Millainen kuusi on? Petri Tamminen kirjoitti kuusen, männyn ja koivun muotokuvat. KUUSEN VARHAIS HOIDOSTA

Transkriptio

1 4. HEINÄKUUTA NUMERO 5/ KYSYMYSTÄ KUUSEN VARHAIS HOIDOSTA ILMASTONMUUTOS METSÄN ARVO NOUSEE POHJOISESSA METSÄNOMISTAJA LAMPURI ENNALLISTAA PERINNEYMPÄRISTÖJÄ METSÄNTUTKIMUS KOHOKOHTIA VUOSIEN VARRELTA METSÄN PUUT Millainen kuusi on? Petri Tamminen kirjoitti kuusen, männyn ja koivun muotokuvat. Hehtaaritulos heikkeni Takuuhinta toi tarjontapiikin Kirjanpainajatuhot laajenevat

2 Kevättyöt Kesälukemista jo mielessä? kaikille! Tilaa parhaat Metsähistoriallinen kevätkirjat teossarja nyt jälleen edulliseen saatavilla hintaan. Kirjatrilogian ensimmäisen osan toinen painos on ilmestynyt. Kukin kirja koostuu sarjasta metsähistoriallisia kertomuksia, joissa käsitellään maamme metsien käyttöä. Tarkastelujakso kattaa pääasiassa viimeiset puolitoista vuosisataa. 34 Nyt 38 Nyt euroa euroa 35 Nyt euroa Metsänuudistaminen Jaana Luoranen, Timo Saksa ja Karri Uotila Metsänuudistaminen on investointi tulevaan ja vaikuttaa metsänkehitykseen sekä metsästä saataviin tuloihin aina kiertoajan loppuun asti. Ajankohtaisessa kirjassa esitellään uudistamisvaiheen toimenpiteet ja niiden perusteet. Hinta 1 OSA: nyt painos, - norm ,40 sivua, hinta 52 Metsä maisemassa - suunnittelu ja hoito Minna Komulainen Havainnollinen maisemasuunnittelun työkalupakki, jonka avulla yhteisen maiseman hoito helpottuu. Kirja tarjoaa tietoa uudenlaisista hoitomal- Metsätyypit - opas kasvupaikkojen luokitteluun Hotanen, Nousiainen, Mäkipää, Reinikainen ja Tonteri Metsätyypit-opas esittelee metsätyyppiteorian ja metsätyyppijärjestelmän soveltaen uutta tutkimus- leista. tietoa käytäntöön. Erinomainen maastokäsikirja 2 OSA: 512 sivua, hinta 48,50 (2011) Hinta nyt 38 - norm. 42,40 metsäalan 3 OSA: ammattilaisille 512 sivua, hinta ja opiskelijoille. 48,50 (2011) Mukana kirjan aineistoa syventävä CD-ROM. Edulliset pakettihinnat: Hinta nyt 35 - norm. 38,40 Koko sarja (1 3) 120 euroa + toimituskulut 7,50 (norm. 149 ) Osat 2 ja 3 yhteensä 80 euroa + toimituskulut 7,50 (norm. 97 ) Historiakirjojen tilaukset: tilaukset@metsakustannus.fi tai soittamalla Metsäkustannuksen asiakaspalveluun puh Nyt Uudistettu painos! 36 Nyt UUTUUS euroa UUTUUS euroa UUTUUS Suomen puut ja pensaat Henry Väre ja Heikki Kiuru Kirjassa esitellään Suomen alkuperäiset puut ja pensaat, mukana on 70 lajiketta alalajikkeineen. Yli 500 valokuvassa havainnollistetaan yleiskuvan lisäksi mm. puun runko, lehdet, silmut, kukinnot ja hedelmät. Tilaukset verkkokaupastamme Liity metsäkirjojen sisäpiiriin! Saat ensimmäisten tai asiakaspalvelustamme, joukossa kiinnostavimmat puh vinkit 840, ja s-posti: hyvät asiakasedut. tilaukset@metsakustannus.fi. Laita s-postisi meille Toimituskulut osoitteeseen ovat 7,50 kirjauutiset@metsakustannus.fi euroa/lähetys. Liity metsäkirjojen sisäpiiriin! Saat ensimmäisten joukossa kiinnostavimmat vinkit ja hyvät asiakasedut. Olemme Facebookissa: Suotyypit ja turvekankaat - opas kasvupaikkojen tunnistamiseen Laine, Vasander, Hotanen, Nousiainen, Saarinen ja Penttilä Kirjassa esitellään suotyyppijärjestelmän sekä luonnontilaisten soiden ja ojitettujen turvekankaiden tyypit ja niiden opaskasvit. Kirjassa on mukana DVD. Suomen rantakasvio Henry Väre Jokaisen mökkiläisen, veneilijän ja kasviharrastajan käsikirja meren- ja järvirantojen kasvillisuudesta. Kasvio esittelee loistavin valokuvin 440 rantojemme lajia ja alalajia. Kirja avaa luonnon moninaisuutta ja innostaa rantaretkille. Hinta nyt 37 norm. 42 Hinta nyt 36 norm. 40,40 Hinta nyt 34 norm. 48,50 Sata sammalta Hangon kasvisto - etelän aarre Vesiensuojeluopas Jukka Laine, Tapani Sallantaus, Henry Väre ja Kalevi Keynäs Samuli Joensuu, Maija Kauppila, Kimmo Syrjänen ja Harri Vasander Tilaukset verkkokaupastamme Kirja esittelee Hangon omaleimaisinta kasvistoa Maria Lindén Tommi Tenhola Kirja vie lukijan löytöretkelle metsä- ja turvemaiden ja sen erityispiirteitä, mukana on noin 200 kasvilajia Opas esittelee toimivat menetelmät metsätalouden aiheuttaman vesistökuormituksen vähentämiseksi. Toimenpide- värikylläiseen tai asiakaspalvelustamme, maailmaan. Kirjaan on valittu 100 puh. tai -alalajia Kasvit esitellään , rannikolta s-posti: sisämaan tilaukset@metsakustannus.fi. lehtisammalta, jotka peittävät kattavasti Suomen kallioille, metsiin ja soille ja lopuksi vanhoihin ja suositukset perustuvat viimeisimpään tutkimustietoon ja soiden ja metsien Toimituskulut maapohjaa. ovat 7,50 euroa/lähetys. uusiin asuttuihin Syötä ympäristöihin. verkkokaupan ostoskorissa kampanjakoodi käytännön kokemukseen KEVAT_2013. vesiensuojelun tehokkuudesta. Kustantajan hinta 29 Kustantajan Tarjoukset hinta ovat 32 voimassa saakka. Kustantajan hinta 38 metsakirjakauppa.fi

3 SISÄLLYS EMIL BOBYREV 22 ESKO KESKI-VÄHÄLÄ JORMA LUHTA METSÄLEHTI MAKASIINI NRO 5/ PÄÄKIRJOITUS: Metsästä vaikea tehdä pikaselvityksiä 6 METSÄNOMISTAJA: Lampaat kesälaitumelle 14 UUTISET: Tulos heikkeni 16 Kirjapainajatuhot laajenemassa 17 METSÄTYYPPI: Pelottaako tukkilaista? 18 MARKKINAT: Takuuhinta toi tarjontapiikin 20 KUUKAUDEN PUUKAUPPA: Kesäleimikko myytiin sahalle 21 VERKOSSA: Mitä pitäisi tutkia? TEEMA: ILMASTONMUUTOS 22 MITEN METSÄN KÄY? Suomi lämpenee parilla asteella vuoteen 2100 mennessä. Vaikutuksissa riittää tutkittavaa. 32 RAHAPUU: Virheistä ja laiskuudesta palkitaan OMA METSÄ 34 METSÄNHOITO: 18 kysymystä kuusen varhaishoidosta 37 TUOTEUUTUUKSIA 38 MOOTTORISAHAKOULU: Kaatokolo kohdalleen 40 METSÄPERINTÖ: Kauppa, lahja vai molemmat? 42 KYSY POIS: Kannattaako alikasvos säästää? 44 TUTKIMUS: Dahurialainen haastaa siperialaisen 45 METSÄLÄISEN ALLAKKA: Riukuja kylkiäsinä 46 METSÄNTUTKIMUKSEN KOHOKOHTIA 56 KOLUMNI: Tiedätkö kuinka puusi katkotaan? 58 KUNIGATAR, ISOÄITI JA MORSIAN Kirjalija Petri Tamminen kertoo, millaisia puut todella ovat. 64 ENNEN & NYT: Suosta nousi hongikko 66 LUHTA: KOP KOP Tikkakannat ovat runsastuneet ja nakusta voi kuulla yllättävistäkin paikoista. 70 TAPIONPÖYDÄLTÄ: Supermarja saskatoon 72 KÄSIN TEHTY: Nuotio purkissa 75 LUKIJOILTA: Suomessa puuta riittää 78 RISTIKKO 80 PILKKEET: Äyriäisiä metsässä? 82 TUOTE & TEKIJÄ: Männystä paatti MAKASIINI

4 PEFC/ PÄÄKIRJOITUS TOIMITUS METSÄKUSTANNUS OY Pohjoinen Rautatiekatu 21 b Helsinki Puhelin Telefax metsalehti.fi ELIISA KALLIONIEMI eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi Metsästä vaikea tehdä pikaselvityksiä Maa- ja metsätalousministeriön alaiset tutkimuslaitokset on tarkoitus yhdistää Luonnonvarakeskukseksi vuonna Metsäntutkimuslaitoksen ohella uusi keskus muodostuu lähes samankokoisesta Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksesta sekä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksesta, joka on kolmikosta selvästi pienin. Fuusio on osa laajaa uudistusta, jossa valtion tutkimuslaitoksia yhdistetään isoiksi tutkimus- ja kehittämiskeskuksiksi. Samalla myös tutkimuksen rahoitus muuttuu. Uudistuksen tavoitteena on luoda tutkimukselle entistä joustavammat raamit. Nykyajan isoja ilmiöitä kuten ilmaston lämpenemistä tai biotaloutta tutkimaan nykyinen sektoreittain jakaantunut laitoskenttä on jäykkä. Pohjimmiltaan kyse on kuitenkin rahasta. Luonnonvarakeskuksen on selvittävä uusista ja vanhoista tutkimusongelmista entisestään niukkenevalla budjettirahoituksella. Yhdistymisen toivotaan tehostavan toimintaan, eli säästävän rahaa. Metsäntutkimuslaitos on ollut uudistuksessa aktiivisesti mukana. Muun muassa fuusiota valmistelevaa työryhmää johtaa Metsäntutkimuslaitoksen ylijohtaja Hannu Raitio. Metsäntutkijoilla onkin paljon puolustettavaa. Varsinkin puun tuottamiseen liittyvä tutkimus tarvitsee vankkoja perusteluja, kun metsää kasvaa Suomessa jo paljon enemmän kuin sitä käytetään. Metsäntutkimus on myös hitautensa vuoksi epämuodikasta. Luonnosta on vaikea saada tietoa ilman kokeita, ja metsäntutkijoiden koealoilta tuloksia tulee usein paljon hitaammin kuin päättäjät toivoisivat. Kun vastaukset valmistuvat, kysymykset ovat jo voineet vanhentua. Nykyajan haasteisiin halutaan nopeita selvityksiä. Metsälehden 80-vuotisjuhlan merkeissä olemme tänä vuonna paneutuneet metsäalan historiaan. Tässä numerossa professori Kari Mielikäinen esittelee lähes satavuotiaan Metsäntutkimuslaitoksen vaiheita. Kiinnostava kuvakavalkadi osoittaa, mikä merkitys pitkäjänteisyydellä on tutkimuksessa. Vanhoista kokeista on saatu arvokkaita vastauksia tämän päivän kysymyksiin, joita viime vuosituhannen alkuvuosikymmenillä ei osattu ajatellakaan. Tämän numeron pääjutun aihe, ilmastonmuutos, on tästä hyvä esimerkki. Tutkimuksen voimavaroja suunnattaessa on maltettava katsoa pitkälle. Vaikka juuri nyt puunjalostus on vähentynyt, puun tuottamista kannattaa edelleen tutkia. Samoin tarvitaan nopeiden selvitysten ohella myös pitkän aikavälin seurantaa. KÄSISSÄSI ON Metsälehti Makasiinin kaksoisnumero, johon olemme koonneet taval- lista enemmän luettavaa. Hyötyliitteen olemme tällä kertaa siirtäneet syksyyn. Se tulee seuraavan Metsälehti Makasiinin välissä syyskuussa. Liitteen aiheena on puukauppa. Metsälehti ilmestyy kesätauon jälkeen 15. elokuuta. Päätoimittaja AD Toimitussihteerit Toimittajat Taloustoimittaja Pohjois-Suomen aluetoimittaja Keski-Suomen aluetoimittaja Toimituksen sihteeri Verkkojulkaisu Metsäuutiset MARKKINOINTI Markkinointijohtaja ILMOITUSMYYNTI Myyntipäällikkö Yhteyspäällikkö ASIAKASPALVELU Tilaukset ja osoitteenmuutokset klo Eliisa Kallioniemi p Anna Back (äitiyslomalla) Tuomas Karppinen p Jussi Collin p Eero Sala p Liina Kjellberg (äitiyslomalla) Hanna Lehto-Isokoski p Tiia Puukila p Laura Kakkonen p Mikko Häyrynen p Hannu Jauhiainen Korpikoskentie Vikajärvi p Mikko Riikilä pl Jyväskylä p Päivi Laipio p verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.fi Kimmo Hakola p Jarmo Rautapuro p Sanna Nyman p ilmoitukset@metsalehti.fi Puhelin Ansa Seppälä p Ulla Ylikangas p , Metsätaloudellinen ammattilehti, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion julkaisu 81. vuosikerta, perustettu Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN Makasiinin levikki: (lt/12) Painopaikka Forssa Print 2013 Paperit G-print 170 g Novapress Silk 80 g Kannen kuva ESKO KESKI-VÄHÄLÄ 4 MAKASIINI

5 Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea. KESÄKUUSSA Sää oli tukahduttavan helteinen 26. kesäkuuta Joutsenon Myllymäellä, 30 astetta. Kuukautta aikaisemmin puron varrella soi lintujen konsertti, nyt luonto oli vaiennut. Kuva Tapani Räsänen

6 KESÄLAIT METSÄNOMISTAJA 6 MAKASIINI

7 UMELLE Janne Jokela vie lampaansa kesäisin saaristoon perinneympäristöjä ennallistamaan. Harrastuksena lampurilla on metsien keräily. TEKSTI TIIA PUUKILA KUVAT ESKO KESKI-VÄHÄLÄ

8 METSÄNOMISTAJA Kokkola ää, mää, bäää! Ilman täyttää korvia huumaava määkiminen, kun lohtajalainen luomulampuri Janne Jokela avaa lampolan ovet. Jokaisella 150 lampaasta on oma äänialansa. Emolampaat eli uuhet ääntelevät möreämmin. Maaliskuussa syntyneillä karitsoilla ääni on korkeampi, jopa kimakka. Ne elehtivät levottomasti ja tapittavat kiinteästi ovella seisovaa lampuria. Desibelit nousevat. Puhe hädin tuskin erottuu päättäväisen määkimisen seasta. Ne kuvittelevat saavansa ruokaa. Kyllä ne kohta rauhoittuvat, Jokela sanoo. Lampaat ovat 48-vuotiaan isännän työntekijöitä. Jokelan pääelinkeino on perinneympäristöjen hoito. Joka kesä hän vie lampaat Rahjan saaristoon. Vanhat umpeen kasvaneet hakamaat ja metsälaitumet raivataan ensin. Lampaiden tehtävä on estää ennallistettuja maita pusikoitumasta uudelleen. Laidunnuksen ansiosta paju ei veso, heinät pysyvät kurissa ja uhanalaisilla lajeilla, kuten ruianesikolla, on taas valoa kasvaa. Laidunnettavaa on kaikkiaan 140 Merihätä opetti Jokelan isä Vilho Jokela aloitti perinneympäristöjen hoidon ensimmäisenä vapaaehtoisena Lohtajan ja Kokkolan alueella vuonna Kun tila siirtyi seitsemän vuotta myöhemmin Jokelalle, hän jatkoi isänsä jalan jäljillä, vaikka alkuun ajatukset olivat toiset. Isän 80 uuhta meinasivat päätyä myyntiin, mutta vuosien kokemus isän apurina sai Jokelan lopulta muuttamaan mielensä. Nyt hänellä on 220 uuhta ja viisi pässiä sekä karitsat. Uuden lampolankin hän rakensi vuonna 2010 vanhan rinnalle ja suunnitelmissa on vielä kolmas. Vuosittain kesän alkaessa Jokela siirtää saariin yhteensä 300 lammasta. Ainoastaan pässikaritsat jäävät pitämään vahtia lampolaan. Apunaan hänellä on pari muuta paikallista lampuria sekä kaksi uskollista bordercollieta. Englannista tuotu Drift paimentaa jukuripäisetkin lampaat haluttuun suuntaan. Onni puolestaan auttaa helpompien tapausten kanssa. Tältä vuodelta urakka on jo alkanut. Ensimmäiset lampaat ovat päässeet vanhalle orilaitumelle Kalajoen edustalle, jossa pidettiin hevosia 1950-luvulla. Seuraava erä kuljetetaan tulevana yönä. Silloin meri on yleensä tyyni. mukaan ja isäntä tarkkailee jatkuvasti, ettei tuuli ylly yli kahdeksan metrin sekunnilta. VUOSITTAIN KESÄN ALKAESSA JOKELA SIIRTÄÄ SAARIIN YHTEENSÄ 300 LAMMASTA. 8 MAKASIINI hehtaaria, joista suurin osa sijaitsee Metsähallituksen Natura- ja lintujen suojelualueilla. Palkan työstään lampuri saa Euroopan unionilta. Se maksaa laidunnuksesta erityisympäristötukia. Meillä oli toissa syksynä merihätä. Vene haukkasi aaltoon ja täyttyi vedellä. Lampaat uivat läheiselle luodolle ja osa jäi veneeseen, kun se nousi hitaasti ylös kellumaan, Jokela kertoo. Onneksi haaverista selvittiin säikähdyksellä. Nyt kuljetuksessa käytettävää armeijan vanhaa venettä on paranneltu ja kunnioitus merta kohtaan on kasvanut. Lampaiden siirtopäivät valitaan huolellisesti säiden Sukutalon pelastaja Jokelan ainut oma perinnelaidun on vuonna 1890 rakennetun kotitalon etupihalla. Rinteessä sijaitsevaa hakamaata rajaavat neljäkymmentä hehtaaria peltoja. Niissä isäntä viljelee lampaiden talvirehuksi menevää luomukauraa. Peltopinta-ala ei riittäisi, elleivät lampaat olisi kesiä luonnonlaitumilla, Jokela kertoo. Peltojen takana siintää kymmenkunta komeaa jättömäntyä. Ne ovat yltäneet parinsadan vuoden ikään. Jokela ja hänen isänsä hakkasivat yhdessä takametsän, mutta säästivät puut muistoksi. Isä vannotti poikaansa, ettei hän kaataisi niitä koskaan, ja Jokela on pitänyt lupauksensa. Hän suunnittelee mäntyjen lomaan nuotiopaikkaa, jossa voisi keittää ehtoona pannukahvit ja hiljentyä. Nuotiopaikalta peltojen lomasta näkyisi suoraan kotitalo pihapiireineen. Sieltä isäntä voisi ihailla kättensä jälkeä. Hän pelasti parikymmentä vuotta kylmillään olleen suvun vanhan hirsitalon ja entisöi sen perheensä kodiksi. Jokela on tilan neljäs isäntä. Intohimona keräily Kotitalon seinät kätkevät sisälleen isännän rakkaan harrastuksen, keräilyn. Ikkunoiden yläpuolella olevia hyllyjä koristavat vanhat Arabian sinivalkoiset kannut, hellan

9 Tänä kesänä Janne Jokela kuljetti ensimmäiseksi lampaat vanhalle orilaitumelle Kalajoen edustalle.

10 METSÄNOMISTAJA METSIEN OSTOSSA ON OLLUT AINOASTAAN MUUTAMA VUOSI VÄLIÄ, KUN LAPSET OLIVAT PIENIÄ. Janne Jokela kunnosti vaimonsa Sarin kanssa suvun vanhan hirsitalon perheensä kodiksi. reunustalla roikkuvat lukuisat erimalliset kuparivuoat ja takan päällä on kokoelma kuparipannuja. Viidenkymmenen neliön tuvassa on kolme toinen toistaan komeampaa pöytäryhmää. Minulla on sellainen tauti kuin krooninen keräilyharrastus. Kerään aina jotain, mutta mitään en pysty panemaan pois. En tiedä, onko minun käärinliinoissani sitten taskut, Jokela sanoo. Kaikki eivät kuitenkaan mahdu tupaankaan, saati käärinliinoihin. Jokela keräilee nimittäin myös metsiä. Kun muut nuorina päristivät kylillä hienoilla autoilla, Jokela ajeli vaimonsa Sarin kanssa Finn Datsunilla ja katseli metsää puilta. Ensimmäisen tilansa hän osti 23-vuotiaana vuonna Siitä se kipinä lähti. Metsien ostossa on ollut ainoastaan muutama vuosi väliä, kun lapset olivat pieniä. Nyt Jokela on toinen osakas Kittilässä sijaitsevassa viidensadan hehtaarin yhtymässä. Lisäksi hän omistaa 250 hehtaaria metsää 60 kilometrin säteellä kotitilastaan. Autokin on vaihtunut Mersuun. Luottamusta riittää Metsä on tuonut mukanaan myös luottamustoimet. Jokela istuu metsäkeskuksen alueneuvottelukunnassa ja on hakkeella tuotettua kaukolämpöä myyvän Lohtajan energiaosuuskunnan puheenjohtaja. Näiden lisäksi hänellä on sormensa pelissä lukemattomissa muissa luottamustoimissa Suomen lammasyhdistyksestä Kokkolan kaupunginteatteriin. Jokelan 25-vuotiaalla tyttärellä Niinalla ja 25-vuotiaalla pojalla Villellä riittää ihmeteltävää, kun maatila- ja metsätöiden ohella isä rientää lukuisiin kokouksiin. Lapset auttavat lammaslaidunten raivauksessa sekä lampaiden hoidossa, ja etenkin tilan tulevasta jatkajasta Villestä on suuri apu tilan töissä. 10 MAKASIINI

11 Metsätöistä isällä on sen sijaan tyttärensä kanssa erilaiset näkemykset. Jokela on sekä luonnonsuojelija että talousmetsänhoitaja, mutta tytär ymmärtää vain luonnonsuojelun päälle. Hän haluaisi ikimetsää. Sellaista minulla ei valitettavasti ole tarjota, koska olen ostanut metsät velkarahalla. Tonttikaupalla lisätuloja Metsiin Jokela ei ole aivan yhtä kiintynyt kuin antiikkimarkkinoiden ja huutokauppojen löytöihin ja osaa niistä tarpeen vaatiessa luopua. Tällä hetkellä myynnissä on kaksi tilaa. Osa metsistä saatavasta tulosta tulee nimenomaan tilakaupoista. Jokela ostaa metsää kuntakeskusten läheltä ja järvien rannoilta, hakkaa puut pois ja lohkoo maat tonteiksi. Pelkkä puun, etenkin kuitupuun, hinta on mennyt koko ajan alaspäin. Sen takia olen yrittänyt etsiä metsistä myös muita arvoja. Yhteen aikaan isännällä oli apuvälineenä harppi, jonka avulla hän rajasi kartalta alueen, josta metsiä kannatti ostaa. Hän iski harpin toisen pään esimerkiksi Kokkolan kaupungintalon kohdalle ja piirsi viidentoista kilometrin säteellä ringin. Kun ympyrän sisältä tuli metsää myyntiin, se kannatti ostaa vähän kalliimmallakin. Kokokaan ei ollut niin merkittävä, jos sijainti oli sopiva. Alkuun pankinjohtaja oli hieman nikotellut, kun Jokela oli hakenut euron lainaa yhdeksän hehtaarin metsäostosta varten. Lopulta rahoitus myönnettiin. Isäntä hakkasi lahonneen kuusikon pois, veti tilalle tien ja myi maapohjan tontteina eteenpäin. Ostohinta kolminkertaistui. Se on paras tuotto, jonka olen saanut. Tuon jälkeen pankinjohtajakin on uskonut minua paremmin. Jokela uskoo myös pohjoisten metsien kasvuun. Lapin metsät Koska etenkin kuitupuun hinta on ollut laskussa, Jokela on yrittänyt etsiä metsästään myös muita arvoja. MAKASIINI

12 METSÄNOMISTAJA Janne Jokela oli mukana kehittämässä WWF:n ja Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion kanssa niitty lihakriteerejä, jotka julkaistiin kesäkuun alussa. kiinnostavat, koska niiden hinta ei ole liiallisen kysynnän vuoksi kohonnut pilviin kuten eteläisessä Suomessa. Kittilässä sijaitsevan yhtymän maat ovat suureksi osaksi kasvupaikaltaan mustikkatyyppiä. Lisäksi alueelta löytyy muitakin arvoja kuten liuskekivilouhos ja kultavaltaus, eikä lähimmälle lentokentälle ole matkaa kuin kilometriä. Ostan Lapista erä- ja joutomaita. Vielä tulee sellainen aika, jolloin joku maksaa hiljaisuudesta. 12 MAKASIINI OSTAN LAPISTA ERÄ- JA JOUTOMAITA. VIELÄ TULEE SELLAINEN AIKA, JOLLOIN JOKU MAKSAA HILJAISUUDESTA. Runkohinnoittelu mieleen Pellon reunassa on 80 motin kuitupuupino. Siihen on kasattu enimmäkseen koivukuitua, mutta joukossa on myös järeämpää, lähes tukin mitat täyttävää puuta. Ne menevät energiaksi, kuten lähes kaikki kuitupuu Jokelan tilalta. Kolmen suuren ostajan, UPM:n, Stora Enson ja Metsä Groupin, kanssa isäntä ei ole juuri kauppaa käynyt. Paremman hinnan saa, kun kuidun myy klapintekijöille tai hakkeeksi voimalaitoksille. Polttoon vietynä puista maksetaan euroa kiintokuutiolta, Jokela sanoo. Tukkipuu menee piensahoille. Heti ensimmäisestä kaupasta Jokela ihastui niiden katkontaan. Piensahoille uskaltaa myydä puut pystykaupalla, koska ne janoavat nimenomaan tukkia. Lisäksi isäntä suosii runkohinnoittelua. Hänen ei tarvitse vahtia, mitä leimikolla tapahtuu, kun kaikesta puusta maksetaan sama, katkonnasta riippumaton kuutiohinta. Olen kysynyt kolmelta isolta ostajalta runkohinnoiteltua tarjousta, mutta ne eivät oikein sellaista tahdo tehdä. Piensaha tekee sen heti. Lähimpänä Jokelan tilalta sijaitseva Junnikkalan saha on tärkeä kauppakumppani. Tarvittaessa saha ottaa kuidunkin vastaan. Nykyään Junnikkalalla on oma lämpölaitos, joka tuottaa kaukolämpöä Kalajoelle. Välillä kuidulle löytyy erikoiskäyttöäkin. Kerran ostetun tilan riukuuntuneet männyt, joiden latvuksessa oli enää pieni tupsu vihreää, päätyivät lyhtypylväiksi Kreikkaan. Puut myytiin keskipohjalaisen puun markkinointiin erikoistuneen yrityksen kautta. Pienet paikalliset toimijat, jotka koettavat maksimoida puun hinnan ja etsivät sille myyntikanavat, ovat toimivia, Jokela sanoo.

13 KE LA METSÄLEHDEN LUKIJAMATKA SEATTLESTA SAN FRANCISCOON Syksyn lukijamatka matkaa länteen, Yhdysvaltojen länsirannikon kolmeen osavaltioon. Kahden miljoonakaupungin väliin mahtuu paljon: Kaskadien jylhä vuorijono ja Mt. Helens -tulivuori, Tyynenmeren rannat, Oregonin metsätaloutta ja Kalifornian punapuumetsiä, amerikansuomalaisuutta eilen ja tänään, viinitarhoja ja tietysti San Franciscon Golden Gate -silta. Metsälehdestä matkaisäntänä on Mikko Häyrynen. TOIMI NOPEASTI, VIIMEISET PAIKAT MYYDÄÄN NYT! RYHMÄKOKO Ryhmän minimikoko on 20 henkilöä. MATKAN HINTA Jaetussa kahden hengen huoneessa on euroa / henkilö Yhden hengen huoneen lisä on 775 euroa Trio Travelsin palvelumaksu on 15 euroa/henkilö Lisähintainen Alcatrazin vankilasaari-retki 40 euroa / henkilö HINTA SISÄLTÄÄ Edestakaiset turistiluokan lennot Kohteessa ohjelman mukaiset kuljetukset Majoituksen kolmen tähden hotelleissa, jaetussa 2 hengen huoneessa aamiaisella Kaikki ohjelmassa mainitut vierailut, opastukset ja sisäänpääsymaksut (ellei toisin ole mainittu) ESTA:n eli sähköisen hyväksymisen Yhdysvaltojen matkalle Matkaohjelman mukaiset 8 ateriaa (ei sisällä ruokajuomia, ellei toisin mainita) Suomenkielisen oppaan tai matkanjohtajan koko matkalle Metsälehden edustajan mukanaolon matkalla matkaisäntänä. VASTUULLINEN MATKANJÄRJESTÄJÄ on Trio Travels Oy. Ilmoittautumiset ja tiedustelut Päivi Lindgrén paivi.lindgren@triotravels.fi KESKIVIIKKO Lento Helsingistä välilaskun kautta Seattleen. Illallinen hotellilla. TORSTAI Seattlen kiertoajelu, ihailemme näkymiä Seattle Tower -tornista. Jatkamme etelään, nousemme Kaskadit-vuoristoon ja tutustumme St. Helens -tulivuoren opastuskeskukseen. Majoitumme Oregonin pääkaupungissa Portlandissa. PERJANTAI Maisemaretki Portlandin ympäristössä. Näemme Columbia-joen, Multnomahin vesiputouksen ja Bonnevillen padon. Illalla on vapaata aikaa Portlandissa. LAUANTAI Tutustumme metsätietokeskus World Forestry Centeriin ja kuulemme esitelmän Oregonin metsätaloudesta. Iltapäivällä olemme Portlandin Suomi-kirkon vieraana ja tapaamme seudun amerikansuomalaisia. Päivän päätteeksi siirrymme Columbia-joen suulle Astoriaan, länsirannikon suomalaiskeskittymään. SUNNUNTAI Amerikansuomalaisuutta ennen ja nyt vierailemme Astorian Suomi-Haalissa ja tutustumme kaupunkiin. Illalla ajamme rantatietä Corvallisiin. MAANANTAI Tutustumme Starker Forestsin yli hehtaarin yksityiseen metsätilaan, sen joulupuuviljelmiin ja höyry voimalla toimivaan sahalaitokseen. Jatkamme rantatietä etelään Coos Bayn pikkukaupunkiin. TIISTAI Ajamme Tyynenmeren rantatietä Redwoodin kansallispuistoon, punapuumetsään. Majoitumme Eurekan kaupungissa meren äärellä. KESKIVIIKKO Suuntaamme kohti San Franciscoa, jonne saavumme alkuillasta. Matkalla vierailemme viinitilalla, jossa voimme myös maistaa tilan tuotteita. TORSTAI Paikallisen suomenkielisen oppaan johdolla tutustumme San Franciscoon, muun muassa Golden Gate -siltaan. Halukkaat voivat vierailla Alcatrazin kuuluisalla vankilasaarella (lisämaksu). Kierros päättyy ostoskeskukseen ja tuliaisostoksiin. Nautimme yhteisen illallisen hotellilla. PERJANTAI Lento välilaskun kautta Helsinkiin, jonne saavumme lauantain puolella. Ohjelmaan saattaa tulla pieniä muutoksia. Lisätietoja: ja