Kuntotiedon käyttö tie- ja katuverkon ylläpidon päätöksenteossa Tiehallinnon selvityksiä 7/2005
|
|
- Ville Uotila
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Antti Ruotoistenmäki Kuntotiedon käyttö tie- ja katuverkon ylläpidon päätöksenteossa Tiehallinnon selvityksiä 7/2005
2 Kuntotiedon käyttö tie- ja katuverkon ylläpidon päätöksenteossa 1 Antti Ruotoistenmäki Kuntotiedon käyttö tie- ja katuverkon ylläpidon päätöksenteossa Tiehallinnon selvityksiä 7/2005 Tiehallinto Helsinki 2005
3 2 Kuntotiedon käyttö tie- ja katuverkon ylläpidon päätöksenteossa Kannen kuvat: Automaattinen vauriomittari, Lennart Borg, VTI Maatutka, Roadscanners Oy Pudotuspainolaite, Juha-Matti Vainio, Tieliikelaitos ISSN ISBN TIEH Verkkojulkaisu pdf ( ISSN ISBN TIEH v Edita Prima Oy Helsinki 2005 Julkaisua myy/saatavana: Faksi Puhelin TIEHALLINTO Asiantuntijapalvelut Opastinsilta 12 A PL HELSINKI Puhelinvaihde
4 Kuntotiedon Antti Ruotoistenmäki: käyttö tie- Kuntotiedon ja katuverkon käyttö ylläpidon tie- ja päätöksenteossa katuverkon ylläpidon päätöksenteossa. 3 Helsinki Tiehallinto. Tiehallinnon selvityksiä 7/ s. + liitt. 89 s. ISSN , ISBN , TIEH Asiasanat: Kuntomittaukset, tien kunto, päätöksenteko, ylläpito Aiheluokka: 01, 33, 70 TIIVISTELMÄ Tien tai kadun rappeutuminen ilmenee sen pituus- ja poikkisuuntaisena epätasaisuutena sekä pinnan rikkoutumisena. Kuntotieto hankitaan tien pituusja poikkiprofiilista, vaurioituneisuudesta ja rakenteen kunnosta eri päätöksentekotasoille: rahoitustarpeiden perusteluun ja strateginen ohjaukseen sekä ylläpitotöiden ohjelmointiin ja hankintaan. Eri päätöksentekotasoilla kuntotieto esitetään erilaisia mutta keskenään yhteensopivia muuttujia käyttäen. Kuntotieto hankitaan ensisijaisesti ylläpidon ohjelmoinnin tarpeisiin, mistä se yleistetään rahoitustarpeiden perustelua ja strategista päätöksentekoa varten. Ylläpidon hankintaa varten mitataan tarkat kuntotiedot valituista kohteista. Mittaustiedot muunnetaan analysointia varten esimerkiksi logaritmimuunnosta käyttäen siten, että niiden jakauma vastaa mahdollisimman hyvin normaalijakaumaa. Mitattu tie- tai katuverkko jaetaan homogeenisiin osuuksiin jatkoanalyysiä varten. Rahoitustarpeiden perustelussa ja strategisessa päätöksenteossa tie- tai katuverkon kunto esitetään jakaumina, käyttäen mitattuja kuntomuuttujia tai niistä laskettua kuntoluokitusta. Ylläpidon ohjelmoinnissa kohteet on valittava kunnossapidosta tien- tai kadunpitäjälle sekä käyttäjille koituviin hyötyihin perustuen esimerkiksi monitavoiteoptimointia käyttäen. Suunnittelua varten kohteen yksityiskohtaiset kuntotiedot tulee esittää jatkuvina tien pituussuunnassa. Kuntomittauksiin liittyy aina mittaustekniikasta, mittaajista ja mittaushetkellä vallitsevista olosuhteista aiheutuvaa vaihtelua. Mittausepävarmuus tulee huomioida käytettäessä kuntotietoa kullakin päätöksentekotasolla. Laadunvarmistusmittauksilla varmistutaan mittalaitteiden yhdenmukaisuudesta, toistettavuudesta ja pysyvyydestä.
5 4 Kuntotiedon käyttö tie- ja katuverkon ylläpidon päätöksenteossa
6 Kuntotiedon Antti Ruotoistenmäki: käyttö tie- Användning ja katuverkon av ylläpidon tillståndsinformation päätöksenteossa vid beslutsfattning av vägoch gatunätets underhåll. Helsingfors Vägförvaltningen. Vägförvaltningens utredningar 5 7/ s. + bilagor 89 s. ISSN , ISBN , TIEH Nyckelord: Vägytemätningar, vägens tillstånd, beslutsfattning, underhåll SAMMANFATTNING Nedbrytningen av en väg eller gata visar sig i ojämnheter i vägens längd- och tvärriktning och ytsprickor. Information om vägens tillstånd med avseende på vägens längd- och tvärprofil, vägskador och konstruktionens skick förmedlas till olika beslutsfattare. Beslutsfattarna har därmed ett underlag för motivering av finansieringsbehov och för strategisk styrning samt för programmering och upphandling av underhållsåtgärder. Information om vägens tillstånd presenteras i olika form på olika beslutsfattarnivåer, men med användande av sinsemellan kompatibla variabler. Informationen behövs i första hand för programmering av underhåll och presenteras i en allmännare form för motiveringen av finansieringsbehov och för det strategiska beslutsfattandet. Upphandlingen av underhåll förutsätter noggrant uppmätta uppgifter om vägskick på utvalda sträckor. Mätdata modifieras för analysering t.ex. med användande av en logaritmisk transformation och fördelningen av datan bör så långt som möjligt motsvara normalfördelningen. Det undersökta väg- eller gatunätet indelas i homogena sträckor för vidareanalys. I motiveringarna för finansieringsbehov och för det strategiska beslutsfattandet framställs väg- eller gatunätets tillstånd som fördelningar, varvid man använder sig av uppmätta variabler för vägkvalitet eller därpå baserad klassificering av vägens tillstånd. När det gäller programmering av underhåll bör objekten väljas på basis av de fördelar de ger för väg- eller gatuhållaren samt för användarna, t.ex. genom användning av flermålsoptimering. Med tanke på planeringen krävs fortgående detaljuppgifter om vägtillståndet för objektet i vägens längdriktning. Mätning av vägens tillstånd är alltid förknippad med variationer beroende på mätteknik, mätpersonal och rådande förhållanden. Osäkerhet i mätningen bör beaktas då uppgifterna används på olika beslutsfattarnivåer. Genom kvalitetssäkringsmätningar kan man säkerställa mätutrustningars enhetlighet, repeterbarhet och stabilitet.
7 6 Kuntotiedon käyttö tie- ja katuverkon ylläpidon päätöksenteossa
8 Kuntotiedon Antti Ruotoistenmäki: käyttö tie- Use ja katuverkon of Condition ylläpidon Data in päätöksenteossa Road Maintenance Decision-making. 7 Helsinki Finnish Road Administration. Finnra Reports 7/ p. + app. 89 p. ISSN , ISBN , TIEH Keywords: Road condition, condition assessment, decision-making, maintenance ABSTRACT Road condition, or rather its decay, is manifested in the unevenness of the surface profile and cracking of the surface layer. Information about the longitudinal and transversal surface profile, surface cracking and the structural condition should be obtained for use in the following three levels of road maintenance decision-making, as defined in this report: strategic planning and fund allocation, maintenance works programming and the procurement of maintenance works. Road condition information is presented using different but mutually compatible variables at the various levels of decision-making. The information is gathered primarily for the purpose of programming maintenance works. It is then summarised for strategic planning and fund allocation. For the procurement of maintenance works, detailed condition data is measured from selected sites. The measured condition data is transformed so that its distribution resembles the normal distribution as closely as possible. The measured road or street network is divided into homogeneous subsections for subsequent analysis. At the strategic planning and fund allocation level, the road or street network condition is presented using distributions of measured condition variables or a condition classification calculated thereof. At the works programming phase, the sections for maintenance are selected based on the agency and user benefits resulting from the works. For this purpose, the use of multiobjective optimisation methods is introduced. For the designing of maintenance works, the detailed data of the road condition is needed, and it is presented continuously along the length of the road. Road condition measurements always vary due to measuring equipment, the personnel using the equipment and the conditions prevailing at the time of measurement. This uncertainty needs to be addressed when using the condition data at different levels of decision-making. Quality control measurements are used for ensuring the repeatability, reproducibility and stability of the equipment.
9 8 Kuntotiedon käyttö tie- ja katuverkon ylläpidon päätöksenteossa
10 Kuntotiedon käyttö tie- ja katuverkon ylläpidon päätöksenteossa 9 ALKUSANAT Tieverkon kuntotiedon kehittäminen on Tekesin Infra-teknologiaohjelmaan kuuluva tutkimusprojekti, joka alkoi ja päättyy Projektin päätoteuttaja on Helsingin kauppakorkeakoulun (HKKK) Taloustieteiden kvantitatiiviset menetelmät. Muita toteuttajia ovat Inframan Oy, Al-Engineering Oy ja Roadscanners Oy. Projektin päärahoittaja on Tekes ja muut rahoittajat ovat Tieliikelaitos, Tiehallinto, Helsingin kaupunki ja Asfalttiliitto. Tutkimusprojektin johtoryhmään ovat kuuluneet puheenjohtajana Vesa Laitinen (Asfalttiliitto ry./lemminkäinen Oyj), varapuheenjohtajana Arto Kuskelin (Tieliikelaitos), Pekka Isoniemi (Helsingin kaupunki), Hanna Järvenpää (Lohja Rudus Oy), Antti Kanto (HKKK), Osmo Rasimus (Tekes), Tuomas Toivonen (Tiehallinto), Antti Tuomainen (Lohjan kaupunki) sekä sihteerinä Antti Ruotoistenmäki (HKKK). Projektin työvaliokuntaan ovat kuuluneet puheenjohtajana Arto Kuskelin, Vesa Männistö (Inframan Oy), Pertti Virtala (Tiehallinto) sekä sihteerinä Antti Ruotoistenmäki. Tutkimus jakautuu kolmeen vaiheeseen: nykytilaselvitys, mittausmenetelmien kehittäminen ja mittausprosessin analysointi. Aiemmin projektin internet-sivuilla ( on julkaistu kaksi työraporttia: Nykytilaselvitys sekä Päätöksenteossa käytettävä kuntotieto ja Kuntotiedon hankinta , joista ensimmäinen sisältää projektin ensimmäisen vaiheen ja toinen projektin toisen ja kolmannen vaiheen tulokset kunkin raportin julkaisupäivään mennessä. Tämä on projektin loppuraportti, johon on sisällytetty molemmat mainitut työraportit sekä projektissa niiden julkaisemisen jälkeen tehty työ. Tämän loppuraportin on pääosin kirjoittanut Antti Ruotoistenmäki. Antti Kanto Helsingin kauppakorkeakoulusta on toiminut projektin vastuullisena johtajana osallistuen mm. kuntotiedon laatua koskevan luvun kirjoittamiseen sekä yhdessä Tomi Seppälän (HKKK) kanssa tämän raportin liitteenä olevien tieteellisten julkaisujen valmisteluun ja kirjoittamiseen. Jaakko Dietrich, Ville Lähde ja Vesa Männistö Inframan Oy:stä ovat osallistuneet strategisessa päätöksenteossa ja ohjelmoinnissa käytettävää kuntotietoa sekä kuntotiedon laatua koskevissa luvuissa raportoituun työhön ja raportin kirjoittamiseen. Homogeenisten osuuksien laskentaa käsittelevän osuuden työhön osallistui Fridtjof Thomas (Väg- och trafikinstitut, VTI), joka on myös kirjoittanut liitteenä 4 olevan työraportin. Hänen kirjoittamansa tekstin pohjalta on muokattu mittaustietojen muuntamista käsittelevä luku. Tätä työtä varten on haastateltu lukuisia henkilöitä, jotka on lueteltu liitteessä 1. Heidän lisäkseen projektin aikana on käyty keskusteluja useiden muiden henkilöiden kanssa, mm. projektiin liittyvänä tutkijanvaihtona Johan Langin (Vägverket/ Kungliga Tekniska Högskolan) kanssa. Tämän raportin sisältämiä asioita on käsitelty myös projektin workshopeissa, joihin ovat osallistuneet projektin johtoryhmän ja työvaliokunnan jäsenten lisäksi Anssi Lampinen (Al-Engineering Oy) ja Timo Saarenketo (Roadscanners Oy). Heidän lisäkseen mm. Jari Pihlajamäki (Finnmap Infra Oy) ja Taina Rantanen (A-Tie Oy) ovat antaneet arvokkaita kommentteja raporttiin. Helsingissä tammikuussa 2005 Tiehallinto
11 10 Kuntotiedon käyttö tie- ja katuverkon ylläpidon päätöksenteossa
12 Kuntotiedon käyttö tie- ja katuverkon ylläpidon päätöksenteossa 11 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 13 2 TAVOITTEET 15 3 TIEN JA KADUN RAPPEUTUMINEN 16 4 KUNTOMITTAUKSET Kuntotiedot Tien pituus- ja poikkiprofiilin mittaus Tasaisuusmittauksen historiaa Tien pituus- ja poikkiprofiilin mittaus Tien pituusprofiilista laskettavat tunnusluvut Tien poikkiprofiilista laskettavat tunnusluvut Tien pituus- ja poikkiprofiilitiedon yhdistäminen Vaurioiden mittaus Visuaalinen inventointi Automaattinen vauriomittaus Tien pinnan taipumien mittaus Pudotuspainolaitemittaus Taipumamittausten hyödyntäminen Maatutkamittaus Muut mittaukset ja tiedonkeruu 43 5 KUNTOTIEDON KÄYTTÖ PÄÄTÖKSENTEOSSA Päätöksentekotasot Kuntotiedon hankinta Kuntotiedon markkinoiden muutokset Tien- ja kadunpidon tavoitteet Kuntotietojen edustavuus Mittausten laajuus ja mittauskierto Katujen erityispiirteet Tien- ja kadunpitäjien yhteistyö ja organisatoriset kysymykset Mittaustietojen muuntaminen Jako homogeenisiin osuuksiin Jako homogeenisiin osuuksiin mitattujen kuntotietojen perusteella Lopullinen jako homogeenisiin osuuksiin Kuntotiedon esittäminen ja tiedon varastointi Kuntotiedon esittäminen Tiedon varastointi Rahoitustarpeiden perustelu ja strateginen ohjaus Määritelmiä Kuntoluokitus Ylläpitotoimenpiteiden ohjelmointi Ylläpidon hankinta Ylläpidon hankintastrategioiden muutokset Kuntotieto suunnittelun lähtötietona Toimivuusvaatimukset ylläpitourakoissa 77
13 12 Kuntotiedon käyttö tie- ja katuverkon ylläpidon päätöksenteossa 5.9 Kuntotiedon laatu Kuntotiedon vaihtelun syyt Kuntomittausten laadunvarmistus 82 6 YHTEENVETO 87 7 TULOSTEN HYÖDYNTÄMINEN JA JATKOTOIMENPITEET 89 8 KIRJALLISUUS 92 9 LIITTEET 97
14 Kuntotiedon käyttö tie- ja katuverkon ylläpidon päätöksenteossa 13 JOHDANTO 1 JOHDANTO Toimiva liikennejärjestelmä mahdollistaa teollisuuden tarvitsemien kuljetusten tehokkaan hoitamisen sekä kansalaisten sujuvan ja turvallisen liikkumisen. Liikenneinfrastruktuurin kehittämiseen on kuluneina vuosikymmeninä investoitu Suomessa suuria rahasummia. Liikenneverkkojen arvo onkin merkittävä, mitattuna sekä niiden rakentamiseen ja ylläpitoon tarvittavilla pääomilla että niiden kansantaloudellisella merkityksellä. Olemassaolevien liikenneverkkojen ylläpidon merkitys korostuu entisestään uuden infrastruktuurin rakentamisen ohella. Tässä tutkimuksessa keskitytään tie- ja katuverkon ylläpitoa koskevassa päätöksenteossa tarvittavaan kuntotietoon liittyviin kysymyksiin: mitä ja millaista kuntotietoa tarkasteltavasta tie- tai katuverkosta eri päätöksentekotasoilla tarvitaan ja miten se kannattaa hankkia? Kuntotiedon markkinat ovat mm. tien- ja kadunpitäjien organisaatiomuutosten myötä muuttumassa. Tien- ja kadunpitäjä on useimmiten julkishallinnollinen virasto. Ylläpitotyöt toteuttaa joko valtion tai kunnan liikelaitos tai yksityinen yritys. Kuntotiedon mittaajat ovat tien- ja kadunpitäjistä erillisiä, usein yksityisiä organisaatioita, jotka paitsi mittaavat myös käsittelevät mittaustietoa, vievät sitä rekistereihin ja analysoivat sitä. Esimerkiksi Tiehallinto on kehittämässä kuntotiedon hankintaprosessiaan ylläpidon hankintaprosessien ohella ja niitä tukien aiempaa suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Kuntasektorilla katuverkon kuntotiedon käyttö ylläpidon päätöksenteossa on ollut hajanaista, mikäli kuntotietoa ylipäänsä on käytetty. Myös katujen ylläpidon urakoinnin kehittyessä aiempaa laajempien urakkakokonaisuuksien suuntaan niiden lähtötietona tullaan tarvitsemaan selkeästi määritelty tieto katuverkon kuntotilasta. Sekä tilaajan että urakoitsijan on myös pystyttävä arvioimaan ylläpidon hyötyjä, mm. sillä saavutettavaa kuntotilan parantumista. Kuntotiedon merkityksen myös kuntien katuverkon ylläpitoa koskevan strategisen päätöksenteon tukena odotetaan näin ollen kasvavan. Erityisesti kuntasektorilla on odotettavissa, että useat keskikokoiset kunnat yhteistyössä hankkivat kuntotiedon hallinnan ulkopuoliselta taholta. Tässä työssä käsitellään päällystettyjä teitä ja katuja. Tien tai kadun kunnolla tarkoitetaan sen päällysteiden ja rakenteiden kuntoa. Tien tai kadun geometriaan ei voida merkittävästi vaikuttaa ylläpitotoimin, joten esimerkiksi mutkaisuus ja mäkisyys rajautuvat kuntokäsitteen ulkopuolelle. Tässä tutkimuksessa ei myöskään selvitetä tiestön päivittäisen hoidon (esim. talvihoito sekä varusteiden ja laitteiden hoito) vaikutuksia tiestön kuntoon ja liikennöitävyyteen. Kuntomittauksissa keskitytään tien tai kadun pinnalta normaalin liikennevirran seassa tehtäviin ainetta rikkomattomiin mittauksiin. Luvussa 2 on esitetty projektin kokonaistavoitteet ja kunkin työvaiheen erityiset tavoitteet. Luvussa 3 on kuvattu tien ja kadun rappeutumismekanismia. Luvussa 4 on kuvattu nykyisin käytössä olevat tien ja kadun kunnon mittausmenetelmät luokiteltuna tien pituus- ja poikkiprofiilin, tien vaurioituneisuuden sekä tien rakenteen kestävyyden mittauksiin. Luvussa 5.1 esitetty tarkastelukehikko tien ja kadun ylläpitoa koskevaan päätöksentekoon liittyvistä päätöksen-tekotasoista. Muissa luvun 5 alaluvuissa kuvataan minkälaista kuntotietoa (mitä muuttujia, miten mitattuna ja laskettuna) kukin toimija tietyssä päätöksentekotilanteessa tarvitsee sekä miten tämä kuntotieto hankitaan. Luvussa 6
15 14 Kuntotiedon käyttö tie- ja katuverkon ylläpidon päätöksenteossa JOHDANTO on esitetty yhteenveto projektin keskeisistä tuloksista ja luvussa 7 suositukset jatkotoimenpiteiksi. Johdannon lopuksi totean, että olen kirjoittanut tämän raportin olettaen lukijoiden omaavan perustiedot kuntomittauksista ja kuntotiedon käytöstä ylläpidon päätöksenteossa. Pyrin tekstissä esittämään mittaus- ja tulosten käsittelymenetelmien keskeiset piirteet siten, että esittämäni tulokset ja ehdotukset ovat perusteltuja. Koska tämän raportin aihepiiri on hyvin laaja, kunkin aiheen yksityiskohtainen käsittely johtaisi tämän raportin tarpeettomaan laajentamiseen. Tarvittaessa pyrin ohjaamaan lukijan yksityiskohtaisen tiedon lähteille.
16 Kuntotiedon käyttö tie- ja katuverkon ylläpidon päätöksenteossa 15 TAVOITTEET 2 TAVOITTEET Tämän tutkimuksen tavoitteena on vastata projektin lähtökohtana olleisiin kysymyksiin: Miten kuntotiedon hankinta- ja hyödyntämisprosessia kehittämällä pystytään parhaiten parantamaan ymmärrystä ylläpidon taloudellisista vaikutuksista? Millä kuntomuuttujilla kuvataan parhaiten tien ja kadun kunnon vaikutuksia tien- ja kadunpitäjille, käyttäjille ja urakoitsijoille? Miten kuntotiedon hankintaa tulee kehittää, jotta voidaan tuottaa laadukasta kuntotietoa tehokkaasti? Näiden perusteella määritettiin kunkin työvaiheen erityiset tavoitteet: Ensimmäisessä vaiheessa tehtiin nykytilaselvitys, jossa kartoitettiin olemassa olevat tien ja kadun kunnon mittausmenetelmät, niiden puutteet ja vahvuudet sekä luotiin tarkastelukehikko, jolla havainnollistetaan päätöksentekotasoja ja toimijoita. Tutkimuksen toisen vaiheen tavoitteena oli selvittää mitä muuttujia toimijoiden kannattaa käyttää eri päätöksentekotilanteissa. Kolmannen vaiheen tavoitteena oli kuvata kuntotiedon hankinnan prosessi kunkin toimijan kannalta eri päätöksentekotasoilla.
17 16 Kuntotiedon käyttö tie- ja katuverkon ylläpidon päätöksenteossa TIEN JA KADUN RAPPEUTUMINEN 3 TIEN JA KADUN RAPPEUTUMINEN Tien tai kadun pinnan ja rakenteen kunto rappeutuu liikenne- ja ilmastorasituksen ja painumisen vaikutuksesta ajan myötä. Tätä on havainnollistettu kuvassa 1. Tien rakenteen huono kunto ilmenee tien pinnan kunnon huonontumisena. Toimimaton kuivatus vaikuttaa rakenteen ja sitä kautta tien pinnan kuntoon. Tien käyttäjä havaitsee ainoastaan tien pinnan kunnon, jonka huonontuminen ei vielä kerro sitä, onko ongelma tien pinnassa vai syvemmällä rakenteessa tai pohjamaassa. Tie- tai katuverkon ylläpitäjän on huolehdittava myös tien rakenteen kunnosta. Tien pinnan kunto Tien käyttäjä ja ympäristö Liikenne Ilmasto Pohjamaa Tien rakenteen kunto Ikä Kuivatuksen kunto Ylläpitäjä Kuva1. Tiehen kohdistuvat rasitukset ja vaikutukset tien kuntoon (Modifioitu lähteestä Lang 2003). Tien tai kadun rappeutuminen ilmenee sen pituus- ja poikkisuuntaisena epätasaisuutena sekä päällysteen vaurioitumisena. Rappeutumista aiheuttavat liikenne- ja ilmastorasitus, näiden yhteisvaikutus sekä alusrakenteen painumat. Rappeutumiseen vaikuttavat pohjamaan ja rakennekerrosten sekä päällysteen ominaisuudet. Rappeutuminen vaikuttaa tien tai kadun käyttäjiin ja aiheuttaa lopulta päällysteen ja/tai rakenteen ylläpitotarpeen. Tien tai kadun rappeutuminen on monimutkainen prosessi, jossa eri rasitus- ja ominaisuustekijät vaikuttavat toisiinsa. Näin ollen myös mitatut kuntomuuttujat korreloivat keskenään. Seuraavassa kuvataan tien ja kadun rappeutumisprosessia ja eri tekijöiden välisiä riippuvuuksia. Tien pituussuuntainen epätasaisuus on merkittävin ajomukavuuteen ja ajokustannuksiin vaikuttava tekijä. Se aiheutuu pääasiassa epätasaisista routanousuista ja alusrakenteen painumisesta. Toissijaisena syynä on liikennekuormitus. Keväällä, rakenteen sulaessa, routaepätasaisuudet aiheuttavat dynaamisia kuormituslisiä, jolloin sulavaan päällysrakenteeseen syntyy helposti pysyviä muodonmuutoksia. Pituussuuntaista epätasaisuutta esiintyy usein myös alusrakenteen ollessa heikko (turve, savi) tai alusrakenteen materiaalin laadun vaihdellessa voimakkaasti, jolloin ajan myötä syntyy epätasaisia painumia.
18 Kuntotiedon käyttö tie- ja katuverkon ylläpidon päätöksenteossa 17 TIEN JA KADUN RAPPEUTUMINEN Raskaan liikenteen määrä ja päällysrakenteen yläosan ominaisuudet vaikuttavat pituussuuntaisen epätasaisuuden lisääntymiseen (Belt et al. 2000, Spoof & Petäjä 2000). Tien poikkisuuntainen epätasaisuus ilmenee vilkasliikenteisillä teillä urautumisena, joka aiheutuu päällysteen kulumisesta sekä päällysteen ja rakennekerrosten sekä pohjamaan deformaatiosta. Päällyste kuluu pääsääntöisesti talvella nastarenkaiden vaikutuksesta. Suurin osa rakennekerrosten ja pohjamaan deformaatiosta tapahtuu keväällä roudan sulamisaikaan. Lisäksi päällyste deformoituu kesällä raskaan liikenteen vaikutuksesta. Urautuminen lisää tien pituussuuntaista epätasaisuutta melko vähän, koska urasyvyys kasvaa lähes samalla tavalla tien pituussuunnassa. Erityisesti vähäliikenteisillä teillä rakennekerrosten pysyvien muodonmuutosten lisäksi tien poikkileikkaus latistuu. Latistumista aiheuttavat roudan aiheuttama deformaatio, rakenteen painuminen sekä kapeilla jyrkkäluiskaisilla teillä liikennekuormitus. Rakenteen pysyvät muodonmuutokset ja poikkileikkauksen latistuminen aiheuttavat tien poikkisuuntaista epätasaisuutta ja muuttavat tien poikkikaltevuutta. Muusta kuin urautumisesta aiheutuva tien poikkisuuntainen epätasaisuus lisää myös tien pituussuuntaista epätasaisuutta, koska poikkisuuntaisen epätasaisuuden kehittyminen on tien pituussuunnassa satunnaista. Tien tai kadun vaurioitumiseen on useita syitä ja tien kuntoa arvioitaessa eri syistä aiheutuva vaurioituminen tulee eritellä. Liikenne vaurioittaa tietä pääasiassa ajourissa. Toistuvat pyöräkuormat aiheuttavat metallien väsymiseen verrattavan päällysteen väsymisen, joka ilmenee päällysteen alareunasta alkavana ylöspäin etenevänä halkeiluna. Aiempaa suurempien akselipainojen ja rengaspaineiden vaikutuksesta erityisesti paksujen päällystekerrosten halkeilu alkaa myös päällysteen pinnasta ja etenee alaspäin. Ajouriin ilmestyy pituusja poikkihalkeamia, jotka lisääntyessään kehittyvät verkkohalkeiluksi. Verkkohalkeilua voi esiintyä myös päällysteen reunassa sen murtuessa. Routavauriot ilmenevät yleensä laajoina halkeamina koko tien alueella. Pohjamaan ja tierakenteen sisältämä vesi laajenee jäätyessään. Mitä suurempia routanousut ovat, sitä epätasaisempia ne yleensä myös ovat. Epätasainen routanousu aiheuttaa päällysteen rikkoutumista sekä rakennekerrosten ja pohjamaan pysyviä muodonmuutoksia ja sekoittumista keskenään. Roudan sulaessa tien rakennekerrokset tilapäisesti pehmenevät ja niiden kyky vastustaa liikennerasitusta heikkenee, jolloin tierakenne ei enää jaa kuormitusta oletetulla tavalla ja muodonmuutoksia syntyy pohjamaassa saakka. Väsymisvaurioitumisen kiihtymisen lisäksi liikenteen aiheuttamat pysyvät muodonmuutokset rakennekerroksissa ja pohjamaassa lisääntyvät. Päällyste vaurioituu myös mm. asfalttimassan lajittumisen seurauksena ja pintaan ilmestyy reikiä ja purkaumia. Tilannetta on erityisesti eteläisessä Suomessa talvella pahentanut lämmin ja kostea sää sekä lämpötilan vaihtelu 0 C molemmin puolin. Kosteus ja uriin seisomaan jäävä vesi antaa renkaan ylityksestä iskun päällysteen heikkoihin kohtiin ja käynnistää murtumisen (Tiehallinto 2005). Kovat pakkaset puolestaan aiheuttavat tien poikkisuuntaisia yleensä koko ajoradan yli ulottuvia pakkaskatkoja. Tällöin päällyste murtuu säännöllisin välein tien pituussuunnassa kylmään päällysteeseen aiheutuvien jännitysten ylittäessä päällysteen lujuuden.
19 18 Kuntotiedon käyttö tie- ja katuverkon ylläpidon päätöksenteossa TIEN JA KADUN RAPPEUTUMINEN Päällysteen vaurioituessa se ei enää toimi kuormituksia jakavana jäykkänä laattana. Tällöin liikennekuormituksen aiheuttamat jännitykset ja muodonmuutokset tierakenteessa ja pohjamaassa kasvavat. Rakenteen samalla heikentyessä siihen tunkeutuvan veden vaikutuksesta yhä suurempi osa muodonmuutoksista jää pysyviksi. Liikenne- ja ilmastorasituksen yhteisvaikutus kiihdyttää tien rappeutumista. Päällystevauriot eivät yleensä aiheuta liikenneturvallisuusriskiä eivätkä muutenkaan vaikuta merkittävästi tien käyttäjien kustannuksiin. Vaurioitunut tie kuitenkin muuttuu epätasaiseksi ja menettää kantavuuttaan ehjään rakenteeseen verrattuna ja vaurioituminen kiihtyy. Tien tai kadun rappeutuminen paitsi aiheuttaa kunnostustarpeen, vaikuttaa tien tai kadun käyttäjiin. Tieliikenteen ajokustannusten perusarvot on esitetty julkaisussa (Tiehallinto 2001a). Tiestön kunnon huonontuminen lisää ajoneuvo- ja aikakustannuksia. Yleensä, ja erityisesti huonolla säällä, tien tai kadun kunnon huonontuminen myös kasvattaa onnettomuusriskiä ajouriin kertyvän veden vuoksi ja aiheuttaa siten onnettomuuskustannuksia yhteiskunnalle. Tien tai kadun kunnon huonontuminen kuitenkin myös alentaa ajonopeuksia ja saattaa siten joissakin oloissa jopa pienentää onnettomuusriskiä. Liikenteen yhteiskuntataloudellisia vaikutuksia arvioitaessa ei kuitenkaan ole järkevää, että tien tai kadun kunnon huonontuminen tuottaa yhteiskunnallisia hyötyjä. Liikenteen ympäristökustannukset ovat pääasiassa pakokaasupäästöjen aiheuttamia vahinkoja ihmisten ja luonnon hyvinvoinnille (Tielaitos 1999). Tien tai kadun kunnon muuttuminen vaikuttaa yleensä hyvin vähän polttoaineenkulutuksen mukaan muuttuviin päästökustannuksiin (Kalliokoski & Ruotoistenmäki 2000). Merkittävimmin päästöihin vaikuttavat ajoneuvotekniikka ja tien tai kadun ominaisuuksista sen geometria (mutkaisuus ja mäkisyys). Tien tai kadun pituus- ja poikkisuuntaisen epätasaisuuden sekä erityisesti näiden yhdessä aiheuttamien tärinöiden ja heilahtelujen tiedetään vaikuttavan tien käyttäjien ajomukavuuteen ja jopa terveyteen. Tien tai kadun kuntoa kuvaavia muuttujia kehitettäessä tuleekin pyrkiä siihen, että ne kuvaavat mahdollisimman hyvin tien tai kadun kunnon vaikutuksia paitsi tien tai kadun käyttäjien suoriin kustannuksiin, myös tien tai kadun käyttäjien hyvinvointiin. Kehittämisen lähtökohdaksi voidaan ottaa esimerkiksi ISO-standardissa (whole-body vibrations, 2631) määritelty ihmisen tärinänsietokyky. Katujen rappeutumista ja ylläpitotarvetta arvioitaessa on lisäksi huomioitava katuun liittyvät muut rakenteet, erityisesti kaapelit ja putkijohdot. Ne rakentaa ja ylläpitää eri taho kuin kadun päällysrakenteet, usein myös eri aikaan. Katuja joudutaan paikkaamaan ja päällystämään kaivantotöiden takia, vaikka kadun päällysteen ja/tai rakenteen kunto ei sitä edellyttäisikään. Tämä aiheuttaa yksittäisten epätasaisuuksien lisäksi sen, että rakenteen eri kohtien kestävyys on erilainen, vaikka kaivantojen täyttö ja tiivistys tehdäänkin huolellisesti.
20 Kuntotiedon käyttö tie- ja katuverkon ylläpidon päätöksenteossa 19 KUNTOMITTAUKSET 4 KUNTOMITTAUKSET 4.1 Kuntotiedot Tien tai kadun pinnan ja rakenteen kunnon mittaamiseksi on käytettävissä lukuisa määrä erilaisia mittalaitteita ja menetelmiä, jotka tuottavat paljon erilaisia kuntomuuttujia. Kuntotietoa käsitellään tässä raportissa luokiteltuna seuraaviin kolmeen luokkaan: Tien pituus- ja poikkiprofiili; Tien vaurioituneisuus; sekä Tien rakenteen kestävyys. Kutakin näistä käsittelen lyhyesti myöhemmin tässä alaluvussa sekä tarkemmin seuraavissa alaluvuissa. Tämän luokittelun ulkopuolelle tien pinnan kunnon mittauksista jää esimerkiksi kitkamittaus, jota Suomessa käytetään yleisesti talvihoidon laadunseurannassa, mutta vain poikkeustapauksissa päällysteiden kunnon seurannassa. Päällysteet ovat yleensä nastarenkaiden käytön ansiosta niin karkeita, että liikenneturvallisuuden kannalta riittävästä kitkasta ei tarvitse erikseen varmistua. Mikäli kuitenkin nastarenkaiden käyttö vähenisi merkittävästi, kitkamittausten tarve päällysteiden kunnon seurannassa tulisi erikseen selvittää. Suorien kitkamittausten sijaan tie- tai katuverkon kitkaominaisuudet kannattanee jatkossa selvittää palvelutasomittaus (PTM) -autolla mitattavista päällysteen karkeusominaisuuksista (VTI 2002a). Internetistä on saatavilla useita samantapaisia, painotuksiltaan hieman toisistaan poikkeavia yhteenvetoja tien tai kadun kuntomuuttujista ja niiden mittaamisesta. Usein ne ovat osana laajempaa sivustoa, jolla selostetaan ylläpidon ohjausta, ylläpitotoimenpiteiden valintaa ja suunnittelua, laadunvalvontaa jne. Eräs käyttökelpoinen yhteenveto kuntomittauksista on Washingtonin osavaltion tiehallinnon verkkosivuilla (WSDOT 2005). Se on tosin tehty sikäläisestä näkökulmasta ja käsittelee myös muuttujia, laitteita ja mittausmenetelmiä, jotka eivät meillä ole relevantteja. Tien pituus- ja poikkiprofiili Tien tai kadun pituus- ja poikkiprofiili voidaan mitata usealla eri tavalla, joita on seuraavassa lueteltu monimutkaisimmasta yksinkertaisimpaan: palvelutasomittaus (PTM) -auto, ajoneuvon vasteeseen perustuvat mittarit (mm. Roadmaster), profiilipalkki, Dipstick-profilometri ja vaaitseminen. Tässä työssä käsitellään normaalilla tai lähes normaalilla ajonopeudella liikennevirran seassa tehtäviä mittauksia eli PTM-autoa ja ajoneuvon vasteeseen perustuvia mittareita. Muut menetelmät (profiilipalkki, dipstick ja vaaitseminen) soveltuvat lähinnä hitautensa vuoksi käytettäväksi yksittäisissä kohteissa esimerkiksi tutkimustarkoituksiin. Laserprofilometrillä (profiilipalkki) profiili mitataan palkkiin kiinnitetyllä laserilla, joka kulkee molemmista päistään maahan tuettua mittauspalkkia pitkin. Mittauspalkin ja siis mitattavan profiilin pituus on yleensä muutama metri. Profiilipisteet luetaan yleensä millimetrin välein, mutta väli voi
Kuntotiedon käyttö tie- ja katuverkon ylläpidon päätöksenteossa Tiehallinnon selvityksiä 7/2005
Antti Ruotoistenmäki Kuntotiedon käyttö tie- ja katuverkon ylläpidon päätöksenteossa Tiehallinnon selvityksiä 7/2005 Kuntotiedon käyttö tie- ja katuverkon ylläpidon päätöksenteossa 1 Antti Ruotoistenmäki
LisätiedotSorateiden pintakunnon määrittäminen
Sorateiden pintakunnon määrittäminen ISBN 978-952-221-106-4 TIEH 2200055-08 Verkkojulkaisu pdf (www.tiehallinto.fi/julkaisut) ISBN 978-952-221-107-1 TIEH 2200055-v-08 Edita Prima Oy Helsinki 2008 Julkaisua
LisätiedotPANK PANK-5201 PÄÄLLYSTEEN SULAN KELIN KITKA, SIVUKITKAMENETELMÄ. Asfalttimassat ja päällysteet, perusmenetelmät 1 MENETELMÄN TARKOITUS
Asfalttimassat ja päällysteet, perusmenetelmät PANK-5201 PANK PÄÄLLYSTEEN SULAN KELIN KITKA, SIVUKITKAMENETELMÄ PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA 1 MENETELMÄN TARKOITUS Hyväksytty: Korvaa menetelmän: 20.3.2008
LisätiedotPäällysteiden laadun tutkimusmenetelmien laadun parantamiseksi. Tutkimushankkeet, joissa PANK ry on mukana
Tutkimushankkeet Päällysteiden laadun tutkimusmenetelmien laadun parantamiseksi PANK -menetelmäpäivä 2 Tutkimushankkeet, joissa PANK ry on mukana MARA - Rakennetta rikkomattomat mittausmenetelmät maanrakentamisessa
LisätiedotPANK PANK-4122 ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ 1. MENETELMÄN TARKOITUS
PANK-4122 PANK PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ Hyväksytty: Korvaa menetelmän: 9.5.2008 26.10.1999 1. MENETELMÄN TARKOITUS 2. MENETELMÄN SOVELTAMISALUE
LisätiedotAPVM 2006-2007 T&K Tiehallinnon selvityksiä 21/2007
Käsikirja päällysteiden pinnan kunnon mittaamiseen APVM 2006-2007 T&K Tiehallinnon selvityksiä 21/2007 Käsikirja päällysteiden pinnan kunnon mittaamiseen APVM 2006-2007 T&K Tiehallinnon selvityksiä 21/2007
LisätiedotUudet tarkkuuslämpökamerat ja asfalttipäällysteet? Timo Saarenketo, Roadscanners Oy
Uudet tarkkuuslämpökamerat ja asfalttipäällysteet? Timo Saarenketo, FT Roadscanners Oy Lämpökameratekniikasta Eräs nopeimmin viime vuosien aikana kehittyneistä mittausteknologioista on infrapunasäteilyä
LisätiedotTiemerkintöjen kuntoluokitus. Kunnossapidon laatu
Tiemerkintöjen kuntoluokitus Kunnossapidon laatu Tiemerkintöjen kuntoluokitus 1 Tiemerkintöjen kuntoluokitus Toteuttamisvaiheen ohjaus Tiehallinto Helsinki 2004 2 Tiemerkintöjen kuntoluokitus Kansikuva:
LisätiedotPalvelutasomittausten uusien tunnuslukujen käyttöönotto ja hyödyntäminen Asiasanat Aiheluokka TIIVISTELMÄ
Palvelutasomittausten uusien tunnuslukujen käyttöönotto ja hyödyntäminen. Helsinki 2005. Tiehallinto, Palveluiden suunnittelu. Tiehallinnon selvityksiä 50/2005. 57 s. + liitt. 7 s. ISSN 1457-9871, ISBN
LisätiedotPÄÄLLYSTEEN KARKEUSTIEDON HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUDET. Kati Rantanen
PÄÄLLYSTEEN KARKEUSTIEDON HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUDET Kati Rantanen Teknillisen korkeakoulun rakennus- ja ympäristötekniikan osastolla professori Esko Ehrolan valvonnassa tehty diplomityö, joka on jätetty
LisätiedotKevyen liikenteen väylien hallinnan kehittäminen (VOH-2.4)
Kevyen liikenteen väylien hallinnan kehittäminen (VOH-2.4) Vesa Männistö Inframan Oy 17.12.2003 Kevyen liikenteen väylien hallinta 1 17.12.2003 Sisällysluettelo 1 Yleistä...3 2 Väylien osoitteisto...3...3...3
LisätiedotJaakko Myllylä ja Anssi Lampinen Liikkuvan kelihavainnoinnin automatisointi
Jaakko Myllylä ja Anssi Lampinen Liikkuvan kelihavainnoinnin automatisointi VIKING Jaakko Myllylä ja Anssi Lampinen Liikkuvan kelihavainnoinnin automatisointi Tiehallinto Kaakkois-Suomen tiepiiri Liikenteen
LisätiedotYrityksen erikoisosaamista. Laadunvalvonta
West Coast Road Masters Oy on toukokuussa 2012 Poriin perustettu tiestöalan mittaus- ja konsultointipalveluita tuottava yritys, joka toimii Suomessa sekä lähialueilla. Meillä on yli 25 vuoden kokemus kantavuusmittauksista
LisätiedotElinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa
Elinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa 2 Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää: Kuinka suuri merkitys tieverkon kunnolla ja erityisesti tien pintakunnolla on raskaan liikenteen toimintaolosuhteisiin
LisätiedotTieverkon ylläpidon perusviestejä tukevaa materiaalia
Tieverkon ylläpidon perusviestejä tukevaa materiaalia Versio 28.8.2006 2 Ylläpidon toimintaympäristö 2006 Tieverkko 78 168 km (65 % päällystetty) Liikennesuorite 34 Mrd ajokm/v Vuotuinen ylläpito 0,22
LisätiedotKonenäön hyödyntämismahdollisuudet teiden ylläpidossa ja hoidossa
INFRA2010 KEHITTÄMISOHJELMAN LOPPUSEMINAARI 5.11.2008 Konenäön hyödyntämismahdollisuudet teiden ylläpidossa ja hoidossa SEPPO ROPPONEN, Intopii Oy Sisältö Esiselvityksen tavoitteet ja osallistujat Mitä
LisätiedotUudet teknologiat alemman tieverkon rakentamisen ja ylläpidon apuna
Uudet teknologiat alemman tieverkon rakentamisen ja ylläpidon apuna Tomi Kaakkurivaara Hankkeen rahoitus Hankkeen kesto 2010-2014 31.10.2013 2 Esityksen sisältö Hankkeessa tutkittu kolmen mittauslaitteen
LisätiedotVÄYLÄVERKON SYYPERUSTEINEN KUNTOARVIOINTI
1 VÄYLÄVERKON SYYPERUSTEINEN KUNTOARVIOINTI Menetelmäkuvaus - TIIVISTELMÄ Suomen Kuntotekniikka Oy Jari Marjeta 2 1. Vaurioiden toteaminen ja alustava luokittelu Katuverkon vaurioiden toteaminen ja tiedon
LisätiedotMelua vaimentavien päällysteiden käyttökohteiden valintaperusteet Uudenmaan tiepiirissä
Melua vaimentavien päällysteiden käyttökohteiden valintaperusteet Uudenmaan tiepiirissä PTL33 Seminaari Melua vaimentavat päällysteet 25.10.2007 Harri Spoof, Pöyry Infra Oy Selvitystyö vuonna 2006 Hiljaisten
LisätiedotPalvelutaso tärkein matkalla kohti edullista tienpitoa
Palvelutaso tärkein matkalla kohti edullista tienpitoa Ensiksi määriteltävä mitä tehdään, vasta sitten miten Vähäliikenteisellä verkolla korostuu asiakkaan kokema palvelutaso Asiakkaan tärkeäksi kokemia
LisätiedotPäällystettyjen teiden kuivatuksen kunnossapidon toimintalinjat. Väyläviraston julkaisuja 16/2019
Päällystettyjen teiden kuivatuksen kunnossapidon toimintalinjat Väyläviraston julkaisuja 16/2019 Väyläviraston julkaisuja Sisällysluettelo 16/2019 Esipuhe 3 Kuivatuksen kunnossapito on tärkeä osa päällysteiden
LisätiedotKATUVERKON KORJAUSVELAN MÄÄRITTÄMINEN KUNTOMITTAUKSILLA
KATUVERKON KORJAUSVELAN MÄÄRITTÄMINEN KUNTOMITTAUKSILLA Case: Oulu Pertti Virtala SISÄLTÖ Oulun kaupungin katuomaisuuden kunnonhallinnan kehittäminen Infraomaisuuden hallinta Korjausvelan määrittäminen
LisätiedotKORJAUSVELAN LASKENTAPERIAATTEIDEN MÄÄRITYSHANKE. Seminaariaineisto Janne Rantanen
KORJAUSVELAN LASKENTAPERIAATTEIDEN MÄÄRITYSHANKE Seminaariaineisto Janne Rantanen 8.4.2013 2 1 Hankkeen tavoitteet Korjausvelan periaatteiden määrittämishankkeelle asetettiin seuraavat tavoitteet: laskennan
LisätiedotSeppo Järvinen, Kari Lehtonen. Tien epätasaisuus 3 6 vuotta rakentamisen tai parantamisen jälkeen
Seppo Järvinen, Kari Lehtonen Tien epätasaisuus 3 6 vuotta rakentamisen tai parantamisen jälkeen Seppo Järvinen, Kari Lehtonen Tien epätasaisuus 3 6 vuotta rakentamisen tai parantamisen jälkeen Tiehallinnon
LisätiedotPANK-4113 PANK PÄÄLLYSTEEN TIHEYS, DOR -MENETELMÄ. Asfalttipäällysteet ja massat, perusmenetelmät
Asfalttipäällysteet ja massat, perusmenetelmät PANK-4113 PANK PÄÄLLYSTEEN TIHEYS, DOR -MENETELMÄ PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA Hyväksytty: Korvaa menetelmän: 13.05.2011 17.04.2002 1. MENETELMÄN TARKOITUS
LisätiedotToimenpiderajojen tarkastelu vilkasliikenteisten teiden uudelleenpäällystyksessä
Aalto-yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu Yhdyskunta- ja ympäristötekniikan laitos Antti Kuosmanen Toimenpiderajojen tarkastelu vilkasliikenteisten teiden uudelleenpäällystyksessä Diplomityö, joka
LisätiedotUuden mittausmenetelmän kokeilu metsäkonetutkimuksessa. Esko Rytkönen Työterveyslaitos
Uuden mittausmenetelmän kokeilu metsäkonetutkimuksessa Esko Rytkönen Työterveyslaitos Metsätehon tuloskalvosarja 12/2011 Taustaa Liikkuvien kohteiden mittaustulosten yhdistäminen liikkeiden eri vaiheisiin
LisätiedotPANK-2206. Menetelmä soveltuu ainoastaan kairasydännäytteille, joiden halkaisija on 32-62 mm.
PANK-2206 KIVIAINES, PISTEKUORMITUSINDEKSI sivu 1/6 PANK Kiviainekset, lujuus- ja muoto-ominaisuudet PISTEKUORMITUSINDEKSI PANK-2206 PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA 1. MENETELMÄN TARKOITUS Hyväksytty: Korvaa
LisätiedotTR 10 Liite 1 2008-03-20. PANK-HYVÄKSYNTÄ Lisävaatimukset PTM-mittaukselle. C) mspecta
PANK-HYVÄKSYNTÄ Lisävaatimukset PTM-mittaukselle C) mspecta 1 Tuotesertifiointi PANK-HYVÄKSYNTÄ Lisävaatimukset PTM-mittaukselle 1 Yleistä PANK Laboratoriotoimikunta on hyväksynyt ohjeen PANKhyväksyntä
LisätiedotMitä tiet kestävät ovatko massat maksimissaan? Leena Korkiala-Tanttu
Mitä tiet kestävät ovatko massat maksimissaan? Leena Korkiala-Tanttu 10.5.2017 Esityksen sisältö Taustaa Uusimpia tutkimustuloksia Paripyörä yksittäispyörä Kokonaismassat Akselimassatutkimukset Huokosvedenpaineen
LisätiedotEPS koerakenne E18 Muurla
EPS koerakenne E18 Muurla Leena Korkiala-Tanttu Aalto yliopisto Sisältö Taustaa ja tavoitteet Koekohde Kohteen suunnittelu ja rakentaminen Käyttäytyminen EPS lohkot Rakennekerrokset Pintamittaukset Johtopäätökset
LisätiedotSIMO, Siltojen monitorointi. Ilkka Hakola, VTT
SIMO, Siltojen monitorointi Ilkka Hakola, VTT SIMO, Projektin yleiskatsaus SIMO projekti on TEKES rahotteinen projekti (ei mukana missään ohjelmassa), jossa on mukana 15 partneria. Projektin kokonaisbudjetti
LisätiedotLiike ja voima. Kappaleiden välisiä vuorovaikutuksia ja niistä aiheutuvia liikeilmiöitä
Liike ja voima Kappaleiden välisiä vuorovaikutuksia ja niistä aiheutuvia liikeilmiöitä Tasainen liike Nopeus on fysiikan suure, joka kuvaa kuinka pitkän matkan kappale kulkee tietyssä ajassa. Nopeus voidaan
LisätiedotDIGIBONUSTEHTÄVÄ: MPKJ NCC INDUSTRY OY LOPPURAPORTTI
DIGIBONUSTEHTÄVÄ: MPKJ NCC INDUSTRY OY LOPPURAPORTTI Tekijä: Marko Olli 16.10.2018 Sisällys 1 Johdanto...3 2 Hankkeen tavoitteet ja vaikuttavuus...3 3 Laitteisto ja mittaustarkkuus...3 4 Pilotointi ja
LisätiedotCopyright Roadscanners Oy 2012. All Rights Reserved.
Copyright Roadscanners Oy 2012. All Rights Reserved. Lähtötietojen ja kuntotietojen hyödyntäminen (lähtötietomalli) Palveluntuottajan näkökulma PÄÄLLYSTEALAN DIGITALISOINNIN TYÖPAJA 11.11.2015 Timo Saarenketo,
LisätiedotPANK -MENETELMÄOHJEET TIEMERKINTÖJEN KITKA JA PALUUHEIJASTAVUUS JAAKKO DIETRICH TIEMERKINTÄPÄIVÄT KUOPIO
PANK -MENETELMÄOHJEET TIEMERKINTÖJEN KITKA JA PALUUHEIJASTAVUUS JAAKKO DIETRICH TIEMERKINTÄPÄIVÄT KUOPIO 17.2.2017 PANK- MENETELMÄOHJEET TIEMERKINTÖJEN KITKA- JA PALUUHEIJASTAVUUSMITTAUKSET Tavoitteena
LisätiedotMONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen
MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen TILASTOLLISTEN MUUTTUJIEN TYYPIT 1 Mitta-asteikot Tilastolliset muuttujat voidaan jakaa kahteen päätyyppiin: kategorisiin ja numeerisiin muuttujiin. Tämän lisäksi
LisätiedotSiirto-projekti. Suositus kuntotietojen muunnoskaavoiksi
Siirto-projekti Suositus kuntotietojen muunnoskaavoiksi Vanhan ja uuden uran korrelaatiokuva 30 25 uusi (mm) 20 15 10 5-40 -30-20 -10 0 10 20 30 vanha (mm) 0 Vesa Männistö Inframan Oy 12.12.2003 Siirto-projekti
LisätiedotTIEMERKINTÖJEN LAATUVAATIMUKSET MITTALAITTEIDEN VALIDOINTI JAAKKO DIETRICH TIEMERKINTÄPÄIVÄT TURKU
TIEMERKINTÖJEN LAATUVAATIMUKSET MITTALAITTEIDEN VALIDOINTI JAAKKO DIETRICH TIEMERKINTÄPÄIVÄT TURKU 22.1.2016 TIEMERKINTÖJEN LAATUVAATIMUKSET Edellinen julkaisu vuodelta 2008 Uudet laatuvaatimukset voimassa
LisätiedotVOH1.10: Palvelutasomittausten uusien tunnuslukujen käyttöönotto ja hyödyntäminen
: Palvelutasomittausten uusien tunnuslukujen käyttöönotto ja hyödyntäminen -julkaisu Julkaisu: Tiehallinnon selvityksiä 50/2005. Internet: VOH-hankeohjelman sivuilla, Projektit-sivu http://alk.tiehallinto.fi/voh/voh_proj.htm...
LisätiedotDigiroad - Kuntaylläpito. Ohje paperikartalla tapahtuvaan ylläpitoon
Digiroad - Kuntaylläpito Ohje paperikartalla tapahtuvaan ylläpitoon DIGIROAD - KUNTAYLLÄPITO Ohje paperikartalla tapahtuvaan ylläpitoon DIGIROAD - YLLÄPITO Digiroad on aineistokokonaisuus, johon kerätään
LisätiedotFCG Planeko Oy Puutarhakatu 45 B 20100 Turku. Kyrön kylä, Pöytyä Tärinäselvitys 26.10.2009. Selvitysalue. Geomatti Oy työ 365
FCG Planeko Oy Puutarhakatu 45 B 20100 Turku Kyrön kylä, Pöytyä Tärinäselvitys 26.10.2009 Geomatti Oy työ 365 Mittauspisteet A1, A2 ja A3 (Promethor Oy) Värähtelyluokan C ja D raja yksikerroksiselle rakennukselle
LisätiedotVOH 2.10 Ajokustannusten kuntoriippuvuus päällystetyillä teillä ja sorateillä
VOH 2.10 Ajokustannusten kuntoriippuvuus päällystetyillä teillä ja sorateillä Arto Ahonen, Tieliikelaitos Jukka Ristikartano, Tieliikelaitos Ari Kalliokoski, Tieliikelaitos Markku Knuuti, Tieliikelaitos
LisätiedotSISÄLLYSLUETTELO KUVIOLUETTELO...
SISÄLLYSLUETTELO KUVIOLUETTELO... 1 1 JOHDANTO... 2 1.1 AIHE JA SEN VALINTA... 2 1.2 RAJAUS... 3 2 LIIKENNEVERKKO SUOMESSA... 4 2.1 SUOMEN TIE- JA KATUVERKKO... 4 2.2 RAKENNEMUUTOKSIEN AIKA... 4 3 KATUVERKKO...
LisätiedotHiljaisten päällysteiden kestävyys ja käyttöikä
Hiljaisten päällysteiden kestävyys ja käyttöikä Marko Kelkka Teknillinen korkeakoulu / tielaboratorio 25.10.2007 Melua vaimentavat päällysteet - seminaari Mitkä asiat vaikuttavat käyttöikään? Päällysteen
LisätiedotKORJAUSVELAN LASKENTAMALLI KÄYTTÖÖN
KORJAUSVELAN LASKENTAMALLI KÄYTTÖÖN KEHTO-foorumi Seinäjoki 23.10.2014 TAUSTAA Korjausvelan määrityshanke vuonna 2012-2013 Katujen ja viheralueiden korjausvelan periaatteita ei ollut aiemmin määritelty
LisätiedotKojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto
Kojemeteorologia Sami Haapanala syksy 2013 Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Mittalaitteiden staattiset ominaisuudet Mittalaitteita kuvaavat tunnusluvut voidaan jakaa kahteen luokkaan Staattisiin
LisätiedotRaskaiden ajoneuvojen tierakenteeseen aiheuttamat rasitukset CASE: Vähäliikenteisen tien monitorointi
Raskaiden ajoneuvojen tierakenteeseen aiheuttamat rasitukset CASE: Vähäliikenteisen tien monitorointi DI Antti Kalliainen Tampereen teknillinen yliopisto Sisältö Taustaa Koekohde Mittausajoneuvo Mittaustulokset
LisätiedotPäällystetyn tiestön mitattu kunto
TIEHALLINTO Veli Pekka Lämsä Päällystetyn tiestön mitattu kunto Tiehallinnon selvityksiä 82/2001 TIEHALLINTO Helsinki 2001 ISSN 1457-9871 ISBN 951-726-846-7 TIEH 3200728 Edita Oyj Helsinki 2001 Julkaisua
LisätiedotMaaston ja tiestön kantavuuden ennustaminen. Jori Uusitalo Jari Ala-ilomäki Harri Lindeman Tomi Kaakkurivaara Nuutti Vuorimies Pauli Kolisoja
Maaston ja tiestön kantavuuden ennustaminen Jori Uusitalo Jari Ala-ilomäki Harri Lindeman Tomi Kaakkurivaara Nuutti Vuorimies Pauli Kolisoja Metsätien kantavuuden mittaus Pudotuspainolaitteet Loadman ja
LisätiedotJoensuun kaupungin katujen ja kevyenliikenteenväylien kunnonhallinnan palvelu 2011-2014. Jari Marjeta, projektipäällikkö
Joensuun kaupungin katujen ja kevyenliikenteenväylien kunnonhallinnan palvelu 2011-2014 Jari Marjeta, projektipäällikkö KATUVERKON KUNNON HALLINTA PERUSMITTAUKSET -Päällystevaurioinventointi (syyperusteinen)
LisätiedotSILTAOMAISUUDEN HALLINTAA HELSINGISSÄ. KEHTO-FOORUMI 03.10.2013 Timo Rytkönen
SILTAOMAISUUDEN HALLINTAA HELSINGISSÄ KEHTO-FOORUMI 03.10.2013 Timo Rytkönen Omaisuus on hallinnassa, kun omaisuus on tiedossa tietorekisterit ovat ajan tasalla omaisuuden kunto on tiedossa käytössä on
LisätiedotTalvikunnossapidon laadun seuranta
Talvikunnossapidon laadun seuranta Taisto Haavasoja Sisällys kitka liukkauden mittarina kitkan mittauksen perusteet kiihtyvyyteen perustuvat mittarit µtec Friction Meter MµMS Mobile Friction Measurement
LisätiedotKone- ja rakentamistekniikan laboratoriotyöt KON-C3004. Koesuunnitelma: Paineen mittaus venymäliuskojen avulla. Ryhmä C
Kone- ja rakentamistekniikan laboratoriotyöt KON-C3004 Koesuunnitelma: Paineen mittaus venymäliuskojen avulla Ryhmä C Aleksi Mäki 350637 Simo Simolin 354691 Mikko Puustinen 354442 1. Tutkimusongelma ja
LisätiedotVanhankaupunginkosken ultraäänikuvaukset Simsonar Oy Pertti Paakkolanvaara
Vanhankaupunginkosken ultraäänikuvaukset 15.7. 14.11.2014 Simsonar Oy Pertti Paakkolanvaara Avaintulokset 2500 2000 Ylös vaellus pituusluokittain: 1500 1000 500 0 35-45 cm 45-60 cm 60-70 cm >70 cm 120
LisätiedotPäällysteen lajittumavirheiden mittaaminen pistelasertekniikalla. Pertti Virtala, Pauli Alanaatu, Juha-Matti Vainio, Sami Similä
Päällysteen lajittumavirheiden mittaaminen pistelasertekniikalla Pertti Virtala, Pauli Alanaatu, Juha-Matti Vainio, Sami Similä Päällysteen lajittumavirheiden mittaus Kirjallisuusselvitys Poranäytetutkimukset
LisätiedotTIEMERKINTÖJEN PALUUHEIJASTAVUUSMITTAUKSET. MITTALAITTEIDEN VALIDOINTI JA VUODEN 2013 VERTAILULENKKI Tiemerkintäpäivät 6.2.2014 Jaakko Dietrich
TIEMERKINTÖJEN PALUUHEIJASTAVUUSMITTAUKSET MITTALAITTEIDEN VALIDOINTI JA VUODEN 2013 VERTAILULENKKI Tiemerkintäpäivät 6.2.2014 Jaakko Dietrich PALUUHEIJASTAVUUSMITTAREIDEN VALIDOINTI JA VERTAILUMITTAUKSET
LisätiedotIlmanvirtauksen mittarit
Swema 3000 yleismittari/monitoimimittari sisäilmastomittauksiin Ilmastoinnin yleismittari, Vahva metallirunkoinen Swema 3000 on suunniteltu ilmastoinnin, sisäilmaston ja olosuhdemittausten tarpeisiin erityisesti
LisätiedotCoÖ IO'-i. Kevyen liikenteen vaurioinventointi. Vaurioinventointiohje 7';7 TIEHALLINTO. Kirjasto. VNPNTUNt.!
CoÖ IO'i Kevyen liikenteen vaurioinventointi 7';7 TIEHALLINTO Kirjasto TIEHALLINTO Helsinki 2005 VNPNTUNt! Kevyen liikenteen väylien vaurioinventointi 2(29) SISÄLTÖ VAURIOINVENTOINTI3 11 Inventoitavat
LisätiedotPysäkkikatosten ja -varusteiden kuntoluokitus
Pysäkkikatosten ja -varusteiden kuntoluokitus Pysäkkikatosten ja -varusteiden kuntoluokitus Toteuttamisvaiheen ohjaus Tiehallinto Helsinki 2009 Verkkojulkaisu pdf (www.tiehallinto.fi/julkaisut) ISBN 978-952-221-257-3
LisätiedotPYHTÄÄN KUNTA RUOTSINPYHTÄÄN KUNTA
Liite 16 PYHTÄÄN KUNTA RUOTSINPYHTÄÄN KUNTA VT 7 MELUALUEEN LEVEYS 6.10.2005 SUUNNITTELUKESKUS OY RAPORTTI Turku / M. Sairanen VT 7, melualueen leveys 6.10.2005 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 1 2. LASKENNAN
LisätiedotMiksi ja miten päällystetty tie muutetaan soratieksi Tienkäyttäjän ja tienpitäjän näkökulma
Miksi ja miten päällystetty tie muutetaan soratieksi Kun tien liikennemäärä on pieni ja alemman tieverkon kuntoon kohdennettava rahoitus rajallista, voidaan päällystetty tie joutua muuttamaan soratieksi.
LisätiedotInsinööritoimisto Geotesti Oy TÄRINÄSELIVITYS TYÖNRO 060304. Toijalan asema-alueen tärinäselvitys. Toijala
Insinööritoimisto Geotesti Oy TÄRINÄSELIVITYS TYÖNRO 060304 Toijalan asema-alueen tärinäselvitys Toijala Insinööritoimisto TÄRINÄSELVITYS Geotesti Oy RI Tiina Ärväs 02.01.2006 1(8) TYÖNRO 060304 Toijalan
LisätiedotMittaustulosten tilastollinen käsittely
Mittaustulosten tilastollinen käsittely n kertaa toistetun mittauksen tulos lasketaan aritmeettisena keskiarvona n 1 x = x i n i= 1 Mittaustuloksen hajonnasta aiheutuvaa epävarmuutta kuvaa keskiarvon keskivirhe
LisätiedotKUNTOMÄÄRITYKSEN PERIAATTEET
KUNTOMÄÄRITYKSEN PERIAATTEET 3. painos ISBN 951-47-9082-0 TIEL 2230010 Oy Edita Ab Helsinki 1999 Julkaisua myy Tiehallinto, julkaisumyynti Telefax 0204 22 2652 Tielaitos TIEHALLINTO Tie- ja liikennetekniikka
LisätiedotVähäliikenteisten teiden heikkokuntoisuuden arviointi
Veli Pekka Lämsä Vähäliikenteisten teiden heikkokuntoisuuden arviointi Vähäliikenteisten teiden taloudellinen ylläpito - tutkimusohjelma Sisäisiä julkaisuja 26/25 Veli Pekka Lämsä Vähäliikenteisten teiden
LisätiedotMaanteiden kunnossapidon haasteet ja mahdollisuudet. Jukka Lehtinen Keski-Suomen ELY-keskus
Maanteiden kunnossapidon haasteet ja mahdollisuudet Jukka Lehtinen Keski-Suomen ELY-keskus 31.10.2014 2 3 Liikennejärjestelmän rahoitus vuonna 2015 noin 1,5 mrd., ostovoima heikkenee joka vuosi 3%, vuonna
LisätiedotLABORAATIOSELOSTUSTEN OHJE H. Honkanen
LABORAATIOSELOSTUSTEN OHJE H. Honkanen Tämä ohje täydentää ja täsmentää osaltaan selostuskäytäntöä laboraatioiden osalta. Yleinen ohje työselostuksista löytyy intranetista, ohjeen on laatinut Eero Soininen
LisätiedotLaskennallinen menetelmä puun biomassan ja oksien kokojakauman määrittämiseen laserkeilausdatasta
Laskennallinen menetelmä puun biomassan ja oksien kokojakauman määrittämiseen laserkeilausdatasta Pasi Raumonen, Mikko Kaasalainen ja Markku Åkerblom Tampereen teknillinen ylipisto, Matematiikan laitos
LisätiedotKatuverkon korjausvelka Espoon kaupungin päällysteiden kuntomittauspalvelut Korjaustarve yhteensä
km Korjaustarve yhteensä 2 15 1 5 216 217 218 219 22 Aika 1.5 M /v 3 M /v 4.5 M /v 6 M /v 9 M /v 18.2.216 Espoon kaupungin päällysteiden kuntomittauspalvelut 211-215 Pertti Virtala Espoon kaupungin päällysteiden
LisätiedotPTM-vertailukokeet ja mittaustulosten käsittely
PTM-vertailukokeet ja mittaustulosten käsittely PANK-menetelmäpäivä Helsinki 22.1.2009 Jaakko Dietrich Pöyry Infra Oy Sisällys Palvelutasomittaukset Vertailukokeiden tarkoitus Vertailukokeissa tarkasteltavia
LisätiedotKON C3004 14.10.2015 H03 Ryhmä G Samppa Salmi, 84431S Joel Tolonen, 298618. Koesuunnitelma
KON C3004 14.10.2015 H03 Ryhmä G Samppa Salmi, 84431S Joel Tolonen, 298618 Koesuunnitelma Sisällysluettelo Sisällysluettelo 1 1 Tutkimusongelma ja tutkimuksen tavoit e 2 2 Tutkimusmenetelmät 3 5 2.1 Käytännön
LisätiedotUudenmaan ELY-keskuksen merkittävän tieverkon palvelutasoselvitys TIIVISTELMÄ 2016
Uudenmaan ELY-keskuksen merkittävän tieverkon palvelutasoselvitys TIIVISTELMÄ 2016 Taustat ja tavoitteet Tavoitteena kehittää menetelmä ja määrittää maantieverkon henkilöliikenteelle ja kuljetuksille tarjoama
LisätiedotPäällysteiden YP tarvittavat tiedot 1. Työpaja ma
Päällysteiden YP tarvittavat tiedot 1. Työpaja ma 16.04.2018 Sisältö Käytiin läpi yhdessä mistä vaiheista päällysteiden ylläpito muodostuu sekä millaisia erilaisia kipupisteitä näihin eri vaiheisiin liittyy.
LisätiedotOMAISUUDEN HALLINNAN HYÖDYT JA HAASTEET. 17.2.2012 Teemu Perälä
OMAISUUDEN HALLINNAN HYÖDYT JA HAASTEET 17.2.2012 Teemu Perälä KATUOMAISUUDEN HALLINNAN MERKITYS Kuntien tämän hetken tehtävien tärkeysjärjestys: 1. Vesi- ja viemäriverkoston kunnossapito Sen tärkeydestä
LisätiedotYhteispohjoismaiset markkinat tulevat vai tulevatko?
Yhteispohjoismaiset markkinat tulevat vai tulevatko? Hoidon toimivuusvaatimukset Pekka Liisanantti Sisältö YIT:n yleisiä kokemuksia hoitourakoista ja asiakirjojen toimivuudesta Toimivuusvaatimukset Palvelulupaus:
LisätiedotTien pituussuuntaisen epätasaisuuden vaikutus ajoneuvojen vierintävastukseen ja polttoaineenkulutukseen
Anssi Lampinen Tien pituussuuntaisen epätasaisuuden vaikutus ajoneuvojen vierintävastukseen Kirjallisuusselvitys Tiehallinnon selvityksiä 44/2004 Anssi Lampinen Tien pituussuuntaisen epätasaisuuden vaikutus
LisätiedotKevyen liikenteen väylien hallinnan kehittäminen (VOH-2.4)
Kevyen liikenteen väylien hallinnan kehittäminen (VOH-2.4) Esko Hätälä Inframan Oy 31.12.2004 Kevyen liikenteen väylien hallinta 1 31.12.2004 Sisällysluettelo 1 Yleistä...3 2 Uudet muuttujat...3...3...3
LisätiedotKorjausvelan hallinta Joensuussa. Kuntamarkkinat 2012 Ari Varonen
Korjausvelan hallinta Joensuussa Kuntamarkkinat 2012 Ari Varonen Lähtökohtia Joensuun kaupungin ylläpitovastuulla: Ajoratoja Kevyen liikenteen väyliä 392 km 335 km Katuomaisuuden määrä taseessa noin 50
LisätiedotDatatähti 2019 loppu
Datatähti 2019 loppu task type time limit memory limit A Summa standard 1.00 s 512 MB B Bittijono standard 1.00 s 512 MB C Auringonlasku standard 1.00 s 512 MB D Binääripuu standard 1.00 s 512 MB E Funktio
LisätiedotASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen
ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI Mikko Kylliäinen Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy Dagmarinkatu 8 B 18, 00100 Helsinki kylliainen@kotiposti.net 1 JOHDANTO Suomen rakentamismääräyskokoelman
LisätiedotInfratieto Espoo Katuverkon urautuminen Helsingin kaupungin asfalttipäällysteiden kuntomittauspalvelut
Infratieto Espoo 20.12.2011 Helsingin kaupungin asfalttipäällysteiden kuntomittauspalvelut 2009-2011 SISÄLTÖ SISÄLTÖ 2 1 MITTAUKSET 3 1.1 Mittausten jäsentyminen katuverkkoon 3 1.2 Mittausmäärät 3 2 URAUTUMINEN
LisätiedotMittaaminen projektipäällikön ja prosessinkehittäjän työkaluna
Mittaaminen projektipäällikön ja prosessinkehittäjän työkaluna Finesse-seminaari 22.03.00 Matias Vierimaa 1 Mittauksen lähtökohdat Mittauksen tulee palvella sekä organisaatiota että projekteja Organisaatiotasolla
LisätiedotOulun alueurakassa kiertävät nopeusnäyttötaulut
2.9.218 Oulun alueurakassa kiertävät nopeusnäyttötaulut Mittaukset ajalla /217 8/218 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen kaksi siirrettävää nopeusnäyttötaulua ovat kiertäneet Oulun seudun kuntien maanteillä
LisätiedotLiikenteenseurantapisteistön uudistamisen kuvaus Uudenmaan tiepiiri
Liikenteenseurantapisteistön uudistamisen kuvaus Uudenmaan tiepiiri VIKING Liikenteenseurantapisteistön uudistamisen kuvaus Tielaitos Uudenmaan tiepiiri Liikennekeskus Opastinsilta 12 PL 70 00521 HELSINKI
LisätiedotWintEVE Sähköauton talvitestit
2013 WintEVE Sähköauton talvitestit J.Heikkilä Centria 5/13/2013 1 Sisältö Reitti 1 (42.3km) -2 C -5 C lämpötilassa, 10.1.2013, 14:08:28 14:59:37... 2 Reitti 1 (42.3km) -14 C -17 C lämpötilassa, 11.1.2013,
LisätiedotKOULULIITU 10 VUOTTA VAARALLISEKSI LUOKITELTUJEN TIEOSIEN MÄÄRITTELEMINEN
Image size: 7,94 cm x 25,4 cm KOULULIITU 10 VUOTTA VAARALLISEKSI LUOKITELTUJEN TIEOSIEN MÄÄRITTELEMINEN Vaarallinen tieosa Perusopetusta, lisäopetusta tai esiopetusta saavalla oppilaalla on oikeus maksuttomaan
LisätiedotAUTON LIIKETEHTÄVIÄ: KESKIKIIHTYVYYS ak JA HETKELLINEN KIIHTYVYYS a(t) (tangenttitulkinta) sekä matka fysikaalisena pinta-alana (t,
AUTON LIIKETEHTÄVIÄ: KESKIKIIHTYVYYS ak JA HETKELLINEN KIIHTYVYYS a(t) (tangenttitulkinta) sekä matka fysikaalisena pinta-alana (t, v)-koordinaatistossa ruutumenetelmällä. Tehtävä 4 (~YO-K97-1). Tekniikan
LisätiedotTIERAKENTEEN RAPPEUTUMINEN JA KUNNON EN- NUSTAMINEN
RAKENTAMISTEKNOLOGIAN TUTKIMUSRYHMÄ Jouko Belt, Pauli Kolisoja, Ville Alatyppö, Jarkko Valtonen TIERAKENTEEN RAPPEUTUMINEN JA KUNNON EN- NUSTAMINEN Oulu 2006 Julkaisu n:o 2 ISSN 1458-8293 (Elektroninen
LisätiedotRAKENNEKERROSMODUULIEN TAKAISINLASKENTA SEKÄ JÄNNITYSTEN JA MUODON- MUUTOSTEN LASKENTA
TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-2001 TPPT Menetelmäkuvaus Espoo, 27.12.2000 RAKENNEKERROSMODUULIEN TAKAISINLASKENTA SEKÄ JÄNNITYSTEN JA MUODON- MUUTOSTEN LASKENTA PPL-kuormitus AB
LisätiedotPIEKSÄMÄEN MELUSELVITYKSEN MELUMITTAUKSET
FCG Finnish Consulting Group Oy Keski-Savon ympäristötoimi PIEKSÄMÄEN MELUSELVITYKSEN MELUMITTAUKSET Raportti 171905-P11889 30.11.2010 FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti I 30.11.2010 SISÄLLYSLUETTELO
LisätiedotVastaanottaja Helsingin kaupunki. Asiakirjatyyppi Selvitys. Päivämäärä 30.10.2014 VUOSAAREN SILTA KANTAVUUSSELVITYS
Vastaanottaja Helsingin kaupunki Asiakirjatyyppi Selvitys Päivämäärä 30.10.2014 VUOSAAREN SILTA KANTAVUUSSELVITYS VUOSAAREN SILTA KANTAVUUSSELVITYS Päivämäärä 30/10/2014 Laatija Tarkastaja Kuvaus Heini
LisätiedotKitkarenkaiden käytön edistäminen
Kitkarenkaiden käytön edistäminen Katupölyseminaari 7.3.2017 Tarja Myller Helsingin ilmansuojeluohjelma 2017-2024 Ilmansuojeluohjelman toimenpide katupölyn vähentämisessä -> EDISTETÄÄN KITKARENKAIDEN OSUUDEN
LisätiedotJoni Heikkilä WINTEVE SÄHKÖAUTON TALVITESTIT
Joni Heikkilä C WINTEVE SÄHKÖAUTON TALVITESTIT C, Centria tutkimus ja kehitys - forskning och utveckling, 13 Joni Heikkilä WINTEVE SÄHKÖAUTON TALVITESTIT Centria ammattikorkeakoulu 2013 1 JULKAISIJA: Centria
LisätiedotElinkaaritehokas päällyste - Tyhjätila Tulosseminaari Ari Hartikainen
Elinkaaritehokas päällyste - Tyhjätila Tulosseminaari Sisältö Tutkimuskysymykset Aikaisemmat tutkimukset Raportti 1 Raportti 2 2016 2017 Raportti 3 Johtopäätökset Tulevaisuus 2 Tutkimuskysymykset Onko
LisätiedotTiemerkintöjen kuntoluokitus
Kunnossapidon laatu Tielaitos Tiemerkintöjen kuntoluokitus Kunnossapidon ohjaus Helsinki 1994 Tuotannon palvelukeskus Kunnossapidon laatu Tiemerkintöjen kuntoluokitus Tielaitos Tuotannon palvelukeskus
LisätiedotAsfalttinormitoimikunta - kokous 4/2009
PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA PANK ry KOKOUSPÖYTÄKIRJA 4/2009 1 (5) - kokous 4/2009 Aika Keskiviikko 11.11.2009 kello 9:00-12:00 Paikka Scandic Grand Marina, Katajanokanlaituri 7 00160 Helsinki Osallistujat
LisätiedotKehä II. Kohderaportti TPPT 26. Raskaasti liikennöidyt rakenteet TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-2001
TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-21 Kohderaportti TPPT 26 Espoo, 7.1.22 Kehä II Raskaasti liikennöidyt rakenteet Koerakenne Vertailurakenne h (mm) Materiaali 6 ABS h (mm) Materiaali
LisätiedotKUNTAINFRAN ELINKAARILASKENNASTA KOHTI OMAISUUDEN HALLINTAA. SKTY 22.5.2015 Jyrki Paavilainen
KUNTAINFRAN ELINKAARILASKENNASTA KOHTI OMAISUUDEN HALLINTAA SKTY 22.5.2015 Jyrki Paavilainen TERMIT JA NIMIKKEET 1/2 Infran pito Maankäytön suunnittelu Hankkeiden ohjelmointi Rakentaminen Infran hallinta
Lisätiedot