuone Graniitti,

Lisätiedot

Hakemus malminetsintälupaa varten

Hakemus malminetsintälupaa varten Hakemus malminetsintälupaa varten TUKES/Kaivosasiat 15.12.2011 PL66 Ilomantsi 00521 HELSINKI Endomines Oy hakee kaivoslain 621/2011 mukaista malminetsintälupaa Ilomantsin Sivakkovaarassa karttalehdellä

Lisätiedot

Sovelletun fysiikan laitoksen tutkimus- ja yritysyhteistyö osana yhteiskäyttölaboratoriota

Sovelletun fysiikan laitoksen tutkimus- ja yritysyhteistyö osana yhteiskäyttölaboratoriota Vesitutkimuksen koulutus- ja tutkimusympäristön esittely, 22.3.2011 Sovelletun fysiikan laitoksen tutkimus- ja yritysyhteistyö osana yhteiskäyttölaboratoriota Prof. Marko Vauhkonen Sovelletun fysiikan

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ROVANIEMEN MAALAISKUNNASSA VALTAUSALUEILLA ROSVOHOTU 1-2 KAIV.REK.NRO 4465 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ROVANIEMEN MAALAISKUNNASSA VALTAUSALUEILLA ROSVOHOTU 1-2 KAIV.REK.NRO 4465 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M 06/2633/-91/1/10 Rovaniemen maalaiskunta Rosvohotu Seppo Rossi 29.11.1991 1 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ROVANIEMEN MAALAISKUNNASSA VALTAUSALUEILLA ROSVOHOTU

Lisätiedot

Luonnon monimuotoisuuden suojelun ja. kestävän käytön strategia ja toimintaohjelma. Luonnonsuojelujohtaja Ilkka Heikkinen

Luonnon monimuotoisuuden suojelun ja. kestävän käytön strategia ja toimintaohjelma. Luonnonsuojelujohtaja Ilkka Heikkinen Luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategia ja toimintaohjelma Luonnonsuojelujohtaja Ilkka Heikkinen Tavoitteena CBD:n 10. osapuolikokouksen päätösten kansallinen tulkinta ja toimeenpano

Lisätiedot

Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl

Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus 1 (5) Jakelu Kauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus Suomussalmen Sääskeläissuon Likosuon alueella valtauksilla Sääskeläissuo 1 2 (kaiv.

Lisätiedot

Kansainvälisen yhteistyön ohjelmat ja EU:n erillisohjelmat Hankkeiden toteuttaminen

Kansainvälisen yhteistyön ohjelmat ja EU:n erillisohjelmat Hankkeiden toteuttaminen Kansainvälisen yhteistyön ohjelmat ja EU:n erillisohjelmat Hankkeiden toteuttaminen Tapio Salo 4.4.2014 1 Hankkeita EU rahoituksella: Valorisation of food waste to biogas, FP7 NP-balances EU, Eurostat

Lisätiedot

Kondensaattorin läpi kulkeva virta saadaan derivoimalla yhtälöä (2), jolloin saadaan

Kondensaattorin läpi kulkeva virta saadaan derivoimalla yhtälöä (2), jolloin saadaan VAIHTOVIRTAPIIRI 1 Johdanto Vaihtovirtapiirien käsittely perustuu kolmen peruskomponentin, vastuksen (resistanssi R), kelan (induktanssi L) ja kondensaattorin (kapasitanssi C) toimintaan. Tarkastellaan

Lisätiedot

Sosiaalisten vaikutusten arviointi kehittämisehdotuksia

Sosiaalisten vaikutusten arviointi kehittämisehdotuksia Sosiaalisten vaikutusten arviointi kehittämisehdotuksia Sosiologian yliopistonlehtori Leena Suopajärvi, YTK, Lapin yliopisto DILACOMI-tutkimushankkeen loppuseminaari 27.9.2013, Rovaniemi Puheenvuoron rakenne

Lisätiedot

KIVININET 30.10 Rajatonta kasvua Kaakossa

KIVININET 30.10 Rajatonta kasvua Kaakossa KIVININET 30.10 Rajatonta kasvua Kaakossa Mikko Härkönen, TEM mikko.harkonen@tem.fi MIKÄ TEAM FINLAND? Team Finland verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, maakuvaa, yritysten kansainvälistymistä

Lisätiedot

Suomen kvartääritutkimuksen kansalliskomitea (SKK)

Suomen kvartääritutkimuksen kansalliskomitea (SKK) Suomen kvartääritutkimuksen kansalliskomitea (SKK) Sihteeri Emilia Kosonen Tiedeakatemiain neuvottelukunnan kansalliskomiteatapaaminen 6.10.2015, Säätytalo Kvartäärigeologia Kvartäärikausi on nykyisen

Lisätiedot

Merentutkimusta tehdään

Merentutkimusta tehdään Helsingin yliopiston Itämeristrategia Luonnos strategiakaudelle 2009-2013 Jorma Kuparinen Merentutkimusta tehdään Yliopistoissa ja korkeakouluissa Valtion tutkimuslaitoksissa (Suomen ympäristökeskus, Geologian

Lisätiedot

Indoor Environment 2011-2015

Indoor Environment 2011-2015 Indoor Environment 2011-2015 18.4.2013 Risto Kosonen Ohjelma on investointinäkökulmasta edennyt pääosin suunnitelman mukaisesti Työpaketti Kumulatiiviset kustannukset 1.5.2011 31.8.2012 Kumulatiiviset

Lisätiedot

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI TURUN LOPPURAPORTTI AMMATTIKORKEAKOULU Hyvinvointipalvelut Usability of Shopping Centers -projekti 20.12.2008 1 (3) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Usability of Shopping Centers Hyvinvointipalvelut 20.12.2008

Lisätiedot

Kullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset.

Kullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset. GEOLOGIAN TUTKIMCJSKESKUS Tekij at Rosenberg Petri KUVAILULEHTI Päivämäärä 13.1.2000 Raportin laji Ml 911 14312000/ 711 0 tutkimusraportti 1 Raportin nimi Toimeksiantaja Geologian tutkimuskeskus Kullaan

Lisätiedot

1 JOHDANTO 3 2 LÄHTÖTIEDOT JA MENETELMÄT 4

1 JOHDANTO 3 2 LÄHTÖTIEDOT JA MENETELMÄT 4 Karri Kauppila KOTKAN JA HAMINAN TUULIVOIMALOIDEN MELUMITTAUKSET 21.08.2013 Melumittausraportti 2013 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 3 2 LÄHTÖTIEDOT JA MENETELMÄT 4 2.1 Summan mittauspisteet 4 2.2 Mäkelänkankaan mittauspisteet

Lisätiedot

GTK:n uudet tuulet. Olli Breilin, aluejohtaja. Suomen vesiyhdistys ry:n pohjavesijaosto Teemailtapäivä 6.10.2015

GTK:n uudet tuulet. Olli Breilin, aluejohtaja. Suomen vesiyhdistys ry:n pohjavesijaosto Teemailtapäivä 6.10.2015 GTK:n uudet tuulet Olli Breilin, aluejohtaja Suomen vesiyhdistys ry:n pohjavesijaosto Teemailtapäivä 6.10.2015 Strategian muutostekijöitä 2 Strategian kärkiversot, Perustehtävän uudistaminen Vaikuttavuus,

Lisätiedot

HELSINKI. Helsingin Satama. Vuosaaren sataman telakan väylän viistokaikuluotausaineiston arkeologinen tulkinta 10.10.2014

HELSINKI. Helsingin Satama. Vuosaaren sataman telakan väylän viistokaikuluotausaineiston arkeologinen tulkinta 10.10.2014 HELSINKI 2014 Helsingin Satama Vuosaaren sataman telakan väylän viistokaikuluotausaineiston arkeologinen tulkinta 10.10.2014 Arkisto- ja rekisteritiedot Kunta: Helsinki Alue: Vuosaaren satama, Skatanselkä,

Lisätiedot

Operaatiotutkimus ja MATINE Professori Ilkka Virtanen

Operaatiotutkimus ja MATINE Professori Ilkka Virtanen Operaatiotutkimus ja MATINE Professori Ilkka Virtanen FORS-seminaari Turvallisuus ja riskianalyysi Teknillinen korkeakoulu 13.11.2008 MATINEn tehtävä Maanpuolustuksen tieteellinen neuvottelukunta (MATINE)

Lisätiedot

Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl

Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus 1 (5) Jarmo Lahtinen 25.1.2008 Jakelu Kauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus Kuhmon Hautalehdon valtausalueella Hautalehto 3 (kaiv.

Lisätiedot

Sisävesi LIFE IP -diat 16.2.2015

Sisävesi LIFE IP -diat 16.2.2015 Sisävesi LIFE IP -diat 16.2.2015 SISÄVESI LIFE IP SISÄVESI LIFE IP Metsähallituksen koordinoima valtakunnallinen EUrahoitteinen hanke, jonka tavoitteena on parantaa Suomen sisävesien tilaa ja sovittaa

Lisätiedot

4G LTE-verkkojen sisätilakuuluvuusvertailu 1H2014

4G LTE-verkkojen sisätilakuuluvuusvertailu 1H2014 4G LTE-verkkojen sisätilakuuluvuusvertailu 1H2014 27. kesäkuuta 2014 Omnitele Ltd. Mäkitorpantie 3B P.O. Box 969, 00101 Helsinki Finland Puh: +358 9 695991 Fax: +358 9 177182 E-mail: contact@omnitele.fi

Lisätiedot

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010)

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Tutkimusohjelman esittely Ohjelmajohtaja: MMT Riitta Hänninen riitta.hanninen@metla.fi Metsien monimuotoisuuden

Lisätiedot

CliPLivE - Climate Proof Living Environment

CliPLivE - Climate Proof Living Environment SOUTH-EAST FINLAND-RUSSIA ENPI CBC 2007-2013 Riskikartat Itämeren rannikkoalueella CliPLivE - Climate Proof Living Environment Yleistä projektista Kesto: Helmikuu 2012 Elokuu 2014 Rahoittaja: EU:n Kaakkois-Suomi

Lisätiedot

ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö

ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö Tapio Pekkola, Manager for Baltic and Nordic Organisations, Nord Stream Miksi Nord Stream? - Energiaturvallisuutta varmistamassa

Lisätiedot

Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta

Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta Helsingin kaupunginhallitus Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta Esitämme, että Helsingin kaupunki myöntäisi Teknilliselle korkeakoululle innovaatiorahastosta rahoitusta InnoSchool-hanketta

Lisätiedot

Hallitus on päättänyt 19.2.2013 kokouksessa, että tämä liite julkaistaan myös hallituksen kokouksen tiedotteen liitteenä.

Hallitus on päättänyt 19.2.2013 kokouksessa, että tämä liite julkaistaan myös hallituksen kokouksen tiedotteen liitteenä. TÄSSÄ TOIMINNAN SEURANNAN RAPORTISSA SEURATAAN KUUKAUSITTAIN ENONTEKIÖN KEHITYS OY TÄRKEIMPIÄ TOIMIA, SEKÄ KATSOTAAN SEURAAVAN KUUKAUDEN JO SOVITTUJA TEEMOJA. RAPORTTI LAADITAAN KUUKAUSITTAIN JA ESITETÄÄN

Lisätiedot

OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA. Raahen Laivakankaan geofysiikan tutkimukset. Sijainti 1:400 000. Eero Sandqren/?HM 8.10.1982

OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA. Raahen Laivakankaan geofysiikan tutkimukset. Sijainti 1:400 000. Eero Sandqren/?HM 8.10.1982 Q OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA Eero Sandqren/?HM 8.10.1982 Raahen Laivakankaan geofysiikan tutkimukset Sijainti 1:400 000 Lähtökohta Lin joitus P Jämbäckin vuonna 1980 lähettämä Au-pitoinen, 14 ppm,

Lisätiedot

Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta

Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta Helsingin kaupunginhallitus Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta Esitämme, että Helsingin kaupunki myöntäisi Teknilliselle korkeakoululle innovaatiorahastosta rahoitusta InnoSchool-hanketta

Lisätiedot

Euroopan alueellisen yhteistyön ja Keskinen Itämeri/Central Baltic ohjelman merkitys Suomessa

Euroopan alueellisen yhteistyön ja Keskinen Itämeri/Central Baltic ohjelman merkitys Suomessa Euroopan alueellisen yhteistyön ja Keskinen Itämeri/Central Baltic ohjelman merkitys Suomessa Suomen CB kontaktipisteen avajaiset Uudenmaan liitto, 15.10.2014 harry.ekestam@tem.fi Rakennerahastojen Euroopan

Lisätiedot

Vedenlaadun seurannat murroksessa. Työkaluja laadukkaaseen mittaustulokseen

Vedenlaadun seurannat murroksessa. Työkaluja laadukkaaseen mittaustulokseen Vedenlaadun seurannat murroksessa Työkaluja laadukkaaseen mittaustulokseen FINAS-päivä 27.1.2015 Teemu Näykki FT, kemisti, tiiminvetäjä Taustaa Mittaustulos ei ole koskaan täysin oikein Lukuisia tärkeitä

Lisätiedot

Avoinyliopisto.fi -verkkopalvelu CSC:n palvelut

Avoinyliopisto.fi -verkkopalvelu CSC:n palvelut Avoinyliopisto.fi -verkkopalvelu CSC:n palvelut Avointen yliopistojen neuvottelupäivät 12.-13.10.2011 Soile Pylsy, CSC CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy CSC IT Center for Science Ltd. Puhuja? Soile

Lisätiedot

Meriympäristöön kohdistuvat uhat ja niiden edellyttämät torjunta- ja sopeutumisstrategiat vaativat yhteiskunnan, päättäjien ja tutkijoiden

Meriympäristöön kohdistuvat uhat ja niiden edellyttämät torjunta- ja sopeutumisstrategiat vaativat yhteiskunnan, päättäjien ja tutkijoiden Suomenlahti-vuoden visio Miksi Suomenlahti-vuosi? Meriympäristöön kohdistuvat uhat ja niiden edellyttämät torjunta- ja sopeutumisstrategiat vaativat yhteiskunnan, päättäjien ja tutkijoiden aktiivista vuorovaikutusta

Lisätiedot

Jarmo Lahtinen 30.4.2001 Julkinen. OKME/Outokumpu 1 kpl

Jarmo Lahtinen 30.4.2001 Julkinen. OKME/Outokumpu 1 kpl 1 (7) Jakelu Kauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl OKME/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus Koveron arkeeisella vihreäkivivyöhykkeellä valtauksilla Mönni 1 5, Kovero 1 2 ja Kuusilampi vuosina 1998 1999

Lisätiedot

Itämeri -seminaari 3.12.2008

Itämeri -seminaari 3.12.2008 Itämeri -seminaari 3.12.2008 HAAGA-HELIA amk Liisa Rohweder KTT, yliopettaja Kestävä kehitys ja vastuullinen liiketoiminta 1 Miksi HAAGA-HELIA otti Itämerihaasteen vastaan? Yhteiskuntavastuullista toimintaa

Lisätiedot

Arktisten merien ohjelma. Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Seminaari 22.1.2014, Nosturi Teija Lahti-Nuuttila, Tekes

Arktisten merien ohjelma. Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Seminaari 22.1.2014, Nosturi Teija Lahti-Nuuttila, Tekes Arktisten merien ohjelma Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Seminaari 22.1.2014, Nosturi Teija Lahti-Nuuttila, Tekes Arktiset meret on osa Tekesin strategiaa - Luonnonvarat ja kestävä talous

Lisätiedot

Sampomuunnos, kallistuneen lähettimen vaikutuksen poistaminen Matti Oksama

Sampomuunnos, kallistuneen lähettimen vaikutuksen poistaminen Matti Oksama ESY Q16.2/2006/4 28.11.2006 Espoo Sampomuunnos, kallistuneen lähettimen vaikutuksen poistaminen Matti Oksama GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI 28.11.2006 Tekijät Matti Oksama Raportin laji Tutkimusraportti

Lisätiedot

SUOMEN KAIVOSVESIOSAAMISEN VERKOSTO TOIMINTAOHJELMA

SUOMEN KAIVOSVESIOSAAMISEN VERKOSTO TOIMINTAOHJELMA Itä-Suomen yksikkö Kuopio KAIVOSVESIVERKOSTO Ohjelma SUOMEN KAIVOSVESIOSAAMISEN VERKOSTO TOIMINTAOHJELMA Verkostoyhteistyön tavoitteet Suomen kaivosvesiosaamisen verkosto (myöh. kaivosvesiverkosto tai

Lisätiedot

KUULUTUS. Kuulutus 1 (1) Lupatunnus: 18.12.2013 ML2011:0020

KUULUTUS. Kuulutus 1 (1) Lupatunnus: 18.12.2013 ML2011:0020 Kuulutus 18.12.2013 1 (1) Lupatunnus ML2011:0020 KUULUTUS Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) kuuluttaa kaivoslain (10.6.2011/621) 40 :n nojalla Malminetsintälupahakemuksen Hakija: Lupatunnus: Alueen

Lisätiedot

OULUN YLIOPISTON KAIVANNAISALAN TIEDEKUNTA

OULUN YLIOPISTON KAIVANNAISALAN TIEDEKUNTA 1 OULUN YLIOPISTON KAIVANNAISALAN TIEDEKUNTA Kari Knuutila Tutkimusprofessori LUOSTO CLASSIC BUSINESS FORUM 8. elokuuta 2014 LAPLAND HOTEL LUOSTOTUNTURI KAIVANNAISALAN TIEDEKUNTA 2 Kaivannaisalan tiedekunta,

Lisätiedot

SOTERKO turvallista kaivostoimintaa tukemassa

SOTERKO turvallista kaivostoimintaa tukemassa SOTERKO turvallista kaivostoimintaa tukemassa SOTERKO-RISKY kaivosohjelma Antti Kallio Säteilyturvakeskus Sisällysluettelo SOTERKO-RISKY kaivosohjelma Taustaa: aikaisempi kaivoksiin liittyvä yhteistyö

Lisätiedot

Kansalaishavainnointi osana Itämeren tilan seurantaa

Kansalaishavainnointi osana Itämeren tilan seurantaa Kansalaishavainnointi osana Itämeren tilan seurantaa Heidi Hällfors, Eija Rantajärvi ja Outi Setälä MARMONI-projekti, SYKE Merikeskus ROSKAPUHETTA Asiaa Itämeren roskaantumisesta ja sen tilasta -seminaari

Lisätiedot

EU-HANKEAKTIVOINTI PK-YRITYKSILLE OULUN SEUDULLA. Lapin korkeakoulukonsernin kansainvälisen hanketoiminnan kehittämispäivät 18.1.

EU-HANKEAKTIVOINTI PK-YRITYKSILLE OULUN SEUDULLA. Lapin korkeakoulukonsernin kansainvälisen hanketoiminnan kehittämispäivät 18.1. EU-HANKEAKTIVOINTI PK-YRITYKSILLE OULUN SEUDULLA Lapin korkeakoulukonsernin kansainvälisen hanketoiminnan kehittämispäivät 18.1.2012 Teija Kekonen Iin Micropolis Oy Micropolis Oy Uusiutuvan energia- ja

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA 1983-84 sekä 1988

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA 1983-84 sekä 1988 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2741/-89/1/60 Kittilä Vuomanmukka Kari Pääkkönen 26.9.1989 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

Tutkimustyöselostus Kuhmo Siivikkovaara (8055/3), Niemenkylä (8055/4)

Tutkimustyöselostus Kuhmo Siivikkovaara (8055/3), Niemenkylä (8055/4) 15.10.2014 ALTONA MINING LTD/KUHMO METALS OY Kuhmo Siivikkovaara (8055/3), Niemenkylä (8055/4) Sanna Juurela KUHMO METALS OY (Y-tunnus 1925450-2) Kaivostie 9, FIN-83700 Polvijärvi, FINLAND Tel. +358 10

Lisätiedot

KANSAINVÄLINEN YHTEISHANKEHAKU: NANOTIEDE SEKÄ TIETO- JA TIETOLII- KENNETEKNIIKKA (SUOMEN AKATEMIA JA NATIONAL RESEARCH FOUNDATION OF KOREA, NRF)

KANSAINVÄLINEN YHTEISHANKEHAKU: NANOTIEDE SEKÄ TIETO- JA TIETOLII- KENNETEKNIIKKA (SUOMEN AKATEMIA JA NATIONAL RESEARCH FOUNDATION OF KOREA, NRF) SUOMEN AKATEMIA HAKUILMOITUS 1 20.4.2012 KANSAINVÄLINEN YHTEISHANKEHAKU: NANOTIEDE SEKÄ TIETO- JA TIETOLII- KENNETEKNIIKKA (SUOMEN AKATEMIA JA NATIONAL RESEARCH FOUNDATION OF KOREA, NRF) Rahoitus Rahoituskausi

Lisätiedot

PEHMEIKKÖJEN PAKSUUSTULKINNAT JA OMINAISVASTUSMITTAUKSET

PEHMEIKKÖJEN PAKSUUSTULKINNAT JA OMINAISVASTUSMITTAUKSET 1 (8) PEHMEIKKÖJEN PAKSUUSTULKINNAT JA OMINAISVASTUSMITTAUKSET Säävuori Maaperän rakennettavuuden kannalta oleellisia tekijöitä ovat mm maaperän kantavuus, maanpinnan kaltevuus sekä kantavan pohjan syvyys

Lisätiedot

MALMITUTKIMUKSET KEITELEEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PELTOMÄKI 1. (kaiv. rek N:o 3574/1), RÄSYSUO 1 (kaiv. rek. N:o 3574/2) JA

MALMITUTKIMUKSET KEITELEEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PELTOMÄKI 1. (kaiv. rek N:o 3574/1), RÄSYSUO 1 (kaiv. rek. N:o 3574/2) JA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3312/-87/1/10 KEITELE Kangasjärvi Jarmo Nikander 8.12.1287 MALMITUTKIMUKSET KEITELEEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PELTOMÄKI 1 (kaiv. rek N:o 3574/1), RÄSYSUO 1 (kaiv. rek. N:o

Lisätiedot

Pohjajarven vuosilustoisten sedimenttien paleomagneettinen tutkimus: Paleosekulaarivaihtelu Suomessa viimeisten 3200 vuoden aikana

Pohjajarven vuosilustoisten sedimenttien paleomagneettinen tutkimus: Paleosekulaarivaihtelu Suomessa viimeisten 3200 vuoden aikana Raportti Q29.119612 Timo J. Saarinen Geofysiikan osasto Gtk Pohjajarven vuosilustoisten sedimenttien paleomagneettinen tutkimus: Paleosekulaarivaihtelu Suomessa viimeisten 3200 vuoden aikana Paleomagnetic

Lisätiedot

3 Kokouksen puheenjohtajan, sihteerin ja pöytäkirjan tarkastajien valinta. Tapio Siirilä ja Harri Heimbürger valittiin pöytäkirjan tarkastajiksi.

3 Kokouksen puheenjohtajan, sihteerin ja pöytäkirjan tarkastajien valinta. Tapio Siirilä ja Harri Heimbürger valittiin pöytäkirjan tarkastajiksi. Suomen Automaatioseura ry Turvallisuusjaosto PÖYTÄKIRJA 1 (3) 6.5.2004 Aika: 6.5.2004 Paikka: Heureka Läsnä: Osallistujalista liitteessä 1 1 Vuosikokouksen avaus Kokouksen avasi Mika Kaijanen toivottaen

Lisätiedot

Perämeri LIFEn jälkeen tapahtunutta

Perämeri LIFEn jälkeen tapahtunutta Perämeri LIFEn jälkeen tapahtunutta Liisa Maria Rautio 16. 17.10.2007 Luulaja 1 Perämeri LIFE 2001 2005 2 Perämeri LIFE jatkui projektin jälkeen Lehtijuttuja "Life hanke onnistui Perämerellä". Aquarius

Lisätiedot

ProActive Management and ProActive business Law (PAM PAL)

ProActive Management and ProActive business Law (PAM PAL) ProActive Management and ProActive business Law (PAM PAL) Opetussuunnitelman kehittämishanke 2009-2011 Anu Härkönen ja Kaisa Sorsa / Turun AMK LLP-ohjelman keskitettyjen toimintojen infopäivä 29.11.2010

Lisätiedot

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013 FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013 FSA:n vuosikokous 2.5.2013 TOIMINTASUUNNITELMAN PÄÄLINJAT Vuoden 2013 toimintasuunnitelma keskittyy: Jäsenlähtöisen toiminnan aktivoimiseen* FSA:n toiminnasta

Lisätiedot

Central Baltic ohjelma 2014-2020 16.9.2015

Central Baltic ohjelma 2014-2020 16.9.2015 Central Baltic ohjelma 2014-2020 16.9.2015 Ohjelmamaat Suomi + Ahvenanmaa, Ruotsi, Viro ja Latvia Suomessa ohjelma-alueena Etelä-Suomi: Etelä- Karjala*, Kanta-Häme*, Kymenlaakso, Pirkanmaa*, Satakunta,

Lisätiedot

Human Resource Development Project at the University of Namibia Library Elise Pirttiniemi, Projektipäällikkö 11.5.2012

Human Resource Development Project at the University of Namibia Library Elise Pirttiniemi, Projektipäällikkö 11.5.2012 Human Resource Development Project at the University of Namibia Library Elise Pirttiniemi, Projektipäällikkö 11.5.2012 Helsingin yliopiston kirjasto http://www.helsinki.fi/library/ Elise.Pirttiniemi@helsinki.fi

Lisätiedot

Tulevat havaintokampanjat ja fotometriatyöpajan suunnittelu. Havaintotorniverkon kokous Cygnus 2011, Jokioinen

Tulevat havaintokampanjat ja fotometriatyöpajan suunnittelu. Havaintotorniverkon kokous Cygnus 2011, Jokioinen Tulevat havaintokampanjat ja fotometriatyöpajan suunnittelu Havaintotorniverkon kokous Cygnus 2011, Jokioinen 1.8.2011 Tarjolla mielenkiintoisia havaintohankkeita Grazissa, Itävallassa, pidettiin tammikuun

Lisätiedot

Eurooppalaista kunnostusyhteistyötä ja hyviä käytäntöjä

Eurooppalaista kunnostusyhteistyötä ja hyviä käytäntöjä Eurooppalaista kunnostusyhteistyötä ja hyviä käytäntöjä RESTORE-hanke Jukka Jormola, SYKE Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari 26.1.2012 RESTORE Rivers: Engagement, Support and Transfering

Lisätiedot

MRC Oulu lääketieteellisen tiedeyhteisön palveluksessa! Petri Lehenkari

MRC Oulu lääketieteellisen tiedeyhteisön palveluksessa! Petri Lehenkari MRC Oulu lääketieteellisen tiedeyhteisön palveluksessa! Petri Lehenkari Miksi MRC? 1. Tarve luoda aito sairaanhoitopiirin ja yliopiston yhteisorganisaatio 2. Tarve luoda lääketieteellisen tutkimuksen koti

Lisätiedot

ICES: 110 vuotta tiedettä ja merentutkimusta: Mitä ja miksi? Dr. Kai Myrberg ICES Delegaatti Helsinki 18.03.2014

ICES: 110 vuotta tiedettä ja merentutkimusta: Mitä ja miksi? Dr. Kai Myrberg ICES Delegaatti Helsinki 18.03.2014 ICES: 110 vuotta tiedettä ja merentutkimusta: Mitä ja miksi? Dr. Kai Myrberg ICES Delegaatti Helsinki 18.03.2014 Mikä ihmeen ICES? Mikä on ICES? (International Council for the Exploration of the Sea) (Kansainvälinen

Lisätiedot

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Valokuva: Aalto-yliopistokiinteistöt Otaniemen geoenergiapotentiaali

Valokuva: Aalto-yliopistokiinteistöt Otaniemen geoenergiapotentiaali Valokuva: Aalto-yliopistokiinteistöt Otaniemen geoenergiapotentiaali Energianhallinta Aallon kampuksilla tilaisuus Helsinki 25.3.2015 Nina Leppäharju, Geologian tutkimuskeskus (GTK) Esityksen sisältö 1.

Lisätiedot

Maanmittauslaitoksen uusi valtakunnallinen korkeusmalli laserkeilaamalla

Maanmittauslaitoksen uusi valtakunnallinen korkeusmalli laserkeilaamalla Maanmittauslaitoksen uusi valtakunnallinen korkeusmalli laserkeilaamalla MML:n korkeusmalliprosessin taustalla: Yhteiskunnallinen tarve tarkemmalle korkeustiedolle Tulvadirektiivi, Meludirektiivi Lentokenttäkartat,

Lisätiedot

EU:n tasa-arvoinstituutti tasa-arvon edistäjänä

EU:n tasa-arvoinstituutti tasa-arvon edistäjänä EU:n tasa-arvoinstituutti tasa-arvon edistäjänä Eeva Raevaara, tasa-arvoyksikkö EU:n tasa-arvoinstituutti European Institute for Gender Equality (EIGE) 1990-luvun lopulla Ruotsi teki aloitteen instituutin

Lisätiedot

SOTERKO-RISKY Kaivostoiminnan riskit-aihealue Antti Kallio, Säteilyturvakeskus. SOTERKO ohjelmaseminaari 10.6.2015

SOTERKO-RISKY Kaivostoiminnan riskit-aihealue Antti Kallio, Säteilyturvakeskus. SOTERKO ohjelmaseminaari 10.6.2015 SOTERKO-RISKY Kaivostoiminnan riskit-aihealue Antti Kallio, Säteilyturvakeskus SOTERKO ohjelmaseminaari 10.6.2015 Sisällysluettelo SOTERKO-RISKY kaivosten riskit Saavutuksia 2014 Käynnissä olevia hankkeita

Lisätiedot

Mikäli Akatemia on päätöksessään asettanut myönnölle erityisehdon, on sitä noudatettava.

Mikäli Akatemia on päätöksessään asettanut myönnölle erityisehdon, on sitä noudatettava. 30.1.2007 SUOMEN AKATEMIAN RAHOITUSPÄÄTÖSTEN YLEISET EHDOT Tuki tutkijakouluille ja valtakunnallisille tutkijankoulutuskursseille, tutkimusyhteistyön edistäminen, tuki tiedeakatemioille ja tiedepoliittisille

Lisätiedot

Hyvä Rakenteiden Mekaniikan Seura ry:n jäsen, Rakenteiden mekaniikan seura järjestää kevään aikana seuraavaa ohjelmaa:

Hyvä Rakenteiden Mekaniikan Seura ry:n jäsen, Rakenteiden mekaniikan seura järjestää kevään aikana seuraavaa ohjelmaa: Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulu Rakentajanaukio 4 A, PL 12100, 00076 Aalto http://rmseura.tkk.fi Y-tunnus: 1108237-1 Jäsentiedote 03.04.2012 JÄSENTIEDOTE 1/2012 Hyvä Rakenteiden Mekaniikan

Lisätiedot

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa)

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa) Tutkimuksen laadunvarmistus laitostasolla: Itsearviointi Tutkimuksen laadunvarmistukseen ja laadun arviointiin liittyvä kysely on tarkoitettu vastattavaksi perusyksiköittäin (laitokset, osastot / laboratoriot,

Lisätiedot

Työelämän kehittämisstrategian valmistelu

Työelämän kehittämisstrategian valmistelu Työelämän kehittämisstrategian valmistelu Pirjo Harjunen Tuottavuusasiantuntijoiden kutsuseminaari 15.12.2011 Sokos Hotel Presidentti, Helsinki Pirjo Harjunen 14.12.2011 1 Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelman

Lisätiedot

Fimecc - Mahdollisuus metallialalle. Fimecc, CTO Seppo Tikkanen

Fimecc - Mahdollisuus metallialalle. Fimecc, CTO Seppo Tikkanen Fimecc - Mahdollisuus metallialalle Fimecc, CTO Seppo Tikkanen Fimecc Oy FIMECC Oy on metallituotteet ja koneenrakennusalan strategisen huippuosaamisen keskittymä. Tehtävänä on valmistella ja koordinoida

Lisätiedot

KYT2014-tutkimusohjelman loppuseminaari 18.3.2015, Finlandia-talo

KYT2014-tutkimusohjelman loppuseminaari 18.3.2015, Finlandia-talo KYT2014-tutkimusohjelman loppuseminaari 18.3.2015, Finlandia-talo Kehityspäällikkö Kaisa-Leena Hutri, STUK KYT2014-tutkimusohjelman johtoryhmän puheenjohtaja KYT2014-tutkimusohjelmakauden olennaiset piirteet

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen mittaaminen ohjelmistokehityksen tukena

Kokonaisvaltainen mittaaminen ohjelmistokehityksen tukena Kokonaisvaltainen mittaaminen ohjelmistokehityksen tukena Mittaaminen ja ohjelmistotuotanto seminaari 18.04.01 Matias Vierimaa 1 Miksi mitataan? Ohjelmistokehitystä ja lopputuotteen laatua on vaikea arvioida

Lisätiedot

Käytettävyyslaatumallin rakentaminen web-sivustolle. Oulun yliopisto tietojenkäsittelytieteiden laitos pro gradu -suunnitelma Timo Laapotti 28.9.

Käytettävyyslaatumallin rakentaminen web-sivustolle. Oulun yliopisto tietojenkäsittelytieteiden laitos pro gradu -suunnitelma Timo Laapotti 28.9. Käytettävyyslaatumallin rakentaminen web-sivustolle Tapaus kirjoittajan ABC-kortti Oulun yliopisto tietojenkäsittelytieteiden laitos pro gradu -suunnitelma Timo Laapotti 28.9.2005 Kirjoittajan ABC-kortti

Lisätiedot

Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa

Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa Yhteistyökeskuksen julkistamistilaisuus Hoitotyön Tutkimussäätiö Marjaana Pelkonen, hallituksen pj Sisällys Tausta Organisoituminen Miten

Lisätiedot

SUOMEN ALPPIKERHO LÄNSI-SUOMEN OSASTO

SUOMEN ALPPIKERHO LÄNSI-SUOMEN OSASTO SUOMEN ALPPIKERHO LÄNSI-SUOMEN OSASTO TOIMINTAKERTOMUS VUODESTA 1991 1. YLEISTÄ Kuluneella kaudella ovat osaston perinteelliset toimintamuodot kallio-, jää- ja vuoristokiipeily eri muodoissaan sekä länsisuomalaisten

Lisätiedot