SOSIAALINEN PÄÄOMA JA LUOTTAMUS INNOVAATIOVERKOISSA. Reijo Miettinen, Kari Toikka, Juha Tuunainen, Janne Lehenkari ja Stephanie Freeman

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SOSIAALINEN PÄÄOMA JA LUOTTAMUS INNOVAATIOVERKOISSA. Reijo Miettinen, Kari Toikka, Juha Tuunainen, Janne Lehenkari ja Stephanie Freeman"

Transkriptio

1 SOSIAALINEN PÄÄOMA JA LUOTTAMUS INNOVAATIOVERKOISSA Reijo Miettinen, Kari Toikka, Juha Tuunainen, Janne Lehenkari ja Stephanie Freeman

2 ISSN ISBN ISBN (verkko/pdf) TUTKIMUSRAPORTTEJA 9 Toiminnan teorian ja kehittävän työntutkimuksen yksikkö, Kasvatustieteen laitos PL 26 (Teollisuuskatu 23) Helsingin Yliopisto Copyright 2006 Kirjoittajat Kansi: Niilo Konttinen Taitto: Janne Lehenkari Paino: Yliopistopaino Helsinki 2006

3 SISÄLLYS 1. JOHDANTO MITEN VERKOSTON, LUOTTAMUKSEN JA SOSIAALISEN PÄÄOMAN KÄSITTEET ON YMMÄRRETTY? Yleinen verkostokäsite: kaikki on verkostoa Sosiaalinen verkostokäsite: sosiaalinen kanssakäyminen talouden perustana Taloudellinen verkostokäsite: verkostot uutena taloudellisen toiminnan organisaatiomuotona KOHTEELLINEN VERKOSTOKÄSITE: VERKOSTOT UUSIEN KÄYTTÖARVOJEN YHTEISKEHITTELYNÄ Verkosto ja tuotannon käyttöarvovaatimukset Uudet verkostot ja käyttöarvojen merkityksen kasvu Verkosto kasvaa hierarkiasta ja markkinoista: esimerkkinä autoja terästeollisuus Verkosto syntyy uuden käyttöarvon tuottamiseksi: esimerkkinä avoin ohjelmistokehitystyö Kohteen ja verkoston yhteiskehitys tuotekehitys- ja innovaatioprosessissa Luottamus kohteellisessa verkostossa SOSIAALINEN PÄÄOMA JA LUOTTAMUS BIOTEKNIIKASSA JA OHJELMISTOTUOTANNOSSA Biotekniikkasektori innovaatioverkkojen paradigmana Avoin kehittämismalli ja tuottaja-käyttäjäyhteistyö ohjelmistotuotannossa LUOTTAMUKSEN JA YHTEISTYÖN HAASTEET INNOVAATIOTOIMINNASSA Luottamuksen rakentuminen ja mureneminen Delfia-teknologian kehittämisessä Kaupankäynnistä luottamukseen: Helsingin yliopiston teknologiansiirtoyhtiön ja Soveltavan kasvibiotekniikan tutkimusryhmän yhteistyön vaiheet... 85

4 5.3 Kansallista ja kansainvälistä luottamusta ja yhteistyötä biotekniikassa: Finnzymes Oy:n yhteistyökäytännöt luvuilla Osallistuminen, luottamus ja tunnustuksen anto terveydenhuollon teknologioissa: Prowellnessdiabeteshoitotietojärjestelmän kehitystyö EMPIIRISEN TUTKIMUKSEN HAASTEET Tutkimuksen kohteena olevat innovaatioverkot Tutkimusongelmat LÄHTEET

5 1. JOHDANTO Tämä julkaisu on johdanto tutkimukseen, joka koskee luottamuksen ja sosiaalisen pääoman muodostumista innovaatioverkoissa. 1 Siinä esitetään ensiksi se, miten ymmärrämme käsitteet verkosto, sosiaalinen pääoma ja luottamus. Toiseksi käsittelemme sitä, miten tutkimme näitä ilmiöitä kahden biotekniikkayrityksen ja kahden ohjelmistoyrityksen innovaatioverkoissa. Verkoston, sosiaalisen pääoman ja luottamuksen käsitteet liittyvät kiinteästi toisiinsa. Robert Putnamin (2000, 19) määritelmän mukaan sosiaalinen pääoma viittaa yksilöiden välisiin kytkentöihin ja näistä muodostuviin sosiaalisiin verkostoihin sekä vastavuoroisuuden ja luottamuksen normeihin. Lähestymmekin tässä julkaisussa sosiaalisen pääoman ja luottamuksen käsitteitä verkoston käsitteen kautta. Näiden käsitteiden käytön ongelmana kuitenkin on, että eri tieteenalat ja tutkimustraditiot ovat ymmärtäneet ne eri tavoin. Asiaa ei helpota se, että näistä käsitteistä on myös tullut osa tiede-, teknologia- ja innovaatiopolitiikan kieltä. Lineaarisen innovaatioketjun ajatus korvautui 1970-luvulla interaktiivisella näkemyksellä, joka korostaa tutkimuksen, tuotekehityksen ja markkinoiden yhteistyötä ja vuorovaikutusta. Verkostosta tuli tämän vuorovaikutuksen analysoinnin ja edistämisen väline. Sosiaalinen pääoma puolestaan löi itsensä läpi, kun Maailmanpankki otti sen 1990-luvun lopulla käyttöön kuvaamaan taloudellisen kehityksen, hyvinvoinnin ja kansalaisyhteiskunnan sosiaalisten suhteitten välistä riippuvuutta. Maailmanpankin määritelmän mukaan (lainaus Fine 2001, 158): Sosiaalinen pääoma viittaa yhteiskunnan sosiaaliseen ja kulttuuriseen kiinteyteen, normeihin ja arvoihin, jotka hallitsevat ihmisten välistä vuorovaikutusta ja niiden instituutioiden vuorovaikutusta, joissa ihmiset ovat uppoutuneina. Sosiaalinen pääoma on liima, joka pitää yhteiskunnan koossa ja jota ilman ei voi olla taloudellista kasvua eikä inhimillistä hyvinvointia. Verkostosta, luottamuksesta ja sosiaalisesta pääomasta onkin tullut elinvoimaisia metaforia, joihin tarttuvat niin poliitikot kuin tutkijat. Samalla ne ovat saaneet yhä enemmän erilaisia merkityksiä. Siksi näiden käsitteiden käyttökelpoi- 1 Tämä julkaisu on tuotettu projektissa Sosiaalinen pääoma ja luottamuksen dynamiikka innovaatioverkoissa ( ). Projekti on osa Sosiaalinen pääoma ja luottamusverkostot -tutkimusohjelmaa (SoCa) ja sitä rahoittaa Tekes. 5

6 suus edellyttääkin tietoisuutta niiden erilaisista käyttötarkoituksista ja -tavoista. Samat termit kätkevät taakseen toisistaan poikkeavia käsitteitä. Erotamme tässä julkaisussa neljä erilaista verkoston käsitettä: 1) yleisen, 2) sosiaalisen, 3) taloudellisen sekä 4) kohteellisen verkostokäsitteen. Niiden perustana ovat eri tieteenalat ja tutkimussuuntaukset. Yleinen verkostokäsite tarkastelee verkostoja yksikköjen ja niitä yhdistävien siteiden rakenteena, joka on ominainen kaikille yhteiskunnan ja luonnon ilmiöille. Tämän käsitteen tutkimusperustan muodostavat muun muassa sosiologinen verkostoanalyysi ja yleinen verkostoteoria. Sosiaalinen verkostokäsite ulottaa sosiaalisen pääoman juuret taloudesta eroavaan sosiaaliseen kanssakäymiseen ja tässä muodostuviin luottamusverkostoihin. Nämä ovat hyvin toimivien taloudellisten eli markkina- ja hierarkiasuhteiden edellytys ja perusta, johon viimeksi mainitut uppoutuvat. Sosiaalista verkostokäsitettä on kehitellyt muun muassa ns. uusi taloussosiologia. Taloudellinen verkostokäsite tarkastelee verkostoa markkinoista ja hierarkiasta poikkeavana uutena taloudellisen toiminnan organisaatiomuotona. Se perustuu yhtäältä organisaatiososiologian ja toisaalta evolutionaarisen taloustieteen piirissä tehtyyn yritysten innovaatioverkkoja koskevaan tutkimukseen. Kumpikin tutkimussuuntaus on tahollaan kehitellyt käsitystä verkostoista yhteistoiminnan muotona, joka on tarpeellinen innovatiivisten, monimutkaisten, tieteellisesti ja teknologisesti vaativien tuotteiden suunnittelussa ja tuotannossa. Verkosto mahdollistaa toisiaan täydentävien resurssien yhdistämisen hankkeiksi, joihin mikään verkosto-osapuoli ei yksin kykenisi. Verkoston sosiaalisuus on tässä tapauksessa tuotannon vaatimus. Verkostoituminen on edennyt erityisen voimakkaasti talouden uusilla kasvualoilla, informaatio- ja bioteknologiassa. Informaatioteknologiasta, erityisesti Internetistä, on tullut verkostoitumisen keskeinen väline. Oma, kohteellinen verkostokäsitteemme, joka perustuu kulttuurihistorialliseen toiminnan teoriaan, täydentää ja kehittää edelleen taloudellista verkostokäsitettä. Kohteellisen verkostokäsitteen näkökulmasta verkostot ovat organisaatiomuoto, joka ottaa markkinoita ja hierarkiaa paremmin huomioon tuotteen käyttöarvo-ominaisuuksien vaatimukset ja mahdollisuudet. Tämä tapahtuu muun muassa silloin, kun tuottaja ja käyttäjä osallistuvat yhdessä tuotteen kehittelyyn. Kohteellinen verkostokäsite myös suuntaa huomion tuotteen ja verkoston yhteisiin synty- ja kehitysprosesseihin, kun innovaatiotutkimus on tarkastellut etupäässä yritys- ja innovaatioverkostojen rakennetta. Verkoston ja tuotteen yhteiskehitystä on tarkasteltu myös konstruktivistisessa tieteen ja teknologian sosiologiassa ja erityisesti toimijaverkkoteoriassa. Sen analyysien keskiössä on verkottumiseen liittyvä valta ja taivuttelu. Kulttuurihistoriallinen toiminnan teoria on alun perin psykologian piirissä syntynyt teoriatraditio. Sik- 6

7 si se on erityisen kiinnostunut oppimisesta, toisiaan täydentävästä osaamisesta ja moniäänisyydestä kohteellisessa yhteistoiminnassa. Kehittelemme tutkimusotettamme ja verkoston käsitettämme seuraavasti. Luvussa kaksi esitellään yleinen, sosiaalinen ja taloudellinen verkostokäsite ja luvussa kolme kohteellinen verkostokäsite. Luvussa neljä analysoidaan verkostojen syntyä ja kehitystä biotekniikassa ja ohjelmistotuotannossa. Tutkimamme yritykset toimivat näillä aloilla. Ohjelmistotuotannon erityispiirteenä on Internetin avulla tapahtuva ohjelmien kehittäminen, ns. avoin kehittämismalli. Tässä yhteydessä puhutaan virtuaaliyhteisöistä tai -verkoista. Luvussa viisi analysoimme sosiaalisen pääoman ja luottamuksen muodostumisen dynamiikkaa neljässä aikaisemmin tutkimassamme innovaatiossa. Nämä tapaukset konkretisoivat näkemystämme siitä, kuinka luottamus ja sosiaalinen pääoma rakentuvat toiminnassa ja kuinka verkostolla on taipumus muuttua jälleen markkinaperustaiseksi vaihdoksi tai hierarkiaksi. Kuudennessa luvussa esittelemme neljä kohteenamme olevaa yritystä sekä innovaatioverkot, joita tulemme tutkimaan. Lopuksi esitämme tutkimusongelmamme ja luonnehdimme niitä tutkimuskohteista kerätyn aineiston avulla. 7

8 2. MITEN VERKOSTON, LUOTTAMUKSEN JA SOSIAALI- SEN PÄÄOMAN KÄSITTEET ON YMMÄRRETTY? Tässä luvussa esittelemme kolme verkostokäsitettä: yleisen, sosiaalisen ja taloudellisen verkostokäsitteen. Kukin näistä sisältää oman tulkintansa verkostosuhteiden luonteesta ja niihin sisältyvän luottamuksen ja sosiaalisen pääoman edellytyksistä ja merkityksestä. Yleisen verkostokäsitteen näkökulmasta sosiaalinen pääoma on toimijan verkostossa omaaman rakenteellisen aseman tulos. Sosiaalinen verkostokäsite palauttaa sen taloudellisen toiminnan ulkopuolisessa sosiaalisessa kanssakäymisessä syntyviin ystävyys- ja luottamussuhteisiin. Näistä poiketen taloudellinen verkostokäsite suuntaa huomion verkostoyhteistyön taloudellisiin ehtoihin. Näitä ovat muun muassa tuotteiden ja niiden tieteellisen ja teknologisen perustan monimutkaistuminen. Taloudelliselle verkostokäsitteelle sosiaalinen pääoma on yritysten strategista kumppanuutta eli innovaatioiden aikaansaamisen edellyttämää verkostoitumista muiden osaajien kanssa. Kullakin näistä kolmesta verkostokäsitteestä on omat vahvuutensa ja rajoituksensa. 2.1 Yleinen verkostokäsite: kaikki on verkostoa Yleisimmillään verkostometafora ilmaisee sen, että ihmiset ovat toisiinsa kytkeytyviä, verkottuvia ja tässä mielessä sosiaalisia olioita. Erilaisia verkostokäsitteitä yhdistävä määritelmä onkin se, että verkosto on yksikköjen joukko, jota niiden väliset siteet yhdistävät (esim. Nohria 1992, 4; Castells 2000, 501; Swedberg & Granovetter 2001, 11). Kaikenlaiset sosiaaliset organisaatiot, niin viralliset kuin epävirallisetkin, ovat siten verkostoja. Sanoa, että jokin organisaatio on verkostomainen, on tautologia (Nohria 1992, 12). Sosiaalinen maailma muodostuu verkostoista 2 ja sen lisäksi luontokin on verkottunut 3 (Barabási 2002). 2 Wassermanin ja Faustin (1994) mukaan verkostoanalyysia on sovellettu mm. seuraavilla alueilla: ammatillinen liikkuvuus, kaupungistumisen vaikutus yksilöiden hyvinvointiin, maailman poliittinen ja taloudellinen järjestelmä, yhteisön eliitin päätöksenteko, ryhmän ongelmanratkaisu, innovaatioiden leviäminen ja omaksuminen, yhteisöjen kytkennät, uskomusjärjestelmät, kognitio ja sosiaalinen havaitseminen, markkinat, tieteen sosiologia, vaihto ja valta, konsensus ja sosiaalinen vaikuttaminen, liittoutuminen. 8

9 Sosiaaliset verkostot ovat kaiken kokoisia ja tasoisia. Verkostoksi konstruoitava tutkimuskohde voi olla yhtä hyvin yksilö, ryhmä, yksittäinen organisaatio kuin jokin organisaatioiden joukkoʺ (Sydow 1992, 75). Verkostot ovat paitsi rinnakkaisia myös sisäkkäisiä. Verkoston yksiköt ovat alemman tason (paikallisia, mikro- jne.) verkostoja, joista ylemmän tason (globaalit, makrojne.) verkostot muodostuvat (ibid.). Yksikön näkökulmasta kyse on sen sisäisestä ja ulkoisesta eli yksikköjen välisestä verkostosta. Esimerkiksi yrityksen sisäinen (virallinen) tuotantoverkosto muodostuu johto-, myynti-, suunnittelu-, osto-, valmistus- jne. -toiminnoista ja -osastoista. Kullakin on edelleen sisäinen, tiimien ja yksilöiden muodostama verkostonsa. Samalla yritys on osa ulkoista, yritysten välistä verkostoa. Se on vaikkapa toisen yrityksen asiakas, alihankkija tai jakelija. Yleisen verkostokäsitteen näkökulmasta myös markkinat ja hierarkiat ovat yksikköjen ja niiden välisten siteiden muodostamia rakenteita, siis verkostoja: [V]erkostoja voitaisiin pitää kaikkein yleisimpänä koordinaatiokäsitteenä. Markkinat ovat kilpailevien, hintojen ja informaation avulla toimivien yritysten ja niiden asiakkaiden muodostama verkosto, samalla kun myös hierarkia on verkosto, jonka muodostavat byrokraattisesti hallinnoidut, määräyksiä antavat ja vastaanottavat osastot. (Frances & al. 1991, 18.) Erotuksena yleiseen verkostokäsitteeseen verkoston käsitettä käytetään myös toisessa, tarkemmassa merkityksessä. Tiettyjä sosiaalisten suhteiden muotoja kutsutaan verkostoiksi nimenomaan siksi, että niiden katsotaan eroavan markkina- ja hierarkiasuhteista. Ensinnäkin sosiologiassa on perinteisesti korostettu sosiaalisten verkostojen merkitystä. Näillä tarkoitetaan sellaisia henkilöiden välisiä sosiaalisia suhteita, joille on ominaista erityinen sosiaalisuus, kuten vastavuoroisuus ja luottamus, vastakohtana yksilöllisiin etuihin ja rationaaliseen laskelmointiin perustuville markkina- ja hierarkiasuhteille. Sosiaaliset verkostot muodostavat sosiologian mukaan talouden välttämättömän perustan. Toiseksi verkostoiksi on kutsuttu markkinoista ja hierarkioista poikkeavia uusia taloudellisia suhteita. Esimerkkejä näistä ovat biotekniikkasektorin innovaatioverkostot ja avoimen ohjelmistokehitystyön verkostot. Näissä tapahtuva yhteistoiminta ylittää yritysten sisäiset hierarkiarajat, yritysten väliset markkinarajat, yritysten ja julkisen sektorin väliset rajat sekä (erityisesti ohjelmistokehitysprojekteissa) palkkatyön ja vapaaehtoistyön väliset rajat. Yleisen verkostokäsitteen 3 Fyysikko Albert-László Barabásin (2002, 211) mukaan samat verkosto-ominaisuudet koskevat niinkin erilaisia järjestelmiä kuin kielen verkostoa, solun proteiinien välisiä linkkejä, ihmisten välisiä seksuaalisia suhteita, tietokonesirun kytkentäkaaviota, solun aineenvaihduntaa, Internetiä, Hollywoodia, World Wide Webiä, tekijyyden yhdistämien tiedemiesten verkostoa ja talouden perustana olevaa hienovaraista yhteistyötä vain muutaman esimerkin mainitakseni. 9

10 näkökulmasta sekä sosiaaliset että taloudelliset verkostot, ts. verkostot erityisessä mielessä ovat verkostoja siinä missä markkinat ja hierarkiatkin (Kuva 1). VERKOSTO yleisessä merkityksessä MARKKINAT HIERARKIA VERKOSTO erityisessä merkityksessä Kuva 1. Verkoston yleinen ja erityinen käsite. Markkina-, hierarkia- ja (erityisten) verkostosuhteiden laadullisten erojen tarkastelu jää vaille huomiota yleistä verkostokäsitettä käytettäessä. Yleinen verkostokäsite suuntaa huomion markkinoille, hierarkialle ja verkostolle (erityisessä mielessä) yhteisiin, yleisiin rakennepiirteisiin ja näiden vaihteluun. Tunnettu esimerkki on Ronald Burtin rakenneaukkojen (structural holes) teoria. Siinä keskeinen ero tehdään sulkeutuneiden ja rakenneaukkoja sisältävien verkostojen välillä (Kuva 2). 10

11 (1) (2) A B C Kuva 2. Sulkeutunut (1) ja aukollinen (2) verkosto. Sulkeutuneissa verkostoissa yksiköt muodostavat toisiinsa tihein ja päällekkäisin sitein kytkeytyvän ryppään (A on yhteydessä B:hen välittömästi ja lisäksi välillisesti C:n kautta, joka on yhteydessä B:hen). Aukolliset verkostot taas muodostuvat, kun tiheät ryppäät kytkeytyvät toisiinsa vain kahden yksittäisen yksikön välisin sitein. Burt on pyrkinyt osoittamaan, että aukollisilla verkostoilla on tiheisiin verkostoihin verrattuna vahvempi kilpailuasema markkinoilla, koska ne saavat informaatiota monesta eri lähteestä (Burt 1992) ja tuottavat suuremman sosiaalisen pääoman (Burt 2001). Sama ajatus sisältyy Mark Granovetterin (1973) teesiin heikkojen siteiden vahvuudesta (vrt. Burt 2001) sekä mm. Robert Putnamin (2000, 22 24) esittämään jakoon sitovan (bonding) ja yhdistävän (bridging) sosiaalisen pääoman välillä. Huomattakoon, että vaikka Burt tarkastelee markkinoita, hänen teoriansa pätee yhtä lailla hierarkioihin sekä markkinoista ja hierarkioista eroaviin verkostoihin. Kyseessä on todellakin yleinen verkostokäsite. Yleisen verkostokäsitteen vahvuudet ja rajat Yleisen verkostokäsitteen vahvuus on sen verkostonäkökulmaan sisältyvä metodologisen individualismin kritiikki. Metodologista individualismia edustaa 11

12 mm. taloustieteen rationaalisen, yksilöllistä etua maksimoivan toiminnan käsite. Kuten Knoke ja Kuklinski (1991, ) verkostonäkökulman ilmaisevat: Toimijoiden välisten suhteiden rakenteella ja yksittäisten toimijoiden asemalla verkostossa on tärkeitä käyttäytymiseen, havaitsemiseen ja asenteisiin liittyviä seurauksia sekä yksittäisille yksiköille että koko järjestelmälle. Toisin sanoen yksiköiden (yksilöiden, ryhmien, organisaatioiden jne.) toimintaa ja ominaisuuksia ei voida ymmärtää tarkastelematta niitä verkostojensa yksikköinä. Tämä tarkoittaa myös sitä, että yksikön rakenteellinen asema verkostossa on sosiaalista pääomaa. Esimerkkejä tästä ovat sillanrakentajan asema Ronald Burtin (2001) rakenneaukkojen teoriassa ja teknologisen portinvartijan asema tutkimus- ja tuotekehityshankkeisiin liittyvissä kommunikaatioverkostoissa (Allen 1983). Biotekniikka-alaa koskevissa empiirisissä tutkimuksissaan Walter Powell tutkimusryhmineen (Powell & al. 1999) puolestaan osoittaa yritysten verkostoaseman keskeisyyden merkityksen niiden kasvun selittäjänä. Heidän mukaansa yritysten verkostoituminen on kumulatiivinen prosessi, jossa uudet yhteistyösuhteet rakentuvat jo olemassa olevien kumppanuuksien varaan. Mitä keskeisempään asemaan verkostossa yritys pääsee, sen helpompaa sen on ylläpitää ja laajentaa yhteistyösuhteitaan. Sitä paremmin se myös saa käyttöönsä tärkeää informaatiota ja muita resursseja. Yleisen verkostokäsitteen toinen vahvuus on sen realismi. Koska verkostoanalyysi näkee verkostoja kaikkialla, se ei ole rajoittunut vain muodollisten ja virallisten hierarkia- ja markkinasuhteiden, ts. organisaatiokaavioiden ja yritysten välisten sopimussuhteiden tutkimiseen. Se on kiinnostunut myös niiden puitteissa tai niistä riippumatta muodostuneista epävirallisista verkostoista, joilla on organisaatioiden toiminnan ymmärtämisen kannalta usein suuri merkitys (Nohria 1992, 5; DiMaggio 2001b, 238). Yleisen verkostokäsitteellä on kuitenkin myös rajansa. Ensinnäkin yleisten, kaikille verkostoille yhteisten rakenneominaisuuksien tarkastelu johtaa huomion pois markkinoiden, hierarkioiden ja verkostojen sosiaalisten suhteiden laadullisista eroista. Tämä johtaa helposti siihen, että kaikkia verkostoja tarkastellaan esimerkiksi kilpailuna markkinoilla (Burt 2001, 31 32) tai kamppailuna hierarkkisista valta-asemista (Callon & al. 1986). Yleisestä verkostokäsitteestä tuleekin näin yleinen markkina- tai hierarkiakäsite. Jäljempänä tarkasteltavat muut verkoston käsitteet erottavat verkoston markkinoista ja hierarkiasta juuri aiemmin mainitun sosiaalisuuden perusteella, vastakohtana markkinoiden ja hierarkian ei-sosiaalisuudelle. Sosiaalisen verkoston käsitteessä (jakso 2.2) verkoston sosiaalisuus on taloudellisesta vaihdosta eroavan sosiaalisen kanssakäymisen ominaisuus, kun taas taloudellisen verkoston käsitteessä (jakso 2.3) verkoston sosiaalisuus on taloudellisen toiminnan vaatimus. Vastaavasti markkinoiden ja hierarkian nähdään yhdistyvän verkostoon eri tavoin. Sosiaalisen verkoston käsitteessä markkinat ja hierarkia uppoutuvat talouden ulkopuoli- 12

13 seen sosiaaliseen verkostoon. Taloudellisen verkoston käsitteessä verkosto syntyy markkinoiden ja hierarkian sisällä, niiden toiminnallisten ja taloudellisten ongelmien ratkaisuna. Kysymys eri verkostomuotojen erosta ja ykseydestä jää yleisen verkostokäsitteen ulkopuolelle. Yleisen verkostokäsitteen toinen rajoite on historiattomuus. Markkinat, hierarkia ja verkosto ovat historiallisesti syntyneitä ja kehittyviä muotoja. Ne ovat saaneet nykyisen kaltaisen luonteensa kapitalistisen tuotannon kehityksen tuloksena. Monet tutkijat ovat myös sitä mieltä, että verkostot ovat viime vuosikymmeninä enenevässä määrin olleet korvaamassa tai ainakin muuttamassa markkinoita ja hierarkioita. Jos verkostomaisuus nähdään kaiken sosiaalisen elämän ja luonnon pysyvänä ominaisuutena, ajatus verkostoista historiallisesti erityisenä taloudellisen toiminnan organisaatiomuotona ei ole kiinnostava tai edes mahdollinen. Verkostojen historia on tällöin lähinnä vain verkostoja koskevan ajattelun historiaa (vrt. Nohria 1992, 2 3). Kuten Albert-László Barabási (2002, 14) toteaa: Verkostoja on kaikkialla. Ne on vain nähtävä. Yleinen verkostokäsite tuo esiin sen, mikä uusissa ilmiöissä on yleistä ja vanhaa. Se ei kerro, mikä niissä on erityistä ja uutta. Kuitenkin, kuten Paul DiMaggio (2001b, 239; kurs. alkup.) toteaa, verkostoja koskevan tutkimuksen pääkysymys ei ole se, että olemme nähneet tämän kaiken (verkostot) jo aiemmin [...] Kysymys ei myöskään ole siitä, onko verkostoja nyt enemmän kuin aiemmin, tai ovatko verkostot aiempaa tärkeämpiä. Kysymys on pikemminkin siitä, ovatko verkostot erilaisia ja tekevätkö ne eri asioita. 2.2 Sosiaalinen verkostokäsite: sosiaalinen kanssakäyminen talouden perustana Yleinen verkostokäsite kiteyttää sosiaalisuuden yleisimmän merkityksen: ihmiset ovat toisiinsa kytkeytyviä olioita. Kaikki sidokset ovat tässä suhteessa samaa laatua ja niiden erot vain määrällisiä. Esimerkiksi jako heikkojen ja vahvojen siteiden tai aukottomien ja aukollisten verkostojen välillä perustuu kontaktien suurempaan tai pienempään tiheyteen, kestoon, intensiteettiin jne. Siirryttäessä yleisestä verkostokäsitteestä sosiaaliseen verkostokäsitteeseen kolme asiaa muuttuu. Ensinnäkin, verkosto saa erityisen sosiaalisen laadun, joka poikkeaa muunlaisista, ei-sosiaalisina pidetyistä markkina- ja hierarkiasuhteista. Toiseksi verkosto syntyy taloudellisen toiminnan ulkopuolella olevassa sosiaalisessa kanssakäymisessä. Kolmanneksi, verkostosta tulee taloudellisia suhteita, ts. markkinoita ja hierarkioita olennaisempi ilmiö, niiden perusta. 4 4 Yleisen ja sosiaalisen verkostokäsitteen välinen ero on liukuva. Yleinen verkostokäsite muuttuu sosiaaliseksi, kun verkoston formaalit piirteet saavat määrätyn laadullisen sisällön. Esimer- 13

14 Sosiaalisen verkoston käsite on sosiologian kehityshistorian tuote. Syntyessään 1800-luvun lopulla sosiologia julisti omimmaksi tutkimuskohteekseen [...] yksilöitä toisiinsa ja yhteiskuntakokonaisuuteen liittävät sosiaaliset siteet, joita ei sen käsityksen mukaan voida palauttaa sen enempää taloudelliseen hyötyyn kuin poliittiseen valtaan tai valtiolliseen pakkoonkaan (Gronow & al. 1996, 20). Sosiaalisten siteiden käsitettään sosiologia on pyrkinyt määrittelemään erityisesti taloustieteen markkinoita ja hierarkiaa koskevien käsitysten kritiikin kautta. Ei-sosiaalinen talous Uusklassisessa talousteoriassa markkinat ovat ideaalityyppisiä, täydellisen kilpailun markkinoita, joilla suuri joukko etuaan maksimoivia myyjiä ja ostajia vaihtaa tietyntyyppisiä tuotteita tai palveluita. Näiden tuotteiden tai palveluiden ominaisuuksia koskeva informaatio on runsasta ja kaikkien saatavilla sekä heijastuu välittömästi niiden hintaan. Osapuolet hakeutuvat hinnaltaan kulloinkin edullisimpiin vaihtosuhteisiin. Tällaiset markkinat ovat määritelmänsä mukaan ei-sosiaalisia: osapuolten väliset suhteet koskevat pelkästään rahaa ja esineitä; ne ovat kertaluonteisia; ja osapuolet pysyttelevät toisistaan käsivarrenmitan päässä. Kietoen yhteen suuren joukon hintatietoisia, anonyymejä, täydellisen informaation omaavia ostajia ja myyjiä sellaiset markkinat toimivat vailla mitään pitkäaikaista inhimillistä tai sosiaalista yhteyttä osapuolten kesken. Täydellisen kilpailun vallitessa ei ole tilaa kaupanhieronnalle, neuvottelulle, vastalauseille, molemminpuoliselle sovittelulle, eikä sopimuksen keskenään solmivien toimijoiden tarvitse ryhtyä toistuviin tai jatkuviin suhteisiin, joiden tuloksena he tulisivat tuntemaan toisensa paremmin (Hirschman 1992, 123). Todellisuudessa markkinoilla toki esiintyy myös sosiaalisia suhteita, mutta uusklassisen teorian näkökulmasta ne ovat poikkeuksia ideaalimallista ja tällaisina epärationaalisia ilmiöitä, jotka häiritsevät kilpailua mutta ovat onneksi ohimeneviä (ibid.). Sittemmin uusklassiseen teoriaan kriittisesti suhtautuvat taloustieteen suuntaukset, muun muassa uusinstitutionaalinen talousteoria (Coase 1937/1988; kiksi heikot siteet tulkitaan markkinasuhteiksi ja vahvat siteet sosiaalisiksi verkostosuhteiksi (Uzzi 1996). Toisaalta sosiaalisten verkostojen asema taloudellisen (ja muunlaisen yhteiskunnallisen) toiminnan perustana ulottaa nämä verkostot kaikkialle ja tekee sosiaalisesta verkostokäsitteestä yleisen. 14

15 Williamson 1975; 1985), ovat tuoneet talouden piiriin myös kertaluonteisia markkinakohtaamisia pysyvämmät sopimussuhteet. Uusklassista markkinaabstraktiota on muokattu realistisemmaksi tuomalla mukaan taloudellisen toiminnan osapuolten välisten sopimusten aikaansaamiseen ja toimeenpanoon liittyvät kustannukset. Näitä transaktiokustannuksia aiheuttavat erityisesti kaksi taloudellisen toiminnan ominaisuutta: rajoitettu rationaalisuus eli mahdottomuus ennakoida kaikki relevantit tekijät sopimusta tehtäessä sekä opportunismi eli sopimusten tulkinta oman edun mukaan. Erityisen suuri riski sisältyy mm. sellaisiin liikesuhteisiin, jotka edellyttävät erityisinvestointeja. Tällöin markkinat eivät välttämättä olekaan järkevin taloudellisen toiminnan muoto, vaan transaktiokustannuksia voidaan tehokkaammin alentaa kahden muun hallintamuodon (governance) avulla. Ensimmäinen vaihtoehto on vertikaalinen integraatio, tuotantoprosessin sisäistäminen yrityksen omaan (työsopimuksiin perustuvaan) hierarkiaan. Toinen on markkinoiden ja hierarkian välimuoto: yhteistyöyritysten kesken solmitut pitkäkestoiset sopimukset. Hierarkiassa rajoitetun rationaalisuuden ja opportunismin aiheuttamia transaktiokustannuksia vähentää yritysjohdon käskyvalta ja yritysten välisissä markkinasuhteissa sopimusten tehokas sanktiointi (Williamson 1985). Vaikka uusinstitutionalismi tuokin talouteen pysyvämmät suhteet, taloudellisen toiminnan luonnetta koskevassa peruskysymyksessä se jatkaa uusklassista perinnettä. Taloudellinen toiminta on omaan etuun perustuvaa voiton maksimointia, jossa sosiaaliset suhteet ovat toissijaisia. Taloudellisen toiminnan uppoaminen sosiaaliseen verkostoon Erotuksena uusklassiseen talousteoriaan sosiologian mukaan sosiaaliset suhteet eivät ole markkinoiden ja hierarkioiden toiminnan häiriötekijä vaan niiden olennainen ja välttämätön osa. Jo sosiologian klassikko Émile Durkheim arvosteli taloudellista liberalismia, jonka mukaan markkinoita ja hierarkioita säätelevät sopimukset riittävät pitämään yhteiskunnan koossa. Durkheimin mielestä tällainen yksityisetuihin perustuva sopimusside on yhteiskunnan perustaksi aivan liian heikko. Oma etu on tosiasiassa maailman häilyväisin asia. Tänään se hyödyttää minua, koska se liittää minut sinuun; huomenna olen samasta syystä vihollisesi. Niinpä sellainen syy voi synnyttää vain tilapäisiä siteitä ja nopeasti ohi kiitävää kanssakäymistä (Durkheim 1893/1990, 192). Työnjaon osapuolten kanssakäyminen perustuukin Durkheimin mukaan yksilöiden välisiä sopimuksia vahvempaan keskinäiseen riippuvuuteen ja solidaarisuuteen. Modernissa yhteiskunnassa tämä solidaarisuus on työnjaon tuote. Erikoistuneiden yksilöiden työnjako synnyttää kanssakäymistä, jossa osapuolet vaikuttavat toisiinsa ja tiedostavat toimintansa yhteisen päämäärän ja keskinäisen riippu- 15

16 vuutensa (ibid. 336, 339). Työ on siis Durkheimille sosiaalista toimintaa sekä työnjaon edellyttämän sosiaalisen kanssakäymisen että tuotannon yhteisen päämäärän vuoksi. Tämän vuoksi työnjaon muodostamat sosiaaliset siteet eivät hänen mukaansa tarvitsekaan talouden ulkopuolelta tulevaa vahvistusta (ibid., 339). Myöhempi sosiologia on kuitenkin arvostellut Durkheimia siitä, että tämä ei koskaan esittänyt vakuuttavasti työnjaosta solidaarisuuteen johtavaa mekanismia (Kangas 2001, ). Osa kriitikoista, näkyvimmin Parsons (1937/1968), piti koko ajatusta sosiaalisten siteiden ankkuroimista työhön harhaanjohtavana ja korosti tämän sijasta yhteiskuntaa yhdistävien arvojen merkitystä. Osa taas suuntasi kylläkin huomion arkiseen sosiaaliseen kanssakäymiseen mutta tarkasteli tätä irrallaan työn ja tuotannon esineellisestä sisällöstä. Näin menettelee myös viime vuosikymmeninä syntynyt ns. uusi taloussosiologia, joka sekin määrittelee sosiaalisen verkoston käsitteensä taloustieteen, tässä tapauksessa uusinstitutionaalisen taloustieteen markkina- ja hierarkiakäsitteiden kritiikin kautta (Granovetter 1985; Swedberg & Granovetter 2001; Uzzi 1996; 1997; 1999). 5 Siitä huolimatta, että uusinstitutionaalinen teoria pyrkii luomaan entistä realistisemman kuvan taloudesta yhteiskunnallisena toimintana, se ei uuden taloussosiologian mittapuun mukaan pääse tässä riittävän pitkälle. Uusinstitutionalismi on yhtäältä alisosiaalista ja toisaalta ylisosiaalista (Granovetter 1985, ). Alisosiaalisuus tarkoittaa sitä, että uusinstitutionalismi tarkastelee taloutta uusklassisen teorian tavoin yksilöiden rationaalisena taloudellisen edun tavoitteluna. Ylisosiaalisuus tarkoittaa puolestaan sitä, että uusinstitutionalismi katsoo taloudellisen eduntavoittelun ongelmien (rajoitettu rationaalisuus, opportunismi) ratkeavan yksilöiden toimintaa ohjaavien institutionaalisten järjestelyjen kautta. Näitä ovat sopimukset ja yritysjohdon hierarkkinen käskyvalta. Granovetterin mukaan uusinstitutionaaliselta teorialta puuttuu sosiaalisessa kanssakäymisessä syntyvä sosiaalisuus ja sen mukana oikea käsitys taloudellisen toiminnan luonteesta. Siltä nimittäin puuttuu sosiaalisen verkoston käsite. Tämä suuntaisi huomion esimerkiksi sellaiseen ilmiöön, että monet johtajat saman yrityksen sisällä ja eri yrityksissä tuntevat toisensa esimerkiksi yhteisen ammatillisen, harrastus- ja kansalaistoiminnan perusteella (ibid., 495). He saat- 5 Klassista ja uutta taloussosiologiaa yhdistääkin Swedbergin (1994) mukaan offensiivinen suhde taloustieteeseen, pyrkimys talouden ja sosiaalisen yhdistämiseen sosiaalisen perustalle. Uuden taloussosiologian taloustieteellisenä vastinparina on mm. Gary Beckerin taloudellinen imperialismi, pyrkimys ulottaa taloudellinen rationaalisuus koskemaan kaikkea inhimillistä toimintaa ja tarkastella koko yhteiskuntaa ikään kuin markkinoina (Swedberg & Granovetter 2001). Talouden ulkopuolelle ulottuvaa rationaalisen kalkyloinnin ideaa ovat kannattaneet myös eräät muut taloustieteilijät (esim. Williamson 1993, 456) sekä ns. rationaalisen valinnan teoriaa edustavat sosiologit (esim. Coleman 1990). 16

17 tavat olla perhetuttavia tai ystäviä. Sama koskee yritysten muuta henkilöstöä. Sanalla sanoen markkinat ja hierarkiat ovat uppoutuneet (embedded) sosiaalisessa kanssakäymisessä muodostuvien siteiden verkostoon. Vasta sosiaalisen verkoston ja uppoutumisen käsitteet tekevät uuden taloussosiologian mukaan mahdolliseksi tarkastella taloudellista toimintaa jonain muuna kuin sosiaalisista suhteistaan abstrahoitujen yksilöiden toimintana. Brian Uzzi on kuvannut uppoutumisen mekanismia seuraavasti. Uppoutuneisuus viittaa prosessiin, jossa sosiaaliset suhteet muovaavat taloudellista toimintaa [ ] (1996, 674). Kyse on siitä, että käyttäytyminen, joka kulttuurisesti liittyy tuttavalliseen ja ei-kaupalliseen kanssakäymiseen, esiintyy osana kaupallista vaihtoa. Tähän sosiaaliseen kanssakäymiseen kuuluvat hääkutsut, juhlat, illalliset, urheilukilpailut, viihde-esitykset tai muut sosiaaliset tapahtumat, joihin sekä ystävät että liiketuttavat voivat yleisesti osallistua [...] ja joita arvostetaan siksi, että henkilöt jakavat tämän käyttäytymisen yksinoikeudella toisten valittujen kanssa. Liikesuhteiden upottaminen tuttavuus- ja ystävyyssuhteisiin muodostaa olennaisen pohjustusmekanismin, joka edistää luottamuksen ja vastavuoroisuuden alustavia ilmauksia. (Uzzi 1999, 484). Nämä voivat vähitellen muuntua ja voimistua myös liiketoimia koskevaksi luottamukseksi. Käsitykset uppoutuneisuuden kattavuudesta vaihtelevat. Toiset ovat sitä mieltä, että taloudelliset suhteet muodostava jatkumon. Sen toisessa ääripäässä ovat uusklassista markkinakäsitettä muistuttavat ei-sosiaaliset suhteet, toisessa ääripäässä vahvasti sosiaalisesti uppoutuneet suhteet (esim. Uzzi 1996; 1997; 1999). Toiset taas ovat sitä mieltä, että kaikki taloudelliset suhteet ovat niin erottamattomasti kietoutuneet sosiaaliseen elämään, että uusklassinen markkinakäsite ei kelpaa edes abstraktiksi ideaalityypiksi vaan on empiirisen analyysin kannalta yksinomaan haitallinen fiktio (esim. Miller 2002). Uppoutumisella on myös tärkeä asema luottamuksen käsitteessä. Uppoutuneisuus -argumentti korostaa [...] konkreettisten henkilösuhteiden ja sellaisten suhteiden muodostamien rakenteiden (tai verkostojen ) roolia luottamuksen luomisessa ja väärinkäytösten ehkäisemisessä (Granovetter 1985, 490). Tähän liittyy erottelu taloudellisen luottamuksen ja sosiaalisen, aidon, luottamuksen välillä. Taloudellinen luottamus liittyy vuorovaikutukseen, jota kutsutaan määrätyksi vaihdoksi (Blau 1964, 93; Seligman 1997, 81). Kyse on markkina- ja hierarkiasuhteille ominaisesta vaihdosta, jonka osapuolet pyrkivät yksityisetujensa maksimointiin, mutta tekevät tämän tiettyjen sääntöjen puitteissa. Ensinnäkin, vaihdon kohteina ovat täsmällisesti määritellyt, keskenään yhtä suuret arvot. Toiseksi, vaihto muodostuu ajallis-paikallisesti rajatuista tilanteista. Kun vastike on suoritettu, osapuolilla ei ole enää oikeuksia ja velvollisuuksia toisiaan kohtaan, ennen kuin vaihto mahdollisesti toistuu. Luottamus on varmuutta sii- 17

18 tä, että osapuolet toimivat näiden sääntöjen mukaan. Monien kirjoittajien mukaan tässä ei ole lainkaan kyse varsinaisesta luottamuksesta (esim. Tyler & Kramer 1996; Mansbridge 1999; Woolthuis & al. 2005). Adam Seligman (1997) pitääkin parempana puhua luottavaisuudesta (confidence). Aito luottamus sen sijaan liittyy yleistettyyn vaihtoon (Blau 1964, 93; Seligman 1997, 80 83). Tämä perustuu olettamukseen osapuolten yhteistyön jatkuvuudesta ja siis yhteisistä eduista. A tekee B:n hyväksi jotain odottamatta sisällöltään, suorituspaikaltaan, -ajaltaan ja arvoltaan määrättyä vastiketta. Sen sijaan A luottaa siihen, että B tai joku toinen tekee A:n hyväksi jotain joskus myöhemmin. Osapuolet ikään kuin investoivat yhteiseen sosiaaliseen pääomaan ja voivat odottaa tarvitessaan voivansa myös käyttää tätä. Jokainen luottamuksenosoitus on samalla velvoite toiselle osapuolelle vastata luottamukseen. 6 Siksi osapuolten välinen suhde ei pääty vastapalvelukseen vaan se päättyy vasta sitten, kun vastavuoroisuutta rikotaan ja luottamusta ei lunasteta. Kun taloudellinen luottamus (luottavaisuus) perustuu olemassa oleviin sääntöihin, rooleihin ja instituutioihin, sosiaalinen luottamus on jotain, joka tulee mukaan sosiaalisiin suhteisiin silloin, kun roolit ovat neuvottelun kohteena jossain, jota voidaan kutsua roolien ja rooliodotusten avoimiksi tiloiksi. [...] [L]uottamus tulee mukaan sosiaaliseen vuorovaikutukseen systeemin rakosissa tai systeemin rajalla, kun systeemin mukaisesti määritellyt rooliodotukset eivät syystä tai toisesta ole enää käyttökelpoisia (Seligman 1997, 25). Systeemi tarkoittaa tässä mm. markkina- ja hierarkiainstituutioita, joiden rakosissa ja rajoilla vallitsevat sosiaaliset verkostot. Uuden taloussosiologian mukaan sosiaalisessa kanssakäymisessä muodostuva sosiaalinen verkosto ja sille ominainen yleistetty vaihto ja (aito) luottamus eivät institutionaaliset järjestelyt ratkaisevat uusinstitutionaalisen taloustieteen markkinaongelmat, rajoitetun rationaalisuuden ja opportunismin. Tai oikeammin: sosiaalisen verkoston olemassaolo ja vaikutus tekee tällaisista ongelmista ja samalla niiden uusinstitutionaalisista ratkaisuista (kuten markkinasuhteen korvaamisesta hierarkialla) tarpeettomia abstraktioita. Ei tarvita teoriaa alisosiaalisen toiminnan ongelmien ylisosiaalisesta ratkaisusta, jos sekä ongelmat että ratkaisut ovat todellisuudessa sosiaalisia. Granovetter viittaa esimerkiksi monissa maissa rakennusteollisuuden alihankkijasuhteille ominaisiin ei-kilpailutettuihin, pitkäkestoisiin ja kiinteähintaisiin sopimuksiin. Tiukan taloudellisen rationaliteetin kannalta tällaiset sopimukset muodostavat aliurakoitsijoille yllykkeen suhtautua opportunistisesti pääurakoitsijan suoritusvaatimuksiin. Kuitenkaan tällainen ongelma ei ole johtanut alihankintojen sisäistämiseen eli markkinoiden korvaamiseen hierarkialla. Väitän tämän johtuvan 6 Tässä viitataan usein Marcel Maussin (1923/2002) analyysiin lahjasta esimodernin yhteiskunnan sosiaalisena siteenä. Sen sijaan, että lahja olisi pyyteetön ja toista osapuolta velvoittamaton suoritus, siihen liittyy sekä velvoite ottaa se vastaan että vastata siihen vastalahjalla. 18

19 siitä, että pää- ja aliurakoitsijoiden väliset pitkäkestoiset suhteet sekä näiden suhteiden uppoutuneisuus rakennusalan yhteisöön synnyttävät odotetun käyttäytymisen standardit, jotka eivät vain tee puhtaita käskyvaltasuhteita tarpeettomiksi vaan ovat niihin nähden ylivoimaisia väärinkäytösten ehkäisemisessä (Granovetter 1985, 498). Markkina- ja hierarkiasuhteiden kestävyyttä tai haurautta ei Granovetterin mukaan pidäkään selittää toimijoiden rationaalisuudella ja sen toteutumista rajoittavilla tai edistävillä tekijöillä vaan heidän sosiaalisten verkostojensa luonteella. Pysyvän markkinasuhteen sisältä löytyy tiivis sosiaalinen verkosto. Jos verkosto on heikko, markkinasuhdetta vaivaa epäluottamus, opportunismi ja epäjärjestys (Granovetter 1985, 491). Myös hierarkian mahdollisesti suurempi tehokkuus markkinoihin verrattuna perustuu ennen muuta sosiaaliseen verkostoon, josta hierarkiassa, saman yrityksen seinien sisällä, voi tulla tiheämpi ja vakaampi kuin markkinoilla (ibid., ). Markkinoiden ja hierarkian uppoutuminen sosiaaliseen verkostoon merkitsee edelleen sitä, että yritysten ja niiden henkilöstön toimintaa ei voida selittää yksinomaan tai edes pääasiassa taloudellisten intressien perusteella. Taloudellisten instituutioiden synnyn ja kehityksen tarkastelu taloudellisten ongelmien ratkaisuprosessina on Granovetterin mukaan virheellistä funktionalismia (Granovetter 1985, 505). On otettava huomioon myös ja ensi sijassa (eitaloudelliset) sosiaaliset motiivit kuten sosiaalisuus, hyväksyntä, status ja valta (506). Yritysten välisiä verkostoja koskevassa artikkelissaan Granovetter (1995) korostaa niiden perustuvan taloudellisten intressien sijasta pikemminkin sellaisten ei-taloudellisten tekijöiden kuten yhteisen alueen, poliittisen puolueen, etnisen taustan, sukulaisuuden ja uskonnon muodostamiin solidaarisuuden akseleihin. Niinpä eräs syy, joka saa yritykset jatkamaan yhteistyötään ja luopumaan taloudellisesti edullisempien yhteistyösuhteiden etsimisestä markkinoilta, on se, että niissä toimivat henkilöt kokevat keskinäisen vuorovaikutuksensa sosiaalisesti palkitsevana ja sen katkaisemisen, tuttujen tai jopa ystävien korvaamisen vierailla yhteistyökumppaneilla, sosiaalisesti rankaisevana (Granovetter 1985, 496, 498). Vastaavat motiivit selittävät paremmin myös yrityshierarkian toiminnan kuin oletettu pyrkimys taloudelliseen tehokkuuteen (ibid., 499). Robert Putnamin sosiaalisen pääoman teorian voidaan nähdä laajentavan sosiaalisen uppoutumisen idean koko yhteiskunnan tasolle. Pohjois-Italian talouden menestys selittyy hänen mukaansa myöhäiskeskiajalle asti ulottuvan kansalaistoiminnan sisältämästä sosiaalisesta pääomasta vastakohtana Etelä- Italiaan, josta vastaava sosiaalisen pääoman kasautuminen puuttuu (Putnam 1993). Tämän päivän Yhdysvaltojen sosiaalista pääomaa Putnam (2000) jäljittää vastaavasti poliittisen osallistumisen ja kansalaistoiminnan eri muodoista, uskonnollisista yhteisöistä, kortti- ja keilaporukoista, ammatillisista järjestöistä 19

20 sekä työpaikoilla kasvotusten tapahtuvasta epämuodollisesta kanssakäymisestä (ibid., 80 92). Sosiaalisen verkostokäsitteen vahvuus ja rajat Sosiaalisen verkostokäsitteen lähtökohtana on markkinoiden, hierarkioiden ja verkostojen laadullinen erilaisuus. Vain verkostot ovat sanan varsinaisessa mielessä sosiaalisia vastakohtana ei-sosiaalisille, yksilöiden taloudelliseen eduntavoitteluun perustuville markkinoille ja hierarkioille. Yleisessä verkostokäsitteessä sosiaalinen pääoma perustuu verkoston rakenteeseen ja toimijan asemaan siinä. Sosiaalisessa verkostokäsitteessä mukaan tulee myös vuorovaikutuksen laatu, sosiaaliselle verkostolle ominainen yleistetty vaihto, luottamus ja vastavuoroisuus. Tehdessään tämän eron markkinoiden, hierarkioiden ja sosiaalisten verkostojen välille, sosiaalinen verkostokäsite korostaa samalla niiden yhteenkietoutumista. Markkinat ja hierarkia ovat olemassa vain sosiaaliseen verkostoon uppoutuneina. Tässä onkin sosiaalisen verkostokäsitteen vahvuus: se pyrkii osoittamaan, että reaaliset markkinat ja hierarkiat ovat enemmän tai vähemmän sosiaalisten suhteiden kyllästämiä, ja että vastaavasti sosiaalisilla suhteilla on taloudellinen merkitys. Sosiaaliset verkostot ovat erityistä sosiaalista pääomaa. Ne toimivat sekä taloudellisen vaihdon osapuolia yhdistävänä siteenä että vaihtoa tehostavana voiteluaineena ja lisäävät näin talouden kustannustehokkuutta ja innovatiivisuutta. Samalla uppoutumisen käsitteeseen sisältyy sosiaalisen verkostokäsitteen keskeinen rajoite. Tämä on uppoutumisen käsitteen dualismi. Kyse on kahden toisistaan riippumattoman ja keskenään vastakkaisen logiikan ei-sosiaalisen talouden ja ei-taloudellisen sosiaalisuuden yhdistämisestä. Tuloksena on sosiaalinen talous. Dualistinen näkökulma estää talouden tarkastelun yhtenä, sisäisesti ristiriitaisena ilmiönä, johon kuuluu sekä yksilöiden ei-sosiaalinen eduntavoittelu että sosiaalinen yhteistoiminta. Talouden sosiaalisuuden huomiotta jättämistä edesauttaa se, että sosiaalisen irrottaminen taloudesta irrottaa sen myös taloudellisen toiminnan yhteisestä kohteesta, välineistä ja näihin liittyvästä erikoistuneesta osaamisesta. Kuten Putnam (2000, 91) asian ilmaisee: Lopultakin työ merkitsee aikaa ja ponnistelua, jonka tarkoitus on palvella ensisijassa materiaalisia, ei sosiaalisia päämääriä. Työhön perustuvia verkostoja käytetään usein välineellisiin tarkoituksiin, mikä jossain määrin syö niiden arvoa yhteisöllisiin ja sosiaalisiin tarkoituksiin [...]. Meille maksetaan työn tekemisestä, ei sosiaalisen pääoman rakentamisesta. 20

21 Työ on tämän mukaan sosiaaliseen pääomaan nähden ulkoista toimintaa. Se on joko alue, jossa sosiaalisen pääoman (tai sen puutteen) vaikutukset ilmenevät tai kehys, joka edistää tai ehkäisee sosiaalista kanssakäymistä ja siinä tapahtuvaa sosiaalisen pääoman ja luottamuksen muodostumista. Dualismiin liittyy sosiaalisen verkostokäsitteen toinen rajoite, historiattomuus. Moitimme tästä jo yleistä verkostokäsitettä. Myös sosiaalisessa verkostokäsitteessä korostuu verkostojen kaikenkattavuus ja pysyvyys. Kaikki taloudet ovat periaatteessa samalla lailla sosiaalisesti uppoutuneita. Erot ovat määrällisiä: sekä esimoderneissa että moderneissa yhteiskunnissa esiintyy enemmän tai vähemmän sosiaalisiin suhteisiin uppoutuneita talouksia (Granovetter 1985, ; Swedberg & Granovetter 2001, 12). 7 Tästä näkökulmasta katsottuna myöskään viime vuosikymmeninä huomion kohteeksi nousseissa uusissa taloudellisissa verkostoissa ei ole laadullisesti mitään uutta. Niissäkin on kyse markkina- ja hierarkiasuhteiden uppoamisesta sosiaaliseen kanssakäymiseen. Uutta voisi olla ehkä se, että tähän yleiseen ja vanhaan käytäntöön näytetään turvauduttavan nykyään aiempaa useammin. Toisin sanoen sosiaalisesti uppoutuneiden taloussuhteiden osuus kasvaa uppoutumattomiin verrattuna. Sen sijaan kysymys siitä, ovatko uudet verkostot vanhoihin nähden erilaisia ja tekevätkö ne eri asioita, jää myös sosiaalisen verkostokäsitteen näkökulmasta asettamatta. Uuden taloussosiologian käsitystä verkostoista luonnehtii eräänlainen optimismi. Sen mukaan sosiaaliset verkostot ovat paitsi taloudelliseen toimintaan myönteisesti 8 vaikuttava tekijä myös talouden välttämätön ja itsestään selvä perusta. Sen sijaan monien muiden yhteiskuntatieteilijöiden käsitys verkostoista on pessimistisempi. Heidän mukaansa käynnissä on sosiaalisten verkostojen rapautuminen. 9 Syypäitä tähän ovat uudet taloudelliset verkostot. Niiden yleistyminen järkyttää paitsi perinteisiä markkina- ja hierarkiainstituutioita myös näihin kietoutuneita sosiaalisia verkostoja. Adam Seligman (1997) puhuu luot- 7 Tässä uusi taloussosiologia tekee pesäeron yhtäältä ns. formalisteihin, jotka monien taloustieteen suuntausten tavoin projisoivat uusklassisen taloustieteen markkinat kivikauteen saakka, ja toisaalta ns. substantivisteihin, jotka Karl Polanyin tavoin tarkastelevat talouden ja sosiaalisen suhdetta historiallisesti muuttuvana. Polanyin mukaan talouden uppoutuneisuus sosiaaliseen on voimakkainta esimoderneissa yhteisöissä, kun taas modernissa kapitalismissa [s]en sijaan että talous olisi uppoutunut sosiaalisiin suhteisiin, sosiaaliset suhteet ovat uppoutuneet taloudelliseen systeemiin (Polanyi 1944/2001, 60). 8 Granovetter (1985, ) tuo esiin myös sosiaalisten verkostojen synkemmän puolen. Verkostot mahdollistavat paitsi luottamukseen perustuvan yhteistoiminnan myös juuri tämän vuoksi hyötymisen toisen osapuolen kustannuksella tämän samaisen luottamuksen rikkomalla. Lisäksi sosiaaliset verkostot ovat eräs tehokkaimmista tavoista ajaa verkoston omia itsekkäitä etuja verkoston ulkopuolisia osapuolia vastaan. 9 Asetelma muistuttaa kapitalismin varhaisvaiheen kiistaa siitä, ovatko markkinoiden laajenemisen vaikutukset sosiaalisesti edistyksellisiä (ns. doux commerce -teesi) vai tuhoisia (Hirschman 1992). 21

22 tamuksen ongelmasta : perinteisten instituutioiden ja kanssakäymisen normien järkkyessä luottamuksen tarve on suurempi kuin koskaan, samalla kun sen sosiaaliset edellytykset ovat heikommat kuin koskaan. 10 Richard Sennettille (2002) talouden uusien verkostomuotojen ilmaantuminen merkitsee vanhojen yrityshierarkioiden suojassa kukoistaneiden työ- ja asuinyhteisöjen sekä niihin perustuvan sitoutuvan ja lojaalin persoonallisuuden korroosiota. Robert Putnam (2000) puolestaan puhuu Yhdysvaltojen sosiaalisten yhteisöjen romahduksesta 11, joskin kehitys on työelämän osalta ristiriitaisempi: Lyhyesti, eräät piirteet amerikkalaisessa työelämässä työajan piteneminen ja ryhmätyön korostaminen näyttäisivät edistävän työpaikan epämuodollista sosiaalista pääomaa, kun taas toiset piirteet henkilöstön vähentäminen, yrityskohtaisen sidonnaisuuden heikkeneminen, määräaikaistyön lisääntyminen viittaavat päinvastaiseen suuntaan (ibid., 90). Pessimististen ennusteiden yksityiskohdista voidaan keskustella, mutta perusväite perinteisten sosiaalisten verkostojen uhanalaisuudesta uudessa taloudessa lienee oikeansuuntainen. Jos näin on, mihin taloudellinen toiminta voi enää uppoutua? Vastakkaisuudestaan huolimatta verkostopessimismiä yhdistää verkostooptimismiin dualismi. Kummassakin talous nähdään ei-sosiaalisena kehyksenä, joka joko sallii tai estää sosiaalisten verkostojen muodostumisen. Sellainen mahdollisuus, että taloudellinen toiminta ja työ olisivat itsessään sosiaalista, jää tämän katsantokannan ulkopuolelle. Samaten pimentoon jää mahdollisuus, että uudet taloudelliset verkostot eivät ole vain uhka perinteisille sosiaalisille verkostoille, vaan myös uudenlaisten sosiaalisten siteiden perusta. Talouden sosiaalisuuden tarkastelu edellyttääkin toisenlaista verkostokäsitettä, johon siirrytään seuraavaksi. 2.3 Taloudellinen verkostokäsite: verkostot uutena taloudellisen toiminnan organisaatiomuotona Kun sosiaalinen verkostokäsite kytkee verkostot sosiaaliseen kanssakäymiseen, muun muassa evolutionaarisen taloustieteen (Freeman & Louçã 2001), yritystutkimuksen (von Hippel 2005) ja organisaatiososiologian (DiMaggio 2001a; Powell & Grodal 2005) piirissä verkostot on liitetty taloudelliseen ja erityisesti innovaatiotoimintaan. Evolutionaarisen taloustieteen piirissä syntyi Olisiko liian pitkälle menevää väittää, että modernin aikakausi, joka syntyi yhdessä luottamusta koskevan kriisin kanssa, on myös päättymässä samaiseen kriisiin (Seligman 1997, 165). 11 Putnam löytää romahduksen syyt pääosin talouden ja työn ulkopuolelta (2000, ). Niitä ovat kaupunkirakenteen hajoaminen, sähköinen viihde ja sukupolvimuutos. Työelämän osalta Putnamille on tärkeintä sen kasvavien vaatimusten rajoittava vaikutus vapaa-aikaan, perheelämään ja kansalaistoimintaan. 22

23 luvulla innovaatioverkon käsite. 12 Tämän avulla pyrittiin ymmärtämään innovaatioiden lähteitä ja innovaatioprosessia ja luomaan pohjaa tiede- ja teknologiapolitiikalle. OECD pitikin 1990-luvun alussa tarpeellisena liittää verkostot innovaatioiden edistämisen keinoihin: Tiede- ja teknologiapolitiikan tarkoituksena on vahvistaa olemassa olevia innovaatioon liittyviä verkostoja ja auttaa niiden rakentamiseen alueilla, joilla niitä ei vielä ole (OECD 1992, 78). Verkostojen katsotaan lisääntyneen erityisesti informaatio- ja biotekniikan kaltaisilla uusilla, voimakkaasti kehittyvillä ja kokonaistalouden kasvun kannalta keskeisillä toimialoilla (Hagedoorn 1990; Hagedoorn & Schakenraad 1992; Freeman & Louçã 2001, 327). Paradigmaattisina esimerkkeinä verkostoista pidetäänkin biotekniikan innovaatioverkostoja ja avoimen ohjelmistokehitystyön verkostoja. Tuottaja-, käyttäjä- ja rahoittajayritysten ohella verkostot voivat muodostua julkisen sektorin organisaatioista kuten yliopistoista, tutkimuslaitoksista, sairaaloista ja valtionhallinnon elimistä sekä, kuten ohjelmistokehitystyön verkostot, myös käyttäjä-kehittäjien yhteisöistä (Powell & al. 1999; Weber 2004; von Hippel 2005). Verkostoihin kohdistuva tutkimus on teoreettisesti moniaineksista, mutta siitä hahmottuu kuitenkin yhteinen nimittäjä, joka erottaa sen sosiaalisesta verkostokäsitteestä. Verkostojen, kuten markkinoiden ja hierarkioidenkin, nähdään syntyvän talouden sisältä, sen omista vaatimuksista ja edellytyksistä käsin. Siksi kutsumme tätä tarkastelutapaa taloudelliseksi verkostokäsitteeksi. Myös taloudellisessa verkostokäsitteessä verkoston määrittelee sen ero markkinoista ja hierarkiasta. Tämä ero voidaan tulkita heikommin tai vahvemmin. Heikon tulkinnan mukaan (esim. Williamson 1985; Sydow 1992) verkosto on markkinoiden ja hierarkian välimuoto, hybridi. Verkosto mahdollistaa markkinoihin verrattuna tehokkaamman kontrollin ja hierarkiaan verrattuna suuremman joustavuuden. Hybridimuotona verkosto on kuitenkin epävakaa ja tilapäinen siirtymävaihe kohti markkina- tai hierarkiasuhteita (Williamson 1985). Kaiken kaikkiaan verkostoon ei sisälly mitään sellaista laadullista uutta, joka ei sopisi perinteisen talousteorian ja sen muunnelmien, esimerkiksi transaktiokustannusteorian, näkökenttään. Tätä vastaan eräät tutkijat (esim. Powell 1990; 2001; Thompson 2003; Weber 2004) ovat esittäneet vahvan tulkinnan, jonka mukaan verkosto on markkinoista ja hierarkiasta sekä niiden sekamuodoista laadullisesti eroava, suhteellisen pysyvä taloudellisen yhteistoiminnan muoto. Verkostojen lisääntyminen kytkeytyy tällöin tuotannon, markkinoiden sekä tieteen ja teknologian laadulli- 12 Innovaatiotutkimuksessa keskeisen Research Policy -lehden Networks of innovators - teemanumero (1991) oli katsaus yritysverkkoja koskeviin tutkimuksiin. Sen artikkelit käsittelevät erilaisia yritysten välisiä verkostoja: alihankintaverkkoja, tutkimus- ja tuotekehityskonsortioita, kansainvälisiä strategisia liittoutumia sekä pienten ja keskisuurten yritysten muodostamia alueellisia yhteistyöverkkoja. 23

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA Päihdealan sosiaalityön päivä 22.11.2012 Aulikki Kananoja ESITYKSEN JÄSENNYS Kulttuurinen muutos ( William Ogburn) Globaali ympäristö Väestörakenteen muutos Suomalaisen hyvinvointipolitiikan

Lisätiedot

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

Yhteiset mahdollisuudet yhdessä oppien

Yhteiset mahdollisuudet yhdessä oppien Yhteiset mahdollisuudet yhdessä oppien Rehtori, Diakonia-ammattikorkeakoulu Valtakunnalliset päihde- ja mielenterveyspäivät, Tampere-talo Isot ajurit Kaksi isoa ajuria: kansantalous ja kunta- ja palvelurakenne

Lisätiedot

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Lisää tähän otsikko MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK KANSANTALOUS VÄESTÖKEHITYS JA TUOTTAVUUS Kestävyysvaje aiempaakin suurempi:

Lisätiedot

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta.

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. JOB SHOPPING Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. Kyse on sopivan työpaikan etsimisestä, kun työntekijä

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

KANNATTAVA KIMPPA LIIKETOIMINTA JA VASTUULLISUUS KIETOUTUVAT YHTEEN

KANNATTAVA KIMPPA LIIKETOIMINTA JA VASTUULLISUUS KIETOUTUVAT YHTEEN KANNATTAVA KIMPPA LIIKETOIMINTA JA VASTUULLISUUS KIETOUTUVAT YHTEEN LIIKE2 -tutkimusohjelman päätösseminaari 30.8.2010 KTT, aluepäällikkö Päivi Myllykangas Elinkeinoelämän keskusliitto EK KANNATTAVA KIMPPA

Lisätiedot

Sosiaalisten verkostojen data

Sosiaalisten verkostojen data Sosiaalisten verkostojen data Hypermedian jatko-opintoseminaari 2008-09 2. luento - 17.10.2008 Antti Kortemaa, TTY/Hlab Wasserman, S. & Faust, K.: Social Network Analysis. Methods and Applications. 1 Mitä

Lisätiedot

Verkostoituminen, näkyvyys ja markkinointi. Annukka Jyrämä 10.11.2014

Verkostoituminen, näkyvyys ja markkinointi. Annukka Jyrämä 10.11.2014 Verkostoituminen, näkyvyys ja markkinointi 10.11.2014 Verkostoituminen http://images.google.fi/images?q=aboriginal+art&hl=fi&um=1&ie=utf 8&sa=X&oi=images&ct=title Verkostoituminen Verkostoteoriat: markkinat

Lisätiedot

Sulkevat ja avaavat suhteet

Sulkevat ja avaavat suhteet Sulkevat ja avaavat suhteet Nuoret, vertaisuus ja yhteisöllinen kiinnittyminen Sosiaalipedagogiikan päivät Mikkeli 7.4.2017 Riikka Korkiamäki riikka.korkiamaki@uta.fi Lähtökohta-ajatus Intiimikään suhde

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5)

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5) 4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5) Opimme tässä ja seuraavissa luennoissa että markkinat ovat hyvä tapa koordinoida taloudellista toimintaa (mikä on yksi taloustieteen

Lisätiedot

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Tuotteita käyttävistä ihmisistä on tullut parempia mainoksia, kuin perinteisistä medioista Miksi näin on? 3

Lisätiedot

Innovaatioista. Vesa Taatila 17.1.2014

Innovaatioista. Vesa Taatila 17.1.2014 Innovaatioista Vesa Taatila 17.1.2014 Sisältöä Mikä innovaatio on? Miten innovaatiot syntyvät? Miksi USA tuottaa enemmän innovaatioita kuin EU? Mitkä asiat tappavat innovaatiot? Miksi innovaatioita? Muutos

Lisätiedot

Toimivan verkoston rakentaminen ja verkoston toimintamallit. Mikä on verkosto? Mikä on verkosto? Miksi verkostot kiinnostavat?

Toimivan verkoston rakentaminen ja verkoston toimintamallit. Mikä on verkosto? Mikä on verkosto? Miksi verkostot kiinnostavat? Toimivan verkoston rakentaminen ja verkoston toimintamallit Lasse Lipponen Kasvatustieteen professori Opettajankoulutuslaitos, Helsingin yliopisto 27.1.2011 VOIMAA KANSAINVÄLISTYMISEEN VERKOSTOISTA Mikä

Lisätiedot

Työyhteisöjen rajat ja rajattomuudet

Työyhteisöjen rajat ja rajattomuudet Työyhteisöjen rajat ja rajattomuudet Minna Janhonen ja Anu Järvensivu Lappeenranta-seminaari 15.8.2013 16.8.2013 Janhonen ja Järvensivu 1 Rajoja rikkova työ ulkoistettu toiminta organisaation sisäinen

Lisätiedot

Tässä tie missä kaupunki? Liikennesuunnittelu ja yhdyskuntarakenteen hajautuminen

Tässä tie missä kaupunki? Liikennesuunnittelu ja yhdyskuntarakenteen hajautuminen Liikennesuunnittelu ja yhdyskuntarakenteen hajautuminen DI, VTM (väit.) Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu Hallintotieteiden tutkinto-ohjelma 8.10.2015 1 Esityksen rakenne Mistä väitöskirjassa on

Lisätiedot

Osallisuus, osallistuminen ja yhteisöllisyys: hankkeita, projekteja vai arkista elämää?

Osallisuus, osallistuminen ja yhteisöllisyys: hankkeita, projekteja vai arkista elämää? Lasten marginalisoitumisen ehkäisy paikkalähtöisen osallistumisen keinoin (SA134949) Lasten ja nuorten marginalisaatioriskin hallinta varhaisen tunnistamisen avulla (SA264436) OSATUTKIMUS II: Lasten ja

Lisätiedot

Sovatek kuntien ja järjestöjen kumppanuusyhteisönä. Sakari Möttönen, strategiajohtaja, dosentti, Jyväskylän kaupunki

Sovatek kuntien ja järjestöjen kumppanuusyhteisönä. Sakari Möttönen, strategiajohtaja, dosentti, Jyväskylän kaupunki Sovatek kuntien ja järjestöjen kumppanuusyhteisönä Sakari Möttönen, strategiajohtaja, dosentti, Jyväskylän kaupunki TOIMIJOIDEN VÄLISET SUHTEET HIERARKIA MARKKINAT VERKOSTOT HIERARKIA: PERUSTUU MÄÄRÄYSVALTAAN,

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

Verkostoituen. Ritva Partinen, Sosiaali- ja terveysministeriö 29.11.2011

Verkostoituen. Ritva Partinen, Sosiaali- ja terveysministeriö 29.11.2011 Verkostoituen Ritva Partinen, Sosiaali- ja terveysministeriö 29.11.2011 Määritelmiä ja kuvauksia verkostoista Verkosto on käsite, jota käytetään sekä verkkoa muistuttavista muodostumista ja rakenteista

Lisätiedot

Pieni mittakaava. Tuloksellisen sisäsyntyisen kehittämistyön haaste vai etu? Pienuuden dynamiikka. Ilari Karppi

Pieni mittakaava. Tuloksellisen sisäsyntyisen kehittämistyön haaste vai etu? Pienuuden dynamiikka. Ilari Karppi Pienuuden dynamiikka Pieni mittakaava Tuloksellisen sisäsyntyisen kehittämistyön haaste vai etu? Ilari Karppi Tampereen yliopisto Yhdyskuntatieteiden laitos aluetiede Alueiden gravitaatio -seminaari Honka

Lisätiedot

Luonnonarvo- ja virkistysarvokaupan eroista Arto Naskali METLA/Ro

Luonnonarvo- ja virkistysarvokaupan eroista Arto Naskali METLA/Ro Luonnonarvo- ja virkistysarvokaupan eroista Arto Naskali METLA/Ro Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Leg osahanke Yksityissektorin toiminta ja

Lisätiedot

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Määritelmiä Laadullinen tutkimus voidaan määritellä eri tavoin eri lähtökohdista Voidaan esimerkiksi korostaa sen juuria antropologiasta

Lisätiedot

Systeemisen muutoksen johtaminen sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä. To Be or Wellbe, Oulu 27.9.2011 Sirkku Kivisaari, VTT

Systeemisen muutoksen johtaminen sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä. To Be or Wellbe, Oulu 27.9.2011 Sirkku Kivisaari, VTT Systeemisen muutoksen johtaminen sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä To Be or Wellbe, Oulu 27.9.2011 Sirkku Kivisaari, VTT 2 Jäsennys 1. Systeemisten innovaatioiden tarve 2. Monitasoinen näkökulma

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät. Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos

Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät. Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos Mitä on tieteellinen tutkimus? Rationaalisuuteen pyrkivää havainnointia ja

Lisätiedot

Käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta kunta-alalla

Käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta kunta-alalla Käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta kunta-alalla Tuula Jäppinen, innovaatio-asiantuntija Suomen Kuntaliitto Käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta kunta-alalla Julkisen sektorin innovaatiotoiminta Avoin

Lisätiedot

Tieteidenvälisyys Sotkua, järjestystä vai viisautta?

Tieteidenvälisyys Sotkua, järjestystä vai viisautta? Tieteidenvälisyys Sotkua, järjestystä vai viisautta? Katri Huutoniemi Helsingin yliopisto Sosiaalitieteiden laitos 20.10.2014 1 Esityksen sisältö Tieteen viisaus on ideaali, jota ei voida saavuttaa ilman

Lisätiedot

Mitä priorisoinnilla tarkoitetaan?

Mitä priorisoinnilla tarkoitetaan? Johanna Lammintakanen FT Ma. professori Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos Mitä priorisoinnilla tarkoitetaan? Terveydenhuollon priorisointi Käsitteestä: Mistä on kyse? Muutama ajatus ilmiöstä Keskustelun,

Lisätiedot

Verkostoitumisen saloja VoimaNaisille

Verkostoitumisen saloja VoimaNaisille Verkostoitumisen saloja VoimaNaisille Jos on riittävästi aikaa, rahaa ja onnea, voi kaiken tehdä yksin. Mutta kenellä niitä on tarpeeksi? Leila Kontkanen 1.10.2013 1 Oliver E. Williamson, taloustieteen

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

Mitä on kuntoutuskumppanuus ja kuinka se voisi toimia Satakunnassa?

Mitä on kuntoutuskumppanuus ja kuinka se voisi toimia Satakunnassa? Mitä on kuntoutuskumppanuus ja kuinka se voisi toimia Satakunnassa? Janne Jalava & Tuomas Koskela / Innokuntoutus 15.6.2009 1 Kuntoutujat-ryhmän kehittämiskonsultoinnin periaatteet Kuntoutuksen uusiin

Lisätiedot

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa

Lisätiedot

Verkottumisen mahdollisuudet

Verkottumisen mahdollisuudet Verkottumisen mahdollisuudet Verkostojen luominen kannattaa aloittaa varhain Pro-hankinta Oy Ota selvää, minkälaisia oman toimialan hankintailmoitukset ovat käytä esim. Credita palvelua, josta löytyy myös

Lisätiedot

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä

Lisätiedot

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna!

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna! Anonyymi Äänestä tänään kadut huomenna! 2007 Yhteiskunnassamme valtaa pitää pieni, rikas, poliittinen ja taloudellinen eliitti. Kilpailu rahasta ja vallasta leimaa kaikkia aloja. Suuryritysten rikastuessa

Lisätiedot

Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä

Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä Kaisa Raitio Yhteiskuntapolitiikan laitos Joensuun yliopisto Monitieteisen ympäristötutkimuksen metodit 12.-13.10.2006 SYKE Esityksen

Lisätiedot

MAAILMANPOLITIIKKA Globaali poliittinen talous GLOBALISAATIO KESKINÄISRIIPPUVUUS. Liisa Laakso. finanssimarkkinoiden vapautuminen

MAAILMANPOLITIIKKA Globaali poliittinen talous GLOBALISAATIO KESKINÄISRIIPPUVUUS. Liisa Laakso. finanssimarkkinoiden vapautuminen MAAILMANPOLITIIKKA Globaali poliittinen talous Liisa Laakso GLOBALISAATIO finanssimarkkinoiden vapautuminen o USA:n pankkikriisi o uusliberalismi (Washingtonin konsensus) uusliberalismi (Washingtonin konsensus)

Lisätiedot

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy Protomo Uusi suomalainen innovaatioapparaatti Petri Räsänen Hermia Oy Mielestäni Suomen innovaatiojärjestelmän suurin haaste on tämä: Meillä on valtavasti tietopotentiaalia. Kuitenkaan tämä potentiaali

Lisätiedot

Asiakaspalvelu- ja myyntisuoritusten arviointi

Asiakaspalvelu- ja myyntisuoritusten arviointi ASIAKASPALVELUSUORITUSTEN ANALYSOINTI Asiakaspalvelu- ja myyntisuoritusten arviointi Seuraavan, alla olevan helpon työkalun avulla voit itse nopeasti arvioida myynnissä ja asiakaspalvelussa työskentelevien

Lisätiedot

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1. Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari ET:n ympäristötutkimusseminaari 1 VALKOISILLA SERTIFIKAATEILLA TEHDÄÄN

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

Miksi olette tällä kurssilla?

Miksi olette tällä kurssilla? Miksi olette tällä kurssilla? Tämän vuoden peruskurssit Ideat ja aatevirtaukset (I & II & III periodi) Politiikka ja diplomatia (II periodi) Kulttuuri ja yhteiskunta (II periodi) Talous ja talouspolitiikka

Lisätiedot

LUOTTAMUS JOHTAMISEN PERUSTANA

LUOTTAMUS JOHTAMISEN PERUSTANA LUOTTAMUS JOHTAMISEN PERUSTANA Risto Harisalo Emeritusprofessori Tampereen yliopistosta risto.harisalo@uta.fi 1 LUOTTAMUS Keskinäinen vuorovaikutus * määrä * laatu * intensiteetti * luonne Vakaumus * yhdessäolon

Lisätiedot

Yhteisöllisyyden voimistaminen kunnallisen hyvinvointipolitiikan ytimeen: lisää hyvinvointia ja vähemmän kustannuksia?

Yhteisöllisyyden voimistaminen kunnallisen hyvinvointipolitiikan ytimeen: lisää hyvinvointia ja vähemmän kustannuksia? Tutkimusosasto I Syrjäytymisen kustannukset Yhteisöllisyyden voimistaminen kunnallisen hyvinvointipolitiikan ytimeen: lisää hyvinvointia ja vähemmän kustannuksia? Jouko Kajanoja 16.1.2012 Hyvinvointikuntafoorumi

Lisätiedot

Arjen elämyksistä globaalia bisnestä klo 12 alkaen

Arjen elämyksistä globaalia bisnestä klo 12 alkaen Arjen elämyksistä globaalia bisnestä 29.1.2015 klo 12 alkaen Oulun Kaupunginteatteri, Pikisali #northernserviceday Yhteinen ymmärrys asiakkaan kanssa ja oman organisaation sisällä Oulu 29.1.2015 Marja

Lisätiedot

Sosiaalisten verkostojen tutkimusmenetelmät - historiallisia ja teoreettisia perusteita sekä peruskäsitteitä

Sosiaalisten verkostojen tutkimusmenetelmät - historiallisia ja teoreettisia perusteita sekä peruskäsitteitä Sosiaalisten verkostojen tutkimusmenetelmät - historiallisia ja teoreettisia perusteita sekä peruskäsitteitä Stanley Wasserman and Katherine Faust: Social Network Analysis, Methods and Applications Sosiaalisten

Lisätiedot

Verkostoitumisen merkitys Teoriaa ja tutkimuksia verkostoitumisesta

Verkostoitumisen merkitys Teoriaa ja tutkimuksia verkostoitumisesta Verkostoitumisen merkitys Teoriaa ja tutkimuksia verkostoitumisesta ft Merja Kanervisto-Koivunen 1.12.2007 1 Verkostoituminen On sosiaalista ja aktiivista toimintaa, joka syntyy toistensa kanssa yhteistyöhön

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Kotitalous talousmuotona ja kulutuksen areenana kurssi,hy, Kotitalousopettajan koulutus, Vuokko Jarva ja Sakari Ylönen,KOTITAKUVJ1s.

Kotitalous talousmuotona ja kulutuksen areenana kurssi,hy, Kotitalousopettajan koulutus, Vuokko Jarva ja Sakari Ylönen,KOTITAKUVJ1s. Kotitaloustutkimuksen monitieteinen ylipopistoverkosto Kotitalous talousmuotona ja kulutuksen areenana kurssi s.2005 Tuottajat: Vuokko Jarva, HY, Kotitaloustiede, ja Sakari Ylönen, JOY, Savonlinnan opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014

Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014 Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014 Nyt on verkostojen aika Verkostoituminen voi tuoda ison kilpailuedun. Verkostoitumista tukee moni voima: Tekniikan kehitys ja sen vaatima

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä

Lisätiedot

SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA

SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA SISÄINEN OHJE SO 21 1 (5) SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA Vahvistettu :n hallituksessa 2014-09-19 1 Toimintaohjeiden tarkoitus ja soveltaminen Näiden sisäisten toimintaohjeiden

Lisätiedot

Kestävä vapaa-ajan vietto kiinnostaako kuluttajaa? Päivi Timonen 28.11.2008 Suomen teollisen ekologian seuran seminaari

Kestävä vapaa-ajan vietto kiinnostaako kuluttajaa? Päivi Timonen 28.11.2008 Suomen teollisen ekologian seuran seminaari Kestävä vapaa-ajan vietto kiinnostaako kuluttajaa? Päivi Timonen 28.11.2008 Suomen teollisen ekologian seuran seminaari Vapaa-ajan tuotekulttuuri Kestävän tuotekulttuurin toteutuessa kuluttajien on mahdollista

Lisätiedot

Johdatus maantieteeseen tieteenalana. Juha Ridanpää 2017

Johdatus maantieteeseen tieteenalana. Juha Ridanpää 2017 Johdatus maantieteeseen tieteenalana Juha Ridanpää 2017 Aluemaantiede Taustalla 1800-luvulle (ja kauemmaksi) asti ulottuva tarve paloitella maailma toisistaan irrallisiksi osiksi. Alexander von Humboldt

Lisätiedot

Suomalaisten yritysten kokemuksia Kiinasta liiketoiminta-alueena

Suomalaisten yritysten kokemuksia Kiinasta liiketoiminta-alueena Suomalaisten yritysten kokemuksia Kiinasta liiketoiminta-alueena KTT, KM Arja Rankinen Suomen Liikemiesten Kauppaopisto 4.6.2010 Kulttuurinen näkökulma Kulttuurin perusta Kulttuuri Sosiaalinen käyttäytyminen

Lisätiedot

Verkostot kehittämistyössä

Verkostot kehittämistyössä Verkostot kehittämistyössä Lääkkeiden käytön järkeistämisen verkosto, työpaja 27.9.2012 Timo Järvensivu, KTT, tutkimuspäällikkö Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kaksi näkökulmaa verkoston määrittelyyn

Lisätiedot

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Luennon teemat Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Hanna Salovaara, tutkija Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Oulun Yliopisto Pedagogiset mallit ja skriptaus

Lisätiedot

Kuluttajan aktivointiin tähtäävät toimenpiteet Euroopan sähkömarkkinoilla. Antti Raininko

Kuluttajan aktivointiin tähtäävät toimenpiteet Euroopan sähkömarkkinoilla. Antti Raininko Kuluttajan aktivointiin tähtäävät toimenpiteet Euroopan sähkömarkkinoilla Antti Raininko 5.2.2016 Johdanto Euroopan komissio julkaisi kesällä 2015 kaksi sähkömarkkinoihin liittyvää tiedonantoa: Tiedonanto

Lisätiedot

Globaali Suomi ja arvot olemmeko vaarassa?

Globaali Suomi ja arvot olemmeko vaarassa? Globaali Suomi ja arvot olemmeko vaarassa? VTT Anneli Portman, Helsingin Yliopisto 3.6.2016 1 Mistä vaarat tulevat? Koemme itsemme uhatuksi joko henkilökohtaisesti tai ryhmätasolla Uhatuksi tulemisen kokemus

Lisätiedot

Merja Lähdesmäki. Yhteiskuntavastuun käsite maaseudun pienyrityksissä. Yliopistollista maaseudun kehittämistä 25 vuotta Helsinki

Merja Lähdesmäki. Yhteiskuntavastuun käsite maaseudun pienyrityksissä. Yliopistollista maaseudun kehittämistä 25 vuotta Helsinki Merja Lähdesmäki Yhteiskuntavastuun käsite maaseudun pienyrityksissä Yliopistollista maaseudun kehittämistä 25 vuotta Helsinki 25.04.2013 1 Tutkimuksen tausta Yhä kasvava kiinnostus yritysten yhteiskuntavastuuta

Lisätiedot

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana People-centric problem solving Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana Gemic on strategiseen tutkimukseen, ihmislähtöisiin innovaatioihin ja liiketoiminnan kehittämiseen erikoistunut konsulttitoimisto.

Lisätiedot

Tulevaisuus on hybrideissä

Tulevaisuus on hybrideissä Tulevaisuus on hybrideissä HENRY-seminaari 25.9.2003 Liiketoimintaverkostot ja verkostojohtaminen Kesko Oyj, Strateginen kehitys Lasse Mitronen Sivu 1 Liiketoimintaverkostot ja verkostojohtaminen, HENRY-seminaari

Lisätiedot

Miten luottamushenkilöt voivat vahvistaa kunnan elinvoimaa ja henkistä pääomaa?

Miten luottamushenkilöt voivat vahvistaa kunnan elinvoimaa ja henkistä pääomaa? Miten luottamushenkilöt voivat vahvistaa kunnan elinvoimaa ja henkistä pääomaa? Kuntamarkkinat 12.9.2012 Sakari Möttönen Strategiajohtaja, dosentti Jyväskylän kaupunki Itsehallinnollinen lähtökohta Kunnallinen

Lisätiedot

TIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12

TIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12 TIEDONINTRESSI Hanna Vilkka JÜRGEN HABERMASIN TEORIA TIEDONINTRESSEISTÄ Kokemukset organisoituvat yhteiskunnalliseksi tiedoksi pysyvien ja luonnollisten maailmaa kohdistuvien tiedon intressien avulla.

Lisätiedot

Palveluiden henkilökohtaistaminen - Vaihtoehtona henkilökohtainen budjetointi. Vuorovaikutteisen osion koonti Lappeenranta 2.2.

Palveluiden henkilökohtaistaminen - Vaihtoehtona henkilökohtainen budjetointi. Vuorovaikutteisen osion koonti Lappeenranta 2.2. Palveluiden henkilökohtaistaminen - Vaihtoehtona henkilökohtainen budjetointi Vuorovaikutteisen osion koonti Lappeenranta 2.2.2016 Vahvuudet Nykyiset mallit Turvallisuus, luottamus ja pitkä tuntemus Struktuuri

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

TULOSROHMUT. Yrityksen kannattavuuden suojaaminen. Alma Talent Helsinki 2017

TULOSROHMUT. Yrityksen kannattavuuden suojaaminen. Alma Talent Helsinki 2017 TULOSROHMUT Yrityksen kannattavuuden suojaaminen Alma Talent Helsinki 2017 Tilaa TULOSROHMUT Yrityksen kannattavuuden suojaaminen Alma Talent Shopista: shop.almatalent.fi Copyright 2017 Alma Talent Oy

Lisätiedot

Ilmari Larjavaara Valtiot. tri Erikoistutkija Kuopion Yliopisto Korruptio Venäjällä

Ilmari Larjavaara Valtiot. tri Erikoistutkija Kuopion Yliopisto Korruptio Venäjällä 5.10.2017 1 Ilmari Larjavaara Valtiot. tri Erikoistutkija Kuopion Yliopisto 5.10.2017 2 Mitä korruptio on? Miksi sitä on? Mistä korruptio tulee? Miksi korruptio pahenee? Miten korruptio voisi vähentyä?

Lisätiedot

Heikko signaali on ensimmäinen ilmaus muutoksesta tai se voi olla juuri se sysäys, joka muuttaa tapahtumien kulkua ratkaisevasti erilaiseen suuntaan.

Heikko signaali on ensimmäinen ilmaus muutoksesta tai se voi olla juuri se sysäys, joka muuttaa tapahtumien kulkua ratkaisevasti erilaiseen suuntaan. 1 Heikko signaali on ensimmäinen ilmaus muutoksesta tai se voi olla juuri se sysäys, joka muuttaa tapahtumien kulkua ratkaisevasti erilaiseen suuntaan. Sen yhteyttä tulevaan tilanteeseen ei välttämättä

Lisätiedot

ZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland ZA4880 Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 239 YOUNG PEOPLE AND SCIENCE D1. Sukupuoli [ÄLÄ KYSY - MERKITSE SOPIVIN] Mies...1 Nainen...2 D2. Minkä

Lisätiedot

Rahan synty ja historia. Rahatalous haltuun -luentosarja Jussi Ahokas 21.10.2014

Rahan synty ja historia. Rahatalous haltuun -luentosarja Jussi Ahokas 21.10.2014 Rahan synty ja historia Rahatalous haltuun -luentosarja Jussi Ahokas 21.10.2014 Luennon sisältö Fiktiivinen valtavirtainen rahatarina Rahatarinan ja todellisuuden väliset ristiriidat Raha velkana ennen

Lisätiedot

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro 30.1.09 Kari Laitinen Poliisiammattikorkeakoulu kari.m.laitinen@poliisi.fi 5.2.2009 sisällys Turvallisuuden luonne Strategian luonne Tutkimustyön

Lisätiedot

VIENNISTÄ VUOROPUHELUUN, VAIKUTTEISTA VERKOSTOIHIN

VIENNISTÄ VUOROPUHELUUN, VAIKUTTEISTA VERKOSTOIHIN VIENNISTÄ VUOROPUHELUUN, VAIKUTTEISTA VERKOSTOIHIN Selvitys suomalaisen nykytaiteen kansainvälistymisestä Sari Karttunen ja Jutta Virolainen, Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö (Cupore) Art

Lisätiedot

MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen

MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen TILASTOLLISTEN MUUTTUJIEN TYYPIT 1 Mitta-asteikot Tilastolliset muuttujat voidaan jakaa kahteen päätyyppiin: kategorisiin ja numeerisiin muuttujiin. Tämän lisäksi

Lisätiedot

Monikulttuurisen työyhteisön haasteet. Organisaatioiden kulttuuriälyä ja taitoa kohdata moninaisuutta voidaan kehittää.

Monikulttuurisen työyhteisön haasteet. Organisaatioiden kulttuuriälyä ja taitoa kohdata moninaisuutta voidaan kehittää. Monikulttuurisen työyhteisön haasteet Organisaatioiden kulttuuriälyä ja taitoa kohdata moninaisuutta voidaan kehittää. 1 Perehdytysoppaiden utopia Monikulttuurisuus esitetään ideaalina olotilana * jotain

Lisätiedot

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Asia C-540/03 Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Maahanmuuttopolitiikka Kolmansien maiden kansalaisten alaikäisten lasten oikeus perheenyhdistämiseen Direktiivi 2003/86/EY Perusoikeuksien

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Verkostomaisen toiminnan pääperiaatteet, edellytykset ja parhaat käytännöt. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Verkostomaisen toiminnan pääperiaatteet, edellytykset ja parhaat käytännöt. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Verkostomaisen toiminnan pääperiaatteet, edellytykset ja parhaat käytännöt Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kaksi näkökulmaa verkoston määrittelyyn 1. Abstrakti määritelmä: verkosto

Lisätiedot

Osallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla

Osallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla Osallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla POIMU Sosiaalityön käytännönopettajien koulutus Kirsi Nousiainen 13.11.2014 Lahti 13.11.2014 Kirsi Nousiainen 1 Kolme näkökulmaa ohjaukseen 1. Ihminen

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

YHDENVERTAISUUS, HYVÄT VÄESTÖSUHTEET JA TURVALLISUUS. Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö

YHDENVERTAISUUS, HYVÄT VÄESTÖSUHTEET JA TURVALLISUUS. Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö YHDENVERTAISUUS, HYVÄT VÄESTÖSUHTEET JA TURVALLISUUS Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö 1 MITEN YHTEISKUNNALLINEN ILMAPIIRI VAIKUTTAA IHMISTEN TURVALLISUUTEEN? MIKSI VÄESTÖRYHMIEN VÄLILLE

Lisätiedot

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Satu Raappana-Jokinen Verkkokriisityön päällikkö Suomen Mielenterveysseura Se mitä oikeasti haluan tietää on epäselvää.

Lisätiedot

Kommentteja Robert Arnkilin puheenvuoroon Tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelu. Keijo Räsänen keijo.rasanen@aalto.fi

Kommentteja Robert Arnkilin puheenvuoroon Tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelu. Keijo Räsänen keijo.rasanen@aalto.fi Kommentteja Robert Arnkilin puheenvuoroon Tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelu Keijo Räsänen keijo.rasanen@aalto.fi 1. Mitä Robert sanoi, ymmärrykseni mukaan 2. Kommenttieni tausta, osin samanlaisessa

Lisätiedot

Luovuus, innovatiivisuus ja julkinen sektori. Virpi Einola-Pekkinen VM 30.8.2011

Luovuus, innovatiivisuus ja julkinen sektori. Virpi Einola-Pekkinen VM 30.8.2011 Luovuus, innovatiivisuus ja julkinen sektori Virpi Einola-Pekkinen VM 30.8.2011 Miten luovuus ja innovatiivisuus liittyvät julkiseen sektoriin? Hallituksen tahtotila: Avoin, oikeudenmukainen ja rohkea

Lisätiedot

Kuluttajien arvoa luovat käytänteet

Kuluttajien arvoa luovat käytänteet Kuluttajien arvoa luovat käytänteet Case Reino & Aino Elina Leppälä (FM) Tampereen Yliopisto Yhtymäkohdat markkinoinnin ja kuluttajatutkimuksen teoriaan Kuluttajat kanssaluojina => arvo on kuluttajan määrittelemää

Lisätiedot

Vihreämmän ajan kuntaseminaari. Päättäjien Aamu

Vihreämmän ajan kuntaseminaari. Päättäjien Aamu Vihreämmän ajan kuntaseminaari Päättäjien Aamu Agenda - 9:00-11:00 Kuntakentän haasteet ja niihin vastaaminen tietotekniikan keinoin IT:n ekologinen jalanjälki Virran- ja kustannusten säästö nykyaikaisin

Lisätiedot

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry TAUSTA: DEMOKRATIATUESTA Demokratian tukeminen on rauhan, kehityksen, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien tukemista. Ne toteutuvat

Lisätiedot

SUKELLUS TULEVAISUUDEN OPPIMISEEN

SUKELLUS TULEVAISUUDEN OPPIMISEEN SUKELLUS TULEVAISUUDEN OPPIMISEEN Prof Kirsti Lonka kirstilonka.fi, Twitter: @kirstilonka Opettajankoulutuslaitos Helsingin yliopisto Blogs.helsinki.fi/mindthegap Blogs.helsinki.fi/mindthegap Opettajan

Lisätiedot

Yliopiston ajatus ja strateginen johtaminen

Yliopiston ajatus ja strateginen johtaminen Yliopiston ajatus ja strateginen johtaminen Sosiologipäivät, Kuopio Korkeakoulutuksen sosiologia -työryhmä Jarkko Tirronen YTT Itä-Suomen yliopisto Kuopion kampus jarkko.tirronen@uef.fi Jarkko Tirronen

Lisätiedot