Sinikukka Saaren esitelmä Kuntien takauskeskukselle marraskuu 2015
|
|
- Juha-Pekka Mäki
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Sinikukka Saaren esitelmä Kuntien takauskeskukselle marraskuu 2015 Sinikukka Saari, vanhempi tutkija, Ulkopoliittinen instituutti Otteita puheesta: Nyt pitäisi pitää huoli eurooppalaisesta yhtenäisyydestä ja vahvistaa omia normeja ja organisaatioita, toisaalta luoda moniäänisempiä yhteistyöfoorumeita, joihin mahtuisi myös eri arvopohjista ponnistavat valtiot kuten Venäjä. Voisiko esimerkiksi Etyjiä kehittää tähän pluralistisempaan, dialogifoorumin suuntaan? Tämähän oli Etyjin alkuperäinen tehtävä. Myös Etyjin tulevaisuutta pohtinut korkea-arvoisten henkilöiden paneeli (OSCE Panel of Eminent Persons) suositteli loppuraportissaan paluuta diplomatiaan. Suomella on hyvä asema edesauttaa ajatuksen muuttamista sanoista teoiksi. Etyjin suhteen Suomella on historiasta kumpuavaa luottopääomaa; toimihan Suomi Etykin puuhamiehenä 1970-luvulla. Hyvät naiset ja herrat, Kiitos kutsusta; on todellinen ilo ja kunnia olla puhujana tässä tilaisuudessa. Päivän esitelmässäni pohdin Venäjän ulkopolitiikan muutosta ja nyt tässä iltapuheessani haluaisin pohtia sitä miten me eurooppalaiset olemme yrittäneet edistää turvallisuutta ja luoda luottamusta Venäjän ja lännen välille ja miten me - suomalaiset erityisesti voisimme jatkossa yrittää parantaa suoritustamme tässä suhteessa. Suomelle hyvät Venäjä suhteet ovat aina olleet elinehto, joskin Venäjän uhitteleva politiikka on aina heijastunut ensimmäisenä juuri pieniin naapurimaihin. Eli naiivi ei saa olla vaan riskeihin tulee toisaalta myös osata varautua. Doverjai, no proverjai luota toki, mutta valvo ja varmista aina kuten venäläiset itsekin sanovat. Puheeni rakenne on yksinkertainen: puhun ensin siitä mitä yritettiin eli kuvailen eurooppalaista kylmän sadan jälkeistä visiota Euroopan kehityksestä ja jatkan sillä kuinka todellisuudessa kävi eli valottamalla Venäjän reaktiota tähän politiikkaan. Lopuksi kysyn mitä pitäisi nyt tehdä eli maalaan kuvaa siitä miten nykyisestä hankalasta tilanteesta voitaisiin päästä eteenpäin. 1
2 Mitä yritimme? Kun kylmä sota loppui 1990-luvun alussa, hyvin yleisesti uskottiin että länsimainen avoin ja liberaali demokratia oli voittanut. Puhuttiin historian lopusta ja nähtiin että edessä olisi uusi, yhteistyölle, keskinäisriippuvuudelle ja yhteisille liberaaleille arvoille perustuva maailmanjärjestys. Euroopan unioni toimi mallina ylikansallisesta arvopohjaisesta yhteisöstä jossa kansalliset rajat olivat menettäneet suurelta osalta merkityksensä ja jossa ihmiset, ajatukset, tavarat ja pääoma virtaisivat esteettä. Eurooppalaisen mallin ja demokraattisten arvojen uskottiin leviävän alueellisesti laajemmalle harmonisesti ja rauhanomaisesti. Imperialismin ja voimapolitiikan aikakauden julistettiin olevan ohi. Venäjän uskottiin valinneen länsimaisen tien ja sen arvot ja normit. Muuta vaihtoehtoa kun ei oikein osattu edes kuvitella. Vaikka Venäjällä esiintyi pientä kipuilua talousuudistusten edetessä ja Naton laajentuessa itään, Venäjän uskottiin kaikesta huolimatta asteittain demokratisoituvan ja liittyvän eurooppalaiseen leiriin. Näin ainakin muodollisesti näytti tapahtuvan: Venäjä allekirjoitti kansainvälisiä sopimuksia ja julistuksia eurooppalaisista arvoista; se liittyi Euroopan neuvostoon ja teki aktiivisesti yhteistyötä Naton kanssa. EU ja muut läntiset toimijat puolestaan rahoittivat ja neuvoivat Venäjää talouden ja poliittisten instituutioiden uudelleenrakentamisessa. Miten kävi? 2000-luvun kuluessa idealismi ja edistysusko ovat kuitenkin asteittain karisseet. Usko liberaalidemokratian ongelmattomaan voittokulkuun romahti New Yorkin kaksoistornien myötä: terrorismin ja islamistisen fundamentalismin arvot haastoivat liberaalit arvot ja yhteiskunnan avoimuuden luvun puolivälissä havahduttiin nk. semidemokratioiden nousuun: useat valtiot näyttivät rakentavan autokratiaa muodollisen ja pintapuolisen demokratisoitumisprosessin sisällä. Yksi esimerkkitapauksista oli Putinin Venäjä. Nyt herättiin siihen tosiasiaan että eurooppalaisille arvoille perustuva järjestelmän vetovoima ei ehkä olekaan universaali. Ensimmäisen vuosikymmenen lopulla Euroopan suuret talousvaikeudet ja nationalismin nousu ovat kyseenalaistaneet eurooppalaisen mallin oman maanosamme sisälläkin. Vastareaktion aallonharjalla on ratsastanut Venäjän johtaja Vladimir Putin. Hänen tulkintansa mukaan länsi ei suinkaan 1990-luvun miljardilainoillaan halunnut auttaa Venäjää jaloilleen vaan päinvastoin nöyryyttää tätä mahtavaa maata. Venäjä ei arvosta eurooppalaista järjestelmää vaan näkee sen hitaana ja heikkona. Yksi Krimin valtaamista ja Itä-Ukrainan sotatoimia selittävä seikka onkin EU:n systemaattinen aliarvioiminen. Venäjällä ei uskottu että EU todella kykenisi pakotteiden asettamiseen tai ainakaan tämän konsensuksen ylläpitämiseen. 2
3 Vaarallisempaa kuin EU:n vähättely on kuitenkin Venäjän nykyinen kyyninen ja instrumentaalinen suhtautuminen kansainväliseen oikeuteen ja normeihin, joihin se aiemmin suhtautui kunnioittavammin. YK:n peruskirjan kaikkein keskeisin periaate on voimankäytön (ja sillä uhkaamisen) kielto. Voimankäytön kieltoon on vain kaksi poikkeusta: voimaa saa käyttää itsepuolustukseksi ja YK:n turvallisuusneuvoston suostumuksella. Turvallisuusneuvoston tulisi harkita voimankäytön sallimista laajan ja systemaattisen ihmisoikeusloukkauksen tapahtuessa tai jos jonkin maan tai muun toimijan toiminta vaarantaa kansainvälisen turvallisuuden. Venäjä on perinteisesti kuulunut niihin valtoihin, jotka ovat korostaneet maan sisäisiin asioihin puuttumattomuuden periaatetta ja joka on YK:n turvaneuvoston pysyvänä jäsenenä ajanut hyvin varovaista politiikkaa humanitaaristen interventioiden suhteen. Kuitenkin se on turvautunut sotatoimiin varsin löyhin kansainvälisin perustein niin Georgiassa kuin Krimillä ja Donbassin alueella Ukrainassa. Interventioitaan Venäjä on perustellut maanmiestensä puolustamisella sekä humanitaarisella interventiolla. Ulkomailla asuvien kansalaisten tai maanmiesten puolustaminen ei ole kansainvälisesti hyväksytty oikeutus voimatoimille, eikä humanitaariseen interventioon oikeuttavat kriteerit ole täyttyneet missään näissä tapauksissa. YK:n turvaneuvoston lupaa ei Venäjällä tietenkään ole ollut eikä se sellaista ole edes hakenut. Ristiriitaa voi ymmärtää jos Venäjän toimintaa tulkitsee hieman laveammin, erilaisten ulkopoliittisten asiakirjojen ja lausuntojen varassa. Tällöin käy selväksi että Venäjällä on kansainvälisessä toiminnassaan kahdet eri kriteerit. Toiset ovat entisen NL:n maille, toiset taas tavallisille ulkomaille. Entisen NL:n alueen maat kuuluvat Venäjän määrittelemään etupiiriin, jossa Venäjä saa mielestään käyttää voimaa kevyemmin kriteerein kuin muualla. Venäjän valtionjohto ei ainakaan Putin kaudella ole koskaan nähnyt entisen NL:n maita täysin itsenäisinä, suvereeneina valtioina. Venäjän kansalaiset jakavat hyvin pitkälle tämän asenteen. Vuonna 2014 kysyttäessä mielipidemittauksessa, näkevätkö venäläiset Ukrainan ulkomaana, 56 prosenttia kyselyyn vastanneista ilmoitti etteivät pidä. Valko-Venäjää ei pidä ulkomaana 64 prosenttia venäläisistä vastanneista ja Georgiaa jossa ei edes ole venäläisvähemmistöä (eikä muutakaan slaavivähemmistöä) 45 prosenttia ei pidä itsenäisenä valtiona. Entisen Neuvostoliiton alueen maihin kohdistuva aggressiivinen politiikka heijastelee siis yleisemmin venäläisten asenteita. Tämä asenne on entisissä neuvostotasavalloissa hyvin tiedossa, ja senpä vuoksi monet ymmärrettävästi pyrkivät integroitumaan läntisiin instituutioihin. Kansainvälisiä suhteita ei kuitenkaan tulisi hoitaa huutoäänestyksellä kadulla, vaan valtioiden tulisi kunnioittaa kansainvälisiä velvollisuuksiaan ja sitoumuksiaan. Valitettavasti Putin on nyt talouden sakattua lähtenyt hakemaan kansansuosiota uhittelevan kansainvälisen roolin pönkittämisellä. 3
4 Venäjä ei halua hyväksyä että muiden toimijoiden vetovoima on lisääntynyt sen etupiirin alueella eikä toisaalta ota vastuuta siitä miksi näin on. Mitä pitäisi tehdä? Venäjä näkee Ukrainan osana suurempaa kysymystä: mikä on Venäjän rooli eurooppalaisessa ja kansainvälisessä turvallisuusjärjestelmässä? Venäjän silmissä ideaali ratkaisu olisi jonkinlainen sopimus vahvojen valtioiden eksklusiivisista etupiireistä, hieman toisen maailmansodan jälkeisen Jaltan sopimuksen tapaan. Suuressa osassa Itä-Eurooppaa tämä sopimus merkitsi hyvästejä itsemääräämisoikeudelle ja alistetun aseman sinetöintiä vuosikymmeniksi. Vaikka eurooppalaiset olivat epäilemättä 1990-luvun alussa idealistisen harhaisia, on mielestäni myös ajatus palaamisesta kylmän sodan ratkaisuihin yhtälailla joskin päinvastaisella tavalla harhainen. Elämme eri paikassa ja ajassa, eikä pullon henkeä tässä tapauksessa pienempien valtioiden suvereenia itsenäisyyttä ja vaatimusta alueellisten demokraattisten valintojen kunnioittamisesta saa enää takaisin pulloon. Länsimaat eivät voi tällaisia sopimusta allekirjoittaa edes vakauden nimissä; koko ajatus on kaukana länsimaisista arvoista, periaatteista ja todellisuudesta. Euroopalla ja Suomella on siis todellinen haaste edessään Venäjän suhteen. Toisaalta Venäjän kanssa on keskusteltava ja tehtävä yhteistyötä niin pitkälle ja paljon kun tämä on mahdollista; toisaalta on pidettävä kiinni omista periaatteista, minimoitava riskit ja mietittävä myös pidemmän aikavälin päämääriä ja sitä kuinka ne saavutetaan. Ivan Krastev ja Mark Leonard ovat antaneet seuraavan yleisen mutta käyttökelpoisen ohjeen: länsimaat tarvitsevat pitkäkestoisen strategian joka rohkaisee yhteistyöhön, muttei myöskään väistele vastakkainasettelua. 1 Meidän täytyy oppia omista virheistämme luvulla eurooppalaisia normeja venytettiin jotta Venäjä mahtuisi mukaan mahdollisimman monelle foorumille. Kiitoksen ja normien täytäntöönpanon sijasta Venäjä maalaa EU:sta vihollista eikä peitä halveksuntaansa sitä kohtaan. EU:n virheet olivat liiallinen normatiiviseen muotoon (käytännön sisällön sijasta) keskittynyt yhteistyöhalu ja oman normiston vesittäminen. Mitä nyt pitäisi tehdä toisin? Nyt pitäisi pitää huoli eurooppalaisesta yhtenäisyydestä ja vahvistaa omia normeja ja organisaatioita, toisaalta luoda moniäänisempiä yhteistyöfoorumeita, joihin mahtuisi myös eri arvopohjista ponnistavat valtiot kuten Venäjä. Voisiko esimerkiksi Etyjiä kehittää tähän pluralistisempaan, dialogifoorumin suuntaan? Tämähän oli Etyjin alkuperäinen tehtävä. Vasta 1990-luvulla järjestö omaksui yksi yhteinen 1 4
5 eurooppalainen koti -retoriikan, mikä ei vastaa nykytodellisuutta; eikä oikeastaan koskaan vastannutkaan vaan heijasteli lähinnä ihannekuvaa tulevasta kehityksestä joka jäi toteutumatta. Myös Etyjin tulevaisuutta pohtinut korkea-arvoisten henkilöiden paneeli (OSCE Panel of Eminent Persons) suositteli loppuraportissaan paluuta diplomatiaan. 2 Suomella on hyvä asema edesauttaa ajatuksen muuttamista sanoista teoiksi. Etyjin suhteen Suomella on historiasta kumpuavaa luottopääomaa; toimihan Suomi Etykin puuhamiehenä 1970-luvulla. Verrattuna tuohon aikaan Suomen asema on kuitenkin selkeämpi kuin aikoinaan: se ei ole puskurivyöhykkeellä vaan selkeästi osa länttä. Lopuksi: kansainvälisen järjestelmän muutos ei taida koskaan olla ihan niin fundamentaalinen ja totaalinen kuin aikalaisvisionäärit uskovat. Historian niin hyvät ja kuin huonommatkin painolastit siirtyvät vähintään osittain sukupolvelta toiselle ja oikeastaan emme koskaan luo mitään täysin puhtaalta pöydältä. Hieman kuten morsiamelta, varustuksesta löytyy aina jotain uutta, jotain vanhaa, jotain lainattua ja jotain (YK:n, EU:n tai Etyjin) sinisistä. Valtiot ja voimapolitiikka eivät tule häviämään minnekään, mutta paluuta suurvaltojen pelikentäksikään ei enää ole. Uuden järjestyksen suuntaviivat on löydettävä tästä epämääräisyydestä. 2 Loppuraportti julkaistiin ; viittaus on lisätty puheeseen jälkikäteen. 5
Koululainen ja maailman kriisit - Miten voimme ymmärtää maailman menoa ja miten voimme siihen vaikuttaa?
Koululainen ja maailman kriisit - Miten voimme ymmärtää maailman menoa ja miten voimme siihen vaikuttaa? Peruskoulujen ja lukioiden kansainvälisyyspäivät Lahdessa, 13.11.2014 Kristi Raik, Ulkopoliittinen
LisätiedotEurooppalainen turvallisuuspolitiikka muutoksessa. Teija Tiilikainen Ulkopoliittinen instituutti
Eurooppalainen turvallisuuspolitiikka muutoksessa Teija Tiilikainen Ulkopoliittinen instituutti 28.1.2019 Turvallisuuspoliittinen tilanne kiristynyt Jännitteet Euroopassa kasvaneet Venäjän ja lännen ristiriitojen
LisätiedotEuroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017
Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 1.3.2017 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto 28.2.2017 1 Teemat EU:n
LisätiedotSuomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa
Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Eduskunnan suuri valiokunta 28.9.2016 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies
LisätiedotSuomi, Eurooppa ja muuttuva maailmanjärjestys. HYOL ry:n syyspäivät Helsinki, Kristi Raik
Suomi, Eurooppa ja muuttuva maailmanjärjestys HYOL ry:n syyspäivät Helsinki, 18.11.2017 Kristi Raik Kylmän sodan viimeisiä henkäyksiä: Neuvostotankit matkalla Tallinnaan, 20.8.1991 Geopolitiikan paluu?
Lisätiedot14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 17. marraskuuta 2015 (OR. fr) 14098/15 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 17. marraskuuta 2015 Vastaanottaja: Valtuuskunnat
LisätiedotResurssisodat ja Kriisinhallinnan Tulevaisuus
Resurssisodat ja Kriisinhallinnan Tulevaisuus Resurssisodista Resurssisota-diskurssi 1990-luvulla kietoutunut sisällissotiin ja Afrikan konflikteihin 2000-luvulla myös terrorismin rahoittamiseen Suurvallat
LisätiedotLAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi.
LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi Vastaajan nimi: Valintakokeesta saatu pistemäärä: / 40 pistettä Vastaa selvällä
LisätiedotTimo Jetsu, Komission huumekoordinaatioyksikkö. (Virkavapaalla marraskuun alkuun asti)
Timo Jetsu, Komission huumekoordinaatioyksikkö (Virkavapaalla marraskuun alkuun asti) Bad Ems Päihdetiedotusseminaari, Saksa, 7-10 Sep 2006 EU, Päihteet & Väkivalta Päihdetietodusseminaari Saksa, 9.9.2006
LisätiedotTIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA
Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan
Lisätiedot9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni
9. toukokuuta urooppaw paiva m Euroopan unioni 9. toukokuuta Euroopan unioni H arvat Euroopan kansalaiset tietävät, että 9.5.1950 lausuttiin Euroopan yhteisön syntysanat, samaan aikaan kun kolmannen maailmansodan
LisätiedotEduskunnan ulkoasiainvaliokunta
ULKOASIAINMINISTERIÖ Oikeuspalvelu OIK-01 Marja Lehto 24.09.2015 HEL7M0735-11 Eduskunnan ulkoasiainvaliokunta Viite HELM0735-9; kuuleminen 25.9.2015 Asia Voimankäytön oikeussäännöt, selvitys eduskunnalle
LisätiedotYksi mielikirjailijoistani on brittiläinen Jeannette Winterson, joka on kirjoittanut tarinoiden merkityksestä tähän tapaan:
YTT, Katri Pynnöniemi Vanhempi Tutkija, Ulkopoliittinen instituutti I TARINAT JA KUUNTELEMISEN TAITO Yksi mielikirjailijoistani on brittiläinen Jeannette Winterson, joka on kirjoittanut tarinoiden merkityksestä
LisätiedotMitä Venäjälle kuuluu?-
Mitä Venäjälle kuuluu?- Kypsyneen Putinismin aikakausi 03.06.2013 Journalistiseminaari, Oulu Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta MTS Hanna Smith Aleksanteri Instituutti, Helsingin yliopisto Putinismin
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0009/55. Tarkistus. Marine Le Pen ENF-ryhmän puolesta
27.1.2016 A8-0009/55 55 Johdanto-osan A kappale A. toteaa, että TiSA-neuvotteluilla olisi tehostettava kansainvälistä sääntelyä, ei heikennettävä kansallista sääntelyä; A. toteaa, että TiSA-neuvotteluissa
LisätiedotHeikki Kurttila. Isäntämaasopimus. Pirtin klubi 5.4.2016
Heikki Kurttila Isäntämaasopimus hyppy kohti NATOa Pirtin klubi 5.4.2016 Historiaa: Paasikiven Kekkosen linja Paasikivi: Olipa Venäjä miten vahva tai miten heikko hyvänsä, aina se on tarpeeksi vahva Suomelle.
LisätiedotEU:n metsästrategia; missä mennään. Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011
EU:n metsästrategia; missä mennään Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011 Esityksen sisältö tilanne EU:ssa metsäasioiden käsittelyn osalta nykyinen EU:n metsästrategia EU:n metsästrategian
LisätiedotDEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015
DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015 Oikeusministeriö 3.12.2015, Helsinki Sami Borg Elina Kestilä-Kekkonen Jussi Westinen Demokratiaindikaattorit 2015 Kolmas oikeusministeriön demokratiaindikaattoriraportti (2006,
LisätiedotKetkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies
Ketkä ovat täällä tänään? Olen 13 1. Nainen 16 2. Mies 1 Taustatiedot Ketkä ovat täällä tänään? Ikä 5 1. < 25 1 6 8 6 3 2. < 35 3. < 45 4. < 55 5. < 65 6. 65 tai yli 2 7 3 5 1 9 Olen Ammatti 4 1. opiskelemassa
LisätiedotKANSAINVÄLISEN OIKEUDEN KÄSIKIRJA
KANSAINVÄLISEN OIKEUDEN KÄSIKIRJA KANSAINVÄLISEN OIKEUDEN KÄSIKIRJA LAURI HANNIKAINEN TIMO KOIVUROVA TIETOSANOMA Tietosanoma ja Lauri Hannikainen 2014 ISBN 978-951-885-375-9 KL 33.1 Tietosanoma Bulevardi
LisätiedotSuomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko
Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko STETEn seminaari 20.2.2009 Erityisasiantuntija Karoliina Honkanen Puolustuspoliittinen osasto Esityksen sisältö Toimintaympäristö
Lisätiedot1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.
1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja
LisätiedotROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen.
Koulutusaineiston pohdintatehtäviä ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset 1. OSA: ROMANIT - Vähemmistönä Euroopassa ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla
LisätiedotPUTININ PERINTÖ Turvallisuus- ja puolustuspolitiikan haasteet uudelle presidentille
PUTININ PERINTÖ Turvallisuus- ja puolustuspolitiikan haasteet uudelle presidentille Maanpuolustuskorkeakoulu, Strategian laitos Majuri Juha Mäkelä EHDOKKAAT 2.3.2008 PRESIDENTIN VAALISSA Gennadi Zjuganov
LisätiedotTiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!
Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0392/1. Tarkistus. Harald Vilimsky, Mario Borghezio ENF-ryhmän puolesta
5.12.2018 A8-0392/1 1 Johdanto-osan G kappale G. ottaa huomioon, että globalisaatio on lisännyt keskinäistä riippuvuutta ja Pekingissä tai Washingtonissa tehdyillä päätöksillä on suora vaikutus elämäämme;
LisätiedotSyyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle
Syyrian tilanne "Syyriassa on käyty sisällissotaa jo parin vuoden ajan. Miten kansainvälisen yhteisön ja Suomen tulisi mielestänne toimia tilanteen ratkaisemiseksi?" Kyllä Ei Kuva Suomen tulisi lisätä
LisätiedotRising from the Ruins - Euroopan jälleenrakennus toisen maailmansodan jälkeen
Rising from the Ruins - Euroopan jälleenrakennus toisen maailmansodan jälkeen Näytös 1: Eurooppa, 1945 1. Luen näytelmän ensimmäinen sivu. Korostetut sanat kuvaavat Euroopan tilaa toisen maailmansodan
Lisätiedot***I MIETINTÖLUONNOS
EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 12.7.2010 2010/0137(COD) ***I MIETINTÖLUONNOS ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi luettelon
LisätiedotSotilaallinen liittoutumattomuus vai liittoutuminen
Sotilaallinen liittoutumattomuus vai liittoutuminen "Pitäisikö Suomen mielestänne pysyä sotilaallisesti liittoutumattomana vai pyrkiä liittoutumaan sotilaallisesti?" Koko väestö Pysyä liittoutumattomana
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI B7-0254/1. Tarkistus. Cristian Dan Preda, Arnaud Danjean PPE-ryhmän puolesta
11.6.2013 B7-0254/1 1 Johdanto-osan 7 viite ottaa huomioon 31. tammikuuta 2013 ja 18. helmikuuta 2013 annetut Euroopan unionin neuvoston päätelmät Malista, ottaa huomioon 31. tammikuuta 2013, 18. helmikuuta
LisätiedotUlkoista toimintaa käsittelevän työryhmän (työryhmä VII) tehtävänkuvaus
EUROOPPA-VALMISTELUKUNTA SIHTEERISTÖ Bryssel, 10. syyskuuta 2002 (12.09) (OR. en) CONV 252/02 WG VII 1 MUISTIO Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Varapuheenjohtaja Jean-Luc Dehaene Valmistelukunnan jäsenet
LisätiedotVenäjä, Venäjä, Venäjä Puolustusvaliokunta Hanna Smith Helsingin Yliopisto, Aleksanteri Instituutti,
Venäjä, Venäjä, Venäjä 28.09.2016 Puolustusvaliokunta Hanna Smith Helsingin Yliopisto, Aleksanteri Instituutti, Vedenjakaja vuosi 2014 Suomen toimintaympäristö ENNEN Itämeri nähtiin tärkeänä energiaviennin
LisätiedotSotilaallinen näkökulma osana globaalia turvallisuutta
Sotilaallinen näkökulma osana globaalia turvallisuutta 1 Lähtökohtia: sotilaallinen globaalissa turvallisuudessa 2 Sodan luonne ja sen muutos 3 Sotilaallinen työkaluna 4 Seurauksia Itämerellä ja Pohjolassa
LisätiedotSenioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi
Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.
LisätiedotKOLIN ARVOISESTI. Nyt ja tulevaisuudessa
KOLIN ARVOISESTI Nyt ja tulevaisuudessa Kolin arvo-ohjeet 2014 1 HUOLEHDI PARHAASTA LAADUSTA Asetamme riman entistäkin korkeammalle! YRITTÄJÄ Ota omat arvosi näkyväksi osaksi toimintaasi. Kerro ne nettisivuillasi
LisätiedotEsko-Juhani Tennilä /vas Erkki Tuomioja /sd sihteeri Olli-Pekka Jalonen valiokuntaneuvos. 1 Nimenhuuto Toimitettiin nimenhuuto. Läsnä oli 17 jäsentä.
ULKOASIAINVALIOKUNTA PÖYTÄKIRJA 55/2009 vp Tiistai 9.6.2009 kello 11.30-14.00 Läsnä pj. vpj. jäs. vjäs. Pertti Salolainen /kok Markku Laukkanen /kesk Eero Akaan-Penttilä /kok Eero Heinäluoma /sd Liisa
LisätiedotEUROOPAN RASISMIN JA SUVAITSEMATTOMUUDEN VASTAINEN TOIMIKUNTA
CRI(98)29 Version finnoise Finnish version EUROOPAN RASISMIN JA SUVAITSEMATTOMUUDEN VASTAINEN TOIMIKUNTA YLEISTÄ POLITIIKKAA KOSKEVA SUOSITUS NRO 3: ROMANEIHIN KOHDISTUVAN RASISMIN JA SUVAITSEMATTOMUUDEN
LisätiedotVALKOINEN KIRJA EUROOPAN TULEVAISUUDESTA. Pohdintaa ja skenaarioita: EU27
VALKOINEN KIRJA EUROOPAN TULEVAISUUDESTA Pohdintaa ja skenaarioita: EU27 1 Kun juhlimme Rooman sopimusten 60-vuotispäivää, 27 jäsenvaltion yhdentyneen Euroopan on aika luoda näkemys tulevaisuudestaan.
LisätiedotPUBLIC 9489/17 1 DG C LIMITE FI. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 1. kesäkuuta 2017 (OR. en) 9489/17 LIMITE PV/CONS 27 RELEX 440
Conseil UE Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 1. kesäkuuta 2017 (OR. en) 9489/17 LIMITE PUBLIC PV/CONS 27 RELEX 440 EHDOTUS PÖYTÄKIRJAKSI Asia: Euroopan unionin neuvoston 3540. istunto (ulkoasiat/kehitys),
LisätiedotEU:N KEHITYS JA UNIONIN DEMOKRAATTINEN OIKEUTUS TIMO MIETTINEN, FT, YLIOPISTOTUTKIJA EUROOPPA-TUTKIMUKSEN VERKOSTO HELSINGIN YLIOPISTO
EU:N KEHITYS JA UNIONIN DEMOKRAATTINEN OIKEUTUS TIMO MIETTINEN, FT, YLIOPISTOTUTKIJA EUROOPPA-TUTKIMUKSEN VERKOSTO HELSINGIN YLIOPISTO 28/09/2017 1 EU JA DEMOKRATIA Kysymys demokraattisesta oikeutuksesta
LisätiedotULKOASIAINMINISTERI ALEXANDER STUBBIN PUHEENVUORO SUOMEN JA VENÄJÄN DIPLOMAATTISUHTEIDEN 90-VUOTISJUHLASSA EDUSKUNNASSA 17.11.2010
Puhuttaessa muutokset mahdollisia ULKOASIAINMINISTERI ALEXANDER STUBBIN PUHEENVUORO SUOMEN JA VENÄJÄN DIPLOMAATTISUHTEIDEN 90-VUOTISJUHLASSA EDUSKUNNASSA 17.11.2010 Arvoisat kuulijat, viime viikolla tapasin
LisätiedotAlustus KHI Forumissa. 21.08.2010 Veikko Saksi
Alustus KHI Forumissa 21.08.2010 Veikko Saksi Vaikeneminen on vallankäytön väline Avoimuus on muodikas asia Relevantti tieto usein vain vallankäyttäjillä Venäjä-kriittisyydestä tehdään farsseja Tabuista
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 3/ (1) Kaupunginvaltuusto Asianro 5004/ /2017
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/2018 1 (1) Kaupunginhallitus, suunnitteluasiat 13 19.3.2018 29 Asianro 5004/00.01.02.00/2017 Valtuustoaloite suvaitsevuuden puolesta vihapuhetta ja rasismia vastaan Päätöshistoria
LisätiedotValtioneuvoston Selonteko 2008
Valtioneuvoston Selonteko 2008 VNS 2008 Sotilaallisen toimintaympäristön yleisiä trendejä EU:n ja Naton laajentuminen sekä järjestöjen välinen yhteistyö lisännyt turvallisuutta Sotilaallisen voiman käyttö
LisätiedotEU-Turkki pakolaissopimus
EU-Turkki pakolaissopimus 18.3.2016 sopimuksen pääkohdat & arviointia Toni Alaranta/Ulkopoliittinen instituutti Sopimuksen pääkohdat: 1) Yksi yhdestä periaate: jokainen Kreikkaan saapuva pakolainen (koskee
LisätiedotYhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY
Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia
LisätiedotForsberg & Raunio: Politiikan muutos.
Forsberg & Raunio: Politiikan muutos. Politiikan tutkimuksen tutkinto-ohjelmaan pyrkivien on lisäksi vastattava aineistokokeen kysymyksiin. Kirjakysymysten maksimipistemäärä on 30 pistettä. Vastaa kysymyksiin
LisätiedotJULISTUS I YHTEINEN JULISTUS COTONOUN SOPIMUKSEN 8 ARTIKLASTA
JULISTUS I COTONOUN SOPIMUKSEN 8 ARTIKLASTA Cotonoun sopimuksen 8 artiklaa kansallisen ja alueellisen vuoropuhelun osalta sovellettaessa 'AKTvaltioiden ryhmällä' tarkoitetaan AKT-suurlähettiläskomitean
LisätiedotTällä kaikella on Suomelle suurta merkitystä emme ole näistä kehityskuluista sivussa emmekä voi itseämme niistä eristää.
Pääministeri Alexander Stubbin puhe Paasikivi-seurassa 24.3.2015 Turvallisuusympäristö murroksessa miten Suomi vastaa? PUHUTTAESSA MUUTOKSET MAHDOLLISIA Arvoisat kuulijat, hyvät naiset ja herrat, Euroopan
LisätiedotPARLAMENTIN TYÖN SUUNNITTELUSTA VASTAAVA OSASTO. EUROOPPA-NEUVOSTON YLIMÄÄRÄINEN KOKOUS 17. helmikuuta 2003 BRYSSEL
EUROOPAN PARLAMENTTI PARLAMENTIN TYÖN SUUNNITTELUSTA VASTAAVA OSASTO EUROOPPA-NEUVOSTON YLIMÄÄRÄINEN KOKOUS 17. helmikuuta 2003 BRYSSEL PUHEMIES PAT COXin PUHE PUHEENJOHTAJAN PÄÄTELMÄT 01/S-2003 Parlamentin
LisätiedotELINA HILTUNEN. matkaopas TULEVAISUUTEEN TALENTUM, HELSINKI 2012
ELINA HILTUNEN i matkaopas TULEVAISUUTEEN TALENTUM, HELSINKI 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Elina Hiltunen Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Päivi Koipijärvi Kuvat: Elina Hiltunen, Virpi Lehtinen
LisätiedotEuroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto
LISÄÄ TURVALLISUUTTA JA TERVEYTTÄ SEKÄ TUOTTAVUUTTA TYÖPAIKOILLE EUROOPASSA Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto FI Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto Tervetuloa virastoon Työturvallisuus
LisätiedotEU27-PÄÄMIESTEN TULEVAISUUSPOHDINNAN JA ROOMAN JULISTUKSEN SEURANTA
EU27-PÄÄMIESTEN TULEVAISUUSPOHDINNAN JA ROOMAN JULISTUKSEN SEURANTA TIMO MIETTINEN, FT, YLIOPISTOTUTKIJA EUROOPPA-TUTKIMUKSEN VERKOSTO HELSINGIN YLIOPISTO E 29/2017 vp Valtioneuvoston selvitys: EU27-päämiesten
LisätiedotKOHTAAMINEN. Kotimaisen adoption kehittämishanke 2010-2013
KOHTAAMINEN Kotimaisen adoption kehittämishanke 2010-2013 KOHTAAMINEN hankkeen lähtöajatus Pysyvyyden turvaaminen ja oikeus perheeseen pitkäaikaista sijaishuoltoa tarvitsevalle lapselle LOS 20 artikla
LisätiedotYritysvastuu ja etiikka -kurssi Aalto Yliopiston Kauppakorkeakoulu Asmo Kalpala
-kurssi Aalto Yliopiston Kauppakorkeakoulu 12.4.2017 Asmo Kalpala Vastuullisuus on sydämen sivistystä, tietoa ja tahtoa tuottaa hyvää. Kysymys: Oletteko valinneet kaupalliset opinnot vaikuttaaksenne maailmaan?
LisätiedotPARLAMENTTIEN VÄLINEN KOKOUS EUROOPAN UNIONI VAKAUSSOPIMUSMAAT TEEMA I. Parlamenttien rooli Kaakkois-Euroopan vakaudessa
PARLAMENTTIEN VÄLINEN KOKOUS EUROOPAN UNIONI VAKAUSSOPIMUSMAAT TEEMA I Parlamenttien rooli Kaakkois-Euroopan vakaudessa Brysselissä 17 18. syyskuuta 2001 DT\441996.doc PE 302.062 PE 302.062 2/6 DT\441996.doc
LisätiedotVastaajan nimi: 1. Selitä lyhyesti seuraavat käsitteet tai ilmiöt: a) Checks and balances järjestelmä (1 piste)
1 Vastaajan nimi: 1. Selitä lyhyesti seuraavat käsitteet tai ilmiöt: a) Checks and balances järjestelmä (1 piste) b) Semipresidentiaalinen järjestelmä (1 piste) c) Digitaalinen kuilu (1 piste) 2 d) Valtiojärki
LisätiedotSUOMI MAAKOHTAISEN ANALYYSIN TIIVISTELMÄ
Tutkimusmenetelmä: Kasvokkain SUOMI Marraskuu - Joulukuu 2015 MAAKOHTAISEN ANALYYSIN TIIVISTELMÄ Suomessa useampi kuin yhdeksän vastaajaa kymmenestä (91 %) sanoo, että kehitysmaiden ihmisten auttaminen
LisätiedotSTRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry
STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry TAUSTA: DEMOKRATIATUESTA Demokratian tukeminen on rauhan, kehityksen, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien tukemista. Ne toteutuvat
LisätiedotPOLIITTINEN OSALLISTUMINEN ( ) Maria Bäck, tutkijatohtori, VTT Tampereen yliopisto
POLIITTINEN OSALLISTUMINEN (17.11 2017) Maria Bäck, tutkijatohtori, VTT Tampereen yliopisto (maria.back@uta.fi) MUUTTUVA YHTEISKUNTA JA OSALLISTUMINEN Demokratia ei ole staattinen tila demokratian ja kansalaisten
LisätiedotDEMARINUORTEN EUROVAALIOHJELMA
DEMARINUORTEN EUROVAALIOHJELMA 2 0 1 9-2 0 2 4 EUROOPAN ARVOT Eurooppalainen yhteisö perustuu yhteisesti jaetuille arvoille ja tavoitteelle rakentaa vahva, yhtenäinen Euroopan Unioni. Demarinuoret korostavat,
LisätiedotITÄMERI TURVALLISUUSALUEENA 14.05.2009 -LPAMIR V-J PENNALA
ITÄMERI TURVALLISUUSALUEENA 14.05.2009 -LPAMIR V-J PENNALA 0 Esityksen rakenne Turvallisuusympäristö Meriliikenne ja energiavirrat Uhkakuva Kansainväliset merivalvontahankkeet 1 2 Lähialue Meriliikenne
LisätiedotDemokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos
Demokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos Heikki Patomäki Maailmanpolitiikan professori Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos, HY Mikä on demokratian edistämisen päämäärä
Lisätiedot1. Viraston tehtävä ja toiminnan yleiset tavoitteet
ULKOPOLIITTISEN INSTITUUTIN TOIMINTA JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2012-2015 1. Viraston tehtävä ja toiminnan yleiset tavoitteet Ulkopoliittinen instituutti on eduskunnan yhteydessä toimiva riippumaton
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0026/9. Tarkistus. Mario Borghezio, Harald Vilimsky ENF-ryhmän puolesta
8.2.2017 A8-0026/9 9 1 kohta 1. suhtautuu myönteisesti siihen, että neuvosto on ryhtynyt käsittelemään Bosnia ja Hertsegovinan EUjäsenyyshakemusta ja että sille on toimitettu asiasta kysely, ja odottaa
LisätiedotIhmisoikeudet käännekohdassa Suomessa. Kristiina Kumpula
Ihmisoikeudet käännekohdassa Suomessa Kristiina Kumpula 30.3.2017 Ihmisoikeudet voivat Suomessa varsin hyvin Paljon hyvää on tapahtunut viime vuosina: - Vammaissopimuksen ratifiointi - Seksuaalivähemmistöjen
LisätiedotAvoin Kotka kokeiluhanke Kokemuksia,tuloksia, suosituksia
Avoin Kotka kokeiluhanke Kokemuksia,tuloksia, suosituksia Toimitusjohtaja Jouni Eho, Oxford Research Oy,10.6.2013 Copyright 2012 Sisällysluettelo 1. Miksi Avoinkotka kokeiluhanke? 2. Miten kokeiluhanke
LisätiedotKansalaisnäkökulma sisäiseen turvallisuuteen
Kansalaisnäkökulma sisäiseen turvallisuuteen Sisäisen turvallisuuden strategia, alueellinen työpaja, Helsinki Karim Peltonen, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Kansalaisnäkökulmat Kansalaisten kokema
LisätiedotEUROOPAN TULEVAISUUTTA RAKENTAMASSA YLIOPPILASLIIKEEN KEINOJA EUROOPAN UNIONIN UUDISTAMISEEN
EUROOPAN TULEVAISUUTTA RAKENTAMASSA YLIOPPILASLIIKEEN KEINOJA EUROOPAN UNIONIN UUDISTAMISEEN Tämä on Suomen ylioppilaskuntien liiton ja ylioppilaskuntien yhteinen vaaliohjelma Euroopan parlamentin vaaleihin
LisätiedotValtiopäivät 1995 VNS 1
VEPS-tunnus VNS 1/1995 Valtiopäivät 1995 VNS 1 Turvallisuus muuttuvassa maailmassa Suomen turvallisuuspolitiikan suuntalinjat Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle 6.6.1995 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ
LisätiedotBratislavan julkilausuma
Bratislava, 16. syyskuuta 2016 Bratislavan julkilausuma Kokoontuessamme tänään Bratislavassa eurooppalainen hankkeemme elää vaikeita aikoja. 27 jäsenvaltiota yhteen kokoavassa Bratislavan huippukokouksessa
LisätiedotMiten vakautta Euroopassa on pyritty lisäämään?
Miten vakautta Euroopassa on pyritty lisäämään? Mitä tarkoittaa vakaampi? - Vähemmän sotia - Vähemmän levottomuuksia - Ei vallankumouksia - Vähemmän taloudellisia vaikeuksia - Enemmän yhteistoimintaa -
LisätiedotArvoisa herra pääministeri, arvoisat MTS:n entiset ja nykyiset jäsenet sekä MTS:n ystävät, hyvät naiset ja herrat,
1 MTS:n 40-vuotisjuhlaseminaari 22.11.2016 Kansallismuseon auditorio MTS:n puheenjohtaja, kansanedustaja Sofia Vikman Arvoisa herra pääministeri, arvoisat MTS:n entiset ja nykyiset jäsenet sekä MTS:n ystävät,
LisätiedotLaura Londénin puhe Maailman Syntyvyys seminaarissa STATE OF WORLD POPULATION REPORT 2018
Laura Londénin puhe Maailman Syntyvyys seminaarissa 14.11.2018. STATE OF WORLD POPULATION REPORT 2018 Tervetuloa State of World Population 2018 raportin julkaisutilaisuuteen. Tämän vuoden raportti kertoo
LisätiedotAnsaitseeko EU Nobelinsa? Pami Aalto Jean Monnet professori/ Johtaja, Jean Monnet keskus Johtamiskorkeakoulu, Tampereen yliopisto
Ansaitseeko EU Nobelinsa? Pami Aalto Jean Monnet professori/ Johtaja, Jean Monnet keskus Johtamiskorkeakoulu, Tampereen yliopisto Yhdysvallat (Marshall apu 1940 luvulla, tuki hiili
Lisätiedot21.5.2014 Copyright www.videomarkkinointi.info
1 Tervetuloa kolmannelle jaksolle! Tähän jaksoon sisältyy testi, miten käytät oman aikasi? Saat vinkkejä miten omat unelmat saadaan kirkkaaksi. Jotta voit ne toteuttaa Tarvitset suunnitelman ja työkalut.
LisätiedotSuomen edistettävä aktiivista vakauspolitiikkaa Keskustan ulko- ja turvallisuuspoliittinen kannanotto
1 Keskustan puoluekokous Seinäjoella 10. 12.6.2016 Suomen edistettävä aktiivista vakauspolitiikkaa Keskustan ulko- ja turvallisuuspoliittinen kannanotto Turvallisuuspoliittinen ympäristö on muuttunut Maailma
LisätiedotEUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 05.08.2002 KOM(2002) 451 lopullinen 2002/0201 (COD) Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI direktiivin 95/2/EY muuttamisesta elintarvikelisäaineen E
LisätiedotNUORISOBAROMETRI 2018: VAIKUTUSVALTAA EUROOPAN LAIDALLA
NUORISOBAROMETRI : VAIKUTUSVALTAA EUROOPAN LAIDALLA Nuoret ovat aiempaa kiinnostuneempia politiikasta, mutta kiinnostus vaihtelee koulutustason mukaan. Nuorten yhteiskunnallinen aktiivisuus on lisääntynyt
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTTI
EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 Vetoomusvaliokunta 2009 7.3.2008 ILMOITUS JÄSENILLE Aihe: Vetoomus nro 849/2004, Bernard Ross, Yhdistyneen kuningaskunnan kansalainen, verotuksesta Ruotsissa ja pääoman vapaasta
LisätiedotTeollisoikeudet Venäjällä ja eräissä Euraasian maissa - kokemuksia hyödyntämisestä. Tiivistelmä. Pertti Kiuru
Teollisoikeudet Venäjällä ja eräissä Euraasian maissa - kokemuksia hyödyntämisestä Tiivistelmä Pertti Kiuru Tausta Tässä tutkimuksessa tarkastellaan suomalaisten yritysten kokemuksia teollisoikeuksien
LisätiedotMaailmankansalaisen etiikka
Maailmankansalaisen etiikka Olli Hakala Maailmankansalaisena Suomessa -hankkeen avausseminaari Opetushallituksessa 4.2.2011 Maailmankansalaisen etiikka Peruskysymykset: Mitä on maailmankansalaisuus? Mitä
LisätiedotValuvatko Barentsin mahdollisuudet Lapin ohi? Mitä Suomessa pitää tehdä?"
Valuvatko Barentsin mahdollisuudet Lapin ohi? Mitä Suomessa pitää tehdä?" TIISTAINA 29.3.2011 klo 18:00 20:00 Arktikum-talon Polarium-salissa, (Pohjoisranta 4, Rovaniemi) Suomi ei lukeudu jäämeren rantavaltioihin,
LisätiedotTurvallisuusasenteet ja riskinotto. Työterveyslaitos
Turvallisuusasenteet ja riskinotto Professori Jorma Saari Työterveyslaitos Tapaturmat johtuvat Varomattomuus Sattuma Naiset Miehet 0 20 40 60 80 100 % Lähde: STM 2000:6 Nolla tapaturmaa Idealismia? Realismia?
LisätiedotVäkivaltaan puuttuminen naisten parissa tehtävässä päihdetyössä
Väkivaltaan puuttuminen naisten parissa tehtävässä päihdetyössä 11.9.2013 Lolan Lindroos Kouluttaja Uudenmaan palvelualue Helsingin palveluyksikkö 1 Puuttuminen väkivaltaan on välittämistä! Epäily ja tunnistaminen
LisätiedotEuroopan parlamentin päätöslauselma 6. helmikuuta 2014 Transnistriasta (2014/2552(RSP))
P7_TA-PROV(2014)0108 Oikeus koulutukseen Transnistrian alueella Euroopan parlamentin päätöslauselma 6. helmikuuta 2014 Transnistriasta (2014/2552(RSP)) Euroopan parlamentti, joka ottaa huomioon Moldovan
LisätiedotDisinformaation torjunta verkoissa EU-komission tiedonanto Jouni Lind Valtioneuvoston kanslia/eu-sihteeristö
Disinformaation torjunta verkoissa EU-komission tiedonanto 26.4.2018 14.5.2018 Jouni Lind Valtioneuvoston kanslia/eu-sihteeristö Tiedonannon tausta - lähtökohdat Komission mukaan kansalaisten altistuminen
LisätiedotTurvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus
Kuva Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus "Jos ajattelette nykyistä maailmantilaa kokonaisuutena, niin uskotteko Suomen ja suomalaisten elävän seuraavien viiden vuoden aikana turvallisemmassa vai
LisätiedotITÄISET KUMPPANIT 1. EU:N ITÄISET NAAPURIMAAT
ITÄISET KUMPPANIT EU:n itäisen kumppanuuden politiikka kattaa kuusi entisen Neuvostoliiton valtiota eli Armenian, Azerbaidžanin, Georgian, Moldovan, Ukrainan ja Valko-Venäjän. Vuodesta 2009 lähtien kumppanuudella
LisätiedotSuomen ja EU:n suhde itäiseen naapurustoon
SPEECH/08/372 Olli Rehn Laajentumiskomissaari Suomen ja EU:n suhde itäiseen naapurustoon Päämajan kesäsymposium Mikkeli, 3.7.2008 Hyvät naiset ja herrat, On ilo olla täällä tänään historian ensimmäisessä
LisätiedotMaatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta LAUSUNTOLUONNOS. maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnalta
EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta 2012/0295(COD) 5.2.2013 LAUSUNTOLUONNOS maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnalta työllisyyden ja sosiaaliasioiden
LisätiedotEurooppa pähkinänkuoressa
Eurooppa pähkinänkuoressa Mikä on Euroopan unioni? Se sijaitsee Euroopassa. Se yhdistää maita ja ihmisiä. Katsotaan tarkemmin: Mitä yhteistä eurooppalaisilla on? Miten Euroopan unioni on kehittynyt? Mitä
LisätiedotAsiakokonaisuus on esillä Genevessä TRIPS-neuvoston kokouksessa 15.-16.10.2015, missä asiasta odotetaan TRIPS-neuvoston päätöstä.
Ulkoasiainministeriö PERUSMUISTIO UM201501182 TUO10 Seppänen Erkki(UM) 30.09.2015 Asia Komission päätösesitys Maailman kauppajärjestön TRIPSneuvostossa ja yleisneuvostossa Euroopan unionin puolesta esitettävästä
LisätiedotAVAINBIOTOOPPITIEDON SAATAVUUS
AVAINBIOTOOPPITIEDON SAATAVUUS LAINSÄÄDÄNNÖN TARKASTELUA AVOIMUUDEN NÄKÖKULMASTA Minna Pappila OTT, tutkijatohtori Itä-Suomen yliopisto Turun yliopisto ESITYKSEN RAKENNE: Ympäristötiedon avoimuuden merkitys
LisätiedotKESKUSTANUORTEN E U R O V A A L I O H J E L M A
KESKUSTANUORTEN EUROVAALIOHJELMA 2019 EU:N SUUNTA ON PÄÄTETTÄVÄ Euroopan unioni on taitekohdassa ja tulevaisuuden kannalta keskeinen kysymys on päättää suunta, johon unionia lähdetään kehittämään. EU:lle
LisätiedotPohdintaa ja skenaarioita Euroopan tulevaisuudesta
Pohdintaa ja skenaarioita Euroopan tulevaisuudesta Vesa-Pekka Poutanen Talouspoliittinen neuvonantaja Euroopan komission Suomen-edustusto ------------- Kuntamarkkinat 13.9.2017 1 2 EUROOPAN TULEVAISUUTEEN
Lisätiedot*** SUOSITUSLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/0127(NLE)
EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta 26.9.2013 2013/0127(NLE) *** SUOSITUSLUONNOS ehdotuksesta neuvoston päätökseksi maasta toiseen ulottuvien
LisätiedotEU-päätöksenteko toimittajan näkökulmasta. Pekka Nurminen Kevät 2013
EU-päätöksenteko toimittajan näkökulmasta Pekka Nurminen Kevät 2013 Mikä EU on? 27 kohta 28 - jäsenvaltion ja noin 500 miljoonan kansalaisen yhteisö Ei liittovaltio, vaan valtioiden liitto mutta EU:ssa
LisätiedotMaanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta MTS
Suomalaisten mielipiteitä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, maanpuolustuksesta ja turvallisuudesta Puolustusvaliokunta 23.11.18 EMBARGO 29.11.2018 klo 9! Miten tutkittiin Tutkimuksen teki Taloustutkimus
Lisätiedot