Ympäristöenergia aurinkokeräimet SF DE / SF DS

Transkriptio

1 Asennus-, käyttö- ja huolto-ohjeet Ympäristöenergia aurinkokeräimet SF DE / SF DS Jodat YMPÄRISTÖENERGIA Oy Uittosalmentie Kolho puh Perehdy tähän ohjeeseen huolella ennen kuin asennat, käytät tai huollat laitetta! timo.jodat@y-energia.com Versio 3.2

2 Sisällysluettelo 1. TURVALLISUUSOHJEITA 3 2. AURINKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄ Keräinmallit SF DE ja SF DS Järjestelmän kokoonpano 5 3. KERÄINTEN VASTAANOTTO, VARASTOINTI JA KÄSITTELY 6 4. KATTOKIINNIKKEIDEN ASENNUS Kiinnikkeiden asennus tiilikatolle Kiinnikkeiden asennus aaltopelti- tai huopakatolle Kiinnikkeiden asennus saumapeltikatolle ALUMIINIPROFIILIN KIINNITYS INNITYS LÄHTÖRAUTOIHIN VAPAASTISEISOVA ASENNUS NUS JA KERÄIMIEN KALLISTUSSARJAT KERÄINTEN JA KISKOJEN ASEMOINTI Keräinten asennus pystyasentoon Keräinten asennus lappeelleen PUTKILINJA JA LIITÄNNÄTNÄT SF DE -keräinten putkiliitokset SF DS -keräinten putkiliitokset Ilmausventtiili Lämpötila-anturin asennus Lämmönsiirtoneste HUOLTO 22 LIITE 1. TEKNISET TIEDOT 23 LIITE 2. PAINEHÄVIÖT 24 LIITE 3. SF DE MALLIN ASENNUS DN16 ROSTERIPUTKELLE 25 LIITE 4. SF DS MALLIN ASENNUS DN20 ROSTERIPUTKELLE 26 LIITE 5. KERÄINTELINEIDEN EIDEN ASENNUS VAIHE VAIHEELTA 27 LIITE 6. TAIPUISAN ROSTERIPUTKEN LIITTÄMINEN ALUMIINILIITTIMEEN 31 2

3 1. Turvallisuusohjeita Perehdy näihin ohjeisiin huolellisesti ennen kuin asennat, säädät tai huollat laitetta. Manuaalissa on käytetty seuraavia symboleja: VAARA! Loukkaantumisen vaara. Laitteen ohjeiden vastainen käyttö voi vahingoittaa sinua. VAROITUS! Laitteen rikkoontumisen vaara. Laitteen ohjeen vastainen käyttö voi vahingoittaa komponentteja, laitteita, prosesseja tai ympäristöä. PALOVAMMAN VAARA! Keräimen pintalämpötila voi olla polttavan korkea. LUMEN MÄÄRÄÄ KOSKEVA VAROITUS! Liian suuri lumimäärä voi vaurioittaa keräintä ja/tai estää keräimen toiminnan. TUULEN VOIMAKKUUTTA KOSKEVA VAROITUS! Keräimet on kiinnitettävä ohjeiden mukaan, jotta voimakas tuuli ei irroita keräimiä katolta. LUE OHJE! Lue asennus-, käyttö- ja huolto-ohjeet huolella. Älä hävitä käyttöohjetta! Säilytä käyttöohje laitteen välittömässä läheisyydessä! 3

4 2. Aurinkolämpöjärjestelmä Suomen olosuhteissa aurinkoenergiaa on saatavissa vaakatasolle laskettuna kwh/m 2 /a. Aurinkolämmön pääasiallinen hyödyntämisaika on keväästä syksyyn ja aurinkolämmitysjärjestelmä soveltuu lisäenergialähteeksi yhdistettynä muihin lämmitysmuotoihin. Auringon säteily on uusiutuva luonnonvara, joten aurinkolämpöjärjestelmä on ympäristöä säästävä ja taloudellinen lämmitysmuoto. Savo-Solarin SF DS / SF DE aurinkokeräimet ovat tasokeräimiä, jotka koostuvat alumiinisesta runkorakenteesta, täysalumiinisesta PVD MEMO MO pinnoitetusta absorberista, johon on integroitu putkisto lämmönsiirtonestettä varten sekä lämpöeristyksestä ja lasista, jonka valonläpäisykyky on erittäin korkea. Aurinkokeräimeen osuva lyhytaaltoinen auringon säteily muuttuu lämmöksi selektiivisen PVD (Physical Vapour Deposition, tyhjiöpinnoitus) MEMO absorptiopinnoitteen avulla. Keräin on toteutettu Direct Flow tekniikalla, jossa lämpö siirtyy suoraan keräimen lämmönsiirtonesteeseen. Direct Flow tekniikalla minimoidaan lämpöhäviöitä. Keräimen lisäksi si tarvitaan ohjausjärjestelmä, jonka avulla varmistetaan, että kiertojärjestelmä on käynnissä vain silloin, kun saatavilla on tarpeeksi auringon säteilyä. Savo-Solarin Solarin keräimet voidaan liittää varaajalla varustettuun vesikiertoiseen lämmitysjärjestelmään. Keräimiä voidaan käyttää myös suorasähkölämmitteisissä kohteissa lämpimän käyttöveden tuottamiseen. SF keräimen päämitat. 4

5 2.1 Keräinmallit SF DE ja SF DS Keräinmallit SF DE ja SF DS ovat keskenään identtisiä putkiyhteyksiä lukuun ottamatta. DE -mallin ulostulo- ja sisäänmenoputkiliitännät sijaitsevat keräimen lyhyellä sivulla ( yläpäässä ) ja ovat ulkohalkaisijaltaan 18 mm. DS-mallin putkiyhteydet sijaitsevat puolestaan keräimen pitkillä sivuilla ja ovat ulkohalkaisijaltaan 22 mm. Kumpikin malli on rakenteeltaan ns. double harp tyyppisiä, eli virtaus kulkee eri suuntiin keräimen eri puoliskoissa. Oheinen kuva selventää rakenteiden eroja. 2.2 Järjestelmän kokoonpano Keräimien ohella aurinkolämpöjärjestelmä koostuu varaajasta, pumppu- ja ohjausyksiköistä, paisuntasäiliöstä, sekä näitä yhdistävästä putkilinjasta lämmönsiirtonesteineen ja tarvittavine komponentteineen. Järjestelmä on varustettava asianmukaisin varoventtiilein. Oheisessa kuvassa on esitetty järjestelmän perusrakenne. Periaatekuva aurinkolämpöjärjestelmästä. Kuvaa ei tule käyttää asennusohjeena. 5

6 3. Keräinten vastaanotto, varastointi ja käsittely Vastaanottaessasi keräinlähetyksen, suorita sille välittömästi vastaanottotarkastus. Tämän tulee sisältää ainakin toimituksen sisällön oikeellisuuden ja kunnon tarkastuksen. Ilmoita havaitsemistasi tasi puutteista välittömästi valmistajalle. Keräimet toimitetaan normaalisti asennettuina pystyasentoon lavan päälle kuvan osoittamalla tavalla. Purkaessasi keräinpakettia huomioi, että yksi keräimistä on lasin suojelemiseksi asetettu lavalle toisin päin kuin muut keräimet. Keräimet pakattuina toimitusta varten. Säilytä keräimet kuivassa ja ilmavassa paikassa sateelta suojattuina. Keräimet suositellaan säilytettäväksi ja kuljetettavaksi alkuperäisessä pakkauksessa siihen asti, kunnes keräin asennetaan. Älä lastaa keräimen päälle mitään lasin rikkoontumisen ja naarmuuntumisen estämiseksi. Keräimen lasiin on kiinnitetty suojakalvo, joka estää keräimen lämpenemisen asennuksen aikana. Irrota suojakalvo vasta, kun järjestelmä on täysin asennettu. Mikäli keräimiä säilytetään ulkona sateessa, suojakalvo saattaa irrota. Siirrettäessä keräimiä varmista etteivät keräimet pääse hankautumaan tai kolhiintumaan toisiaan vasten. Siirrä keräimet aina yhdessä toisen henkilön kanssa. Älä nosta keräimiä putkiyhteistä! Siirrettäessä tai varastoitaessa keräimiä huolehdi, että keräin on joko pystyasennossa, tai vaaka-asennossa asennossa siten, että keräimen lasi osoittaa aina ylöspäin. Keräimiin on kiinnitetty oheisen kuvan mukainen tarra, joka osoittaa keräimen oikean kuljetusasennon. Siirrä keräin siten, että toinen nuolista osoittaa aina ylöspäin. Keräimen vasemman yläkulman ja oikean alakulman kumiosat on varustettu ilmastointirei illä. Niitä ei saa irroittaa tai kääntää, kun keräin asennetaan pystyasentoon luvun 6.1 mukaisesti. DS-mallin lappeelleenasennuksen yhteydessä oheiseen kuvaan punaisin nuolin merkityt ilmastointielementit tulee kiertää siten, että ilmastointireiät osoittavat alaspäin. 6

7 Vasemmalla: Punaiset nuolet osoittavat ilmastointielementtien sijainnit. Oikealla: Ilmastointielementin nuoli osoittaa ilmastointireiän sijainnin. Ennen asennustyön aloittamista tulee varmistua, että rakenteet ja kiinnityskohdat ovat riittävän lujia keräimien asennusta varten. Varmista myös, että kaikki asennukseen kuuluvat osat ja työkalut ovat helposti saatavilla ja kiskojen ja kiinnitystarvikkeiden mitat, määrä ja malli ovat oikeat. Keräinjärjestelmä tulee maadoittaa ja asentajan tulee huomioida kansalliset asetukset. VAARA! Sähköasennuksen suorittajalla on oltava Turvatekniikan keskuksen (TUKES) antama valtuutus sähkötöihin! 7

8 4. Kattokiinnikkeiden asennus Tarvittavat kiinnikejärjestelmät toimitetaan tilauksen mukaisesti keräimien mukana. Lappeensuuntaisessa keräinasennuksessa katolle kiinnitetään ensin lähtöraudat, joiden varaan kiinnitetään vaakasuuntaiset alumiiniprofiilit joihin itse keräimet kiinnitetään. Mikäli keräimet halutaan asentaa kattolapetta jyrkempään kulmaan, lähtörautoihin kiinnitetään kulmaltaan säädettävät keräintelineet, joihin vaakasuuntaiset alumiiniprofiilit kiinnitetään. Keräimien tiilikatolle asennusta varten on omanlaisensa lähtörauta. Huopa- ja peltikatoille käytetään keskenään samanlaista lähtörautaa. Konesaumatun peltikaton tapauksessa asennuspakettiin kuuluu myös vastarauta, jonka avulla lähtörauta saadaan lukittua tukevasti paikoilleen. Lähtöraudat tulee kiinnittää tasaisin välimatkoin kuormien tasaamiseksi ja vesivaa alla tarkastetaan että ne on sijoitettu samalle korkeudelle. Kahden vierekkäisen lähtöraudan väli on asennuksesta riippuen mm. Kahden lähtörautarivin välimatka on asennuskulmasta ja -tavasta riippuen mm. Jokaista keräinriviä kohden asennetaan kaksi riviä lähtörautoja. VAARA! Huolehdi työturvallisuudesta työskennellessäsi katolla! Käytä turvaköysiä ja valjaita, sekä tarvittaessa nostolaitteita! 8

9 4.1 Kiinnikkeiden asennus tiilikatolle Tiilikatolle asennusta varten toimitetaan erityisesti tiilikatolle soveltuva kiinnityssetti. i. Asennus aloitetaan irroittamalla rivi kattotiiliä, jotta apuruode (esim. 2 x4 ) saadaan kiinnitettyä puurakenteisiin. Lähtöraudat kiinnitetään kuvan mukaisesti apuruoteeseen toimitukseen sisältyvillä ruuveilla. Tämän jälkeen kattotiilet asennetaan takaisin paikoilleen. Mikäli kattotiilet ovat poikkeuksellisen suuria, tiilestä joudutaan mahdollisesti leikkaamaan pala pois käyttäen kulmahiomakonetta. Lähtöraudan asennus tiilikatolle. 4.2 Kiinnikkeiden asennus aaltopelti- tai huopakatolle Lähtöraudat kiinnitetään aaltopeltikaton läpi puurakenteisiin mukana toimitettavien ruuvien avulla. Lähtörautojen alle asennetaan kumiprikat, jottei vesi pääse rakenteisiin ruuvinreikien kautta. Muoviprikkoja voidaan käyttää tarvittaessa lähtörautojen tasaamiseksi samalle korkeaudelle. Lähtöraudat asennetaan tasaisin välimatkoin kuormien tasaamiseksi. Lähtöraudat kiinnitetään tasaisin välimatkoin kuormien tasaamiseksi. 9

10 4.3 Kiinnikkeiden asennus saumapeltikatolle Lähtöraudan kiinnitys konesaumatulle peltikatolle voidaan toteuttaa tekemättä reikiä itse peltiin. Ennen tämänlaisen asennustavan valitsemista varmista, että kattorakenne ja pellin kiinnitys kestävät keräimien aiheuttamat lumi- ja tuulikuormat! Lähtörauta ja vastarauta kiristetään peltikaton sauman ympärille oheisen kuvan mukaisesti siten, että vastaraudan hampaat pitävät telineen tukevasti paikallaan. Vastarauta ja lähtörauta kiristetään tukevasti peltikaton sauman ympärille. Tarkista ennen pulttien lopullista kiristämistä vesivaakaa apuna käyttäen, että lähtöraudat ovat keskenään samalla korkeudella. 5. Alumiiniprofiilin kiinnitys lähtörautoihin Keräinten lappeensuuntaisessa asennuksessa lähtörautoihin kiinnitetään vaakasuuntainen alumiiniprofiili kuvan mukaisesti mukana toimitettavilla M8 pulteilla ja muttereilla. Mikäli keräimet asennetaan kattolapetta jyrkempään kulmaan, lähtörautoihin kiinnitetään tään alumiiniprofiilin sijasta kallistussarja seuraavassa luvussa kuvatulla tavalla. Alumiiniprofiilien yhdistäminen toisiinsa valmistajan toimittamilla komponenteilla on neuvottu liitteessä 5. Alumiiniprofiilin kiinnitys lähtörautoihin. 10

11 6. Vapaastiseisova a asennus ja keräimien kallistussarjat Lappeensuuntaisen kattoasennuksen ohella keräimet voidaan asentaa myös esimerkiksi seinälle tai maahan asennetun tukirakenteen varaan (ks. liite 5). Mikäli kattolape on keräinten haluttua asennuskulmaa loivempi, valmistaja toimittaa haluttaessa kallistussarjan, jolla keräimet saadaan asennettua jyrkempään kulmaan. Kallistussarja (tuotekoodi SET ) koostuu kolmesta teräksisestä L-profiilista, pidemmästä pohjaraudasta ja kahdesta lyhyemmästä kallistusraudasta. Kallistussarjan rautojen alapäät kiinnitetään oheisen kuvan mukaisesti kattokiinnikkeisiin. Pohjarautaan kiinnitetään alumiiniprofiili, johon itse keräimet kiinnitetään. Kallistussarjojen kasaaminen on neuvottu vaihe vaiheelta liitteessä 5. Vasemmalla: Pohjarauta liitettynä peltikaton lähtörautaan. Oikealla: Kallisturaudan ja pohjaraudan liittäminen. Teräksiset kallistusraudat tarvitaan keräinrivin kumpaankin päähän, sekä aina kahden keräimen välille. Näin ollen kolmen keräimen rivi vaatii neljä settiä kallistusrautoja. Teräksisen kallistusraudan ohella valmistaja toimittaa myös valmiiksi kasattuja alumiinisia kulmaltaan säädettäviä keräintelineitä. Alumiininen tukirakenne (SET ) 001), jonka avulla keräimet voidaan säätää optimaaliseen kallistuskulmaan. 11

12 7. Keräinten ja kiskojen asemointi Keräimet voidaan asentaa joko normaalisti pystyasentoon ( DE ja DS-mallit) tai lappeelleen (vain DS -malli). Pystyyn asennus on suositeltavampi tapa, sillä tällöin putkilinja ja keräimen tukirakenteet jäävät yleensä lyhyemmiksi. Keräimien asennuksessa käytettävät alumiiniprofiilit asennetaan kummassakin tapauksessa vaakatasoon, mutta profiilien välinen etäisyys riippuu asennustavasta. Alumiiniprofiilit tulee asentaa siten, että keräimiin kohdistuvat voimat jakaantuvat mahdollisimman tasaisesti. Asennettaessa ettaessa keräimet pystyasentoon alumiiniprofiilien etäisyyden toisistaan tulee olla välillä cm. Lappeelleen asennuksessa profiilien etäisyyden tulee olla cm. PALOVAMMAN VAARA! Keräimen pintalämpötila voi olla polttavan korkea, mikäli lasin suojakalvo on poistettu. Tee asennus- ja huoltotyö pilvisellä säällä tai peitä keräimen pinta! 12

13 7.1 Keräinten asennus pystyasentoon Keräimien asennus pystyyn on suositeltavin asennustapa. Tällöin putkilinjan pituus saadaan yleensä minimoitua. Keräimet on asennettava siten, että putkiliitännät ovat keräimen ylänurkissa. Oheisiin kuviin on merkitty keräinkentän ohjeellinen mitoitus. Suositeltu asennustapa käyttäen valmistajan liittimiä on kuvattu tarkemmin liitteissä 3 ja 4. Ohjeellinen keräinkentän mitoitus SF DE -mallille. Ohjeellinen keräinkentän mitoitus SF DS -mallin pystyasennukselle käytettäessä mukana toimitettavia suoria 22 mm puserrusliittimiä. 13

14 14

15 7.2 Keräinten asennus lappeelleen Vain SF DS -malli voidaan asentaa lappeelleen. Lappeelleen keräimiä asennettaessa keräimen pitkän sivun asento on tarkistettava vesivaa an avulla. Seuraavassa kuvassa on esitetty oikea ja väärä asennustapa. Lappeelleen asennetun keräinkentän ohjeelliset mitat on annettu oheisessa kuvassa. Keräin tulee asentaa vaaka-asentoon. asentoon. Väärään kulmaan asennettaessa nuolen osoittamaan kohtaan voi jäädä virtausta häiritsevä ilmatasku. Keräinkentän mitoitus SF DS -mallin lappeelleen asennuksessa. Kuvaan merkitty myös ohjeellinen putkilinja kytkettäessä kaksi kolmen keräimen sarjaa rinnan. 15

16 8. Putkilinja ja liitännät VAROITUS! Aurinkolämpöjärjestelmät ovat painelaitteita. Varmista laitteiston turvallinen toiminta ennen käyttöönottoa! Käytä vain päteviä painelaite- / putkiasentajia! Keräimien mukana toimitetaan alumiiniliittimet jotka voidaan yhdistää suoraan keräimiin. Liittimet sisältävät voiteluainetta, jota ei tule poistaa. Järjestelmässä tulee olla suljettu nestekierto, jotta ilma (happi) ei pääse aiheuttamaan korroosiota järjestelmässä. Liitinmateriaalin tulee olla alumiini, ruostumatonta umatonta teräs tai epämetalli. Messinkiliittimiä ei saa kytkeä suoraan kontaktiin alumiinin kanssa, mutta niitä voidaan käyttää muualla järjestelmässä. Liitettäessä kuparia alumiinikeräimeen materiaalien välinen ulkoinen liitospinta on suojattava kutistemateriaalilla. Kutistemateriaaliksi suositellaan EMDT38 3M MDTA 38/12 mm tai Tredux MA47 40/12 tuotteita. teita. Käytettäessä muita tuotteita materiaalin tulee sisältää lämpöaktivoituvaa liimaa kutistemateriaalin sisäpinnalla ja sen tulee soveltua jatkuvaan ulkokäyttöön lämpötila-alueella C. Oheisessa kuvassa on esimerkki kutistemateriaalilla toteutetusta tusta suojauksesta. Esimerkki toteutetusta liitoksen ulkoisesta korroosiosuojauksesta. Putkilinjan suosituskoko riippuu järjestelmän rakenteesta, keräinten määrästä ja putkilinjan pituudesta. Putkilinjastoksi suositellaan 18 x 1 mm kupariputkea tai vastaavaa rosteriputkea, kun linjaston yhteispituus on alle 15 metriä ja keräinkentän koko ei ylitä 8 m 2 :ä. 22 x 1 mm putkea suositellaan käytettäväksi keräinkentälle jonka koko on maksimissaan 18 m 2. LVI-suunnittelijan tulee varmistua putkilinjan oikeasta mitoituksesta. Putkilinjasto tulee eristää huolellisesti mineraali-, lasivilla tai EDPM-pohjaisilla, lämpöä kestävillä eristeillä. Eristemateriaaliksi suositellaan lintujen nokkimissuojaverkolla varustettua mallia, jotteivat linnut vie eristemateriaalia pesänrakennusaineekseen. Painehäviöiden takia on suositeltavaa kytkeä korkeintaan 3 keräintä sarjaan, ja toteuttaa suuremmat kentät rinnakkaisliitännöin. 16

17 Keräinten väliset putkiliitännät suositellaan tehtäväksi joko jäykkinä liitoksina alumiinikomponentein tai käyttäen joustavaa RST-putkea. Käytettävien tiivisteiden on oltava soveliaita järjestelmään, jossa käytetään glykolia. 8.1 SF DE -keräinten putkiliitokset Kaksi SF DE -keräintä on suositeltavin liittää toisiinsa joko: - kahden alumiinisen kulmakappaleen (joissa kummassakin päässä puristusliitin 18 mm putkelle) ja 18 mm alumiiniputken avulla (vasemmanpuoleinen kuva), tai - kahdella alumiiniliittimellä, joiden toiset päät kiinnitetään helmiliitoksella keräimiin ja toiset päät liitetään joustavaan RST-putkeen (oikeanpuoleinen kuva) Vasemmalla: Alumiinisten Ø18 mm kulmaliittimien tuotekoodi: S Oikealla: Alumiiniliitin DN16 RST-putkeen: S Keräinsarjan liittämiseksi putkilinjaan on useita eri vaihtoehtoja. Oheisissa kuvissa on esitetty mahdollisia liitostapoja. Mikäli putkilinjan ilmaus suoritetaan sarjan viimeiseltä keräimeltä, on suositeltavaa käyttää alumiinista T- komponenttia kappaleessa 7.3 ilmausventtiili esitetyllä tavalla. 17

18 Keräinkenttä voidaan liittää putkilinjaan käyttäen samoja komponentteja, teja, joilla keräimet liitetään toisiinsa. 8.2 SF DS -keräinten putkiliitokset Kaksi SF DS -keräintä on suositeltavinta liittää toisiinsa normaalissa pystyasennuksessa yhdellä suoralla alumiiniliittimellä, jonka kummassakin päässä on puristusliitin 22 mm putkelle (ks. kuva). Mikäli DS -mallin keräimet asennetaan lappeelleen, menetellään kuten kahden DE -mallin yhteenliittämisessä. Alumiinisen Ø22 mm suoran puristusliittimen tuotekoodi: S Keräinsarjan liittäminen putkilinjaan riippuu käytettävistä putkimateriaaleista ja putkilinjan rakenteesta. Oheisissa kuvissa on esitetty joitain mahdollisia liitostapoja. Mikäli putkilinjan ilmaus suoritetaan sarjan viimeiseltä keräimeltä, on suositeltavaa käyttää alumiinista T-komponenttia kappaleessa 7.3 ilmausventtiili esitetyllä tavalla. 18

19 Joustavan RST-putken liittäminen keräimeen käyttäen komponenttia S DS -mallin liittäminen kupariputkeen voidaan toteuttaa muun muassa käyttäen kulmaliitintä (S ) tai suoraa puristusliitintä (S ). Kuparin ja alumiinin liitoskohta on suojattava ulkoisella korroosiosuojauksella. 19

20 8.3 Ilmausventtiili Putkilinjan korkeimpiin kohtiin on asennettava ilmausventtiilit siten, että järjestelmä saadaan ilmattua täydellisesti. Mikäli keräimet ovat putkilinjan korkeimmalla kohdalla, voidaan ilmausventtiili kiinnittää keräimen ulostuloon käyttäen T-kappaletta ja sulkuventtiiliä. Yleensä keräinsarja on helpoin ilmata, mikäli ilmausventtiili sijoitetaan sarjan viimeisen keräimen ulostuloon. Mikäli putkilinja kulkee keräimien yläpuolella, sijoitetaan ilmausventtiili putkilinjaan. Jos käytetään automaattista ilmauskelloa, sen ja putkilinjan väliin on asennettava sulkuventtiili, joka suljetaan kun järjestelmä on ilmattu ja toiminnassa. Ilmausventtiili tulee kytkeä alumiiniseen sulkuventtiiliin (S ) ¾ kiertein. Kuvan T-kappale (S ) on kiinnitetty alaosastaan keräimeen ja putkilinjana käytetään DN16 RST-putkea. VAROITUS! Lämmönsiirtonesteeseen jäänyt ilma haurastuttaa putkistoa ja haittaa virtausta. Tarkista asennuksen ja huollon yhteydessä, että järjestelmä asianmukaisesti ilmattu. 20

21 8.4 Lämpötila-anturin anturin asennus Jos lämpötilaa mitataan suoraan keräimeltä, työnnetään lämpötila-anturi keräimen lyhyellä sivulla sijaitsevan kumisen läpiviennin läpi. Oheinen kuva esittää oikeaoppista asennusta. Anturi sijoitetaan keräinsarjan viimeisen keräimen siihen nurkkaan, josta lämmönsiirtoneste lähtee varaajalle. Anturissa tulee olla ruostumattomasta teräksestä valmistettu vaippa. Anturin nimellishalkaisijan on oltava 4 6 mm. Sopiva anturi toimitetaan tarvittaessa keräimen mukana. Anturitaskun nimellishalkaisija on 6 mm ja sen pohja on noin 50 mm:n etäisyydellä keräimen ulkopinnasta. Lämpötila-anturin anturin läpiviennin voi väliaikaisesti irroittaa, jotta voidaan varmistua anturin oikeaoppisesta asettumisesta anturitaskuun. Kaksivaiheinen kaapeli (esim. kupari 2 x 0,75 mm 2 ) tarvitaan ohjausyksikön ja keräimeen sijoitettavan lämpötila-anturin välille. Vasemmalla: Lämpötila-anturin asennus anturitaskuun. Oikealla: Anturitasku on sijoitettu keräinlasin läpi näkyvän jakoputken alapintaan. 8.5 Lämmönsiirtoneste Lämmönsiirtonesteen tulee sisältää alumiinia suojaavia inhibiittejä. Lämmönsiirtonesteeksi suositellaan Tyfocor L tai vastaavaa jota ei ole luokiteltu vaaralliseksi aineeksi. Sallitut lämmönsiirtonesteet on lueteltu alla olevassa taulukossa. Valmistajan takuu ei kata muiden tuotteiden käytöstä aiheutuneita mahdollisia ongelmia. Tuotteita on saatavina tiivisteinä ja valmiina seoksina. Käytettäessä tiivistettä, noudata oheisen taulukon mukaisia sekoitussuhteita. Suomessa 50 % seos on suositeltavin. Vesijohto- tai porakaivovesi saattaa sisältää järjestelmän toimintaan vaikuttavia mineraaleja, joten tiivisteen laimentamiseen tulee käyttää tislattua vettä. Tuote Antifrogen SOL HT Conc. (*) Antifrogen SOL HT Coracon Sol 5 (*) Coracon Sol 5F Solarliquid L (*) Solarliquid L gebrauchsfertig Tyfocor L Concentrate (*) Tyfocor L Valmistaja Clariant International Ltd Clariant International Ltd Aqua Concept GmbH Aqua Concept GmbH Staub & Co Chemiehandels GmbH Staub & Co Chemiehandels GmbH Tyforop GmbH Tyforop GmbH Tiivisteen osuus vähintään 50 % - 50 % - 50 % - 40 % - Valmistajan hyväksymät lämmönsiirtonesteet. Tähdellä (*) merkityt ovat tiivisteitä. VAROITUS! Käytä lämmönsiirtonesteenä jäätymätöntä ja myrkytöntä nestettä, jossa on inhibiitit alumiinia varten. 21

22 9. Huolto Keräimen tehon maksimoimiseksi varmista että katelasi on puhdas. Lasin voi pestä miedolla ikkunanpesuaineella ja pehmeällä harjalla. Ikkunanpesuaine huuhdellaan pois runsaalla vedellä. Älä käytä hankaavia työvälineitä, liiallista voimaa tai painepesuria lasin puhdistukseen. Vahaa sisältävät autoshampoot eivät sovellu keräimen pesemiseen. Älä peitä keräimen lasia paperilla tai pahvilla, sillä nämä saattavat sisältää kemikaaleja, jotka voivat veden kanssa kosketuksissa ollessaan aiheuttaa lasiin värjäytymiä. Älä myöskään kiinnitä keräinlasiin mitään esimerkiksi liimaamalla. Tarkista järjestelmä silmämääräisesti vähintään kerran vuodessa. Kiinnitä huomiota erityisesti putkiliitosten ja putkilinjan komponenttien, sekä keräimen kiinnityskomponenttien kuntoon. Tarkista säännöllisesti myös, että järjestelmän paine pysyy vakiona. Hyvin loivaan kulmaan asennetun keräimen päälle voi kertyä talvella paksu lumikerros. Huolehdi etteivät suurimpien sallittujen mekaanisten kuormien arvot ylity. Lämmönsiirtoneste tulee tarkastaa 5 vuoden välein ja vaihtaa 10 vuoden välein. VAARA! Erota sähkölaitteet sähköverkosta asennus-, huolto- ja korjaustöiden ajaksi! LUMEN MÄÄRÄÄ KOSKEVA VAROITUS! Suurin sallittu lumikuorma on 2000 Pa (200 kg/m²). TUULEN VOIMAKKUUTTA KOSKEVA VAROITUS! Suurin sallittu negatiivinen kuorma, kuten tuulen aiheuttama noste on 1500 Pa (150 kg/m 2 ) 22

23 Liite 1. Tekniset tiedot Valmistaja Rakenteen tyyppi Absorberin tyyppi Ulkomitat Kokonaispinta-ala Lasiaukon pinta-ala Absorberin mitat Tehokkuus Stagnaatiolämpötila Säteilyn tulokulmariippuvainen korjauskerroin Absorberin pinnoite Absorbanssi Emissiivisyys Putkiliitännät Suurin sallittu toimintapaine Painehäviö Lämpöeristys Lasi Lasin läpäisykyky ISO 9050 / paksuus Nestetilavuus Paino kuivana Asennuskulma Savo-Solar Oy Tasokeräin Täysalumiininen Direct Flow -absorberi 2057 x 1059 x 98 mm 2057 x 1055 mm (2,18m 2 ) 2000 x 1001 mm 2000 x 1001 mm η0=0.92, a1=1.8 (W/ Cm 2 ), a2=0.036 (W/ C 2 m 2 ) 176 C K (50 ) = kerroksinen MEMO tyhjiöpinnoite 96 % +/- 2 % 5 % +/- 2 % -DS: Ø 22 mm /-DE: Ø 18 mm 1000 kpa (10 bar) kg/h 50 mm mineraalivilla Lämpökäsitelty Sunarc AR -turvalasi 96.1 %/ 3.2 mm (AR) 1.9 litraa 35 kg

24 Liite 2. Painehäviöt 24

25 Liite 3. SF DE mallin asennus DN16 rosteriputkelle 25

26 Liite 4. SF DS mallin asennus DN20 rosteriputkelle 26

27 Liite 5. Keräintelineiden asennus vaihe vaiheelta Tässä liitteessä keräimet oletetaan asennettavaksi I-palkkien varaan asennettuihin keräintelineihin. Samaa ohjetta voi soveltaa myös muille asennustavoille. Älä koskaan nosta keräimiä putkiyhteistä ja noudata asennuksessa erikseen toimitettua asennus-, käyttö- ja huolto-ohjetta! Teräsrakenteiden päälle asennettavissa keräintelineiden lähtöraudoissa (S ) on reiät M8 pultteja varten. Suositeltavin tapa on kiinnittää lähtöraudat I- palkkeihin pulttiliitoksin. Tällöin palkkeihin porataan reiät 60 mm jaolla oheisen kuvan mukaisesti. 27

28 Lähtöraudat kiinnitetään palkkeihin tasajaolla. Sopiva jako on yleensä mm. Toimitukseen kuuluu kahdenlaisia kallistusrautoja, joiden pituus on 70 cm. Toinen on leveydeltään 30 mm ja toinen 33 mm. Kaksi erilaista rautaa muodostaa parin, joiden avulla keräintelineiden kulma saadaan säädettyä sopivaksi. Raudat kiinnitetään toisiinsa toimitukseen kuuluvilla M8 pulteilla (2 kpl per kallistusrauta). Kallistusraudat kiinnitetään yläpäistään pidempään pohjarautaan ja alapäistään raudat kiinnitetään lähtörautoihin kuvan mukaisesti. 28

29 Pohjarautoja käytetään myös rakennetta tukevina vinotukina. Näiden lukumäärä riippuu keräinrivin pituudesta ja niitä toimitetaan tilauksen mukaisesti oikea määrä. Alumiiniprofiilit asennetaan pohjarautoihin toimituksiin kuuluvien M8 pulttien ja mutterien avulla. Kahden alumiiniprofiilin liitoskohtaan asennetaan yhdistysraudat siten, etteivät ne haittaa myöhempää kiinnityskynsien asennusta. 29

30 Keräimet kiinnitetään alumiiniprofiileihin kiinnityskynsien avulla. Sarjaan asennettavien DS-mallisten keräinten väliin on jo keräinten kiinnitysvaiheessa asennettava suora 22 mm puserrusliitin. DE-mallin keräimet voidaan kiinnittää telineisiin ennen putkiliittimien asennusta. 30

31 Liite 6. Taipuisan rosteriputken liittäminen alumiiniliittimeen 1. Katkaise RST-putki oikeaan mittaansa putkenkatkaisutyökalua käyttäen. Puhdista työkalu ennen putken katkaisua, mikäli sitä on aiemmin käytetty kupariputken katkaisuun. 2. Osien järjestys. Tiivisteen on kestettävä glykolia ja riittävän korkeita lämpötiloja. 3. Huomioi osien oikea asennusjärjestys. Purista liitosrengas tiiviisti putken ympärille ensimmäiseen kokonaiseen haitariputken uraan. 4. Kiristä liitin ensin ilman tiivistettä. Tällöin RSTputken leikkuukohta litistyy siten, että liitoksesta saadaan tiivis. 5. Tarkista, että putken kaulus litistyi tasaisesti. Asenna tiiviste paikoilleen ja kiristä liitos. 31

32 32