SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO ecall palvelun yleiskuvaus Tavoitteet Hankkeeseen osallistuneet toimijat...

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...2 1.1 ecall palvelun yleiskuvaus...2 1.2 Tavoitteet...3 1.3 Hankkeeseen osallistuneet toimijat..."

Transkriptio

1 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO ecall palvelun yleiskuvaus Tavoitteet Hankkeeseen osallistuneet toimijat KÄYTTÄJÄ- JA VIRANOMAISTARPEIDEN KARTOITUS Tavoite Tutkimusmenetelmä Aineisto Kuljettajahaastattelujen päätulokset Viranomaishaastatteluiden päätulokset ECALL-JÄRJESTELMÄN ARKKITEHTUURI Yleistä Arkkitehtuurikuvaukset Käsitteellinen arkkitehtuuri Vaatimukset automaattiselle hätäviestijärjestelmälle Toimintoprosessin kuvaus Toimijat Prosessikomponentit Yhteydet Tietoturvavaatimukset Looginen arkkitehtuuri Tietojärjestelmäpalvelut Tietovirrat Tietoturva-arkkitehtuuri Fyysinen arkkitehtuuri Hätäviestin välittäminen ecall-laitteesta hätäkeskukseen Lisätietojen hakeminen palveluntarjoajalta hätäkeskukseen Tietoturvan toteuttaminen hätäkeskusten ja palvelukeskusten välillä Tarvittavat hallinnalliset mekanismit Tunnistautumisen hallinta SOAP-määritysten hallinta Vaatimusten toteutuminen Mikä on mahdollista ilman SIM-korttia Muut mahdolliset ratkaisut SUOMEN PILOTIN TOIMINTASUUNNITELMA Yleiskuvaus Satakunnan hätäkeskus ecall -kokeilussa Pilotin yleiskuvaus Hätäkeskusjärjestelmän tekninen kuvaus Aikataulu Tiedonsiirtotestialustan kehittäminen Päätelaitteiden testaus Palvelukeskustoiminnan toimintomallit ECALLIN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI emerge vaikutusten arviointi Ehdotus ecall järjestelmän vaikutusten arviointimenetelmästä Kuolemaan johtaneet onnettomuudet...38

2 Vakavuusaste YHTEENVETO...40 LIITE 1 - HÄTÄKESKUSMÄÄRITTELY...41 LIITE 2 AJONEUVOPÄÄTELAITEMÄÄRITTELY...51 LIITE 3 PILOTISSA TOTEUTETTAVAT OMINAISUUDET...63

3 3 1 JOHDANTO 1.1 ecall palvelun yleiskuvaus Suomen tieliikenteessä kuolee vuosittain noin 350 henkeä ja loukkaantuu tuhansia. Liikennekuolemissa suuntana on ollut, että kuljettajan vireystilan alenemisesta, nukahtamisesta ja sairaskohtauksista johtuvat liikenneonnettomuudet ovat viime aikoina yleistyneet selvästi. Etenkin näiden onnettomuuksien osalta on hyvin todennäköistä, että onnettomuuden uhri ei joko pysty itse tekemään ilmoitusta onnettomuudesta hätäkeskukseen, tai että ilmoituksen teko viivästyy ja annettava tieto ei ole luotettavaa. Automaattisella hätäsoittojärjestelmällä (yleisesti käytetään termiä ecall) tarkoitetaan ajoneuvoon kiinteästi yhdistynyttä järjestelmää, joka onnettomuuden sattuessa avaa puhe- ja tietoliikenneyhteyden hätäkeskukseen. Järjestelmä välittää hätäkeskukseen mm. onnettomuusauton tarkan sijainnin sekä mahdollista järjestelmän tuottamaa lisäinformaatiota onnettomuudesta. Automaattisen hätäsoittojärjestelmän yleistyminen voi selkeästi nopeuttaa avun saapumista onnettomuuspaikalle sekä täten vähentää suoraan liikennekuolemien määrää. ecall järjestelmä perustuu sekä onnettomuuden automaattiseen havaitsemiseen ajoneuvolaitteen avulla kyseeseen tulevat mahdollisesti ajoneuvon omat anturit (esim. turvatyynyn laukeaminen) tai ecall laitteen sisäänrakennetut anturit (esim. hidastuvuus, katon kautta pyörähtäminen, lämpötilan äkillinen nousu) että hätäsoiton tekemiseen nappia painaen. Molemmissa tilanteissa viranomaisten ylläpitämään hätäkeskukseen (112) saadaan normaali puheyhteys ja tämän rinnalla välitetään hätäkeskukseen automaattisesti onnettomuuteen joutuneen ajoneuvon tunnistetietoja ja mahdollisia onnettomuuden vakavuudesta kertovia lisätietoja. Palvelukeskus Hätäviesti (täydellinen) Hätäviestikysely Hätäviesti (täydellinen) 112 hätäpuhelu Verkko-operaattori 112 hätäpuhelu Hätäkeskus Hätäviesti (minimi) Hätäviesti (minimi) Paikannus Paikannuskysely Paikannusoperaattori Paikkatieto Kuva 1. ecall-järjestelmän yleinen toimintaperiaate ecall-järjestelmää on vahvasti ajettu ajoneuvoteollisuuden johdolla EU-tasolla viime vuosien aikana, ja siihen kohdistuu merkittäviä liikenneturvallisuutta parantavia odotuksia. Ajoneuvokannan hitaasta uusiutumisesta johtuen näiden odotusten ei kuitenkaan voida olettaa toteutuvan kattavasti ennen vuotta 20 vaikka järjestelmä tulisi vakiovarusteeksi

4 4 kaikkiin uusiin autoihin. Tästä johtuen eräänä kehityspolkuna on nähty jälkiasennuslaitteistona tarjottava ecall laitteisto. 1.2 Tavoitteet Tämä hanke on ITS Finlandin 1 aloitteesta käynnistetty liikenne- ja viestintäministeriön rahoittama hanke, jonka ensisijaisena tavoitteena on tehdään automaattisen hätäviestipalvelun käyttöönottoa linjaava työsuunnitelma sekä suunnitelmaa tukevat tekniset ja laadulliset määrittelyt. Hankkeen aikana ecall laitteistolle ja palvelulle on asetettu seuraavat tavoitteet 1. ecall laitteiston tulee olla asennettavissa ajoneuvoon hankinnan jälkeen ( jälkiasennettava laite ) 2. Kuluttajan hankintahinta ecall laitteelle tulee olla noin 150 asennettuna ajoneuvoon 3. ecall laitteen hankintaa ja käyttöä voidaan kannustaa ja tukea viranomaisten ja/tai yksityisen sektorin toimesta 4. Kuluttajan ei tarvitse maksaa ecall palvelusta käyttömaksua 5. ecall palvelun tulee viranomaisten tarjoamien palveluiden osalta olla käytössä Suomessa 2006 Tämän raportin ja raportin liitteiden mukaisten määrittelyjen avulla voidaan syksyllä 2004 toteuttaa rajoitettu jälkiasennuslaitteistoon perustuva ecall-kokeilu Suomessa ja sen edellyttämät tekniset järjestelyt Hätäkeskuslaitoksen hätäkeskusjärjestelmään. Tässä raportissa kuvattujen julkisten määrittleyjen mukaan eri laitevalmistajat voivat tuottaa näitä ecall-palvelua tukevia laitteita ja palveluita, jotka mahdollistavat automaattisen hätäviestipalvelun käyttämisen Suomessa sekä tulevaisuudessa koko Euroopan Unionin alueella. 1.3 Hankkeeseen osallistuneet toimijat Automaattisen hätäviestipalvelun ensimmäisen vaiheen toteutukseen ovat osallistuneet seuraavat yritykset: Capgemini Finland Indagon LT-Konsultit Nokia SysOpen TeliaSonera Traficon VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka VTT Tietotekniikka Toiminnallisten periaatteiden määritys. Ajoneuvolaitteen toimintojen määritys. Hankkeen koordinointi. Ajoneuvolaitteen ja tietoliikenteen toimintojen määritys. Hätäkeskuksen vastaanottavan sovelluksen toimintojen määrittely. Tietoliikenteen toimintojen määritys. Käyttäjätarpeiden kartoitus. Käyttäjätarpeiden kartoitus. Tietoliikenteen toimintojen määritys. 1 ITS Finland on liikenteen ja logistiikan telematiikan yhteistyöverkosto. Lisätietoa

5 5

6 6 2 KÄYTTÄJÄ- JA VIRANOMAISTARPEIDEN KARTOITUS 2.1 Tavoite Tarveselvitysvaiheessa tehtyjen haastattelujen tavoitteena oli selvittää, millainen palvelusta tulee rakentaa, jotta se vastaa eri käyttäjäryhmien tarpeita. Käyttäjät luokiteltiin kahteen ryhmään: ajoneuvojen kuljettajiin, joiden ajoneuvoihin laitteisto asennetaan, ja viranomais- tai ammattikäyttäjiin, joiden toimintamahdollisuuksia onnettomuuden sattuessa pyritään parantamaan. Kuljettajien haastattelujen tavoitteena oli saada selville ennakkoluuloja, joita järjestelmää kohtaan tässä vaiheessa on. Tietoja voidaan käyttää hyväksi järjestelmän suunnittelussa sekä tiedotettaessa uudesta järjestelmästä. Lisäksi haastatteluilla selvitettiin ecall-laitteen tärkeyttä ja sopivaa hintaa verrattuna muihin ajoneuvossa oleviin laitteisiin ja ominaisuuksiin. Viranomaishaastattelujen tavoitteena oli selvittää, mitä tietoja ja missä muodossa kukin viranomainen tarvitsee onnettomuuspaikalta. Lisäksi viranomaisia pyydettiin arvioimaan palvelun hyödyt ja hyötyjen suuruusluokka. 2.2 Tutkimusmenetelmä Tienkäyttäjähaastattelut tehtiin henkilöhaastatteluina maaliskuussa 2004 kolmessa eri kohteessa: Shell Mäntsälä P:ssä, kauppakeskus Myyrmannissa sekä pikajunissa Helsinki Tampere, Tampere Helsinki, Helsinki Turku ja Turku Helsinki. Yhden haastattelun kesto oli noin 10 minuuttia. Haastateltavat valittiin satunnaisesti siten, että haastateltaviksi pyrittiin saamaan eri ikäisiä kuljettajia ja sekä naisia että miehiä. Haastattelulomake on liitteenä. Viranomaishaastattelut tehtiin ennakkoon sovittuina henkilöhaastatteluina siten, että kysely lähetettiin haastateltaville etukäteen. Kyselylomake on liitteenä. 2.3 Aineisto Tienkäyttäjiä haastateltiin yhteensä 93. Haastattelut jakautuivat tasaisesti kolmeen eri kohteeseen. Haastatelluista naisia oli 40 %. Pääkaupunkiseudulta oli kotoisin 46 %, 15 % muualta Uudeltamaalta ja loput muulta Suomesta. Haastatellut olivat vuotiaita siten, että 60 % haastatelluista oli alle 40 vuotiaita. Haastatelluista 70 % ajoi pääsääntöisesti omalla autolla, loput jakautuivat tasan työsuhdeauton ja vanhempien tai muun vastaavan auton kesken. Viranomaishaastatteluja tehtiin viisi. Organisaatiot ja niissä haastatellut henkilöt olivat seuraavat: Harkka Oy (hinausyritys): toimitusjohtaja Esa Harkka Hätäkeskuslaitos, kehitysjohtaja Jukka Aaltonen Liikkuva poliisi, liikennepoliisitarkastaja Pentti Nevala Sisäministeriön pelastustoimintayksikkö: valmiusjohtaja Janne Koivukoski Tiehallinto/liikennekeskus: liikennekeskusjohtaja Petri Rönneikkö. Lisäksi tietotarpeista onnettomuuspaikalta keskusteltiin palomestari Olavi Moilasen kanssa Keski-Uudeltamaalta ja Juha Suomisen kanssa poliisin tietohallintakeskuksesta.

7 7 2.4 Kuljettajahaastattelujen päätulokset Haastatteluissa automaattinen hätäpuhelu osoittautui toiseksi tärkeimmäksi autoon saatavista lisälaitteista tai palveluista (Kuva 2). Hätäpuhelun tärkeyteen suhteessa muihin laitteisiin ei vaikuttaneet kuljettajien vuotuiset ajokilometrit eikä se, ajoiko kuljettaja pääsääntöisesti maantiellä vai kaupungissa. Sen sijaan kuljettajan ikä vaikutti automaattisen hätäpuhelun tärkeyteen ( Kuva 3). Nuoret kuljettajat (alle 30-v.) arvostivat sen vähemmän tärkeäksi kuin muut ikäryhmät ja yhtä tärkeäksi useiden muiden toimintojen kanssa. Toisaalta nuoret kuljettajat arvostivat lähes kaikkia lisälaitteita CD-soitinta lukuun ottamatta muita kuljettajia vähemmän. lukkiintumattomat jarrut automaattinen hätäpuhelu luistonestojärjestelmä yli km km km alle km ilmastointi varashälytin integroitu autopuhelin cd-soitin peruutustutka vakionopeussäädin navigointilaite älykäs nopeudenrajoitin matkustajien dvd tai vastaavat viihdelaitteet =en lainkaan tarpeellisena, 10=erittäin tarpeellisena Kuva 2. Autoon saatavien palvelujen ja lisälaitteiden tarpeellisuus vuotuisten ajokilometrien mukaan. lukkiintumattomat jarrut automaattinen hätäpuhelu luistonestojärjestelmä ilmastointi varashälytin integroitu autopuhelin cd-soitin peruutustutka v v v v v vakionopeussäädin navigointilaite älykäs nopeudenrajoitin matkustajien dvd tai vastaavat viihdelaitteet =en lainkaan tarpeellisena, 10=erittäin tarpeellisena

8 8 Kuva 3. Autoon saatavien palvelujen ja lisälaitteiden tarpeellisuus iän mukaan. Kuluttajien valmiuksia maksaa ecall-laitteistosta selvitettiin suhteessa valmiuteen ostaa autoon lisälaitteita uuden auton oston yhteydessä. Kuljettajista kolmannes oli haastattelun perusteella valmis maksamaan ecall-laitteistosta euroa, kolmannes euroa, ja loput vastaukset sijoittuivat tasaisesti näiden rajojen ulkopuolille. Vertailun vuoksi voidaan todeta kuljettajista 62 % olevan valmistis ostamaan 600 euroa maksavan, lähes yhtä tärkeänä pidetyn luistonestojärjestelmän (Taulukko 1). Vastauksiin tulee kuitenkin suhtautua kriittisesti, sillä niitä ei annettu todellisesssa ostotilanteessa. Toisaalta tulosta kuljettajien jonkinasteisesta maksuhalukkuudesta tukee se, että kuljettajista 54 % oli täysin tai jokseenkin eri mieltä väittämästä, että automaattinen hätäpuhelujärjestelmä ja kaikki siihen kuuluvat laitteet pitäisi rahoittaa verovaroin. Taulukko 1. Valmius ostaa eri hintaisia laitteita uuden auton oston yhteydessä. Valmius ostaa laitteita esimerkiksi auton oston yhteydessä (%) ostaisin en osta isi en tiedä ei vastausta luistonestojärjestelmä (600 ) varashälytin ( ) ilmastointi ( ) vakionopeudensäädin (600 ) peruutustutka ( ) CD-soitin (1100 ) integroitu autopuhelin (900 ) navigointilaite ( ) matkustajien dvd tai vastaavat viihdelaitteet (1400 ) Kuljettajia pyydettiin nimeämään etuja ja haittoja, joita he kuvittelivat automaattisella hätäpuhelujärjestelmällä voivan olla. Yli puolet (53 %) kuljettajista uskoi, että järjestelmän ansioista apu tulisi nopeasti paikalle. Yhtä moni (54 %) uskoi myös, että apu tulisi paikalle, vaikkei sitä olisi itse mahdollista hälyttää. Toisaalta 58 % haastatelluista uskoi, että apu saattaisi tulla myös turhaan paikalle vikailmoituksen takia. Vain muutama vastaaja (4 %) pelkäsi, että apu tulee paikalle silloin, kun sitä ei haluttaisi, tai että viranomaiset voisivat seurata tahtomatta oman auton sijaintia. Itse esitettyjen etujen ja haittojen jälkeen kuljettajille esitettiin muutamia järjestelmää kuvaavia positiivisia väittämiä ja muutamia järjestelmää kohtaan kriittisiä väittämiä. Positiivisista väittämistä (varastetun auton paikantaminen, avun saannin helpottuminen lähes kaikki kuljettajat olivat täysin samaa tai samaa mieltä % kuljettajista suhtautui myös positiivisesti siihen, että laitteistoa käytettäisiin hyödyksi lisäarvo- tai viranomaispalveluissa (oma paikannus, ruuhkatiedotus, sijaintiin perustuvat palvelut). Kuljettajista neljännes suhtautui varauksella ajatukseen, että viranomainen voisi halutessaan saada tiedon oman ajoneuvon sijainnista. Toisaalta puolet kuljettajista ei pitänyt sitä ongelmana. Ajoneuvojen sijaintitietojen vääriin käsiin joutumisen uhasta oli kolmannes samaa mieltä, kolmannes ei pitänyt sitä uhkana. Kuljettajista kolmannes pelkäsi, että apu voitaisiin hälyttää paikalle kuljettajan tahtomatta. Kuljettajista vain 4 % oli sitä mieltä, ettei tarvitsisi ecall-laitetta Suomessa. Viidennes kuljettajista ei osannut ottaa kantaa laitteen tarpeellisuuteen. Kuljettajista 56 % piti tärkeänä ominaisuutta, että automaattihälytyksen lisäksi hälytys olisi mahdollista tehdä myös esimerkiksi nappia painamalla.

9 9 2.5 Viranomaishaastatteluiden päätulokset Kaikki viranomaiset olivat yhtä mieltä siitä, että automaattinen hätäpuhelu ja kaikki sen mukana saatavat tiedot tulisi ohjata hätäkeskukseen, josta tiedot toimitetaan jalostettuina ja tarpeen mukaan muille viranomaisille. Viranomaisia pyydettiin määrittelemään, mitä tietoja he haluaisivat saada onnettomuuspaikalta oletuksella, että kaiken mahdollisen tiedon keruu ja välittäminen olisi mahdollista. Näin määriteltyinä tärkeimpinä hätäpuhelussa saatavina tietoina pidettiin seuraavia: koordinaatit ja ajosuunta (tarvittaessa myös uudelleen) ajoneuvotyyppi ja lastitiedot henkilöiden lukumäärä onnettomuuden tyyppi tai vakavuus hälyttäjän nimi hälytysaika (jatkotutkimuksia varten). Hälytyskeskukselle on erittäin tärkeää saada tieto onnettomuuden sijainnista mahdollisimman nopeasti puhelun saapumisesta, jotta pelastusyksiköt voidaan lähettää matkaan. Paikannustiedon saapumisen katsottiin saavan kestää enintään 10 sekuntia. Hätäkeskuslaitokselle olisi tärkeää, mutta ei kuitenkaan välttämätöntä, saada puheyhteys onnettomuusajoneuvoon. Tärkeää puheyhteys olisi etenkin ajoneuvossa olijoiden kannalta. Hätäkeskuksesta olisi myös hyvä pystyä tarvittaessa soittamaan takaisin onnettomuusajoneuvoon. Järjestelmän toimintavarmuus oli kaikkien viranomaisten mielestä ensiarvoisen tärkeää. Mielipide virhepuheluiden sallitusta enimmäisosuudesta oli 0,1 5 %. Tärkeää on myös varautua mahdolliseen järjestelmän terrorisointiin.

10 10 3 ECALL-JÄRJESTELMÄN ARKKITEHTUURI 3.1 Yleistä Tässä kappaleessa kuvataan suomalaisen automaattisen hätäviestijärjestelmän (ecalljärjestelmä) arkkitehtuuri. Arkkitehtuuri on tehty E-MERGE-hankkeen arkkitehtuurimäärittelyn 2 ja suunnitteluprojektissa esiin tulleiden kansallisten vaatimusten ja tarpeiden pohjalta. Arkkitehtuuri luo osaltaan mahdollisuudet suunnitella ja toteuttaa kansallisen automaattisen hätäviestijärjestelmän pilottihankkeet. Arkkitehtuurissa on kuvattu automaattiselle hätäviestijärjestelmälle asetettavat toiminnalliset ja ei-toiminnalliset vaatimukset, vaatimukset toteuttava periaatteellinen ratkaisu ja ratkaisun mahdollisia toteutustapoja. Lisäksi on kuvattu tietoturvalle asetettavat vaatimukset ja mekanismeja tietoturvavaatimusten toteuttamiseksi sekä ratkaisun hallinnointivaatimuksia ja mekanismeja. E-MERGE-dokumenteissa on esitetty vaihtoehtoisia teknisiä ratkaisuja automaattisen hätäviestijärjestelmän keskeisille osille. Dokumenteissa on osin esitetty yksityiskohtaisia (vaatimus)määrittelyjä, osin suosituksia, osin vain esitetty vaihtoehtoja ottamatta kantaa niiden suositeltavuuteen. E-MERGE-dokumenteissa esitettyjen ratkaisujen lisäksi projektissa on tuotu esiin muita mahdollisia toteutustapoja. Arkkitehtuurissa on pyritty arvioimaan eri toteutustapojen hyviä ja huonoja puolia ja myös sitä, millä tavalla ne täyttävät järjestelmälle asetetut vaatimukset Arkkitehtuurikuvaukset Automaattisen hätäviestijärjestelmän arkkitehtuuri on kuvattu toiminnallisen arkkitehtuurin, tietoarkkitehtuurin, tietoliikennearkkitehtuurin ja tietoturva-arkkitehtuurin osalta. Kuvaus noudattaa pääpiirteissään liikennetelematiikan kansallisen arkkitehtuurin (TelemArk 3 ) kuvaustapaa ja muotoa. Seuraavassa on esitetty arkkitehtuurikuvauksen muoto ja sisältö sekä annettu epämuodolliset määritelmät keskeisille arkkitehtuurissa käytettävillä käsitteille. Käsitteellinen arkkitehtuuri Käsitteellinen arkkitehtuuri kuvaa järjestelmän toiminnalliset ja ei-toiminnalliset vaatimukset. Toiminnalliset vaatimukset on kuvattu prosessikaaviona, jossa on määritelty toimijat, prosessikomponentit ja prosessien väliset tietovirrat (yhteydet). Prosessikaaviolla on kuitenkin osin vaikea havainnollistaa tietovirtojen ja tapahtumien ajallista riippuvuutta. E-MERGEarkkitehtuurissa toiminnalliset vaatimukset on kuvattu käyttötapauksina ja sekvenssikaa- 2 Specifications of the European in-vehicle emergency call, version Tässä dokumentissa käytetään vaihtelevasti nimityksiä E-MERGE-arkkitehtuuri, E- MERGE-dokumentaatio, E-MERGE-vaatimukset jne. viittaamaan tähän nimenomaiseen dokumenttiin, sen liitteisiin ja muihin E-MERGE-hankkeessa tuotettuihin dokumentteihin. 3 Liikennetelematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri, LVM B5/2000.

11 11 vioina. Käyttötapausten ja sekvenssikaavioiden esittämistä ei ole kuitenkaan katsottu tarpeelliseksi arkkitehtuurikkuvauksen yhteydessä. Lisäksi käsitteellisessä arkkitehtuurissa on luetteloitu järjestelmälle asetetut eitoiminnalliset vaatimukset ja tärkeimmät tietoturvavaatimukset. Looginen tietojärjestelmäarkkitehtuuri Looginen tietojärjestelmäarkkitehtuuri (lyhyesti looginen arkkitehtuuri) kuvaa toiminnan vaatiman tietoteknisen tuen periaateratkaisun teknologiariippumattomalla tavalla. Looginen arkkitehtuuri voidaan toteuttaa useilla erilaisilla teknologisilla ratkaisuilla. Looginen arkkitehtuuri säilyy samanlaisena teknologisten ratkaisujen muuttuessa, se muuttuu ainoastaan, jos toiminnan vaatimukset muuttuvat. Ideaalitilanteessa looginen arkkitehtuuri toteuttaa kaikki toiminnalliset ja ei-toiminnalliset vaatimukset eikä siinä ole tehty kompromisseja. Loogisessa arkkitehtuurissa keskeisenä käsitteenä on tietojärjestelmäpalvelu. Tietojärjestelmäpalvelu kuvaa tietojärjestelmiltä vaadittavat toiminnalliset (ja mahdollisesti myös eitoiminnalliset) ominaisuudet yhden osakokonaisuuden osalta. Tyypillisesti joukko tietojärjestelmäpalveluita toteutetaan yhdessä tietojärjestelmässä. Tässä dokumentissa kuvattu automaattisen hätäviestijärjestelmän looginen arkkitehtuuri sisältää: tietojärjestelmäpalvelujen kuvaukset, niiden sijainnin ja tietojärjestelmäpalvelujen väliset tietovirrat tietojärjestelmäpalvelujen ja tietovirtojen vaatimat tietoturvapalvelut ja niiden toteutuksen vähimmäistason Fyysinen tietojärjestelmäarkkitehtuuri Fyysinen tietojärjestelmäarkkitehtuuri (lyhyesti fyysinen arkkitehtuuri) kuvaa loogisessa arkkitehtuurissa määritellyn periaateratkaisun toteuttavan mahdollisen teknologisen ratkaisun tai vaihtoehtoiset ratkaisut. Oleellista on eri vaihtoehtojen arviointi sen suhteen, millä tavoin ne toteuttavat toiminnan asettamat vaatimukset. Tässä dokumentissa kuvattu automaattisen hätäviestijärjestelmän fyysinen arkkitehtuuri sisältää: Tietojärjestelmäpalvelujen toteutuksen ja mahdolliset vaihtoehdot niiltä osin kuin vaihtoehtoja näyttää olevan Tietoturvapalvelujen toteutuksen mekanismit ja mahdolliset vaihtoehdot Eri vaihtoehtojen vertailun ominaisuuksien ja vaatimusten toteutumisen kannalta Toteutuksen vaatiman hallinnallisen toiminnallisuuden Pääosin fyysisen arkkitehtuurissa kuvatut mekanismit liittyvät tietovirtojen toteutukseen. 3.2 Käsitteellinen arkkitehtuuri Vaatimukset automaattiselle hätäviestijärjestelmälle Vaatimukset on kerätty E-MERGE-dokumenteista, tämän projektin yhteydessä suoritettujen haastattelujen yhteenvedoista sekä työkokouksissa käydyistä keskusteluista. Oheisessa taulukossa (Taulukko 2) on lueteltu vaatimukset.

12 12 Taulukko 2 Vaatimukset automaattiselle hätäviestijärjestelmälle. Tunnus Kuvaus Huomautukset Tärkeys Lähde V Hätäviestin on toimittava ilman SIM- Välttämätön LVM, ITS Finland korttia kuten 112-äänipuhelukin toimii. V Hätäviestin tiedot on välitettävä ecall- Tärkeä E-MERGE-määrittely laitteesta hätäkeskukseen 7 sekunnin kuluessa V03 Paikannustieto on saatava Vain yksi mielipide. Muut Tärkeä Viranomaishaastattelut hätäkeskukseen automaattisesti, haastateltavat olivat sitä mieltä että tietojen saanti saa kestää 30 sekuntia on vielä hyväksyttävä korkeintaan 10 sekuntia. arvo. V04 Paikannustiedot on voitava pyytää Hyödyllinen Viranomaishaastattelut uudelleen V05 Tiedon luotettavuusvaatimus on vähintään 95%, mieluummin vähintään 99%. Tarkoittaa: Vain yksi kahdestakymmenestä (tai yksi sadasta) ilmoituksesta saa olla virheellinen Tärkeä Viranomaishaastattelut V06 V07 V08 V09 Henkilötietojen tietosuoja on turvattava EU-lainsäädännön mukaisesti. Jos samasta onnettomuudesta tulee useita ilmoituksia, ne on kyettävä helposti yhdistämään yhdeksi onnettomuudeksi. Hätäviestin on välityttävä luotettavasti ja nopeasti ajoneuvosta hätäkeskukseen. Hätäviestilaitteen on oltava rajapinnoiltaan avoin ja mahdollistettava paikkannustietoja käyttävien muiden palveluiden käyttö joko itse laitteessa tai ajoneuvossa olevassa muussa mobiililaitteessa. Luotettavuuden tulee olla kaikissa tilanteissa vähintään samaa tasoa kuin hätänumeroon soitetun äänipuhelun. Lisäarvopalvelut luovat markkinan, joka mahdollistaa ecall-laitteen taloudellisesti järkevän hinnan ja leviämisen markkinoiden ehdoilla. Välttämätön E-MERGE-määrittely Hyödyllinen Viranomaishaastattelut Välttämätön E-MERGE-määrittely Välttämätön LVM, ITS Finland V10 Hätäviestilaitteen on toimittava Välttämätön E-MERGE-määrittely kaikkialla EU:n alueella. V11 Suunnitelman on oltava Välttämätön LVM, ITS Finland toteutuskelpoinen nykyisellä teknologialla. V12 Laitteen tulee olla jälkiasennettava Välttämätön LVM, ITS Finland V13 Laitteen tulee saada ajoneuvon anturien tiedot (ajoneuvon väylän kautta). Välttämätön E-MERGE-määrittely On tärkeää huomata, että vaatimus V Toiminta ilman SIM-korttia poikkeaa oleellisesti E-MERGE-hankkeessa järjestelmälle esitetyistä vaatimuksista. E-MERGE-dokumenteissa on esitetty, että ecall-laitteessa tulisi toiminnan varmistamiseksi olla vähintään kaksi SIMkorttia. On myös huomattava, että Euroopassa on maita, joissa hätäpuhelua ei voi soittaa ilman SIM-korttia. Näin ecall-laite ilman SIM-korttia ei voi toimia koko EU:n alueella. Vaatimukset V ja V10 ovat siis ristiriitaisia.

13 13 V10 Toiminta koko EUalueella V Toiminta ilman SIM-korttia V08 Luotettava tiedonvälitys V06 Tietosuoja Priorisoitu datayhteys V11 Toteutus nykyteknologialla V Hätäviestin kesto < 7s V03 Hätäviestin kesto < 10s Data äänikanavassa V04 Paikkatiedon uudelleenpyyntö Tiedonsiirron suojaus Tietovarastojen suojaus Protokolla Palvelukeskuksen järjestelmä Välttämätön Tärkeä Hyödyllinen Seuraus Mahdollinen ristiriita Selite Lähde E-MERGE suomalainen Vaikutus V07 Hätäviestien yhdistäminen V12 Jälkiasennettava laite V09 Avoimet rajapinnat V05 Tiedon luotettavuus > 95% V13 Ajoneuvon anturien käyttö Kuva 4 ecall-järjestelmälle asetettujen vaatimusten seurauksia. Hätäkeskusjärjestelmä ecall-laite Vaatimuksissa voidaan havaita myös muita ristiriitaisuuksia (Kuva 4). Vaatimukset voidaan kohdistaa järjestelmän eri osille: osa vaatimuksista on vain ecalllaitteeseen kohdistuvia, osa kohdistuu tiedonsiirrossa käytettävään protokollaan, osa taas palvelukeskuksen ja hätäkeskuksen järjestelmään Toimintoprosessin kuvaus Toimintoprosessi ei kuvaa toimenpiteiden ja tietovirtojen järjestystä tarkasti, vaan ainoastaan pääpiirteissään; pääsääntöisesti toiminta etenee kaaviossa vasemmalta oikealle. Oheisessa kaaviossa (Kuva 5) on kuvattu häiriötilanteen automaattisen hätäviestin toimintoprosessi ja seuraavien sivujen taulukoissa on kuvattu toimijat, prosessikomponentit ja yhteydet. Prosessikaaviossa on kuvattu ainoastaan automaattisen hätäviestin lähettäminen ja käsittely hälytysajoneuvojen onnettomuuspaikalle tuloon saakka. Prosessikaaviossa ei ole kuvattu hätäkeskuksen sisäistä toimintaprosessia hätätilanteen hoitamisen aikana eikä muiden toimijoiden, esimerkiksi hinauspalvelun tuottajan, roolia hätätilanteen hoitamisessa.

14 14 Häiriönhallinta, hätäviesti Ajoneuvo Autoilija Liittymät ecall-painikkeen painaminen Sensorien laukeaminen EC0 EC0 ecall-laite Paikan määrittäminen Sensorien laukeaminen EC0 EC0 EC0 MDS-viestin muodostaminen EC003 FDS-viestin muodostaminen Hätäpuhelun soittaminen EC009 FDS-viestin lähettäminen EC006 EC8 EC0 EC7 Tiedotuskanavaoperaattori EC004 Hätäpuhelun välittäminen EC007 Hätäpuhelun paikantaminen FDS-viestin välittäminen Hätäkeskus Palvelukeskus Hälytysajoneu vo EC005 Hätäpuhelun vastaanotto EC3 EC008 EC1 EC8 FDS-viestin vastaanotto EC2 Hätäpuhelun käsittely EC4 EC6 Onnettomuuspai EC5 kalle ajaminen Hätäviestin käsittely Kuva 5 Automaattisen hätäviestin toimintoprosessi. ecall-laite pitää jatkuvasti yllä reaaliaikaista tietoa ajoneuvon sijainnista ja suunnasta. Näin varmistetaan, että automaattinen hätäviesti voidaan lähettää välittömästi onnettomuustilanteen jälkeen. Laite voi tarjota paikannustietoa muille palveluille. Jos ajoneuvo joutuu tilanteeseen, jossa ecall-laitteen sensoreita laukeaa tai laitteen ollessa yhdistettynä ajoneuvon väylään se saa tiedon ajoneuvon sensoreiden laukeamisesta tai jos ajoneuvon kuljettaja tai matkustaja painaa laitteen hätäviestipainiketta, käynnistyy hätäviestitoiminto. Hätäviestitoiminnossa ecall-laite muodostaa hätäviestin (minimidatasetti, MDS), lähettää sen luotettavalla priorisoidulla datayhteydellä hätäkeskukseen ja avaa äänipuhelun hätäkeskukseen numeroon 112. Lisäksi ecall-laite voi muodostaa täyden datasetin (FSD) sisältävän viestin ja lähettää sen datayhteydellä palveluntuottajalla edellyttäen, että (ajoneuvon haltijalla tai omistajalla) on olemassa sopimus palvelukeskuksen välityspalvelun käytöstä. Viestit palvelukeskuksen välityspalveluun ja hätäkeskukseen voidaan lähettää yhtä aikaa tai eri järjestyksessä. On huomattava, että prosessikuvaus ei ota kantaa siihen, missä järjestyksessä asiat tapahtuvat. Tiedotuskanavaoperaattori (mobiiliverkko-operaattori) välittää datat ja äänipuhelun. Operaattori paikantaa mobiililaitteen, josta hätäpuhelu numeroon 112 soitetaan ja siirtää laitteen paikannustiedot käytettäviksi paikannuspalveluun. Tämä toiminto on päällekkäinen laitteen itsensä suorittaman paikannuksen kanssa. Palvelukeskuksen välityspalvelu ottaa vastaan ecall-laitteen lähettämän täyden datasetin sisältävän viestin, tulkitsee sen, lisää siihen mahdollisesti muuta tarpeellista tietoa asiakkaasta, ajoneuvosta, lastista ja asettaa tiedot käytettäviksi hätäviesti-tietopalveluun. Hätäkeskus ottaa hätäviestin ja hätäpuhelun vastaan, tunnistaa ja tulkitsee hätäviestin. Hätäkeskus käsittelee hätäpuhelun käyttäen hyväksi hätäviestin tietoja. Hätäkeskus voi käsittelyn aikana pyytää ecall-laitteelta paikannustiedot uudelleen, noutaa lisätietoja palvelukeskuksen välityspalvelusta ja noutaa aina mobiililaitteen paikannustiedot tiedotuskanavaoperaattorilta. Käsittelyn aikana hätäkeskus voi olla tarvittaessa kokouspuheluyhteydessä palvelukeskukseen esim. tulkkipalvelujen saamiseksi. Hätäkeskus voi myös pyytää ecalllaitetta keskeyttämään tiedon lähetyksen, jos hätäkeskus on jo saanut tiedon käyttöönsä

15 15 palvelukeskuksen välityspalvelun kautta. Tämä toiminto on tarpeellinen, jos tietoliikennekanava on hidas. Hätäkeskus lähettää hätätilanteen hoitamiseksi tarpeelliset hälytysajoneuvot paikalle ja välittää niille hätätilanteen paikannustiedot. Paikannustiedot voidaan välittää suoraan hälytysajoneuvon navigointijärjestelmään. Tarvittaessa hätäkeskus voi avata kokouspuhelun hälytysajoneuvon ja ecall-laitteen välille Toimijat Taulukko 3 Toimijoiden kuvaukset Nimi Kuvaus Lukumäärä Ajoneuvo Onnettomuuteen joutuva ajoneuvo hätäviestin lähettämisen laukaisijana. Ajoneuvon sensorien laukeaminen saa aikaan hätäviestitoiminnon käynnistymisen. ecall-laite Hätäviesti-laitteisto ajoneuvossa. Autoilija Autoilija tai ajoneuvossa matkustava muu henkilö hätäviestin lähettämisen laukaisijana ja kommunikaatio-osapuolena. Tiedotuskanavaoperaattori Hätäviestin välittävä teleoperaattori. Suomessa tiedotuskanavaoperaattoreita (mobiiliverkko-operaattoreita) on neljä (?). EU-alueella operaattoreita lienee korkeintaan 100. Hätäkeskus Hätäviestin vastaanottava ja tarvittavat toimenpiteet käynnistävä hätäkeskus. Suomessa alueellisia hätäkeskuksia tulee olemaan 15, Saksassa hätäkeskuksiä on noin 200, EU:n alueella hätäkeskuksiä lienee kaikkiaan yli 300, varmasti alle Hälytysajoneuvo Palvelukeskus Hälytyksen hoitava hälytysajoneuvo. Palvelukeskus, jonka kanssa autoilijalla / ajoneuvolla on sopimus hätäviestipalvelusta (ja mahdollisesta muusta palvelusta). Voi olla myös muu operaattori, jolla on hätäviestin käsittelyn kannalta tarvittavat tiedot, esimerkiksi kuljetusoperaattori. Palvelukeskuksia voi olla EU-alueella joitakin kymmeniä, todennäköisesti alle 100.

16 Prosessikomponentit Taulukko 4 Prosessikomponenttien kuvaukset Komponentti Paikan määrittäminen ecall-painikkeen painaminen Sensorien laukeaminen Sensorien laukeaminen MDS-viestin muodostaminen Hätäpuhelun soittaminen Hätäpuhelun välittäminen Hätäpuhelun paikantaminen Hätäpuhelun vastaanotto Hätäpuhelun käsittely FDS-viestin muodostaminen FDS-viestin lähettäminen FDS-viestin välittäminen FDS-viestin vastaanotto Hätäviestin käsittely Onnettomuuspaikalle ajaminen Kuvaus ecall-laite määrittää ajoneuvon sijainnin GPS:n (tai Galileon) avulla ja tallentaa sijainnin muistiin. Autoilija painaa ecall-laitteen hätäviesti-painiketta Ajoneuvon sensoreita laukeaa onnettomuustilanteessa. ecall-laite saa tiedon sensorien laukeamisesta, kun se on kytketty ajoneuvon (CAN-)väylään. ecall-laitteen omia sensoreita laukeaa onnettomuustilanteessa. ecall-laite muodostaa MDS-viestin lähetettäväksi hätäpuhelun yhteydessä. ecall-laite soittaa hätäpuhelun ja välittää puhelun yhteydessä MDS-viestin. Tiedotuskanavaoperaattori (teleoperaattori) välittää hätäpuhelun ja hätäviestin datan (MDS) hälytyskeskukseen Tiedotuskanavaoperaattori (teleoperaattori) paikantaa hätäpuhelua soittavan laitteen ja asettaa paikannustiedot hätäkeskuksen käytettäviksi. Operaattori voi lähettää paikannustiedot suoraan hätäkeskukseen. Hätäkeskus vastaanottaa hätäpuhelun ja sen mukana tulevan MDS-viestin, tulkitsee viestin ja välittää äänipuhelun hätäkeskuksen operaattorille. Hätäkeskuksen operaattori käsittelee hätäpuhelun, mahdollisesti puhuu ajoneuvossa olevien henkilöiden kanssa, määrittää tarvittavat toimenpiteet, ajoneuvon sijainnin ja onnettomuuden vakavuuden. Tarvittaessa pyytää palvelukeskukselta lisätietoja ajoneuvosta ja paikannustiedon varmennusta tiedotuskanavaoperaattorilta. ecall-laite muodostaa FDS-viestin lähetettäväksi palvelukeskukselle. ecall-laite lähettää FDS-viestin palvelukeskukselle Tiedotuskanavaoperaattori välittää FDS-viestin palvelukeskukseen. Palvelukeskus vastaanottaa FDS-viestin ja tulkitsee sen. Palvelukeskuksen järjestelmä tallentaa FDS-viestin tiedot järjestelmään, ottaa vastaan mahdolliset palvelupyynnöt ja palauttaa vastauksen hätäkeskukselle. Hälytysajoneuvo ajaa onnettomuuspaikalle hätäkeskukselta saatujen ohjeiden ja paikannustiedont perusteella.

17 Yhteydet Taulukko 5 Yhteyksien kuvaukset EC0 EC0 EC003 EC004 EC005 EC006 EC007 EC008 EC009 EC0 EC1 EC2 EC3 EC4 EC5 EC6 EC7 EC8 Tunnus Kuvaus Sijaintitiedot ecall-laitteen paikannustietojen hallinta-osasta MDS-viestin ja FDSviestin muodostamiseen. Tieto painikkeen painamisesta tai sensorien laukeamisesta. MDS-viesti Äänipuhelu, MDS-viesti Äänipuhelu, MDS-viesti, soittavan laitteen puhelinnumero. Kuittaus MDS-viestin vastaanottamisesta. Voi olla myös viestin lähetyksen keskeytyspyyntö tai pyyntö lähettää viesti uudelleen. Tieto hätäpuhelusta paikannusta varten. Äänipuhelu, tulkitut MDS-viestin tiedot. FDS-viesti FDS-viesti FDS-viesti, viestin lähettävän laitteen puhelinnumero Tulkittu FDS-viesti Hätäpuhelun paikannustiedot Pyyntö hätäviestiin liittyvistä lisätiedoista Hätäviestiin liittyvät lisätiedot (FDS-tiedot ja mahdollisesti muuta tietoa) Hälytyksen tiedot hälytysajoneuvolle, tieto onnettomuuspaikasta, avun tarpeesta. Hätäpuhelun lopetuskuittaus FDS-viestin vastaanottokuittaus Tietoturvavaatimukset TelemArk-arkkitehtuurissa 4 Häiriötilanteen hoito -prosessi on kokonaisuudessaan luokiteltu tietoturvan suhteen luokkaan luottamuksellinen tai luottamuksellinen / salainen. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikkien tietoliikenneyhteyksien tulee olla riittävästi suojattuja. Palvelukeskus käsittelee asiakkaansa (ajoneuvon haltijan tai omistajan) henkilötietoja ja ecall-laitteen paikannustietoja. Sitä koskevat siten lait henkilö- ja paikannustietojen käsittelystä ja yksityisyyden suojasta. Tiedot on kaikissa tilanteissa suojattava niin, että niiden joutuminen sivullisten käsiin ei ole mahdollista. 3.3 Looginen arkkitehtuuri Tietojärjestelmäpalvelut Tietojärjestelmäpalvelut on kuvattu seuraavien paikkojen osalta (Taulukko 6). On huomattava, että tässä kuvatut tietojärjestelmäpalvelut eivät kattavasti kuvaa kaikkea kussakin paikassa tarvittavaa toiminnallisuutta, vaan ainoastaan hätäviestin välittämiseen ja käsittelyyn kussakin paikassa tarvittavan toiminnallisuuden. 4 Liikennetelematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri, LVM B5/2000.

18 18 ecall-laite Mobiililaite Hätäkeskus Taulukko 6 Tietojärjestelmäpalvelujen sijaintipaikat Nimi Hälytysajoneuvo Palvelukeskus Tiedotuskanavaoperaattori Kuvaus Ajoneuvoon kiinteästi asennettu hätäviestijärjestelmän palvelut toteuttava laite. Muu ajoneuvossa (tai ecall-laitteen välittömässä läheisyydessä oleva) laite, joka voi olla yhteydessä ecall-laitteeseen. Hätäkeskus on kuvattu yhtenä paikkana, ei ole eroteltu hätäkeskuksen palvelinta / palvelimia ja hätäkeskuspäivystäjien työasemia. Palvelukeskus on kuvattu yhtenä paikkana, sisäisiä paikkoja ei ole eroteltu. Kussakin paikassa sijaitsevat tietojärjestelmäpalvelut on kuvattu seuraavassa. ecall-laitteen tietojärjestelmäpalvelut ecall-laitteesta on kuvattu hätäviestitoimintojen toteuttamiseksi tarvittavat keskeiset palvelut (Kuva 6). On huomattava, että kaikkia ecall-laitteen tietojärjestelmäpalveluita ei ole esitetty, vaan ainoastaan ne palvelut, jotka ovat jollakin tavalla keskeisiä kommunikoinnissa muihin laitteisiin ja järjestelmiin. ecall-laite GetLocation ManageLocations ManageECallData DetectIncident ManageIVSData ManageLocationRe quest ManageECall Hallintapalvelut FDSTransform MDSTransform ManageServices ManageDevices ManageSWConfigu ration CommShortRange CommMobileData CommPriorityData Kuva 6 ecall-laitteen tietojärjestelmäpalvelut Hätäviestin käsittelyyn liittyvät palvelut. ManageIVSData ManageECallData Ylläpitää ecall-laitteen tietoja ajoneuvosta, palvelutarjoajasta jne. siis harvoin muuttuvia tietoja, joita tarvitaan hätäviestin muodostamiseen. Tarjoaa muille palveluille rajapinnan tietoihin. Ylläpitää ajan tasalla olevaa ecall-dataa. Saa Paikannuspalveluilta tiedon uusimmasta sijainnista.

19 19 DetectIncident ManageECall Hallintapalvelut Havaitsee sensorien laukemiset ja laitteen painikkeiden painamisen. Hallitsee hätäviestitapahtumia: hätäviestin lähettäminen (MSD ja FSD), kuittausten vastaanotto ja hyväksyminen. Hallintapalvelut hoitavat laitteen oheislaitteiden, palvelujen ja ohjelmistokonfiguraation hallinnan. ManageServices Palvelujen hallinta: käynnistys, pysäytys, testaus, priorisointi ManageDevices Oheislaitteiden hallinta: käynnistys, pysäytys, testaus. ManageSWConfiguration Ohjelmistokonfiguraation hallinta: ohjelmistoversioiden vastaanotto, käyttöönotto. Mahdollistaa uusien ohjelmistoversioiden käyttöönoton ja uusien palveluiden lataamiseen laitteeseen ja käyttöönoton laitteessa. muuntavat hätäviestin tiedot tiedonsiirtoprotokollan muotoon ja takaisin laitteen sisäiseen esitysmuotoon (mikä se sitten onkin). Tiedonsiirtokanavien erilaisen kapasiteetin vuoksi voi olla, että eri kanavien kautta välitetään tiedot erilaisessa muodossa. Esimerkiksi äänikanavan kautta välitettävä data on kanavan pienen kapasiteetin vuoksi todennäköisesti aina binäärimuotoista, kun taas muun datakanavan kautta voidaan välittää dataa esim. XML-muodossa. MDSTransform Tietomuunnokset MDS:n välityksessä käytettävään muotoon ja MDS:n välityksessä käytettävästä muodosta ecall-laitteen esitysmuotoon. Sisältää kaikkien erilaisten viestien muunnokset. FDSTransform Tietomuunnokset FDS:n välityksessä käytettävään muotoon ja takaisin ecall-laitteen esitysmuotoon. Sisältää kaikkien erilaisten viestien muunnokset. tuottavat paikannustietoa, tallentavat sitä ecall-laitteen sisäiseen tai ulkoiseen muistiin, tarjoavat tallennustietoa muille palveluille. GetLocation ManageLocations Tuottaa sijaintitiedot (GPS-laitteelta). Hallitsee paikannustietoa: tallentaa, poistaa, ylläpitää ManagelLocationRequest Käsittelee paikannustietojen pyynnöt, palauttaa paikannustiedot pyytäjälle. Paikannustiedot palautetaan standardimuodossa, joten erillistä paikannustiedon muunnos-palvelua ei tarvita.

20 20 toteuttavat tietoliikenteen ecall-laitteen ja muiden osapuolten välillä. Ne tarjoavat palvelut datan konversioon kussakin kanavassa tarvittavaan muotoon ja datan välittämisen vastaanottajalle sekä vastaanottajalta. ecall-laite on turvalaite, jossa on paljon redundanssia. Myös tietoliikenneyhteyksissä on redundanssi siten, että tietoliikenneyhteyksiä on useita "päällekkäisiä". Ajoneuvossa olevan mobiililaitteen tietoliikenneyhteyksiä voidaan käyttää varayhteyksinä lyhyen kantaman tietoliikenneyhteyden kautta. Lisäksi ecall-laitteessa itsessään on eri teknologialla toteutettu varayhteys tiedonsiirtoa varten. CommPriorityData CommMobileData CommShortRange Tietoliikenneyhteys äänipuhelua varten. Pitkän kantaman priorisoitu mobiili datayhteys. Yhteyden tulee välittää hätäviestin minimidatasetti luotettavasti hätäkeskukseen niin, että tiedot ovat hätäkeskuksen operaattorin käytettävissä samaan aikaan kun äänipuhelu ecall-laitteen ja hätäkeskusoperaattorin välillä avataan. Ottaa myös vastaan dataa ja välittää sitä ecall-laitteen palveluille. Pitkän kantaman mobiili datayhteys. Voidaan toteuttaa pakettikytkentäisenä tai piirikytkentäisenä. Yhteyden luotettavuuden tulisi olla parempi kuin "Best Effort", jotta sillä voidaan suhteellisen luotettavasti välittää FSD palvelutarjoajalle. Voidaan toteuttaa esim. GPRS:llä tai GSM-Datalla tai muulla tavoin. SMS ei liene mahdollinen toteutustapa. Lyhyen kantaman tietoliikenneyhteys ajoneuvossa oleviin (mobiili)laitteisiin. Kaksisuuntainen yhteys, jonka kautta ecall-laite voi käyttää toisen laitteen datayhteyttä, toinen laite voi käyttää ecall-laitteen mobiiliyhteyttä tai muita ecall-laitteen tarjoamia palveluita. Voidaan toteuttaa BlueTooth-yhteytenä, infrapunalla tai langallisena yhteytenä. Tietoliikenneyhteys, joka toimii varayhteytenä sekä datayhteydelle että priorisoidulle datayhteydelle. Ei ole yhtä luotettava kuin varsinaiset yhteydet. Hätäkeskuksen tietojärjestelmäpalvelut Hätäkeskuksen osalta on kuvattu vain ne tietojärjestelmäpalvelut, jotka tarvitaan hätäviestin vastaanottoon, tulkintaan ja visualisointiin sekä lisätietojen pyyntöön ja käsittelyyn. Tässä ei ole kuvattu palveluja, jotka tukevat eri lähteistä saatujen paikannustietojen vertailua.

ecall-hätäviestijärjestelmä

ecall-hätäviestijärjestelmä ecall-hätäviestijärjestelmä Atte Melasniemi Lapin liikenneturvallisuusfoorumi 12.11.2015 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Esityksen sisältö: ecall - mikä se on? ecall-säädökset ecall-käyttöönotto

Lisätiedot

Joukkoliikenteen ennustepalvelu

Joukkoliikenteen ennustepalvelu Ennustepalvelun arkkitehtuuri Liikennetelematiikan kansallinen arkkitehtuuri Versio 1.0 Pvm 27.11.2008 Joukkoliikenteen ennustepalvelu Tavoite Dokumentin tarkoitus Dokumentit tarkoitus on dokumentoida

Lisätiedot

Projektin tilanne. Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö

Projektin tilanne. Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö Projektin tilanne Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö Tehtyä työtä Syksyn mittaan projektiryhmä on kuvannut tavaraliikenteen telematiikkaarkkitehtuurin tavoitetilan

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA

VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 27.10.2015 Kreetta Simola LUONNOS VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA Taustaa Vuoden

Lisätiedot

Paikkatiedon kokonaisarkkitehtuuri LUONNOSTELUA

Paikkatiedon kokonaisarkkitehtuuri LUONNOSTELUA Paikkatiedon kokonaisarkkitehtuuri LUONNOSTELUA Inspire verkoston Arkkitehtuuriryhmän kokous 12.10.2012 Tampereen kaupunki Marko Kauppi Taustaa 2011 tehty kaupunkiympäristön kehittämisen (KAKE) paikkatietoalueen

Lisätiedot

Uutisjärjestelmä. Vaatimusmäärittely. Web-palvelujen kehittäminen. Versio 1.3

Uutisjärjestelmä. Vaatimusmäärittely. Web-palvelujen kehittäminen. Versio 1.3 Uutisjärjestelmä Vaatimusmäärittely Versio 1.3 Sisällys 1 Muutoshistoria... 4 2 Viitteet... 4 3 Sanasto... 4 3.1 Lyhenteet... 4 3.2 Määritelmät... 4 4 Johdanto...5 4.1 Järjestelmän yleiskuvaus... 5 4.2

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/0166(COD) teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/0166(COD) teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalta EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta 15.10.2013 2013/0166(COD) LAUSUNTOLUONNOS teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalta liikenne- ja matkailuvaliokunnalle ehdotuksesta

Lisätiedot

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4 Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4 Tämän esityksen sisältö tausta avoimet toimittajakohtaiset rajapinnat (toimittajan hallitsemat rajapinnat) avoimet yhteiset rajapinnat (tilaajan

Lisätiedot

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä TIETOTILINPÄÄTÖS Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä 20.5.2014 TSV:n tsto/ylitarkastaja Arto Ylipartanen 2 LUENNON AIHEET 1.

Lisätiedot

PIKAOPAS MODEM SETUP

PIKAOPAS MODEM SETUP PIKAOPAS MODEM SETUP Copyright Nokia Oyj 2003. Kaikki oikeudet pidätetään. Sisällysluettelo 1. JOHDANTO...1 2. MODEM SETUP FOR NOKIA 6310i -OHJELMAN ASENTAMINEN...1 3. PUHELIMEN VALITSEMINEN MODEEMIKSI...2

Lisätiedot

Yksityisautoilijoille ABAX AJOPÄIVÄKIRJA

Yksityisautoilijoille ABAX AJOPÄIVÄKIRJA The difference is ABAX Yksityisautoilijoille ABAX AJOPÄIVÄKIRJA The difference is ABAX 2 The difference is ABAX ABAX SÄHKÖINEN AJOPÄIVÄKIRJA Tähän esitteeseen on koottu vastauksia kysymyksiin, jotka liittyvät

Lisätiedot

Doro Secure 580. Käyttöopas. Suomi

Doro Secure 580. Käyttöopas. Suomi Doro Secure 580 Käyttöopas Suomi Huomaa! Kaikki kuvat ovat vain viitteellisiä, eivätkä ne välttämättä täysin vastaa todellista tuotetta. Suomi 1. Virta päälle/pois 2. Kuulokemikrofoniliitäntä 3. Laturin

Lisätiedot

Perustietovarantojen rajapintaratkaisun sidosryhmät - yhteenveto PERA-määrittely Liite 2

Perustietovarantojen rajapintaratkaisun sidosryhmät - yhteenveto PERA-määrittely Liite 2 Perustietovarantojen rajapintaratkaisun sidosryhmät - yhteenveto PERA-määrittely Liite 2 Päiväys: 31.5.2011 versio 0.9 Sidosryhmä Kuvaus Sidosryhmän rooli Sidosryhmän tehtävät ja vastuut Tietojen luovuttaja

Lisätiedot

- 4 - - 5 - kytkemisestä päälle (eikä 30 sekunnin kuluessa, jolloin se etsii GSMsignaalia).

- 4 - - 5 - kytkemisestä päälle (eikä 30 sekunnin kuluessa, jolloin se etsii GSMsignaalia). kytkemisestä päälle (eikä 30 sekunnin kuluessa, jolloin se etsii GSMsignaalia). 4.4 Merkkivalojen tila A. GSM merkkivalo (Sininen): Tietoliikennesignaalin merkkivalo. Kun laite on yhdistetty GSM verkkoon,

Lisätiedot

GSRELE ohjeet. Yleistä

GSRELE ohjeet. Yleistä GSRELE ohjeet Yleistä GSM rele ohjaa Nokia 3310 puhelimen avulla releitä, mittaa lämpötilaa, tekee etähälytyksiä GSM-verkon avulla. Kauko-ohjauspuhelin voi olla mikä malli tahansa tai tavallinen lankapuhelin.

Lisätiedot

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintamalli

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintamalli Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintamalli 1.10.2015 Sisältö tausta avoimet toimittajakohtaiset rajapinnat (toimittajan hallitsemat rajapinnat) avoimet yhteiset rajapinnat (tilaajan hallitsemat rajapinnat)

Lisätiedot

PROBYTE GSM ALARM #6d

PROBYTE GSM ALARM #6d PROBYTE GSM ALARM #6d PROBYTE GSM ALARM #6 toimii GSM-hälyttimenä ja kaukoohjaimena. Soitto- tai SMS-hälytysviestien vastaanottajia voidaan hallita etäohjatusti. Ohjusrelettä voidaan ohjata SMS-viestillä.

Lisätiedot

Doro Secure 580IUP. Käyttöopas. Suomi

Doro Secure 580IUP. Käyttöopas. Suomi Doro Secure 580IUP Käyttöopas Suomi 3 2 1 4 5 6 7 8 9 14 13 12 11 10 15 16 Huomaa! Kaikki kuvat ovat vain viitteellisiä, eivätkä ne välttämättä täysin vastaa todellista tuotetta. Suomi 1. Virta päälle/pois

Lisätiedot

TIETOSUOJASELOSTE Henkilötietolaki (523/1999) 10 ja 24 Rekisterinpitäjä Rekisterin nimi Henkilötietojen käsittelytarkoitus Rekisterin tietosisältö

TIETOSUOJASELOSTE Henkilötietolaki (523/1999) 10 ja 24 Rekisterinpitäjä Rekisterin nimi Henkilötietojen käsittelytarkoitus Rekisterin tietosisältö TIETOSUOJASELOSTE Henkilötietolaki (523/1999) 10 ja 24 Rekisterinpitäjä Valtiokonttori Sörnäisten rantatie 13 000054 VALTIOKONTTORI Rekisterin nimi Valtiolle.fi - Valtion rekrytointijärjestelmä Henkilötietojen

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702)

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) yleistyvät verkkopalveluissa Youtube Google... Avaavat pääsyn verkkopalvelun sisältöön. Rajapintojen tarjoamia tietolähteitä yhdistelemällä luodaan uusia palveluja,

Lisätiedot

Hätäaputoiminto Usein kysytyt kysymykset

Hätäaputoiminto Usein kysytyt kysymykset Seuraavassa on vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin hätäaputoiminnosta. Vastaukset perustuvat päivystäjien käytännön kokemuksiin ja pelastustoimen ammattilaisilta saatuun palautteeseen, joten niissä

Lisätiedot

Joukkoliikenteen reititys- ja aikataulupalvelu (MATKA.FI)

Joukkoliikenteen reititys- ja aikataulupalvelu (MATKA.FI) Liikennetelematiikan kansallinen arkkitehtuuri Valtakunnallinen joukkoliikenteen reititys- ja aikataulupalvelu (MATKA.FI) Versio 0.9 06.03.2005 Tavoite Joukkoliikenteen reititys- ja aikataulupalvelu (MATKA.FI)

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Harjoitustyö Case - HelpDesk

Harjoitustyö Case - HelpDesk Harjoitustyö Case - HelpDesk Harjoitustyön Case: HelpDesk -sovellus Tietotekniikkatoimittaja AB ja asiakas X ovat viime vuonna sopineet mikrotukiyksikön ulkoistamisesta X:ltä AB:n liikkeenjohdon vastuulle.

Lisätiedot

PIKAOHJE MODEM OPTIONS for Nokia 7650

PIKAOHJE MODEM OPTIONS for Nokia 7650 PIKAOHJE MODEM OPTIONS for Nokia 7650 Copyright 2002 Nokia. Kaikki oikeudet pidätetään 9354501 Issue 2 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO...1 2. MODEM OPTIONS FOR NOKIA 7650:N ASENTAMINEN...1 3. PUHELIMEN VALITSEMINEN

Lisätiedot

Hälyri-tietojärjestelmän järjestelmätestaussuunnitelma ja -raporttimalli

Hälyri-tietojärjestelmän järjestelmätestaussuunnitelma ja -raporttimalli Hälyri-tietojärjestelmän järjestelmätestaussuunnitelma ja -raporttimalli Laatijat: Veli Mikko Puupponen ja Ilkka Rautiainen Päivämäärä: 26.5.2014 Versio: 1.0.0 1. Testausympäristö ja yhteenveto Testatun

Lisätiedot

Asia Komission julkinen konsultaatio älykkäistä ja yhteentomivista liikennejärjestelmistä EU:ssa

Asia Komission julkinen konsultaatio älykkäistä ja yhteentomivista liikennejärjestelmistä EU:ssa Liikenne ja viestintäministeriö PERUSMUISTIO LVM201600212 TIO Öörni Seppo 31.08.2016 JULKINEN Asia Komission julkinen konsultaatio älykkäistä ja yhteentomivista liikennejärjestelmistä EU:ssa Kokous U/E/UTPtunnus

Lisätiedot

Portnetin kehittäminen kohti kansallista Single Windowkonseptia

Portnetin kehittäminen kohti kansallista Single Windowkonseptia Portnetin kehittäminen kohti kansallista Single Windowkonseptia 23.1.2012 - Taustaa Ilmoitusmuodollisuusdirektiivi 2010/65/EU ->lokakuu 2010 Direktiivi on implementoitava kansallisesti 19.5.2012 mennessä

Lisätiedot

F-Secure Mobile Security. Android

F-Secure Mobile Security. Android F-Secure Mobile Security Android F-Secure Mobile Security Sisällysluettelo 3 Sisällys Luku 1:Asennus...5 Asentaminen...6 Aktivointi...7 Luku 2:Luottamuksellisten tietojen suojaaminen...9 Anti-Theftin

Lisätiedot

Sanomapavelinohjelmiston käyttöohje (Vanha versio RO)

Sanomapavelinohjelmiston käyttöohje (Vanha versio RO) Sanomapavelinohjelmiston käyttöohje (Vanha versio 22.5.2015 RO) Asio Sanomapalvelinohjelmiston ja viestintäpalvelun käyttö nettiselaimella Kirjautuminen palveluun, Viestin lähetys, Sanomaryhmän luominen

Lisätiedot

Verkkoliikenteen rajoittaminen tietoturvasta huolehtimiseksi ja häiriön korjaamiseksi

Verkkoliikenteen rajoittaminen tietoturvasta huolehtimiseksi ja häiriön korjaamiseksi Julkinen Verkkoliikenteen rajoittaminen tietoturvasta huolehtimiseksi ja häiriön korjaamiseksi 20.11.2013 Julkinen 2 VML 131 Velvollisuus korjata häiriö Jos viestintäverkko tai laite aiheuttaa vaaraa tai

Lisätiedot

KOSKI. Kehittämishankkeen ohjausryhmä Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

KOSKI. Kehittämishankkeen ohjausryhmä Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi KOSKI Kehittämishankkeen ohjausryhmä 23.9.2016 Kesän aikana tehty kansalaistutkimus, jonka tuloksia hyödynnetään kehittämisessä Kansalaistutkimus koostuu kahdesta osasta Kvantitatiivinen osuus otos 1007

Lisätiedot

Langattomien verkkojen tietosuojapalvelut

Langattomien verkkojen tietosuojapalvelut Langattomien verkkojen tietosuojapalvelut Sisältö Työn tausta & tavoitteet Käytetty metodiikka Työn lähtökohdat IEEE 802.11 verkkojen tietoturva Keskeiset tulokset Demonstraatiojärjestelmä Oman työn osuus

Lisätiedot

Verkkolaskufoorumissa toimivien välittäjien kriteeristö

Verkkolaskufoorumissa toimivien välittäjien kriteeristö Verkkolaskufoorumissa toimivien välittäjien kriteeristö VÄLITTÄJÄKRITEERIT 12/2011 Sisällysluettelo Yleiset, kaikkia toimijoita koskevat kriteerit... 4 Toimijakohtaiset kriteerit... 4 Palvelutoimija...

Lisätiedot

TOIMITUSSOPIMUS ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄSTÄ

TOIMITUSSOPIMUS ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄSTÄ TOIMITUSSOPIMUS ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄSTÄ Liite TS2.4 Migraatiovaatimukset 1/10 VERSIOHISTORIA Päivä Versio Kuvaus Tekijä 12.3.15 3.0 Tarjouspyynnön liitteeksi Hanketoimisto 2/10 SISÄLLYS

Lisätiedot

FITS 1 ohjelma-alue. Liikennetelematiikan palvelujen edellytykset Yhteenveto toiminnasta

FITS 1 ohjelma-alue. Liikennetelematiikan palvelujen edellytykset Yhteenveto toiminnasta FITS 1 ohjelma-alue Liikennetelematiikan palvelujen edellytykset Yhteenveto toiminnasta pj Matti Roine, LVM ja Seppo Öörni, LVM sihteeri Markus Väyrynen, Sito FITS 1 > Tavoitteet > Toiminta > Tulokset

Lisätiedot

Liikennelabra. 19.11.2014 Juha Kenraali. Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä.

Liikennelabra. 19.11.2014 Juha Kenraali. Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Liikennelabra 19.11.2014 Juha Kenraali Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Taustaa Liikenne- ja viestintäministeriö on käynnistänyt yhdessä toimialan yritysten kanssa kokeilun liikenteen sähköisten

Lisätiedot

Action Request System

Action Request System Action Request System Manu Karjalainen Ohjelmistotuotantovälineet seminaari HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos 25.10.2000 Action Request System (ARS) Manu Karjalainen Ohjelmistotuotantovälineet

Lisätiedot

1. Rekisterinpitäjä Rekisteriasioista vastaava henkilö Rekisterin nimi Rekisterin käyttötarkoitus... 2

1. Rekisterinpitäjä Rekisteriasioista vastaava henkilö Rekisterin nimi Rekisterin käyttötarkoitus... 2 Rekisteriseloste Sisällys 1. Rekisterinpitäjä... 2 2. Rekisteriasioista vastaava henkilö... 2 3. Rekisterin nimi... 2 4. Rekisterin käyttötarkoitus... 2 5. Rekisterin sisältämät tiedot... 2 6. Säännönmukaiset

Lisätiedot

Keskustelevien ajoneuvojen pilottiprojekti NordicWay, Coop - ohjeita pilottiin osallistujille

Keskustelevien ajoneuvojen pilottiprojekti NordicWay, Coop - ohjeita pilottiin osallistujille Keskustelevien ajoneuvojen pilottiprojekti NordicWay, Coop - ohjeita pilottiin osallistujille Keskustelevien ajoneuvojen pilottiprojekti NordicWay, Coop NordicWay-hankkeen vuoden kestävä kokeilu, Coop,

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan 1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Palvelujen käyttöönotto ja tuki Tutkinnon osaan kuuluvat opinnot: Työasemaympäristön suunnittelu ja toteuttaminen Kouluttaminen ja asiakastuki

Lisätiedot

Käyttöohje Thermo Call TC3. Yleisiä ohjeita. Käyttämisestä. Hyvä Webaston käyttäjä

Käyttöohje Thermo Call TC3. Yleisiä ohjeita. Käyttämisestä. Hyvä Webaston käyttäjä Käyttöohje Thermo Call TC3 Yleisiä ohjeita Hyvä Webaston käyttäjä Kiitämme uuden Thermo Call TC3 kauko-ohjaimen hankinnasta. Tällä laitteella voitte käyttää Webasto-lämmitintä helpolla ja ajanmukaisella

Lisätiedot

Hätäliikenteen ohjaus yritysverkoista. Viestintäviraston suosituksia 309/2014 S. Suositus 1 (5) 309/2014 S xy.z.2014

Hätäliikenteen ohjaus yritysverkoista. Viestintäviraston suosituksia 309/2014 S. Suositus 1 (5) 309/2014 S xy.z.2014 Suositus 1 (5) Hätäliikenteen ohjaus yritysverkoista n suosituksia Suositus 2 (5) Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Hätäliikenne yritysverkoista... 3 3 Sijainnin määritys yritysverkossa... 4 4 Hätänumeron valinta...

Lisätiedot

Sonera Viestintäpalvelu VIP

Sonera Viestintäpalvelu VIP Sonera Viestintäpalvelu VIP Poissaolotiedotetoiminnallisuuden käyttöopas 1 (8) Sonera Viestintäpalvelu VIP - poissaolotiedotetoiminnallisuus Toiminnallisuuden kuvaus Poissaolotiedotteen aktivoit päälle

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuuri Organisaation ja sen ICT tuen yhteistoiminnallista kehittämistä

Kokonaisarkkitehtuuri Organisaation ja sen ICT tuen yhteistoiminnallista kehittämistä Kokonaisarkkitehtuuri Organisaation ja sen ICT tuen yhteistoiminnallista kehittämistä Terveydenhuollon ATK-päivät Jyväskylä 26.05.2009 Mirja Pulkkinen Jyväskylän Yliopisto 1 Miksi kokonaisarkkitehtuuri?

Lisätiedot

VEROHALLINTO ILMOITUS SELVITYSVELVOLLISESTA TIETUEKUVAUS 2016

VEROHALLINTO ILMOITUS SELVITYSVELVOLLISESTA TIETUEKUVAUS 2016 VEROHALLINTO 15.02.2017 1.0 ILMOITUS SELVITYSVELVOLLISESTA TIETUEKUVAUS 2016 SISÄLTÖ 1 YLEISKUVAUS... 2 2 TIETOVIRRAN ANTAMISTA TARKENTAVAA KUVAUSTA... 2 3 ILMOITUS SELVITYSVELVOLLISESTA... 2 4 TIETOJEN

Lisätiedot

Sonera Viestintäpalvelu VIP

Sonera Viestintäpalvelu VIP Sonera Viestintäpalvelu VIP Loma- ja Poissaoloviestitoiminnallisuuden käyttöopas v 1.2 Toiminnallisuuden kuvaus Poissaoloviestin aktivoit päälle suorittamalla seuraavat toimenpiteet: Valitse aktiviteetiksesi

Lisätiedot

Operaattorivertailu SELVITYS 3G VERKKOJEN DATANOPEUKSISTA

Operaattorivertailu SELVITYS 3G VERKKOJEN DATANOPEUKSISTA Operaattorivertailu SELVITYS 3G VERKKOJEN DATANOPEUKSISTA SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ... 3 YLEISTÄ... 4 TAVOITE... 5 PAIKKAKUNNAT... 5 MITATUT SUUREET JA MITTAUSJÄRJESTELMÄ... 6 MITATUT SUUREET... 6 MITTAUSJÄRJESTELMÄ...

Lisätiedot

Hälyri-tietojärjestelmän järjestelmätestaussuunnitelma ja -raporttimalli

Hälyri-tietojärjestelmän järjestelmätestaussuunnitelma ja -raporttimalli Hälyri-tietojärjestelmän järjestelmätestaussuunnitelma ja -raporttimalli Laatijat: Veli-Mikko Puupponen ja Ilkka Rautiainen Päivämäärä: 26.5.2014 Versio: 1.0.0 1. Testausympäristö ja yhteenveto Testatun

Lisätiedot

Kuntien integraatioalusta. Hannes Rauhala 3.11.2015

Kuntien integraatioalusta. Hannes Rauhala 3.11.2015 Kuntien integraatioalusta Hannes Rauhala 3.11.2015 Johdantoa asiaan Espoon kaupunki on toiminut edelläkävijänä kansallisen palveluväylän (Xroad) käyttöönotossa. Asiasta järjestettiin Espoossa ja Lahdessa

Lisätiedot

Hankinnat hallitusohjelmassa - kommenttipuheenvuoro

Hankinnat hallitusohjelmassa - kommenttipuheenvuoro Hankinnat hallitusohjelmassa - kommenttipuheenvuoro PTCS:n julkisten hankintojen ajankohtaisfoorumi 17.11.2011 Asiantuntija Jukka Lehtonen, EK Julkisia hankintoja koskevat kirjaukset EK ei näe tarvetta

Lisätiedot

Ohjelmiston testaus ja laatu. Ohjelmistotekniikka elinkaarimallit

Ohjelmiston testaus ja laatu. Ohjelmistotekniikka elinkaarimallit Ohjelmiston testaus ja laatu Ohjelmistotekniikka elinkaarimallit Vesiputousmalli - 1 Esitutkimus Määrittely mikä on ongelma, onko valmista ratkaisua, kustannukset, reunaehdot millainen järjestelmä täyttää

Lisätiedot

Kuluttajille tarjottavan SIP-sovelluksen kannattavuus operaattorin kannalta

Kuluttajille tarjottavan SIP-sovelluksen kannattavuus operaattorin kannalta Kuluttajille tarjottavan SIP-sovelluksen kannattavuus operaattorin kannalta Diplomityöseminaari 6.6.2005 Tekijä: Sanna Zitting Valvoja: Heikki Hämmäinen Ohjaaja: Jari Hakalin Sisältö Taustaa Ongelmanasettelu

Lisätiedot

Onko liikenne turvallista ja toimivaa ikääntyville?

Onko liikenne turvallista ja toimivaa ikääntyville? Onko liikenne turvallista ja toimivaa ikääntyville? Tuula Taskinen, Liikenneturva Aineiston koonnut Leena Pöysti, Liikenneturva Taustatietoa kyselystä Kyselyt tehtiin syksyllä 2015 Liikenneturvan tapahtumissa

Lisätiedot

Soveltuvimpien standardien esittely ja vaikutusten arviointi TITAN Tietoturvaa teollisuusautomaatioon Tekes Turvallisuusohjelman hanke

Soveltuvimpien standardien esittely ja vaikutusten arviointi TITAN Tietoturvaa teollisuusautomaatioon Tekes Turvallisuusohjelman hanke Soveltuvimpien standardien esittely ja vaikutusten arviointi TITAN Tietoturvaa teollisuusautomaatioon Tekes Turvallisuusohjelman hanke TITAN-SEMINAARI 9.11.2010 Pasi Ahonen, VTT TITAN projektissa koottiin

Lisätiedot

Vaatimusluettelo. Liite2_Vaatimusluettelo. Tun nus (ID) Kpl Tärkeys Toimittajan kommentit Navigointi. Haut

Vaatimusluettelo. Liite2_Vaatimusluettelo. Tun nus (ID) Kpl Tärkeys Toimittajan kommentit Navigointi. Haut Vaatimusluettelo Tun nus (ID) Kpl Tärkeys Toimittajan kommentit Navigointi 1 Karttasovelluksessa tulee olla yleisesti vastaavissa sovelluksissa käytetyt navigointitoiminnot 4.2. 1 Kartta pitää voida kohdistaa

Lisätiedot

Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta Liikenne- ja matkailuvaliokunta MIETINTÖLUONNOS

Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta Liikenne- ja matkailuvaliokunta MIETINTÖLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta Liikenne- ja matkailuvaliokunta 27.3.2012 2012/2056(INI) MIETINTÖLUONNOS ecall-järjestelmän sääntelyyn perustuvasta käyttöönotosta

Lisätiedot

Toiminnalliset ja ei-toiminnalliset vaatimukset Tunnus (ID) Vaatimus Vaatimuksen

Toiminnalliset ja ei-toiminnalliset vaatimukset Tunnus (ID) Vaatimus Vaatimuksen Vaatimusluettelo versio 0.17 Toiminnalliset ja ei-toiminnalliset vaatimukset Tunnus (ID) Vaatimus Vaatimuksen Yleiset vaatimukset 1 Koodistopalvelujärjestelmä on selainkäyttöinen 2 Käyttöliittymän tulee

Lisätiedot

NELJÄ HELPPOA TAPAA TEHDÄ TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖSTÄ JOUSTAVAMPAA

NELJÄ HELPPOA TAPAA TEHDÄ TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖSTÄ JOUSTAVAMPAA NELJÄ HELPPOA TAPAA TEHDÄ TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖSTÄ JOUSTAVAMPAA Vie yrityksesi pidemmälle Olitpa yrityksesi nykyisestä suorituskyvystä mitä mieltä tahansa, jokainen yritysorganisaatio pystyy parantamaan tuottavuuttaan

Lisätiedot

Suomi.fi-palveluväylä

Suomi.fi-palveluväylä Suomi.fi-palveluväylä 18.11.2016 Versio: 3.0, JPVO122 Esityksen sisältö 1. Suomi.fi-palvelukokonaisuus 2. Palvelulupauksemme 3. Mitä palvelu tarjoaa? 4. Palveluväylän kokonaisuus 5. Vyöhykkeet ja väyläratkaisut

Lisätiedot

Kansallisen palveluväylän pilotoinnin tukeminen. JulkICTLab-projektihakemus

Kansallisen palveluväylän pilotoinnin tukeminen. JulkICTLab-projektihakemus Kansallisen palveluväylän pilotoinnin tukeminen JulkICTLab-projektihakemus v0.4 2 (6) DOKUMENTINHALLINTA Laatinut Tarkastanut Hyväksynyt VERSION HALLINTA versionro mitä tehty pvm/henkilö v0.4 3 (6) Sisällysluettelo

Lisätiedot

Nokia Display Headset (HS-6) -laitteen käyttöohje. 9232425 1. painos

Nokia Display Headset (HS-6) -laitteen käyttöohje. 9232425 1. painos Nokia Display Headset (HS-6) -laitteen käyttöohje 9232425 1. painos VAATIMUSTENMUKAISUUSILMOITUS NOKIA Oyj ilmoittaa vastaavansa siitä, että tuote HS-6 noudattaa Euroopan neuvoston direktiivin 1999/5/EY

Lisätiedot

ICT-palvelujen kehittäminen - suositussarja Suvi Pietikäinen Netum Oy

ICT-palvelujen kehittäminen - suositussarja Suvi Pietikäinen Netum Oy ICT-palvelujen kehittäminen - suositussarja 24.11.2009 Suvi Pietikäinen Netum Oy JHS 171 ICT-palvelujen kehittäminen: Kehittämiskohteiden tunnistaminen ICT-palvelujen kehittäminen: Kehittämiskohteiden

Lisätiedot

Kansallisen paikkatietoportaalin kehittäminen

Kansallisen paikkatietoportaalin kehittäminen Kansallisen paikkatietoportaalin kehittäminen 20.9.2010 VN periaatepäätös Valtioneuvoston periaatepäätökseen 21.6.2007 kansallisen tietoyhteiskuntapolitiikan tavoitteista vuosina 2007-2011 on kirjattuna:

Lisätiedot

VDS iloft- NÄYTTÖ OSD- VALIKOLLA KÄYTTÖOHJE

VDS iloft- NÄYTTÖ OSD- VALIKOLLA KÄYTTÖOHJE VDS iloft- NÄYTTÖ OSD- VALIKOLLA KÄYTTÖOHJE Käyttöohje Onneksi olkoon, olet hankkinut ensiluokkaisen näytön! iloft VDS- laitteessa on handsfree- toiminto, sen värinäytön avulla voit kommunikoida ovipuhelimen

Lisätiedot

Liikennelabra päivä: Kokemukset liikkujan datasta ja analytiikasta (Liikennelabra 1.0)

Liikennelabra päivä: Kokemukset liikkujan datasta ja analytiikasta (Liikennelabra 1.0) Liikennelabra päivä: Kokemukset liikkujan datasta ja analytiikasta (Liikennelabra 1.0) LVM / Sonckin-Sali Liikenteen sähköiset palvelut -hankkeen tavoitteet 1. Edistää liikenteen sähköisten palveluiden

Lisätiedot

Tietosuojakysely 2016

Tietosuojakysely 2016 Tietosuojakysely 2016 Yksityinen terveydenhuolto Kansaneläkelaitos Tietosuojavaltuutetun toimisto Sisällys Tietosuojakysely 2016 tulokset yksityinen terveydenhuolto... 2 Yleistä... 2 Tietosuojavastaavat...

Lisätiedot

24.3.2005 Versio 1.0. BLUETOOTH DONGLE, GS-301 GPS JA NAVICORE PERSONAL Asennusohje Windows 2000/XP ja Nokia Series 60 älypuhelimille

24.3.2005 Versio 1.0. BLUETOOTH DONGLE, GS-301 GPS JA NAVICORE PERSONAL Asennusohje Windows 2000/XP ja Nokia Series 60 älypuhelimille BLUETOOTH DONGLE, GS-301 GPS JA NAVICORE PERSONAL Asennusohje Windows 2000/XP ja Nokia Series 60 älypuhelimille 1 SISÄLLYLUETTELO 24.3.2005 1. Asennus...3 1.1 Bluetooth Dongle...3 1.2 Bluetooth GPS...3

Lisätiedot

Ohjelmistojen mallintamisen ja tietokantojen perusteiden yhteys

Ohjelmistojen mallintamisen ja tietokantojen perusteiden yhteys Ohjelmistojen mallintamisen ja tietokantojen perusteiden yhteys Tällä kurssilla on tutustuttu ohjelmistojen mallintamiseen oliomenetelmiä ja UML:ää käyttäen Samaan aikaan järjestetyllä kurssilla on käsitelty

Lisätiedot

ATT-viitearkkitehtuuri

ATT-viitearkkitehtuuri ATT-viitearkkitehtuuri Ville Tenhunen, 17.3.2016 2015 OKM ATT 2014 2017 -hanke www.avointiede.f Lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen -käyttöluvalla Kokonaiskuva muodostuu osakuvauksista

Lisätiedot

Hälyri-sovellusprojektin tulosten esittelyn pöytäkirja

Hälyri-sovellusprojektin tulosten esittelyn pöytäkirja Hälyri-sovellusprojektin tulosten esittelyn pöytäkirja Paikka: Tietotekniikan projektien kokoushuone, Agora AgC226.1 Aika: Torstai 15.5.2014 klo 9.30 10.30 Läsnä Projektiryhmä Niko Mononen Atte Söderlund

Lisätiedot

Käytönjohtajan tehtävät ja tehtävien jako standardin SFS 6002 mukaan

Käytönjohtajan tehtävät ja tehtävien jako standardin SFS 6002 mukaan Käytönjohtajan tehtävät ja tehtävien jako standardin SFS 6002 mukaan - Käyttötöiden vastuuhenkilöt ja ammattitaitovaatimukset - Käytönjohtajan tehtävät - Käyttöä valvovan henkilön tehtävät - Hätätoimenpiteet

Lisätiedot

Nokia autoluuri Asennusohje Käyttöopas

Nokia autoluuri Asennusohje Käyttöopas Nokia autoluuri Asennusohje Käyttöopas HSU-4 CUW-3 9232831 2. painos 2004-2006 Nokia. Kaikki oikeudet pidätetään. Tämän asiakirjan sisällön jäljentäminen, jakeleminen tai tallentaminen kokonaan tai osittain

Lisätiedot

Käyttöohje. Energent MagiCAD plugin

Käyttöohje. Energent MagiCAD plugin Käyttöohje Energent MagiCAD plugin Sisältö 1. Yleistä 1 Dokumentin sisältö... 1 Ohjelman asennus... 1 Vaadittavat ohjelmistot... 1 Asennus... 1 Ohjelman käynnistys... 2 2. Toiminnallisuudet 3 Insert Energent

Lisätiedot

Viestintävirastolle toimitettavat kiinteiden tiedonsiirtoliittymien saatavuustiedot

Viestintävirastolle toimitettavat kiinteiden tiedonsiirtoliittymien saatavuustiedot Muistio TIKU-SL-B 1 (7) Dnro: 20.10.2015 93/501/2014 Viestintävirastolle toimitettavat kiinteiden tiedonsiirtoliittymien saatavuustiedot 1 Lähtökohdat ja rajaukset 2 Käyttökohteista yleisesti Tämä muistio

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Moi Vastaajan käyttöohje 1/6

Sisällysluettelo. Moi Vastaajan käyttöohje 1/6 1/6 Sisällysluettelo 1 Vastaaja 3 1.1 Hyödyllistä tietoa vastaajasta 3 1.2 Vastaajan käyttöönotto 3 1.3 Vastaajan numero 3 1.4 Viestien kuuntelu 4 1.5 Vastaajan käyttö ulkomailla 4 1.6 Vastaajan tunnusluku

Lisätiedot

Toimialan näkymät kääntymässä myötäiseen Merkittävää kasvunvaraa sähköisten järjestelmien hyödyntämisessä

Toimialan näkymät kääntymässä myötäiseen Merkittävää kasvunvaraa sähköisten järjestelmien hyödyntämisessä Toimialan näkymät kääntymässä myötäiseen Merkittävää kasvunvaraa sähköisten järjestelmien hyödyntämisessä 2 3 N=585 Ajosuoritteen kehitys: tarkastelu jäsenyhdistyksen mukaan Onko yrityksenne ajosuorite

Lisätiedot

MALLI HENKILÖTIETOJEN KÄSITTELYN/HENKILÖREKISTERIN REKISTERITOIMINTOJEN ANALYSOIMISEKSI

MALLI HENKILÖTIETOJEN KÄSITTELYN/HENKILÖREKISTERIN REKISTERITOIMINTOJEN ANALYSOIMISEKSI TIETOSUOJAVALTUUTETUN TOIMISTO MALLI HENKILÖTIETOJEN KÄSITTELYN/HENKILÖREKISTERIN REKISTERITOIMINTOJEN ANALYSOIMISEKSI Päivitetty 27.07.2010 www.tietosuoja.fi 2 Malli henkilötietojen käsittelyn/henkilörekisterin

Lisätiedot

HELIA 1 (8) Outi Virkki Tietokantasuunnittelu

HELIA 1 (8) Outi Virkki Tietokantasuunnittelu HELIA 1 (8) Luento 1 Johdatusta tietokannan suunnitteluun... 2 Tietokantasuunnittelu?... 2 Tietokanta?... 2 Tieto?... 2 Tietokantasuunnittelun tavoite, v.1... 2 Luotettavuus?... 3 Tietokantasuunnittelun

Lisätiedot

Ajoneuvotietopalvelun käyttöohje Päivitetty 26.1.2010

Ajoneuvotietopalvelun käyttöohje Päivitetty 26.1.2010 Ajoneuvotietopalvelun käyttöohje Päivitetty 26.1.2010 Yleistä Ajoneuvotietopalvelulla voidaan hakea ajoneuvon tiedot reaaliajassa AKE:n ajoneuvorekisteristä ajoneuvokortille. Tämä ohje käsittelee 2010

Lisätiedot

Käyttöpaneelin käyttäminen

Käyttöpaneelin käyttäminen Tässä jaksossa on tietoja käyttöpaneelin käytöstä, tulostimen asetusten muuttamisesta ja käyttöpaneelin valikoiden sisällöstä. 1 Useimpia tulostimen asetuksia voi muuttaa sovellusohjelmasta tai tulostinajurista.

Lisätiedot

YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMIS- AVUSTUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA

YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMIS- AVUSTUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA 1 YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMIS- AVUSTUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA Maksatuksen yleisiä edellytyksiä... 1 Hakemuksen täyttöohjeita... 2 Hakijan perustiedot... 3 Maksatuksen tiedot...

Lisätiedot

Kela / IT-osasto KanTa-palveluryhmä Sähköisten lääkärintodistusten välitys KanTa-viestinvälitys

Kela / IT-osasto KanTa-palveluryhmä Sähköisten lääkärintodistusten välitys KanTa-viestinvälitys 1 Sähköisten lääkärintodistusten välitys KanTa-viestinvälitys 2 VERSIOHISTORIA Versio Pvm Tekijät Selite 1.0 10.5.2012 TV Ensimmäinen julkinen versio 1.1 6.6.2012 TV Välityssanoman lähetys muutetaan synkroniseksi

Lisätiedot

Automaattisen nopeusvalvonnan kehitysnäkymät. LINTU-seminaari Veli-Pekka Kallberg, VTT Jan Törnqvist

Automaattisen nopeusvalvonnan kehitysnäkymät. LINTU-seminaari Veli-Pekka Kallberg, VTT Jan Törnqvist Automaattisen nopeusvalvonnan kehitysnäkymät LINTU-seminaari 6.2.2012 Veli-Pekka Kallberg, VTT Jan Törnqvist 2 1. Tausta ja tavoitteet 2. Osatehtävät Sisältö 3. Automaattisen nopeusvalvontajärjestelmän

Lisätiedot

Mikä on EN81-28? Jumittunut hissiin?

Mikä on EN81-28? Jumittunut hissiin? Mikä on EN81-28? Jumittunut hissiin? Me voimme auttaa! Hisselektronik kehittää ja valmistaa elektroniikkaa hissiteollisuudelle. Tuotteet ovat pääasiassa hissipuhelimia sekä langalliseen puhelinverkkoon

Lisätiedot

DNA KOTILUURI KÄYTTÖOHJEET

DNA KOTILUURI KÄYTTÖOHJEET DNA KOTILUURI KÄYTTÖOHJEET DNA Kotiluuri -liittymä on perinteisellä kiinteällä lankaliittymänumerolla matka viestinverkossa toimiva liittymä. Voit soittaa minne tahansa ja siihen voi soittaa mistä vain,

Lisätiedot

TIDOMAT smartone versio 2.1. GSM-modeemin asennus smartone keskusyksikköön

TIDOMAT smartone versio 2.1. GSM-modeemin asennus smartone keskusyksikköön TIDOMAT smartone versio 2.1 GSM-modeemin asennus smartone keskusyksikköön GSM modeemin asetukset (kirjaudu laitteiston ylläpitäjänä) Kytkemällä GSM-modeemin smartone keskusyksikköön SO-3008, mahdollistaa

Lisätiedot

JHS-jaoston toiminta ja tavoitteet. JUHTA:n syysseminaari Kuntatalolla

JHS-jaoston toiminta ja tavoitteet. JUHTA:n syysseminaari Kuntatalolla JHS-jaoston toiminta ja tavoitteet JUHTA:n syysseminaari Kuntatalolla 19.9.2013 Toiminnan tavoitteiden ja painopisteiden määrittely Keinot JHS Tavoite Mitä ja minkälaisia suosituksia tavoitteiden toteutumisen

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys

Lisätiedot

Kuntasektorin yhteineset viitearkkitehtuurit Tiedon- ja asianhallinta Johtamisjärjestelmä

Kuntasektorin yhteineset viitearkkitehtuurit Tiedon- ja asianhallinta Johtamisjärjestelmä Kuntasektorin yhteineset viitearkkitehtuurit Tiedon- ja asianhallinta Johtamisjärjestelmä Kurttu-seminaari 2013 18.4.2013 Helsinki Heini Holopainen, Sari Valli Sisältö Tiedon- ja asianhallinnan viitearkkitehtuuri

Lisätiedot

Määräys HÄTÄLIIKENTEEN OHJAUKSESTA JA VARMISTAMISESTA. Annettu Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 2011

Määräys HÄTÄLIIKENTEEN OHJAUKSESTA JA VARMISTAMISESTA. Annettu Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 2011 1 (5) Määräys HÄTÄLIIKENTEEN OHJAUKSESTA JA VARMISTAMISESTA Annettu Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 2011 Viestintävirasto on määrännyt 23 päivänä toukokuuta 2003 annetun viestintämarkkinalain (393/2003)

Lisätiedot

Toimeenpano vuonna 2011 Loppuraportointi

Toimeenpano vuonna 2011 Loppuraportointi Kansallinen paikkatietostrategia 2010-2015 Toimeenpano vuonna 2011 Loppuraportointi Pekka Sarkola Poscon Oy 16.11.2011 Ehdotukset ministeriöille toimeenpanosta Kullekin ministeriölle on tehty räätälöity

Lisätiedot

Korkeakoulujen valtakunnallinen tietovaranto. Ilmari Hyvönen

Korkeakoulujen valtakunnallinen tietovaranto. Ilmari Hyvönen Korkeakoulujen valtakunnallinen tietovaranto Ilmari Hyvönen 8.4.2014 Aiheita Tietovarannon käyttöönotto ja ohjaus Tietovaranto tiedonvälityspalveluna Yhteentoimivuuden edistäminen tietovarannon avulla

Lisätiedot

DIGIROAD DIGIROAD PALVELUT

DIGIROAD DIGIROAD PALVELUT Tilannekatsaus 6.8.2003 DIGIROAD PALVELUT DIGIROAD PALVELURAJAPINNAT DIGIROAD Kansallinen tie- ja katutietojärjestelmä DIGIROAD tietokanta 1 TietoEnator 2003 Tavoitteet DR-palvelupilotti antaa yleisen

Lisätiedot

CRM ominaisuudet, käyttö ja uudet piirteet

CRM ominaisuudet, käyttö ja uudet piirteet CRM ominaisuudet, käyttö ja uudet piirteet 1 CRM -kertaus Integroitu toiminnanohjausjärjestelmään (ERP) Asiakkaan ostohistoria automaattisesti käytössä Uudet ja muuttuneet tiedot automaattisesti mukana

Lisätiedot

Nokia Display Headset HS-69 Käyttöopas. 9250694 1. painos, FI

Nokia Display Headset HS-69 Käyttöopas. 9250694 1. painos, FI Nokia Display Headset HS-69 Käyttöopas 9250694 1. painos, FI VAATIMUSTENMUKAISUUSILMOITUS NOKIA vakuuttaa täten, että HS-69-tyyppinen laite on direktiivin 1999/5/EY oleellisten vaatimusten ja sitä koskevien

Lisätiedot

Telepalvelujen saatavuus- ja laatutiedot seminaari

Telepalvelujen saatavuus- ja laatutiedot seminaari Telepalvelujen saatavuus- ja laatutiedot seminaari 17.5.2013 Viestintävirasto, Helsinki [Esittäjän nimi, titteli] [pvm] 1 Seminaariohjelma 9:00 9:30 Aamiainen 9:30 11:00 Telepalveluiden laadun ja saatavuuden

Lisätiedot

Sisällysluettelo LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (7) 31.10.2011 Dnro 4258/005/2011

Sisällysluettelo LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (7) 31.10.2011 Dnro 4258/005/2011 LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (7) Sisällysluettelo 1 VARAUTUMISSUUNNITTELU... 3 1.1 Säädösperusta... 3 1.2 Varautumistoiminnan tavoite... 3 2 VARAUTUMISSUUNNITELMIEN LAADINTA... 4 2.1 Varautumistoiminnan hierarkia...

Lisätiedot

Tietoyhteiskunnan haavoittuvuus kuinka voimme hallita sitä?

Tietoyhteiskunnan haavoittuvuus kuinka voimme hallita sitä? Huoltovarmuuskeskuksen 10-vuotisjuhlaseminaari Helsinki, 26.2.2003 Tietoyhteiskunnan haavoittuvuus kuinka voimme hallita sitä? TkT Arto Karila Karila A. & E. Oy E-mail: arto.karila@karila.com HVK, 26.2.2003-1

Lisätiedot