KOLME KUUKAUTTA KALIFORNIAN PALOMESTAREIDEN OPISSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KOLME KUUKAUTTA KALIFORNIAN PALOMESTAREIDEN OPISSA"

Transkriptio

1 Juha Saario RAPORTTI Jyväskylän kaupunki Keski-Suomen pelastuslaitos Jyväskylän kaupungin kansainvälinen henkilöstövaihto KOLME KUUKAUTTA KALIFORNIAN PALOMESTAREIDEN OPISSA

2 Sisällysluettelo Vaihtokohde... 3 Työtehtävät... 3 Pelastustoimen järjestelmä Kaliforniassa... 6 Palotoimen organisaatio kylissä ja kaupungeissa... 6 Paloasemien kalusto ja vahvuudet... 7 Palomiesten rekrytointi... 8 Ammattitaidon ylläpitäminen... 9 Operatiivinen toiminta Rakenteellinen paloturvallisuus Onnettomuuksien ehkäisy Mitä Suomeen? Ammattiylpeys ja sankarikulttuuri Amerikkalainen tervehtimiskulttuuri Vaihtoon liittyviä käytännön huomioita... 19

3 Vaihtokohde Henkilöstövaihtokohteeni sijaitsi Kalifornian rannikolla Santa Cruzin piirikunnassa. Siellä tukikohtani oli Aptosin palolaitos, jossa pääasiassa työskentelin. Lisäksi vierailin noin kymmenessä muussa palolaitoksessa keskisen Kalifornian alueella. Aptosin palolaitoksen palopäällikkö (fire chief) Tom Crosser ja palomestari (battalion chief) Rich Rubin suunnittelivat ohjelmani henkilöstövaihdon aikana. Santa Cruzin piirikunta sijaitsee Tyynenmeren rannalla, Montereyn lahden pohjoispuolella, noin 1,5 tunnin ajomatkan päässä San Franciscosta etelään. Piirikunta koostuu neljästä kaupungista sekä seitsemästä kylästä. Santa Cruzin piirikunnassa asuu suunnilleen yhtä paljon asukkaita kuin Keski-Suomessa ( ). Suurimmat kaupungit ovat Santa Cruz ( asukasta) ja Watsonville ( asukasta). Kylistä suurin on Aptos ( asukasta). Santa Cruzin piirikunnan pinta-ala on 1573 km 2 (vrt. uusi Jyväskylä 1100 km 2 ). San Francisco Santa Cruzin piirikunta Kuva 1 Santa Cruzin piirikunta sijaitsee Tyynenmeren rannalla Työtehtävät Aptosissa, jossa vietin suurimman osan vierailustani, pääsin seuraamaan läheltä paikallisen palotoimen arkea päällystön näkökulmasta. Työnkuvaani sisältyi palomiesten peruskoulutuksen ja vuosittaisten testien seuraaminen, erilaisiin palavereihin (piirikunnan päälliköiden ja päällystön; viranomaisyhteistyöhön liittyvien) osallistuminen ja palonehkäisytoimintaan tutustuminen. Erityisen antoisia olivat keskustelut palopäällikkö Crosserin sekä talouspäällikkö Malcolmin kanssa.

4 Ne selvittivät muun muassa henkilöstöjohtamisen ja koulutustoiminnan haasteita ja antoivat yleiskäsityksen taloudellisten resurssien muodostumisesta ja käytöstä. Sen lisäksi, että pääsin seuraamaan ja osallistumaan Aptosin palolaitoksen arkeen, tukikohdassani myös koulutettiin minua aktiivisesti. Suoritin mm. Kalifornian osavaltion standardin mukaisen johtamistestin (ICS-200), joka on vuosittainen vaatimus kaikille johtamiseen osallistuville henkilöille (palomestarit ja päälliköt). Lisäksi suoritin miehistöltä vuosittain vaadittavia fyysisiä testejä (toimintakunto- sekä Surf Rescue -tiimin testit). Minut myös lähetettiin useisiin koulutustilaisuuksiin, joissa tutustuin eri onnettomuustyypeissä käytettäviin perustaktiikoihin. Lisäksi vietin yhden viikon Fresnossa, jossa osallistuin Kalifornian koulutuksesta vastaavien palomestareiden vuosittaiseen pääsymposiumiin. Tapahtumaan osallistui noin 4000 koulutuspalomestaria ympäri Kaliforniaa. Alla on luettelo koulutuksista, joihin osallistuin vaihtoni aikana: - maanjäristyksen perustekniikkakoulutus - kuilusta pelastaminen - johtamiskoulutus ICS-200, paikalliset toimintaohjeet onnettomuustilanteisiin (rakennuspalo, maastopalot, vaaralliset aineet, vesipelastus, sortuma) - toiminta rakennussortumissa (johtaminen ja perustaktiikat) - murtautuminen rakennuksiin - turvallinen sammutustekniikka rakennuspalossa - liikunta Kalifornian palotoimessa Kuva 2 Suoritin surf rescue -uintitesti Kuva 3 Kuilusta pelastamiskoulutus Minulle siis tarjoutui vaihdon aikana monipuoliset kouluttautumismahdollisuudet, mutta pystyin myös itse kertomaan sikäläisille kollegoille Suomen pelastustoimen järjestelmästä ja sen

5 yhtäläisyyksistä ja eroista suhteessa Kalifornian järjestelmään. Tutustutin myös kaikki Aptosin palomiehet suomalaisten käyttämiin tieliikennepelastamisen tekniikoihin. Kuva 4 Koulutin Suomalaisten käyttämiä tieliikennepelastamisen tekniikoita paikallisille palomiehille Aptosin lisäksi vierailin siis useissa muissakin palolaitoksissa. Vierailuiden isäntiä olivat yleensä päivystävät palomestarit. He esittelivät minulle kaupunkiensa palotoimen järjestelmää, esimerkiksi henkilöstön peruskoulutusta ja sille asetettuja vaatimuksia, sekä operatiivisen toiminnan perustaktiikoita ja tekniikoita. Mikäli vierailuni aikana tuli hälytyksiä, pääsin palomestarien mukana myös seuraamaan johtamistoimintaa onnettomuuksissa ja tulipaloissa. Lisäksi seurasin henkilöstön vuosittaisia testejä. Vaihtoni aikana vierailin seuraavien kaupunkien palotoimessa: Santa Cruz ( asukasta) Watsonville ( asukasta) Scott Valley ( asukasta) Capitola ( asukasta) Alameda ( asukasta) Fresno ( asukasta) Kuva 5 Vierailin useiden kaupunkien pelastustoimessa San Francisco ( asukasta, bay area ) San Jose ( asukasta) Salinas ( asukasta) Gilroy pelastushelikopteri (California Shock Trauma Air Rescue)

6 Pelastustoimen järjestelmä Kaliforniassa Kukin Yhdysvaltojen osavaltioista jakautuu piirikuntiin, jotka puolestaan koostuvat kaupungeista ja kylistä. Kaliforniassa palotoimi jakautuu osavaltiotason palotoimeen ja kaupunkien ja kylien järjestämään paikallistason palotoimeen. Osavaltion palokunta on nimeltään Cal Fire ja se työllistää 6000 palomiestä. Rahoituksen Cal Fire saa osavaltiolta, ja sen päävastuulla on suurten maastopalojen sammuttaminen. Paikallistason palokunnat (kaupunkien ja kylien palokunnat) saavat rahoituksen kaupunkien ja kylien verotuloista, ja niiden vastuulla on puolestaan omaisuuden suojaaminen. Paikallistasolla jokaisella kylällä ja kaupungilla on oma palotoimi. Niiden taloudelliset resurssit määräytyvät paikkakunnan kiinteistöjen arvon mukaan, sillä palolaitokset saavat rahoituksensa kiinteistöveroista. Kiinteistöveropottia jakavat palotoimen lisäksi poliisi (suurimmat resurssit), koulutoimi, terveydenhuolto ja kulttuuri. Käytännössä palotoimen palvelutason siis määrittää paikkakunnan kiinteistöjen arvo, ei asukasluku. Hyvillä alueilla talojen arvo on korkea, joten palotoimella on erittäin hyvät taloudelliset resurssit. Vähemmän arvostetuilla asuinaluilla palotoimen taloudelliset resurssit ovat puolestaan heikommat, koska kiinteistöveron tuotto on pienempi. Esimerkiksi asukkaan Aptosissa palotoimen budjetti on kaksi kertaa niin suuri kuin asukkaan naapurikaupungissa Santa Cruzissa. Vaikka Santa Cruz on siis väkiluvultaan suurempi ja myös alueeltaan laajempi, siellä on yhtä monta (3) paloasemaa kuin Aptosissa. Palotoimen organisaatio kylissä ja kaupungeissa Kaupunkien ja kylien palolaitoksia johtaa palopäällikkö. Hän päättää siitä, kuinka palotoimen budjetti käytetään. Päällikön toimintaa valvoo johtokunta, joka koostuu paikallispoliitikoista. Jokainen palolaitos tekee itsenäisesti hankinnat ja huolehtii palomiesten peruskoulutuksesta. Kalifornian osavaltion lain mukaan palotoimen on tavoitettava kaupungin tai kylän kaikki alueet alle 8 minuutissa. Tämä on johtanut järjestelmään, jossa paloasemaverkosta koostuu pienistä paloasemista. Pääpaloasemalle on yleensä sijoitettu kyseisen paloaseman pelastushenkilöstön lisäksi hallinto eli palopäällikkö, talouspäällikkö (Business Manager) ja palotarkastajat (fire marchal) sekä lisäksi toimistohenkilökunta. Operatiivisen päällystön kesken on jaettu vastuualueet, joita ovat muun muassa koulutus, hankinta ja kaluston kunnossapito. Esimerkiksi

7 Santa Cruzin piirikunnan jokaisessa kaupungissa tai kylässä on omat palomestarit (battalion chief), jotka vastaavat vain oman kaupunkinsa tai kylänsä päivystyksestä. Jos Aptosin sammutusyksiköitä hälytetään apuun toisen kaupungin alueelle, palomestari seuraa yksikköä. Työvuoroja on Kaliforniassa Suomesta poiketen vain kolme ja palomiesten työrytmi rauhallisilla paloasemilla on 2 vuorokautta töitä ja 4 vuorokautta vapaata. Vilkkailla paloasemilla palomiesten työrytmi on 1 vuorokausi töitä ja 1 vuorokausi vapaata kaksi kertaa peräkkäin, minkä jälkeen heillä on 5 vuorokautta vapaata. Keskimäärin Kalifornian palomiehet työskentelevät 56 tuntia viikossa. Paloasemien kalusto ja vahvuudet Kaikilla paloasemilla oli yleensä sammutusauto (engine), joissain lisäksi tikasauto (truck). Muutamilla paloasemilla oli myös pelastusyksikkö (rescue) liikenneonnettomuuksien tai maanjäristysten varalta. Säiliöautoja (water tender) paloasemilla ei juuri näkynyt, koska kaikissa kaupungeissa ja kylissä on erittäin hyvä palopostijärjestelmä. Säiliöautoja käytetään siis vain taajamien ulkopuolella, käytännössä maastopaloissa. Pienissä kunnissa paloasemilla oli yleensä yksi sammutusauto, kun taas suurissa kaupungeissa paloasemalla saattoi olla lisäksi tikasauto. Esimerkiksi miljoonakaupunki San Franciscossa oli kaikkiaan 65 paloasemaa, joista kaikissa oli sammutusauto. Yhdellätoista paloasemalla oli lisäksi tikasauto. Vain viidellä paloasemalla oli päivystävä palomestari asukkaan Aptosissa puolestaan oli kolme paloasemaa, joista jokaisessa oli yksi sammutusauto ja yhdellä paloasemista oli palomestari. Kuva 6 San Franciscon paloasema 38 vuosittaisessa testissä

8 Paloasemien operatiivinen vahvuus riippuu yksiköistä, joita asemalle on sijoitettu. Paloasemalla, jossa on ainoastaan sammutusauto, työskentelee yleensä esimies ja kaksi palomiestä. Jos paloasemalla on lisäksi tikasauto, siellä on edellä mainittujen lisäksi esimies ja kolme palomiestä. Palolaitoksilla, joissa vierailin, ei ollut ambulansseja, lukuun ottamatta San Franciscoa. Siellä oli 6 ambulanssia, jotka päivystivät paloaseman sijaan keskustassa määrätyissä päivystyspisteissä. Kuva 7 San Franciscon paloaseman 38 C-vuoro päivällisellä Palomiesten rekrytointi Kaliforniassa ei ole keskitettyä palomieskoulutusta, vaan jokainen palolaitos kouluttaa omat palomiehensä osavaltion standardien mukaisesti. Palomieheksi pyrkivällä on oltava hoitotason sairaankuljettajan tutkinto (paramedic) ja muutaman vuoden työkokemus ambulanssissa. Hakijalla tulee myös olla palo- ja pelastustoimintaan liittyviä college-opintoja. Koulutukseen pääsy edellyttää myös henkisen toimintakykytestin läpäisemistä. Uuden henkilöstön rekrytoinnista vastaa palopäällikkö. Kun kokelas on valittu palokuntaan, hänet lähetetään ensin viikon mittaiselle sammutus- ja pelastustoimintaan liittyvien perustaitojen kurssille. Sen jälkeen he siirtyvät kokelaiksi oman palokuntansa työvuoroon, jossa esimiehen (captain) vastuulla on jatkaa kokelaan kouluttamista. Kokelaan vastuulla taas on ensimmäisen vuoden ajan opetella uusia taitoja. Paloaseman koulutuksesta vastaava palomestari tarkastaa 3 kuukauden välein, että kokelas on oppinut

9 osavaltion standardin mukaiset taidot. Vuoden koulutuksen jälkeen kokelaalla on vielä lopputesti, jossa varmistetaan, että hän on saavuttanut tavoitellun osaamistason. Kuva 8 Palomestari varmistaa kokelaan osaamistasoa, miehistö seuraa Ammattitaidon ylläpitäminen Kaikilla palomiehillä ja esimiehillä on vuosittaiset perustaitoihin liittyvät testit, jotka heidän on läpäistävä. Jos joku ei läpäise testiä, hän saa harjoitella tietyn ajan (esim. 2 kuukautta) ja yrittää sen jälkeen testiä uudestaan. Mikäli hän ei vieläkään läpäise testiä, hänen työsuhteensa loppuu. Perustaitotestien lisäksi palomiesten ja esimiesten täytyy läpäistä vuosittain fyysinen toimintakuntotesti. Jos he eivät läpäise testiä, heidät siirretään pois työvuorosta. Tämän jälkeen he saavat mahdollisuuden henkilökohtaiseen kunto-ohjelmaan ja saavat yrittää testin suorittamista uudestaan kuuden kuukauden kuluessa. Jos testi ei mene läpi, työsuhde puretaan. Kuva 9 Santa Cruzin koulutuspalomestari valvoo miehistön vuosittaista testiä

10 Operatiivinen toiminta Paikallistason palolaitosten operatiivinen toiminta toimii kuten alueellinen pelastustoimi Suomessa eli operatiivisessa mielessä kuntarajoja ei tunneta ja tarpeen mukaan pelastustoimen resursseja hälytetään toisen kaupungin tai kylän alueelle. Kaliforniassakaan palolaitokset eivät laskuta työskentelystä toisen palolaitoksen alueella. Piirikuntien sisällä päällystö suunnittelee ja kehittää jatkuvasti alueellista yhteistyötä. Vaikka Suomen ja Kalifornian operatiivisessa toiminnassa on yhtäläisyyksiä, niistä löytyy myös eroja. Yksi merkittävä ero on maastopalojen sammuttaminen. Kaliforniassa, jonka pinta-ala on suurempi kuin Suomen (410 km 2 ja 338 km 2 ) suuret maastopalot (wildland fire) saattavat kestää jopa kolme kuukautta ja pahimmillaan polttaa satoja taloja. Sammuttaminen voi työllistää yhtäaikaisesti jopa palomiestä. Suurissa maastopaloissa rakennetaan aina johtoorganisaatio, joka muistuttaa Suomen poikkeusolojen johtojärjestelmää. Maastopaloihin lähetetään resursseja (sammutusyksiköt ja palomestarit) joka puolelta Kaliforniaa, ja sammutusyksiköt saattavat joutua olemaan sammutustehtävässä yhtäjaksoisesti jopa kaksi viikkoa, ennen kuin pääsevät palaamaan kotiin. Maastopalojen sammuttamisessa käytetään apuna myös vankeja, jotka saavat työskentelyn avulla lyhennettyä tuomiotaan. Isoissa maastopaloissa saattaa työskennellä jopa satoja vankeja. Maastopalojen sammuttamisesta aiheutuvat kustannukset maksaa osavaltio. Kuva 10 Suuret maastopalot saattavat työllistää yhtäaikaisesti jopa 6000 palomiestä Kuva 11 Vankeja käytetään maastopaloissa

11 Toinen iso rakenteellinen ero Suomen järjestelmään on se, että Kaliforniassa ambulanssit ovat pääosin yksityisiä yrityksiä. Ambulanssien määrä on Kaliforniassa huomattavasti pienempi kuin Suomessa: Keski-Suomessa on 29 ja Santa Cruzin piirikunnassa 6 ambulanssia, vaikka niiden asukasmäärät ovat jokseenkin samat. Koska ambulansseja on Kaliforniassa niin vähän, paloasemat muodostavat siellä kaupunkien ja kylien alueelle sammutus- ja pelastustoiminnan lisäksi myös ensihoitoverkoston. Mikäli kunnan tai kaupungin asukkaat tarvitsevat ensihoitoa, kohteeseen hälytetään aina, myös kiireettömiin hälytyksiin, ambulanssin lisäksi sammutusyksikkö. Syynä on se, että kaikki sammutusyksiköt toimivat myös lääkintäyksiköinä ja kykenevät aloittamaan esimerkiksi sydäninfarktipotilaan liuotushoidon. Sammutusyksikkö saavuttaa kohteen yleensä ensimmäisenä ja sen miehistö tutkii potilaan sekä aloittaa tarvittaessa potilaan hoitamisen. Ambulanssit tulevat kohteeseen kunhan ehtivät. Kun ambulanssi on tullut kohteeseen, se huolehtii potilaan kuljettamisesta jatkohoitopaikkaan. Kuva 12 Sammutusyksiköt hälytetään myös kiireettömiin tehtäviin

12 Myös hätäkeskusjärjestelmä poikkeaa Suomen järjestelmästä, sillä Kaliforniassa ne ovat yksityisiä yrityksiä, jotka saavat rahoituksen käyttäjiltään. Hätäkeskukset ovat joko kaupunki- tai piirikuntakohtaisia, ja ne palvelevat palokuntaa, poliisia ja sairaankuljetusta. Jokainen hätäkeskus kouluttaa itse työntekijänsä, jotka on jaettu kolmeen ryhmään: ambulanssi-, poliisi- ja palokuntapäivystäjät. Kuva 13 Santa Cruzin piirikunnan hätäkeskus Rakenteellinen paloturvallisuus Kalifornian palotarkastustoiminta eroaa Suomesta siinä, että asuintalot tarkastetaan ainoastaan rakennusvaiheessa ja muut kohteet vuosittain. Suurin paloturvallisuuteen vaikuttava ero Suomeen on se, että kaikissa uudisrakennuksissa on lain mukaan oltava sprinklerijärjestelmä. Asuintalojen palotarkastuksessa kiinnitetään huomiota vain sprinklerijärjestelmän rakenteeseen ja muissa kohteissa poistumis- ja sähkölaiteturvallisuuteen. Kuva 13 Asuintaloista tarkastetaan sprinklerijärjestelmä Kuva 14 Julkisissa tiloissa tarkastetaan poistumisturvallisuus

13 Palotarkastuksissa havaitut puutteet kirjataan palotarkastuspöytäkirjaan. Uusintatarkastus on kaksi viikkoa myöhemmin, ja jollei havaittuja paloturvallisuuspuutteita ole korjattu, asiakas joutuu maksamaan tarkastuksen kulut. Tämän jälkeen kohde tarkastetaan kahden viikon välein, asiakkaan kustannuksella, kunnes puutteet on korjattu. Pienissä liiketiloissa palotarkastuksen suorittavat paloesimiehet, kun taas uudisrakennukset sekä suuret kohteet ovat palotarkastajien ja palomestareiden vastuulla. Lisäksi päällystön tehtävänä on pyrkiä vähentämään suurien maastopalojen aiheuttamia vahinkoja. Käytännössä tämä tarkoittaa, että asutuksen lähistöllä tarkastetaan aluskasvillisuus sekä asuntojen pakotiet maastopalojen varalta. Suuret maastopalot voivat edetä jopa 130 km / h, minkä vuoksi Kalifornian lainsäädännössä on vaatimus, että kaikista taloista tulee olla kaksi kulkukelpoista tietä, joita pitkin voi paeta tulipaloa. Mikäli kunnan tai kaupungin riskipaikoissa on liikaa aluskasvillisuutta tai pakotiet vaativat korjausta, palopäälliköllä on oikeus tilata vankeja korjaamaan asumisturvallisuuden puutteet. Kuva 14 Palopäällikkö ja palotarkastaja (Fire Marchall) tarkastavat asuinalueiden kasvillisuutta ja pakoteitä

14 Onnettomuuksien ehkäisy Onnettomuuksien ennaltaehkäisyyn sisältyy liikenneturvallisuusvalistus. Paloasemilla vierailee erilaisia ryhmiä kuten koululaisia, opiskelijoita ja eläkeläisiä. Kaikille ryhmille opastetaan paloturvallisuuteen liittyviä asioita, samaan tapaan kuin Suomessa. Toisin kuin Suomessa, Kaliforniassa palolaitoksilla oli myös lastenistuinten käyttöopastusta. Kuva 15 Lasten istuimen käyttöopastus Samoin kuin Suomessa, myös Kalifornian palolaitoksilla järjestetään vuosittain avoimet ovet - tapahtuma, johon osallistuu palotoimen lisäksi laaja kirjo eri yhteistyötahoja. Näitä ovat mm. poliisi, sairaankuljetus, hätäkeskus, hengenpelastajat (life-guard) ja erilaiset vapaaehtoisjärjestöt (esim. Red Cross). Kaikki yhteystyötahot pyrkivät omalta osaltaan levittämään onnettomuuksien ehkäisyyn liittyviä ohjeita. Kuva 16 Avointen ovien yhteydessä järjestettiin autonpurku näytös

15 Mitä Suomeen? Edellä on käynyt ilmi, että Kalifornian ja Suomen palotoimissa on sekä yhtäläisyyksiä että huomattaviakin eroja. Mielestäni voisimme Suomessa ottaa oppia joistain Kalifornian käytänteistä tai ainakin kehittää niistä omat, Suomen oloihin muokatut sovellukset. Alla on muutamia konkreettisia esimerkkejä: 1. Oman kokemukseni mukaan Suomessa on huonot mahdollisuudet oven murtamisen harjoitteluun, koska edes Pelastusopistolla ei ole simulaattoria. Kaliforniassa näin erityisen käyttökelpoisen ovenmurtosimulaattorin, jonka avulla palomiehet harjoittelivat murtautumista sisään asuntoihin. Sellaisen rakentaminen pelastuslaitosten harjoitusalueille olisi varsin yksinkertaista. 2. Kaliforniassa on kehitetty pelastustekniikoita maanvyöryjen ja sortumien varalle. Suomen sortumissa ei toistaiseksi ole jäänyt ihmisiä loukkuun, mutta vastaisen varalle voisimme kehittää pelastustoimintaa Kalifornian tekniikoiden pohjalta. 3. Kaliforniassa hälytysajon eräänä vaatimuksena on, että ajonopeus on aina sovitettava muun liikenteen mukaan. Käytännössä moottoritiellä suurimman sallitun nopeuden saa ylittää enintään 30 km / h ja taajama-alueella 20 km / h. Hälytysajoneuvot eivät myöskään saa ajaa pysähtymättä punaisia valoja päin. Jos Suomen hälytysajo-ohjeistusta kehitettäisiin samaan suuntaan, hälytysajoneuvoille sattuvat onnettomuuden voisivat vähentyä. 4. Kalifornian palotoimessa käytetään jatkotikasmallia, joka on yhden palomiehen selvitettävissä. Tikasmalli toimii vetotikkaan tavoin ja on tukevampi kuin Suomessa yleisesti käytössä oleva jatkotikasmalli, joka on aiheuttanut viime vuosina työturvallisuusongelmia. Kun Suomessa uusitaan jatkotikkaita, amerikkalaistyyppinen vetotikasmalli voisi olla varteenotettava vaihtoehto. Käyttökelpoisilta työkaluilta vaikuttivat myös murtamisen yleistyökalu (halligan) sekä raivaamisessa ja kattotyöskentelyssä käytettävä koukkumainen työkalu.

16 Kuva 17 Murtamisen yleistyökalu Halligan Kuva 18 Koukkumainen raivaustyökalu 5. Kalifornian palotarkastusjärjestelmä, jossa havaitut puutteet tarkastetaan uudestaan kohteen omistajan kustannuksella siihen saakka, että ne korjataan, vaikuttaa Suomen järjestelmää tehokkaammalta. Suomessa palotarkastuspöytäkirjassa mainitut puutteet jäävät usein korjaamatta, koska maksuhuomautuksen antaminen korjausten laiminlyönnistä vaatii paljon byrokratiaa. Kalifornian tapainen järjestelmä toisi luultavasti uskottavuutta palotarkastajan työhön ja vähentäisi henkilöstön turhautumista. Ammattiylpeys ja sankarikulttuuri Ennen matkaani asetin tavoitteekseni selvittää ensinnäkin sen, mistä jenkkipalomiesten ammattiylpeys muodostuu. Olin myös kiinnostunut näkemään, onko tiedotusvälineiden luoma sankarikulttuuri siellä arkipäivää. Sankarikulttuurilla tarkoitan itselleni aiemmin muodostunutta mielikuvaa, jossa Amerikan palotoimen turvallisuuskulttuurissa hyväksytään palomiesten loukkaantuminen hälytystehtävissä. Mielestäni yksi merkittävä syy ammattiylpeyteen on jatkuva taitojen ja toimintakyvyn testaus. Kaikkien operatiivisen henkilöstöön kuuluvien (päälliköt, palomestarit, paloesimiehet ja palomiehet) on vuosittain läpäistävä omiin ammattitaitovaatimuksiin liittyviä testejä, millä varmistetaan ammattitaidon taso. Vaikuttaa siltä, että vaadittujen taitojen osoittaminen testeissä nostaa lisäksi työntekijöiden itsetuntoa ja oman ammatin arvostamista.

17 Toisin kuin Kaliforniassa, Suomessa pelastusalan henkilöstön asema perustuu ennen kaikkea virkaan. Miehistöllä on vuosittaiset kuntotestit, mutta operatiiviselle päällystölle ei ole määritelty minkäänlaisia ammattitaitovaatimuksia sen jälkeen, kun he ovat päässeet virkaan. Suomessakin henkilöstön ammattitaitovaatimuksia ja niiden säännöllistä testaamista tulisi nähdäkseni pitää henkilöstöjohtamisen välineenä, ei vain testinä. Seuratessani eri paloasemilla turvallisuuskulttuuria huomasin sen olevan kaksijakoinen. Toisaalta näin asioita, joissa turvallisuusmääräykset olivat tiukemmat kuin Suomessa, mutta joissain asioissa toimintakulttuuri oli Suomen näkökulmasta suorastaan vaarallista. Esimerkki tiukoista turvamääräyksistä ovat sammutusajoon liittyvät vaatimuksen. Sammutusautolla ajettaessa kaikkien yksikönjäsenten tulee ensinnäkin käyttää kuulosuojaimia sekä olla radiopuhelinyhteydessä keskenään. Näin varmistetaan, että kaikki kuulevat keskustelun ajoneuvossa. Ajoneuvo ei myöskään saa lähteä liikkeelle ennen kuin kaikki yksikönjäsenet ovat antaneet valmiusilmoituksen radiolla. Kaikkien yksikönjäsenten on myös ehdottomasti käytettävä turvavyötä. Ero Suomen vaatimuksiin on myös siinä, että paineilmalaitteet puetaan vasta kohteessa, koska mahdollisessa kolaritilanteessa olisi vaarallista pitää paineilmalaitteita hytissä. Lisäksi peruutustilanteissa yhden miehistön jäsenen pitää aina olla varmistamassa sammutusauton takana varmistamassa, ettei kenenkään päälle ajeta. Suomalaisen turvallisuuskulttuurin näkökulmasta suorastaan vaaralliselta tuntui sen sijaan muun muassa huoneistopalon sammutustaktiikka. Suomessa sammutustaktiikkaa valittaessa huomioidaan aina palonvaihe, mutta Kaliforniassa palon sammuttamiseen käytetään aina samaa taktiikkaa. Ensimmäisenä kohteeseen saapuvan sammutusyksikön tehtävä on sammutushyökkäys sisälle huoneistoon, mutta vasta sen jälkeen, kun toisena kohteeseen saapunut yksikkö on tehnyt savunpoistoaukon kattoon. Savunpoistoa tehtäessä ei kuitenkaan huomioida palon vaihetta palavassa tilassa, mikä käytännössä tarkoittaa sitä, että savukaasuja ei jäädytetä, ennen kuin savunpoistoaukko on tehty. Tällaiseen toimintaan liittyy iso riski, mikäli savukaasut ovat syttymisvälillä ja niiden hapensaanti on rajattu. Tällöin nimittäin savunpoistoaukkoa tehtäessä palotilaan saattaa päästä ilmaa ja savukaasut siirtyvät syttymisvälille ja syttyvät. Miehistön jäsenten turvallisuutta ei paranna se, että he tekevät savunpoistoaukon aina ilman letkua ja usein ilman paineilmalaitteita. Ylipäätään Kaliforniassa katolle meno on iso riski. Syynä on se, että koska katot ovat rakenteeltaan kevyitä, ne romahtavat tulipalotilanteessa nopeasti.

18 Paikalliset palomestarit pitivät kuitenkin sammutustaktiikan riskejä hyvin pieninä, koska Amerikassa kaikki palot sammutetaan tällä taktiikalla ja loukkaantumisia tapahtuu äärimmäisen harvoin. Heidän mukaansa liikenneonnettomuudet ja sydänsairaudet ovat huomattavasti suurempi riski. Minulle syntyi käsitys, että sankarikulttuurin sijasta Kalifornia palotoimessa vallitsee vahva turvallisuuskulttuuri. Esimerkiksi palomestareiden mainitsemat liikenneonnettomuudet hälytysajossa ovat iso riski pelastushenkilöstölle myös Suomessa, mutta harva suomalainen palomies käyttää turvavyötä sammutusautossa. Me emme myöskään näe samanlaisena riskinä paineilmalaitteen pukemista hälytysajon aikana kuin se nähdään Kaliforniassa. Näyttää siltä, että Kaliforniassa ja Suomessa siis tunnistetaan erilaisia riskejä. Amerikkalainen tervehtimiskulttuuri Arkielämässä yksi suuri ero Suomeen verrattuna oli tervehtimiskulttuuri, sillä Kaliforniassa ihmiset tervehtivät tuntemattomia. Erityisen mukavalta tuntui myös amerikkalaisten small talk - kulttuuri: Kun heidän kanssaan keskusteli, he kuulostivat yleensä kovin innostuneilta asioista. Toisaalta oli myös hyvä varautua siihen, että let s have a dinner together ei ehkä koskaan toteutunut Oli myös todella mielenkiintoista seurata paikallisten ihmisten keskinäistä keskustelua, koska he käyttivät niin taitavasti ja luonnollisesti kohteliaisuuksia puheessaan. Uskon, että kohteliaisuudet puheessa eivät olisi suomalaisessakaan kulttuurissa huono tapa. Olin myös vaikuttunut vieraanvaraisuudesta, johon törmäsin kaikkialla sekä vapaa-aikana että työpaikoilla. Olin esimerkiksi esittänyt Aptosin palolaitoksessa toiveen, että saisin vierailuni aikana mahdollisimman hyvän kuvan Kalifornian palotoimessa käytetyistä sammutusja pelastustaktiikoista. Niinpä laitos päätti lähettää minut viiden päivän koulutussymposiumiin Fresnoon, maksaen osallistumisen kurssille sekä majoittumisen hotellissa. Kuva 19 Fresnossa minua koulutettiin mm. murtautumiseen

19 Vaihtoon liittyviä käytännön huomioita Yhdysvallat on rakennettu yksityisautoilun varaan. Suurkaupungeissa on toimiva julkinen liikenne mutta pienistä kaupungeista se puuttuu miltei kokonaan. Pienistä kaupungeista puuttuvat myös katuvalaistus ja jalkakäytävät, joten pimeään aikaan ulkoilu on suorastaan vaarallista. Käytännössä tämä tarkoittaa, että etäisyyksien ja julkisen liikenteen puuttumisen vuoksi oma auto on välttämätön. Auton vuokra on periaatteessa edullinen, mutta vuokraamisen kustannuksia nostaa vakuutusmaksu, joka on kalliimpi kuin vuokra. Kuva 20 Katuvalaistuksen puuttuessa ihmiset valaisivat itse ympäristöönsä Asunnon vuokraaminen Suomesta käsin voi olla vaikeaa. Apuna vuokraamisessa kannattaa käyttää, mikäli mahdollista, paikallisia tuttuja, vaihtopaikan henkilökuntaa ja Internetiä. Vaihtopaikkaa valittaessa kannattaa huomioida, että vuokrat saattavat olla korkeita, koska ne ovat aina suhteessa paikallisten asuntojen hintatasoon. Myös takuumaksu, usein 3 kuukauden vuokra, saattaa olla korkea. Suurkaupungeissa kustannukset voivat korkeampia kuin pienemmillä paikkakunnilla. Henkilöstövaihtoani varten minun piti hankkia viisumi, mikä oli varsin työlästä. Viisumin hankkimiselta olisi luultavasti välttynyt, jos vaihto-ohjelmaa ei olisi nimetty englanninkielisellä termillä exchange. USAn lähetystön virkailijat nimittäin rinnastivat matkani oppilaitosten virallisiin vaihto-ohjelmiin, joihin osallistuvilta vaaditaan viisumi. Tällaiseen epäviralliseen työvaihtoon viisumia ei olisikaan tarvittu.

20 Termi Exchange of personnel aiheutti minulle ongelmia myös vaihtopaikan hankinnassa. Useat palolaitokset nimittäin ilmoittivat, ettei heillä ole tällaista ohjelmaa tai että he eivät voi tarjota minulle tällaista ohjelmaa. Vaihto-ohjelman nimitys ei siis näytä täysin toimivalta ainakaan USAssa. Esimerkiksi Kaliforniassa pelastusalalla termi ride-along on yleisesti käytössä tämän tyyppiselle vaihdolle. Vaikka vaihtopaikkani oli maapallon toisella puolella, en kuitenkaan tuntenut olevani kovin kaukana, koska Internet lyhentää välimatkaa. Pystyin seuraamaan jatkuvasti kotimaan tapahtumia ja soittamaan kotimaahan Internet-puhelimen avulla. Internet mahdollisti myös paikallisten uutisten seuraamisen, jolloin kykenin osallistumaan päivittäisiin keskusteluihin. Olen ollut todella onnekas, koska minulla on ollut mahdollisuus osallistua tällaiseen vaihtoon. Vaihtoni onnistui paremmin kuin ennalta osasin odottaa. Suurin tekijä vaihtoni onnistumisen kannalta oli tukikohtani palokunnan positiivinen suhtautuminen vaihtooni ja ennen kaikkea palopäällikkö Tom Crosserin ja palomestari Rich Rubinin osoittama vieraanvaraisuus. Työtehtäviini Kaliforniassa vaikutti myös monipuolinen taustani Suomen pelastustoimessa. Samoin se, että olen Suomessa päällystövirassa, mahdollisti osallistumisen päällystötehtävien seuraamiseen Kaliforniassa. Kuva 21 Tukikohtani pääpaloaseman henkilöstö ja työvuoro A (Aptosin sammutusauto hajosi 3 kertaa vierailuni aikana. Mainitsin heille, että Suomalaiset paloautot ovat kestävämpiä. Lopun voitte päätellä kuvasta)

Pohjois-Karjalan pelastuslaitos-liikelaitos Turvallisuutta Pohjois-Karjalaisille vuoden jokaisena päivänä

Pohjois-Karjalan pelastuslaitos-liikelaitos Turvallisuutta Pohjois-Karjalaisille vuoden jokaisena päivänä Pohjois-Karjalan pelastuslaitos-liikelaitos Turvallisuutta Pohjois-Karjalaisille vuoden jokaisena päivänä Noljakantie 4 80140 Joensuu Ydintietoja pelastuslaitoksesta Asukkaita 165 673 Pinta-ala 21 584

Lisätiedot

KEMPPILÄNKATU 1 17.3.2014 VSP2, Päivystävän päällikön toiminta

KEMPPILÄNKATU 1 17.3.2014 VSP2, Päivystävän päällikön toiminta KEMPPILÄNKATU 1 17.3.2014 VSP2, Päivystävän päällikön toiminta 1 12.2.2015 PELASTUSTOIMINNAN JOHTAMISMALLI P2 Koko maakunta LänsiP30 Joki P3 Länsi P3 ItäP30 Itä P3 Toimintamallin pääperiaatteet maakunnan

Lisätiedot

KYLÄTURVALLISUUDEN INFOILTA LEPPÄVIRTA 12.11.2012

KYLÄTURVALLISUUDEN INFOILTA LEPPÄVIRTA 12.11.2012 KYLÄTURVALLISUUDEN INFOILTA LEPPÄVIRTA 12.11.2012 Paloriskit, omatoiminen varautuminen ja valvontasuunnitelmat Paavo Tiitta riskienhallintapäällikkö Pohjois-Savon pelastuslaitos paavo.tiitta@kuopio.fi

Lisätiedot

Pelastuslain onnettomuuksien ennaltaehkäisyn uudistukset pelastuslaitoksen kannalta

Pelastuslain onnettomuuksien ennaltaehkäisyn uudistukset pelastuslaitoksen kannalta Pelastusalan neuvottelupäivät SN27 9. 11.12.2009, Silja Serenade Pelastuslain onnettomuuksien ennaltaehkäisyn uudistukset pelastuslaitoksen kannalta Pelastusjohtaja Veli-Pekka Ihamäki Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos

Lisätiedot

Palokuntien viikkoharjoituskysely Pelastusalan vapaaehtoistoiminnan seminaari 23.-24.8.2011 Padasjoki

Palokuntien viikkoharjoituskysely Pelastusalan vapaaehtoistoiminnan seminaari 23.-24.8.2011 Padasjoki Palokuntien viikkoharjoituskysely Pelastusalan vapaaehtoistoiminnan seminaari 23.-24.8.2011 Padasjoki Koulutussuunnittelija Markku Savolainen Vastausmäärän kehittyminen 1. Mikä rooli vastaajalla on palokunnassa?

Lisätiedot

ASUINTALON PELASTUSSUUNNITELMA

ASUINTALON PELASTUSSUUNNITELMA ASUINTALON PELASTUSSUUNNITELMA Kaupunki / kunta: Alavus Kiinteistön / taloyhtiön nimi: Alavuden Vuokra-asunnot Oy, kiinteistöt eritelty luetteloon Laatimispäivämäärä: 6.7.2011/10.10.2011/3.11.2014/24.11.2015

Lisätiedot

PIENEN YLEISÖTILAISUUDEN PELASTUSSUUNNITELMA [NIMI] NORMAALIOLOJEN JA POIKKEUSOLOJEN ONNETTOMUUKSIA SEKÄ UHKATILANTEITA VARTEN

PIENEN YLEISÖTILAISUUDEN PELASTUSSUUNNITELMA [NIMI] NORMAALIOLOJEN JA POIKKEUSOLOJEN ONNETTOMUUKSIA SEKÄ UHKATILANTEITA VARTEN 1 PIENEN YLEISÖTILAISUUDEN PELASTUSSUUNNITELMA [NIMI] NORMAALIOLOJEN JA POIKKEUSOLOJEN ONNETTOMUUKSIA SEKÄ UHKATILANTEITA VARTEN Suunnitteluvelvoite perustuu pelastuslakiin (2004 8 ja 9 ) ja pelastustoimesta

Lisätiedot

KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ

KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ Ylikorkeat rakennukset Opintomatka Paloesimies Petri Strandberg Helsingin kaupungin pelastuslaitos Korkean rakentamisen nykytila Suomessa Suomessa on tähän mennessä rakennettu

Lisätiedot

Väkivalta / uhkatilanne

Väkivalta / uhkatilanne Pelastusalan uhkatilannekoulutus - kehittämistarpeet Juha Höök Paloesimies, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos SPPL työturvallisuusseminaari 15.4.2015, Espoo Väkivalta / uhkatilanne Väkivalta on helppo tunnistaa,

Lisätiedot

Jätehuoltotilojen paloturvallisuusmääräykset. Kuopio 14.2.2013 Pohjois-Savon pelastuslaitos Johtava palotarkastaja Ilkka Itkonen

Jätehuoltotilojen paloturvallisuusmääräykset. Kuopio 14.2.2013 Pohjois-Savon pelastuslaitos Johtava palotarkastaja Ilkka Itkonen Jätehuoltotilojen paloturvallisuusmääräykset Kuopio 14.2.2013 Pohjois-Savon pelastuslaitos Johtava palotarkastaja Ilkka Itkonen Pelastuslain 379 / 2011velvoitteet 1. Yleiset velvollisuudet 4 Jokaisen on

Lisätiedot

Tilannepaikan riskinarviointi. Pem. Esa Nurmela Keski-Uudenmaan pelastuslaitos

Tilannepaikan riskinarviointi. Pem. Esa Nurmela Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Tilannepaikan riskinarviointi Pem. Esa Nurmela Keski-Uudenmaan pelastuslaitos PTR-mittausmenetelmä Ap-kurssin opinnäytetyö Omakohtaiset kokemukset rakennusteollisuudessa käytössä olevasta TR-mittarista

Lisätiedot

Jos vaatteesi syttyvät palamaan, heittäydy maahan tai lattialle ja kieri kunnes tuli sammuu.

Jos vaatteesi syttyvät palamaan, heittäydy maahan tai lattialle ja kieri kunnes tuli sammuu. Lain mukaan joka kodissa täytyy olla palovaroitin. Tulipalo alkaa usein keittiöstä. Jos rasva syttyy palamaan, laita kansi päälle. Älä koskaan käytä vettä. Huolehdi palavasta kynttilästä. Älä tupakoi sängyllä

Lisätiedot

TerveysInfo. Fungerar brandvarnaren? Palovaroittimen käyttöä ja toimintaa läpikäyvä lehtinen.

TerveysInfo. Fungerar brandvarnaren? Palovaroittimen käyttöä ja toimintaa läpikäyvä lehtinen. TerveysInfo Alkusammutustoimet Koulutusvideo alkusammutuksesta, jossa esimerkki ja asiaosuuksin kerrotaan alkusammutuksesta eri sammuttimilla, sekä toimenpiteistä tulipalotilanteissa. Video sisältää mm.

Lisätiedot

Hevostutkimuksen infopäivä 17.3.2011 Ypäjällä

Hevostutkimuksen infopäivä 17.3.2011 Ypäjällä Hevostutkimuksen infopäivä 17.3.2011 Ypäjällä Työn aiheen valintaan johtivat omat kokemukseni sekä hevosurheilun harrastajana että hevosalan koulutettuna työntekijänä kuin myös pitkä kokemus vapaaehtoisella

Lisätiedot

Keski-Suomen pelastuslaitos - SPPL / yritysturvallisuus

Keski-Suomen pelastuslaitos - SPPL / yritysturvallisuus Keski-Suomen pelastuslaitos - SPPL / yritysturvallisuus 29.0.205 Simo Tarvainen pelastusjohtaja .Helsinki 2.Länsi-Uusimaa 3.Keski-Uusimaa 4.Itä-Uusimaa 5.Varsinais-Suomi 6.Kanta-Häme 7.Päijät-Häme 8.Kymenlaakso

Lisätiedot

Niinhän ne väittää, että me ollaan normaaleja vuokralaisia

Niinhän ne väittää, että me ollaan normaaleja vuokralaisia Niinhän ne väittää, että me ollaan normaaleja vuokralaisia Reijo, Jorma, Jari, Jyrki, Juhani, Pekka, Nico, Heta, Sanna ja Carole Nimi ovessa -hanke; vapautuvat vangit ja osallisuus Tampere 16.1.2012 Osallisuudesta

Lisätiedot

ASUINRAKENNUSTEN PALOTURVALLISUUS

ASUINRAKENNUSTEN PALOTURVALLISUUS ASUINRAKENNUSTEN PALOTURVALLISUUS 12.9.2012, Kirkkotorin koulutuskeskus, Oulu 12.9.2012 1 OULU-KOILLISMAAN PELASTUSLAITOS ALUEELLINEN PELASTUSLAITOS VUODESTA 2004 ALKAEN - 16 kuntaa - 273 000 asukasta

Lisätiedot

Ensihoidon järjestelyt haastavassa liikenneonnettomuudessa. Ensihoidon kenttäjohtaja Jouni Kujala Keski-Suomen sairaanhoitopiiri

Ensihoidon järjestelyt haastavassa liikenneonnettomuudessa. Ensihoidon kenttäjohtaja Jouni Kujala Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Ensihoidon järjestelyt haastavassa liikenneonnettomuudessa Ensihoidon kenttäjohtaja Jouni Kujala Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Perustietoa Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Metsien, vesistöjen

Lisätiedot

Helsingin asuntopalot ja niihin johtaneet tekijät. Mitä asukas voi itse tehdä turvallisuutensa parantamiseksi?

Helsingin asuntopalot ja niihin johtaneet tekijät. Mitä asukas voi itse tehdä turvallisuutensa parantamiseksi? Helsingin asuntopalot ja niihin johtaneet tekijät Mitä asukas voi itse tehdä turvallisuutensa parantamiseksi? Pelastustoiminta Helsingin pelastuslaitoksen suorittamien paloja pelastustehtävien kokonaismäärä

Lisätiedot

KAINUUN MATKAILUFOORUMI 260912. Apulaispalopäällikkö Reino Huotari Kainuun pelastuslaitos

KAINUUN MATKAILUFOORUMI 260912. Apulaispalopäällikkö Reino Huotari Kainuun pelastuslaitos KAINUUN MATKAILUFOORUMI 260912 Apulaispalopäällikkö Reino Huotari Kainuun pelastuslaitos Kainuun pelastuslaitos Kuva: Kainuun pelastuslaitos www.kaipe.fi Uutisaiheita Kelomökki syttyi Luostolla www.lapinkansa.fi

Lisätiedot

Millaisen sopimuspalokuntien päällikkökurssin rakentaisit?

Millaisen sopimuspalokuntien päällikkökurssin rakentaisit? 8.9.2014 Millaisen sopimuspalokuntien päällikkökurssin rakentaisit? SPPL Sivutoimisen ja vapaaehtoispäällystön opintopäivä 6.9.2014 Sokos Hotel Alexandra Markku Savolainen Koulutuspäällikkö Taustaa Pelastustoimintaan

Lisätiedot

Erheelliset paloilmoitukset

Erheelliset paloilmoitukset Erheelliset paloilmoitukset Pelastusviranomaisten ajankohtaispäivät 19.-20.11.2013 Helsinki Jaana Rajakko Kauppalehti.fi 13.11.2013 Lentoposti.fi 19.10.2013 Pelastustoimen tehtävistä noin joka viides on

Lisätiedot

Lähiesimiestaitojen kehittäminen pelastuslaitoksissa. Esimieskoulutukset 2015-2016

Lähiesimiestaitojen kehittäminen pelastuslaitoksissa. Esimieskoulutukset 2015-2016 Lähiesimiestaitojen kehittäminen pelastuslaitoksissa Esimieskoulutukset 2015-2016 Taustaa Pelastustoimen henkilöjohtamisen koulutusohjelmat toteutettiin 2010 2012 Tuolloin nousi esiin tarve lähiesimieskoulutuksille

Lisätiedot

PELASTUSAUTOON RAPORTOIVA KIINTEISTÖ PARK

PELASTUSAUTOON RAPORTOIVA KIINTEISTÖ PARK PELASTUSAUTOON RAPORTOIVA KIINTEISTÖ PARK Kalevi Piira VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Lämpömiehenkuja 2, 02150 Espoo Tiivistelmä PARK -hankkeen tavoitteena on pelastusautossa toimiva uusia ICT teknologioita

Lisätiedot

ERHEELLISTEN PALOILMOITUSTEN VÄHENTÄMINEN

ERHEELLISTEN PALOILMOITUSTEN VÄHENTÄMINEN ERHEELLISTEN PALOILMOITUSTEN VÄHENTÄMINEN Palotarkastaja Reijo Houni IUPELA Sopivan kokoinen laitos Laitekanta kohtuullisen pieni Laitekanta keskittynyt vakinaisten asemien alueille Etuja Automaattihälytykset

Lisätiedot

Mikäli vastasit edes johonkin kysymykseen myöntävästi, Ventelän VPK saattaa olla paikka Sinulle! aina mielenkiinnon kohteena?

Mikäli vastasit edes johonkin kysymykseen myöntävästi, Ventelän VPK saattaa olla paikka Sinulle! aina mielenkiinnon kohteena? aina mielenkiinnon kohteena? Istut kotona kaikessa rauhassa sohvalla. Tv:stä alkaa juuri uutiset ja lapset leikkivät vauhdikkaasti huoneessaan. Piip-piip-piippiip! Äkkiä hakulaitteesi alkaa hälyttää ja

Lisätiedot

Pelastustoimi ja pelastuslaitos

Pelastustoimi ja pelastuslaitos Pelastustoimi ja pelastuslaitos Päijät-Hämeen pelastuslaitos Marjo Oksanen marjo.oksanen@phpela.fi Pelastustoimen tehtävänjako Sisäasiainministeriö johtaa, ohjaa ja valvoo pelastustointa ja sen palvelujen

Lisätiedot

Liikennekeskukset turvallisuutta ja sujuvuutta edistämässä. Petri Rönneikkö 15.10.2014

Liikennekeskukset turvallisuutta ja sujuvuutta edistämässä. Petri Rönneikkö 15.10.2014 Liikennekeskukset turvallisuutta ja sujuvuutta edistämässä Petri Rönneikkö 15.10.2014 LIIKENNEKESKUKSET LIIKENNEVIRASTOSSA Liikenneviraston organisaatio Pääjohtaja Sisäinen tarkastus ELY-liikenne Viestintä

Lisätiedot

LUUMÄEN PALOKUNNAN HISTORIAA

LUUMÄEN PALOKUNNAN HISTORIAA LUUMÄEN PALOKUNNAN HISTORIAA Palopäälliköt Apulaispalopäälliköt 2008 - Esa Viiru, Länsi-Saimaa 1997-2003 Lasse Vallentin 1993 Jukka Ekholm 1996-1997 Ari Korström 1992 Harri Hakala (ma.) 1992-1995 Ensio

Lisätiedot

Valvontaeläinlääkärijärjestelmä tänään ja tulevaisuudessa. Sanna Hellström Neuvotteleva virkamies

Valvontaeläinlääkärijärjestelmä tänään ja tulevaisuudessa. Sanna Hellström Neuvotteleva virkamies Valvontaeläinlääkärijärjestelmä tänään ja tulevaisuudessa Sanna Hellström Neuvotteleva virkamies Valvontaeläinlääkärijärjestelmä Valvontaeläinlääkäritilanne Valvontaeläinlääkärikyselyn tuloksia Valvontaeläinlääkärijärjestelmä

Lisätiedot

OULUN VPK:N HÄLYTYSOSASTON JOHTOSÄÄNTÖ

OULUN VPK:N HÄLYTYSOSASTON JOHTOSÄÄNTÖ OULUN VPK:N HÄLYTYSOSASTON JOHTOSÄÄNTÖ OULUN VPK:n HÄLYTYSOSASTON JOHTOSÄÄNTÖ 1. TARKOITUS JA TEHTÄVÄT 1.1 Hälytysosaston ensisijainen tarkoitus on huolehtia sammutus- ja pelastustehtävien hoitamisesta

Lisätiedot

Timo V. Heikkilä Ilomantsi 26.- 27.9. 2013

Timo V. Heikkilä Ilomantsi 26.- 27.9. 2013 Timo V. Heikkilä Ilomantsi 26.- 27.9. 2013 SUOMI JA METSÄT Suomen kokonaispinta-ala on 30,5 milj. ha Metsien peittämä pinta-ala on 23,6 milj. ha, joka on 86 % kokonaispinta-alasta. Suomen metsät kuuluvat

Lisätiedot

Hälytysilmoitus A403 rakennuspalosuuri Kouvola yhteiskoulu klo 11:48:52

Hälytysilmoitus A403 rakennuspalosuuri Kouvola yhteiskoulu klo 11:48:52 Hälytysilmoitus A403 rakennuspalosuuri Kouvola yhteiskoulu klo 11:48:52 Pelastustoimen resurssit A403 Hätäpuhelun kytkeytymisaika (1) Kuopion hätäkeskus 11:46:58 Hälytysvaste A403 klo 11:48:52 johtoyksiköt:

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN PELASTUSLAITOKSET

TULEVAISUUDEN PELASTUSLAITOKSET TULEVAISUUDEN PELASTUSLAITOKSET Joensuu 17.2.2011 AIHEET Hallituksen linjaukset toimintakykyhankkeen osalta Pelastustoimen kehittäminen 2 HALLITUKSEN ILTAKOULU Iltakoulukäsittely 19.5.2010 Hallituksen

Lisätiedot

INTERVAC KANSAINVÄLINEN LOMAPALVELU. Lomailijoille, jotka kulkevat omia polkujaan

INTERVAC KANSAINVÄLINEN LOMAPALVELU. Lomailijoille, jotka kulkevat omia polkujaan INTERVAC KANSAINVÄLINEN LOMAPALVELU Lomailijoille, jotka kulkevat omia polkujaan INTERVAC-lomapalvelu aina vuodesta 1953 lähtien u Voit vaihtaa asunnon toisen kanssa kotimaassa tai ulkomailla. Kun asut

Lisätiedot

Pohjanmaan pelastuslaitos tänään Österbottens räddningsverk i dag. Pelastusjohtaja Räddningsdirektör Tero Mäki

Pohjanmaan pelastuslaitos tänään Österbottens räddningsverk i dag. Pelastusjohtaja Räddningsdirektör Tero Mäki Pohjanmaan pelastuslaitos tänään Österbottens räddningsverk i dag Pelastusjohtaja Räddningsdirektör Tero Mäki Pelastuslaitokset (kunnat) Hätäkeskukset (Valtio) Valtion hallinnoimia Hätäkeskusalueita

Lisätiedot

Suomen pelastustoimi

Suomen pelastustoimi Suomen pelastustoimi 2 Suomen pelastustoimi Onnettomuuksien ehkäisy, pelastustoiminta, varautuminen ja väestönsuojelu muodostavat Suomessa kokonaisuuden, jonka valmius kattaa kaikki onnettomuustapaukset

Lisätiedot

KYMENLAAKSON PELASTUSLAITOS

KYMENLAAKSON PELASTUSLAITOS KYMENLAAKSON PELASTUSLAITOS SUURTEN VESIMÄÄRIEN SIIRTÄMINEN LETKUKALUSTOLLA Pelastuspäällikkö Ilpo Tolonen 16.9.2014 VEDENKULJETUKSEN HISTORIAA KOTKASSA 1979 Palokunnalla 100 metriä 6 letkua ja 450 m 110

Lisätiedot

PALOTURVALLISUUS MAANALAISISSA TILOISSA

PALOTURVALLISUUS MAANALAISISSA TILOISSA PALOTURVALLISUUS MAANALAISISSA TILOISSA Esko Mikkola ja Tuomo Rinne VTT Copyright VTT LÄHTÖKOHTIA Maanalaisissa tiloissa tulipalo on erityisen vaarallinen: Poistuminen hidasta (pitkät etäisyydet, nousut,

Lisätiedot

Palon tai muun onnettomuuden havainnut valvoja varmistaa, että pelastuslaitos on hälytetty kohteeseen, hälytys numerosta 112.

Palon tai muun onnettomuuden havainnut valvoja varmistaa, että pelastuslaitos on hälytetty kohteeseen, hälytys numerosta 112. Pelastustiet ja pysäköinti Valvojat ohjeistetaan seuraamaan pysäköintiä niin, ettei pysäköinti estä pelastusajoneuvojen toimintaa ja niin että pelastustiet pidetään avoinna. Hallin edessä on selkeät parkkipaikat,

Lisätiedot

Sami Huovila Palomies Keski-Suomen Pelastuslaitos Kansainvälinen henkilöstövaihto 2013. Palomiehenä Floridassa

Sami Huovila Palomies Keski-Suomen Pelastuslaitos Kansainvälinen henkilöstövaihto 2013. Palomiehenä Floridassa Sami Huovila Palomies Keski-Suomen Pelastuslaitos Kansainvälinen henkilöstövaihto 2013 2013 Palomiehenä Floridassa Kirjallinen raportti 26.2.2014 Palomiehenä Floridassa Jyväskylän kaupungin henkilöstön

Lisätiedot

Hätäpoistumistikkaat Matti Peurala

Hätäpoistumistikkaat Matti Peurala Hätäpoistumistikkaat Matti Peurala Hätäpoistumistikkaat 1½ kerroksisista rakennuksista Etelä-Pohjanmaalla on vuoden 2010 aikana 11 henkilöä menehtynyt tulipaloissa. Osassa kohteissa ei muistettu hätäpoistumistikkaiden

Lisätiedot

Pelastusalan työturvallisuuskoulutus

Pelastusalan työturvallisuuskoulutus Pelastusalan työturvallisuuskoulutus Työturvallisuuskoulutuksen taustaa (1) Työturvallisuusasiat ovat nousseet pelastusalalla entistä tärkeämmiksi Esikuvana tälle koulutukselle on Työturvallisuuskeskuksen

Lisätiedot

Suomen suurlähetystö Astana

Suomen suurlähetystö Astana LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Talousjohtaminen Suomen suurlähetystö Astana Harjoitteluraportti Elina Hämäläinen 0372524 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lähtövalmistelut...

Lisätiedot

Pilotin tavoitteena oli työnohjauksen mallintaminen pelastus- ja ensihoidon henkilöstölle.

Pilotin tavoitteena oli työnohjauksen mallintaminen pelastus- ja ensihoidon henkilöstölle. Ilpo Lehtonen Pilotin tavoitteena oli työnohjauksen mallintaminen pelastus- ja ensihoidon henkilöstölle. Pilotin päättymisen jälkeen tuotetussa raportissa on kuvattu mallintamisen toteutuminen sekä ehdotettu

Lisätiedot

KOULUTUSTARJOTIN 1 (11) Ryhmäkoko Hinta (alv 24 %) Koulutuskuvaukset Tavoite Kesto. Kokonaisvaltainen riskienhallinta

KOULUTUSTARJOTIN 1 (11) Ryhmäkoko Hinta (alv 24 %) Koulutuskuvaukset Tavoite Kesto. Kokonaisvaltainen riskienhallinta KOULUTUSTARJOTIN 1 (11) Kokonaisvaltainen riskienhallinta Osallistuja tiedostaa kokonaisvaltaisen riskienhallinnan periaatteet. Osallistuja ymmärtää eri tahojen laatimien riskianalyysien ja uhkamallien

Lisätiedot

Kiteen uusi paloasema

Kiteen uusi paloasema Kiteen uusi paloasema Liittymätarkastelu LUONNOS Juha Korhonen 4.12.2015 Sito Best for Your Environment Paloaseman suunnittelualueen sijainti Liite 5 Liikenneympäristö ja suunnittelualue Suunnittelualue

Lisätiedot

PELASTUSTOIMEN ALUEJAKO

PELASTUSTOIMEN ALUEJAKO PELASTUSTOIMEN ALUEJAKO Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman toimeenpano, pelastustoimen järjestelmän uudelleenorganisointi Sisäasiainministeriön lausuntopyyntö 20.12.2013 Sisäasiainministeriön esitys

Lisätiedot

Pelastussuunnitelma. Kiinteistön nimi. Päiväys

Pelastussuunnitelma. Kiinteistön nimi. Päiväys Pelastussuunnitelma Kiinteistön nimi Päiväys Lomake on Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön tuottama mallilomake, jota voidaan käyttää asuinrakennuksen pelastussuunnitelman pohjana. Lomake noudattaa sisäasiainministeriön

Lisätiedot

PELASTUSSUUNNITELMA, PALOTARKASTUKSET JA POIKKEUSTILANTEET

PELASTUSSUUNNITELMA, PALOTARKASTUKSET JA POIKKEUSTILANTEET PELASTUSSUUNNITELMA, PALOTARKASTUKSET JA POIKKEUSTILANTEET Lähteet: Maatilojen palontorjunta, FK Finanssialan Keskusliitto http://www.satapelastus.fi/onnettomuuksienehkaisy/valvontatoiminta.html Valvontapäällikkö

Lisätiedot

Onnettomuuksista oppimisen opintopäivät 2011

Onnettomuuksista oppimisen opintopäivät 2011 Onnettomuuksista oppimisen opintopäivät 2011 Case: Tavaratalo Hong Kong:in tulipalo Rasmus 28.9.2011 1 28.9.2011 2 28.9.2011 3 Hong Kong tavaratalon palo 23.12.2010 kello 16 Vantaa -23 astetta 28.9.2011

Lisätiedot

18.9.2014. Turvallisuustutkinta

18.9.2014. Turvallisuustutkinta 18.9.2014 Turvallisuustutkinta Onnettomuuksien tutkinnan tarkoitus Tutkinnan tarkoituksena on yleisen turvallisuuden lisääminen, onnettomuuksien ja vaaratilanteiden ehkäiseminen sekä onnettomuuksista aiheutuvien

Lisätiedot

Resilientti kansalaisyhteiskunta ja pelastustoimi

Resilientti kansalaisyhteiskunta ja pelastustoimi Resilientti kansalaisyhteiskunta ja pelastustoimi Teija Mankkinen Tutkimus- ja kehittämispäällikkö Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK Sähköposti: teija.mankkinen@spek.fi Puhelin: 040-161 7787 Toiminnan

Lisätiedot

SOPIMUS PELASTUSLAITOSTEN SUORITTAMASTA JÄLKIVAHINKOJEN TORJUNTATYÖSTÄ

SOPIMUS PELASTUSLAITOSTEN SUORITTAMASTA JÄLKIVAHINKOJEN TORJUNTATYÖSTÄ 1 (5) SOPIMUS PELASTUSLAITOSTEN SUORITTAMASTA JÄLKIVAHINKOJEN TORJUNTATYÖSTÄ 1. YLEISTÄ Pelastuslaitokset sekä sopimuspalokunnat ja vakuutusyhtiöt sopivat täten palokuntien JVT-ensitoimenpiteiden tekemisestä.

Lisätiedot

ASUMISPAKKI- koulutus Kodin paloturvallisuus. KOTILO-projekti

ASUMISPAKKI- koulutus Kodin paloturvallisuus. KOTILO-projekti ASUMISPAKKI- koulutus Kodin paloturvallisuus Pelastuslaitokset Suomessa on 22 pelastuslaitosta, niiden tehtävänä on onnettomuuksien ennaltaehkäisy pelastustoiminta varautuminen poikkeusoloihin ensihoito

Lisätiedot

Suojautumisen haasteet tehtävän jälkeen ja kaluston huollossa

Suojautumisen haasteet tehtävän jälkeen ja kaluston huollossa JVT- ja kuivauspäivät 5-6.3.2015 Suojautumisen haasteet tehtävän jälkeen ja kaluston huollossa Paloesimies Jarkke Lahti Puhdas paloasema-malli Mallin lähtökohtana on vähentää altistumista tehtävässä ja

Lisätiedot

Ota kumppaniksi. A UTC Fire & Security Company

Ota kumppaniksi. A UTC Fire & Security Company Ota kumppaniksi paloturvallisuuden ammattilainen A UTC Fire & Security Company Paloturvallisuus yhteinen asiamme Onko kiinteistön paloturvallisuus varmasti kunnossa? Omistajan ja vuokralaisen asenteet

Lisätiedot

Määräys varautumisesta kemikaalionnettomuuksiin

Määräys varautumisesta kemikaalionnettomuuksiin Sivu 1/5 Sisäasiainministeriö pelastusosasto Dnro SM-1999-00636/Tu-311 Annettu 13.10.1999 Voimassa 15.9.1999 alkaen toistaiseksi Säädösperusta Pelastustoimilaki (561/1999 31 ja 88 Kumoaa Sisäasiainministeriön

Lisätiedot

Hankittavalle palvelulle asetetut vähimmäisvaatimukset ja laatukriteerit

Hankittavalle palvelulle asetetut vähimmäisvaatimukset ja laatukriteerit KIRKKONUMMEN KUNTA Perusturva LIITE 3, tarjouspyyntö ENSIHOITO- JA SAIRAANKULJETUSPALVELUT Hankittavalle palvelulle asetetut vähimmäisvaatimukset ja laatukriteerit Tämä dokumentti kuvaa hankittavalle ensihoito-

Lisätiedot

Onnettomuuksien ehkäisy 2013

Onnettomuuksien ehkäisy 2013 Onnettomuuksien ehkäisy 2013 Kimmo Markkanen riskienhallintapäällikkö Onnettomuuksien ehkäisy 2013 Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Västra Nylands räddningsverk Länsi-Uusimaa Department for Rescue Services

Lisätiedot

ERILAISTEN ONNETTOMUUKSIEN TODENNÄKÖISYYS: KUINKA TODENNÄKÖISESTI ARVELEE ITSE JOUTUVANSA (%)

ERILAISTEN ONNETTOMUUKSIEN TODENNÄKÖISYYS: KUINKA TODENNÄKÖISESTI ARVELEE ITSE JOUTUVANSA (%) ERILAISTEN ONNETTOMUUKSIEN TODENNÄKÖISYYS: KUINKA TODENNÄKÖISESTI ARVELEE ITSE JOUTUVANSA (%) Todennäköistä Ei osaa sanoa Epätodennäköistä Jossain määrin todennäköistä Jossain määrin epätodennäköistä 0

Lisätiedot

OPISKELIJAOPAS. Opas ohjattuun harjoitteluun tai työssäoppimiseen Eteva kuntayhtymässä TERVETULOA!

OPISKELIJAOPAS. Opas ohjattuun harjoitteluun tai työssäoppimiseen Eteva kuntayhtymässä TERVETULOA! OPISKELIJAOPAS Opas ohjattuun harjoitteluun tai työssäoppimiseen Eteva kuntayhtymässä TERVETULOA! Mäntsälässä 2.5.2013 LS/RT Mäntsälässä 15.9.2014 päivitys, RT Mäntsälässä 1.4.2015 päivitys, RT Sisällys

Lisätiedot

PELASTUSTOIMEN TASKUTILASTO 2010 2014

PELASTUSTOIMEN TASKUTILASTO 2010 2014 PELASTUSTOIMEN TASKUTILASTO 2010-2014 PELASTUSTOIMEN TASKUTILASTO 2010 2014 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 1 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA RESURSSIT 2 3 ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISY 8 4 HÄLYTYSTEHTÄVÄT 10 5 ONNETTOMUUSVAHINGOT

Lisätiedot

Pohjois-Savon pelastuslaitos Pöytäkirja 7/2015 1 (1) Pohjois-Savon aluepelastuslautakunta 50 08.09.2015. 50 Asianro 4351/09.05.01.

Pohjois-Savon pelastuslaitos Pöytäkirja 7/2015 1 (1) Pohjois-Savon aluepelastuslautakunta 50 08.09.2015. 50 Asianro 4351/09.05.01. Pohjois-Savon pelastuslaitos Pöytäkirja 7/2015 1 (1) 50 Asianro 4351/09.05.01.02/2015 Pelastustoiminnan johtamisen muuttaminen Päätöshistoria 11.6.2015 34 Pelastuspäällikkö Erkki Asikainen 31.5.2015: teki

Lisätiedot

Industrial Fire Protection Handbook

Industrial Fire Protection Handbook Industrial Fire Protection Handbook Second Edition R. Craig Schroll T-110.5690 Yritysturvallisuuden seminaari 2. esitys Antti Nilsson 23.11.2005 Industrial Fire Protection Handbook kirjoittanut R. Craig

Lisätiedot

Palvelutasopäätös ja onnettomuuksien ehkäisy

Palvelutasopäätös ja onnettomuuksien ehkäisy Palvelutasopäätös ja onnettomuuksien ehkäisy Anssi Kuhlman Taustaa Pelastuslaki 379/2011 27 Alueen pelastustoimen ja pelastuslaitoksen tehtävät Alueen pelastustoimi vastaa pelastustoimen palvelutasosta,

Lisätiedot

TURVALLISUUSKARTOITUS

TURVALLISUUSKARTOITUS TURVALLISUUSKARTOITUS Turvallisuusosan tarkastukset Vanajan kirkko Hautausmaantie, 13110, Hämeenlinna Raporttipäivä: 14.01.2014 Tarkastuspäivä: 28.10.2013 Muokkauspäivä: 12.06.2014 2 (14) Vanajan kirkko

Lisätiedot

VALTAKUNNALLINEN TAPATURMAPÄIVÄ 13/08/2010 Arja Puska KUUDEN KOON MALLI PÄIVÄ HOIDOLLE JA KOULUILLE

VALTAKUNNALLINEN TAPATURMAPÄIVÄ 13/08/2010 Arja Puska KUUDEN KOON MALLI PÄIVÄ HOIDOLLE JA KOULUILLE VALTAKUNNALLINEN TAPATURMAPÄIVÄ 13/08/2010 Arja Puska KUUDEN KOON MALLI PÄIVÄ HOIDOLLE JA KOULUILLE Kuuden koon malli Tapaturmien ehkäisyn toimintamalli päiväkotiin ja kouluun LAPSEN TURVAKSI HANKE 2007

Lisätiedot

Visio: Varsinais-Suomen pelastuslaitos on valtakunnallinen suunnannäyttäjä ja positiivinen esimerkki laadukkaasta ja tehokkaasta pelastuslaitoksesta.

Visio: Varsinais-Suomen pelastuslaitos on valtakunnallinen suunnannäyttäjä ja positiivinen esimerkki laadukkaasta ja tehokkaasta pelastuslaitoksesta. Visio: Varsinais-Suomen pelastuslaitos on valtakunnallinen suunnannäyttäjä ja positiivinen esimerkki laadukkaasta ja tehokkaasta pelastuslaitoksesta. V-S aluepelastuslaitos lyhyesti Toimintavalmiudessa

Lisätiedot

PALOPÄÄLLYSTÖLIITON TURVALLISUUSAINEISTOT

PALOPÄÄLLYSTÖLIITON TURVALLISUUSAINEISTOT PALOPÄÄLLYSTÖLIITON TURVALLISUUSAINEISTOT PALOPÄÄLLYSTÖLIITON TURVALLISUUSAINEISTOT Tästä esitteestä löydät Suomen Palopäällystöliiton laadukkaat ja tehokkaat turvallisuusaineistot koulutuskäyttöön ja

Lisätiedot

HE 321/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia.

HE 321/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia. HE 321/2010 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain 4 luvun muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia. Esityksen mukaan

Lisätiedot

Pelastusalan koulutus Puolustusvoimissa. SPEK:n palokuntakoulutuksen kehittämisseminaari 29.3.2011

Pelastusalan koulutus Puolustusvoimissa. SPEK:n palokuntakoulutuksen kehittämisseminaari 29.3.2011 Pelastusalan koulutus Puolustusvoimissa SPEK:n palokuntakoulutuksen kehittämisseminaari 29.3. Pelastusalan koulutus Puolustusvoimissa Suojelu- ja pelastus toimiala PV:ssa Koulutuksen päämäärä Historia

Lisätiedot

Ajankohtaista ja Ikäihmiset turvallisuushaasteena

Ajankohtaista ja Ikäihmiset turvallisuushaasteena Ajankohtaista ja Ikäihmiset turvallisuushaasteena Matti Orrainen Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Onnettomuuksien ehkäisy 2012 Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos ja UPL 9.2.2012 Onnettomuuksien ehkäisy Katto-

Lisätiedot

Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA. Veszprém, Unkari. Aika 18.3. 12.4.

Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA. Veszprém, Unkari. Aika 18.3. 12.4. 1 Mervi Matinlauri Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö RAPORTTI 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA Paikka Veszprém, Unkari Aika 18.3. 12.4.2007 1. Taustatyö ja kohteen kuvaus Tavoitteenani

Lisätiedot

Pohjois-Suomen aluehallintoviraston puheenvuoro Aira A. Uusimäki aluehallintoylilääkäri

Pohjois-Suomen aluehallintoviraston puheenvuoro Aira A. Uusimäki aluehallintoylilääkäri Pohjois-Suomen aluehallintoviraston puheenvuoro Aira A. Uusimäki aluehallintoylilääkäri Valtakunnalliset opiskeluterveyspäivät 14.-15.11.2011, Aira A. Uusimäki Aluehallintovirasto (6) Henkilöstöä n. 1350

Lisätiedot

JOHTAMINEN CBRNE- TILANTEISSA

JOHTAMINEN CBRNE- TILANTEISSA JOHTAMINEN CBRNE- TILANTEISSA PELASTUSTOIMEN JOHTAMINEN CBRNE- TILANTEISSA chemical (kemiallinen), b iological (biologinen), radiological (säteily), nuclear (ydin) j a explosives( räjähteet) MIKKELI 10.9.2013

Lisätiedot

Pelastustoiminnan johtaminen raskaan liikenteen pelastustoiminnassa. Paloesimies Sami Sauvala, Keski-Suomen pelastuslaitos

Pelastustoiminnan johtaminen raskaan liikenteen pelastustoiminnassa. Paloesimies Sami Sauvala, Keski-Suomen pelastuslaitos Pelastustoiminnan johtaminen raskaan liikenteen pelastustoiminnassa Paloesimies Sami Sauvala, Keski-Suomen pelastuslaitos Johtaminen, pelastustoiminta, työturvallisuus Johtamista tapahtuu eri tasoilla.

Lisätiedot

2. Poistumisturvallisuus ja tulipalon vaarallisuus. 1. Esipuhe

2. Poistumisturvallisuus ja tulipalon vaarallisuus. 1. Esipuhe 1. Esipuhe Tämän dvd:n tarkoituksena on havainnollistaa poistumisturvallisuuden kannalta keskeisiä tekijöitä erilaisissa asumisympäristöissä ja julkisissa rakennuksissa. Video tai sen erilliset osat soveltuvat

Lisätiedot

Alueella ei ole päätoimista henkilökuntaa. 041 455 2220 (Petri) 044 344 5866 (päivystäjä)

Alueella ei ole päätoimista henkilökuntaa. 041 455 2220 (Petri) 044 344 5866 (päivystäjä) 2 TIETOA LEIRIKESKUKSESTA Alue on tarkoitettu alle 100 henkilön majoittumiseen päärakennuksessa, 6 majoitusmökissä ja asuntovaunuissa / asuntoautoissa. Alueella järjestetään satunnaisesti muutaman tunnin

Lisätiedot

Yritysinfo 16.9.2015

Yritysinfo 16.9.2015 Yritysinfo 16.9.2015 Itä-Uudenmaan pelastuslaitos Tomi Pursiainen Riskienhallintapäällikkö Mitä yrityksen tulee ottaa huomioon turvallisuuden ja riskienhallinnan takaamiseksi? Toiminnanharjoittajan velvollisuudet

Lisätiedot

Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi. Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014

Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi. Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014 Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014 Mikä on sukupolvi? Eri asia kuin ikä Yhteiset muistot

Lisätiedot

Vaaratilanteiden hallintaa ja pelastusalan erikoisosaamista Uusi, monipuolinen pelastusharjoituskeskus nousee Poriin

Vaaratilanteiden hallintaa ja pelastusalan erikoisosaamista Uusi, monipuolinen pelastusharjoituskeskus nousee Poriin Vaaratilanteiden hallintaa ja p Uusi, monip pelastusharj nousee Pori elastusalan erikoisosaamista uolinen oituskeskus in Laajat käyttömahdollisuudet Porin lentokentän välittömään läheisyyteen rakennetaan

Lisätiedot

UHKA- JA VÄKIVALTATILANTEET ENSIHOIDOSSA. Mari Rantanen Ensihoitaja Keski-Uudenmaan pelastuslaitos SPPL Työturvallisuusseminaari Espoo 15.4.

UHKA- JA VÄKIVALTATILANTEET ENSIHOIDOSSA. Mari Rantanen Ensihoitaja Keski-Uudenmaan pelastuslaitos SPPL Työturvallisuusseminaari Espoo 15.4. UHKA- JA VÄKIVALTATILANTEET ENSIHOIDOSSA Mari Rantanen Ensihoitaja Keski-Uudenmaan pelastuslaitos SPPL Työturvallisuusseminaari Espoo 15.4.2015 PELASTUSLAITOSTEN KUMPPANUUSVERKOSTO www.pelastuslaitokset.fi

Lisätiedot

kerrostaloasukkaalle Huolehdi paloturvallisuudesta!

kerrostaloasukkaalle Huolehdi paloturvallisuudesta! Paloturvallisuustietoa kerrostaloasukkaalle Huolehdi paloturvallisuudesta! Ohjeet asukkaalle Palovaroitin Asunnon jokainen kerros sekä niihin yhteydessä olevat kellarikerrokset ja ullakot on varustettava

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/2013 1 (8) Pelastuslautakunta PEK/6 15.10.2013

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/2013 1 (8) Pelastuslautakunta PEK/6 15.10.2013 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/2013 1 (8) 119 Pelastuslaitos, talousarvion toteutumisennuste III-2013 ja ylitysesitys HEL 2013-012527 T 02 02 01 Päätös Käyttötalousennuste Investoinnit Lautakunta päätti

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen Nolla tapaturmaa 2020 Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015 Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n hallitus asetti

Lisätiedot

SAIRAALATEKNIIKAN PÄIVÄT HELSINGISSÄ 12.-13.2.2014. Sairaalan ja pelastuslaitoksen välinen yhteistyö savunpoistossa

SAIRAALATEKNIIKAN PÄIVÄT HELSINGISSÄ 12.-13.2.2014. Sairaalan ja pelastuslaitoksen välinen yhteistyö savunpoistossa SAIRAALATEKNIIKAN PÄIVÄT HELSINGISSÄ 12.-13.2.2014 Sairaalan ja pelastuslaitoksen välinen yhteistyö savunpoistossa Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos Keijo Kangastie Pelastuspäällikkö SAVUNPOISTO Rakennukseen

Lisätiedot

Vuosisuunnitelma 2015

Vuosisuunnitelma 2015 Vuosisuunnitelma 2015 1 Sisällysluettelo 1. Pirkanmaan pelastuslaitoksen esittely ja toimintaympäristön muutokset... 2 2. Toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2015... 2 3. Verkostoyhteistyö... 3 4. Riskienhallinta...

Lisätiedot

Sopimuspalokunnat keskeinen osa Suomen pelastustointa. Suomen Sopimuspalokuntien Liiton tiedotusmateriaalia 2012

Sopimuspalokunnat keskeinen osa Suomen pelastustointa. Suomen Sopimuspalokuntien Liiton tiedotusmateriaalia 2012 Sopimuspalokunnat keskeinen osa Suomen pelastustointa Suomen Sopimuspalokuntien Liiton tiedotusmateriaalia 2012 Esityksen sisältö Historiaa Sopimuspalokuntalaiset Tunnuslukuja Palokuntien hälytystehtävät

Lisätiedot

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kysely kandien kesätöistä 2013 Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kyselytutkimus lääketieteen opiskelijoille Tiedot kerättiin sähköisellä kyselyllä syyskuussa 2013.

Lisätiedot

Spurtti-projekti. Rekrytointien kielikoulutusmallien vertailua

Spurtti-projekti. Rekrytointien kielikoulutusmallien vertailua Rekrytointien kielikoulutusmallien vertailua 1 Lähtömaakoulutus ja Suomessa alkava kielikoulutus rekrytoidulle Mitä koulutus on: Suomen kielen koulutusta, usein työtehtävään liittyvää, perustietoa työelämästä

Lisätiedot

Palopupu ja uusi * pelastuslaki

Palopupu ja uusi * pelastuslaki Palopupu ja uusi * pelastuslaki Väritettävä pupuhahmo päiväkoti- ikäisille isille Lain tavoite, soveltamisala ja yleiset velvollisuudet tiedoksi jokaiselle, mutta erityisesti pienten lasten vanhemmille

Lisätiedot

KERROSTALOJEN OMAVALVONTA - kokeilu riskiperusteiselle valvonnalle. Onnettomuuksien ehkäisyn opintopäivät Tampere 18-19.11.2014

KERROSTALOJEN OMAVALVONTA - kokeilu riskiperusteiselle valvonnalle. Onnettomuuksien ehkäisyn opintopäivät Tampere 18-19.11.2014 KERROSTALOJEN OMAVALVONTA - kokeilu riskiperusteiselle valvonnalle Onnettomuuksien ehkäisyn opintopäivät Tampere 18-19.11.2014 PALOSUOJELURAHASTON HANKE 5.3.2014 30.11.2015 Työryhmä: - Pj paloinsinööri

Lisätiedot

Onnettomuuksien ehkäisy / TP 4.3.2010

Onnettomuuksien ehkäisy / TP 4.3.2010 1 Ohje on laadittu yhteistyössä; Helsingin pelastuslaitoksen, Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen, Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen ja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen kanssa Itä-Uudenmaan pelastuslaitos;

Lisätiedot

Pelastustoimen muutospaineet ja mahdollisuudet. Seppo Lokka pelastusjohtaja

Pelastustoimen muutospaineet ja mahdollisuudet. Seppo Lokka pelastusjohtaja Pelastustoimen muutospaineet mahdollisuudet Seppo Lokka pelastusjohta Megatrendit Teknologia integroituu arkeen Keskinäisriippuvuus lisääntyy Yksilöllinen hyvinvointi korostuu Ilmastonmuutoksen seuraukset

Lisätiedot

PELASTUSTOIMEN TASKUTILASTO 2011 2015

PELASTUSTOIMEN TASKUTILASTO 2011 2015 PELASTUSTOIMEN TASKUTILASTO 2011-2015 PELASTUSTOIMEN TASKUTILASTO 2011 2015 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 1 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA RESURSSIT 2 3 ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISY 8 4 HÄLYTYSTEHTÄVÄT 10 5 ONNETTOMUUSVAHINGOT

Lisätiedot

MainaRI - kokonaisturvallisuuden arviointi- ja kehittämismenetelmä työhyvinvoinnin edistämiseksi

MainaRI - kokonaisturvallisuuden arviointi- ja kehittämismenetelmä työhyvinvoinnin edistämiseksi MainaRI - kokonaisturvallisuuden arviointi- ja kehittämismenetelmä työhyvinvoinnin edistämiseksi PERUSTASO TAVOITETASO Perusasiat ja lainsäädäntö kunnossa Aktiivista ja tavoitteellista toimintaa Systemaattisesti

Lisätiedot

ASUKKAAN TURVALLISUUSOHJEET

ASUKKAAN TURVALLISUUSOHJEET ASUKKAAN TURVALLISUUSOHJEET Turvallista asumista YH Kodeilla YH Kodit tarjoaa elämän kestävää asumista, joka on paljon enemmän kuin pelkkä asunto. Me arvostamme turvallisen asumisen ja toimivan elinympäristön

Lisätiedot