VTT TIETOTEKNIIKKA TUTKIMUSRAPORTTI TTE Mobiilitekniikka kokemusperäisen tiedon keruussa ja hyödyntämisessä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VTT TIETOTEKNIIKKA TUTKIMUSRAPORTTI TTE4-2005-2. Mobiilitekniikka kokemusperäisen tiedon keruussa ja hyödyntämisessä"

Transkriptio

1 VTT TIETOTEKNIIKKA TUTKIMUSRAPORTTI TTE Mobiilitekniikka kokemusperäisen tiedon keruussa ja hyödyntämisessä Loppuraportti

2 Muutoshistoria Versio Pvm Laatija(t) Tarkastaja Kuvaus Olli Kuusisto, Asta Bäck Olli Kuusisto, Asta Bäck, Janne Pajukanta Olli Kuusisto, Asta Bäck, Janne Pajukanta Loppuraportin ensimmäinen versio kommentoitavaksi johtoryhmälle Loppuraportti kommentoitavaksi johtoryhmälle Hyväksytty versio Yhteystiedot Olli Kuusisto VTT Tietotekniikka PL 1204, FIN VTT Katuosoite: Metallimiehenkuja 10 Puh. (09) 4561, fax (09) Sähköposti: Web: End of editable fields Viimeisin muutos Copyright VTT Tietotekniikka Kaikki oikeudet pidätetään. VTT Tietotekniikka pidättää oikeuden muuttaa dokumentin sisältöä ilman etukäteisilmoitusta. Dokumentin tekstin luvaton levittäminen, kopioiminen tai julkaiseminen missään muodossa on kielletty.

3 Esipuhe Tämä julkaisu on VTT Tietotekniikassa vuonna 2004 tehdyn projektin "Mobiilitekniikka kokemusperäisen tiedon keruussa ja hyödyntämisessä" loppuraportti. Projektin rahoittajina ovat toimineet VTT Tietotekniikka sekä Jakelun Kehittämisryhmä, joka on myös toiminut projektin johtoryhmänä. Se koostuu seuraavista henkilöistä: Bernt Söderlund, Helsingin Sanomat Lasse Yläneva, Suomen Posti Juhani Seles, Suomen Posti Pekka Heikura, Suomen Posti Helvi Liukkaala/Rauno Asplund, Aamujakelu Markku Määttänen, TS-Yhtymä Juhani Penttilä, ESA-Jakelut Kimmo Pöllänen, Etelä-Karjalan Jakelu Lasse Valkila, Karjalainen Pentti Kurunmäki, Sanomalehtien Liitto Anne Jumpponen, Viestintätyönantajat (VTA) Projektin käytännön toteutuksesta ovat vastanneet VTT Tietotekniikan Median tutkimusalueen tutkijat Olli Kuusisto (projektipäällikkö), Asta Bäck ja Janne Pajukanta. VTT:n projektiryhmä haluaa kiittää johtoryhmää saadusta tuesta, tiedoista ja kommenteista projektin kuluessa. Toivomme tutkimuksen palvelevan yrityksiä omien toimintojen tehostamisessa. Espoossa Tekijät 1

4 Sisällysluettelo Esipuhe 1 Sisällysluettelo 2 1 Johdanto Tausta Tavoite 4 2 Kokemusperäinen tieto Kokemusperäinen tieto jakelussa 7 3 Mobiilin viestinnän mahdollisuudet jakeluorganisaatioissa Jakeluorganisaatioiden haastattelut Mobiilin viestinnän potentiaaliset aihealueet 12 4 Pilotit Tiedon keruu Toimintamalli kokemusperäisen tiedon keruuseen ja hyödyntämiseen Kontti-palvelualustan ominaisuudet /5/ Jakotyöhön sovelletun palvelualustan määrittely ja testaus 19 5 Kokemusperäisen tiedon hyödyntäminen jakelussa 22 6 Johtopäätökset ja suositukset Johtopäätökset ja yhteenveto Suositukset etenemisestä 26 Lähdeluettelo 28 Liite 1 Laitekatsaus ( ) 29 2

5 1 Johdanto 1.1 Tausta Vuosina toteutetussa "Jakelun logistiikkaketjun langaton ohjaus ja seuranta (JALAN)" -projektissa selvitettiin maantieteellisesti ja organisatorisesti hajautuneen toiminnan seurannan ja ohjaamisen asettamia vaatimuksia. Pilottikohteena oli sanomalehtien varhaisjakelu, johon sovelluskohteeseen rakennettiin ja muokattiin useita pilot-sovelluksia sekä käyttöliittymiä kenttäolosuhteissa suoritettuja testejä varten. Hankkeen aikana tuli esille, että pilotoitujen faktatietoa sisältävien jakokirja-, tiedote- ja palautetietojen lisäksi henkilöstöllä on paljon sellaista kokemusperäistä tietoa, jota ei ole tallennettu minnekään. Tällaista tietoa voivat olla mm. toiminta vaaratilanteissa, lehtien eri käsittelytavat tai mahdolliset jakopiirikohtaiset menettelytavat sekä erilaisten ongelmatilanteiden hoitaminen. Tämäntyyppisen kokemusperäisen tiedon tarve on tyypillisesti tapaus- tai tilannekohtaista /1/. Osa tiedosta voidaan koota ja muokata helposti käsitettävään muotoon, ja välittää tiedon tarvitsijoille. Osa taas on sen kaltaista tietoa, että se parhaiten välittyy välittömän yhteisöllisen kommunikaation kautta. Organisaation oppiminen, etenkin kokemusperäisen tiedon osalta, tapahtuu suurelta osin henkilöiden välisen kommunikoinnin kautta. Monissa organisaatioissa työn tekeminen hajautuu maantieteellisesti ja/tai organisatorisesti moneen paikkaan, jolloin keskinäistä kommunikaatiota ei juurikaan tapahdu. Tiimi- yms. palavereissa voidaan asioita käsitellä, mutta niitä on yleensä suhteellisen harvoin. Usein myös tiedon tarve on kertaluonteista ja tilannekohtaista. Mobiili tietotekniikka ja kehittymässä oleva läsnä-äly (ubi computing, ambient intelligence) tarjoavat mahdollisuuksia sekä kokemusperäisen tiedon jakamiseen että sen keräämiseen lähes suoraan tapahtumapaikoilta. Haasteeksi muodostuu se, miten kerättävissä oleva tieto ja aineisto (kuvat, video, puhe, teksti) saadaan koottua ja käsiteltyä niin, että niistä jalostuu käyttökelpoista aineistoa yhteisön ja organisaation käyttöön. Kehitystrendinä on myös entistä vahvemmin, että kukin yritys keskittyy omaan avainosaamiseensa, jolloin kokonaisuuksien toteuttaminen vaatii monen eri organisaation osallistumista. Tällöin on iso haaste varmistua siitä, että kokemusperäinen tieto ei katoa, vaan saadaan talteen ja hyödynnettyä niin, että se edistää koko verkoston tehokasta toimintaa. Hajautuneen ja liikkuvan organisaation haasteita ovat: Yksilön kokemus ei helposti siirry organisaatioiden muiden jäsenten hyödyksi Sitoutuminen organisaatioon jää usein heikoksi ja työsuhde lyhyeksi -> vaihtuvuus aiheuttaa suoria ja epäsuoria kustannuksia Yhteistyö ja kommunikaatio ovat vähäistä, koska työ suoritetaan yksinään ja työ tapahtuu eri aikaan kuin muilla Monivaiheisessa tuotantoketjussa lattiatason tieto ei välity niille, joille sen pitäisi välittyä 3

6 1.2 Tavoite Projektin alkuperäisiksi tavoitteiksi asetettiin: 1. Menetelmä- ja prosessikehitys eri formaateissa ja tavoilla kerättävän/kertyvän tiedon hallintaan ja jalostamiseen käyttökelpoiseen, hyödylliseen ja kiinnostavaan muotoon. 2. Järjestelmäkonsepti mobiilin hajautuneen työyhteisön reaaliaikaiseksi oppimis- ja kommunikointijärjestelmäksi, joka välittömän kommunikoinnin lisäksi tukee ongelmanratkaisua ja tietämyksen kerryttämistä sekä parantaa hajautuneen työyhteisön yhteistyötä ja yhteisöllisyyttä Kuva 1. Projektin tavoitteet. Projektissa pyrittiin kehittämään tulevaisuuden toimintamalli, joka tarjoaa organisaatiolle välineitä: ongelmien raportointiin vastausten löytämiseen ideoiden ja kokemusten jakamiseen verkostojen luomiseen organisaation sisällä ja yli organisaatiorajojen kanssakäymiseen - ilojen ja surujen jakamiseen organisaation ilmapiirin aistimiseen Projektissa oli tarkoitus pilotoida ja testata laajalti käytännössä eri mediaformaatteja (puhe, teksti, push-to-talk, kuvat, video) käyttäjiä kiinnostavien sisältöjen synnyttämiseksi. Kun TEKES-rahoitushakemukseen saatiin kielteinen päätös, jouduttiin tehtäviä karsimaan. Tällöin päätettiin keskittyä tiedonkeruun pilotointiin ja tiimin/jakeluorganisaation viestintäkanavan toimintamallien kartoittamiseen sekä konkretisoida päätöksentekoa varten, mitä se voisi jatkossa pitää sisällään. Kerätyn aineiston hyödyntämiseen kaavailtiin toimintamallia, jolla pystytään helposti ja edullisesti käyttämään kerättyä tietoa eri tarkoituksiin. 4

7 2 Kokemusperäinen tieto Filosofi Michael Polanyi loi 1950-luvulla käsitteen hiljainen tieto (tacit knowledge) kuvaamaan sellaista tietoa, jota ei voida eksaktisti mallintaa tai edes sanallisesti ilmaista. Tieto tai tietämys (knowledge) koostuu hänen mukaansa hiljaisesta (tacit) ja täsmällisestä (explicit) tiedosta. Hiljainen tieto tarkoittaa sellaista tietoa, jota on vaikeaa tai jopa mahdotonta ilmaista sanallisesti. Hiljainen tieto opitaan työnteon yhteydessä ja sitä ei usein ole tarkkaan määritelty. Se on kokemukseen perustuvaa arvioivaa ajattelua, valikoivaa toimintaa ja kykyä yhdistellä eri tietoja. Tässä raportissa siitä käytetään termiä kokemusperäinen tieto. Täsmällinen, faktatieto, puolestaan on selvästi julki lausuttavissa olevaa tietoa, esimerkiksi tilastot ja muistiot ym. kirjalliseen muotoon saatettavissa oleva tieto. Tieto syntyy ja kasvaa hiljaisen tiedon ja eksplisiittisen tiedon vuorovaikutuksen kautta. Prosessi on sosiaalinen, ts. ihmisten välillä tapahtuva. Kokemusperäinen tieto täydentää täsmätietoa, kirjoitettua sanaa, matemaattista kaavaa tai karttaa. Se on kokemuksen tuomaa osaamista, jota on sanoin vaikea kuvata ja selittää toisille, ja näkyy ulospäin taitavana ja sujuvana toimintana. Kokemusperäinen tieto perustuu kokemukseen, tekemällä oppimiseen, yritykseen ja erehdykseen. Se voi olla esimerkiksi tietoa siitä, miten asiat toimivat tai miten asiakkaat reagoivat eri tilanteissa. Hyvä esimerkki kokemusperäisen tiedon merkityksestä on toiminta palvelualalla, jolloin perusperiaatteiden lisäksi suuri osa toiminnasta pohjautuu aiempaan kokemukseen eri tilanteiden hoitamisesta. Näitä kokemuksia voi kerätä ja jakaa muiden kanssa. Nykyaikaiseen liike-elämään hiljaisen tiedon käsitteen ovat tuoneet japanilainen Ikujiro Nonaka ja Hirotaka Takeuchi kirjassaan: The Knowledge Creating Company. He käsittelevät kirjassaan organisaatiota tiedon luojana. Heidän teoksensa pääajatuksena on selvittää lukijalle, kuinka japanilaiset, menestyvät, yritykset luovat tietoa. Organisaatiollisella tiedon luomisella Nonaka ja Takeuchi tarkoittavat organisaation kykyä luoda uutta tietoa, jakaa uusi tieto ympäri organisaatiota ja sisällyttää se organisaation tuotteisiin, palveluihin ja järjestelmiin /2/. Tiedon luominen tapahtuu hiljaisen tiedon ja täsmällisen tiedon vuorovaikutuksen tuloksena. Tämä vuorovaikutus on sekä dynaaminen että sosiaalinen prosessi. Nonaka ja Takeuchi ovat hahmottaneet tiedon luomisen spiralimaisen luonteen. Prosessi koostuu neljästä osasta: tiedon sosialisaatiosta, ulkoistamisesta, sisäistämisestä ja yhdistämisestä /2/. Sosialisaatiossa (socialization) on kyse hiljaisen tiedon jakamisesta työyhteisössä. Työtoverit jakavat toisilleen kokemuksistaan oppimaansa tietoa toimintansa kautta, kuitenkaan muotoilematta tietoa systemaattiseen, kommunikoitavaan muotoon. Esimerkiksi uuden jäsenen tullessa työyhteisöön hänet ohjataan työyhteisön normeihin ja omaan rooliinsa yhteisössä usein ilman julkilausuttuja ohjeita tai määräyksiä. Vanhat työntekijät näyttävät toiminnallaan, mitä uudelta jäseneltä odotetaan. Kokemusten jakamisen kautta työyhteisölle syntyy yhteisiä sisäisiä malleja (ihmisen tapa jäsentää opeteltava asia mielessään) sekä teknisiä taitoja. Sosialisaatio on yksilön hiljaisen tiedon muuttamista koko yhteisön hiljaiseksi tiedoksi /2/. 5

8 Ulkoistaminen (externalization) tarkoittaa hiljaisen tiedon muuntamista täsmälliseksi tiedoksi. Hiljainen tieto muotoillaan metaforiksi, analogioiksi, käsitteiksi, hypoteeseiksi tai malleiksi. Mielikuvista on vaikeaa muodostaa ilmauksia, koska mielikuvat ovat usein epätäydellisiä ja hapuilevia. Ajatuksista luodaan käsitteitä, joiden muodostus tapahtuu keskustelun kautta. Esimerkiksi asiakkaiden potentiaalisia toiveita pyritään selvittämään keskustelemalla heidän kanssaan. Pelkkä kysyminen ei riitä, on pyrittävä selvittämään myös asiakkaiden mielikuvat, joita he eivät osaa pukea sanoiksi. Tällaisen keskustelun tulokset ovat asiakkaiden hiljaisesta tiedosta mallinnettua täsmällistä tietoa /2/. Tietojen yhdistämisellä (combination) tarkoitetaan eri lähteistä saatujen täsmällisten tietojen yhdistämistä uudeksi tietokokonaisuudeksi. Eri lähteiden täsmälliset tiedot yhdistetään keskenään uudeksi tiedoksi. Esimerkiksi keskijohto yhdistää tiedot, joita se saa työntekijöiltä, tietoihin, joita se saa johtoportaalta. Näin keskijohto luo uutta tietoa. Eri lähteiden tiedot eivät jää toisistaan erillisiksi tietokokonaisuuksiksi, vaan yhdistyvät toisiaan täydentäen ja luovat uuden kuvan koko asiasta /2/. Sisäistäminen (internalization) tarkoittaa prosessia, jossa täsmällinen tieto sisäistetään niin, että siitä tulee yksilöille ja työyhteisölle hiljaista tietoa. Täsmällisen tiedon sisäistämistä helpottaa, jos se on dokumentoitu tai muokattu suullisen tarinan muotoon. Täsmällisen tiedon sisäistyttyä työyhteisöön tieto näkyy tuotteissa ja palveluissa, joita organisaatio tuottaa. Esimerkiksi tieto, joka syntyy, kun yhden ihmisen kokemukset tulevat tarinoiden ja raporttien kautta epäsuorasti muiden työyhteisön jäsenien kokemiksi, on sisäistämällä syntynyttä tietoa. Täsmällisenä tietona esitetty kokemus muuttuu osaksi koko työyhteisön yhteistä hiljaista tietopohjaa /2/. Sosialisaatio (muutos hiljaisesta tiedosta hiljaiseksi tiedoksi) Kommunikointi ihmisten kesken, kokemusten jakaminen (keskustelu) Ulkoistaminen (hiljaisesta eksplisiittiseksi) Tiedon välittäminen dokumenttien tai viestien avulla. Sisäistäminen (eksplisiittisestä hiljaiseksi) Dokumentit, data, viestit muuttuvat itselle merkitykselliseksi osaamiseksi. Tekemällä oppiminen. Yhdistäminen (eksplisiittisestä eksplisiittiseksi) Tietoa tiedosta; dokumentteja, dataa, viestejä organisoidaan / indeksoidaan. Kuva 2. Tiedon syntyminen ja kasvaminen hiljaisen, kokemusperäisen tiedon ja täsmällisen tiedon vuorovaikutuksen kautta /3/. 6

9 2.1 Kokemusperäinen tieto jakelussa Organisaation oppiminen, etenkin kokemusperäisen tiedon osalta, tapahtuu siis suurelta osin henkilöiden välisen kommunikoinnin kautta. Jakotyö suoritetaan yöaikaan hajautuneesti, mikä tarkoittaa sitä, että jakajat eivät useinkaan tapaa eivätkä kommunikoi työtoverien kanssa yön aikana. Joillakin lehtien noutopisteillä jakajat saattavat nähdä toisiaan, omista aikatauluistaan riippuen. Tällöin korostuvat hajautuneen ja liikkuvan organisaation haasteet. Ammattitaidon olennainen piirre on kyky soveltaa tietoa konkreettisiin tilanteisiin. Tämä tarkoittaa etenkin eri poikkeustilanteissa tapahtuvaa asiakasta ja prosessia koskevan tiedon sekä organisaatioon liittyvien reunaehtojen monitasoista huomioonottamista käytännön päätöksenteossa. Kirjattu tieto on hyvä apuväline, mutta ammattihenkilö käyttää aina myös omaa kokemuspohjaansa tiedon lähteenä. Tämän kokemusperäisen, ulkoista tietoa täydentävän tietovarannon systemaattisessa kasvattamisessa ja arvioimisessa voi uusi tietotekniikka olla suureksi avuksi. Pääasiana säilyy kuitenkin pyrkimys löytää kussakin tilanteessa paras mahdollinen pohja päätöksille /4/. Suuri osa jakelua koskevasta tiedosta löytyy vain jakokirjoista ja/tai jakajilta. Osa tästä tiedosta voidaan tallettaa tietojärjestelmiin, kuten jakopiirin jakojärjestys ja reitin kulkujärjestys. Osa tiedosta on kokemukseen ja käytäntöön perustuvaa tietoa, jolloin oikeita toimintatapojakin voi olla useita. Tämänkaltaisen tilannekohtaisen tiedon tarve yleistyy, kun työntekijöiden vaihtuvuus kasvaa. Kokemusperäisen tiedon osa-alue liittyy jakeluorganisaation yleiseen tiedonkulkuun ja sen kehittämiseen. JALAN-projektin aikana pilotoidut jakokirjatiedot ja operatiivinen viestintä ovat täsmällistä faktatietoa, jota prosessissa tarvitaan päivittäistä jakelua varten. Jakeluorganisaation tiedonkulkuun liittyvän toiminnan kokonaisuudesta hahmoteltiin ensi vaiheessa seuraava kaaviokuva jakelun viestinnän ja oppimisen tietoteknisestä tuesta (kuva 3). Kuva 3. Jakelun tietotuki ja viestintä (ympäröidyt kohdat projektin kohdealuetta). 7

10 Hankkeessa keskityttiin kommunikointiin ja tiedonkeruuseen sekä jakotyön oppi-, opastusja tukimateriaalien muokkaamiseen. Ensin selvitettiin alueella työskentelevien ihmisten kanssa, mitä tietoa yleensä tulisi jakaa. Myös tietojen esitystapaa pohdittiin heidän kanssaan - välineen on jäsennettävä tiedot käytäntöä mukailevalla tavalla. Alustavasti ajateltiin, että aihealueita, joissa mobiilitekniikkaa voidaan hyödyntää, voisivat olla: Työtavat eri kulkuvälineissä, eri vuodenaikoina, erilaisissa sääolosuhteissa Toiminta vaaratilanteissa Toiminta poikkeustilanteissa - myöhästyminen, laatuongelmat Asiakasrajapinta - pihat, liukkaus, laatikot 8

11 3 Mobiilin viestinnän mahdollisuudet jakeluorganisaatioissa 3.1 Jakeluorganisaatioiden haastattelut Jakeluorganisaatioissa eri henkilöstöryhmien kesken suoritetuissa haastatteluissa kartoitettiin aihealueita, jossa mobiilitekniikka (puhe, kuva, video, teksti) voi toimia apuvälineenä joko tiedon keruussa ja/tai tiedon jakamisessa. Mobiilitekniikan soveltamisen tavoitteena olisivat mm. työtyytyväisyyden parantaminen, työn kehittäminen ja uusien ideoiden esillesaanti. Aluetta tarkasteltiin eri jakajatyyppien (vakituinen, vapaapäivän vuorottaja, varajakaja) ja eri kokemustason (uusi, kokenut) jakajien näkökulmasta, esimiesten ja jakeluorganisaation johdon näkökulmasta, koko jakeluorganisaation toiminnan näkökulmasta, ja koko sanomalehden tuotanto- ja jakeluprosessin näkökulmasta. Oheisessa kaaviokuvassa on esitetty haastattelujen pohjalta tehty käsitekaavio liikkuvan tiimin kommunikaatioon liittyvistä asioista. Kuva 4. Käsitekaavio liikkuvan tiimin kommunikaatioon liittyvistä asioista. 9

12 Tiimi- ja jakajapalavereissa käsitellään, etenkin uusien jakajien kanssa, lehden käsittelyyn liittyviä asioita, kuten miten lehtiä ja jakokirjaa kannetaan mukana, miten lehti otetaan nipusta ja laitetaan luukkuun/laatikkoon, sekä millä tavalla taitettuna lehti kannattaa laittaa erilaisiin luukkuihin. Eri jakajille on omien kokemustensa pohjalta kehittynyt erilaisia tyylejä, eikä oikeata/oikeita tapoja voida määritellä. Kokemusten vaihtaminen ja ideoiden antaminen ovat siten tärkeitä. Lehtien käsittely on tärkeää etenkin työkyvyn ylläpidon kannalta, koska väärä työtapa voi vuosien varrella rasittaa kehoa. Rekrytointivaiheessa sekä tiimi- ja jakajapalavereissa käsitellään usein myös muita työkyvyn ylläpitoon liittyviä asioita, kuten eri keleillä sopivia vaatteita ja jalkineita, nukkumisen palautumisen ja venyttelyn merkitystä. Myös työtapaturmien välttämiseen liittyviä seikkoja käydään läpi. Samalla jakopiirillä liikkuu yleensä vähintään kaksi jakajaa. Mobiililaitteen avulla voidaan kerätä piiriin liittyvää tietoa. Esimiehelle olisi hyödyllistä opastusta tms. varten olla tietoa piiristä "perimä-"/kokemusperäistä tietoa, esimerkiksi kuvamuodossa, jolloin tieto olisi tarvittaessa heti käytettävissä. Tyypillinen ongelma piirillä ensi kertaa olevilla jakajilla on reitin/osoitteen/laatikon löytäminen. Lisäksi voitaisiin dokumentoida piirikohtaisia erityispiirteitä, joista osa on pysyviä: koira irrallaan / pihalla tms. ei talvikunnossapitoa ovellekannot (ovi, laatikko, laatikkoryhmä hankalia, kun eri käytäntöjä samalla piirillä) uudet lisäykset piirille, jotka vaativat piirimittausta vinkit (ovat ja pysyvät samoina) löytyykö piirille vaihtoehtoisia loogisia reittejä, vaihtelevatko ne eri vuodenaikoina kerrostaloremontit (julkisivu, poikkeava sisäänkulku / avaimet) tie poikki Osa em. materiaalista soveltuu myös yleiseksi oppi-/opastusmateriaaliksi uusille jakajille. Jakotyöstä kerättyä tietopankkia voitaisiin hyödyntää etenkin rekrytoinnin ja työnopastuksen tukena. Organisaatioiden toimintaa tehostettaessa vastuuta pyritään siirtämään työntekijätasolle, jolloin jakajatiimien merkitys korostuu. Mobiilitekniikkaa voidaan hyödyntää (reaaliaikaisena) tiedonvälityskanavana tiimin sisällä ja/tai tiimien välillä. Esimerkiksi yön kiireellisiä ongelmia voidaan ratkoa tiimin sisäisen viestinnän kautta, tiimipalavereiden pöytäkirjat voidaan jakaa mobiilisti, ja voidaanpa haluttaessa ylläpitää tiimin/jakeluorganisaation "ilmoitustaulua" ajankohtaisista aiheista. Kamerakännykällä voitaisiin kerätä alue-/piirikohtaista tietoa (tietyöt, auraustilanne jne.) ja välittää ao. tieto organisaation ja toisten jakajien tietoon. Mobiililaitteella olisi helppo kirjata / kuvata asiat ylös heti yön aikana, esim. kuvat ongelmista tai piirimittauspyyntö automaattisesti reitin muuttumisen vuoksi. Myös asiakaspalautteen voisi välittää jakajalle suoraan heti sen saapuessa. Samalla tavalla voidaan parantaa myös tiedonkulkua jakajien ja esimiesten kesken sekä päivä- ja yöesimiehen välillä. Etenkin kaikkiin ulottuva viestintä poikkeustilanteissa koetaan tärkeäksi. Uusille jakajille voitaisiin tällaisissa tilanteissa myös välittää vinkkejä, kuinka kannattaa toimia. Esimerkiksi myöhästymistilanteissa kannattaa piirin jakojärjestys 10

13 suunnitella niin, ettei jää aamuruuhkan jalkoihin. Myöhästymistilanteissa pitäisi myös pyrkiä välttämään sitä, että myöhästymiset sattuvat aina samoille, piirin lopussa asuville tilaajille. Olisi myös hyödyllistä, että kaikilla olisi yhtenäinen käsitys, mitä asiakkaalle asiasta sanotaan, mikäli hän sitä sattuu kysymään. Haastatteluissa painotettiin, että mobiilitekniikan pitäisi yön aikana palvella ensisijaisesti suoraan työtä, esim. ilmoitus tietöistä, avainongelmista tiedon välittäminen, viestintä ja raportointi tärkeistä akuuteista asioista. Tärkeintä olisi, että yöesimiehelle/päivystykseen tulevat puhelut/viestit koskisivat niitä asioita, jotka on hoidettava välittömästi yöllä. Koska viestinnän helppous lisää viestintää yleisesti, pitäisi järjestelmä rakentaa siten, että viestien kiireellisyys/tärkeys tunnistettaisiin (esim. automaattisesti viestin aihealueen mukaan). Yöllä lähetettävät viestit pitäisi myös pystyä kohdentamaan aihealueen perusteella suoraan oikeille henkilöille. Jakajille lähetetään nykyään kymmeniä tiedotteita vuodessa, samoin jakajien puheluita on myös kymmeniä vuodessa jakajaa kohden. Mobiililla tiedottamisella voitaisiin em. määriä vähentää huomattavasti. Pelkästä tiedotteiden poisjättämisestä saataisiin vuositasolla iso säästö. Mobiilitekniikkaa voidaan myös hyödyntää (reaaliaikaisena) palautekanavana edellisiin työvaiheisiin. Mobiililaitteen avulla voisi esimerkiksi lähettää kuvan siitä, - mihin lehdet on poikkeustilanteissa jätetty, - että laatikko on korjauksen tarpeessa, tai - lehtien/lehtinippujen huonosta kunnosta (märkä, repeytynyt jne.). Samoin voidaan kerätä sisältöä opastusmateriaalia varten mm. nippujen pakkaamisen ja purkamisen sekä reitin ja jättöpaikkojen löytämisen osalta. Mobiilitekniikalla voidaan myös palvella joustavasti kustantajan tietotarpeita ja kehittää uusia palveluja kustantajille. Vaaratilanteita sen sijaan on melko harvoin, ja kaikkiin niistä ei mobiilitekniikan käyttö sovellu. Toisaalta juuri vaaratilanteissa ohjeistus/toimintamallit voivat olla ensiarvoisen tärkeitä. Turvallisuuteen liittyen on olemassa ohjeita ja oppaita, mutta olisiko siitä huolimatta hyötyä välittömästä mobiilista pääsystä niiden tietoihin, jos esim. tarvitaan poliisia, asunnon ovi on auki ja/tai avaimet lukossa. Jakajapalavereissa on myös usein tullut esiin perusasioihin liittyviä kysymyksiä, kuten työtarvikkeet ja niiden saanti, tiedonkulku sekä tuotannon häiriötilanteiden hoito asiakkaan kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. On huomattava, että kaikkea aineistoa ei välttämättä kannata välittää langattomasti. Esimerkiksi piirikohtaista opastustietoa voidaan kerätä mobiililaitteen avulla, mutta tieto voitaisiin välittää muussakin muodossa kuin suoraan mobiililaitteeseen. 11

14 3.2 Mobiilin viestinnän potentiaaliset aihealueet Seuraavassa on tiivistetty luokittelu haastatteluissa esille tulleet aihealueista: 1. Jakotekniikka, lehtien käsittely 2. Työkyvyn ylläpitoon liittyvät asiat oikeat työasennot, vaatteet, jalkineet nukkuminen, palautuminen, venyttely loukkaantumiset ja niiden välttäminen 3. Piirikohtaiset tiedot kokemusperäiset poikkeamat (tietyö, julkisivuremontti, tms.) 4. Oppi- / opastusmateriaalin keruu (uusille) jakajille ja kuljettajille 5. Tiedonvälityskanava tiimin / jakeluorganisaation asioissa yön kiireellisten ongelmien hoitaminen tiimipalaverien pöytäkirjat yms. jakeluorganisaation "ilmoitustaulu", "kuukauden keskusteluaihe" 6. Esimiesten apuväline (jakajien suuntaan, päivä- ja yöesimiehen kesken) 7. Kuljetus palautekanava kuljetukseen / kuljetusten ohjaukseen kuljetuksen opastusmateriaali, kuka vastaa nykyään? nippujen pakkaaminen ja purkaminen reitti, jakeluhuoneet ja jättöpaikat Mobiililaitetta voidaan soveltaa etenkin tiedon keruussa ja välittämisessä, mutta myös tiedon jakamisessa. Kerättyä tietoa voidaan hyödyntää myös mm. (piirikohtaista) opastusta, eri käytäntöjen ja/tai tilannekohtaisia toimintatapojen dokumentointia ja hyödyntämistä varten. Tilannekohtaisen palautteen välittäminen kuvien avulla tuntuisi olevan eniten kiinnostusta herättävä ja myös potentiaalisesti hyödyllisin osa-alue. Kerättävän tiedon käyttötarkoitukset on hyvä käydä läpi jakajien kanssa, ettei pääse syntymään vääriä käsityksiä. Lähtökohtana pitää olla tarve ja saavutettavat hyödyt, mutta kaikkia hyötyjä ei yleensä saada selville ennen kuin asiaa on kokeiltu käytännössä. Käyttäjän kannalta on keskeistä, ettei tietomäärä "mykistä" käyttäjää, vaan että tietoa on esillä aina tarvittava määrä tarvittavasta asiasta. Mobiililaite voisi toimia kontekstisensitiivisesti (asiayhteyteen reagoivasti, esimerkiksi valikko voisi muuttua kellonajan mukaan). Tärkeintä on, että tarvittava tieto on löydettävissä suhteellisen helposti. Toistuvia asiakkaalle asti näkyviä puutteita pitäisi välttää, ja etenkin myöhästymisten yhteydessä tulisi miettiä ratkaisuja siihen, etteivät aina samat tilaajat saa lehteä myöhässä. Vaikka asiaan ei välttämättä löydy kokonaisvaltaista standardiratkaisua, niin monissa organisaatioissa on jo nyt paikallisia tilannekohtaisia ratkaisuja. Mobiilitekniikkaan perustuvan järjestelmän avulla voitaisiin seurata varalehtien käyttöä, kirjata puutteita ja faktatiedon perusteella puuttua ja seurata, että asioihin myös reagoidaan. 12

15 4 Pilotit Koska pilottien tarkoituksena oli välittää tietoa mm. kuva- ja videomuodossa, tehtiin laitekatsaus (Liite 1) tällaisista mukana kannettavista laitteista, käytännössä lähinnä kamerakännyköistä. Ensi vaiheessa pilotoitiin monimuotoisen palautteen keräämistä ja sen välittämistä kamerakännykällä, jonka käyttäjät jo JALAN-projektissa totesivat olevan kooltaan sopiva viestintäväline. Toisessa osassa testattiin tiimin/jakeluorganisaation tiedotus- ja viestintäkanavan toiminnallisuutta eräällä olemassaolevalla palvelualustalla. 4.1 Tiedon keruu Pilotissa annettiin jakajan käyttöön kamerakännykkä, ja pyydettiin keräämään työn ohessa mahdollisimman paljon käyttökelpoista materiaalia jatkojalostusta varten. Tässä vaiheessa ei rajoitettu ideoita ja ajatuksia, vaan kaikenlainen tieto toivotettiin tervetulleeksi. Tavoitteena oli löytää "elävästä elämästä" ideoita, kysymyksiä ja tarpeita sekä tarkentaa jatkoa sen perusteella. Tiedonkeruuta tehtiin sekä kuva- että videomuotoisena. Tällä simuloitiin kokemusperäisen tiedon keruun ja hyödyntämisen järjestelmän tietojenkeruu -osaa. Seuraavassa on esitetty muutamia kamerakännykällä otettuja kuvia, lisäksi kerättyjä kuvia ja videoleikkeitä on web-albumissa (http://www.vtt.fi/tte/yhtjake/web_album/index.html). Kuva 5. Kuvapalautteet jakelua edeltäville työvaiheille. Lehtinippujen kunnossa toivomisen varaa. 13

16 Mobiilitekniikka kokemusperäisen tiedon keruussa ja hyödyntämisessä Kuva 6. Vaihtoehtoisia tapoja lehtien käsittelyyn. Kuva 7. Lehtien lastaus autoon. 14

17 Mobiilitekniikka kokemusperäisen tiedon keruussa ja hyödyntämisessä Kuva 8. Kuinka löytää laatikko puskan takaa. Kuva 9. Lehden taittaminen ja laittaminen pieneen kirjeluukkuun. 15

18 Mobiilitekniikka kokemusperäisen tiedon keruussa ja hyödyntämisessä Kuva 10. Ongelmatilanteiden dokumentointi (laatikko hukassa, rapussa valot poissa ja johtoja rapuissa meneillään olevan remontin vuoksi, hissi jumissa kerrosten välissä). Edellä esitetyistä muutaman viikon aikana otetuista kuvista voidaan nähdä, että materiaalia saattaa kertyä pilottitilanteessa suhteellisen paljon. Tiedonkeruu vaatii ohjeistusta ja käytännön testausta, jotta päästään sopivalle tasolle tietojen keruussa. Samoin on määriteltävä, missä ja miten käsitellään aineistoa, jota on tarkoitus säilyttää pidemmän aikaa. 16

19 4.2 Toimintamalli kokemusperäisen tiedon keruuseen ja hyödyntämiseen Pienimuotoista toiminnallisuuden pilotointia varten selvitettiin helposti käyttöönotettavissa olevia palvelualustoja. VTT:llä kehitetty Kontti-palvelualusta tilanneherkille mobiilipalveluille osoittautui potentiaalisimmaksi testaukseen, koska palvelualusta oli olemassa, käytettävissä, ja sitä pystyi suhteellisen helposti muokkaamaan jakelun tiedonkeruun pilotointiin Kontti-palvelualustan ominaisuudet /5/ Kontti-alusta mahdollistaa tilanneherkkien mobiilisovellusten kehittämisen. Ohjelmisto tukee kontekstiin (tilanteeseen, asiayhteyteen) perustuvaa sisällön tallennusta ja jakamista käyttäjien ja käyttäjäryhmien kesken. Käyttäjälle näytettävä sisältö on sovitettavissa käyttäjän tarpeiden, käytettävän päätelaitteen ja verkon mukaan. Käyttäjät voivat itse luoda uusia konteksteja sekä jakaa ja julkaista niitä muille käyttäjille ja ryhmille. Kontekstiin voi kuulua aika, paikka, sosiaalinen ympäristö, käytettävissä oleva laite ja muu tekninen ympäristö sekä käyttäjän itse määrittelemiä kriteerejä (esim. työtilanne). Konteksteja voidaan tunnistaa automaattisesti esimerkiksi paikannuksen avulla, mutta käyttäjä voi myös itse aktivoida niitä. Mukana kulkeva mobiilipalvelu voi tarjota käyttötilanteen mukaan valittua sisältöä. Tämä helpottaa olennaisen sisällön löytymistä ja mahdollistaa uudenlaisia käyttötarkoituksia. Kontti-projektin tuloksissa todettiin, että ammattikäytön sovellukset ovat eräs potentiaalinen sovelluskohde kontekstiherkille palveluille. Tällöin konteksti voidaan tunnistaa automaattisesti, ja käyttäjän tarpeet ja toiveet ovat kontekstin perusteella ennustettavissa. Sovelluksesta myös näkee yhdellä silmäyksellä ovatko työkaverit tavoitettavissa tai vaikkapa lähistöllä. Viestin voi kohdistaa tilanteeseen, jossa tietty ryhmä tai henkilö on tietyssä paikassa. Viestin voi "pudottaa" esim. vastaanottajan kotiin, töihin tms. Ohjelmisto tukee kontekstiin perustuvaa sisällön tallennusta ja jakamista käyttäjien ja käyttäjäryhmien välillä sekä kontekstitietoisia viestejä. Käyttäjälle näytettävä sisältö sovitetaan käyttäjän mieltymysten, käytettävän päätelaitteen ja verkon mukaan. Käyttäjät voivat itse luoda uusia konteksteja sekä jakaa ja julkaista niitä muille käyttäjille ja ryhmille. Kuva 11. Kontti-palvelualusta mahdollistaa tilanneherkkien mobiilipalvelujen kehittämisen /5/. Tilanneherkkä palvelualusta koostuu useasta ohjelmistokomponentista kuten kuvasta 12 käy ilmi. Ohjelmistosovellus sallii mobiilin käyttäjän pääsyn useimpiin verkkoaineistoihin, jotka eivät ole suoraan mobiililaitteiden ulottuvilla. Tämä sallii verkkoaineistojen ylläpidon vain yhdessä formaatissa. Verkossa oleva aineisto sovitetaan automaattisesti sitä hakevalle laitteelle. 17

20 WML XHTML MP HTML J a v a S e r v l e t, JSP Context Manager HTTP PPG MMSProxy HTTP WSP Adaptointi LIF Paikannus Kontekstit Henkilökohtainen ja jaettu sisältö Profiilit Palvelut... Web Services... Kuva 12. Kontti-palvelualustan kokonaisarkkitehtuuri /5/. Kontekstit Aika Paikka Käyttäjän määrittelemä Kontekstiketjut (AND, OR, XOR) Objektit Linkit Muistiinpanot (Media)tiedostot Kansiot Kaverit ja ryhmät Viestit Sisällön jakaminen! Ilmoitus saapuneesta viestistä (PUSH) Kontekstiherkkä sisältö Kuva 13. Palvelualustan asiayhteyteen liittyvän tiedon hallinta voidaan jakaa objekteihin, ystäviin ja ryhmiin sekä viesteihin. Objektit liittyvät tiettyyn asiayhteyteen, ystävien ja ryhmien nykyisiä asiayhteyksiä voidaan julkaista ja tiedustella. Lisäksi voidaan luoda viestejä, jotka toimitetaan vain tietyssä asiayhteydessä /5/. 18

21 4.2.2 Jakotyöhön sovelletun palvelualustan määrittely ja testaus Alla olevassa kuvassa on jakeluorganisaatioiden haastatteluissa esille tulleista aihealueista valittu potentiaalisimmat ja ryhmitelty ne arvioidun säilytysajan mukaan. Siinä on myös määritelty aineiston todennäköinen säilytysaika ja kerättävän tiedon käsittelypaikka. Oppi- /opastusmateriaali talletus väliaikaiseen kansioon, aineiston läpikäynti sovitusti käsittely ja siirto tarvittavin osin opastus- /oppimateriaaliin Jakotekniikka, lehtien käsittely ks. yllä lisäksi käsittely ryhmä-/aluepalavereissa tarpeen mukaan Työkyvyn ylläpito ks. yllä Tiimikohtaiset tiedot Kuva 10. Aihealueet listattuna arvioidun säilytysajan mukaan. Järjestelmää varten tulee määritellä seuraavia seikkoja: 1. Aineiston syöttö järjestelmään Sisällön ja sitä koskevan tiedon, metadatan, syötön järjestelmään tulee tapahtua mahdollisimman helposti. Sisältöä voi olla esimerkiksi teksti-, puhe-, kuva- tai videotiedosto. Sisällön syöttö ja käyttö vaatii myös siihen liittyvää tietoa, kuten aihealue, keille sisällön tulee näkyä, missä ja milloin sisältö on tehty, sisällön säilytysaika. 2. Järjestelmän arkkitehtuuri tiimikohtainen ylläpito, pääosin lyhytaikainen keskustelukanava Piirikohtaiset tiedot piirikohtainen ylläpito (vakijakaja) Palautekanava talletetaan pääsääntöisesti lyhytaikaisesti tilaaja-/ongelmahistorian tarve? Järjestelmän osalta pitää määritellä minkälaisia käyttäjäprofiileja siihen halutaan tehdä, minkälaista sisältöä kerätään/välitetään ja keille, sekä mitä eri käyttöliittymiä halutaan tukea. Myös käyttäjäryhmät eri aineistojen osalta tulee määritellä, nämä voivat olla esim. organisaatiohierarkian mukaisia ryhmiä. 3. Sisällön jakaminen järjestelmästä Sisällön jakaminen voidaan tehdä joko aktiivisesti itse tietoa hakemalla, tai järjestelmä tarjoaa myös viestien lähettämistoiminnon. Siinä voidaan viitata kerättyyn sisältöön, joka voi olla (media)tiedosto, linkki tai vaikkapa muistiinpano tai kansio. 19

22 Jakelussa esimerkiksi käyttäjät voisivat nähdä muiden tiimiläisten tilanteen esim. jako alkanut, mikä jakopiiri menossa, jako loppunut) heidän näin halutessaan, tai esimerkiksi paikannusta voitaisiin käyttää automaattisesti tunnistamaan jakopiirin valmiusaste. Asiayhteyksiin liittyvää tietoa voi käyttää myös ryhmäviestinnässä. Ryhmäpalveluun voidaan luoda kuvauksia esim. sijainnista. Kuvaukset välittyvät palvelun kautta käyttäjän valitsemille ryhmän jäsenille. Palvelusta näkee yhdellä silmäyksellä, ovatko muut käyttäjät tavoitettavissa tai vaikkapa lähistöllä. Kuvassa 12 on esitetty yksinkertaistettu kaaviokuva järjestelmän toimintaperiaatteesta. Siinä testattiin suurinta osaa edellämainituista määrityksistä, mutta loppukin on toteutettavissa suhteellisen helposti. Käyttäjä - Mobiililaite -PC Kuva.jpg / Video.3gp Metatiedot - kenelle - mitä sisältää (aihealue) - missä otettu (osoite) - milloin (autom.) - viestin elinkaari (ehdotus autom. aihealueen mukaan) Käyttöliittymät Järjestelmä - käyttäjäprofiilit - personoidut käyttöliittymät ja -oikeudet - omat tiedostot -viestit - henkilökohtaiset - ryhmä- - palautteen välittäminen - jakelu - asiakaspalvelu - tuotanto - kuljetus - oppimateriaali - valmiit - työn alla olevat Kuva 12. Toimintamalli kokemusperäisen tiedon keruuseen ja hyödyntämiseen. Kontti-palvelualustaan määriteltiin käyttäjät ja käyttäjäryhmät, käyttäjäprofiilit sekä viestin aihealueen mukainen jakelu ja alustava säilytysaika. Muilta osin järjestelmää ei lähdetty muuttamaan. Pienimuotoisessa tutkijoiden testauksessa pilottijärjestelmä todettiin toimivaksi ja em. vaatimusmäärityksen täyttäväksi muuten, mutta kyseisessä versiossa tosin viestien lähettäminen liitteineen kesti liian kauan käytännön toimintaa ajatellen. Pilottijärjestelmän toimintaa demonstroitiin mm. Jakelun Infopäivän esityksessä marraskuussa Kuvassa 13 on esitetty muutamia järjestelmän käyttöliittymän näyttöjä. 20

23 1 - Aktiiviset kontekstit 2 - Viestit 3 - Työkaverit 4 - Omat linkit (ei käytössä) 5 - Kaikki kontekstit 6 - Kiinteät linkit Kuva 13. Esimerkki tilanneherkän Kontti-järjestelmän soveltamisesta jakelun kokemusperäisen tiedon keruun ja jakamisen välineeksi. 1. Aktiiviset kontekstit näkyvät ruudun yläreunassa (Töissä, Tapiola). 2. Viestien liitteenä voidaan välittää esimerkiksi äänitiedosto, kuva tai videopätkä 3. Kontti-sovelluksen kaverit -kenttään on listattu työkaverit sekä jakelupomoksi nimetty ryhmä, jonka "taakse" luotiin kanavat eri aihealueiden tiedon lähettämistä varten (palautteet, piirikohtainen tieto, tiimikohtainen tieto, tyky-asiat, oppi-/opastusmateriaali). 4. Linkit -kenttää ei käytetty pilotissa. 5. Vyöhykkeet tarkoittaa eri konteksteja eli asiayhteyksiä, joita sovellukseen on mahdollisuus tehdä. Pilotissa konteksteja olivat työtilanne (töissä/kotona) ja jakoalue (Tapiola). Konteksteja voidaan määritellä aktivoituvaksi automaattisesti (esim. kellonajan mukaan) tai itse aktivoitaviksi. 6. Kiinteät linkit ovat järjestelmään liitettyjä kiinteitä www-linkkejä. 21

24 5 Kokemusperäisen tiedon hyödyntäminen jakelussa Työyhteisön kokemusperäistä tietoa voidaan hyödyntää organisaation oppimisessa ja muokata toimintamalleiksi. Kaikkea tietoa ei kuitenkaan voi eikä kannata tallentaa, vaan osa tiedosta välitetään esim. tiimin keskinäisen kommunikaation kautta. Nonakan ja Tageuchin tiedon syntymisen ja kasvamisen kaaviossa jakelun tietotuen ja viestinnän osaalueet sijoittuvat seuraavasti: Sosialisaatio Kommunikointi ihmisten kesken, kokemusten jakaminen (keskustelu) => Kommunikointi Ulkoistaminen Tiedon välittäminen dokumenttien tai viestien avulla. => Operatiivinen raportointi, Tiedonkeruu ja muu raportointi Sisäistäminen Dokumentit, data, viestit muuttuvat itselle merkitykselliseksi osaamiseksi. Tekemällä oppiminen. Yhdistäminen Tietoa tiedosta; dokumentteja, dataa, viestejä organisoidaan / indeksoidaan => Sähköinen jakokirja, Koulutus- ja oppimateriaali Kuva 14. Jakelun tietotuki ja viestintä (punaisella merkityt kohdat) sijoitettuna Nonakan ja Tageuchin organisaatiollisen tiedon syntymisen kaavioon. Kerättävän tiedon aikajänne vaihtelee käyttötarkoituksesta riippuen (Kuva 15). Operatiivista tietoa hyödynnetään sekä tietyn yön tilannetiedon välittämisessä kaikille tietoa tarvitsijoille, mutta sitä tarvitaan myös pidemmän aikavälin tilastollisia analyysejä varten, jotta voidaan kehittää toimintaa faktatietoon pohjautuen. Osa tästä tilastotiedosta on hyvää aineistoa koulutus- ja oppimateriaaliksi. Muu tiedonkeruu tuottaa myös tietoa yön tilanteesta eri osapuolille, ja osaa tiedosta voi käyttää oppi- ja tukimateriaalin tekemiseen. Työntekijöiden keskinäisen kommunikoinnin kautta ratkaistaan lähinnä akuutteja eteen tulevia tilanteita, joita ei ole dokumentoitu oppi- ja tukimateriaaleissa. Edellämainitusta voi toisinaan löytyä riittävästi aihetta asian liittämiseen oppi- ja tukimateriaaleihin. Osa tiedoista voidaan käyttää sellaisenaan ja/tai tilastona (operatiivinen viestintä), kun osaa (tiedonkeruu, kommunikointi) täytyy jalostaa ja mahdollisesti tiivistää. Tiedon hyödyntäminen riippuu paljon jakajatyypistä ja työuran pituudesta; onko kyseessä vakituinen jakaja, vapaapäivän vuorottaja vai varajakaja, tai toisaalta aloittelija, osaaja vai konkari. Osa viestinnästä ja tietojen hyödyntämisestä tapahtuu ennen jakoa, osa jaon aikana ja osa jaon jälkeen. Esimerkiksi jaon aikana esilletullut tilanne, joka ei vaadi välitöntä viestintää, voidaan tallentaa välittömästi, ja välittää eteenpäin myöhemmin. 22

25 Sähköinen jakokirja Operatiivinen raportointi Kommunikointi Muu Yökohtainen Tilastotieto Oppi- ja tukimateriaali Kuva 15. Tiedonkeruu ja tietojen hyödyntäminen. 23

26 6 Johtopäätökset ja suositukset 6.1 Johtopäätökset ja yhteenveto Yritysten kilpailukyky perustuu entistä enemmän tietoon ja osaamiseen - sekä korkean että matalan teknologian yrityksissä. Kilpailukyvyn säilyttäminen ja parantaminen edellyttää muutoksia organisaatioiden toimintatavoissa. Muutosten ja osaamisen hallinta etenkin hajautetuissa organisaatiossa edellyttää työn, organisaation ja henkilöstön toiminnan ymmärtämistä. Työelämän henkilöstölle asettamien tuottavuus- ja osaamisvaatimusten kasvaessa on työyhteisöjen ja organisaatioiden löydettävä uusia tapoja tukea työntekijöiden työtä huomioiden myös hyvinvointinäkökohdat. KEHITYKSEN YLEINEN SUUNTA Yrittäjävetoinen keskitetty päätöksenteko Funktionaalinen organisaatio Funktionaalinen hierarkia Verkkoorganisaatio Prosessiorganisaatio Virtuaaliorganisaatio Kuva 16. Organisaatiomallien kehitys /6/. Ammattien ja organisaatiomallien kehitys kulkee kohti vapaamuotoisia organisaatioita, joissa työ tapahtuu vuorovaikutteisesti tiimeissä ja verkoissa (Kuva 16.). Työssä korostuvat yhteistyötaidot ja monitaitoisuus. Käytännössä joustavan ja itseohjautuvan toiminnan aikaansaaminen edellyttää sitä, että "lattiatasolla" on riittävästi tietoa käytettävissä itsenäisten päätösten tekemistä varten. Nämä päätökset täytyy myös pystyä välittämään takaisin. Mobiilitekniikka tarjoaa tähän ratkaisun. Kamerakännyköiden ja muidenkin mobiilien laitteiden - kuten kämmentietokoneiden - kehitys on johtanut siihen, että suuri osa myös mobiilin liikkuvan työyhteisön tiedonvaihdossa varsinaisen viestin lisäksi tarvittavasta metadatasta (viestiin liittyvä tieto) voidaan kerätä ja välittää eteenpäin. Näitä tietoja voivat olla esim. päivämäärä ja kellonaika, sijainti, osoitekirja, puhelu- ja viestitiedot. Em. metadatan pohjalta voidaan esimerkiksi muokata jakokirjaa vuodenajan perusteella tai välittää siihen kellonajan mukainen valikko. Paikkaan, aikaan, aineiston luojaan ja tilanteeseen liittyvää tietoa voidaan hyvinkin helposti kerätä käyttäjän tarvitsematta sitä erikseen dokumentoida. Aineiston käyttöä varten siihen 24

27 liittyvä metadata täytyy luoda niin, että se on sekä koneellisesti että käyttäjän kannalta helposti käytettävässä muodossa. Pilottikohteet valittiin tarvekartoituksessa esille tulleiden tarpeiden pohjalta. Lisäksi tehtiin päivitetty laitekatsaus (liite 1) laitteista, joissa on kamera tai optio siihen. Parhaimmissa kamerakännyköissä päästiin (kesällä 2004) megapikselin tasoisiin kuviin, joskin usein objektiivin laatu rajoittaa kuvan laatua ehkä enemmän. Toteutetut pienimuotoiset pilotit koostuivat tiedon keruuseen ja jakamiseen liittyvästä menetelmätestauksesta. Pilotoinnin tulosten perusteella tarkennettiin järjestelmäkonseptia hajautuneen ja verkostoituneen työyhteisön oppimis- ja kommunikointijärjestelmäksi. Osa kokemusperäisestä tiedosta on sen luonteista, ettei sitä sen suuren määrän vuoksi kannata kerätä järjestelmiin. Projektissa kokeiltiin kamerakännykän hyödyntämistä tiedonkeruuvälineenä. Kuvat ja videopätkät löytyvät web-albumista (http://www.vtt.fi/tte/yhtjake/web_album/index.html). Kuvien ja lyhyiden videopätkien todettiin olevan havainnollisia tapoja etenkin palautteen välittämiseen edellisiin työvaiheisiin, ongelmatilanteiden dokumentoimiseksi, sekä opastus-/koulutusmateriaalin keruuseen ja välittämiseen. Reklamaatioista ja myöhästymisistä suuri osa aiheutuu muusta kuin jakajasta johtuvasta syystä. Palautteen ja ongelmatilanteiden helpon dokumentoinnin avulla voidaan päästä helposti kiinni reklamaatioiden ja ongelmien aiheuttajiin, ja näin ollen parantaa laatutasoa. Tämä on sekä tilaajan, kustantajan että jakeluorganisaation etu. Palautteen ja ongelmatilanteiden välittäminen tulisi ulottaa soveltuvin osin sekä edellisiin työvaiheisiin että asiakaspalveluun (etenkin toistuvien reklamaatioiden osalta). Ainakin palaute- ja ongelmatiedon välittämiseen kamerakännyköiden resoluutio on riittävä, ja tiedoston koot riittävän pieniä (kuvat kb, 10 sekunnin videopätkät alle 100 kb). Videopätkissä pimeys saattaa muodostua rajoittavaksi tekijäksi yöolosuhteissa. Joissain kamerakännykkämalleissa on tosin käytettävissä lisävalo. Jakeluorganisaation viestintäkanavan toimintamallia testattiin olemassaolevan palvelualustan avulla (kpl 4.2). Kuva- ja/tai videoviestien jatkoprosessointia varten määriteltiin tarvittavia lisätietoja, kuten päiväys ja kellonaika, aihealue ja säilytysaika. Pilottijärjestelmä muokattiin sellaiseksi, että se ehdottaa aineiston säilytysaikaa aihealueen perusteella, lähtökohtaisesti tallettaminen on kuitenkin lyhytaikaista ja pidempiaikaisesta säilytyksestä tulee päättää erikseen. Kerättävän aineiston osalta on sovittava vastuut ja missä asiaa käsitellään, esim. projekti-, alue- tai ryhmäpalavereissa. Piirikohtaisen materiaalin osalta vastuun tulee olla piirin jakajilla. Palautteen jakelun tulee olla tarvittavan laaja niin, että mahdolliset ongelmatilanteet pystytään tilaajan kanssa hoitamaan mahdollisimman hyvin. Aineiston mahdollisesta tilastoinnista tulee päättää erikseen. Mobiilitekniikka ei tietenkään yksin ole vastaus kaikkiin jakelun kehittämistarpeisiin, mutta sitä tarvitaan reaaliaikaisen, tehokkaan viestinnän vuoksi. Osa raportissa esitetyistä asioista voidaan hyvinkin hoitaa muutakin kuin mobiilitekniikkaa käyttämällä, mutta eräs mobiilitekniikan (kamerakännyköiden) valtti on se, että tiedonkeruuväline on jatkuvasti mukana, ja pieniä määriä tietoa voidaan kerätä melko vaivattomasti työn ohessa. Tiimien toimintaa voidaan myös helpottaa mobiilisovelluksilla, mutta niiden tulee olla organisaation muuhun toimintaan sovitettu työväline. Ilman organisaation kehittämisen strategiaa ja siihen liittyviä henkilöstön kehittämisen toimenpiteitä todellisten tarpeiden pohjalta eivät mobiilisovellukset edesauta organisaation kehittymistä paljon kuin on mahdollista. Ne voivat parhaimmillaan myös toimia organisaation kehittymisen eteenpäin viejänä. 25

28 6.2 Suositukset etenemisestä Sanomalehtien varhaisjakelua voidaan tehostaa langattoman viestinnän avulla välittämällä tietoa jakajan ja jakeluorganisaation kesken. Vuosina toteutetussa JALAN-projektissa pilotoitiin operatiivista faktatietoa sisältävien jakokirja-, tiedote- ja palautetietojen välittämistä käytännön kenttäolosuhteissa. Samalla havaittiin, että näiden tietojen lisäksi henkilöstöllä on paljon sellaista kokemusperäistä tietoa, jota ei ole tallennettu minnekään. Osa tästä tiedosta on mahdollista saada organisaation haltuun mobiilitekniikkaa hyödyntämällä. Kuvassa 16 on esitetty jakelun tietotuen ja viestinnän kokonaisuus, joista JALAN-projektissa käytiin läpi sähköistä jakokirjaa ja operatiivista viestintää, ja tässä projektissa kokemusperäisen tiedon keruuta ja hyödyntämistä. Älykäs interaktiivinen jakokirja Sähköinen jakokirja (tilaus- ja reittitiedot) Kommunikointi Langaton viestinvälitys (ihminen-ihminen/ ihminen-järjestelmä) Automaattinen tuottaminen Korjaukset Poikkeustilanteiden hallinta, opastus- ja tukimateriaalin käyttö Operatiivinen raportointi sekä muu tiedonkeruu Tietojärjestelmät Levikkijärjestelmä Jakelutietojärjestelmä Jakelun seurantajärjestelmä Oppimateriaalijärjestelmä Kuva 16. Kokemusperäisen tiedon keruun ja hyödyntämisen (lihavoidut osa-alueet) liittyminen jakelun järjestelmiin. Jakelun tietotuen ja viestinnän kehittämisessä voi edetä useaa reittiä, kuten kuvasta 17 näkyy. Ensimmäisiä kehityskohteita lienevät operatiiviseen toimintaan suoraan liittyvät automaattisesti tuotettava jakokirja sekä operatiivinen raportointi, joista on jakajille päivittäistä hyötyä. Sen jälkeen voidaan edetä kommunikoinnin ja muun tiedonkeruun kautta opastus- ja tukimateriaalin (mobiiliin) käyttöön. Eteneminen kannattaa vaiheistaa, ja sitä kannattaa pilotoida ennen laajempaa käyttöönottoa. 26

29 Automaattisesti tuotettava paperinen jakokirja (ja karttapohjainen opastus) Operatiivinen raportointi Kommunikointi Sähköinen jakokirja (sekä reitinopastus) Reaaliaikainen tuotannon ja jakelun seuranta sekä kommunikointi Tiedonkeruu Sähköinen jakokirja ja reittiopastus ja jakelutietojen langaton päivitys Integroitu sähköinen jakokirja, operatiivinen raportointi ja tiedonkeruu sekä kommunikointi. Automaattinen langaton päivitys. Kaksisuuntainen tiedonsiirto (jakelutiedot ja ihmisten välinen kommunikaatio). Opastus- ja tukimateriaalin muokkaus / hallinta. Opastus- ja tukimateriaalin käyttö Kuva 17. Jakelun mobiililaitteen (älykkään interaktiivisen jakokirjan) osa-alueet jakelun tietotuen ja viestinnän kehittämisessä. 27

30 Lähdeluettelo 1. Kuusisto, Olli; Vainikainen, Sari; Pajukanta, Janne; Bäck, Asta. Jakelun logistiikkaketjun langaton ohjaus ja seuranta (JALAN). VTT Tietotekniikka, Espoo s. (Luottamuksellinen, JALAN-projektin osapuolten sisäiseen käyttöön); Julkinen loppuraportti: Kuusisto, Olli; Vainikainen, Sari; Pajukanta, Janne; Bäck, Asta. Jakelun logistiikkaketjun langaton ohjaus ja seuranta JALAN. VTT Tietotekniikka, Espoo s. (VTT Tiedotteita - Research Notes : 2237) 2. Lundström, Krista. Organisaatio tiedon luojana. Essee Nonakan ja Takeuchin teoksesta The Knowledge Creating Company. Saatavilla www-muodossa: <URL: 3. Nonaka, I. & Takeuchi, H. The knowledge creating company: how Japanese companies create the dynamics of innovation. Oxford University Press. New York s 4. Martti Teikari, Tutkimustieto, hoitosuositukset ja ammatillinen kokemus yhdistyvät päätöksenteossa, Impakti 6/2000. Saatavilla www-muodossa: <URL: 5. Kolari, Juha; Laakko, Timo; Hiltunen, Tapio; Ikonen, Veikko; Kulju, Minna; Suihkonen, Raisa; Toivonen, Santtu; Virtanen, Tytti. Context-Aware Services for Mobile Users. Technology and User Experiences. VTT Information Technology, Espoo p. + app. 3 p. (VTT Publications 539) 6. Via Group -koulutusmateriaali. 28

31 Liite 1 Laitekatsaus ( ) Nokia 6600 GSM 900 / 1800 / 1900 Koko 109 x 58 x 24 mm Paino 122 g Näyttö TFT, väriä, 176 x 208 pikseliä 6 MB jaettu muisti + 32 MB MMC-kortti MMC-muistikorttipaikka GPRS luokka 10 (4+1/3+2 slots), datanopeus kbps Viestintä SMS, MMS, Kamera 640 x 480 pikseliä Videokuvaus Bluetooth ja infrapuna Java MIDP 2.0 Symbian OS 7.0s, Series 60 UI WAP 2.0 xhtml-selain Puheaika jopa 4 h Valmiusaika jopa 10 vrk Hinta n. 425 Nokia 7610 GSM 900 / 1800 / 1900 Koko 109 x 53 x 19 mm Paino 118 g Näyttö TFT, väriä, 176 x 208 pikseliä 8 MB jaettu muisti + 64 MB RS-MMC-kortti MMC-muistikorttipaikka (pienennetty MMC) GPRS luokka 10 (4+1/3+2 slots), datanopeus kbps Viestintä SMS, MMS, Kamera 1Mp, 1152 x 864 pikseliä Videokuvaus, resoluutio 128 x 96 tai 174 x 144 pikseliä Bluetooth Java MIDP 2.0 Symbian OS 7.0s, Series 60 UI WAP 2.0 HTML- ja xhtml -selaimet Puheaika jopa 3 h Valmiusaika jopa 10 vrk Hinta n

32 Nokia 6820 EGSM 900 / GSM 1800 / GSM 1900 Koko 107 x 47 x 20 mm Paino 100 g Näyttö CSTN, 4096 väriä, 128 x 128 pikseliä, 27,5 x 27,5 mm 3,5 MB jaettu muisti GPRS luokka 10 (4+1/3+2 slots), datanopeus 118 kbps (EDGE) Viestintä SMS, MMS, CIF-kamera 352 x 288 pikseliä Videokuvaus Bluetooth Java MIDP 1.0 Series 40 UI WAP 2.0 xhtml-selain Puheaika jopa 7 h Valmiusaika jopa 10 vrk Hinta n. 375 Nokia 3660 GSM 900 / 1800 / 1900 Koko 130 x 57 x 26 mm Paino 130 g Näyttö TFT, väriä, 176 x 208 pikseliä, 35 x 41 mm 3,4 MB jaettu muisti + 16 MB MMC-kortti MMC-muistikorttipaikka GPRS luokka 4 (3+1 slots), datanopeus kbps Viestintä SMS, MMS, Kamera 640 x 480 pikseliä Videokuvaus Bluetooth Java MIDP 1.0 Symbian OS 6.1, Series 60 UI WAP xhtml-selain Puheaika 2-4 h Valmiusaika jopa 10 vrk Hinta n

33 Siemens SX1 GSM 900 / 1800 / 1900 Koko 109 x 56 x 19 mm Paino 116 g Näyttö TFT, väriä, 176 x 220 pikseliä 16 MB muisti, 4 MB käytettävissä + 64 MB MMC-kortti MMC-muistikorttipaikka GPRS luokka 10 (4+1/3+2 slots), datanopeus kbps Viestintä SMS, MMS, Kamera 640 x 480 pikseliä Videokuvaus Bluetooth Java MIDP 2.0 Symbian OS 6.1, Series 60 UI WAP 2.0 xhtml-selain Puheaika jopa 6 h Valmiusaika jopa 10 vrk Hinta n. 495 Siemens ST60 GSM 900 / 1800 Koko 99 x 49 x 22 mm Paino 87 g Näyttö TFT, väriä, 120 x 160 pikseliä 5 MB jaettu muisti GPRS luokka 10 (4+1/3+2 slots), datanopeus kbps Viestintä SMS, MMS Kamera 640 x 480 pikseliä Videokuvaus Java WAP 2.0 Puheaika jopa 4,5 h Valmiusaika jopa 140 h Hinta n

34 Sony Ericsson P900 GSM 900 / 1800 / 1900 Koko 115 x 57 x 24 mm Paino 150 g Näyttö TFT, väriä, 208 x 320 pikseliä 16 MB muistia käytettävissä + 32 MB muistikortti Memory Stick Duo -muistikorttipaikka GPRS luokka 8 (4+1 slots), datanopeus kbps Viestintä SMS, MMS, Kamera 640 x 480 pikseliä Videokuvaus Bluetooth Java MIDP 2.0, Personal Java Symbian OS 7.0, UIQ 2.1 WAP 2.0 HTML- ja xhtml -selaimet Puheaika jopa 13 h Valmiusaika jopa 400 h Hinta n. 890 Sony Ericsson K700 GSM 900 / 1800 / 1900 Koko 99 x 46 x 19 mm Paino 90 g Näyttö TFT, väriä, 176 x 220 pikseliä 41 MB jaettu muisti GPRS luokka 10 (4+1/3+2 slots), datanopeus kbps Viestintä SMS, MMS, Kamera 640 x 480 pikseliä, salama Videokuvaus Bluetooth Java MIDP 2.0 WAP 2.0 xhtml -selain Puheaika jopa 7 h Valmiusaika jopa 300 h Hinta n

35 Sony Ericsson T630 GSM 900 / 1800 / 1900 Koko 102 x 43 x 17 mm Paino 92 g Näyttö TFT, väriä, 128 x 160 pikseliä 2 MB jaettu muisti GPRS Viestintä SMS, MMS, CIF-kamera 352 x 288 pikseliä Bluetooth Java MIDP 1.0 WAP 2.0 xhtml -selain Puheaika jopa 14 h Valmiusaika jopa 315 h Hinta n. 390 Samsung X600 GSM 900 / 1800 Koko 102 x 43 x 20 mm Paino 80 g Näyttö TFT, väriä, 128 x 128 pikseliä 9 MB jaettu muisti GPRS luokka 10 (4+1/3+2 slots), datanopeus kbps Viestintä SMS, MMS Kamera 640 x 480 pikseliä, kääntyvä, lisävalo Java WAP 2.0 Puheaika jopa 3,5 h Valmiusaika jopa 250 h Hinta n

36 Motorola V600 GSM 850 / 900 / 1800 / 1900 Koko 88 x 48 x 24 mm Paino 115 g Näyttö TFT, väriä, 176 x 220 pikseliä 5 MB jaettu muisti GPRS luokka 10 (4+1/3+2 slots), datanopeus kbps Viestintä SMS, MMS, Kamera 640 x 480 pikseliä Bluetooth Java WAP 2.0 xhtml -selain Puheaika jopa 5 h Valmiusaika jopa 280 h Hinta n. 495 Qtek 2020 GSM 900 / 1800 / 1900 Koko 130 x 70 x 18 mm Paino 190 g Näyttö 3,5 TFT, väriä, 240 x 320 pikseliä 128 MB muisti SDIO/MMC -muistikorttipaikka GPRS luokka 10 (4+1/3+2 slots), datanopeus kbps Viestintä SMS, MMS, Kamera 640 x 480 pikseliä Videokuvaus Bluetooth Microsoft Pocket PC2003 Phone edition WAP HTML-selain Puheaika jopa 3,5 h PDA-käyttöaika jopa 12 h Valmiusaika jopa 160 h Hinta n

37 Qtek 8080 GSM 900 / 1800 / 1900 Koko 120 x 50 x 24 mm Paino 130 g Näyttö 2,2 TFT, väriä, 176 x 220 pikseliä 64 MB muisti SDIO/MMC -muistikorttipaikka GPRS luokka 8 (4+1 slots), datanopeus kbps Viestintä SMS, MMS, Kamera 640 x 480 pikseliä Videokuvaus Bluetooth Microsoft SmartPhone 2003 WAP HTML-selain Puheaika 3-6 h Valmiusaika h Hinta n. 540 PDA-laitteita Hewlett-Packard HPiPAQH5550 Microsoft Windows Pocket PC 2003 Premium Edition Intel XScale -prosessori 400 MHz 128 Mt SDRAM Integroitu Bluetooth versio 1.1, integroitu WLAN b 84 x 15,9 x 138 mm 206,8 g n. 800 HP ipaq H2210 Microsoft Windows Pocket PC 2003 Premium Edition Intel XScale -prosessori 400 MHz 64 Mt SDRAM Integroitu Bluetooth versio 1.1, lisävar. WLAN b 76,4 x 15,4 x 115,4 mm 144,2 g n. 440 Hinnat: Verkkokauppa.com

38 PDA-laitteita Fujitsu-Siemens Fujitsu Siemens Pocket LOOX 420 Microsoft Windows Mobile Software 2003 for Pocket PC Intel XScale -prosessori 400 MHz 64 Mt SDRAM Integroitu Bluetooth versio 1.1, integroitu WLAN b x 70.6 x 14.1 mm 125 g n. 350 Fujitsu Siemens Pocket LOOX 610 Microsoft Windows Mobile Software 2003 for Pocket PC Intel XScale -prosessori 400 MHz 128 Mt SDRAM Integroitu Bluetooth versio 1.1, integroitu WLAN b x 78 x 18.2 mm 205 g n. 490 Hinnat: Verkkokauppa.com PDA-laitteita ARC BOBi / BOBm Pieni ja kevyt (90x150x33mm, 450g) Kestää erittäin vaativat olosuhteet (MIL-810F, IP67) Pohjautuu Windows CE 4.2 -käyttöjärjestelmään 4 transflektiivinen TFT-kosketusnäyttö (VGA 640x480) Näyttö soveltuu käytettäväksi auringonvalossa Suorituskykyinen (Intel Xscale PXA255, 128MB RAM,64MB FlashROM) Monipuoliset liitännät (2xUSB, RS232, audio, AC/DC 12-32V Optiona mm. WLAN, Bluetooth, GPRS, GPS PCMCIA Type II (optiona Compact Flash) Optiona sisäinen mikrofoni ja kaiutin Pitkä toiminta-aika (8h jatkuvaa toiminta-aikaa) 7.4V 1800mAH Lithium-Ion (hot-swap) 2. sisäinen 20mAH akku mahdollistaa pää-akun vaihdon ilman että laitetta tarvitsee sammuttaa Optiona käsivarsinäppäimistö 36

Kokemukset talteen kamerakännykällä. Jakelun Infopäivä Olli Kuusisto

Kokemukset talteen kamerakännykällä. Jakelun Infopäivä Olli Kuusisto Kokemukset talteen kamerakännykällä Jakelun Infopäivä 25.11.2004 Olli Kuusisto JALAN-loppuseminaari 23.1.2004: Mitä JALAN-projektin jälkeen? Organisaatioiden välinen tiedonsiirto kuluvana vuonna tavoitteena

Lisätiedot

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan?

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Matkailun laatu laatukäsikirja osaksi yrityksen sähköistä liiketoimintaa Sähköinen aamuseminaari matkailualan toimijoille 24.8.2010 Riitta Haka

Lisätiedot

Eduskunnan tiedon ja tietämyksen hallinta -projekti

Eduskunnan tiedon ja tietämyksen hallinta -projekti Eduskunnan tiedon ja tietämyksen hallinta -projekti Olli Mustajärvi olli.mustajarvi@eduskunta.fi Eduskunta www.eduskunta.fi Mistä on kysymys? Case eduskunta Tiedon ja tietämyksen hallinta-projektit tulokset

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Vastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla

Vastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla Vastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla Johdanto... 2 1. Opetushenkilökunnan tehtävät... 2 1.1. Kurssin vastuuopettaja... 2 1.2. Kurssimestarit ja assistentit... 3 1.2.1. Vastuuyliopiston

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Kuntatieto-ohjelma. Nykytilan analyysin tiivistelmä Versio: 1.0. Laatija: Pentti Kurki

Kuntatieto-ohjelma. Nykytilan analyysin tiivistelmä Versio: 1.0. Laatija: Pentti Kurki Kuntatieto-ohjelma Nykytilan analyysin tiivistelmä 25.6.2014 Versio: 1.0 Laatija: Pentti Kurki Kuntatieto-ohjelma nykytila tiivistelmä 25.6.2014 2 (7) Sisällys 1. Dokumentin tarkoitus... 3 2. Kuntien ulkoisen

Lisätiedot

Harjoitustyö Case - HelpDesk

Harjoitustyö Case - HelpDesk Harjoitustyö Case - HelpDesk Harjoitustyön Case: HelpDesk -sovellus Tietotekniikkatoimittaja AB ja asiakas X ovat viime vuonna sopineet mikrotukiyksikön ulkoistamisesta X:ltä AB:n liikkeenjohdon vastuulle.

Lisätiedot

Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet

Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet Tekijät: Hanni Muukkonen, Minna Lakkala, Liisa Ilomäki ja Sami Paavola, Helsingin yliopisto 1 Suunnitteluperiaatteet trialogisen oppimisen pedagogiikalle 1.

Lisätiedot

Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014

Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014 Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014 2 / 9 Green ICT pilotin raportti SISÄLLYSLUETTELO 1. Tiivistelmä koekäytöstä... 3 2. Toteutus... 4 2.1.Tavoite... 4 2.2.Mobiilisovellus... 4 2.3.Käyttöönotto...

Lisätiedot

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Kuntamarkkinat 14.9.2016 Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Hallinnon toimintatapojen digitalisointi

Lisätiedot

Helsinki Region Infoshare Pääkaupunkiseudun tiedon avaaminen

Helsinki Region Infoshare Pääkaupunkiseudun tiedon avaaminen Helsinki Region Infoshare Pääkaupunkiseudun tiedon avaaminen Projektipäällikkö Ville Meloni Forum Virium Helsinki 2.11.2011 - MML Paikkatietomarkkinat 2011 Helsinki Region Infoshare Kehitetään tiedontuottajien

Lisätiedot

TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv )

TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv ) Karl-Magnus Spiik Ky Tiimityöskentely / sivu 1 TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv ) Asiakas: Ryhmä: Uusi päiväkoti Koko henkilöstö Tämän kolmiosaisen valmennuksen päätavoitteena on tiimityöskentelyn kehittäminen.

Lisätiedot

Tietotekniikan Sovellusprojektit

Tietotekniikan Sovellusprojektit Tietotekniikan Sovellusprojektit Jukka-Pekka Santanen Tietotekniikan laitos 16.2.2010 Tavoitteena taitoja ja kokemusta projektimuotoisesta työtavasta ja ryhmätyöstä, projektin hallinnasta ja johtamisesta,

Lisätiedot

Uuden etusivun ja uusien toiminnallisuuksien esittelymateriaali

Uuden etusivun ja uusien toiminnallisuuksien esittelymateriaali Uuden etusivun ja uusien toiminnallisuuksien esittelymateriaali Asiakaspalvelun Oma Yritys-Suomi -työtila Päivämäärä: 19.10.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1 TERMISTÖ 2 JOHDANTO 3 YHTEENVETO 1 4 MUUTOKSET 5 USEIN

Lisätiedot

Viisi vinkkiä tasokkaaseen tiedolla johtamiseen ja parempaan asiakasymmärrykseen

Viisi vinkkiä tasokkaaseen tiedolla johtamiseen ja parempaan asiakasymmärrykseen Viisi vinkkiä tasokkaaseen tiedolla johtamiseen ja parempaan asiakasymmärrykseen Big Data Solutions Oy 2017 VIISI VINKKIÄ TASOKKAASEEN TIEDOLLA JOHTAMISEEN JA PAREMPAAN ASIAKASYMMÄRRYKSEEN Basware on maailman

Lisätiedot

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu?

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Oppimispäiväkirjablogi Hannu Hämäläinen oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Parhaimmillaan oppimispäiväkirja toimii oppilaan oppimisen arvioinnin työkaluna. Pahimmillaan se tekee

Lisätiedot

2007 Nokia. Kaikki oikeudet pidätetään. Nokia, Nokia Connecting People, Nseries ja N77 ovat Nokia Oyj:n tavaramerkkejä tai rekisteröityjä

2007 Nokia. Kaikki oikeudet pidätetään. Nokia, Nokia Connecting People, Nseries ja N77 ovat Nokia Oyj:n tavaramerkkejä tai rekisteröityjä Nokia Lifeblog 2.5 2007 Nokia. Kaikki oikeudet pidätetään. Nokia, Nokia Connecting People, Nseries ja N77 ovat Nokia Oyj:n tavaramerkkejä tai rekisteröityjä tavaramerkkejä. Muut tässä asiakirjassa mainitut

Lisätiedot

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki 15.9.2016 Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Miksi tiedottaa? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL

Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL 1 Hankekohelluksesta ketterään ja kokeilevaan toimintatapojen kehittämiseen Hankesuunnittelu, -arviointi ja -raportointi on usein

Lisätiedot

Nokia Lifeblog 2.5 Nokia N76-1

Nokia Lifeblog 2.5 Nokia N76-1 Nokia Lifeblog 2.5 Nokia N76-1 2007 Nokia. Kaikki oikeudet pidätetään. Nokia, Nokia Connecting People, Nseries ja N76 ovat Nokia Oyj:n tavaramerkkejä tai rekisteröityjä tavaramerkkejä. Muut tässä asiakirjassa

Lisätiedot

Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO

Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Sopimukselliset velvoitteet velvoite tiedottaa hankkeesta ja sen saamasta rahoituksesta tarkoituksenmukaisesti, avoimesti ja

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

JIK ky:n viestinnän strategia 2015 2018

JIK ky:n viestinnän strategia 2015 2018 JIK ky:n viestinnän strategia 2015 2018 johtoryhmä 12.5.2015 YT-ryhmä 5.6.2015 johtokunta 18.6.2015 yhtymäkokous 2.12.2015 Sisältö 1. Tausta 2 2. Terveydenhuollon kuntayhtymän viestintää ohjaavat säädökset

Lisätiedot

TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO

TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO Katja Reinikainen Kansalaisareena 2016 Taustaa Tiedotteen kirjoittaminen lähtee tarpeesta tiedottaa yhteisöä/organisaatiota koskevasta asiasta. Tiedotteen tarkoitus

Lisätiedot

Online-kurssien pikaopas Adobe Connect -yhteyden käyttämiseen

Online-kurssien pikaopas Adobe Connect -yhteyden käyttämiseen Online-kurssien pikaopas Adobe Connect -yhteyden käyttämiseen Laitteisto ja ohjelmat Sovelton Online-kurssit käyttävät alustanaan Adobe Connect -ympäristöä. Asiakasohjelmaksi riittää pelkkä www-selain

Lisätiedot

Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä

Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä Väestöliitto Perheystävällinen työpaikka -ohjelma Laura Hannola 29.9.2016 Sisältö Fokusryhmähaastattelumenetelmä Mikä toimi/mikä

Lisätiedot

Tieto- ja viestintätekniikka. Internetistä toimiva työväline 1,5 osp (YV10TV2) (HUOM! Ei datanomeille)

Tieto- ja viestintätekniikka. Internetistä toimiva työväline 1,5 osp (YV10TV2) (HUOM! Ei datanomeille) Kuvaukset 1 (5) Tieto- ja viestintätekniikka Internetistä toimiva työväline 1,5 osp (YV10TV2) (HUOM! Ei datanomeille) Tavoitteet omaksuu verkko-oppimisympäristön ja sähköpostin keskeiset toiminnot tutustuu

Lisätiedot

Maarit Pedak

Maarit Pedak Osallistava sisäinen viestintä Lahden kaupungissa Kuntamarkkinat 15.9.2011 Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Maarit Pedak KTM ja VTM, tutkija maarit.pedak@helsinki.fi 9/19/2011 1 OSVI: Osallistava

Lisätiedot

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely LOPPURAPORTTI 18.12.2015 Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely Tausta Liikenneviraston Kansallinen kävelyn ja pyöräilyn tietopankki, Kulkulaari on perustettu vuonna 2013. Sivusto perustettiin

Lisätiedot

LOP Vaahtera- osaprojektin väliarviointi

LOP Vaahtera- osaprojektin väliarviointi LOP Vaahtera- osaprojektin väliarviointi LOP-kehittämistyön organisaatio 2014 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTITYÖN JOHTORYHMÄ Tekee kehittämistyötä koskevat toimiala- ja sektori rajat ylittävät sopimukset

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

LUC-palvelupiste. Käyttöönoton vaiheet ja tulevaisuuden tavoitteet Sakari Tarvainen

LUC-palvelupiste. Käyttöönoton vaiheet ja tulevaisuuden tavoitteet Sakari Tarvainen LUC-palvelupiste Käyttöönoton vaiheet ja tulevaisuuden tavoitteet Sakari Tarvainen Taustat - Konsernin strategiasta (2009) löytyy toiminta-ajatus Palvelut tuotettava pääosin yhdessä - Yhdeksi kehityskohteeksi

Lisätiedot

Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä. Tuija Luoma, VTT

Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä. Tuija Luoma, VTT Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä Tuija Luoma, VTT RÄJÄHDYSVAARALLISEN TYÖYMPÄRISTÖN HENKILÖTURVALLISUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Tekijät määritetty

Lisätiedot

Monimutkaisesta datasta yksinkertaiseen päätöksentekoon. SAP Finug, Emil Ackerman, Quva Oy

Monimutkaisesta datasta yksinkertaiseen päätöksentekoon. SAP Finug, Emil Ackerman, Quva Oy Monimutkaisesta datasta yksinkertaiseen päätöksentekoon SAP Finug, 9.9.2015 Emil Ackerman, Quva Oy Quva Oy lyhyesti Quva kehittää innovatiivisia tapoja teollisuuden automaation lisäämiseksi Internetin

Lisätiedot

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Jani Koivula, 21.11.2010 Kuka on se oikea? 23.11.2010 TULe urheiluseuraan liikkumaan 2 Ovatko sidosryhmänne sosiaalisessa mediassa? Oletteko te? Sosiaalisen

Lisätiedot

pandia Business Intelligence Asuinkiinteistöjen omistajille Pandia Oy Sinikalliontie Espoo

pandia Business Intelligence Asuinkiinteistöjen omistajille Pandia Oy Sinikalliontie Espoo pandia Business Intelligence Asuinkiinteistöjen omistajille contact@pandia.fi puh: 09 549 194 69 fax: 09 584 414 10 Pandia Oy Sinikalliontie 14 02630 Espoo PANDIA REAL ESTATE KERÄÄ JA JALOSTAA TIETOA Kirjanpidon

Lisätiedot

Digi-tv vastaanottimella toteutetut interaktiiviset sovellukset

Digi-tv vastaanottimella toteutetut interaktiiviset sovellukset Toiminnallinen määrittely: Editori Digi-tv vastaanottimella toteutetut interaktiiviset sovellukset Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.01 7.11.01 Pekka Koskinen Alustava sisällysluettelo 0.1 12.11.01 Pekka

Lisätiedot

Suomi.fi-palveluväylä

Suomi.fi-palveluväylä Suomi.fi-palveluväylä 18.11.2016 Versio: 3.0, JPVO122 Esityksen sisältö 1. Suomi.fi-palvelukokonaisuus 2. Palvelulupauksemme 3. Mitä palvelu tarjoaa? 4. Palveluväylän kokonaisuus 5. Vyöhykkeet ja väyläratkaisut

Lisätiedot

Kuinka parantaa tiedon käyttöä poliittisessa päätöksenteossa haasteita johtamisen näkökulmasta. Taina Kulmala, VNK

Kuinka parantaa tiedon käyttöä poliittisessa päätöksenteossa haasteita johtamisen näkökulmasta. Taina Kulmala, VNK Kuinka parantaa tiedon käyttöä poliittisessa päätöksenteossa haasteita johtamisen näkökulmasta Taina Kulmala, VNK Politiikkatoimien vaikuttavuusarvioinnin kehittäminen (POVI-hanke) TAVOITE: Parempi tietopohja

Lisätiedot

Mobiili kanta-asiakaskortin yhteisöllisyys yhdistettynä maksamisen helppouteen. Case: JYP Juniorit Yhteisökortti. Mobile intelligence

Mobiili kanta-asiakaskortin yhteisöllisyys yhdistettynä maksamisen helppouteen. Case: JYP Juniorit Yhteisökortti. Mobile intelligence Mobile intelligence Mobiili kanta-asiakaskortin yhteisöllisyys yhdistettynä maksamisen helppouteen Case: JYP Juniorit Yhteisökortti Jussi Jalasaho - JYP Juniorit Ry Timo Wallius - Arena Interactive Oy

Lisätiedot

GroupWise Calendar Publishing Host User

GroupWise Calendar Publishing Host User GroupWise 8 Calendar Publishing Host User 8 17. lokakuu 2008 Novell GroupWise Calendar Publishing Host User PIKAKÄYNNISTYS www.novell.com YLEISTÄ Novell GroupWise Calendar Publishing Host User on Web-pohjainen

Lisätiedot

Tulevaisuuden Internet. Sasu Tarkoma

Tulevaisuuden Internet. Sasu Tarkoma Tulevaisuuden Internet Sasu Tarkoma Johdanto Tietoliikennettä voidaan pitää viime vuosisadan läpimurtoteknologiana Internet-teknologiat tarjoavat yhteisen protokollan ja toimintatavan kommunikointiin Internet

Lisätiedot

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri

Lisätiedot

Sanomapavelinohjelmiston käyttöohje (Vanha versio RO)

Sanomapavelinohjelmiston käyttöohje (Vanha versio RO) Sanomapavelinohjelmiston käyttöohje (Vanha versio 22.5.2015 RO) Asio Sanomapalvelinohjelmiston ja viestintäpalvelun käyttö nettiselaimella Kirjautuminen palveluun, Viestin lähetys, Sanomaryhmän luominen

Lisätiedot

VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN. www.te-palvelut.fi

VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN. www.te-palvelut.fi VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN www.te-palvelut.fi TE-toimiston verkkoasiointiin pääset kirjautumaan www.te-palvelut.fi Oma asiointi Henkilöasiakas Kirjaudu sisään verkkopankkitunnuksilla ja hyväksy käyttöehdot

Lisätiedot

Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle. Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry

Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle. Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry Taustaa Päihdepalvelujen laatusuositukset 2002 Laatutyön toteuttaminen koulutus Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Kuntasektorin yhteineset viitearkkitehtuurit Tiedon- ja asianhallinta Johtamisjärjestelmä

Kuntasektorin yhteineset viitearkkitehtuurit Tiedon- ja asianhallinta Johtamisjärjestelmä Kuntasektorin yhteineset viitearkkitehtuurit Tiedon- ja asianhallinta Johtamisjärjestelmä Kurttu-seminaari 2013 18.4.2013 Helsinki Heini Holopainen, Sari Valli Sisältö Tiedon- ja asianhallinnan viitearkkitehtuuri

Lisätiedot

PILOTTITYÖSKENTELY LÄHTÖKOHDAT JA TAUSTA

PILOTTITYÖSKENTELY LÄHTÖKOHDAT JA TAUSTA PILOTTITYÖSKENTELY LÄHTÖKOHDAT JA TAUSTA Monialainen liikkuvatuki hajautettuun asumiseen 2.12.2014 jari.karppinen@avainvaki.fi Taustaa Paavo 1: Asumisyksikköjen rakentaminen, palvelurakenteen uudistuminen

Lisätiedot

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA Kansallisen seuranta-arvioinnin tavoitteet ja periaatteet Oppimistulosten seuranta-arvioinnit 2008 2009 Tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Valtion yhteisen viestintäratkaisun toiminnallisen käyttöönoton tuki Askel - konsultointi

Valtion yhteisen viestintäratkaisun toiminnallisen käyttöönoton tuki Askel - konsultointi Valtion yhteisen viestintäratkaisun toiminnallisen käyttöönoton tuki Askel - konsultointi Valtion yhteinen viestintäratkaisu Viestintäratkaisu vastaa hallinnon tuottavuus, vaikuttavuus ja asiakeskeisyys

Lisätiedot

Määrittely- ja suunnittelumenetelmät

Määrittely- ja suunnittelumenetelmät Menetelmädokumentti Määrittely- ja suunnittelumenetelmät Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.01 5.12.01 Pekka Koskinen Alustava sisällysluettelo 0.1 7.12.01 Pekka Koskinen Ensimmäinen luonnos 1.0 11.12.01 Pekka

Lisätiedot

Digi-tv vastaanottimella toteutetut interaktiiviset sovellukset

Digi-tv vastaanottimella toteutetut interaktiiviset sovellukset Vaatimusmäärittely Digi-tv vastaanottimella toteutetut interaktiiviset sovellukset Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.1 12.10.01 Pekka Koskinen Ensimmäinen luonnos 0.2 17.10.01 Pekka Koskinen Lisätty vaatimuksia

Lisätiedot

Käyttöohje Social News

Käyttöohje Social News Käyttöohje Social News 1.1. painos FI Social News Vapauta sisäinen uutistoimittajasi ja raportoi lähiseutusi kiinnostavat tapahtumat suurelle yleisölle ammattimediakumppaneiden kautta. Lataa ja asenna

Lisätiedot

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN 1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Oppilaitos: Yhteyshenkilö: Päivämäärä: 1.1 YMPÄRISTÖASIOIDEN HOIDON TILA KRITEERI 1: Oppilaitoksella on käsitys omaan toimintaansa

Lisätiedot

KAUPPATIEDONSIIRRON VÄLINEET RAKENNUSALAN VERKOSTOTALOUDESSA

KAUPPATIEDONSIIRRON VÄLINEET RAKENNUSALAN VERKOSTOTALOUDESSA KAUPPATIEDONSIIRRON VÄLINEET RAKENNUSALAN VERKOSTOTALOUDESSA CM-Systems Oy tutkimuksen tausta ja tavoite tulos ja kehitetty ratkaisu ohjelmiston kuvaus projektinhallintaan erikoistunut ohjelmisto- ja konsulttiyritys,

Lisätiedot

ETÄPALVELU. HALTIK Videoportaali - osallistujan ohje

ETÄPALVELU. HALTIK Videoportaali - osallistujan ohje ETÄPALVELU HALTIK Videoportaali - osallistujan ohje 19.5.2015 Laitevaatimukset Tietokoneessa tulee olla asennettuna: Web-kamera Mikrofoni ja kaiuttimet tai kuulokkeet Tietokoneen internet selaimen tulee

Lisätiedot

Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa

Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa Valmisteluvaihe ja tausta Tiedotus Osallistaminen Pilotointiprosessin toteutus Itsearviointi-istunnot Tietojen koonti ja syöttö Mitä maksoi? Hyödyt: Organisaatiolle

Lisätiedot

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi Esimiehen opas kehityskeskusteluihin Irma Meretniemi Talentum Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Irma Meretniemi Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Lapine Oy Taitto: Anni Palotie ISBN

Lisätiedot

Palautepalvelut. Salla Sainio

Palautepalvelut. Salla Sainio Palautepalvelut Salla Sainio 22.4.2013 1 Mitä kehitetään ja kenelle? Kansalliset asiakaspalautekyselyt: luodaan Suomeen asteittain yhtenäiset asiakaspalautekyselyt ensimmäisenä neuvoloihin ja suun terveydenhuoltoon

Lisätiedot

Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4

Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4 Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4 ESIMIESKYSELY 1. Perustietoja TAIKA II-hankkeen alku- ja loppukartoituskyselyn tarkoituksena oli kerätä tietoa projektiin osallistuneiden työyhteisöjen

Lisätiedot

LOPPURAPORTTI. Yhteyshenkilön nimi: Pekka Koponen Yhteystiedot (puhelinnumero ja sähköposti): 040 501 7114, pekka.koponen@forumivirium.

LOPPURAPORTTI. Yhteyshenkilön nimi: Pekka Koponen Yhteystiedot (puhelinnumero ja sähköposti): 040 501 7114, pekka.koponen@forumivirium. Raportoitavan hankkeen perustiedot Hankkeen nimi: Kiinnostava arkkitehtuuri Hankkeen vastuutaho (hankkeen hallinnoija): Openhouse ry Y-tunnus: 2343039-6 Toimipaikka (osoite ja postinumero): c/o Jussi Murole,

Lisätiedot

VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN. www.te-palvelut.fi

VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN. www.te-palvelut.fi VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN www.te-palvelut.fi TE-toimiston verkkoasiointiin pääset kirjautumaan www.te-palvelut.fi Oma asiointi Henkilöasiakas Kirjaudu sisään verkkopankkitunnuksilla ja hyväksy käyttöehdot

Lisätiedot

Mobiilikanavan mahdollisuudet kauppakeskuksille

Mobiilikanavan mahdollisuudet kauppakeskuksille Mobiilikanavan mahdollisuudet kauppakeskuksille Markkinaselvityksen tulokset ja näkemyksiä kehityksestä 20.10.2011 www.nearme.fi Mitkä ovat kauppakeskuksenne kehitystarpeet nykyisille ja uusille kanaville?

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Kieliaineistojen käyttöoikeuksien hallinnan tietojärjestelmä

Kieliaineistojen käyttöoikeuksien hallinnan tietojärjestelmä Kieliaineistojen käyttöoikeuksien hallinnan tietojärjestelmä Omistaja Tyyppi Tiedoston nimi Turvaluokitus Kohderyhmä Turvaluokituskäytäntö --- SE/Pekka Järveläinen Projektisuunnitelma projektisuunnitelma_kielihallinto.doc

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Avoimen ohjelmistotuotteen hallinta julkisella sektorilla. Jukka Kääriäinen VTT Oy , Oskari-verkostopäivä

Avoimen ohjelmistotuotteen hallinta julkisella sektorilla. Jukka Kääriäinen VTT Oy , Oskari-verkostopäivä Avoimen ohjelmistotuotteen hallinta julkisella sektorilla Jukka Kääriäinen (jukka.kaariainen@vtt.fi) VTT Oy 19.5.2015, Oskari-verkostopäivä Esityksen sisältö Mitä on tuotteenhallinta? Mikä on avoimen tuotteenhallintamalli?

Lisätiedot

KDK-asiakasliittymä - tilannekatsaus. OKM kirjastopäivät Kristiina Hormia-Poutanen

KDK-asiakasliittymä - tilannekatsaus. OKM kirjastopäivät Kristiina Hormia-Poutanen KDK-asiakasliittymä - tilannekatsaus OKM kirjastopäivät 15.11.2011 Kristiina Hormia-Poutanen KDK-asiakasliittymä tavoitteita Kirjastojen, arkistojen ja museoiden yhteistyö Yhteinen asiakasliittymä kansallinen,

Lisätiedot

15.4.2015. 30.05.2007 Capricode Oy

15.4.2015. 30.05.2007 Capricode Oy Automaattinen Häiriöinfo - oikea ratkaisu tiedotepalvelujärjestelmäksi; häiriö-, vika- ja katastrofitiedotteiden automaattiseen ja reaaliaikaiseen jakeluun 15.4.2015 Sisällysluettelo Häiriötilanteiden

Lisätiedot

Paikkatietoasiain neuvottelukunta Viestintäsuunnitelma 1 (5) Paikkatietoverkosto Viestintä-kärkihanke

Paikkatietoasiain neuvottelukunta Viestintäsuunnitelma 1 (5) Paikkatietoverkosto Viestintä-kärkihanke Paikkatietoasiain neuvottelukunta Viestintäsuunnitelma 1 (5) Paikkatietoasiain neuvottelukunnan ja n Viestintä ja osallistaminen -kärkihanke: Viestintäsuunnitelma 1. Johdanto Viestintä-kärkihankkeen avulla

Lisätiedot

EASY PILVEN Myynnin opas - Storage IT

EASY PILVEN Myynnin opas - Storage IT EASY PILVEN Myynnin opas - Storage IT EASY Pilvi EASY Tiedostopalvelin: Tiedostojen tallennukseen ja jakamiseen soveltuva monipuolinen järjestelmä EASY Pilvipalvelin: Täysiverinen, skaalautuva käyttöjärjestelmän

Lisätiedot

Kaikki ohjaavat tulevaisuutta - työelämän tulevaisuuskuvia ja valmiuksia

Kaikki ohjaavat tulevaisuutta - työelämän tulevaisuuskuvia ja valmiuksia Kaikki ohjaavat tulevaisuutta - työelämän tulevaisuuskuvia ja valmiuksia Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi 25.10.2013 Leena Jokinen Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto Osaamisen kehittämisen menetelmiä

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN ASIANTUNTIJATYÖN TUKEMINEN

TULEVAISUUDEN ASIANTUNTIJATYÖN TUKEMINEN www.gotowebinar.com TULEVAISUUDEN ASIANTUNTIJATYÖN TUKEMINEN Webinaari 31.1.2017 Corporate Spirit Oy, Annukka Väisänen ja Esko Piekkari ENGAGING PEOPLE FOR SUCCESS MIKSI TÄMÄ TEEMA? Perinteisesti organisaatioissa

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

TIEDON HYÖDYNTÄMINEN OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLLOSSA Näyttöön perustuva toiminta & johtaminen Tieto ja sen hyödyntäminen & esteet ja rajoitukset

TIEDON HYÖDYNTÄMINEN OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLLOSSA Näyttöön perustuva toiminta & johtaminen Tieto ja sen hyödyntäminen & esteet ja rajoitukset TIEDON HYÖDYNTÄMINEN OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLLOSSA Näyttöön perustuva toiminta & johtaminen Tieto ja sen hyödyntäminen & esteet ja rajoitukset Opetusneuvos 30.11.2011 NÄYTTÖÖN PERUSTUVA TOIMINTA 1. NÄYTTÖ

Lisätiedot

YHTEISTYÖN KÄYTÄNNÖT UUDEN TIEDON LUOMISESSA

YHTEISTYÖN KÄYTÄNNÖT UUDEN TIEDON LUOMISESSA Professori Hannu Kärkkäinen Tampereen teknillinen yliopisto KOULUTUSTILAISUUS 18.9.2012 KLO 9-12 YHTEISTYÖN KÄYTÄNNÖT UUDEN TIEDON LUOMISESSA THE RANGE OF WHAT WE THINK AND DO IS LIMITED BY WHAT WE FAIL

Lisätiedot

Tiedostojen jakaminen turvallisesti

Tiedostojen jakaminen turvallisesti Tiedostojen jakaminen turvallisesti Taustaa Tiedostojen jakaminen sähköisesti (File Sharing) on ollut joissakin organisaatioissa ongelmallista hallita. Jaettaviksi halutut viestit ovat liitetiedostoineen

Lisätiedot

Projektin tavoitteet

Projektin tavoitteet VBE II, vaihe 1: 2005-2006 Data yrityksistä ja rakennushankkeista TUT Tekniset ratkaisut RAK (VRLab)+ARK iroom validointi Työpajat Seminaarit Esitelmät Osallistuvat yritykset VTT Käyttöönotto- ja hyötymallit,

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

Flinga löytyy Tuubista, kohdasta Opettajan työkalut

Flinga löytyy Tuubista, kohdasta Opettajan työkalut 1 Pepe Vilpas Flinga Campus on yhteisöllisen tiedonrakentelun pilvipalvelu. Flinga mahdollistaa mobiililaitteiden (tabletit, älypuhelimet ja läppärit) ja luokkatilan interaktiivisen taulun tai projektorin

Lisätiedot

Tehosta kokouskäytäntöjäsi! Teknologian avulla järjestät kokoukset tehokkaasti ja vaivattomasti.

Tehosta kokouskäytäntöjäsi! Teknologian avulla järjestät kokoukset tehokkaasti ja vaivattomasti. Tehosta kokouskäytäntöjäsi! Teknologian avulla järjestät kokoukset tehokkaasti ja vaivattomasti. Kiitos kun latasit kokoustyöskentelyn oppaan. Kuluuko sinulla palavereissa aikaa johonkin muuhun, kuin itse

Lisätiedot

Virtuoosi POS-järjestelmien joukossa

Virtuoosi POS-järjestelmien joukossa Virtuoosi POS-järjestelmien joukossa Menestyvä liiketoiminta muistuttaa monin osin huippuunsa viritettyä orkesteria jossa eri osien sopusuhtainen vuorovaikutus ja integrointi luovat sykähdyttävän esityksen.

Lisätiedot

Kuntosalit WW.SIGNALPARTNERS.FI

Kuntosalit WW.SIGNALPARTNERS.FI Kuntosalit WW.SIGNALPARTNERS.FI Signal WiFillä saatat tehokkuuden ja hyvän asiakaskokemuksen yhteen Signal WiFi sopii esimerkiksi vierailijaverkoksi tai mobiilien maksupäätteiden yhteydeksi. Raportointityökalun

Lisätiedot

Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää,

Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää, Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää, 8.6.2016 Neuvonantaja osaksi yrityksen tiimiä Yrityksen tiimi = operatiivinen tiimi + hallitus + neuvonantajat

Lisätiedot

Tieto- ja viestintätekniikka. Internetistä toimiva työväline, 1 ov (YV10TV2) (HUOM! Ei datanomeille)

Tieto- ja viestintätekniikka. Internetistä toimiva työväline, 1 ov (YV10TV2) (HUOM! Ei datanomeille) Kuvaukset 1 (9) Tieto- ja viestintätekniikka Internetistä toimiva työväline, 1 ov (YV10TV2) (HUOM! Ei datanomeille) Tavoitteet omaksuu verkko-oppimisympäristön ja sähköpostin keskeiset toiminnot tutustuu

Lisätiedot

Oheisessa liitteessä on määritelty lyhyesti, millaiset kehittämistoimet hankerekisteriin laitetaan, ja mitä rekisterikenttiin on tarkoitus kirjata.

Oheisessa liitteessä on määritelty lyhyesti, millaiset kehittämistoimet hankerekisteriin laitetaan, ja mitä rekisterikenttiin on tarkoitus kirjata. 09.12.2015 1 (5) n käyttöönotto Satakunnan sairaanhoitopiirissä Satakunnan sairaanhoitopiirissä tehdään paljon hyvää kehittämistyötä eri vastuualueilla ja yksiköissä. Laajan kehittämistyön näkyväksi tekemisen

Lisätiedot

Kansallisarkiston koulutusohjelma 2017

Kansallisarkiston koulutusohjelma 2017 Kansallisarkiston koulutusohjelma 2017 Tenttipäivät Kansallisarkiston asiakirjahallinnon ja arkistotoimen perustutkinnon tenttipäivät 2017 Kansallisarkiston toimipaikoissa: Helsinki (Rauhankatu 17), Hämeenlinna,

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien

Lisätiedot

Verkko-opetus arvon yhteistuotannon ympäristönä Ari-Matti Auvinen

Verkko-opetus arvon yhteistuotannon ympäristönä Ari-Matti Auvinen Verkko-opetus arvon yhteistuotannon ympäristönä Ari-Matti Auvinen Aalto-yliopisto, HEMA-instituutti ama.auvinen@aalto.fi http://www.hema.aalto.fi Mistä arvontuotannossa on kysymys? arvontuotannon tutkimus

Lisätiedot

työvälineenä Työsuojelutoimijoiden verkostotapaaminen, Eeva Penttilä

työvälineenä Työsuojelutoimijoiden verkostotapaaminen, Eeva Penttilä Sosiaalinen media verkoston työvälineenä Mitä on sosiaalinen media? Sosiaalinen media tarkoittaa verkkoviestintäympäristöjä, joissa jokaisella käyttäjällä tai käyttäjäryhmällä on mahdollisuus olla aktiivinen

Lisätiedot

Joukkoliikenteen ennustepalvelu

Joukkoliikenteen ennustepalvelu Ennustepalvelun arkkitehtuuri Liikennetelematiikan kansallinen arkkitehtuuri Versio 1.0 Pvm 27.11.2008 Joukkoliikenteen ennustepalvelu Tavoite Dokumentin tarkoitus Dokumentit tarkoitus on dokumentoida

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Google-työkalut: Dokumenttien jakaminen ja kommentointi

Google-työkalut: Dokumenttien jakaminen ja kommentointi Google-työkalut: Dokumenttien jakaminen ja kommentointi Dokumenttien jakaminen Google työkaluilla luodut dokumentit on jaettavissa muille käyttäjille Jaa painikkeella, joka sijaitsee työkalujen oikeassa

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Julkisen sektorin energiatehokkuussuunnitelmat tehtyjen suunnitelmien satoa. Lea Gynther

Julkisen sektorin energiatehokkuussuunnitelmat tehtyjen suunnitelmien satoa. Lea Gynther Julkisen sektorin energiatehokkuussuunnitelmat tehtyjen suunnitelmien satoa Lea Gynther Webinaari 21.10.2014 Kurkistus suunnitelma-arkistoon TEM pyytänyt lähettämään tehdyt suunnitelmat Motivaan Voidaan

Lisätiedot

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6 Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja

Lisätiedot