Sienet ja terveys. Puheenjohtajan palsta. Kliininen mykologia Suomessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sienet ja terveys. Puheenjohtajan palsta. Kliininen mykologia Suomessa 1901-2004"

Transkriptio

1 Sienet ja terveys Lääketieteellisen mykologian seuran tiedotuslehti Vsk. 7, No 2, 2004 ISSN Puheenjohtajan palsta Sienet ja terveys -lehti ilmestyy toivottavasti myöskin loppuvuodesta tänä vuonna. Hallitus pyrkii panostamaan lehtiasiaan, onhan lehtemme tärkeä tiedon välittäjä ja yhteydenpitäjä jäsenistönsä keskuudessa. Hallituksen jäsenet ovat viime vuosina ehkä liiaksikin omin voimin yrittäneet tehdä lehteä. Ponnisteluin ja vaivoin olemme saaneet aikaan ehkä yhden numeron Sienet ja terveys - lehteä vuodessa. Sienet ja terveys -lehti on sekä sisältönsä että ulkoasunsa puolesta etsimässä muotoaan. Kutsun mielelläni nyt jäsenet osallistumaan aktiivisesti lehtemme kehittämiseen. Lehden tärkeitä painopisteitä tulevat olemaan jatkossakin tiedottamisasiat, kuten tiedot kansainvälisistä kursseista ja kongresseista. Mielelläni näkisin lehdessämme myös tapausselostuksia lääketieteelliseen mykologiaan liittyen. Tilaa löytynee myös lukijoiden palstalle. Laboratorioissa tehdään päivittäin arvokasta, tärkeää työtä potilas-, ympäristö- ja elintarvikenäytteiden tutkimiseksi. Tietojen vaihtaminen ja lisäyhteyksien rakentaminen sienidiagnostiikan osaajien ja mykologisten ongelmien kanssa kamppailevien jäsentemme kesken voisi alkaa lehtemme välityksellä. Toivotan kaikille jäsenillemme ja lehtemme lukijoille virkistävää kesää ja hyvää sienivuotta. Eeva-Liisa Hintikka Kliininen mykologia Suomessa Lääketieteellisen mykologian seuran tarkoitus on laatia kirjallisuusluettelo suomalaisilta tekijöiltä vuosina ilmestyneistä kliinisen mykologian alan julkaisuista. Suunnitelmana on täydentää vuonna 1986 ilmestynyttä vihkosta Kliininen mykologia Suomessa (Pilz-Report Erikoisnumero B, Asko Kahanpää - Jukka Jalonen). Tätä tarkoitusta varten pyydämme kaikkia seuramme jäseniä ja muitakin Sienet ja terveys lehden lukijoita laatimaan luettelon vuosina ilmestyneistä kliinisen mykologian julkaisuistaan (artikkeleistaan) ja täydentämään sitä lähettämisen jälkeen vuonna 2004 vielä mahdollisesti ilmestyvien töiden osalta. Lähetä luettelo julkaisuistasi LKT Risto Visakorvelle joko sähköpostitse osoitteella tai postitse osoitteella Purotie 169, Otalampi mahdollisimman pian, viimeistään Puhu asiasta myös sellaisille seuran ulkopuolisille, jotka eivät Sienet ja terveys -lehteä lue, mutta joilla arvelet olevan kliinisen mykologian julkaisuja vuosilta ja pyydä heitäkin lähettämään julkaisutietonsa Risto Visakorvelle. Luetteloitaviksi tulevat kaikki ne Suomessa tai ulkomailla ilmestyneet alan julkaisut, joissa on ainakin yksi suomalainen tai Suomessa pysyvästi asuva tekijä. Rajanveto kliinisen mykologian ja muun mykologian välillä ei kaikilta osin ole aivan itsestään selvä. Ensi sijassa luetteloimisen kohteena ovat julkaisut, jotka käsittelevät lääketieteeseen, hammaslääketieteeseen ja eläinlääketieteeseen liittyviä aiheita. Näin ollen esimerkiksi sienimyrkytykset ja homesienten aikaansaamien sairausoireiden esiintyminen ovat tätä aihepiiriä. Myös sienten laboratoriodiagnostiikkaan kuuluvat selvitykset otetaan mukaan, jos niillä on merkitystä ihmisten tai eläinten kannalta. Epäselvissä tapauksissa on parempi luetteloida julkaisu kuin jättää se pois, jolloin tämän kirjallisuusluettelon toimittajat voivat ratkaista asian yhtenäisten periaatteiden mukaan. Luetteloitaessa pyydetään käyttämään seuraavan esimerkin mukaista perusilmaisua: Suhonen R, Karvonen J. Kynsisilsan hoito. Duodecim 1988; 114: Toivon hartaasti, että ne, joita tämä kliinisen mykologian alan julkaisujen luetteloimispyyntö koskee, olisivat valmiit RIPEÄSTI vastaamaan, vaikka tästä vaivannäköä aiheutuukin. Vastaamisen siirtäminen vain lisäisi unohtamisvaaraa! Kiitos jo etukäteen. Olet tälläkin tavalla mukana vauhdittamassa seuramme toimintaa. Asko Kahanpää Scopulariopsis brevicaulis. Kuva: Aerobiologian yksikkö

2 2 Sienet ja terveys 2004, Vsk. 7, No 2 Sisältö Puheenjohtajan palsta...1 Kliininen mykologia Suomessa Sisältö...2 Vuosikokous Herkkyysmääritykset avainasemassa resistenttien kantojen tunnistamisessa...3 Mikrosienten esiintyminen luonnossa ja ulkoilmassa...4 Pohjoismaisen lääketieteellisen mykologian yhdistyksen ensimmäinen tieteellinen kokous...4 Kalenteri...5 Infektiotautien erikoislääkäri, LT Juha Salosen haastattelu...6 In memoriam Professori Carl Eric Sonck Sienet ja terveys Lääketieteellisen mykologian seuran tiedotuslehti Sienet ja terveys = ISSN Vsk. 7, No 2, Kesäkuu 2004 Julkaisija: Lääketieteellisen mykologian seura Finnish Society for Medical Mycology ry Hallitus 2004 Eeva-Liisa Hintikka, pj. Juha Salonen, vpj. Hanna Ranta, sihteeri Risto Voutilainen, tal.hoitaja Risto Visakorpi Asko Kahanpää Tarja Ojanen Yhteystiedot sihteeri Hanna Ranta Aerobiologian yksikkö, Biologian laitos Turun yliopisto; puh , Fax , Pankkiyhteys Nordea, Turku Hämeenkatu Toimitus ja taitto Mervi Oikonen Hanna Ranta Monistuspaikka Labquality Oy, Helsinki Julkaistavaksi tarkoitettu aineisto pyydetään lähettämään Seuran sihteerille ensisijaisesti sähköisessä muodossa, joko levykkeellä tai sähköpostitse. Lehden sisältöä lainattaessa lähde aina mainittava. Vuosikokous 2004 Lääketieteellisen mykologian seuran kuudes vuosikokous pidettiin maaliskuun 5. päivänä Meilahden sairaalassa, Helsingissä. Tilaisuuteen osallistui 42 henkilöä, joista 30 oli seuran jäseniä. Kokouksen tukijana oli lääketehdas Pfizer. Viralliset vuosikokousasiat Toimikaudella 2004 seuran hallituksen jäseninä ja luottamustoimissaan jatkavat puheenjohtaja Eeva-Liisa Hintikka, varapuheenjohtaja Juha Salonen, sihteeri Hanna Ranta, taloudenhoitaja Risto Voutilainen sekä Asko Kahanpää ja Risto Visakorpi. Hallituksen jäsenyydestä luopuvan Pirkko Koukila-Kähkölän tilalle seuran hallitukseen valittiin Tarja Ojanen. Seuraan liittyi 12 henkilöjäsentä kaudella , ja kauden lopussa seuraan kuului 82 varsinaista jäsentä. Koska Sienet ja Terveyslehden ilmestymisvaikeuksien vuoksi jäsenistö ei vuonna 2003 saanut asianmukaista tietoa jäsenmaksun maksamisesta, päätettiin että vuoden 2003 jäsenmaksuja ei peritä takautuvasti ja että jäsenmaksut peritään vuodelta Tieteellinen ohjelma Tieteellisessä ohjelmassa oli kaksi teemaa: Sienilääkkeet ja Hometalot. Ohjelman aloitti Tukholman Karoliinisen yliopistosairaalan mikrobiologi, LT Erja Chryssanthou, jonka sieniherkkyyksiä käsitelleestä esityksestä on lyhennelmä tässä lehdessä. Alkuperäisestä ohjelmasta poiketen Dos. Marja- Riitta Hirvonen Kansanterveyslaitokselta Kuopiosta puhui sairastumisen vuoksi estyneen Dos. Aino Nevalaisen sijasta. Hirvosen aiheena oli Asumisterveysopas - terveyshaitan toteaminen sienien osalta. Terveydensuojelulain mukaan terveyshaitalla tarkoitetaan mm. elinympäristössä olevasta tekijästä tai olosuhteesta aiheutuvaa sairautta tai sen oiretta. Terveyshaittana pidetään myös altistumista terveydelle vaaralliselle aineelle tai tekijälle siinä määrin, että sairauden tai sen oireiden syntyminen on mahdollista. Tällainen tilanne voi syntyä silloin, kun henkilö oleskelee tilassa, jossa hän voi altistua mikrobeista peräisin oleville soluille tai niiden aineenvaihduntatuotteille. Asumisterveysoppaassa annetaan ohjeita sisätiloissa olevan mikrobilähteen todentamiseen erilaisin otanta- ja viljelymenetelmin sekä natiivitarkastelulla. Oppaassa annetaan raja-arvoja erilaisissa olosuhteissa ja eri viljelymenetelmillä saaduille tuloksille, sekä kerrotaan niihin liittyvistä rajoituksista. Hänen jälkeensä Taina Vuopio esitteli Pfizerin sienilääkkeitä. Seuraavan puhujan, Turun yliopiston Aerobiologian yksikön tutkija Dos. Hanna Rannan esityksestä on jäljessä lyhennelmä. Rakennusinsinööri Kari Vähämäki Uudenmaan Aluetyöterveyslaitokselta puhui aiheesta Rakennustekninen kosteus- ja homevaurioselvitys. Rakennustekninen selvitys etenee noudattaen tarkkaa ohjeistusta. Sen tukena voidaan käyttää myös mikrobianalyyseja. Vähämäki esitteli myös kosteusvauriorakennuksista otettuja kuvia,

3 3 Sienet ja terveys 2004, Vsk. 7, No 2 joista ilmeni mm. että vanhemmissa rakennuksissa kosteusvaurion ja terveyshaitan syynä voi olla kosteuseristyksen puuttuminen märkätiloista. Oulun läänineläinlääkärin, ELT Riitta Ahon aihe oli näytteiden ottaminen, tutkiminen ja tulosten tulkinta hometalotutkimuksissa. Sisäilmaoppaan ohjeet eivät ole riittäviä kentällä työskenteleville eläinlääkäreille ja terveystarkastajille. Sen lisäksi lainsäädäntö edellyttää, että kunnan viranomaiset arvioivat hometutkimuksia tekevien yritysten/laboratorioiden tason ja näin omalla tavallaan kantavat vastuun tulosten oikeellisuudesta. Kunnan viranomaisilla ei ole minkäänlaisia mahdollisuuksia tällaiseen laboratorioiden arvioimiseen. Sekä terveydenhuollon, hygienialain alaisten että elintarvikelain alaisten laboratorioiden hyväksyminen tapahtuu valtakunnallisesti lain mainitseman viranomaistahon toimesta. On nurinkurista, että vaikeimmin arvioitava, sienitutkimuksia tekevä taho arvioitaisiin kaikkien kuntien toimesta erikseen, siis samakin laboratorio moneen kertaan! Näistä syistä johtuen asuintilojen hometutkimuksissa näytteidenotto ja tulosten tulkinta ovat vähän mitä sattuu. Näytteiden tutkimisen ja tulosten tulkinnan voi käytännössä tehdä mikä tahansa laboratorioksi julistautuva taho, jolloin analyysit ja vastausten taso ovat käytännössä täysin kontrolloimattomia. Tällaisia yrityksiä toimii Suomessa kymmenittäin ellei jopa toista sataa. Niitä syntyy ja katoaa tasaisella tahdilla. Hometutkimuksille ei ole olemassa minkäänlaista laadunvalvontaa. Silti näitä vastauksia käytetään myös esim. asuntokauppoja koskevissa oikeustapauksissa, mikä voi johtaa ja on jo johtanut suoranaisiin oikeusmurhiin. Laadunvalvonnan ja referenssilaboratoriotoiminnan käynnistäminen on välttämätöntä. Hometutkimuksia tekevien laboratorioiden hyväksyminen tulee tapahtua samalla tavalla kuin muidenkin laboratorioiden. Tarvitaan uusia, selkeitä ohjeita ja lisää koulutusta kunnan ympäristöterveydenhuollosta vastaaville valvontaviranomaisille. Sisäilmaoppaassa ohjeiksi annetuille raja-arvoille on myös löydyttävä tieteellinen pohja. Erikoissairaanhoitaja Marjatta Malmberg HYKSin Iho-ja allergiasairaalasta esitteli kokemuksiaan koti-ja työpaikkakäynneiltä sisäilmapotilaiden luona. Malmbergin esityksestä kävi ilmi että henkilökohtainen tutustuminen potilaan elinympäristöön voi osoittautua erittäin hyödylliseksi koska riskitekijät eivät aina tule esille haastatteluissa. Altistusta aiheuttavat tekijät saattavat liittyä potilaan elintapoihin ja tottumuksiin kuten tupakointiin, kotieläinten pitoon sekä kodin huonoon hygieniaan. Huonoa hygieniaa esiintyy myös työ- ja sairaalaympäristöissä: siivousta ei suoriteta perinpohjaisesti ja joitakin kohteita ei siivota ollenkaan. Toisaalta on mahdollista että selkeää kosteusvauriota ja sen aiheuttajaa ei havaita tai niihin ei reagoida; ikkunankarmit saattavat vuotaa ja joissain tapauksissa lattia on jatkuvasti märkä, koska vesiputket vuotavat. Ylläkuvattujen riskitekijöiden minimoiminen johtaa monissa tapauksissa potilaan kunnon kohenemiseen. Tieteellisen ohjelman päätti keuhkosairauksien erikoislääkäri Auli Hakulisen (Iho-ja allergiasairaala, HYKS) esitys aiheesta sisäilmapotilas lääkärin vastaanotolla. Tärkeimpiä hengitystiesairauksien aiheuttajia ovat infektiot sekä tupakointi. Oireita aiheuttavat myös allergisoivat tekijät kuten kotieläimet ja siitepölyt. Potilaan koti- ja työympäristössä esiintyvät homeet voivat nekin aiheuttaa hengityselinoireita, mutta syy-seuraussuhteita on homeiden kohdalla usein vaikea osoittaa. Oireet eivät ole spesifisiä, vaan ne voivat olla seurausta myös muista tekijöistä. Keskustelu jatkui miellyttävästi Pfizerin tarjoaman iltapalan ääressä. Erityiset kiitokset kokouksen tukijalle kasvissyöjien huomioimisesta. Hanna Ranta Tritirachium oryzae. Kuva: Aerobiologian ykskkö Herkkyysmääritykset avainasemassa resistenttien kantojen tunnistamisessa Sienten herkkyysmääritysten päätehtävänä on identifioida resistentit kannat. Tällä hetkellä yleisesti tunnustettu referenssi, johon kaikkia uusia menetelmiä verrataan, on NCCLS -menetelmä (National Committee for Clinical Laboratory Standards). Ehdotus eurooppalaisesta menetelmästä (AFST-EUCAST) on myös hiljattain julkaistu. Pohjoismaissa yleisin kaupallinen menetelmä on E-testi. Kliinisesti tärkeimmät Candida-lajit, C. glabrataa, C. kruseita ja C. norvegensista lukuunottamatta, ovat tavallisesti herkkiä sienilääkkeille. Resistenssikehitys atsoleille ja erityisesti flukonatsolille on harvinaista Ruotsissa ja Suomessa esiintyvillä hiivasieniverikannoilla. Epidemiologinen seuranta on tärkeää, jotta mahdollinen resistenssikehitys voitaisiin ennakoida mahdollisimman aikaisin. Maakohtaisia ja paikallisia sienten MIC-histogrammeja voidaan myös hyödyntää tehokkaan sienihoidon valinnassa. Erja Chryssanthou mikrobiologi, lääketieteen tohtori Avdelning för klinisk mikrobiologi, Karolinska Universitetssjukhuset Solna, Tukholma

4 4 Sienet ja terveys 2004, Vsk. 7, No 2 Mikrosienten esiintyminen luonnossa ja ulkoilmassa Mikrosienet ovat tärkeä ja erittäin yleinen eliöryhmä luonnonympäristöissä. Homeet ja hiivat hajottavat kuollutta kasvimateriaalia ja kierrättävät näin ravinteita. Sienten merkitys lahottajina korostuu erityisesti viileän ilmaston alueilla. Mikrosieniä elää runsaasti myös elävien kasvien pinnoilla ja solukoiden sisällä. Nämä epi- ja endofyyttiset mikrosienet eivät vahingoita isäntäkasvejaan. Monet mikrosienet ovat kuitenkin erittäin yleisiä kasvitautien aiheuttajia sekä luonnossa että viljelmillä, bakteerien ja virusten ohella. Sienten itiöt leviävät pääasiallisesti ilmateitse. Ulkoilman sieni-itiöpitoisuudet kohoavat kasvukauden aikana suuriksi. Meidän ilmastossamme sieni-itiöpitoisuudet alkavat kohota heti kun maa paljastuu lumen alta. Kun mukaan otetaan home- ja hiivasienet sekä kotelo- ja kantasienet, ulkoilman sieni-itiöpitoisuudet saattavat ajoittain loppukesällä ylittää jopa itiötä ilmakuutiometrissä. Sieni-itiöpitoisuudet saattavat muutamassa tunnissa nousta hyvin korkeiksi. Tämän spore plume ilmön syytä ei tiedetä, mutta sen on arveltu olevan yhteydessä ilmanpaineen vaihteluihin ja ukkosmyrskyihin. Monet mikrosienistä elävät myös sisätiloissa kostuneella rakennusmateriaalilla. Esim. yleinen kosteusvaurioindikaattorilaji, Aspergillus versicolor on erittäin sopeutuvainen. Se pystyy luonnossa elämään ympäristöissä joiden vesipotentiaali on alhainen, kuten suolasoilla. Toisaalta se kestää hyvin sekä happamia että emäksisiä ympäristöjä, ja kasvaa melko matalissa lämpötiloissa. Hanna Ranta tutkija, dos. Aerobiologian yksikkö, Turun yliopisto Pohjoismaisen lääketieteellisen mykologian yhdistyksen ensimmäinen tieteellinen kokous Pohjoismainen lääketieteellisen mykologian yhdistys (NSMM) järjesti ensimmäisen tieteellisen symposiuminsa Tukholmassa maaliskuun 12 päivänä (2004). Symposiumi järjestettiin yhteistilaisuutena Ruotsin Kliinisen Mykologian yhdistyksen symposiumin kanssa, jolle puolestaan symposiumi oli jo 24. Tilaisuuteen osallistui lähemmäs satakunta henkilöä, joista huomattava osa tosin oli Ruotsin yhdistyksen jäsenkuntaa. Nimellä Trends in Nordic Medical Mycology tilaisuus keskittyi invasiivisiin infektioihin, ja etenkin Candida -infektioihin. Pääluennon aihe olikin Candidainfektiot tänään. Sen piti professori Frank Odds, Aberdeenin yliopistosta Englannista. Hän käsitteli erityisesti systeemisiä Candida-infektioita puolustuskyvyltään heikentyneissä potilaissa. Näissä infektioissa kuolleisuus on edelleen yli 30 prosenttia, vaikka uudet sienilääkkeet tarjoavat parempia mahdollisuuksia näiden infektioiden hoitoon. Uusilla tekniikoilla kuten DNA-sormenjälkitutkimuksilla on saatu uutta tietoa Candida-infektioiden epidemiologiasta ja lääkeresistenssin esiintymisestä. Muut seitsemän esitystä oli jaettu kahteen alaryhmään, joista ensimmäinen oli nimetty Sieni-infektiot erilaisissa potilasryhmissä. Tässä esitykset käsittelivät pääasiassa invasiivisten sieni-infektioiden kliinistä puolta ja kohderyhmät edustivat muuta vaikeata sairautta potevia tai muuten puolustuskyvyltään heikentyneitä potilaita. Toinen ryhmä käsitteli sieni-infektioiden kliinistä kuvaa ja diagnostisia keinoja. Viimemainituista yksi esitys koski mikrobiologista sienidiagnostiikkaa ja toinen diagnostiikkaa patologian keinoin. Tässä ryhmässä mainittakoon myös Ruotsin sieniyhdistyksen puheenjohtajan Jan Faergemannin esitys, joka koski invasiivisten infektioiden ihomanifestaatioita. Punoittava läiskä ihossa, jonka keskellä on kyhmy, joka myöhemmin nekrotisoituu voi immuunipuutteisella potilaalla olla ensimmäinen merkki invasiivisesta sieni-infektiosta. Iholeesiosta tehty biopsia voi varmistaa sieni-infektion ja jopa paljastaa aiheuttajan. Ihomanifestaatio on kuitenkin melko harvinainen oire näissä sieni-infektioissa. Useimmissa esityksissä tulivat jälleen esille vaikeudet invasiivisten hiiva- ja muiden sieni-infektioiden diagnostiikassa. Päivän teemaan liittyvien esitysten lisäksi ohjelmaan kuului neljä erillistä esitystä ja nähtävänä oli myös muutama posteri. Tieteellisen ohjelman jälkeen piti Pohjoismainen yhdistys virallisen vuosikokouksensa, jossa mm. kuultiin yhdistyksen toiminnan lähteneen reippaasti käyntiin (josta tietysti päivän tieteellinen kokous oli yksi merkki), jäseniä on tienoilla. Vasta perustetun uuden pohjoismaisen yhteistyöryhmän Nordic Reference Group of Methods in Medical Mycology kanssa oli sovittu läheisestä yhteistyöstä. Keskustelussani NSMM:n sihteerin Per Sandven kanssa ilmeni, että Suomesta on toistaiseksi vain muutama harva ilmoittautunut jäseneksi. Erityisesti lääketieteellisen mykologian parissa tutkimustyötä tekevien tai tästä tutkimuksesta kiinnostuneiden kannattaa harkita NSMM:n jäsenyyttä. Lisätietoja löytyy NSMM:n nettisivuilta (www.nsmm.nu). Oman yhdistyksemme lehdessä Sienet ja terveys numerossa 1/2004 löytyy myös allekirjoittaneen kertomus yhdistyksen viimesyksyisestä perustamisesta ja otteita yhdistyksen säännöistä. Seuraava NSMM:n vuosikokous ja symposiumi järjestetään Kööpenhaminassa 1 huhtikuuta Teemana on antimykoottisten lääkkeiden oikea käyttö (Proper use of antimycotics). Katso ilmoitusta toisaalla tässä lehdessä. Risto Visakorpi

5 5 Sienet ja terveys 2004, Vsk. 7, No 2 Kalenteri Makrosieniretki Kuopiossa Retken vetäjänä toimii mykologi Jouni Issakainen. Retki järjestetään mikäli innokkaita sienestäjiä löytyy riittävästi. Ilmoittaudu heinäkuun loppuun mennessä Tarja Ojaselle, puh: (työ) tai sähköpostilla: Sisäilman ja rakennusmateriaalien mikrosienten tunnistuskurssi Turun yliopiston Aerobiologian yksikkö järjestää joulukuuta 2004 sisäilman ja rakennusmateriaalien homeiden tunnistuskurssin. Kurssi on suunnattu lähinnä rakennusten mikrobinäytteitä (homesienet) analysoivien laboratorioiden henkilöstölle. Kaksipäiväisellä kurssilla käydään läpi yleisimpien kosteusvaurioindikaattorisukujen tunnistuksen perusteet. Tarkempia tietoja löytyy osoitteesta /aerobiologia/kurssi2004 ja niitä antavat myös Hanna Ranta ja Anna-Mari Pessi, Kongresseja XNAF, the 10th Nordic Symposium on Aerobiology Turku, Finland, August Telephone +358 (0) , Advances Against Aspergillosis San Francisco, CA, USA, September Contact: Complete Conference Management, 1660, Hotel Circle North, Suite 220, San Diego, CA 92108, USA. Tel: , Fax: c- advancesagainstaspergillosis.org IDSA Infectious Diseases Society of America Annual Meeting Boston, USA, September 30-October , 5 th Congress of the African Mycological Association Hartenbos, South Africa, January , Kansainväliset seurat Viime vuonna perustettu pohjoismainen seura Nordic Society of Medical Mycology (NSMM) järjestää toisen tieteellisen kokouksensa Kööpenhaminassa Kokouksen teema on Proper Use of Antimycotics. Tilaisuus ajoittuu ennen Kööpenhaminassa järjestettävää European Clinical Microbiology and Infectious Diseases (ECMID) -kokousta. Seura järjestää myös yksipäiväisen Kliinisen Mykologian Peruskurssin Kööpenhaminassa. Lisätietoja kokouksesta ja kurssista seuran sivuilta ISHAM - The International Society for Human and Animal Mycology on avannut uudistuneen webbisivuston. Sivulta löytyy muun muassa tietoa kongressiesta ja alan uudesta kirjallisuudesta, hyödyllisiä kliinisen mykologian linkkejä, sekä ohjeita Medical Mycology lehdessä julkaiseville. Sivuston osoite on Uudet jäsenet Pastenac Rafael Suomen terveystalo Laboratoriopalvelut/LabHolding Pl 700, Tampere p , fax Memnoniella echinata. Kuva: Aerobiologian yksikkö

6 6 Sienet ja terveys 2004, Vsk. 7, No 2 Infektiotautien erikoislääkäri, LT Juha Salosen haastattelu Tässä haastattelussa Kliinisen mykologian seuran varapuheenjohtaja, LT Juha Salonen kertoo omasta työstään ja kokemuksistaan kliinisen mykologian alalta. Salonen työskentelee infektiotautien erikoslääkärinä Päijät-Hämeen keskussairaalassa. Hän valmistui lääketieteen lisensiaatiksi Turun yliopiston lääketieteellisestä tiedekunnasta Armeijan ja pakollisen terveyskeskuspalvelun jälkeen seurasi erikoistuminen sisätauteihin ja tähän liittyen sienitautien tutkimus. Sisätautilääkärin pätevyyden Salonen sai 1995 ja infektio-subspesialiteetin Vuonna 2000 valmistunut väitöskirja käsitteli syvien sienitautien esiintymistä ja diagnostiikkaa hematologisilla potilailla. Toimittuaan muutamia vuosia infektiolääkärin sijaisena Turun yliopistollisessa keskussairaalassa Salonen siirtyi nykyiseen työpaikkaansa Lahteen. Millainen on työnkuvasi ja tyypillinen työpäiväsi? Olen sairaalassa konsultinomainen toimija, varsinaista osastovastuuta minulla ei ole. Toisin ei voisi ollakaan, sillä Päijät-Hämeen sairaanhoitopiirissä on yli asukasta ja konsultaatioita tulee sekä oman sairaalan sisältä että ympäröivistä terveyskeskuksista. Aloitan päivän käymällä laboratoriossa katsomassa kaikki vakavampaan infektioon viittaavat löydökset, esimerkiksi positiiviset veriviljelyt ja liqvor-näytteet, ja reagoin niihin heti jos se on tarpeen. Tämän jälkeen menen tehoosastolle ja käyn kaikki potilaat läpi osaston lääkäreiden kanssa; valtaosalla potilasta on jokin infektio-ongelma. Lopun päivää vastaan puhelimeen, pävittäisten konsultaatioiden määrä vaihtelee muutamista useisiin kymmeniin. Ohjeistan myös klinikoita ja terveyskeskuksia, luennoin viikottain, ja otan viran puolesta kantaa moninaisiin asioihin kuten rakennushankkeisiin. Pidän parhaana olla tavoitettavissa tutkimusvapaidenkin aikana koska sijaista ei ole, muuten vaikeat tapaukset voivat osoittautua kohtalokkaiksi ja työt kasaantuvat kohtuuttomasti. Millä tavalla mykologian osuus tulee esiin työssäsi? Mykologia on tärkeä osa nykyistäkin työtäni. Infektiolääkäri kohtaa syviä sieni-infektioita sitä enemmän mitä useammin hän on tekemisissä vaikeasti immuunipuutteisten potilaiden, kuten voimakkaita solunsalpaajahoitoja saavien hematologisten ja elinsiirtopotilaiden, kanssa. Vaikeita sieni-infektioita on eniten yliopistollisissa keskussairaaloissa, erityisesti Helsingissä, mutta tavallisissa keskussairaaloissakin sieni-infektioita kohtaa kuukausittain varsinkin teho-osaston potilailla. Tärkeä riskiryhmä ovat kirurgiset potilaat, joilla on taustalla vaikea perustauti, useita leikkauksia sekä pitkäaikaisia antibiootti- ja/tai kortikosteroidihoitoja. Myös hematologisten potilaiden hoidot ovat koventuneet; keskussairaaloissakin annetaan entistä voimakkaampia sytostaattihoitoja. Immuunipuutteisten potilaiden määrä lisääntyy koko ajan maassamme. Tämä näkyy paitsi yliopistollisissa sairaaloissa myös keskussairaalatasolla, vaikka vaikeimmat tapaukset kuten kiinteiden elinten siirrot ja kantasolusiirrot on keskitetty yliopistollisiin keskussairaaloihin. Kuinka paljon pystyt hyödyntämään oman sairaalasi laboratoriota mykologian osalta ja minkä tasoista diagnostiikkaa laboratorionne tarjoaa? Kanssakäyminen on päivittäistä ja molemminpuolista. Tarkistan tulokset kaikkien vakavien infektioiden osalta välittömästi, ja toisaalta saan heti tiedon jos laboratoriossa syntyy epäilys tärkeästä löydöksestä. Laboratoriomme tarjoaa pääasiallisesti ensilinjan diagnostiikka, vaativammat määritykset menevät Kuopion yliopistolliseen keskussairalaan. PCR-määrityksissä ja antigeenitesteissä turvaudutaan paljolti Turun yliopistolliseen keskussairaalaan. Kuinka usein aloitetaan sienilääkeprofylaksioita? Profylaksioiden käytöllä on hyvin vähän tieteellisesti osoitettuja perusteita ja suhtaudun niihin varauksella. Poikkeuksena ovat elinsiirrot ja kantasolusiirrot joissa profylaksia voi olla tarpeellinen. Keskussairaalatasolla sieniprofylaksian tarve on vähäinen. Varmistettuja vakavia sieni-infektioita tapaan työssäni kuukausittain, mutta hoitoja annetaan paljon enemmän. Profylaksia on tavallaan väärä termi; kun epäilys sieni-infektiosta on vahva, sienilääkitys joudutaan usein liittämään muuhun mikrobilääkehoitoon. Valitettavasti diagnostiikka on puutteellista ja tämän vuoksi suuri osa hoidoista empiirisiä. Jääkö vakava sieni-infektio usein diagnosoimatta? On yleistä että diagnoosi jää tekemättä ja aina sieniinfektiota ei löydetä edes ruuminavauksessa. Hematologiset potilaat ovat tärkein potilasryhmä jolla sieni-infektio jää usein toteamatta vaikka hoito annetaankin. On enemmän sääntö kuin poikkeus että nämä potilaat saavat sytopenian aikana infektioita, tämä koskee sekä bakteereita että sieniä. Sieni-infektio todetaan ehkä vain puolessa tapauksista ja yleensä joudutaan turvautumaan empiiriseen hoitoon. Yksi syy diagnostiikan epäonnistumiseen on se, että hoito joudutaan aloittamaan aggressiivisesti aikaisessa vaiheessa. Tällöin veriviljelyt saattavat jäädä negatiivisiksi.

7 7 Sienet ja terveys 2004, Vsk. 7, No 2 Millainen on lääkärien yleinen tietämys syvistä sieniinfektioista, otetaanko syvän mykoosin mahdollisuus huomioon? Tietämys syvistä sieni-infektioista ja niiden aiheuttajista on vähäistä ja vähenee mitä kauemmaksi etäännytään immuunipuutteisten potilaiden hoidosta. Tämä koskee koko lääkärikuntaa yliopistollisia sairaaloita myöten. Sienilääkkeitä ei useinkaan osata käyttää asianmukaisesti, ohjeistuksen ja opastuksen tarve on suuri. Uskovatko kollegat jos ehdotat syvää mykoosia? Ainakin omassa sairaalassani yleensä uskovat. Suurempi ongelma on se, että syvää mykoosia epäillään ja puoleeni käännytään usein vasta myöhäisessä vaiheessa. Esimerkiksi kirurgisille potilaille annetaan infektion alkuvaiheessa yleensä laajakirjoista bakteerilääkitystä, ja vasta kun ongelmia ilmenee aletaan epäillä sieniinfektiota. Sieni-infektioiden osuushan on kuitenkin pieni verrattuna bakteeri-infektioihin. Millaisena pidät tämänhetkistä sienilääketilannetta? Vaihtoehtoja on nykyään huomattavasti enemmän kuin ennen. Ongelmana on jälleen diagnostiikka; tarvittaisiin varhainen spesifinen diagnoosi jotta hoito voitaisiin aloittaa sopivalla lääkeellä. Uusillakin sienilääkkeillä on ongelmia, erityisesti yhteisvaikutukset muiden lääkkeiden kanssa. Tämä tulee esille muun muassa immunosuppressiivista lääkitystä saavien elinsiirtopotilaiden kohdalla. Toiseksi, uudetkin sienilääkkeet ovat edelleen toksisia; vaikka munuaistoksisuus on vähäisempää kuin amfoterisiini B:llä, esimerkiksi maksatoksisuutta esiintyy. Merkittävä ongelma ovat uusien lääkkeiden erittäin korkeat hinnat. Yhden sienilääkkeen päiväkustannukset voivat olla tuhat euroa ja jos useita lääkkeitä joudutaan käyttämään samanaikaisesti kustannukset tietysti kasvavat vielä tästäkin. Mikä merkitys on sienilääkeherkkyyksillä? Herkkyysmääritysten merkitys on suuri, mutta sienidiagnostiikan osalta menetelmät eivät ole riittäviä. Hiivojen herkkyysmääritykset standardoitiin vasta 1990-luvun lopulla ja homeiden kohdalla työ on kesken. Lisäksi in vitro löydösten vastaavuus kliiniseen tilanteeseen ei ole hyvä, ja määritysvastaukset saadaan hitaasti minkä takia potilasta joudutaan hoitamaan pitkään ilman tietoa herkkyyksistä. Resistenssi on lisääntyvä ongelma varsinkin non-albicans kandidalajien kohdalla. Koska vaihtoehtoisia lääkkeitä on käytössä aikaisempaa enemmän, ovat resistenssimääritykset entistä tärkeämpiä; aiheuttajan nimi ja herkkyydet pitäisi tietää mahdollisimman varhain, jotta hoito voitaisiin kohdentaa tehokkaasti. Tulevatko DNA-määritykset tulevaisuudessa helpottamaan sienidiagnostiikkaa? Asia on ajankohtainen ja tärkeä. Olemme itse kokeilleet Aspergillus-PCR-määrityksiä Turussa. Euroopassa on meneillään laajoja tutkimuksia sieni-pcr:n käytöstä ja arvosta hoidon tehostamisessa, mutta kokemuksia on toistaiseksi vielä vähän. Lähivuosina tullaan saamaan tietoa PCR:n tehosta seulontamenetelmänä. Toivoisin erityisesti veriviljelyn korvaavaa testiä, jonka avulla lääkitystä voitaisiin kohdentaa aikaisemmassa vaiheessa. Millainen on ympäristön merkitys suhteessa yksilötekijöihin kun kyseessä ovat mykoosit? Ympäristön merkitys infektiotapauksissa on yleensäkin tärkeä, ja erityisesti näin on sairaala-ympäristössä, missä kosketustartunta on tärkeä leviämistapa. Muun muassa hiivat liikkuvat käsien välityksellä potilaasta toiseen, jolloin esimerkiksi resistentti hiiva voisi teho-osastolla siirtyä potilaasta toiseen. Ilmatartunta on tärkeä asia homeinfektioiden kohdalla. Puolustuskyvyltään heikentynyt potilas voi saada tartunnan ilman homeitiöiden välityksellä joko sairaalassa tai muussa ympäristössä. Hiivainfektioissa keskeinen tekijä on potilas itse, sillä infektion aiheuttaja kuuluu usein ihmisen normaaliflooraan. Kirurgiset potilaat ovat tästä klassinen esimerkki; kun kyseessä on suolen puhkeama tai peritoniittitilanne suolistobakteerit ovat usein alkuvaiheessa infektion aiheuttajina, myöhemmin mukaan tulevat myös hiivat. Pitkään teho-osastolla hoidetut potilaat jotka ovat intuboituna ja jolla on useita verisuonikanyylejä, voivat saada kanyylin kautta sekundäärisen hiivainfektion. Viime aikoina mieleesi jäänyt tapaus? Vanhemmalla hyväkuntoisella potilaalla, jolle aiemmin oli laitettu sydämeen bioläppä, esiintyi pitkäaikaista kuumeilua. Veriviljelystä kasvoi useaan otteeseen hiiva. Hiivaendokardiittia epäiltiin koko ajan ja fokusta etsittiin muualtakin, mutta vegetaatiosta ei saatu osoitusta vaikka potilaalle tehtiin useita kertoja ultraäänitutkimus sydänläppiin ruokatorven kautta. Yleensähän hiivaendokardiitti on fulminantti ja siitä lähtee helpolla liikkeelle embolioita. Sienilääkitys aloitettiin, mutta vaikka tilanne välillä parani hiiva kasvoi aina uudelleen kun lääkitys lopetettiin. Yleensä lääkkeillä ei saada aikaiseksi hyvää vastetta hiivaendokardiitissa, sillä mikrobit ovat iskostuneina läppään ja suojassa biofilmin sisällä. Kyseinen potilas menehtyi useiden kuukausien hoidon jälkeen, ja vasta ruumiinavauksessa varmistui endokardiittidiagnoosi. Ennalta on tiedossa, että endokardiittiin tehoaa vain leikkaushoito yhdistettynä sienilääkitykseen. Tämän potilaan kohdalla se ei valitettavasti korkean iän takia ollut alun perinkään mahdollista. Hiivaendokardiitti on erittäin vaikea diagnosoida ja ei parane pelkällä lääkehoidolla. Hanna Ranta

8 8 Sienet ja terveys 2004, Vsk. 7, No 2 In memoriam Professori Carl Eric Sonck Ainoa kunniajäsenemme professori Carl Eric Sonck on poissa. Hän kuoli vuotiaana. Carl Eric Sonck syntyi Viipurissa Hän valmistui lääkäriksi vuonna 1933, erikoistui iho- ja sukupuolitauteihin sekä väitteli lääketieteen ja kirurgian tohtoriksi Alansa dosenttina hän toimi vuosina Helsingin yliopistossa. Turun yliopiston iho- ja sukupuolitautiopin professorina ja Turun yliopistollisen keskussairaalan asianomaisen klinikan ylilääkärinä hän oli , minkä jälkeen hän jäi eläkkeelle ja muutti takaisin Helsinkiin. Lahjakkaan Carl Eric Sonckin elämäntyö muodostui mittavaksi ja monipuoliseksi. Paitsi suosittu lääkäri hän oli myös menestyvä taidemaalari ja taiteen tuntija sekä tukija. Taidealan harrastuksessaan hän tutustui erityisesti taiteilija Yrjö Saarisen tuotantoon ja keräsi sitä laajan kokoelman sekä kirjoitti Saarisen elämäkerran. Jo koulupojasta alkaen Carl Eric Sonck oli hyvin kiinnostunut luonnosta, varsinkin kasveista. Tämä johtikin sittemmin merkittävään tutkimukseen Pielisjärven kasvistosta ja noin sadan uuden voikukkalajin julkaisemiseen. Hänet kutsuttiin jopa Helsingin yliopiston filosofisen tiedekunnan kunniatohtoriksi vuonna Tämä botanistinen mielenkiinto oli varmaan ainakin yhtenä virikkeenä hänen tutkimustyöhönsä ja suureen innostukseensa myös kliinisen mykologian alalla. Professori Sonck perusti Turun ihotautiklinikalle sienilaboratorion, jossa hiivasieniin ja silsasieniin sekä niiden tunnistamiseen samoin kuin kromomykoosiin kohdistunut tutkimus oli erityisen tuloksellista. Hän löysi ja julkaisi yhdessä työtoveriensa kanssa mm. useita uusia hiivasienilajeja. Mikrosieniä ja niiden aiheuttamia sairauksia käsitelleitä tutkimusjulkaisuja häneltä ilmestyi elämänsä aikana ainakin 35. Professori Carl Eric Sonckin moniin aikaisempiin kunnianosoituksiin tuli yksi lisä, kun hänet vuosikokouksessa kutsuttiin Lääketieteellisen mykologian seuran ensimmäiseksi kunniajäseneksi. Hän kertoi tuossa tilaisuudessa virkeästi monia muistoja kliinisen mykologian taipaleeltaan. Ne vakuuttivat kuulijat hänen avarakatseisuudestaan, vahvasta tutkimusotteestaan ja päättäväisyydestään vaikeuksien voittamisessa niiden asioiden kohdalla, joita hän kulloinkin halusi selvittää. Kerrotaan, että hän taas kerran oli laboratoriossa syventynyt niin perusteellisesti mikroskopoimaan mielenkiintoisia sieniä, että unohti lähteä kotiin jouluaaton aterialle. Carl Eric Sonck oli osaava lääkäri ja tiedemies, etevä luennoitsija ja opettaja, värikäs kertojakin, taiteilija sekä ihmisenä ennakkoluuloton, lämmin ja herkkä. Hänen kohtaamisensa oli helppoa, ja siitä jäi myönteistä muisteltavaa. Mieleeni tulee yhteinen junamatka sienikokouksesta Turusta Helsinkiin, kun hän jännittävästi kertoi karhujen kohtaamisestaan itärajalla. Tämä karhuseikkailu on kuvattu myös hänen omaelämäkerrassaan "Ihotautilääkäri muistelee", jota lukiessa saa käsityksen hänen pitkästä ja rikassisältöisestä elämästään. Asko Kahanpää Stora Brokholmen. Öljy (38 x 46 cm) 1947 Kirjasta C. E. Sonck:Ihotautilääkäri muistelee. Recallmed Oy, Vaasa 1995

Suomen Kliinisen Fysiologian Yhdistys r.y. Jäsenkirje 1/2014. Sisällys

Suomen Kliinisen Fysiologian Yhdistys r.y. Jäsenkirje 1/2014. Sisällys 1 Suomen Kliinisen Fysiologian Yhdistys r.y. Jäsenkirje 1/2014 Sisällys 1. Puheenjohtajan palsta 2. Tulevia koulutustilaisuuksia 3. Yhteistyökumppanin tiedotus, Spira Oy Hallituksen kokouksen esityslistalle

Lisätiedot

Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP

Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP Mikrobin ja ihmisen suhde Hyödylliset mikrobit, henkilön oma mikrobisto (ns. normaalifloora) Käsitteellä infektiotauti

Lisätiedot

TAMPEREEN YLIOPISTO LÄÄKETIETEEN YKSIKKÖ LASTENTAUTIEN LISÄKOULUTUSOHJELMA LASTEN INFEKTIOSAIRAUDET

TAMPEREEN YLIOPISTO LÄÄKETIETEEN YKSIKKÖ LASTENTAUTIEN LISÄKOULUTUSOHJELMA LASTEN INFEKTIOSAIRAUDET TAMPEREEN YLIOPISTO LÄÄKETIETEEN YKSIKKÖ LASTENTAUTIEN LISÄKOULUTUSOHJELMA LASTEN INFEKTIOSAIRAUDET Vastuuhenkilö: professori Matti Korppi (lasten infektiosairaudet) Kouluttajat: Dos. Merja Helminen, professori

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Risto Kaaja. Lääketieteellinen tiedekunta. Sisätautioppi

PROFESSORILUENTO. Professori Risto Kaaja. Lääketieteellinen tiedekunta. Sisätautioppi PROFESSORILUENTO Professori Risto Kaaja Sisätautioppi Lääketieteellinen tiedekunta 18.11.2015 Professori Risto Kaaja pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela -salissa 18. marraskuuta 2015

Lisätiedot

Kirkkokadun koulu Nurmes Sisäilmaongelmat & mikrobit 13.9.2012. Minna Laurinen, Rakennusterveysasiantuntija Marika Raatikainen, Sisäilma-asiantuntija

Kirkkokadun koulu Nurmes Sisäilmaongelmat & mikrobit 13.9.2012. Minna Laurinen, Rakennusterveysasiantuntija Marika Raatikainen, Sisäilma-asiantuntija Kirkkokadun koulu Nurmes Sisäilmaongelmat & mikrobit 13.9.2012 Minna Laurinen, Rakennusterveysasiantuntija Marika Raatikainen, Sisäilma-asiantuntija Rakennuksiin liittyvät sisäympäristöongelmat ovat yleisiä,

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Päivi Rautava. Lääketieteellinen tiedekunta. Ehkäisevä terveydenhuolto

PROFESSORILUENTO. Professori Päivi Rautava. Lääketieteellinen tiedekunta. Ehkäisevä terveydenhuolto PROFESSORILUENTO Professori Päivi Rautava Ehkäisevä terveydenhuolto Lääketieteellinen tiedekunta 4.5.2016 Professori Päivi Rautava pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela -salissa 4. toukokuuta

Lisätiedot

VUOSIKERTOMUS 2014 Diabeteshoitajat ry

VUOSIKERTOMUS 2014 Diabeteshoitajat ry VUOSIKERTOMUS 2014 Diabeteshoitajat ry S i v u 2 DIABETESHOITAJAT RY VUOSIKERTOMUS 2014 SISÄLTÖ 1.YHDISTYS... 2 3.HALLINTO... 3 5.2. Yhteistyö... 4 5.3. Tiedotus... 4 5.4. Toimikuntatyöskentely... 5 6.1.

Lisätiedot

Suositus sienten lääkeherkkyyden määrittämiseksi Versio 1.0

Suositus sienten lääkeherkkyyden määrittämiseksi Versio 1.0 Suositus sienten lääkeherkkyyden määrittämiseksi Versio 1.0 FiRe Suomalainen mikrobilääkeresistenssin tutkimusryhmä - Finnish Study Group for Antimicrobial Resistance (FiRe), 2008 1 Kirjoittaja Markku

Lisätiedot

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta Taustaa EDS potilasyhdistys ja yksittäinen potilas ovat lähestyneet HYKS harvinaissairauksien yksikköä ja pyytäneet lausuntoa, minkälainen sairaus Ehlers-Danlos

Lisätiedot

Kutsu. Professoriluennot torstaina 4.12.2014 LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA

Kutsu. Professoriluennot torstaina 4.12.2014 LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA Kutsu Professoriluennot torstaina 4.12.2014 LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA Kutsu kuulemaan niitä julkisia esitelmiä, jotka Oulun yliopiston nimitetyt professorit pitävät lääketieteellisen tiedekunnan Leena

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Välikasvattamojen lääkitykset

Välikasvattamojen lääkitykset Välikasvattamojen lääkitykset Tulosseminaari 4.11.2014 Mari Heinonen HY/ELTDK, kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto 04.11.2014 1 Tänään - Muutamia tuloksia hankkeesta - Ajatuksia näytteenotosta ja

Lisätiedot

Suomalainen Klubi 26.1.2015. Jukka Heikkilä

Suomalainen Klubi 26.1.2015. Jukka Heikkilä Suomalainen Klubi 26.1.2015 Jukka Heikkilä 1 Perustettu 18.1.1944 nimellä Sotamuistoyhdistys ry. V. 1949 Sotamuseoseura ry. V. 1957 Sotahistoriallinen Seura ry. > sotahistoriallinen yleisseura Vuonna 2004

Lisätiedot

Vuoden 2011 vuosikokouksessa tehtyjen valintojen mukaan hallituksen jäsenet ja varajäsenet olivat;

Vuoden 2011 vuosikokouksessa tehtyjen valintojen mukaan hallituksen jäsenet ja varajäsenet olivat; 17.8.2011 Jäsenkirje 2/2011 Hyvää loppu kesää! Vuosikokous pidettiin Helsingissä 11.3.2011. Puheenjohtajaksi seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi valittiin Pekka Honkanen ja kansainvälisenä sihteerinä toimivaksi

Lisätiedot

HYY seniorit ry, HUS seniorer rf. Rek. no 192.654 SÄÄNNÖT

HYY seniorit ry, HUS seniorer rf. Rek. no 192.654 SÄÄNNÖT HYY seniorit ry, HUS seniorer rf SÄÄNNÖT Yhdistysrekisteri vahvistanut 27.10.2005 HYY-seniorit, HUS-seniorer rf SÄÄNNÖT 2 (5) 1 Nimi, kotipaikka ja kielet Yhdistyksen nimi on HYY-seniorit ry, HUS-seniorer

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja sisäilmaongelma

Työterveyshuolto ja sisäilmaongelma Työterveyshuolto ja sisäilmaongelma Riippumaton asiantuntija Terveydellisen merkityksen arvioija Työntekijöiden tutkiminen Työntekijöiden seuranta tth erikoislääkäri Seija Ojanen 1 Yhteys työterveyshuoltoon

Lisätiedot

Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia

Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia Bordetella pertussis Laboratorion näkökulma Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia SIDONNAISUUDET Asiantuntija Labquality Ammatinharjoittaja Mehiläinen Apurahoja:

Lisätiedot

- tuoda esille vanhempien kannanottoja koulua ja kasvatusta koskevissa kysymyksissä

- tuoda esille vanhempien kannanottoja koulua ja kasvatusta koskevissa kysymyksissä Oulun Rajakylän koulun vanhempainyhdistys 1 Yhdistyksen nimi on OULUN RAJAKYLÄN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYS ry ja se toimii Rajakylän koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on Oulu. 2 Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

NÄYTTEET: Ilmanäytteet on ottanut Miia Pitkäranta, Indoor Quality Service Oy, ja ne on vastaanotettu laboratorioon

NÄYTTEET: Ilmanäytteet on ottanut Miia Pitkäranta, Indoor Quality Service Oy, ja ne on vastaanotettu laboratorioon RAPORTTI ILA 2012-52 Miia Pitkäranta Indoor Quality Service Oy Tiilenpolttajankuja 5 01720 Vantaa TULOSRAPORTTI KOHDE: Päiväkoti Ukko-Pekka, Asematie 3, 01300 Vantaa NÄYTTEET: Ilmanäytteet on ottanut Miia

Lisätiedot

Minun psori päiväkirjani

Minun psori päiväkirjani Tähän päiväkirjaasi voit kirjoittaa henkilökohtaisesti psoristasi, psorin hoidoistasi ja niiden vaikutuksista. Voit hyödyntää päiväkirjaa kirjoittamalla myös muista psoriin vaikuttavista asioista, sillä

Lisätiedot

Yhdistys tuo esille mielipiteitään julkisuudessa ja esittää lausuntojaan ja näkemyksiään virkamiehille sekä päättäville elimille.

Yhdistys tuo esille mielipiteitään julkisuudessa ja esittää lausuntojaan ja näkemyksiään virkamiehille sekä päättäville elimille. Lounaisrannikon Senioriopettajat ry:n säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Lounaisrannikon Senioriopettajat ry, epävirallinen lyhenne LRSO. Sen kotipaikka on Naantali. Yhdistys

Lisätiedot

POTILAAN HYGIENIAOPAS

POTILAAN HYGIENIAOPAS POTILAAN HYGIENIAOPAS Erikoissairaanhoito Hatanpään sairaala Sisältö SISÄLLYSLUETTELO Hygienia sairaalassa. 2 Käsihygienia.. 3 Käsien pesu 4 Käsien desinfektio... 5 Yskimishygienia.. 6 Henkilökohtainen

Lisätiedot

Tehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi.

Tehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi. idslofi04.12/06.2 Tehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi. Galderma Nordic AB. Box 15028, S-167 15 Bromma. Sweden Tel +46 8 564 355 40, Fax +46 8 564 355 49. www.galdermanordic.com

Lisätiedot

Mitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö

Mitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö Mitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö Asia on kyllä tärkeä mutta älkää olko huolissanne? Terveydenhuollon laitoksessa

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 1. Yleistä seurasta Hallinnon Tutkimuksen Seura ry. on tieteellinen yhdistys, jonka tarkoitus on edistää hallinnon tutkimusta Suomessa ja osallistua alan kansainväliseen

Lisätiedot

Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla

Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla 1(5) Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla Yleistä Sairaalaympäristössä mikrobien keskeisin tartuntareitti on kosketustartunta.

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi on Pohjois-Suomen Työterveyslääkärit, ruotsiksi Företagsläkarna i Norra Finland. 3 Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys:

1 Yhdistyksen nimi on Pohjois-Suomen Työterveyslääkärit, ruotsiksi Företagsläkarna i Norra Finland. 3 Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys: POHJOIS-SUOMEN TYÖTERVEYSLÄÄKÄRIT r.y. FÖRETAGSLÄKARNA I NORRA FINLAND r.f. SÄÄNNÖT Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Tarkoitus 1 Yhdistyksen nimi on Pohjois-Suomen Työterveyslääkärit, ruotsiksi Företagsläkarna

Lisätiedot

LÄÄKÄRISEURA COCCYX ry Sihteeri. Martti Hyvönen 6.11.2006 1 (3)

LÄÄKÄRISEURA COCCYX ry Sihteeri. Martti Hyvönen 6.11.2006 1 (3) Martti Hyvönen 6.11.2006 1 (3) Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Hallitus, c/o Riitta Soinola PL 713, 00101 Helsinki YHDISTYSJÄSENYYS Lääkäriseura Coccyx ry (Association médicale Coccyx) on Ranskassa opiskelleiden

Lisätiedot

Valtakunnallisessa TBohjelmassa. muutokset. Kari Liippo Filha ry

Valtakunnallisessa TBohjelmassa. muutokset. Kari Liippo Filha ry Valtakunnallisessa TBohjelmassa tapahtuvat muutokset Kari Liippo Filha ry www.filha.fi www.thl.fi www.stm.fi Sidonnaisuudet 2010-11 Kari Liippo keuhkosairauksien erikoislääkäri, LKT, prof. Päätoimi eläkeläinen,

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Markus Juonala. Lääketieteellinen tiedekunta. Sisätautioppi

PROFESSORILUENTO. Professori Markus Juonala. Lääketieteellinen tiedekunta. Sisätautioppi PROFESSORILUENTO Professori Markus Juonala Sisätautioppi Lääketieteellinen tiedekunta 23.9.2015 Professori Markus Juonala pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela -salissa 23. syyskuuta 2015

Lisätiedot

Ryhmä 1: Harvinaissairaan hoitopolun ja hoitoprosessin selkey8äminen

Ryhmä 1: Harvinaissairaan hoitopolun ja hoitoprosessin selkey8äminen Ryhmä 1: Harvinaissairaan hoitopolun ja hoitoprosessin selkey8äminen Osa- alue 3, Parempaa ja tehokkaampaa terveydenhuoltoa harvinaissairaille toimenpide- ehdotus 5 Harvinaissairaiden hoitopolun selkey8äminen

Lisätiedot

Yhteenveto sisäloistutkimuksesta

Yhteenveto sisäloistutkimuksesta Yhteenveto sisäloistutkimuksesta Heidi Härtel Rotukarjan hyvinvoinnin ja taloudellisten toimintaedellytysten kehittäminen -hanke Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Emolehmäkarjojen loistutkimus

Lisätiedot

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 5/2007 HALLITUKSEN KOKOUS 20.6.2007

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 5/2007 HALLITUKSEN KOKOUS 20.6.2007 1(6) Aika 13.6.2007 Paikka Läsnä Asianajotoimisto Fredman & Månsson Mikko Salo, hallituksen puheenjohtaja Une Tyynilä, pääsihteeri Matti Hietanen, hallituksen jäsen Jan Hjelt, hallituksen jäsen Salla Korhonen,

Lisätiedot

Suomen potilasturvallisuusyhdistyksen jäsenkirje

Suomen potilasturvallisuusyhdistyksen jäsenkirje Suomen potilasturvallisuusyhdistyksen jäsenkirje 1/2014 Tunne lääkkeesi itsehoitolääkkeiden järkevä ja turvallinen käyttö Katri Hämeen-Anttila, dosentti, kehittämispäällikkö, Lääkealan turvallisuus- ja

Lisätiedot

Finnish Bone Society. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki

Finnish Bone Society. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki Finnish Bone Society Yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki 3 Yhdistyksen tarkoituksena on toimia yhdyssiteenä luututkimuksesta kiinnostuneiden

Lisätiedot

syyskokous Helsingissä uudessa Käpylän kuntoutuskeskuksessa yhdessä alaosaston kanssa

syyskokous Helsingissä uudessa Käpylän kuntoutuskeskuksessa yhdessä alaosaston kanssa Vuoden 2002 toimintasuunnitelma Yhdistyksemme toiminta-ajatuksena on kehittää ja ylläpitää jäsenistömme ammattitaitoa sekä kliinisessä että tieteellisessä työssä sekä toimia fysiatrien ja fysiatriaan erikoistuvien

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

TaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen

TaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaukset Virusoppi Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaus 1 Uusi uhkaava respiratorinen virusinfektio Tapaus

Lisätiedot

ABS Consult Oy/Unto Kovanen Konalankuja 4 00390 HELSINKI MIKROBIMÄÄRITYS RAKENNUSMATERIAALINÄYTTEISTÄ

ABS Consult Oy/Unto Kovanen Konalankuja 4 00390 HELSINKI MIKROBIMÄÄRITYS RAKENNUSMATERIAALINÄYTTEISTÄ Kansanterveyslaitos Folkhälsoinstitutet LUONNOS RAPORTTI K0624M ABS Consult Oy/Unto Kovanen Konalankuja 4 00390 HELSINKI MIKROBIMÄÄRITYS RAKENNUSMATERIAALINÄYTTEISTÄ Kaivokselan koulusta otetuissa näytteissä

Lisätiedot

Sienet ja terveys. Puheenjohtajan palsta. Lääketieteellisen mykologian seuran tiedotuslehti Vsk. 7, No 1, 2004 ISSN 1456-3533

Sienet ja terveys. Puheenjohtajan palsta. Lääketieteellisen mykologian seuran tiedotuslehti Vsk. 7, No 1, 2004 ISSN 1456-3533 Sienet ja terveys Lääketieteellisen mykologian seuran tiedotuslehti Vsk. 7, No 1, 2004 ISSN 1456-3533 Puheenjohtajan palsta Lääketieteellisen mykologian seuran jäsenmäärä on nyt 83. Seuramme on varsin

Lisätiedot

Tietojärjestelmien tuottamien hälytysten käyttö infektiopotilaiden hoitopäätöksissä

Tietojärjestelmien tuottamien hälytysten käyttö infektiopotilaiden hoitopäätöksissä Tietojärjestelmien tuottamien hälytysten käyttö infektiopotilaiden hoitopäätöksissä Infektiolääkäri Sakari Vuorinen Terveydenhuollon ATK-päivät 30.05.2006 klo 10-10.30 Terveydenhuollossa 3 erilaista infektioista

Lisätiedot

Entä jos laivalla epäillään tarttuvaa tautia - toimintaohjeita ja informaation kulku

Entä jos laivalla epäillään tarttuvaa tautia - toimintaohjeita ja informaation kulku Entä jos laivalla epäillään tarttuvaa tautia - toimintaohjeita ja informaation kulku Outi Lyytikäinen, tutkimusprofessori Infektiotautien torjuntayksikkö 9.3.2015 Laivatarkastuskoulutus / O Lyytikäinen

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

Keksinnöstä liiketoiminnaksi ansaintamallin rakentaminen. 11.2.2010 Veijo Lesonen

Keksinnöstä liiketoiminnaksi ansaintamallin rakentaminen. 11.2.2010 Veijo Lesonen Keksinnöstä liiketoiminnaksi ansaintamallin rakentaminen 11.2.2010 Veijo Lesonen Mediracer Oy EMG Laboratoriot Oy (1987- ) Vahva substanssi kliinisen neurofysiologian (knf) erikoisalalta Potilailla pitkät

Lisätiedot

TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS PERINATOLOGIA

TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS PERINATOLOGIA TURUN YLIOPISTO Synnytys- ja naistentautioppi 2013 TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS PERINATOLOGIA TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA

Lisätiedot

LÄÄKEINFORMAATIOVERKOSTO TUTKIMUSTYÖRYHMÄ JÄSENTEN ILMOITETUT SIDONNAISUUDET, KAUSI

LÄÄKEINFORMAATIOVERKOSTO TUTKIMUSTYÖRYHMÄ JÄSENTEN ILMOITETUT SIDONNAISUUDET, KAUSI LÄÄKEINFORMAATIOVERKOSTO TUTKIMUSTYÖRYHMÄ JÄSENTEN ILMOITETUT SIDONNAISUUDET, KAUSI 2015 2017 Nimi (ilmoituspäivämäärä) Toiminnan tyyppi Ilmoitetut sidonnaisuudet Kirsti Laitinen (5.1.2015) Jaana Martikainen

Lisätiedot

Kosteus- ja homevaurioiden yhteys terveyteen ja ympäristöherkkyyteen. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos

Kosteus- ja homevaurioiden yhteys terveyteen ja ympäristöherkkyyteen. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Kosteus- ja homevaurioiden yhteys terveyteen ja ympäristöherkkyyteen Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LKT, prof Tutkimus

Lisätiedot

Materiaalinäytteiden qpcr-tulosten tulkinnasta

Materiaalinäytteiden qpcr-tulosten tulkinnasta Materiaalinäytteiden qpcr-tulosten tulkinnasta Helena Rintala ja Teija Meklin Sisäilmastoseminaari 13.3.2014 Taustaa qpcr (kvantitatiivinen PCR) on nopea menetelmä mikrobien toteamiseen Käytetty paljon

Lisätiedot

Opiskelijatutkimus 2014. Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014

Opiskelijatutkimus 2014. Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014 Opiskelijatutkimus 2014 Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014 Opiskelijatutkimuksen taustatiedot Tutkimuksen aihealueet: lääketieteen perusopetuksen laatu

Lisätiedot

Suomen Gynekologiyhdistys ry Finlands Gynekologförening rf Säännöt

Suomen Gynekologiyhdistys ry Finlands Gynekologförening rf Säännöt Suomen Gynekologiyhdistys ry Finlands Gynekologförening rf Säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Suomen Gynekologiyhdistys - Finlands Gynekologförening ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Yhdistyksen virallinen

Lisätiedot

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut

Lisätiedot

UUDET TEKNIIKAT SISÄYMPÄRISTÖN MIKROBIEN TOTEAMISESSA

UUDET TEKNIIKAT SISÄYMPÄRISTÖN MIKROBIEN TOTEAMISESSA UUDET TEKNIIKAT SISÄYMPÄRISTÖN MIKROBIEN TOTEAMISESSA LIITU-päivä 4.5.2006 FT Helena Rintala Kansanterveyslaitos, Ympäristöterveyden osasto Mihin sisäympäristön mikrobien mittauksia tarvitaan? Rakennusten

Lisätiedot

Miten kannattaa palvelut kerätä, kun tavoitteena on valmistua akuuttilääketieteen erikoislääkäriksi TYKS ERVA alueelta

Miten kannattaa palvelut kerätä, kun tavoitteena on valmistua akuuttilääketieteen erikoislääkäriksi TYKS ERVA alueelta 1 Miten kannattaa palvelut kerätä, kun tavoitteena on valmistua akuuttilääketieteen erikoislääkäriksi TYKS ERVA alueelta Akuuttilääketiede hyväksyttiin omaksi erikoisalakseen 1.1 2013 ja samasta päivästä

Lisätiedot

Opas sädehoitoon tulevalle

Opas sädehoitoon tulevalle Opas sädehoitoon tulevalle Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö / sädehoito 2014 Teksti ja kuvitus: Riitta Kaartinen Pekka Kilpinen Taru Koskinen Syöpätautien yksikkö / sädehoito Satakunnan keskussairaala

Lisätiedot

IÄKKÄIDEN LÄÄKITYKSEN TIETOKANTA. Jouni Ahonen, FaT, KYS 19.9.2013 Fimea

IÄKKÄIDEN LÄÄKITYKSEN TIETOKANTA. Jouni Ahonen, FaT, KYS 19.9.2013 Fimea IÄKKÄIDEN LÄÄKITYKSEN TIETOKANTA Jouni Ahonen, FaT, KYS 19.9.2013 Fimea IÄKKÄILLÄ VÄLTETTÄVÄ LÄÄKEAINE 1. Haittavaikutusriski suurempi kuin kliininen hyöty 2. Liian suuri annos 3. Liian pitkä käyttöaika

Lisätiedot

Suvi Pietarinen Tutkija Åbo Akademi, Laboratoriet för trä- och pappers kemi Porthansgatan 3, 20500 Åbo 02 2154887, e-mail suvi.pietarinen@abo.

Suvi Pietarinen Tutkija Åbo Akademi, Laboratoriet för trä- och pappers kemi Porthansgatan 3, 20500 Åbo 02 2154887, e-mail suvi.pietarinen@abo. JÄSENTIEDOTE 2006 Sisältö Seuran yhteystiedot 1 FCES 07 Kahdeksannet ympäristötieteen päivät Mikkelissä 2 Vuosikokouksen pöytäkirja 3 Toimintakertomus vuodelta 2005 5 Toimintasuunnitelma vuodelle 2006

Lisätiedot

Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit

Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit FILIP SCHEPERJANS, LT NEUROLOGIAN ERIKOISLÄÄKÄRI, HYKS TIETOJÄRJESTELMÄLÄÄKÄREIDEN ALAOSASTON JOHTOKUNNAN PJ, SUOMEN LÄÄKÄRILIITTO Lääkäreiden rooli terveydenhuollon

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain laajennetun valinnanvapauden ja potilasdirektiivin merkitys kuntoutuspalvelujen kannalta

Terveydenhuoltolain laajennetun valinnanvapauden ja potilasdirektiivin merkitys kuntoutuspalvelujen kannalta HYKS-Operatiivinen tulosyksikkö Vesa Perhoniemi 11.9.2014 11.9.2014 Terveydenhuoltolain laajennetun valinnanvapauden ja potilasdirektiivin merkitys kuntoutuspalvelujen kannalta Vesa Perhoniemi hallinnollinen

Lisätiedot

Infektiot ja mikrobilääkkeiden käyttö kuriin moniammatillisella yhteistyöllä

Infektiot ja mikrobilääkkeiden käyttö kuriin moniammatillisella yhteistyöllä Infektiot ja mikrobilääkkeiden käyttö kuriin moniammatillisella yhteistyöllä Outi Lyytikäinen, ylilääkäri Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Tartuntatautien torjuntayksikkö (TART) Tartuntatautiseurannan ja

Lisätiedot

LASTEN ALLERGOLOGIA. Lastentautien lisäkoulutusohjelma TAMPEREEN YLIOPISTO. Vastuuhenkilö: Professori Matti Korppi (lastentaudit)

LASTEN ALLERGOLOGIA. Lastentautien lisäkoulutusohjelma TAMPEREEN YLIOPISTO. Vastuuhenkilö: Professori Matti Korppi (lastentaudit) Lastentautien lisäkoulutusohjelma LASTEN ALLERGOLOGIA TAMPEREEN YLIOPISTO Vastuuhenkilö: Professori Matti Korppi (lastentaudit) Kouluttajat: Dosentti Minna Kaila, Duodecim (lasten allergologia, näyttöön

Lisätiedot

Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset

Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset Haikonen Kari, Lillsunde Pirjo 27.8.2013, Hanasaaren kulttuurikeskus, Espoo 27.8.2013 Kari Haikonen 1 Tutkimuksen lähtökohdat Tutkimus

Lisätiedot

2 Yhdistys on aatteellinen ja voittoa tavoittelematon yhdistys. 1. järjestää esitelmätilaisuuksia ja muuta tiedotustoimintaa

2 Yhdistys on aatteellinen ja voittoa tavoittelematon yhdistys. 1. järjestää esitelmätilaisuuksia ja muuta tiedotustoimintaa HELSINGIN PSYKOTERAPIAYHDISTYS r.y. HELSINGFORS PSYKOTERAPIFÖRENING r.f. SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA 1 Yhdistyksen nimi on Helsingin Psykoterapiayhdistys r.y., Helsingfors Psykoterapiförening

Lisätiedot

Kokouksen esityslista

Kokouksen esityslista Kutsu sääntömääräiseen vuosikokoukseen Keski-Suomen Sukututkijat ry kutsuu jäsenensä sääntömääräiseen vuosikokoukseen, joka pidetään keskiviikkona 25.3.2015 klo 17.00 alkaen Jyväskylän maakunta-arkistossa.

Lisätiedot

Kliiniset lääketutkimukset yliopistosairaalan näkökulma. Lasse Viinikka 18.3.2014 Etiikan päivä 2014

Kliiniset lääketutkimukset yliopistosairaalan näkökulma. Lasse Viinikka 18.3.2014 Etiikan päivä 2014 Kliiniset lääketutkimukset yliopistosairaalan näkökulma Lasse Viinikka 18.3.2014 Etiikan päivä 2014 Tutkimustyön merkitys potilashoidon kannalta parantaa asiantuntijuutta korkeatasoinen tutkija on alansa

Lisätiedot

Moniresistenttien mikrobien näytteenotto

Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Mika Paldanius Osastonhoitaja TtM, FT Mikrobiologian laboratorio Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Mikrobit ovat erittäin muuntautumiskykyisiä Antibioottihoidoista

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

SATU 30.1.2014 LIITE 6

SATU 30.1.2014 LIITE 6 SATU 30.1.2014 LIITE 6 HELSINGIN JA UUDENMAAN VIRKASUHTEESEEN OTTAMINEN 1 (7) Esittelijä Asia Perustelut oyl Päivi Heikkilä OSASTONYLILÄÄKÄRIN VIRAN 1A13000119 TÄYTTÄMINEN HUSLABIN PATOLOGIAN JA GENETIIKAN

Lisätiedot

PORFYRIATUTKIMUSKESKUS HELSINGIN YLIOPISTOLLINEN KESKUSSAIRAALA

PORFYRIATUTKIMUSKESKUS HELSINGIN YLIOPISTOLLINEN KESKUSSAIRAALA PORFYRIATUTKIMUSKESKUS HELSINGIN YLIOPISTOLLINEN KESKUSSAIRAALA Johtaja Dos. Raili Kauppinen, sisätautien erikoislääkäri Sähköposti: raili.kauppinen@hus.fi Puh. (09) 471 71910 Laboratorio tarjoaa analytiikka-

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE materiaalinäyte, laimennusviljely

TESTAUSSELOSTE materiaalinäyte, laimennusviljely TESTAUSSELOSTE materiaalinäyte, laimennusviljely (1 /19; liiteosa 2 ss.) PCpohja: Pessi, 2015 Tilaaja: Laskutus: Toimitusosoite: Insinööritoimisto Kiinteistöasiantuntijat Oy/Mari Lehtonen Apilakatu 10,

Lisätiedot

vanhempainyhdistys ry Hallituksen järjestäytymiskokous 07.11.2010

vanhempainyhdistys ry Hallituksen järjestäytymiskokous 07.11.2010 Auran PÖYTÄKIRJA vanhempainyhdistys ry Hallituksen järjestäytymiskokous 07.11.2010 AIKA: Sunnuntai 07.11.2010 klo 18.00-20.20 PAIKKA: Auran yhtenäiskoulun neuvotteluhuone LÄSNÄ: Tero Sahla Satu Rautias-Barnett

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työ ja liikuntaelinvaivat Terveydenhoitajapäivät 8.2.2013 Kari-Pekka Martimo LT, teemajohtaja Esityksen sisältö Ovatko liikuntaelinvaivat ongelma? Yleistä liikuntaelinvaivoista ja niiden

Lisätiedot

Yhdistystiedote 3/2015

Yhdistystiedote 3/2015 Yhdistystiedote 3/2015 Tervehdys yhdistysaktiivi, Kevät etenee hyvää vauhtia. Useimpien kanssa tapasimmekin jo liittokokouksessa. Tässä yhdistystiedotteessa on koottu tärkeimpiä liiton kuulumisia teille

Lisätiedot

Turvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY

Turvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY Turvallisuus Lämpö & Ymmärrys Terveystalossa tunnen olevani parhaissa käsissä. Asiakkaalle välittyy lämmin tunnelma. Minusta

Lisätiedot

Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa

Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa Asko Järvinen HYKS infektiosairauksien klinikka Mikrobilääkkeiden sairaalakäytön osuus (%) 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002

Lisätiedot

Lasten tuberkuloosi ja sen ehkäisy. Eeva Salo Koulutuspäivä LPR 6.3.2007

Lasten tuberkuloosi ja sen ehkäisy. Eeva Salo Koulutuspäivä LPR 6.3.2007 Lasten tuberkuloosi ja sen ehkäisy Eeva Salo Koulutuspäivä LPR 6.3.2007 Tartuntatautirekisteri 1995-2006 alle 15-vuotiaiden tb-tapaukset Suomessa 10 8 6 4 2 0 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003

Lisätiedot

Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas

Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö Päivitys 4/2015 Syöpätautien poliklinikka Sisällys Syöpätautien vastuualue... 3 Potilaana syöpätautien poliklinikalla...

Lisätiedot

Paikka Tallinnan risteily, Baltic Queen- laivan kokoustila kansi 5

Paikka Tallinnan risteily, Baltic Queen- laivan kokoustila kansi 5 KAUPAN ESIMIESVETERAANIT RY VUOSIKOKOUS Pöytäkirja Aika 1.9.2015 kello 18.30 Paikka Tallinnan risteily, Baltic Queen- laivan kokoustila kansi 5 Läsnä Liitteessä 6 mainitut 43 henkilöä 1. Kokouksen avaus

Lisätiedot

Itä-Suomen senioriviinakauppiaiden jäsentiedote 2/2012

Itä-Suomen senioriviinakauppiaiden jäsentiedote 2/2012 Itä-Suomen senioriviinakauppiaiden jäsentiedote 2/2012 ITÄ-SUOMEN ALAOSASTON VUOSIKOKOUS IISALMESSA Kokouksen osanottajia Olvin panimomuseossa Pidettiin 7.3.2012 Iisalmessa vuosikokous, kuten toimintasuunnitelmassa

Lisätiedot

Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutus tänään ja tulevaisuudessa Timo Leino, LT, dos. Työterveyshuollon kliininen opettaja Hjelt instituutti

Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutus tänään ja tulevaisuudessa Timo Leino, LT, dos. Työterveyshuollon kliininen opettaja Hjelt instituutti Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutus tänään ja tulevaisuudessa Timo Leino, LT, dos. Työterveyshuollon kliininen opettaja Hjelt instituutti Lääketieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

Lisätiedot

SRV Toimitilat Oy LAUSUNTO 5.12.2011 Risto Verho. SRV VKT PL 555 02201 ESPOO sivuja yhteensä 16

SRV Toimitilat Oy LAUSUNTO 5.12.2011 Risto Verho. SRV VKT PL 555 02201 ESPOO sivuja yhteensä 16 N O V O R I T E Home- ja lahovauriot, HTT tavarantarkastukset, mikrobianalyysit Laurinlahdentie 20, 02320 Espoo, www.novorite.fi GSM 040-5540617, Fax. 09-8845543, simo.valjakka@novorite.fi SRV Toimitilat

Lisätiedot

SUOMEN TMT-MUSIIKKITERAPEUTIT RY.

SUOMEN TMT-MUSIIKKITERAPEUTIT RY. SUOMEN TMT-MUSIIKKITERAPEUTIT RY. SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen TMT-musiikkiterapeutit ry. ja sen kotipaikka on Pietarsaari. Yhdistyksen kielet ovat suomi ja ruotsi.

Lisätiedot

SISÄILMA. 04.10.2011 Rakennusfoorumi. Eila Hämäläinen rakennusterveysasiantuntija Tutkimuspäällikkö, Suomen Sisäilmakeskus Oy

SISÄILMA. 04.10.2011 Rakennusfoorumi. Eila Hämäläinen rakennusterveysasiantuntija Tutkimuspäällikkö, Suomen Sisäilmakeskus Oy SISÄILMA 04.10.2011 Rakennusfoorumi Eila Hämäläinen rakennusterveysasiantuntija Tutkimuspäällikkö, Suomen Sisäilmakeskus Oy Sisäilman merkitys Sisäilman huono laatu on arvioitu yhdeksi maamme suurimmista

Lisätiedot

Sädehoitoon tulevalle

Sädehoitoon tulevalle Sädehoitoon tulevalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sädehoitoyksikkö Päivitys 10//2015 Päivittäjä MM, mi Tämä opas on selkokielinen. Saat siitä tietoa helposti ja nopeasti. Ohjeen laatinut: Satakunnan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

Johtosääntö. Suomen Akvaarioliitto ry

Johtosääntö. Suomen Akvaarioliitto ry Johtosääntö Suomen Akvaarioliitto ry Päivitetty: 18.2.2008 Edellinen päivitys: 9.2.2008 Suomen Akvaarioliitto ry 2(6) Johdanto Suomen Akvaarioliitto ry:n (SAL) johtosääntö on suunniteltu helpottamaan liiton

Lisätiedot

1 YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA, KIELI JA TOIMINTA-ALUE. 1. hoidon ja kuntoutuksen edistäminen, 2. sairaudesta tiedottaminen,

1 YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA, KIELI JA TOIMINTA-ALUE. 1. hoidon ja kuntoutuksen edistäminen, 2. sairaudesta tiedottaminen, KYMMENEN VIRRAN MS-YHDISTYS ry. 1(6) SÄÄNNÖT 1 YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA, KIELI JA TOIMINTA-ALUE Yhdistyksen nimi on Kymmenen virran MS-yhdistys ry. Sen kotipaikka on Oulu ja pöytä- ja rekisteröimiskielenä

Lisätiedot

1. Yhdistyksen nimi on Kaakkois-Suomen Verovirkailijat r.y., kotipaikkana Kouvolan kaupunki.

1. Yhdistyksen nimi on Kaakkois-Suomen Verovirkailijat r.y., kotipaikkana Kouvolan kaupunki. KAAKKOIS-SUOMEN VEROVIRKAILIJAT R.Y:N SÄÄNNÖT Hyväksytty yhdistyksen vuosikokouksessa 23.11.2011 1. Yhdistyksen nimi on Kaakkois-Suomen Verovirkailijat r.y., kotipaikkana Kouvolan kaupunki. Tarkoitus 2.

Lisätiedot

LÄÄKEHOIDON EPÄTYYPILLISILLÄ ALUEILLA TYÖSKENTELEVIEN LÄHI- JA PERUSHOITAJIEN LÄÄKEINFORMAATIOTARPEET JA -LÄHTEET. Elina Ottela Asiantuntija

LÄÄKEHOIDON EPÄTYYPILLISILLÄ ALUEILLA TYÖSKENTELEVIEN LÄHI- JA PERUSHOITAJIEN LÄÄKEINFORMAATIOTARPEET JA -LÄHTEET. Elina Ottela Asiantuntija LÄÄKEHOIDON EPÄTYYPILLISILLÄ ALUEILLA TYÖSKENTELEVIEN LÄHI- JA PERUSHOITAJIEN LÄÄKEINFORMAATIOTARPEET JA -LÄHTEET Elina Ottela Asiantuntija Tutkimuksen taustaa Gradun tekijä Leena Pakarainen Helsingin

Lisätiedot

Sisäilmaongelman ratkaisun peruslähtökohdat

Sisäilmaongelman ratkaisun peruslähtökohdat Sisäilmaongelman ratkaisun peruslähtökohdat Sisäilmaongelman ratkaisuun osallistuvilla toimijoilla tulee olla yhteinen näkemys siitä, että vaurioituneet rakenteet on korjattava, koska homeongelmasta voi

Lisätiedot

MESTARIT. Toukokuun kuukausikokous. Keskiviikkona 6.5.2015 klo 19.00. Kokouspaikka ja -isäntä: Kantolankatu 3 HÄMEENLINNA. Tervetuloa!

MESTARIT. Toukokuun kuukausikokous. Keskiviikkona 6.5.2015 klo 19.00. Kokouspaikka ja -isäntä: Kantolankatu 3 HÄMEENLINNA. Tervetuloa! MESTARIT Hämeenlinnan Rakennusmestarit ja insinöörit AMK Jäsenlehti n:o 4-2015 Toukokuun kuukausikokous Keskiviikkona 6.5.2015 klo 19.00 Kokouspaikka ja -isäntä: Kantolankatu 3 HÄMEENLINNA Tervetuloa!

Lisätiedot

YHDISTYKSEN SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN VUOSIKOKOUS. Aika 23.9.2009 klo 16.00. Paikka Kokoustila Kataja, Järjestökatu 10

YHDISTYKSEN SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN VUOSIKOKOUS. Aika 23.9.2009 klo 16.00. Paikka Kokoustila Kataja, Järjestökatu 10 EETANET RY. PÖYTÄKIRJA 1/2009 1(8) Pöytäkirja kertoo yhdistyksen jäsenille ja viranomaisille, mitä kokous on päättänyt ja mitä pitäisi tehdä. auttaa seuraamaan päätösten toteuttamista. antaa tietoja siitä,

Lisätiedot

Anonyymit Sinkut Seuran säännöt

Anonyymit Sinkut Seuran säännöt Anonyymit Sinkut Seuran säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Anonyymit Sinkut Seura ry ja sen kotipaikka on Jyväskylä 2. Tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

Kasvatusajat mikrobiologisissa asumisterveystutkimuksissa

Kasvatusajat mikrobiologisissa asumisterveystutkimuksissa Kasvatusajat mikrobiologisissa asumisterveystutkimuksissa Anne Hyvärinen, erikoistutkija, dosentti 8.10.2011 1 Näytteet osa kokonaisuutta Näytteenotto ja näytteiden analysointi ovat osa kokonaisuutta,

Lisätiedot

Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society. nimisen yhdistyksen säännöt

Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society. nimisen yhdistyksen säännöt Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society nimisen yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society Yhdistyksen kotipaikka on Tampere. 2

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT 3. LÄÄKEMUOTO 4. KLIINISET TIEDOT. 4.

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT 3. LÄÄKEMUOTO 4. KLIINISET TIEDOT. 4. VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI TROSYD 1 % emulsiovoide 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi gramma emulsiovoidetta sisältää 10 mg tiokonatsolia. Täydellinen apuaineluettelo, ks. kohta

Lisätiedot

Pyöräilemme syöpää sairastavien lasten ja nuorten hyväksi

Pyöräilemme syöpää sairastavien lasten ja nuorten hyväksi Pyöräilemme syöpää sairastavien lasten ja nuorten hyväksi Liity osaksi Team Rynkeby -verkostoa osoitteissa: www.team-rynkeby.fi www.facebook.com/teamrynkebyfinland www.facebook.com/teamrynkeby TEAM RYNKEBY

Lisätiedot

Suomalainen IPF-rekisteri FinnishIPF

Suomalainen IPF-rekisteri FinnishIPF POTILAAN TIEDOTE Suomalainen IPF-rekisteri FinnishIPF Arvoisa potilas, Tiedustelemme halukkuuttanne osallistua seuraavassa esitettävään tutkimukseen. Tutkimuksen tausta Idiopaattiset keuhkoparenkyymisairaudet

Lisätiedot

Erikoislääkäriennuste vuoteen 2030. Diagnostiset alat

Erikoislääkäriennuste vuoteen 2030. Diagnostiset alat Erikoislääkäriennuste vuoteen 2030 Diagnostiset alat Erikoislääkärien määrän ennuste vuoteen 2030 Diagnostiset erikoisalat Vuoden lopussa 2014 Vuoden lopussa 2030 Perusura: Muutos, lkm Perusura: Muutos,

Lisätiedot

Ihmistiede, hoitotiede, lääketiede; rajanvetoa tutkimusasetelmien välillä lääketieteellistä tutkimusta koskeneen

Ihmistiede, hoitotiede, lääketiede; rajanvetoa tutkimusasetelmien välillä lääketieteellistä tutkimusta koskeneen Ihmistiede, hoitotiede, lääketiede; rajanvetoa tutkimusasetelmien välillä lääketieteellistä tutkimusta koskeneen lainsäädäntöuudistuksen valossa TENK:n kevätseminaari 17.5.2011 Ylitarkastaja Outi Konttinen

Lisätiedot

1. Yhdistyksen nimi on Moottoripyöräkerho 69 (MP69) ry. Jäljempänä yhdistyksestä käytetään nimitystä kerho.

1. Yhdistyksen nimi on Moottoripyöräkerho 69 (MP69) ry. Jäljempänä yhdistyksestä käytetään nimitystä kerho. Moottoripyöräkerho 69 (MP69) ry:n säännöt 1. Yhdistyksen nimi on Moottoripyöräkerho 69 (MP69) ry. Jäljempänä yhdistyksestä käytetään nimitystä kerho. 2. Kerhon kotipaikka on Helsinki. 3. Kerhon tarkoituksena

Lisätiedot

PYLL-seminaari 30.3.2011

PYLL-seminaari 30.3.2011 PYLL-seminaari 30.3.2011 Sairaalajohtaja Jari Välimäki syöpätautien osuus ennenaikaisten elinvuosien menetysten aiheuttajina etenkin ESshp:n naisten keskuudessa kiinnittää huomiota ne ovat PYLL-tilastossa

Lisätiedot