ENONKOSKEN KUNTASTRATEGIA

Transkriptio

1 2013 ENONKOSKEN KUNTASTRATEGIA Enonkosken kunnanvaltuusto

2 JOHDANTO Strategia on tietoinen suunnanvalinta muuttuvassa toimintaympäristössä. Strategian tehtävänä on osoittaa pelkistetysti keskeiset valitut kriittiset menestystekijät/tavoitetilat, joita kohti halutaan suunnata. Strategian tehtävänä on olla lähtökohtana johtamiselle. Se ei ole toiminnasta erillinen prosessi vaan lähtökohtana muulle päätöksenteolle. TERMEJÄ Visio Yhteinen näkemys kunnan tulevaisuudesta Strategia Kunnan tulevaisuuden turvaamiseksi tehty suunnitelma muuttuvassa ympäristössä. Tie tulevaisuuteen Kriittinen menestystekijä Asia, jossa on ehdottomasti onnistuttava vision toteuttamiseksi. Asian on oltava samanaikaisesti strategisesti tärkeä ja siihen on pystyttävä vaikuttamaan Tavoitetila 2017 Kuvaus siitä kuinka pitkälle valtuustokauden lopussa on päästy kriittisen menestystekijän toteuttamisessa Arviointikriteeri Asia, jonka avulla kriittisen menestystekijän toteuttamista mitataan tai arvioidaan Toimenpiteet Mitä konkreettisia toimenpiteitä aloitetaan valtuustokaudella kriittisen menestystekijän toteuttamiseksi ja tavoitetilan saavuttamiseksi

3 LÄHTÖKOHDAT Väestö ja väestöennuste vuoteen 2017 Enonkosken kunnan ja koko seutukunnan suurimpia haasteita on väestön väheneminen ja ikääntyminen. Väestöennusteen mukaan asukasluku laskee 1536 asukkaasta (v. 2012) vuoteen 2017 mennessä 1441 asukkaaseen. Enonkosken väestöennuste Vuosi Asukkaita Enonkosken väestöennuste Asukasluku Väestön väheneminen vinouttaa väestörakennetta entisestään niin, että ikääntyminen on voimakkaampaa kuin Suomessa keskimäärin. Väestöennusteen mukaan yli 65-vuotiaiden osuus kasvaa 476 asukkaasta (v. 2012) 521 asukkaaseen (v. 2017). Väestöennusteen mukaan vuonna 2030 peräti 42 % kunnan asukkaista on yli 65 -vuotiaita.

4 Yli 65 -vuotiaat %/asukkaista Vuosi Asukkaita Koko maa v % Koko maa Haasteellinen tilanne näkyy selkeästi ennustetussa huoltosuhteen (ei työikäisiä/ 100 työikäistä) kehityksessä. Vuonna 2012 huoltosuhde oli 78,1/100 ja vuodelle 2025 sen on ennustettu olevan 116,7 / 100. Etelä-Savossa vastaava luku on 90,2 / 100. Toimintaympäristö Kuntakenttä elää juuri nyt valtuustokauden alkutaipaleilla kovaa muutoksen aikaa. Eduskuntavaalien jälkeinen hallitus linjasi hallitusohjelmassaan laajan kuntauudistuksen ja siihen liittyen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen. Hallituksen esitys kuntarakennelaiksi on annettu eduskunnalle. Kuntarakennelain on tarkoitus tulla voimaan Lain tarkoituksena on uudistaa kuntakenttä vahvojen peruskuntien varaan. Vahva tarkoittaa tässä yhteydessä karkeasti riittävää väestöpohjaa ja kantokykyä tuottaa palveluja itse tai rahoittaa niitä. Tulevan lain mukaan kunnan tulee selvittää yhdessä muiden kuntien kanssa yhdistymistä, jos yksikin seuraavista laissa säädetyistä selvitysperusteista osoittaa selvityksen tarvetta: 1) palveluiden edellyttämä väestöpohja < asukasta, 2) työpaikkaomavaraisuus < 80 %, työssäkäynti > 25 % ja yhdyskuntarakenne 3) kunnan taloudellinen tilanne, mikäli kriisikunta tai kriisiytymässä oleva. Enonkosken osalta kaksi ensimäistä selvitysperustetta täyttyy, joten lain voimaan tulon myötä kunnan pitää selvittää yhdistymistä alueen muiden kuntien kanssa niin, että mahdolliset yhdistymisesitykset tehdään viimeistään Kunnan pitää ilmoittaa viimeistään , minkä kunnan tai kuntien kanssa se selvittää laissa edellytetysti kuntien yhdistymistä.

5 Esityksen yksityiskohtaisemmissa perusteluissa Enonkoski on vahvasti kytketty Savonlinnan seutukuntaan työssäkäynti- ja asiointiliikenteen mukaisesti. Yhtä aikaa kuntarakennelain kanssa valmistuu myös kunnan kannalta merkittävä soterakennelaki. Valmistelulinjausten mukaisesti alle asukkaan kunnalle ei tule itsenäistä päätösvaltaa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisessä. Enonkosken kunnan kannalta tämä tarkoittaa sitä, että myös sosiaalipalvelut, nykyisten terveyspalvelujen lisäksi, on järjestettävä myöhemmin määräytyvällä sote-alueella. Suurten valtakunnallisten muutosten ohella Enonkosken kunnan asemointiin vaikuttavat vahvasti myös seutukunnalla tapahtuneet muutokset kuntakentässä. Kerimäki, Punkaharju ja Savonlinna yhdistyivät vuoden 2013 alusta. Yhdistyminen toi tullessaan muutoksia seutukunnan yhteistyörakenteisiin, joista mainittakoon sote-palvelut ja elinkeinopalvelut. Seudullinen yhteistyö elinkeinopalveluissa päättyi kuntatasolla ja elinkeinokuntayhtymän palvelut siirtyivät Savonlinnan Yrityspalvelut Oy:lle. Elinkeinotoimen kehittäminen on kunnassa vastuutettu uudelle toimielimelle, elinkeinojaokselle. Jaos käsittelee kunnan elinkeinostrategian kuntastrategian pohjalta. Tulevaisuuden uhkista, joihin tulisi varautua, esille nousee ennen kaikkea yleinen taloustilanne. Verotulopohjan kapeneminen, korkean työttömyyden ja väestön ikääntymisen johdosta ja valtionosuuden negatiivinen kehitys suhteessa menojen kehitykseen on sellainen yhtälö, jonka ratkaiseminen on esillä heti valtuustokauden alussa. Vaikka valtuustokauteen näyttää tulevan paljon haasteita on uhkakuvien lisäksi nähtävä ja tunnistettava myös seutukunnan vahvuudet, joiden varaan tulevaisuutta rakentaa. Näistä päällimmäisenä voidaan mainita ainutkertainen luonto, joka luo hyvää pohjaa ihmisten hyvinvoinnille ja matkailuelinkeinon kehittämiselle. Tähän vahvistusta tuo myös Koloveden kansallispuiston laajennus, jonka myötä alueen vetovoiman ja saavutettavuuden toivotaan kasvavan. 4

6 Enonkosken kunnan SWOT -analyysi VAHVUUDET Ainutkertainen luonto Osaavat ihmiset Talous Maa- ja metsätalous Turvallinen elinympäristö Sijainti MAHDOLLISUUDET Pienyrittäjyys, tuotantotilat Energiapuu Luontomatkailu Saimaa Asuminen Venäjän läheisyys Nopeus, yhteisöllisyys ja etätyö Saimaan kalantutkimus ja vesiviljely Lentokenttä Yhteistyön lisääminen HEIKKOUDET Työttömyys Ikärakenne Väestömäärä Verovuoto Yksipuolinen elinkeinorakenne Erityispalvelujen puute Tunnettuus Koulutus- ja tulotaso Kulkuyhteydet UHAT Talouskriisi Valtionosuuksien leikkaaminen Ihmisten muutosvastarinta Kateus Verotulojen väheneminen Väestön väheneminen Yhteistyökyvyttömyys Koulutetun väestön saatavuus 5

7 ARVOT Enonkosken kunnan ja kuntayhteisön toimintaa sekä keskeisiä valintoja ohjaavat seuraavat arvot: Asiakaslähtöisyys - kaikissa toiminnoissa huomioimme asiakkaiden tarpeet ja lähtökohdat kuntalaisena ja veronmaksajana Luotettavuus - tiedotamme asioista avoimesti ja toimimme vuorovaikutteisesti vahvan luottamuksen ilmapiirin saavuttamiseksi Ekologisuus - kaikessa toiminnassamme ja päätöksissämme otamme huomioon kestävän kehityksen periaatteet Yritteliäisyys - edesautamme yrittäjyyttä ja sen toimintaedellytyksiä kaikessa päätöksenteossa 6 KUNNAN TOIMINTA-AJATUS Enonkosken kunta tarjoaa laadukkaat peruspalvelut kehittyvässä elinympäristössä kustannustehokkaasti puhtaan luonnon ehdoilla. VISIO Enonkosken kunnan visio 2017 on määritelty seuraavasti: Enonkoski on yritysmyönteinen yhteisöllinen Saimaan saaristokunta, jolle laadukkaat palvelut, luonnonläheinen vakituinen ja vapaa-ajan asuminen, elämys- ja hyvinvointimatkailu ja Koloveden kansallispuisto luovat lisääntyvää vetovoimaa.

8 PÄÄMÄÄRÄ oikeutus olemassa olollemme Tämän kuntastrategian pitää tuoda oikeutus olemassa olollemme. Kaiken toiminnan päämääränä pitää olla alueemme elinvoimaisuus, väestön hyvinvointi ja elinkeinotoiminnan menestyminen. Kuntamme päättäjinä, viranhaltijoina ja työntekijöinä tavoittelemme tilannetta, jossa kuntamme kiinnostaa yrityksiä/yrittäjiä ja asukkaita. Asukkaiden ja yrittäjien kiinnostus taataan toimivalla yhdyskuntarakenteella, hyvillä lähipalveluilla, laadukkaalla ja viimeistelyllä ympäristöllä ja helposti saavutettavilla virkistysalueilla. NÄKÖKULMAT Strategisella suunnittelulla pyritään kunnallishallinnossa tavoitteellisen ja kustannustietoisen toiminnan lisäksi yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen. Strategia on rakennettu tasapainottaen keskenään seuraavat neljä näkökulmaa: Asiakas, joka edustaa poliittisen päätöksentekijän, kansalaisen ja asiakkaan näkökulmaa. Talous, joka edustaa resurssien hallinnan ja luomisen näkökulmaa. Toiminta/prosessit, joka edustaa yhteisön kehityksen sekä organisaation suorituskyvyn ja toimivuuden näkökulmaa. 7 Henkilöstö/osaaminen, joka edustaa työyhteisön uudistumisen ja henkilöstön näkökulmaa. Kuntatasolle on määritelty neljän näkökulman osalta kriittiset menestystekijät, joissa tulee onnistua vision saavuttamiseksi: Kriittiset menestystekijät näkökulmittain Asiakas Asiakkaat ovat tyytyväisiä kunnan palveluihin Palvelut vastaavat palvelutarvetta ja mukautuvat joustavasti muuttuviin palvelutarpeisiin Kuntalaiset saavat riittävästi tietoa palveluista Talous Kunta ei velkaannu käyttötaloudesta Vuosikate riittää kattamaan poistot Investoinnit rahoitetaan tarpeen mukaan lainoituksella Strategiset investoinnit pääosin peruspalveluiden parantamiseen Toiminta/Prosessit Peruspalvelut ovat tehokkaita ja palvelut optimoituja Organisaatio jäsentyy prosessien kautta ja toimii tehokkaasti Konserniohjaus on onnistunutta ja yhteistyörakenteet ovat oikeanlaisia Elinkeinopolitiikka edistää uusien työpaikkojen syntymistä Henkilöstö/osaaminen Henkilöstö on osaavaa, motivoitunutta ja yhteistyökykyistä Henkilöstömitoitus on optimoitu tehtävien ja asiakkaiden tarpeiden mukaisesti Henkilöstön työpanos kytkeytyy strategiseen kokonaisuuteen

9 Enonkosken tasapainotettu strategia Näkökulmat Kriittiset menestystekijät Asiakas Asiakkaat ovat tyytyväisiä kunnan palveluihin Palvelut vastaavat palvelutarvetta ja mukautuvat joustavasti muuttuviin palvelutarpeisiin Kuntalaiset saavat riittävästi tietoa palveluista Talous Kunta ei velkaannu käyttötaloudesta Vuosikate riittää kattamaan poistot Investoinnit rahoitetaan tarpeen mukaan lainoituksella Strategiset investoinnit pääosin peruspalveluiden parantamiseen VISIO Enonkoski on yritysmyönteinen yhteisöllinen Saimaan saaristokunta, jolle laadukkaat palvelut, luonnonläheinen vakituinen ja vapaa-ajan asuminen, elämys- ja hyvinvointimatkailu ja Koloveden kansallispuisto luovat lisääntyvää vetovoimaa. Toiminta ja prosessit Peruspalvelut ovat tehokkaita ja palvelut optimoituja Organisaatio jäsentyy prosessien kautta ja toimii tehokkaasti Konserniohjaus on onnistunutta ja yhteistyörakenteet ovat oikeanlaisia Elinkeinopolitiikka edistää uusien työpaikkojen syntymistä 8 Henkilöstö ja osaaminen Henkilöstö on osaavaa, motivoitunutta ja yhteistyökykyistä Henkilöstömitoitus on optimoitu tehtävien ja asiakkaiden tarpeiden mukaisesti Henkilöstön työpanos kytkeytyy strategiseen kokonaisuuteen Vastaavasti kunnan hallintokunnat määrittelevät vuosittain oman hallinnonalansa ja palveluidensa osalta kriittiset menestystekijät.

10 Näkökulmat, kriittiset menestystekijät/tavoitetilat 2017, arviointikriteerit ja toimenpiteet Asiakas Kriittinen menestystekijä/ Tavoitetila Asiakkaat ovat tyytyväisiä kunnan palveluihin 2. Palvelut vastaavat palvelutarvetta ja mukautuvat joustavasti muuttuviin palvelutarpeisiin 3. Kuntalaiset saavat riittävästi tietoa palveluista Talous 1. Kunta ei velkaannu käyttötaloudesta 2. Vuosikate riittää kattamaan poistot 3. Investoinnit rahoitetaan tarpeen mukaan lainoituksella 4. Strategiset investoinnit pääosin peruspalveluiden parantamiseen Toiminta/prosessit 1. Peruspalvelut ovat tehokkaita ja palvelut optimoituja 2. Organisaatio jäsentyy prosessien kautta ja toimii tehokkaasti 3. Konserniohjaus on onnistunutta ja yhteistyörakenteet ovat oikeanlaisia 4. Elinkeinopolitiikka edistää uusien työpaikkojen syntymistä Arviointikriteerit 1. Suunnitelmalliset ja säännölliset asiakaskyselyt, -palautteet 2. Vertailumenetelmät, benchmarking 3. Kuntalaispalautteet 1. Vuosikate >0 2. Vuosikate poistot 3. Vuosikate >0 1. Vertailuaineisto muihin kuntaorganisaatioihin 2. Ydinprosessit on tunnistettu ja asetettu tavoitteet 3. Konsernitavoitteet 4. Uusia yrityksiä tai nettotyöpaikkoja / vuosi, työpaikkaomavaraisuus Toimenpiteet 1. Palaute analyysi ja tämän mukaiset toimenpiteet, jokaisen hallintokunnan vastuulla 2. Palvelutarvetta seurataan aktiivisesti ja avainpalveluille asetetaan kriteerit 3. Kunnan päätöksistä ja asioiden valmistelusta tiedotetaan aktiivisesti ja palautteeseen reagoidaan 1. Tulot ja menot pidetään tasapainossa 2. Realistiset ja maltilliset investoinnit 3. Pitkän tähtäimen suunnittelu rahoituksessa 4. Suunnataan investoinnit palvelutarpeen mukaisten palvelujen kehittämiseen 1. Vahvistetaan palvelutaso / -kriteerit 2. Toimitaan hallintokuntien rajat ylittävästi, yhteisien tavoitteiden mukaisesti ydinprosessin osalta 3. Ylikunnallinen yhteistyö peruspalvelujen järjestämisessä ja elinkeinopolitiikan edistämisessä. Hallitus ohjeistaa edustajiaan määrätietoisemmin 4. Valmistellaan ja vahvistetaan elinkeinostrategia ja

11 Henkilöstö/osaaminen 1. Henkilöstö on osaavaa, motivoitunutta ja yhteistyökykyistä 2. Henkilöstömitoitus on optimoitu tehtävien ja asiakkaiden tarpeiden mukaisesti 3. Henkilöstön työpanos kytkeytyy strategiseen kokonaisuuteen 1. Koulutuspäivät / työntekijä, arvioinnit 2. Selkeät tehtäväkuvat 3. Kehityskeskustelut, osavuosiraportoinnit valitaan avaintoimialat, panostus näiden mukaisesti. Kunnan päätöksillä mm. maapolitiikalla luodaan yrittämisen edellytyksiä. 1. palkkauksen kehittäminen tuloksista palkitsevaksi, panostus tyhy-toimintaan 2. Toimitaan tarvittaessa sektorirajat ylittävästi 3. Henkilöstön mitoituksella ja osaamisella edistetään strategian toteutumista KONSERNITAVOITTEET Menojen ja tulojen tasapaino, asunto-osakeyhtiöiden talous hoidetaan saatavilla vuokratuloilla Asuntojen käyttöaste %, saatavat ja luottotappiot Asuntokanta vähennetään kysyntää vastaavaksi, kuntokartoitukset, peruskorjaus- ja kunnossapitosuunnitelmat

12 STRATEGIA OSAKSI HENKILÖSTÖN TYÖTÄ JA PÄÄTTÄJIEN PÄÄTÖKSENTEKOA Strategia viedään toimialojen tavoiteasetannan kautta päivittäiseen johtamiseen sekä osaksi henkilöstön jokapäiväistä työtä Keskeinen tekijä Enonkosken tasapainotetun strategian vaikuttavuuteen on sen toteuttaminen kunnan toimialojen työssä. Tämän vuoksi toimialat hahmottavat kunnan visioon ja strategiaan pohjautuvat oman toimialansa tavoitteet ja toimenpiteet, jotka konkretisoivat tasapainotettua strategiaa vuosittaisina toimenpiteinä. Tällä tavoin kunnan strategia viedään osaksi toimialojen työtä ja varmistetaan kuntaorganisaation eteneminen kohti pitkän tähtäyksen tavoitetilaa. Strategia tarkentuu tällä tavoin yhä konkreettisemmiksi toimenpiteiksi ja osaksi henkilöstön jokapäiväistä työtä. Strategian seuranta ja sen toteutumisen arviointi Jotta strategiaprosessi olisi jatkuvasti kehittyvä, on strategian toteutumista seurattava vuosittain talousarvion valmisteluprosessin yhteydessä. Vuosittaista seurantaa suorittaa valtuusto ja myös tarkastuslautakunta toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden seurannan kautta. Vuosittaisen seurannan lisäksi tulee valtuustokauden puolivälissä ja kauden päättyessä tehdä perusteellisempi strategian toteutumista koskeva arviointi.

13

14 2