Kuntotiedon käyttö tie- ja katuverkon ylläpidon päätöksenteossa Tiehallinnon selvityksiä 7/2005

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuntotiedon käyttö tie- ja katuverkon ylläpidon päätöksenteossa Tiehallinnon selvityksiä 7/2005"

Transkriptio

1 Antti Ruotoistenmäki Kuntotiedon käyttö tie- ja katuverkon ylläpidon päätöksenteossa Tiehallinnon selvityksiä 7/2005

2 Kuntotiedon käyttö tie- ja katuverkon ylläpidon päätöksenteossa 1 Antti Ruotoistenmäki Kuntotiedon käyttö tie- ja katuverkon ylläpidon päätöksenteossa Tiehallinnon selvityksiä 7/2005 Tiehallinto Helsinki 2005

3 2 Kuntotiedon käyttö tie- ja katuverkon ylläpidon päätöksenteossa Kannen kuvat: Automaattinen vauriomittari, Lennart Borg, VTI Maatutka, Roadscanners Oy Pudotuspainolaite, Juha-Matti Vainio, Tieliikelaitos ISSN ISBN TIEH Verkkojulkaisu pdf (www.tiehallinto.fi/julkaisut) ISSN ISBN TIEH v Edita Prima Oy Helsinki 2005 Julkaisua myy/saatavana: Faksi Puhelin TIEHALLINTO Asiantuntijapalvelut Opastinsilta 12 A PL HELSINKI Puhelinvaihde

4 Kuntotiedon Antti Ruotoistenmäki: käyttö tie- Kuntotiedon ja katuverkon käyttö ylläpidon tie- ja päätöksenteossa katuverkon ylläpidon päätöksenteossa. 3 Helsinki Tiehallinto. Tiehallinnon selvityksiä 7/ s. + liitt. 89 s. ISSN , ISBN , TIEH Asiasanat: Kuntomittaukset, tien kunto, päätöksenteko, ylläpito Aiheluokka: 01, 33, 70 TIIVISTELMÄ Tien tai kadun rappeutuminen ilmenee sen pituus- ja poikkisuuntaisena epätasaisuutena sekä pinnan rikkoutumisena. Kuntotieto hankitaan tien pituusja poikkiprofiilista, vaurioituneisuudesta ja rakenteen kunnosta eri päätöksentekotasoille: rahoitustarpeiden perusteluun ja strateginen ohjaukseen sekä ylläpitotöiden ohjelmointiin ja hankintaan. Eri päätöksentekotasoilla kuntotieto esitetään erilaisia mutta keskenään yhteensopivia muuttujia käyttäen. Kuntotieto hankitaan ensisijaisesti ylläpidon ohjelmoinnin tarpeisiin, mistä se yleistetään rahoitustarpeiden perustelua ja strategista päätöksentekoa varten. Ylläpidon hankintaa varten mitataan tarkat kuntotiedot valituista kohteista. Mittaustiedot muunnetaan analysointia varten esimerkiksi logaritmimuunnosta käyttäen siten, että niiden jakauma vastaa mahdollisimman hyvin normaalijakaumaa. Mitattu tie- tai katuverkko jaetaan homogeenisiin osuuksiin jatkoanalyysiä varten. Rahoitustarpeiden perustelussa ja strategisessa päätöksenteossa tie- tai katuverkon kunto esitetään jakaumina, käyttäen mitattuja kuntomuuttujia tai niistä laskettua kuntoluokitusta. Ylläpidon ohjelmoinnissa kohteet on valittava kunnossapidosta tien- tai kadunpitäjälle sekä käyttäjille koituviin hyötyihin perustuen esimerkiksi monitavoiteoptimointia käyttäen. Suunnittelua varten kohteen yksityiskohtaiset kuntotiedot tulee esittää jatkuvina tien pituussuunnassa. Kuntomittauksiin liittyy aina mittaustekniikasta, mittaajista ja mittaushetkellä vallitsevista olosuhteista aiheutuvaa vaihtelua. Mittausepävarmuus tulee huomioida käytettäessä kuntotietoa kullakin päätöksentekotasolla. Laadunvarmistusmittauksilla varmistutaan mittalaitteiden yhdenmukaisuudesta, toistettavuudesta ja pysyvyydestä.

5 4 Kuntotiedon käyttö tie- ja katuverkon ylläpidon päätöksenteossa

6 Kuntotiedon Antti Ruotoistenmäki: käyttö tie- Användning ja katuverkon av ylläpidon tillståndsinformation päätöksenteossa vid beslutsfattning av vägoch gatunätets underhåll. Helsingfors Vägförvaltningen. Vägförvaltningens utredningar 5 7/ s. + bilagor 89 s. ISSN , ISBN , TIEH Nyckelord: Vägytemätningar, vägens tillstånd, beslutsfattning, underhåll SAMMANFATTNING Nedbrytningen av en väg eller gata visar sig i ojämnheter i vägens längd- och tvärriktning och ytsprickor. Information om vägens tillstånd med avseende på vägens längd- och tvärprofil, vägskador och konstruktionens skick förmedlas till olika beslutsfattare. Beslutsfattarna har därmed ett underlag för motivering av finansieringsbehov och för strategisk styrning samt för programmering och upphandling av underhållsåtgärder. Information om vägens tillstånd presenteras i olika form på olika beslutsfattarnivåer, men med användande av sinsemellan kompatibla variabler. Informationen behövs i första hand för programmering av underhåll och presenteras i en allmännare form för motiveringen av finansieringsbehov och för det strategiska beslutsfattandet. Upphandlingen av underhåll förutsätter noggrant uppmätta uppgifter om vägskick på utvalda sträckor. Mätdata modifieras för analysering t.ex. med användande av en logaritmisk transformation och fördelningen av datan bör så långt som möjligt motsvara normalfördelningen. Det undersökta väg- eller gatunätet indelas i homogena sträckor för vidareanalys. I motiveringarna för finansieringsbehov och för det strategiska beslutsfattandet framställs väg- eller gatunätets tillstånd som fördelningar, varvid man använder sig av uppmätta variabler för vägkvalitet eller därpå baserad klassificering av vägens tillstånd. När det gäller programmering av underhåll bör objekten väljas på basis av de fördelar de ger för väg- eller gatuhållaren samt för användarna, t.ex. genom användning av flermålsoptimering. Med tanke på planeringen krävs fortgående detaljuppgifter om vägtillståndet för objektet i vägens längdriktning. Mätning av vägens tillstånd är alltid förknippad med variationer beroende på mätteknik, mätpersonal och rådande förhållanden. Osäkerhet i mätningen bör beaktas då uppgifterna används på olika beslutsfattarnivåer. Genom kvalitetssäkringsmätningar kan man säkerställa mätutrustningars enhetlighet, repeterbarhet och stabilitet.

7 6 Kuntotiedon käyttö tie- ja katuverkon ylläpidon päätöksenteossa

8 Kuntotiedon Antti Ruotoistenmäki: käyttö tie- Use ja katuverkon of Condition ylläpidon Data in päätöksenteossa Road Maintenance Decision-making. 7 Helsinki Finnish Road Administration. Finnra Reports 7/ p. + app. 89 p. ISSN , ISBN , TIEH Keywords: Road condition, condition assessment, decision-making, maintenance ABSTRACT Road condition, or rather its decay, is manifested in the unevenness of the surface profile and cracking of the surface layer. Information about the longitudinal and transversal surface profile, surface cracking and the structural condition should be obtained for use in the following three levels of road maintenance decision-making, as defined in this report: strategic planning and fund allocation, maintenance works programming and the procurement of maintenance works. Road condition information is presented using different but mutually compatible variables at the various levels of decision-making. The information is gathered primarily for the purpose of programming maintenance works. It is then summarised for strategic planning and fund allocation. For the procurement of maintenance works, detailed condition data is measured from selected sites. The measured condition data is transformed so that its distribution resembles the normal distribution as closely as possible. The measured road or street network is divided into homogeneous subsections for subsequent analysis. At the strategic planning and fund allocation level, the road or street network condition is presented using distributions of measured condition variables or a condition classification calculated thereof. At the works programming phase, the sections for maintenance are selected based on the agency and user benefits resulting from the works. For this purpose, the use of multiobjective optimisation methods is introduced. For the designing of maintenance works, the detailed data of the road condition is needed, and it is presented continuously along the length of the road. Road condition measurements always vary due to measuring equipment, the personnel using the equipment and the conditions prevailing at the time of measurement. This uncertainty needs to be addressed when using the condition data at different levels of decision-making. Quality control measurements are used for ensuring the repeatability, reproducibility and stability of the equipment.

9 8 Kuntotiedon käyttö tie- ja katuverkon ylläpidon päätöksenteossa

10 Kuntotiedon käyttö tie- ja katuverkon ylläpidon päätöksenteossa 9 ALKUSANAT Tieverkon kuntotiedon kehittäminen on Tekesin Infra-teknologiaohjelmaan kuuluva tutkimusprojekti, joka alkoi ja päättyy Projektin päätoteuttaja on Helsingin kauppakorkeakoulun (HKKK) Taloustieteiden kvantitatiiviset menetelmät. Muita toteuttajia ovat Inframan Oy, Al-Engineering Oy ja Roadscanners Oy. Projektin päärahoittaja on Tekes ja muut rahoittajat ovat Tieliikelaitos, Tiehallinto, Helsingin kaupunki ja Asfalttiliitto. Tutkimusprojektin johtoryhmään ovat kuuluneet puheenjohtajana Vesa Laitinen (Asfalttiliitto ry./lemminkäinen Oyj), varapuheenjohtajana Arto Kuskelin (Tieliikelaitos), Pekka Isoniemi (Helsingin kaupunki), Hanna Järvenpää (Lohja Rudus Oy), Antti Kanto (HKKK), Osmo Rasimus (Tekes), Tuomas Toivonen (Tiehallinto), Antti Tuomainen (Lohjan kaupunki) sekä sihteerinä Antti Ruotoistenmäki (HKKK). Projektin työvaliokuntaan ovat kuuluneet puheenjohtajana Arto Kuskelin, Vesa Männistö (Inframan Oy), Pertti Virtala (Tiehallinto) sekä sihteerinä Antti Ruotoistenmäki. Tutkimus jakautuu kolmeen vaiheeseen: nykytilaselvitys, mittausmenetelmien kehittäminen ja mittausprosessin analysointi. Aiemmin projektin internet-sivuilla (http://hkkk.fi/methods/tiekunto) on julkaistu kaksi työraporttia: Nykytilaselvitys sekä Päätöksenteossa käytettävä kuntotieto ja Kuntotiedon hankinta , joista ensimmäinen sisältää projektin ensimmäisen vaiheen ja toinen projektin toisen ja kolmannen vaiheen tulokset kunkin raportin julkaisupäivään mennessä. Tämä on projektin loppuraportti, johon on sisällytetty molemmat mainitut työraportit sekä projektissa niiden julkaisemisen jälkeen tehty työ. Tämän loppuraportin on pääosin kirjoittanut Antti Ruotoistenmäki. Antti Kanto Helsingin kauppakorkeakoulusta on toiminut projektin vastuullisena johtajana osallistuen mm. kuntotiedon laatua koskevan luvun kirjoittamiseen sekä yhdessä Tomi Seppälän (HKKK) kanssa tämän raportin liitteenä olevien tieteellisten julkaisujen valmisteluun ja kirjoittamiseen. Jaakko Dietrich, Ville Lähde ja Vesa Männistö Inframan Oy:stä ovat osallistuneet strategisessa päätöksenteossa ja ohjelmoinnissa käytettävää kuntotietoa sekä kuntotiedon laatua koskevissa luvuissa raportoituun työhön ja raportin kirjoittamiseen. Homogeenisten osuuksien laskentaa käsittelevän osuuden työhön osallistui Fridtjof Thomas (Väg- och trafikinstitut, VTI), joka on myös kirjoittanut liitteenä 4 olevan työraportin. Hänen kirjoittamansa tekstin pohjalta on muokattu mittaustietojen muuntamista käsittelevä luku. Tätä työtä varten on haastateltu lukuisia henkilöitä, jotka on lueteltu liitteessä 1. Heidän lisäkseen projektin aikana on käyty keskusteluja useiden muiden henkilöiden kanssa, mm. projektiin liittyvänä tutkijanvaihtona Johan Langin (Vägverket/ Kungliga Tekniska Högskolan) kanssa. Tämän raportin sisältämiä asioita on käsitelty myös projektin workshopeissa, joihin ovat osallistuneet projektin johtoryhmän ja työvaliokunnan jäsenten lisäksi Anssi Lampinen (Al-Engineering Oy) ja Timo Saarenketo (Roadscanners Oy). Heidän lisäkseen mm. Jari Pihlajamäki (Finnmap Infra Oy) ja Taina Rantanen (A-Tie Oy) ovat antaneet arvokkaita kommentteja raporttiin. Helsingissä tammikuussa 2005 Tiehallinto

11 10 Kuntotiedon käyttö tie- ja katuverkon ylläpidon päätöksenteossa

12 Kuntotiedon käyttö tie- ja katuverkon ylläpidon päätöksenteossa 11 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 13 2 TAVOITTEET 15 3 TIEN JA KADUN RAPPEUTUMINEN 16 4 KUNTOMITTAUKSET Kuntotiedot Tien pituus- ja poikkiprofiilin mittaus Tasaisuusmittauksen historiaa Tien pituus- ja poikkiprofiilin mittaus Tien pituusprofiilista laskettavat tunnusluvut Tien poikkiprofiilista laskettavat tunnusluvut Tien pituus- ja poikkiprofiilitiedon yhdistäminen Vaurioiden mittaus Visuaalinen inventointi Automaattinen vauriomittaus Tien pinnan taipumien mittaus Pudotuspainolaitemittaus Taipumamittausten hyödyntäminen Maatutkamittaus Muut mittaukset ja tiedonkeruu 43 5 KUNTOTIEDON KÄYTTÖ PÄÄTÖKSENTEOSSA Päätöksentekotasot Kuntotiedon hankinta Kuntotiedon markkinoiden muutokset Tien- ja kadunpidon tavoitteet Kuntotietojen edustavuus Mittausten laajuus ja mittauskierto Katujen erityispiirteet Tien- ja kadunpitäjien yhteistyö ja organisatoriset kysymykset Mittaustietojen muuntaminen Jako homogeenisiin osuuksiin Jako homogeenisiin osuuksiin mitattujen kuntotietojen perusteella Lopullinen jako homogeenisiin osuuksiin Kuntotiedon esittäminen ja tiedon varastointi Kuntotiedon esittäminen Tiedon varastointi Rahoitustarpeiden perustelu ja strateginen ohjaus Määritelmiä Kuntoluokitus Ylläpitotoimenpiteiden ohjelmointi Ylläpidon hankinta Ylläpidon hankintastrategioiden muutokset Kuntotieto suunnittelun lähtötietona Toimivuusvaatimukset ylläpitourakoissa 77

13 12 Kuntotiedon käyttö tie- ja katuverkon ylläpidon päätöksenteossa 5.9 Kuntotiedon laatu Kuntotiedon vaihtelun syyt Kuntomittausten laadunvarmistus 82 6 YHTEENVETO 87 7 TULOSTEN HYÖDYNTÄMINEN JA JATKOTOIMENPITEET 89 8 KIRJALLISUUS 92 9 LIITTEET 97

14 Kuntotiedon käyttö tie- ja katuverkon ylläpidon päätöksenteossa 13 JOHDANTO 1 JOHDANTO Toimiva liikennejärjestelmä mahdollistaa teollisuuden tarvitsemien kuljetusten tehokkaan hoitamisen sekä kansalaisten sujuvan ja turvallisen liikkumisen. Liikenneinfrastruktuurin kehittämiseen on kuluneina vuosikymmeninä investoitu Suomessa suuria rahasummia. Liikenneverkkojen arvo onkin merkittävä, mitattuna sekä niiden rakentamiseen ja ylläpitoon tarvittavilla pääomilla että niiden kansantaloudellisella merkityksellä. Olemassaolevien liikenneverkkojen ylläpidon merkitys korostuu entisestään uuden infrastruktuurin rakentamisen ohella. Tässä tutkimuksessa keskitytään tie- ja katuverkon ylläpitoa koskevassa päätöksenteossa tarvittavaan kuntotietoon liittyviin kysymyksiin: mitä ja millaista kuntotietoa tarkasteltavasta tie- tai katuverkosta eri päätöksentekotasoilla tarvitaan ja miten se kannattaa hankkia? Kuntotiedon markkinat ovat mm. tien- ja kadunpitäjien organisaatiomuutosten myötä muuttumassa. Tien- ja kadunpitäjä on useimmiten julkishallinnollinen virasto. Ylläpitotyöt toteuttaa joko valtion tai kunnan liikelaitos tai yksityinen yritys. Kuntotiedon mittaajat ovat tien- ja kadunpitäjistä erillisiä, usein yksityisiä organisaatioita, jotka paitsi mittaavat myös käsittelevät mittaustietoa, vievät sitä rekistereihin ja analysoivat sitä. Esimerkiksi Tiehallinto on kehittämässä kuntotiedon hankintaprosessiaan ylläpidon hankintaprosessien ohella ja niitä tukien aiempaa suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Kuntasektorilla katuverkon kuntotiedon käyttö ylläpidon päätöksenteossa on ollut hajanaista, mikäli kuntotietoa ylipäänsä on käytetty. Myös katujen ylläpidon urakoinnin kehittyessä aiempaa laajempien urakkakokonaisuuksien suuntaan niiden lähtötietona tullaan tarvitsemaan selkeästi määritelty tieto katuverkon kuntotilasta. Sekä tilaajan että urakoitsijan on myös pystyttävä arvioimaan ylläpidon hyötyjä, mm. sillä saavutettavaa kuntotilan parantumista. Kuntotiedon merkityksen myös kuntien katuverkon ylläpitoa koskevan strategisen päätöksenteon tukena odotetaan näin ollen kasvavan. Erityisesti kuntasektorilla on odotettavissa, että useat keskikokoiset kunnat yhteistyössä hankkivat kuntotiedon hallinnan ulkopuoliselta taholta. Tässä työssä käsitellään päällystettyjä teitä ja katuja. Tien tai kadun kunnolla tarkoitetaan sen päällysteiden ja rakenteiden kuntoa. Tien tai kadun geometriaan ei voida merkittävästi vaikuttaa ylläpitotoimin, joten esimerkiksi mutkaisuus ja mäkisyys rajautuvat kuntokäsitteen ulkopuolelle. Tässä tutkimuksessa ei myöskään selvitetä tiestön päivittäisen hoidon (esim. talvihoito sekä varusteiden ja laitteiden hoito) vaikutuksia tiestön kuntoon ja liikennöitävyyteen. Kuntomittauksissa keskitytään tien tai kadun pinnalta normaalin liikennevirran seassa tehtäviin ainetta rikkomattomiin mittauksiin. Luvussa 2 on esitetty projektin kokonaistavoitteet ja kunkin työvaiheen erityiset tavoitteet. Luvussa 3 on kuvattu tien ja kadun rappeutumismekanismia. Luvussa 4 on kuvattu nykyisin käytössä olevat tien ja kadun kunnon mittausmenetelmät luokiteltuna tien pituus- ja poikkiprofiilin, tien vaurioituneisuuden sekä tien rakenteen kestävyyden mittauksiin. Luvussa 5.1 esitetty tarkastelukehikko tien ja kadun ylläpitoa koskevaan päätöksentekoon liittyvistä päätöksen-tekotasoista. Muissa luvun 5 alaluvuissa kuvataan minkälaista kuntotietoa (mitä muuttujia, miten mitattuna ja laskettuna) kukin toimija tietyssä päätöksentekotilanteessa tarvitsee sekä miten tämä kuntotieto hankitaan. Luvussa 6

15 14 Kuntotiedon käyttö tie- ja katuverkon ylläpidon päätöksenteossa JOHDANTO on esitetty yhteenveto projektin keskeisistä tuloksista ja luvussa 7 suositukset jatkotoimenpiteiksi. Johdannon lopuksi totean, että olen kirjoittanut tämän raportin olettaen lukijoiden omaavan perustiedot kuntomittauksista ja kuntotiedon käytöstä ylläpidon päätöksenteossa. Pyrin tekstissä esittämään mittaus- ja tulosten käsittelymenetelmien keskeiset piirteet siten, että esittämäni tulokset ja ehdotukset ovat perusteltuja. Koska tämän raportin aihepiiri on hyvin laaja, kunkin aiheen yksityiskohtainen käsittely johtaisi tämän raportin tarpeettomaan laajentamiseen. Tarvittaessa pyrin ohjaamaan lukijan yksityiskohtaisen tiedon lähteille.

16 Kuntotiedon käyttö tie- ja katuverkon ylläpidon päätöksenteossa 15 TAVOITTEET 2 TAVOITTEET Tämän tutkimuksen tavoitteena on vastata projektin lähtökohtana olleisiin kysymyksiin: Miten kuntotiedon hankinta- ja hyödyntämisprosessia kehittämällä pystytään parhaiten parantamaan ymmärrystä ylläpidon taloudellisista vaikutuksista? Millä kuntomuuttujilla kuvataan parhaiten tien ja kadun kunnon vaikutuksia tien- ja kadunpitäjille, käyttäjille ja urakoitsijoille? Miten kuntotiedon hankintaa tulee kehittää, jotta voidaan tuottaa laadukasta kuntotietoa tehokkaasti? Näiden perusteella määritettiin kunkin työvaiheen erityiset tavoitteet: Ensimmäisessä vaiheessa tehtiin nykytilaselvitys, jossa kartoitettiin olemassa olevat tien ja kadun kunnon mittausmenetelmät, niiden puutteet ja vahvuudet sekä luotiin tarkastelukehikko, jolla havainnollistetaan päätöksentekotasoja ja toimijoita. Tutkimuksen toisen vaiheen tavoitteena oli selvittää mitä muuttujia toimijoiden kannattaa käyttää eri päätöksentekotilanteissa. Kolmannen vaiheen tavoitteena oli kuvata kuntotiedon hankinnan prosessi kunkin toimijan kannalta eri päätöksentekotasoilla.

17 16 Kuntotiedon käyttö tie- ja katuverkon ylläpidon päätöksenteossa TIEN JA KADUN RAPPEUTUMINEN 3 TIEN JA KADUN RAPPEUTUMINEN Tien tai kadun pinnan ja rakenteen kunto rappeutuu liikenne- ja ilmastorasituksen ja painumisen vaikutuksesta ajan myötä. Tätä on havainnollistettu kuvassa 1. Tien rakenteen huono kunto ilmenee tien pinnan kunnon huonontumisena. Toimimaton kuivatus vaikuttaa rakenteen ja sitä kautta tien pinnan kuntoon. Tien käyttäjä havaitsee ainoastaan tien pinnan kunnon, jonka huonontuminen ei vielä kerro sitä, onko ongelma tien pinnassa vai syvemmällä rakenteessa tai pohjamaassa. Tie- tai katuverkon ylläpitäjän on huolehdittava myös tien rakenteen kunnosta. Tien pinnan kunto Tien käyttäjä ja ympäristö Liikenne Ilmasto Pohjamaa Tien rakenteen kunto Ikä Kuivatuksen kunto Ylläpitäjä Kuva1. Tiehen kohdistuvat rasitukset ja vaikutukset tien kuntoon (Modifioitu lähteestä Lang 2003). Tien tai kadun rappeutuminen ilmenee sen pituus- ja poikkisuuntaisena epätasaisuutena sekä päällysteen vaurioitumisena. Rappeutumista aiheuttavat liikenne- ja ilmastorasitus, näiden yhteisvaikutus sekä alusrakenteen painumat. Rappeutumiseen vaikuttavat pohjamaan ja rakennekerrosten sekä päällysteen ominaisuudet. Rappeutuminen vaikuttaa tien tai kadun käyttäjiin ja aiheuttaa lopulta päällysteen ja/tai rakenteen ylläpitotarpeen. Tien tai kadun rappeutuminen on monimutkainen prosessi, jossa eri rasitus- ja ominaisuustekijät vaikuttavat toisiinsa. Näin ollen myös mitatut kuntomuuttujat korreloivat keskenään. Seuraavassa kuvataan tien ja kadun rappeutumisprosessia ja eri tekijöiden välisiä riippuvuuksia. Tien pituussuuntainen epätasaisuus on merkittävin ajomukavuuteen ja ajokustannuksiin vaikuttava tekijä. Se aiheutuu pääasiassa epätasaisista routanousuista ja alusrakenteen painumisesta. Toissijaisena syynä on liikennekuormitus. Keväällä, rakenteen sulaessa, routaepätasaisuudet aiheuttavat dynaamisia kuormituslisiä, jolloin sulavaan päällysrakenteeseen syntyy helposti pysyviä muodonmuutoksia. Pituussuuntaista epätasaisuutta esiintyy usein myös alusrakenteen ollessa heikko (turve, savi) tai alusrakenteen materiaalin laadun vaihdellessa voimakkaasti, jolloin ajan myötä syntyy epätasaisia painumia.

18 Kuntotiedon käyttö tie- ja katuverkon ylläpidon päätöksenteossa 17 TIEN JA KADUN RAPPEUTUMINEN Raskaan liikenteen määrä ja päällysrakenteen yläosan ominaisuudet vaikuttavat pituussuuntaisen epätasaisuuden lisääntymiseen (Belt et al. 2000, Spoof & Petäjä 2000). Tien poikkisuuntainen epätasaisuus ilmenee vilkasliikenteisillä teillä urautumisena, joka aiheutuu päällysteen kulumisesta sekä päällysteen ja rakennekerrosten sekä pohjamaan deformaatiosta. Päällyste kuluu pääsääntöisesti talvella nastarenkaiden vaikutuksesta. Suurin osa rakennekerrosten ja pohjamaan deformaatiosta tapahtuu keväällä roudan sulamisaikaan. Lisäksi päällyste deformoituu kesällä raskaan liikenteen vaikutuksesta. Urautuminen lisää tien pituussuuntaista epätasaisuutta melko vähän, koska urasyvyys kasvaa lähes samalla tavalla tien pituussuunnassa. Erityisesti vähäliikenteisillä teillä rakennekerrosten pysyvien muodonmuutosten lisäksi tien poikkileikkaus latistuu. Latistumista aiheuttavat roudan aiheuttama deformaatio, rakenteen painuminen sekä kapeilla jyrkkäluiskaisilla teillä liikennekuormitus. Rakenteen pysyvät muodonmuutokset ja poikkileikkauksen latistuminen aiheuttavat tien poikkisuuntaista epätasaisuutta ja muuttavat tien poikkikaltevuutta. Muusta kuin urautumisesta aiheutuva tien poikkisuuntainen epätasaisuus lisää myös tien pituussuuntaista epätasaisuutta, koska poikkisuuntaisen epätasaisuuden kehittyminen on tien pituussuunnassa satunnaista. Tien tai kadun vaurioitumiseen on useita syitä ja tien kuntoa arvioitaessa eri syistä aiheutuva vaurioituminen tulee eritellä. Liikenne vaurioittaa tietä pääasiassa ajourissa. Toistuvat pyöräkuormat aiheuttavat metallien väsymiseen verrattavan päällysteen väsymisen, joka ilmenee päällysteen alareunasta alkavana ylöspäin etenevänä halkeiluna. Aiempaa suurempien akselipainojen ja rengaspaineiden vaikutuksesta erityisesti paksujen päällystekerrosten halkeilu alkaa myös päällysteen pinnasta ja etenee alaspäin. Ajouriin ilmestyy pituusja poikkihalkeamia, jotka lisääntyessään kehittyvät verkkohalkeiluksi. Verkkohalkeilua voi esiintyä myös päällysteen reunassa sen murtuessa. Routavauriot ilmenevät yleensä laajoina halkeamina koko tien alueella. Pohjamaan ja tierakenteen sisältämä vesi laajenee jäätyessään. Mitä suurempia routanousut ovat, sitä epätasaisempia ne yleensä myös ovat. Epätasainen routanousu aiheuttaa päällysteen rikkoutumista sekä rakennekerrosten ja pohjamaan pysyviä muodonmuutoksia ja sekoittumista keskenään. Roudan sulaessa tien rakennekerrokset tilapäisesti pehmenevät ja niiden kyky vastustaa liikennerasitusta heikkenee, jolloin tierakenne ei enää jaa kuormitusta oletetulla tavalla ja muodonmuutoksia syntyy pohjamaassa saakka. Väsymisvaurioitumisen kiihtymisen lisäksi liikenteen aiheuttamat pysyvät muodonmuutokset rakennekerroksissa ja pohjamaassa lisääntyvät. Päällyste vaurioituu myös mm. asfalttimassan lajittumisen seurauksena ja pintaan ilmestyy reikiä ja purkaumia. Tilannetta on erityisesti eteläisessä Suomessa talvella pahentanut lämmin ja kostea sää sekä lämpötilan vaihtelu 0 C molemmin puolin. Kosteus ja uriin seisomaan jäävä vesi antaa renkaan ylityksestä iskun päällysteen heikkoihin kohtiin ja käynnistää murtumisen (Tiehallinto 2005). Kovat pakkaset puolestaan aiheuttavat tien poikkisuuntaisia yleensä koko ajoradan yli ulottuvia pakkaskatkoja. Tällöin päällyste murtuu säännöllisin välein tien pituussuunnassa kylmään päällysteeseen aiheutuvien jännitysten ylittäessä päällysteen lujuuden.

19 18 Kuntotiedon käyttö tie- ja katuverkon ylläpidon päätöksenteossa TIEN JA KADUN RAPPEUTUMINEN Päällysteen vaurioituessa se ei enää toimi kuormituksia jakavana jäykkänä laattana. Tällöin liikennekuormituksen aiheuttamat jännitykset ja muodonmuutokset tierakenteessa ja pohjamaassa kasvavat. Rakenteen samalla heikentyessä siihen tunkeutuvan veden vaikutuksesta yhä suurempi osa muodonmuutoksista jää pysyviksi. Liikenne- ja ilmastorasituksen yhteisvaikutus kiihdyttää tien rappeutumista. Päällystevauriot eivät yleensä aiheuta liikenneturvallisuusriskiä eivätkä muutenkaan vaikuta merkittävästi tien käyttäjien kustannuksiin. Vaurioitunut tie kuitenkin muuttuu epätasaiseksi ja menettää kantavuuttaan ehjään rakenteeseen verrattuna ja vaurioituminen kiihtyy. Tien tai kadun rappeutuminen paitsi aiheuttaa kunnostustarpeen, vaikuttaa tien tai kadun käyttäjiin. Tieliikenteen ajokustannusten perusarvot on esitetty julkaisussa (Tiehallinto 2001a). Tiestön kunnon huonontuminen lisää ajoneuvo- ja aikakustannuksia. Yleensä, ja erityisesti huonolla säällä, tien tai kadun kunnon huonontuminen myös kasvattaa onnettomuusriskiä ajouriin kertyvän veden vuoksi ja aiheuttaa siten onnettomuuskustannuksia yhteiskunnalle. Tien tai kadun kunnon huonontuminen kuitenkin myös alentaa ajonopeuksia ja saattaa siten joissakin oloissa jopa pienentää onnettomuusriskiä. Liikenteen yhteiskuntataloudellisia vaikutuksia arvioitaessa ei kuitenkaan ole järkevää, että tien tai kadun kunnon huonontuminen tuottaa yhteiskunnallisia hyötyjä. Liikenteen ympäristökustannukset ovat pääasiassa pakokaasupäästöjen aiheuttamia vahinkoja ihmisten ja luonnon hyvinvoinnille (Tielaitos 1999). Tien tai kadun kunnon muuttuminen vaikuttaa yleensä hyvin vähän polttoaineenkulutuksen mukaan muuttuviin päästökustannuksiin (Kalliokoski & Ruotoistenmäki 2000). Merkittävimmin päästöihin vaikuttavat ajoneuvotekniikka ja tien tai kadun ominaisuuksista sen geometria (mutkaisuus ja mäkisyys). Tien tai kadun pituus- ja poikkisuuntaisen epätasaisuuden sekä erityisesti näiden yhdessä aiheuttamien tärinöiden ja heilahtelujen tiedetään vaikuttavan tien käyttäjien ajomukavuuteen ja jopa terveyteen. Tien tai kadun kuntoa kuvaavia muuttujia kehitettäessä tuleekin pyrkiä siihen, että ne kuvaavat mahdollisimman hyvin tien tai kadun kunnon vaikutuksia paitsi tien tai kadun käyttäjien suoriin kustannuksiin, myös tien tai kadun käyttäjien hyvinvointiin. Kehittämisen lähtökohdaksi voidaan ottaa esimerkiksi ISO-standardissa (whole-body vibrations, 2631) määritelty ihmisen tärinänsietokyky. Katujen rappeutumista ja ylläpitotarvetta arvioitaessa on lisäksi huomioitava katuun liittyvät muut rakenteet, erityisesti kaapelit ja putkijohdot. Ne rakentaa ja ylläpitää eri taho kuin kadun päällysrakenteet, usein myös eri aikaan. Katuja joudutaan paikkaamaan ja päällystämään kaivantotöiden takia, vaikka kadun päällysteen ja/tai rakenteen kunto ei sitä edellyttäisikään. Tämä aiheuttaa yksittäisten epätasaisuuksien lisäksi sen, että rakenteen eri kohtien kestävyys on erilainen, vaikka kaivantojen täyttö ja tiivistys tehdäänkin huolellisesti.

20 Kuntotiedon käyttö tie- ja katuverkon ylläpidon päätöksenteossa 19 KUNTOMITTAUKSET 4 KUNTOMITTAUKSET 4.1 Kuntotiedot Tien tai kadun pinnan ja rakenteen kunnon mittaamiseksi on käytettävissä lukuisa määrä erilaisia mittalaitteita ja menetelmiä, jotka tuottavat paljon erilaisia kuntomuuttujia. Kuntotietoa käsitellään tässä raportissa luokiteltuna seuraaviin kolmeen luokkaan: Tien pituus- ja poikkiprofiili; Tien vaurioituneisuus; sekä Tien rakenteen kestävyys. Kutakin näistä käsittelen lyhyesti myöhemmin tässä alaluvussa sekä tarkemmin seuraavissa alaluvuissa. Tämän luokittelun ulkopuolelle tien pinnan kunnon mittauksista jää esimerkiksi kitkamittaus, jota Suomessa käytetään yleisesti talvihoidon laadunseurannassa, mutta vain poikkeustapauksissa päällysteiden kunnon seurannassa. Päällysteet ovat yleensä nastarenkaiden käytön ansiosta niin karkeita, että liikenneturvallisuuden kannalta riittävästä kitkasta ei tarvitse erikseen varmistua. Mikäli kuitenkin nastarenkaiden käyttö vähenisi merkittävästi, kitkamittausten tarve päällysteiden kunnon seurannassa tulisi erikseen selvittää. Suorien kitkamittausten sijaan tie- tai katuverkon kitkaominaisuudet kannattanee jatkossa selvittää palvelutasomittaus (PTM) -autolla mitattavista päällysteen karkeusominaisuuksista (VTI 2002a). Internetistä on saatavilla useita samantapaisia, painotuksiltaan hieman toisistaan poikkeavia yhteenvetoja tien tai kadun kuntomuuttujista ja niiden mittaamisesta. Usein ne ovat osana laajempaa sivustoa, jolla selostetaan ylläpidon ohjausta, ylläpitotoimenpiteiden valintaa ja suunnittelua, laadunvalvontaa jne. Eräs käyttökelpoinen yhteenveto kuntomittauksista on Washingtonin osavaltion tiehallinnon verkkosivuilla (WSDOT 2005). Se on tosin tehty sikäläisestä näkökulmasta ja käsittelee myös muuttujia, laitteita ja mittausmenetelmiä, jotka eivät meillä ole relevantteja. Tien pituus- ja poikkiprofiili Tien tai kadun pituus- ja poikkiprofiili voidaan mitata usealla eri tavalla, joita on seuraavassa lueteltu monimutkaisimmasta yksinkertaisimpaan: palvelutasomittaus (PTM) -auto, ajoneuvon vasteeseen perustuvat mittarit (mm. Roadmaster), profiilipalkki, Dipstick-profilometri ja vaaitseminen. Tässä työssä käsitellään normaalilla tai lähes normaalilla ajonopeudella liikennevirran seassa tehtäviä mittauksia eli PTM-autoa ja ajoneuvon vasteeseen perustuvia mittareita. Muut menetelmät (profiilipalkki, dipstick ja vaaitseminen) soveltuvat lähinnä hitautensa vuoksi käytettäväksi yksittäisissä kohteissa esimerkiksi tutkimustarkoituksiin. Laserprofilometrillä (profiilipalkki) profiili mitataan palkkiin kiinnitetyllä laserilla, joka kulkee molemmista päistään maahan tuettua mittauspalkkia pitkin. Mittauspalkin ja siis mitattavan profiilin pituus on yleensä muutama metri. Profiilipisteet luetaan yleensä millimetrin välein, mutta väli voi

Sorateiden pintakunnon määrittäminen

Sorateiden pintakunnon määrittäminen Sorateiden pintakunnon määrittäminen ISBN 978-952-221-106-4 TIEH 2200055-08 Verkkojulkaisu pdf (www.tiehallinto.fi/julkaisut) ISBN 978-952-221-107-1 TIEH 2200055-v-08 Edita Prima Oy Helsinki 2008 Julkaisua

Lisätiedot

PANK PANK-5201 PÄÄLLYSTEEN SULAN KELIN KITKA, SIVUKITKAMENETELMÄ. Asfalttimassat ja päällysteet, perusmenetelmät 1 MENETELMÄN TARKOITUS

PANK PANK-5201 PÄÄLLYSTEEN SULAN KELIN KITKA, SIVUKITKAMENETELMÄ. Asfalttimassat ja päällysteet, perusmenetelmät 1 MENETELMÄN TARKOITUS Asfalttimassat ja päällysteet, perusmenetelmät PANK-5201 PANK PÄÄLLYSTEEN SULAN KELIN KITKA, SIVUKITKAMENETELMÄ PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA 1 MENETELMÄN TARKOITUS Hyväksytty: Korvaa menetelmän: 20.3.2008

Lisätiedot

Päällysteiden laadun tutkimusmenetelmien laadun parantamiseksi. Tutkimushankkeet, joissa PANK ry on mukana

Päällysteiden laadun tutkimusmenetelmien laadun parantamiseksi. Tutkimushankkeet, joissa PANK ry on mukana Tutkimushankkeet Päällysteiden laadun tutkimusmenetelmien laadun parantamiseksi PANK -menetelmäpäivä 2 Tutkimushankkeet, joissa PANK ry on mukana MARA - Rakennetta rikkomattomat mittausmenetelmät maanrakentamisessa

Lisätiedot

PANK PANK-4122 ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ 1. MENETELMÄN TARKOITUS

PANK PANK-4122 ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ 1. MENETELMÄN TARKOITUS PANK-4122 PANK PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ Hyväksytty: Korvaa menetelmän: 9.5.2008 26.10.1999 1. MENETELMÄN TARKOITUS 2. MENETELMÄN SOVELTAMISALUE

Lisätiedot

Uudet tarkkuuslämpökamerat ja asfalttipäällysteet? Timo Saarenketo, Roadscanners Oy

Uudet tarkkuuslämpökamerat ja asfalttipäällysteet? Timo Saarenketo, Roadscanners Oy Uudet tarkkuuslämpökamerat ja asfalttipäällysteet? Timo Saarenketo, FT Roadscanners Oy Lämpökameratekniikasta Eräs nopeimmin viime vuosien aikana kehittyneistä mittausteknologioista on infrapunasäteilyä

Lisätiedot

APVM 2006-2007 T&K Tiehallinnon selvityksiä 21/2007

APVM 2006-2007 T&K Tiehallinnon selvityksiä 21/2007 Käsikirja päällysteiden pinnan kunnon mittaamiseen APVM 2006-2007 T&K Tiehallinnon selvityksiä 21/2007 Käsikirja päällysteiden pinnan kunnon mittaamiseen APVM 2006-2007 T&K Tiehallinnon selvityksiä 21/2007

Lisätiedot

Palvelutasomittausten uusien tunnuslukujen käyttöönotto ja hyödyntäminen Asiasanat Aiheluokka TIIVISTELMÄ

Palvelutasomittausten uusien tunnuslukujen käyttöönotto ja hyödyntäminen Asiasanat Aiheluokka TIIVISTELMÄ Palvelutasomittausten uusien tunnuslukujen käyttöönotto ja hyödyntäminen. Helsinki 2005. Tiehallinto, Palveluiden suunnittelu. Tiehallinnon selvityksiä 50/2005. 57 s. + liitt. 7 s. ISSN 1457-9871, ISBN

Lisätiedot

PÄÄLLYSTEEN KARKEUSTIEDON HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUDET. Kati Rantanen

PÄÄLLYSTEEN KARKEUSTIEDON HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUDET. Kati Rantanen PÄÄLLYSTEEN KARKEUSTIEDON HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUDET Kati Rantanen Teknillisen korkeakoulun rakennus- ja ympäristötekniikan osastolla professori Esko Ehrolan valvonnassa tehty diplomityö, joka on jätetty

Lisätiedot

Jaakko Myllylä ja Anssi Lampinen Liikkuvan kelihavainnoinnin automatisointi

Jaakko Myllylä ja Anssi Lampinen Liikkuvan kelihavainnoinnin automatisointi Jaakko Myllylä ja Anssi Lampinen Liikkuvan kelihavainnoinnin automatisointi VIKING Jaakko Myllylä ja Anssi Lampinen Liikkuvan kelihavainnoinnin automatisointi Tiehallinto Kaakkois-Suomen tiepiiri Liikenteen

Lisätiedot

Konenäön hyödyntämismahdollisuudet teiden ylläpidossa ja hoidossa

Konenäön hyödyntämismahdollisuudet teiden ylläpidossa ja hoidossa INFRA2010 KEHITTÄMISOHJELMAN LOPPUSEMINAARI 5.11.2008 Konenäön hyödyntämismahdollisuudet teiden ylläpidossa ja hoidossa SEPPO ROPPONEN, Intopii Oy Sisältö Esiselvityksen tavoitteet ja osallistujat Mitä

Lisätiedot

Uudet teknologiat alemman tieverkon rakentamisen ja ylläpidon apuna

Uudet teknologiat alemman tieverkon rakentamisen ja ylläpidon apuna Uudet teknologiat alemman tieverkon rakentamisen ja ylläpidon apuna Tomi Kaakkurivaara Hankkeen rahoitus Hankkeen kesto 2010-2014 31.10.2013 2 Esityksen sisältö Hankkeessa tutkittu kolmen mittauslaitteen

Lisätiedot

VÄYLÄVERKON SYYPERUSTEINEN KUNTOARVIOINTI

VÄYLÄVERKON SYYPERUSTEINEN KUNTOARVIOINTI 1 VÄYLÄVERKON SYYPERUSTEINEN KUNTOARVIOINTI Menetelmäkuvaus - TIIVISTELMÄ Suomen Kuntotekniikka Oy Jari Marjeta 2 1. Vaurioiden toteaminen ja alustava luokittelu Katuverkon vaurioiden toteaminen ja tiedon

Lisätiedot

Korkalonkatu 18 C 3 96200 Rovaniemi. Kari Narva. Gsm 0400 309 943 kari.narva@roadconsulting.fi www.roadconsulting.fi

Korkalonkatu 18 C 3 96200 Rovaniemi. Kari Narva. Gsm 0400 309 943 kari.narva@roadconsulting.fi www.roadconsulting.fi Korkalonkatu 18 C 3 96200 Rovaniemi Kari Narva Gsm 0400 309 943 kari.narva@roadconsulting.fi www.roadconsulting.fi Perustettu v.2004 ISO 9001 sertifioitu laatujärjestelmä Henkilöstö 11 henkilöä (2011)

Lisätiedot

Toimenpiderajojen tarkastelu vilkasliikenteisten teiden uudelleenpäällystyksessä

Toimenpiderajojen tarkastelu vilkasliikenteisten teiden uudelleenpäällystyksessä Aalto-yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu Yhdyskunta- ja ympäristötekniikan laitos Antti Kuosmanen Toimenpiderajojen tarkastelu vilkasliikenteisten teiden uudelleenpäällystyksessä Diplomityö, joka

Lisätiedot

Uuden mittausmenetelmän kokeilu metsäkonetutkimuksessa. Esko Rytkönen Työterveyslaitos

Uuden mittausmenetelmän kokeilu metsäkonetutkimuksessa. Esko Rytkönen Työterveyslaitos Uuden mittausmenetelmän kokeilu metsäkonetutkimuksessa Esko Rytkönen Työterveyslaitos Metsätehon tuloskalvosarja 12/2011 Taustaa Liikkuvien kohteiden mittaustulosten yhdistäminen liikkeiden eri vaiheisiin

Lisätiedot

MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen

MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen TILASTOLLISTEN MUUTTUJIEN TYYPIT 1 Mitta-asteikot Tilastolliset muuttujat voidaan jakaa kahteen päätyyppiin: kategorisiin ja numeerisiin muuttujiin. Tämän lisäksi

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO KUVIOLUETTELO...

SISÄLLYSLUETTELO KUVIOLUETTELO... SISÄLLYSLUETTELO KUVIOLUETTELO... 1 1 JOHDANTO... 2 1.1 AIHE JA SEN VALINTA... 2 1.2 RAJAUS... 3 2 LIIKENNEVERKKO SUOMESSA... 4 2.1 SUOMEN TIE- JA KATUVERKKO... 4 2.2 RAKENNEMUUTOKSIEN AIKA... 4 3 KATUVERKKO...

Lisätiedot

Copyright Roadscanners Oy 2012. All Rights Reserved.

Copyright Roadscanners Oy 2012. All Rights Reserved. Copyright Roadscanners Oy 2012. All Rights Reserved. Lähtötietojen ja kuntotietojen hyödyntäminen (lähtötietomalli) Palveluntuottajan näkökulma PÄÄLLYSTEALAN DIGITALISOINNIN TYÖPAJA 11.11.2015 Timo Saarenketo,

Lisätiedot

TR 10 Liite 1 2008-03-20. PANK-HYVÄKSYNTÄ Lisävaatimukset PTM-mittaukselle. C) mspecta

TR 10 Liite 1 2008-03-20. PANK-HYVÄKSYNTÄ Lisävaatimukset PTM-mittaukselle. C) mspecta PANK-HYVÄKSYNTÄ Lisävaatimukset PTM-mittaukselle C) mspecta 1 Tuotesertifiointi PANK-HYVÄKSYNTÄ Lisävaatimukset PTM-mittaukselle 1 Yleistä PANK Laboratoriotoimikunta on hyväksynyt ohjeen PANKhyväksyntä

Lisätiedot

SIMO, Siltojen monitorointi. Ilkka Hakola, VTT

SIMO, Siltojen monitorointi. Ilkka Hakola, VTT SIMO, Siltojen monitorointi Ilkka Hakola, VTT SIMO, Projektin yleiskatsaus SIMO projekti on TEKES rahotteinen projekti (ei mukana missään ohjelmassa), jossa on mukana 15 partneria. Projektin kokonaisbudjetti

Lisätiedot

PANK-2206. Menetelmä soveltuu ainoastaan kairasydännäytteille, joiden halkaisija on 32-62 mm.

PANK-2206. Menetelmä soveltuu ainoastaan kairasydännäytteille, joiden halkaisija on 32-62 mm. PANK-2206 KIVIAINES, PISTEKUORMITUSINDEKSI sivu 1/6 PANK Kiviainekset, lujuus- ja muoto-ominaisuudet PISTEKUORMITUSINDEKSI PANK-2206 PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA 1. MENETELMÄN TARKOITUS Hyväksytty: Korvaa

Lisätiedot

VOH1.10: Palvelutasomittausten uusien tunnuslukujen käyttöönotto ja hyödyntäminen

VOH1.10: Palvelutasomittausten uusien tunnuslukujen käyttöönotto ja hyödyntäminen : Palvelutasomittausten uusien tunnuslukujen käyttöönotto ja hyödyntäminen -julkaisu Julkaisu: Tiehallinnon selvityksiä 50/2005. Internet: VOH-hankeohjelman sivuilla, Projektit-sivu http://alk.tiehallinto.fi/voh/voh_proj.htm...

Lisätiedot

Hiljaisten päällysteiden kestävyys ja käyttöikä

Hiljaisten päällysteiden kestävyys ja käyttöikä Hiljaisten päällysteiden kestävyys ja käyttöikä Marko Kelkka Teknillinen korkeakoulu / tielaboratorio 25.10.2007 Melua vaimentavat päällysteet - seminaari Mitkä asiat vaikuttavat käyttöikään? Päällysteen

Lisätiedot

Liike ja voima. Kappaleiden välisiä vuorovaikutuksia ja niistä aiheutuvia liikeilmiöitä

Liike ja voima. Kappaleiden välisiä vuorovaikutuksia ja niistä aiheutuvia liikeilmiöitä Liike ja voima Kappaleiden välisiä vuorovaikutuksia ja niistä aiheutuvia liikeilmiöitä Tasainen liike Nopeus on fysiikan suure, joka kuvaa kuinka pitkän matkan kappale kulkee tietyssä ajassa. Nopeus voidaan

Lisätiedot

Insinööritoimisto Geotesti Oy TÄRINÄSELIVITYS TYÖNRO 060304. Toijalan asema-alueen tärinäselvitys. Toijala

Insinööritoimisto Geotesti Oy TÄRINÄSELIVITYS TYÖNRO 060304. Toijalan asema-alueen tärinäselvitys. Toijala Insinööritoimisto Geotesti Oy TÄRINÄSELIVITYS TYÖNRO 060304 Toijalan asema-alueen tärinäselvitys Toijala Insinööritoimisto TÄRINÄSELVITYS Geotesti Oy RI Tiina Ärväs 02.01.2006 1(8) TYÖNRO 060304 Toijalan

Lisätiedot

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Kojemeteorologia Sami Haapanala syksy 2013 Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Mittalaitteiden staattiset ominaisuudet Mittalaitteita kuvaavat tunnusluvut voidaan jakaa kahteen luokkaan Staattisiin

Lisätiedot

KORJAUSVELAN LASKENTAMALLI KÄYTTÖÖN

KORJAUSVELAN LASKENTAMALLI KÄYTTÖÖN KORJAUSVELAN LASKENTAMALLI KÄYTTÖÖN KEHTO-foorumi Seinäjoki 23.10.2014 TAUSTAA Korjausvelan määrityshanke vuonna 2012-2013 Katujen ja viheralueiden korjausvelan periaatteita ei ollut aiemmin määritelty

Lisätiedot

Joensuun kaupungin katujen ja kevyenliikenteenväylien kunnonhallinnan palvelu 2011-2014. Jari Marjeta, projektipäällikkö

Joensuun kaupungin katujen ja kevyenliikenteenväylien kunnonhallinnan palvelu 2011-2014. Jari Marjeta, projektipäällikkö Joensuun kaupungin katujen ja kevyenliikenteenväylien kunnonhallinnan palvelu 2011-2014 Jari Marjeta, projektipäällikkö KATUVERKON KUNNON HALLINTA PERUSMITTAUKSET -Päällystevaurioinventointi (syyperusteinen)

Lisätiedot

Raskaiden ajoneuvojen tierakenteeseen aiheuttamat rasitukset CASE: Vähäliikenteisen tien monitorointi

Raskaiden ajoneuvojen tierakenteeseen aiheuttamat rasitukset CASE: Vähäliikenteisen tien monitorointi Raskaiden ajoneuvojen tierakenteeseen aiheuttamat rasitukset CASE: Vähäliikenteisen tien monitorointi DI Antti Kalliainen Tampereen teknillinen yliopisto Sisältö Taustaa Koekohde Mittausajoneuvo Mittaustulokset

Lisätiedot

FCG Planeko Oy Puutarhakatu 45 B 20100 Turku. Kyrön kylä, Pöytyä Tärinäselvitys 26.10.2009. Selvitysalue. Geomatti Oy työ 365

FCG Planeko Oy Puutarhakatu 45 B 20100 Turku. Kyrön kylä, Pöytyä Tärinäselvitys 26.10.2009. Selvitysalue. Geomatti Oy työ 365 FCG Planeko Oy Puutarhakatu 45 B 20100 Turku Kyrön kylä, Pöytyä Tärinäselvitys 26.10.2009 Geomatti Oy työ 365 Mittauspisteet A1, A2 ja A3 (Promethor Oy) Värähtelyluokan C ja D raja yksikerroksiselle rakennukselle

Lisätiedot

TIEMERKINTÖJEN PALUUHEIJASTAVUUSMITTAUKSET. MITTALAITTEIDEN VALIDOINTI JA VUODEN 2013 VERTAILULENKKI Tiemerkintäpäivät 6.2.2014 Jaakko Dietrich

TIEMERKINTÖJEN PALUUHEIJASTAVUUSMITTAUKSET. MITTALAITTEIDEN VALIDOINTI JA VUODEN 2013 VERTAILULENKKI Tiemerkintäpäivät 6.2.2014 Jaakko Dietrich TIEMERKINTÖJEN PALUUHEIJASTAVUUSMITTAUKSET MITTALAITTEIDEN VALIDOINTI JA VUODEN 2013 VERTAILULENKKI Tiemerkintäpäivät 6.2.2014 Jaakko Dietrich PALUUHEIJASTAVUUSMITTAREIDEN VALIDOINTI JA VERTAILUMITTAUKSET

Lisätiedot

Digiroad - Kuntaylläpito. Ohje paperikartalla tapahtuvaan ylläpitoon

Digiroad - Kuntaylläpito. Ohje paperikartalla tapahtuvaan ylläpitoon Digiroad - Kuntaylläpito Ohje paperikartalla tapahtuvaan ylläpitoon DIGIROAD - KUNTAYLLÄPITO Ohje paperikartalla tapahtuvaan ylläpitoon DIGIROAD - YLLÄPITO Digiroad on aineistokokonaisuus, johon kerätään

Lisätiedot

Talvikunnossapidon laadun seuranta

Talvikunnossapidon laadun seuranta Talvikunnossapidon laadun seuranta Taisto Haavasoja Sisällys kitka liukkauden mittarina kitkan mittauksen perusteet kiihtyvyyteen perustuvat mittarit µtec Friction Meter MµMS Mobile Friction Measurement

Lisätiedot

PTM-vertailukokeet ja mittaustulosten käsittely

PTM-vertailukokeet ja mittaustulosten käsittely PTM-vertailukokeet ja mittaustulosten käsittely PANK-menetelmäpäivä Helsinki 22.1.2009 Jaakko Dietrich Pöyry Infra Oy Sisällys Palvelutasomittaukset Vertailukokeiden tarkoitus Vertailukokeissa tarkasteltavia

Lisätiedot

TIERAKENTEEN RAPPEUTUMINEN JA KUNNON EN- NUSTAMINEN

TIERAKENTEEN RAPPEUTUMINEN JA KUNNON EN- NUSTAMINEN RAKENTAMISTEKNOLOGIAN TUTKIMUSRYHMÄ Jouko Belt, Pauli Kolisoja, Ville Alatyppö, Jarkko Valtonen TIERAKENTEEN RAPPEUTUMINEN JA KUNNON EN- NUSTAMINEN Oulu 2006 Julkaisu n:o 2 ISSN 1458-8293 (Elektroninen

Lisätiedot

SILTAOMAISUUDEN HALLINTAA HELSINGISSÄ. KEHTO-FOORUMI 03.10.2013 Timo Rytkönen

SILTAOMAISUUDEN HALLINTAA HELSINGISSÄ. KEHTO-FOORUMI 03.10.2013 Timo Rytkönen SILTAOMAISUUDEN HALLINTAA HELSINGISSÄ KEHTO-FOORUMI 03.10.2013 Timo Rytkönen Omaisuus on hallinnassa, kun omaisuus on tiedossa tietorekisterit ovat ajan tasalla omaisuuden kunto on tiedossa käytössä on

Lisätiedot

Kone- ja rakentamistekniikan laboratoriotyöt KON-C3004. Koesuunnitelma: Paineen mittaus venymäliuskojen avulla. Ryhmä C

Kone- ja rakentamistekniikan laboratoriotyöt KON-C3004. Koesuunnitelma: Paineen mittaus venymäliuskojen avulla. Ryhmä C Kone- ja rakentamistekniikan laboratoriotyöt KON-C3004 Koesuunnitelma: Paineen mittaus venymäliuskojen avulla Ryhmä C Aleksi Mäki 350637 Simo Simolin 354691 Mikko Puustinen 354442 1. Tutkimusongelma ja

Lisätiedot

Maanteiden kunnossapidon haasteet ja mahdollisuudet. Jukka Lehtinen Keski-Suomen ELY-keskus

Maanteiden kunnossapidon haasteet ja mahdollisuudet. Jukka Lehtinen Keski-Suomen ELY-keskus Maanteiden kunnossapidon haasteet ja mahdollisuudet Jukka Lehtinen Keski-Suomen ELY-keskus 31.10.2014 2 3 Liikennejärjestelmän rahoitus vuonna 2015 noin 1,5 mrd., ostovoima heikkenee joka vuosi 3%, vuonna

Lisätiedot

RAKENNEKERROSMODUULIEN TAKAISINLASKENTA SEKÄ JÄNNITYSTEN JA MUODON- MUUTOSTEN LASKENTA

RAKENNEKERROSMODUULIEN TAKAISINLASKENTA SEKÄ JÄNNITYSTEN JA MUODON- MUUTOSTEN LASKENTA TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-2001 TPPT Menetelmäkuvaus Espoo, 27.12.2000 RAKENNEKERROSMODUULIEN TAKAISINLASKENTA SEKÄ JÄNNITYSTEN JA MUODON- MUUTOSTEN LASKENTA PPL-kuormitus AB

Lisätiedot

LABORAATIOSELOSTUSTEN OHJE H. Honkanen

LABORAATIOSELOSTUSTEN OHJE H. Honkanen LABORAATIOSELOSTUSTEN OHJE H. Honkanen Tämä ohje täydentää ja täsmentää osaltaan selostuskäytäntöä laboraatioiden osalta. Yleinen ohje työselostuksista löytyy intranetista, ohjeen on laatinut Eero Soininen

Lisätiedot

Pysäkkikatosten ja -varusteiden kuntoluokitus

Pysäkkikatosten ja -varusteiden kuntoluokitus Pysäkkikatosten ja -varusteiden kuntoluokitus Pysäkkikatosten ja -varusteiden kuntoluokitus Toteuttamisvaiheen ohjaus Tiehallinto Helsinki 2009 Verkkojulkaisu pdf (www.tiehallinto.fi/julkaisut) ISBN 978-952-221-257-3

Lisätiedot

Korjausvelan hallinta Joensuussa. Kuntamarkkinat 2012 Ari Varonen

Korjausvelan hallinta Joensuussa. Kuntamarkkinat 2012 Ari Varonen Korjausvelan hallinta Joensuussa Kuntamarkkinat 2012 Ari Varonen Lähtökohtia Joensuun kaupungin ylläpitovastuulla: Ajoratoja Kevyen liikenteen väyliä 392 km 335 km Katuomaisuuden määrä taseessa noin 50

Lisätiedot

OMAISUUDEN HALLINNAN HYÖDYT JA HAASTEET. 17.2.2012 Teemu Perälä

OMAISUUDEN HALLINNAN HYÖDYT JA HAASTEET. 17.2.2012 Teemu Perälä OMAISUUDEN HALLINNAN HYÖDYT JA HAASTEET 17.2.2012 Teemu Perälä KATUOMAISUUDEN HALLINNAN MERKITYS Kuntien tämän hetken tehtävien tärkeysjärjestys: 1. Vesi- ja viemäriverkoston kunnossapito Sen tärkeydestä

Lisätiedot

Raskaat kuljetukset yksityisteillä

Raskaat kuljetukset yksityisteillä Raskaat kuljetukset yksityisteillä Lähtökohta: tien on kestettävä se liikenne, joka osakaskiinteistöille suuntautuu (YksL 7 ja 8 ). Mikäli näin ei ole, on tiekunnan asia ja vastuu ryhtyä tien parantamistoimiin.

Lisätiedot

Tien pituussuuntaisen epätasaisuuden vaikutus ajoneuvojen vierintävastukseen ja polttoaineenkulutukseen

Tien pituussuuntaisen epätasaisuuden vaikutus ajoneuvojen vierintävastukseen ja polttoaineenkulutukseen Anssi Lampinen Tien pituussuuntaisen epätasaisuuden vaikutus ajoneuvojen vierintävastukseen Kirjallisuusselvitys Tiehallinnon selvityksiä 44/2004 Anssi Lampinen Tien pituussuuntaisen epätasaisuuden vaikutus

Lisätiedot

KUNTOMÄÄRITYKSEN PERIAATTEET

KUNTOMÄÄRITYKSEN PERIAATTEET KUNTOMÄÄRITYKSEN PERIAATTEET 3. painos ISBN 951-47-9082-0 TIEL 2230010 Oy Edita Ab Helsinki 1999 Julkaisua myy Tiehallinto, julkaisumyynti Telefax 0204 22 2652 Tielaitos TIEHALLINTO Tie- ja liikennetekniikka

Lisätiedot

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI Mikko Kylliäinen Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy Dagmarinkatu 8 B 18, 00100 Helsinki kylliainen@kotiposti.net 1 JOHDANTO Suomen rakentamismääräyskokoelman

Lisätiedot

Ilmanvirtauksen mittarit

Ilmanvirtauksen mittarit Swema 3000 yleismittari/monitoimimittari sisäilmastomittauksiin Ilmastoinnin yleismittari, Vahva metallirunkoinen Swema 3000 on suunniteltu ilmastoinnin, sisäilmaston ja olosuhdemittausten tarpeisiin erityisesti

Lisätiedot

KUNTAINFRAN ELINKAARILASKENNASTA KOHTI OMAISUUDEN HALLINTAA. SKTY 22.5.2015 Jyrki Paavilainen

KUNTAINFRAN ELINKAARILASKENNASTA KOHTI OMAISUUDEN HALLINTAA. SKTY 22.5.2015 Jyrki Paavilainen KUNTAINFRAN ELINKAARILASKENNASTA KOHTI OMAISUUDEN HALLINTAA SKTY 22.5.2015 Jyrki Paavilainen TERMIT JA NIMIKKEET 1/2 Infran pito Maankäytön suunnittelu Hankkeiden ohjelmointi Rakentaminen Infran hallinta

Lisätiedot

Laskennallinen menetelmä puun biomassan ja oksien kokojakauman määrittämiseen laserkeilausdatasta

Laskennallinen menetelmä puun biomassan ja oksien kokojakauman määrittämiseen laserkeilausdatasta Laskennallinen menetelmä puun biomassan ja oksien kokojakauman määrittämiseen laserkeilausdatasta Pasi Raumonen, Mikko Kaasalainen ja Markku Åkerblom Tampereen teknillinen ylipisto, Matematiikan laitos

Lisätiedot

Automaattinen päällystevaurioiden mittaus (APVM)

Automaattinen päällystevaurioiden mittaus (APVM) Automaattinen päällystevaurioiden mittaus (APVM) Vauriotiedon käyttö päällystetyn tiestön ylläpidossa Tiehallinnon selvityksiä 13/2007 Tulostavoitteet Tulostavoitteet YKL YKL Rakenteellinen Rakenteellinen

Lisätiedot

Mittaaminen projektipäällikön ja prosessinkehittäjän työkaluna

Mittaaminen projektipäällikön ja prosessinkehittäjän työkaluna Mittaaminen projektipäällikön ja prosessinkehittäjän työkaluna Finesse-seminaari 22.03.00 Matias Vierimaa 1 Mittauksen lähtökohdat Mittauksen tulee palvella sekä organisaatiota että projekteja Organisaatiotasolla

Lisätiedot

Korjausvelan laskentaperiaatteiden määritys kadut ja viheralueet. Kunnonhallinta Joensuussa. KEHTO-foorumi Pori 21.3.

Korjausvelan laskentaperiaatteiden määritys kadut ja viheralueet. Kunnonhallinta Joensuussa. KEHTO-foorumi Pori 21.3. Korjausvelan laskentaperiaatteiden määritys kadut ja viheralueet Kunnonhallinta Joensuussa KEHTO-foorumi Pori 21.3.2013 Ari Varonen Kadut ja viheralueet Korjausvelan periaateprojekti Korjausvelan periaatteiden

Lisätiedot

Perusopintojen Laboratoriotöiden Työselostus 1

Perusopintojen Laboratoriotöiden Työselostus 1 Perusopintojen Laboratoriotöiden Työselostus 1 Kalle Hyvönen Työ tehty 1. joulukuuta 008, Palautettu 30. tammikuuta 009 1 Assistentti: Mika Torkkeli Tiivistelmä Laboratoriossa tehdyssä ensimmäisessä kokeessa

Lisätiedot

Kehä II. Kohderaportti TPPT 26. Raskaasti liikennöidyt rakenteet TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-2001

Kehä II. Kohderaportti TPPT 26. Raskaasti liikennöidyt rakenteet TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-2001 TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-21 Kohderaportti TPPT 26 Espoo, 7.1.22 Kehä II Raskaasti liikennöidyt rakenteet Koerakenne Vertailurakenne h (mm) Materiaali 6 ABS h (mm) Materiaali

Lisätiedot

Fysiikan laboratoriotyöt 1, työ nro: 2, Harmoninen värähtelijä

Fysiikan laboratoriotyöt 1, työ nro: 2, Harmoninen värähtelijä Fysiikan laboratoriotyöt 1, työ nro: 2, Harmoninen värähtelijä Tekijä: Mikko Laine Tekijän sähköpostiosoite: miklaine@student.oulu.fi Koulutusohjelma: Fysiikka Mittausten suorituspäivä: 04.02.2013 Työn

Lisätiedot

Vastaanottaja Helsingin kaupunki. Asiakirjatyyppi Selvitys. Päivämäärä 30.10.2014 VUOSAAREN SILTA KANTAVUUSSELVITYS

Vastaanottaja Helsingin kaupunki. Asiakirjatyyppi Selvitys. Päivämäärä 30.10.2014 VUOSAAREN SILTA KANTAVUUSSELVITYS Vastaanottaja Helsingin kaupunki Asiakirjatyyppi Selvitys Päivämäärä 30.10.2014 VUOSAAREN SILTA KANTAVUUSSELVITYS VUOSAAREN SILTA KANTAVUUSSELVITYS Päivämäärä 30/10/2014 Laatija Tarkastaja Kuvaus Heini

Lisätiedot

EVTEK/ Antti Piironen & Pekka Valtonen 1/6 TM01S/ Elektroniikan komponentit ja järjestelmät Laboraatiot, Syksy 2003

EVTEK/ Antti Piironen & Pekka Valtonen 1/6 TM01S/ Elektroniikan komponentit ja järjestelmät Laboraatiot, Syksy 2003 EVTEK/ Antti Piironen & Pekka Valtonen 1/6 TM01S/ Elektroniikan komponentit ja järjestelmät Laboraatiot, Syksy 2003 LABORATORIOTÖIDEN OHJEET (Mukaillen työkirjaa "Teknillisten oppilaitosten Elektroniikka";

Lisätiedot

KUNTATEKNIIKKA 2014 ELINKAARILASKENNASTA OMAISUUDEN HALLINTAAN. Juha Äijö, Ramboll, 11.2013

KUNTATEKNIIKKA 2014 ELINKAARILASKENNASTA OMAISUUDEN HALLINTAAN. Juha Äijö, Ramboll, 11.2013 KUNTATEKNIIKKA 2014 ELINKAARILASKENNASTA OMAISUUDEN HALLINTAAN Juha Äijö, Ramboll, 11.2013 ELINKAARILASKENNASTA OMAISUUDEN HALLINTAAN ELI MITEN NÄHDÄÄN METSÄ PUILTA TAVOITE 10 20 30 40 50 60 70 80 90 Toleranssi

Lisätiedot

Tiesääpalvelutiedon rooli liikenneturvallisuuden parantamisessa ja talvikunnossapidossa

Tiesääpalvelutiedon rooli liikenneturvallisuuden parantamisessa ja talvikunnossapidossa Tiesääpalvelutiedon rooli liikenneturvallisuuden parantamisessa ja talvikunnossapidossa ELY-centre, Yrjö Pilli-Sihvola 6.2.2013 1 Yleistä Suomen tiesääjärjestelmästä Liikenneviraston tiesääjärjestelmän

Lisätiedot

Mallipohjainen päällysteiden korjaaminen

Mallipohjainen päällysteiden korjaaminen Mallipohjainen päällysteiden korjaaminen tietomallipohjaista suunnittelua hyödyntäen Case Kt55 Petri Niemi Markku Pienimäki Finnmap Infra Oy Finnmap Infra Finnmap Infra Oy on yksityinen infrastruktuurin

Lisätiedot

KUITUPUUN PINO- MITTAUS

KUITUPUUN PINO- MITTAUS KUITUPUUN PINO- MITTAUS Ohje KUITUPUUN PINOMITTAUS Ohje perustuu maa- ja metsätalousministeriön 16.6.1997 vahvistamaan pinomittausmenetelmän mittausohjeeseen. Ohjeessa esitettyä menetelmää sovelletaan

Lisätiedot

PUDOTUSPAINOLAITEMITTAUS (PPL-mittaus)

PUDOTUSPAINOLAITEMITTAUS (PPL-mittaus) TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-2001 TPPT Menetelmäkuvaus Espoo, 28.12.2000 PUDOTUSPAINOLAITEMITTAUS (PPL-mittaus) Harri Spoof Sami Petäjä VTT Yhdyskuntatekniikka 2 Alkusanat Tien

Lisätiedot

AUTON LIIKETEHTÄVIÄ: KESKIKIIHTYVYYS ak JA HETKELLINEN KIIHTYVYYS a(t) (tangenttitulkinta) sekä matka fysikaalisena pinta-alana (t,

AUTON LIIKETEHTÄVIÄ: KESKIKIIHTYVYYS ak JA HETKELLINEN KIIHTYVYYS a(t) (tangenttitulkinta) sekä matka fysikaalisena pinta-alana (t, AUTON LIIKETEHTÄVIÄ: KESKIKIIHTYVYYS ak JA HETKELLINEN KIIHTYVYYS a(t) (tangenttitulkinta) sekä matka fysikaalisena pinta-alana (t, v)-koordinaatistossa ruutumenetelmällä. Tehtävä 4 (~YO-K97-1). Tekniikan

Lisätiedot

KAUPUNKIOMAISUUDEN HALLINTA CASE JOENSUU. Novapoint käyttäjäpäivät 9.4.2014

KAUPUNKIOMAISUUDEN HALLINTA CASE JOENSUU. Novapoint käyttäjäpäivät 9.4.2014 KAUPUNKIOMAISUUDEN HALLINTA CASE JOENSUU Novapoint käyttäjäpäivät 9.4.2014 MÄÄRÄTIETOJA Kantakaupunki Eno Kiihtelysvaara ja Pyhäselkä Yhteensä Tuupovaara Ajoradat: Kunnossapitoluokka 1 62 km 0 km 0 km

Lisätiedot

Autonomisen liikkuvan koneen teknologiat. Hannu Mäkelä Navitec Systems Oy

Autonomisen liikkuvan koneen teknologiat. Hannu Mäkelä Navitec Systems Oy Autonomisen liikkuvan koneen teknologiat Hannu Mäkelä Navitec Systems Oy Autonomisuuden edellytykset itsenäinen toiminta ympäristön havainnointi ja mittaus liikkuminen ja paikannus toiminta mittausten

Lisätiedot

Lämpötila Tuulensuunta Tuulen nopeus Suhteellinen kosteus Tiistai 23.05.2006 o

Lämpötila Tuulensuunta Tuulen nopeus Suhteellinen kosteus Tiistai 23.05.2006 o 1 / 6 JOENSUUN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUTOIMISTO Jokikatu 7 80220 Joensuu JOENSUN UKONLAHDEN SYVÄSATAMAN MELUMITTAUKSET TAUSTAA Mittaukset suoritettiin liittyen Ukonlahden syväsataman ympäristölupaan.

Lisätiedot

Projektisuunnitelma ja johdanto AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt Paula Sirén

Projektisuunnitelma ja johdanto AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt Paula Sirén Projektisuunnitelma ja johdanto AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt Paula Sirén Sonifikaatio Menetelmä Sovelluksia Mahdollisuuksia Ongelmia Sonifikaatiosovellus: NIR-spektroskopia kariesmittauksissa

Lisätiedot

Ene-58.4139 LVI-tekniikan mittaukset ILMAN TILAVUUSVIRRAN MITTAUS TYÖOHJE

Ene-58.4139 LVI-tekniikan mittaukset ILMAN TILAVUUSVIRRAN MITTAUS TYÖOHJE Ene-58.4139 LVI-tekniikan mittaukset ILMAN TILAVUUSVIRRAN MITTAUS TYÖOHJE Aalto yliopisto LVI-tekniikka 2013 SISÄLLYSLUETTELO TILAVUUSVIRRAN MITTAUS...2 1 HARJOITUSTYÖN TAVOITTEET...2 2 MITTAUSJÄRJESTELY

Lisätiedot

DirAir Oy:n tuloilmaikkunaventtiilien mittaukset 30.11.2012

DirAir Oy:n tuloilmaikkunaventtiilien mittaukset 30.11.2012 Tampereen teknillinen yliopisto Teknisen suunnittelun laitos Pentti Saarenrinne Tilaaja: DirAir Oy Kuoppakatu 4 1171 Riihimäki Mittausraportti: DirAir Oy:n tuloilmaikkunaventtiilien mittaukset 3.11.212

Lisätiedot

Kriittiset vaiheet mittausten laadunvarmistuksessa

Kriittiset vaiheet mittausten laadunvarmistuksessa Kriittiset vaiheet mittausten laadunvarmistuksessa Teija Kirkkala Toiminnanjohtaja Automaattiset vedenlaatumittarit -workshop 15.-16.10.2013 1 Kriittiset vaiheet Mitattava kohde, mittausten tavoite Mittarien

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Nro VTT S 10713 08 8.12.2008. JOKKE parvekelasien tuulenpaineen, pysty ja vaakasuoran pistekuorman sekä iskunkestävyyden määrittäminen

TESTAUSSELOSTE Nro VTT S 10713 08 8.12.2008. JOKKE parvekelasien tuulenpaineen, pysty ja vaakasuoran pistekuorman sekä iskunkestävyyden määrittäminen TESTAUSSELOSTE Nro VTT S 10713 08 8.12.2008 JOKKE parvekelasien tuulenpaineen, pysty ja vaakasuoran pistekuorman sekä iskunkestävyyden määrittäminen Tilaaja: Kelosta Oy TESTAUSSELOSTE NRO VTT S 10713 08

Lisätiedot

Endomines Oy:n Pampalon kultakult kaivoksen ympäristömeluselvitys

Endomines Oy:n Pampalon kultakult kaivoksen ympäristömeluselvitys Endomines Oy:n Pampalon kultakult kaivoksen ympäristömeluselvitys Mittausraportti_936 /2011/OP 1(8) Tilaaja: Endomines Oy Juha Reinikainen Pampalontie 11 82967 Hattu Käsittelijä: Symo Oy Olli Pärjälä 010

Lisätiedot

7. laskuharjoituskierros, vko 10, ratkaisut

7. laskuharjoituskierros, vko 10, ratkaisut 7. laskuharjoituskierros, vko 10, ratkaisut D1. a) Oletetaan, että satunnaismuuttujat X ja Y noudattavat kaksiulotteista normaalijakaumaa parametrein E(X) = 0, E(Y ) = 1, Var(X) = 1, Var(Y ) = 4 ja Cov(X,

Lisätiedot

Ajoneuvoasetuksen muutos 2013

Ajoneuvoasetuksen muutos 2013 Ajoneuvoasetuksen muutos 2013 Kuntatekniikan päivät 21-22.5.2015 Turku Mikko Rauhanen SiltaExpert Oy 2.4.2015 MITÄ ON TAPAHTUNUT - 1.10.2013 raskaan liikenteen suurimmat sallitut mitat ja massat kasvoivat

Lisätiedot

Reunakaiteiden suunnittelu- ja asennusohje

Reunakaiteiden suunnittelu- ja asennusohje Reunakaiteiden suunnittelu- ja asennusohje Reunakaide Ruukki W230 Reunakaide Ruukki W230/4, Ty3/51:2010 Reunakaide Ruukki W230/4, Ty3/51:2006 Sisältö Sovellusalue... 2 Asennus... 2 Kaiteiden käsittely...

Lisätiedot

Asfalttinormitoimikunta - kokous 4/2009

Asfalttinormitoimikunta - kokous 4/2009 PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA PANK ry KOKOUSPÖYTÄKIRJA 4/2009 1 (5) - kokous 4/2009 Aika Keskiviikko 11.11.2009 kello 9:00-12:00 Paikka Scandic Grand Marina, Katajanokanlaituri 7 00160 Helsinki Osallistujat

Lisätiedot

Tiehallinnon teiden ja siltojen kunto 2002

Tiehallinnon teiden ja siltojen kunto 2002 Juho Meriläinen, Mikko Inkala, Ulf Lindström Tiehallinnon teiden ja siltojen kunto 22 Tiehallinnon selvityksiä 27/23 Juho Meriläinen, Mikko Inkala, Ulf Lindström Tiehallinnon teiden ja siltojen kunto

Lisätiedot

DIGITRAFFIC - Yleisesittely

DIGITRAFFIC - Yleisesittely DIGITRAFFIC - Yleisesittely DIGITRAFFIC Työpaja 3.9.2002, 12.30 16.00 Liikenne- ja viestintäministeriö MIKÄ ON DIGITRAFFIC? Digitaalinen liikenteen tietomalli, virtuaali liikenne Laskennallinen kokonaiskuva

Lisätiedot

TIEMERKINTÄPÄIVÄT 2015 12. 13.2.2015

TIEMERKINTÄPÄIVÄT 2015 12. 13.2.2015 TIEMERKINTÄPÄIVÄT 2015 12. 13.2.2015 Solo Sokos Hotel Torni Tampere Kimmo Myllynen 12.2.2015 T A M P E R E E N K A U P U N K I Esityksen sisältö 01 Johdanto 02 Ajoratamerkintöjen teettäminen 03 Laatu ja

Lisätiedot

WintEVE Sähköauton talvitestit

WintEVE Sähköauton talvitestit 2013 WintEVE Sähköauton talvitestit J.Heikkilä Centria 5/13/2013 1 Sisältö Reitti 1 (42.3km) -2 C -5 C lämpötilassa, 10.1.2013, 14:08:28 14:59:37... 2 Reitti 1 (42.3km) -14 C -17 C lämpötilassa, 11.1.2013,

Lisätiedot

Teema 3: Tilastollisia kuvia ja tunnuslukuja

Teema 3: Tilastollisia kuvia ja tunnuslukuja Teema 3: Tilastollisia kuvia ja tunnuslukuja Tilastoaineiston peruselementit: havainnot ja muuttujat havainto: yhtä havaintoyksikköä koskevat tiedot esim. henkilön vastaukset kyselylomakkeen kysymyksiin

Lisätiedot

KOSKI Tl KESKUSTAN JA KOIVUKYLÄN OSA- YLEISKAAVOJEN MELUSELVITYS. Työ: E26478. Tampere, 4.12.2013

KOSKI Tl KESKUSTAN JA KOIVUKYLÄN OSA- YLEISKAAVOJEN MELUSELVITYS. Työ: E26478. Tampere, 4.12.2013 KOSKI Tl KESKUSTAN JA KOIVUKYLÄN OSA- YLEISKAAVOJEN MELUSELVITYS Työ: E26478 Tampere, 4.12.2013 PL 453 33101 TAMPERE Puhelin 010 241 4000 Telefax 010 241 4001 Y-tunnus 0564810-5 Toimistot: Turku, Tampere,

Lisätiedot

Mitä on huomioitava kaasupäästöjen virtausmittauksissa

Mitä on huomioitava kaasupäästöjen virtausmittauksissa Mitä on huomioitava kaasupäästöjen virtausmittauksissa Luotettavuutta päästökauppaan liittyviin mittauksiin 21.8.2006 Paula Juuti 2 Kaupattavien päästöjen määrittäminen Toistaiseksi CO2-päästömäärät perustuvat

Lisätiedot

DIGIROAD. Kansallinen tie- ja katutietojärjestelmä

DIGIROAD. Kansallinen tie- ja katutietojärjestelmä 1 Kansallinen tie- ja katutietojärjestelmä Ajoneuvopääteseminaari 19.3.2002 Johtava konsultti Pekka Petäjäniemi 2 -hankkeen tavoitteet Kehittää kansallinen tie- ja katutietojärjestelmä, joka mahdollistaa

Lisätiedot

Life after REDUST. REDUST katupölyseminaari 12.3.2014. Kaarle Kupiainen 1

Life after REDUST. REDUST katupölyseminaari 12.3.2014. Kaarle Kupiainen 1 Life after REDUST REDUST katupölyseminaari 12.3.2014 1 REDUST päättyy 2014 lopussa. Hankkeessa on demonstroitu laaja-alaisesti talvikunnossapidon ja pölyntorjunnan sekä liukkaudentorjunnan mahdollisuuksista

Lisätiedot

Mittausjärjestelmän kalibrointi ja mittausepävarmuus

Mittausjärjestelmän kalibrointi ja mittausepävarmuus Mittausjärjestelmän kalibrointi ja mittausepävarmuus Kalibrointi kalibroinnin merkitys kansainvälinen ja kansallinen mittanormaalijärjestelmä kalibroinnin määritelmä mittausjärjestelmän kalibrointivaihtoehdot

Lisätiedot

PORAPAALUTUKSEN AIHEUTTAMAN MELUN MITTAUS Pasilan Uusi Silta YIT Rakennus Oy

PORAPAALUTUKSEN AIHEUTTAMAN MELUN MITTAUS Pasilan Uusi Silta YIT Rakennus Oy 9.7.2015 PORAPAALUTUKSEN AIHEUTTAMAN MELUN MITTAUS Pasilan Uusi Silta YIT Rakennus Oy 7.7.2015 Helsinki Lf Segersvärd Oy Finnrock Ab Gsm: 010 832 1319 lf.segersvard@finnrock.fi 9.7.2015 SISÄLLYS TERMIT

Lisätiedot

OHJE 2(5) 25.8.2015 Dnro LIVI/4495/05.00/2015 1 KITKAN MITTAAMISEN MENETELMÄ... 3

OHJE 2(5) 25.8.2015 Dnro LIVI/4495/05.00/2015 1 KITKAN MITTAAMISEN MENETELMÄ... 3 OHJE 2(5) Sisällys 1 KITKAN MITTAAMISEN MENETELMÄ... 3 2 LAATUVAATIMUKSET KITKAMITTAREILLE... 3 2.1 Käyttöturvallisuus... 3 2.2 Kalibroitavuus... 3 2.3 Mittaustarkkuus... 4 2.3.1 Mittarien samankaltaisuuteen

Lisätiedot

Gammaspektrometristen mittausten yhdistäminen testbed-dataan inversiotutkimuksessa

Gammaspektrometristen mittausten yhdistäminen testbed-dataan inversiotutkimuksessa Gammaspektrometristen mittausten yhdistäminen testbed-dataan inversiotutkimuksessa Satu Kuukankorpi, Markku Pentikäinen ja Harri Toivonen STUK - Säteilyturvakeskus Testbed workshop, 6.4.2006, Ilmatieteen

Lisätiedot

LIIKENNEVIRASTON TUTKIMUKSIA JA SELVITYKSIÄ. Päällysteiden pintakarkeuden vaikutukset tien käyttäjiin ja tienpitoon

LIIKENNEVIRASTON TUTKIMUKSIA JA SELVITYKSIÄ. Päällysteiden pintakarkeuden vaikutukset tien käyttäjiin ja tienpitoon 01 2010 LIIKENNEVIRASTON TUTKIMUKSIA JA SELVITYKSIÄ Päällysteiden pintakarkeuden vaikutukset tien käyttäjiin ja tienpitoon Päällysteiden pintakarkeuden vaikutukset tien käyttäjiin ja tienpitoon Liikenneviraston

Lisätiedot

Väsymisanalyysi Case Reposaaren silta

Väsymisanalyysi Case Reposaaren silta Väsymisanalyysi Case Reposaaren silta TERÄSSILTAPÄIVÄT 2012, 6. 7.6.2012 Jani Meriläinen, Liikennevirasto Esityksen sisältö Lyhyet esimerkkilaskelmat FLM1, FLM3, FLM4 ja FLM5 Vanha silta Reposaaren silta

Lisätiedot

Liikennemerkkien kuntoluokitus

Liikennemerkkien kuntoluokitus Liikennemerkkien kuntoluokitus Liikennemerkkien kuntoluokitus Toteuttamisvaiheen ohjaus Tiehallinto Helsinki 2009 Verkkojulkaisu pdf (www.tiehallinto.fi/julkaisut) 978-952-221-256-6 2200060-v-09 TIEHALLINTO

Lisätiedot

ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU. Lappeenranta 1.10.2008. - Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot

ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU. Lappeenranta 1.10.2008. - Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU - Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot Tiina Karppanen (09) 1734 2656 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lappeenranta 1.10.2008 1.10.2008 A 1 Mihin suhdannetietoja

Lisätiedot

PANK PANK- 4306 ASFALTTIMASSAN JÄÄTYMIS- SULAMIS-KESTÄVYYS. Asfalttimassat ja päällysteet 1. MENETELMÄN TARKOITUS JA SOVELTAMISALUE

PANK PANK- 4306 ASFALTTIMASSAN JÄÄTYMIS- SULAMIS-KESTÄVYYS. Asfalttimassat ja päällysteet 1. MENETELMÄN TARKOITUS JA SOVELTAMISALUE Asfalttimassat ja päällysteet PANK- 4306 PANK ASFALTTIMASSAN JÄÄTYMIS- SULAMIS-KESTÄVYYS. PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA Hyväksytty: Korvaa menetelmän: 7.12.2011 1. MENETELMÄN TARKOITUS JA SOVELTAMISALUE

Lisätiedot

Lineaarinen rakennearvostelu ja rakenneindeksit. Jukka Pösö Faba Jalostus

Lineaarinen rakennearvostelu ja rakenneindeksit. Jukka Pösö Faba Jalostus Lineaarinen rakennearvostelu ja rakenneindeksit Jukka Pösö Faba Jalostus Lineaarinen rakennearvostelu arvostellaan rakennetta/liikkumista yksityiskohtaisesti esimerkkejä: korkeus jalka-asennot: vuohinen

Lisätiedot

ELMAS 4 Laitteiden kriittisyysluokittelu 8.2.2012 1/10. Ramentor Oy ELMAS 4. Laitteiden kriittisyysluokittelu. Versio 1.0

ELMAS 4 Laitteiden kriittisyysluokittelu 8.2.2012 1/10. Ramentor Oy ELMAS 4. Laitteiden kriittisyysluokittelu. Versio 1.0 1/10 Ramentor Oy ELMAS 4 Laitteiden kriittisyysluokittelu Versio 1.0 2/10 SISÄLTÖ 1 Kuvaus... 3 2 Kriittisyysluokittelu ELMAS-ohjelmistolla... 4 2.1 Kohteen mallinnus... 4 2.2 Kriittisyystekijöiden painoarvojen

Lisätiedot

Nimi: Muiden ryhmäläisten nimet:

Nimi: Muiden ryhmäläisten nimet: Nimi: Muiden ryhmäläisten nimet: PALKKIANTURI Työssä tutustutaan palkkianturin toimintaan ja havainnollistetaan sen avulla pienten ainepitoisuuksien havainnointia. Työn mittaukset on jaettu kolmeen osaan,

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI

YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI Ympäristömelu Raportti PR3231 Y01 Sivu 1 (11) Plaana Oy Jorma Hämäläinen Turku 16.8.2014 YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI Mittaus 14.6.2014 Raportin vakuudeksi Jani Kankare Toimitusjohtaja, FM HELSINKI Porvoonkatu

Lisätiedot

1 JOHDANTO 3 2 LÄHTÖTIEDOT JA MENETELMÄT 4

1 JOHDANTO 3 2 LÄHTÖTIEDOT JA MENETELMÄT 4 Karri Kauppila KOTKAN JA HAMINAN TUULIVOIMALOIDEN MELUMITTAUKSET 21.08.2013 Melumittausraportti 2013 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 3 2 LÄHTÖTIEDOT JA MENETELMÄT 4 2.1 Summan mittauspisteet 4 2.2 Mäkelänkankaan mittauspisteet

Lisätiedot