Sinikukka Saaren esitelmä Kuntien takauskeskukselle marraskuu 2015

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sinikukka Saaren esitelmä Kuntien takauskeskukselle marraskuu 2015"

Transkriptio

1 Sinikukka Saaren esitelmä Kuntien takauskeskukselle marraskuu 2015 Sinikukka Saari, vanhempi tutkija, Ulkopoliittinen instituutti Otteita puheesta: Nyt pitäisi pitää huoli eurooppalaisesta yhtenäisyydestä ja vahvistaa omia normeja ja organisaatioita, toisaalta luoda moniäänisempiä yhteistyöfoorumeita, joihin mahtuisi myös eri arvopohjista ponnistavat valtiot kuten Venäjä. Voisiko esimerkiksi Etyjiä kehittää tähän pluralistisempaan, dialogifoorumin suuntaan? Tämähän oli Etyjin alkuperäinen tehtävä. Myös Etyjin tulevaisuutta pohtinut korkea-arvoisten henkilöiden paneeli (OSCE Panel of Eminent Persons) suositteli loppuraportissaan paluuta diplomatiaan. Suomella on hyvä asema edesauttaa ajatuksen muuttamista sanoista teoiksi. Etyjin suhteen Suomella on historiasta kumpuavaa luottopääomaa; toimihan Suomi Etykin puuhamiehenä 1970-luvulla. Hyvät naiset ja herrat, Kiitos kutsusta; on todellinen ilo ja kunnia olla puhujana tässä tilaisuudessa. Päivän esitelmässäni pohdin Venäjän ulkopolitiikan muutosta ja nyt tässä iltapuheessani haluaisin pohtia sitä miten me eurooppalaiset olemme yrittäneet edistää turvallisuutta ja luoda luottamusta Venäjän ja lännen välille ja miten me - suomalaiset erityisesti voisimme jatkossa yrittää parantaa suoritustamme tässä suhteessa. Suomelle hyvät Venäjä suhteet ovat aina olleet elinehto, joskin Venäjän uhitteleva politiikka on aina heijastunut ensimmäisenä juuri pieniin naapurimaihin. Eli naiivi ei saa olla vaan riskeihin tulee toisaalta myös osata varautua. Doverjai, no proverjai luota toki, mutta valvo ja varmista aina kuten venäläiset itsekin sanovat. Puheeni rakenne on yksinkertainen: puhun ensin siitä mitä yritettiin eli kuvailen eurooppalaista kylmän sadan jälkeistä visiota Euroopan kehityksestä ja jatkan sillä kuinka todellisuudessa kävi eli valottamalla Venäjän reaktiota tähän politiikkaan. Lopuksi kysyn mitä pitäisi nyt tehdä eli maalaan kuvaa siitä miten nykyisestä hankalasta tilanteesta voitaisiin päästä eteenpäin. 1

2 Mitä yritimme? Kun kylmä sota loppui 1990-luvun alussa, hyvin yleisesti uskottiin että länsimainen avoin ja liberaali demokratia oli voittanut. Puhuttiin historian lopusta ja nähtiin että edessä olisi uusi, yhteistyölle, keskinäisriippuvuudelle ja yhteisille liberaaleille arvoille perustuva maailmanjärjestys. Euroopan unioni toimi mallina ylikansallisesta arvopohjaisesta yhteisöstä jossa kansalliset rajat olivat menettäneet suurelta osalta merkityksensä ja jossa ihmiset, ajatukset, tavarat ja pääoma virtaisivat esteettä. Eurooppalaisen mallin ja demokraattisten arvojen uskottiin leviävän alueellisesti laajemmalle harmonisesti ja rauhanomaisesti. Imperialismin ja voimapolitiikan aikakauden julistettiin olevan ohi. Venäjän uskottiin valinneen länsimaisen tien ja sen arvot ja normit. Muuta vaihtoehtoa kun ei oikein osattu edes kuvitella. Vaikka Venäjällä esiintyi pientä kipuilua talousuudistusten edetessä ja Naton laajentuessa itään, Venäjän uskottiin kaikesta huolimatta asteittain demokratisoituvan ja liittyvän eurooppalaiseen leiriin. Näin ainakin muodollisesti näytti tapahtuvan: Venäjä allekirjoitti kansainvälisiä sopimuksia ja julistuksia eurooppalaisista arvoista; se liittyi Euroopan neuvostoon ja teki aktiivisesti yhteistyötä Naton kanssa. EU ja muut läntiset toimijat puolestaan rahoittivat ja neuvoivat Venäjää talouden ja poliittisten instituutioiden uudelleenrakentamisessa. Miten kävi? 2000-luvun kuluessa idealismi ja edistysusko ovat kuitenkin asteittain karisseet. Usko liberaalidemokratian ongelmattomaan voittokulkuun romahti New Yorkin kaksoistornien myötä: terrorismin ja islamistisen fundamentalismin arvot haastoivat liberaalit arvot ja yhteiskunnan avoimuuden luvun puolivälissä havahduttiin nk. semidemokratioiden nousuun: useat valtiot näyttivät rakentavan autokratiaa muodollisen ja pintapuolisen demokratisoitumisprosessin sisällä. Yksi esimerkkitapauksista oli Putinin Venäjä. Nyt herättiin siihen tosiasiaan että eurooppalaisille arvoille perustuva järjestelmän vetovoima ei ehkä olekaan universaali. Ensimmäisen vuosikymmenen lopulla Euroopan suuret talousvaikeudet ja nationalismin nousu ovat kyseenalaistaneet eurooppalaisen mallin oman maanosamme sisälläkin. Vastareaktion aallonharjalla on ratsastanut Venäjän johtaja Vladimir Putin. Hänen tulkintansa mukaan länsi ei suinkaan 1990-luvun miljardilainoillaan halunnut auttaa Venäjää jaloilleen vaan päinvastoin nöyryyttää tätä mahtavaa maata. Venäjä ei arvosta eurooppalaista järjestelmää vaan näkee sen hitaana ja heikkona. Yksi Krimin valtaamista ja Itä-Ukrainan sotatoimia selittävä seikka onkin EU:n systemaattinen aliarvioiminen. Venäjällä ei uskottu että EU todella kykenisi pakotteiden asettamiseen tai ainakaan tämän konsensuksen ylläpitämiseen. 2

3 Vaarallisempaa kuin EU:n vähättely on kuitenkin Venäjän nykyinen kyyninen ja instrumentaalinen suhtautuminen kansainväliseen oikeuteen ja normeihin, joihin se aiemmin suhtautui kunnioittavammin. YK:n peruskirjan kaikkein keskeisin periaate on voimankäytön (ja sillä uhkaamisen) kielto. Voimankäytön kieltoon on vain kaksi poikkeusta: voimaa saa käyttää itsepuolustukseksi ja YK:n turvallisuusneuvoston suostumuksella. Turvallisuusneuvoston tulisi harkita voimankäytön sallimista laajan ja systemaattisen ihmisoikeusloukkauksen tapahtuessa tai jos jonkin maan tai muun toimijan toiminta vaarantaa kansainvälisen turvallisuuden. Venäjä on perinteisesti kuulunut niihin valtoihin, jotka ovat korostaneet maan sisäisiin asioihin puuttumattomuuden periaatetta ja joka on YK:n turvaneuvoston pysyvänä jäsenenä ajanut hyvin varovaista politiikkaa humanitaaristen interventioiden suhteen. Kuitenkin se on turvautunut sotatoimiin varsin löyhin kansainvälisin perustein niin Georgiassa kuin Krimillä ja Donbassin alueella Ukrainassa. Interventioitaan Venäjä on perustellut maanmiestensä puolustamisella sekä humanitaarisella interventiolla. Ulkomailla asuvien kansalaisten tai maanmiesten puolustaminen ei ole kansainvälisesti hyväksytty oikeutus voimatoimille, eikä humanitaariseen interventioon oikeuttavat kriteerit ole täyttyneet missään näissä tapauksissa. YK:n turvaneuvoston lupaa ei Venäjällä tietenkään ole ollut eikä se sellaista ole edes hakenut. Ristiriitaa voi ymmärtää jos Venäjän toimintaa tulkitsee hieman laveammin, erilaisten ulkopoliittisten asiakirjojen ja lausuntojen varassa. Tällöin käy selväksi että Venäjällä on kansainvälisessä toiminnassaan kahdet eri kriteerit. Toiset ovat entisen NL:n maille, toiset taas tavallisille ulkomaille. Entisen NL:n alueen maat kuuluvat Venäjän määrittelemään etupiiriin, jossa Venäjä saa mielestään käyttää voimaa kevyemmin kriteerein kuin muualla. Venäjän valtionjohto ei ainakaan Putin kaudella ole koskaan nähnyt entisen NL:n maita täysin itsenäisinä, suvereeneina valtioina. Venäjän kansalaiset jakavat hyvin pitkälle tämän asenteen. Vuonna 2014 kysyttäessä mielipidemittauksessa, näkevätkö venäläiset Ukrainan ulkomaana, 56 prosenttia kyselyyn vastanneista ilmoitti etteivät pidä. Valko-Venäjää ei pidä ulkomaana 64 prosenttia venäläisistä vastanneista ja Georgiaa jossa ei edes ole venäläisvähemmistöä (eikä muutakaan slaavivähemmistöä) 45 prosenttia ei pidä itsenäisenä valtiona. Entisen Neuvostoliiton alueen maihin kohdistuva aggressiivinen politiikka heijastelee siis yleisemmin venäläisten asenteita. Tämä asenne on entisissä neuvostotasavalloissa hyvin tiedossa, ja senpä vuoksi monet ymmärrettävästi pyrkivät integroitumaan läntisiin instituutioihin. Kansainvälisiä suhteita ei kuitenkaan tulisi hoitaa huutoäänestyksellä kadulla, vaan valtioiden tulisi kunnioittaa kansainvälisiä velvollisuuksiaan ja sitoumuksiaan. Valitettavasti Putin on nyt talouden sakattua lähtenyt hakemaan kansansuosiota uhittelevan kansainvälisen roolin pönkittämisellä. 3

4 Venäjä ei halua hyväksyä että muiden toimijoiden vetovoima on lisääntynyt sen etupiirin alueella eikä toisaalta ota vastuuta siitä miksi näin on. Mitä pitäisi tehdä? Venäjä näkee Ukrainan osana suurempaa kysymystä: mikä on Venäjän rooli eurooppalaisessa ja kansainvälisessä turvallisuusjärjestelmässä? Venäjän silmissä ideaali ratkaisu olisi jonkinlainen sopimus vahvojen valtioiden eksklusiivisista etupiireistä, hieman toisen maailmansodan jälkeisen Jaltan sopimuksen tapaan. Suuressa osassa Itä-Eurooppaa tämä sopimus merkitsi hyvästejä itsemääräämisoikeudelle ja alistetun aseman sinetöintiä vuosikymmeniksi. Vaikka eurooppalaiset olivat epäilemättä 1990-luvun alussa idealistisen harhaisia, on mielestäni myös ajatus palaamisesta kylmän sodan ratkaisuihin yhtälailla joskin päinvastaisella tavalla harhainen. Elämme eri paikassa ja ajassa, eikä pullon henkeä tässä tapauksessa pienempien valtioiden suvereenia itsenäisyyttä ja vaatimusta alueellisten demokraattisten valintojen kunnioittamisesta saa enää takaisin pulloon. Länsimaat eivät voi tällaisia sopimusta allekirjoittaa edes vakauden nimissä; koko ajatus on kaukana länsimaisista arvoista, periaatteista ja todellisuudesta. Euroopalla ja Suomella on siis todellinen haaste edessään Venäjän suhteen. Toisaalta Venäjän kanssa on keskusteltava ja tehtävä yhteistyötä niin pitkälle ja paljon kun tämä on mahdollista; toisaalta on pidettävä kiinni omista periaatteista, minimoitava riskit ja mietittävä myös pidemmän aikavälin päämääriä ja sitä kuinka ne saavutetaan. Ivan Krastev ja Mark Leonard ovat antaneet seuraavan yleisen mutta käyttökelpoisen ohjeen: länsimaat tarvitsevat pitkäkestoisen strategian joka rohkaisee yhteistyöhön, muttei myöskään väistele vastakkainasettelua. 1 Meidän täytyy oppia omista virheistämme luvulla eurooppalaisia normeja venytettiin jotta Venäjä mahtuisi mukaan mahdollisimman monelle foorumille. Kiitoksen ja normien täytäntöönpanon sijasta Venäjä maalaa EU:sta vihollista eikä peitä halveksuntaansa sitä kohtaan. EU:n virheet olivat liiallinen normatiiviseen muotoon (käytännön sisällön sijasta) keskittynyt yhteistyöhalu ja oman normiston vesittäminen. Mitä nyt pitäisi tehdä toisin? Nyt pitäisi pitää huoli eurooppalaisesta yhtenäisyydestä ja vahvistaa omia normeja ja organisaatioita, toisaalta luoda moniäänisempiä yhteistyöfoorumeita, joihin mahtuisi myös eri arvopohjista ponnistavat valtiot kuten Venäjä. Voisiko esimerkiksi Etyjiä kehittää tähän pluralistisempaan, dialogifoorumin suuntaan? Tämähän oli Etyjin alkuperäinen tehtävä. Vasta 1990-luvulla järjestö omaksui yksi yhteinen 1 4

5 eurooppalainen koti -retoriikan, mikä ei vastaa nykytodellisuutta; eikä oikeastaan koskaan vastannutkaan vaan heijasteli lähinnä ihannekuvaa tulevasta kehityksestä joka jäi toteutumatta. Myös Etyjin tulevaisuutta pohtinut korkea-arvoisten henkilöiden paneeli (OSCE Panel of Eminent Persons) suositteli loppuraportissaan paluuta diplomatiaan. 2 Suomella on hyvä asema edesauttaa ajatuksen muuttamista sanoista teoiksi. Etyjin suhteen Suomella on historiasta kumpuavaa luottopääomaa; toimihan Suomi Etykin puuhamiehenä 1970-luvulla. Verrattuna tuohon aikaan Suomen asema on kuitenkin selkeämpi kuin aikoinaan: se ei ole puskurivyöhykkeellä vaan selkeästi osa länttä. Lopuksi: kansainvälisen järjestelmän muutos ei taida koskaan olla ihan niin fundamentaalinen ja totaalinen kuin aikalaisvisionäärit uskovat. Historian niin hyvät ja kuin huonommatkin painolastit siirtyvät vähintään osittain sukupolvelta toiselle ja oikeastaan emme koskaan luo mitään täysin puhtaalta pöydältä. Hieman kuten morsiamelta, varustuksesta löytyy aina jotain uutta, jotain vanhaa, jotain lainattua ja jotain (YK:n, EU:n tai Etyjin) sinisistä. Valtiot ja voimapolitiikka eivät tule häviämään minnekään, mutta paluuta suurvaltojen pelikentäksikään ei enää ole. Uuden järjestyksen suuntaviivat on löydettävä tästä epämääräisyydestä. 2 Loppuraportti julkaistiin ; viittaus on lisätty puheeseen jälkikäteen. 5

Koululainen ja maailman kriisit - Miten voimme ymmärtää maailman menoa ja miten voimme siihen vaikuttaa?

Koululainen ja maailman kriisit - Miten voimme ymmärtää maailman menoa ja miten voimme siihen vaikuttaa? Koululainen ja maailman kriisit - Miten voimme ymmärtää maailman menoa ja miten voimme siihen vaikuttaa? Peruskoulujen ja lukioiden kansainvälisyyspäivät Lahdessa, 13.11.2014 Kristi Raik, Ulkopoliittinen

Lisätiedot

Eurooppalainen turvallisuuspolitiikka muutoksessa. Teija Tiilikainen Ulkopoliittinen instituutti

Eurooppalainen turvallisuuspolitiikka muutoksessa. Teija Tiilikainen Ulkopoliittinen instituutti Eurooppalainen turvallisuuspolitiikka muutoksessa Teija Tiilikainen Ulkopoliittinen instituutti 28.1.2019 Turvallisuuspoliittinen tilanne kiristynyt Jännitteet Euroopassa kasvaneet Venäjän ja lännen ristiriitojen

Lisätiedot

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 1.3.2017 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto 28.2.2017 1 Teemat EU:n

Lisätiedot

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Eduskunnan suuri valiokunta 28.9.2016 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies

Lisätiedot

Suomi, Eurooppa ja muuttuva maailmanjärjestys. HYOL ry:n syyspäivät Helsinki, Kristi Raik

Suomi, Eurooppa ja muuttuva maailmanjärjestys. HYOL ry:n syyspäivät Helsinki, Kristi Raik Suomi, Eurooppa ja muuttuva maailmanjärjestys HYOL ry:n syyspäivät Helsinki, 18.11.2017 Kristi Raik Kylmän sodan viimeisiä henkäyksiä: Neuvostotankit matkalla Tallinnaan, 20.8.1991 Geopolitiikan paluu?

Lisätiedot

14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1

14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1 Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 17. marraskuuta 2015 (OR. fr) 14098/15 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 17. marraskuuta 2015 Vastaanottaja: Valtuuskunnat

Lisätiedot

Resurssisodat ja Kriisinhallinnan Tulevaisuus

Resurssisodat ja Kriisinhallinnan Tulevaisuus Resurssisodat ja Kriisinhallinnan Tulevaisuus Resurssisodista Resurssisota-diskurssi 1990-luvulla kietoutunut sisällissotiin ja Afrikan konflikteihin 2000-luvulla myös terrorismin rahoittamiseen Suurvallat

Lisätiedot

LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi.

LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi. LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi Vastaajan nimi: Valintakokeesta saatu pistemäärä: / 40 pistettä Vastaa selvällä

Lisätiedot

Timo Jetsu, Komission huumekoordinaatioyksikkö. (Virkavapaalla marraskuun alkuun asti)

Timo Jetsu, Komission huumekoordinaatioyksikkö. (Virkavapaalla marraskuun alkuun asti) Timo Jetsu, Komission huumekoordinaatioyksikkö (Virkavapaalla marraskuun alkuun asti) Bad Ems Päihdetiedotusseminaari, Saksa, 7-10 Sep 2006 EU, Päihteet & Väkivalta Päihdetietodusseminaari Saksa, 9.9.2006

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni 9. toukokuuta urooppaw paiva m Euroopan unioni 9. toukokuuta Euroopan unioni H arvat Euroopan kansalaiset tietävät, että 9.5.1950 lausuttiin Euroopan yhteisön syntysanat, samaan aikaan kun kolmannen maailmansodan

Lisätiedot

Eduskunnan ulkoasiainvaliokunta

Eduskunnan ulkoasiainvaliokunta ULKOASIAINMINISTERIÖ Oikeuspalvelu OIK-01 Marja Lehto 24.09.2015 HEL7M0735-11 Eduskunnan ulkoasiainvaliokunta Viite HELM0735-9; kuuleminen 25.9.2015 Asia Voimankäytön oikeussäännöt, selvitys eduskunnalle

Lisätiedot

Yksi mielikirjailijoistani on brittiläinen Jeannette Winterson, joka on kirjoittanut tarinoiden merkityksestä tähän tapaan:

Yksi mielikirjailijoistani on brittiläinen Jeannette Winterson, joka on kirjoittanut tarinoiden merkityksestä tähän tapaan: YTT, Katri Pynnöniemi Vanhempi Tutkija, Ulkopoliittinen instituutti I TARINAT JA KUUNTELEMISEN TAITO Yksi mielikirjailijoistani on brittiläinen Jeannette Winterson, joka on kirjoittanut tarinoiden merkityksestä

Lisätiedot

Mitä Venäjälle kuuluu?-

Mitä Venäjälle kuuluu?- Mitä Venäjälle kuuluu?- Kypsyneen Putinismin aikakausi 03.06.2013 Journalistiseminaari, Oulu Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta MTS Hanna Smith Aleksanteri Instituutti, Helsingin yliopisto Putinismin

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0009/55. Tarkistus. Marine Le Pen ENF-ryhmän puolesta

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0009/55. Tarkistus. Marine Le Pen ENF-ryhmän puolesta 27.1.2016 A8-0009/55 55 Johdanto-osan A kappale A. toteaa, että TiSA-neuvotteluilla olisi tehostettava kansainvälistä sääntelyä, ei heikennettävä kansallista sääntelyä; A. toteaa, että TiSA-neuvotteluissa

Lisätiedot

Heikki Kurttila. Isäntämaasopimus. Pirtin klubi 5.4.2016

Heikki Kurttila. Isäntämaasopimus. Pirtin klubi 5.4.2016 Heikki Kurttila Isäntämaasopimus hyppy kohti NATOa Pirtin klubi 5.4.2016 Historiaa: Paasikiven Kekkosen linja Paasikivi: Olipa Venäjä miten vahva tai miten heikko hyvänsä, aina se on tarpeeksi vahva Suomelle.

Lisätiedot

EU:n metsästrategia; missä mennään. Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011

EU:n metsästrategia; missä mennään. Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011 EU:n metsästrategia; missä mennään Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011 Esityksen sisältö tilanne EU:ssa metsäasioiden käsittelyn osalta nykyinen EU:n metsästrategia EU:n metsästrategian

Lisätiedot

DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015

DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015 DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015 Oikeusministeriö 3.12.2015, Helsinki Sami Borg Elina Kestilä-Kekkonen Jussi Westinen Demokratiaindikaattorit 2015 Kolmas oikeusministeriön demokratiaindikaattoriraportti (2006,

Lisätiedot

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies Ketkä ovat täällä tänään? Olen 13 1. Nainen 16 2. Mies 1 Taustatiedot Ketkä ovat täällä tänään? Ikä 5 1. < 25 1 6 8 6 3 2. < 35 3. < 45 4. < 55 5. < 65 6. 65 tai yli 2 7 3 5 1 9 Olen Ammatti 4 1. opiskelemassa

Lisätiedot

KANSAINVÄLISEN OIKEUDEN KÄSIKIRJA

KANSAINVÄLISEN OIKEUDEN KÄSIKIRJA KANSAINVÄLISEN OIKEUDEN KÄSIKIRJA KANSAINVÄLISEN OIKEUDEN KÄSIKIRJA LAURI HANNIKAINEN TIMO KOIVUROVA TIETOSANOMA Tietosanoma ja Lauri Hannikainen 2014 ISBN 978-951-885-375-9 KL 33.1 Tietosanoma Bulevardi

Lisätiedot

Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko

Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko STETEn seminaari 20.2.2009 Erityisasiantuntija Karoliina Honkanen Puolustuspoliittinen osasto Esityksen sisältö Toimintaympäristö

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen.

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen. Koulutusaineiston pohdintatehtäviä ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset 1. OSA: ROMANIT - Vähemmistönä Euroopassa ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla

Lisätiedot

PUTININ PERINTÖ Turvallisuus- ja puolustuspolitiikan haasteet uudelle presidentille

PUTININ PERINTÖ Turvallisuus- ja puolustuspolitiikan haasteet uudelle presidentille PUTININ PERINTÖ Turvallisuus- ja puolustuspolitiikan haasteet uudelle presidentille Maanpuolustuskorkeakoulu, Strategian laitos Majuri Juha Mäkelä EHDOKKAAT 2.3.2008 PRESIDENTIN VAALISSA Gennadi Zjuganov

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0392/1. Tarkistus. Harald Vilimsky, Mario Borghezio ENF-ryhmän puolesta

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0392/1. Tarkistus. Harald Vilimsky, Mario Borghezio ENF-ryhmän puolesta 5.12.2018 A8-0392/1 1 Johdanto-osan G kappale G. ottaa huomioon, että globalisaatio on lisännyt keskinäistä riippuvuutta ja Pekingissä tai Washingtonissa tehdyillä päätöksillä on suora vaikutus elämäämme;

Lisätiedot

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle Syyrian tilanne "Syyriassa on käyty sisällissotaa jo parin vuoden ajan. Miten kansainvälisen yhteisön ja Suomen tulisi mielestänne toimia tilanteen ratkaisemiseksi?" Kyllä Ei Kuva Suomen tulisi lisätä

Lisätiedot

Rising from the Ruins - Euroopan jälleenrakennus toisen maailmansodan jälkeen

Rising from the Ruins - Euroopan jälleenrakennus toisen maailmansodan jälkeen Rising from the Ruins - Euroopan jälleenrakennus toisen maailmansodan jälkeen Näytös 1: Eurooppa, 1945 1. Luen näytelmän ensimmäinen sivu. Korostetut sanat kuvaavat Euroopan tilaa toisen maailmansodan

Lisätiedot

***I MIETINTÖLUONNOS

***I MIETINTÖLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 12.7.2010 2010/0137(COD) ***I MIETINTÖLUONNOS ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi luettelon

Lisätiedot

Sotilaallinen liittoutumattomuus vai liittoutuminen

Sotilaallinen liittoutumattomuus vai liittoutuminen Sotilaallinen liittoutumattomuus vai liittoutuminen "Pitäisikö Suomen mielestänne pysyä sotilaallisesti liittoutumattomana vai pyrkiä liittoutumaan sotilaallisesti?" Koko väestö Pysyä liittoutumattomana

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI B7-0254/1. Tarkistus. Cristian Dan Preda, Arnaud Danjean PPE-ryhmän puolesta

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI B7-0254/1. Tarkistus. Cristian Dan Preda, Arnaud Danjean PPE-ryhmän puolesta 11.6.2013 B7-0254/1 1 Johdanto-osan 7 viite ottaa huomioon 31. tammikuuta 2013 ja 18. helmikuuta 2013 annetut Euroopan unionin neuvoston päätelmät Malista, ottaa huomioon 31. tammikuuta 2013, 18. helmikuuta

Lisätiedot

Ulkoista toimintaa käsittelevän työryhmän (työryhmä VII) tehtävänkuvaus

Ulkoista toimintaa käsittelevän työryhmän (työryhmä VII) tehtävänkuvaus EUROOPPA-VALMISTELUKUNTA SIHTEERISTÖ Bryssel, 10. syyskuuta 2002 (12.09) (OR. en) CONV 252/02 WG VII 1 MUISTIO Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Varapuheenjohtaja Jean-Luc Dehaene Valmistelukunnan jäsenet

Lisätiedot

Venäjä, Venäjä, Venäjä Puolustusvaliokunta Hanna Smith Helsingin Yliopisto, Aleksanteri Instituutti,

Venäjä, Venäjä, Venäjä Puolustusvaliokunta Hanna Smith Helsingin Yliopisto, Aleksanteri Instituutti, Venäjä, Venäjä, Venäjä 28.09.2016 Puolustusvaliokunta Hanna Smith Helsingin Yliopisto, Aleksanteri Instituutti, Vedenjakaja vuosi 2014 Suomen toimintaympäristö ENNEN Itämeri nähtiin tärkeänä energiaviennin

Lisätiedot

Sotilaallinen näkökulma osana globaalia turvallisuutta

Sotilaallinen näkökulma osana globaalia turvallisuutta Sotilaallinen näkökulma osana globaalia turvallisuutta 1 Lähtökohtia: sotilaallinen globaalissa turvallisuudessa 2 Sodan luonne ja sen muutos 3 Sotilaallinen työkaluna 4 Seurauksia Itämerellä ja Pohjolassa

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

KOLIN ARVOISESTI. Nyt ja tulevaisuudessa

KOLIN ARVOISESTI. Nyt ja tulevaisuudessa KOLIN ARVOISESTI Nyt ja tulevaisuudessa Kolin arvo-ohjeet 2014 1 HUOLEHDI PARHAASTA LAADUSTA Asetamme riman entistäkin korkeammalle! YRITTÄJÄ Ota omat arvosi näkyväksi osaksi toimintaasi. Kerro ne nettisivuillasi

Lisätiedot

Esko-Juhani Tennilä /vas Erkki Tuomioja /sd sihteeri Olli-Pekka Jalonen valiokuntaneuvos. 1 Nimenhuuto Toimitettiin nimenhuuto. Läsnä oli 17 jäsentä.

Esko-Juhani Tennilä /vas Erkki Tuomioja /sd sihteeri Olli-Pekka Jalonen valiokuntaneuvos. 1 Nimenhuuto Toimitettiin nimenhuuto. Läsnä oli 17 jäsentä. ULKOASIAINVALIOKUNTA PÖYTÄKIRJA 55/2009 vp Tiistai 9.6.2009 kello 11.30-14.00 Läsnä pj. vpj. jäs. vjäs. Pertti Salolainen /kok Markku Laukkanen /kesk Eero Akaan-Penttilä /kok Eero Heinäluoma /sd Liisa

Lisätiedot

EUROOPAN RASISMIN JA SUVAITSEMATTOMUUDEN VASTAINEN TOIMIKUNTA

EUROOPAN RASISMIN JA SUVAITSEMATTOMUUDEN VASTAINEN TOIMIKUNTA CRI(98)29 Version finnoise Finnish version EUROOPAN RASISMIN JA SUVAITSEMATTOMUUDEN VASTAINEN TOIMIKUNTA YLEISTÄ POLITIIKKAA KOSKEVA SUOSITUS NRO 3: ROMANEIHIN KOHDISTUVAN RASISMIN JA SUVAITSEMATTOMUUDEN

Lisätiedot

VALKOINEN KIRJA EUROOPAN TULEVAISUUDESTA. Pohdintaa ja skenaarioita: EU27

VALKOINEN KIRJA EUROOPAN TULEVAISUUDESTA. Pohdintaa ja skenaarioita: EU27 VALKOINEN KIRJA EUROOPAN TULEVAISUUDESTA Pohdintaa ja skenaarioita: EU27 1 Kun juhlimme Rooman sopimusten 60-vuotispäivää, 27 jäsenvaltion yhdentyneen Euroopan on aika luoda näkemys tulevaisuudestaan.

Lisätiedot

PUBLIC 9489/17 1 DG C LIMITE FI. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 1. kesäkuuta 2017 (OR. en) 9489/17 LIMITE PV/CONS 27 RELEX 440

PUBLIC 9489/17 1 DG C LIMITE FI. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 1. kesäkuuta 2017 (OR. en) 9489/17 LIMITE PV/CONS 27 RELEX 440 Conseil UE Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 1. kesäkuuta 2017 (OR. en) 9489/17 LIMITE PUBLIC PV/CONS 27 RELEX 440 EHDOTUS PÖYTÄKIRJAKSI Asia: Euroopan unionin neuvoston 3540. istunto (ulkoasiat/kehitys),

Lisätiedot

EU:N KEHITYS JA UNIONIN DEMOKRAATTINEN OIKEUTUS TIMO MIETTINEN, FT, YLIOPISTOTUTKIJA EUROOPPA-TUTKIMUKSEN VERKOSTO HELSINGIN YLIOPISTO

EU:N KEHITYS JA UNIONIN DEMOKRAATTINEN OIKEUTUS TIMO MIETTINEN, FT, YLIOPISTOTUTKIJA EUROOPPA-TUTKIMUKSEN VERKOSTO HELSINGIN YLIOPISTO EU:N KEHITYS JA UNIONIN DEMOKRAATTINEN OIKEUTUS TIMO MIETTINEN, FT, YLIOPISTOTUTKIJA EUROOPPA-TUTKIMUKSEN VERKOSTO HELSINGIN YLIOPISTO 28/09/2017 1 EU JA DEMOKRATIA Kysymys demokraattisesta oikeutuksesta

Lisätiedot

ULKOASIAINMINISTERI ALEXANDER STUBBIN PUHEENVUORO SUOMEN JA VENÄJÄN DIPLOMAATTISUHTEIDEN 90-VUOTISJUHLASSA EDUSKUNNASSA 17.11.2010

ULKOASIAINMINISTERI ALEXANDER STUBBIN PUHEENVUORO SUOMEN JA VENÄJÄN DIPLOMAATTISUHTEIDEN 90-VUOTISJUHLASSA EDUSKUNNASSA 17.11.2010 Puhuttaessa muutokset mahdollisia ULKOASIAINMINISTERI ALEXANDER STUBBIN PUHEENVUORO SUOMEN JA VENÄJÄN DIPLOMAATTISUHTEIDEN 90-VUOTISJUHLASSA EDUSKUNNASSA 17.11.2010 Arvoisat kuulijat, viime viikolla tapasin

Lisätiedot

Alustus KHI Forumissa. 21.08.2010 Veikko Saksi

Alustus KHI Forumissa. 21.08.2010 Veikko Saksi Alustus KHI Forumissa 21.08.2010 Veikko Saksi Vaikeneminen on vallankäytön väline Avoimuus on muodikas asia Relevantti tieto usein vain vallankäyttäjillä Venäjä-kriittisyydestä tehdään farsseja Tabuista

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/ (1) Kaupunginvaltuusto Asianro 5004/ /2017

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/ (1) Kaupunginvaltuusto Asianro 5004/ /2017 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/2018 1 (1) Kaupunginhallitus, suunnitteluasiat 13 19.3.2018 29 Asianro 5004/00.01.02.00/2017 Valtuustoaloite suvaitsevuuden puolesta vihapuhetta ja rasismia vastaan Päätöshistoria

Lisätiedot

Valtioneuvoston Selonteko 2008

Valtioneuvoston Selonteko 2008 Valtioneuvoston Selonteko 2008 VNS 2008 Sotilaallisen toimintaympäristön yleisiä trendejä EU:n ja Naton laajentuminen sekä järjestöjen välinen yhteistyö lisännyt turvallisuutta Sotilaallisen voiman käyttö

Lisätiedot

EU-Turkki pakolaissopimus

EU-Turkki pakolaissopimus EU-Turkki pakolaissopimus 18.3.2016 sopimuksen pääkohdat & arviointia Toni Alaranta/Ulkopoliittinen instituutti Sopimuksen pääkohdat: 1) Yksi yhdestä periaate: jokainen Kreikkaan saapuva pakolainen (koskee

Lisätiedot

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia

Lisätiedot

Forsberg & Raunio: Politiikan muutos.

Forsberg & Raunio: Politiikan muutos. Forsberg & Raunio: Politiikan muutos. Politiikan tutkimuksen tutkinto-ohjelmaan pyrkivien on lisäksi vastattava aineistokokeen kysymyksiin. Kirjakysymysten maksimipistemäärä on 30 pistettä. Vastaa kysymyksiin

Lisätiedot

JULISTUS I YHTEINEN JULISTUS COTONOUN SOPIMUKSEN 8 ARTIKLASTA

JULISTUS I YHTEINEN JULISTUS COTONOUN SOPIMUKSEN 8 ARTIKLASTA JULISTUS I COTONOUN SOPIMUKSEN 8 ARTIKLASTA Cotonoun sopimuksen 8 artiklaa kansallisen ja alueellisen vuoropuhelun osalta sovellettaessa 'AKTvaltioiden ryhmällä' tarkoitetaan AKT-suurlähettiläskomitean

Lisätiedot

Tällä kaikella on Suomelle suurta merkitystä emme ole näistä kehityskuluista sivussa emmekä voi itseämme niistä eristää.

Tällä kaikella on Suomelle suurta merkitystä emme ole näistä kehityskuluista sivussa emmekä voi itseämme niistä eristää. Pääministeri Alexander Stubbin puhe Paasikivi-seurassa 24.3.2015 Turvallisuusympäristö murroksessa miten Suomi vastaa? PUHUTTAESSA MUUTOKSET MAHDOLLISIA Arvoisat kuulijat, hyvät naiset ja herrat, Euroopan

Lisätiedot

PARLAMENTIN TYÖN SUUNNITTELUSTA VASTAAVA OSASTO. EUROOPPA-NEUVOSTON YLIMÄÄRÄINEN KOKOUS 17. helmikuuta 2003 BRYSSEL

PARLAMENTIN TYÖN SUUNNITTELUSTA VASTAAVA OSASTO. EUROOPPA-NEUVOSTON YLIMÄÄRÄINEN KOKOUS 17. helmikuuta 2003 BRYSSEL EUROOPAN PARLAMENTTI PARLAMENTIN TYÖN SUUNNITTELUSTA VASTAAVA OSASTO EUROOPPA-NEUVOSTON YLIMÄÄRÄINEN KOKOUS 17. helmikuuta 2003 BRYSSEL PUHEMIES PAT COXin PUHE PUHEENJOHTAJAN PÄÄTELMÄT 01/S-2003 Parlamentin

Lisätiedot

ELINA HILTUNEN. matkaopas TULEVAISUUTEEN TALENTUM, HELSINKI 2012

ELINA HILTUNEN. matkaopas TULEVAISUUTEEN TALENTUM, HELSINKI 2012 ELINA HILTUNEN i matkaopas TULEVAISUUTEEN TALENTUM, HELSINKI 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Elina Hiltunen Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Päivi Koipijärvi Kuvat: Elina Hiltunen, Virpi Lehtinen

Lisätiedot

Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto

Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto LISÄÄ TURVALLISUUTTA JA TERVEYTTÄ SEKÄ TUOTTAVUUTTA TYÖPAIKOILLE EUROOPASSA Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto FI Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto Tervetuloa virastoon Työturvallisuus

Lisätiedot

EU27-PÄÄMIESTEN TULEVAISUUSPOHDINNAN JA ROOMAN JULISTUKSEN SEURANTA

EU27-PÄÄMIESTEN TULEVAISUUSPOHDINNAN JA ROOMAN JULISTUKSEN SEURANTA EU27-PÄÄMIESTEN TULEVAISUUSPOHDINNAN JA ROOMAN JULISTUKSEN SEURANTA TIMO MIETTINEN, FT, YLIOPISTOTUTKIJA EUROOPPA-TUTKIMUKSEN VERKOSTO HELSINGIN YLIOPISTO E 29/2017 vp Valtioneuvoston selvitys: EU27-päämiesten

Lisätiedot

KOHTAAMINEN. Kotimaisen adoption kehittämishanke 2010-2013

KOHTAAMINEN. Kotimaisen adoption kehittämishanke 2010-2013 KOHTAAMINEN Kotimaisen adoption kehittämishanke 2010-2013 KOHTAAMINEN hankkeen lähtöajatus Pysyvyyden turvaaminen ja oikeus perheeseen pitkäaikaista sijaishuoltoa tarvitsevalle lapselle LOS 20 artikla

Lisätiedot

Yritysvastuu ja etiikka -kurssi Aalto Yliopiston Kauppakorkeakoulu Asmo Kalpala

Yritysvastuu ja etiikka -kurssi Aalto Yliopiston Kauppakorkeakoulu Asmo Kalpala -kurssi Aalto Yliopiston Kauppakorkeakoulu 12.4.2017 Asmo Kalpala Vastuullisuus on sydämen sivistystä, tietoa ja tahtoa tuottaa hyvää. Kysymys: Oletteko valinneet kaupalliset opinnot vaikuttaaksenne maailmaan?

Lisätiedot

PARLAMENTTIEN VÄLINEN KOKOUS EUROOPAN UNIONI VAKAUSSOPIMUSMAAT TEEMA I. Parlamenttien rooli Kaakkois-Euroopan vakaudessa

PARLAMENTTIEN VÄLINEN KOKOUS EUROOPAN UNIONI VAKAUSSOPIMUSMAAT TEEMA I. Parlamenttien rooli Kaakkois-Euroopan vakaudessa PARLAMENTTIEN VÄLINEN KOKOUS EUROOPAN UNIONI VAKAUSSOPIMUSMAAT TEEMA I Parlamenttien rooli Kaakkois-Euroopan vakaudessa Brysselissä 17 18. syyskuuta 2001 DT\441996.doc PE 302.062 PE 302.062 2/6 DT\441996.doc

Lisätiedot

Vastaajan nimi: 1. Selitä lyhyesti seuraavat käsitteet tai ilmiöt: a) Checks and balances järjestelmä (1 piste)

Vastaajan nimi: 1. Selitä lyhyesti seuraavat käsitteet tai ilmiöt: a) Checks and balances järjestelmä (1 piste) 1 Vastaajan nimi: 1. Selitä lyhyesti seuraavat käsitteet tai ilmiöt: a) Checks and balances järjestelmä (1 piste) b) Semipresidentiaalinen järjestelmä (1 piste) c) Digitaalinen kuilu (1 piste) 2 d) Valtiojärki

Lisätiedot

SUOMI MAAKOHTAISEN ANALYYSIN TIIVISTELMÄ

SUOMI MAAKOHTAISEN ANALYYSIN TIIVISTELMÄ Tutkimusmenetelmä: Kasvokkain SUOMI Marraskuu - Joulukuu 2015 MAAKOHTAISEN ANALYYSIN TIIVISTELMÄ Suomessa useampi kuin yhdeksän vastaajaa kymmenestä (91 %) sanoo, että kehitysmaiden ihmisten auttaminen

Lisätiedot

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry TAUSTA: DEMOKRATIATUESTA Demokratian tukeminen on rauhan, kehityksen, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien tukemista. Ne toteutuvat

Lisätiedot

POLIITTINEN OSALLISTUMINEN ( ) Maria Bäck, tutkijatohtori, VTT Tampereen yliopisto

POLIITTINEN OSALLISTUMINEN ( ) Maria Bäck, tutkijatohtori, VTT Tampereen yliopisto POLIITTINEN OSALLISTUMINEN (17.11 2017) Maria Bäck, tutkijatohtori, VTT Tampereen yliopisto (maria.back@uta.fi) MUUTTUVA YHTEISKUNTA JA OSALLISTUMINEN Demokratia ei ole staattinen tila demokratian ja kansalaisten

Lisätiedot

DEMARINUORTEN EUROVAALIOHJELMA

DEMARINUORTEN EUROVAALIOHJELMA DEMARINUORTEN EUROVAALIOHJELMA 2 0 1 9-2 0 2 4 EUROOPAN ARVOT Eurooppalainen yhteisö perustuu yhteisesti jaetuille arvoille ja tavoitteelle rakentaa vahva, yhtenäinen Euroopan Unioni. Demarinuoret korostavat,

Lisätiedot

ITÄMERI TURVALLISUUSALUEENA 14.05.2009 -LPAMIR V-J PENNALA

ITÄMERI TURVALLISUUSALUEENA 14.05.2009 -LPAMIR V-J PENNALA ITÄMERI TURVALLISUUSALUEENA 14.05.2009 -LPAMIR V-J PENNALA 0 Esityksen rakenne Turvallisuusympäristö Meriliikenne ja energiavirrat Uhkakuva Kansainväliset merivalvontahankkeet 1 2 Lähialue Meriliikenne

Lisätiedot

Demokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos

Demokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos Demokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos Heikki Patomäki Maailmanpolitiikan professori Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos, HY Mikä on demokratian edistämisen päämäärä

Lisätiedot

1. Viraston tehtävä ja toiminnan yleiset tavoitteet

1. Viraston tehtävä ja toiminnan yleiset tavoitteet ULKOPOLIITTISEN INSTITUUTIN TOIMINTA JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2012-2015 1. Viraston tehtävä ja toiminnan yleiset tavoitteet Ulkopoliittinen instituutti on eduskunnan yhteydessä toimiva riippumaton

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0026/9. Tarkistus. Mario Borghezio, Harald Vilimsky ENF-ryhmän puolesta

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0026/9. Tarkistus. Mario Borghezio, Harald Vilimsky ENF-ryhmän puolesta 8.2.2017 A8-0026/9 9 1 kohta 1. suhtautuu myönteisesti siihen, että neuvosto on ryhtynyt käsittelemään Bosnia ja Hertsegovinan EUjäsenyyshakemusta ja että sille on toimitettu asiasta kysely, ja odottaa

Lisätiedot

Ihmisoikeudet käännekohdassa Suomessa. Kristiina Kumpula

Ihmisoikeudet käännekohdassa Suomessa. Kristiina Kumpula Ihmisoikeudet käännekohdassa Suomessa Kristiina Kumpula 30.3.2017 Ihmisoikeudet voivat Suomessa varsin hyvin Paljon hyvää on tapahtunut viime vuosina: - Vammaissopimuksen ratifiointi - Seksuaalivähemmistöjen

Lisätiedot

Avoin Kotka kokeiluhanke Kokemuksia,tuloksia, suosituksia

Avoin Kotka kokeiluhanke Kokemuksia,tuloksia, suosituksia Avoin Kotka kokeiluhanke Kokemuksia,tuloksia, suosituksia Toimitusjohtaja Jouni Eho, Oxford Research Oy,10.6.2013 Copyright 2012 Sisällysluettelo 1. Miksi Avoinkotka kokeiluhanke? 2. Miten kokeiluhanke

Lisätiedot

Kansalaisnäkökulma sisäiseen turvallisuuteen

Kansalaisnäkökulma sisäiseen turvallisuuteen Kansalaisnäkökulma sisäiseen turvallisuuteen Sisäisen turvallisuuden strategia, alueellinen työpaja, Helsinki Karim Peltonen, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Kansalaisnäkökulmat Kansalaisten kokema

Lisätiedot

EUROOPAN TULEVAISUUTTA RAKENTAMASSA YLIOPPILASLIIKEEN KEINOJA EUROOPAN UNIONIN UUDISTAMISEEN

EUROOPAN TULEVAISUUTTA RAKENTAMASSA YLIOPPILASLIIKEEN KEINOJA EUROOPAN UNIONIN UUDISTAMISEEN EUROOPAN TULEVAISUUTTA RAKENTAMASSA YLIOPPILASLIIKEEN KEINOJA EUROOPAN UNIONIN UUDISTAMISEEN Tämä on Suomen ylioppilaskuntien liiton ja ylioppilaskuntien yhteinen vaaliohjelma Euroopan parlamentin vaaleihin

Lisätiedot

Valtiopäivät 1995 VNS 1

Valtiopäivät 1995 VNS 1 VEPS-tunnus VNS 1/1995 Valtiopäivät 1995 VNS 1 Turvallisuus muuttuvassa maailmassa Suomen turvallisuuspolitiikan suuntalinjat Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle 6.6.1995 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

Bratislavan julkilausuma

Bratislavan julkilausuma Bratislava, 16. syyskuuta 2016 Bratislavan julkilausuma Kokoontuessamme tänään Bratislavassa eurooppalainen hankkeemme elää vaikeita aikoja. 27 jäsenvaltiota yhteen kokoavassa Bratislavan huippukokouksessa

Lisätiedot

Miten vakautta Euroopassa on pyritty lisäämään?

Miten vakautta Euroopassa on pyritty lisäämään? Miten vakautta Euroopassa on pyritty lisäämään? Mitä tarkoittaa vakaampi? - Vähemmän sotia - Vähemmän levottomuuksia - Ei vallankumouksia - Vähemmän taloudellisia vaikeuksia - Enemmän yhteistoimintaa -

Lisätiedot

Arvoisa herra pääministeri, arvoisat MTS:n entiset ja nykyiset jäsenet sekä MTS:n ystävät, hyvät naiset ja herrat,

Arvoisa herra pääministeri, arvoisat MTS:n entiset ja nykyiset jäsenet sekä MTS:n ystävät, hyvät naiset ja herrat, 1 MTS:n 40-vuotisjuhlaseminaari 22.11.2016 Kansallismuseon auditorio MTS:n puheenjohtaja, kansanedustaja Sofia Vikman Arvoisa herra pääministeri, arvoisat MTS:n entiset ja nykyiset jäsenet sekä MTS:n ystävät,

Lisätiedot

Laura Londénin puhe Maailman Syntyvyys seminaarissa STATE OF WORLD POPULATION REPORT 2018

Laura Londénin puhe Maailman Syntyvyys seminaarissa STATE OF WORLD POPULATION REPORT 2018 Laura Londénin puhe Maailman Syntyvyys seminaarissa 14.11.2018. STATE OF WORLD POPULATION REPORT 2018 Tervetuloa State of World Population 2018 raportin julkaisutilaisuuteen. Tämän vuoden raportti kertoo

Lisätiedot

Ansaitseeko EU Nobelinsa? Pami Aalto Jean Monnet professori/ Johtaja, Jean Monnet keskus Johtamiskorkeakoulu, Tampereen yliopisto

Ansaitseeko EU Nobelinsa? Pami Aalto Jean Monnet professori/ Johtaja, Jean Monnet keskus Johtamiskorkeakoulu, Tampereen yliopisto Ansaitseeko EU Nobelinsa? Pami Aalto Jean Monnet professori/ Johtaja, Jean Monnet keskus Johtamiskorkeakoulu, Tampereen yliopisto Yhdysvallat (Marshall apu 1940 luvulla, tuki hiili

Lisätiedot

21.5.2014 Copyright www.videomarkkinointi.info

21.5.2014 Copyright www.videomarkkinointi.info 1 Tervetuloa kolmannelle jaksolle! Tähän jaksoon sisältyy testi, miten käytät oman aikasi? Saat vinkkejä miten omat unelmat saadaan kirkkaaksi. Jotta voit ne toteuttaa Tarvitset suunnitelman ja työkalut.

Lisätiedot

Suomen edistettävä aktiivista vakauspolitiikkaa Keskustan ulko- ja turvallisuuspoliittinen kannanotto

Suomen edistettävä aktiivista vakauspolitiikkaa Keskustan ulko- ja turvallisuuspoliittinen kannanotto 1 Keskustan puoluekokous Seinäjoella 10. 12.6.2016 Suomen edistettävä aktiivista vakauspolitiikkaa Keskustan ulko- ja turvallisuuspoliittinen kannanotto Turvallisuuspoliittinen ympäristö on muuttunut Maailma

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 05.08.2002 KOM(2002) 451 lopullinen 2002/0201 (COD) Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI direktiivin 95/2/EY muuttamisesta elintarvikelisäaineen E

Lisätiedot

NUORISOBAROMETRI 2018: VAIKUTUSVALTAA EUROOPAN LAIDALLA

NUORISOBAROMETRI 2018: VAIKUTUSVALTAA EUROOPAN LAIDALLA NUORISOBAROMETRI : VAIKUTUSVALTAA EUROOPAN LAIDALLA Nuoret ovat aiempaa kiinnostuneempia politiikasta, mutta kiinnostus vaihtelee koulutustason mukaan. Nuorten yhteiskunnallinen aktiivisuus on lisääntynyt

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 Vetoomusvaliokunta 2009 7.3.2008 ILMOITUS JÄSENILLE Aihe: Vetoomus nro 849/2004, Bernard Ross, Yhdistyneen kuningaskunnan kansalainen, verotuksesta Ruotsissa ja pääoman vapaasta

Lisätiedot

Teollisoikeudet Venäjällä ja eräissä Euraasian maissa - kokemuksia hyödyntämisestä. Tiivistelmä. Pertti Kiuru

Teollisoikeudet Venäjällä ja eräissä Euraasian maissa - kokemuksia hyödyntämisestä. Tiivistelmä. Pertti Kiuru Teollisoikeudet Venäjällä ja eräissä Euraasian maissa - kokemuksia hyödyntämisestä Tiivistelmä Pertti Kiuru Tausta Tässä tutkimuksessa tarkastellaan suomalaisten yritysten kokemuksia teollisoikeuksien

Lisätiedot

Maailmankansalaisen etiikka

Maailmankansalaisen etiikka Maailmankansalaisen etiikka Olli Hakala Maailmankansalaisena Suomessa -hankkeen avausseminaari Opetushallituksessa 4.2.2011 Maailmankansalaisen etiikka Peruskysymykset: Mitä on maailmankansalaisuus? Mitä

Lisätiedot

Valuvatko Barentsin mahdollisuudet Lapin ohi? Mitä Suomessa pitää tehdä?"

Valuvatko Barentsin mahdollisuudet Lapin ohi? Mitä Suomessa pitää tehdä? Valuvatko Barentsin mahdollisuudet Lapin ohi? Mitä Suomessa pitää tehdä?" TIISTAINA 29.3.2011 klo 18:00 20:00 Arktikum-talon Polarium-salissa, (Pohjoisranta 4, Rovaniemi) Suomi ei lukeudu jäämeren rantavaltioihin,

Lisätiedot

Turvallisuusasenteet ja riskinotto. Työterveyslaitos

Turvallisuusasenteet ja riskinotto. Työterveyslaitos Turvallisuusasenteet ja riskinotto Professori Jorma Saari Työterveyslaitos Tapaturmat johtuvat Varomattomuus Sattuma Naiset Miehet 0 20 40 60 80 100 % Lähde: STM 2000:6 Nolla tapaturmaa Idealismia? Realismia?

Lisätiedot

Väkivaltaan puuttuminen naisten parissa tehtävässä päihdetyössä

Väkivaltaan puuttuminen naisten parissa tehtävässä päihdetyössä Väkivaltaan puuttuminen naisten parissa tehtävässä päihdetyössä 11.9.2013 Lolan Lindroos Kouluttaja Uudenmaan palvelualue Helsingin palveluyksikkö 1 Puuttuminen väkivaltaan on välittämistä! Epäily ja tunnistaminen

Lisätiedot

Euroopan parlamentin päätöslauselma 6. helmikuuta 2014 Transnistriasta (2014/2552(RSP))

Euroopan parlamentin päätöslauselma 6. helmikuuta 2014 Transnistriasta (2014/2552(RSP)) P7_TA-PROV(2014)0108 Oikeus koulutukseen Transnistrian alueella Euroopan parlamentin päätöslauselma 6. helmikuuta 2014 Transnistriasta (2014/2552(RSP)) Euroopan parlamentti, joka ottaa huomioon Moldovan

Lisätiedot

Disinformaation torjunta verkoissa EU-komission tiedonanto Jouni Lind Valtioneuvoston kanslia/eu-sihteeristö

Disinformaation torjunta verkoissa EU-komission tiedonanto Jouni Lind Valtioneuvoston kanslia/eu-sihteeristö Disinformaation torjunta verkoissa EU-komission tiedonanto 26.4.2018 14.5.2018 Jouni Lind Valtioneuvoston kanslia/eu-sihteeristö Tiedonannon tausta - lähtökohdat Komission mukaan kansalaisten altistuminen

Lisätiedot

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus Kuva Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus "Jos ajattelette nykyistä maailmantilaa kokonaisuutena, niin uskotteko Suomen ja suomalaisten elävän seuraavien viiden vuoden aikana turvallisemmassa vai

Lisätiedot

ITÄISET KUMPPANIT 1. EU:N ITÄISET NAAPURIMAAT

ITÄISET KUMPPANIT 1. EU:N ITÄISET NAAPURIMAAT ITÄISET KUMPPANIT EU:n itäisen kumppanuuden politiikka kattaa kuusi entisen Neuvostoliiton valtiota eli Armenian, Azerbaidžanin, Georgian, Moldovan, Ukrainan ja Valko-Venäjän. Vuodesta 2009 lähtien kumppanuudella

Lisätiedot

Suomen ja EU:n suhde itäiseen naapurustoon

Suomen ja EU:n suhde itäiseen naapurustoon SPEECH/08/372 Olli Rehn Laajentumiskomissaari Suomen ja EU:n suhde itäiseen naapurustoon Päämajan kesäsymposium Mikkeli, 3.7.2008 Hyvät naiset ja herrat, On ilo olla täällä tänään historian ensimmäisessä

Lisätiedot

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta LAUSUNTOLUONNOS. maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnalta

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta LAUSUNTOLUONNOS. maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnalta EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta 2012/0295(COD) 5.2.2013 LAUSUNTOLUONNOS maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnalta työllisyyden ja sosiaaliasioiden

Lisätiedot

Eurooppa pähkinänkuoressa

Eurooppa pähkinänkuoressa Eurooppa pähkinänkuoressa Mikä on Euroopan unioni? Se sijaitsee Euroopassa. Se yhdistää maita ja ihmisiä. Katsotaan tarkemmin: Mitä yhteistä eurooppalaisilla on? Miten Euroopan unioni on kehittynyt? Mitä

Lisätiedot

Asiakokonaisuus on esillä Genevessä TRIPS-neuvoston kokouksessa 15.-16.10.2015, missä asiasta odotetaan TRIPS-neuvoston päätöstä.

Asiakokonaisuus on esillä Genevessä TRIPS-neuvoston kokouksessa 15.-16.10.2015, missä asiasta odotetaan TRIPS-neuvoston päätöstä. Ulkoasiainministeriö PERUSMUISTIO UM201501182 TUO10 Seppänen Erkki(UM) 30.09.2015 Asia Komission päätösesitys Maailman kauppajärjestön TRIPSneuvostossa ja yleisneuvostossa Euroopan unionin puolesta esitettävästä

Lisätiedot

AVAINBIOTOOPPITIEDON SAATAVUUS

AVAINBIOTOOPPITIEDON SAATAVUUS AVAINBIOTOOPPITIEDON SAATAVUUS LAINSÄÄDÄNNÖN TARKASTELUA AVOIMUUDEN NÄKÖKULMASTA Minna Pappila OTT, tutkijatohtori Itä-Suomen yliopisto Turun yliopisto ESITYKSEN RAKENNE: Ympäristötiedon avoimuuden merkitys

Lisätiedot

KESKUSTANUORTEN E U R O V A A L I O H J E L M A

KESKUSTANUORTEN E U R O V A A L I O H J E L M A KESKUSTANUORTEN EUROVAALIOHJELMA 2019 EU:N SUUNTA ON PÄÄTETTÄVÄ Euroopan unioni on taitekohdassa ja tulevaisuuden kannalta keskeinen kysymys on päättää suunta, johon unionia lähdetään kehittämään. EU:lle

Lisätiedot

Pohdintaa ja skenaarioita Euroopan tulevaisuudesta

Pohdintaa ja skenaarioita Euroopan tulevaisuudesta Pohdintaa ja skenaarioita Euroopan tulevaisuudesta Vesa-Pekka Poutanen Talouspoliittinen neuvonantaja Euroopan komission Suomen-edustusto ------------- Kuntamarkkinat 13.9.2017 1 2 EUROOPAN TULEVAISUUTEEN

Lisätiedot

*** SUOSITUSLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/0127(NLE)

*** SUOSITUSLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/0127(NLE) EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta 26.9.2013 2013/0127(NLE) *** SUOSITUSLUONNOS ehdotuksesta neuvoston päätökseksi maasta toiseen ulottuvien

Lisätiedot

EU-päätöksenteko toimittajan näkökulmasta. Pekka Nurminen Kevät 2013

EU-päätöksenteko toimittajan näkökulmasta. Pekka Nurminen Kevät 2013 EU-päätöksenteko toimittajan näkökulmasta Pekka Nurminen Kevät 2013 Mikä EU on? 27 kohta 28 - jäsenvaltion ja noin 500 miljoonan kansalaisen yhteisö Ei liittovaltio, vaan valtioiden liitto mutta EU:ssa

Lisätiedot

Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta MTS

Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta MTS Suomalaisten mielipiteitä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, maanpuolustuksesta ja turvallisuudesta Puolustusvaliokunta 23.11.18 EMBARGO 29.11.2018 klo 9! Miten tutkittiin Tutkimuksen teki Taloustutkimus

Lisätiedot