Suomen Elokuva-arkiston Vaasan syyskausi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomen Elokuva-arkiston Vaasan syyskausi"

Transkriptio

1 1

2 KAH!iers Elokuvan Ystävät ry Koulukatu 51 / 7 (käynti: Tiilikasarmi) Vaasa puh TOIMITUS Juuso Ala-Kyyny Kalle Autio Klas Fransberg Janne Kauppila Mikko Kettula Liisa Virolainen KUVAT (jollei toisin mainita) Suomen elokuva-arkisto TAITTO Janne Kauppila PAINOPAIKKA Vaasan yliopistopaino, Vaasa Suomen Elokuva-arkiston Vaasan syyskausi Arkiston sarjan esityspaikkana on elokuvateatteri Adams 1. Aiemmista vuosista poiketen näytöksiä on nyt myös lauantain lisäksi tiistaisin. Lauantain leffat alkavat klo 15 ja tiistain klo 17. Kausikortti maksaa 10 (7 elokuvaa). Kassa avataan puoli tuntia ennen näytöksen alkua. LA klo 15. Akira Kurosawa: SEITSEMÄN SAMURAITA (Shichinin no samurai/7 samurajer), Japani 1954 K min LA klo 15. Wim Wenders: MAAILMAN ÄÄRIIN (Bis ans Ende der Welt/Till världens ända), Saksa/Ranska/ Australia S min TI klo 17. John Halas & Joy Batchelor: ELÄINTEN VALLANKUMOUS (Animal Farm/Djuren gör revolt), Iso-Britannia Piirrosanimaatio. K7-73 min TI klo 17. Emil Lotjanu: MUSTALAISLEIRI MUUTTAA TAIVAASEEN (Tabor uhodit v nebo/zigenarlägret flyttar till himlen), NL K min LA 8.11 klo 15. Sergei Eisenstein: QUE VIVA MEXICO! (Da zdravstvujet Meksika!), NL 1931 Dokumentti Meksikosta. Ohjaajan assistentti: Grigori Aleksandrov. S - 55 min & Alain Resnais: YÖ JA USVA (Nuit et brouillard/natt och dimma), Ranska 1955 Keskitysleiridokumentti. K15-32 min TI klo 17. Stanley Kubrick: TOHTORI OUTOLEMPI, eli kuinka lakkasin olemasta huolissani ja opin rakastamaan pommia. (Dr. Strangelove; Or, How I Learned to Stop Worrying and Love the Bomb/Dr. Strangelove, eller: Hur jag slutade änglas och lärde mig älska bomben), Iso-Britannia K11-94 min LA klo 15. Michael Radford: 1984 Iso-Britannia Perustuu George Orwellin samannimiseen romaaniin. K min 2

3 PÄÄKIRJOITUS Tämä on Elokuvan ystävät ry:n kaksi kertaa vuodessa julkaistavan elokuvavihkosen ensimmäinen numero. Tarkoituksena leikkisesti ranskalaisen isoveljensä Cahiers du cinéman mukaan nimetyllä Kah!iersilla on tarjota julkaisufoorumi elokuvaintoilijoiden halulle kirjoittaa ja keskustella. Ensimmäisessä numerossaan Kah! keskittyy Suomen elokuva-arkiston Vaasan syyssarjaan, jota yhdistys myös pyörittää. Tehtävänä on ollut kuvata elokuvakokonaisuutta ystävien silmin ja vapaasti valituin äänenpainoin. Persoonallinen näkökulma on ollut kaiken a ja o - nyt ja jatkossa. Palaamme tässä ja tulevissa numeroissa myös yhdistyksen alkuhetkiin ja veteraanien muisteloihin, kertoaksemme mistä olemme tulossa. Vaasan ja Pohjanmaiden elokuvaelämä elää murroskautta eri tahojen suunnitellessa rakentavia muutoksia toimintaan. Paljon puhutaan nykyään siitä, että elokuva on teollisuutta teollisuuden joukossa. Tällöin elokuvan puolesta puhutaan taloudellisin termein: alalla on nyt ja tulevaisuudessa työllistämisvaikutuksia - elokuvaan on siis satsattava. Tai: kotimainen elokuva kerää ja sen toivotaankin keräävän katsojia eli maksavia asiakkaita - elokuvaan on siis satsattava. Silloin unohdetaan helposti, että elokuvalla on itseisarvonsa. Elokuva on ehkä ainoa kulttuurimuoto, joka on kirjaimellisesti ottaen massojen ja kansojen kulttuuria. Elokuva yhdistää ihmisiä ja heijastelee ympäröivän yhteiskunnan tilaa. Elokuva (voisi myös) kyseenalaistaa. Vaasaa voi monella syyllä kutsua elokuvakaupungiksi, ainakin jos katsoo teatterisalien (7) ja toimijoiden määrää. Hyvinkin vireää toimintaa löytyy myös Kokkolasta ja Lapualta. Mutta elokuvateatterikulttuuri voi pahoin: Vaikka olemmekin osa Eurooppaa, Suomen elokuvateattereissa esitetään vieläkin enimmäkseen amerikkalaisia mainstreamelokuvia, ja kodista on tullut liiankin pehmeänmukava paikka olla ja katsoa leffoja. Ei huvita osallistua. Elokuvan ystävät haluaa tuoda esille muunlaista elokuvaa kuin amerikkalaiset megahitit. Väitämme, että elokuva pitää nauttia yhdessä, kollektiivisesti ja isolta kankaalta. Tällaista elokuvakulttuuria haluamme puolustaa. Massojen katukiveyksen alla on vaihtoehtokulttuurin rantahiekkaa! Vaasassa lokakuun kahdeksantena 2003, Klas Fransberg ja Janne Kauppila Elokuvan ystävät ry SISÄLLYS Pääkirjoitus...3 Kun elokuva puhutteli...4 Kuinka kaikki laukeaa...7 Kadonnutta aikaa etsimässä...8 Elämää enkeleiden jälkeen...11 Alussa oli tarina...12 Anarkistista elämän huumaa...14 Varjonyrkkeilyä susirajalla

4 Takarivi oikealta: Christian Olsson, Marja-Liisa Tommila, Reima Luukkanen, Tapio Parkkari. Alarivi: Kaarlo Koskimies, Jorma Lahdenmäki ja Lars Lasse Nyman. Kuva: Mika Putro Kun elokuva puhutteli Elokuvan ystävät, osa 1: Esihistoria, aika ennen Ystäviä JUUSO ALA-KYYNY Nykyaikaisen elokuvakerholiikkeen kehitys alkoi Suomessa vuonna 1952 helsinkiläisistä Studiosta ja Akateemisesta filmikerhosta sekä Turun elokuvakerhosta. Jo 1930-luvulla Helsingissä toimi muutaman vuoden ajan elokuvakerho Projektio, jonka jäseniä olivat muun muassa elokuvaohjaajat Nyrki Tapiovaara, Valentin Vaala, Teuvo Tulio ja arkkitehti Alvar Aalto. Vaasan läänissä elokuvakerholiike kehittyi varsinaiseksi buumiksi 1970-luvulla, kun läänin taidetoimikunta valitsi toisen läänintaiteilijan toimialaksi vuonna 1973 kamerataiteen. Erityisen voimakkaasti kamerataiteen läänintaiteilijan (Christian Olsson) valintaan oli vaikuttamassa vuonna 1970 perustettu Vaasan elokuvakerho. Tässä kirjoituksessa äänessä ovat Vaasan elokuvakerhon 70-luvun aktiivit. Alku Eiks se ollut jotenkin niin, että sinä ja Ossi ja minä ja Kaarlo tuolla Sokoksen muinaisessa baarissa keskusteltiin aiheesta... Eikös se näin ollut? Tapio Parkkari kysyy Lasse Nymanilta. Suurin piirtein jotain tällaista, Nyman vastaa. Työväenopistossa toimi jo 1960-luvulla elokuvapiiri Movie. Varsinaisen elokuvakerhon perustamiseen tähtääviä kokouksia pidettiin kaupungintalon kellarissa. Bror Ossi Nyman alkoi väliaikaiseksi puheenjohtajaksi. Ensimmäinen vuosi meni vielä Movien nimellä työväenopistossa, koska rekisteröimisessä kesti niin pitkään. Mutta kyllä 4

5 me jo silloin valitsimme itse elokuvat ja minäkin muistan, että sain ensimmäisenä elokuvana sinne Sam Peckinpahin Viheltävät luodit (1962), vuonna 1971 puheenjohtajana aloittanut Jorma Lahdenmäki kertoo. Politiikka Toimittaja Parkkari lukeutui elokuvakerhon ensimmäisiin aktiiveihin. Hän joutui jäämään muutaman vuoden jälkeen työkiireiden takia pois kerhon toiminnasta, mutta muistelee ajan elokuvapoliittista henkeä hyvällä. Yksi piti elokuvaa propagandan välineenä, toinen arvosti elokuvaa esteettisenä ilmaisumuotona, kolmas tahtoi ohjelmistoon unohdettuja klassikoita, niin sanottuja kiellettyjä elokuvia, Parkkari listaa. Eikä sovi unohtaa lastenelokuvia. Nykyään niitä ei esitetä oikein missään, Marja-Liisa Tommola lisää. Työväenopiston rehtorina vuodesta 1967 toiminut ja kerhon perustajajäseniin kuulunut Kaarlo Koskimies kuvaa elokuvasta käytyä keskustelua hurmoshenkiseksi. Me analysoitiin kuvausta ja ohjausta, keskusteltiin siitä mikä tekee elokuvasta laadukkaan sekä siitä mikä erottaa amerikkalaisen ja eurooppalaisen filmiteollisuuden toisistaan me pyrittiin saamaan hanskaan koko taiteenala, ymmärtämään mikä elokuvassa on se jokin, Koskimies kertoo. Ja kun kansallinen elokuvatuotanto raapi aallonpohjaa, Vaasassa ja maakunnassa tartuttiin läänintaiteilija Olssonin johdolla myös alueellisen elokuvatuotannon haasteeseen. Lyhytelokuvakursseilta valmistuneiden töiden lisäksi ensi-iltansa sai työväenliikkeen vaiheita kuvaava 40-minuuttinen dokumenttielokuva Työstä ja taistelusta (1977), jota oli tekemässä työryhmä Nyman, Parkkari, Koskimies ja Olsson. Ajan henki innoitti elokuva-aktivisteja osallistumaan kulttuurikeskusteluun. Kunnallinen elokuvatoiminta oli eräs keskeisimmistä aiheista, jonka puolesta propagoitiin myös Vaasa-lehden sivuilla. Tärkeitä teemoja olivat lisäksi elokuvakasvatus ja -opetus. Paikallisella tasolla ei käyty elokuvapoliittista keskustelua. Mutta kunnallisen elokuvateatteritoiminnan puolesta kyllä puhuttiin, Koskimies muistaa. Ja sittenhän elokuvakerho osallistui teatterikeskusteluun. Meinattiin vallata suomalaisen teatterin johtokunta, mutta sitten Kivistön Kalle ja Rewellin Irma ne jutteli kaharen kesken..., Nyman riimittelee. Me kritisoitiin sitä, että silloinen Vaasan teatterin johto oli kokonaan porvariston käsissä. Me mentiin vuosikokoukseen ja yritettiin sitä kautta vaikuttaa. Ei meitä muistaakseni ollut kuitenkaan kuin viisikuusi aktiivia, Nyman jatkaa. Peistä taitettiin myös kaupallisten elokuvateattereiden kanssa. Elokuvateattereiden hoitajille niin täällä kuin muuallakin tuntui olevan kova pala tämä kerhon toiminta: ei saatu myydä kertalippuja, piti olla kausikortit, ei saatu periä pääsylipputuloja, sen piti olla ikäänkuin jäsenmaksu. Ja kyllähän se oli aina tarkkaan neuvoteltava minkälaisia elokuvia sai näyttää. Uutuuselokuvia ei missään nimessä saanut kerho esittää, Parkkari luettelee kaitsimisen muotoja. Mutta kyllä sellaisia kolmesta-viiteen vuoteen vanhoja elokuvia oli kuitenkin mukana ohjelmistossa. Ja mielikuvani rouva Aurasta, joka hoiti elokuvateattereita Vaasassa, on sellainen, että hänen kanssaan kyllä tultiin toimeen, Tommola sovittelee. Mutta aikaisemmin Movienkin touhu oli jonkin aikaa pysähdyksissä sen takia, että vuokraamot eivät antaneet elokuvia. Ne vietiin kaatopaikoille ja hakattiin paloiksi. Vasta sitten kun elokuvakerhojen liitto ja elokuva-arkisto saivat asian soviteltua, toiminta lähti uudestaan käyntiin, Lahdenmäki analysoi. Elokuvat Pyrittiin esittämään sellaista elokuvaa mitä Vaasassa ei nähty. Hyviäkin elokuvia meni Vaasan ohi ja ohjelmisto oli pääosin amerikkalaista. Elokuvakerhon mukana tulivat italialaiset, ranskalaiset..., useita kerhonäytösten esittelylehtisiä kirjoittanut Reima Luukkanen aloittaa....saksalaiset..., yliopiston saksan kielen lehtori Tommola lisää....ja amerikkalaiset vaihtoehtoelokuvat. Taustalla oli kuitenkin halu hyökätä porvarillista hegemoniaa vastaan, joka tunki päälle kaikkialta: elokuvien valinnassa, elokuvien levityksessä, kaupungin kulttuurielämässä. Nuorisolla oli silloin ensimmäistä kertaa mahdollisuus vaikuttaa asioihin. Sen takia samat ihmiset organisoituivat moniin yhdistyksiin, Parkkari vielä lisää. 5

6 Parkkari muistuttaa, että aikakauden henki oli erilainen kuin nykyään: aktiivinen järjestäytyminen ja osallistuminen olivat olennainen osa yhteisön toimintaa. Ihmiset tavoitettiin aivan toisella tavalla kuin nykyään. Koska ei ollut sähköposteja tai tekstareita, järjestäytyminen oli jollain tapaa luonnollisempaa. Aika paljon tuli istuttua kahviloissa ja moni oli mukana erilaisissa kerhoissa ja yhdistyksissä. Jo esittelylehtisten valmistaminen vaati vähintään kolme ihmistä: yksi kirjoitti mekaanista kirjoituskonetta, yksi pyöritti sprii-monistuskonetta ja kolmas pinosi papereita kasaan, Parkkari muistelee tiedotustoimintaa kolmen vuosikymmenen takaa luvun puolivälistä tiedotukseen kuuluivat jäsenkirje, lehtipuffit, julisteet ja käsiohjelmat. Julisteita painettiin satakunta kappaletta ja niitä levitettiin oppilaitoksiin ja työpaikoille, Luukkanen listaa. Elokuvakirjallisuutta ei Suomessa paljon julkaistu. Ja jos julkaistiin, niin yhdestä kirjasta otettiin parisataa kappaletta ja ostajat suurin piirtein tunsivat toisensa. Sitten Peter von Baghin kustannussarja alkoi julkaista elokuvakirjallisuutta, ja samaan aikaan elokuva-arkisto aloitti painatuskeskuksen kautta omat sarjansa, Luukkanen jatkaa. Eräs tapaus Lapsi ja kuva -tapahtuma järjestettiin Vaasan kesässä vuonna Aiheena oli nykyisen kulttuuriministerinkin omima elokuvaväkivalta. Se oli se vuosi, jolloin elokuva ja väkivalta tulivat valtakunnalliseen keskusteluun. Keskustelun moottorina oli helsinkiläiset psykologit Kirsti Kivinen ja Sirkka Minkkinen, Parkkari toteaa. Lapsi ja kuva -työryhmään kuuluivat Mikael Fränti Helsingistä, Sirkka Minkkinen, Martti Soramäki, Matti Rautio ja minä. Koko vuosi kuljettiin Helsingissä kokouksissa, Lahdenmäki muistaa. Se oli innokas vuosi, silloin järjestettiin kaikenlaisia kuvatapahtumia kaupungintalon kongressisalissa. Meidän suuri tapaus silloisessa Vaasan kesässä oli Kolme elokuvaa väkivallasta. Ne olivat kaikki Aku Ankka -piirrettyjä. Kongressisali oli täynnä väkeä ja keskustelu oli kova ja korkeatasoinen. Elokuvan väkivalta kiinnosti kovasti ihmisiä, Parkkari muistelee. Lopun alku 1980-luvun kuluessa Vaasan elokuvakerhon toiminta hiipui ja siirtyi osittain takaisin työväenopiston elokuvapiirin suojiin. Työ ja perhe alkoivat useimpien kohdalla viedä aikaa aktivismilta. Kerho alkoi olla myös taloudellisesti tiukoilla. Elokuvaesitysten järjestäminen oli 80-luvulla kallista. Jos elokuvia tilattiin elokuvakerhopalvelusta, se maksoi noin tonnin per esitys. Se oli aikamoinen raha pienelle kerholle, 70-luvun lopulla kerhotoimintaan tullut Klas Fransberg manailee kolminkertaisiksi kasvaneita kuluja. Raha tappoi kulttuurin. Jälleen kerran, Nyman toteaa. Fransberg kuuluu Nymanin ohella elokuvakulttuurin nykyaktiiveihin Vaasassa. He olivat vuonna 1996 perustamassa Elokuvan ystävät ry:tä. Elokuvan ystävät ry ei enää ollut varsinainen elokuvakerho vaan elokuvayhdistys. Se perustettiin tässä paikassa, Fransberg sanoo ja koputtaa Ritzin uusittuja penkkejä. Vaasan elokuvakerho (1970- ) 1970-luvun aktiiviaikana jäseniä oli kautta kohden henkilöä. Esityskausia oli kaksi vuodessa. Kausi sisälsi kuusi teatterilevyistä elokuvaa ja neljä 16 millimetrin elokuvaa. Kausiesitysten lisäksi järjestettiin erikoisnäytöksiä, mm. Tampereen lyhytelokuvajuhlien parhaimmisto esitettiin Vaasassa useana vuotena. Elokuvakerho järjesti elokuvatapahtumia myös lapsille ja kerhon jäseniä oli mukana Lasten elokuvakerhossa, joka toimi Palosaaren kirjaston yhteydessä. Esityspaikkoja olivat elokuvateatterit Ritz, Rio, Gloria ja Star. 16 mm -elokuvia esitettiin työväenopistolla. Esityksiä oli myös kaupungintalon kongressisalissa, keskuskoulussa ja nuorisotaloilla. Elokuvakerho järjesti toimintansa puitteissa useita elokuvaseminaareja ja luentotilaisuuksia. Kerho julkaisi myös parin numeron verran omaa Elävät kuvat -julkaisua. Elokuvakerho on edelleen yhdistysrekisterissä 6

7 LIISA VIROLAINEN Kuinka kaikki laukeaa Muutama vuosi sitten menehtyneen Stanley Kubrickin tuotannosta esitetään uusi restauroitu kopio elokuvasta Tri Outolempi eli: kuinka lakkasin olemasta huolissani ja opin rakastamaan pommia (1963). Tohtori Outolemmessä Kubrick ottaa kantaa kylmän sodan asetelmiin. Ohjaaja oli ollut kiinnostunut kylmän sodan ongelmista jo useampia vuosia ennen Tohtori Outolempi -elokuvan aloittamista. Kubrick tilasi Aviation Week ja Bulletin of the Atomic Scientists -lehtiä ja luki yli 70 kirjaa atomisodasta. Yksi näistä kirjoista oli Peter Georgen Red Alert, jonka pohjalta Kubrick aloitti elokuvansa teon. Aluksi hänen tarkoituksenaan oli tehdä vakava elokuva vahingossa syntyneestä sodasta, mutta huomasikin parhaiden ideoiden olevan liian huvittavia ja absurdeja: Miten ihmeessä Yhdysvaltain presidentti voisi ikinä pyytää Neuvostoliiton johtajaa ampumaan amerikkalaisia koneita alas? Mutta Kubrick tajusikin löytäneensä hulluista ideoista sen tosimman: kaksi suurvaltaa, joiden väliset poliittiset eroavaisuudet tuntunevat sadan vuoden päästä yhtä merkityksettömiltä kuin keskiajan teologiset riidat nykypäivän ihmiselle, pyrkimässä tuhoamaan ihmiskunnan vahingon vuoksi. Elokuvan lähtökohtana on (hullu) kenraali Jack D. Ripper, joka määrää B-52-hävittäjät pommittamaan Neuvostoliittoa siinä toivossa, että syntyvä sota pyyhkäisisi kommunistisen uhan maan päältä. Elokuvassa kummankaan puolen kenraalit eivät kykene pysäyttämään pommitusmatkalle lähtenyttä ydinpommituslentuetta. Kubrick näyttää, että tekniikan ylivalta ihmisiin nähden on tietyn rajan jälkeen ehdoton. Kubrick loi elokuvastaan painajaismaisen komedian, jossa ihmiset elävät omissa maailmoissaan, ja heidän kontrolloimattomaksi kasvaneet pakkomielteensä 7

8 muuttavat yhteisen maailmamme Liisan Ihmemaan painajaisversioksi. Eräs tämän maailman asukeista, Hitlerin ex-neuvonantaja Tri Outolempi haaveilee uudesta ohjeistetusta lemmestä, jossa parhaat ihmisyksilöt säilyttävät ihmissuvun maan sisässä atomipommin räjähdyksen jälkeen. Kubrick tuntuu osoittavan, että koko ydisotavarustelukilpailu johtuu vain miesten tukahdetusta seksuaalisuuden tunteesta, sillä juuri ne ihmiset, joiden odotetaan suojelevan elokuvassa Amerikkaa ja sen kansaa, ovatkin itse omien pseudo-seksuaalisten halujensa ohjaamia. Kenraali Ripper pelkää kommunistien myrkyttävän ruumiinnesteet, kenraali Turgidson sekoittaa seksin aseisiin... Ja koko elokuva päättyykin esileikin jälkeen orgastiseen - ja väistämättömään - räjähdykseen. Lähde: Kagan, Norman: The Cinema of Stanley Kubrick, Kadonnutta aikaa etsimässä JUUSO ALA-KYYNY Alkuun muutama lainaus: Olkoot itse tapahtumat kuinka kaukana tahansa, niistä tehty historia vastaa aina nykyajan tarpeita ja nykyajan tilanteita. Menneiden tapahtumien kulku vain värähtelee niissä. Syvimmän voimansa tämä elokuva, joka alkaa kuvilla keskitysleirin tähystystornin juurella nyt rehottavasta heinikosta, saa siitä hirvittävän hellästä sävystä, jonka Alain Resnais ja Jean Cayrol (selostustekstin kirjoittaja) ovat pystyneet löytämään ja säilyttämään. 8 Teos on lyyrinen, jopa kaunis tavalla, joka panee katsojan säikähtämään omia reaktioitaan, putoamaan pois perinteisestä sivullisen roolistaan epämukavasti jonnekin uhrin ja pyövelin osien väliin. Lainaukset löytyvät Peter von Baghin kollaasielokuvaa käsittelevästä väitöskirjasta Peili jolla oli muisti (2002). Lainaukset ovat seuraavilta henkilöiltä: historiantutkija E. H. Carr, elokuvaohjaaja Francois Truffaut ja elokuva-asiantuntija Peter von Bagh. Carr puhuu historiantutkimuksen ja historiallisen faktan välisestä suhteesta, Truffaut elokuvamuodon ja elokuvan esittämän faktan välisestä suhteesta ja Bagh elokuvakokemuksen ja elokuvallisen faktan välisestä suhteesta.

9 Fakta tässä kirjoituksessa on asia, joka on olemassa sellaisenaan (esimerkiksi puu) tai aihe, jota käsitellään (esimerkiksi metsä). Yhtä hyvin fakta voisi siis olla asia tai aihe. Tässä kirjoituksessa fakta on kuitenkin fakta. Fakta on liikkumaton niinkuin idea. Tarkoitus on tehdä ero kerrontaan, joka kuten myöhemmin yritän kuvata on keino laittaa fakta puhumaan. Dokumenttielokuva käsittelee jo nimensä mukaisesti historiallisia faktoja, ja lähestyy siten Carrin käsitystä historiantutkimuksesta: historiantutkimus (tai dokumenttielokuva) on nykyajasta käsin tapahtuvaa menneisyyden tulkintaa. Mutta se mikä tämän kirjoituksen kannalta on olennaista ei ole dokumenttielokuvan ja historiantutkimuksen väliset yhtäläisyydet eikä edes dokumentti- ja näytelmäelokuvan erottelu, vaan: miten jokin asia (fakta) elokuvassa kerrotaan ja mikä tämä asia (fakta) itsessään on. Kyseessä on siis elokuvallisen kerronnan ja elokuvallisen faktan välinen suhde. Fakta voi olla fiktiivinen tai dokumentaarinen (historiallinen). Mutta se ei ole kerrontaa. Tämä tekee dokumentin ja fiktion erottelun hankalammaksi kuin on tahdottu ymmärtää: mikä oikeastaab on dokumentaarista/ fiktiivistää kerrontaa? Minkälainen kerronta vastaa todellisuutta? Mikä on (kerrottu) todellisuus? Jne. jne. Joka tapauksessa, kerronnan ja faktan suhde on olennainen historiantutkimuksen (Carr), elokuvan tekemisen (Truffaut) ja elokuvan kokemisen (Bagh) kannalta. Yksinkertaisesti kysymys on siitä miten fakta kerrotaan. Nyt ja mennyt Kerrontaa ja faktaa erottaa erityisesti aika. Tarkemmin sanottuna ajallinen viive: kerronta tapahtuu reaaliajassa, fakta on joko tapahtunut tai tapahtumaisillaan. Fakta on siis muodostunut ja muodostuu elokuvan tapahtuessa, elokuvan kerronnan kautta. Tämä tarkoittaa suunnilleen seuraavaa: mielikuva faktasta (puusta tai metsästä) on muodostunut ja muodostuu elokuvan kuluessa eli kestossa. Kesto on elokuvakerronnan tärkein ominaisuus. Perinteinen draaman malli (alku, keskikohta, loppu) nojaa ennen kaikkea kestoon, se vaatii aikaa. Juuri aika koettelee faktaa ja laittaa sen liikkumaan. Samaan tapaan aika koettelee tottumuksia eli piintyneitä tapoja. Ensimmäinen kysymys, Mikä fakta on? saa elokuvassa ja kaikissa kertomuksissa (historian suurissa ja pienissä) tyhjentävän tai tyhjänpäiväisen vastauksen: Fakta on se mitä siitä kerrotaan tietyn pituisen keston aikana. Näyttää siis siltä, että fakta ei itsessään merkitsisi juuri mitään, mutta olisi yhtä kaikki jonkinlainen aihetodiste kuten Bagh kuvaa. Kerronta on faktan tapa tulla näkyviin, ja kerronta hallitsee faktaa kuten historiankirjoitus hallitsee historiaa (Carr), elokuvantekijän kyky löytää ja säilyttää hallitsee elokuvan syvintä voimaa (Truffaut) ja elokuvakatsojan säikähdykset hallitsevat hänen elokuvakokemustaan ja saattavat pudottaa hänet sivullisen roolista (Bagh). Alussa esitetyt lainaukset Truffaut lta ja Baghilta koskevat ranskalaisohjaaja Alain Resnais n dokumenttielokuvaa Yö ja usva vuodelta Puolituntinen elokuva tehtiin toista maailmansotaa tutkivan ranskalaistahon (Comité d Histoire de la Deuxième Guerre Mondiale) tilauksesta. Jatkossa käymme kaksin käsin Resnais n elokuvan faktan kimppuun. Keskityn faktan sijasta kuitenkin kerrontaan ja Resnais n tapaan kertoa. Keskitysleirit nyt. Dokumenttielokuvan fakta on jokseenkin omituinen: se on menneenä tapahtumana ehdottomasti jo tapahtunut ja kerronnallisena tapahtumana vasta tapahtumassa. Se on tulossa. Keskitysleirit, holokausti Tulossa! Tämä tuleminen menneisyyden päivittäminen on Yön ja usvan keskeinen haaste. Hieman paradoksaaliselta kuulostava ajatus keskitysleirien henkiinherättämisestä on Resnais n motiivi tehdä tämä elokuva ja korostetusti kerrontakeskeinen tapa lähestyä faktaa. Alain Resnais: elokuvan aiheena eivät voi olla keskitysleirit itsessään, vaan muistomme leireistä, meidän mentaalinen kuvamme niistä --- sillä muistot ovat todellisia ja läsnäolevia, kuten myös leirien fyysiset jäänteet. Muisti on ollut Resnais n tuotannon läpitunkeva 9

10 teema niin kollektiivisena muistina (Guernica, 1950, Yö ja usva, 1955, Koko maailman muisti, 1956) kuin kahden ihmisen muistina (Hiroshima rakastettuni, 1959, Viime vuonna Marienbadissa, 1961). Resnais n tapa käsitellä muistia Yössä ja usvassa liittyy kerronnan ja faktan väliseen jännitteeseen. Keskitysleiri on fakta, pysyvä historiallinen todiste, jota ohjaaja lähestyy yhteisenä muistona. Muisteluun perustuvan kerronnan kautta vastenmieliseen faktaan ladataan (perverssiä?) intiimiyttä, elokuvan ja katsojan läheisyyttä. Yhteisen muiston, jaetun (jopa kliseeksi käyneen) keskitysleirikuvan, historiallisen faktan rinnalle asettuu mentaalinen kuva, katsojan muistikuva keskitysleiriltä. Tavoitteena on irtautua tottumuksesta, ja katsella keskitysleiriä toisin silmin, omin silmin. Miten mentaalinen kuva toteutuu? Kerronta voidaan tämän kirjoituksen kaltaisessa vapaassa ja kevyessä käsittelyssä jakaa kahdelle tasolle: (1) kuvallisen kerronnan tasolla elokuvan nykyisyys rinnastuu keskitysleirien nykyisyyteen; (2) kertojaäänen tasolla keskitysleirien kollektiivinen muisto rinnastuu yksilölliseen muistoon. Näistä seuraavaksi. (1) Yön ja usvan kuvamateriaali koostuu (aikanaan osin ennen näkemättömästä) keskitysleirikuvastosta ja muista natsi-saksaan liittyvistä kuvista sekä keskitysleirien nykytilaa kuvaavista otoksista. Faktan kannalta liikutaan kahdessa ajassa: elokuvanteon ajassa (filmiryhmä vieraili elokuussa 1955 Auschwitzin ja Majdanekin keskitysleireillä) ja toisen maailmansodan ajassa. Mustavalkokuva ja värikuva merkitsevät siirtymiä aikatasosta toiseen. Elokuva tapahtuu korostuneesti menneisyyden ja nykyisyyden välisenä jännitteenä: mustavalkoiset muistot työntyvät värilliseen todellisuuteen ja toisinpäin. Historiallinen fakta tuodaan kerronnan kautta osaksi nykyisyyttä, ja nykyisyys puolestaan yrittää tehdä tiliä menneisyydestä. Muistaa jotain, ehkä. (2) Elokuvan selostustekstin on laatinut ranskalaiskirjailija Jean Cayrol (käsikirjoittaja myös Resnais s Murielissa, 1963). Yön ja usvan poeettinen ja poliittinen kommentaari syntyy silminnäkijän todistuksesta: Cayrol itse lukeutuu keskitysleiriltä pelastuneisiin. Poikkeuksellista ei ole kuitenkaan Cayrolin tekstin sidoksisuus muistoon keskitysleiristä 10 tietyssä paikassa (Mauthausen) ja tietyssä ajassa (1943), vaan epätietoisuus paikasta ja ajasta. Selotusteksti on kuin keskitysleirirakennusten ja dokumenttiotosten yllä vapaasti leijaileva henki jossain ajassa ja jossain paikassa. Jotain etsien ja jotain muistaen, ehkä. Tiettyyn paikkaan ja aikaan ankkuroivan tulkintaa helpottavan piirteen puuttuminen on tyypillistä Resnais n elokuville: Muistatko mitä tapahtui Marienbadissa/Hiroshimassa? Vastauksia ei ole. Tai on mutta ne ovat liian hyvässä tallessa: muistissa. Muisti toteutuu Resnais n elokuvissa nykyisyyttä alati piinaavana menneisyytenä, jossa muisto lähes pakkomielteenomaisesti etsii toista tulemistaan. Resnais n elokuvissa fakta elää, liikkuu, harhailee. Tottumus kyseenalaistetaan ja katsojasta tulee näkijä, kokija, etsijä tai löytöretkeilijä! riippuen säikähdysten määrästä ja laadusta. Eriparisuutta Yö ja usva on täynnä kerronnan lyyrisyyden ja tapahtumien faktuaalisuuden leimaamaa eriparisuutta. Jo nimi on muodon ja asiasisällön kylmä kontrapunkti: runollinen yö usva viittaa natsijohdon vuonna 1941 asettamaan yö ja usva -asetukseen ( Nacht und Nebel Erlass ), joka määrää, että kolmannen valtakunnan toisinajattelijat on kirjaimellisesti hävitettävä tuhkana tuuleen, yöhön. (Toinen mahdollinen tulkinta liittyykin sitten Richard Wagnerin Reininkultaa-oopperaan. Ken kansallissosialismin tahtoo tuntea, tutustukoon Wagneriin, on Hitler sanonut, wagneriaani siis hänkin.) Lopulta, teksti ja kuva voidaan nähdä eriparisina toisiaan etsivinä kummajaisina, jotka kuitenkin ovat yhtä niin kuin menneisyys ja muistot ovat yhtä (ja eriä) nykyisyyden kanssa tai yhtä niin kuin muisti on yksi Cayrol katsoi valmiiksi leikatun elokuvan läpi kertaalleen. Sitten hän kirjoitti muistikuviensa pohjalta tekstin jättäen siihen kuitenkin radikaaleja aukkoja (missä ovat ne kuusi miljoonaa juutalaista?!!) ja muuta runollisuutta. Samaan aikaan kuva yhä raastavammin kehottaa katsojaa katsomaan: Avaa silmäsi. Katso tarkemmin. Mitä näet? Menneisyyden värähtelyä nyt? Hirvittävää hellyyttä? Vai epämukavaa kauneutta?

11 Elämää enkeleiden jälkeen JANNE KAUPPILA Mitä eroa on sillä, että on aina ja ikuisesti tai tässä ja nyt? Enkeli maan päällä tarkkailee kateellisena ihmisiä Wim Wendersin elokuvassa Berliinin taivaan alla (Der Himmel über Berlin, 1987). I wish you were here saa uuden kaiun: entinen enkeli Peter Falk (Columbo) kertoo, kuinka hienoa on kylmänä aamuna polttaa tupakkaa ja juoda kahvia, tehdä molemmat yhtä aikaa. Vuosi on 1999 ja käsistä karannut intialainen ydinkärki uhkaa maapalloa. Clarella (Solveig Dommartin) taas on muutakin mietittävää: hänestä tulee tahtomattaan pariisilaisten pankkiryöstäjien rikostoveri. Hän joutuu heidän mukanaan jahtaamaan amerikkalaista biokemistiä (William Hurt), joka kehittää sokean vaimonsa auttamiseksi laitetta, joka lähettää kuvia suoraan aivoihin. Clarea taas seuraa hänen entinen rakastajansa (Sam Neill), ja kaikkia ajaa takaa hi-tech palkkionmetsästäjä Kaikessa Wenders osoittaa hyvää makua. Näyttelijöissä (Bruno Ganz, Peter Falk), Nick Caven musiikissa, kuvakerronnassa. Amerikkalaiset muokkasivat Peter Handken tarinasta oman versionsa City of Angels, jossa Nicolas Cage sai olla enkeli. Arkiston sarjassa nähtävä Maailman ääriin on sille periaatteellista jatkoa. Nyt puhun asiasta josta en tiedä, kun en ole elokuvaa nähnyt. Mutta tyylillinen ja tarinallinen harppaus ei ole puheiden perusteella lyhyt: Maailman ääriin on yhtä aikaa road-movie, kolmiodraama ja bladerunnermainen tieteiselokuva. Pariisi, Venetsia Berliini, Lissabon, Moskova, Peking, Tokio, San Francisco ja Perth kaikki mahtuvat samaan elokuvaan. Samoin kuin artistit U2, REM, Lou Reed, Nick Cave ja Neneh Cherry. Kuulostaa päättömältä, mutta silti elokuvasta puhutaan kaunein sanoin. Ei miltei malta odottaa. 11

12 Alussa oli tarina... Nuoren miehen näkemyksiä kirjallisuudesta ja elokuvasta, esimerkkeinä Stanley Kubrick ja George Orwell KALLE AUTIO Tarinoita on kerrottu yhtä kauan kuin ihminen on ollut olemassa; ihminen on jo tarina itsessään. Tarinoita kertomalla on perimätieto useita miljoonia vuosia kulkenut sukupolvelta toiselle. Kaupunkitarinat ovat olleet myös tärkeä osa kertomusten historiaa. Varhaisimmat kaupunkitarinat löytyvätkin jo antiikin ajoilta. Valitettavasti suullisen kertomisen taito on pikkuhiljaa, ensin taltan ja marmoritaulun myötä, sittemmin musteen, paperin ja kirjapainon keksimisen jälkeen hävinnyt lähes olemattomiin. Vaikka suullinen tarinan kertominen vielä toistaiseksi (ilman kirjaa tai muita muistipapereita) pihisee henkitoreissaan jonkin pubin pimeimmässä kulmassa, ennustavat sosiologit ja filosofit suullisen kertomisen tulevan uudestaan, minkä olen huomannut lukiota käydessäni: opettajat kertovat eläviä esimerkkejä omasta elämästään ja käyttävät entistä vähemmän muistipapereita, ym. Onko tarinan suullisen kerronnan jäädessä joksikin aikaa varjoon, tilalle tullut huonompia tapoja kertoa tarina? Vastauksia ei varsinaisesti tähän kysymykseen ole olemassa; on vain mielipiteitä ja seuraavassa aion tuoda esille omani käyttämällä apuna kahta ehkäpä merkittävintä taiteen ja tarinan kertomisen muotoa: kirjallisuutta ja elokuvaa. Kirjallisuus on taiteista edelleenkin laaja-alaisin: siihen voidaan laskea mukaan musiikin tuomat mielikuvat, visuaalisuus, sillä kulkeehan kirjan tarina kuvina lukijan korvien välissä, eikä myöskään sovi unohtaa verbaalisuutta. Laadukkuus on em. seikoista riippumatta kuitenkin aina lukijan mielessä. Kuitenkin verrattaessa aiemmin esille tulleeseen taiteenlajiin, elokuvaan, käsittää kirjallisuus monikertaisen määrän ajattomia mestariteoksia. Miksi? Koska kirjallisuus on elokuvaa huomattavan paljon vanhempi taide. Elokuva, siinä missä teatterikin, pohjautuu aina tekstiin. Tässä kohtaa nousee esiin elokuvan ja kirjallisuuden välinen ikuinen ongelma: kuva tappaa tekstin tuomat mielikuvat.yksinkertaisesti elokuvalla on pilattu monia kirjallisuuden merkkiteoksia. Tämä onkin ainainen ongelma elokuvantekijöiden keskuudessa: miten pukea kirja kuviksi niin, ettei elokuva pilaa kirjan luomaa maailmaa? Hyvän vastauksen tarjoaa Stanley Kubrickin ohjaama viihteellinen kauhuelokuva Hohto, joka perustuu tunnetun amerikkalaisen kirjailijan Stephen Kingin samannimiseen romaaniin. Kauhukirjailijana tunnettu Stephen King oli mukana toteuttamassa 90-luvun lopulla minisarjaa Hohto, joka oli samalla myös uusintafilmatisointi kirjailijan tuotoksesta, maestro itse kun ei ollut tyytyväinen Stanley Kubrickin tuotokseen. Tässä onkin otollinen hetki sukeltaa kirjaan ja elokuvaan. Stephen King luo kirjassaan piinaavaan ympäristöön ehkäpä himpun verran väljän ja lapsellisen oloisen tarinan: Alkoholismista toipuva Jack Torrance ottaa pestin talonmieheksi Overlookhotelliin, jossa on aiemmin tapahtunut kauheita. Tämä ei miestä hetkauta, päinvastoin, mutta lumen eristäessä hotellin, alkaa tapahtua kummia... Tästä alkavatkin eroavaisuudet: Stanley Kubrick on säilyttänyt kirjasta lähes pelkän tarinan. Huone 213 on vaihtunut huoneeksi 237, nuija on vaihtunut kirveeksi, ja pihan pensaeläimet ovat sulautuneet pensaslabyrinttiin, tarina on kiristetty piinaavan tiukaksi vyyhdiksi mitä shokeeraavimpia tapahtumia.onko tämä huono asia? Ei ole. Kubrick on lähtenyt toteuttamaan kirjasta omaa näkemystään ja uskollisena tyylilleen, viemään elokuvan visuaaliset näkymät lähes sairaalloisen pikkutarkkuuden ja painajaismaisuuden rajamaille. Tässä kohtaa kirjan lukenut katsoja on todistamassa jotain uskomattoman hienoa: elokuva yllättää, vaikka 12

13 onkin lukenut kirjan. Mistä tämä johtuu: ohjaajan omasta näkemyksestä, tuntemuksista ja ajatuksista. Tässä vain yksi niistä monista syistä, joiden vuoksi Hohto kuuluu kauhuelokuvien genressä kärkipään teoksiin. Asia, jonka Kubrick vain muutamien kollegoidensa ohella ymmärsi: romaanin voi filmatisoida vain, jos siitä toteuttaa oman näkemyksensä eikä lähde yrittämäänkään tismalleen kirjan mukaista kuvaa, mikä aiheuttaisi tekstin kuoleman kirjan lukeneen päässä. Aika, paikka, tapa Mitä elokuva ja kirjallisuus vaativat ihmiseltä? Molemmilla on puolensa: elokuva vaatii esitysympäristön, -ajan ja erinäisiä käytännön järjestelyjä. Tosin em. seikat ovat jääneet pimentoon aluksi television, sitten VHS:n ja nyt DVD:n läpimurron jälkeen. Elokuva kuitenkin vaatii kestonsa verran katsojan aikaa. Samaa ongelmaa ei ole kirjan lukijalla. Kirjaa voi lukea silloin kun hyvältä tuntuu. sen voi lukea nopeasti tai hitaasti ja siihen voidaan helposti palata jälkeenpäin, toisin kuin elokuvaan. Kuitenkin kirjallisuus, toisin kuin elokuva, voi vaatia lukijaltaan historiantuntemusta, asiatietoutta tai muuta taustatietoa. Kauhea kirjallisuus Luotaessa silmäys elokuvan eri genreihin, huomataan, että romaanifilmatisointeja löytyy kauhun genrestä muutenkin valtava määrä: Don Siegelin Varastetut ihmiset, Christian Nybyn The Thing, F.W Murnaun Nosferatu, James Whalen Frankenstein, Alfred Hitchcockin Psyko, Roman Polanskin Rosemaryn painajainen. Kaikki tunnettuja ja arvostettuja klassikoita. Verrattaessa jälleen kyseisiä romaaneja niiden filmatisointeihin, huomataan sama seikka kuin edellä: ohjaaja on käsikirjoittajan kanssa toteuttanut pitkälti omaa näkemystään, jonka vuoksi kirjan lukenut katsoja yllättyy aina elokuvan nähdessään. Ranskassa uuden aallon aloitti Francois Truffaut n 400 kepposta. Sittemmin mukaan astui myös toinen tunnustettu ranskalainen, Jean Luc Godard. Molemmat ohjaajat tekivät merkittävimmät teoksensa uuden aallon kestäessä. Ranskalaisen elokuvan vallankumouksellisten merkittävin julistus oli, että elokuvan tulisi olla täysin riippumaton muista taiteista. Ajatus kuullostaa nykyään sinällään mahdottomalta ellei ajatella, että elokuvaan kuuluvat ilman muuta lavastamisen taide, maskeerauksen taide, käsikirjoittamisen taide, kuvaamisen taide, etc, etc. Tästä huolimatta uusi aalto toi mukanaan mm. sellaisenkin merkkiteoksen, kuin Jean Luc Godardin Keskipäivän aave. Mutta mikä mättää? Elokuvahan perustuu Alberto Moravian romaaniin! Miksi uuden aallon ohjaaja on tehnyt romaanifilmatisoinnin? Tarinoita ei keksitä ihan hetkessä. Ja kuuluihan Godardin, kapinallisen itsensä ilmoittamaan ohjelmaan vanhojen säkeiden rakentaminen uusille ajatuksille. Lopputuloksena oli, kumma kyllä, erinomaisen hyvä elokuva, vaikkakin se oli nyt riippuvainen toisesta taiteesta, taiteista jaloimmasta: kirjallisuudesta. Ihme mies Maailman kirjallisuuden eliittiin kuuluu George Orwell, mielikuvituksekas lehtimies, joka säväytti selkeän kannan ottaneella teoksellaan Eläinten vallankumous. Tarina vallankumouksen toteuttavista eläimistä on sinällään humoristinen, mutta ankaran selkeänäköinen kertomus. Toinen Orwellin tunnetuista, mutta vähemmän tunnustetuista teoksista on tulevaisuudenkuvaus Kirjallisuuden etu onkin aina ollut sen nojaaminen lukijan mielikuvitukseen. Kirjallisuus on ketterä, mutta vaativa taidemuoto. Kirjallisuudessa, kuten elokuvassakin on alan ihmisille jätetty hieno tarinoiden kertomisen perintö, jota kuitenkin hoidetaan kehnosti, usein rahan edessä kumartaen. Roskaelokuvia syydetään jatkuvalla syötöllä, ja niin valitettavaa kuin se onkin, on hyvää elokuvaa mahdollisuus ihastella muutaman kerran vuodessa. Kirjallisuuden saralla eivät asiat ole aivan yhtä huonosti; mutta kuten sanottu: taidetta on hyvää ja huonoa, mikä on aina kohteen, tässä tapauksessa yksilön itsensä päätettävissä. Niin se on ja tulee aina olemaan. 13

14 Anarkistista elämän huumaa MIKKO KETTULA Emme voi paeta vapauttamme. Ihminen rakastaa, tai ainakin uskoo rakastavansa vapauttansa valita, tehdä tai olla tekemättä. Nuorta mustalaismiestä, Loiko Zobaria evästetään elämää varten suurella totuudella: Vapaus on arvoista tärkein. Mutta mitä tapahtuukaan, kun kaksi voimakastahtoista ihmistä rakastuu, eikä kumpikaan haluaisi luopua siitä kaikkein tärkeimmästä? Moldovalaisen Emil Lotianun klassikko Mustalaisleiri muuttaa taivaaseen (Tabor uhodit v nebo, 1976) suorastaan tulvii suuria tunteita, räiskyvää rakkautta ja leimuavaa vihaa. Vaikuttava maisemakuvaus ja tulinen mustalaismusiikki tuovat perinteisen traagiseen rakkaustarinaan aivan omalaatuista lumoa. Tummuvassa yössä loimottava leirinuotio, kirkkaana hehkuva tähtitaivas ja intohimoinen laulu haikean 14 viulunsoiton säestämänä ovat mustalaisromantiikkaa perinteisimmillään. Pieni mustalaisten yhteisö halveksii kruunun arvoja ja normeja pitäen kiinni omistaan. Näennäisesti vapaassa yhteisössäkin on silti luonnollisesti omat sääntönsä, vuosisataisten perinteiden ohjatessa mustalaisleirin elämää ja kunkin jäsenen asemaa. Oman leirin väki päättää yksilön kohtalosta hyväksymällä hänet joukkoonsa, kun taas hylkääminen tarkoittaa pahimmillaan verikostoa. Pienen kulttuurivähemmistön selviämiskamppailu Itävalta-Unkarin herraskansan puristuksessa vaatii tiukkaa sisäistä kuria. Ulkopuolisen aristokraatin on turha kuvitella pääsevänsä suljettuun yhteisön sisään edes rakkauden varjolla, ei vaikka kuinka yrittäisi tarjota omaisuuksiaan. Mustalaisten vastauksena on pelkkää nöyryyttävää halveksuntaa. Porvarillisen elämän vastenmielinen tylsyys on aivan toista kuin mustalaisten intohimoinen heittäytyminen rakkauden ja kuoleman leikkiin.

15 Paitsi kahden erilaisen kulttuurin välisiin ristiriitoihin, rakentuu elokuvan tarina vahvasti myös sukupuolten väliseen jännitteeseen. Älä luota yhteenkään naiseen on toinen neuvo, jonka hevosvarkaana itsensä elättävä Loiko saa vanhalta mustalaismieheltä. Ohje vaikuttaa ilmeisen pätevältä, sillä rakkauden kohteena lumoavan kaunis mustalaistyttö Rada on vähintäänkin yhtä omapäinen ja elämänjanoinen kuin Loiko itse. Vaikka vapaus on ihmisen kohtalo, niin todellisuudessa vapaita ihmisiä on sittenkin melko vähän. Useimmat meistä ovat valmiita tai suorastaan halukkaita luopumaan siitä, sillä tuntuu hyväksyttävältä kuulua rakastamalleen ihmiselle. Sen sijaan subjektiivista vapauttaan suurimpana arvona pitävä rakkauden orja on valmis perin epätoivoisiin tekoihin säilyttääkseen kalleimpansa. Lopulliseksi kysymykseksi ihmisen vapaudesta jääkin valinta elämän ja kuoleman välillä, ymmärryksen tuska peruuttamattomien tekojen äärellä. Nahkatakkinen guru ja japanilainen (tai ranskalainen - ei ainakaan suomalainen!) toimittaja. Peter von Bagh kertoo Sodankylän ihmeestä. Varjonyrkkeilyä susirajalla Kino-silmä vieraili Sodankylän elokuvafestivaaleilla Teksti: JUUSO ALA-KYYNY JA MIKKO KETTULA Kuvat: JASKA JÄRVILEHTO JA MIKKO KETTULA Isä kuuluu vanhaan Eurooppaan, siihen maailmaan, jota hallitsee systeemi. Sama systeemi laittaa isän työleirille käsittämättömän ilmiannon takia. Isä ei ole itsekään puhdas, päinvastoin, hän näyttelee mielellään systeemin innokasta lakeijaa silloin kun se tuo naisystäviä ja menestystä. Poika, Malik kuuluu uuteen Eurooppaan. Hän kävelee vielä unissaan, tekee outoja retkiä, ihmettelee 15

16 lapsen päässään Titon diktatuuria. Hänelle kerrotaan, että isä on työmatkalla, vaikka oikeasti isä on pantu leirille. Lapsi uskoo. Lopulta pojalle selviää koko totuus: isästä. Eikä hän enää kävele unissaan. Avaa silmät, sanoo ääni. Valoista ja varjoista erottuu hiljalleen tuttu hahmo, Elokuvan ystävien aktiivi, niitä harvoja (kulttuuri)alan miehiä. Mitäs tykkäsit? Joo, kyllä siinä mentiin... Hetkinen, Sodankylä... Kino-silmä tarkentaa: Isä on työmatkalla (1985)... Ohjannut Emir Kusturica. Päässä väikkyy vielä valkokankaan haamut, ja yhtäkkiä alitajunnasta tunkee esiin ajatus: Vittu ku Tarkovski vielä eläis. Kusturica nukkui pommiin oman elokuvansa iltapäivänäytöksen. Mutta katso, tuolla on uuden aallon merkittävin dokumentaristi, Jean Rouch. Hänkin on pistäytynyt Sodankylään. Ainoa kino-silmän tallentama aamukeskustelu: Peter von Bagh haastattelee amerikkalaista. Eli Irvin Kershner kertoo miten sitä munan mallista ropottia liikuteltiin Imperiumin vastaiskussa (1980). Kuolleetkin heräävät Sodankylässä henkiin, ainakin osittain, ainakin geenien kautta: Emilie Deleuze on filosofi Gilles Deleuzen elokuvia tekevä tytär. Isästään poiketen hän on vaatimassa Sodankylään elokuvaohjaajien välisiä keskusteluja. Eikö hän tiedä miksi tänne on tultu? Friday Night Fear Nostalgiset lavatanssit kansallisromanttisten maisemien keskellä. Bussi kaartaa humisevien honkien välistä keskelle mehtää, kamera panoroi koivikkoa. Bussimatka on siivittänyt kollektiivin keskeiset toimijat reippaan ryypiskelykulttuurin pariin. Hengen nostattajan pääroolissa toimii luonnollisesti kirkas suomalainen kansallisjuoma. Kesäyön hymytessä kaikuu korvessa jo kauniina suomalainen uho, ja Porttikosken petollinen mansikkabooli näyttelee itsensä merkittävään sivurooliin. Satapäinen boheemien elokuvaihmisten joukko mylvii keskellä villiä korpea. Näky on ekstaattinen ja painajaismainen: ohjaaja Arto Koskimies puhuu ponchostaan, laulaja Jussi Raittinen laulaa jotain... P. v. Bagh, I presume? Tanssilavan luona vellovasta Pohjoinen luonto näyttää parhaat puolensa... massasta erottuu nahkatakkinen päällikkö, jonka ympärillä lakeijat hyörivät lakkaamatta. Väkiviinasta rohkaistunut ja pohjalaisen röyhkeyden kyllästämä vaasalainen elokuvadelegaatio lähestyy hyväntahtoisesti suomalaista elokuvagurua ja välittää sydämelliset terveiset Pohjanmaan lakeuksilta. Mua ei koskaan kutsuttu Vaasaan. Vastaus vie Porttikosken pakanallisen riitin suvantovaiheeseen, jota kestää vain hetken. Kino-silmä kelaa. Vittu, me ei kuuluta noihin, sanoi eräskin elokuvaohjaaja Vaasassa vieraillut ja sinne kutsuttu. Elokuvan ystävä toteaa nyt samoin. Lapinsuun loppuunmyydyn katsomon ihastellessa ranskalaisia mykkäkauden pornoklassikoita Elokuvan ystävien pitkälle lauantain puolelle kääntynyt kulttuuri-ilakointi huipentuu formulakisain inspiroimaan toimintakohtaukseen. Ostoskärrykaahauksen dramaattinen päätös eli entrée paikallisen grillin pihalle on piirtynyt lähtemättömästi toisen tapahtumiin osallisen muistiin (kino-silmä painuu sirrilleen, siirrytään takaumaan): Viimeinen reunus, suojatien reuna. Kaveri valmiina kärryssä. Puolensataa metriä reunalle. Lähtökiihdytys, täysi laukka, yhäti lisää kierroksia. Kärry moksahtaa päin reunaa, kaveri lentää ulos kärrystä ja ajuri asvalttiin. Lapsellinen leikki on saanut päätöksensä. Kino-silmä kohoaa vähitellen rosoisen harmaasta maantiestä, erottaa hahmon, ihmisen. Yhä se kohoaa 16

17 ...ja ihmisluonto tarpeensa. Kirjoittaja-Mikko löysi nimikoidun ulkovessan terassilta! Äh, önneä! yhdellä otoksella vartalon kaarta myötäillen, samalla kun hahmon taakse sinertyy yötön yö, pohjoinen keskikesän taivas. Henkilön piirteet erottuvat pian yhtä puhtaina kuin tuo taivas. Taivas, hän on Aki Kaurismäki. Nakkikioskilla näytellään sitten yön viimeinen osa: Yhtyminen paikallisten porotarhaajien ruokapöytäkeskusteluun käy paikoin hyvinkin tunnepitoiseksi. Poliittissävytteinen dialogi aboriginaalien kanssa jää lopulta perin vähäsisältöiseksi, eikä johda edes fyysiseen selkkaukseen. Hannu Takkula soikoon, mutta tämän illan soisi jo päättyvän. Sielunmessu Aamu- ja iltapäivä unenomaisessa tilassa. Vahvasti eksistentialistinen kokemus: lihan heikkouden tiedostaminen kylmää posliinia syleillessä. Havahtuminen ajan ja paikan suhteen tapahtuu parin tunnin välein, taas missattiin yksi leffa. Kusturicaa, Ophülsia, Kiarostamia kaikkea tuolla jossain. Tämän painisalin tuolla puolen hekumoidaan elokuvalla. Siellä Komisario Palmu -ohjaaja Matti Kassila loistaa aamukeskustelujen kirkkaana tähtenä. Ikkunanraosta pilkistävä ulkomaailman valo särkee silmiä. Onko tää yö vai päivä? Vaiheittainen kuolleista herääminen on sitten raskasta. Cleaning Womenin tahdittama Vertovin Entusiasmi (1931) kelpaa lauantaiseksi tajunnan laajentajaksi. Tutun näköinen kitaristi sukkahousuissa. Oonks mä nähny sen jossain? Lyhyt muistikuva Kultaisen karhun narikasta. Onneksi ei muista enempää. Hienon elokuvakokemuksen jälkeen lisää suuria tunteita toisesta ääripäästä. Tulion Sensuelan jonossa koetaan koko skaala epävarmuudesta toivon pilkahdukseen ja lopulta katkeraan pettymykseen: teinit etuilevat Elokuvan ystäviä jonossa eikä ne pääse sisään. (!) Maailma on täynnä vääryyttä ja sitten sitä joutuu kuuntelemaan humalaisten kriitikoiden mölinää naapuripöydässä. Ettäkö brechtiläisiä vieraannuttamiskeinoja, niinkö sä sanoit? Maailma tulee todelliseksi silloin, kun se on täysin katastrofaalinen. Jean Rouchin sanat ovat näiden neljän päivän aikana löytäneet paikkansa. Kova pääkin oppii. Tällä kertaa Elokuvan ystävien edustajien suojaus petti, ja paha maailma häivytti kino-silmän kuplivaan kitaansa. Tässä leikitään nyt tulella, mutta mitä muuta voitaisiin tehdä? Rouch jatkaa Ihmispyramidinsa (1961) esittelyä. Malik-pojat kyllä oppivat kävelemään unetta, mutta oppiiko Ystävä? Nouseeko elokuvakulttuuri jaloilleen siitä kohmelosta, johon se on itsensä ryypännyt? Saako Ystävien tarina onnellisen lopun? Hullu seikkailu, sanoi Rouch Leijonanmetsästäjistä. Elokuvaa tehdessä pitää olla iso syy tai ei syytä ollenkaan. Emir Kusturica, Sodankylässä

18 18

19 19

20 20

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt)

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt) Draama-Taakankantajat Kirjoittanut Irma Kontu Draama perustuu Raamatunjakeisiin: Fil. 4:6-7 Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

Jeesus parantaa sokean

Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

Kirja-analyysi Nuortenkirjan tulkintatehtävä Anna Alatalo

Kirja-analyysi Nuortenkirjan tulkintatehtävä Anna Alatalo Kirja-analyysi Nuortenkirjan tulkintatehtävä Anna Alatalo Anna Alatalo Aihe Mistä teos kertoo? - Aihe on konkreettisesti selitettävissä oleva kokonaisuus, joka kirjassa kuvataan. - Mika Wickströmin Kypärätempun

Lisätiedot

Lähteet: Tuhat ja yksi yötä. 1994. Tuhannen ja yhdenyön satuja. 1994.

Lähteet: Tuhat ja yksi yötä. 1994. Tuhannen ja yhdenyön satuja. 1994. Kertomus Sehrezadesta Viisaan ja rakastetun sulttaanin valtasi viha, kun hänelle selvisi, että hänen kaunis puolisonsa oli pettänyt häntä. Hän surmautti puolisonsa ja otti käyttöön sellaisen tavan, että

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT

KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT Tänään meillä on kaksi vertausta, jotka kertovat siitä, kuinka Jumala kutsuu kaikkia taivaan hääjuhliin. 1. Kertomuksen

Lisätiedot

DIANA NYMAN Tulisieluinen romanitar Jo lapsena Diana Nyman sai kokea syrjinnän aiheuttamaa ulkopuolisuutta. Göteborgin Romanineuvoston jäsenenä hän tekee kaikkensa, jotta tulevat sukupolvet välttyisivät

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related

http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related Syyskuu no 55 /2012 http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related "Särkyneille on puhuttava hiljaa ja sanoin, jotka eivät lyö. Kuin tuuli, joka vaalii viljaa, kuin lempeä ja lämmin yö. Särkyneitä

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Ehyeksi aikuiseksi osa 3. 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996

Ehyeksi aikuiseksi osa 3. 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996 Saarnaajan kirjasta (4:9-12) voidaan lukea Kristus-keskeisen kumppanuuden periaate: Kaksin on parempi kuin yksin, sillä

Lisätiedot

9.-luokkalaisen kulttuurikansio

9.-luokkalaisen kulttuurikansio 9.-luokkalaisen kulttuurikansio Kokoa kulttuurikansioon puolen vuoden ajan kulttuurielämyksiäsi. Kulttuurikansio palautetaan opettajalle 31.3. 2009. Liimaa pääsyliput kansioon! Pakolliset sivut Huom! -

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein.

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein. Mark.12:28-34: Muuan lainopettaja oli seurannut heidän väittelyään ja huomannut, miten hyvän vastauksen Jeesus saddukeuksille antoi. Hän tuli nyt Jeesuksen luo ja kysyi: "Mikä käsky on kaikkein tärkein?"

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika Nettiraamattu lapsille Tuhlaajapoika Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for Children,

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Viisas kuningas Salomo

Nettiraamattu lapsille. Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

Elävä kuva oppimisympäristönä. Käsikirjoitus

Elävä kuva oppimisympäristönä. Käsikirjoitus Elävä kuva oppimisympäristönä Käsikirjoitus Mihin käsikirjoitusta tarvitaan? Elokuva (lyhyt, täyspitkä, dokumentti)- ja tv -tuotannot Mainokset Musiikkivideot Nettisivut Trailerit Kirjat Kuunnelmat Mikä

Lisätiedot

ARKKI PYSÄHTYY. b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin Tietysti vedenpaisumuksen jälkeen.

ARKKI PYSÄHTYY. b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin Tietysti vedenpaisumuksen jälkeen. Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) ARKKI PYSÄHTYY Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Araratin vuorella. Sen sijaintia ei tarkkaan tiedetä.

Lisätiedot

KÄSIKIRJOITTAMINEN Rinna Härkönen / Yle

KÄSIKIRJOITTAMINEN Rinna Härkönen / Yle KÄSIKIRJOITTAMINEN Rinna Härkönen / Yle Idea ja rakenne Lähde: Jouko Aaltonen: Käsikirjoittajan työkalupakki (1993, Painatuskeskus Oy) 1. Valitse aihe joka todella kiinnostaa sinua. Päätä teema. Mikä on

Lisätiedot

JEESUS ARMAHTAA AVIONRIKKOJANAISEN

JEESUS ARMAHTAA AVIONRIKKOJANAISEN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS ARMAHTAA AVIONRIKKOJANAISEN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka - pyhäkössä Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI

Lisätiedot

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Getsemane-niminen puutarha, yrttitarha Öljymäellä. b) Ajallinen yhteys

Lisätiedot

RAPORTTI ISMMN KONFERENSSISTA 2014 ERI KANSAKUNNAT, YKSI KAIPAUS HENKEÄSALPAAVA AVAJAISSEREMONIA

RAPORTTI ISMMN KONFERENSSISTA 2014 ERI KANSAKUNNAT, YKSI KAIPAUS HENKEÄSALPAAVA AVAJAISSEREMONIA 2 RAPORTTI ISMMN KONFERENSSISTA 2014 ISMMN Johtajuuskonferenssi 2014 jumalan miehen, pastori Chrisin, kanssa oli historiallinen ja elämää muuttava. Se oli erityisen muutoksen ja Pyhän Hengen välittämisen

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa)

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2009 Bible for

Lisätiedot

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa.

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa. JOULUN TUNNELMA Nyt joulun kellot näin kaukaa soi, joulurauhaa julistaa. Äänet hiljentyvät kaupungin ja on kiire jäänyt taa. Nyt syttyy tähdet nuo miljoonat jokaiselle tuikkimaan. Jälleen kodeissa vain

Lisätiedot

VERTAUKSIA KADONNEEN ETSIMISESTÄ

VERTAUKSIA KADONNEEN ETSIMISESTÄ Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VERTAUKSIA KADONNEEN ETSIMISESTÄ 1. Kertomuksen taustatietoja a) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin Vertaus tuhlaajapojasta on Luukkaan evankeliumissa

Lisätiedot

OPAS PÄÄKAUPUNKISEUDUN ELOKUVATAPAHTUMIIN

OPAS PÄÄKAUPUNKISEUDUN ELOKUVATAPAHTUMIIN OPAS PÄÄKAUPUNKISEUDUN ELOKUVATAPAHTUMIIN KEVÄT 2016 FESTARIKAUSI KÄYNNISTYY Pääkaupunkiseudun elokuvatapahtumat CINEMAJA ry on vaihtoehtoisia elokuvia esittävien festivaalien, klubien ja kulttuurikeskusten

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.

Lisätiedot

Jumalan lupaus Abrahamille

Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan

Lisätiedot

JEESUS TYYNNYTTI MYRSKYN

JEESUS TYYNNYTTI MYRSKYN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS TYYNNYTTI MYRSKYN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Genessaretin järvellä b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin c) Kertomuksessa

Lisätiedot

Taiteen ja sosiaalityön rajalla. Arja Honkakoski

Taiteen ja sosiaalityön rajalla. Arja Honkakoski Taiteen ja sosiaalityön rajalla Aikuissosiaalityön i i päivät ä 18.-19.1.201119 1 Työryhmä 19.1.2011: Taiteen avaamat mahdollisuudet d sosiaalityössä Arja Honkakoski Mahdollisuus enemmän kuin todellisuus?

Lisätiedot

KIRJOITTAMINEN JA ROOLIPELIT

KIRJOITTAMINEN JA ROOLIPELIT KIRJOITTAMINEN JA ROOLIPELIT Antti Eronen ae_anttieronen@hotmail.com http://anttieronen.blogspot.fi PROFIILI: ANTTI ERONEN Dreamland Aavekomppania (2008) Talvi (2011) Operaatio: Harmageddon (2013) AIHEITAMME

Lisätiedot

Kuningas Daavid (2. osa)

Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 21/60 www.m1914.org Bible for Children, PO

Lisätiedot

Tehtäviä. Saraleena Aarnitaival: Kirjailijan murha

Tehtäviä. Saraleena Aarnitaival: Kirjailijan murha Saraleena Aarnitaival: Kirjailijan murha JULKAISIJA: Oppimateriaalikeskus Opike, Kehitysvammaliitto ry Viljatie 4 C, 00700 Helsinki puh. (09) 3480 9350 fax (09) 351 3975 s-posti: opike@kvl.fi www.opike.fi

Lisätiedot

Hyvä Sisärengaslainen,

Hyvä Sisärengaslainen, Hyvä Sisärengaslainen, Tervetuloa SLEY:n nuorisotyön sisärenkaan raamattukouluun! Tämän kevään kuluessa käymme läpi Johanneksen evankeliumin lyhyissä jaksoissa. Voit lähettää kysymyksiä, palautetta, esirukousaiheita

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä.

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. 3. Kuinka monta sivua tämän päivän lehdessä on? 2. Kumpaan suuntaan sanomalehti repeää paremmin, alhaalta ylös vai sivulta sivulle? Laita rasti oikean

Lisätiedot

Viisas kuningas Salomo

Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 22/60 www.m1914.org Bible for Children, PO Box

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

IHMISTEN JOKI KOHTAAMISIA JA KYSYMYKSIÄ AURAJOELLA. Helena Ruotsala, Turun yliopisto, Kansatiede, helena.ruotsala@utu.fi

IHMISTEN JOKI KOHTAAMISIA JA KYSYMYKSIÄ AURAJOELLA. Helena Ruotsala, Turun yliopisto, Kansatiede, helena.ruotsala@utu.fi . IHMISTEN JOKI KOHTAAMISIA JA KYSYMYKSIÄ AURAJOELLA Helena Ruotsala, Turun yliopisto, Kansatiede, helena.ruotsala@utu.fi AURAJOEN MONET KASVOT AURAJOEN NYKYISYYDESTÄ JA TULEVAISUUDESTA Kerrottu koettu

Lisätiedot

KADUILLA, PUISTOISSA. 1. Kaduilla, puistoissa Kallion porukkaa jos jonkinlaista: sydämellistä ja vähemmän sellaista huolten painamaa ja kepeää

KADUILLA, PUISTOISSA. 1. Kaduilla, puistoissa Kallion porukkaa jos jonkinlaista: sydämellistä ja vähemmän sellaista huolten painamaa ja kepeää KADUILLA, PUISTOISSA 1. Kaduilla, puistoissa Kallion porukkaa jos jonkinlaista: sydämellistä ja vähemmän sellaista huolten painamaa ja kepeää 2. Omissa, vieraissa kämpissä yksin tai ystävän kanssa aamuun

Lisätiedot

Transnationaali näkökulma suomalaisen elokuvan tyyliin

Transnationaali näkökulma suomalaisen elokuvan tyyliin Transnationaali näkökulma suomalaisen elokuvan tyyliin Laveata tietä, 1931 FT tutkijatohtori Jaakko Seppälä Helsingin yliopisto / Elokuva- ja televisiotutkimus Kansallisen rajallisuus Suomalaista elokuvaa

Lisätiedot

Isyyttä arjessa ja ihanteissa. KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto

Isyyttä arjessa ja ihanteissa. KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto Isyyttä arjessa ja ihanteissa KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto Mitä on tehty ja miksi? Tilannekatsaus tämän hetken isyyden tutkimuksen sisältöihin ja menetelmiin Tarkoituksena vastata kysymyksiin mitä

Lisätiedot

Usko Kemppi teki elokuvaan Minä ja mieheni morsian sekä käsikirjoituksen

Usko Kemppi teki elokuvaan Minä ja mieheni morsian sekä käsikirjoituksen Usko Kemppi ja elokuva Usko Kemppi kotiutui sodasta 1944. Uusikaupunkilainen Ilmari Unho oli ohjaajana Suomi-Filmissä, ja hän järjesti tuttavalleen Usko Kempille työpaikan. Ensimmäisenä työpäivänä Risto

Lisätiedot

Kaija Rantakari. hänen takaraivostaan kasvaa varis, joka katsoo yhdellä silmällä, ainoalla 1/10

Kaija Rantakari. hänen takaraivostaan kasvaa varis, joka katsoo yhdellä silmällä, ainoalla 1/10 Kaija Rantakari hänen takaraivostaan kasvaa varis, joka katsoo yhdellä silmällä, ainoalla 1/10 astun tarinan yli, aloitan lopusta: sydämeni ei ole kello putoan hyvin hitaasti ansaan unohdan puhua sinulle,

Lisätiedot

Uuden koulu nimi. Mansikka-ahon koulu 7.2.2014 Rehtori Pekka Lipiäinen. Lasten- ja nuorten lautakunnalle

Uuden koulu nimi. Mansikka-ahon koulu 7.2.2014 Rehtori Pekka Lipiäinen. Lasten- ja nuorten lautakunnalle 7.2.2014 Rehtori Pekka Lipiäinen Lasten- ja nuorten lautakunnalle Uuden koulu nimi Mansikka-ahon ja Tornionmäen koulut yhdistyvät ja koulutyö jatkuu uudessa koulurakennuksessa syksyllä 2014. Kouluun tulee

Lisätiedot

PIHALLA (WORKING TITLE) by Tom Norrgrann & Nils-Erik Ekblom. Mikun koekuvausmateriaali

PIHALLA (WORKING TITLE) by Tom Norrgrann & Nils-Erik Ekblom. Mikun koekuvausmateriaali PIHALLA (WORKING TITLE) by Tom Norrgrann & Nils-Erik Ekblom Mikun koekuvausmateriaali MUSTA RUUTU. Kuulemme musiikkia. Ruudun oikeaan ala-laitaan ilmestyy grafiikkaa: SANNA on POKEttanut sinua. S0 INT.

Lisätiedot

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Siipirikko laululintu

Siipirikko laululintu Ismo Vuorinen Siipirikko laululintu runoja Siipirikko laululintu Ismo Vuorinen Ulkoasu: R. Penttinen Kustantaja: Mediapinta, 2010 ISBN 978-952-235-170-8 SIIPIRIKKO LAULULINTU Siipirikko seassa sirpaleiden

Lisätiedot

Ihmisen toivottomuuden alku

Ihmisen toivottomuuden alku Nettiraamattu lapsille Ihmisen toivottomuuden alku Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Alina Rukkila Tuottaja: Bible for

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Vakaan uskon miehet

Nettiraamattu. lapsille. Vakaan uskon miehet Nettiraamattu lapsille Vakaan uskon miehet Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jumala loi kaiken

Nettiraamattu. lapsille. Jumala loi kaiken Nettiraamattu lapsille Jumala loi kaiken Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: Bob Davies; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2008

Lisätiedot

OU! Kirjaston yö taiteissa

OU! Kirjaston yö taiteissa OU! Kirjaston yö taiteissa Taiteiden yön toinen juhlajulkaisu 22.8.2013 1 Pääkirjoitus Taidetta ja remonttia K eskellä pääkirjaston remonttia vietettiin uuden Oulun kaupungin juhlavuoden taiteiden yötä.

Lisätiedot

Peikkoarvoitus Taikametsässä

Peikkoarvoitus Taikametsässä Peikkoarvoitus Taikametsässä Vaasa, Teeriniemen koulu luokat 2 A ja B Teeriniemen koulun kakkosluokat, yhteensä 30 oppilasta, päättivät osallistua kilpailuun Tämä metsä on meille tärkeä. Teeriniemen koulu

Lisätiedot

Kiveen. hakattu 2/2013. Aleksis Kiven peruskoulu

Kiveen. hakattu 2/2013. Aleksis Kiven peruskoulu Kiveen hakattu 2/2013 Aleksis Kiven peruskoulu Sisällysluettelo Pääkirjoitus Minun proggikseni 3 Proggislogokilpailu 2013 5 Sarjakuvia 6 Koulu alkoi ja musiikki soi 10 Koululehti sai nimen 12 Lomatoivoituksia

Lisätiedot

Joka kaupungissa on oma presidentti

Joka kaupungissa on oma presidentti Kaupungissa on johtajia. Ne määrää. Johtaja soittaa ja kysyy, onko tarpeeksi hoitajia Presidentti päättää miten talot on rakennettu ja miten tää kaupunki on perustettu ja se määrää tätä kaupunkia, Niinkun

Lisätiedot

Hyviä ja huonoja kuninkaita

Hyviä ja huonoja kuninkaita Nettiraamattu lapsille Hyviä ja huonoja kuninkaita Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

VAIN YKSI PALASI KIITTÄMÄÄN

VAIN YKSI PALASI KIITTÄMÄÄN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VAIN YKSI PALASI KIITTÄMÄÄN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Tapahtuman paikka on joku kylä Samarian ja Galilean rajalla b) Vieraat

Lisätiedot

Herra on Paimen. Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat.

Herra on Paimen. Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat. Herra on Paimen Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat. Joh. 10:11 Minä olen se hyvä paimen. Joh. 10:11 Minä olen

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) VAARAN MERKKI

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) VAARAN MERKKI Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) VAARAN MERKKI 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin c) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt

Lisätiedot

1. Helppo ja hauska pöytäteatteri

1. Helppo ja hauska pöytäteatteri 1. Helppo ja hauska pöytäteatteri Nukketeatteri inspiroi ja rikastuttaa niin lasten kuin aikuisten mielikuvitusta. Pöytäteatteri on yksi nukketeatterin muoto. Pöytäteatteria esitetään sananmukaisesti pöydän

Lisätiedot

Viisas kuningas Salomo

Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

Dalinda Luolamo. Tunteiden sota. Runokokoelma

Dalinda Luolamo. Tunteiden sota. Runokokoelma Dalinda Luolamo Tunteiden sota Runokokoelma Tunteiden sota Dalinda Luolamo Ulkoasu: R. Penttinen Painettu: Mediapinta, 2010 ISBN 978-952-235-235-4 Alkusanat Arvoisat lukijat. Tahdon kertoa teille projektistani

Lisätiedot

LUOMINEN. 1. Kertomuksen taustatietoja a) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin (Kolmiyhteinen) Jumala loi maailman n. 6 000 vuotta sitten.

LUOMINEN. 1. Kertomuksen taustatietoja a) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin (Kolmiyhteinen) Jumala loi maailman n. 6 000 vuotta sitten. Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) LUOMINEN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin (Kolmiyhteinen) Jumala loi maailman n.

Lisätiedot

Märsky 29.10.2012. Heikki Pajunen Novetos Oy. Luomme menestystarinoita yhdessä

Märsky 29.10.2012. Heikki Pajunen Novetos Oy. Luomme menestystarinoita yhdessä Märsky 29.10.2012 Heikki Pajunen Novetos Oy Luomme menestystarinoita yhdessä Aamun ajatus By Positiivarit: Maanantai 29.10.2012 AAMUN AJATUS Elämä on 10-prosenttisesti sitä miten elää ja 90-prosenttisesti

Lisätiedot

Ympäristöetsiväohjaaja -työpaja. Ympäristökasvatuspäivät Helsingissä 7.10.2010

Ympäristöetsiväohjaaja -työpaja. Ympäristökasvatuspäivät Helsingissä 7.10.2010 Ympäristöetsiväohjaaja -työpaja Ympäristökasvatuspäivät Helsingissä 7.10.2010 Tervetuloa! Luonto-Liiton pikaesittely Ympäristöetsivätoiminnan esittely Tutustumme kirjaan: Mystisen liskon etsijät - luontotehtäviä

Lisätiedot

Renkajärven valokuvauskilpailu 2011 jälleen upeita kuvia!

Renkajärven valokuvauskilpailu 2011 jälleen upeita kuvia! Renkajärven valokuvauskilpailu 2011 jälleen upeita kuvia! Suojeluyhdistyksen valokuvauskilpailu järjestettiin nyt kolmannen kerran. Kilpailuaika oli 13.2.-5.6.2011. Yhdistyksen hallitus oli antanut kilpailun

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Tänään meillä on kaksi vertausta, joissa kutsutaan väkeä töihin viinitarhaan. 2. Itse kertomus Raamatusta rinnakkaispaikkoineen Kukin

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

JEESUS OPETTAA JA PARANTAA GALILEASSA

JEESUS OPETTAA JA PARANTAA GALILEASSA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS OPETTAA JA PARANTAA GALILEASSA Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Kapernaumissa, synagoogassa

Lisätiedot

Konsultaatiotyö on sovellettua dramaturgiaa

Konsultaatiotyö on sovellettua dramaturgiaa Konsultaatiotyö on sovellettua dramaturgiaa Organisaatiodramaturgia (OD) tuomassa organisaatioon/konsultaatioon prosessien ymmärrystä -tragediassa siirtymä tapahtuu kriisin kautta, komediassa vastakohdat

Lisätiedot

Riitänkö sinulle - riitänkö minulle? 06.02.2010 Majakka Markku ja Virve Pellinen

Riitänkö sinulle - riitänkö minulle? 06.02.2010 Majakka Markku ja Virve Pellinen Riitänkö sinulle - riitänkö minulle? 06.02.2010 Majakka Markku ja Virve Pellinen Riittämättömyys Se kääntyy usein itseämme ja läheisiämme vastaan En riitä heille He eivät riitä minulle Suorittaminen, vertailu

Lisätiedot

Maija Hynninen: Orlando-fragmentit (2010) 1. Unelma Sormiharjoitus 1 2. Tammipuu Sormiharjoitus 2 3. suunnit. duration ca. 23

Maija Hynninen: Orlando-fragmentit (2010) 1. Unelma Sormiharjoitus 1 2. Tammipuu Sormiharjoitus 2 3. suunnit. duration ca. 23 Maija Hynninen: Orlando-fragmentit (2010) 1. Unelma Sormiharjoitus 1 2. Tammipuu Sormiharjoitus 2 3. suunnit duration ca. 23 Työskentelimme Henriikka Tavin kanssa löyhässä symbioosissa, keskustelimme ja

Lisätiedot

Jeesuksen seuraaminen maksaa

Jeesuksen seuraaminen maksaa Jeesuksen seuraaminen maksaa Mt 8:18-34 18. Seuraa minua! Kun Jeesus näki, miten paljon väkeä hänen ympärillään oli, hän käski lähteä vastarannalle. 19. Muuan lainopettaja tuli silloin hänen luokseen ja

Lisätiedot

1Moos. 2:16-17 Herra Jumala sanoi ihmiselle: "Saat vapaasti syödä puutarhan kaikista puista. Vain siitä puusta, joka antaa tiedon hyvästä ja pahasta,

1Moos. 2:16-17 Herra Jumala sanoi ihmiselle: Saat vapaasti syödä puutarhan kaikista puista. Vain siitä puusta, joka antaa tiedon hyvästä ja pahasta, Syntiinlankeemus 1Moos. 2:16-17 Herra Jumala sanoi ihmiselle: "Saat vapaasti syödä puutarhan kaikista puista. Vain siitä puusta, joka antaa tiedon hyvästä ja pahasta, älä syö, sillä sinä päivänä, jona

Lisätiedot

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle.

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. Hän rakastaa minua. Tietenkin minä rakastan häntä. Kyllä minä uskon, että hän rakastaa minua... Hänhän on vaimoni! Joskus hän sanoo sen ääneenkin. Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. On hyvä

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

ISMAEL SYNTYY. 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Mamren tammistossa

ISMAEL SYNTYY. 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Mamren tammistossa Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) ISMAEL SYNTYY Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Mamren tammistossa b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin

Lisätiedot

Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan

Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan Tämän sunnuntain teema on " kutsu Jumalan valtakuntaan ". Päivän tekstissä Jeesus itse asiassa esittää kutsun Jumalan valtakuntaan, vaikka tuo kutsu kuulostaakin

Lisätiedot

PANSION KOULUN OPS PORTAAT

PANSION KOULUN OPS PORTAAT SYKSY 2012 TULEVAISUUDE N KOULU Kyselyt huoltajille, oppilaille ja opettajille SYKSY 2013 KOULUARJEN KEHITTÄMINEN Kyselyn tulosten hyödyntäminen VESO 16.11 Koulun toimintakulttu uri Mikä arjessa sujuu

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

Uusi työ on täällä. Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä. Kirsi Piha

Uusi työ on täällä. Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä. Kirsi Piha Uusi työ on täällä Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä Kirsi Piha Dialogin missiona on parempi työelämä Dialogi mahdollistaa vuoropuhelun työnantajien ja nykyisten ja tulevien työntekijöiden välillä luo

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

Sulkakansa-kokonaisuus 2012 6. luokat Opettajan oheismateriaali

Sulkakansa-kokonaisuus 2012 6. luokat Opettajan oheismateriaali Sulkakansa-kokonaisuus 2012 6. luokat Opettajan oheismateriaali Kullervo ja Korppi Kuvataide: 2x45 minuuttia Kuvat osoitteesta: http://www.ateneum.fi/kalevalataidettakouluille/index.html Tarvikkeet: Kalevala

Lisätiedot

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Suvi Heikkinen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu NaisUrat-hanke Työn ja yksityiselämän tasapaino 6.5.2014 Väitöskirjatutkimus Pyrkimyksenä on selvittää

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jumala koettelee Abrahamin rakkautta

Nettiraamattu lapsille. Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Nettiraamattu lapsille Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa

Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa 2009-2013 Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa Suomalainen ajankäyttö Suomalainen viestintä ja käytöstavat Suomalainen elämäntapa Aikatauluja ja sovittuja tapaamisaikoja on hyvä noudattaa täsmällisesti.

Lisätiedot

SYNTYMÄTTÖMILLE LAPSILLEMME

SYNTYMÄTTÖMILLE LAPSILLEMME SYNTYMÄTTÖMILLE LAPSILLEMME MAA OLI AUTIO JA KYLMÄ I minä kävelin poispäin näistä päivistä jätin sudenjälkiä ettei minua etsittäisi polulla kohtasin tytön joka sanoi että on vapaus nauttia ei sitä kiinnostanut

Lisätiedot

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä Lennä, kotka, lennä Afrikkalainen kertomus Mukaillut Christopher Gregorowski Lennä, kotka, lennä 5 Muuan maanviljelijä lähti eräänä päivänä etsimään kadonnutta vasikkaa. Karjapaimenet olivat palanneet

Lisätiedot