SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO ecall palvelun yleiskuvaus Tavoitteet Hankkeeseen osallistuneet toimijat...

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...2 1.1 ecall palvelun yleiskuvaus...2 1.2 Tavoitteet...3 1.3 Hankkeeseen osallistuneet toimijat..."

Transkriptio

1 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO ecall palvelun yleiskuvaus Tavoitteet Hankkeeseen osallistuneet toimijat KÄYTTÄJÄ- JA VIRANOMAISTARPEIDEN KARTOITUS Tavoite Tutkimusmenetelmä Aineisto Kuljettajahaastattelujen päätulokset Viranomaishaastatteluiden päätulokset ECALL-JÄRJESTELMÄN ARKKITEHTUURI Yleistä Arkkitehtuurikuvaukset Käsitteellinen arkkitehtuuri Vaatimukset automaattiselle hätäviestijärjestelmälle Toimintoprosessin kuvaus Toimijat Prosessikomponentit Yhteydet Tietoturvavaatimukset Looginen arkkitehtuuri Tietojärjestelmäpalvelut Tietovirrat Tietoturva-arkkitehtuuri Fyysinen arkkitehtuuri Hätäviestin välittäminen ecall-laitteesta hätäkeskukseen Lisätietojen hakeminen palveluntarjoajalta hätäkeskukseen Tietoturvan toteuttaminen hätäkeskusten ja palvelukeskusten välillä Tarvittavat hallinnalliset mekanismit Tunnistautumisen hallinta SOAP-määritysten hallinta Vaatimusten toteutuminen Mikä on mahdollista ilman SIM-korttia Muut mahdolliset ratkaisut SUOMEN PILOTIN TOIMINTASUUNNITELMA Yleiskuvaus Satakunnan hätäkeskus ecall -kokeilussa Pilotin yleiskuvaus Hätäkeskusjärjestelmän tekninen kuvaus Aikataulu Tiedonsiirtotestialustan kehittäminen Päätelaitteiden testaus Palvelukeskustoiminnan toimintomallit ECALLIN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI emerge vaikutusten arviointi Ehdotus ecall järjestelmän vaikutusten arviointimenetelmästä Kuolemaan johtaneet onnettomuudet...38

2 Vakavuusaste YHTEENVETO...40 LIITE 1 - HÄTÄKESKUSMÄÄRITTELY...41 LIITE 2 AJONEUVOPÄÄTELAITEMÄÄRITTELY...51 LIITE 3 PILOTISSA TOTEUTETTAVAT OMINAISUUDET...63

3 3 1 JOHDANTO 1.1 ecall palvelun yleiskuvaus Suomen tieliikenteessä kuolee vuosittain noin 350 henkeä ja loukkaantuu tuhansia. Liikennekuolemissa suuntana on ollut, että kuljettajan vireystilan alenemisesta, nukahtamisesta ja sairaskohtauksista johtuvat liikenneonnettomuudet ovat viime aikoina yleistyneet selvästi. Etenkin näiden onnettomuuksien osalta on hyvin todennäköistä, että onnettomuuden uhri ei joko pysty itse tekemään ilmoitusta onnettomuudesta hätäkeskukseen, tai että ilmoituksen teko viivästyy ja annettava tieto ei ole luotettavaa. Automaattisella hätäsoittojärjestelmällä (yleisesti käytetään termiä ecall) tarkoitetaan ajoneuvoon kiinteästi yhdistynyttä järjestelmää, joka onnettomuuden sattuessa avaa puhe- ja tietoliikenneyhteyden hätäkeskukseen. Järjestelmä välittää hätäkeskukseen mm. onnettomuusauton tarkan sijainnin sekä mahdollista järjestelmän tuottamaa lisäinformaatiota onnettomuudesta. Automaattisen hätäsoittojärjestelmän yleistyminen voi selkeästi nopeuttaa avun saapumista onnettomuuspaikalle sekä täten vähentää suoraan liikennekuolemien määrää. ecall järjestelmä perustuu sekä onnettomuuden automaattiseen havaitsemiseen ajoneuvolaitteen avulla kyseeseen tulevat mahdollisesti ajoneuvon omat anturit (esim. turvatyynyn laukeaminen) tai ecall laitteen sisäänrakennetut anturit (esim. hidastuvuus, katon kautta pyörähtäminen, lämpötilan äkillinen nousu) että hätäsoiton tekemiseen nappia painaen. Molemmissa tilanteissa viranomaisten ylläpitämään hätäkeskukseen (112) saadaan normaali puheyhteys ja tämän rinnalla välitetään hätäkeskukseen automaattisesti onnettomuuteen joutuneen ajoneuvon tunnistetietoja ja mahdollisia onnettomuuden vakavuudesta kertovia lisätietoja. Palvelukeskus Hätäviesti (täydellinen) Hätäviestikysely Hätäviesti (täydellinen) 112 hätäpuhelu Verkko-operaattori 112 hätäpuhelu Hätäkeskus Hätäviesti (minimi) Hätäviesti (minimi) Paikannus Paikannuskysely Paikannusoperaattori Paikkatieto Kuva 1. ecall-järjestelmän yleinen toimintaperiaate ecall-järjestelmää on vahvasti ajettu ajoneuvoteollisuuden johdolla EU-tasolla viime vuosien aikana, ja siihen kohdistuu merkittäviä liikenneturvallisuutta parantavia odotuksia. Ajoneuvokannan hitaasta uusiutumisesta johtuen näiden odotusten ei kuitenkaan voida olettaa toteutuvan kattavasti ennen vuotta 20 vaikka järjestelmä tulisi vakiovarusteeksi

4 4 kaikkiin uusiin autoihin. Tästä johtuen eräänä kehityspolkuna on nähty jälkiasennuslaitteistona tarjottava ecall laitteisto. 1.2 Tavoitteet Tämä hanke on ITS Finlandin 1 aloitteesta käynnistetty liikenne- ja viestintäministeriön rahoittama hanke, jonka ensisijaisena tavoitteena on tehdään automaattisen hätäviestipalvelun käyttöönottoa linjaava työsuunnitelma sekä suunnitelmaa tukevat tekniset ja laadulliset määrittelyt. Hankkeen aikana ecall laitteistolle ja palvelulle on asetettu seuraavat tavoitteet 1. ecall laitteiston tulee olla asennettavissa ajoneuvoon hankinnan jälkeen ( jälkiasennettava laite ) 2. Kuluttajan hankintahinta ecall laitteelle tulee olla noin 150 asennettuna ajoneuvoon 3. ecall laitteen hankintaa ja käyttöä voidaan kannustaa ja tukea viranomaisten ja/tai yksityisen sektorin toimesta 4. Kuluttajan ei tarvitse maksaa ecall palvelusta käyttömaksua 5. ecall palvelun tulee viranomaisten tarjoamien palveluiden osalta olla käytössä Suomessa 2006 Tämän raportin ja raportin liitteiden mukaisten määrittelyjen avulla voidaan syksyllä 2004 toteuttaa rajoitettu jälkiasennuslaitteistoon perustuva ecall-kokeilu Suomessa ja sen edellyttämät tekniset järjestelyt Hätäkeskuslaitoksen hätäkeskusjärjestelmään. Tässä raportissa kuvattujen julkisten määrittleyjen mukaan eri laitevalmistajat voivat tuottaa näitä ecall-palvelua tukevia laitteita ja palveluita, jotka mahdollistavat automaattisen hätäviestipalvelun käyttämisen Suomessa sekä tulevaisuudessa koko Euroopan Unionin alueella. 1.3 Hankkeeseen osallistuneet toimijat Automaattisen hätäviestipalvelun ensimmäisen vaiheen toteutukseen ovat osallistuneet seuraavat yritykset: Capgemini Finland Indagon LT-Konsultit Nokia SysOpen TeliaSonera Traficon VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka VTT Tietotekniikka Toiminnallisten periaatteiden määritys. Ajoneuvolaitteen toimintojen määritys. Hankkeen koordinointi. Ajoneuvolaitteen ja tietoliikenteen toimintojen määritys. Hätäkeskuksen vastaanottavan sovelluksen toimintojen määrittely. Tietoliikenteen toimintojen määritys. Käyttäjätarpeiden kartoitus. Käyttäjätarpeiden kartoitus. Tietoliikenteen toimintojen määritys. 1 ITS Finland on liikenteen ja logistiikan telematiikan yhteistyöverkosto. Lisätietoa

5 5

6 6 2 KÄYTTÄJÄ- JA VIRANOMAISTARPEIDEN KARTOITUS 2.1 Tavoite Tarveselvitysvaiheessa tehtyjen haastattelujen tavoitteena oli selvittää, millainen palvelusta tulee rakentaa, jotta se vastaa eri käyttäjäryhmien tarpeita. Käyttäjät luokiteltiin kahteen ryhmään: ajoneuvojen kuljettajiin, joiden ajoneuvoihin laitteisto asennetaan, ja viranomais- tai ammattikäyttäjiin, joiden toimintamahdollisuuksia onnettomuuden sattuessa pyritään parantamaan. Kuljettajien haastattelujen tavoitteena oli saada selville ennakkoluuloja, joita järjestelmää kohtaan tässä vaiheessa on. Tietoja voidaan käyttää hyväksi järjestelmän suunnittelussa sekä tiedotettaessa uudesta järjestelmästä. Lisäksi haastatteluilla selvitettiin ecall-laitteen tärkeyttä ja sopivaa hintaa verrattuna muihin ajoneuvossa oleviin laitteisiin ja ominaisuuksiin. Viranomaishaastattelujen tavoitteena oli selvittää, mitä tietoja ja missä muodossa kukin viranomainen tarvitsee onnettomuuspaikalta. Lisäksi viranomaisia pyydettiin arvioimaan palvelun hyödyt ja hyötyjen suuruusluokka. 2.2 Tutkimusmenetelmä Tienkäyttäjähaastattelut tehtiin henkilöhaastatteluina maaliskuussa 2004 kolmessa eri kohteessa: Shell Mäntsälä P:ssä, kauppakeskus Myyrmannissa sekä pikajunissa Helsinki Tampere, Tampere Helsinki, Helsinki Turku ja Turku Helsinki. Yhden haastattelun kesto oli noin 10 minuuttia. Haastateltavat valittiin satunnaisesti siten, että haastateltaviksi pyrittiin saamaan eri ikäisiä kuljettajia ja sekä naisia että miehiä. Haastattelulomake on liitteenä. Viranomaishaastattelut tehtiin ennakkoon sovittuina henkilöhaastatteluina siten, että kysely lähetettiin haastateltaville etukäteen. Kyselylomake on liitteenä. 2.3 Aineisto Tienkäyttäjiä haastateltiin yhteensä 93. Haastattelut jakautuivat tasaisesti kolmeen eri kohteeseen. Haastatelluista naisia oli 40 %. Pääkaupunkiseudulta oli kotoisin 46 %, 15 % muualta Uudeltamaalta ja loput muulta Suomesta. Haastatellut olivat vuotiaita siten, että 60 % haastatelluista oli alle 40 vuotiaita. Haastatelluista 70 % ajoi pääsääntöisesti omalla autolla, loput jakautuivat tasan työsuhdeauton ja vanhempien tai muun vastaavan auton kesken. Viranomaishaastatteluja tehtiin viisi. Organisaatiot ja niissä haastatellut henkilöt olivat seuraavat: Harkka Oy (hinausyritys): toimitusjohtaja Esa Harkka Hätäkeskuslaitos, kehitysjohtaja Jukka Aaltonen Liikkuva poliisi, liikennepoliisitarkastaja Pentti Nevala Sisäministeriön pelastustoimintayksikkö: valmiusjohtaja Janne Koivukoski Tiehallinto/liikennekeskus: liikennekeskusjohtaja Petri Rönneikkö. Lisäksi tietotarpeista onnettomuuspaikalta keskusteltiin palomestari Olavi Moilasen kanssa Keski-Uudeltamaalta ja Juha Suomisen kanssa poliisin tietohallintakeskuksesta.

7 7 2.4 Kuljettajahaastattelujen päätulokset Haastatteluissa automaattinen hätäpuhelu osoittautui toiseksi tärkeimmäksi autoon saatavista lisälaitteista tai palveluista (Kuva 2). Hätäpuhelun tärkeyteen suhteessa muihin laitteisiin ei vaikuttaneet kuljettajien vuotuiset ajokilometrit eikä se, ajoiko kuljettaja pääsääntöisesti maantiellä vai kaupungissa. Sen sijaan kuljettajan ikä vaikutti automaattisen hätäpuhelun tärkeyteen ( Kuva 3). Nuoret kuljettajat (alle 30-v.) arvostivat sen vähemmän tärkeäksi kuin muut ikäryhmät ja yhtä tärkeäksi useiden muiden toimintojen kanssa. Toisaalta nuoret kuljettajat arvostivat lähes kaikkia lisälaitteita CD-soitinta lukuun ottamatta muita kuljettajia vähemmän. lukkiintumattomat jarrut automaattinen hätäpuhelu luistonestojärjestelmä yli km km km alle km ilmastointi varashälytin integroitu autopuhelin cd-soitin peruutustutka vakionopeussäädin navigointilaite älykäs nopeudenrajoitin matkustajien dvd tai vastaavat viihdelaitteet =en lainkaan tarpeellisena, 10=erittäin tarpeellisena Kuva 2. Autoon saatavien palvelujen ja lisälaitteiden tarpeellisuus vuotuisten ajokilometrien mukaan. lukkiintumattomat jarrut automaattinen hätäpuhelu luistonestojärjestelmä ilmastointi varashälytin integroitu autopuhelin cd-soitin peruutustutka v v v v v vakionopeussäädin navigointilaite älykäs nopeudenrajoitin matkustajien dvd tai vastaavat viihdelaitteet =en lainkaan tarpeellisena, 10=erittäin tarpeellisena

8 8 Kuva 3. Autoon saatavien palvelujen ja lisälaitteiden tarpeellisuus iän mukaan. Kuluttajien valmiuksia maksaa ecall-laitteistosta selvitettiin suhteessa valmiuteen ostaa autoon lisälaitteita uuden auton oston yhteydessä. Kuljettajista kolmannes oli haastattelun perusteella valmis maksamaan ecall-laitteistosta euroa, kolmannes euroa, ja loput vastaukset sijoittuivat tasaisesti näiden rajojen ulkopuolille. Vertailun vuoksi voidaan todeta kuljettajista 62 % olevan valmistis ostamaan 600 euroa maksavan, lähes yhtä tärkeänä pidetyn luistonestojärjestelmän (Taulukko 1). Vastauksiin tulee kuitenkin suhtautua kriittisesti, sillä niitä ei annettu todellisesssa ostotilanteessa. Toisaalta tulosta kuljettajien jonkinasteisesta maksuhalukkuudesta tukee se, että kuljettajista 54 % oli täysin tai jokseenkin eri mieltä väittämästä, että automaattinen hätäpuhelujärjestelmä ja kaikki siihen kuuluvat laitteet pitäisi rahoittaa verovaroin. Taulukko 1. Valmius ostaa eri hintaisia laitteita uuden auton oston yhteydessä. Valmius ostaa laitteita esimerkiksi auton oston yhteydessä (%) ostaisin en osta isi en tiedä ei vastausta luistonestojärjestelmä (600 ) varashälytin ( ) ilmastointi ( ) vakionopeudensäädin (600 ) peruutustutka ( ) CD-soitin (1100 ) integroitu autopuhelin (900 ) navigointilaite ( ) matkustajien dvd tai vastaavat viihdelaitteet (1400 ) Kuljettajia pyydettiin nimeämään etuja ja haittoja, joita he kuvittelivat automaattisella hätäpuhelujärjestelmällä voivan olla. Yli puolet (53 %) kuljettajista uskoi, että järjestelmän ansioista apu tulisi nopeasti paikalle. Yhtä moni (54 %) uskoi myös, että apu tulisi paikalle, vaikkei sitä olisi itse mahdollista hälyttää. Toisaalta 58 % haastatelluista uskoi, että apu saattaisi tulla myös turhaan paikalle vikailmoituksen takia. Vain muutama vastaaja (4 %) pelkäsi, että apu tulee paikalle silloin, kun sitä ei haluttaisi, tai että viranomaiset voisivat seurata tahtomatta oman auton sijaintia. Itse esitettyjen etujen ja haittojen jälkeen kuljettajille esitettiin muutamia järjestelmää kuvaavia positiivisia väittämiä ja muutamia järjestelmää kohtaan kriittisiä väittämiä. Positiivisista väittämistä (varastetun auton paikantaminen, avun saannin helpottuminen lähes kaikki kuljettajat olivat täysin samaa tai samaa mieltä % kuljettajista suhtautui myös positiivisesti siihen, että laitteistoa käytettäisiin hyödyksi lisäarvo- tai viranomaispalveluissa (oma paikannus, ruuhkatiedotus, sijaintiin perustuvat palvelut). Kuljettajista neljännes suhtautui varauksella ajatukseen, että viranomainen voisi halutessaan saada tiedon oman ajoneuvon sijainnista. Toisaalta puolet kuljettajista ei pitänyt sitä ongelmana. Ajoneuvojen sijaintitietojen vääriin käsiin joutumisen uhasta oli kolmannes samaa mieltä, kolmannes ei pitänyt sitä uhkana. Kuljettajista kolmannes pelkäsi, että apu voitaisiin hälyttää paikalle kuljettajan tahtomatta. Kuljettajista vain 4 % oli sitä mieltä, ettei tarvitsisi ecall-laitetta Suomessa. Viidennes kuljettajista ei osannut ottaa kantaa laitteen tarpeellisuuteen. Kuljettajista 56 % piti tärkeänä ominaisuutta, että automaattihälytyksen lisäksi hälytys olisi mahdollista tehdä myös esimerkiksi nappia painamalla.

9 9 2.5 Viranomaishaastatteluiden päätulokset Kaikki viranomaiset olivat yhtä mieltä siitä, että automaattinen hätäpuhelu ja kaikki sen mukana saatavat tiedot tulisi ohjata hätäkeskukseen, josta tiedot toimitetaan jalostettuina ja tarpeen mukaan muille viranomaisille. Viranomaisia pyydettiin määrittelemään, mitä tietoja he haluaisivat saada onnettomuuspaikalta oletuksella, että kaiken mahdollisen tiedon keruu ja välittäminen olisi mahdollista. Näin määriteltyinä tärkeimpinä hätäpuhelussa saatavina tietoina pidettiin seuraavia: koordinaatit ja ajosuunta (tarvittaessa myös uudelleen) ajoneuvotyyppi ja lastitiedot henkilöiden lukumäärä onnettomuuden tyyppi tai vakavuus hälyttäjän nimi hälytysaika (jatkotutkimuksia varten). Hälytyskeskukselle on erittäin tärkeää saada tieto onnettomuuden sijainnista mahdollisimman nopeasti puhelun saapumisesta, jotta pelastusyksiköt voidaan lähettää matkaan. Paikannustiedon saapumisen katsottiin saavan kestää enintään 10 sekuntia. Hätäkeskuslaitokselle olisi tärkeää, mutta ei kuitenkaan välttämätöntä, saada puheyhteys onnettomuusajoneuvoon. Tärkeää puheyhteys olisi etenkin ajoneuvossa olijoiden kannalta. Hätäkeskuksesta olisi myös hyvä pystyä tarvittaessa soittamaan takaisin onnettomuusajoneuvoon. Järjestelmän toimintavarmuus oli kaikkien viranomaisten mielestä ensiarvoisen tärkeää. Mielipide virhepuheluiden sallitusta enimmäisosuudesta oli 0,1 5 %. Tärkeää on myös varautua mahdolliseen järjestelmän terrorisointiin.

10 10 3 ECALL-JÄRJESTELMÄN ARKKITEHTUURI 3.1 Yleistä Tässä kappaleessa kuvataan suomalaisen automaattisen hätäviestijärjestelmän (ecalljärjestelmä) arkkitehtuuri. Arkkitehtuuri on tehty E-MERGE-hankkeen arkkitehtuurimäärittelyn 2 ja suunnitteluprojektissa esiin tulleiden kansallisten vaatimusten ja tarpeiden pohjalta. Arkkitehtuuri luo osaltaan mahdollisuudet suunnitella ja toteuttaa kansallisen automaattisen hätäviestijärjestelmän pilottihankkeet. Arkkitehtuurissa on kuvattu automaattiselle hätäviestijärjestelmälle asetettavat toiminnalliset ja ei-toiminnalliset vaatimukset, vaatimukset toteuttava periaatteellinen ratkaisu ja ratkaisun mahdollisia toteutustapoja. Lisäksi on kuvattu tietoturvalle asetettavat vaatimukset ja mekanismeja tietoturvavaatimusten toteuttamiseksi sekä ratkaisun hallinnointivaatimuksia ja mekanismeja. E-MERGE-dokumenteissa on esitetty vaihtoehtoisia teknisiä ratkaisuja automaattisen hätäviestijärjestelmän keskeisille osille. Dokumenteissa on osin esitetty yksityiskohtaisia (vaatimus)määrittelyjä, osin suosituksia, osin vain esitetty vaihtoehtoja ottamatta kantaa niiden suositeltavuuteen. E-MERGE-dokumenteissa esitettyjen ratkaisujen lisäksi projektissa on tuotu esiin muita mahdollisia toteutustapoja. Arkkitehtuurissa on pyritty arvioimaan eri toteutustapojen hyviä ja huonoja puolia ja myös sitä, millä tavalla ne täyttävät järjestelmälle asetetut vaatimukset Arkkitehtuurikuvaukset Automaattisen hätäviestijärjestelmän arkkitehtuuri on kuvattu toiminnallisen arkkitehtuurin, tietoarkkitehtuurin, tietoliikennearkkitehtuurin ja tietoturva-arkkitehtuurin osalta. Kuvaus noudattaa pääpiirteissään liikennetelematiikan kansallisen arkkitehtuurin (TelemArk 3 ) kuvaustapaa ja muotoa. Seuraavassa on esitetty arkkitehtuurikuvauksen muoto ja sisältö sekä annettu epämuodolliset määritelmät keskeisille arkkitehtuurissa käytettävillä käsitteille. Käsitteellinen arkkitehtuuri Käsitteellinen arkkitehtuuri kuvaa järjestelmän toiminnalliset ja ei-toiminnalliset vaatimukset. Toiminnalliset vaatimukset on kuvattu prosessikaaviona, jossa on määritelty toimijat, prosessikomponentit ja prosessien väliset tietovirrat (yhteydet). Prosessikaaviolla on kuitenkin osin vaikea havainnollistaa tietovirtojen ja tapahtumien ajallista riippuvuutta. E-MERGEarkkitehtuurissa toiminnalliset vaatimukset on kuvattu käyttötapauksina ja sekvenssikaa- 2 Specifications of the European in-vehicle emergency call, version Tässä dokumentissa käytetään vaihtelevasti nimityksiä E-MERGE-arkkitehtuuri, E- MERGE-dokumentaatio, E-MERGE-vaatimukset jne. viittaamaan tähän nimenomaiseen dokumenttiin, sen liitteisiin ja muihin E-MERGE-hankkeessa tuotettuihin dokumentteihin. 3 Liikennetelematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri, LVM B5/2000.

11 11 vioina. Käyttötapausten ja sekvenssikaavioiden esittämistä ei ole kuitenkaan katsottu tarpeelliseksi arkkitehtuurikkuvauksen yhteydessä. Lisäksi käsitteellisessä arkkitehtuurissa on luetteloitu järjestelmälle asetetut eitoiminnalliset vaatimukset ja tärkeimmät tietoturvavaatimukset. Looginen tietojärjestelmäarkkitehtuuri Looginen tietojärjestelmäarkkitehtuuri (lyhyesti looginen arkkitehtuuri) kuvaa toiminnan vaatiman tietoteknisen tuen periaateratkaisun teknologiariippumattomalla tavalla. Looginen arkkitehtuuri voidaan toteuttaa useilla erilaisilla teknologisilla ratkaisuilla. Looginen arkkitehtuuri säilyy samanlaisena teknologisten ratkaisujen muuttuessa, se muuttuu ainoastaan, jos toiminnan vaatimukset muuttuvat. Ideaalitilanteessa looginen arkkitehtuuri toteuttaa kaikki toiminnalliset ja ei-toiminnalliset vaatimukset eikä siinä ole tehty kompromisseja. Loogisessa arkkitehtuurissa keskeisenä käsitteenä on tietojärjestelmäpalvelu. Tietojärjestelmäpalvelu kuvaa tietojärjestelmiltä vaadittavat toiminnalliset (ja mahdollisesti myös eitoiminnalliset) ominaisuudet yhden osakokonaisuuden osalta. Tyypillisesti joukko tietojärjestelmäpalveluita toteutetaan yhdessä tietojärjestelmässä. Tässä dokumentissa kuvattu automaattisen hätäviestijärjestelmän looginen arkkitehtuuri sisältää: tietojärjestelmäpalvelujen kuvaukset, niiden sijainnin ja tietojärjestelmäpalvelujen väliset tietovirrat tietojärjestelmäpalvelujen ja tietovirtojen vaatimat tietoturvapalvelut ja niiden toteutuksen vähimmäistason Fyysinen tietojärjestelmäarkkitehtuuri Fyysinen tietojärjestelmäarkkitehtuuri (lyhyesti fyysinen arkkitehtuuri) kuvaa loogisessa arkkitehtuurissa määritellyn periaateratkaisun toteuttavan mahdollisen teknologisen ratkaisun tai vaihtoehtoiset ratkaisut. Oleellista on eri vaihtoehtojen arviointi sen suhteen, millä tavoin ne toteuttavat toiminnan asettamat vaatimukset. Tässä dokumentissa kuvattu automaattisen hätäviestijärjestelmän fyysinen arkkitehtuuri sisältää: Tietojärjestelmäpalvelujen toteutuksen ja mahdolliset vaihtoehdot niiltä osin kuin vaihtoehtoja näyttää olevan Tietoturvapalvelujen toteutuksen mekanismit ja mahdolliset vaihtoehdot Eri vaihtoehtojen vertailun ominaisuuksien ja vaatimusten toteutumisen kannalta Toteutuksen vaatiman hallinnallisen toiminnallisuuden Pääosin fyysisen arkkitehtuurissa kuvatut mekanismit liittyvät tietovirtojen toteutukseen. 3.2 Käsitteellinen arkkitehtuuri Vaatimukset automaattiselle hätäviestijärjestelmälle Vaatimukset on kerätty E-MERGE-dokumenteista, tämän projektin yhteydessä suoritettujen haastattelujen yhteenvedoista sekä työkokouksissa käydyistä keskusteluista. Oheisessa taulukossa (Taulukko 2) on lueteltu vaatimukset.

12 12 Taulukko 2 Vaatimukset automaattiselle hätäviestijärjestelmälle. Tunnus Kuvaus Huomautukset Tärkeys Lähde V Hätäviestin on toimittava ilman SIM- Välttämätön LVM, ITS Finland korttia kuten 112-äänipuhelukin toimii. V Hätäviestin tiedot on välitettävä ecall- Tärkeä E-MERGE-määrittely laitteesta hätäkeskukseen 7 sekunnin kuluessa V03 Paikannustieto on saatava Vain yksi mielipide. Muut Tärkeä Viranomaishaastattelut hätäkeskukseen automaattisesti, haastateltavat olivat sitä mieltä että tietojen saanti saa kestää 30 sekuntia on vielä hyväksyttävä korkeintaan 10 sekuntia. arvo. V04 Paikannustiedot on voitava pyytää Hyödyllinen Viranomaishaastattelut uudelleen V05 Tiedon luotettavuusvaatimus on vähintään 95%, mieluummin vähintään 99%. Tarkoittaa: Vain yksi kahdestakymmenestä (tai yksi sadasta) ilmoituksesta saa olla virheellinen Tärkeä Viranomaishaastattelut V06 V07 V08 V09 Henkilötietojen tietosuoja on turvattava EU-lainsäädännön mukaisesti. Jos samasta onnettomuudesta tulee useita ilmoituksia, ne on kyettävä helposti yhdistämään yhdeksi onnettomuudeksi. Hätäviestin on välityttävä luotettavasti ja nopeasti ajoneuvosta hätäkeskukseen. Hätäviestilaitteen on oltava rajapinnoiltaan avoin ja mahdollistettava paikkannustietoja käyttävien muiden palveluiden käyttö joko itse laitteessa tai ajoneuvossa olevassa muussa mobiililaitteessa. Luotettavuuden tulee olla kaikissa tilanteissa vähintään samaa tasoa kuin hätänumeroon soitetun äänipuhelun. Lisäarvopalvelut luovat markkinan, joka mahdollistaa ecall-laitteen taloudellisesti järkevän hinnan ja leviämisen markkinoiden ehdoilla. Välttämätön E-MERGE-määrittely Hyödyllinen Viranomaishaastattelut Välttämätön E-MERGE-määrittely Välttämätön LVM, ITS Finland V10 Hätäviestilaitteen on toimittava Välttämätön E-MERGE-määrittely kaikkialla EU:n alueella. V11 Suunnitelman on oltava Välttämätön LVM, ITS Finland toteutuskelpoinen nykyisellä teknologialla. V12 Laitteen tulee olla jälkiasennettava Välttämätön LVM, ITS Finland V13 Laitteen tulee saada ajoneuvon anturien tiedot (ajoneuvon väylän kautta). Välttämätön E-MERGE-määrittely On tärkeää huomata, että vaatimus V Toiminta ilman SIM-korttia poikkeaa oleellisesti E-MERGE-hankkeessa järjestelmälle esitetyistä vaatimuksista. E-MERGE-dokumenteissa on esitetty, että ecall-laitteessa tulisi toiminnan varmistamiseksi olla vähintään kaksi SIMkorttia. On myös huomattava, että Euroopassa on maita, joissa hätäpuhelua ei voi soittaa ilman SIM-korttia. Näin ecall-laite ilman SIM-korttia ei voi toimia koko EU:n alueella. Vaatimukset V ja V10 ovat siis ristiriitaisia.

13 13 V10 Toiminta koko EUalueella V Toiminta ilman SIM-korttia V08 Luotettava tiedonvälitys V06 Tietosuoja Priorisoitu datayhteys V11 Toteutus nykyteknologialla V Hätäviestin kesto < 7s V03 Hätäviestin kesto < 10s Data äänikanavassa V04 Paikkatiedon uudelleenpyyntö Tiedonsiirron suojaus Tietovarastojen suojaus Protokolla Palvelukeskuksen järjestelmä Välttämätön Tärkeä Hyödyllinen Seuraus Mahdollinen ristiriita Selite Lähde E-MERGE suomalainen Vaikutus V07 Hätäviestien yhdistäminen V12 Jälkiasennettava laite V09 Avoimet rajapinnat V05 Tiedon luotettavuus > 95% V13 Ajoneuvon anturien käyttö Kuva 4 ecall-järjestelmälle asetettujen vaatimusten seurauksia. Hätäkeskusjärjestelmä ecall-laite Vaatimuksissa voidaan havaita myös muita ristiriitaisuuksia (Kuva 4). Vaatimukset voidaan kohdistaa järjestelmän eri osille: osa vaatimuksista on vain ecalllaitteeseen kohdistuvia, osa kohdistuu tiedonsiirrossa käytettävään protokollaan, osa taas palvelukeskuksen ja hätäkeskuksen järjestelmään Toimintoprosessin kuvaus Toimintoprosessi ei kuvaa toimenpiteiden ja tietovirtojen järjestystä tarkasti, vaan ainoastaan pääpiirteissään; pääsääntöisesti toiminta etenee kaaviossa vasemmalta oikealle. Oheisessa kaaviossa (Kuva 5) on kuvattu häiriötilanteen automaattisen hätäviestin toimintoprosessi ja seuraavien sivujen taulukoissa on kuvattu toimijat, prosessikomponentit ja yhteydet. Prosessikaaviossa on kuvattu ainoastaan automaattisen hätäviestin lähettäminen ja käsittely hälytysajoneuvojen onnettomuuspaikalle tuloon saakka. Prosessikaaviossa ei ole kuvattu hätäkeskuksen sisäistä toimintaprosessia hätätilanteen hoitamisen aikana eikä muiden toimijoiden, esimerkiksi hinauspalvelun tuottajan, roolia hätätilanteen hoitamisessa.

14 14 Häiriönhallinta, hätäviesti Ajoneuvo Autoilija Liittymät ecall-painikkeen painaminen Sensorien laukeaminen EC0 EC0 ecall-laite Paikan määrittäminen Sensorien laukeaminen EC0 EC0 EC0 MDS-viestin muodostaminen EC003 FDS-viestin muodostaminen Hätäpuhelun soittaminen EC009 FDS-viestin lähettäminen EC006 EC8 EC0 EC7 Tiedotuskanavaoperaattori EC004 Hätäpuhelun välittäminen EC007 Hätäpuhelun paikantaminen FDS-viestin välittäminen Hätäkeskus Palvelukeskus Hälytysajoneu vo EC005 Hätäpuhelun vastaanotto EC3 EC008 EC1 EC8 FDS-viestin vastaanotto EC2 Hätäpuhelun käsittely EC4 EC6 Onnettomuuspai EC5 kalle ajaminen Hätäviestin käsittely Kuva 5 Automaattisen hätäviestin toimintoprosessi. ecall-laite pitää jatkuvasti yllä reaaliaikaista tietoa ajoneuvon sijainnista ja suunnasta. Näin varmistetaan, että automaattinen hätäviesti voidaan lähettää välittömästi onnettomuustilanteen jälkeen. Laite voi tarjota paikannustietoa muille palveluille. Jos ajoneuvo joutuu tilanteeseen, jossa ecall-laitteen sensoreita laukeaa tai laitteen ollessa yhdistettynä ajoneuvon väylään se saa tiedon ajoneuvon sensoreiden laukeamisesta tai jos ajoneuvon kuljettaja tai matkustaja painaa laitteen hätäviestipainiketta, käynnistyy hätäviestitoiminto. Hätäviestitoiminnossa ecall-laite muodostaa hätäviestin (minimidatasetti, MDS), lähettää sen luotettavalla priorisoidulla datayhteydellä hätäkeskukseen ja avaa äänipuhelun hätäkeskukseen numeroon 112. Lisäksi ecall-laite voi muodostaa täyden datasetin (FSD) sisältävän viestin ja lähettää sen datayhteydellä palveluntuottajalla edellyttäen, että (ajoneuvon haltijalla tai omistajalla) on olemassa sopimus palvelukeskuksen välityspalvelun käytöstä. Viestit palvelukeskuksen välityspalveluun ja hätäkeskukseen voidaan lähettää yhtä aikaa tai eri järjestyksessä. On huomattava, että prosessikuvaus ei ota kantaa siihen, missä järjestyksessä asiat tapahtuvat. Tiedotuskanavaoperaattori (mobiiliverkko-operaattori) välittää datat ja äänipuhelun. Operaattori paikantaa mobiililaitteen, josta hätäpuhelu numeroon 112 soitetaan ja siirtää laitteen paikannustiedot käytettäviksi paikannuspalveluun. Tämä toiminto on päällekkäinen laitteen itsensä suorittaman paikannuksen kanssa. Palvelukeskuksen välityspalvelu ottaa vastaan ecall-laitteen lähettämän täyden datasetin sisältävän viestin, tulkitsee sen, lisää siihen mahdollisesti muuta tarpeellista tietoa asiakkaasta, ajoneuvosta, lastista ja asettaa tiedot käytettäviksi hätäviesti-tietopalveluun. Hätäkeskus ottaa hätäviestin ja hätäpuhelun vastaan, tunnistaa ja tulkitsee hätäviestin. Hätäkeskus käsittelee hätäpuhelun käyttäen hyväksi hätäviestin tietoja. Hätäkeskus voi käsittelyn aikana pyytää ecall-laitteelta paikannustiedot uudelleen, noutaa lisätietoja palvelukeskuksen välityspalvelusta ja noutaa aina mobiililaitteen paikannustiedot tiedotuskanavaoperaattorilta. Käsittelyn aikana hätäkeskus voi olla tarvittaessa kokouspuheluyhteydessä palvelukeskukseen esim. tulkkipalvelujen saamiseksi. Hätäkeskus voi myös pyytää ecalllaitetta keskeyttämään tiedon lähetyksen, jos hätäkeskus on jo saanut tiedon käyttöönsä

15 15 palvelukeskuksen välityspalvelun kautta. Tämä toiminto on tarpeellinen, jos tietoliikennekanava on hidas. Hätäkeskus lähettää hätätilanteen hoitamiseksi tarpeelliset hälytysajoneuvot paikalle ja välittää niille hätätilanteen paikannustiedot. Paikannustiedot voidaan välittää suoraan hälytysajoneuvon navigointijärjestelmään. Tarvittaessa hätäkeskus voi avata kokouspuhelun hälytysajoneuvon ja ecall-laitteen välille Toimijat Taulukko 3 Toimijoiden kuvaukset Nimi Kuvaus Lukumäärä Ajoneuvo Onnettomuuteen joutuva ajoneuvo hätäviestin lähettämisen laukaisijana. Ajoneuvon sensorien laukeaminen saa aikaan hätäviestitoiminnon käynnistymisen. ecall-laite Hätäviesti-laitteisto ajoneuvossa. Autoilija Autoilija tai ajoneuvossa matkustava muu henkilö hätäviestin lähettämisen laukaisijana ja kommunikaatio-osapuolena. Tiedotuskanavaoperaattori Hätäviestin välittävä teleoperaattori. Suomessa tiedotuskanavaoperaattoreita (mobiiliverkko-operaattoreita) on neljä (?). EU-alueella operaattoreita lienee korkeintaan 100. Hätäkeskus Hätäviestin vastaanottava ja tarvittavat toimenpiteet käynnistävä hätäkeskus. Suomessa alueellisia hätäkeskuksia tulee olemaan 15, Saksassa hätäkeskuksiä on noin 200, EU:n alueella hätäkeskuksiä lienee kaikkiaan yli 300, varmasti alle Hälytysajoneuvo Palvelukeskus Hälytyksen hoitava hälytysajoneuvo. Palvelukeskus, jonka kanssa autoilijalla / ajoneuvolla on sopimus hätäviestipalvelusta (ja mahdollisesta muusta palvelusta). Voi olla myös muu operaattori, jolla on hätäviestin käsittelyn kannalta tarvittavat tiedot, esimerkiksi kuljetusoperaattori. Palvelukeskuksia voi olla EU-alueella joitakin kymmeniä, todennäköisesti alle 100.

16 Prosessikomponentit Taulukko 4 Prosessikomponenttien kuvaukset Komponentti Paikan määrittäminen ecall-painikkeen painaminen Sensorien laukeaminen Sensorien laukeaminen MDS-viestin muodostaminen Hätäpuhelun soittaminen Hätäpuhelun välittäminen Hätäpuhelun paikantaminen Hätäpuhelun vastaanotto Hätäpuhelun käsittely FDS-viestin muodostaminen FDS-viestin lähettäminen FDS-viestin välittäminen FDS-viestin vastaanotto Hätäviestin käsittely Onnettomuuspaikalle ajaminen Kuvaus ecall-laite määrittää ajoneuvon sijainnin GPS:n (tai Galileon) avulla ja tallentaa sijainnin muistiin. Autoilija painaa ecall-laitteen hätäviesti-painiketta Ajoneuvon sensoreita laukeaa onnettomuustilanteessa. ecall-laite saa tiedon sensorien laukeamisesta, kun se on kytketty ajoneuvon (CAN-)väylään. ecall-laitteen omia sensoreita laukeaa onnettomuustilanteessa. ecall-laite muodostaa MDS-viestin lähetettäväksi hätäpuhelun yhteydessä. ecall-laite soittaa hätäpuhelun ja välittää puhelun yhteydessä MDS-viestin. Tiedotuskanavaoperaattori (teleoperaattori) välittää hätäpuhelun ja hätäviestin datan (MDS) hälytyskeskukseen Tiedotuskanavaoperaattori (teleoperaattori) paikantaa hätäpuhelua soittavan laitteen ja asettaa paikannustiedot hätäkeskuksen käytettäviksi. Operaattori voi lähettää paikannustiedot suoraan hätäkeskukseen. Hätäkeskus vastaanottaa hätäpuhelun ja sen mukana tulevan MDS-viestin, tulkitsee viestin ja välittää äänipuhelun hätäkeskuksen operaattorille. Hätäkeskuksen operaattori käsittelee hätäpuhelun, mahdollisesti puhuu ajoneuvossa olevien henkilöiden kanssa, määrittää tarvittavat toimenpiteet, ajoneuvon sijainnin ja onnettomuuden vakavuuden. Tarvittaessa pyytää palvelukeskukselta lisätietoja ajoneuvosta ja paikannustiedon varmennusta tiedotuskanavaoperaattorilta. ecall-laite muodostaa FDS-viestin lähetettäväksi palvelukeskukselle. ecall-laite lähettää FDS-viestin palvelukeskukselle Tiedotuskanavaoperaattori välittää FDS-viestin palvelukeskukseen. Palvelukeskus vastaanottaa FDS-viestin ja tulkitsee sen. Palvelukeskuksen järjestelmä tallentaa FDS-viestin tiedot järjestelmään, ottaa vastaan mahdolliset palvelupyynnöt ja palauttaa vastauksen hätäkeskukselle. Hälytysajoneuvo ajaa onnettomuuspaikalle hätäkeskukselta saatujen ohjeiden ja paikannustiedont perusteella.

17 Yhteydet Taulukko 5 Yhteyksien kuvaukset EC0 EC0 EC003 EC004 EC005 EC006 EC007 EC008 EC009 EC0 EC1 EC2 EC3 EC4 EC5 EC6 EC7 EC8 Tunnus Kuvaus Sijaintitiedot ecall-laitteen paikannustietojen hallinta-osasta MDS-viestin ja FDSviestin muodostamiseen. Tieto painikkeen painamisesta tai sensorien laukeamisesta. MDS-viesti Äänipuhelu, MDS-viesti Äänipuhelu, MDS-viesti, soittavan laitteen puhelinnumero. Kuittaus MDS-viestin vastaanottamisesta. Voi olla myös viestin lähetyksen keskeytyspyyntö tai pyyntö lähettää viesti uudelleen. Tieto hätäpuhelusta paikannusta varten. Äänipuhelu, tulkitut MDS-viestin tiedot. FDS-viesti FDS-viesti FDS-viesti, viestin lähettävän laitteen puhelinnumero Tulkittu FDS-viesti Hätäpuhelun paikannustiedot Pyyntö hätäviestiin liittyvistä lisätiedoista Hätäviestiin liittyvät lisätiedot (FDS-tiedot ja mahdollisesti muuta tietoa) Hälytyksen tiedot hälytysajoneuvolle, tieto onnettomuuspaikasta, avun tarpeesta. Hätäpuhelun lopetuskuittaus FDS-viestin vastaanottokuittaus Tietoturvavaatimukset TelemArk-arkkitehtuurissa 4 Häiriötilanteen hoito -prosessi on kokonaisuudessaan luokiteltu tietoturvan suhteen luokkaan luottamuksellinen tai luottamuksellinen / salainen. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikkien tietoliikenneyhteyksien tulee olla riittävästi suojattuja. Palvelukeskus käsittelee asiakkaansa (ajoneuvon haltijan tai omistajan) henkilötietoja ja ecall-laitteen paikannustietoja. Sitä koskevat siten lait henkilö- ja paikannustietojen käsittelystä ja yksityisyyden suojasta. Tiedot on kaikissa tilanteissa suojattava niin, että niiden joutuminen sivullisten käsiin ei ole mahdollista. 3.3 Looginen arkkitehtuuri Tietojärjestelmäpalvelut Tietojärjestelmäpalvelut on kuvattu seuraavien paikkojen osalta (Taulukko 6). On huomattava, että tässä kuvatut tietojärjestelmäpalvelut eivät kattavasti kuvaa kaikkea kussakin paikassa tarvittavaa toiminnallisuutta, vaan ainoastaan hätäviestin välittämiseen ja käsittelyyn kussakin paikassa tarvittavan toiminnallisuuden. 4 Liikennetelematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri, LVM B5/2000.

18 18 ecall-laite Mobiililaite Hätäkeskus Taulukko 6 Tietojärjestelmäpalvelujen sijaintipaikat Nimi Hälytysajoneuvo Palvelukeskus Tiedotuskanavaoperaattori Kuvaus Ajoneuvoon kiinteästi asennettu hätäviestijärjestelmän palvelut toteuttava laite. Muu ajoneuvossa (tai ecall-laitteen välittömässä läheisyydessä oleva) laite, joka voi olla yhteydessä ecall-laitteeseen. Hätäkeskus on kuvattu yhtenä paikkana, ei ole eroteltu hätäkeskuksen palvelinta / palvelimia ja hätäkeskuspäivystäjien työasemia. Palvelukeskus on kuvattu yhtenä paikkana, sisäisiä paikkoja ei ole eroteltu. Kussakin paikassa sijaitsevat tietojärjestelmäpalvelut on kuvattu seuraavassa. ecall-laitteen tietojärjestelmäpalvelut ecall-laitteesta on kuvattu hätäviestitoimintojen toteuttamiseksi tarvittavat keskeiset palvelut (Kuva 6). On huomattava, että kaikkia ecall-laitteen tietojärjestelmäpalveluita ei ole esitetty, vaan ainoastaan ne palvelut, jotka ovat jollakin tavalla keskeisiä kommunikoinnissa muihin laitteisiin ja järjestelmiin. ecall-laite GetLocation ManageLocations ManageECallData DetectIncident ManageIVSData ManageLocationRe quest ManageECall Hallintapalvelut FDSTransform MDSTransform ManageServices ManageDevices ManageSWConfigu ration CommShortRange CommMobileData CommPriorityData Kuva 6 ecall-laitteen tietojärjestelmäpalvelut Hätäviestin käsittelyyn liittyvät palvelut. ManageIVSData ManageECallData Ylläpitää ecall-laitteen tietoja ajoneuvosta, palvelutarjoajasta jne. siis harvoin muuttuvia tietoja, joita tarvitaan hätäviestin muodostamiseen. Tarjoaa muille palveluille rajapinnan tietoihin. Ylläpitää ajan tasalla olevaa ecall-dataa. Saa Paikannuspalveluilta tiedon uusimmasta sijainnista.

19 19 DetectIncident ManageECall Hallintapalvelut Havaitsee sensorien laukemiset ja laitteen painikkeiden painamisen. Hallitsee hätäviestitapahtumia: hätäviestin lähettäminen (MSD ja FSD), kuittausten vastaanotto ja hyväksyminen. Hallintapalvelut hoitavat laitteen oheislaitteiden, palvelujen ja ohjelmistokonfiguraation hallinnan. ManageServices Palvelujen hallinta: käynnistys, pysäytys, testaus, priorisointi ManageDevices Oheislaitteiden hallinta: käynnistys, pysäytys, testaus. ManageSWConfiguration Ohjelmistokonfiguraation hallinta: ohjelmistoversioiden vastaanotto, käyttöönotto. Mahdollistaa uusien ohjelmistoversioiden käyttöönoton ja uusien palveluiden lataamiseen laitteeseen ja käyttöönoton laitteessa. muuntavat hätäviestin tiedot tiedonsiirtoprotokollan muotoon ja takaisin laitteen sisäiseen esitysmuotoon (mikä se sitten onkin). Tiedonsiirtokanavien erilaisen kapasiteetin vuoksi voi olla, että eri kanavien kautta välitetään tiedot erilaisessa muodossa. Esimerkiksi äänikanavan kautta välitettävä data on kanavan pienen kapasiteetin vuoksi todennäköisesti aina binäärimuotoista, kun taas muun datakanavan kautta voidaan välittää dataa esim. XML-muodossa. MDSTransform Tietomuunnokset MDS:n välityksessä käytettävään muotoon ja MDS:n välityksessä käytettävästä muodosta ecall-laitteen esitysmuotoon. Sisältää kaikkien erilaisten viestien muunnokset. FDSTransform Tietomuunnokset FDS:n välityksessä käytettävään muotoon ja takaisin ecall-laitteen esitysmuotoon. Sisältää kaikkien erilaisten viestien muunnokset. tuottavat paikannustietoa, tallentavat sitä ecall-laitteen sisäiseen tai ulkoiseen muistiin, tarjoavat tallennustietoa muille palveluille. GetLocation ManageLocations Tuottaa sijaintitiedot (GPS-laitteelta). Hallitsee paikannustietoa: tallentaa, poistaa, ylläpitää ManagelLocationRequest Käsittelee paikannustietojen pyynnöt, palauttaa paikannustiedot pyytäjälle. Paikannustiedot palautetaan standardimuodossa, joten erillistä paikannustiedon muunnos-palvelua ei tarvita.

20 20 toteuttavat tietoliikenteen ecall-laitteen ja muiden osapuolten välillä. Ne tarjoavat palvelut datan konversioon kussakin kanavassa tarvittavaan muotoon ja datan välittämisen vastaanottajalle sekä vastaanottajalta. ecall-laite on turvalaite, jossa on paljon redundanssia. Myös tietoliikenneyhteyksissä on redundanssi siten, että tietoliikenneyhteyksiä on useita "päällekkäisiä". Ajoneuvossa olevan mobiililaitteen tietoliikenneyhteyksiä voidaan käyttää varayhteyksinä lyhyen kantaman tietoliikenneyhteyden kautta. Lisäksi ecall-laitteessa itsessään on eri teknologialla toteutettu varayhteys tiedonsiirtoa varten. CommPriorityData CommMobileData CommShortRange Tietoliikenneyhteys äänipuhelua varten. Pitkän kantaman priorisoitu mobiili datayhteys. Yhteyden tulee välittää hätäviestin minimidatasetti luotettavasti hätäkeskukseen niin, että tiedot ovat hätäkeskuksen operaattorin käytettävissä samaan aikaan kun äänipuhelu ecall-laitteen ja hätäkeskusoperaattorin välillä avataan. Ottaa myös vastaan dataa ja välittää sitä ecall-laitteen palveluille. Pitkän kantaman mobiili datayhteys. Voidaan toteuttaa pakettikytkentäisenä tai piirikytkentäisenä. Yhteyden luotettavuuden tulisi olla parempi kuin "Best Effort", jotta sillä voidaan suhteellisen luotettavasti välittää FSD palvelutarjoajalle. Voidaan toteuttaa esim. GPRS:llä tai GSM-Datalla tai muulla tavoin. SMS ei liene mahdollinen toteutustapa. Lyhyen kantaman tietoliikenneyhteys ajoneuvossa oleviin (mobiili)laitteisiin. Kaksisuuntainen yhteys, jonka kautta ecall-laite voi käyttää toisen laitteen datayhteyttä, toinen laite voi käyttää ecall-laitteen mobiiliyhteyttä tai muita ecall-laitteen tarjoamia palveluita. Voidaan toteuttaa BlueTooth-yhteytenä, infrapunalla tai langallisena yhteytenä. Tietoliikenneyhteys, joka toimii varayhteytenä sekä datayhteydelle että priorisoidulle datayhteydelle. Ei ole yhtä luotettava kuin varsinaiset yhteydet. Hätäkeskuksen tietojärjestelmäpalvelut Hätäkeskuksen osalta on kuvattu vain ne tietojärjestelmäpalvelut, jotka tarvitaan hätäviestin vastaanottoon, tulkintaan ja visualisointiin sekä lisätietojen pyyntöön ja käsittelyyn. Tässä ei ole kuvattu palveluja, jotka tukevat eri lähteistä saatujen paikannustietojen vertailua.

OULA TelemArk - arkkitehtuuri

OULA TelemArk - arkkitehtuuri OULA TelemArk - arkkitehtuuri Fax +358 (0)8 551 3870 www.buscom.fi Date: 9.12.2004 Page: 1 Versiohistoria Versio Pvm Tekijä Muutoksen kuvaus 0.01 02.03.2004 Pvu Ensimmäinen versio. 0.02 11.03.2004 Pvu

Lisätiedot

Määräys hätäliikenteen teknisestä toteutuksesta ja varmistamisesta

Määräys hätäliikenteen teknisestä toteutuksesta ja varmistamisesta Viestintävirasto 33 F/2014 M 1 (5) Määräys hätäliikenteen teknisestä toteutuksesta ja varmistamisesta Annettu Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 2014 Viestintävirasto on määrännyt 7 päivänä marraskuuta

Lisätiedot

Liikennevalojen pakkoetuisuusjärjestelmä hälytysajoneuvoille. Esimerkki. Liikennetelematiikan kansallinen arkkitehtuuri 1.0 09.03.

Liikennevalojen pakkoetuisuusjärjestelmä hälytysajoneuvoille. Esimerkki. Liikennetelematiikan kansallinen arkkitehtuuri 1.0 09.03. Liikennetelematiikan kansallinen arkkitehtuuri pakkoetuisuusjärjestelmä hälytysajoneuvoille Esimerkki 1.0 09.03.2004 pakkoetuisuusjärjestelmä hälytysajoneuvoille Tavoite pakkoetuisuusjärjestelmän avulla

Lisätiedot

Joukkoliikenteen ennustepalvelu

Joukkoliikenteen ennustepalvelu Ennustepalvelun arkkitehtuuri Liikennetelematiikan kansallinen arkkitehtuuri Versio 1.0 Pvm 27.11.2008 Joukkoliikenteen ennustepalvelu Tavoite Dokumentin tarkoitus Dokumentit tarkoitus on dokumentoida

Lisätiedot

Henkilöliikenteen telematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri TelemArk

Henkilöliikenteen telematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri TelemArk Henkilöliikenteen telematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri TelemArk 29.6.2001 Tausta ja tavoitteet! Henkilöliikenteen kansallista järjestelmäarkkitehtuuria tarvitaan ohjaamaan liikennetelematiikan

Lisätiedot

ecall-hätäviestijärjestelmä

ecall-hätäviestijärjestelmä ecall-hätäviestijärjestelmä Atte Melasniemi Lapin liikenneturvallisuusfoorumi 12.11.2015 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Esityksen sisältö: ecall - mikä se on? ecall-säädökset ecall-käyttöönotto

Lisätiedot

Liikennetiedotus digi-tv:ssä -pilottiprojekti

Liikennetiedotus digi-tv:ssä -pilottiprojekti Liikennetiedotus digi-tv:ssä pilottiprojekti Liikennetelematiikan kansallinen arkkitehtuuri 1.0 27.1.2005 Liikennetiedotus digi-tv:ssä -pilottiprojekti Tavoite Arkkitehtuuri kuvaa, kuinka liikennetiedot

Lisätiedot

Tietosuojatyöryhmä. Työryhmän 23 päivänä helmikuuta 1999 hyväksymä. suositus 1/99

Tietosuojatyöryhmä. Työryhmän 23 päivänä helmikuuta 1999 hyväksymä. suositus 1/99 5093/98/FI/lopullinen WP 17 Tietosuojatyöryhmä Työryhmän 23 päivänä helmikuuta 1999 hyväksymä suositus 1/99 ohjelmistojen ja laitteistojen Internetissä suorittamasta ei-havaittavasta ja automaattisesta

Lisätiedot

Kuluttajaverkkolaskutus ja esilläpitopalvelu Suomessa

Kuluttajaverkkolaskutus ja esilläpitopalvelu Suomessa Kuluttajaverkkolaskutus ja esilläpitopalvelu Suomessa Palvelun kuvaus sivu 1/7 Tiedon asiakirjat: tekijänoikeudet Tämän asiakirjan sisältöä tai mitään sen osaa ei saa jäljentää yrityksenne ulkopuolella

Lisätiedot

Liittymät Euroclear Finlandin järjestelmiin, tietoliikenne ja osapuolen järjestelmät Toimitusjohtajan päätös

Liittymät Euroclear Finlandin järjestelmiin, tietoliikenne ja osapuolen järjestelmät Toimitusjohtajan päätös Liittymät Euroclear Finlandin järjestelmiin, tietoliikenne ja osapuolen järjestelmät Toimitusjohtajan päätös Tilinhoitajille Selvitysosapuolille Liikkeeseenlaskijan asiamiehille Sääntöviite: 1.5.9, 5)

Lisätiedot

Hätäkeskuslaitos. Avun ja turvan ensimmäinen viranomaislenkki auttamisen ketjussa

Hätäkeskuslaitos. Avun ja turvan ensimmäinen viranomaislenkki auttamisen ketjussa Hätäkeskuslaitos Avun ja turvan ensimmäinen viranomaislenkki auttamisen ketjussa NOPEA APU TURVALLISEMPI HUOMINEN Turvallisuussuunnittelun seminaari Hyvinkää 22.-23.1.2013 Seminaari Hyvinkää 23.1.2013

Lisätiedot

Käyttöopas. Confienta Piccolo

Käyttöopas. Confienta Piccolo Käyttöopas Confienta Piccolo Sisällysluettelo 1. Confienta Piccolo... 3 1.1. Piccolon painikkeet... 4 1.2. Piccolon käyttöönotto... 6 2. Karttasovellus... 7 2.1. Sovellukseen kirjautuminen... 7 2.2. Karttanäkymä...

Lisätiedot

Uutisjärjestelmä. Vaatimusmäärittely. Web-palvelujen kehittäminen. Versio 1.3

Uutisjärjestelmä. Vaatimusmäärittely. Web-palvelujen kehittäminen. Versio 1.3 Uutisjärjestelmä Vaatimusmäärittely Versio 1.3 Sisällys 1 Muutoshistoria... 4 2 Viitteet... 4 3 Sanasto... 4 3.1 Lyhenteet... 4 3.2 Määritelmät... 4 4 Johdanto...5 4.1 Järjestelmän yleiskuvaus... 5 4.2

Lisätiedot

Liikennetiedot Yleisradion palveluissa

Liikennetiedot Yleisradion palveluissa Liikennetiedot Yleisradion palveluissa Liikennetelematiikan kansallinen arkkitehtuuri Esimerkki 1.0 19.05.2004 Liikennetiedot Yleisradion palveluissa Tavoite Arkkitehtuuri kuvaa, kuinka Yleisradio saa

Lisätiedot

Pilvipalveluiden arvioinnin haasteet

Pilvipalveluiden arvioinnin haasteet Pilvipalveluiden arvioinnin haasteet Tietoturvallisuus- ja jatkuvuuden hallinnan vaatimukset ICT-hankinnoissa, 12.5.2014 Laura Kiviharju Pilvipalvelut Pilvilaskenta (CloudComputing) tarkoittaa internetissä

Lisätiedot

Sisäilmaston mittaus hyödyntää langatonta anturiteknologiaa:

Sisäilmaston mittaus hyödyntää langatonta anturiteknologiaa: Ismo Grönvall/Timo/TUTA 0353064 Tehtävä 5: Sisäilmaston mittaus hyödyntää langatonta anturiteknologiaa: Ihmiset viettävät huomattavan osan (>90 %) ajasta sisätiloissa. Sisäilmaston laatu on tästä syystä

Lisätiedot

Toimintavalmius kehittämisen kohteena - case Hätäkeskuslaitos. Design for Life tilaisuus, Kiasma, 12.11. 2013 Marja Liinasuo, VTT

Toimintavalmius kehittämisen kohteena - case Hätäkeskuslaitos. Design for Life tilaisuus, Kiasma, 12.11. 2013 Marja Liinasuo, VTT Toimintavalmius kehittämisen kohteena - case Hätäkeskuslaitos Design for Life tilaisuus, Kiasma, 12.11. 2013 Marja Liinasuo, VTT 12.11.2013 2 Hätäkeskustoiminta Suomessa EU-alueen yhteinen hätänumero auttaa

Lisätiedot

Vaatimusmäärittely Ohjelma-ajanvälitys komponentti

Vaatimusmäärittely Ohjelma-ajanvälitys komponentti Teknillinen korkeakoulu 51 Vaatimusmäärittely Ohjelma-ajanvälitys komponentti Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.1 21.11.01 Oskari Pirttikoski Ensimmäinen versio 0.2 27.11.01 Oskari Pirttikoski Lisätty termit

Lisätiedot

EUREFin vaikutukset organisaatioiden tietojärjestelmiin

EUREFin vaikutukset organisaatioiden tietojärjestelmiin EUREFin vaikutukset organisaatioiden tietojärjestelmiin EUREF-päivä 4.9.2012 ALEKSI LESKINEN Sisältö Tietojärjestelmät ja EUREF Keskeiset haasteet EUREF-muunnoksissa EUREF-muunnosprosessin vaiheet Yhteenveto

Lisätiedot

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen!

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Käyttöönoton vaiheet Yrityksen liiketoimintatavoitteet Yhteisöllisen toimintatavan käyttöalueet Työkalut Hyödyt yritykselle Hyödyt ryhmälle Hyödyt itselle Miten

Lisätiedot

verkkolasku.fi 2.1.2011

verkkolasku.fi 2.1.2011 palveluna Notebeat Entrepreneur -ohjelmalla hoidat kaikki yrityksesi myynti- ja ostolaskut sähköisesti selainkäyttöliittymässä, sekä siirrät ne kätevästi tilitoimistoon. Säästät heti käyttöönotosta alkaen

Lisätiedot

PASTORI-PROJEKTI. Paikkasidonnaisten liikenteen palveluiden liiketoiminta- ja toteutusratkaisut

PASTORI-PROJEKTI. Paikkasidonnaisten liikenteen palveluiden liiketoiminta- ja toteutusratkaisut PASTORI-PROJEKTI Paikkasidonnaisten liikenteen palveluiden liiketoiminta- ja toteutusratkaisut Älykkään liikenteen liiketoimintamallien ja toteutusratkaisujen kehittäminen Matti Roine ja Raine Hautala,

Lisätiedot

Kuntarekry.fi. case: pilvipalvelut 13.2.2014. KL-Kuntarekry Oy / Tuula Nurminen

Kuntarekry.fi. case: pilvipalvelut 13.2.2014. KL-Kuntarekry Oy / Tuula Nurminen case: pilvipalvelut 13.2.2014 KL-Kuntarekry Oy / Tuula Nurminen 1 11.2.2014 Pilvipalveluiden luokittelusta 1. Yksityinen pilvipalvelu, (Private cloud) Organisaation oma tai vuokrattu palvelu, jolloin resurssit

Lisätiedot

Liikennetelematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri. TYÖPAJA ARKKITEHTUURIN KÄYTÖSTÄ FITS-ohjelman hankkeille.

Liikennetelematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri. TYÖPAJA ARKKITEHTUURIN KÄYTÖSTÄ FITS-ohjelman hankkeille. Liikennetelematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri TYÖPAJA ARKKITEHTUURIN KÄYTÖSTÄ FITS-ohjelman hankkeille Ohjeet ja ohjelma Luonnos 16.5.2002 Sisällys 1 LÄHTÖKOHDAT...4 2 ETUKÄTEISVALMISTELU...5

Lisätiedot

TYÖPAJA ARKKITEHTUURIN KÄYTÖSTÄ - OHJELMA -

TYÖPAJA ARKKITEHTUURIN KÄYTÖSTÄ - OHJELMA - Liikennetelematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri TYÖPAJA ARKKITEHTUURIN KÄYTÖSTÄ - OHJELMA - Liikenne- ja viestintäministeriön työpaja 21.9.2000 Sisällys 1 Työpajan agenda...3 2 TelemArk-yleisesittely...4

Lisätiedot

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä TIETOTILINPÄÄTÖS Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä 20.5.2014 TSV:n tsto/ylitarkastaja Arto Ylipartanen 2 LUENNON AIHEET 1.

Lisätiedot

Android. Sähköpostin määritys. Tässä oppaassa kuvataan uuden sähköpostitilin käyttöönotto Android 4.0.3 Ice Cream Sandwichissä.

Android. Sähköpostin määritys. Tässä oppaassa kuvataan uuden sähköpostitilin käyttöönotto Android 4.0.3 Ice Cream Sandwichissä. Y K S I K Ä Ä N A S I A K A S E I O L E M E I L L E LI I A N P I E NI TAI M I K Ä Ä N H A A S T E LI I A N S U U R I. Android Sähköpostin määritys Määrittämällä sähköpostitilisi Android-laitteeseesi, voit

Lisätiedot

ITS Finland esiselvitys

ITS Finland esiselvitys ITS Finland esiselvitys Raine Hautala VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Liikenne- ja viestintäministeriö VTT Jussa Consulting Traficon Oy SysOpen Oyj Raine Hautala # 1 Taustaa Liikennetelematiikan merkitys

Lisätiedot

- 4 - - 5 - kytkemisestä päälle (eikä 30 sekunnin kuluessa, jolloin se etsii GSMsignaalia).

- 4 - - 5 - kytkemisestä päälle (eikä 30 sekunnin kuluessa, jolloin se etsii GSMsignaalia). kytkemisestä päälle (eikä 30 sekunnin kuluessa, jolloin se etsii GSMsignaalia). 4.4 Merkkivalojen tila A. GSM merkkivalo (Sininen): Tietoliikennesignaalin merkkivalo. Kun laite on yhdistetty GSM verkkoon,

Lisätiedot

DIGIROAD. Kansallinen tie- ja katutietojärjestelmä

DIGIROAD. Kansallinen tie- ja katutietojärjestelmä 1 Kansallinen tie- ja katutietojärjestelmä Ajoneuvopääteseminaari 19.3.2002 Johtava konsultti Pekka Petäjäniemi 2 -hankkeen tavoitteet Kehittää kansallinen tie- ja katutietojärjestelmä, joka mahdollistaa

Lisätiedot

Julkishallinnon tunnistuksen ohjauspalvelun kehityshanke mitä PoC-vaihe on opettanut? 16.12.2014 Manne Miettinen, Henri Mikkonen ja Arto Tuomi

Julkishallinnon tunnistuksen ohjauspalvelun kehityshanke mitä PoC-vaihe on opettanut? 16.12.2014 Manne Miettinen, Henri Mikkonen ja Arto Tuomi Julkishallinnon tunnistuksen ohjauspalvelun kehityshanke mitä PoC-vaihe on opettanut? 16.12.2014 Manne Miettinen, Henri Mikkonen ja Arto Tuomi PoC arkkitehtuuri Asiointipalvelu Elisa MSSP VTJ Mobile Login

Lisätiedot

Operator's Panel Välityspöytä

Operator's Panel Välityspöytä Sisällys Operator's Panel Välityspöytä 1. Yleistä...2 1.1 Välityspöydän käynnistäminen...2 1.1.1 VoIP-puhelin...2 1.1.2 Kirjautuminen...2 1.2 Välityspöydän sulkeminen...3 1.3 Käyttöliittymä...4 1.3.1 Puhelut...4

Lisätiedot

FiSMA 1.1 Toiminnallisen laajuuden mittausmenetelmä Ohje monikerrosarkkitehtuurin mittaamiseen

FiSMA 1.1 Toiminnallisen laajuuden mittausmenetelmä Ohje monikerrosarkkitehtuurin mittaamiseen FiSMA 1.1 Monikerrosarkkitehtuuri 1 (6) FiSMA 1.1 Toiminnallisen laajuuden mittausmenetelmä Ohje monikerrosarkkitehtuurin mittaamiseen 1. Yleiset periaatteet FiSMA 1.1 -menetelmässä mitataan sovellusperiaatteen

Lisätiedot

Tutkimus verkkolaskutuksesta, automaatiosta ja tietojen välityksestä toimittajaverkostossa. Ajankohta helmikuu 2010

Tutkimus verkkolaskutuksesta, automaatiosta ja tietojen välityksestä toimittajaverkostossa. Ajankohta helmikuu 2010 Tutkimus verkkolaskutuksesta, automaatiosta ja tietojen välityksestä toimittajaverkostossa Ajankohta helmikuu 2010 Seurantakysely verkkolaskutuksesta ja tietojen välityksestä toimittajaverkostossa 41 Yli

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Yritysarkkitehtuuri. Muutostarpeet

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Yritysarkkitehtuuri. Muutostarpeet Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Ympäristö Muutostarpeet ja niihin vastaaminen Yritysarkkitehtuuri Liiketoiminta-arkkitehtuuri Tavoitteet, Palvelut, Prosessit Informaatioarkkitehtuuri Tietotarpeet,

Lisätiedot

Ohje luottamuksellista tietoa sisältävien sähköpostiviestien lähettämiseen ja vastaanottamiseen

Ohje luottamuksellista tietoa sisältävien sähköpostiviestien lähettämiseen ja vastaanottamiseen Ohje luottamuksellista tietoa sisältävien sähköpostiviestien lähettämiseen ja vastaanottamiseen Liikenteen turvallisuusvirasto 27.9.2012 Sisällysluettelo Luottamuksellista tietoa sisältävien sähköpostiviestien

Lisätiedot

DOCUMENT MANAGER FI/ NO/ SE

DOCUMENT MANAGER FI/ NO/ SE PALVELUKUVAUS 1 (6) DOCUMENT MANAGER FI/ NO/ SE PALVELUKUVAUS 2 (6) CONTENTS 1. DOCUMENT MANAGER... 3 2. DOCUMENT MANAGER - KUVAUS... 3 2.1 Tuotteet... 4 2.1.1 Data Management... 4 2.1.2 ipost Letter...

Lisätiedot

FiSMA 1.1 Toiminnallisen laajuuden mittausmenetelmä Ohje monikerrosarkkitehtuurin mittaamiseen

FiSMA 1.1 Toiminnallisen laajuuden mittausmenetelmä Ohje monikerrosarkkitehtuurin mittaamiseen FiSMA 1.1 Monikerrosarkkitehtuuri 1 (7) FiSMA 1.1 Toiminnallisen laajuuden mittausmenetelmä Ohje monikerrosarkkitehtuurin mittaamiseen 1. Yleiset periaatteet FiSMA 1.1 -menetelmässä mitataan sovellusperiaatteen

Lisätiedot

Käyttöopas. Confienta Plus

Käyttöopas. Confienta Plus Käyttöopas Confienta Plus 1 Sisältö 1. Paikantava turvaranneke... 3 2. Näyttö... 4 3. Rannekkeen lataaminen... 4 4. SOS-painike... 5 5. Käyttöönotto... 5 6. Karttasovellus & Turva-alue... 5 7. Karttasovellukseen

Lisätiedot

Ohjelmiston toteutussuunnitelma

Ohjelmiston toteutussuunnitelma Ohjelmiston toteutussuunnitelma Ryhmän nimi: Tekijä: Toimeksiantaja: Toimeksiantajan edustaja: Muutospäivämäärä: Versio: Katselmoitu (pvm.): 1 1 Johdanto Tämä luku antaa yleiskuvan koko suunnitteludokumentista,

Lisätiedot

PIKAOPAS MODEM SETUP

PIKAOPAS MODEM SETUP PIKAOPAS MODEM SETUP Copyright Nokia Oyj 2003. Kaikki oikeudet pidätetään. Sisällysluettelo 1. JOHDANTO...1 2. MODEM SETUP FOR NOKIA 6310i -OHJELMAN ASENTAMINEN...1 3. PUHELIMEN VALITSEMINEN MODEEMIKSI...2

Lisätiedot

Joukkoliikenteen reititys- ja aikataulupalvelu (MATKA.FI)

Joukkoliikenteen reititys- ja aikataulupalvelu (MATKA.FI) Liikennetelematiikan kansallinen arkkitehtuuri Valtakunnallinen joukkoliikenteen reititys- ja aikataulupalvelu (MATKA.FI) Versio 0.9 06.03.2005 Tavoite Joukkoliikenteen reititys- ja aikataulupalvelu (MATKA.FI)

Lisätiedot

Hätäkeskusuudistus. Marko Nieminen Hätäkeskuspalvelujen johtaja Hätäkeskuslaitos. www.112.fi

Hätäkeskusuudistus. Marko Nieminen Hätäkeskuspalvelujen johtaja Hätäkeskuslaitos. www.112.fi Hätäkeskusuudistus Marko Nieminen Hätäkeskuspalvelujen johtaja Hätäkeskuslaitos www. Sisäasiainministeriön 15.5.2009 päätöksen mukaisesti hätäkeskustoimintaa kehitetään vuoteen 2015 mennessä seuraavin

Lisätiedot

4. 10.2010 ACCELBIT KARTTASELAIN TRACKER. Karttaselaimen Tracker- sovelluksen käyttöohje versio 1.0 AccelBit Oy

4. 10.2010 ACCELBIT KARTTASELAIN TRACKER. Karttaselaimen Tracker- sovelluksen käyttöohje versio 1.0 AccelBit Oy 4. 10.2010 ACCELBIT OY KARTTASELAIN TRACKER Karttaselaimen Tracker- sovelluksen käyttöohje versio 1.0 AccelBit Oy Sisältö Laitteistovaatimukset...3 Yleisesittely...3 Versiohistoria...3 Karttaselain Tracker

Lisätiedot

Tutkimus: Verkkolasku, automaatio ja liikekumppanien kanssakäynti avoimessa verkossa. Ajankohta helmikuu 2012

Tutkimus: Verkkolasku, automaatio ja liikekumppanien kanssakäynti avoimessa verkossa. Ajankohta helmikuu 2012 Tutkimus: Verkkolasku, automaatio ja liikekumppanien kanssakäynti avoimessa verkossa Ajankohta helmikuu 2012 Taustatiedot Yli 1000 500-999 50-499 10-49 Alle 10 Neljäs kysely helmikuussa 2012 Toteutettiin

Lisätiedot

Matkapuhelinpohjaiset pysäköinnin informaatiopalvelut

Matkapuhelinpohjaiset pysäköinnin informaatiopalvelut Matkapuhelinpohjaiset pysäköinnin informaatiopalvelut Ari Jaatinen, Suunnittelukymppi Oy Jyrki Rautkivi, Mopasol Oy Lasse Salonen, Sysopen Oyj Ohjelma-alue 6. Älykäs liikenteenohjaus FITS raportti 23/2003

Lisätiedot

Oppijan palvelukokonaisuus. Tietomallinnuksen laaja katselmointi 7.12.2011

Oppijan palvelukokonaisuus. Tietomallinnuksen laaja katselmointi 7.12.2011 Oppijan palvelukokonaisuus Tietomallinnuksen laaja katselmointi 7.12.2011 Sisältö Tietoarkkitehtuuri Tietomallit ja sanastot Tietomallinnus Tietomallinnus hankkeessa (Hankkeessa käytetyt keskeisimmät mallinnuselementit)

Lisätiedot

SMS -viestien lähettämisen ohjeet CAB Planohjelmassa

SMS -viestien lähettämisen ohjeet CAB Planohjelmassa SMS -viestien lähettämisen ohjeet CAB Planohjelmassa Asetukset perustiedoissa: SMS -palvelun aktivointi tehdään kohdassa Perustiedot/Yrityksen asetukset/sms Asetukset (ks. kuva yllä) SMS -palvelun aktivointi:

Lisätiedot

Windows Phone. Sähköpostin määritys. Tässä oppaassa kuvataan uuden sähköpostitilin käyttöönotto Windows Phone 8 -puhelimessa.

Windows Phone. Sähköpostin määritys. Tässä oppaassa kuvataan uuden sähköpostitilin käyttöönotto Windows Phone 8 -puhelimessa. Y K S I K Ä Ä N A S I A K A S E I O L E M E I L L E LI I A N P I E NI TAI M I K Ä Ä N H A A S T E LI I A N S U U R I. Windows Phone Sähköpostin määritys Määrittämällä sähköpostitilisi Windows-puhelimeesi,

Lisätiedot

REKISTERIPALVELUT POSTIYRITYKSILLE

REKISTERIPALVELUT POSTIYRITYKSILLE 1 (5) 1.9.2015 Versio 1.1 REKISTERIPALVELUT POSTIYRITYKSILLE ULKOINEN Postintaival 7 A PL 1, 00011 POSTI 2 (5) Sisällysluettelo 1. Palvelun kuvaus... 3 1.1. Palvelu lyhyesti... 3 1.2. Palvelussa toimitettavat

Lisätiedot

Yksityisautoilijoille ABAX AJOPÄIVÄKIRJA

Yksityisautoilijoille ABAX AJOPÄIVÄKIRJA The difference is ABAX Yksityisautoilijoille ABAX AJOPÄIVÄKIRJA The difference is ABAX 2 The difference is ABAX ABAX SÄHKÖINEN AJOPÄIVÄKIRJA Tähän esitteeseen on koottu vastauksia kysymyksiin, jotka liittyvät

Lisätiedot

Agenda. Johdanto Ominaispiirteitä Kokonaisjärjestelmän määrittely Eri alojen edustajien roolit Sulautetut järjestelmät ja sulautettu ohjelmointi

Agenda. Johdanto Ominaispiirteitä Kokonaisjärjestelmän määrittely Eri alojen edustajien roolit Sulautetut järjestelmät ja sulautettu ohjelmointi 1. Luento: Sulautetut Järjestelmät Arto Salminen, arto.salminen@tut.fi Agenda Johdanto Ominaispiirteitä Kokonaisjärjestelmän määrittely Eri alojen edustajien roolit Sulautetut järjestelmät ja sulautettu

Lisätiedot

Kauko-ohjauslaite GSM rele 2011 v 24.10.2010

Kauko-ohjauslaite GSM rele 2011 v 24.10.2010 Kauko-ohjauslaite GSM rele 2011 v 24.10.2010 Gsmreleen päätoiminnat Etälaiteiden kauko-ohjaus vanhan GSM-puhelimen avulla Laitteessa on neljä releettä ja kaksi lisäohjausta. Yhteensä kuusi ohjausta. Releiden

Lisätiedot

Uusia tuulia Soneran verkkoratkaisuissa

Uusia tuulia Soneran verkkoratkaisuissa Uusia tuulia Soneran verkkoratkaisuissa Cisco Expo 8.9.2009 Jari Litmanen 1 Agenda Kuinka IP-palveluverkko tukee asiakkaan liiketoimintaa Palvelukeskusten ja konsolidoinnin asettamat haasteet verkkoratkaisuille

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Web Services. Web Services

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Web Services. Web Services Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Standardoidutu tapa integroida sovelluksia Internetin kautta avointen protokollien ja rajapintojen avulla. tekniikka mahdollista ITjärjestelmien liittämiseen yrityskumppaneiden

Lisätiedot

Arkkitehtuurikuvaus. Ratkaisu ohjelmistotuotelinjan monikielisyyden hallintaan Innofactor Oy. Ryhmä 14

Arkkitehtuurikuvaus. Ratkaisu ohjelmistotuotelinjan monikielisyyden hallintaan Innofactor Oy. Ryhmä 14 Arkkitehtuurikuvaus Ratkaisu ohjelmistotuotelinjan monikielisyyden hallintaan Innofactor Oy Ryhmä 14 Muutoshistoria Versio Pvm Päivittäjä Muutos 0.4 1.11.2007 Matti Eerola 0.3 18.10.2007 Matti Eerola 0.2

Lisätiedot

Paikantaminen Nokia N76-1

Paikantaminen Nokia N76-1 Paikantaminen Nokia N76-1 2007 Nokia. Kaikki oikeudet pidätetään. Nokia, Nokia Connecting People, Nseries ja N76 ovat Nokia Oyj:n tavaramerkkejä tai rekisteröityjä tavaramerkkejä. Muut tässä asiakirjassa

Lisätiedot

Pelastusviranomaisten ajankohtaispäivä pelastustoimen laitteista 10.-11.11.2010

Pelastusviranomaisten ajankohtaispäivä pelastustoimen laitteista 10.-11.11.2010 Pelastusviranomaisten ajankohtaispäivä pelastustoimen laitteista 10.-11.11.2010 Teleoperaattori osana vikavalvonnan palvelukokonaisuudessa Seppo Hietala 1 Hälytyksensiirron historiaa Sonerassa Soneralla

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Avoimet web-rajapinnat

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Avoimet web-rajapinnat Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) SOA yleistyvät verkkopalveluissa Youtube Google... Avaavat pääsyn verkkopalvelun sisältöön. Rajapintojen tarjoamia tietolähteitä yhdistelemällä luodaan uusia palveluja,

Lisätiedot

PROBYTE GSM ALARM #6d

PROBYTE GSM ALARM #6d PROBYTE GSM ALARM #6d PROBYTE GSM ALARM #6 toimii GSM-hälyttimenä ja kaukoohjaimena. Soitto- tai SMS-hälytysviestien vastaanottajia voidaan hallita etäohjatusti. Ohjusrelettä voidaan ohjata SMS-viestillä.

Lisätiedot

Espoon arkkitehtuurin kehittäminen - Tiedonhallinta ja arkkitehtuuri kaupungin näkökulmasta

Espoon arkkitehtuurin kehittäminen - Tiedonhallinta ja arkkitehtuuri kaupungin näkökulmasta Espoon arkkitehtuurin kehittäminen - Tiedonhallinta ja arkkitehtuuri kaupungin näkökulmasta Arkistosektorin KDK- yhteistyöverkosto 10.11.2014 Marko Kukkonen, Konserniesikunta - Tietohallinto Kokonaisarkkitehtuuri

Lisätiedot

Hostingpalvelujen. oikeudelliset kysymykset. Viestintäviraston Abuse-seminaari 2012. Jaakko Lindgren

Hostingpalvelujen. oikeudelliset kysymykset. Viestintäviraston Abuse-seminaari 2012. Jaakko Lindgren Hostingpalvelujen oikeudelliset kysymykset Viestintäviraston Abuse-seminaari 2012 Jaakko Lindgren Legal Counsel Tieto, Legal jaakko.lindgren@tieto.com Esittely Jaakko Lindgren Legal Counsel, Tieto Oyj

Lisätiedot

Kansalaiskyselyn tulokset

Kansalaiskyselyn tulokset ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaiskyselyn tulokset

Lisätiedot

Onko ajopäiväkirjasi asiakkaiden ja verottajan vaatimusten tasolla?

Onko ajopäiväkirjasi asiakkaiden ja verottajan vaatimusten tasolla? Sujuvampi, turvallisempi ja vähemmän ympäristöä kuormittava ajaminen. Onko ajopäiväkirjasi asiakkaiden ja verottajan vaatimusten tasolla? 6.5.2010 Sampo Hietanen toimitusjohtaja Mitkä ovat yrityksesi matkakustannukset?

Lisätiedot

Tietojärjestelmän osat

Tietojärjestelmän osat Analyysi Yleistä analyysistä Mitä ohjelmiston on tehtävä? Analyysin ja suunnittelun raja on usein hämärä Ei-tekninen näkökulma asiakkaalle näkyvien pääkomponenttien tasolla Tietojärjestelmän osat Laitteisto

Lisätiedot

Elisa Lomatiedote Käyttöohje

Elisa Lomatiedote Käyttöohje Elisa Oyj Ohje 1 (6) Elisa Lomatiedote Käyttöohje Elisa Oyj Ohje 2 (6) Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Palvelun käyttöönotto... 4 3 Palvelun käyttö... 4 3.1 Päävalikko... 4 3.2 Palvelun asetukset... 4 3.3 Hallintapalvelun

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Lähtökohta. Integroinnin tavoitteet

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Lähtökohta. Integroinnin tavoitteet Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Integraation tavoitteita Lähtökohta Web-palvelut Asiakasrekisteri ERP, Tuotannon ohjaus Tuotanto Myynti Intranet Extranet? CRM Johdon tuki Henkilöstö Kirjanpito Palkanlaskenta

Lisätiedot

Digi-tv vastaanottimella toteutetut interaktiiviset sovellukset

Digi-tv vastaanottimella toteutetut interaktiiviset sovellukset Tekninen määrittely: Editori Digi-tv vastaanottimella toteutetut interaktiiviset sovellukset Sisällysluettelo 1. Johdanto...4 1.1. Tarkoitus ja kattavuus...4 1.2. Tuote ja ympäristö...4 1.3. Määritelmät,

Lisätiedot

VALDA-tietojärjestelmän j versio 1

VALDA-tietojärjestelmän j versio 1 VALDA-tietojärjestelmän j versio 1 Mitä palveluita tarjotaan VALDA-tietojärjestelmän ensimmäisestä versiosta? Mitä hyötyä saat tästä organisaatiollesi? IBM, Helsinki 14.5.2009 Hankepäällikkö Toini Salmenkivi

Lisätiedot

A10 GSM vanhusvahti. Asennusohje. Ver 1.1 Päiväys: 2013 05 01 Viimeisin versio tästä ohjeesta löytyy:

A10 GSM vanhusvahti. Asennusohje. Ver 1.1 Päiväys: 2013 05 01 Viimeisin versio tästä ohjeesta löytyy: A10 GSM vanhusvahti Asennusohje Ver 1.1 Päiväys: 2013 05 01 Viimeisin versio tästä ohjeesta löytyy: http://www.microdata.fi/pdf/kingpigeon/kingpigeon_a10_asennusohje.pdf Laitteen maahantuoja: Microdata

Lisätiedot

UUSI PYSÄKKITYÖKALU - koulutus

UUSI PYSÄKKITYÖKALU - koulutus UUSI PYSÄKKITYÖKALU - koulutus 29.4.2014 Susanna Kymäläinen / Liikennevirasto Kouluttajat Tietopalveluasiantuntija Susanna Kymäläinen / Liikennevirasto Susanna.kymalainen@liikennevirasto.fi, p. 040 6766

Lisätiedot

GSRELE ohjeet. Yleistä

GSRELE ohjeet. Yleistä GSRELE ohjeet Yleistä GSM rele ohjaa Nokia 3310 puhelimen avulla releitä, mittaa lämpötilaa, tekee etähälytyksiä GSM-verkon avulla. Kauko-ohjauspuhelin voi olla mikä malli tahansa tai tavallinen lankapuhelin.

Lisätiedot

Lupapiste käyttöönottokoulutus. Palvelun esittely

Lupapiste käyttöönottokoulutus. Palvelun esittely Lupapiste käyttöönottokoulutus Palvelun esittely Valmistelut Tarkista, että käytössäsi on riittävän tuore selainversio Tuetut selainversiot: Internet Explorer 9 tai uudempi Mozilla Firefox 16 tai uudempi

Lisätiedot

ecall-päätelaitteiden tiedonsiirron testiympäristö

ecall-päätelaitteiden tiedonsiirron testiympäristö AINO-julkaisuja 8/2005 ecall-päätelaitteiden tiedonsiirron testiympäristö DRAFT 19.7.2005 Y:\RTEU20\telet\käynnissä\AINO\AINO_Palvelupuitteet\eCall_testialusta\Raportointi\eCalltestiympäristö_draft_050719.doc

Lisätiedot

TIETOSUOJASELOSTE Henkilötietolaki (523/1999) 10 ja 24 Rekisterinpitäjä Rekisterin nimi Henkilötietojen käsittelytarkoitus Rekisterin tietosisältö

TIETOSUOJASELOSTE Henkilötietolaki (523/1999) 10 ja 24 Rekisterinpitäjä Rekisterin nimi Henkilötietojen käsittelytarkoitus Rekisterin tietosisältö TIETOSUOJASELOSTE Henkilötietolaki (523/1999) 10 ja 24 Rekisterinpitäjä Valtiokonttori Sörnäisten rantatie 13 000054 VALTIOKONTTORI Rekisterin nimi Valtiolle.fi - Valtion rekrytointijärjestelmä Henkilötietojen

Lisätiedot

Asentaminen Android-laitteeseen

Asentaminen Android-laitteeseen Asentaminen Android-laitteeseen Huomaa! Tarkempia tietoja ohjelmien asentamisesta saat tarvittaessa puhelimesi käyttöoppaasta. MyMMX mobile -sovelluksen asentaminen Android-laitteeseen: 1. Avaa laitteesi

Lisätiedot

Vedia-monipalvelu - liikenteen palvelut yhdeltä luukulta. 1.4.2011 Erikoistutkija Armi Vilkman, VTT

Vedia-monipalvelu - liikenteen palvelut yhdeltä luukulta. 1.4.2011 Erikoistutkija Armi Vilkman, VTT Vedia-monipalvelu - liikenteen palvelut yhdeltä luukulta 1.4.2011 Erikoistutkija Armi Vilkman, VTT 2 3 Onko älyliikenne pelkkää sanahelinää vai oikeita palveluita? CO2 päästörajat vaikuttavat liikkumiseen

Lisätiedot

Opiskelun ja opetuksen tuen viitearkkitehtuuri

Opiskelun ja opetuksen tuen viitearkkitehtuuri Opiskelun ja opetuksen tuen viitearkkitehtuuri Mitä osia opintohallinnon viitearkkitehtuurissa tulee olla Työstänyt Synergiaryhmä 4.12.2014 Toimittanut Pekka Linna, CSC Tuleva toteutus Tuotetaan sivusto,

Lisätiedot

TAPAHTUMIEN SEURANTA KEHITYSEHDOTUSTEN KIRJAUS POIKKEAMIEN HALLINTA

TAPAHTUMIEN SEURANTA KEHITYSEHDOTUSTEN KIRJAUS POIKKEAMIEN HALLINTA TAPAHTUMIEN SEURANTA KEHITYSEHDOTUSTEN KIRJAUS POIKKEAMIEN HALLINTA LMQ -ohjelmisto Kenelle miten miksi? LogMaster Oy 2007-2009 LMQ miksi? 1. KUSTANNUSTEN ALENTAMINEN Johtamisen välineet tapahtumien kirjaaminen

Lisätiedot

Tietokantojen suunnittelu, relaatiokantojen perusteita

Tietokantojen suunnittelu, relaatiokantojen perusteita Tietokantojen suunnittelu, relaatiokantojen perusteita A277, Tietokannat Teemu Saarelainen teemu.saarelainen@kyamk.fi Lähteet: Leon Atkinson: core MySQL Ari Hovi: SQL-opas TTY:n tietokantojen perusteet-kurssin

Lisätiedot

Doro Secure 580IUP. Käyttöopas. Suomi

Doro Secure 580IUP. Käyttöopas. Suomi Doro Secure 580IUP Käyttöopas Suomi 3 2 1 4 5 6 7 8 9 14 13 12 11 10 15 16 Huomaa! Kaikki kuvat ovat vain viitteellisiä, eivätkä ne välttämättä täysin vastaa todellista tuotetta. Suomi 1. Virta päälle/pois

Lisätiedot

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 2 Arkkitehtuurikehyksen kuvaus

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 2 Arkkitehtuurikehyksen kuvaus JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 2 Arkkitehtuurikehyksen kuvaus Versio: 1.0 Julkaistu: 8.2.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Arkkitehtuurikehyksen

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Pilvipalvelut. Pilvipalvelut - lähtökohtia

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Pilvipalvelut. Pilvipalvelut - lähtökohtia Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Pilvipalvelut Pilvipalvelut Nouseva toteutustekniikka ja trendi Kuluttajat edellä, yritykset perässä Paino sanalla Palvelu Yhtenäisyyksiä vuosikymmenten taakse, sovelletaan

Lisätiedot

Ohjelma (09.00 11.30)

Ohjelma (09.00 11.30) 28.5.2008 1 Ohjelma (09.00 11.30) Tilaisuuden avaus Jukka Lehtinen, Toimitussihteeri, it-viikko TDC Zoo uuden ajan mobiiliratkaisu business-viidakkoon Pasi Mäki, Johtaja, TDC yritysmyynti Business Benefits

Lisätiedot

Tietojärjestelmä tuotantoympäristössä. Sovellusohjelmat Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia / Tekniikka ja liikenne Vesa Ollikainen

Tietojärjestelmä tuotantoympäristössä. Sovellusohjelmat Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia / Tekniikka ja liikenne Vesa Ollikainen Tietojärjestelmä tuotantoympäristössä Tausta ja tavoitteet Tausta Kurssilla on opiskeltu suunnittelemaan ja toteuttamaan tietokanta, joka on pieni perustuu selkeisiin vaatimuksiin on (yleensä) yhden samanaikaisen

Lisätiedot

Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Tavaraliikenteen TelemArk

Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Tavaraliikenteen TelemArk Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Tavaraliikenteen TelemArk FITS Hankealue 1: Palveluiden edellytykset Hankeryhmän kokous 24.1.2002 SysOpen Oyj ja Insinööritoimisto Logisma Oy 1 Hankeryhmän kokous

Lisätiedot

F-Secure Mobile Security. Android

F-Secure Mobile Security. Android F-Secure Mobile Security Android F-Secure Mobile Security Sisällysluettelo 3 Sisällys Luku 1:Asennus...5 Asentaminen...6 Aktivointi...7 Luku 2:Luottamuksellisten tietojen suojaaminen...9 Anti-Theftin

Lisätiedot

PARAVANT REITTi-VARMENNUSPALVELU Yleinen palvelukuvaus

PARAVANT REITTi-VARMENNUSPALVELU Yleinen palvelukuvaus 1 (7) PARAVANT REITTi-VARMENNUSPALVELU Yleinen palvelukuvaus 18.04.2005 2 (7) Sisällysluettelo 1 REITTi -varmmennuspalvelun palvelukuvaus... 3 1.1 REITTi -varmennuspalvelu... 3 2 Tekninen toteutus... 4

Lisätiedot

DNA MOBIILI TV - YLEISET KÄYTTÖOHJEET

DNA MOBIILI TV - YLEISET KÄYTTÖOHJEET DNA MOBIILI TV - YLEISET KÄYTTÖOHJEET Mobiili-tv-palvelua käytetään puhelimen mobiili-tv-sovelluksella. Tässä dokumentissa kuvatut toiminnallisuudet ovat esimerkkejä tiettyjen puhelinmallien toiminnallisuuksista.

Lisätiedot

Keskustelevien ajoneuvojen pilottiprojekti NordicWay, Coop - ohjeita pilottiin osallistujille

Keskustelevien ajoneuvojen pilottiprojekti NordicWay, Coop - ohjeita pilottiin osallistujille Keskustelevien ajoneuvojen pilottiprojekti NordicWay, Coop - ohjeita pilottiin osallistujille Keskustelevien ajoneuvojen pilottiprojekti NordicWay, Coop NordicWay-hankkeen vuoden kestävä kokeilu, Coop,

Lisätiedot

VIRVE hälyttää pelastustoimen henkilöstön Case Pirkanmaa

VIRVE hälyttää pelastustoimen henkilöstön Case Pirkanmaa VIRVE hälyttää pelastustoimen henkilöstön Case Pirkanmaa VIRVE-päivä 2011 2.3.2011 Tampereen aluepelastuslaitos Jari Helsing Pelastustoimen toimintaympäristö Kunnat Erillisverkot Oy Tampere Johtokeskus

Lisätiedot

Storage IT Automaattinen Tiedonvarmennuspalvelu. Palvelukuvaus 1 (5)

Storage IT Automaattinen Tiedonvarmennuspalvelu. Palvelukuvaus 1 (5) Storage IT Automaattinen Tiedonvarmennuspalvelu Palvelukuvaus 1 (5) 1. Palvelun yleiskuvaus Storage IT automaattinen tiedonvarmennuspalvelu on Storage IT Oy:n asiakkailleen tarjoama palvelu, joka mahdollistaa

Lisätiedot

ITS Finland esiselvitys

ITS Finland esiselvitys ITS Finland esiselvitys INFO- JA KÄYNNISTÄMISTILAISUUS 23.4.2003 Liikenne- ja viestintäministeriö VTT Jussa Consulting SysOpen Oyj Traficon Oy Raine Hautala & Seppo Öörni # 1 Taustaa Liikennetelematiikan

Lisätiedot

Innovatiivisen liikennejärjestelmän. tiekartta. Satu Innamaa, Elina Aittoniemi, Hanna Askola ja Risto Kulmala INTRANS-ohjelma, VTT

Innovatiivisen liikennejärjestelmän. tiekartta. Satu Innamaa, Elina Aittoniemi, Hanna Askola ja Risto Kulmala INTRANS-ohjelma, VTT Innovatiivisen liikennejärjestelmän operoinnin tiekartta Satu Innamaa, Elina Aittoniemi, Hanna Askola ja Risto Kulmala INTRANS-ohjelma, VTT 2 Tausta INTRANS-ohjelmalla tuetaan alan yhteisiä ponnisteluja

Lisätiedot

EKSOTE Sähköisen asioinnin seminaari 14.10.2014

EKSOTE Sähköisen asioinnin seminaari 14.10.2014 EKSOTE Sähköisen asioinnin seminaari 14.10.2014 Sähköisen asioinnin mahdollisuudet tulevaisuudessa Sami Säisä Mitä on sähköinen asiointi? Sähköinen Internetissä toimivaa palvelua? Itsepalveluna toteutettavaa

Lisätiedot

1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Kaapelikaistaliittymä... 2. 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3. 2.1 Päätelaite... 3. 2.2 Nopeus...

1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Kaapelikaistaliittymä... 2. 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3. 2.1 Päätelaite... 3. 2.2 Nopeus... Palvelukuvaus 1 Sisällysluettelo 1 YLEISKUVAUS... 2 1.1 Kaapelikaistaliittymä... 2 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3 2.1 Päätelaite... 3 2.2 Nopeus... 3 2.3 IP- osoitteet... 3 3 TOIMITUS

Lisätiedot

Digisovittimien testaus ja laitteiden linkitys HDpalveluissa. Timo Santi DigiPhilos Oy

Digisovittimien testaus ja laitteiden linkitys HDpalveluissa. Timo Santi DigiPhilos Oy Digisovittimien testaus ja laitteiden linkitys HDpalveluissa Timo Santi DigiPhilos Oy CA-linkitysprojektin tavoitteet Saada korkealaatuista, kuluttajaa kiinnostavaa HD-sisältöä tarjolle Suomen kaapelitelevisioverkkoihin.

Lisätiedot

Lataa-sovellus. 1. painos

Lataa-sovellus. 1. painos Lataa-sovellus 1. painos 2008 Nokia. Kaikki oikeudet pidätetään. Nokia, Nokia Connecting People ja Nseries ovat Nokia Oyj:n tavaramerkkejä tai rekisteröityjä tavaramerkkejä. Nokia tune on Nokia Oyj:n äänimerkki.

Lisätiedot

1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Valokaistaliittymä... 2. 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3. 2.1 Päätelaite... 3. 2.2 Nopeus...

1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Valokaistaliittymä... 2. 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3. 2.1 Päätelaite... 3. 2.2 Nopeus... Palvelukuvaus 1 Sisällysluettelo 1 YLEISKUVAUS... 2 1.1 Valokaistaliittymä... 2 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3 2.1 Päätelaite... 3 2.2 Nopeus... 3 2.3 IP- osoitteet... 3 3 TOIMITUS

Lisätiedot

Tämän teoksen käyttöoikeutta koskee Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 3.0 Muokkaamaton -lisenssi.

Tämän teoksen käyttöoikeutta koskee Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 3.0 Muokkaamaton -lisenssi. Tämän teoksen käyttöoikeutta koskee Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 3.0 Muokkaamaton -lisenssi. Pilvipalvelut uhkat ja mahdollisuudet Elias Aarnio Open Source -asiantuntija Innopark Programmes Oy elias.aarnio@innopark.fi

Lisätiedot