rehukauppaan Yhteistyöllä uusia lajikkeita Avant ja Stark suomalaista huippuosaamista

Transkriptio

1 AGRIMARKETIN ASIAKASJULKAISU Termiinihinnat tulivat rehukauppaan Yhteistyöllä uusia lajikkeita Avant ja Stark suomalaista huippuosaamista

2 NYT NIITÄ SAA MEILTÄ! TILAA HETI! Laadukkaat, kotimaiset STARK-työlaitteet ovat nyt Agrimarketin myynnissä. Ennakkokaupan ja uuden yhteistyön kunniaksi lumet seisauttava vaihtotarjous! Antaessasi vaihtoon vanhan lumiaurasi, hyvitämme siitä vähintään1000! Tuodessasi vaihtoon laadukkaan STARK - auran tältä vuosituhannelta, hyvityksemme on vähintään 2 000! Kysy tarjous lähimmältä Agrimarket konemyyjältäsi ja ylläty positiivisesti! Takuuhyvitys koskee tehdastekoisia, aurauskuntoisia lumiauroja, vaihdettaessa uuteen STARK-lumiauraan. Hyvityshinta sis. alv 24%. Tarjous voimassa asti. Uuden Stark Relax -nivelauran ostajalle Led-valot ja nelitoimihydrauliikka 0! Tärinää sietävät, pitkäikäiset ja energiatehokkaat Led-äärivalot lisäävät turvallisuutta pimeillä taipaleilla! Nelitoimihydrauliikalla markkinoiden monipuolisimmasta Stark RELAX -nivelaurasta saadaan vieläkin monipuolisempi! Nelitoimihydrauliikka mahdollistaa auran molempien siipien ohjauksen yhtäaikaisesti, työteho ja mukavuus ennen kokemattomalla tasolla! Katso kuinka nelitoimihydrauliikka toimii, oheisesta linkistä: STARK-lumikoneet Agrimarketeista kautta maan. Lisätietoja: agrimarket.fi

3 PÄÄKIRJOITUS Rakennemuutoksen vauhti kiihtyy Olemme olleet pitkäjaksoisessa taantumassa jo vuosia. Käännettä parempaan ei ole yleisesti nähtävissä. Tällaiset pitkät taantumat ja lamat johtavat millä toimialalla hyvänsä toimenpiteisiin, joilla haetaan uusia toimintatapoja ja uusia kustannusrakenteita. Tuotantopanoksia ja koneita valmistava teollisuus sopeuttaa tuotantoaan alentuneeseen kysyntään, varastoja ajetaan alas ja yritysten omistusjärjestelyt saavat vauhtia. Maatilat ovat samanlaisessa paineessa, tuotannon kannattavuus on heikko ja mahdollisuus tuottavuutta parantaviin investointeihin on heikko. Suomen maatalouskaupassa lama on näkynyt ennen kaikkea investointihyödykkeiden kaupan hiipumisena. Traktori ja puimurimarkkinat ovat laskeneet ja työkonekauppa yleisesti prosenttia. Kaikki alan toimijat yrittävät vauhdittaa kaupankäyntiä erilaisin kampanjoin. Uusien koneiden myyntiajat silti pitenevät ja vaihtokonevarastot tahtovat väkisin kasvaa. Konekaupan kannattavuus onkin laskenut viimeisen vuoden sisällä melkoisesti. Ja kun kauppa ei käy entiseen malliin, sopeuttavat tehtaat tuotantoaan siten, että uusien koneiden toimitusajat samalla pitenevät. Kilpailu konekauppiaiden välillä tuleekin käymään kiivaana ja siinä mielessä meillä vallitsee ostajan markkinat. Hankkija on nyt ollut reilun puolitoista vuotta osana isompaa maatalouskaupan ryhmittymää. Meille aika on ollut monessa suhteessa hyvä; olemme pystyneet tehostamaan ennen kaikkea tuotantopanosten ja raaka-aineiden hankintaa ja sitä kautta hyöty on mennyt asiakkaillemme asti. Olemme myös pystyneet investoimaan oman toimintamme kehittämiseen ja siten parantamaan kilpailukykyämme. Uskonkin, että maataloutta perusliiketoimintanaan pitävä yhtiö pystyy vastaamaan asiakastarpeisiin taloudellisesti tiukempinakin aikoina. Ensio Hytönen Toimitusjohtaja, Hankkija Oy Julkaisija: Hankkija Oy Postiosoite: PL 390, Hyvinkää Puhelin: Puhelun hinta 8,35 snt/puh. + 12,09 snt/min. (sis. alv). Asiakaspalautteet ja osoitteenmuutokset: asiakaspalvelu@agrimarket.fi Osoitelähde: Hankkija Oy:n asiakasrekisteri Lehdessä olevat hinnat ovat arvonlisäverottomia (alv 0 %) ellei tuotesivulla ole muuta mainittu. Hinnat ovat voimassa toistaiseksi, ellei ole toisin ilmoitettu. Pidätämme oikeudet muutoksiin, emmekä vastaa lehdessä mahdollisesti 3 olevista virheistä.

4 Numero Katse luomuun Tarmolla erikoiskasvien viljelijäksi Pääkirjoitus...3 Kolumni...5 Ajankohtaista...6 Viljamarkkinat...8 KASVUOHJELMA: Tuure-timotei kolmen niiton taktiikkaan...10 Kilpailukykyä nurmen kasvuohjelmasta...12 Huippu-uutuudet Takuusiemen-valikoimaan...13 Agrimarketin Itämeri-sitoumus...14 Uusien lajikkeiden valinta vaatii koetoimintaa...16 Kesän 2014 kasvinsuojelun erikoisuudet...18 Jokainen päivä on kalkkipäivä...19 Erikoiskasvien viljely on oma maailmansa...34 Mansikan viljelyä pienellä tilalla, suurella sydämellä...36 NAUTAKARJA: Termiinisopimus on hyvä renki...20 Korkeaa tuotosta ja hyvinvointia uudistuneella MaitoPro-konseptin rehulla...22 MaitoPro:lla maitoa ja pitkää ikää...24 Luomutilojen palvelu nyt entistä tehokkaampaa...26 Ensimmäinen askel kohti kookasta pötsiä...27 SIIPIKARJA: Progressin vaikutus näkyy ja tuntuu kalkkunafarmilla...28 SIKATALOUS: Täydennysrehu valitaan viljan laadun mukaan...30 Rahtimylläriksi syntynyt...32 KONEET: Cat-kurottajat...38 Suomalaista osaamista Stark...42 Avant Tecno on menestyvä suomalainen...44 Muovisidonnalla parempaa säilörehua...48 Työkalut maanmuokkaukseen tarpeen mukaan...48 METSÄTALOUS: Monipuolinen ja maastokelpoinen hakkuri...46 Syksyn Jonsered-tarjoukset...62 AJANKOHTAISTA KAUPALLISTA: Carré-uutuudet myös luomutuotantoon...50 Väderstad Spirit 600C Nordic...51 Palmselta huipputarjouksia...51 Amazone tehoa ja laatua...52 Junkkari nykyisen malliston loppuunmyyntikampanja...53 Palax 60 vuotta...54 Avant ohjaamotarjous...55 Varaosatarvikkeet...57 Odotettavissa pakkasta ja lumimyrskyä...58 Multasormessa tavataan...60 Harraste-eläintuotteet...61 Verkkokaupan kuukauden tarjoukset...63 Kannessa: Riikka Susi Kuvaaja: Tapio Turunen 4

5 KOLUMNI TIINA LINNAINMAA MAIDONTUOTTAJA, MTK:N VALTUUSKUNNAN 1. VARAPUHEENJOHTAJA Saisiko olla? Saisiko olla pätkä kävelyä, suunnistusta tai hiihtoa? Vai maistuisiko kenties lihaskuntojumppa tai tanssiharjoitukset. Ehkä sittenkin parempi olisi lentopallo tai jääkiekko puulaakijoukkueessa? Ai, et ehdi, voi harmi? Siis sinulla on liikaa töitä, ei löydy aikaa, koska se menee elukoiden kanssa ja lisäksi on vielä huushollihommat ja pellollekin olisi kiire. Niin, sinähän teet raskasta työtä päivät pitkät ja se vaatii hyvää kuntoa, mikä tulee siinä työn sivussa lähes huomaamatta. Uskotko itsekään tuota? Oletko huomannut, että noita lisäkiloja on päässyt tulemaan ja vyötäröherkut maistuvat kovasti. Väsytkin nykyään nopeasti. Iltaisin olet ihan poikki, hyvä kun telkkarin eteen pystyt raahautumaan ja lihaksia särkee ennen nukkumaanmenoa. Olisiko sittenkin aika tarkistaa liikunnan määrä? Me viljelijät piiloudumme hyvin helposti kovan työmäärän alle, mikä sinänsä on aivan totta. Mutta huonokuntoisena työmäärä tuntuu vieläkin suuremmalta kuin mitä se olisi, jos kunnon puolesta olisi oikeassa työvireessä. Itsestään huolehtiminen on sen parhaan työkoneen kunnossapitoa, mitä ei missään kohtaa saa lyödä laimin. Miten sitten saada itsensä liikkeelle ja löytää itsestänsä se sisäinen Minna Kauppi tai Teemu Selänne? Aseta itsellesi tavoite, mitä liikunnassa haluat. Tee se realistisesti, oli se sitten osallistuminen Pirkan hiihtoon, puoli maratonille tai kansalaisopiston kahvakuulaan ja pidä tavoitteesta kiinni. On helpompi harjoitella, kun tietää H-hetken. Ota kaveri harjoittelemaan samaa tavoitetta varten. Yksin antaa helposti periksi, mutta kaveri tsemppaa ja silloin kun sinä et jaksa tai sinua ei huvita, niin sovittu lenkki kaverin kanssa pitää sinut kiinni liikunnassa. Jos et oikein tiedä, kuinka pitäisi harjoitella tai kuinka usein tai olet epävarma omasta kuntotasosta, niin ota Personal Trainer auttamaan. Se ei ole mitään elitististä tai kallista, vaan juuri sinua varten, sinun ehdoilla tehtyä kunto-ohjelmaa, mikä motivoi sinut liikkeelle. Kun treeniohjelmassa lukee juoksulenkki kevyesti tunnin verran, niin se tulee helpommin tehtyä, kun joku toinen on sen sinulle määrännyt. Älä keksi selityksiä: väsyttää, liian myöhä, liian vähän aikaa. Me viljelijät voimme hyvin määrätä oman päivärytmimme. Mikä estää lähtemästä lenkille aamusta tai keskellä päivää, silloin liikunnastakin saa parhaat tehot irti. Samoin, viljelijäpariskunnan on hyvin virkistävää hankkia omat liikuntaharrastukset, jolloin molemmat saavat omaa vapaa-aikaa vähintään kerran viikossa muuten niin tiiviistä työkumppanuudesta. On hyvä tavata muita ihmisiä ja vaihtaa ajatuksia toisten ihmisten kanssa vaikka lentopallon parissa. Lasten harrastusajan voi myös hyvin hyödyntää omaan liikuntaan. Maalta lapset pitää aina kuskata soittotunneille, ratsastamaan tai treeneihin. Käy siis sillä aikaa itse lenkillä tai hiihtämässä kun lapset ovat omissa harrastuksissaan, molemmat voittavat ja aika tulee hyödynnettyä. Ei enää selityksiä. Vaan saisiko olla? Kyllä, liikuntaa! 5

6 AJANKOHTAISTA Kalliovuorten alueella, Renon viihdekaupunki Nevadan osavaltiossa ja tietysti jättimäiset punapuut. Matkanjohtajana toimii Juhani Rahkonen. San Franciscossa ja Sacramentossa on myös suomenkielinen paikallisopas. Lisätietoa matkaohjelmasta: tai puh Matkan hinta: eur/hlö kahden hengen huoneessa eur/hlö yhden hengen huoneessa. Agrimarketin ammattimatka Kaliforniaan Agrimarket järjestää keväällä 2015 matkan Kaliforniaan. Lentokohteena on mielenkiintoinen San Francisco ja ohjelma on sopivan tiivis: nähtävää, opittavaa sekä elämyksiä riittää taatusti jokaiselle päivälle! Pääkohdat monipuolisesta ohjelmasta: Lähtö Helsingistä on lauantaina klo Lento Münchenin kautta San Franciscoon, jossa vietetään molemmat viikonloput. Ohjelmaan kuuluvat mm. kiertoajeluja: Golden Gate -silta, kukkulat, elokuvista tutut Lombard Street, Fishermans Warf, cable cars vanhat ratikat, China town ym. Aikataulujen puitteissa jopa San Jose Sharksin NHL-ottelu saattaa olla mahdollinen. Maailman ehkä upein rantatie eli Pacific Coast Highway 1 San Franciscosta etelään vie matkalaiset Montereyn kautta maailman tuottoisimmalle maatalousalueelle California Central Valleyhin (San Joaquin Valley ja Sacramento Valley). Tutustumiskohteina ovat mm. lihakarja- ja hevostila, lypsykarjatila, vihannes- ja rusina/sitrusviljelmät, viinitila Napa tai Sonoma alueella ja paikalliseen konekauppaan tutustumista. Western Wear lännenkauppa kuuluu ilman muuta myös vierailukohteiden listalle. Bussireitin varrella ovat myös nämä kohteet: Kalifornian idyllinen pääkaupunki Sacramento, maatalousalueen keskuskaupunki Fresno, upea Lake Tahoe -järvi Hintaan sisältyy: Lennot, hotelliyöpymiset, bussimatkat, retket, kohteet, opastukset, ohjelman mukaiset pääsymaksut, pääosa ruokailuista perusjuomineen, suomenkielisen matkaoppaan palvelut. Hinta ei sisällä ES- TA-matkustuslupaa eikä vakuutuksia. Vastuullinen matkatoimisto on MatkaVekka, josta voi kysyä lisätietoa ilmoittautumisesta, lennoista ja liityntälennoista sekä Estasta: anneli. salonen@matkavekka.fi tai puh Lähde tutustumaan maailman monipuolisimpaan maatalousalueeseen. Ilmoittautumislinkki on: Linkki löytyy myös Agrimarketin nettisivuilta agrimarket.fi/agrimatkat. Agrimarketin EUROTIER-messumatka Eurotier on syksyn merkittävin kansainvälinen kotieläintalouden tapahtuma Euroopassa. Lähde sinäkin mukaan Agrimarketin järjestämälle Eurotier-messumatkalle syksyiseen Hannoveriin. Eurotierissä on esillä runsaasti uutuuksia kotieläintuontantoon. Myös Suomen Rehulla on näyttelyssä oma osasto, ja näyttelyssä lanseerataan kansainvälisesti hieno suomalainen Progresrehuaineinnovaatio. Matkan hinta: 760 eur/hlö, majoitus jaetussa 2-hengen huoneessa. 855 eur/hlö, majoitus 1-hengen huoneessa. Hintaan sisältyy: Lennot Helsinki-München- Hannover-München-Helsinki, lentokenttäverot, matkustajamaksut ja marginaalivero, bussikuljetukset, hotellimajoitus, buffet-illalliset ruokajuomineen, suomenkielisen matkanjohtajan palvelut ja Eurotier-sisäänpääsyliput. Majoitus neljän tähden Best Western Domicill -hotellissa Hodenhagenissa. Lähtö Helsingistä klo ja paluu klo Lisätietoja ja varaukset: Matka-Vekka Oy, Ryhmämyynti, Anneli Salonen, puh , anneli.salonen@matka-vekka.fi 6

7 Back on Track -tuotteet nyt Agrimarketeista Back on Track -tuoteperheeseen kuuluu erilaisia tukia, suojia, sukkia, hanskoja ja kaulaliinoja. Tuotteet on valmistettu funktionaalisesta kankaasta, joka heijastaa kehon tuottamaa lämpöä takaisin iholle. Lisääntynyt verenkierto nopeuttaa vammojen paranemista ja auttaa tulehdusperäisten oireiden lievittämiseen, joten mm. reumaa sairastavat henkilöt ovat saaneet Lahjavinkki! apua näistä tuotteista. Vaikka nämä huipputuotteet ovat urheilijoidenkin suosimia, ovat ne loistavia myös kotikäytössä mikäli kärsit palelevista jaloista, tai haluat lämpimän alusvaatekerraston ulkotöihin. Loimia ja suojia löytyy myös eläimille. Lue lisää Back on Trackin ominaisuuksista ja käyttäjäkokemuksista: MAAILMAN ENSI-ILTA Virtuaalimessut! Farmit järjestää KoneMessujen kanssa rinnakkain aivan uuden tapahtuman, Virtuaalimessut. Rekisteröidy mukaan ja koe ensimmäisten joukossa messutunnelma kotisohvaltasi käsin messuosastot tuotteineen, videot, tarjoukset, chatit, keskustelut jne. ovat kaikki käsiesi ulottuvilla missä vain, milloin vain. Jos KoneMessuilla jäi jokin askarruttamaan, jos haluat tietää messutuotteesta enemmän tai jos et pääse lainkaan Tampereelle ei huolta, rekisteröidy Virtuaalisille Kone Messuille etkä jää mistään paitsi! Rekisteröityminen tapahtuu farmit.net-sivustolla eikä maksa mitään. Kirjauduttuasi messuille kertaalleen voit palata sinne tutkimaan tarjontaa aina niin halutessasi. Virtuaalimessut ovat avoinna , 24 tuntia vuorokaudessa. OLE MUKANA TEKEMÄSSÄ HISTORIAA! Nähdään verkossa! Lähtö Turusta torstaina klo Paluu Turkuun perjantaina klo Agri-risteily Viking Gracella on lastattu täyteen maatalouden ammattiasiaa viihdettä, hyvää oloa ja mieltä unohtamatta! Agri-risteilyllä tapaat kollegoita ympäri Suomea ja voit keskustella maatalousalan huippuammattilaisten kanssa. Tule ja nauti monipuolisesta tarjonnasta! Varaa oma matkasi nopeasti Matka-Vekan nettisivuilta: agri-risteily tai soita Matka-Vekan toimistoon puh Hinnat alk. 89 / henkilö (I4-hytissä), sis. buffetillallisen ja aamiaisen. (Matka-Vekan palvelumaksu 12 / varaus, ei koske nettivarauksia eikä ryhmiä). Bussikuljetuksia ympäri Suomea! Tilaa uutiskirjeitä pysyt ajan tasalla Tilaa Agrimarketin uutiskirjeitä osoitteessa pysyt ajan tasalla sinua kiinnostavista tarjouksista ja kampanjoista! Saat uutiskirjeen kätevästi sähköpostiisi. Valitse sinua kiinnostava aihe tai tilaa vaikka kaikki! Risteilyn järjestää Agrimarket. Lisätietoja: agriristeily Agri-risteilyllä huippuluokan viihdettä tarjoilevat STARS-Show ja tangokuningas Kyösti Mäkimattila. 7

8 VILJAMARKKINAT Laatuvaihtelu viljoilla erittäin suurta Vanha sanonta taitaa kuulua jotenkin näin: Satoa ei ennen korjattu kuin se on laarissa. Sanonta lienee keksitty aikoja sitten kuvaamaan tämän syksyn kaltaisia olosuhteita, ja muistuttamaan meidän ihmisen voimattomuudesta sääolojen suhteen. Teksti: Tarmo Kajander, vilja- ja raaka-aineryhmän johtaja, Hankkija Oy Todella hienon kesän jälkeen olivat sato-odotukset erittäin korkealla. Näkymät sadon isosta määrästä ja hyvästä laadusta vahvistuivat puintien käynnistyessä. Mutta kuten nyt tiedämme, laajalti kävi toisin. Alkaneet puinnit keskeytyivät liian pitkään sadekauteen ja viljojen laatu kärsi paljon enemmän kuin ensin arvioitiin. Syyskuun puolessa välissä on sato kuitenkin saatu korjattua. Sadon analysointi on käynnissä, laatuvaihteluja on erittäin paljon Tällä hetkellä sadon analysointi on vielä kesken, laboratorioresurssit ovat kaikkialla ylikuormittuneet. Tällä hetkellä lähes jokainen erä tulee tutkia ennen toimitusta, jotta oikea toimitusosoite löytyy. Laatuvaihteluja on erittäin paljon, sateiden jälkeen puitujen viljaerien laatu on selvästi heikompi kuin ennen sateita korjatuilla. Ihan hyviäkin eriä löytyy, mutta valitettavasti myös täysin kauppakelvottomia eriä. Vehnien laatu heikentyi sakolukujen laskiessa. Aikaisilla lajikkeilla pääosa täyttää myllylaadun rajat, mutta myöhäisemmillä lajikkeilla jo selvästi yli puolet tutkituista vehnäeristä ei kelpaa myllyteollisuuteen. Vehnän sakoluvut kääntyivät sateissa laskuun. Kaikilla viljoilla on havaittu myös tähkään itäneitä eriä. Tämä on heikentänyt hehtolitra-painoja. Lisäksi aistinvarainen laatu on heikentynyt, erityisesti väri sekä haju ovat monen erän kohdalla pysäyttämässä erän markki- noinnin täysin. Tämä on suurin ongelma kauralla, jota myydään myllyteollisuuteen. Suomalaisen kauran hyvää mainetta ei ole varaa menettää heikkoja eriä toimittamalla. Nämä erät löytänevät rehumarkkinat satokauden aikana. Viime vuosina ongelmaksi nousseet korkeat hometoksiini-tasot ovat onneksi tänä vuonna selvästi muutamaa edellistä vuotta alempia. Hyvälaatuisella viljalla on kysyntää sekä kotimaassa että ulkomailla. Heikommatkin erät kyettäneen satokauden aikana markkinoimaan. Nyt kuitenkin kannattaa selvittää aistinvaraisesti laadultaan heikkojen erien laatu ennen kaupantekoa. Kaikille käy kalliiksi erien hylkääminen vastaanoton yhteydessä. Toimita esinäytteet viljastasi viipymättä. Markkinahinnat tarjonnan paineessa meillä ja maailmalla Maailman viljasadon ennustetaan olevan viime vuoden tasolla, Suomessa ja lähialueillamme viime vuotta parempi. Viljan kulutus on kasvanut hieman, mutta suuri sato ja edellisen kauden siirtymävarastot kasvattavat varastotasoja tälläkin satokaudella. Viljan varastotasoissa on noustu selvästi uudelle tasolle muutaman vuoden takaisesta niukasta tilanteesta. Euroopassa sadonkorjuu on saatu päätökseen ja ehkä suurin tekijä markkinoilla on rehulaatuisen vehnän suuri määrä. Eteläisemmän Euroopan vehnissä valkuaistasot jäivät mataliksi suuresta sadosta johtuen ja itämeren alueella merkittävä määrä vehnää meni rehuksi loppukorjuukauden säiden takia. Viljan markkinahinnat ovat loppukesän ja puintikauden aikana kääntyneet voimakkaaseen laskuun kaikkialla. Suuret sato-odotukset ovat toteutuneet ennustettuina, ja suurelta osin tätä parempina. Lisäksi vanhan sadon kauppa oli varsin vilkasta ennen sadonkorjuuta. Varastotilat 8

9 Viljojen maailmamarkkinoiden hintakehitystä vuoden 2013 alusta. Vaalean sininen kuvaa amerikkalaista maissia, keltainen ranskalaista vehnää ja oranssi amerikkalaista vehnää. Hinnoissa tullaan näkemään varmuudella vaihteluja. teollisuudessa sekä satamavarastoissa ovat täyttyneet ja olleet rajallisia lähes kaikkialla lähialueillamme. Osittain myös siksi viljan myynti on ollut varsin vilkasta lähiajan toimituksiin, viljalogistiikan on toimittava korjuukaudella. Toki suuri viljasato tuo viljaa markkinoille kaikkialla, jolloin yksinkertaisesti tarjonta ylittää kysynnän, kääntäen markkinahinnat laskuun. Yläpuolella olevassa kuvaajassa on esitetty viljan maailmanmarkkinahintojen kehitystä. Halvin vilja maailmanmarkkinoilla on amerikkalainen maissi (vaaleansininen kuvaaja) ja myös vehnien hinnat ovat kesän aikana olleet selvässä laskussa. Ranskalaisen vehnän (keltainen kuvaaja) hinta laivaan lastattuna alittaa 170 euron tason. Amerikkalainen vehnä (oranssi kuvaaja) on pysynyt hieman tätä korkeammalla tasolla. Kotimaan viljan hinnat ovat seuranneet kehitystä Kotimaassa viljojen hinnat ovat seuranneet kehitystä. Erityisesti rehuvehnästä on markkinoilla ollut voimakasta ylitarjontaa kysyntään nähden ja vientiä on tehty alenevin hinnoin. Hyvälaatuisen myllyvehnän kysyntä kotimaassa on pysynyt parempana ja hintaero on kasvanut. Ruista ja öljykasveja lukuun ottamatta satoennusteiden perusteella tehdyt viljatase-arviot edellyttävät merkittävää vientiä, ja markkinahinnat asettuvat alempien kansainvälisten vientihintojen mukaan. Satokausi on vielä alkuvaiheessa ja markkinahinnat liikkuvat voimakkaasti uusien sato- ja viljatase-arvioiden tarkentaessa tilannetta. Kuitenkin satokauden alkaessa näyttää siltä, että hintataso tulee olemaan kauden aikana merkittävästi myös kotimaassa viime satokausia alempi. Vaihteluja hinnoissa varmuudella tullaan silti näkemään. Nyt kannattaa paneutua huolella viljan laadunhallintaan ja eri laatuisia viljaeriä ei kannata sekoittaa keskenään. Viljamarkkinoita kannattaa seurata huolella. Tervetuloa viljakaupoille! Rekisteröidy verkkokauppaan pysyt viljakaupassa kartalla Agrimarketin verkkosivuilla voi seurata viljan hinnan kehitystä. Rekisteröityneelle käyttäjälle verkkokauppa tarjoaa myös muita sähköisiä palveluita helpottamaan arkea. Rekisteröityneenä näkee oman ostohistoriansa ja laskut sekä toimituksessa olevat tilaukset. Verkkokauppa on siis paljon muutakin kuin viljelijän ostopaikka. Viljakaupan tiedot ovat uudistuneet Rekisteröitynyt asiakas pystyy katsomaan omaa viljakauppaansa koskevat tiedot verkkokaupan omista tiedoista. Klikkaamalla omaa nimeä oikeasta yläkulmasta tiedot tulevat esille. Viljakaupan tiedot ovat uudistuneet ja nyt informaatiota on laajemmin saatavilla. Tietoihin on lisätty mm. enemmän toimitus- ja logistiikkatietoja. Viljakaupan esinäytteistä ja kauppaeristä tallennetaan analyysitulokset heti niiden valmistuttua Hankkijan järjestelmiin ja niitä voi käydä katsomassa reaaliajassa verkkokaupan omissa tiedoissa. Rekisteröityminen on ilmaista ja se kannattaa! M O N I P U O L M A ATA L O U S A L A N I S I N V E R K K O K A U P PA 9

10 KASVUOHJELMA Viljelykokeet osoittavat: Tuure BOR -timotei soveltuu hyvin kolmen niiton taktiikkaan Säilörehuntuotannossa kolme kertaa niitettävien nurmien osuus on lisääntynyt. Perinteiseen kahden niiton järjestelmään verrattuna kolme niittoa helpottaa erityisesti laadun hallintaa. Etelä- ja Keski-Suomessa kolme niittoa on vakiintunut käytäntö, muualla Suomessa tehdään olosuhteista riippuen kaksi tai kolme niittoa. Teksti: Mika Isolahti ja Anna Perttu, Boreal Kasvinjalostus Oy Kuva: Boreal Kasvinjalostus Oy Boreal on toteuttanut yhteistyössä Hankkijan kanssa nurmen korjuuaikakokeita vuosina Kokeissa selvitettiin puhtaan timoteikasvuston (Tuure) ja timotei-nurminataseoksen (Tuure ja Ilmari) satoa ja laatua kahden ja kolmen niiton taktiikassa. Koepaikkoja oli kaksi Jokioinen (vyöhyke II) ja Sotkamo (vyöhyke IV). Tämän jutun kirjoitusvaiheessa kolmannen vuoden kolmas niitto on vielä tekemättä, joten jutussa keskitytään kahden ensimmäisen vuoden tuloksiin. Tulosten yhteenvetona voidaan todeta, että laadultaan erinomainen Tuure-timotei sopii hyvin sekä kahteen että kolmeen niittoon. Paras tulos kolmesta niitosta saadaan, kun seoksessa käytetään myös nurminataa. Puhtaana kasvustona Tuure toimii kolmessa niitossa, jos peltolohko on maalajiltaan riittävän hikevää. Tuurea käyttämällä kolmen niiton järjestelmällä pystytään tuottamaan ensimmäisessä ja toisessa niitossa määrältään suuria ja riittävän korkean energia-arvon omaavia säilörehusatoja. Oikein ajoittamalla myös kolmannen niiton satomäärä on riittävän korkea sadon kannattavaan korjuuseen. Satomäärät suuria Jokioisten kokeessa tehtiin molempina vuosina kolme niittoa. Aitosavimaalla satoerot puhtaan ja seoskasvuston välillä olivat kokeessa pieniä (kuva 1). Kokonaiskuiva-ainesadot olivat korkeita, keskimäärin noin kg ka/ha. Ensimmäinen sato oli määrältään suurin ja sen osuus kokonaissadosta oli 40 %. Toinen ja kolmas sato olivat saman samansuuruisia ja molempien osuus oli keskimäärin 30 % kokonaissadosta. Sotkamossa tehtiin vuonna 2012 kaksi niittoa ja vuonna 2013 kolme niittoa. Sekä kahdella että kolmen niitolla seoskasvusto tuotti suuremman sadon kuin puhdas timotei (kuva 2). Kolmella niitolla puhtaan timotein kuiva-ainesadot olivat keskimäärin kg ka/ha ja timotei-nurminataseoksen kg ka/ha. Nurminadan käyttäminen seoksessa siis nosti kuiva-ainesadon määrää. Sotkamon kokeessa kolmella niitolla saatiin tuotettua korkeampi sato sekä varmistettua sadon laatu jokaisessa niitossa. Kolmen niiton järjestelmässä kokonaissato jakautui Sotkamossa siten, että ensimmäisen sekä toisen niiton osuus oli noin 40 % ja kolmannen niiton osuus 20 %. Sadon laatu erinomaista Molemmilla koepaikoilla sadon D-arvot olivat korkeita sekä puhtaassa kasvustossa että seoksessa (taulukot 1 ja 2). Nurminadan käyttäminen siemenseoksessa nosti hieman sadon D-arvoa, mutta ero puhtaaseen timoteihin oli pieni. Sekä Jokioisissa että Sotkamossa kolmannen niiton D-arvot olivat erittäin korkeita. Kaikilla korjuukerroilla myös sulavan kuidun (NDF) pitoisuudet olivat hyvällä tasolla. 10

11 Tuuren korkea ja kestävä D-arvo antaa pelivaraa korjuiden ajoittamiseen. Se soveltuukin laatunsa puolesta erittäin hyvin sekä kahden että kolmen niiton korjuutaktiikkaan. Tuuren sulavuus laskee hitaasti korjuun viivästyessäkin. Tämä tuli esille Sotkamon kokeessa 2012, jolloin tehtiin vain kaksi niittoa ja toisen sadon korjuu tapahtui myöhään. Puhtaan Tuure-kasvuston D-arvo säilyi tällöinkin hyvällä tasolla (taulukko 2). Tuuren satotaso on korkea sekä ensimmäisessä niitossa että jälkikasvusadoissa. Hyvä jälkikasvukyky mahdollistaakin, että Tuurella voidaan saavuttaa korkea satotaso sekä kahden että kolmen niiton menetelmällä. Kuva 1. Kuiva-ainesato kg ka/ha Kuva Sato, Jokioinen, keskim Puhdas Tuure Seos Jokioinen Sato, Sotkamo, 2012 ja 2013 Sato 3 Sato 2 Sato 1 Kuiva-ainesato kg ka/ha Puhdas Tuure Seos Puhdas Tuure Seos Sato 3 Sato 2 Sato 1 Taulukko 1. Sadon laatu Jokionen, keskimäärin D-arvo, g / kg ka NDF, g / kg ka Sato 1 Sato 2 Sato 3 Sato 1 Sato 2 Sato 3 Tuure, puhdas Tuure+Ilmari seos Taulukko 2. Sadon laatu Sotkamo 2012 ja 2013 D-arvo, g / kg ka NDF, g / kg ka Sato 1 Sato 2 Sato 3 Sato 1 Sato 2 Sato : Tuure, puhdas Tuure+Ilmari seos : Tuure, puhdas Tuure+Ilmari seos

12 KASVUOHJELMA Kilpailukykyä Nurmen Kasvuohjelmasta Juha ja Virpi Parpalan tilalla Simossa voitiin tänä kesänä konkreettisesti todeta miten nurmisadon määrää ja laatua voidaan parantaa Nurmen Kasvuohjelman antamilla ratkaisuilla. Teksti: Ilkka Mustonen ja Kullervo Palovaara Kuva: Risto Välimaa Viljelytoimenpiteiden vaikutusta seurattiin noin kolmentoista hehtaarin nurmilohkolla, jossa Agrimarket ja Yara järjestivät neuvonnallisen pellonpiennarpäivän viljelijöille elokuun alussa yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa. Kyseisen kasvulohkon nurmi on perustettu suoraan nurmelle vuonna Siemenenä käytettiin Tuure-timotein ja Karoliina-ruokonadan seosta 20 kg/ ha. Lohkon maalajina on runsasmultainen karkea hieta. Lohkon viljavuus; ph tyydyttävä, fosfori välttävä ja kalium välttävä huononlainen luokkaa. Mennyt kesä haasteellinen Tilan isäntä Juha Parpala kertoo kesän olleen erittäin haastava nurmen kasvulle. Vähäluminen talvi harvensi nurmikasvustoja, lisäksi kevään ensimmäinen hellekausi aiheutti kuivuutta. Tämän jälkeen tuli pitkä ja erittäin kylmä jakso, ja pakkastakin oli useampana yönä. Kylmän jakson loppupuolella tuli rankkasateita, yhdessäkin kuurossa vettä tuli noin 60 mm. Ensimmäisen sadon kasvusto oli noin cm korkeaa ja väri oli violetin punertava. Kasvusto ei saanut ravinteita käyttöönsä ensimmäiseen satoon ja se jäi todella pieneksi, alle tuhanteen kuiva-ainekiloon hehtaarilta, Juha Parpala toteaa. Toiseen satoon oli pakko satsata. Oikeat toimenpiteet loppukesän kasvatukseen Käyttöön otettiin Nurmen Kasvuohjelman suosittelemat toimenpiteet. Harva kasvusto täydennyskylvettiin asiantuntijamyyjä Kullervo Palovaaran ohjeistuksen mukaan Barlmultra II -raiheinällä kasvukauden alussa toukokuussa. Siementä laitettiin suorakylvökoneella 12 kg/ha. Tämän tiedettiin lisäävän monivuotisen nurmikasvuston satotasoa merkittävästi ja parantavan nurmen D-arvoa. Samalla maittavuus ja säilönnällinen laatu paranevat. Lannoitusta muutettiin kalirikkaampaan suuntaan sekä YaraVita Thiotrac ja YaraVita Gramitrel -lehtilannoitus otettiin mukaan kasvua edistämään. Nurmen toisesta sadosta saatiinkin tältä lohkolta noin

13 kuiva-ainekiloa hehtaarilta. Lisäksi tehtiin päätös kolmannen sadon korjuusta parhaimmilta lohkoilta, jotta rehua saadaan riittävästi tulevalle talvelle. Ravinneratkaisuihin kannattaa kiinnittää huomiota Ensimmäisestä sadosta tehty Yara Megalab-kasvianalyysi kertoi, että kaikista ravinteista oli puutetta tämän kasvulohkon nurmella. Toisen sadon lannoitukseen tehtiin Yara Suomen asiakkuuspäällikön Ilkka Mustosen ehdotuksesta korjausliike ottamalla lietteen täydennykseen pelkän typpilannoitteen tilalle kalirikas YaraMila NK 2. Lisäksi kasvulohkolle ruiskutettiin YaraVita Gramitrel 1 l/ha ja Yara- Vita Thiotrac 5 l/ha vauhdittamaan kasvua. Yhdessä täydennyskylvön kanssa toisesta sadosta tuli huomattavasti parempi kuin ensimmäisestä. Poiketen vanhoista italianraiheinälajikkeista Barmultra II on ryhdikäs kasvutavaltaan. Siitä huolimatta se toi rehevää, sulavaa lehtimassaa merkittävästi lisää kasvustoon. Kasvuohjelmayhteistyön havaintoruuduilta voitiin todeta, että pelkkä liete ei riittänyt tuottamaan huippusatoa. Havaintoruuduilta tehtyjen satomääritysten mukaan lietteen täydennyslannoitus kalirikkaammalla YaraMila NK 2 -lannoitteella ja YaraVita-lehtilannoitus toi 1700 kuiva-ainekiloa lisää nurmisatoa hehtaarilta pelkkään lietteeseen verrattuna. Nurmen satotason noustessa eläimille tärkeiden kivennäis- ja hivenaineiden pitoisuudet nousivat nurmessa lähemmäs eläinten tarvetta vastaavalle tasolle. Perinteisesti on lypsykarjatiloilla varottu korkeita kalium-lannoitustasoja poikimahalvausriskien vuoksi. Kotimaisten lannoiteseosten sisältämä kalium on kuitenkin kaliumkloridi-muodossa, joka lisää myös klooripitoisuutta viljelykasvissa. Tutkimusten mukaan poikimahalvausten lisääntymisriski on tällöin pienempi. Kolmas sato vielä mahdollinen Parhaimmilta lohkoilta on tarkoitus ottaa vielä kolmas sato, mikäli säät sallivat. Ensimmäistä satoa korjattaessa tuli tunne, että rehusta tulee pula ensi talvena. Mutta Nurmen Kasvuohjelmasta löytyvät toimenpiteet yhdessä suotuisan loppukesän ansiosta näyttävät kasvattavan riittävästi hyvälaatuista nurmirehua ensi talven tarpeisiimme, toteaa isäntä Juha Parpala kesän kokemuksista. Tutustu uuteen sähköiseen Nurmen Kasvuohjelmaan Agrimarketin verkkosivuilla: Huippuuutuudet Takuusiemenvalikoimaan! Suurten satojen ohrauutuudet! JUSTUS BOR Todella satoisa monitahoinen rehuohra Suuri jyväinen, potentiaalinen tärkkelysohra Lujakortinen ja hyvin taudinkestävä MELIUS Huippusatoisa kaksitahoinen rehuohra Suurijyväinen ja erinomainen taudinkesto Todella napakka ja lyhyt korsi TREKKER BOR Huippusatoisa kaksitahoinen mallasohrakandidaatti Laadukas, isojyväinen ja matala valkuaispitoisuus Viljelyvarma lajike Laatua aikaisiin kauroihin! MEERI BOR Aikainen ja erittäin satoisa kaurauutuus Aikaisten kaurojen suurijyväisin lajike Laadultaan erinomainen Satotykki kevätvehnävalikoimaan! DRACO Valtavan jyväkoon omaava myöhäinen kevätvehnä Todella korkea satopotentiaali Vahvakortinen ja erinomaisen taudinkestävä Tule tutustumaan uutuuslajikkeisiin ja kuulemaan lisää Konemessujen Kasvuohjelmaosastolle ! Tutustu koko Agrimarketin Takuusiemen-valikoimaan osoitteessa

14 YMPÄRISTÖ Agrimarketin Itämeri-sitoumus pitää ravinteet ruoantuotannon käytössä Agrimarket haluaa tehdä osansa Itämeren hyväksi ja liittyi keväällä 2014 Baltic Sea Action Groupin, BSAG:n Itämeri- sitoumuksen tekijöihin. Agrimarketin sitoumuksen tavoitteena ovat paremmat viljelystulokset ja pienemmät ravinnepäästöt. Maatalouden oikeilla ratkaisuilla voidaan vaikuttaa meren tilaan ja näyttää tietä järkevään ravinnetalouteen. Vastuu Itämeren pelastamisesta ei kuitenkaan ole vain maataloussektorilla. Teksti: Eero Jalava, Baltic Sea Action Group Baltic Sea Action Group perustettiin vuonna 2008 nopeuttamaan Itämeri-työtä sekä yhdistämään yritysten ja julkisen sektorin resurssit ja osaaminen meren hyväksi. Säätiön kantavana ajatuksena on ollut, että kaikki tekevät Itämeren hyväksi sitä, mitä parhaiten osaavat ja hyötyvät siitä samalla myös itse. Eräs BSAG:n työkaluista Itämerityön hyväksi on yrityksiltä, yhteisöiltä sekä yksityishenkilöiltä kerättävät sitoumukset, jotka edistävät suoraan tai välillisesti Itämeri-työtä. Agrimarketin lisäksi Itämerisitoumuksen tekijöitä on yli runsaasti yli 200, mukaan lukien kaikki Itämeren rantavaltiot. BSAG on myös tuonut Itämeren ongelmat korkeimmalle poliittiselle agendalle järjestämällä kaksi huippukokousta, jotka keräsivät yhteen Itämeren alueen valtioiden päämiehet sekä sitoumuksen tekijöitä. Hyvä sato auttaa Itämerta Agrimarketin sitoumuksen pääajatuksena on tehokkaan maanviljelyn ja ympäristön huomioon ottaminen samanaikaisesti. Elämän edellytyksenä olevien ravinteiden, typen ja fosforin tehokkaampi ja tarkempi käyttö maanviljelyssä on yksi Itämeren tilan parantamiseen tarvittava toimi. Agrimarketin sitoumuksen tavoitteena on optimoida viljelyspeltojen ravinnemäärät, mikä tähtää parempiin viljelystuloksiin sekä väheneviin vesistöihin päätyviin ravinnepäästöihin. Konkreetiseksi tavoitteeksi asetettiin korjata sadoissa talteen seuraavan viiden vuoden aikana 2000 tonnia enemmän typpeä sekä 500 tonnia enemmän fosforia nykytilanteeseen nähden. Käytännössä Agrimarket sitoutuu rohkaisemaan sopimusviljelijöitään laskemaan viljeltävien peltojen ravinnetaseet, tarjoaa sopimusviljelijöilleen välineet ravinnetaseen laskemiseksi ja auttaa viljelijöitä tekemään suunnitelmat viljelyn edelleen kehittämiseksi. Viljelijöille tarjotaan analyysi lannoitteissa käytettävistä typestä sekä fosforista sekä niiden vaikutuksista vuosittaiseen satoon. Sitoumuksessa mukana olevat viljelyslajikkeet ovat vuodesta 2014 eteenpäin ohra sekä kevätvehnä ja 2015 kaura sekä 2016 syysvehnä. Viljelijän kannalta kyse on siitä, että ravinteet saadaan ylös hyvinä satoina. Ravinnetaseen avulla viljelysmaalle kyetään laskemaan optimaalinen ravinnemäärä. Se tarkoittaa ennen kaikkea sitä, että lannoitteet käytetään tehokkaammin hyödyksi. 14

15 Kotimainen ruoantuotanto edelläkävijänä Ravinteiden Itämereen joutumisen estäminen on tärkeää, mutta tulevaisuuden ruoantuotannon kannalta vähintään yhtä tärkeää on pitää ehtyvät ravinteet kierrossa. Fosfori on hupeneva luonnonvara, jonka saatavuus tulee tulevaisuudessa vaikeutumaan sekä hinta nousemaan. Ravinteiden kierrätys ja järkevä ravinnetalous ruokaketjun joka kohdassa ovatkin BSAG:n pääteemoja. Kotimaisen ruoantuotannon ylläpito on tulevaisuudessa yhä tärkeämmässä asemassa globaalin väestönkasvun sekä kotimaisen ruokaturvan että elintarvikehuollon kannalta. Ravinteet sekä niiden kestävä käyttö tulevat olemaan hyvin merkittävässä roolissa. Varhaisessa vaiheessa aloitettu resurssitehokkuus ravinteiden käytössä kannattaa. Edelläkävijät tulevat säästämään ravinnekustannuksia, ympäristöä sekä ovat mukana kehittämässä alalle uusia, entistä kehittyneempiä viljelymuotoja. Agrimarket ja BSAG haluavat omalta osaltaan olla mukana kehittämässä kotimaista, ravinneviisasta maataloutta. Mikä on BSAG? Baltic Sea Action Group perustettiin vuonna 2008 tuomaan yhteen kaikki Itämeren pelastamiseen tarvittavat toimijat. BSAG on puolueeton säätiö, joka toimii yhteistyössä niin korkean tason poliittisten päättäjien, viranomaisten, kolmannen sektorin sekä yritysten kanssa. Toiminta perustuu parhaaseen saatavilla olevaan tutkimustietoon. Mikä on Itämeri-sitoumus? Itämeri-sitoumus on julkinen tapa kertoa mitä organisaatio on lupautunut tekemään Itämeren tilan parantamiseksi. Sitoumukset ovat esimerkki BSAG:n ratkaisukeskeisestä toimintatavasta. Sitoumus voi olla suora teko tai auttaa välillisesti Itämeri-työtä. Sitoumukset tukevat säätiön perusajatusta siitä, että kaikki tekevät sitä työtä mitä parhaiten osaavat. Hyvä sitoumus hyödyttää myös sitoumuksen tekijää. Sitoumuksia teoista Itämeren hyväksi on annettu yli 200 kappaletta. Kaikki sitoumukset ovat julkisia ja nähtävissä BSAG:n verkkosivuilla Mikä hätänä Itämeri? Itämeri kärsii erityisesti rehevöitymisestä, luonnon monimuotoisuuden häviämisestä sekä vaarallisten aineiden ja merenkulun riskeistä. Itämeri on ekologisesti hyvin herkkä meri. Tämä johtuu muun muassa sen matalasta keskisyvyydestä, alhaisesta suolapitoisuudesta, veden vähäisestä vaihtuvuudesta sekä Itämeren alueen rantavaltioissa asuvien 90 miljoonan ihmisen merelle aiheuttamasta rasituksesta. 15

16 KASVUOHJELMA Uusien lajikkeiden valinta vaatii koetoimintaa ja perehtymistä Uusien, entistä parempien lajikkeiden löytymiseksi tehdään paljon arvokasta työtä. Koetoiminnalla on suuri merkitys lajikkeiden valinnassa. Kasvinjalostajien linjoja testataan laajasti, jotta voidaan nähdä käytännössä lajikkeiden soveltuvuus eri kasvuvyöhykkeille, maalajeille ja olosuhteisiin. Teksti ja kuvat: Kati Ramsay, siementuotanto, Hankkija Oy DLA-ryhmään kuuluva tanskalainen kasvinjalostaja Nordic Seed tekee laajaa koetoimintaa ympäri Eurooppaa. Koeruutuja on kokonaisuudessaan noin kpl. Koepaikkoja on Tanskassa kolme ja lisäksi jotkut lajikkeet testataan Suomessa, Ruotsissa, Virossa, Latviassa ja Liettuassa. Lisäksi yhteistyötä tehdään niin Norjassa, Saksassa, Alankomaissa, Belgiassa, Ranskassa ja Iso-Britanniassakin testaamalla jalostusaineistoa. Mekin käymme katsomassa Nordic Seedin kokeita Suomessa ja Baltiassa. Tällä kiertueella nähdään kaksi koepaikkaa jokaisessa maassa. Koeruutujen tarkastelu ja lajikkeiden arviointi käymällä lävitse satoja ruutuja niin vehniä, ohria, kauroja, rukiita, öljykasveja kuin härkäpapuakin on raskasta. On kuitenkin antoisaa, kun tajuaa huomion kiinnittyvän yhä uudelleen samoihin lajikkeisiin niiden erottuessa edukseen. Näistä parhaat voivat lopulta johtaa siementuotantoon asti myös Suomessa. Tarkka mies työssään Nordic Seedin tutkimuspäällikkö Brian B. Pedersen tekee äärimmäisen tarkkaa työtä lajikevalinnan parissa. Hän kertoo heidän tekevän kolmenlaisia kokeita: jalostuskokeita, satokokeita ja kokeita, joilla saadaan lajikkeista enemmän tietoa. Pedersen kertoo, että koetulosten pitää olla varmoja, jotta niitä voi käyttää hyväksi. Hän itse vierailee kasvukauden aikana toisilla paikoilla useita kertoja ja toisilla vain kerran riippuen kokeen tyypistä ja sijainnista. Hän saa paljon palautetta sekä kollegoiltaan että yhteistyökumppaneilta. Palautetta käytetään kokeiden arvioinnissa hyväksi. Se voi koskea esim. tautipainetta alueella. Koeruutuja Viron Kuusikuussa. Koeruutuja Liettuan Kaunasissa. 16

17 Koeruutujen havainnointi on vaativaa. Pedersen tekee ensin paikalle saapuessaan yleissilmäyksen koko alueeseen, jolla hän kartoittaa maaston tasaisuuden, onko paikkoja, joissa kasvusto näyttää epätasaiselta ja onko maatalouskoneista jäänyt jälkiä kasvustoon. Jos näitä on, hän pitää sen mielessään koko ajan, kun tarkastelee ruutuja lähemmin. Ruuduilta hän katsoo ensin, onko eroja kasvien tiheydessä ja onko eroja, jotka eivät johdu lajikkeiden välisistä eroista. Sitten hän tarkastelee ruutuja lähemmin, kuten talvenkestävyyttä ja herkkyyttä tietyille tekijöille. Lopuksi hän katsoo eroja tautitasoissa, rikkatilanteessa ja lannoitetarpeessa. Koepaikan tulee olla hyvin hoidettu ja siihen hän kiinnittää paljon huomiota. Hän huomioi aina ensin ne asiat, jotka voivat vaikuttaa tuloksiin. Pedersenin mielestä tarkastelussa on lajien välillä isoja eroja. Hänen mielestään vehnää on helpompi tarkastella kuin ohraa ja viljat helpompia kuin öljykasvit. Hän kuitenkin uskoo sen olevan henkilöstä kiinni. Koetulosten pitää olla varmoja, jotta niitä voi käyttää hyväksi. Katseet tulevaisuudessa Sysäyksen siihen, mihin suuntaan jalostusta kehitetään, Pedersen sanoo tulevan niin viljelijöiltä, myyntihenkilöiltä, uusista säännöksistä kuin lehdistäkin. Jalostus on hänen mukaansa pyrkimystä ajatella tulevaisuuteen. Mitä halutaan kymmenen vuoden kuluttua, kun nyt merkitty lajike on valmis myytäväksi. Pääasia lajikevalinnassa on useimmiten satoisuus. Suomessa seuraavaksi tärkeimmät ovat kasvuaika ja laatu sekä syyskylvöisillä kasveilla talvenkestävyys. Pedersen kertoo, että Suomessa on nyt aloitettu testaaminen, joka on hyödyllistä hyvän lajikkeiston löytymiseksi juuri Suomeen. Testaus tulee tehdä useilla lajikkeilla ja monissa paikoissa. Kokeille on tärkeää löytää hyvät paikat, jotta tuloksia voi suoraan verrata käytännönviljelyyn. Pedersen uskoo jalostustyön kehittyvän tulevaisuudessa: Eri kasvuvyöhykkeille voisi olla mahdollista kehittää erillinen jalostusohjelma. Hankkija Oy:n siemenliiketoiminnan tuoteryhmäpäällikkö Jarmo Tervala ja Nordic Seedin tutkimuspäällikkö Brian B. Pedersen Latviassa koeruutupellon laidalla. 17

18 KASVUOHJELMA Kesän 2014 kasvinsuojelun erikoisuudet Kesä 2014 oli olosuhteiltaan hyvin erikoinen, mikä toi oman leimansa myös kasvinsuojelutoimenpiteisiin. Oli kylmää ja kuumaa sekä märkää että kuivaa. Teksti: Arto Markkula, Market Manager, Syngenta Nordics A/S Lämmön ja kosteuden avittamana rikkakasveja taimettui runsaasti. Kostean viileissä oloissa kehityttyään niiden vahakerros jäi ohueksi, joten torjunnoissa saatiin pääsääntöisesti hyvä teho. Jälleen kerran vesiheinää eli muroa esiintyi paljon. Etenkin Pohjanmaalla sitä iti multavilla mailla koko alkukesän ajan, osittain ensimmäisen rikkaruiskutuksen väistäneenä tai grammaaineita käytettäessä niitä sietävänä. Mangaanin puutetta ilmeni tänä vuonna myös Etelä-Suomessa etenkin kaksitahoisissa ohrissa. Oireita oli yleisesti uusilla kaksitahoisilla lajikkeilla, jos maa oli hyvin kalkittu. Puutosoireet muistuttivat hyvin paljon verkkolaikkua, mutta analyysien mukaan kyseessä olikin mangaanin puute. Myös verkkolaikku yleistyi kesän edetessä. Lajikkeiden välillä voi olla eroja, mutta Kasvuohjelma-koeruuduilla mangaanin puutetta ilmeni kaikilla uusilla kaksitahoisilla lajikkeilla, silloin kun koelohkolla puutetta ylipäätään esiintyi. Tosin kaikilla pelloilla puutosoireita ei ilmennyt. Todennäköisesti alkukesän viileys ja kosteus sai kaksitahoiset ohrat kasvamaan niin nopeasti massaa, että juuret eivät pystyneet hankkimaan kaikkia kasvun vaatimia ravinteita. Uudet runsassatoiset lajikkeet kasvattavat pensomisvaiheessa niin nopeasti biomassaa, että maassa oleva ravinnetilanne voi muodostua minimitekijäksi. Mangaanin puutetta voi korjata ruiskuttamalla kasvustoon Mantrac Pro viimeistään T1-vaiheessa ennen kuin oireita ilmaantuu. Käsittelyn voi yhdistää rikkakasvi- ja kasvunsäätöruiskutukseen. Alttiista olosuhteista huolimatta viljojen taudit tulivat näkyviin viiveellä. Sitten kun ne tulivat esiin, oltiin T2- ja T3-vaiheessa monin paikoin jo myöhässä. Alkukesän viileissä ja kosteissa oloissa kasvien lehtien vahakerros jäi ohueksi, mikä näkyi tavallista yleisempinä ruiskutusvioituksina. Vioitustapauksissa tankissa oli liuotinpohjaisia valmisteita sekä hormoni-rikkakasviaineita. Vioituksen syntyminen saattoi olla kiinni hyvin pienestäkin asiasta: yksi aine seoksessa enemmän tai vähemmän, lohkon tai lajikkeen vaihto sekä iltatai aamuruiskutus saattoi vaikuttaa ilmiön esiintymiseen tai voimakkuuteen. Heinäkuun helteet pakkotuleennuttivat kasvustoja ja jyväkoko jäi yleisesti pieneksi. Elokuun sateet herättivät toksiineja tuottavia homeita, joista voi vielä tulla ongelmia viljakaupassa. Uusi tauti perunalla: Lehtipolte Perunan lehtipolte on yleistynyt viime vuosina suomalaisilla perunaviljelyksillä. Lehtipolte aiheuttaa perunan varsiston ennenaikaisen kuihtumisen, jonka vuoksi mukulakoko jää pieneksi ja sitä myöten sato alhaiseksi. Lehtipoltetta voi ehkäistä viljelykierrolla sekä riittävällä lannoituksella, mutta käytännössä se ei aina riitä. Revus Top on uusi valmiste, joka torjuu sekä perunaruton että lehtipoltteen. Lehtipoltteen torjunta tulee aloittaa jo ensimmäisestä ruttoruiskutuksesta lähtien, jotta tauti ei saa otetta kasvustoon. Mangaanin puutetta Propino-ohrassa. Ensimmäiset perunan lehtipoltteen aiheuttamat oireet ovat kasvuston alaosassa, minkä vuoksi se on vaikea havaita ajoissa. 18

19 Rakennekalkki levitetään peltoon tavanomaisella kuivakalkin levityskalustolla. Levityksen jälkeen rakennekalkki on muokattava maahan parin vuorokauden sisällä esimerkiksi kultivaattorilla tai jyrsimellä parhaan tuloksen varmistamiseksi. Rakennekalkilla saavutettu vaikutus maan rakenteeseen on monivuotinen. Jokainen päivä on kalkkipäivä Teksti ja kuva: Timo Kanerva ja Anna-Kaisa Haapajärvi, Nordkalk Oy Ab Kalkki on ajankohtaista joka päivä; käytämme päivittäin hyödykkeitä kuten esimerkiksi tietokonetta ja matkapuhelinta, joiden osien valmistusprosessissa kalkki on mukana. Kalkki on tärkeää myös maataloudessa, sillä se mahdollistaa elinvoimaisen kasvun juuristossa maan alla. Runsas viljelyskasvin juuristo ja oikea ph-taso varmistavat, että lannoitus päätyy myytävän sadon raaka-aineeksi eikä pidäty maahan tai huuhtoudu vesistöihin. Maanparannuskalkitus on panostus vuosiksi eteenpäin, jotta sato pysyy laadultaan ja määrältään vakaana. Syksy on pääsääntöisesti varmin vuodenaika saada kalkki kunnolla levitetyksi, vaikka lannoitus ja uuden sadon kylväminen saattavatkin silloin tuntua kaukaiselta ajatukselta. Syksyllä levitystyökin on joutuisampaa kuin sydäntalvella lumen keskellä. Lisäksi syksyllä levitetty kalkki ehtii vaikuttaa jo tulevan kasvukauden satoon. Rakennekalkkiratkaisu pellon rakenneongelmiin Tuloillaan oleva uutuustuote on rakennekalkki, joka koostuu tavallisesta maanparannuskalkista eli kalsiumkarbonaatista ja poltetusta kalkista. Se saa aikaan murura- kenteen muodostumisen tavallista kalkkia nopeammin. Rakennekalkin teho perustuu tuotteessa olevan poltetun kalkin reaktiivisuuteen ja vapaan kalsiumin määrään, jolloin maassa muodostuu vahvoja mururakenteita nopeasti. Kestävä mururakenne puolestaan estää maan liettymistä ja pintaeroosiota. Tuotteen rakennevaikutus saadaan esille savimailla, joissa reaktio savipartikkeleiden ja kalsiumin välillä on mahdollinen. Käytettäessä tuotetta muille kuin savimaille, sillä saadaan nopea ja tehokas kalkitusvaikutus, joskaan rakennevaikutusta ei saavuteta. 19

20 REHUKAUPPA UUDISTUU Termiinisopimus on hyvä renki Ruokinta kuuluu kotieläintuotannon tärkeimpiin kannattavuustekijöihin. Oikean rehun valinta on merkittävä päätös. Markkinoilta löytyy runsas rehuvalikoima eri tilanteisiin. Rehujen hinnoittelussa valinnan varaa sen sijaan on ollut vähän. Uusi Termiinisopimus tuo rehukauppaan ennustettavuutta ja riskienhallintaa. Teksti: Henrik Willberg, johtaja, rehun liiketoimintaprosessit, Hankkija Oy Suomessa rehukauppaa on tehty samoilla pelisäännöillä monta vuotta. Rehuvalmistaja ostaa raaka-aineet, hinnoittelee tuotteensa ja myy rehut asiakkaille. Rehujen hinnat muuttuvat kun tulee uusia, erihintaisia raaka-aine-eriä käyttöön. Hinnat ovat välillä hyvinkin vakaita ja välillä rajusti muuttuvia raaka-ainemarkkinoiden mukaan. Tämä tekee kotieläintuottajan taloussuunnittelusta vaikeaa. Rehukustannus kuukauden tai puolen vuoden kuluttua on arvoitus. Suomen Rehu tarjoaa nyt ruokintakustannusten hallintaan Termiinisopimusta jolla rehun hintaa voidaan kiinnittää tietyn, tulevan jakson aikana. Markkinatalous on tullut myös maataloussektoriin jäädäkseen. Eri tuotteiden ja panosten hintojen kehityksen ennustaminen on erittäin vaikeaa. Maailmalla käytetään kaupankäynnissä yleisesti erilaisia suojaustyökaluja, joilla hallitaan riskiä eri tilanteissa. Käytännössä tämä tarkoittaa että fyysisen kaupankäynnin lisäksi pitää hallita myös erilaisten raaka-aine- ja valuuttapörssien käyttöä. Suojaus tarkoittaa että tehdyn kaupan kannattavuutta turvataan saman tien, jolloin äkilliset käänteet markkinoilla eivät vaikuta tehtyyn kauppaan. Suojautuminen riskeiltä ei tarkoita spekulointia, vaan päinvastoin tyytyminen kaupantekohetken tilanteeseen. Yksittäisen kotieläintuottajan on vaikeaa hyödyntää suoraan esimerkiksi raaka-ainepörssien tarjoamia suojausmahdollisuuksia. Välittäjän kautta sekin on mahdollista. Monessa maassa rehukaupassa on käytetty suojausmahdollisuuksia niin, että rehuvalmistaja on toiminut välittäjänä ja hankkinut raaka-aineet tulevaisuudessa valmistettaviin rehuseoksiin asiakkaan päätösten mukaan. 20