INFO Yrittäjä. Länsi Pohjan Yrittäjät kouluttaa: Facebook-sivut yrityksen käytössä. Venäläinen matkailija välittää tietoa tehokkaasti

Transkriptio

1 Yrittäjä INFO Länsi Pohjan Yrittäjät kouluttaa: Facebook-sivut yrityksen käytössä Venäläinen matkailija välittää tietoa tehokkaasti Vuoden 2012 tärkeitä lukuja Kuntauudistus vaikuttaa myös yrittäjiin Inarin Yrittäjät, Kemijärven Yrittäjät, Kittilän Yrittäjät, Pelkosenniemen Yrittäjät, Posion Yrittäjät, Ranuan Yrittäjät, Rovaniemen Yrittäjät, Sallan Yrittäjät, Savukosken Yrittäjät, Sodankylän Yrittäjät, Tenonlaakson Yrittäjät Enontekiön Yrittäjät, Kemin Yrittäjät, Keminmaan Yrittäjät, Kolarin Yrittäjät, Muonion Yrittäjät, Pellon Yrittäjät, Simon Yrittäjät, Tervolan Yrittäjät, Tornion Yrittäjät, Ylitornion Yrittäjät

2 Elisa Idea. Aina oikean kokoinen liittymä yrityksellesi. Elisa Toimisto 365 Alk. 5,55 /kk Elisa Ideaan saat puhetta, viestejä ja dataa juuri yrityksellesi sopivan määrän. Ota lisäksi käyttöön Elisa Toimisto 365. Saat Microsoft Office -ohjelmat, sähköpostin ja kalenterin, joilla hoidat työasiat sujuvasti missä sitten oletkin. Varaa aika Yrittäjäpalvelupisteeseen (ark , pvm/mpm) verkkokauppa Elisa Shopit Kemi, Valtakatu 11 13, Elisa Shopit Tornio, Länsiranta 10 (Kauppakeskus Rajalla) Sami Matala , Elisa Shopit Rovaniemi, yrittäjäpalvelupiste, Koskikatu 27 Miika Kallio, , Lapin Yrittäjät Länsipohjan Yrittäjät Tarjouspaketti 24 kk: Puhepaketti sis. 2500min puhetta/kk norm.hintaisiin kotimaan puhelinnumeroihin ja matkapuhelinmaksun (mpm) ulkomaille soitettaessa. Ei sis. puheluita lisämaksullisiin palvelunumeroihin eikä yritysnumeroihin. Paketin ylimenevät puhelut 0,079 /min. SMS paketti sis. 100 kpl sms viestejä /kk, paketin ylimenevät viestit 0,079 /kpl. Elisa Idea Pro 21,6 Mbit/s, nopeuden tyypillinen vaihteluväli 0,4 10 Mbit/s. Kohtuukäyttö 10 Gt/kk ylimenevä tiedonsiirto 5,48 /alkava 10 Gt. Ulkomailla tehty tiedonsiirto ei sis. palvelun kk-maksuun. Tiedonsiirtonopeus vaihtelee riippuen päätelaitteen ominaisuuksista, sijainnista ja verkon kuormituksesta. Tarjous voimassa 29.2 asti. Elisa Toimisto 365 aktivointimaksu 27,50 /avaus. Max 50 käyttäjää. Hinnat voimassa toistaiseksi. Kaikki hinnat alv 0 %, koskevat y-tunnuksellisia yrittäjäasiakkaita ja uusia sopimuksia.

3 Murrosikää ja Murmanskia Valtio on jo pitkään suhtautunut Lappiin kuin epätietoiset vanhemmat kasvavaan murrosikäiseensä. Toisaalta vanhemmat ihailevat kehittyvää mukulaansa, mutta toisaalta eivät tiedä miten ryminällä elintilaa hakeva nuorta pitäisi tukea. Sopivasti viikkorahaa, suitsia ja kannustustusta ja edellytyksiä hyvään kasvuun, mutta missä suhteessa? Etelän päättäjät ovat pitkään toimineet kuin murrosikäisen vanhemmat, kehumalla Lapin kasvunäkymiä ja korostamalla pohjoisten alueiden merkitystä. Toisaalla samat vanhemmat ovat tehneet käytännön päätöksiä jotka iskevät pohjaa pois maakunnan kasvun tukemiselta. Suomi tarvitsee Lapin talouden vetoapua, mutta kentällä tämä ei ole näkynyt. Kuljetustukea on Lapissa jo vuosia toivottu nostettavan Suomessa edes samalle kartalle kuin Ruotsin vastaavaa. Mitä meillä tehdään? Leikataan vanhastakin puolet pois. Dieselveron korotukset kirpaisevat laajalti. Kuljetusyritykset juoksevat kilpaa kustannusten nousun ja oman kannattavuutensa kanssa. Aiheestakin alan yrittäjät ovat hermostuneita. Listaa voisi jatkaa pidemmällekin. Tammikuun lopun Suomen Yrittäjien Puheenjohtajien neuvottelupäivillä vieraillut valtiovarainministeri Jutta Urpilainen lupasi jonkinlaista täsmäelvytystä yritysten tukemiseksi, vaikkakin maaliskuun kehysriihessä on varmimmin luvassa sekä veronkorotuksia että menoleikkauksia. Täsmäelvytyskohteita löytyy Lapista, jonne on perusteltua ohjata tulevia infrainvestointeja. Valtion rooli Lapin kaivosklusterissa on edelleen auki. Pohjoisessa odotamme, että kannanottoja sekä ratainvestoinneista että muista toimista tulee kuluvan vuoden aikana. Kaivoskysymykset sivuavat vähintään kahden ministeriön mandaattia, mikä ei ole omiaan helpottamaan päätöksentekoa. Maassamme meneillään oleva vaaliputkien sarja vain vaikeuttaa päätöksentekoa. Politikointi ei vaan saisi ajaa talouden yli. Taantuman taittamiseksi on mentävä talouden ja yritysten vetovastuulla. Mistä yrittäjä saa itselleen virtaa ja tsemppiä epävarmojen talousuutisten ja mahdollisesti omaa toimialaa koskettavan taantuman keskellä? Tätä mietitään monessa kodissa tämän kevään aikana. Taantumasta tai lamasta puhuminen on vaikeaa. Tappiomielialaa ei haluta lietsoa, mutta toisaalta ikävien tosiasioiden tunnustaminen on yrittäjille realismia. Aluejärjestöt ovat yrittäjille tarjottavien neuvontapalveluiden kanssa valmiustilassa. Avaamme aluejärjestöissä Yrittäjien tukiverkoston jos yhtään näyttää siltä, että palvelulle on tarvetta. Unettomia öitä ei yrittäjän tarvitse valvoa siksi, ettei tukea tai neuvoja yrityksen talouden kohentamiseksi olisi tarjolla. Tunnetusti parasta terapiaa on vaihtaa kuulumisia toisen yrittäjän kanssa. Vertaistuki - niin kuluneelta kun ilmaisu kuulostaakin, on parasta sielunhoitoa. Nauru pidentää ikää ja omat ongelmat asettuvat oikeisiin mittasuhteisiin kun niitä pääsee jakamaan kollegan kanssa. Tulkaa siis kevään moniin yrittäjätapahtumiin. Luvassa on kevätaurinkoon heräävässä maakunnassamme sekä koulutusta, seminaareja että yhdessäoloa ja viihdettä. Käykää kotisivuillamme katsomassa mitä tapahtumakalenteri ehdottaa: tai lappi. Hyviä hiihtokelejä ja myötämäkeä bisneksen teossa, Paula Aikio-Tallgren Länsipohjan Yrittäjät ry puh.johtaja, Tornio PS. Pello peittosi jälleen länsikairan kunnat Elinkeinopoliittisessa mittaristo-kyselyssä. Onnittelut Pelloon! Monipuolinen Elpo toimii hyvänä keskustelunherättäjänä yrittäjien ja kuntapäättäjien välillä. PSS. Jos yrityksesi on kiinnostunut Koillis- Venäjän mahdollisuuksista, tule Suomen Yrittäjien järjestämälle Yrittäjämatkalle Murmanskiin Luvassa huippumatka huippuhyvässä yrittäjäseurassa! Yrittäjäinfo 1:2012 3

4 YrittäjäINFO 2012 Julkaisijat: Lapin Yrittäjät ry Hallituskatu Rovaniemi puh Länsipohjan Yrittäjät ry Valtakatu Kemi puh fax (016) LEVIKKI Lapin ja LänsipohjanYrittäjät ry:n jäsenyritykset ja sidosryhmät, noin 3500 kpl. Erikoisnumero(t) yritysjakeluna kaikkiin Lapin läänissä toimiviin yrityksiin ja toimipaikkoihin, noin 6000 kpl TOIMITUS Päätoimittajat: Pirkka Salo puh pirkka.salo@yrittajat.fi Martti Kankaanranta puh martti.kankaanranta@yrittajat.fi Taitto: Mainostoimisto Reklaami, Kemi Painopaikka: Sevenprint Oy, Rovaniemi ilmoitusmyynti Lapin Yrittäjät ry Kerttu Peltoniemi puh Länsipohjan Yrittäjät ry Päivi Kukkonen puh TEKNISET TIEDOT Sivukoko: 210 x 297 mm (A4) Painopinta-ala: 175 x 240 mm Värisyys: 4-värinen ilmoitushinnat takasivu /1-sivu ½-sivu ¼-sivu Vuosi-ilmoitussopimus / kaikki 6 numeroa: takasivu /1-sivu ½-sivu ¼-sivu x 40 mm Kaikkiin hintoihin lisätään alv 23 %. ILMESTYMISAIKATAULU 2012 Suluissa aineistopäivä Nro (27.1.) Nro (22.3.) Nro (18.5.) Nro (24.8.) Nro (5.10.) Nro (30.11.) Yrittäjä INFO Sisällysluettelo LÄNSI-POHJAN Yrittäjät aluesivut lapin Yrittäjät aluesivut Verot ja rahat Vuodenvaihteen veromuutokset Viitekorko ja viivästyskorko Ennakonpidätysprosentti Kilometrikorvaukset Päivärahat Yrityksen määräpäivät Luontoisedut Matkakuluvähennykset vuoden 2011 verotuksessa Verotuksen viivästyskorot ja veronpalautuksen korko Sosiaaliturva- ja vakuutusmaksut vuonna Työeläkevakuutusmaksut Yrityksen suhdannerahoitus jatkuu vuodella Uudet verokortit voimaan helmikuun alussa TYÖNANTAJAN ABC Lakineuvoja vastaa...20 Arkipyhät lyhentävät työaikaa...20 Muutoksia työntekijän oleskeluluvan vireillepanoon YRITYSTOIMINNAN ABC Lakineuvoja vastaa...22 Finpron vientirenkaat - kanava kansainvälisille markkinoille...22 Kiinteä sähkön tuotantotuki lopetetaan vuoden 2012 alussa Enterprise Europe Network tarjoaa väylän kansainvälisille markkinoille vaikuttaminen Kuntauudistus vaikuttaa pk-yrittäjien toimintaan...24 Muutoksia ensihoidon järjestämiseen Hyvä yrittäjä! Jos asiakkaasi on toinen yritys, laita yhteystietosi palvelusivullemme! TUOTTEET JA PALVELUT YRITYKSILLE Vuosi-ilmoitus 2011, kuudessa numerossa 260 euroa + ALV (43,33 euroa/lehti) Ota yhteyttä puh / Kerttu tai / Päivi Ilmoituksen koko 60 x 40 mm

5 Länsipohjan Yrittäjien aluesivut Länsipohjan Yrittäjien elinkeinopolitiikan mittaristokyselyn tulokset Länsipohjassa elinkeinopolitiikkka koko maan tasolla Länsipohjan Yrittäjien tekemän elinkeinopolitiikan mittaristotutkimuksen mukaan kokonaistuloksena on lähes neutraali arvio. Koko maan kaikkien kuntien saama pistekeskiarvo on 46 pistettä, mikä merkitsee sitä, että yrittäjät suhtautuvat kuntien elinkeinopolitiikkaan varsin neutraalisti. Asteikolla neutraali taso olisi ollut 50, pistettä. Länsipohjassa kaikkien vastausten yhteenlaskettu pistekeskiarvo on 44, eli lähes sama kuin kun valtakunnan taso. Kuntien pisteissä hajontaa Pello Länsipohjan kärjessä Pello on pisteillä 61 Länsipohjan ykkönen sijoittuen samalla koko maan listalla 30. Länsipohjassa kuntien saamissa arvioissa on kohtuullisen selvät erot. Parhaat arviot saaneiden kuntien pistemäärässä oli yli 20 pisteen ero verrattuna heikoimmat arviot saaneeseen kuntaan. 23 aluekeskuksen joukossa Tornio tuli 9. ja Kemi 19. Pisteissä ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia kuntatasolla. Länsipohjan kunnat ja niiden pisteet olivat nyt: Pello 61, Tornio 44, Kemi 41, Muonio 39 Kyselyn taustoittavista aihe-alueista, joita oli yhdeksän, Pello oli alueen paras peräti kahdeksassa. Ainostaan koulutuksessa Tornio oli parempi ja ykkönen alueella. Pello siis peittosi muut alueen kunnat yleisessä elinkeino-politiikassa, päätöksenteon yrityslähtöisyydessä, elinkeinotoimen resursseissa, kunnan viestinnässä ja tiedottamisessa, kunnan yhteistyössä seutukunnassa ja maakunnassa, kuntien hankintapolitiikassa, infrastruktuurissa sekä elinkeinoyhtiön toiminnassa Seutukuntakohtaiset erot suuria Selvityksen tulokset ajettiin seutukunnittain sen selvittämiseksi, onko seutukuntien saamissa arvioinneissa olennaisia eroja alueiden välillä. Länsipohjassa seutukuntien välillä piste-erot olivat lähellä maan keskimääräisiä eroja. Tornionlaakson seutukunnan pisteet olivat korkeimmat 56 pistettä, Kemi-Tornion 43 ja Tunturi-Lapin seutukunnan 41. Kysymysryhmittäin tarkasteltuna tulokset olivat varsin johdonmukaisia seutujen välillä järjestyksen suhteen. Pienimmät erot seutukuntien välillä on ylikunnallisessa yhteistyössä, koulutuksessa ja julkisissa hankinnoissa. Tunturi-Lapissa arviot olivat Kemi-Torniota kriittisemmät erityisesti päätöksenteon yrityslähtöisyydessä ja infrastruktuurissa. Kriittisimmät arviot yleensäkin olivat kuntien päätöksenteon yrityslähtöisyydestä ja yrityksen tasavertaisia mahdollisuuksia tuottaa kuntien järjestämisvastuulla olevia palveluita. Kolmena tärkeimpänä osa-alueena yrittäjät pitivät kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyyttä yleistä elinkeinopolitiikkaa ja päätösten yritysvaikutusten arviointia, julkisten palveluiden järjestäminen ja kunnan hankintapolitiikka tulivat tärkeysjärjestyksessä heti perässä. Kontilla kansainvälisyyteen Ulkomaalaistaustaisten kulttuuriosaaminen, kansainvälisten opiskelijoiden ajantasainen liiketoimintaosaaminen ja businessenkeleiden kokemus halutaan tuoda hyödyntämään alueen pk-yrityksiä. Ensimmäinen JOB B AUS tilaisuus pidettiin Lappian Minerva LIIKE tilassa Kuvat: Joonas Koivumaa, Kemi-Tornio ammattikorkeakoulu Yrittäjäinfo 1:2012 5

6 > JÄTEILTA < klo Lappia, Keminmaan toimipiste, Ravintola Salvia Autoilijantie 1, Keminmaa Tervetuloa! Uusi jätelaki tulee voimaan Uudistuksen taustalla ovat muun muassa EU-lainsäädännön asettamat uudet vaatimuksia jätehuollon toimialalle. Kunnat voivat jatkossakin halutessaan päättää alueellaan noudatettavasta jätteenkuljetusjärjestelmästä sekä varsin pitkälti myös siitä, miten yhteistyö yksityisen sektorin toimijoiden kanssa rakennetaan ja miten paljon toimintamahdollisuuksia yrityksille halutaan antaa. Sopimusperusteinen jätteenkuljetusjärjestelmä on käytössä noin puolessa Suomen kunnissa. Uusi jätelaki edellyttää, että näissä kunnissa tulee tehdä kuljetusjärjestelmää koskeva uusi päätös lain voimaan tulon jälkeen. Esimerkiksi Kemi-Tornio alueella on sekä sopimusperusteista jätteenkuljetusjärjestelmää että kunnan järjestämää. Mikä jätteenkuljetusjärjestelmä on kustannustehokkain ja paras hinta/laatusuhteeltaan; sopimusperusteinen jätteenkuljetusjärjestelmä, ts. kiinteistönhaltijat tekevät itse sopimukset jätteenkuljetuksesta? kunnan järjestämä jätteenkuljetus? jätteenkuljetus järjestetään seutukunnallisena, usean kunnan yhteisjärjestelynä? Jäteilta on avoin tapahtuma, jossa yrittäjät/yritysten edustajat, alueen kuntien jätelautakunta ja Perämeren Jätehuolto Oy:n edustajat kertovat näkemyksistään. Tule kuuntelemaan ja keskustelemaan jätteenkuljetuksesta ja muusta jätehuoltoon liittyvästä! VALAKIAT verkostofoorumi.. klo Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu/kosmos, Tietokatu 1, Kemi Miten yrityksesi tai yhteisösi voi hyödyntää korkeakoulujen osaamista, resursseja ja palveluja? Yritykset ja julkiset toimijat sekä Lapin korkeakoulukonsernin korkeakoulut kohtaavat Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun ja Digipoliksen isännöimällä VALAKIAT verkostofoorumilla. Toimitusjohtaja Tomi Grönfors Veen Waters Oy:stä kertoo verkostojen ja kumppanuuksien merkityksestä menestykselliselle yritystoiminnalle. Suomen Yrittäjien osaamisesta ja koulutuspolitiikasta vastaava johtaja Martti Pallari valaisee ammattikorkeakoulujen vaikuttavuutta ja yhteistyömahdollisuuksia yritysten kanssa. VALAKIAT verkostofoorumi tarjoaa kattavan katsauksen korkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja koulutuspalveluihin. Yhteistyökumppanimme esittelevät konkreettisin esimerkein yrityksille ja julkisille toimijoille toteutettuja toimeksiantoja. Tule verkostoitumaan, keskustelemaan ja kehittämään yhteistyötä alueemme parhaaksi. Tilaisuudessa on buffet-tarjoilu. Ilmoittautuminen mennessä ja lisätietoa: 6 Yrittäjäinfo 1:2012

7 Neuvontapalvelut jäsenyrityksille Kysy neuvoa asiantuntijoiltamme jo yksi neuvo on jäsenmaksun arvoinen. Seuraavat asiantuntijayritykset antavat jäsenistölle maksutonta neuvontaa. Neuvonta on ensineuvontaa ja tarkoittaa vastausta selkeään kysymykseen puhelimitse tai sähköpostin välityksellä. Tällaisessa ensineuvonnassa ei ole kysymys runsaasti aikaa vievästä selvityksestä. TILI- JA VEROASIAT Yrittäjien Tilitoimisto Valtakatu 5, KEMI fax (016) Eija Heikkinen Kirjanpito- ja veroneuvonta puh eija.heikkinen(at)yrittajat.fi Päivi Kukkonen Palkkaneuvonta, saatavien perintä, tili- ja veroasiat, työsuhdeneuvonta puh paivi.kukkonen(at)yrittajat.fi Balance Systems Oy/Anne Kurtti Kaivokatu 3 A 7, KEMI puh , fax anne.kurtti(at)balancesystems.fi Lapin Tulostieto Oy/Eija Pasula Alkkulanraitti 56, YLITORNIO Jokijalantie 65, KOLARI puh. (016) , fax (016) puh. (016) , fax (016) tulostieto(at)co.inet.fi Meri-Lapin Tilitoimisto Oy/ Kimmo Keskitalo Sormisarantie 5, KEMINMAA puh. (016) gsm fax (016) kimmo.keskitalo(at)hotmail.com Rajalaskenta Oy/ Raili Toratti ja Ulla Viiri Kauppakatu 17, TORNIO puh. (016) , , fax (016) ulla.raili(at)rajalaskenta.inet.fi Tilitoimisto Kristiina Lahdenperä Liisankalliontie 34, TORNIO puh. (016) , fax (016) kristiina.lahdenpera(at)pp.inet.fi Tilitoimisto Polojärvi Ky/ Veikko Polojärvi Pl 125, MUONIO puh , fax (016) info(at)tilitoimistopolojarvi.fi Pohjolan Tilipalvelu Oy Pirjo Moilanen-Ahopelto Sairaalakatu 2, KEMI puh gsm fax (016) pirjo.moilanen-ahopelto(at) pohjolantilipalvelu.fi Tornion Konsultti & Tilipalvelu/ Birgitta Innanen Virkamaankatu 10, TORNIO puh , fax (016) birgitta.innanen(at)tokons.fi YRITYSJURIDIIKKA, LAKIASIAT Asianajotoimisto Aimo Tervahauta Ky/ Aimo Tervahauta Kauppakatu 15, KEMI puh. (016) , fax (016) aimo.tervahauta(at)aatsto.inet.fi Asianajotoimisto Henriksson & Heikkilä Oy/Tuomo Heikkilä Hallituskatu 6, TORNIO puh. (016) , fax (016) Asianajotoimisto Pekka Heino Ky/ Pekka Heino Keskuspuistokatu 2, KEMI puh. (016) , fax (016) asianajotoimisto.pekkaheino(at)co.inet.fi Asianajotoimisto Lasse Vartiainen Ky/ Lasse Vartiainen Keskuspuistokatu 9, KEMI puh. (016) , fax (016) asianajo.vartiainen(at)co.inet.fi Lakiasiaintoimisto Tuula Mäkinen Oy Tietokatu 6, Kemi Puh. o toimisto(at)lakimakinen.fi KANSAINVÄLISEN HENKILÖ- JA YRITYSVEROTUKSEN NEUVONTA Meri-Lapin verotoimisto/ Tornion toimipiste Tuomo Kangasniemi Puutarhakatu 3,95400 TORNIO puh Pohjois-Suomen verovirasto/ Yritysverotoimisto Eeva Mäkinen Hallituskatu 3 A, ROVANIEMI puh TYÖVOIMAN VUOKRAUS Temployment Oy/Varamiespalvelu/ Anu Grönlund Valtakatu 16, KEMI puh. (016) , fax (016) anu.gronlund(at)varamiespalvelu.fi YRITTÄJÄN VIESTINTÄRATKAISUT Elisan Yrittäjä asiakaspalvelu puh Elisa Shopit, Kemi, Valtakatu 11 Elisa Shopit, Tornio, Rajalla kauppakeskus SOSIAALINEN MEDIA Koivu Interactive Tietokatu KEMI Gsm neninnam.okkim moc.evitcaretniuviok mikko.manninen(at)koivuinteractive.com RAJA AVAA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA Crossborder Tornedalen on ylsi monista raja-alueilla ympäri Eurooppaa sijaitsevista EURES-toimistoista. Pyrkimyksenä on edistää työhön, koulutukseen ja yritysten sijoittumiseen liittyvää yhteistyötä Tornionlaaksossa ja laajemminkin pohjoisilla alueilla. Lars Kero Cordinator, Ruotsi Arbetsförmedlingen EURES Crossborder Tornedalen Storgatan 78 SE HAPARANDA, Sverige puh. +46 (0) lars.kero(at)arbetsformedlingen.se Marja Ketola Koordinaattori, Suomi Meri-Lapin työ- ja elinkeinotoimisto Suensaarenkatu TORNIO puh Gsm marja.ketola@te-toimisto.fi EURES-neuvoja Pertti Tikkala Meri-Lapin työvoimatoimisto Suensaarenkatu 2, TORNIO puh (0) Gsm (0) fax +358 (0) pertti.tikkala(at)mol.fi Yrittäjäinfo 1:2012 7

8 Tuotteet ja palvelut yrityksille YrittäjänTilitoimisto Eija Heikkinen: Kirjanpito ja veroneuvonta Puhelin Päivi Kukkonen: Palkkaneuvonta, saatavien perintä, tili- ja veroasiat, työsuhdeneuvonta Puhelin Vakuutusmeklari Salme Niemelä Puh , Yrittäjän Tilitoimisto Valtakatu Kemi Telefax (016) Yrittäjäinfo 1:2012

9 Lapin Yrittäjien aluesivut Esa Auer ja Markku Mäkitalo Lapin Yrittäjien varapuheenjohtajiksi Lapin Yrittäjät ry:n hallitus valitsi järjestäytymiskokouksessaan uudet varapuheenjohtajat ja työvaliokunnan jäsenet. Varapuheenjohtajiksi valittiin toimitusjohtaja Esa Auer Rovaniemeltä (VMP Group) ja toimitusjohtaja Markku Mäkitalo Kittilästä (Immelmökit). Hallituksen työvaliokuntaan valittiin puheenjohtaja Lauri Väärälän sekä varapuheenjohtajien Esa Auerin ja Markku Mäkitalon lisäksi Vuokko Mikkola Utsjoelta ja Seija Kupila Rovaniemeltä. Lapin Yrittäjien hallituksen työvaliokunnan tehtävänä on valmistella asioita hallitukselle, tehdä erikseen annetun valtuutuksen mukaisia päätöksiä ja toimia päätöksentekoelimenä kiireellisissä asioissa. Työvaliokunnan toimikausi on yksi vuosi. Uusi formaatti Kevätvirityksessä Lapin Yrittäjien Kevätviritys-tapahtuma järjestetään Levillä yhteistyössä OP-ryhmän, Ilmarisen ja Elisan kanssa. Perinteisessä Yrittäjien Kevätviritystapahtumassa panostetaan tänä vuonna yrittäjien fyysiseen ja henkiseen jaksamiseen. Viikonlopun ohjelmassa pääteemana on selvittää osallistujien fyysinen kunto ja antaa eväitä sen parantamiseen. Mielen virkeyttä tarjotaan heittäytymällä vapaalle arjen stressistä. Uutta on myös osallistujaystävällinen hinnoittelu. Yhteistyökumppaniemme tuella viikonloppupaketti majoituksineen, aterioineen ja kuntotestauksineen hinnoitellaan totuttua selvästi edullisemmaksi. Tarkemmat tiedot ohjelmasta, hinnoittelusta ja ilmoittautumisesta selviävät tapahtuman varsinaisen markkinoinnin yhteydessä helmi-maaliskuussa. Tarkkaile siis postiasi. Alueelliset neuvontapalvelut Lapin Yrittäjät ry tarjoaa jäsenilleen maksutonta puhelinneuvontaa yrityksen lakiasioissa ja taloushallintoon sekä omistusjärjestelyihin liittyvissä kysymyksissä. Neuvontapalvelu on tarkoitettu vain jäsenyrityksille, joten varaudu ilmoittamaan jäsennumerosi soittaessasi neuvontapalvelua tarjoavalle yhteistyökumppanillemme. YRITYKSEN LAKIASIAT Asianajotoimisto Autonen & Vihervalli Ky Hannu Autonen, puh Jouni Vihervalli, puh Kasarmintie 10, Sodankylä puh. (016) , fax (016) Asianajotoimisto Juntura Oy Jarmo Juntura Pekankatu 4 B 16, Rovaniemi puh , fax (016) asianajaja@juntura.eu Asianajotoimisto Laki-Forum Oy Esa Luomajoki Rovakatu 13, Rovaniemi puh. (016) , fax (016) esa.luomajoki@laki-forum.com Asianajotoimisto Ylisuvanto Oy Jouko Ylisuvanto Pekankatu 4 B 14, Rovaniemi puh. (016) , fax (016) jouko.ylisuvanto@ylisuvanto.com TALOUSHALLINTO JA OMISTUSJÄRJESTELYT Yritystoiminnan aloittaminen Yritysverotus Kirjanpito Työsuhdeasiat (työaika, palkkataulukot, työnantajamaksut, työehtosopimuksen sisältö, yleissitovat sopimukset sukupolven- ja omistajanvaihdokset Lapin Tilintarkastus Rovakatu B 50, Rovaniemi Heikki Vänttinen KHT, puh Marianne Mursu HTM, puh Rovaniemen Tili- ja Verotieto Oy Maakuntakatu A, Rovaniemi Veijo Ollila OTK, puh Tilintarkastus Procenta Ky Hallituskatu 26, Rovaniemi Veikko Vaarala HTM, puh Kirjanpitotyö S. Kupila Kivipolku 2, Rovaniemi Seija Kupila, Yrittäjäinfo 1:2012 9

10 Uusia jäsenyrityksiä Toivotamme seuraavat uudet jäsenet tervetulleeksi yrittäjäjärjestön jäseneksi. Tervetuloa käymään myös aluetoimistossamme sekä osallistumaan järjestämiimme tilaisuuksiin. Yhteyttä voi ottaa erilaisissa asioissa myös puhelimitse puh tai sähköpostitse: toimisto@lapin.yrittajat.fi. Tietoja järjestön toiminnasta saa myös yrittäjäjärjestön kotisivuilta: ja Inari Day Spa Valo Oy, Fysikämmen, Ivalojoen matkailupalvelut Ky, Lapland expedition, Tiina Sanila Tmi. Kemijärvi Halkohemmot, Maritta Pernu Tmi. Kittilä JMK Works, Kiinteistönvälitys, Kittilän Sisustuskangas ja Luontaistuote, Kivapa Oy, Tundra Huskies. Posio Blue Moon Huskies, Latvala Jarmo Juhani, Sini Ylisirniö Tmi. Ranua Pohjoisen Auto Oy, Polarina Import Oy, TRV-Haketus Oy. Rovaniemi Ahonen Nadja, Ail Trade, Beauty Heaven, Bed & Breakfast Kesäpirttilä, Biosep Ky, Kairankulkija Oy, Kelosta Oy, Kimmo Koistinen, Kuljetus Matila Oy, Lapland Invest Stores, LVI-insinööri- ja suunnittelutoimisto, Niemelä, Rowidec Oy, Saarenkylän Vakuutuspalvelut Oy, Sami Yrjänheikki, Suuseppä Anneli Ahvenjärvi Ky, VSK-Infra Oy, Yhteistyövalmennus Aatra Oy. Salla Kuljetus A & N Parkkinen Ky, Rakennuspalvelu Yrjänheikk Tmi, Sallan Putkiasennus Oy, S-Market Erätuli, Snowpoint Oy. Tenonlaakso Wild Food And Extreme Oy. Jäsenenä saat mm. perinnän vuosisopimuksen veloituksetta (etu 110 ) ja joustavan laskujen osto - palvelun (etu 50% vuosimaksusta). Lisäksi saat puhelimitse tapahtuvan maksuttoman lakineuvonnan. Lisätietoja palveluista ja jäseneduista: Päivi Somero, puh , paivi.somero@svea.fi tai puh , myynti@svea.fi Tarjoamme Suomen Yrittäjien jäsenille merkittäviä rahanarvoisia etuja. Esimerkiksi Elisa Yrityspotin kokoluokista 1 5 myönnetään jäsenetuna 25 % alennus kuukausimaksuista. Edun arvo on valitsemastasi kokoluokasta riippuen 156 eurosta jopa 720 euroon vuodessa! Elisa Yrityspotti on koko yrityksen käyttöön tuleva puhepooli, jossa kaikki mobiililiittymät käyttävät yhtä pakettia. Paketista veloitetaan yksi kuukausimaksu. Lisätiedot: Elisan Yrittäjäasiakaspalvelu: puh ark. 8 16:30 (mpm/pvm) - Varaa henkilökohtainen tapaaminen lähimpään Yrittäjäpalvelupisteeseen: tai soita Elisa Yrityspotti sekä muut jäsenedut osoitteessa Vakuutus korvaa, jos koneet kaatuvat - mutta meneekö koko firma nurin, jos itse kompastut? Entä miten käy perheesi toimeentulon? Tapiolassa yrittäjän elämää käsitellään kokonaisuutena. Kilpailukykyinen ratkaisu suojaa sinut, yrityksesi ja perheesi. Tilaa maksuton riskikartoitus osoitteessa tapiola.fi/ omaturva. Palvelemme myös numerossa (ma-pe 8-18). Jos olet alle 45-vuotias yrittäjäjärjestön jäsen, kysy lisätieto ja yrityksen maksuttomasta investointisuojasta ja terveystarkastuksesta osana Yrittäjän Omaturvavakuutusta. Yrittäjän elämä. Se on paljon muutakin kuin työtä. Liittyminen Lapin Kansan palveluhakemistoon internetissä jäsenhintaan 29 /kk + alv (norm. 39 /kk). Tutustu: palvelut.lapinkansa.fi Lisätietoja: Helena Tuulaniemi puh Santas s Hotel Santa Claus, Santa s Hotel Tunturi sekä Santa s Hostel Rudolf antavat 15% alennuksen listahintaisesta majoituksesta. Jäsenedun mukaiset varaukset voi tehdä puhelimitse tai sähköpostitse seuraavasti: Santa s Hotel Tunturi, myyntipalvelu (016) , sähköposti: saariselka@santashotels.fi Santa s Hotel Santa Claus ja Santa s Hostel Rudolf, myyntipalvelu (016) sähköposti: rovaniemi@santashotels.fi 10 Yrittäjäinfo 1:2012

11 Venäläinen matkailija välittää tietoa tehokkaasti Hyvä ja huono palvelu leviävät pietarilaisessa puskaradiossa. Yrittäjät tekevät monta asiaa väärin venäläisturistien palvelujen tuottamisessa. Ongelmat eivät välttämättä ole yksittäistapauksissa suuria, mutta pienistä asioista saattaa kasvaa venäläisessä kulttuurissa iso asia, jonka perusteella turisti tekee ratkaisun, palaako enää ikinä takaisin kohteeseen. Osa venäläisistä onkin jopa pettynyt Suomen lomiinsa. Tällä voi olla isompiakin vaikutuksia, sillä venäläiset jakavat kokemuksensa hanakasti; ystävien ja tuttavien sanaan luotetaan paljon. - Venäjällä parasta mainontaa on ns. naisten radio, sanoo pietarilaisen matkatoimisto Douett Travel Companyn johtaja Irina Platonova. Tämä tarkoittaa siis puskaradiota. Se toimii tehokkaasti, niin hyvässä kuin pahassa. Venäläisessä kulttuurissa naisen, vaimon, sana myös painaa paljon päätöksiä tehtäessä. - Jos joku sanoo, että heillä oli erittäin hyviä kokemuksia Suomessa jossakin paikassa, tai missä muualla tahansa (ei Suomessa), hänen tuttunsa haluavat mennä usein samaan paikkaan kokeakseen saman. Ja systeemi toimii tietysti myös toisin päin. -Jos heidän kokemuksensa on negatiivinen, kuulija miettii menisikö kohteeseen vai ei (vaikka olisi sitä harkinnutkin jo aiemmin). Kokemukset ovat hyvin tärkeitä. Pettymys lähtee pienestä Matkailijoiden pettymykset lähtevät siis usein pienistä asioista, voisi sanoa että perusasioista. - Tietoa ei ole tarpeeksi. Monissa esitteissä ja lehtisissä on kerrottu vain jonkun paikan nimi ilman kuvausta ko. paikasta, ilman hintatietoja, ilman aukioloaikoja, kertoo Irina Platonova. Samoin mainonta voi olla puutteellista, jopa harhaanjohtavaa. - Ei ole täsmällisiä kuvia hotellihuoneista, mökeistä, kylpylöistä. Myös palveluista, jotka vaativat ennakkotilauksen, kaivataan täsmällistä tietoa. Isoissa lomakeskuksissa ei monien venäläisten mielestä huomioida riittävästi yksinään matkustavia pariskuntia ja perheitä. Esimerkiksi ryhmiin ei oteta yksittäisiä pariskuntia mukaan eikä retkiä järjestetä pienelle joukolle, tai että tällaiset retket on ostettava etukäteen. -Se on todella ikävää, koska on paljon turisteja, jotka eivät halua ostaa retkiä etukäteen. Tämä on totta, sillä vaikka venäläinen hakee aktiivilomaa, niin hän toimii usein impulsiivisesti ja suunnitelmat muuttuvat nopeasti. Ylipäätään venäläisen kulttuurin, mutta myös sen ruokakulttuurin parempi tuntemus olisi paikallaan. Esimerkiksi pienet ravintolakonfliktit jäisivät syntymättä, kun Suomessa ymmärrettäisiin venäläisten tapa nauttia ruoasta yhdessä. -Kun on buffet-pöytä, niin usein joku hakee isot annokset ruokaa pöydästä, ja sitten kaikki syövät yhteisesti niiltä lautasilta pöydässä. Venäläinen tavallaan siirtää buffetin omaan pöytään. Tässä tulee tilaongelmia pöydässä, esimerkiksi, sanoo venäläisen matkailun asiantuntija, matkatoimisto Futurist Oy:n toimitusjohtaja Petri Novitsky. Maksetusta matkasta piti maksaa pantti Yllättävät palvelukäytännöt voivat hämmentää, yllättää, ärsyttää ja oikeasti vaikuttaa loman viettoon. Turisteja esimerkiksi ärsyttää se, että jotkin majoitusliikkeet vaativat asiakkaan luottokorttinumeron, vaikka matka on jo maksettu venäläiselle matkanjärjestäjälle ja asiakkaalla on majoitusvoucher. -Kerran asiakkaamme soitti hotellista majoittuessaan, kun hänellä oli tällainen ongelma. Hänellä ei ollut luottokorttia lainkaan ja hotelli vaati sadan euron panttimaksua. Onneksi hänellä oli tämä raha, mutta se vaikutti hänen kahden päivän matkaansa niin, että hänen käyttövaransa olivat pienet matkan ajan, koska sata euroa oli pois pelistä, kertoo Irina Platonova. Muutokset palvelussa eivät aina myöskään miellytä. - Jotkin aiemmin ilmaiset palvelut ovat muuttuneet maksullisiksi. No, tämä on varmasti osin luonnollistakin joissakin yhteyksissä, mutta Platonova antaa esimerkin langattomien verkkojen muuttumisesta maksullisiksi esimerkiksi hotellissa. Kielen käyttöön pitäisi kiinnittää huomiota Osa venäläismatkailijoista puhuu hyvää englantia, varsinkin nuorempi sukuolvi, mutta jos palvelua saa venäjäksi, se ilahduttaa. - Mutta on riittävää, jos on kirjoitettua informaatiota venäjäksi. Tiedon pitää kuitenkin olla kattavaa, hyödyllistä ja kielen hyvää, sanoo Irina Platonova. Myös hotellihuoneisiin kaivataan kirjoitettua informaatiota venäjäksi, niin hotellin palveluista kuin muistakin. Lähi- ja luomuruokaa, luontoa, turvallisuutta Mitä venäläiset turistit sitten haluavat Suomen matkoiltaan? Mitä he odottavat? - Vastinetta rahoilleen (että kaikki lupaukset pidetään), hyvää palvelua, turvallista lomaa sekä luontoystävällisiä lomia ja aterioita (kuten lähi- ja luomuruokaa), sanoo Irina Platonova. Paljon hyvääkin löytyy suomalaisesta palvelusta. -Ravintoloissa on venäjänkieliset menut, kaupat ovat auki sunnuntaisin, hotelleissa näkyvät venäläiset tv-kanavat. Ja: - Suomalaiset ovat alkaneet miettiä, miten venäläisiä pitää palvella. Mutta jokainen turisti on erilainen. Ei ole oikein puhua venäläisistä yhtenä kokonaisuutena. Jos todella haluaa palvella venäläisiä oikealla tavalla, kannattaisi olla Venäjällä toimiviin matkailualan ammattilaisiin yhteydessä. Kari Kauppinen Yrittäjäinfo 1:

12 ELY-keskus - Tietoa, rahoitusta ja kontakteja yrityksellesi ELY-keskukset ovat osa Yritys-Suomi -palveluverkostoa. Yritys-Suomi -verkoston toimijat tarjoavat neuvoja ja palveluja yritystoiminnan aloittamiseen, kasvuun ja kehittämiseen. Tutustu verkkopalveluun: - yrityksen palvelut yhdessä osoitteessa. ELY-keskuksissa on otettu käyttöön sähköinen asiointipalvelu, joka helpottaa avustusten hakemista ja tehostaa yrityksille myönnettävien avustusten käsittelyä. Muun muassa yrityksen kehittämisavustusta voi hakea ELYkeskusten sähköisen asiointipalvelun kautta osoitteessa: Asiointipalveluun kirjaudutaan Verohallinnon ylläpitämällä Katso-organisaatio-tunnisteilla. Jos sinulla on kysyttävää yritystukien sähköisestä asioinnista, soita Yritys-Suomen puhelinpalveluun puh Yrityksen kehittämisavustus on harkinnanvarainen valtionavustus, jota yritys voi hakea investointeihin, liiketoimintaosaamisen, kansainvälistymisen sekä tuotteiden ja tuotantomenetelmien kehittämiseen. Kehittämisavustusta voidaan myöntää yrityksen pitkän aikavälin kilpailukykyä parantavaan hankkeeseen, jolla on merkittävä vaikutus yrityksen kasvuun, teknologiaan, kansainvälistymiseen, tuottavuuteen tai liiketoimintaosaamiseen. Hyväksyttävät kustannukset ja tuen enimmäismäärä vaihtelevat hankkeen sisällön mukaan. Avustus myönnetään kustakin hankkeesta erikseen tehtävän yritys- ja hankearvioinnin perusteella. Pääosa ELY-keskuksen myöntämästä kehittämisavustusrahoituksesta on Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) osarahoittamaa. ELY-keskus välittää myös Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman mukaista yritystukea mikroyrityksille ja elintarvikkeiden jalostusyrityksille aina keskisuuriin yrityksiin saakka.yritystuki Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman kautta voi kohdentua maaseudun mikroyrityksiin ja elintarvikkeiden jalostuksen alalla aina keskisuuriin yrityksiin saakka. Rahoitusta voidaan myöntää yritystoiminnan kehittämiseen ja investointeihin sekä mikroyrityksissä myös ensimmäisen vieraan palkatun työntekijän palkkakustannukseen. Yrityksen kehittämistuen tavoin kyseessä on harkinnanvarainen EU-osarahoitteinen ohjelmallinen rahoitusmuoto, johon EU-osuus tulee maaseuturahastosta. Osa maaseuturahaston yritysrahoituksesta kulkee paikallisten toimintaryhmien ohjelmien kautta. Rahoitusmuodosta lisätietoja Maaseutuviraston internetsivuilta osoitteesta: rahoitus > Yritystoiminnan tuet ELY-keskuksen kehittämisohjelmat yritystoiminnan käynnistämiseen ja kehittämiseen ProStart Yritysidean arviointi- ja kehittämisohjelma TuoteStart Tuote- tai palveluideoiden kaupallistamisasiantuntijaohjelma PK-LTS Liiketoimintasuunnitelman laatimisohjelma Myyntiteho Myynnin ja markkinoinnin asiantuntijaohjelma Balanssi Talouden ja rahoituksen kehittämisohjelma easkel Tietotekniikka liiketoiminnassa -kehittämisohjelma Globaali Kansainvälistymisen kehittämisohjelma Kunto Liiketoiminnan kehittämisohjelma Myyntiteho Myynnin ja markkinoinnin kehittämisohjelma Tuotto+ Tuotannollisten yritysten tuottavuuden kehittämisohjelma ViestinVaihto Hallittuun sukupolvenvaihdokseen valmentava kehittämisohjelma Terveyttämispalvelu Muutostilanteita varten suunniteltu liiketoiminnan kehittämis- ja sopeuttamisohjelma Koutsi Pk-yritysten osaamistarpeiden arvioinnin ja koulutussuunnittelun kehittämispalvelu Pk-yrityksen myynti- ja markkinointikoulutus myynnin ja markkinoinnin kehittämisvalmennus ( ) Paremmasta palvelusta kilpailuetua liiketoiminta-, palvelu- ja tuotemuotoilun kehittämispalvelu Lisätietoja kehittämisohjelmista ja haku: Ajankohtaiset koulutukset: 12 Yrittäjäinfo 1:2012

13 Vuodenvaihteen veromuutokset Vuoden 2012 alusta on tullut voimaan joukko veromuutoksia. Yhteisövero laski 26 prosentista 24,5 prosenttiin, ja pääomaverokanta nousi 28 prosentista 30 prosenttiin ja yli euron osalta 32 prosenttiin. Listaamattoman osakeyhtiön osingon yhteen kertaan verotettu määrä säilyy 9 prosentissa nettovaroista. Tämän osingon enimmäismäärä kuitenkin aleni eurosta euroon. Ansiotulojen veroperusteet lievenivät Kotitalousvähennyksen enimmäismäärä laski eurosta euroon, ja työkorvauksesta on jatkossa vähennyskelpoista 45 prosenttia (v vähennyskelpoinen osuus oli 60 prosenttia). Jos kotitalousvähennykseen oikeuttavaa työtä tekemään palkataan työntekijä, palkasta on vähennyskelpoista 15 prosenttia (30 prosenttia v. 2011). Palkan sivukulut ovat edelleen kokonaisuudessaan vähennyskelpoisia. Asuntovelan korosta vähennyskelpoista vuonna 2012 on 85 prosenttia, vuonna 2013 osuus on 85 prosenttia ja vuodesta 2014 lukien 75 prosenttia. Yhteismetsille säädettiin uusi 28 prosentin verokanta. Alv-kokeilu loppui Työvaltaisten palvelualojen, kuten parturi- ja kampaamopalveluiden, ja eräiden käsityövaltaisten alojen alv-kokeilu päättyi vuoden 2011 lopussa. Näihin sovellettu 9 prosentin verokanta nousi 23 prosenttiin vuoden 2012 alusta. Vähintään kuukauden ajaksi tilattujen sanoma- ja aikakauslehtien verokanta nousi 0 prosentista 9 prosenttiin. 1. VEROT JA RAHAT Kiristyviä veroja Perintö- ja lahjaverotus kiristyi euroa ylittävissä siirroissa 13 prosentista 16 prosenttiin lähisukulaisten välisissä luovutuksissa. Makeis- ja virvoitusjuomaveroa sekä alkoholi- ja tupakkaveroja korotettiin. Myös liikenteen polttonesteiden verotus kiristyi. Rakennusalalla otetaan käyttöön veronumero. Lisätietoja: Tarkempia tietoja uudistuksista on Yrittäjäinfoissa nro 5/2011 ja 6/2011 sekä Internet-osoitteessa > Tiedotteet > Vuodenvaihteen muutoksia VM:n hallinnonalalla. Viitekorko ja viivästyskorko Korkolain mukainen viitekorko ajalle on 1 prosentti. Viivästyskorko samalle ajanjaksolle on siten 8 prosenttia vuodessa (viitekorko lisättynä korkolain mukaisella 7 prosenttiyksikön lisäkorolla). Korkolain (340/2002) mukaan viivästyskoron määrittämisessä käytettävä viitekorko on Euroopan keskuspankin viimeisimpään perusrahoitusoperaatioon ennen kunkin puolivuotiskauden ensimmäistä kalenteripäivää soveltama korko pyöristettynä ylöspäin lähimpään seuraavaan puoleen prosenttiyksikköön. Tätä viitekorkoa sovelletaan seuraavan kuuden kuukauden ajan. Lisätietoja: Suomen Pankin viestintä, p Ennakonpidätysprosentti Ennakonpidätysprosentti muodostuu valtion verosta, kunnallisverosta ja kirkollisverosta. Vuoden 2012 valtion tuloveroasteikko vuositulojen mukaan. Verotettava Vero alarajan Vero alarajan ansiotulo, kohdalla, ylittävästä tulon osasta, % , , , ,75 Valtion veron lisäksi ennakonpidätysprosenttiin lasketaan mukaan kunnallisvero prosentin välillä, keskiarvo 1,40 prosent- kirkollisvero (v vaihtelee 1,00 2,00 (v keskimäärin 19,25 prosenttia) sekä tia). info Yrittäjäinfo 1:

14 1. VEROT JA RAHAT Kilometrikorvaukset 2012 Oman auton kilometrikorvaus laskee 1 sentillä kilometriltä. Käyttöetuauton kilometrikorvaus nousee 1 sentillä kilometriltä. Palkansaajan omistamallaan tai hallitsemallaan kulkuneuvolla tekemästä työmatkasta suoritettavien matkustamiskustannusten korvausten enimmäismäärät on lueteltu oheisessa taulukossa. Jos palkansaajan omistamassa tai hallitsemassa kulkuneuvossa matkustaa muita henkilöitä, joiden kuljetus on työnantajan asiana, korotetaan korvausten enimmäismääriä 3 senttiä kilometriltä kutakin mukana seuraavaa henkilöä kohden.jos palkansaaja, jolla on Verohallinnon luontoisetujen laskentaperusteita koskevassa päätöksessä tarkoitettu auton käyttöetu, käyttää tällaista autoa työmatkan suorittamiseen ja maksaa itse tästä matkasta aiheutuvat polttoainekulut, hänelle korvattavien polttoainekulujen enimmäismäärä on 12 senttiä kilometriltä. KULKUNEUVO KORVAUKSEN ENIMMÄISMÄÄRÄ auto 45 snt/km, jota korotetaan 7 snt/km perävaunun kuljettamisesta autoon kiinnitettynä 11 snt/km silloin, kun työn suorittaminen edellyttää asuntovaunun kuljettamista autoon kiinnitettynä 21 snt/km silloin, kun työn suorittaminen edellyttää taukotuvan tai vastaavan raskaan kuorman kuljettamista autoon kiinnitettynä 3 snt/km sellaisista autossa kuljetettavista koneista tai muista esineistä, joiden paino ylittää 80 kiloa tai joiden koko on suuri 3 snt/km, jos palkansaaja työhönsä kuuluvien tehtävien vuoksi kuljettaa autossa koiraa 9 snt/km silloin, kun työn suorittaminen edellyttää liikkumista autolla metsäautotiellä tai muulta liikenteeltä suljetulla tienrakennustyömaalla, kyseisten kilometrien osalta moottorivene, enintään 50 hv 78 snt/km moottorivene, yli 50 hv 114 snt/km moottorikelkka 108 snt/km mönkijä 102 snt/km moottoripyörä 34 snt/km mopo 18 snt/km muu kulkuneuvo 10 snt/km Päivärahat 2012 Kokopäiväraha ja yömatkaraha ovat nousseet kahdella eurolla ja ateriakorvaus 50 sentillä. Osapäivärahan määrään ei ole tullut muutosta. Päivärahan enimmäismäärät työmatkan keston mukaan yli 6 tuntia (osapäiväraha) 16 euroa yli 10 tuntia (kokopäiväraha) 14 Yrittäjäinfo 1: euroa Päiväraha, kun matkaan käytetty aika ylittää viimeisen täyden matkavuorokauden vähintään 2 tunnilla 16 euroa yli 6 tunnilla 36 euroa Jos palkansaaja saa jonakin matkavuorokautena ilmaisen tai matkalipun hintaan sisältyneen ruoan, päiväraha on puolet enimmäismäärästä. Ilmaisella ruoalla tarkoitetaan kokopäivärahan kysymyksessä ollen kahta ja osapäivärahan kysymyksessä ollen yhtä ilmaista ateriaa. Ateriakorvauksen enimmäismäärä on 9 euroa. Ateriakorvauksen maksaminen edellyttää, että työmatkasta ei suoriteta päivärahaa ja että palkansaajalla ei työn vuoksi ole mahdollisuutta ruokailutauon aikana aterioida tavanomaisella ruokailupaikallaan. Jos palkansaaja joutuu työmatkalla aterioimaan kaksi kertaa tavanomaisen ruokailupaikkansa ulkopuolella eikä työmatkasta suoriteta päivärahaa, ateriakorvauksen enimmäismäärä on 18 euroa. Yömatkarahan enimmäismäärä on 12 euroa. Ulkomaan päivärahojen määrät ja Verohallinnon päätös verovapaista matkakustannusten korvauksista kokonaisuudessaan löytyvät internet-osoitteesta www. vero.fi > Syventävät vero-ohjeet > Verohallinnon päätökset 2011 > Verohallinnon päätös verovapaista matkakustannusten korvauksista vuonna info

15 Yrityksen määräpäivät VEROT JA RAHAT Ensisijaisesti tiedot Verohallintoon kannattaa ilmoittaa sähköisesti. Paperi-ilmoittaminenkin on mahdollista, mutta rajoitetumpaa. EU-yhteenvetoilmoituksen antamiseen paperilla on pyydettävä erillinen lupa. Paperiselle kausiveroilmoitukselle on sähköistä aiempi eräpäivä: sen on oltava perillä Verohallinnossa jo 7. päivä. Sähköisestä ilmoittamisesta löydät tietoja osoitteesta Verot SUORITUS MAKSUVELVOLLINEN ERÄPÄIVÄ KENELLE Arvonlisäverot Arvonlisäverovelvolliset Myyntikuukautta seuraavan toisen kk:n 12. päivä Verohallinto Työnantajasuoritukset (ennakonpidätykset ja sotumaksut) Säännölliset ja satunnaiset työnantajat Ennakkoverot Verovelvolliset, joilla ennakonkannon alaista tuloa Kuukauden 23. päivä Maatalouden verokausi kalenterivuosi, tilitys helmikuun loppuun mennessä. Palkanmaksukuukautta seuraavan kk:n 12. päivä Rekisteriin merkitsemättömän työpalvelun myyjän pidätys 13 %, jos saajana yhteisö tai yhtymä. Muulloin verokortin mukaan, ellei toimiteta 60 %. Verohallinto Verohallinto Kausiveroilmoitus Työnantajien vuosiilmoitus ALV-yhteenvetoilmoitus Arvonlisäverovelvolliset, työnantajarekisterissä olevat ja vakuutusmaksuverovelvolliset. Muista oma-aloitteisista veroista silloin, kun on ollut maksuvelvollisuuden synnyttävää toimintaa. Säännölliset ja satunnaiset työnantajat. Huom! Työnantajan, jolla oli verovuonna 2011 yli 15 työntekijää, tulee antaa vuosi-ilmoitustiedot sähköistä tiedonsiirtomenetelmää käyttäen. Yritykset, jotka myyneet tavaraa tai palveluja EUalueelle. Jos oy:n ennakkovero euroa, kanto 2 Kuva Jenina Törmänen erässä, muuten kuukausittain. Elinkeinonharjoittajilla ja henkilöyhtiöillä kanto 2 12 erässä verojen suuruuden mukaan. Kuukauden 12. päivä. Paperilla 7. päivä Jos ilmoitus annetaan sähköisesti, voidaan antaa mennessä. Todistukset palkanmaksusta palkansaajille mennessä. Myyntikuukautta seuraavan kuukauden 20. päivä Veroilmoitus Osakeyhtiöt Veroilmoitus annettava 4 kk tilikauden päättymisen jälkeen. Liikkeen- ja ammatinharjoittajat Esitäytetty veroilmoitus sekä veroilmoitus liike- ja ammattituloista annettava tilikaudesta riippumatta tai lomakkeelle merkittynä myöhäisempänä palautuspäivänä joko 8.5. tai Avoimet ja kommandiittiyhtiöt (elinkeinoyhtymät) Esitäytetty veroilmoitus sekä veroilmoitus liike- ja ammattitulosta annettava tilikaudesta riippumatta Vuosi-ilmoitus osingoista Ilmoitus osakaslainoista Verohallinto Verohallinto Verohallinto Verohallinto Verohallinto Verohallinto Osinkoa jakaneet osakeyhtiöt Jos ilmoitus annetaan sähköisesti, voidaan antaa mennessä. Verohallinto Osakeyhtiöt, jotka antaneet osakaslainoja osakkeenomistajille Verohallinto info Yrittäjäinfo Tiedot ilmoitetaan myös veroilmoituksessa 6B-lomakkeella 1:

16 1. VEROT JA RAHAT Vakuutukset SUORITUS MAKSUVELVOLLINEN ERÄPÄIVÄ KENELLE TyEL-maksut Työnantaja, jolla TyEL-työntekijöitä Maksukuukautta seuraavan kk:n 20. päivä. Eläkevakuutusyhtiöt Tapaturma vakuutusmaksu Työnantajat, joilla tapaturmavakuutettuja työntekijöitä Palkkailmoitus Työttömyysvakuutusmaksu Työnantajat, joilla vakuutettuja työntekijöitä Työnantajan työttömyysvakuutusmaksut 2.1., 1.3. ja Tilinpäätösasiakirjat Vakuutusyhtiöt Vakuutusyhtiöt Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksut TyEL-vuosi-ilmoitus Työnantajat Eläkevakuutusyhtiöt Tapaturmavakuutusyhtiölle palkkailmoitus Työnantajat Vakuutusyhtiöt SUORITUS MAKSUVELVOLLINEN ERÄPÄIVÄ KENELLE Tilinpäätösasiakirjat Osakeyhtiöt 2 kk tilinpäätöksen vahvistamisesta. Tilinpäätös Kaupparekisteri laadittava 4 kk:ssa tilikauden päättymisestä. Tilinpäätösasiakirjat Muut kirjanpitovelvolliset, joilla täyttyy kaksi seuraavista edellytyksistä: - liikevaihto väh taseen loppusumma väh henkilökuntaa keskimäärin 50 6 kk tilikauden päättymisestä Kaupparekisteri Jos yritys antaa sähköisen veroilmoituksen, kaupparekisteri saa sitä kautta tarvitsemansa tilinpäätöstiedot. Asiakirjoista on myös annettava pyynnöstä jäljennös kahden viikon ajan tilinpäätöksen vahvistamisesta siihen saakka, kunnes asiakirjat toimitettu kaupparekisteriin. Jäljennös on annettava kahden viikon kuluessa pyynnöstä. Lisätietoa sähköisestä ilmoittamises ta ja tietoa sähköisten liitteiden nimeämi sestä: > Syventävät vero-ohjeet > Sähköinen asiointi > Ilmoittaminen sähköisesti > Ilmoittaminen verkkolomakkeella/ilmoittaminen tiedonsiirtona Luontoisedut 2012 Verohallinto on vahvistanut vuoden 2012 luontoisetujen laskentaperusteet. Päätöksessä annettuja arvoja on muutettu yleistä kustannustasoa vastaavasti. Luontoisedulla tarkoitetaan työ- tai virkasuhteen perusteella muuna kuin rahana saatavaa etua. Luontoiseduista on annettu Verohallinnon ohje Dnro 1638/31/2008. Autoedun arvot vuonna 2012 vapaa autoetu/kk käyttöetu/kk ikäryhmä A 1,4 % tai 19 snt/km 1,4 % + 90 tai 6 snt/km ikäryhmä B 1,2 % tai 20 snt/km 1,2 % tai 7 snt/km ikäryhmä C 0,9 % tai 21 snt/km 0,9 % tai 8 snt/km Enintään 9,30 euron nimellisarvoisena lounassetelinä tai muuna kuin sopimusruokailuun liittyvänä ruokailulipukkeena tai muuta vastaavaa maksutapaa käyttäen järjestetyn ravintoedun arvo on 75 prosenttia ruokailulipukkeen nimellisarvosta, kuitenkin vähintään 5,60 euroa. Alle 5,60 euron ja yli 9,30 euron arvoinen ruokailulipuke arvostetaan nimellisarvoonsa. Laitosruokailulle on vahvistettu omat, alemmat luontoisetuarvot. Puhelinedut ennallaan Puhelinetujen arvot säilyvät ennallaan. Sekä matkapuhelimen että kiinteän liittymän luontoisetuarvo vuonna 2012 on 20,00 euroa kuukaudessa. Matkapuhelinedun arvo kattaa puheluista, tekstiviesteistä ja multimediaviesteistä aiheutuneet kustannukset. 16 Yrittäjäinfo 1:2012 Tavanomainen ravintoetu Lisätietoja: Luontoisetupäätös on luettavissa kokonaisuudessaan Internetosoitteessa > Syventävät vero-ohjeet > Verohallinnon päätökset 2011 > Verohallinnon päätös vuodelta 2012 toimitettavassa verotuksessa noudatettavista luontoisetujen laskentaperusteista. info

17 Matkakuluvähennykset vuoden 2011 verotuksessa Asunnon ja työpaikan väliset matkakulut saa vähentää verotuksessa halvimman (yleensä julkisen) kulkuneuvon mukaan. Vähennys voidaan tehdä muun kuin julkisen kulkuneuvon kustannusten mukaan esimerkiksi seuraavissa tapauksissa: Julkista kulkuneuvoa ei ole lainkaan käytettävissä. Kävelymatka yhteen suuntaan on vähintään kolme kilometriä. Odotusaika meno-paluumatkalla (esim. julkisen kulkuneuvon vaihto) on yhteensä vähintään kaksi tuntia. Matka alkaa tai päättyy yöllä (klo ). 1. VEROT JA RAHAT Verovelvollisen itse omistamalla tai hallitsemalla kulkuneuvolla tehtyjä matkoja voi vähentää oheisen taulukon mukaisesti. Jos matkaan käytetään työnantajan omistamaa tai hallitsemaa autoa, vähennys on 0,20 euroa kilometriltä. KULKUNEUVO auto moottoripyörä mopo polkupyörä VÄHENNYS 0,25 e/km 0,16 e/km 0,09 e/km 80 e/v Verotuksen viivästyskorot ja veronpalautuksen korko Viivekoron, veronlisäyksen ja verotilin viivästyskoron korkoprosentti vuonna 2012 on 8,5 prosenttia. Jäännösverolle lasketaan korkoa alkaen jäännösveron ensimmäiseen eräpäivään. Luonnollisilta henkilöiltä ja kuolinpesiltä perittävä jäännösveron korko on 0,5 prosenttia, kun jäännösveron määrä on korkeintaan euroa. Jäännösveron euron ylittävältä osuudelta korko on 3,5 prosenttia. Lasketusta jäännösveron korosta vähennetään 20 euroa. Tämän vuoksi verovuoden 2011 jäännösverolle peritään korkoa vain, jos jäännösveron määrä on suurempi kuin euroa. Vuoden 2011 jäännösveron korolta välttyy kokonaan maksamalla riittävän suuruisen ennakon täydennysmaksun viimeistään Jäännösveron koron määrää voi alentaa maksamalla ennakon täydennysmaksua viimeistään Koska vuonna 2012 syyskuun viimeinen päivä on sunnuntai, ennakon täydennysmaksun voi maksaa vielä Veronpalautuksen korot Veronpalautukselle lasketaan korkoa alkaen palautuskuukautta edeltävän kuukauden loppuun. Palautettava yhteisökorko lasketaan veroilmoituksen viimeistä jättöpäivää seuraavasta päivästä palautuskuukautta edeltävän kuukauden loppuun. Palautuskorko on kaikille verovelvollisille samansuuruinen. Vuonna 2012 palautuskorko on 0,5 prosenttia. Samaa korkoprosenttia käytetään myös arvonlisäveron, kiinteistöveron, varainsiirtoveron sekä perintö- ja lahjaveron palautuksissa. Myös verotilin hyvityskorko on samansuuruinen. Yhteisökorko Yhteisöiltä (kuten osakeyhtiö) ja yhteisetuuksilta peritään maksettavaa yhteisökorkoa, jos niille määrättävä vero on hyväksi luettavia ennakkoveroja suurempi. Maksettava yhteisökorko vuonna 2012 on 3,5 prosenttia. Yhteisökoron voi välttää kokonaan maksamalla täydennysmaksuna lopullisen veron ja maksettujen ennakoiden erotuksen suuruisen ennakon neljän kuukauden kuluessa tilikauden päättymiskuukauden lopusta lukien. Yhteisökoron määrää voi alentaa maksamalla ennakon täydennysmaksua viimeistään kuukautta ennen verotuksen päättymistä. Yrityspörssi on mahdollisuuksien kauppapaikka yrityksen ostoa tai myyntiä suunnittelevalle. Palvelu kokoaa kattavasti useiden eri tahojen julkaisemat yritysten myynti- ja ostoilmoitukset. yrityksen myyjän ja ostajan kohtaamispaikka info Yrittäjäinfo 1:

18 1. VEROT JA RAHAT Sosiaaliturva- ja vakuutusmaksut vuonna 2012 Sosiaaliturvamaksu Yksityisen työnantajan sosiaaliturvamaksu eli Sotu-maksu (= työnantajan sairausvakuutusmaksu) maksetaan Verohallinnolle yhdessä muiden oma-aloitteisten verojen kanssa. Maksu on 2,12 prosenttia palkasta. Työnantajan sosiaaliturvamaksua ei makseta alle 16-vuotiaalle eikä 68 vuotta täyttäneelle maksetuista palkoista. Sairausvakuutusmaksu Vakuutetun sairausvakuutusmaksu sisältyy ennakonpidätysprosenttiin, sitä ei pidätetä erikseen palkasta. Työttömyysvakuutusmaksut Tapaturmavakuutusyhtiö perii tapaturmavakuutusmaksun yhteydessä. Maksua ei peritä alle 17-vuotiaista eikä yli 65-vuotiaista työntekijöistä. Ryhmähenkivakuutusmaksu Tapaturmavakuutusyhtiö perii tapaturmavakuutusmaksun yhteydessä. Maksut vaihtelevat yhtiöittäin. Tapaturmavakuutusmaksu Työtapaturmavakuutusmaksu määräytyy palkkojen ja työn vaarallisuuden mukaan. Sen suuruus on 0,3 8 prosenttia. Tapaturmavakuuttamisvelvollisuudesta ovat vapaat sellaiset pientyönantajat, joiden kalenterivuoden aikana teettämien työpäivien lukumäärä on yhteensä enintään 12. Työeläkevakuutusmaksut TyEL-maksu Vuoden 2012 TyEl-maksut lasketaan vuoden 2010 palkkasumman perusteella. PALKKA, % PALKOISTA alle ,3 % ,3 % yli ,3 % Työntekijän osuus Työnantaja pidättää vakuutusmaksun työntekijän palkasta ja maksaa sekä työnantajan että työntekijän maksun. Alle 53-vuotiaan työntekijän osuus on 5,15 prosenttia, ja 53 vuotta täyttäneen työntekijän osuus on 6,5 prosenttia. Kun palkkasumma on yli euroa, maksuun vaikuttavat myös yrityksen omat työkyvyttömyys- ja työttömyyseläkkeet. Tilapäinen työnantaja Jos työnantajuus on tilapäistä eli työntekijät eivät ole vakinaisia ja palkkasumma alle euroa kuuden kuukauden aikana, TyELmaksu on 23,3 prosenttia palkoista. TYEL-ansion alaraja on 54,08 euroa kuukaudessa. YEL-maksu YEL-maksu on alle 53-vuotiaille 22,5 prosenttia palkasta ja 53 vuotta täyttäneille 23,85 prosenttia palkasta. Yritystoiminnan ensimmäisen kerran aloittava yrittäjä saa 25 prosentin alennuksen 48 kuukauden ajan. Alle 53-vuotiaille YEL-maksu on tällöin 16,875 prosenttia palkasta ja 53 vuotta täyttäneille 17,8875 prosenttia palkasta. YEL-työtulon alaraja on 7 105,84 euroa vuodessa, ja yläraja on ,00 euroa vuodessa. YEL-työtulon vähimmäismäärä osa-aikaeläkkeen saamiseksi on ,69 euroa vuodessa. Yrittäjällä on mahdollisuus työttömyysturvaan, jos työtulo on vähintään 8 520,00 euroa vuodessa. MYEL-maksu Maatalousyrittäjän MYEL-maksu, jos työtulo on alle ,37 euroa vuodessa, on alle 53-vuotiailta 11,025 prosenttia palkasta ja 53 vuotta täyttäneiltä 11,686 palkasta. Maksuprosentti nousee liukuvasti työtulovälillä , ,22 euroa ,22 euroa vuodessa ylittävän työtulon osalta maksu on alle 53-vuotiaille 22,5 prosenttia palkasta ja 53 vuotta täyttäneille 23,85 prosenttia palkasta. TyEL YEL MYEL TyEL YEL MYEL Sairausvakuutusmaksu PALKASTA/TYÖTULOSTA palkansaajat ja MYEL-yrittäjät: päivärahamaksu 0,82 % + sairaanhoitomaksu 1,22 % 2,04 % YEL-yrittäjät: päivärahamaksu 0,97 % + sairaanhoitomaksu 1,22 % 2,19 % etuudensaajat: (eläke- ja etuustulo) 1,39 % Työttömyysvakuutusmaksu YHTEENSÄ TYÖNANTAJAN OSUUS TYÖNTEKIJÄN / OSAOMISTAJAN OSUUS euron palkkasummaan asti 1,40 % 0,80 % 0,60 % euroa ylittävältä osalta 3,80 % 3,20 % 0,60 % TYEL-vakuutetun osaomistajan palkkasummasta 1,00 % 0,80 % 0,20 % 18 Yrittäjäinfo 1:2012 info

19 VEROT JA RAHAT Yritysten suhdannerahoitus jatkuu vuodella Pienten ja keskisuurten yritysten erityisrahoitusyhtiö Finnveralta saama suhdannerahoitus jatkuu vuodella. Finnvera myöntää suhdannerahoitusta yrityksille, jotta taantumaan aiheuttamat rahoitusongelmat helpottuisivat. Syy rahoituksen jatkamiseen on viimeisten kuukausien aikana tapahtunut taloudellisen ilmapiirin heikentyminen ja epävarmuus tulevasta kehityksestä. Lisäksi järjestelmää kehitetään siten, että myönnettyjen lainojen ja takausten enimmäisaikaa voidaan jatkaa kymmeneen vuoteen kuuden vuoden enimmäisajan sijaan. Yritykset voivat saada suhdannerahoitusta investointeihin tai käyttöpääomaksi. Suhdannerahoitus voi käsittää lainoja ja takauksia. Suhdannerahoitusta arvioidaan myönnettävän ensi vuonna 200 miljoonaa euroa. Suhdannerahoitusta on myönnetty sen käyttöön otosta vuodesta 2009 lähtien vuoden 2011 elokuun loppuun mennessä noin 460 miljoonaa euroa yhteensä 1100 yritykselle. Toimialoista suhdannerahoitusta on myönnetty eniten metalli-, puu- ja kemianteollisuuden yrityksille. OECD:n tutkimuksen mukaan noin 40 prosenttia suhdannerahoitusta saaneista yrityksistä ilmoitti suhdannerahoituksen pelastaneen yrityksen konkurssilta. Lisätietoja: hallitusneuvos Kari Parkkonen, TEM, p Uudet verokortit voimaan helmikuun alussa Verokortit ovat perillä asiakkailla viimeistään Tammikuussa 2012 toimitaan vielä vuoden 2011 verokortin mukaan. Tulorajojen seuranta aloitetaan alusta tammikuussa, eli vuonna 2011 ansaituilla tuloilla ei ole vaikutusta ennakonpidätykseen tammikuussa. Asiakkaan kannattaa tarkistaa verokortin selvitysosa. Jos perusteena olevat tulot ja vähennykset eivät vastaa vuoden 2012 tilannetta, kannattaa verokortin tiedot korjata. Kätevimmin se käy verkossa. Jokaisen verokortilla näkyy nyt veronumero. Sitä tarvitsevat kuitenkin vain ne henkilöt, jotka työskentelevät rakennusalalla. Verokorttia ei tarvitse jonottaa Tammikuussa puhelinpalvelu ja verotoimistot ovat yleensä ruuhkaisia. Verokortin saa tilattua jonottamatta verkossa omilla verkkopankkitunnuksilla. Jos kuitenkin asiakas haluaa asioida puhelimitse tai verotoimistossa, verokortin ehtii muuttaa myöhemminkin. Muutoksesta saa silti vuositasolla saman hyödyn. Matkakulut kysytään tarkemmin verokorttimuutoksen yhteydessä Ensimmäisellä kerralla, kun asiakas muuttaa verokorttia, kysytään matkakuluista hieman tarkempaa tietoa, kuin aikaisemmin. Tämä johtuu siitä, että matkakulut on tarkoitus siirtää verokortilta lopulliseen verotukseen ja esitäytetylle veroilmoitukselle vuoden kuluttua. Verokorttimuutos kätevimmin verkossa Verokortin pidätysprosentin muutoksen voi laskea ja tilata kätevimmin verkossa, osoitteessa Palveluun tarvitaan henkilökohtaiset verkkopankkitunnukset tai sirullinen henkilökortti. Verokortin voi edelleen tilata myös puhelimitse numerosta Veroprosentin korottamiseen ei tarvita uutta verokorttia, vaan työntekijä voi itse ilmoittaa työnantajalle suuremman perustai lisäprosentin. Verokortin muutostarvetta voi arvioida veroprosenttilaskurilla. Veroprosentin pienentämistä varten työnantaja tarvitsee uuden verokortin. Uudet verokortit Uudet verokortit info Yrittäjäinfo Yrittäjäinfo 1:

20 2. TYÖNANTAJAN ABC Lakineuvoja vastaa Kysymys Yrityksemme joutuu varautumaan heikentyvään taloudelliseen tilanteeseen vähentämällä työntekijöiden määrää. Työntekijöidemme työsopimuksissa on sovittu koeaikaehdosta. Voimmeko purkaa vielä koeajalla olevien työntekijöiden työsuhteet tuotannollisiin ja taloudellisiin syihin vedoten? Vastaus Koeaikapurun perusteen on liityttävä työntekijän henkilöön tai hänen työsuorituksiinsa. Normaalit irtisanomisperusteet ovat kuitenkin käytettävissä myös koeajalla. Työsopimuslain 1:4.4 :n mukaan työsuhdetta ei saa koeaikana purkaa koeajan tarkoitukseen nähden epäasiallisilla perusteilla. Työnantajan näkökulmasta koeaikaehdon tarkoitus on seurata työntekijän työmenestystä ja soveltuvuutta työhön. Purkuperusteen tulee siis liittyä työntekijän henkilöön tai hänen työsuorituksiinsa. Asiallisia perusteita purkamiselle voivat olla esimerkiksi työntekijän soveltumattomuus tekemäänsä työhön, luvattomat poissaolot työpaikalta tai heikko työtulos. Tuotannolliset ja taloudelliset syyt liittyvät työnantajaan. Ne ovat siten koeajan tarkoitukseen nähden epäasiallisia perusteita, eikä niihin voi pätevästi vedota. Syrjintäkielto Työnantajan näkökulmasta koeajan tarkoitus on seurata työntekijän työmenestystä ja soveltuvuutta työhön. Työnantaja ei saa myöskään purkaa työsopimusta loukkaamalla työsopimuslain 2:2 :ssä olevaa syrjintäkieltoa. Syrjiviä perusteita ovat esimerkiksi työntekijän perhesuhteisiin, terveydentilaan, ikään tai kansalliseen alkuperään vetoaminen. Myös tasa-arvolaki kieltää sukupuolen perusteella tapahtuvan syrjinnän työsuhteen purkamisen yhteydessä. Tällaisesta syrjinnästä on kysymys esimerkiksi silloin, jos työsopimus on koeaikana purettu työntekijän raskauden takia. Jos työnantaja päättää työsuhteen koeaikana koeajan tarkoitukseen nähden epäasiallisin perustein tai peruste on syrjivä, voi työnantaja joutua maksamaan työntekijälle vahingonkorvausta enintään 24 kuukauden palkkaa vastaavan määrän. Suomen Yrittäjät lakineuvoja Antti Huotilainen p antti.huotilainen@yrittajat.fi Irtisanomisperusteiden käyttäminen Työsopimuslain mukaiset irtisanomisperusteet ovat työnantajan käytettävissä myös koeaikana. Näin ollen työnantaja voi irtisanoa koeajalla olevan työntekijän työsuhteen vedoten taloudellisiin ja tuotannollisiin syihin irtisanomisperusteena. Tällöin työntekijälle tulee luonnollisesti maksaa irtisanomisaikansa palkka. Lähtökohtaisesti irtisanomisaika on kuitenkin koeajalla olevilla uusilla työntekijöillä verrattain lyhyt. Koeajalla olevien työntekijöiden irtisanomisissa on kuitenkin syytä huomioida se, että työnantajan toimintaedellytyksissä on tullut tapahtua muutos työntekijän palkkaamisajankohdan ja irtisanomisen välissä. Työnantaja ei voi siis pätevästi vedota irtisanomisperusteena sellaisiin tuotannollisiin ja taloudellisiin syihin, joista hän on ollut jo tietoinen työntekijää palkatessaan. Arkipyhät lyhentävät työaikaa Arkipyhän vaikutukset työaikaan ja niistä maksettavat korvaukset kannattaa tarkistaa oman toimialan työehtosopimuksesta. Itsenäisyyspäivä on ainoa lain mukaan palkallinen vapaapäivä, jos se olisi ollut työntekijän työpäivä. Työehtosopimuksen mukaisia arkipyhiä koskeva esimerkkimme on kaupan alalta. Kaupan alalla työajan lyhennys voidaan toteuttaa kokoaikaisen työntekijän osalta antamalla vapaapäivä kyseisellä arkipyhäviikolla tai kahtena tätä viikkoa edeltävänä tai kahtena sitä seuraavana viikkona. Vapaapäivä voidaan myös antaa sillä tasoittumisjaksolla, jolle edellä mainittu päivä sattuu. Työntekijällä, jolla lauantai on pysyvästi vapaapäivä, on se vapaa myös itsenäisyyspäiväviikolla, tapaninpäiväviikolla ja uudenvuodenpäiväviikolla. Osa-aikatyöntekijän työajan lyhennys tai rahakorvaus lasketaan jakamalla työsopimuksessa sovittu viikkotyöaika 5:llä. Jos sovittu viikkotyöaika on 30 tuntia, lyhennys on 6 tuntia. Lyhennys voidaan toteuttaa maksamalla lyhennystä vastaava rahakorvaus tai antamalla lyhennystä vastaava palkallinen vapaa-aika lyhennysjakson aikana. Työntekijä on oikeutettu arkipyhälyhennykseen edellyttäen, että työsuhde ennen arkipyhää on kestänyt vähintään kuukauden. Työsuhteen kestoa koskeva ehto ei koske itsenäisyyspäivästä johtuvaa työajan lyhennystä. Työaikaa lyhentävät kaupan alalla loppiainen pitkäperjantai toinen pääsiäispäivä vapunpäivä helatorstai juhannuspäivä itsenäisyyspäivä jouluaatto tapaninpäivä 20 Yrittäjäinfo 1:2012