Creative Coast and Pleasure Island Suvilahti-projekti. Kari Management Company Ltd Ilkka J. Kari 2004 / 1

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Creative Coast and Pleasure Island Suvilahti-projekti. Kari Management Company Ltd Ilkka J. Kari 2004 / 1"

Transkriptio

1 Creative Coast and Pleasure Island Suvilahti-projekti Kari Management Company Ltd Ilkka J. Kari 2004 / 1

2 Esipuhe 2 Tämän selvityksen lähtökohtana on ollut saamani toimeksianto alueen kiinteistönomistajilta ja käyttäjiltä. Alkuperäinen lähtökohta oli tietyn kiinteistökokonaisuuden ( Partekin pääkonttori, sen viereinen talo ja rakentamaton tontti ) uusien käyttömahdollisuuksien selvittäminen. Esiselvityksen jälkeen osoittautui, että kiinteistökokonaisuuden kehittämisen ja sen arvon kannalta on olennaisen tärkeää myös se, millaiseksi ympäristö kehittyy ja miten kehitystä suunnataan sekä kansallisesti että Helsingin kaupungin taholta. Osoittautui selväksi, ettei yksittäisen kiinteistön tai pienen kiinteistökokonaisuuden kehitysmahdollisuuksia ollut mahdollista analysoida riittävän laajasti ja laadukkaasti ilman kannanottoa nyt vielä jäsentymättömän ympäristön kehittymiseen. Nyt tehty selvitys kattaa sekä kiinteistökokonaisuuden kehittämisajatuksen ja profiloinnin pitkällä aikavälillä että ajatuksia alueen kehittämisestä. Selvitys painottuu Sörnäisten alueeseen, mutta ottaa kantaa myös lähialueiden rakenteeseen niin, että koko tarkastelualue on Merihaasta Arabianrantaan mukaan lukien jo rakennetun alueen vaikutukset kokonaisuuteen. Alueen kokonaisanalyysi lähtee siitä, ettei meillä ole mahdollisuutta pitää ns. bulkkituotantoa Suomessa, vaan joudumme luomaan ympäristöjä luovalle yritystoiminnalle. Luova yritystoiminta asettaa uusia erilaisia vaatimuksia kaupunkisuunnittelulle ja kaupunkirakenteelle sekä ajatuksellisesti myös kaupungin toiminnoille. Luova kaupunki on ajatuksellisesti liberaali alue, joka elää ympäri vuorokauden. Luova kaupunki ei ole asuntotai toimistolähiö. Luova kaupunki sisältää sopivassa suhteessa uutta ja vanhaa, pientä ja suurta. Sörnäisten alueella on kokonaisuutena mahdollisuudet muodostua tuollaiseksi alueeksi ja selvityksessä esitetäänkin nykyisen Hanasaaren osoittamista asumisen, viihteen ja vapaa-ajan alueeksi. Sörnäisten rantatien, Verkkosaaren ja Kyläsaaren aluetta esitetään toimisto- ja tuotantotoiminnan alueeksi ja niihin voisi sekoitta rannan puolelle asumista. Vanha tukkutori tulee säilyttää ja kehittää nykyisistä lähtökohdistaan. Sompasaaren voi osoittaa hyvätasoiseen asumiseen niin, että Hanasaaren ja Sompasaaren väliin rakennetaan venesatama ja mahdollisuus siihen, että suuretkin matkustaja-alukset voivat kiinnittyä osaan sataman laitureista. Tämä selvitys on osaltaan myöskin keskustelupuheenvuoro alueen kehittymiseen. Kiitän niitä tahoja, joiden kanssa olen voinut käydä lukemattomia keskusteluja. Erityiset kiitokset kuuluvat Sakke Järvenpäälle hänen asiantuntemuksestaan vapaa-ajan ja viihteen osalta sekä useista asiaan liittyvistä selvityksistä. Ilkka J. Kari

3 Kehityksen suunta 3 Yleisesti kehityksen suunnista Sitran tuleva yliasiamies, entinen pääministeri Esko Aho pitää Suomen menestymisen ehtona informaatiotekniikan alalla uusien huipputekniikan sovellusten kehittämistä. Ahon mukaan Suomessa ei kannata miettiä sitä, miten vanhan saa pidettyä täällä. - Sille emme voi mitään, että it-alalla kokoonpanon työpaikat siirtyvät Kiinaan ja ohjelmointi Intiaan. Nyt Suomessa olisi mietittävä sitä, miten saadaan syntymään uusia sovelluksia, sillä siinä on meidän hyvin koulutetun kansamme mahdollisuus, Aho sanoi Tampereella kansainvälisessä e-business Research Forum konferenssissa. Hän sanoi myös, että uusien luovien ratkaisujen synnyttämiseksi tarvitaan aitoa keskustelua ja yhteistyötä yritysten, yliopistojen ja julkisen hallinnon kesken. - Teknologia ei ole myöskään enää ainoa ratkaiseva menestystekijä, kun ollaan siirtymässä informaatioteknologian toiseen aaltoon, Aho sanoi. Hän oli samaa mieltä SOK:n pääjohtajan Kari Neilimon kanssa, joka painotti sitä, että nyt tarvitaan uusia innovaatioita johtamiseen ja toimintasuhteiden hoitamiseen. Suomessa pääkaupunkiseutu on ainoita alueita, jossa yhdistyvät maailmanlaajuisesti riittävän suuri väestöpohja, monipuolinen korkeakoululaitos, laajat tutkimus- ja tuotekehitysresurssit, tasokas kulttuuritarjonta ja kansainvälinen ilmapiiri. Jos tähän pystytään yhdistämään sellaisia elementtejä, jotka saavat aikaan luovuuden ilmapiirin, mahdollistaa se pääkaupunkiseudun ja sitä kautta koko suomen menestymisen kansainvälisessä kilpailussa. Tulevaisuudessa Suomen kaltaisten alueiden menestys perustuu hyvin pitkälti luovuuteen ja innovatiiviseen talouteen. Riittävää elintasoa ei Suomen kaltaisessa, markkinoista sivussa olevassa maassa, pystytä ylläpitämään massatuotantoon perustuvalla taloudella. Massatuotanto siirtyy yhä enemmän halvan työvoiman maihin. Amerikkalainen talousmaantieteen professori Richard Florida kuvaa kirjassaan The Raise of the Creative Class nykyajan menestystekijöitä. Hänen mukaansa parhaiten menestyvät sellaiset alueet, jotka onnistuvat houkuttelemaan alueelleen luovia ihmisiä. Luovat ihmiset hakeutuvat sinne, missä on suvaitsevainen ilmapiiri, rikas kulttuuritarjonta, värikäs katuelämä ja vilkas yöelämä. Helsingissä tällainen alue voisi muodostua nykyisen ydinkeskustan sekä Kallion ja Sörnäisten alueen yhdistelmänä. Tälle alueelle on mahdollista saada aikaan sekä nykyistä kaupunkirakennetta että uudisrakennettavia Suvilahden, Hanasaaren ja Sompasaaren alueita hyödyntäen. Vanhan kaupunkirakenteen kehittämisessä ja uusien suunnittelussa pitää huolehtia siitä, että alueiden rakenne muodostuu kaupunkimaiseksi ja monipuolisesti kulttuuria, yritystoimintaa ja vapaa-aikaa suosivaksi. Tämä edellyttää uudentyyppistä kaupunkisuunnittelua sekä oikeanlaisten toimintojen sijoittumisen mahdollistamista alueelle. Alueen kiinteistönomistajien ja kaupungin tulee yhdessä ryhtyä kehittämään aluetta tähän suuntaan. Tämä on myös johtava ajatus Suvilahti Business Centerin toiminta-ajatuksen luomisessa.

4 Ainutlaatuinen mahdollisuus 4 Kantakaupungin itäreunan rakentaminen on oloissamme ainutlaatuinen mahdollisuus kehittää suuressa mittakaavassa ainoan todellisen kaupunkialueen jatkoksi kantakaupunkiin välittömästi liittyvää kokonaista uutta kaupunginosaa. Hanketta olisikin tarkasteltava sekä Helsingin kaupungin kehittymisen että koko maan kehittymisen kannalta ainutlaatuisena mahdollisuutena rakentaa uutta, luovaa, kansainvälistä ja ennen kaikkea elävää kaupunkia. Vastaavan kokoista - lähes kokonaan uudis- tai korjausrakennettavaa - aluetta ei oloissamme ole tulossa muutamaan suku polveen ja ainutlaatuiseksi sen tekee kiinteä yhteys Helsingin kantakaupunkiin. Helsingin kaupunkia leimaa pääkaupunkistatuksesta johtuva virastomaisuus sekä hallinnointikeskeisyys. Kantakaupunki on täynnä erilaisia virastoja, ministeriöitä sekä muita hallinnon yksiköitä. Näiden yksiköiden läsnäolo on kaikkialla aiheuttanut alueelle hieman kuollutta leimaa, asenteiden jähmeyttä ja tavallaan karkottanut luovuuden ympäriltään. Tästä hyvänä esimerkkinä on kaupunkipari Washington DC San Fransisco. Washington DC:n kaltainen hallintokaupunki on hyvin normeihin sidottu, jähmeä ja toiminnoiltaan kankea kun taas San Fransiscon kaltainen kaupunki on dynaaminen, uutta luova, erilaisuutta salliva ja ennen kaikkea elävä kaupunki. Tämän vuoksi mm. Piilaakso ja monet muut uudet asiat ovat syntyneet nimenomaan San Fransiscon alueelle. Kantakaupungin itäisen reunan suunnittelua olisikin toteutettava toiminnallisena kokonaisuutena siten, että saavutettaisiin halutut tavoitteet. Alueen suunnittelussa tulee ottaa myös huomioon viereisten alueiden luonne ja muuttumismahdollisuudet. Alueen toiminnallisuutta nyt esitettyyn suuntaan tulee selvittää tarkemmilla tutkimuksilla yhteistyössä elinkeinoelämän ja kiinteistönomistajien kanssa. Jo pelkkä tietoisuus suunnittelusta nostaa alueen profiilia ja kiinnostavuutta. Tämän suunnittelun lisäksi tulee Helsingin itäsuunnan houkuttelevuutta asumisen alueena pystyä lisäämään huomattavasti ja yhden vaihtoehdon esitetyssä ratkaisussa tuo Sompasaaren alue, joka mahdollistaa yhdistelmän korkealaatuista merenläheistä keskusta-asumista ja uutta kehittyvää innovatiivista työpaikka-aluetta kaikilla palveluilla. Hanasaaren elämys- ja viihdemaailman rakentaminen parantaa alueen houkuttelevuutta ja mahdollistaa kansainvälisen urbaanin ympäristön luomisen lähiön sijasta.

5 Alueen historiaa 5 Sörnäisten alue on historialtaan vanhaa teollisuusaluetta. Alueella ovat sijainneet kaupungin teurastamo, betonitehdas, kaasulaitos ja Kone Oy:n tehdas. Nykyisinkin alueella on vielä tuotannollista toimintaa sekä Hanasaaren voimalaitos hiilikenttineen. Alueella on ollut teollisuusstatuksesta johtuen satamatoimintaa ja alueelle on johtanut rautatie. Tälläkin hetkellä on Sompasaaressa konttisatama ja Hanasaaren satama palvelee voimalaitoksen hiilen tuontia. Alueen muutos pois perusteollisuustoiminnasta on tapahtumassa hitaasti, mutta aluetta vaivaa historiasta ja jäsentymättömästä ympäristöstä johtuen vetovoiman puute. Alueelle onkin laadittava kaupunkikokonaisuutta palveleva kehittämissuunnitelma, jotta alue ei rakennu ilman selkeää visiota ja päämäärää. Alueen kehittämisessä on huomioitava historia, viereiset alueet ja kaupungin tarvitsemat tukitoiminnat yleisemminkin.

6 Alueen kehityskuva, tilanne vuonna Suvilahti Business Center Sörnäisistä alkanut kehitys on luonut Helsingin kantakaupungin itäreunalle Hakaniemestä Arabianrantaan ulottuvan valtakunnallisesti merkittävän innovaatioja luovuuskeskittymän. Alue on pystytty luomaan kaupunkimaiseksi asumisen, viihteen, yritystoiminnan ja tuotekehityksen, kansainvälisessäkin mittakaavassa, merkittäväksi keskukseksi. Alueella on pystytty yhdistämään vanhan ja uuden rakennuskannan hyödyntäminen siten, että se suorastaan houkuttelee innovaatiotoimintaan ja viihtyisään asumiseen. Alueella on pystytty hyödyntämään taiteen ja yritystoiminnan yhteistyö siten, että siitä on muodostunut myös kansainvälinen muotoilun keskus. Alueelle on muodostunut Piilaakson tyyppinen yritysjakautuma ja siellä toimivat rinnan niin suuret kansainväliset yritykset kuin juuri toimintaansa käynnistävät yritykset, joiden toiminta on osittain tuotannollista prototyyppikehitystä. Alueelle on myös keskittynyt huomattava määrä erilaisia viihteen ja vapaa-ajan yksiköitä ja alueesta on muodostunut metropolimainen ympärivuorokauden sykkivä yhteisö. Alue on tunnettu myös kansainvälisyydestään ja suvaitsevasta ilmapiiristä.

7 Kaupunkirakenteen mahdollisuuksia 7 Kallion alue Sörnäisten alue Suvilahden alue Merihaan alue Hanasaaren alue Kruununhaan alue Sompasaaren alue Kallion alue on tunnettu pienasuntovaltaisuudestaan ja siitä, että sinne on jo osittain muodostunut luovan kulttuurin yöelämää. Sörnäisten aluetta leimaa keskeneräisen vanhan, mutta uudistuvan teollisuusalueen ilme. Sörnäisten alue on luovan kulttuurin osalta kehittymätön alue. Suvilahden alueen kehitys on vielä alkamatta ja Hanasaari sekä Sompasaari ovat energiatuotannon ja satama-toimintojen aluetta. Kaupunkirakenteellisesti olisi mahdollista, että Kallion, Sörnäisen ja Suvilahden alueiden osalta tehtäisiin tietoinen päätös kulttuuriin, taiteeseen, luovaan toimintaan ja vapaa-aikaan liittyvien toimintojen painottamisesta alueelle. Suvilahden alueen osalta tämä edellyttäisi alueen varaamista viihde-, vapaa-ajan- ja erilaisten tapahtumien alueeksi jossa yhdistyvät asuminen, työ ja vapaa-aika. Hanasaaren ja Sompasaaren alueiden osalta tämä edellyttää asutuksen painottamista näille alueille, sillä ilman pysyvää asutusta alueet eivät muodostu eläviksi vuorokauden kaikkina tunteina. Sörnäisten rantatietä reunustavien rakennusten tilavariaatiot kattavat koko kirjon korkealuokkaisesta edustustilasta pienimuotoiseen tuotannolliseen tilaan. Tämän tilavariaation olemassaolo mahdollistaa monipuolisen yritysmixin ja soveltuu sen takia edellä mainitun toimintaympäristön tuotannolliseksi rungoksi. Suvilahden säilytettävät voimalaitosrakennukset ja kaasukellot soveltuvat erinomaisesti viihteen, vapaa-ajan, messu- ja näyttelytoiminnan ja tämän alan yrityshautomotoiminnan käyttöön. Alueen kehittämisen osalta tämä linja palvelisi Helsingin kaupungin, alueen kiinteistönomistajien sekä myös koko Suomen etua. Asian eteenpäin viemiseksi on syytä perustaa projektiorganisaatio jolla on kahdenlainen tehtävä. Ensimmäinen osa tehtävää on kehityssuunnitelman laatiminen ja sen käytännön toteutuksen valvominen, toinen osa on toteuttamiseen liittyvän projektiorganisaation rakentaminen.

8 Hanasaari 8 Hanasaaren alueelle on toteutettavissa kansainvälisen tason vapaa-ajan, viihteen ja asumisen alue. Hanasaaren A-voimala on saavuttanut elinkaarensa lopun ja se purettavissa. Hiilikasa on mahdollista siirtää Salmisaaren tapaan maan alle. Sama koskee nykyistä B-voimalaa sen elinkaaren tullessa lopuilleen. Hanasaaren viehättävyyttä ja moni-ilmeisyyttä voisi parantaa kaivamalla kanava niemen poikki ja hyödyntämällä näin syntyvä vesiaihe kaupunkisuunnittelullisesti Venetsiamaisesti. Alueen mitoitus tulee toteuttaa kaupunkimaisena niin, että syntyy urbaani yhteisö eikä Latokaskimaista rivitaloaluetta. Hanasaaren käyttöä edistää myös mittavan venesataman rakentaminen sen ja Sompasaaren väliselle alueelle. Jo nyt paikalla oleva syväväylä mahdollistaa myös risteilijävierailut satamaan. Hanasaari esitetyssä muodossaan yhdessä Suvilahden vanhan voimalan messualueen kanssa luo paikalle oloissamme suurehkon matkailukeskittymän. Hanasaari Suvilahti alueen toteutuksessa tulee lähteä siitä, että alueen hotellit, ravintolat, satama, elokuvateatterit, messu- ja tapahtuma-alue, kaupat, tv- ja multimediastudiot, ostoskeskus ja kaupat yhdessä infraan kuuluvien kavavien, siltojen, puistojen, valaistuksen ja rakennuskannan kanssa yhdessä muodostavat urbaanin ympäri vuorokauden sykkivän viihtyisän keskuksen, jossa voi liikkua talvellakin. Hanasaari on tämän profiilin ansiosta erinomainen paikka matkailun ja viihteen työpaikkojen sijoittumiselle sekä urbaanille asumiselle kaupungissa, joka elää 24 tuntia vuorokaudessa.

9 Sompasaari 9 Sompasaaren alue on omiaan korkeatasoiseen merenrantaasumiseen. Niemimäisenä alue on kokonaan meren ympäröimä, mutta sen verran avomereltä suojassa, etteivät pahimmat tuulet kohdistu suoraan alueelle. Sompasaaren alueelle olisi suunniteltavissa suuri määrä asuntoja, joista olisi lähes välitön yhteys rantaan ja parhaimmillaan omaan laituripaikkaan. Sompasaaren asuntotyyppi voisi olla suurehkoa, koska lähistöllä oleva Kallion pienasuntokanta tasapainottaa alueen asuntojakautuman lähelle kaupungin normaalijakautumaa. Metroaseman läheisyys ja hyvät liikenneyhteydet sekä ydinkeskustaan ettälentokentälle ja muualle Suomeen ovat alueen etuja. Mustikkamaan läheisyys ja mahdollisuus yhdistää sillalla Sompasaari ja Mustikkamaa tuovat hyvät yhteydet virkistys- ja ulkoilualueelle. Hanasaaren alueelle rakennettava taaja viihteen, asumisen ja vapaa-ajan kaupunginosa tuo alueelle tarvittavat palvelut hyvin lyhyen matkan päähän. Hanasaaren ja Sompasaaren väliin rakennettava venesatama tuo tullessaan mahdollisuuden veneilyy sekä veneilyyn tarvittavien palveluiden tuomiseen alueelle. Satama voi toimia myös mittavana vierasvenesatamana, jolloin tarvittavat palvelut olisi saatavilla Hanasaaren vapaa-aikakeskittymästä. Satama voisi toimia syväväylän takia myös risteilyalusten pysähtymispaikkana.

10 Verkkosaari ja Kyläsaari 10 Varastokadun ja Hermannin rantakadun reunat soveltuvat erinomaisesti työpaikkarakentamiseen ja alueen pitkä rantaosuus asuntorakentamiseen. Tämä mahdollistaa työpaikkojen ja asumisen läheisyyden. Alue on liikenneyhteyksien ja merellisen sijaintinsa ansiosta erinomainen tähän tarkoitukseen. Sörnäisen ja Hanasaaren alueen palvelut ovat lyhyen kävelymatkan päässä. Alue antaa lisäresurssia sekä Sörnäisen ja Hanasaaren että Arabianrannan laajenemiseen niin, että alueesta muodostuu yhtenäinen, kaupunkimainen ja korkeatasoinen luovuuden rannikko. Alueen pitkä rantaosuus antaa suunnittelulle erinomaiset lähtökohdat ja mahdollistaa eurooppalaisen elävän ranta-alueen luomisen venesatamineen, idyllisine rantaravintoloineen ja rantabulevardeineen. Tukkutorin profiilin muuttaminen palvelemaan myös normaalia kuluttajaa ( tyyliin Chef Wotkins ) tuo alueelle uutta lisäväriä ja mahdollistaa erittäin monipuolisen pienyritysten luoman palveluvalikoiman. Alueen kaavallisen ja arkkitehtoonisen suunnittelun tulee mahdollistaa myös visuaalisesti miellyttävän ja monipuolisen kaupunkikuvan syntymisen niin, että alueen kokonaisilme viestittää kaupunkimaista viihtyisyyttä ja lämpöä katuilmeineen, rakennuksineen, värimaailmoineen ja puistoineen.

11 Suvilahden voimalan alue 11 Selvitysten mukaan pääkaupunkiseudulla on selvä puute messu- ja vapaa-ajan tilasta, joka on alle 5000 m2. Tilanpuute kohdistuu hieman Vanhan Sataman tilakokoa suurempaan ja parempien liikenneyhteyksien varrella olevaan, messu- ja jäähalleja pienempään, monikäyttötilaan. Tilalle on kysyntää pienten ja keskisuurten tapahtumien sekä nuoriso- ja muiden konserttien osalta. Tilan tulee olla muunneltava ja monipuolisen toiminnan mahdollistava. Tilojen tulee olla hyvätasoisia ja mahdollistaa mm. suurten seminaarien järjestämisen kaikkine oheispalveluineen. Suvilahden vanhan voimalan rakennuskanta mahdollistaa erinomaisesti tällaisen alueen toteuttamisen ja se on liikenneyhteyksien osalta erinomaisessa paikassa. Pääsy alueelle on sekä hyvin toimivan joukkoliikenteen että hyvien tieyhteyksien ansiosta vaivatonta. Yhdistämällä kaasukellot 1 2 kerroksien osalta ja mahdollistamalla ympärivuotinen kulku vanhaan voimalaitosrakenukseen on mahdollista luoda erittäin toimiva ja riittävän kokoinen messu- ja vapaa-ajan tila alueelle. Rakennuskanta ja niiden yhdistely mahdollistaa monimuotoisen ja monipuolisen toiminnan ja tilaisuuksien yhdistelyn. Kaasukellojen muoto mahdollistaa mm. multimediateatterin toteuttamisen ja on sitä kautta erinomainen erilaisille presentaatioja yleisötilaisuuksille, kuitenkaan tekniikka ei rajoita kaasukellon muuta käyttöä.

12 Vapaa-aika-aluen aloitus Suvilahti-Hanasaari vapaa-aika-alueen sopiva aloituskortteli on Suvilahden vanhan voimalaitoksen alue. Suvilahden vanhan voimalaitoksen jäljellä oleva rakennuskanta ja pieni lisärakentaminen mahdollistaa erittäin monipuolisen toimintakeskuksen synnyttämisen. Jotta toiminta olisi nykyajan vaatimusten mukaista, niin kulkeminen rakennuksista toisiin tulisi olla säältä suojattuja ja mahdollisuuksien mukaan lämmitettyjä. Kaasukellojen yhdistäminen mahdollistaa messukeskuksen toteuttamisen. Siihen liittyvää tuki- ja pienyritystoimintaa sekä mahdollinen alan yrityshautomotoiminta ovat sijoitettavissa kaasukellojen idänpuoleisiin rakennuksiin. Nämä rakennukset mahdollistavat tämän tyyppisen pienyrityskeskuksen ja yrityshautomon synnyttämisen. Tämä on tarpeellista Hanasaaren suuremman kokonaisuuden synnyttämiseksi. Vanhan voimalaitosrakennuksen käyttöä kokous- ja tapahtumatilana on selvitettävä yhdessä museoviranomaisten kanssa. 12 Mikäli kaasukellojen eteläpuolelle jätetään riittävän kokoinen aukio, on sitä mahdollisuus käyttää erilaisiin ulkoilmatapahtumiin kuten konsertteihin, näyttelyihin, toritapahtumiin ja talvella vaikka jääveistos- tai vastaaviin kilpailuihin. Suurten tapahtumien osalta täytyy olla mahdollisuus pysäköinnin järjestelyyn.

13 Tukkutori Tukkutori on osa suurkaupungin infraan kuuluvaa palvelutuotantoa joka mahdollistaa pienyritysten joustavan toiminnan osana kaupunkirakennetta. Tukkutorin palveluita käyttävät nimenomaan pienet kaupunkilaisten jokapäiväisiä palveluita tuottavat yritykset kuten ravintolat, yksityiset kioskit ja pienet ketjuihin kuulumattomat kaupat ja muut pienyritykset. 13 Näiden toimintaperiaatteisiin kuuluu se, että tukkutorilta noudetaan päivittäin omassa toiminnassa tarvittava materiaali. Tukkutorin siirtäminen kauemmas esikaupunkialueelle lisäisi yrittäjien asiointimatkoja ja lisäisi näin asiointiaikaa kohtuuttomasti ja vaikeuttaisi tai tekisi mahdottomaksi niiden toiminnan. Tällä olisi negatiivinen vaikutus ydinkeskustan palvelutarjontaan ja palveluvalikoimaan. Tukkutorin palveluvalikoimaa tulisikin lisätä ja vahvistaa sen palvelukykyä. Eräänä vaihtoehtona olisi pyrkiä sijoittamaan alueelle myös tavallisten kaupunkilaisten tarvitsemia pienpalveluita, kuten kodinkoneiden ja muiden päivittäisessä käytössä olevien laitteiden korjausta ja varaosien myyntiä. Tukkutorin palveluita voisi kohdistaa myös ehkä enemmän kauppahallimaisesti tavallisille kuluttajille. Tukkutorin kiinteistövalikoima mahdollistaa monenlaisen toiminnan ja tukkutorit ovat kaikissa suurkaupungeissa tärkeä osa usein unohdettua kaupungin palvelutarjonnan mahdollistavaa liiketoimintaa. Tukkutorin toiminta on myös oiva osa monipuolisen ja luovuutta sekä yritystoimintaa edistävän kaupunginosan rakennetta. Tukkutori on historian aikana syntynyt palvelemaan pienyritysten todellisia tarpeita ja sen kehittäminen on huomattavasti lopettamista tai siirtämistä parempi vaihtoehto.

14 14 Sörnäisten rantatie Sörnäisten rantatien varsi on kehittyvää, mutta vielä hieman jäsentymätöntä murrosvaiheessa olevaa ympäristöä. Alue on ajan kuluessa hitaasti muuttunut toimistovaltaisemmaksi, mutta alueella on jäljellä paljon tuotannolliseen toimintaan sopivaa tilaa. Alueen imago pohjautuu vielä vanhaan teollisuusalueen imagoon ja ei näin ollen ole ollut houkutteleva ns. valkokaulusyrityksille. Sekä Sörnäisten että Kallion alueet on luokiteltu statukseltaan kantakaupungin alempaan kvartaaliin. Imagon muuttaminen ja houkuttelevuuden lisääminen vaativat sekä yksittäisten kiinteistöjen että koko alueen sekä toimintaajatuksen ja vision että kiinteistöjen tilaratkaisujen ja toimintakonseptien kehittämistä. Alueen imagon nousu vaikuttaa olennaisesti kiinteistöjen arvoon ja arvostukseen sekä tätä kautta tuottoon. Sörnäisten rantatien kiinteistökanta omaa hyvät valmiudet sekä tilojen että toimintakonseptien kehittämiseen. Yksittäisen kiinteistön toimenpiteet eivät kuitenkaan ole riittäviä yleisen arvonnousun pohjaksi. Alueen kehittämiselle on olemassa erittäin hyvät lähtökohdat. Liikenneyhteydet ovat hyvät, joukkoliikenne toimii, alueella on olemassa valmista kehitysympäristöön sopivaa kiinteistökantaa, alueella on jo valmiiksi luovaa toimintaa, alue on kiinni kantakaupungissa ja valmista asuntokantaa on lähellä. Alueella on lisärakentamispotentiaalia.

15 Koko alueen kartta Arabianrannan alue 15 Kyläsaaren asunto- ja työpaikka-alue Verkkosaaren asunto- ja työpaikka-alue Tukkutorin kuluttajaversio Tukkutori Suvilahti Business Center ja Sörnäisten rantatien alue Suvilahden messu-, viihde- ja tapahtumakeskus Hanasaaren viihteen, vapaa-ajan, matkailun ja asumisen alue Risteily- ja venesatama Sompasaaren asuntoalue Mustikkamaan ulkoilualue Korkeasaren eläintarha

16 Toimenpide-ehdotukset kaupunkirakenteen osalta 16 Alueen kehittämisen osalta esitetään seuraavia toimenpiteitä 1 Alueen kehittämistä varten perustetaan yhteistyöryhmä 2 Alueelle laaditaan selkeä visio 3 Alueen kehittämisestä toteutetaan yksi tai useampi alueen kehittämiskilpailu 4 Alueelle laaditaan selkeä imago 5 Alueelle laaditaan osayleiskaava 6 Alueelle laaditaan selkeä markkinointisuunnitelma 7 Alueelle perustetaan toteutus- ja markkinointiyksikkö 8 Tarvittavat asemakaavamuutokset tehdään 9 Alueen toteuttaminen aloitetaan

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Kuvit teellinen visiokuva alueesta.

Kuvit teellinen visiokuva alueesta. UUSI KAUPUNGINOSA SK A TU KA U A EN U K IV IS N.K LL RE A O U TE ST Kuvit teellinen visiokuva alueesta. 2 TU TU 3 FREDRIKSBERG HERÄÄ HENKIIN. HELSINGISSÄ KALLION KUPEESSA, SIINÄ SATA- MAN JA RAUTATIEN

Lisätiedot

ALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAN SISÄLTÖ

ALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAN SISÄLTÖ ALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1 Rakennemallin mitoitus Varsinainen tarkastelu kahden vaihtoehdon välillä, joissa kummassakin pohjana valittu yhdyskuntarakenne (VE 1 + VE 3) Alenevan kehityksen trendi

Lisätiedot

RIIHITONTTU Business Campus

RIIHITONTTU Business Campus RIIHITONTTU Business Campus Vehreä Urbaani Työympäristö Niittykummun Tulevaisuuden Keskustan Sykkeessä RIIHITONTTU Business Campus 1) Hyvä sijainti, helposti saavutettavissa 2) Runsaasti autopaikkoja 3)

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

Osallistumis ja arviointisuunnitelma

Osallistumis ja arviointisuunnitelma 1 ROVANIEMEN KAUPUNKI ROVANIEMEN YLEISKAAVAN 2015 MUUTOS, TEOLLISUUSTIEN JA ALAKORKALONTIEN VARRESSA OLEVAT TYOPAIKKA ALUEET Osallistumis ja arviointisuunnitelma Suunnittelualue: Alustava suunnittelualue

Lisätiedot

TARKENNETUT RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT

TARKENNETUT RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT TARKENNETUT RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT 26.9.2011 Rakennemallivaihtoehtojen muodostamisen lähtökohdat Maankäytön kehittämiskohteet ja yhteystarpeet tulee tunnistaa Keskustojen tiivistäminen Korkeatasoisten

Lisätiedot

79 NCC TONTINVARAUSPYYNTÖ HELSINGIN RUSKEASUOLTA NCC BUSINESS PARKS -ALUEEN RAKENTAMISEKSI. Kiinnostus alueeseen. NCC Business Parks -konsepti

79 NCC TONTINVARAUSPYYNTÖ HELSINGIN RUSKEASUOLTA NCC BUSINESS PARKS -ALUEEN RAKENTAMISEKSI. Kiinnostus alueeseen. NCC Business Parks -konsepti 79 NCC TONTINVARAUSANOMUS 1 (3) 20.2.2007 Helsingin kaupunki Kiinteistövirasto (kirjaamo) Katariinankatu 1 00 1 70 TONTINVARAUSPYYNTÖ HELSINGIN RUSKEASUOLTA NCC BUSINESS PARKS -ALUEEN RAKENTAMISEKSI Kiinnostus

Lisätiedot

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus Pikku Huopalahti Kaupallinen mitoitus 24.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Pikku Huopalahden kaupallinen rakenne 2014... 3 2. Pikku Huopalahden kehittäminen... 7 3. Pikku Huopalahden markkinoiden

Lisätiedot

KESKEISET PERIAATTEET

KESKEISET PERIAATTEET NUMMI-PUSULA IKKALA KAAVARUNKO Luonnos 9.3.2009 KESKEISET PERIAATTEET 1 Suunnittelualue ja nykyinen maankäyttö Suunnittelualue käsittää Ikkalan kylätaajaman keskeisen ydinalueen. Suunnittelualueella sijaitsee

Lisätiedot

KEILARANTA 1. aivan kiinteistön tontin rajalle ja kiinteistöstä tulee olemaan maanalainen yhteys suoraan metroon.

KEILARANTA 1. aivan kiinteistön tontin rajalle ja kiinteistöstä tulee olemaan maanalainen yhteys suoraan metroon. KEILARANTA 1 Toukokuussa 2012 valmistunut toimistokiinteistö Suunnittelussa on huomioitu kestävän kehityksen periaatteet ja tilat on rakennettu käyttäen uusinta rakennustekniikkaa. Kiinteistölle on haettu

Lisätiedot

Sipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa. www.sipoonjokilaakso.fi

Sipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa. www.sipoonjokilaakso.fi Sipoon Jokilaakso Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa Sijoita kasvavaan Sipooseen! www.sipoonjokilaakso.fi Sipoon Jokilaakson etuja ovat sijainti, luonto ja palvelut Sipoon Jokilaakso 2 Nikkilän keskustan

Lisätiedot

Sörnäistenrannan-Hermanninrannan osayleiskaavaehdotus, vaikutusten arvioinnit. Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen 6

Sörnäistenrannan-Hermanninrannan osayleiskaavaehdotus, vaikutusten arvioinnit. Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen 6 Sörnäistenrannan-Hermanninrannan osayleiskaavaehdotus, vaikutusten arvioinnit Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen 6 Johdanto Sörnäistenrannan ja Hermanninrannan (Kalasataman) osayleiskaavasta on

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

ALAVIESKAN KUNTA Keskusta-alueen osayleiskaava

ALAVIESKAN KUNTA Keskusta-alueen osayleiskaava ALAVIESKAN KUNTA Keskusta-alueen osayleiskaava Kysely alueen asukkaille ja maanomistajille Hyvä asukas tai maanomistaja! Alavieskaan ollaan tekemässä keskusta-alueen osayleiskaavaa. Alueen kaavoitustarve

Lisätiedot

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen 1 METROPOLI VISIO Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu

Lisätiedot

FCG Planeko Oy Kittilä kirkonkylän osayleiskaava 1 (5) Rakennemallit

FCG Planeko Oy Kittilä kirkonkylän osayleiskaava 1 (5) Rakennemallit FCG Planeko Oy Kittilä kirkonkylän osayleiskaava 1 (5) Rakennemallit 18.3.29 1 RAKENNEMALLIT 1.1 YLEISTÄ Rakennemalleilla tutkitaan aluerakenteen osien keskinäistä vuorovaikutusta, yhdistelmien toimintaa

Lisätiedot

Tulevaisuuden Tuusula 2040- kyselyn raportti

Tulevaisuuden Tuusula 2040- kyselyn raportti Tulevaisuuden Tuusula 24- kyselyn raportti Tuusulan kunta Sisältö Kysely... 3 Asukkaiden näkemykset... 3 Tuusulan vahvuudet ja heikkoudet... 3 Kehitettävät ja ennallaan säilytettävät alueet... 4 Rakentamisen

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013 KUOPION 2020 KAUPUNKISTRATEGIA hyväksytty 2010 - päivitetty 2013 Arvot/ toimintaperiaatteet toimivat organisaation toiminnan ohjenuorina ROHKEUS Rohkeutta on tehdä asioita toisin kuin muut erottua, olla

Lisätiedot

Kannelmäki - Lassila - Pohjois-Haaga, alueellinen kehittämissuunnitelma

Kannelmäki - Lassila - Pohjois-Haaga, alueellinen kehittämissuunnitelma LIITE 1 Kannelmäki - Lassila - Pohjois-Haaga, alueellinen kehittämissuunnitelma KSLK 10.2.2011 Kannelmäki - Lassila - Pohjois-Haaga, alueellinen kehittämissuunnitelma Suunnitelmakartat ja toimenpiteet

Lisätiedot

MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU

MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU 1.9. 30.11.2016 Alustava vastausraportti (28.11.2016) Vantaan kaupunkisuunnittelussa tehdään parhaillaan suunnitelmaa tulevaisuuden Myyrmäestä. Suunnitelmalla varmistetaan

Lisätiedot

Kosken Tl kunnan strategia Koski Tl älykäs kunta

Kosken Tl kunnan strategia Koski Tl älykäs kunta Kosken Tl kunnan strategia 2014-2020 - Koski Tl älykäs kunta Koski Tl on kehittyvä kunta maaseudun rauhassa suurten pääkeskusten lähellä. Kunnassa on vireä keskustaajama sekä runsas tonttitarjonta. Koski

Lisätiedot

www.jarvisaimaanpalvelut.fi 050 132 1234 Kauppatie 1, 58700 Sulkava

www.jarvisaimaanpalvelut.fi 050 132 1234 Kauppatie 1, 58700 Sulkava Sisällys 1. Perus ja tunnistetiedot... 3 1.1. Tunnistetiedot... 3 1.2. Kaavaalueen sijainti... 3 1.3. Kaavan nimi ja tarkoitus... 3 2. Tiivistelmä... 4 2.1. Kaavaprosessin vaiheet... 4 2.2. Asemakaava...

Lisätiedot

KEILARANTA 4. Keilaranta 4, Espoo

KEILARANTA 4. Keilaranta 4, Espoo KEILARANTA 4 Keilaranta 4, Espoo TOIMIVUUTTA, VALOA JA MERELLISTÄ MAISEMAA Keilaranta 4 tarjoaa toimitilat keskeisellä ja halutulla paikalla Espoon Keilaniemessä. Suunnittelutiimi räätälöi toimitilat täysin

Lisätiedot

GRAANIN RANNAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

GRAANIN RANNAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MIKKELIN KAUPUNKI tekninen toimi / kaupunkisuunnittelu PL 278, 50101 Mikkeli e-mail: etunimi.sukunimi@mikkeli.fi 0058 GRAANIN RANNAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 3.10.2013

Lisätiedot

Yritysvaikutusten arviointia Tarkennuksia palveluverkkoselvitykseen

Yritysvaikutusten arviointia Tarkennuksia palveluverkkoselvitykseen Yritysvaikutusten arviointia Tarkennuksia palveluverkkoselvitykseen Topiantti Äikäs Kaupunkikehitysjohtaja 26.8.2016 Käsitelty KAKELA:n seminaarissa 25.8. Yritysvaikutusten arviointi ja palveluverkkoselkkari

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

Lähiökehältä osaksi joukkoliikennekaupunkia Case Oulun Kaukovainio

Lähiökehältä osaksi joukkoliikennekaupunkia Case Oulun Kaukovainio Lähiökehältä osaksi joukkoliikennekaupunkia Case Oulun Kaukovainio Hilkka Piippo, Plaana Oy Antti Määttä, Oulun kaupunki 1 6000 Kaukovainion kaupunginosan väestö ikäluokittain 5000 4000 3000 2000 1000

Lisätiedot

Nikkilän kehityskuva Utvecklingsbild för Nickby Maankäyttöjaostolle

Nikkilän kehityskuva Utvecklingsbild för Nickby Maankäyttöjaostolle Nikkilän kehityskuva Utvecklingsbild för Nickby Maankäyttöjaostolle 20.4.2016 Nikkilän askeleet 2035 NIKKILÄN KEHITYSKUVA ON KUNNAN YHTEINEN STRATEGIA NIKKILÄN KEHITTÄMISEKSI. KEHITYSKUVAN TAVOITEVUOSI

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten Seutuhallitus 26.10.2016 Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet

Lisätiedot

Suunnittelualue sijaitsee Keuruun länsiosassa Jyrkeejärven etelärannalla Hakemaniemessä.

Suunnittelualue sijaitsee Keuruun länsiosassa Jyrkeejärven etelärannalla Hakemaniemessä. 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kunta Kylä Tilat Kaavan nimi Kaavan laatu Keuruu Pihlajavesi 249-407-2-59 Hakemaniemi 249-407-2-97 Eemelinranta Pihlajaveden osayleiskaava Osayleiskaavan muutos

Lisätiedot

ONNI JA OSAAMINEN SAMALLA RANNALLA

ONNI JA OSAAMINEN SAMALLA RANNALLA ONNI JA OSAAMINEN SAMALLA RANNALLA SAVILAHTI 2030 NYKYISIN 9 000 OPISKELIJAA 10 000 TYÖPAIKKAA n. 30 ASUKASTA = 19 000 TOIMIJAA SAVILAHDEN NYKYISIÄ TOIMIJOITA: Kuopion yliopistollinen sairaala Itä-Suomen

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus Seutuhallitus Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet Lisää kilpailukykyä Kasvulle

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

Rakenna Turkua -asukaskyselyn tuloksia. Yleiskaava 2029 Kevät 2014

Rakenna Turkua -asukaskyselyn tuloksia. Yleiskaava 2029 Kevät 2014 Rakenna Turkua -asukaskyselyn tuloksia Yleiskaava 2029 Kevät 2014 Rakenna Turkua -kysely Avoinna 26.3.-18.5.2014 Liittyi Yleiskaava 2029:n kehityskuvavaiheeseen, suunnattiin asukkaille Kysely keskittyi

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Vaasan keskustastrategia Kysely kaupunkilaisille rakennemallivaihtoehtoihin liittyen 2.-27.5.2012. Vaihtoehtojen esittely kyselyn taustaksi

Vaasan keskustastrategia Kysely kaupunkilaisille rakennemallivaihtoehtoihin liittyen 2.-27.5.2012. Vaihtoehtojen esittely kyselyn taustaksi Vaasan keskustastrategia Kysely kaupunkilaisille rakennemallivaihtoehtoihin liittyen 2.-27.5.2012 Vaihtoehtojen esittely kyselyn taustaksi 2.5.2012 Keskustastrategian rakennemallivaihtoehdot 3 kpl maankäytön

Lisätiedot

Vartiosaaresta suunnitellaan omaleimainen, monipuolinen ja tiiviisti rakennettu saaristokaupunginosa,

Vartiosaaresta suunnitellaan omaleimainen, monipuolinen ja tiiviisti rakennettu saaristokaupunginosa, Vartiosaari Vartiosaaresta suunnitellaan omaleimainen, monipuolinen ja tiiviisti rakennettu saaristokaupunginosa, jossa on sekä asumista että kaikkia helsinkiläisiä palvelevia virkistys- ja vapaa-ajan

Lisätiedot

Rovaniemen kaupunki Asemakaavan muutos 9. kaupunginosa, Kortteli 9025 tontti 18

Rovaniemen kaupunki Asemakaavan muutos 9. kaupunginosa, Kortteli 9025 tontti 18 Rovaniemen kaupunki Asemakaavan muutos 9. kaupunginosa, Kortteli 9025 tontti 18 OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUUNNITTELUPALVELUT/KAAVOITUS 2008 SUUNNITTELUALUE: SIJAINTIKARTTA Rovaniemen kaupungin

Lisätiedot

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA LEMPÄÄLÄN KUNNAN ELINKEINOSTRATEGIA TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA Johdanto Lempäälä on vetovoimainen ja tasaisesti kasvava yli 22 000 asukkaan kunta, jolla on erinomainen sijainti Tampereen kaupunkiseudulla.

Lisätiedot

PAVIRO Kuulutus- ja äänievakuointijärjestelmä ammattilaistason äänenlaadulla Joustavuutta alusta alkaen PAVIRO 1

PAVIRO Kuulutus- ja äänievakuointijärjestelmä ammattilaistason äänenlaadulla Joustavuutta alusta alkaen PAVIRO 1 PAVIRO Kuulutus- ja äänievakuointijärjestelmä ammattilaistason äänenlaadulla Joustavuutta alusta alkaen PAVIRO 1 2 PAVIRO PAVIRO 3 Pitää ihmiset turvassa, tietoisena, ja viihdyttää Boschilla on yli 100

Lisätiedot

Kuntien nykyiset strategiat. UusiKunta Strategisen kehittämisen ja alueiden käytön toimikunta

Kuntien nykyiset strategiat. UusiKunta Strategisen kehittämisen ja alueiden käytön toimikunta Kuntien nykyiset strategiat UusiKunta Strategisen kehittämisen ja alueiden käytön toimikunta Asikkala 2012 Asikkala Mahdollisuuksia Päijänteen rannalla Asikkala on oman identiteettinsä säilyttävä, verkottuva

Lisätiedot

TOIMITILOISTA ASUMISEEN - KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUUTOKSISTA HELSINGISSÄ

TOIMITILOISTA ASUMISEEN - KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUUTOKSISTA HELSINGISSÄ Toimistopäällikkö Tuomas Eskola Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto 7.2.2017 KANTAKAUPUNGIN ALUE: Nykyinen toimistotilakanta 3,17 M k-m 2 Vajaakäyttöaste keskimäärin 8,3% Muutosten myötä toimistotilat

Lisätiedot

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto. LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.. LIITE 2. Sysmän kirkonseudun kulttuurimaisema. RKY aluerajaus, Museovirasto 2009. LIITE 3. Asukaskyselyn

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Merihenkistä toimistotilaa

Merihenkistä toimistotilaa Merihenkistä toimistotilaa Lauttasaaressa Heikkiläntie 7 Toimistotilaa erinomaisella sijainnilla merellisessä Lauttasaaressa aivan venesataman ja meren äärellä. Kiinteistö sijaitsee näkyvällä ja helposti

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Pekka Makkonen Versokuja 4 D Kuopio

Pekka Makkonen Versokuja 4 D Kuopio SKVY Oy LAUSUNTO Pekka Makkonen Versokuja 4 D 70150 Kuopio 24.11.2015 Juuan kunta Ympäristölautakunta Poikolantie 1 83900 JUUKA Yleistä Juuan rengasvesiosuuskunta teki vuonna 2011 päätöksen vesihuoltosuunnitelman

Lisätiedot

Liiketoimintakatsaus 2007

Liiketoimintakatsaus 2007 Liiketoimintakatsaus 27 Matti Alahuhta, pääjohtaja 1 KONE Corporation Sisältö 1. Liiketoimintakatsaus 27 2. Liiketoimintaa ohjaavat megatrendit 3. Visio ja strategia 4. Uudet kehitysohjelmat 5. Näkymät

Lisätiedot

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS Neulaniemen rakennemallien kuvaus VE1 Vuoristotie Malli pohjautuu kahteen tieyhteyteen muuhun kaupunkirakenteeseen. Savilahdesta tieyhteys

Lisätiedot

Datakeskusinvestoinnin merkitys kunnan näkökulmasta case: Hetzner Gmbh. Marko Kauppinen, elinkeinopäällikkö

Datakeskusinvestoinnin merkitys kunnan näkökulmasta case: Hetzner Gmbh. Marko Kauppinen, elinkeinopäällikkö Datakeskusinvestoinnin merkitys kunnan näkökulmasta case: Hetzner Gmbh Marko Kauppinen, elinkeinopäällikkö Tuusulalla on keskeinen sijainti Tuusula on yksi pääkaupunkiseudun kehyskunnista eli KUUMA-kunnista

Lisätiedot

Kaupunkisuunnittelulautakunta Vp/

Kaupunkisuunnittelulautakunta Vp/ Kaupunkisuunlautakunta 1 (5) 3 Helsingin korkean rakentamisen periaatteet (a-asia) HEL 2011-007110 T 10 03 08 Päätösehdotus Kaupunkisuunlautakunta päättänee merkitä tiedoksi raportin Korkea rakentaminen

Lisätiedot

Kaupunkikehitysryhmä Keskustahanke

Kaupunkikehitysryhmä Keskustahanke TAMPEREEN ASEMANSEUDUN HANKEKOKONAISUUS Tampereen ja keskustan kehittämisohjelma Tullin alueen visiotyö Tampereen kaupunkiseudun MAL-aiesopimus ja Asemakeskushanke Tampereen Asemakeskuksen suunnittelukilpailu

Lisätiedot

ARA-vuokra-asuntokannan sopeuttamisesta, kehittämisestä, riskienhallinnasta ja kuntien asumisen suunnittelusta

ARA-vuokra-asuntokannan sopeuttamisesta, kehittämisestä, riskienhallinnasta ja kuntien asumisen suunnittelusta ARA-vuokra-asuntokannan sopeuttamisesta, kehittämisestä, riskienhallinnasta ja kuntien asumisen suunnittelusta Vuokrataloyhtiön toimenpiteet vuokratalokannan sopeuttamiseksi ja kehittämiseksi muuttuvissa

Lisätiedot

HERNESAARENOSAYLEISKAAVAN KAUPALLISTEN PALVELUIDEN MITOITUS JA SIJOITTELUKAUPUNKIRAKENTEESEEN

HERNESAARENOSAYLEISKAAVAN KAUPALLISTEN PALVELUIDEN MITOITUS JA SIJOITTELUKAUPUNKIRAKENTEESEEN HERNESAARENOSAYLEISKAAVAN KAUPALLISTEN PALVELUIDEN MITOITUS JA SIJOITTELUKAUPUNKIRAKENTEESEEN Helsingin kaupunki Länsisatama-projekti 1.1.011 Kaupallisten palveluiden mitoitus ja sijoittelu 1 HERNESAAREN

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

Penttilänrannan suunnittelupolku Juha-Pekka Vartiainen

Penttilänrannan suunnittelupolku Juha-Pekka Vartiainen Penttilänrannan suunnittelupolku 27.10.2010 Juha-Pekka Vartiainen Joensuu 1948 Hallinto ja kauppa Puu-Joensuu valmiiksi rakennettuna Penttilä Teollisuus Penttilän sahan aika 1870-luvulta 1990-luvulle päättyi

Lisätiedot

Matinkylän palvelu- ja hyvinvointipuisto. M Saari 8.1.2013

Matinkylän palvelu- ja hyvinvointipuisto. M Saari 8.1.2013 Matinkylän palvelu- ja hyvinvointipuisto M Saari Matinkylän keskuksen kehittäminen keskeisiä asioita Metron tulo vahvistaa Ison Omenan ja Metrokeskuksen muodostamaa kaupallista keskusta Matinkylä-Olarin

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET

Lisätiedot

Saimaan maakunta. I Meidän maakuntamme II Meidän tulevaisuutemme III Meidän suunnitelmamme

Saimaan maakunta. I Meidän maakuntamme II Meidän tulevaisuutemme III Meidän suunnitelmamme Etelä-Savo Saimaan maakunta I Meidän maakuntamme II Meidän tulevaisuutemme III Meidän suunnitelmamme I Meidän n maakuntamme Järvi-Suomen sydämessä Ainutlaatuinen Saimaa, Suomen suurin sisävesistö. 300

Lisätiedot

Kokemuksia käyttäjälähtöisestä kuntakehittämisestä ja jatkoaskeleita Mikkelin malliin. Mikkelin kaupungin kehitysjohtaja, valt.tri.

Kokemuksia käyttäjälähtöisestä kuntakehittämisestä ja jatkoaskeleita Mikkelin malliin. Mikkelin kaupungin kehitysjohtaja, valt.tri. Kokemuksia käyttäjälähtöisestä kuntakehittämisestä ja jatkoaskeleita Mikkelin malliin Mikkelin kaupungin kehitysjohtaja, valt.tri., Soile Kuitunen 1 Visio 2020: Mikkeli modernin palvelun kasvukeskus Saimaan

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

Hernesaaren osayleiskaava-alueen aallokkotarkastelu TIIVISTELMÄLUONNOS 31.10.2011

Hernesaaren osayleiskaava-alueen aallokkotarkastelu TIIVISTELMÄLUONNOS 31.10.2011 1 Hernesaaren osayleiskaava-alueen aallokkotarkastelu TIIVISTELMÄLUONNOS 31.10.2011 Laskelmat aallonkorkeuksista alueella Hernesaaren alue on aallonkon laskennan kannalta hankala alue, koska sinne pääsee

Lisätiedot

Yleiskaava Andrei Panschin & Matilda Laukkanen /

Yleiskaava Andrei Panschin & Matilda Laukkanen / Yleiskaava 2029 Andrei Panschin & Matilda Laukkanen / 9.12.2016 Esityksen sisältö Yleiskaavan 2029 tavoitteisto ja eteneminen Asukasnäkökulma suunnittelussa Turun kaupungin visio 2029 Suomen Turku on kiinnostava

Lisätiedot

RAKENNUSTEN. Käyttö ja ylläpito

RAKENNUSTEN. Käyttö ja ylläpito RAKENNUSTEN ENERGIATEHOKKUUS Käyttö ja ylläpito Mikko Peltokorpi Toimitusjohtaja, kiinteistöneuvos Matinkylän Huolto Oy Käyttäjän ja ylläpitäjän näkökulma matalaenergiarakentamiseen Hyvän asumisen perusedellytyksistä

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 10. 22.6.2010 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Rovaniemen kaupungin 1. kaupunginosan kortteli 10. Oheiselle kartalle on osoitettu

Lisätiedot

Käyttötarkoituksen muutokset Lainsäädäntökatsaus

Käyttötarkoituksen muutokset Lainsäädäntökatsaus Käyttötarkoituksen muutokset Lainsäädäntökatsaus Rakennusvalvonnan ajankohtaisseminaari Savoy-teatteri, 2.12.2014 Hallitussihteeri Erja Werdi, Ympäristöministeriö, Rakennetun ympäristön osasto Lähtökohtia

Lisätiedot

Vantaan keskustojen kehittäminen

Vantaan keskustojen kehittäminen Vantaan keskustojen kehittäminen Asukastilaisuus Myyrmäen yritystilaisuus 2.11.2016 Kilterin 17.11.2016 koulu Anne Olkkola Lea Varpanen, kehittämispäällikkö Kansainvälinen Vantaa, maailma lähellä 6.8.2015

Lisätiedot

Panorama Tower Espoo - Leppävaara

Panorama Tower Espoo - Leppävaara Panorama Tower Espoo - Leppävaara Loistavia liiketiloja Espoossa Panorama Towerin näyttävät sekä korkeatasoiset toimisto- ja liiketilat palvelevat yrityksesi liiketoimintaa alle 20 minuutin päässä Helsingistä

Lisätiedot

Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus. Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI

Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus. Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI Suomen kasvukolmio Alueellisesti Loimaa kuuluu Suomen kasvukolmioon Suomen Kasvukolmio eli Helsinki-Tampere-Turku

Lisätiedot

Hiukkavaara Inurdeco-kehittämishanke Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa - työpaja. kaavoitusarkkitehti Leena Kallioniemi

Hiukkavaara Inurdeco-kehittämishanke Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa - työpaja. kaavoitusarkkitehti Leena Kallioniemi Hiukkavaara Inurdeco-kehittämishanke Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa - työpaja kaavoitusarkkitehti Leena Kallioniemi Pohjois-Suomen suurin uusi kaupunginosa Hiukkavaara on Oulun kaupungin

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan MAL- yhteistyö: ASUNTOPOLIITTINEN TULEVAISUUSDIALOGI

Länsi-Uudenmaan MAL- yhteistyö: ASUNTOPOLIITTINEN TULEVAISUUSDIALOGI Länsi-Uudenmaan MAL- yhteistyö: ASUNTOPOLIITTINEN TULEVAISUUSDIALOGI 2.3.2010 Monkola, KH1, MAL koordinaattori Mariitta Vuorenpää RYHMÄTYÖMUISTIO 1: 12.3.2010 Osallistujat: Jussi Savela, Heikki Rouvinen,

Lisätiedot

1. Aloite, hakija. 2. Suunnittelualue

1. Aloite, hakija. 2. Suunnittelualue 9 10 Uusikaupunki, Pyhämaa, Kari, Pöylä ym. LIITE 1 Ranta-asemakaava Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n tarkoittama osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kari 895-487-1-66, Eteläranta 895-487-1-11, Pöylä

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 38/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Vp/

Helsingin kaupunki Esityslista 38/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Vp/ Helsingin kaupunki Esityslista 38/2016 1 (5) 3 Jalankulkijan kantakaupunki (a-asia) Pöydälle 22.11.2016 HEL 2016-011208 T 08 00 04 Ksv 4465_1 Päätösehdotus päättää hyväksyä liitteen 1 mukaisen, 22.11.2016

Lisätiedot

KYSELY. Hyvä asukas tai maanomistaja!

KYSELY. Hyvä asukas tai maanomistaja! Hyvä asukas tai maanomistaja! Haapaveden Vattukylälle on aloitettu osayleiskaavan päivitystyö. Alueella on voimassa oleva osayleiskaava, joka on hyväksytty vuonna 1996, ja lisäksi alueelle ulottuu Haapaveden

Lisätiedot

ELÄMÄSI TAPAHTUMIIN LAPPEENRANTA-SALI LAPPEENRANNAN KAUPUNGINTEATTERI

ELÄMÄSI TAPAHTUMIIN LAPPEENRANTA-SALI LAPPEENRANNAN KAUPUNGINTEATTERI ELÄMÄSI TAPAHTUMIIN LAPPEENRANTA-SALI LAPPEENRANNAN KAUPUNGINTEATTERI JUHLAT, KOKOUKSET, KONFERENSSIT JA SEMINAARIT LAPPEENRANTA TARJOAA AINUTLAATUISET PUITTEET IKIMUISTOISIIN TAPAHTUMIIN! MYLLYSAARI KAUPUNGIN

Lisätiedot

Hulevesitulvariskien alustava arviointi Utajärven kunnassa

Hulevesitulvariskien alustava arviointi Utajärven kunnassa LIITE 1/22.3.2012. Hulevesitulvariskien alustava arviointi Utajärven kunnassa Aihe: Hulevesitulvariskien alustava arviointi Alue: Utajärven kunta Tekijä: Jouni Jurva Pvm: 20.01.2012 Tunnus ja diaarinumero:

Lisätiedot

KIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS

KIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS Liite / Ymp.ltk 16.12.2014 / KIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus- ja mittaustoimi 2014 1. SUUNNITTELUALUE

Lisätiedot

Muotoilemme elämäämme kestäväksi

Muotoilemme elämäämme kestäväksi Muotoilemme elämäämme kestäväksi Päijät-Hämeen maakuntasuunnitelma strategia 2035 Maakuntasuunnitelma on pitkän aikavälin suunnitelma maakunnan kehittämiseksi Pohjautuu sekä alueiden kehittämis- että maankäyttö-

Lisätiedot

Ex E e x l e Co C m o po p si o t si es e Re R i e nf n or o cin ci g n g Yo Y u o r u Bu B si u n si e n ss e Heinäkuu 2014

Ex E e x l e Co C m o po p si o t si es e Re R i e nf n or o cin ci g n g Yo Y u o r u Bu B si u n si e n ss e Heinäkuu 2014 Exel Composites Reinforcing Your Business Heinäkuu 2014 Exel Composites on maailman johtava komposiittiprofiilien valmistaja jolla on yli 50 vuoden kokemus kasvusta ja innovaatiosta Maailman johtava, vuonna

Lisätiedot

TYÖPAIKAT JA TYÖMATKAT

TYÖPAIKAT JA TYÖMATKAT TYÖPAIKAT TYÖPAIKKA-ALUEIDEN SAAVUTETTAVUUS ESPOON ELINKEINOKUDELMA 2050 (LUONNOS) POKE:N ELINKEINOJEN VISIO 2050 TYÖMATKAT 61 Työpaikat Visioalueella oli noin 17 000 työpaikkaa vuonna 2011, eli noin 14

Lisätiedot

Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän. Timo Turunen, YM Aluefoorumit 11/2013

Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän. Timo Turunen, YM Aluefoorumit 11/2013 Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva ALLI Timo Turunen, YM Aluefoorumit 11/2013 Keskiössä Suomen aluerakenne siis mikä? Palvelut Aluerakenteella e a tarkoitetaan väestön ja asumisen, tö työpaikkojen

Lisätiedot

Strategiaohjelman arviointi; ruusut ja risut Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimen apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä

Strategiaohjelman arviointi; ruusut ja risut Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimen apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä Strategiaohjelman 2009-2012 arviointi; ruusut ja risut Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimen apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä 15.11.2012 Strategiavuosina 2009-2012 saavutettiin Kestävää kehitystä

Lisätiedot

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Arja Aalto 3.6.2015 Liikennevirasto vastaa Suomen teistä, rautateistä ja vesiväylistä sekä liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisesta

Lisätiedot

Ainutlaatuinen Lappajärvi kutsuu asumaan ja viihtymään

Ainutlaatuinen Lappajärvi kutsuu asumaan ja viihtymään 2016 Ainutlaatuinen Lappajärvi kutsuu asumaan ja viihtymään atuinen Lappajä Visio: Lappajärvi on asukkaistaan välittävä turvallinen ja viihtyisä asuinkunta. Arvot: Lappajärvi on yhteistyöhön valmis itsenäinen

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 2: Kaupunkikehitysohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 2: Kaupunkikehitysohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 2: Kaupunkikehitysohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki KAUPUNKIKEHITYSOHJELMA 1 Kaupunkikehitysohjelman lähtökohdat Strateginen

Lisätiedot

RATAPIHAKORTTELIT. Keski-Pasila Ratapihakorttelit. OAS- vaihe toukokuu 2012 Asukastilaisuus Pasilan kirjastossa

RATAPIHAKORTTELIT. Keski-Pasila Ratapihakorttelit. OAS- vaihe toukokuu 2012 Asukastilaisuus Pasilan kirjastossa Keski-Pasila Ratapihakorttelit RATAPIHAKORTTELIT OAS- vaihe toukokuu 2012 Asukastilaisuus Pasilan kirjastossa 30.5.2012 Asukastilaisuus Laiturilla 3.9.2013 Suunnitteluperiaatteet Kslk lokakuu 2013 Keski-Pasilan

Lisätiedot

Rakennetun ympäristön haasteet vai ovatko ne mahdollisuuksia?

Rakennetun ympäristön haasteet vai ovatko ne mahdollisuuksia? Rakennetun ympäristön haasteet vai ovatko ne mahdollisuuksia? Arto Saari Rakennustuotannon ohjauksen professori Tekniikan tohtori Uusien professorien juhlaluento 8.2.2016 Tampereen teknillinen yliopisto

Lisätiedot

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo 1. Perus ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Ramsinniemi, Vuosaari Helsinki Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo, maisema-arkkitehtuurin

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Pispalan asemakaavan uudistaminen. 1. Joukkoliikenteen ja yksityisautoilun reititysvalinta

Tampereen kaupunki Pispalan asemakaavan uudistaminen. 1. Joukkoliikenteen ja yksityisautoilun reititysvalinta Tampereen kaupunki Pispalan asemakaavan uudistaminen Kannanotto koskien kaavaa: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma: VIII, IV JA SANTALAHTI, rantaväylän joukkoliikennekaistat reitillä Lielahdenkatu-Sepänkatu,

Lisätiedot

Uudenlaisen asumisen alue!

Uudenlaisen asumisen alue! Uudenlaisen asumisen alue! Sydän täynnä elämää Jyväskylän Kangas mullistaa käsityksesi siitä, mitä kaikkea tulevaisuuden kaupunginosa voi olla. Ja Kankaan tulevaisuus on ihan nurkan takana, raikkaana ja

Lisätiedot

HIPPOS Jyväskylä. Liikunnan ja hyvinvoinnin osaamiskeskittymä

HIPPOS Jyväskylä. Liikunnan ja hyvinvoinnin osaamiskeskittymä HIPPOS2020 - Jyväskylä Liikunnan ja hyvinvoinnin osaamiskeskittymä Visio 2 Suomen johtava urheilun, liikunnan, hyvinvoinnin ja terveyden edistäjä. 3 Missio Urheilun, liikunnan, hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Valtuustoseminaari 7.3.2016 Paviljongissa

Valtuustoseminaari 7.3.2016 Paviljongissa Valtuustoseminaari 7.3.2016 Paviljongissa Tapahtumakaupunki Jyväskylä Teemme Jyväskylästä vetovoimaisimman ja kansainvälisesti tunnustetun koulutus, osaamis- ja tapahtumakeskuksen. Jyväskylän kaupunkistrategia,

Lisätiedot

Äänekosken ydinkeskustan kehittämissuunnitelma. Lisäksi muutamia huomioita/kysymyksiä: Puheenjohtaja Antti Kyröläinen

Äänekosken ydinkeskustan kehittämissuunnitelma. Lisäksi muutamia huomioita/kysymyksiä: Puheenjohtaja Antti Kyröläinen Kaupunginhallitus 14.9.2015 liite nro 1 (1/11) 1 (1) Äänekosken kaupunki Kaavasuunnittelija Henriikka Lonka Hallintokatu 4 44100 ÄÄNEKOSKI Lausuntopyyntönne Äänekosken ydinkeskustan kehittämissuunnitelmasta

Lisätiedot

KH KV

KH KV Kiteen kaupungin palveluohjelma 2010 KH 10.5.2010 112 KV 17.5.2010 26 Sisältö 1. Palveluohjelman tarkoitus ja suhde kaupunkistrategiaan... 1-2 2. Palveluohjelman oleellisimmat päämäärät, toteuttaminen

Lisätiedot

TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS Osayleiskaavan muutos Mäntyharjun kunnan (507) Niinimäen kylän (419) tilan Antinmäki 1:66 osa-alueella. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti jarmo.makela@karttaako.fi

Lisätiedot

Kuntalaisfoorumi Järvenpään keskustan kehittäminen ja rantapuisto. Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula

Kuntalaisfoorumi Järvenpään keskustan kehittäminen ja rantapuisto. Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula Kuntalaisfoorumi Järvenpään keskustan kehittäminen ja rantapuisto Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula Keskustan kehittäminen ja Rantapuisto 1. Tilaisuuden avaus 2. Järvenpään keskusta kehittäminen, ennen ja

Lisätiedot

Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa. Eläkeläisvaltuuston kokous klo

Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa. Eläkeläisvaltuuston kokous klo Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa Eläkeläisvaltuuston kokous 24.3. klo 12.-14.30 Tesoman elinkaarikortteli 2 Tesoman elinkaarikortteli Kilpailun tarkoituksena on saada

Lisätiedot

MAAKUNTA-AREENAN ESISELVITYS YLEISÖKYSELYN TULOKSIA

MAAKUNTA-AREENAN ESISELVITYS YLEISÖKYSELYN TULOKSIA MAAKUNTA-AREENAN ESISELVITYS YLEISÖKYSELYN TULOKSIA 07.02.2017 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 07.02.2017 1 1.

Lisätiedot