Kotkan Meripäivät miehen ikään

Transkriptio

1 MERIMIESPALVELUTOIMISTO SJÖMANSSERVICEBYRÅN VAPAAVAHTI FRIVAKT 3/2012 Kotkan Meripäivät miehen ikään Porukka sen laivan tekee M/s Auto Baltic i Frankrike Sjöfararnas fotbollsturnering Frivakt Vapaavahti 1

2 VAPAAVAHTI 3/12 Pääkirjoitus: Maailman ulkopuolellako? 3 Johan Treuthardt vieraili m/s Auto Balticilla Ranskassa 4 Meripäivät miehen ikään 8 Jobia tiedossa merikaupunki Kotka kouluttaa ammattilaisia aluksille 12 Porukka sen laivan tekee Merimiestapaaminen Raumalla 16 Adolf Bockin merimaalauksia Salossa 20 Tsingtaossa 24 Purjelaivaruokaa Oulussa 26 Ventspils oli Pasille kuin kotikylä 28 Laivakokkien pienpeliturnaus Lahdessa Merimiesten kesäpäivät Tallukassa Laivajoukkueiden jalkapalloturnaus Tankkilaivamiehiä Göteborgin 24-h jalkapalloturnauksessa 39 Merenkulkijoiden Trap haulikkokisa Nastolan ampumaradalla tulostaso pysyi korkeana 40 Merenkulkijat pitivät Tawast Golfin tunnelmasta ja olosuhteista. ( ) 42 Shipstores Golf Cup 2012 pelattiin elokuun alussa 44 Sea Sunday Meriturvallisuuspalkinto merenkulkuneuvos Paavo Wihurille 45 Hagelstam Nautica huutokauppa oli menestys 46 Kirjojen yö Näin on kirjat illassa vilisi tuttuja kirjailijoita 49 Vanaveden tekijät 50 Ristikko 51 Ylläsmatka 54 Laitureilla ja lankongeilla 56 Merenkulkijoita kursseilla 58 Tulevia kursseja 59 FRIVAKT 3/12 Ledare: Utanför världen? 3 Johan Treuthardt besökte m/s Auto Baltic i Frakrike 6 Kotka Havsdagar 50 år 10 Rekrytering i Kotka 14 Sjömansträff i Raumo 18 Marinmålarutställning i Salo 22 Två berättelser om Ventspils 30 Fotbollsturnering drog rekordantal spelare 37 Sjöfarare tävlade i hagelgevärsskytte 41 Sjöfartsrådet Paavo Wihuri mottog priset Sea Sunday 45 Hagelstams auktion Nautica - en succé 47 Korsordet 52 Kari Nurmirinta ja Kai Korhonen kokkikisassa, s.32 Fotbollsturnering, s.37 Mika Muhli ja kumppanit Rauman merimiestapaamisessa, s.16 Kannen kuva - Pärmbild: Pekka Karppanen Takakansi - baksida: Sirpa kittilä 2 Vapaavahti Frivakt

3 VAPAAVAHTI FRIVAKT Maailman ulkopuolellako? Luin 2.9 sunnuntain Helsingin Sanomista reportaasin pitkät tunnit merellä. Siinä kerrottiin M/S Estradenin matkasta Englantiin. Ingressin lukeminen sai minut jo vihaiseksi. Siinä todettiin yksikantaan, että ennen laivalla pääsi maailmalle, nyt joutuu maailman ulkopuolelle. Artikkeli antoi merenkulkijan ammatista varsin synkän kuvan. Olen ollut merenkulussa mukana 45 vuotta. Vaikka kuinka muistellaan vanhoja hyviä aikoja, niin kyllä kirjoittaisin toimittajan lausuman toisin päin. Ennen vuorottelujärjestelmä oli 11-1 ja yhteydenpito kotiin ja ystäviin oli lähes mahdotonta ja erittäin kallista. Kipinä otti sähkötysuutisia, jotka laitettiin messin seinälle. Silloin vasta oltiin maailman ulkopuolelle. Muistan hyvin, kun olin vuonna 1977 kertomassa GTS Finnjetin henkilökunnalle heidän uudesta työehtosopimuksesta, jolla siirryttiin 1-1-järjestelmään. Hyvä, ettei minua lynkattu siellä. Jos nyt menisin selvittämään paluuta vanhaan, niin tuskin kävelisin ulos omin jaloin. Merenkulkijan työ on muuttunut paljon. Vuorottelujärjestelmän ansiosta merenkulkijat elävät aivan erilaista elämää. Perheellisten merenkulkijoiden määrä on lisääntynyt ja lomilla mahdollisuudet osallistua harrastuksiin ovat varsin hyvät. Myös Mepan tarjoamat monipuoliset kurssi- ja muut aktiviteetit ovat käytettävissä. Sähköisen tiedonvälityksen kehitys on mahdollistanut yhä useammalle merenkulkijalle käyttää laivalla internettiä ja matkapuhelinta. Televisio näkyy ja Mepasta tulee uusia kirjoja, elokuvia ja lehtiä säännöllisesti. Varustamot, merenkulun työmarkkinaosapuolet, Mepa, Mek ja Merimieskirkko ovat kaikki omalta osaltaan tehneet kovasti töitä edistääkseen merenkulkijoiden hyvinvointia ja merenkulkuammatin kiinnostavuutta nuorisonkin keskuudessa. Suomi tarvitsee suomalaista merenkulkua ja suomalaisia merenkulkijoita. Tällainen tiedottaminen ei sitä tue. Martti Karlsson ps. Mielenkiintoista artikkelissa on se, etteivät merenkulkijat halua vaihtaa ammattiaan, taikka jäädä ajallaan eläkkeelle. Ei voi olla kovin huono työpaikka. Utanför världen? Jag läste i Helsingin Sanomat söndagen den 2.9 reportaget om långa timmar till havs. Där berättades om M/S Estradens resa till England. Jag blev arg bara av att läsa ingressen. I den konstaterade man helt enkelt att man förr då man gick till sjöss kom ut i världen, nu hamnar man utanför världen. Artikeln gav en synnerligen dyster bild av sjöfararens yrke. Jag har varit med i sjöfartsbranschen i 45 år. Hur man än minns den gamla goda tiden, skulle jag nog formulera redaktörens utsaga helt tvärtom. Förr var avlösningsystemet 11-1 och att hålla kontakt med hem och vänner var nästan omöjligt och synnerligen dyrt. Telegrafisten tog emot telegramnyheter som sattes upp på väggen i mässen. Då var man verkligen utanför världen. Jag minns så väl, hur jag år 1977 kom ombord på GTS Finnjet för att för personalen berätta om deras nya kollektivavtal, som innebar övergång till avlösningssystemet 1-1. Bra att jag inte blev lynchad där. Om jag nu skulle gå och förespråka en återgång till det gamla, skulle jag knappast promenera ut på egna ben. Sjöfararens arbete har förändrats mycket. Tack vare avlösningssystemet lever sjöfararna ett alldeles annorlunda liv. Antalet sjöfarare som bildat familj har ökat och under ledigheterna har man mycket goda möjligheter att ägna sig åt fritidssysselsättningar. Man kan också utnyttja SSB:s mångsidiga utbud av kurser och andra aktiviteter. Utvecklingen av den elektroniska kommunikationen har möjliggjort att allt flera sjöfarare kan använda internet och mobiltelefon ombord. Man ser TV-kanalerna och från SSB får man regelbundet nya böcker, filmer och tidningar. Rederierna, sjöfartens arbetsmarknadsparter, SSB, Sjömanspensionskassan och Sjömanskyrkan har alla för sin del jobbat hårt för att främja sjöfararnas välbefinnande och för att få också ungdomar intresserade av sjöfartsyrket. Finland behöver den finska sjöfarten och finländska sjöfarare. Den här sortens nyhetsförmedling gagnar inte den saken. Martti Karlsson PS. Intressant nog framgår av artikeln att sjöfararna varken vill byta yrke eller sluta vid uppnådd pensionsålder. Det kan inte vara ett allt för dåligt jobb. Frivakt Vapaavahti 3

4 JOHAN TREUTHARDT VIERAILI M/S AUTO BALTICILLA RANSKASSA kuva: Jukka Koskimies Työmatka oli toteutus Boren ja Mepan ideasta missä liikuntavastaava kävisi laivojen päällä tutustumassa laivan asuintiloihin ja merimiehiin. Kuntosalitiloja pystyttäisiin kehittämään ja halukkaat saisivat liikunnanohjausta, kunto- ja ruokaohjelmia. Tämä edistäisi merimiesten viihtyvyyttä, terveyttä ja hyvinvointia. Treuthardt teki jo viime vuonna yhden matkan m/s Klenodenilla, ja varustamo hyvine urheilumenestyksineen on hänelle tuttu. Auto Baltic on liikennöinyt Biskajalla, ja oli vierailun aikana Nantesissa. Johan Treuthardt tapasi aluksella 16 borelaista. Hän sai merenkulkijoilta paljon mielipiteitä liikunnasta ja myös Mepan palveluista. Näin vuorovaikutuksen pitääkin toimia. Merimiespalvelutoimiston täksi vuodeksi lanseeraama kuntoliikunnan minuuttikisa on Auto Balticilla ja myös muissa laivoissa herättänyt kiinnostusta. Tulosten rekisteröinti siirtyy internet -sivuille, jonne rekisteröitymällä merenkulkija voi päivittää liikuntaminuuttejaan. Nähtäväksi jää, siirtyvätkö yleisurheilua harrastavat merenkulkijat myös minuuttikisaajiksi. Urheilumiehiä ja merenkulkijoita Perämies Lasse Lappalaisella on ikäisekseen loistava kunto ja työkyky tietenkin huippuluokkaa. Olen aina kuntoillut. Kun seilasin Lehdon Tapsan kanssa, osallistuttiin vuosittain Mepan yleisurheilukisoihin. Voitin kerran vauhdittoman pituuden mestaruudenkin, Lappalainen kertoo. Hän on yksi ahkerimpia Auto Balticin kuntosalin käyttäjiä. Maarianhaminassa merikoulut käynyt perämies kiittelee Borevarustamon asennetta merenkulkijoiden hyvinvointiin ja liikuntaan. Sähkömies Kauko Ojala kuuluu myös kuntosalin aktiivikäyttäjiin. Hänen mielestään salilla harjoittelu lisää työviihtyvyyttä sekä auttaa jaksamaan töissä. Pysyn itse henkisessä ja fyysisessä kunnossa juuri salin ansiosta. Se voisi olla suurempikin, mutta yhtä pieniähän nämä ovat kaikissa rahtilaivoissa, Ojala tuumii. Auto Balticilla vuoden seilannut konemestari Tarmo Post on innokas liikunnan harrastaja. Bravadenilla hän oli mukana uudistamassa ja rakentamassa kuntosalia. Kova 4 Vapaavahti Frivakt

5 into olisi laajentaa ja rakentaa salia myös tässä laivassa. Varaston ovesta kun saisi väliseinän pois, niin kuntosalista saisi erittäinkin hyvän. Siihen pari laitetta lisää niin johan löytyy hienot puitteet Auto Balticilla, Tarmo ideoi. Matruusi Antti Holappala on yksi Autobalticin merenkulkijoista, joka on viime aikoina innostunut kuntosali harjoittelusta. Tunnen jo kahden viikon harjoittelun jälkeen miten jaksaa sekä henkisesti että fyysisesti töissä. Hermot kestävät paremmin ja enää ei tarvitse jokaisesta pikkuasiasta pultit ottaa, Antti naurahtaa. Antti on yhdessä Treuthardtin kanssa käynyt läpi tulevaa kuntosaliohjelmaansa ja odottaakin innolla sen käytäntöön ottamista. On paljon helpompi käydä salilla kun tietää mitä tehdä minäkin päivänä ja miten. Jatkuvasta kuntosaliharjoittelusta kun on hieman aikaa, on hienoa että on henkilö joka antaa vinkkejä alkuun pääsemisessä jotta ei motivaatio lopahda heti alkumetreillä kun ei tiedä mistä aloittaa, Antti kiittelee. Kävelylenkkejä ja pallopelejä Kuten niin moni Auto Balticin väestä, myös pursimies Fredrik Björkroos ja yliperämies Christoffer Linden ovat käyneet merikoulut Maarianhaminassa. Östgardilla, Midgardilla, Bellgardilla, Seagardilla sekä Nedgardilla ennen seilannut Christoffer on myös harrastanut kuntosalia. Yliperämiehen työ vaatii niin paljon aikaa, että salikäynnit ovat jääneet, Linden pohtii. Poosu Björkroos käyttää kuntosalia harvakseltaan, mutta on sitäkin kiinnostuneempi pallopeleistä. Hän on pelannut paljon ja olisi varmaan ollut hyvä vahvistus Boren salibandyjoukkueeseen, joka osallistui Maarianhaminassa keväällä järjestettyyn laivajoukkueiden turnaukseen. Aikoinaan Algotin tankeissa seilannut konemestari Robert Lunden on myös opiskellut Maarianhaminassa. Hän käyttää vapaaaikansa mieluiten kävelylenkkeihin maissa. Vuorovaikutusta laivan, varustamon ja Mepan välillä Kokkistuertti Tom Nygård on seilannut Auto Balticilla pari vuotta Päällikkö Mats Mattsson valittelee myös ajan puutetta. Kuntosaliharjoitteluun luo haasteita lisäksi merenkäynti, joten kipparia näkee salilla harvemmin. Johan Treuthardin mielestä vuonna 1968 merille lähtenyt Mattsson on silmin nähden hyvässä kunnossa. Mepassa muistetaan, että Mattsson oli Husellin aikoina hyvinkin aktiivinen merimiesurheilija. Johan Treuthardt kartoitti laivavierailullaan miehistön toiveita ja antoi opastusta. Monilla on kiinnostusta käydä kuntosalilla, mutta kaikki eivät tiedä mistä aloittaa ja miten. Siksi onkin tärkeää että joku saa heidät liikkeelle ohjelmilla ja vinkeillä. Tätä kautta tulee rutiini ja he oppivat itse. Auto Balticin väki antoi myös hyvää palautetta ja kehitysideoita Mepan muista palveluista, kuten kirjastosta ja elokuvapalvelusta. Kirjatoimitukset ulkona seilaaville aluksille ovat haaste. Kirjojen, ja jopa DVD -levyjen raahaaminen merimiehen matkatavaroiden mukana on huono ratkaisu. Työtörnillä tarvitaan paljon tavaraa ja perheelle pitää saada tuomisia. Tulevaisuudessa toimitukset voisi hoitaa ehkä sähköisesti. Kaiken kaikkiaan matka oli jälleen kerran hieno kokemus. Kaikki eivät olleet liikunnasta innokkaita, mutta oli hieno tunne saada parikin inaktiivista salille ja tehtyä heille ohjelmia millä päästä alkuun. Porukka kuunteli kiinnostuneena neuvoja, kysymyksiäkin sateli ravinnosta saliharjoitteluun. Ja kaikki halusivat enemmän tai vähemmän laihduttaa tai nostaa peruskuntotasoa, eivät lihasmassaa. Tästä on hyvä jatkaa. Kiitoksia Bore -varustamolle ja m/s Auto Balticin miehistölle matkasta! Johan Treuthardt Merimiespalvelutoimisto M/s Auto Balticin päivähuoneista toinen oli savuton Frivakt Vapaavahti 5

6 JOHAN TREUTHARDT BESÖKTE M/S AUTO BALTIC I FRANKRIKE. Med arbetsresan förverkligades rederiet Bore och SSB:s idé; att SSB:s motionsansvarige skulle besöka fartygen för att bekanta sig med dess utrymmen och sjömän. Konditionsutrymmena kunde möjligen utvecklas och intresserade skulle få idrottsinstruktion, motions- och näringsråd. Detta skulle öka trivseln ombord, hälsan samt välmående. Treuthardt besökte förra året m/s Klenoden och rederiet. Sjömännens goda idrottsprestationer känner Treuthardt bra till. Auto Baltic har trafikerat på Biscaya, och låg under besökstiden i Nantes. Johan Treuthardt träffade 16 av Bores sjömän ombord. Han fick höra många åsikter och idéer om SSB:s arbetshälsa och övriga tjänster. På detta sätt fungerar växelverkan bäst. Sjömansservicebyråns motionsidrottstävling, minuttävlingen, har väckt intresse på flera fartyg liksom Auto Baltic. Resultatens registrering kommer att förflyttas till internet, var sjöfarare med hjälp av registrering kan uppdatera sina egna minuter. Återstår att se, om personerna som är aktiva inom friidrotten även blir aktiva minuttävlare. Idrottsmän och sjöfarare Styrman Lasse Lappalainen har för sin ålder en utmärkt kondition och arbetsförmågan är förstås av toppklass. Jag har alltid motionerat. När jag seglade med Tapio Lehto deltog vi årligen i SSB:s friidrottstävlingar. Jag vann även en gång mästerskapet i längdhopp utan ansats, berättar Lappalainen. Han är en av de mest aktiva användarna av Auto Baltics konditionssal. Styrmannen som fått sin sjömansutbildning i Mariehamn är tacksam för Bore-rederiets positiva attityd till arbetshälsa- och motion. Elektriker Kauko Ojala hör även till de aktiva användarna av konditionssalen. Han anser att styrketräning ökar arbetstrivseln och hjälper att orka i arbetet. Jag hålls både psyksikt och fysiskt i skick just tack vare styrketräningen. Konditionssalen kunde vara större, men sällan är de ju det på lastfartyg, konstaterar Ojala. Maskinmästaren Tarmo Post som seglat med Auto Baltic i ett år motionerar mycket ivrigt. På Bravaden var han med och förnyade och byggde konditionssalen. Han skulle även vara ivrig att expandera och bygga på gymmet på Auto Baltic. Om man skulle avlägsna mellanväggen till förrådet, skulle konditionssalen vara av bra storlek. Sedan ännu några maskiner till, så kunde man vara stolt över Auto Baltics konditionssal, brainstormar Tarmo. Matros Antti Holappala är en av Auto Baltics sjöfarare, som på senaste tiden blivit intresserad av styrketräning på konditionssalen. 6 Vapaavahti Frivakt

7 Jag känner redan efter endast två veckors träning hur jag orkar bättre psykiskt och fysiskt på arbetet. Nerverna håller bättre och man behöver inte längre bränna propparna på grund av småsaker, skrattar Antti. Han har tillsammans med Treuthardt gått igenom sitt nya konditionssalprogram och väntar med iver på att ta i bruk det på konditionssalen. Det är betydligt lättare att träna då man vet vad man skall göra, när och hur. Då det är en tid sedan jag tränat regelbundet är det väldigt uppmuntrande att det finns en person som kan ge tips om hur man skall gå tillväga i början så att inte motivationen rasar genast i början, tackar Antti. Promenader och bollspel Såsom många av Auto Baltics sjömän, har även båtsman Fredrik Björkroos och överstyrman Christoffer Linden fått sin sjömansutbildning i Mariehamn. Christoffer som seglat på Östgard, Midgard, Bellgard, Seagard och Nedgard brukade förr använda konditionssalen. Överstyrmannens arbete kräver så mycket tid, att styrketräningen har fallit bort från schemat, säger Linden. Båsen Björkroos använder sällan konditionssalen, men är däremot intresserad av bollsporter. Han spelade tidigare mycket och skulle säkert vara en ypperlig förstärkning till Bores innebandylag, som tidigare på våren deltog i den Nordiska innebandyturnering för fartygslag som spelades i Mariehamn. Robert Lunden som i tiderna seglat på Algots tankfartyg har också fått sin sjömansutbildning i Mariehamn. Han använder helst sin fritid till promenader på land. Växelverkan mellan fartyget, rederiet och SSB Befälhavaren Mats Mattson klagar även över tidsbristen ombord. Dessutom är den svåra sjöfärden ett hinder för styrketräning, så man ser därför inte kaptenen så ofta på konditionssalen. Johan Treuthardt anser att kaptenen som börjat segla år 1968 är uppenbarligt i bra fysiskt skick. Hos SSB kommer man ihåg Mattson som en aktiv sjömansidrottare då han seglade för Husell. Johan Treuthardt kartlade under sitt besök manskapets önskemål och gav instruktioner och träningstips. Många var intresserade av styrketräning, men visste inte var de skulle börja och hur. Därför är det viktigt att det finns någon som kan hjälpa dem komma igång med program och tips. Via det får de rutin och lär sig själva hur man bör träna. Auto Baltics manskap gav viktig feedback och utvecklingsförslag om SSB:s övriga tjänster, såsom biblioteks- och boktjänsterna. Bokleveranserna är utmanande för de som seglar utomlands. Att släpa med sig 2. maskinmästare Tarmo Post trivs på konditionssalen Auto Baltics besättning på kaffepaus Konditionssalens utrustning böcker och dvd- filmer bland sjömännens bagage är en dålig lösning. På arbetsturen finns det alltid mycket saker att ta med sig och något smått skall alltid föras till familjen. I framtiden kunde man tänka sig sköta en del av försändelserna elektroniskt. Som en helhet var resan en fin upplevelse. Alla var inte lika ivriga att motionera, men det är alltid en fin känsla då ens några inaktiva vill besöka konditionssalen och då man kan hjälpa dem att komma igång med träningen. Personerna lyssnade ivrigt på råden, frågor kom det även mycket, allt från näringslära till styrketräningstips. Alla som var intresserade av styrketräning ville mer eller mindre gå ner i vikt eller öka på grundkonditionen, ökandet av muskelvolymen var inte det viktigaste. Härifrån är det bra att fortsätta. Ett stort tack till rederiet Bore samt m/s Auto Baltics manskap för resan. Johan Treuthardt Sjömansservicebyrån Frivakt Vapaavahti 7

8 MERIPÄIVÄT MIEHEN IKÄÄN Kotkassa juhlittiin perinteisin menoin viisikymmentä vuotta täyttäneitä Meripäiviä Kotkan keskustan kadut olivat tupaten täynnä ihmisiä, jotka halusivat nähdä juhlaparaatin. Juhlavuonna paraatin parhaaksi ryhmäksi valittiin hienoissa valkoisissa asuissa esiintyneet Kotkan Naisvoimistelijoiden Paraatitytöt. Kauppatorille päättyneessä kulkueessa oli monia tuttuja ryhmiä vuosien varrelta, kuten Saunaseura Kipakka ja Patu Patasen poppoo. Meripäiväneuvoksen tittelin sai Kai Holmberg, joka tunnetaan hyvin merenkulkupiireissä. Meripäiväneuvoksettareksi valittiin viulunsoiton opettaja Airi Koivukoski. Kumpikin on osallistunut merkittävällä tavalla Meripäivien toimintaan ja kehittämiseen. Raimo Laakso oli ensimmäisenä liittymässä jäseneksi, kun Perinneyhdistys Merikarhu ry:n perustamiskokous pidettiin s/s Hyökyllä.Jorma Grönlund toimi puheenjohtajana, Timo Haipus sihteerinä. Meripäiväareenalla nähtiin Chisu, Popeda, Leningrad Cowboys ja paljon muita. Varttuneemmalla väelläkin oli paljon tapahtumia, mistä valita. Ulkomaisista vieraista nimekkäimpiä olivat Roxette ja Haddaway. Hyvästä musiikista ei juhlijoiden tarvinnut tinkiä. Yleisessä saunassa konsertit ja Meripäiväjatsit ovat suosittuja vuodesta toiseen. Tamperelainen Alma Sipilä voitti Vuoden Merilaulu kilpailun omalla kappaleellaan Pilvet ovat valtameriä. Perinteisen Juha Vainio palkinnon sai Samuli Putro. Ohjelmaa kaikille Nykyisin kantasataman alueelle keskittynyt Meripäiväjuhlinta on sopivassa paikassa. Monet tosin harmittelivat, että osa laiturista oli niin huonossa kunnossa, että vierailevia aluksia tai yleisöä ei voinut sinne päästää. Huippuartistit vetivät väkeä Neljän päivän aikana Kotkan keskustassa ja Meripäiväalueella vieraili parisataatuhatta ihmistä. Nuorimpia vieraita ihastutti etenkin Robin Packalen, joka on tullut tunnetuksi YouTube hitin Frontside Ollie ansiosta. Meripäiväparaati keräsi kadut täyteen katsojia 8 Vapaavahti Frivakt

9 Toisaalta kansaa saatiin ohjattua hyvin Merikeskus Vellamon luokse. Lähistöltä löytyivät museojäänmurtaja Tarmo, koululaiva Katarina, Hyöky-alus ja Itämerikylä. Itämerikylä -kansalaistoritapahtuman pääjärjestäjänä oli Merikotka-tutkimuskeskus. Merikotka järjesti Merikeskus Vellamossa avoimen yleisöseminaarin Itämeren liikenteen vastuulliset valinnat. Maksuttomassa tapahtumassa tarjottiin näkökulmia merikuljetusten riskien pienentämiseksi. Päivien aikana yleisöllä oli mahdollisuus seurata ja osallistua monenlaisiin kilpailuihin katukoriksesta rullaluisteluun ja missikisoihin. Benji -hypyt ja Tivoli Seiterä olivat myös mukana. Kotkan Meripäivät on erityisesti panostanut lapsiin ja laatinut heille aina mukavaa ohjelmaa, jotta aika ei tule pitkäksi. Ravintoloissa ja katukahviloissa oli omia ohjelmia ja esiintyjiä. Eri puolilla kaupunkia oli tarjolla myös taidenäyttelyitä. Mepa esitteli Pohjoismaisen valokuvakilpailun parhaita töitä Seaventures -rekrytointitapahtumien yhteydessä koulualus Katarinalla ja museojäänmurtaja Tarmolla. Merimiesmeininkiä laivoilla ja laitureilla Sata vuotta täyttäneen majakkalaiva s/s Hyökyn eteen oli rakennettu suuri terassi ja esiintymislava. Torstai-illaksi monitoimikippari Patu Patanen oli organisoinut tapahtuman, jossa Veikko Lavia esittävä muotokuva luovutettiin Kotkan Meripäiville. Nää on suuret juhlat, kato! Vepa täyttäis sata vuotta, Hyöky on sata, ja Meripäivät on viiskymmentä. Oolreit, Patu sanoi ja lähti spiikkaamaan lavalle. Lavalla oli jo merimiestaiteilija Risto Honkaharju odottamassa vielä kääreissä olevan Lavin muotokuvan kanssa. Tuota pikaa tulivat lahjoituksen vastaanottajat Laura Päiviö-Häkämies ja Merimuseon johtaja Tiina Mertanen Hyökyn peräkansi ja laituriterassi olivat täynnä väkeä, kun hyvässä vauhdissa ollut Patanen juonsi luovutustilaisuutta. Lämmin ilta jatkui musiikin merkeissä. Aamukahvit ja huutokauppaa Lauantaiaamun ohjelmassa oli merenkulkijoiden kympin kahvit Hyökyllä. Tapahtumasta oli tiedotettu Facebookissa ja merimiesten nostalgiasivuilla. Porukkaa saapui, mutta moni väsynyt kulkija tuli kahville vähän myöhässä. Kiireisimmät olivat jo jatkaneet muihin meripäivien rientoihin. Kahvittelijoita oli tullut kaukaakin, kuten Timo Haipus Oulusta ja Jarmo Nordback Kaskisista. Kahvien jälkeen joukko merimiehiä piti Hyökyllä Perinneyhdistys Merikarhun perustamiskokouksen. Merikarhu on Ile Vainio toimi huutokaupan meklarina Meripäiväneuvos Kai Holmberg ja meripäiväneuvoksetar Airi Koivu. Kuva: Kotkan Meripäivät entinen Yhdysvaltojen armeijan Normandiaa varten tehty maihinnousualus. Suomessa se toimi DR-13 miinanraivaajana ja satamajäänmurtajana. Aluksen palvelu hinaajana loppui vuonna 1990, jolloin se siirrettiin Tervasaareen museolaivaksi. Nyt keräämme jäseniä ja merimiestaitoista talkooväkeä yhdistykselle, puheenjohtajaksi valittu Jorma Grönlund sanoo. Perinneyhdistys Merikarhu saa pian omat verkkosivut. Tietoa löytyy myös merimieskuvia.net sivustolta. Lauantain iltapäivällä oli vuorossa hyväntekeväisyyshuutokauppa. Meklarina toimi Ile Vainio. Ensimmäisten joukossa huudettiin samppanjapullo, jonka KTP-ikoni Larry Pounds kävi itse tuomassa paikalle. Linda Lampeniuksen viulu meni kaupaksi 400 eurolla. Kotkalaisyleisö oli varsin avokätistä ja maksoi huutokauppaan lahjoitetuista tavaroista reilusti. Ilellä riitti huumoria, ja Patanen kävi välillä säestämässä. Puolen vuosisadan ikään ehtinyt Kotkan Meripäivät voi hyvin. Kotkalaiset ovat välittömiä ja iloisia ihmisiä. Vieraat otetaan hyvin vastaan, ikään kuin vanhoina tuttuina. On helppo ymmärtää, miksi uudetkin sukupolvet tulevat viettämään aikaa Kotkaan. Perinteisille kesäfestareille on helppo toivottaa pitkää ikää! teksti: Pekka Karppanen Frivakt Vapaavahti 9

10 HAVSDAGARNA UPPNÅDDE MANNAÅLDER Sjöfararna samlades på lördagsmorgonen på kajen vid s/s Hyöky för att dricka kaffe I Kotka firade man traditionsenligt att Havsdagarna fyllt femtio år Gatorna i centrum av Kotka var fulla av folk som ville se jubileumsparaden. Damgymnasterna Kotkan Naisvoimistelijoiden Paraatitytöt, iklädda fina vita dräkter, valdes till jubileumsårets bästa grupp i paraden. I paraden som gick till Salutorget kunde man se många grupper som blivit bekanta under de gångna åren. Kai Holmberg, väl känd i sjöfartskretsar, förlänades sjöfartsrådets titel. Läraren i violinspel Airi Koivukoski utsågs till sjöfartsrådinna. Båda har på ett betydande sätt medverkat till att utveckla Havsdagarnas verksamhet. Under fyra dagars tid besökte cirka tvåhundratusen människor Kotka centrum. De yngre gästerna var speciellt förtjusta i Robin Packalen. På Havsdagsarenan fick man se Chisu, Popeda, Leningrad Cowboys och många andra. Besökare i mogen ålder hade också många evenemang att välja emellan. Av de utländska artisterna hörde Roxette och Haddaway till de mest kända. Yleisessä Saunassa och Merimiesjatsit är populära varje år. Alma Sipilä från Tammerfors segrade i tävlingen Vuoden Merilaulu med sin egen låt Pilvet ovat valtameriä. Samuli Putro fick motta det traditionella Juha Vainio-priset. Program för var och en Havsdagsfestligheterna har numera koncentrerats till huvudhamnen som är en lämplig plats. Visserligen förargar det många att en del av kajerna är i ett så dåligt skick att man inte kan öppna dem för publik eller gästande fartyg. Å andra sidan lyckades man dirigera folkströmmarna mot Maritimcentret Vellamo. I närheten kunde man se museiisbrytaren Tarmo, skolskeppet Katarina, fartyget Hyöky och Östersjöbyn. Huvudarrangör för medborgarevenemanget Östersjöbyn var forskningscentret Merikotka. Merikotka arrangerade på Maritimcentret Vellamo ett seminarium som var öppet för publiken, temat var ansvarsfulla val i trafiken på Östersjön. Vid evenemanget diskuterades åtgärder för att minska riskerna vid sjötransporter på Östersjön. Restauranger och gatucaféer bjöd på egna program och artister. På olika håll i staden ordnades också konstutställningar. SSB förevisade de bästa arbetena från den nordiska fototävlingen i samband med Seaventures rekryteringsevenemang på skolskeppet Katarina och museiisbrytaren Tarmo. Sjömansunderhållning på fartyg och kajer Framför etthundra år fyllda fyrskeppet s/s Hyöky hade man byggt en stor terrass och en scen. Mångsysslarskepparen Patu Patanen hade organiserat evenemanget vid vilket ett porträtt av Veikko Lavia överräcktes till 10 Vapaavahti Frivakt

11 Havsdagarnas parad fyllde gatorna med åskådare Kotka Havsdagar. Sjömanskonstnären Risto Honkaharju hade målat den fina tavlan. På lördagsmorgonens program stod sjöfararnas tians kaffe ombord på Hyöky. Informationen hade gått ut i Facebook och sjömännens nostalgihemsidor. Gänget mötte upp, men mången trött vandrare kom litet för sent till kaffet. De snabbaste hade redan fortsatt till andra havsdagsevenemang. Efter kaffet höll en grupp sjöfarare på Hyöky ett grundande möte för Traditionsföreningen Merikarhu. Merikarhu byggdes ursprungligen för USA:s arme för att tjäna som landstigningsfartyg i Normandie. I Finland användes det som DR-13-minröjningsfartyg och som hamnisbrytare. Fartygets användning som bogserbåt tog slut år 1990, då det flyttades till Tjärholmen som museifartyg. Traditionsföreningen Merikarhu får snart egna hemsidor. För mera information, se merimieskuvia.net. På lördagseftermiddagen stod en välgörenhetsauktion i turen. Som mäklare fungerade Ile Vainio. En flaska champagne, som KTP:s ikon Larry Pounds själv kom med, var ett av de första föremålen. Kotkapubliken var synnerligen frikostig och betalade rejält för de donerade föremålen. Kotka Havsdagar har uppnått åldern av ett halvt sekel och mår utmärkt. Kotkaborna är omedelbara och glada människor. Man tar väl emot gäster, som gamla bekanta. Det är lätt att förstå varför också nya generationer kommer för att spendera tid i Kotka. Det är också lätt att önska den traditionella sommarfestivalen ett långt liv! Ile Vainio fungerade som mäklare på auktionen Patu Patanen hade organiserat evenemanget, där porträttet av Veikko Lavia, målat av Risto Honkaharju, överräcktes till Kotka Havsdagar. Donationen mottogs av Laura Päiviö-Häkämies och Tiina Mertanen. text: Pekka Karppanen Frivakt Vapaavahti 11

12 JOBIA TIEDOSSA MERIKAUPUNKI KOTKA KOULUTTAA AMMATTILAISIA ALUKSILLE Koulualus Katarinalla esiteltiin merenkulkualan koulutus- ja työmahdollisuuksia, sekä merenkulkijoiden Pohjoismaisen valokuvanäyttelyn töitä. Meripäivien aikana paikkakunnalla on liikkeellä potentiaalisia tulevia merenkulkijoita. Seaventures iskuryhmä jalkautui kantasatamaan ja jakoi tietoa merenkulun ammateista ja koulutusmahdollisuuksista. Ammattimerenkulkua esiteltiin museojäänmurtaja Tarmolla sekä koulualus Katarinalla. Varsinkaan konepuolella työvoiman kysyntä ja tarjonta eivät ole lainkaan tasapainossa, toiminnanjohtaja Leif Wikström Suomen Konepäällystöliitosta kertoo. Häntä on helppo uskoa, sillä esimerkiksi Mepan julkaisemissa sähköpostiuutisissa on eniten ilmoitettu juuri konepuolen työpaikkoja. Wikströmin mukaan konepäällystön opiskelupaikkoja pitäisi lisätä tuntuvasti. Merenkulkijoille avautuu jatkuvasti työpaikkoja maissa sekä koti- ja ulkomaisissa varustamoissa. Tonnistoverouudistuksen ansiosta näyttää siltä, että Suomen alusrekisteriin siirtyy tasaisella tahdilla sekä uudisrakennuksia, että käytettyinä ostettuja aluksia. Asiantuntija Jessica Troberg Suomen Varustamot ry:stä rohkaisee nuoria hakeutumaan alalle. Kaikissa tonnistoveron käyttöön ottaneissa EU-maissa laivojen lukumäärä on kasvanut ja myös kansalliset työpaikat ovat lisääntyneet, Jessica Troberg toteaa. Sama ilmiö on tapahtumassa Suomessakin, kun järjestöt ja valtiovalta yhteistyössä ovat löytäneet oikean reitin. Monissa suomalaisaluksissa tullaan näkemään ulkomaista työvoimaa jo sen vuoksi, että kotimaiset merenkulkijat alkavat käydä vähiin. Tilanne on todella muuttunut melkoisesti huonoimmista ajoista. Kansainvälistä toimintaa Jessica Troberg tähdentää suomalaisen merenkulkukoulutuksen kulkevan maailman kärjessä. Työ laivoilla vaatii yhä enemmän, mutta opetussuunnitelmia on koko ajan kehitetty. Suomalaisalusten tärkeimmät liikennealueet ovat ahtaiden, vilkkaiden ja haastavien vesien varsilla. Erikoisosaamista löytyy, kuten Arctian offshore- ja arktiset operaatiot ja Nesteen Koillisväyläoperaatiot. Kotimaista meriklusteria kelpaa esitellä; Suomi kuuluu talvimerenkulun suurvaltojen joukkoon. Tekijöitä pitää vaan saada lisää. Suomessa avautuu vuosittain 250 merenkulkualan opiskelupaikkaa. Viime aikoina on hakijoita ollut hyvin, mutta osa keskeyttää ja osa jää maihin töihin, koulutuspäällikkö Riku Anttila Kotka Maritime Centresta kertoo. Koulutus on vaativaa ja harjoitteluajat pitkiä. Välillä on vaikeuksia löytää opiskelijoille harjoittelupaikkoja laivoilta. Pitkä valmistumisaika voi vähentää alan houkuttelevuutta. Syytä voi olla myös julkisuuskuvassa. Merimiehen imago ei ole huono, mutta merenkulusta on turhan usein kuultu pelkkiä huonoja uutisia. Onnettomuuksia, öljypäästöjä, ulosliputuksia, alusmyyntejä luvun merenkulun lama, kotimaisen tonniston ja työpaikkojen kutistuminen ja lukuisat työttömyystarinat karkottivat alasta kiinnostuneet nuoret. Kun merenkulkija sanoo No news is good news, toteaa toimittaja Good news is no news. Rekrytointia järjestöjen yhteistyönä Merenkulkualan oppilaitokset, järjestöt ja varustamot ovat jo vuosia houkutelleet uusia opiskelijoita eri tapahtumien yhteydessä. Rekrytointia varten on kehitetty oma internet -portaali: Rekrytointiryhmä vierailee koulutus- ja työelämämessuilla eri puolilla maata. Keväällä Seaventures osasto nähtiin esimerkiksi Maarianha- 12 Vapaavahti Frivakt