rehukauppaan Yhteistyöllä uusia lajikkeita Avant ja Stark suomalaista huippuosaamista

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "rehukauppaan Yhteistyöllä uusia lajikkeita Avant ja Stark suomalaista huippuosaamista"

Transkriptio

1 AGRIMARKETIN ASIAKASJULKAISU Termiinihinnat tulivat rehukauppaan Yhteistyöllä uusia lajikkeita Avant ja Stark suomalaista huippuosaamista

2 NYT NIITÄ SAA MEILTÄ! TILAA HETI! Laadukkaat, kotimaiset STARK-työlaitteet ovat nyt Agrimarketin myynnissä. Ennakkokaupan ja uuden yhteistyön kunniaksi lumet seisauttava vaihtotarjous! Antaessasi vaihtoon vanhan lumiaurasi, hyvitämme siitä vähintään1000! Tuodessasi vaihtoon laadukkaan STARK - auran tältä vuosituhannelta, hyvityksemme on vähintään 2 000! Kysy tarjous lähimmältä Agrimarket konemyyjältäsi ja ylläty positiivisesti! Takuuhyvitys koskee tehdastekoisia, aurauskuntoisia lumiauroja, vaihdettaessa uuteen STARK-lumiauraan. Hyvityshinta sis. alv 24%. Tarjous voimassa asti. Uuden Stark Relax -nivelauran ostajalle Led-valot ja nelitoimihydrauliikka 0! Tärinää sietävät, pitkäikäiset ja energiatehokkaat Led-äärivalot lisäävät turvallisuutta pimeillä taipaleilla! Nelitoimihydrauliikalla markkinoiden monipuolisimmasta Stark RELAX -nivelaurasta saadaan vieläkin monipuolisempi! Nelitoimihydrauliikka mahdollistaa auran molempien siipien ohjauksen yhtäaikaisesti, työteho ja mukavuus ennen kokemattomalla tasolla! Katso kuinka nelitoimihydrauliikka toimii, oheisesta linkistä: STARK-lumikoneet Agrimarketeista kautta maan. Lisätietoja: agrimarket.fi

3 PÄÄKIRJOITUS Rakennemuutoksen vauhti kiihtyy Olemme olleet pitkäjaksoisessa taantumassa jo vuosia. Käännettä parempaan ei ole yleisesti nähtävissä. Tällaiset pitkät taantumat ja lamat johtavat millä toimialalla hyvänsä toimenpiteisiin, joilla haetaan uusia toimintatapoja ja uusia kustannusrakenteita. Tuotantopanoksia ja koneita valmistava teollisuus sopeuttaa tuotantoaan alentuneeseen kysyntään, varastoja ajetaan alas ja yritysten omistusjärjestelyt saavat vauhtia. Maatilat ovat samanlaisessa paineessa, tuotannon kannattavuus on heikko ja mahdollisuus tuottavuutta parantaviin investointeihin on heikko. Suomen maatalouskaupassa lama on näkynyt ennen kaikkea investointihyödykkeiden kaupan hiipumisena. Traktori ja puimurimarkkinat ovat laskeneet ja työkonekauppa yleisesti prosenttia. Kaikki alan toimijat yrittävät vauhdittaa kaupankäyntiä erilaisin kampanjoin. Uusien koneiden myyntiajat silti pitenevät ja vaihtokonevarastot tahtovat väkisin kasvaa. Konekaupan kannattavuus onkin laskenut viimeisen vuoden sisällä melkoisesti. Ja kun kauppa ei käy entiseen malliin, sopeuttavat tehtaat tuotantoaan siten, että uusien koneiden toimitusajat samalla pitenevät. Kilpailu konekauppiaiden välillä tuleekin käymään kiivaana ja siinä mielessä meillä vallitsee ostajan markkinat. Hankkija on nyt ollut reilun puolitoista vuotta osana isompaa maatalouskaupan ryhmittymää. Meille aika on ollut monessa suhteessa hyvä; olemme pystyneet tehostamaan ennen kaikkea tuotantopanosten ja raaka-aineiden hankintaa ja sitä kautta hyöty on mennyt asiakkaillemme asti. Olemme myös pystyneet investoimaan oman toimintamme kehittämiseen ja siten parantamaan kilpailukykyämme. Uskonkin, että maataloutta perusliiketoimintanaan pitävä yhtiö pystyy vastaamaan asiakastarpeisiin taloudellisesti tiukempinakin aikoina. Ensio Hytönen Toimitusjohtaja, Hankkija Oy Julkaisija: Hankkija Oy Postiosoite: PL 390, Hyvinkää Puhelin: Puhelun hinta 8,35 snt/puh. + 12,09 snt/min. (sis. alv). Asiakaspalautteet ja osoitteenmuutokset: Osoitelähde: Hankkija Oy:n asiakasrekisteri Lehdessä olevat hinnat ovat arvonlisäverottomia (alv 0 %) ellei tuotesivulla ole muuta mainittu. Hinnat ovat voimassa toistaiseksi, ellei ole toisin ilmoitettu. Pidätämme oikeudet muutoksiin, emmekä vastaa lehdessä mahdollisesti 3 olevista virheistä.

4 Numero Katse luomuun Tarmolla erikoiskasvien viljelijäksi Pääkirjoitus...3 Kolumni...5 Ajankohtaista...6 Viljamarkkinat...8 KASVUOHJELMA: Tuure-timotei kolmen niiton taktiikkaan...10 Kilpailukykyä nurmen kasvuohjelmasta...12 Huippu-uutuudet Takuusiemen-valikoimaan...13 Agrimarketin Itämeri-sitoumus...14 Uusien lajikkeiden valinta vaatii koetoimintaa...16 Kesän 2014 kasvinsuojelun erikoisuudet...18 Jokainen päivä on kalkkipäivä...19 Erikoiskasvien viljely on oma maailmansa...34 Mansikan viljelyä pienellä tilalla, suurella sydämellä...36 NAUTAKARJA: Termiinisopimus on hyvä renki...20 Korkeaa tuotosta ja hyvinvointia uudistuneella MaitoPro-konseptin rehulla...22 MaitoPro:lla maitoa ja pitkää ikää...24 Luomutilojen palvelu nyt entistä tehokkaampaa...26 Ensimmäinen askel kohti kookasta pötsiä...27 SIIPIKARJA: Progressin vaikutus näkyy ja tuntuu kalkkunafarmilla...28 SIKATALOUS: Täydennysrehu valitaan viljan laadun mukaan...30 Rahtimylläriksi syntynyt...32 KONEET: Cat-kurottajat...38 Suomalaista osaamista Stark...42 Avant Tecno on menestyvä suomalainen...44 Muovisidonnalla parempaa säilörehua...48 Työkalut maanmuokkaukseen tarpeen mukaan...48 METSÄTALOUS: Monipuolinen ja maastokelpoinen hakkuri...46 Syksyn Jonsered-tarjoukset...62 AJANKOHTAISTA KAUPALLISTA: Carré-uutuudet myös luomutuotantoon...50 Väderstad Spirit 600C Nordic...51 Palmselta huipputarjouksia...51 Amazone tehoa ja laatua...52 Junkkari nykyisen malliston loppuunmyyntikampanja...53 Palax 60 vuotta...54 Avant ohjaamotarjous...55 Varaosatarvikkeet...57 Odotettavissa pakkasta ja lumimyrskyä...58 Multasormessa tavataan...60 Harraste-eläintuotteet...61 Verkkokaupan kuukauden tarjoukset...63 Kannessa: Riikka Susi Kuvaaja: Tapio Turunen 4

5 KOLUMNI TIINA LINNAINMAA MAIDONTUOTTAJA, MTK:N VALTUUSKUNNAN 1. VARAPUHEENJOHTAJA Saisiko olla? Saisiko olla pätkä kävelyä, suunnistusta tai hiihtoa? Vai maistuisiko kenties lihaskuntojumppa tai tanssiharjoitukset. Ehkä sittenkin parempi olisi lentopallo tai jääkiekko puulaakijoukkueessa? Ai, et ehdi, voi harmi? Siis sinulla on liikaa töitä, ei löydy aikaa, koska se menee elukoiden kanssa ja lisäksi on vielä huushollihommat ja pellollekin olisi kiire. Niin, sinähän teet raskasta työtä päivät pitkät ja se vaatii hyvää kuntoa, mikä tulee siinä työn sivussa lähes huomaamatta. Uskotko itsekään tuota? Oletko huomannut, että noita lisäkiloja on päässyt tulemaan ja vyötäröherkut maistuvat kovasti. Väsytkin nykyään nopeasti. Iltaisin olet ihan poikki, hyvä kun telkkarin eteen pystyt raahautumaan ja lihaksia särkee ennen nukkumaanmenoa. Olisiko sittenkin aika tarkistaa liikunnan määrä? Me viljelijät piiloudumme hyvin helposti kovan työmäärän alle, mikä sinänsä on aivan totta. Mutta huonokuntoisena työmäärä tuntuu vieläkin suuremmalta kuin mitä se olisi, jos kunnon puolesta olisi oikeassa työvireessä. Itsestään huolehtiminen on sen parhaan työkoneen kunnossapitoa, mitä ei missään kohtaa saa lyödä laimin. Miten sitten saada itsensä liikkeelle ja löytää itsestänsä se sisäinen Minna Kauppi tai Teemu Selänne? Aseta itsellesi tavoite, mitä liikunnassa haluat. Tee se realistisesti, oli se sitten osallistuminen Pirkan hiihtoon, puoli maratonille tai kansalaisopiston kahvakuulaan ja pidä tavoitteesta kiinni. On helpompi harjoitella, kun tietää H-hetken. Ota kaveri harjoittelemaan samaa tavoitetta varten. Yksin antaa helposti periksi, mutta kaveri tsemppaa ja silloin kun sinä et jaksa tai sinua ei huvita, niin sovittu lenkki kaverin kanssa pitää sinut kiinni liikunnassa. Jos et oikein tiedä, kuinka pitäisi harjoitella tai kuinka usein tai olet epävarma omasta kuntotasosta, niin ota Personal Trainer auttamaan. Se ei ole mitään elitististä tai kallista, vaan juuri sinua varten, sinun ehdoilla tehtyä kunto-ohjelmaa, mikä motivoi sinut liikkeelle. Kun treeniohjelmassa lukee juoksulenkki kevyesti tunnin verran, niin se tulee helpommin tehtyä, kun joku toinen on sen sinulle määrännyt. Älä keksi selityksiä: väsyttää, liian myöhä, liian vähän aikaa. Me viljelijät voimme hyvin määrätä oman päivärytmimme. Mikä estää lähtemästä lenkille aamusta tai keskellä päivää, silloin liikunnastakin saa parhaat tehot irti. Samoin, viljelijäpariskunnan on hyvin virkistävää hankkia omat liikuntaharrastukset, jolloin molemmat saavat omaa vapaa-aikaa vähintään kerran viikossa muuten niin tiiviistä työkumppanuudesta. On hyvä tavata muita ihmisiä ja vaihtaa ajatuksia toisten ihmisten kanssa vaikka lentopallon parissa. Lasten harrastusajan voi myös hyvin hyödyntää omaan liikuntaan. Maalta lapset pitää aina kuskata soittotunneille, ratsastamaan tai treeneihin. Käy siis sillä aikaa itse lenkillä tai hiihtämässä kun lapset ovat omissa harrastuksissaan, molemmat voittavat ja aika tulee hyödynnettyä. Ei enää selityksiä. Vaan saisiko olla? Kyllä, liikuntaa! 5

6 AJANKOHTAISTA Kalliovuorten alueella, Renon viihdekaupunki Nevadan osavaltiossa ja tietysti jättimäiset punapuut. Matkanjohtajana toimii Juhani Rahkonen. San Franciscossa ja Sacramentossa on myös suomenkielinen paikallisopas. Lisätietoa matkaohjelmasta: tai puh Matkan hinta: eur/hlö kahden hengen huoneessa eur/hlö yhden hengen huoneessa. Agrimarketin ammattimatka Kaliforniaan Agrimarket järjestää keväällä 2015 matkan Kaliforniaan. Lentokohteena on mielenkiintoinen San Francisco ja ohjelma on sopivan tiivis: nähtävää, opittavaa sekä elämyksiä riittää taatusti jokaiselle päivälle! Pääkohdat monipuolisesta ohjelmasta: Lähtö Helsingistä on lauantaina klo Lento Münchenin kautta San Franciscoon, jossa vietetään molemmat viikonloput. Ohjelmaan kuuluvat mm. kiertoajeluja: Golden Gate -silta, kukkulat, elokuvista tutut Lombard Street, Fishermans Warf, cable cars vanhat ratikat, China town ym. Aikataulujen puitteissa jopa San Jose Sharksin NHL-ottelu saattaa olla mahdollinen. Maailman ehkä upein rantatie eli Pacific Coast Highway 1 San Franciscosta etelään vie matkalaiset Montereyn kautta maailman tuottoisimmalle maatalousalueelle California Central Valleyhin (San Joaquin Valley ja Sacramento Valley). Tutustumiskohteina ovat mm. lihakarja- ja hevostila, lypsykarjatila, vihannes- ja rusina/sitrusviljelmät, viinitila Napa tai Sonoma alueella ja paikalliseen konekauppaan tutustumista. Western Wear lännenkauppa kuuluu ilman muuta myös vierailukohteiden listalle. Bussireitin varrella ovat myös nämä kohteet: Kalifornian idyllinen pääkaupunki Sacramento, maatalousalueen keskuskaupunki Fresno, upea Lake Tahoe -järvi Hintaan sisältyy: Lennot, hotelliyöpymiset, bussimatkat, retket, kohteet, opastukset, ohjelman mukaiset pääsymaksut, pääosa ruokailuista perusjuomineen, suomenkielisen matkaoppaan palvelut. Hinta ei sisällä ES- TA-matkustuslupaa eikä vakuutuksia. Vastuullinen matkatoimisto on MatkaVekka, josta voi kysyä lisätietoa ilmoittautumisesta, lennoista ja liityntälennoista sekä Estasta: anneli. tai puh Lähde tutustumaan maailman monipuolisimpaan maatalousalueeseen. Ilmoittautumislinkki on: Linkki löytyy myös Agrimarketin nettisivuilta agrimarket.fi/agrimatkat. Agrimarketin EUROTIER-messumatka Eurotier on syksyn merkittävin kansainvälinen kotieläintalouden tapahtuma Euroopassa. Lähde sinäkin mukaan Agrimarketin järjestämälle Eurotier-messumatkalle syksyiseen Hannoveriin. Eurotierissä on esillä runsaasti uutuuksia kotieläintuontantoon. Myös Suomen Rehulla on näyttelyssä oma osasto, ja näyttelyssä lanseerataan kansainvälisesti hieno suomalainen Progresrehuaineinnovaatio. Matkan hinta: 760 eur/hlö, majoitus jaetussa 2-hengen huoneessa. 855 eur/hlö, majoitus 1-hengen huoneessa. Hintaan sisältyy: Lennot Helsinki-München- Hannover-München-Helsinki, lentokenttäverot, matkustajamaksut ja marginaalivero, bussikuljetukset, hotellimajoitus, buffet-illalliset ruokajuomineen, suomenkielisen matkanjohtajan palvelut ja Eurotier-sisäänpääsyliput. Majoitus neljän tähden Best Western Domicill -hotellissa Hodenhagenissa. Lähtö Helsingistä klo ja paluu klo Lisätietoja ja varaukset: Matka-Vekka Oy, Ryhmämyynti, Anneli Salonen, puh , 6

7 Back on Track -tuotteet nyt Agrimarketeista Back on Track -tuoteperheeseen kuuluu erilaisia tukia, suojia, sukkia, hanskoja ja kaulaliinoja. Tuotteet on valmistettu funktionaalisesta kankaasta, joka heijastaa kehon tuottamaa lämpöä takaisin iholle. Lisääntynyt verenkierto nopeuttaa vammojen paranemista ja auttaa tulehdusperäisten oireiden lievittämiseen, joten mm. reumaa sairastavat henkilöt ovat saaneet Lahjavinkki! apua näistä tuotteista. Vaikka nämä huipputuotteet ovat urheilijoidenkin suosimia, ovat ne loistavia myös kotikäytössä mikäli kärsit palelevista jaloista, tai haluat lämpimän alusvaatekerraston ulkotöihin. Loimia ja suojia löytyy myös eläimille. Lue lisää Back on Trackin ominaisuuksista ja käyttäjäkokemuksista: MAAILMAN ENSI-ILTA Virtuaalimessut! Farmit järjestää KoneMessujen kanssa rinnakkain aivan uuden tapahtuman, Virtuaalimessut. Rekisteröidy mukaan ja koe ensimmäisten joukossa messutunnelma kotisohvaltasi käsin messuosastot tuotteineen, videot, tarjoukset, chatit, keskustelut jne. ovat kaikki käsiesi ulottuvilla missä vain, milloin vain. Jos KoneMessuilla jäi jokin askarruttamaan, jos haluat tietää messutuotteesta enemmän tai jos et pääse lainkaan Tampereelle ei huolta, rekisteröidy Virtuaalisille Kone Messuille etkä jää mistään paitsi! Rekisteröityminen tapahtuu farmit.net-sivustolla eikä maksa mitään. Kirjauduttuasi messuille kertaalleen voit palata sinne tutkimaan tarjontaa aina niin halutessasi. Virtuaalimessut ovat avoinna , 24 tuntia vuorokaudessa. OLE MUKANA TEKEMÄSSÄ HISTORIAA! Nähdään verkossa! Lähtö Turusta torstaina klo Paluu Turkuun perjantaina klo Agri-risteily Viking Gracella on lastattu täyteen maatalouden ammattiasiaa viihdettä, hyvää oloa ja mieltä unohtamatta! Agri-risteilyllä tapaat kollegoita ympäri Suomea ja voit keskustella maatalousalan huippuammattilaisten kanssa. Tule ja nauti monipuolisesta tarjonnasta! Varaa oma matkasi nopeasti Matka-Vekan nettisivuilta: agri-risteily tai soita Matka-Vekan toimistoon puh Hinnat alk. 89 / henkilö (I4-hytissä), sis. buffetillallisen ja aamiaisen. (Matka-Vekan palvelumaksu 12 / varaus, ei koske nettivarauksia eikä ryhmiä). Bussikuljetuksia ympäri Suomea! Tilaa uutiskirjeitä pysyt ajan tasalla Tilaa Agrimarketin uutiskirjeitä osoitteessa pysyt ajan tasalla sinua kiinnostavista tarjouksista ja kampanjoista! Saat uutiskirjeen kätevästi sähköpostiisi. Valitse sinua kiinnostava aihe tai tilaa vaikka kaikki! Risteilyn järjestää Agrimarket. Lisätietoja: agriristeily Agri-risteilyllä huippuluokan viihdettä tarjoilevat STARS-Show ja tangokuningas Kyösti Mäkimattila. 7

8 VILJAMARKKINAT Laatuvaihtelu viljoilla erittäin suurta Vanha sanonta taitaa kuulua jotenkin näin: Satoa ei ennen korjattu kuin se on laarissa. Sanonta lienee keksitty aikoja sitten kuvaamaan tämän syksyn kaltaisia olosuhteita, ja muistuttamaan meidän ihmisen voimattomuudesta sääolojen suhteen. Teksti: Tarmo Kajander, vilja- ja raaka-aineryhmän johtaja, Hankkija Oy Todella hienon kesän jälkeen olivat sato-odotukset erittäin korkealla. Näkymät sadon isosta määrästä ja hyvästä laadusta vahvistuivat puintien käynnistyessä. Mutta kuten nyt tiedämme, laajalti kävi toisin. Alkaneet puinnit keskeytyivät liian pitkään sadekauteen ja viljojen laatu kärsi paljon enemmän kuin ensin arvioitiin. Syyskuun puolessa välissä on sato kuitenkin saatu korjattua. Sadon analysointi on käynnissä, laatuvaihteluja on erittäin paljon Tällä hetkellä sadon analysointi on vielä kesken, laboratorioresurssit ovat kaikkialla ylikuormittuneet. Tällä hetkellä lähes jokainen erä tulee tutkia ennen toimitusta, jotta oikea toimitusosoite löytyy. Laatuvaihteluja on erittäin paljon, sateiden jälkeen puitujen viljaerien laatu on selvästi heikompi kuin ennen sateita korjatuilla. Ihan hyviäkin eriä löytyy, mutta valitettavasti myös täysin kauppakelvottomia eriä. Vehnien laatu heikentyi sakolukujen laskiessa. Aikaisilla lajikkeilla pääosa täyttää myllylaadun rajat, mutta myöhäisemmillä lajikkeilla jo selvästi yli puolet tutkituista vehnäeristä ei kelpaa myllyteollisuuteen. Vehnän sakoluvut kääntyivät sateissa laskuun. Kaikilla viljoilla on havaittu myös tähkään itäneitä eriä. Tämä on heikentänyt hehtolitra-painoja. Lisäksi aistinvarainen laatu on heikentynyt, erityisesti väri sekä haju ovat monen erän kohdalla pysäyttämässä erän markki- noinnin täysin. Tämä on suurin ongelma kauralla, jota myydään myllyteollisuuteen. Suomalaisen kauran hyvää mainetta ei ole varaa menettää heikkoja eriä toimittamalla. Nämä erät löytänevät rehumarkkinat satokauden aikana. Viime vuosina ongelmaksi nousseet korkeat hometoksiini-tasot ovat onneksi tänä vuonna selvästi muutamaa edellistä vuotta alempia. Hyvälaatuisella viljalla on kysyntää sekä kotimaassa että ulkomailla. Heikommatkin erät kyettäneen satokauden aikana markkinoimaan. Nyt kuitenkin kannattaa selvittää aistinvaraisesti laadultaan heikkojen erien laatu ennen kaupantekoa. Kaikille käy kalliiksi erien hylkääminen vastaanoton yhteydessä. Toimita esinäytteet viljastasi viipymättä. Markkinahinnat tarjonnan paineessa meillä ja maailmalla Maailman viljasadon ennustetaan olevan viime vuoden tasolla, Suomessa ja lähialueillamme viime vuotta parempi. Viljan kulutus on kasvanut hieman, mutta suuri sato ja edellisen kauden siirtymävarastot kasvattavat varastotasoja tälläkin satokaudella. Viljan varastotasoissa on noustu selvästi uudelle tasolle muutaman vuoden takaisesta niukasta tilanteesta. Euroopassa sadonkorjuu on saatu päätökseen ja ehkä suurin tekijä markkinoilla on rehulaatuisen vehnän suuri määrä. Eteläisemmän Euroopan vehnissä valkuaistasot jäivät mataliksi suuresta sadosta johtuen ja itämeren alueella merkittävä määrä vehnää meni rehuksi loppukorjuukauden säiden takia. Viljan markkinahinnat ovat loppukesän ja puintikauden aikana kääntyneet voimakkaaseen laskuun kaikkialla. Suuret sato-odotukset ovat toteutuneet ennustettuina, ja suurelta osin tätä parempina. Lisäksi vanhan sadon kauppa oli varsin vilkasta ennen sadonkorjuuta. Varastotilat 8

9 Viljojen maailmamarkkinoiden hintakehitystä vuoden 2013 alusta. Vaalean sininen kuvaa amerikkalaista maissia, keltainen ranskalaista vehnää ja oranssi amerikkalaista vehnää. Hinnoissa tullaan näkemään varmuudella vaihteluja. teollisuudessa sekä satamavarastoissa ovat täyttyneet ja olleet rajallisia lähes kaikkialla lähialueillamme. Osittain myös siksi viljan myynti on ollut varsin vilkasta lähiajan toimituksiin, viljalogistiikan on toimittava korjuukaudella. Toki suuri viljasato tuo viljaa markkinoille kaikkialla, jolloin yksinkertaisesti tarjonta ylittää kysynnän, kääntäen markkinahinnat laskuun. Yläpuolella olevassa kuvaajassa on esitetty viljan maailmanmarkkinahintojen kehitystä. Halvin vilja maailmanmarkkinoilla on amerikkalainen maissi (vaaleansininen kuvaaja) ja myös vehnien hinnat ovat kesän aikana olleet selvässä laskussa. Ranskalaisen vehnän (keltainen kuvaaja) hinta laivaan lastattuna alittaa 170 euron tason. Amerikkalainen vehnä (oranssi kuvaaja) on pysynyt hieman tätä korkeammalla tasolla. Kotimaan viljan hinnat ovat seuranneet kehitystä Kotimaassa viljojen hinnat ovat seuranneet kehitystä. Erityisesti rehuvehnästä on markkinoilla ollut voimakasta ylitarjontaa kysyntään nähden ja vientiä on tehty alenevin hinnoin. Hyvälaatuisen myllyvehnän kysyntä kotimaassa on pysynyt parempana ja hintaero on kasvanut. Ruista ja öljykasveja lukuun ottamatta satoennusteiden perusteella tehdyt viljatase-arviot edellyttävät merkittävää vientiä, ja markkinahinnat asettuvat alempien kansainvälisten vientihintojen mukaan. Satokausi on vielä alkuvaiheessa ja markkinahinnat liikkuvat voimakkaasti uusien sato- ja viljatase-arvioiden tarkentaessa tilannetta. Kuitenkin satokauden alkaessa näyttää siltä, että hintataso tulee olemaan kauden aikana merkittävästi myös kotimaassa viime satokausia alempi. Vaihteluja hinnoissa varmuudella tullaan silti näkemään. Nyt kannattaa paneutua huolella viljan laadunhallintaan ja eri laatuisia viljaeriä ei kannata sekoittaa keskenään. Viljamarkkinoita kannattaa seurata huolella. Tervetuloa viljakaupoille! Rekisteröidy verkkokauppaan pysyt viljakaupassa kartalla Agrimarketin verkkosivuilla voi seurata viljan hinnan kehitystä. Rekisteröityneelle käyttäjälle verkkokauppa tarjoaa myös muita sähköisiä palveluita helpottamaan arkea. Rekisteröityneenä näkee oman ostohistoriansa ja laskut sekä toimituksessa olevat tilaukset. Verkkokauppa on siis paljon muutakin kuin viljelijän ostopaikka. Viljakaupan tiedot ovat uudistuneet Rekisteröitynyt asiakas pystyy katsomaan omaa viljakauppaansa koskevat tiedot verkkokaupan omista tiedoista. Klikkaamalla omaa nimeä oikeasta yläkulmasta tiedot tulevat esille. Viljakaupan tiedot ovat uudistuneet ja nyt informaatiota on laajemmin saatavilla. Tietoihin on lisätty mm. enemmän toimitus- ja logistiikkatietoja. Viljakaupan esinäytteistä ja kauppaeristä tallennetaan analyysitulokset heti niiden valmistuttua Hankkijan järjestelmiin ja niitä voi käydä katsomassa reaaliajassa verkkokaupan omissa tiedoissa. Rekisteröityminen on ilmaista ja se kannattaa! M O N I P U O L M A ATA L O U S A L A N I S I N V E R K K O K A U P PA 9

10 KASVUOHJELMA Viljelykokeet osoittavat: Tuure BOR -timotei soveltuu hyvin kolmen niiton taktiikkaan Säilörehuntuotannossa kolme kertaa niitettävien nurmien osuus on lisääntynyt. Perinteiseen kahden niiton järjestelmään verrattuna kolme niittoa helpottaa erityisesti laadun hallintaa. Etelä- ja Keski-Suomessa kolme niittoa on vakiintunut käytäntö, muualla Suomessa tehdään olosuhteista riippuen kaksi tai kolme niittoa. Teksti: Mika Isolahti ja Anna Perttu, Boreal Kasvinjalostus Oy Kuva: Boreal Kasvinjalostus Oy Boreal on toteuttanut yhteistyössä Hankkijan kanssa nurmen korjuuaikakokeita vuosina Kokeissa selvitettiin puhtaan timoteikasvuston (Tuure) ja timotei-nurminataseoksen (Tuure ja Ilmari) satoa ja laatua kahden ja kolmen niiton taktiikassa. Koepaikkoja oli kaksi Jokioinen (vyöhyke II) ja Sotkamo (vyöhyke IV). Tämän jutun kirjoitusvaiheessa kolmannen vuoden kolmas niitto on vielä tekemättä, joten jutussa keskitytään kahden ensimmäisen vuoden tuloksiin. Tulosten yhteenvetona voidaan todeta, että laadultaan erinomainen Tuure-timotei sopii hyvin sekä kahteen että kolmeen niittoon. Paras tulos kolmesta niitosta saadaan, kun seoksessa käytetään myös nurminataa. Puhtaana kasvustona Tuure toimii kolmessa niitossa, jos peltolohko on maalajiltaan riittävän hikevää. Tuurea käyttämällä kolmen niiton järjestelmällä pystytään tuottamaan ensimmäisessä ja toisessa niitossa määrältään suuria ja riittävän korkean energia-arvon omaavia säilörehusatoja. Oikein ajoittamalla myös kolmannen niiton satomäärä on riittävän korkea sadon kannattavaan korjuuseen. Satomäärät suuria Jokioisten kokeessa tehtiin molempina vuosina kolme niittoa. Aitosavimaalla satoerot puhtaan ja seoskasvuston välillä olivat kokeessa pieniä (kuva 1). Kokonaiskuiva-ainesadot olivat korkeita, keskimäärin noin kg ka/ha. Ensimmäinen sato oli määrältään suurin ja sen osuus kokonaissadosta oli 40 %. Toinen ja kolmas sato olivat saman samansuuruisia ja molempien osuus oli keskimäärin 30 % kokonaissadosta. Sotkamossa tehtiin vuonna 2012 kaksi niittoa ja vuonna 2013 kolme niittoa. Sekä kahdella että kolmen niitolla seoskasvusto tuotti suuremman sadon kuin puhdas timotei (kuva 2). Kolmella niitolla puhtaan timotein kuiva-ainesadot olivat keskimäärin kg ka/ha ja timotei-nurminataseoksen kg ka/ha. Nurminadan käyttäminen seoksessa siis nosti kuiva-ainesadon määrää. Sotkamon kokeessa kolmella niitolla saatiin tuotettua korkeampi sato sekä varmistettua sadon laatu jokaisessa niitossa. Kolmen niiton järjestelmässä kokonaissato jakautui Sotkamossa siten, että ensimmäisen sekä toisen niiton osuus oli noin 40 % ja kolmannen niiton osuus 20 %. Sadon laatu erinomaista Molemmilla koepaikoilla sadon D-arvot olivat korkeita sekä puhtaassa kasvustossa että seoksessa (taulukot 1 ja 2). Nurminadan käyttäminen siemenseoksessa nosti hieman sadon D-arvoa, mutta ero puhtaaseen timoteihin oli pieni. Sekä Jokioisissa että Sotkamossa kolmannen niiton D-arvot olivat erittäin korkeita. Kaikilla korjuukerroilla myös sulavan kuidun (NDF) pitoisuudet olivat hyvällä tasolla. 10

11 Tuuren korkea ja kestävä D-arvo antaa pelivaraa korjuiden ajoittamiseen. Se soveltuukin laatunsa puolesta erittäin hyvin sekä kahden että kolmen niiton korjuutaktiikkaan. Tuuren sulavuus laskee hitaasti korjuun viivästyessäkin. Tämä tuli esille Sotkamon kokeessa 2012, jolloin tehtiin vain kaksi niittoa ja toisen sadon korjuu tapahtui myöhään. Puhtaan Tuure-kasvuston D-arvo säilyi tällöinkin hyvällä tasolla (taulukko 2). Tuuren satotaso on korkea sekä ensimmäisessä niitossa että jälkikasvusadoissa. Hyvä jälkikasvukyky mahdollistaakin, että Tuurella voidaan saavuttaa korkea satotaso sekä kahden että kolmen niiton menetelmällä. Kuva 1. Kuiva-ainesato kg ka/ha Kuva Sato, Jokioinen, keskim Puhdas Tuure Seos Jokioinen Sato, Sotkamo, 2012 ja 2013 Sato 3 Sato 2 Sato 1 Kuiva-ainesato kg ka/ha Puhdas Tuure Seos Puhdas Tuure Seos Sato 3 Sato 2 Sato 1 Taulukko 1. Sadon laatu Jokionen, keskimäärin D-arvo, g / kg ka NDF, g / kg ka Sato 1 Sato 2 Sato 3 Sato 1 Sato 2 Sato 3 Tuure, puhdas Tuure+Ilmari seos Taulukko 2. Sadon laatu Sotkamo 2012 ja 2013 D-arvo, g / kg ka NDF, g / kg ka Sato 1 Sato 2 Sato 3 Sato 1 Sato 2 Sato : Tuure, puhdas Tuure+Ilmari seos : Tuure, puhdas Tuure+Ilmari seos

12 KASVUOHJELMA Kilpailukykyä Nurmen Kasvuohjelmasta Juha ja Virpi Parpalan tilalla Simossa voitiin tänä kesänä konkreettisesti todeta miten nurmisadon määrää ja laatua voidaan parantaa Nurmen Kasvuohjelman antamilla ratkaisuilla. Teksti: Ilkka Mustonen ja Kullervo Palovaara Kuva: Risto Välimaa Viljelytoimenpiteiden vaikutusta seurattiin noin kolmentoista hehtaarin nurmilohkolla, jossa Agrimarket ja Yara järjestivät neuvonnallisen pellonpiennarpäivän viljelijöille elokuun alussa yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa. Kyseisen kasvulohkon nurmi on perustettu suoraan nurmelle vuonna Siemenenä käytettiin Tuure-timotein ja Karoliina-ruokonadan seosta 20 kg/ ha. Lohkon maalajina on runsasmultainen karkea hieta. Lohkon viljavuus; ph tyydyttävä, fosfori välttävä ja kalium välttävä huononlainen luokkaa. Mennyt kesä haasteellinen Tilan isäntä Juha Parpala kertoo kesän olleen erittäin haastava nurmen kasvulle. Vähäluminen talvi harvensi nurmikasvustoja, lisäksi kevään ensimmäinen hellekausi aiheutti kuivuutta. Tämän jälkeen tuli pitkä ja erittäin kylmä jakso, ja pakkastakin oli useampana yönä. Kylmän jakson loppupuolella tuli rankkasateita, yhdessäkin kuurossa vettä tuli noin 60 mm. Ensimmäisen sadon kasvusto oli noin cm korkeaa ja väri oli violetin punertava. Kasvusto ei saanut ravinteita käyttöönsä ensimmäiseen satoon ja se jäi todella pieneksi, alle tuhanteen kuiva-ainekiloon hehtaarilta, Juha Parpala toteaa. Toiseen satoon oli pakko satsata. Oikeat toimenpiteet loppukesän kasvatukseen Käyttöön otettiin Nurmen Kasvuohjelman suosittelemat toimenpiteet. Harva kasvusto täydennyskylvettiin asiantuntijamyyjä Kullervo Palovaaran ohjeistuksen mukaan Barlmultra II -raiheinällä kasvukauden alussa toukokuussa. Siementä laitettiin suorakylvökoneella 12 kg/ha. Tämän tiedettiin lisäävän monivuotisen nurmikasvuston satotasoa merkittävästi ja parantavan nurmen D-arvoa. Samalla maittavuus ja säilönnällinen laatu paranevat. Lannoitusta muutettiin kalirikkaampaan suuntaan sekä YaraVita Thiotrac ja YaraVita Gramitrel -lehtilannoitus otettiin mukaan kasvua edistämään. Nurmen toisesta sadosta saatiinkin tältä lohkolta noin

13 kuiva-ainekiloa hehtaarilta. Lisäksi tehtiin päätös kolmannen sadon korjuusta parhaimmilta lohkoilta, jotta rehua saadaan riittävästi tulevalle talvelle. Ravinneratkaisuihin kannattaa kiinnittää huomiota Ensimmäisestä sadosta tehty Yara Megalab-kasvianalyysi kertoi, että kaikista ravinteista oli puutetta tämän kasvulohkon nurmella. Toisen sadon lannoitukseen tehtiin Yara Suomen asiakkuuspäällikön Ilkka Mustosen ehdotuksesta korjausliike ottamalla lietteen täydennykseen pelkän typpilannoitteen tilalle kalirikas YaraMila NK 2. Lisäksi kasvulohkolle ruiskutettiin YaraVita Gramitrel 1 l/ha ja Yara- Vita Thiotrac 5 l/ha vauhdittamaan kasvua. Yhdessä täydennyskylvön kanssa toisesta sadosta tuli huomattavasti parempi kuin ensimmäisestä. Poiketen vanhoista italianraiheinälajikkeista Barmultra II on ryhdikäs kasvutavaltaan. Siitä huolimatta se toi rehevää, sulavaa lehtimassaa merkittävästi lisää kasvustoon. Kasvuohjelmayhteistyön havaintoruuduilta voitiin todeta, että pelkkä liete ei riittänyt tuottamaan huippusatoa. Havaintoruuduilta tehtyjen satomääritysten mukaan lietteen täydennyslannoitus kalirikkaammalla YaraMila NK 2 -lannoitteella ja YaraVita-lehtilannoitus toi 1700 kuiva-ainekiloa lisää nurmisatoa hehtaarilta pelkkään lietteeseen verrattuna. Nurmen satotason noustessa eläimille tärkeiden kivennäis- ja hivenaineiden pitoisuudet nousivat nurmessa lähemmäs eläinten tarvetta vastaavalle tasolle. Perinteisesti on lypsykarjatiloilla varottu korkeita kalium-lannoitustasoja poikimahalvausriskien vuoksi. Kotimaisten lannoiteseosten sisältämä kalium on kuitenkin kaliumkloridi-muodossa, joka lisää myös klooripitoisuutta viljelykasvissa. Tutkimusten mukaan poikimahalvausten lisääntymisriski on tällöin pienempi. Kolmas sato vielä mahdollinen Parhaimmilta lohkoilta on tarkoitus ottaa vielä kolmas sato, mikäli säät sallivat. Ensimmäistä satoa korjattaessa tuli tunne, että rehusta tulee pula ensi talvena. Mutta Nurmen Kasvuohjelmasta löytyvät toimenpiteet yhdessä suotuisan loppukesän ansiosta näyttävät kasvattavan riittävästi hyvälaatuista nurmirehua ensi talven tarpeisiimme, toteaa isäntä Juha Parpala kesän kokemuksista. Tutustu uuteen sähköiseen Nurmen Kasvuohjelmaan Agrimarketin verkkosivuilla: Huippuuutuudet Takuusiemenvalikoimaan! Suurten satojen ohrauutuudet! JUSTUS BOR Todella satoisa monitahoinen rehuohra Suuri jyväinen, potentiaalinen tärkkelysohra Lujakortinen ja hyvin taudinkestävä MELIUS Huippusatoisa kaksitahoinen rehuohra Suurijyväinen ja erinomainen taudinkesto Todella napakka ja lyhyt korsi TREKKER BOR Huippusatoisa kaksitahoinen mallasohrakandidaatti Laadukas, isojyväinen ja matala valkuaispitoisuus Viljelyvarma lajike Laatua aikaisiin kauroihin! MEERI BOR Aikainen ja erittäin satoisa kaurauutuus Aikaisten kaurojen suurijyväisin lajike Laadultaan erinomainen Satotykki kevätvehnävalikoimaan! DRACO Valtavan jyväkoon omaava myöhäinen kevätvehnä Todella korkea satopotentiaali Vahvakortinen ja erinomaisen taudinkestävä Tule tutustumaan uutuuslajikkeisiin ja kuulemaan lisää Konemessujen Kasvuohjelmaosastolle ! Tutustu koko Agrimarketin Takuusiemen-valikoimaan osoitteessa

14 YMPÄRISTÖ Agrimarketin Itämeri-sitoumus pitää ravinteet ruoantuotannon käytössä Agrimarket haluaa tehdä osansa Itämeren hyväksi ja liittyi keväällä 2014 Baltic Sea Action Groupin, BSAG:n Itämeri- sitoumuksen tekijöihin. Agrimarketin sitoumuksen tavoitteena ovat paremmat viljelystulokset ja pienemmät ravinnepäästöt. Maatalouden oikeilla ratkaisuilla voidaan vaikuttaa meren tilaan ja näyttää tietä järkevään ravinnetalouteen. Vastuu Itämeren pelastamisesta ei kuitenkaan ole vain maataloussektorilla. Teksti: Eero Jalava, Baltic Sea Action Group Baltic Sea Action Group perustettiin vuonna 2008 nopeuttamaan Itämeri-työtä sekä yhdistämään yritysten ja julkisen sektorin resurssit ja osaaminen meren hyväksi. Säätiön kantavana ajatuksena on ollut, että kaikki tekevät Itämeren hyväksi sitä, mitä parhaiten osaavat ja hyötyvät siitä samalla myös itse. Eräs BSAG:n työkaluista Itämerityön hyväksi on yrityksiltä, yhteisöiltä sekä yksityishenkilöiltä kerättävät sitoumukset, jotka edistävät suoraan tai välillisesti Itämeri-työtä. Agrimarketin lisäksi Itämerisitoumuksen tekijöitä on yli runsaasti yli 200, mukaan lukien kaikki Itämeren rantavaltiot. BSAG on myös tuonut Itämeren ongelmat korkeimmalle poliittiselle agendalle järjestämällä kaksi huippukokousta, jotka keräsivät yhteen Itämeren alueen valtioiden päämiehet sekä sitoumuksen tekijöitä. Hyvä sato auttaa Itämerta Agrimarketin sitoumuksen pääajatuksena on tehokkaan maanviljelyn ja ympäristön huomioon ottaminen samanaikaisesti. Elämän edellytyksenä olevien ravinteiden, typen ja fosforin tehokkaampi ja tarkempi käyttö maanviljelyssä on yksi Itämeren tilan parantamiseen tarvittava toimi. Agrimarketin sitoumuksen tavoitteena on optimoida viljelyspeltojen ravinnemäärät, mikä tähtää parempiin viljelystuloksiin sekä väheneviin vesistöihin päätyviin ravinnepäästöihin. Konkreetiseksi tavoitteeksi asetettiin korjata sadoissa talteen seuraavan viiden vuoden aikana 2000 tonnia enemmän typpeä sekä 500 tonnia enemmän fosforia nykytilanteeseen nähden. Käytännössä Agrimarket sitoutuu rohkaisemaan sopimusviljelijöitään laskemaan viljeltävien peltojen ravinnetaseet, tarjoaa sopimusviljelijöilleen välineet ravinnetaseen laskemiseksi ja auttaa viljelijöitä tekemään suunnitelmat viljelyn edelleen kehittämiseksi. Viljelijöille tarjotaan analyysi lannoitteissa käytettävistä typestä sekä fosforista sekä niiden vaikutuksista vuosittaiseen satoon. Sitoumuksessa mukana olevat viljelyslajikkeet ovat vuodesta 2014 eteenpäin ohra sekä kevätvehnä ja 2015 kaura sekä 2016 syysvehnä. Viljelijän kannalta kyse on siitä, että ravinteet saadaan ylös hyvinä satoina. Ravinnetaseen avulla viljelysmaalle kyetään laskemaan optimaalinen ravinnemäärä. Se tarkoittaa ennen kaikkea sitä, että lannoitteet käytetään tehokkaammin hyödyksi. 14

15 Kotimainen ruoantuotanto edelläkävijänä Ravinteiden Itämereen joutumisen estäminen on tärkeää, mutta tulevaisuuden ruoantuotannon kannalta vähintään yhtä tärkeää on pitää ehtyvät ravinteet kierrossa. Fosfori on hupeneva luonnonvara, jonka saatavuus tulee tulevaisuudessa vaikeutumaan sekä hinta nousemaan. Ravinteiden kierrätys ja järkevä ravinnetalous ruokaketjun joka kohdassa ovatkin BSAG:n pääteemoja. Kotimaisen ruoantuotannon ylläpito on tulevaisuudessa yhä tärkeämmässä asemassa globaalin väestönkasvun sekä kotimaisen ruokaturvan että elintarvikehuollon kannalta. Ravinteet sekä niiden kestävä käyttö tulevat olemaan hyvin merkittävässä roolissa. Varhaisessa vaiheessa aloitettu resurssitehokkuus ravinteiden käytössä kannattaa. Edelläkävijät tulevat säästämään ravinnekustannuksia, ympäristöä sekä ovat mukana kehittämässä alalle uusia, entistä kehittyneempiä viljelymuotoja. Agrimarket ja BSAG haluavat omalta osaltaan olla mukana kehittämässä kotimaista, ravinneviisasta maataloutta. Mikä on BSAG? Baltic Sea Action Group perustettiin vuonna 2008 tuomaan yhteen kaikki Itämeren pelastamiseen tarvittavat toimijat. BSAG on puolueeton säätiö, joka toimii yhteistyössä niin korkean tason poliittisten päättäjien, viranomaisten, kolmannen sektorin sekä yritysten kanssa. Toiminta perustuu parhaaseen saatavilla olevaan tutkimustietoon. Mikä on Itämeri-sitoumus? Itämeri-sitoumus on julkinen tapa kertoa mitä organisaatio on lupautunut tekemään Itämeren tilan parantamiseksi. Sitoumukset ovat esimerkki BSAG:n ratkaisukeskeisestä toimintatavasta. Sitoumus voi olla suora teko tai auttaa välillisesti Itämeri-työtä. Sitoumukset tukevat säätiön perusajatusta siitä, että kaikki tekevät sitä työtä mitä parhaiten osaavat. Hyvä sitoumus hyödyttää myös sitoumuksen tekijää. Sitoumuksia teoista Itämeren hyväksi on annettu yli 200 kappaletta. Kaikki sitoumukset ovat julkisia ja nähtävissä BSAG:n verkkosivuilla Mikä hätänä Itämeri? Itämeri kärsii erityisesti rehevöitymisestä, luonnon monimuotoisuuden häviämisestä sekä vaarallisten aineiden ja merenkulun riskeistä. Itämeri on ekologisesti hyvin herkkä meri. Tämä johtuu muun muassa sen matalasta keskisyvyydestä, alhaisesta suolapitoisuudesta, veden vähäisestä vaihtuvuudesta sekä Itämeren alueen rantavaltioissa asuvien 90 miljoonan ihmisen merelle aiheuttamasta rasituksesta. 15

16 KASVUOHJELMA Uusien lajikkeiden valinta vaatii koetoimintaa ja perehtymistä Uusien, entistä parempien lajikkeiden löytymiseksi tehdään paljon arvokasta työtä. Koetoiminnalla on suuri merkitys lajikkeiden valinnassa. Kasvinjalostajien linjoja testataan laajasti, jotta voidaan nähdä käytännössä lajikkeiden soveltuvuus eri kasvuvyöhykkeille, maalajeille ja olosuhteisiin. Teksti ja kuvat: Kati Ramsay, siementuotanto, Hankkija Oy DLA-ryhmään kuuluva tanskalainen kasvinjalostaja Nordic Seed tekee laajaa koetoimintaa ympäri Eurooppaa. Koeruutuja on kokonaisuudessaan noin kpl. Koepaikkoja on Tanskassa kolme ja lisäksi jotkut lajikkeet testataan Suomessa, Ruotsissa, Virossa, Latviassa ja Liettuassa. Lisäksi yhteistyötä tehdään niin Norjassa, Saksassa, Alankomaissa, Belgiassa, Ranskassa ja Iso-Britanniassakin testaamalla jalostusaineistoa. Mekin käymme katsomassa Nordic Seedin kokeita Suomessa ja Baltiassa. Tällä kiertueella nähdään kaksi koepaikkaa jokaisessa maassa. Koeruutujen tarkastelu ja lajikkeiden arviointi käymällä lävitse satoja ruutuja niin vehniä, ohria, kauroja, rukiita, öljykasveja kuin härkäpapuakin on raskasta. On kuitenkin antoisaa, kun tajuaa huomion kiinnittyvän yhä uudelleen samoihin lajikkeisiin niiden erottuessa edukseen. Näistä parhaat voivat lopulta johtaa siementuotantoon asti myös Suomessa. Tarkka mies työssään Nordic Seedin tutkimuspäällikkö Brian B. Pedersen tekee äärimmäisen tarkkaa työtä lajikevalinnan parissa. Hän kertoo heidän tekevän kolmenlaisia kokeita: jalostuskokeita, satokokeita ja kokeita, joilla saadaan lajikkeista enemmän tietoa. Pedersen kertoo, että koetulosten pitää olla varmoja, jotta niitä voi käyttää hyväksi. Hän itse vierailee kasvukauden aikana toisilla paikoilla useita kertoja ja toisilla vain kerran riippuen kokeen tyypistä ja sijainnista. Hän saa paljon palautetta sekä kollegoiltaan että yhteistyökumppaneilta. Palautetta käytetään kokeiden arvioinnissa hyväksi. Se voi koskea esim. tautipainetta alueella. Koeruutuja Viron Kuusikuussa. Koeruutuja Liettuan Kaunasissa. 16

17 Koeruutujen havainnointi on vaativaa. Pedersen tekee ensin paikalle saapuessaan yleissilmäyksen koko alueeseen, jolla hän kartoittaa maaston tasaisuuden, onko paikkoja, joissa kasvusto näyttää epätasaiselta ja onko maatalouskoneista jäänyt jälkiä kasvustoon. Jos näitä on, hän pitää sen mielessään koko ajan, kun tarkastelee ruutuja lähemmin. Ruuduilta hän katsoo ensin, onko eroja kasvien tiheydessä ja onko eroja, jotka eivät johdu lajikkeiden välisistä eroista. Sitten hän tarkastelee ruutuja lähemmin, kuten talvenkestävyyttä ja herkkyyttä tietyille tekijöille. Lopuksi hän katsoo eroja tautitasoissa, rikkatilanteessa ja lannoitetarpeessa. Koepaikan tulee olla hyvin hoidettu ja siihen hän kiinnittää paljon huomiota. Hän huomioi aina ensin ne asiat, jotka voivat vaikuttaa tuloksiin. Pedersenin mielestä tarkastelussa on lajien välillä isoja eroja. Hänen mielestään vehnää on helpompi tarkastella kuin ohraa ja viljat helpompia kuin öljykasvit. Hän kuitenkin uskoo sen olevan henkilöstä kiinni. Koetulosten pitää olla varmoja, jotta niitä voi käyttää hyväksi. Katseet tulevaisuudessa Sysäyksen siihen, mihin suuntaan jalostusta kehitetään, Pedersen sanoo tulevan niin viljelijöiltä, myyntihenkilöiltä, uusista säännöksistä kuin lehdistäkin. Jalostus on hänen mukaansa pyrkimystä ajatella tulevaisuuteen. Mitä halutaan kymmenen vuoden kuluttua, kun nyt merkitty lajike on valmis myytäväksi. Pääasia lajikevalinnassa on useimmiten satoisuus. Suomessa seuraavaksi tärkeimmät ovat kasvuaika ja laatu sekä syyskylvöisillä kasveilla talvenkestävyys. Pedersen kertoo, että Suomessa on nyt aloitettu testaaminen, joka on hyödyllistä hyvän lajikkeiston löytymiseksi juuri Suomeen. Testaus tulee tehdä useilla lajikkeilla ja monissa paikoissa. Kokeille on tärkeää löytää hyvät paikat, jotta tuloksia voi suoraan verrata käytännönviljelyyn. Pedersen uskoo jalostustyön kehittyvän tulevaisuudessa: Eri kasvuvyöhykkeille voisi olla mahdollista kehittää erillinen jalostusohjelma. Hankkija Oy:n siemenliiketoiminnan tuoteryhmäpäällikkö Jarmo Tervala ja Nordic Seedin tutkimuspäällikkö Brian B. Pedersen Latviassa koeruutupellon laidalla. 17

18 KASVUOHJELMA Kesän 2014 kasvinsuojelun erikoisuudet Kesä 2014 oli olosuhteiltaan hyvin erikoinen, mikä toi oman leimansa myös kasvinsuojelutoimenpiteisiin. Oli kylmää ja kuumaa sekä märkää että kuivaa. Teksti: Arto Markkula, Market Manager, Syngenta Nordics A/S Lämmön ja kosteuden avittamana rikkakasveja taimettui runsaasti. Kostean viileissä oloissa kehityttyään niiden vahakerros jäi ohueksi, joten torjunnoissa saatiin pääsääntöisesti hyvä teho. Jälleen kerran vesiheinää eli muroa esiintyi paljon. Etenkin Pohjanmaalla sitä iti multavilla mailla koko alkukesän ajan, osittain ensimmäisen rikkaruiskutuksen väistäneenä tai grammaaineita käytettäessä niitä sietävänä. Mangaanin puutetta ilmeni tänä vuonna myös Etelä-Suomessa etenkin kaksitahoisissa ohrissa. Oireita oli yleisesti uusilla kaksitahoisilla lajikkeilla, jos maa oli hyvin kalkittu. Puutosoireet muistuttivat hyvin paljon verkkolaikkua, mutta analyysien mukaan kyseessä olikin mangaanin puute. Myös verkkolaikku yleistyi kesän edetessä. Lajikkeiden välillä voi olla eroja, mutta Kasvuohjelma-koeruuduilla mangaanin puutetta ilmeni kaikilla uusilla kaksitahoisilla lajikkeilla, silloin kun koelohkolla puutetta ylipäätään esiintyi. Tosin kaikilla pelloilla puutosoireita ei ilmennyt. Todennäköisesti alkukesän viileys ja kosteus sai kaksitahoiset ohrat kasvamaan niin nopeasti massaa, että juuret eivät pystyneet hankkimaan kaikkia kasvun vaatimia ravinteita. Uudet runsassatoiset lajikkeet kasvattavat pensomisvaiheessa niin nopeasti biomassaa, että maassa oleva ravinnetilanne voi muodostua minimitekijäksi. Mangaanin puutetta voi korjata ruiskuttamalla kasvustoon Mantrac Pro viimeistään T1-vaiheessa ennen kuin oireita ilmaantuu. Käsittelyn voi yhdistää rikkakasvi- ja kasvunsäätöruiskutukseen. Alttiista olosuhteista huolimatta viljojen taudit tulivat näkyviin viiveellä. Sitten kun ne tulivat esiin, oltiin T2- ja T3-vaiheessa monin paikoin jo myöhässä. Alkukesän viileissä ja kosteissa oloissa kasvien lehtien vahakerros jäi ohueksi, mikä näkyi tavallista yleisempinä ruiskutusvioituksina. Vioitustapauksissa tankissa oli liuotinpohjaisia valmisteita sekä hormoni-rikkakasviaineita. Vioituksen syntyminen saattoi olla kiinni hyvin pienestäkin asiasta: yksi aine seoksessa enemmän tai vähemmän, lohkon tai lajikkeen vaihto sekä iltatai aamuruiskutus saattoi vaikuttaa ilmiön esiintymiseen tai voimakkuuteen. Heinäkuun helteet pakkotuleennuttivat kasvustoja ja jyväkoko jäi yleisesti pieneksi. Elokuun sateet herättivät toksiineja tuottavia homeita, joista voi vielä tulla ongelmia viljakaupassa. Uusi tauti perunalla: Lehtipolte Perunan lehtipolte on yleistynyt viime vuosina suomalaisilla perunaviljelyksillä. Lehtipolte aiheuttaa perunan varsiston ennenaikaisen kuihtumisen, jonka vuoksi mukulakoko jää pieneksi ja sitä myöten sato alhaiseksi. Lehtipoltetta voi ehkäistä viljelykierrolla sekä riittävällä lannoituksella, mutta käytännössä se ei aina riitä. Revus Top on uusi valmiste, joka torjuu sekä perunaruton että lehtipoltteen. Lehtipoltteen torjunta tulee aloittaa jo ensimmäisestä ruttoruiskutuksesta lähtien, jotta tauti ei saa otetta kasvustoon. Mangaanin puutetta Propino-ohrassa. Ensimmäiset perunan lehtipoltteen aiheuttamat oireet ovat kasvuston alaosassa, minkä vuoksi se on vaikea havaita ajoissa. 18

19 Rakennekalkki levitetään peltoon tavanomaisella kuivakalkin levityskalustolla. Levityksen jälkeen rakennekalkki on muokattava maahan parin vuorokauden sisällä esimerkiksi kultivaattorilla tai jyrsimellä parhaan tuloksen varmistamiseksi. Rakennekalkilla saavutettu vaikutus maan rakenteeseen on monivuotinen. Jokainen päivä on kalkkipäivä Teksti ja kuva: Timo Kanerva ja Anna-Kaisa Haapajärvi, Nordkalk Oy Ab Kalkki on ajankohtaista joka päivä; käytämme päivittäin hyödykkeitä kuten esimerkiksi tietokonetta ja matkapuhelinta, joiden osien valmistusprosessissa kalkki on mukana. Kalkki on tärkeää myös maataloudessa, sillä se mahdollistaa elinvoimaisen kasvun juuristossa maan alla. Runsas viljelyskasvin juuristo ja oikea ph-taso varmistavat, että lannoitus päätyy myytävän sadon raaka-aineeksi eikä pidäty maahan tai huuhtoudu vesistöihin. Maanparannuskalkitus on panostus vuosiksi eteenpäin, jotta sato pysyy laadultaan ja määrältään vakaana. Syksy on pääsääntöisesti varmin vuodenaika saada kalkki kunnolla levitetyksi, vaikka lannoitus ja uuden sadon kylväminen saattavatkin silloin tuntua kaukaiselta ajatukselta. Syksyllä levitystyökin on joutuisampaa kuin sydäntalvella lumen keskellä. Lisäksi syksyllä levitetty kalkki ehtii vaikuttaa jo tulevan kasvukauden satoon. Rakennekalkkiratkaisu pellon rakenneongelmiin Tuloillaan oleva uutuustuote on rakennekalkki, joka koostuu tavallisesta maanparannuskalkista eli kalsiumkarbonaatista ja poltetusta kalkista. Se saa aikaan murura- kenteen muodostumisen tavallista kalkkia nopeammin. Rakennekalkin teho perustuu tuotteessa olevan poltetun kalkin reaktiivisuuteen ja vapaan kalsiumin määrään, jolloin maassa muodostuu vahvoja mururakenteita nopeasti. Kestävä mururakenne puolestaan estää maan liettymistä ja pintaeroosiota. Tuotteen rakennevaikutus saadaan esille savimailla, joissa reaktio savipartikkeleiden ja kalsiumin välillä on mahdollinen. Käytettäessä tuotetta muille kuin savimaille, sillä saadaan nopea ja tehokas kalkitusvaikutus, joskaan rakennevaikutusta ei saavuteta. 19

20 REHUKAUPPA UUDISTUU Termiinisopimus on hyvä renki Ruokinta kuuluu kotieläintuotannon tärkeimpiin kannattavuustekijöihin. Oikean rehun valinta on merkittävä päätös. Markkinoilta löytyy runsas rehuvalikoima eri tilanteisiin. Rehujen hinnoittelussa valinnan varaa sen sijaan on ollut vähän. Uusi Termiinisopimus tuo rehukauppaan ennustettavuutta ja riskienhallintaa. Teksti: Henrik Willberg, johtaja, rehun liiketoimintaprosessit, Hankkija Oy Suomessa rehukauppaa on tehty samoilla pelisäännöillä monta vuotta. Rehuvalmistaja ostaa raaka-aineet, hinnoittelee tuotteensa ja myy rehut asiakkaille. Rehujen hinnat muuttuvat kun tulee uusia, erihintaisia raaka-aine-eriä käyttöön. Hinnat ovat välillä hyvinkin vakaita ja välillä rajusti muuttuvia raaka-ainemarkkinoiden mukaan. Tämä tekee kotieläintuottajan taloussuunnittelusta vaikeaa. Rehukustannus kuukauden tai puolen vuoden kuluttua on arvoitus. Suomen Rehu tarjoaa nyt ruokintakustannusten hallintaan Termiinisopimusta jolla rehun hintaa voidaan kiinnittää tietyn, tulevan jakson aikana. Markkinatalous on tullut myös maataloussektoriin jäädäkseen. Eri tuotteiden ja panosten hintojen kehityksen ennustaminen on erittäin vaikeaa. Maailmalla käytetään kaupankäynnissä yleisesti erilaisia suojaustyökaluja, joilla hallitaan riskiä eri tilanteissa. Käytännössä tämä tarkoittaa että fyysisen kaupankäynnin lisäksi pitää hallita myös erilaisten raaka-aine- ja valuuttapörssien käyttöä. Suojaus tarkoittaa että tehdyn kaupan kannattavuutta turvataan saman tien, jolloin äkilliset käänteet markkinoilla eivät vaikuta tehtyyn kauppaan. Suojautuminen riskeiltä ei tarkoita spekulointia, vaan päinvastoin tyytyminen kaupantekohetken tilanteeseen. Yksittäisen kotieläintuottajan on vaikeaa hyödyntää suoraan esimerkiksi raaka-ainepörssien tarjoamia suojausmahdollisuuksia. Välittäjän kautta sekin on mahdollista. Monessa maassa rehukaupassa on käytetty suojausmahdollisuuksia niin, että rehuvalmistaja on toiminut välittäjänä ja hankkinut raaka-aineet tulevaisuudessa valmistettaviin rehuseoksiin asiakkaan päätösten mukaan. 20

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAMARKKINATILANNE Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAKAUPPA HANKKIJA OY:SSÄ Syksyn 2015 sato oli pienempi kuin edellisenä vuotena Sadon alhainen valkuainen selkein laatua heikentävä

Lisätiedot

Lietelannan käytön strategiat ja täydennys. Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013

Lietelannan käytön strategiat ja täydennys. Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013 Lietelannan käytön strategiat ja täydennys Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013 x 1000 ha Nurmiala maakunnittain v. 2011 100 Nurmiala (x 1000 ha) 90 80 70 60 50 40 30 20 10

Lisätiedot

Maailman väestonkasvu-ennuste / FAO 2050 vuoteen + 2 miljardia ihmistä

Maailman väestonkasvu-ennuste / FAO 2050 vuoteen + 2 miljardia ihmistä Maailman väestonkasvu-ennuste / FAO 2050 vuoteen + 2 miljardia ihmistä Maailman väkiluku Maailma Kehittyvät maat Kehittyneet maat Sato 2013/2014: Maailman viljatase tasapainoisempi Syksyn 2013 sato oli

Lisätiedot

VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA

VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA 26.3.2009 1 Riskienhallinnan yleiset periaatteet ja sovellukset 2 Markkinariskien hallinnan tarve ja lähtökohdat EU:n maatalouspolitiikka kehittyy entistä markkinalähtöisempään

Lisätiedot

Viljakaupan markkinakatsaus

Viljakaupan markkinakatsaus Viljakaupan markkinakatsaus Hyvinkää 17.3.2011 Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy Vilja- ja raaka-aineryhmä Pohjois-Amerikan sateet keväällä Venäjän helle heinäkuussa La Nina sääilmiö aiheuttanut. .tulvia

Lisätiedot

Viljakaupan näkymät Euroopassa 2014. Korpisaari, Riihimäki Ilkka Pekkala 11.12.2013

Viljakaupan näkymät Euroopassa 2014. Korpisaari, Riihimäki Ilkka Pekkala 11.12.2013 Viljakaupan näkymät Euroopassa 2014 Korpisaari, Riihimäki Ilkka Pekkala 11.12.2013 1 Maailman viljatase 2013/14 2010/11 2011/12 2012/13 2013/14* Milj. tonnia Tuotanto 1751 1851 1790 1946 Kulutus 1784 1855

Lisätiedot

Viljamarkkinatilanne. Salo 12.2.15 Tarmo Kajander

Viljamarkkinatilanne. Salo 12.2.15 Tarmo Kajander Viljamarkkinatilanne Salo 12.2.15 Tarmo Kajander Viljakauppa Hankkija Oy:ssä Kesän 2014 viljan myyntimäärät olivat todella suuria Syksyn 2014 sato määrällisesti hyvä Rehuvehnää paljon vielä myymättä Toimitus

Lisätiedot

Missä mennään viljamarkkinoilla

Missä mennään viljamarkkinoilla Missä mennään viljamarkkinoilla Somero 12.2.2014 Tarmo Kajander Hankkija Vilja- ja raaka-aineryhmä Valkuaisen ja viljan hinnat nousevia HINTAVAIHTELU KASVANUT ja JATKUU Sato 2013/2014: Maailman viljatase

Lisätiedot

Ajankohtaista vilja- ja siemenmarkkinoilta

Ajankohtaista vilja- ja siemenmarkkinoilta Ajankohtaista vilja- ja siemenmarkkinoilta Kimmo Pusa 5.2.2008 ISO-VILJA -sopimusperhe Ammattitaitoisen viljantuottajan työkalut ISO-VILJA LAATU- JA VILJELYSOPIMUS Täydellisesti tilan lohkolta teollisuuteen

Lisätiedot

KILPAILUKYKYISILLÄ LAJIKKEILLA VAIHTOEHTOJA RUKIIN JA ÖLJYKASVIEN VILJELYYN

KILPAILUKYKYISILLÄ LAJIKKEILLA VAIHTOEHTOJA RUKIIN JA ÖLJYKASVIEN VILJELYYN KILPAILUKYKYISILLÄ LAJIKKEILLA VAIHTOEHTOJA RUKIIN JA ÖLJYKASVIEN VILJELYYN Alituotantokasvipäivä, Huittinen 14.3.2014 Boreal / Satu Pura KOTIMAISELLE RUKIILLE ON KYSYNTÄÄ Teollisuus sitoutunut lisäämään

Lisätiedot

Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi

Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi Typpilannoitus, kevät 2015 Lohkon multavuus määrää lähtötason Satotasokorjaukset aiempaa korkeampia, uusi

Lisätiedot

5.3. Virkkala Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita

5.3. Virkkala Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita 5.3. Virkkala Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita Sade kesällä 2014 Heinäkuun 2014 sateet Sade elokuu Sadesumma 2014 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 Pori Lappeenranta

Lisätiedot

VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016?

VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016? VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016? Viljelyn suunnitteluilta Henri Honkala Palvelupäällikkö 25.1.2016 Esityksen sisältö Viljan tuotanto ja kulutus Maailmalla Euroopassa Suomessa Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Raisio-konserni Toimintaa 12 maassa, pääkonttori Raisiossa Tuotantoa 14 paikkakunnalla 3 maassa Henkilöstön määrä n. 1450, josta Suomessa 1/3 Listataan

Lisätiedot

Sadon tuotannon tehokkuuden mittaaminen ympäristöindekseillä. Ympäristöindeksien historia Raisiokonsernissa

Sadon tuotannon tehokkuuden mittaaminen ympäristöindekseillä. Ympäristöindeksien historia Raisiokonsernissa Sadon tuotannon tehokkuuden mittaaminen ympäristöindekseillä Aki Finér Kestävän kehityksen asiantuntija Raisio-konserni Ympäristöindeksien historia Raisiokonsernissa Energia- ja ympäristöindeksit luotiin

Lisätiedot

Tasapainoinen lannoitus. 2/2012 A Kerminen

Tasapainoinen lannoitus. 2/2012 A Kerminen Tasapainoinen lannoitus viljat ja öljykasvit 2/2012 A Kerminen Typpi lisää satoa ja valkuaista 9000 8000 7000 6000 5000 Kevätvehnän typpilannoitus sato ja valkuais-% 14 13 12 11 Typen puutteessa kasvi

Lisätiedot

Ajankohtaista viljamarkkinoilla

Ajankohtaista viljamarkkinoilla Ajankohtaista viljamarkkinoilla 4.3.2011 Jukka Heinonen Hankkija-Maatalous Oy Kasvinviljely, Länsi-Suomi Viljamarkkinoista Suomen viljamarkkinat osana maailmanmarkkinaa Kysynnän ja tarjonnan vaihtelut

Lisätiedot

Tutkimustuloksia NURMESTA 2013

Tutkimustuloksia NURMESTA 2013 Tutkimustuloksia NURMESTA 2013 Raija Suomela Raija Suomela Nurmesta Satoa Nurmituotannon kustannustehokkuus määrää maidon- ja lihantuotannon kannattavuutta Rehukustannus yleensä suurin muuttuva kustannus,

Lisätiedot

Viljakaupan tilanne ulko- ja kotimaassa. Hankkija-Maatalous Oy Vilja- ja raaka-aineryhmä

Viljakaupan tilanne ulko- ja kotimaassa. Hankkija-Maatalous Oy Vilja- ja raaka-aineryhmä Viljakaupan tilanne ulko- ja kotimaassa Hankkija-Maatalous Oy Vilja- ja raaka-aineryhmä Kansainvälinen markkina Viljamarkkinat korkealla tasolla Viljan markkinahinnat ovat tänään historiallisesti korkealla

Lisätiedot

Nurmen perustaminen ja lannoitus

Nurmen perustaminen ja lannoitus Nurmen perustaminen ja lannoitus Juha Sohlo ProAgria Oulu 21.02.2013 Lähtötilanne Usein tiloilla peltoa enemmän mitä sen hetkinen eläinmäärä tarvitsee -> ongelmana liika rehu. Omat pellot kunnossa, vuokrapeltojen

Lisätiedot

Ajankohtaista viljamarkkinoilla. Kasvuohjelma-seminaari, Tampere 20.11.2008 Tarmo Kajander

Ajankohtaista viljamarkkinoilla. Kasvuohjelma-seminaari, Tampere 20.11.2008 Tarmo Kajander Ajankohtaista viljamarkkinoilla Kasvuohjelma-seminaari, Tampere 20.11.2008 Tarmo Kajander Kansainvälinen viljaneuvosto eli IGC, Maailman vehnätase-ennuste +12% Lähde: IGC eli Kansainvälinen Viljaneuvosto

Lisätiedot

Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen

Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen Sisältö Kannattavan luomumaidontuotannon perusedellytykset luomulypsykarjatilalla Peltoviljelyn suunnittelu Herneen ja härkäpavun

Lisätiedot

Rehukasvien viljely ja Markkinointivaihtoehdot

Rehukasvien viljely ja Markkinointivaihtoehdot Rehukasvien viljely ja Markkinointivaihtoehdot Tuotanto kasvuun 9.11.2011 Sari Hiltunen ProAgria Pirkanmaa Esityksen sisältö Luomurehun tuotanto tiloilla Määrä ja laatu; kotimainen luomuvalkuainen säilörehunurmet

Lisätiedot

HAVAINTOKAISTAT HALIKKO 2015

HAVAINTOKAISTAT HALIKKO 2015 HAVAINTOKAISTAT HALIKKO 2015 HAVAINTOKAISTAT 2015 Toteutetaan yhteistyössä viljelijöiden kanssa Kaistoilla uusimmat lajikkeet Kaistoilla järjestetään pellonpiennartilaisuuksia, joihin osaa ottamalla pääsee

Lisätiedot

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN Vilja-alan yhteistyöryhmä Helmikuu 2011 Opas päivitetty huhtikuussa 2013 1 VEHNÄMARKKINAT SUOMESSA Vehnän kylvöala on viimeisen viiden vuoden aikana ollut n. 225

Lisätiedot

Nurmikokeiden havaintoja 2013

Nurmikokeiden havaintoja 2013 Nurmikokeiden havaintoja 2013 Raija Suomela Raija Suomela Täydennyskylvöt 16.5.2013 Raija Suomela Uusia nurmikokeita Timotein, nurminadan ja puna-apilan viralliset lajikekokeet Naturcom -lajiketestaus

Lisätiedot

Rukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila

Rukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila Rukiiseen kannattaa panostaa Simo Ylä-Uotila Syysviljojen ravinteidenotto syksyllä 2014 30.10.2014 30.10.2014 30.10.2014 Syysohra 868 kg ka/ha BBCH 22-23 Ruis 788 kg ka/ha BBCH 24-25 Syysvehnä 600 kg ka/ha

Lisätiedot

Lannoituksen tarkentaminen Lahti 6.10.2014 Anne Kerminen

Lannoituksen tarkentaminen Lahti 6.10.2014 Anne Kerminen Lannoituksen tarkentaminen Lahti 6.10.2014 Anne Kerminen Sato kg/ha 7000 Muokkaustavan vaikutus viljan satoon 6000 5000 4000 3000 Vehnä ohra kaura 2000 1000 0 Kyntö Sänkimuokkaus Suorakylvö Lähde: Yara

Lisätiedot

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin Mikko J. Korhonen Valio Pohjois-Suomi on maitoaluetta 22 % Maitomäärä nousussa 500000 Pohjois-Suomi 495000 490000 485000 480000 475000 470000

Lisätiedot

VILJAMARKKINAT 19.03.2015 Riskienhallinta ja Markkinaseuranta. Max Schulman / MTK

VILJAMARKKINAT 19.03.2015 Riskienhallinta ja Markkinaseuranta. Max Schulman / MTK VILJAMARKKINAT 19.03.2015 Riskienhallinta ja Markkinaseuranta Max Schulman / MTK Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät Tarjonta ja kysyntä tuotannon ja kulutuksen tasapaino Varastotilanne Valuuttakurssit

Lisätiedot

Ravinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT

Ravinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT Ravinne ja lannoitusasiaa Tapio Salo MTT Makroravinteet Useiden vihanneslajien makroravinteiden tarve on korkea Ravinteita sekä korjattavassa sadossa että peltoon jäävissä kasvinosissa Ravinnetarpeen ajankohta

Lisätiedot

Myllyvehnän lannoitus 5.10 2009 AK

Myllyvehnän lannoitus 5.10 2009 AK Myllyvehnän lannoitus Vehnän valkuaispitoisuuteen vaikuttavat mm. Lajike Annettu typpilannoitus kg/ha Lannoituksen ajoitus Satotaso Maalaji Kasvukausi Eri lajiketyyppien sadot ja valkuaispitoisuudet Seuraavissa

Lisätiedot

Viljamarkkinoiden ajankohtaispäiv. ivä johdatus päivp

Viljamarkkinoiden ajankohtaispäiv. ivä johdatus päivp Viljamarkkinoiden ajankohtaispäiv ivä johdatus päivp ivän n aiheisiin Juha Lappalainen, MTK Keski-Suomi (Markkinoiden osalta tilanne/näkemys 8.2.2012, joka voi muuttua) Viljamarkkinoiden ajankohtaispäivä.

Lisätiedot

Kokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta

Kokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta Kokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta Jaakko Laurinen Huippufarmari Haussa -kilpailu Tavoitteena hyvä sato, hyvä taloudellinen tulos ja pieni ympäristövaikutus Tulokset kolmen osa-alueen summana

Lisätiedot

Päijät-Hämeen Viljaklusterin myllyvilja- ja mallasohraseminaari 2015 Myllyviljakatsaus uutta satokautta kohti Tero Hirvi, Fazer Mylly

Päijät-Hämeen Viljaklusterin myllyvilja- ja mallasohraseminaari 2015 Myllyviljakatsaus uutta satokautta kohti Tero Hirvi, Fazer Mylly Päijät-Hämeen Viljaklusterin myllyvilja- ja mallasohraseminaari 2015 Myllyviljakatsaus uutta satokautta kohti Tero Hirvi, Fazer Mylly 1 21.1.2015 FAZER LYHYESTI Fazer on perustettu 1891 Konsernin liikevaihto

Lisätiedot

VILJAMARKKINAT Kevät 2015. (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK

VILJAMARKKINAT Kevät 2015. (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK VILJAMARKKINAT Kevät 2015 (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät Tarjonta ja kysyntä tuotannon ja kulutuksen tasapaino Varastotilanne Valuuttakurssit rahan saanti

Lisätiedot

Lisälannoitus kasvukaudella

Lisälannoitus kasvukaudella Lisälannoitus kasvukaudella Kuivina kasvukausina typen hyötysuhde jää alhaiseksi. Rehevinä kasvukausina typenpuute voi rajoittaa satoa ja valkuaista. Liika typpi altistaa laolle. Yleisen kasvukunnon kannalta

Lisätiedot

Sopimusviljely riskinhallinnan työkaluna VYR viljelijäseminaari 27.1.2015 Sanna Kivelä, Viking Malt

Sopimusviljely riskinhallinnan työkaluna VYR viljelijäseminaari 27.1.2015 Sanna Kivelä, Viking Malt Sopimusviljely riskinhallinnan työkaluna VYR viljelijäseminaari 27.1.2015 Sanna Kivelä, Viking Malt Sopimusviljely on ostajan ja viljelijän välinen kumppanuussuhde, jolla tuotantoa ohjataan kysyntälähtöisempään

Lisätiedot

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Tehoa kotoiseen valkuaisruokintaan ja laiduntamiseen seminaari 20-21.2.2013 Leppävirta Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Antti Ilomäki Ilomäen tila Jämsä 20.2.2013 Tausta Palkokasvien viljelyä

Lisätiedot

12.02.2015 Salo Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita

12.02.2015 Salo Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita 12.02.2015 Salo Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita Sade kesällä 2014 Heinäkuun 2014 sateet Sade elokuu 5.5. 10.5. 15.5. 20.5. 25.5. 30.5. 4.6. 9.6. 14.6. 19.6.

Lisätiedot

Raisioagro. Nurmiopas 2014

Raisioagro. Nurmiopas 2014 Raisioagro Nurmiopas 2014 Valitse seokset niittostrategian mukaan Raisioagron nurmisiemenseokset ovat korkealaatuisen ja runsaan sadon tuottajia. Tilalla tehdään jo kylvövaiheessa valinnat sopivasta korjuustrategiasta.

Lisätiedot

UUDET LAJIKKEET ERI KÄYTTÖTARKOITUKSIIN

UUDET LAJIKKEET ERI KÄYTTÖTARKOITUKSIIN UUDET LAJIKKEET ERI KÄYTTÖTARKOITUKSIIN Sadonkorjuu 2013 -seminaari Lahti 4.10.2013 Satu Pura KAURAUUTUUS: AKSELI BOR Satoisin aikainen kaura kaikilla maalajeilla ja kaikilla viljelyvyöhykkeillä Korkea

Lisätiedot

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä Timo Lötjönen MTT Ruukki timo.lotjonen@mtt.fi google haku: mtt ruukki Miksi palkokasveja tai valkuaiskasveja kannattaisi

Lisätiedot

RUISLAJIKKEET POHJOISIIN OLOIHIN

RUISLAJIKKEET POHJOISIIN OLOIHIN RUISLAJIKKEET POHJOISIIN OLOIHIN Pro ruis ry:n ruisillat 2016 Boreal RUKIIN JALOSTUSTAVOITTEET Satoisuuden parantaminen Viljeltävyyden parantaminen Korsiominaisuuksien parantaminen avainasemassa Talvenkestävyys

Lisätiedot

Viljatutkimus 10/2007

Viljatutkimus 10/2007 Viljatutkimus 10/2007 Tutkimus toteutettiin sähköisenä web-kyselynä koko maassa 9.10-28.10.2007 välisenä aikana Farmit Website Oy:n toimesta yhteistyössä Innolink Research Oy:n kanssa. Toimeksiantaja oli

Lisätiedot

Viljakauppa. Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy

Viljakauppa. Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy Viljakauppa Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy 2 3 Toiminta-alue Jäsenrakenne Tanska 13 Ruotsi 16 Norja 1 Suomi 1 Baltia 3 Tukiyritykset Osuuskuntien kärki Euroopassa Osuuskunnat Euroopassa 2011 EUR

Lisätiedot

Viljakaupan näkymät muuttuvassa toimintaympäristössä. Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy

Viljakaupan näkymät muuttuvassa toimintaympäristössä. Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy Viljakaupan näkymät muuttuvassa toimintaympäristössä Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy 2 DLA viljakaupassa Kokonaisvolyymi yli 4 miljoonaa tonnia Vienti ylittää miljoona tonnia Oman rehuteollisuuden

Lisätiedot

Luomukanapäivä Loimaa. 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija

Luomukanapäivä Loimaa. 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija Luomukanapäivä Loimaa 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija Luomukanatilan viljelykierto Vilja / herne + aluskasvi tai Ruisvehnä/h-papu Vilja ( kaura) + viherlannoitusnurmi

Lisätiedot

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN Vilja-alan yhteistyöryhmä Helmikuu 2011 1 VEHNÄMARKKINAT SUOMESSA Vehnän kylvöala on viime vuosina ollut n. 210 000 ha, tästä alasta kevätvehnää 189 000 ha (89

Lisätiedot

POLARTOP BOR BOR VILJELYRATKAISU ENTSYYMIMALLASOHRA. Tiedä mitä kylvät.

POLARTOP BOR BOR VILJELYRATKAISU ENTSYYMIMALLASOHRA. Tiedä mitä kylvät. ENTSYYMIMALLASOHRA BOR Boreal Kasvinjalostus Oy www.boreal.fi Lajike-edustaja: Peltosiemen Oy Polartop on satoisa monitahoinen entsyymimallas- ja rehuohra. Sen korrenlujuus on hyvä eri maalajeilla ja viljelyolosuhteissa.

Lisätiedot

+1,5 litraa. lypsylehmää kohden päivässä. Lue lisää suomenrehu.fi

+1,5 litraa. lypsylehmää kohden päivässä. Lue lisää suomenrehu.fi +1,5 litraa lypsylehmää kohden päivässä MAITOVAKUUTUS Lue lisää suomenrehu.fi MaitoPro-konseptilla kohti tulosta Suomen Rehu on kehittänyt uuden ruokintakonseptin takaamaan tehokkaamman maidontuotannon

Lisätiedot

Kannattavuus on avainasia. Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016

Kannattavuus on avainasia. Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016 Kannattavuus on avainasia Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016 ProAgria Etelä-Suomen toiminta-alue 14 000 maatilaa 9000 asiakasta 700 000 ha peltoa 160 toimihenkilöä

Lisätiedot

Luomuviljojen lajikehavaintokokeet Kokemuksia ja tuloksia

Luomuviljojen lajikehavaintokokeet Kokemuksia ja tuloksia Luomuviljojen lajikehavaintokokeet Kokemuksia ja tuloksia Arja Nykänen / Kaisa Matilainen ProAgria Etelä-Savo/ ProAgria Pohjois-Karjala p. 0400 452 089 / p. 040 3012423 Yleistä lajikevalinnasta Sadon käyttötarkoitus

Lisätiedot

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria 04.02.2012 Lannoitusvaikutuksen arviointi Tehdään viljelykierrolle Määritellään kasvien typentarve Lasketaan typenlähteet

Lisätiedot

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 3.11.2008 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 3.11.2008 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä 3.11.2008 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista ilman

Lisätiedot

Nurmen satopotentiaalista tuottavuutta

Nurmen satopotentiaalista tuottavuutta Nurmen satopotentiaalista tuottavuutta Maarit Hyrkäs, Perttu Virkajärvi ja Panu Korhonen, Maaninka Raija Suomela, Ruukki (14.3.2016 Oamk) 5.4.2016 Liminka 6.4.2016 Toholampi 1 5.4.2016 Liminka Esityksen

Lisätiedot

Miten monipuolisuutta nurmiseoksiin. ProAgria valtakunnallinen nurmiasiantuntija Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi

Miten monipuolisuutta nurmiseoksiin. ProAgria valtakunnallinen nurmiasiantuntija Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi Miten monipuolisuutta nurmiseoksiin ProAgria valtakunnallinen nurmiasiantuntija Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi Lähde: Maataloustilastot Lähde: Minna Toivakka Yara Suomi - Tiheysongelma: liian harvat

Lisätiedot

Kasvukauden kokemuksia kerääjäkasvien kenttäkokeista

Kasvukauden kokemuksia kerääjäkasvien kenttäkokeista Kasvukauden kokemuksia kerääjäkasvien kenttäkokeista Hannu Känkänen, Luke Hyvä aluskasvi aloittaa kovan kasvun vasta, kun pääkasvi on korjattu Vaan entä jos pääkasvi ei kasvakaan kunnolla? Esimerkki Jokioisista,

Lisätiedot

MALLASOHRALAJIKKEITA LUOMUVILJELYYN

MALLASOHRALAJIKKEITA LUOMUVILJELYYN MALLASOHRALAJIKKEITA LUOMUVILJELYYN VIKING MALT, LAHTI 31.1.2013 REINO AIKASALO BOREAL KASVINJALOSTUS OY PANIMOLABORATORION OHRAKOMITEAN SUOSITTELEMAT MALLASOHRALAJIKKEET Lajike Hyväksytty Harbinger BOR

Lisätiedot

NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi 25.5.2012. Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli

NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi 25.5.2012. Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi 25.5.2012 Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli 29.5.2012 Nurmen tiheys 50%. Neljännen vuoden nurmi. Tiheys on kasvuston osuus % pinta-alasta. Kuva MTT Mikkeli.

Lisätiedot

AMARETTO Ammattilaisen kevätvehnä

AMARETTO Ammattilaisen kevätvehnä Ammattilaisen kevätvehnä Amaretto on myöhäinen, huippusatoisa lajike, jolle suositellaan jaettua typpilannoitusta, jotta valkuainen saadaan myllykelpoiseksi. Sakoluku ei ole korkea, mutta melko kestävä.

Lisätiedot

Tähtäimessä viljavat vainiot? Agrimarket kevät 2010

Tähtäimessä viljavat vainiot? Agrimarket kevät 2010 Tähtäimessä viljavat vainiot? Agrimarket kevät 2010 Maanparannuskalkin valmistus Kalkkikivi irrotetaan kalliosta louhimalla. Louhe murskataan ja seulotaan, jolloin syntyvä maanparannuskalkkirouheet ja

Lisätiedot

Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius

Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius Mitkä ovat kasvintuotannon tärkeimmät menestykseen vaikuttavat tekijät? ProAgrian asiantuntija-arvio vastausten määrä ProAgria

Lisätiedot

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Viljamarkkinanäkymät Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Vehnän tuotanto Markkinoiden epävarmuus väheni tuotannon kasvun seurauksena Vientimarkkinoiden tarjonta kasvaa Tuotannon kasvu Mustanmeren alueella,

Lisätiedot

Nurmesta uroiksi. 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala

Nurmesta uroiksi. 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala Nurmesta uroiksi 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala Enemmän satoa samalla rahalla Tiedätkö nurmiesi satotason? Oletko siihen tyytyväinen? Tiedätkö säilörehusi tuotantokustannuksen?

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

AKSELI BOR. Akseli nostaa aikaisen kauran sadot täysin uudelle tasolle ja haastaa sadontuottokyvyllään jopa myöhäisiä kauroja. Kasvuaikaryhmässään

AKSELI BOR. Akseli nostaa aikaisen kauran sadot täysin uudelle tasolle ja haastaa sadontuottokyvyllään jopa myöhäisiä kauroja. Kasvuaikaryhmässään CHARMAY FAIRYTALE SALOME SW MAGNIFIC MIRELLA SEVERI PIONEER Ylivoimainen MAXIMUS kaurasadontuottaja Akseli nostaa aikaisen kauran sadot täysin uudelle tasolle ja haastaa sadontuottokyvyllään jopa myöhäisiä

Lisätiedot

Karjanlannan käyttö nurmelle

Karjanlannan käyttö nurmelle Karjanlannan käyttö nurmelle Lantalaji Naudan kuivekelanta Naudan lietelanta Naudan virtsa Lampaan kuivikelanta Hevosen kuivikelanta Kanan kuivikelanta Broilerin kuivikelanta Sian kuivikelanta Sian lietelanta

Lisätiedot

Rehuanalyysiesimerkkejä

Rehuanalyysiesimerkkejä Rehuanalyysiesimerkkejä Rehun laatu on monen tekijän summa! Vaikka korjuuajan ajoitus onnistuu täydellisesti, myös säilöntään on syytä keskittyä. Virhekäymiset lisäävät säilönnästä johtuvaa hävikkiä ja

Lisätiedot

Innovatiivisia rehukasveja nautakarjatiloille

Innovatiivisia rehukasveja nautakarjatiloille Innovatiivisia rehukasveja nautakarjatiloille Essi Saarinen, Perttu Virkajärvi, Arto Huuskonen, Maarit Hyrkäs, Markku Niskanen, Maiju Pesonen ja Raija Suomela MTT Miksi vilja ja nurmi eivät riitä? Viljelykierron

Lisätiedot

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen Alus- ja kerääjäkasvit ovat sovitettavissa viljelyyn Kerääjäkasvi Kerää maasta typpeä estäen huuhtoutumista

Lisätiedot

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014 PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous syksy 2014 Maatalous Maailman viljantuotanto Syksyllä korjataan jälleen ennätyssuuri sato Määrää nostaa hyvä sato kaikkialla Varastot kasvavat hieman Hintojen lasku

Lisätiedot

Luomuun sopivat ohralajikkeet. Kokeet Tarvaalan ja Otavan oppilaitoksissa vuonna 2012. Kaija Hakala Kasvintuotanto MTT

Luomuun sopivat ohralajikkeet. Kokeet Tarvaalan ja Otavan oppilaitoksissa vuonna 2012. Kaija Hakala Kasvintuotanto MTT Luomuun sopivat ohralajikkeet Kokeet Tarvaalan ja Otavan oppilaitoksissa vuonna 2012 Kaija Hakala Kasvintuotanto MTT Toimijat: Iikka Minkkinen, Poke, Tarvaala: kokeiden toteutusvastuu Markku Mononen, Otava:

Lisätiedot

Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma?

Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma? Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma? Korjuuaikastrategiakokeiden tuloksia KARPE-hanke (MTT Maaninka ja MTT Ruukki) SLU (Röbäcksdalen ja Riddersberg) Kirsi Pakarinen MTT Maaninka 13.1.2012

Lisätiedot

Luomukasvinviljelyn erikoiskasvit

Luomukasvinviljelyn erikoiskasvit Luomuviljelyn peruskurssi Luomukasvinviljelyn erikoiskasvit LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Kuvat: Kaija Hinkkanen 2 Herne Kuva: Kaija Hinkkanen Kasvupaikkavaatimukset Hyvärakenteinen

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

Miten kannattavuutta luomumaidontuotantoon suurella tilalla? Vesa Tikka Luomumaidontuottaja Kurikka 9.11.2011

Miten kannattavuutta luomumaidontuotantoon suurella tilalla? Vesa Tikka Luomumaidontuottaja Kurikka 9.11.2011 Miten kannattavuutta luomumaidontuotantoon suurella tilalla? Vesa Tikka Luomumaidontuottaja Kurikka 9.11.2011 Tilan yleisesittely Peltoa 590 ha+250 ha sopimusviljelynä Lehmiä 350 kpl, 200 hiehoa Työvoimaa

Lisätiedot

Mallasohrakatsaus. Päijät-Hämeen viljaklusteri Sadonkorjuujuhla 17.10.2012. Viljanhankintapäällikkö Sanna Kivelä Viking Malt Oy. Malt makes difference

Mallasohrakatsaus. Päijät-Hämeen viljaklusteri Sadonkorjuujuhla 17.10.2012. Viljanhankintapäällikkö Sanna Kivelä Viking Malt Oy. Malt makes difference Mallasohrakatsaus Päijät-Hämeen viljaklusteri Sadonkorjuujuhla 17.10.2012 Viljanhankintapäällikkö Sanna Kivelä Viking Malt Oy Viking Malt 2012 340 000 tn kapasiteetti 3 mallastamoa, SE, FIN ja LIT Pääkonttori

Lisätiedot

Satotasojen merkitys tilan kannattavuuteen. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto 9.10.2015

Satotasojen merkitys tilan kannattavuuteen. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto 9.10.2015 Satotasojen merkitys tilan kannattavuuteen Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto 9.10.2015 Totta vai ei? Isojen satojen tuottaminen on kallista Ei ne rahat laskemalla lisäänny Teit mitä tahansa, säät

Lisätiedot

Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta.

Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta. Toimivia ruokintaratkaisuja Krono-rehuilla Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta. Krono I, II, III ja IV -täysrehut Krossi 125 Top, Krono 135 Top ja Huippu-Krossi

Lisätiedot

Tehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 2 Raija Suomela MTT Ruukki. Raija Suomela

Tehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 2 Raija Suomela MTT Ruukki. Raija Suomela Tehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 2 Raija Suomela MTT Ruukki Raija Suomela Sadolla ja laadulla ON väliä -reseptejä onnistumiseen- Mestariksi Suomen merkittävimmässä tuotantokentässä Timotei! Tuotannon

Lisätiedot

Viljan ja öljykasvien viljelyn kannattavuus

Viljan ja öljykasvien viljelyn kannattavuus Viljan ja öljykasvien viljelyn kannattavuus Viljelyn kannattavuus? Mihin viljelijä voi itse vaikuttaa Minkä kuntoisia lohkoja viljelee Mitä viljelee ja millä panoksilla Mihin aikaan hankkii tuotantopanokset

Lisätiedot

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 21.10.2011 Työnro. 221100084 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 21.10.2011 Työnro. 221100084 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä.0.0 Työnro. 000 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista

Lisätiedot

Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008. Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008

Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008. Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008 Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008 Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008 Uuden sitoumuksen piirissä oleva viljelijä: Peruslannoituksesta viljavuustutkimuksen mukaiseen

Lisätiedot

H HI IN N T N O ANJ E S N U O S J U A O U J S AUS P Ö P Ö R RS SS I I S S S S Ä Ä 16.3.2009 1

H HI IN N T N O ANJ E S N U O S J U A O U J S AUS P Ö P Ö R RS SS I I S S S S Ä Ä 16.3.2009 1 HINTOJEN SUOJAUS HINNAN SUOJAUS PÖRSSISSÄ PÖRSSISSÄ 16.3.2009 1 Hintojen suojaus pörssissä - futuurit ja optiot Futuurisopimus on sitova sopimus, jolla ostat tai myyt tulevaisuudessa hintaan, josta sovitaan

Lisätiedot

III. Onnistunut täydennys ruokintaan KRONO KRONO KRONO KRONO. Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan

III. Onnistunut täydennys ruokintaan KRONO KRONO KRONO KRONO. Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan KRONO I KRONO II KRONO III KRONO IV Onnistunut täydennys ruokintaan Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan Krono I, II, III ja IV -täysrehut Krossi 125 Top ja Krono 135 Top -puolitiivisteet

Lisätiedot

Kokemuksia integroidusta kasvinsuojelusta viljatiloilla. Marja Jalli & Sanni Junnila MTT VYR Viljelijäseminaari Hämeenlinna 30.1.

Kokemuksia integroidusta kasvinsuojelusta viljatiloilla. Marja Jalli & Sanni Junnila MTT VYR Viljelijäseminaari Hämeenlinna 30.1. Kokemuksia integroidusta kasvinsuojelusta viljatiloilla Marja Jalli & Sanni Junnila MTT VYR Viljelijäseminaari Hämeenlinna 30.1.2014 PesticideLife hankkeen tavoitteet -Tukea NAPin toimeenpanoa ja päivitystä

Lisätiedot

Rehumaissin viljelyohjeet

Rehumaissin viljelyohjeet Rehumaissin viljelyohjeet MAISSI Maissi reagoi päivän pituuteen. Kasvu nopeutuu vasta päivien lyhetessä heinäkuun puolivälissä. Maissin tärkein osa on tähkä, tavoite maito/taikinatuleentuminen Activate

Lisätiedot

Kylvöalaennuste 2013. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 5.3.2013. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2013 (221100187)

Kylvöalaennuste 2013. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 5.3.2013. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2013 (221100187) Kylvöalaennuste 2013 Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman 5.3.2013 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n=614 Kokonaisvastaajanäyte 2 300 vastaajaa vastausprosentti

Lisätiedot

IPM-kokemuksia kesältä 2010

IPM-kokemuksia kesältä 2010 IPM-kokemuksia kesältä 2010 Pauliina Laitinen, Sanni Junnila, Marja Jalli ja Heikki Jalli PesticideLife-hanke Kasvinsuojelun syyspuinti 1.11.2010 HAMK Mustiala LIFE08 ENV/FIN/000604 PesticideLife-hanke

Lisätiedot

Miten onnistua muuttuvilla markkinoilla?

Miten onnistua muuttuvilla markkinoilla? Miten onnistua muuttuvilla markkinoilla? Maatalouden tulevaisuusseminaari Farmi 2020 ja Vene hankkeet Kälviä 4.10.2011 Perttu Pyykkönen Teemat Miten viljelijä voi reagoida ja mihin itse voi vaikuttaa:

Lisätiedot

Nurmen lannoitusohjelmat

Nurmen lannoitusohjelmat Laadukas nurmi hevostalouden perusta - Näin onnistut Yaran resepteillä Minna Toivakka, MMM Kehityspäällikkö Yara Suomi Nurmen lannoitusohjelmat Minna Toivakka Celebration Hoss Nurmen merkitys hevostaloudelle

Lisätiedot

Agrimarket- Viljelijäristeily

Agrimarket- Viljelijäristeily Agrimarket- Viljelijäristeily Viking Mariella 2.-4.12.2013 Ajankohtaista syysrapsista: Lajikkeet ja viljelytekniikka kaksoiskylvömenetelmällä Pertti Tamminen Berner Oy Syysrapsin viljely kiinnostaa 2012

Lisätiedot

TERVETULOA JÄRKI LANTA -loppuseminaariin!

TERVETULOA JÄRKI LANTA -loppuseminaariin! Kuva: Kaisa Riiko TERVETULOA JÄRKI LANTA -loppuseminaariin! Eija Hagelberg, projektijohtaja JÄRKI-hanke Baltic Sea Action Group Järki Lanta loppuseminaari 13.11.2014 Tuorlassa BSAG Elävä Itämeri säätiö

Lisätiedot

Oljen ja vihreän biomassan korjuuketjut ja kustannukset

Oljen ja vihreän biomassan korjuuketjut ja kustannukset Oljen ja vihreän biomassan korjuuketjut ja kustannukset Timo Lötjönen, MTT Ruukki timo.lotjonen@mtt.fi Pellervo Kässi MTT Jokioinen Esityksen sisältö: - korjuu-, kuljetus- ja varastointiketjut - ketjujen

Lisätiedot

Säilörehut rahaksi. Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä

Säilörehut rahaksi. Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä Säilörehut rahaksi Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä Valtakunnallinen huippuasiantuntija, nurmi ja pienryhmätoiminta; Anu Ellä, ProAgria Länsi-Suomi Valtakunnallinen nurmen

Lisätiedot

Kasvuohjelma SSO, Salo 07.02.2011 Martti Yli-Kleemola puh. 010 76 83453 martti.yli-kleemola@agrimarket.fi

Kasvuohjelma SSO, Salo 07.02.2011 Martti Yli-Kleemola puh. 010 76 83453 martti.yli-kleemola@agrimarket.fi Kasvuohjelma SSO, Salo 07.02.2011 Martti Yli-Kleemola puh. 010 76 83453 martti.yli-kleemola@agrimarket.fi Viljelijöiden työkaluna käytettävissä 24 h vrk, 7 pv viikossa Velotuksetta, osoitteissa: www.agrimarket.fi

Lisätiedot

Maidontuotannon kannattavuus

Maidontuotannon kannattavuus Maidontuotannon kannattavuus Timo Sipiläinen Helsingin yliopisto, Taloustieteen laitos Ratkaisuja rehuntuotannon kannattavuuteen ja kestävyyteen muuttuvassa ilmastossa Nivala 20.3.2013 Sipiläinen / Maidontuotannon

Lisätiedot

Typpilaukku liukoisen typen mittaamiseen

Typpilaukku liukoisen typen mittaamiseen 1 Typpilaukku liukoisen typen mittaamiseen Kemira GrowHow typpilaukut ovat tilalla tehtäviin typpi-, ph- ja johtokykymittauksiin suunniteltuja mittauspaketteja. Mittaaminen ei vaadi erityisosaamista, vaan

Lisätiedot