WERKASALON SUKUTERVEISET. Wrkasalor. Kitå! korjnssiwt...6. sisältöä. Sulukide sa vielä. slkuseur! kirj ntrtekijädö

Transkriptio

1 WRKASALON SUKUTRVIST SUKUSURÄT\ JASNLHTI 4 Mh3nti, Huhlkuu 2001 sisältöä Ajankohtåista...,.,...2 Sulukide sa vielä Viirejå ja pö)tästddaaeja Verk6alon suku verkkoon Sukus urln uud t kujeet? S uran hdutus Wihåndin kouluistå...,...,...:l Kitå! korjnssiwt...6 slkuseur! kirj ntrtekijädö Sukuseu..tr töiiå ur*åih..., Yrjö Juhorpoik! V rkasålod låst n asuiqaikkojå...,...16 Wrkasalor

2 Ajankohtaista Snknkirja. sravielä. Otayhteyttli Hallituksen jäsenistj llkk lai Pekka Ve*saloon. Myös f,ln, Kotilllh on kirjoja vielä nyytåvenä. Kirjdn hinla on länå vuonna 300,00 nrl + postikulut (ensi vuo den hinb onkin sittcn jo euioha). lnan ldytiiii!u Isänniin viircjäja pöyttut!trdlrftja on vielä seualla vanstossa. viidn on 50 x 400cn kokoinen (8 9 notiin rankoon)ja makse 320,00trfi. srandd rin hinta on 170,00 nk. Hinlun lisåtå:h poslitusku lul. Tilaulsel voi lähcnäå seum sihtee.iue. Samuli Sipo.ma on vielii luvannul tuloslaå henklöiden sipolvirrulujaniitåhaluaville. sipol vnaulun nuodosta ja sulupolvien niifistå voi so pia Slmulinkanssa. Sanulin löytåä puhelinella nu SukutiedNto pyritään pitnoåän!jatr tls!lla, nutt! s. vlltii jokaiselta hi nan lktiivisuutta. Kiias$ olelim rietojen kdiiäminen on omistunut lna Kotila. sinnitkäällä työllå. Jona tuollaista u6knla ei lnitsisi kenentiiän tulelaisuude$a tehdä. voi jokainen seumta sukdnsa lapahtunio laihilmp:insdssmn, ja kenoa nuntokista seu! si]r. teerille. Ki.ja$a on di syisrä vnhcitä, jotla korje taan sukutiedostoon kunhan niisui saadaan h toa. Muutoksetja korjaukset olisi hwä saada kirjallisem (?osti tåi såhl6posri), silloin parcmnjn välleläån lösräja lotccsta oval leretulleila. Siwt löy.]ryäl aeinebrn v$w gdea la gt a.ti /su kb /w ka s alo.'iuol ta gencaloeian siniha lö}!t myös nielenkiintoistå tieloa sukutntkimulccsra, csinerkiki Vihmin (ja mride.li. suålarticn) vanhoja knkonknjoja. Sukuknjassakh csiteltyä. krusikynsentilluvulla iehtyjä hop isia sukukorrjr ei tållå helkellt ole saalalissa, nnno muutåmistå ltselyislä pai:ilelldn hållklgita ostajia olisi. Korujcn himal nippuvat teelenäväsä nijiiråstå ja niidcn sumniitågel hint!' aiol pienellä tilausmäårållä (alle I0 L?l) ovat: 250, nk tunrmeulå(pinsi) 50, mk 200,00 100,00 mk Hinnat halpenevol noin 40%. jos tilausnähå ryyd?jme kertomåm, milii koruja olnitle halukkaib noillå hitroilh nanltimam. Seunn sihteen Marjatla verkasalo keråä riedot haluklaisla korujen ostsjisla. Tänä kysely ei vielä ole edcs cnnal&otilaus, halukkaiqiin otelad yht t'ii:i sittcn kun åsia tene tilauksiin astija hi.ra tiedelijtu tårkcmin. ([ava Sukntiedoston hoidon vasruita ollaan läriestäniissä uudeslmn, jolen tietoje. nuutokser kcnotaar Jnsenmaksui tulevlt mlksuun, Tänä. lchdcn nutana piniisi olla valnil tilisiifto nalsun nalsaniseksi. Jäscnmaksun loi nakraa ilnan lilisiitoakin: 50,00 marktm Vihannin Osuspankin tilillc ja riesti-osad tiedoksi ninenne F verkas,lon suku ilncstyy verkkoon ja tå voiteena on saada siitä yksi keskustelunja tiedotra nisen väline. Snnn rim t-srv j:isenten toireidennukaisiksi kohtuullgedhelposli. jo&n kaikenlais t ehdotnts tja vinkit sivujen sisål Sukuseuran kaipaåmia asioita: 'Muuloketslvo3srsulutiedo$oorpÄivitertåvik i tiedot sihteerille ' sukukorujr brhlvat 3ukul.iset tiedor sih-. Ideoitr seu.rn tointnnd kehlttdnilekri - kdkmteluyhteytsiå håiin*so jäseniin.

3 Sukuseuran uudet kujeet? Mime t*ij! sulajuililla semnne saavutti alkuhistoriesa odolctuimm tåvoitleen: Vdkaslon lalonpoikaissuro laihe t julkaistiii ki.jatra. Teos tlmyyiiinsulujun lajåe.natkotilauksinahetiliki 300 *appaletta,ja nlyti o.jatkunut isaisesri. \ielii kelm nalua]me kjitdiä kirjaloinikutåa ja heidiir awsiajiam t bdysrå ryöstii. Kirjatoinikulrm nootlon, sipomam Smuli ånsaitsee erityist kiitok t tekmäsujiin su@sla u6kat! ja siilii sirkeydesre, jolla hiin rehriviinsä vei komem pååtökseen. S osemn hallituksesa vaihtui kolnejtuertii kesän sulolokoulsessa. SaBn puheenjohtåja $- buli Sipo.na4 rahasronloiraja lma Kotila sekä Leena Kuonbhto halusivat siityå sum rivijås -.iki. Ooneki heitll or lupa kiiyltää tåuståtukena ja ieuvojiia seucn toinimssa smulija lma ovat olleet hallituksenjåseniå koho seum yndeksiin no den olehassa olon ajm. Molmat lupantuivat I{ F tohad ond nåkemyksemä nåislä yhdeksiisti wo deskan. iköhtu lonela Laikki yndessä toiraa hei dånlin tinkeiiksi!:ikemiaiån asioita: ynteyd npiioa selne jåsqt n kesketr sekå suwn rierojo keiiä Oma kauleni puneerjohiajana llkoi viime kesiin sukjrokoulsse. Kotdltsdi Sukusew toimi!- nasia suphtuu sula!,äivillä käynleihid sekä ktjaioimikman jiisen$'reo. SeLm hallin*so lyöskentelystå minulb i silloin ollut mintåådlaisla mieli kuve. Onnm iänä ulden homm opiskelua, mur la om ki tallilll$ese on detoa volnihaja tåus taltå lö}!y tukea ja neuvoja tehrlivien suorittami- SUM yksi njapyrkti on siis sawrenu. Seumva ei,äy. muda suu a tied tåih. Sunsrå smta' vu tietoa päilit tå:in olendss olevm sro tieio kanl@ siiii nu&aa ku uutla liet@ smdm. Uurenå elmentti!ä sedd toiminlas or tulossa i.lme! siwt, jotka löytraät osoift estå w.genealolia fi/ snku drknälot. Nuo sint eiväl knirenlm l@n& tjiui lehteä, nutta ovat vamaolin yk3i rapa piiåå ylieytiå seud. jåseniin ja suknlahiin. Tä$å lehdesså or viide kesiinä valitun bau! luksn jåserten ynteystiedoi. eidjin kdssd voi keskusteua ja neille voi esnijä toiveita son toinim$ta. Odolme ynieyde.ortoja. Seuran hallitus (09) r Frnnu vsk6alo@kolmbus.li ilkkd!sk,salo@ppu.oet (08) 28, (08) 281lr6 PtuliICeehi (08) Vanhatie 72 A s (03) 233 rl8 M!rj. Labri (08) 284?42 (08) kkiRonppaimr (08)? erkti.rcnplar&asuoalssalri:

4 Ima Kotila Wihannin kouluista KIRKONKI'I,ÄN KOULU ''Laillis ssa ljasa kuulntetussa auksunnhsa (nuulol<aupa$a) tadoniid 2s päivånå huhtikuuta 1893, wähimån waalivaue, wihamin tmsakontuhuonem ja ybden op ttåje huoneen salv&dism ja wälikatoo panon. Työ on tehråvå ketvollista ja wanibva kddeua påällii. sekä wmus wåninritån kolnelle tumålla. Refiä tul e klrmda käin sivut vamalla ja hollfitla. Riislhren noiåls scum myös liitii salro tont, hia. Niskain ja paf ruin väliä l net i ja välikaltoon!iina." Tuloksena oli, eträ!ähifrnån tarjoulcen teki ryömies tuho Aali 275 tr*. Nåin a&oi Vinånnin en simäisen knn.allhen ka.saloulun rakentaninen. Tähån asti koulu oli loini.ut muissa riloissa. Töiii vallotuan aselclriid ro'mikunla, joda t htävijnä oli "valvoa enii kaikli tulee hraåsti kntyå ja hanllii kutuan kust nnutsella taiken nimellisen aineen. Ovetja ikluai rilatam Oulu nilkri vdraalt!, jos Toinikunalle luvattiinheidiinvaatinapaltta muna edelllrftiin dii ryöt tulevat rånän kesån ja Blven aikad baäsli tehdyilsi. Koulu valmistui ripeåsti. Syksyllä 1895 sietlä voitiin alkäo koulu.pito uusissa luoneissa, Ukopuolelta sc oli vielä keskenedinen, sillä seur&vma vuonna laiteniin ulkowori, nnna sitä emer riivat- LIsÄÄ KoULUJÄ Knnnalhlautåkuman kokoukse$a Luklarin Puusiellissa kokoonrui suui joukko!irå, jän isiintiä jå sieuå kesknstclliin laurakuman chdonrlsesla kuulutukser nulmq habava&o kmtalåi, set petuslla vie knkonlvlån koulu lisäksi koulul Alpuan ja KoN nblåiin (llveskorpi), nji "kaillii en nu.nen tulisi käydä kå.satoulussa oppinassa ne sum sti ralpeeuisei ticrcet j a hneet joila sicll ä opd råan." Asia ltllå [y!in ]lm:ineftiin, mutia huo lmåolisenitenk ikkinkenraniselnionem.sillå oli nyös Bkemctiava lain nåtu:iiinå knkohefrn puutellitseumkmrmnneja Saloisiin, hiinrutsur volvat nousta niin suuitsi, citä se voi vicdä peri katoon. Muitå asiasrahm kesknsleltiin. Mimeid ruli påätökseki, nä pent tåm nänå ka*si 'ylbiiisenpåå kdsäkouluå" jos valtiolta saadaan avustush 2000 nrtlaa tumallehin koululle sekä le.nuf puitå tihimäsri k uuun n hästå, joitå påäteltiin alanaisesri moa j! joka toini uskoniin t(malln, PÅÅTös KouLLrt[.RxrsTÄ Asia l?ihti eten niiän site!, enii oli ko, kous vihmnin kesanoutulla,jome oli tnllul myös kmsaloulufn tarkåstaja iltosofim misten J. Hös- De. nsiksi otettii. kibineldt lq/lien sijaj i ja kouldikäist n lastcn lnklbätuå. Asioa hdkinuaan tnliiin siibd tuloks*., edi kunta ja rad nelj:iån konlnpii.iin: Kmronkylän, Alpum, Kotuenkyth ja Hera Kuvemöön oikeuden päätökseltå eloi tlille hyaåkstmain 7. 10,1899. Asia pååtettijn silloin näin, nnnå siirijåi kaiv temd erinielisd/do siden ja riiytyi 146 jåd*- liiä kokous. Se kuulutetriin silren vi'neiseeiiåltc liiallisesti: kanicna smuntåina kirtoss! ja lisiiksi oli lukkdh asnnnon oveen nanlauuna ihonus. Aluksi Iueftiin H m Kuvenöörin påätös ja hlaiilsyninen Däistii l(oulupiir istå. "Mntta koska sdotussa Kuvenöörin piiät6ks sså näiiråuiån kutalo kous uudell en låillis$sa jdd*l'ks$ä kå],ten:iviik si. Tiinii! lauseojobdostå tu&tuuå selked asia vtr oa&si ja oikcaksi, jora nörimiilti suuin osa ko kouksessa domad ryblyi, enji Alpuan kyläue ynnä Lunin Lsih kdssa. yksi tmsaloulupaikkå miiä råtrllhiin Ma&le ralon tykö, josla ei tule 5 kilo metd pxonnäsri kuin tuiki naoistaja vii[älutui sistalaloisra.,sillälisaiylsollä etrii opettajavoimiåja koulu[uoneiråhkemelaan tarpeen nukm., Näil ne isåmål päiiniväl. Tiisså MaaBle iykö nå o! Låki laloa jå nunt nia nöklejä. Lminet såsdi siihen nnee noin 45 tiloner.iåja smoin Al puasta. Mutra siinä viiden knonetrin vinllisessa koulmålkassa olisi pysyty. vaikka s oli6i sided nelkoin kåikila. Koulnja tåsitsi mkenraa kuiten,

5 kin vain yksi, sehijn ti$ä oli taikd latm. Asia moi åih srykrm. Vaihtoehtoin. oli tiinii ykli lodn tai ona koulu Alpud ja Luimetsiiån. aäniätiin ldkniin äyrien ison ialon isånnillä oli snurdpi?iinivalia kuin m6kn Dieteliä, Måmlm kouln sai 178 iirniåja siri vastas oli 105 iiänlå. So liihde! påätettiin!.hdä "nörin anonus Hera Kuvan6önle oikeude! tehdli yksi koulu ralon Ia niin liilti aons liiklcelle. LI'MIMDISÄN KOI'LU Luinels&et nousivat kuitokin kålin&n ja Itihet ftiin Pyön:isdi valitlamd asiasta ja lms reln oli ttii Luinetsålin tulisi nim (flsakoulujen Hmr Tdksraja vastusti ehdo! tomsti tåii Maanlm Sime olisi lullut 192 oppilsl4 joka o. ehdoftomnti liid sudi bmrå. Näin aia nlkesi lstetr kamålta omellisesti. Aikaå rä$ä oli loluut niin paljon, nli p:iåtös tiislå Näin LMim biiädldr tuli (ru koulu. Koulun paitkå hni Änni Lmianon nelle. Valtiolra motriin 8000 IMtm kuoletnlainajap,iåt ftiin, enit h ti laine satb ruvetäd nke arlm, e&åjo sylsylri Näin vållettiin tuha tuona. Kylälåist n!åätökse$ä punuiåm llåmdld naasiå. Koulu on tuitedkh rakemettd rudlän Piiålös oli: "(ai*ki nkemusvårkii neliiåan sielti niste ditii nalvimalla se." Toukokuussa I900oliienryeonNvaltiolt 5000ndkmlainaia Loulnå våria. KoulN nlcnianis6ta teki ha1vi6- nm rfjouben Mauu Kmelli Nivålata. Ratmnu noui kovu mdnda. Sen oli nä?irå olla siinå miiii.in vålnis 1.9,1901, enii voidran aloina koulupito. Openåjrlsi våliniin misopenajå. valtiolra tulevan pdkd listlii kla malsoi 150 mdkkaa vuodssa nhalalkkaaja lisål$i 5 hehtolitaa rukii la, sdd v mn ol@ sekii oppilaidm sis?iällnjoi tusbhoista puol.t. vapa asuio ja låd!ö l@eolli ssti oli pa[.kaetula ja kafnala pmnal@la ALPUÄ JÄI JÄLKN Mufia dtli Alpua. Koulupaikta oli valinu :ikliliin onistanålle ikldin kålldue, nutla tudballa olivat rå$ä yaib@sa loppdeet raååt ja koulupidettii! vielåtusiå tukahuoness. Seik*lilu Mamlfl kflssa p:iåttyi nåin I nsen lalpioo!. Alpuslsiset eivst omm koulutal KOR\.NKYLÅ

6 Samuli Siponmaa Kirjan korjaussivut sinilla on torjaujcia ja tiiyde.nykiä sulaknjan tiedosto-osaon. Aivm samaa lonnia kdin Gunheruksella oli. neillä ei löyfntt. Knldr voi byödrltiiä nåiti nieleisellään lavalla. KUMMALLISISA OHILMISTOHARMJA Ak tekniikka yl ensäja tietotone ohjelmisioineen oval sulakirjan ico$a aivah ra&isdan tirkeiti apulbgi!. Aina ne ei!ät klitenkmn loini toivotulla lavalla. Sukuohjelnhto 8.0:n nulaan on liiietry toiminro, joka rekeejälkipolvitauluish ekstnhdosloja, Tälhi set tiedostot void&n sitten käsitellä tekstinkåsiltelyohjelmilla jie. Tällaisla mnunostiedostoa kiytime kin sitten sukutiedosto ose tehdssäme, Tdkiståe$ani lauluia huonain ftsiki. eltå toist sataa henti löii. jotka kaikli olivat puolisoido rannempia, puuttui tiedostorulosml$esra, Käsiryönij lisåsjn sino p!u! tuvat henkilöt. Muub vnhetoinintoa ohflmien yhtehtyö$ä m sinen huonannutken, Mallta,r?,t,,a ler siona låbetinne ki.jame tiedot Cumduks. kirjapainoon, Kuitenken des oikoluku ei ollui paljasta Ticdosron henkilöille taulujen välille oli aivm satutuahille hentilöille lisäyiynlt matiksi kirjanpitäjä. Muura ybleisui nåillå virheellisillå tiedoilla ei ole kuin se, en?i kaitti videtiedot ovt puoliso. tictoja, ja enji vihkimaiåika on ouut lietojen mukda. Seuraavasa taulujei nuned js henkilönind nih$ nchhlöisrä. iotka nilhisen vnheellgo amrtin oliv* sadeet: Yraden 20AA rrk jrhlbökett nh.n- Me I ke I dpii paihotrc rat d trkrtuj oa sekilenasa Liisaja ijo Sala.

7 r{ kel F*kni 0!i Ksio Iskko sid{iri du 3) sft}of r03r37e vtr. tu Joh.tuee dr Gj vdo \ Ltr, Bd! r.) sfmf Puors Pnko Amctr dio 1e a iefl Mclbt6 vilnclurn ^!o Karjo is 'r.ih aol F Nriit Pckaoid. ^6oh. I(dn srsd. aljta svlmn :r.3 1rs3 xeljo lohole /dl sb.ry v u Mdl vc&"!ro (ijri Riid Mmr &&rq åutu 16e) sf$6t 9.51e' vc.iti Ätbu. one;i; Pqorj$ vcro J0hituq iiin;d r 7.Dr3 Hrh. r3brci oo.virt.riiå. rrni hr-mrj rtind.n. eodqd 1930 bgl TitnDe! (!jå[i!o s.ppo tohlde Tndue!. slnvnt rwd Johmi M,. snmi e.12!02 r'r!@d. (uonu ir 6 itnt: renou lier (i'o &ob. r^rju s7 Jeo Ädolf a]lda. rsdu 66. v ftid M{ni,{!ob (iii R.diih uh&d MaDliicrirä nulh 10 sc vrjd H&Den wj],rq 30.r0.r330 bukia Kuo[d,7Jie+ Ähclsu Miis.lidjj:.?uoliso 20 vl. xaita Ten a I-uhrdo di, Tiii 33 rbr \6uD KouJouGoirt; Plor,u Jue turh' sdoda,13 r!3 y$dd 5lNlll 231],d oqkin@ ^urollriqihj;. vob md.. P-srd Mdö sdof, n si@ rerj.u v. jm{dsj@p6'sjltyryr,,5''9% tonlm. &ådg sidndää. $lmtr 22.'1.rr40Ärelosri YrM.Lb6d - - Lakha tn td ltora rulakirjah \ ih n

8 v rrnk dcs nfuh oi Juho louo MLH4 bdu 3r. n,4ri. r.e.1e61 vfrod sr9nf r3.7.r9r9 vibnd. rhevildii. vmh!u!! vdnö J4b!P L6so F Ms@ Id. sud rddo adu &0. v ^.n.-ln. Miklat.0i roho Yiö Mkkcl4 nub 343) srenr 12.'o1t33 \rihsd. roid,'dir. PNriso Pdd.}.M.i.Ml*elasFqn't 2.r.466 hudiki. K*iqd of.hir. M. Jfr s@d ru;do (dd Kyeh Hcllu Mjrdc!. duru 89. syltror 24'101'dvih{n!!!@od'-?ud3o u. ocvr. Miklda (nd Ami $ MRd4 ldu 344). slnenf ' hddso jrs4 c6.6.r99r,r.ree4) v@ncqu* Hcilo Rold n Als vr. ^trr M'i ruhl.ho G,id Krlil i Hrr{i rnkkdi, huru 332. sftlrl,9'61963 vihin; soljnillsnan Puorro Jomå Juhmi sjskol ees *k lsko tqh{rr si,loh n Ptcu v M-3 kma Milrda 0!i rovo Yiö Mikkri, 'qrq 348. sftfl Lrsrrrisolkbo hioli. Prcriso Rlijo sfenrr r 12.1e31 hndclfin. G66ei 1136 Fd xd.@ sdeor,. T dq 347. r m 4 sf6 rls{tuk4 opdan ' M.ri!.{.r.i Jqn'ni s:ur.rr sfelf L ktltra nr ta atatu:ukuhqan röhtn.

9 u. lduri xircft s.rlor' (,ni M,rt. MrLLrå åqlq 3,1{). srq!'t j!d!öö4 iddjt. Arlesrie &d sgi'!r*esj! ldrelonas)lrfrll5'a1'03 Y4ö or oujra srilraf,0.4ioir Ämik milj. s.tr.h, sf9!y, n. olj9. sdob $lqlyr rsrm m. Y46 o.!.d oul Fr Jdo vqidlo uur! rr3). sfqlf r52.4r4. M,5!ri.qr Pdo ridl M!i.I.Lbhvfrl''21'413q virrid sy,9ny' 23.11s63 ftun n sble1 r$bl vdclu4 Jdo at6, Iira Lkohr tobta) tqr. n w 19tt l4ttu i4t4i4 A4sj4 I A4P 6,,44i tel ' / x'i'4 d6da}'a:o i' id.yrffi' 'ätbelr \.'r PNlr xd.riin. R'ivio Gr P,qri vciklo Rai'io bulu 1156). synqnrr sqqhrcllidji. Puorkok Jqr'rni Msniiei e37 r.uitn Maftirtn n Maj1 Lkr Mrdrl Juho?*k Ms]d6 srgnf Mn.r Mrdr Mdo., syigof vlhedrrskdpi'kuonm43'1943' vck Johmd o nr SFsyr mj.b.rdo.qienf t!2 vrrud xwrlod K6nd ro3.re70. fuoii$mrdd^do'sinol'vih]ty l

10 u. e Jdd sipoddn auå &d s@lnj spo@4 qdu 1276). sf!r Puorirc,ri. Tb Bhl.fu vdct!@i I@tu!FF! He u l3ro J.,l{ko xiihar. (isi tu5d Hdm.d Ljrmll uuru 1340). sfttrf ouhijd r{psjbi rsioera. 'e53 Jdro Psrso ^t. Ätur'r HodL H$kiJd n $ i so6a A!dn. sd Johle4 ub.a stnenrr Jd rcpd usklirci. stneltl "ed lrdlo u6bim'. sfeltl

11 eddöq jolden tletoihin on mnåri ai itmesatnyr tliniäriinen kirjdptdjt. (von korj,r. kirjad) cyd ]ry7,io!]d'lr4'ds synrynyr 3.t 1 r966 vih4li llpur Taulu370'l,r!.rMrii drsslosftyn Trnb! 34. \4ai Mar*err Hdppi Sydqnyr r 7 3. r 967 lnad Mebloudonnhia T{nu 339. f,ur den Sdili Sy4.}r Kunnoinen. urtrii sfgnyi 6 x.1356 s sydryiy' 10 r 0. r e42 vihånii. LaimussdDnndibja Tauru 42s. Påiyi Mlrrr ii hd. sftynlr r 95 9 seindt oki. r.'n!$5 sdjr oh.rrrkota syntynyl t0.1 rc57viholi. ohjelmoijå. rrolu 45e sridj L lrxmk!,ra sftlrn t3.6let6 vibmri tnn ,r4 vihmri alpd. s syitynyr l4.3.t95rransita.keidiå synqn)r I L vihhr!. Mnniljelijd. rauru 4e2. Rrij. reucno srko syn\rr1s.t2.te56\nheri. ben nytu Heinota ja nyöhemii MenbnlajaHdlals srryiyr I snkrjoki ralo['r.d, P,avdrq Lapjnb/]ä, Mehbn ii bqrpln peh]olairyn ab såk ii rita q jmka jårken rdmies, hm,rlishubr rmru s)r vnj, xndm r,i'ir.n s r syntynn 27.9.tc.15 så,]6måki Luhpii:iujkkö. r'du 5rr. Mrijr r,iim Ldmm sfrynn 16.3.t e32 pjel'vsi. Trnlu 5l0. Suson!Mondr Synrynn2r.7.t3lr peloh. Tauru s43. S.rn Mr4l piippo Syrtnyi t 2 6. r 93s Outu rikoissnanhoihia. rruru5i.r sirprhrmclm,mnr sf nn l0.2.t953kuuffo Diplomi.insinööi. rruln 5.6. jj! Plura lttdnere roikjo sydryn/ 6 r. r e62 oulujokj rjkoi$neohoibja. ft trru ssr. Båi'ddh Gd N.rr Kry.zkr sy{yiyr 19,J. I 949 r,uoli Btrsko. Ldåk.di Truru 539. Hir**r Hdini rtnrr syngiyr r r r 1954 PDmls y yryt 24.t 1.r 9j9 vibflri. Tneydeihojråia rruru 603. tr.ktri Juhoryor!, Äijårå nyi's Åtlilli strlo synqhy' 2 5 r 325 \4 -u nnan r.h"oh.ardr. Ändrå s, on! fhhj.nry2-rr3.r\its1nrd.\rr 3ro i roniklö.er. tpuj. Äi]åtss3d \yri'!ho' rroli,en sms kyrto &jvikon ritalta m 7. ( mdemil, aniå vfkasrto, puoli$ilb sms vnhe ) fi sfrynyi r er2 Hetsidtii Ko'iblousFhja. r.du d3 MrF-Likr s.llimn 7.3 I c65 oulu sfbrr12.5.1e11 Luokeopchjå rmru 636. Mrj.,Linr Mdsm synlfyr r7 I t.le4e oub. ytioppil*ne*onomj ftu b ar sirpr Likr Tuurikh Rrub! srnrynt r \nh'nri. F rrr t6 2.re2r nsfjä'i, Ravinbh-4ul.in.n rrdr 613. airi Mi.jan r6rdtkckr sfbrn 25.e I e20. yniynrrr.r2.l963 ubjiei su*u*ija saatiin jltlapaikate *idapainola hfyti,tt oj.in eli etllkda påifänal

12 Samuli Siponmaa Sukuseura kirj antekij änä Lupanduin kenonan lä$ä ldhdessä!l jo tu tuksi tul1een snlakirjanne rekolaiheista. Kirjd ösipuheessa kiijatl siiiinsäja lrj! rkri liin kirjoitus tirjln siluilla 133 l5l kertoo oleeui sen sukuseu.ln alkutaipaleelta i niistli sen enenpåå. Ta*oitukseni on keftoa sukus6tl ja knjasta aivan onia nuniikuviani ja aivan omasta n:i- Sukuseura n tunnhhut kesäuä l99l nseiini mit nläiir erilyisesti verkdalolais ksi, I'an lias V plysi ni nuajuontlnaanensinmäisdisukujuhle Tiesinsukulaisuuteni, nutta en noteemnt siti sn kumormin Tiesin silloin niin Lain n rkin, enå kuulu sanalla Becniosuudclla no.ccn muulunldr sdtuu. Suhauduinvåhänihnclcllonjanoueskell nvainoni kiinnostuk*m omhtå sulajuuisrae. nsinmåiscsså sukujnhlassa oli noin 200 sutulaisla, joista tukafl ci Mtcnui kåiktia läsnåolijoita. Junhsa oli tumelmaa, kokous pääni p ruslm sulnsouan ja nallhäämö&in bli&syniin. Hallituks@r lör'ryi alulsi helposti asia$a jo aikakennin kiimostdnena, mulra sinen nind&in valiniin ilneisesti siitä staslä, enä oli. ollut äiinessä koko pä1!än. men tuon l päiv:in ilba huona sn olevmi sukuseunn puheenjohtåja. Kun lias lalilliin seumsihteeriksi, en hätåänrynyt, vam ar velin, enä dimi on sellainen lavallind. yhdistys,jossa sihtden tekee kaiken työn Niin olikin ja.ii. kävi kin. lltas puursi yli kaikkio odofuksieni. Hänellå.li unhaa perua dyils ltk muoroinen riedosro,johon hiin oli tutkimalla kerånnrt noin 1500 henlilön tiedor. Tulkoon tå$ä sanotuksi sekin, enei useiden tuhansifl ihnislen henkilötielojen järjeståninen slhneen jäiestykseen, nisså niilå kiioiss! nylq,hin esitetiån, olhi mahdollhla ilnfl atkn apua. Tieto suvusta lisääntyy Sitiineidån atk-tiedosloa alettii!yhleisvoimir kartuna4 sulahamilil valift ii! tietojen keriiåjiä jne. Sanoihin ailoihin tilanih Marklu Kuoribndoltå tu*inus Vcrkasalojen tul miscsta Vinantiin ja ascr Ku oii piiädyq onam suvu tmraisijlsi I803 sftyrtt Yrjö Julolpoikr, päälcftiin ctsiä kbikki hånenjältclåiscnså. dcs kaiu.ia Y.jö Junonpojan lpsi!,joiue oli srntf ljälkoläisiä, ei luolloin tunnettu. Prriftiin kuitnki! clsimåiin jokaisdn lap sen jålkeläisisui yhdys[ontilö, jokå keråisi l(oto onan suhnamffa hcnlilöt ti dostoon. Asia ei ol lut dvm nebpo, nuna omeksi lna Kotila, jok! oli selviträn,,t ensin Lihm sulaidm (I'uolisoineen jå puolisoiden vmlcnpiicen yli 2400 he.kilöå), etsi tåi lokosi osin suuitöisesti vielii lseiden tuhmsier itmislcn liedol nuhla sukuha@ist!. Alunaltaen puluttiin, enä pidiime jonki.laisena Bjm kind otettåvissa reksreissä siläj eddne kirjoit! anikkelcita eikä natriklelinonåisiå tietoja nyr elåvistå vaikuttajisra. Tiedosron snälle tierysti tllletime paljobri., nuna jätinne ie julkahensrta. silrå p rimne lla olt onål perusteensa: elme olisi se, n el s*una@jennykygtenvail'attajienluvamiseen mitii?in rdapuolisuutta. Kedsi]me rietoja vmboista asioista. hankinme jiikelåhlietoja ja Kuorilehlo tu&i toisaalla vannoja asiar.njoja Knjan il nestynn@ aikoihin ninu! hamitti, etten voinut onien pedeheittemme rakia tehdä lmstå s llaisla kehujuttuå, iinkä hån olgi alsaimut. Tiedostoh nyöhempänå yllåpitijänå tiedån. enii h:iner tiedo$ lon kermdiseo kä)atinånså tunlimäairå on nelinu- Uusi työnjako lias halusi ynden kolnivuotiskautcnsa jätkeen anlaa sihtee.in tehtåvär pois ja keskiriyä riodostoon. Hån jäi seuån hallih*seer liatsch sih teeriys p:inttyi siis noder I 994 kokoulccsa j a ti e doston hoidosta hii! luopui t sä1lä I 996. Pärj äil li in litenlil jotenlin ja sioita boidoltiin. Minulle oli lans mut kuva-arkiston lekcdircn, joto. nieluilin Lava-dkislon työläyden talia lopcnåa punenjoh tajuukni yht en kåuteer ja lcskiriyä våi. kuva ar kistonkartuttamiseer.puh rii.jokirjasbrii, jatc dosntr oli lårttuut noin rcljiiiin tuhanteen henulöön. Kuvia oli tuo oin, vuom 1996, tohla såle uudel leen kuvattnina ja dkisroituinå. Nyr kuvia on yli kol,ac satåa ja knjasa on niislä.oin luolet. Said ne lialsclra vuodcn 1996 loplupuolella hänen tal lcntzmmsa ticdor paperilla peihelauluiksi tulostet tuim. Tiedot siis säilyiväi. vaikka tiedoslon hoitljaa Kellhismi pelkäsri:in.eprokuvaajda ja puheenjohrajm loppui siihen. Keräsin jostair edersi-

13 & itseed, bantin sulatiedoslon tekemheen sovel tuve o[jelnran ti toko.eseni ja rupesin opettele- Dm sukutiedosbn r kemistil. Opin aåhitellen ninkji ninitin ja sihä yhteydesså muun ohessa senkjn, cnii llaislen tielokmlaohjelmien pahen hyödyn sa olcdala bryin tarkkajajohdonnukainen. omai.koisia rnieitli ei tietysli suurikun ta.kl'aus voi slää ja odoiinkin, nii knjm ilmesrrmhen jälkeen posrilaatitkodtulviivnicilnoitulsia.vnheiläiöyrtikin (odottuadi vähclmiio). mutt! uskon. eftii cnin osa lulijoidc. lör'liinistii virhetuå tåi puultehro i ole tullnt viclå iicloonil Tiedosto kunnossa Tallensii nsin sit de neljä hrhatia jå siiten l mm jå osin nuidentin keråiinåt kol,niscn tuiaila henkilötieloa ( nt1?4r5 bentilöä tieloineor ). Mui r,ldn tietoja oli pap n aja hentilötieioinh y[distetyinä tiedostossa. Silt n rupesi kaninmaksi l?ihtöstoillad nemeen Klsrmvd suhnaeåsta löytrräån innokaslå viikeä, jole oli seivästi imostunun! MrånaM apuam ja kulim. Melkoinen osa sjitå natenaålistå ön nyl sukuknjåsa. Paavolan Heilaloisrakin piäsliin kirjoitt ftm joråii. Tieroa etsitti in j a s&tii n en hisista läbteislä j a nonenlaisi l- ra sukukhiha. l&!del!99eb!!!r!!o1e]lb tiin tinåtoimiranb ia Kuoniehdoltå oli luolloinjo aluslladti sbtu luplus ul ottla tulkinuksensa I 800 lunua eläneeseen Yrjö Juhonpoikaan ja hiinen låp Kirjatoimikunta Seum hallitus wlilsi ki{ltoiniluta$ lätellå loisiaan asuvia ibmisi:i ( IrF rklilä, Kaisu Mikkelä, M&kl'a Verkasalo ja Pekka Verk6alo). Kaisu Klcn tii oli lupautunut sumittelendn tnj$ ulkoasmja milu tehdiviiked tuli toinia yhdyshenkilö!å iallinrben ja toinilamm välillå.?ian toi mimm alusa iuonåsi! laitenkin, enli tehtilvtil'avolscd olikin tullul plojekinvetlijiio homa. to$ kn turtui meko yksinåiselii, kun roimilamm jokåiscllå jäscncuå oli iyöt hlävånsä ja nuut liien- Kokoomuimc sii?inöllisesli ja pidime vii tonloppubin*in, suumincliime knjd mgon, aikaraululimmc rchtävät F jaoim iöiti. Suui! tokmdi hankalnus oli siinä, ettei meiuå ollut kuslanlu palkanm viikeä. Kb ci ollut oiia, cilä ninuta ollut lapaehtoism työloiirh liiskuiksi, polkåsin *oko ajan, enelme pysy ascnmissmo aikatauluissa. Tultrjallaki. oli lail(eulcia onm aiklnse kdssa. Lopulta kevåållä 2000 kai*li rupesi vrt tositoiniin. lrja laisi t hdii kuulausilaupaua tliysiä työpäiviå. Krjan sisåltöå tulkiessm huomaar te nuiden loinikuntalagten työn jäljet. Koko kirjaloinikunta toini sitten loppujen lopuksi hfin kiinteåsti ja tohiinsa rcjåten. Ida teki vielå suurcnja rd!fl trön oikoluwd kanssa. llnan hånen amaftitaitoistå olettae me olisimc joutdneet suiitr [al]{aluuiciir Kiitos kauiislaulkoasula laulnu Kais Klenetille Kuwavaaryön i ensii viselle loppusuonue od seki4 enji viil&oa cmcn kiian ilnestynistii olle$ani kaupssa kåmyktiini soi: kirjapaim lqsyi, eiri nikii kura tul e esilehteer vasiasin, etiei siinen tnle midiiin kuvm vam s puldas sininen, minld Kaisu Klem fti on nåiiritelltt. KOKMUKSN RINTAÄANLLA Omaan takkiini tarttunutta Miläuisläjäi kjrjm ohella liäteo? MiUi sa.oi sinniille, jo&asuuh.itlelevalvastavanlahtakirjd. Ilselldi suui. anti bisi olla se, etui nåin seltetsti kuidka ankaraa liimä oli lsooluwlla ja pitkäån lielä seu@vallakin yuosisadalla. J:nkyfilivån enhisiksi osoidrutuivalsilloiset elåmisen ehdot nykysuonalaiseen elämianverettma. \'t6i esinerkki: Kushlva Verksalo muuti pqhdlen 2?.9.18?2, sih syksyllå kiinykelien aikm. Vihamin llveskoraen Aholasla, joka od ona lapsuudenlotini, Joroisten kumm RuokojåNen Lrlå:in talootr nunerc 3. Silloin ei noslettu tavarcila auloon ja buutettu S& von låpi påivåså uuteen kotiin. Kuilta nonla päi v:iå lie nuuttonatka h*ospelissä kesliil}a, ei tiedeti, nutta se tiedeliiiin, ettii tasan laulausi tuon nuutd jålkeen Kuslaåva symytti [du, Norilma]si Ammattilainen asialle Suhknjaa sumiitclevim ncnvoish dlamm nuistiiictojd uloftmaftomnsa olcval asiat olmaliitn&ijfl lyöki. M idiin tnja$amc Kuorilcldor tu&imus on paimvinra dcloaircaia. Opir sclkcäsri scn, dii knja$a csilcft:i!ät tapantunal ja laajemmt hch[lökuvaulser olisi tyvä csinää åikalenten så hisbnafish råstaa vnte.. Ainatin ni.ulta puul lui sclvä lieloja taju aikalausien e.ilaisuulsista. Opittu ja kouluissa oper llu historiatiero eli sitä

14 'kirjaelädiånså aivoissaniondsalokdossatr,eiki sillä ollut yhleydi triihin sukulaisiin, joira neid,in titi esitellå sukutnjme luhijoill Nt1 näin jälkeen päin oln ajatellut, enä nofisa tirjanne jutuissa olisi omu aikakaulensa tausia voinut olla sel vennin 6il. Iopa amaltitulkijållc olisin nylq/i sen detinyksed valo$a valmh csitiäniiän lisä! tåv:iksi tulkinustekstin oh e..ikakand n tleistä hisbnaa esiniiviiä ainesla encnmä., kuin mitä sit?i Knjasame on silti nielesrjni kaksi hy!äå esi ne*kiå tiillaisist lausroja sisälrävästt lavsta esi! tiå vanloja sioila. nsinmåinen on h.ti kidd alu$ sa oleva vdksalor aikajaialla ja toinen on siwlt! 215 altava k riomus Anna verkaalosil. Vapaaehtoiset voimavarat Jos sukutirjaa t bdåän vapa&htohi. voininja lakea on vijhävaniren yhdisrys. kiy ne&o vmti sanoin kuin meid:in kålir löytly vain pienijoulko lekjjöitj, joille tulee kiirc. Tois&lta nå]auiä nyös silui, enä rahanldn kanssa t hdyisså prcjekehsa töidenkaautnishaikalallun loppupuolellelapahtuu, jalokn vastuuhenkilö repii hiuksiåan ja soiltetee Suraseuån penranisestå ttnjan ila6qriseen Lalui jokseentin lsd yhdeksän noita. Sc on lyhyt aika, eild olisi kddiiiån ollut nandollisra yksin lchdä iuollaisra unltaa noin lyhyessä ajå$a. Monim ihnisten!åpaa dka on kirjmo iekemiseen!n ole enån nissään seuahcssa as nassa, enå voisin vnalhesli kiituiä kai*lia ha.kteesa nulo na olleila. Kiitån siis epävnållisesiil Kuka minä olen? ds sukuturkimulsen ja rällaisdn kirjdkin ai, ka&sdnisen idea on siinä, enä keråliiän ybreen de, dotsukulaisntaja löydeniiin kodlreetrinmkin yhteys heihin. Minulle kcrryi disiä suvusla påljon tieto4 emalta tutut sulalaiset palasivat el?inåäni, lukuisa joukkotunlenationiasulalaisimi tuli tutuiksenija yksi linlki vihahrilaisiin s oihin tani tuia nel}o tlrklcm peranrksi. Palain hyvin voimaeldsti juurilleni ja iicd:in nlhtä pdennin, kuka minå olen. Toivon. etui kirjamme lulija voisi edes josain ndiirin nut a sanm, sillä yhteiskunnssme ja låmiis såmno on nylqrisin nolia piineitii, jotk! ovat onisn vimnnuttanåan neiti sukuyhleisöisuime. Mistä lähtökohta? Julka'sewe kirjm lalaiser sukukirld idea on dna se, ettii liihderäån josrain tihlönenkilöslä nykyhe*eer päh. Liihtöhmkilö, kantaisä rai -äiti kannattd valitå tlillaheen kaikti j:iltelåisei kana vdn sdkujulkahnun sellaiselta edgwdeltå, enei jälketitt n etsindi muodostu liifl lovaksi uråtak si. Me ftindim 1303 syntrreslä Yrjö Jntonpo jasta, joll rö],tyi kidmne nestynifm mmres Jos rodella haluaa tieti:i kuka mhä olm, pirit lsiä divflnenpiinsa päid. Kirjastanne pääsee nod alkuu. nne julkaisset kaittia qitolvitie loja, nitli beillä on tiedosto$m. Vain kålsi su knpolv a emd Yrjö JuhonpoiL& on luotettavsti tud.ifiu, nulla edislii suhrhmistå on hwinldn oi ksa lietoa jopa kau ndd kui! 1600-luwlle. Ne tiedor loi kura lahdsa saada tä',nöönsä lai ninii voidm esituiå suwn yhteisi$ä lilaisuutshsa. Tiedosloa voisi kartunåa simekin påin, nut a kun jokahella julkaisenallåme lapsikarraalla juuret jakamhrvåt kahlalle, or na[dononuus esinaiå ki{an nuodossa suulle joukolle kail&iå onia esipolvi- Lopuksi Sattuipa tli$å åstettäin, enä ha Korila, pnkäaikainen yhleistyökudppmini. soiiteli j otain tiedoe toasi& jå tolesime olcvanne sululaisia myös Paattuloiden (tåi laakloloiden) kaun!. Kun tinä u&tålme We*rsolon kanssa on nyt heunriinlt, Ima eldoni. etr?i letusbisime Paåkkrloidetr suluseuan ja r.kisime rjrjån. Markkn Kuorilehtokin on sitii kaulta suk@, Diin ettå ammattitutkijakin olisi omasta takaa. l iktipuh*ksi sen molemt nole@inme. Huobasin kuiienldn puhuvui nijrelle nyös &pdåist4 joiia isoäilini oli jajolla laåscn cpänen olleen sukuy[te]'tdi sulnlai, siitri, Tilukiir, joista yksi tuli åapmellc värtksi Tiirkeinrä olisi läuä he&ellai, enii miin vdlåsalor snvm nuultuva! nykygel pern -ja henknö tiedor tulisivat tiedostob hoitåjan ulottuville ja kir Kuko lahmsa t?istå nuisteluslani atre sen. etl en 6iiä nanskeie vainoni sulatulkinulselle. Toi votm SukuseMUe dqestystii ja iniostustå työn ja&miseenl ni! osa va.loiståkinjajo nåiu$mne olevisra dioisr.jäi julkaisenaila. Huuronerkin

15 lma Kotila Sukuseuran töitä urakalla Kuntalvella l99i ko too.tui viiden hensen iynmå lcrkasaloja ensim nähtä kcfiaa Hielalan kanttiin kokoukseen, oli lälrtökohlana lias Ve*a salon idca: jålestetåänkö sukukokous ensi kes:inä. Ja ku kaikki tuntui lsian hyvåkyvän, niin nonen runnin kcskustelun jel kccn lopputuloksena oli påälös piuiä sukukokous juhannuk$n jiilkeisenä lauanraina ja sunnuntaina. Jo alusta asti oli ajatus enä pcrustclaan sukuseura, mnna sc cnä sukutiedot tulcvat kirjaksi, tuli puheeks!a$a nosia myöhenni.. nsimmåiset!uodel kondallani o1i paremmin sollaisra hiljaheloa. Sitten lan aloin keliirä Liism sulahem lictoja. tuli siitä pitenpiai kainen protekti. Tein sitä useanman vdoden aikana, silläjoskus olin niin!äsyn'l koko homam etili pidinni&iiihin pauseja. M raoli siinå ilon aiheita kin,sain nlin innoslrmeiia auttåjia jotka selviltivät Iahipnnnsä tiebja ja anroivat osonrcita. Tietojr kedlessi huonasin heti alu$a, enii knjeellii tama ei b1hi. vaslauksia eijoko tuuut, tai ne viipyiväl pithiån. Siis puhelimella. Km kcllo nrli l?, niin aloin soitella Tämäaikakandestakin sta$ tii: ihmisiä sai silloin paftnni. kiiini ja einei leikkea halvenman hinnan tåla Kaikki televisiosarjat jåi katsonatta. i ole lierox nitå tapahtui kotikadulla ja olihan siel lä j okin samalaj utul in. säin tsin tiete.knr toisten kalsomisii, nutu vain,hui kerallam. lefehtii esi niemekodin kuvakuinsanoe.i ava ki.jb ja astu koriin. Tunlui $lta eltä mne bnneer Ia ni sitien? Muistin eltå sieua [pdston laa likossa on nosia odotianut peualakniam pllanen ja kansanonainen rislipistomalli. Nyt s on jo pöy dållä valmiina. Siiben tuli kolne Detrie kllmend scniin levem kuvioll. Tiillä kaistettiin nielesså pyö Ticrojahm piliiisi paiiviniili jalkuvasri ruleria rät dcmysknjoja vanen. Minusi1 olisi suobvaa. edä jo kaincn piuigi kirjaa suwssaan tlpahtune(ta nuu

16 I g. i! I e., v/. '5. 'g -å å,../ a,/ 5,f = c '6! å i!: /a I 3 e ;! 3 z ts: c 2 1 å a 3 e ; ii:lr,s -å '/> \ 3)l gr I s i a I I : å 9 - g s - 3 a 3 I!!.9 q: c :! ui