Kuopio ,(+$//,172 Savo-Karjalan tiepiiri VIKING

Transkriptio

1 7LHODLWRV 0XXWWXYLHQQRSHXVUDMRLWXVPHUNNLHQ RKMDDPLQHQ*60YHUNRQYlOLW\NVHOOl Kuopio ,(+$//,172 Savo-Karjalan tiepiiri VIKING

2 $ONXVDQDW Valtatien 17 muuttuvien nopeusrajoitusten yleissuunnitelmassa on esitetty nopeusrajoitusmerkkien ohjaamista GSM-verkon välityksellä. Mahdollisimman parhaan ohjaustavan ja järjestelmän löytämiseksi laadittiin selvitys, jossa on tarkasteltu eri mahdollisuuksia merkkien ohjaamiseksi luotettavasti ja taloudellisesti. Selvitystyön on tehnyt YSP-Yleinen Sähköpalvelu OY:ssä Juha Pykälinen ja työtä on valvonut Ari Tuomainen Tielaitoksesta. Selvityksen tekemiseen on saatu Euroopan unionin liikenteen perusrakenteen kehittämiseen tarkoitettua TEN-T (Trans-European Networks -Transport) -rahoitusta. Raportti on käännetty myös englannin kielelle. Kuopiossa Tielaitos Savo-Karjalan tiepiiri

3 )RUHZRUG In the general plan of the changing speed limits of the Main Road (class I) No. 17 has been proposed the manoeuvring of the speed limit signs through the mediation of the GSM-network. In order to find out the best possible way and system of the manoeuvring a report was worked out, in which the different possibilities for the manoeuvring of the signs in a dependable and economical way have been discussed. The investigation work has been performed in the YSP-Yleinen Sähköpalvelu OY (The General Electric Service Ltd) by Mr. Juha Pykälinen and the work has been supervised by Mr. Ari Tuomainen of the Finnish National Road Administration. This study has been granted European Community financial support in the field of Trans-European Networks Transport. In Kuopio, December 20 th, 1999 Finnish National Road Administration Savo-Karjala Region

4 TIELAITOS / HALLINTO SISÄLTÖ 1 JOHDANTO TAUSTAT JÄRJESTELMIEN PERIAATTEET KAAPELOIDUT JÄRJESTELMÄT RADIOVERKKOON PERUSTUVA JÄRJESTELMÄ GSM-VERKKOON PERUSTUVAT JÄRJESTELMÄT GSM-Data SMS-Viesti GSM OPERAATTOREIDEN TARJOAMAT LISÄARVOA TUOTTAVAT PALVELUT SONERAN CONTENT GATEWAY SONERA SAFENET YHTEENVETO LÄHDETIEDOT LIITTEET... 12

5 2 Ã-2+'$172 Tässä selvitystyössä käsitellään GSM-verkossa käytettävien SMSlyhytsanomaviestien käyttämistä muuttuvien nopeusrajoitus- ja informaatiomerkkien ohjausjärjestelmien tiedonsiirtovälineenä. Viestejä käytetään Tielaitoksen Intranetverkkoon liitettyjen valvonta PC-valvomo-tietokoneiden ja ohjattavien muuttuvien merkkien välillä. Selvityksessä tarkastellaan GSM-verkon tarjoamia mahdollisuuksia, käytettäessä ohjausjärjestelmässä teollisuusstandardien mukaisia ohjaus- ja valvontalaitteita. Kyseisessä selvitystyössä käytettävät laitteet ovat olleet merkkien ohjauksen osalta ohjelmoitavia logiikoita (PLC, Programmable logic control) ja käyttäjäliittyminä on käytetty PC valvomoohjelmistoja (SCADA), joille on tehty järjestelmäkohtainen sovellusohjelmointi merkkien valvontaan ja ohjaukseen. Työssä on selvitetty minkälaisia lisäarvopalveluita on mahdollista saada GSM-operaattoreiden verkkoratkaisuista. Oleellisena osana selvitystä on standardin rajapinnan löytäminen operaattoreiden GSM/SMS-viestejä välittävään järjestelmään, jota useimmat kaupalliset valvomo-ohjelmistot tukisivat. Ã7$867$7 Nykyiset muuttuvien nopeusrajoitus- ja informaatiomerkkien ohjausjärjestelmien tietoliikenteen siirtoverkot on pääsääntöisesti toteutettu omina verkkoina joko kaapeloimalla, radioverkkona tai näiden yhdistelmänä. Tällöin verkon toiminnan valvonta ja ylläpito on jäänyt kokonaisuudessaan käyttäjien hoidettavaksi, joka on osoittautunut osassa kohteita melko työlääksi. Käytettäessä yleistä ulkoista GSM-verkkoa tietoliikenteen siirtotienä, kyseisen palvelun tarjoaja huolehtii verkon toimivuudesta, jolloin käyttäjien hoidettavaksi jää enää ohjattavat merkit ohjauslaitteineen sekä verkkoon liittymiseen tarvittavat laitteet (GSM-modeemit). Rakennuskustannukset kaapeloimalla rakennetuissa tiedonsiirtoverkoissa ovat huomattavasti korkeampia kuin radioverkossa tai GSM-verkoissa toteutetuilla järjestelmillä, silloin kun etäisyydet ohjattavien merkkien välillä ovat suuret. Radioverkon rakentamiskulut ovat myös suuremmat verrattuna GSM-verkon käyttöön, mutta sekä kaapeloidussa- ja radioverkossa tietoliikenteen käyttökulut ovat pienemmät. Omissa suljetuissa kaapeloiduissa- ja radioverkoissa ei datasiirto aiheuta suoria kustannuksia, kuten GSM-verkkoa käytettäessä, jossa jokainen SMS-viestin lähetys on maksullinen. Lisäksi GSM-verkon liittymistä peritään kuukausittain liittymän perusmaksu, mikä ei tosin ole käytännössä merkittävä kustannus. Radioverkossa on myös vuotuiset lupamaksut, mutta nekään eivät ole suuruudeltaan merkityksellisiä. Suurissa järjestelmissä (>20 merkkiä) tietoliikenteen siirtokustannukset nousevat merkittäviksi, etenkin pyrittäessä valvonnassa ja ohjauksessa reaaliaikaiseen merkkien tilojen tarkistukseen. Tilojen tarkistussykli myös vaikuttaa kus-

6 3 tannuksiin olennaisesti. Jos reaaliaikaisuuden varmentamisen kriteereitä lievennetään putoavat tietoliikenteen kulut tällöin huomattavasti. Suljetuissa verkoissa kaikki tilat ovat käytännössä reaaliaikaisia tilatietoja, jolloin merkeiltä saatavat tilatiedot päivittyvät normaaleissa olosuhteissa noin 2 60 sekunnin ajassa, riippuen siitä onko kyseessä radioverkko- vai kaapeliverkkototeutus. Tosin huonoissa radioliikenneolosuhteissa saattaa päivittymisaika kasvaa jopa useisiin minuutteihin. Kaapeloiduissa järjestelmissä, jotka on toteutettu kuparikaapeloinnilla on ilmastollisten ylijännitteiden aiheuttamat laitevauriot ja käyttökatkot osoittautuneet ongelmallisiksi. Kyseisten järjestelmien käyttövarmuutta on lisätty maadoitusmuutoksilla, sekä ylijännitesuojien lisäyksellä laitteiden dataliityntöihin. Kokemuksia lisäsuojauksien toimintaa parantavista vaikutuksista ei vielä ole laajojen järjestelmien osalta riittävästi. Tulevissa kohteissa tuleekin pyrkiä siihen, että maastoon asennettavat datakaapelit ovat valokuitukaapeleita ja merkkien ohjauksia keskitettäisiin mahdollisimman paljon. Tällöin tietoliikennelaitteiden lukumäärää saataisiin vähennettyä. Kuparikaapeloinnilla toteutetut nykyiset järjestelmät on rakennettu vuosina 1993, 1994 ja Tällöin valokaapelijärjestelmien päätelaitteet olivat kustannuksiltaan moninkertaisia nykyiseen tasoon nähden. Vuosina -93 ja -94 rakennetut järjestelmät eivät olleet aiheuttaneet suuria ongelmia ilmastollisten ylijännitteiden johdosta vuoteen -97 mennessä, joten silloin ne rakennettiin vielä kuparikaapeloimalla. Vuosina 98 ja 99 kyseisiin järjestelmiin tuli kyseisiä vaurioita huomattavasti ja sen johdosta vuonna 99 lisättiin järjestelmiin ylijännitesuojauksia, joiden vaikutukset käyvät ilmi kesän 2000 aikana. Ã-b5-(67(/0,(1Ã3(5,$$77((7 3.1 KAAPELOIDUT JÄRJESTELMÄT

7 4 Kuva 1. Kaapeloidun järjestelmän periaate. Kuvassa 1 on esitetty kaapeloidulla suljetulla verkolla toteutetun järjestelmän periaate, jossa on käytetty kommunikoinnin keskitinlogiikkaa (PLC) hallitsemaan kommunikointia merkkeihin sijoitettujen pienoislogiikoiden kanssa. Sarjaliikenteessä on käytetty RS-485 pohjaista väylää ja pidemmillä etäisyyksillä on käytetty kiinteänlinjan modeemeja, joihin data on tuotu RS-232 väylässä. Modeemeista data siirretään edelleen RS-485 väylässä, jotta useampien asemien kytkeminen väylään on mahdollistettu. Hyvät puolet: - Nopeat ja stabiilit tietoliikenneyhteydet valvomosta merkeille - Hyvät diagnostiikka ominaisuudet merkeillä - Ei suoria tietoliikennekuluja keskittimen ja merkkien välillä - Soveltuu hyvin reaaliaikaisuutta vaativiin ohjauksiin ja valvontaan - Soveltuu kohteisiin, joissa on paljon ohjattavia merkkejä lähellä toisiaan Huonot puolet: - Kalliit rakennuskustannukset, varsinkin suurilla etäisyyksillä - Kuparikaapeloidut järjestelmät herkkiä ilmastollisille ylijännitteille, valokuitutekniikalla toteutetut järjestelmät kalliita rakentaa - Joidenkin vikojen paikallistaminen usean merkin segmentistä joskus työlästä

8 5 3.2 RADIOVERKKOON PERUSTUVA JÄRJESTELMÄ Kuva 2. Radioverkon avulla toteutetun järjestelmän periaate. Kuvassa 2 on esitetty radiomodeemein toteutettu suljetun verkon järjestelmän periaate, jossa on tiedonsiirtoon käytetty kolmea eri taajuutta asemien keskinäisen häirinnän vähentämiseksi. Kommunikoinnin keskitinlogiikasta tieto on siirretty radiomodeemeille RS-232 väylässä ja kentällä vastaanottavan modeemin jälkeen RS-485 väylässä. Yhden radiomodeemin takana voi olla yksi tai useampia merkkejä, jotka on kaapeloitu RS-485 väylään, jolloin rakennuskustannuksissa on saavutettu säästöä radiomodeemien ja antennien osalta. - Rakennuskustannukset huomattavasti matalammat kuin kaapeloiduissa järjestelmissä. - Tunteettomampi ilmastollisille ylijännitteille, kuin kuparikaapeloidut järjestelmät. - Soveltuu kohteisiin, joissa vaaditaan reaaliaikaisuutta (huomioiden radioliikenteen hitaamman datasiirtonopeuden) - Radioliikenteessä joskus häiriöitä, jotka hidastavat tai estävät tietoliikenteen toimintaa

9 6 - Tietoliikenneyhteydet varsin hitaita, jolloin merkkien diagnostiikka ominaisuudet eivät täysin vastaa kaapeloitua järjestelmää. 3.3 GSM-VERKKOON PERUSTUVAT JÄRJESTELMÄT GSM-verkossa datan siirtämiseksi on useita eri mahdollisuuksia, joista näissä tapauksissa käsitellään loppukäyttäjän kannalta katsottuna sarjaliikennemuotoista dataa, sekä SMS-lyhytsanomaviestejä. Dataa ja SMS-viestejä voidaan siirtää valvomon ja ohjattavien merkkien välillä useilla eri tavoilla. Seuraavassa käymme läpi eri vaihtoehtoja sekä niiden ominaisuuksia. Kyseisillä järjestelmillä ei ole vielä toteutettu laajoja järjestelmiä, mutta muutamien merkkien ohjauksia on ollut käytössä jo parin vuoden ajan GSM-Data SMS-Viesti GSM-verkon välityksellä voidaan siirtää sarjamuotoista dataa 9600 bit/s nopeudella käyttämällä GSM-data liittymiä. Tällä tekniikalla voidaan välittää dataa valvomon ja liikennemerkkien välillä. Yhteydet muodostetaan valvomo- PC:hen liitetyn modeemin (tai GSM-modeemin) ja merkkeihin sijoitetun GSMmodeemin avulla. Ongelmana kyseisen tekniikan käytössä on se, että järjestelmän hallinta on melko monimutkaista silloin kun merkkejä on paljon (>10). Tämä johtuu siitä, että valvomon täytyy muodostaa yhteys aina, kun suoritetaan ohjaus tai merkin tila tarkistetaan. Myös merkkien pitää pystyä avaamaan yhteys valvomoon päin silloin, kun merkin tila muuttuu, tai siihen tulee häiriö, josta muodostetaan hälytys valvomossa (esim. kuituoptisen merkin lamppuhälytys tms.). Tietoliikenteen yhteyskulut riippuvat kyseisessä järjestelmässä siitä, miten usein järjestelmässä tehdään ohjauksia, ja myös siitä tehdäänkö ohjattaville merkeille tilantarkistuskyselyitä ja kuinka usein. GSM-dataa voidaan käyttää myös joidenkin GSM-operaattoreiden muiden datapalveluiden välityksellä siten, että esim. PC-valvomo on kytketty operaattorin dataverkon päätelaitteeseen sarjaliikennemuodossa ja operaattori huolehtii datayhteyden reitityksestä ja avauksesta valvomon ja ohjattavan merkin GSM modeemin välille. GSM-verkossa voidaan lähettää 160 alfanumeerista merkkiä pitkiä sanomia SMS-tekniikan avulla. Sanoma lähetetään GSM-operaattorin sanomanvälityskeskukselle, joka toimittaa sen lähettäjän viestin mukana ilmoittamalle vastaanottajalle. Valvomo-ohjelmien logiikkalaitteilla voidaan lähettää ja vastaanottaa viestejä käyttämällä GSM-modeemeita päätelaitteina. SMS-viestejä voidaan lähettää ja vastaanottaa samoilla laitteilla kuin siirrettäessä GSM-dataa. SMS viestien lähetyksessä voidaan hyödyntää verkkojen tarjoamaa ryhmälähetystä, jolloin sovellusohjelman ei tarvitse erikseen lähettää sanomaa jokaiselle merkille.

10 7 Viestin sisältö on sovelluskohtainen jolloin esim. viesti sp80 voi ohjata merkin näyttämään nopeutta 80 km/h. Vastaavasti merkin lähettämänä se kertoo merkin todellisen tilan. Vastaanotossa tunnistetaan lähettäjän numero, jolloin merkkejä ei voi ohjata, kuin ennalta sovituista numeroista. Samoin merkeiltä tulevista viesteistä tulkitaan lähettäjän numero, josta tunnistetaan merkki, joka viestin on lähettänyt. SMS viestiä ei voi käyttää merkkien ohjaukseen joissa merkeiltä saatavan tiedon tulee olla ehdottoman reaaliaikaista. SMS viestit eivät myöskään sovellu kohteisiin joissa on sekvensseillä ohjattuja merkkejä, joiden tilat vaikuttavat seuraavaksi ohjattaviin merkkeihin, kuten esim. avattavien siltojen yhteydessä olevat merkit. Viestit menevät normaaliolosuhteissa perille yleensä muutamassa sekunnissa, mutta jos operaattorin sanomakeskus ruuhkautuu pahoin, voi viestin perille meno kestää myös jopa useita päiviä. Sanomien priorisointi operaattoreiden sanomakeskuksissa ei ole ainakaan toistaiseksi mahdollista, mutta operaattorit tiedostavat tarpeen tällaiselle palvelulle ja todennäköisesti tulevat tarjoamaan jonkinlaista priorisointijärjestelmien viranomaiskäyttöön tulevaisuudessa. SMS viestejä käytettäessä merkkien valvontaan saadaan lisäarvoa ilman erillisiä tarkistuslähetyksiä käytettäessä operaattoreiden muiden verkkojen ominaisuuksia. Tällaisia lisäarvopalveluita tarjoaa esim. Soneran SafeNet. Ã*60ñÃ23(5$$7725(,'(1Ã7$5-2$0$7Ã/,6b$592$Ã78277$9$7Ã3$/ 9(/87 GSM operaattorit tarjoavat erityyppisiä mahdollisuuksia datan ja SMS viestien lähettämiseen ja vastaanottamiseen. Lisäarvoa sanoman lähettämiseen ja vastaanottamiseen tarjoavat esim. Soneran ylläpitämät Content Gateway ja SafeNet- palvelut, joiden ominaisuuksia tarkastelemme seuraavassa. Tavoitteena on löytää palvelu, joka tarjoaa riittävän tiedon merkkien liittymien tilasta ja johon löytyy standardiliityntä rajapinta. Rajapintaan pitäisi voida liittyä ulkoisella valvomo-ohjelmalla luotettavasti ja yksinkertaisesti siten, että jokaisessa yksilöllisessä tapauksessa ei tarvitsisi tehdä liityntää varten huomattavaa työmäärää. Tällaisista liityntärajapinnoista kaupallisten valvomo-ohjelmien kannalta yksi käyttökelpoisimmista on OPC (Ole for Process control ), joka on kehitetty juuri prosessien ohjauslaitteiden ja muiden ohjelmistojen yhteen liittämiseksi. OPC-rajapinta löytyy kaikista yleisimmistä valvomo-ohjelmistoista kuten esim. Monitor Pro (Schneider Electric), Factory Link (Beijers Electronic), WinCC (Siemens) tai InTouh (Klinkmann-Automaatio). Tällöin ei tarvitse tehdä sovelluksen ulkopuolista apuohjelmaa, mikä tulee kyseeseen, jos käytetään palveluntarjoajan palvelukirjastoja tai ActiveX-komponentteja. Operaattoreiden omat valvomo-ohjelmat, kuten esim. Soneran Mars-valvomo ei vastaa ominaisuuksiltaan sitä, mitä käyttäjät käyttöliittymältään ja sen ominaisuuksilta odottavat.

11 8 4.1 SONERAN CONTENT GATEWAY Sonera tarjoaa SMS-tekstiviestien lähettämiseen ja vastaanottamiseen palvelua, jolla voidaan lähettää ja vastaanottamaan viestejä joko Internetin välityksellä tai Soneran datanet liittymän kautta TCP/IP-protokollalla. Tielaitoksella on mahdollista käyttää molempia yhteyskäytäntöjä. Liityntärajapintoina on ActiveX-komponentit ja C++ API kirjastot, jolloin valvomo-ohjelmat tarvitsevat lisäksi esim. Visual Basicillä tai C++ kielellä tehdyt apuohjelmat joiden välityksellä linkitetään valvomo-ohjelman ja Content Gatewayn Provider Serverin välinen tietoliikenne. APUOH- JELMA PS PROVIDER SERVER OS OPERATOR SERVER SMSC VALVOMO PC RC REMOTE CONTROL Tielaitoksen verkko Datanet Soneran verkko / Merkit Kuva 3. Content Gateway periaate. Kuvassa 3 esitetyt Tielaitoksen verkossa olevat komponentit voivat sijaita fyysisesti samassa koneessa. Järjestelmässä muodostetaan sessio valvomo-pc:n ja Content Gatewayn välille. Sessio voi sammua automaattisesti toimenpiteiden jälkeen tai asetellun ajan jälkeen. Session aikana saadut kuittaukset viestien perillemenosta kirjautuvat valvomojärjestelmään, paitsi jos viesti jää jonoon sanomakeskukseen (SMSC) odottamaan myöhempää toimitusta. Tällöin tieto tulee järjestelmälle, vasta kun merkki itse on lähettänyt viestin sanomakeskukselle takaisin. Myös tällainen viesti voi jäädä sanomakeskuksen jonoon, jolloin takaisinkytkentä tietojen reaaliaikaisuus ei ole luonnollisesti kovin luotettavaa. Content Gatewayssa ei ole mahdollista saada tietoa merkillä sijaitsevan GSMmodeemin verkossa olosta. PS (Provider server) ja RC (Remote control) ovat Soneran Content Gatewayn mukana toimittamia komponetteja. Valvomo- ja liikennöinnin apuohjelman tekee valvomo-sovelluksen tekijä. Valvomo-ohjelman sovelluskehitys ympäristönä voidaan käyttää joitain aikaisemmin mainituista valvomo-ohjelmistoista,

12 9 joilla tehdään sovellus kyseistä käyttöä varten. Tietoliikenteen apuohjelma voidaan tehdä sovelluskohtaiseksi esim. Visual Basicillä tai C-kielellä. 4.2 SONERA SAFENET Sonera tarjoaa tiedonsiirtoon SafeNet-palveluverkkoa, joka on suunniteltu erityisesti varmennettuun turvallisuuden ja valvonnan tiedonsiirtoon. Liitynnät valvomosta SafeNetiin tehdään SNS-API -palvelukirjastojen ja apuohjelman välityksellä. SafeNet ei toistaiseksi tarjoa ActiveX-komponetteja liitynnän rakentamisen apuvälineiksi. Tästä johtuen liikennöinnin apuohjelman teko on jonkin verran monimutkaisempaa, kuin Content Gatewayn tapauksessa. Safe- Net-verkon välityksellä voidaan siirtää dataa, valvontakameroiden kuvaa, lähettää SMS viestejä ja siirtää hälytyksiä. Liityntä voidaan toteuttaa mm. valinnaisen puhelinverkon välityksellä, kiinteällä modeemiyhteydellä, ISDNyhteydellä, GSM-datayhteydellä tai LAN/WAN-liitynnällä (TCP/IP). SMS viestejä lähetettäessä ja vastaanotettaessa SafeNet tarjoaa lisäarvoa Content Gatewayhin nähden mm. - Viestien perille menosta kuittaus, vaikka se tapahtuisi myöhemminkin - Tiedon GSM-modeemin tilasta, onko se kytkeytyneenä GSM-verkkoon, jolloin valvomossa voidaan generoida hälytys kun yhteysmahdollisuus merkkiin katoaa. Tällöin voidaan saada melko hyvä varmuus siitä, että merkin ohjaaminen on mahdollista, ilman tarkistus kyselyä merkiltä. Tällä saadaan vähennettyä liikennöintitarvetta huomattavasti. APUOH- JELMA SNS_API PALVELU- KIRJASTO SMSC VALVOMO PC Tielaitoksen verkko Datanet SafeNet-verkko / Merkit Kuva 4. SafeNet-verkko käytettäessä SNS_API palvelukirjastoa.

13 10 Uutena liityntäarkkitehtuurina SafeNetiin on tulossa OPC (OLE for Process Control), jonka server- tai client-optio löytyy lähes kaikista valvomoohjelmistoista valmiina. Tällöin valvomo-ohjelmiston ja SafeNetin väliin ei tarvita erillistä apuohjelmaa yhdistämiseen, vaan järjestelmät voivat kommunikoida suoraa olemassa olevilla komponenteilla. Tämä tekee järjestelmästä huomattavasti yksinkertaisemman valvomo-sovelluksen kannalta, jolloin uusien valvomoiden yhteydessä ei tarvitse tehdä erillisiä apuohjelmia. Sonera ei pysty vielä antamaan tarkkoja päivämääriä milloin kyseinen liityntärajapinta on käytettävissä (Alustava arvio 2000 aikana). Kun kyseinen liityntä on valmiina kannattaa ehdottomasti käyttää sitä liityntärajapintana. OPC-arkkitehtuurin käyttö avaa mahdollisuudet siirtää joustavasti tietoa valvomo-sovelluksesta myös muihin sovelluksiin, joita voivat olla esim. erilaiset tiedonkeruu lokitiedostot yms. Myös useiden valvomoiden järjestelmissä voidaan kerätä tietoja suoraa OPC-serveriltä jokaisen valvomon käyttöön. VALVOMO PC OPC CLIENT SAFENET / OPC SER- VER SMSC Tielaitoksen verkko Datanet SafeNet-verkko / Merkit Kuva 5. SafeNet-verkko käytettäessä OPC-rajapintaa. Ã<+7((19(72 Tällä hetkellä paras vaihtoehto merkkien ohjaukseen SMS-viesteillä on Content Gateway. SafeNet-ratkaisu muodostuu OPC-rajapinnan julkaisun myötä teknisesti paremmaksi ja monipuolisemmaksi ratkaisuksi, mutta se ei ole vielä käytettävissä. SafeNetin tuoma lisäarvo ei silloin ole kovin suuri, kun merkkien ohjauslaitteet ovat itsenäisesti toimintoja suorittavia, jolloin kaikista ohjauksista normaaliolosuhteissa saadaan vaste ohjauksien perille menosta. SafeNetin edut lähes poistuvat viimeistään silloin, kun priorisoitu sanomavälityskeskus saadaan käyttöön. Jos merkkien ohjauslogiikoina käytetään sellaisia laitteita,

14 11 joissa sarjaliikenteen käsittelymahdollisuudet ja ohjelmamuistin määrä ovat riittäviä, voidaan laitteita ohjata sanomakeskusten toimintahäiriöiden aikana GSM-data liitynnän kautta, sillä merkkien GSM-modeemit tukevat SMSviestien käsittelyn lisäksi myös datasiirto ominaisuuksia. Tällöin ohjauksien ja vasteiden välityksen luotettavuus on käytännössä SafeNetin veroinen, sillä muita dataliittymiä kuin GSM-liittymä joita SafeNet voisi käyttää hyväkseen, ei merkeille kuitenkaan tulla rakentamaan. Kustannus/hyötysuhde on Content Gateway -ratkaisussa ehdottomasti SafeNet-ratkaisua parempi yksinkertaisemman liitynnän ja käyttökustannusten johdosta. SMS-viestit ja GSM-datayhteys voidaan myös muodostaa myös siten, että valvomo PC:hen kytketään suoraa GSM-modeemi, jonka avulla välitetään SMSviestit suoraa operaattorin sanomavälityskeskuksen kautta. Tällöin sanomanvälityksestä ei saada erikseen tietoa sanomien perillemenosta vasta kun ohjattavan laitteen vasteviestistä. Järjestelmä soveltuu merkkien ohjauksiin hyvin, mutta vaati ohjaus PC:lle oman GSM-modeemin ja sen hallintaan tehdyn sovelluksen. Kustannuksiltaan ei kyseinen ratkaisu eroa oleellisesti Content Gateway - ratkaisusta. Kyseisessä ratkaisussa GSM-operaattori on vapaasti valittavissa, kunhan se tarjoaa SMS-lähetys/vastaanottopalvelut sekä dataliittymän.

15 12 /b+'(7,('27 Kaapeloidut järjestelmät: Käyttökokemukset mm. seuraavista järjestelmistä: - VT-5 Kallan siltojen kaistaohjaukset ja siltojen avaus järjestelmä - VT-7 (E18) Sääohjatun tien ohjausjärjestelmä - Imatran tulli- ja raja-aseman muuttuvien opasteiden, puomien ja liikennevalojen ohjausjärjestelmä - Sallan Tulli- ja raja-aseman muuttuvien opasteiden, puomien ja liikennevalojen ohjausjärjestelmä Radioverkkoon perustuvat järjestelmät: Käyttökokemukset - VT-1(E18) Salo Sammatti muuttuvat nopeusrajoitusmerkit GSM/SMS-ohjaukset: Eri vaihtoehtoja testataan/ vertaillaan parhaillaan demoympäristössä eri pääteja ohjauslaitteilla ja ohjelmistoilla Sonera Content Gateway: - Sonera SafeNet - OPC-OLE for Process Control - /,,77((7 - Tielaitoksen verkkoarkkitehtuurin kehitystavoite nykyisten järjestelmien osalta Tielaitos/ Ari Tuomainen Tielaitoksen radio-ohjattujenopasteiden järjestelmän kehittämiskuvaus Tielaitos / Ari Tuomainen