Johdanto vuoden 2012 VAKAVA-kokeen aineistoon

Transkriptio

1 Johdanto vuoden 2012 VAKAVA-kokeen aineistoon Tuuli Asunmaa ja Jorma Vainionpää Johdanto vuoden 2012 VAKAVA-kokeen aineistoon Aluksi Edessäsi on valtakunnallisen kasvatusalan valintayhteistyöverkoston eli VAKAVAn yksi näkyvimmistä piirteistä eli VAKAVA-kokeen aineisto vuodelle Kun olet päättänyt hakea tänä vuonna kasvatusalalle, et ole liikkeellä yksin. Viime vuosina VAKAVA-kokeeseen on osallistunut vuosittain noin hakijaa. Suuri hakijamäärä tarkoittaa lähinnä kahta asiaa: kasvatusala on suosittu hakukohde ja VAKAVA-kokeeseen osallistuu huomattava osa kasvatusalan hakukohteista. Tänä vuonna mukana on 39 eri koulutusta, jotka sijaitsevat opettajankoulutusta ja kasvatusalan asiantuntijakoulutusta järjestävissä yliopistoissa. VAKAVA-kokeesta on hiljalleen muodostunut vakiintunut instituutio. Järjestelmää pidetään tuttuna ja alkuvuosien ihmettelyt ja epäilyt ovat ainakin jossain määrin vaimentuneet. Toki tässä tavassa valita opiskelijoita on edelleen kehitettävää ja sen muoto ei varmaankaan ole kaikissa tilanteissa ja kaikille hakijoille optimaalinen. Suuren hakijamäärän osaamisen yhtenäinen mittaaminen ja valintajärjestelmien vaatima tulosten nopea käsittely ei ainakaan toistaiseksi onnistu muulla tavalla kuin määrämuotoisia kysymyksiä ja vastausvaihtoehtoja käyttämällä. Aikaisempien vuosien VAKAVA-kokeisiin voi tutustua yhteistyöverkoston verkkosivuilla ( fi/vakava/). 7

2 Samalta viivalta 6 VAKAVA-aineistona on nyt kuudetta kertaa kasvatusalaan liittyviä tieteellisiä artikkeleita. Niitä on päädytty käyttämään siksi, että artikkelien toivotaan johdattavan hakijaa kasvatusalan tieteellisten tekstien ja tutkimusten tuntemukseen. Samalla lukija saa käsityksen artikkelimuotoisten tekstien rakenteesta ja tyylilajista. Perehtyminen artikkeleihin jo opintoihin haettaessa saattaa auttaa lukijaa vastaavantyyppisten tekstien hyödyntämisessä myöhemmissä yhteyksissä. Lukemista osaltaan helpottaa tämän Samalta viivalta 6 -teoksen lopussa oleva sanasto. Siihen on koottu artikkeleissa esiintyviä käsitteitä ja määritelmiä. Vakiintuneen tieteellisen käytännön mukaisesti artikkeleissa viitataan lukuisiin teoksiin, mutta hakijan edellytetään tuntevan vain artikkeleissa mainitut asiat, ei viitatuissa alkuperäisteoksissa esiteltyjä asioita tai teemoja. Myöskään tästä johdanto-artikkelista ei tule kysymyksiä VAKAVA-kokeeseen. Tämän teoksen kaikki artikkelit on julkaistu aiemmin muissa teoksissa. Jos lukija haluaa jossain yhteydessä viitata johonkin näistä artikkeleista, pitää viittaus tehdä alkuperäisteokseen, ei tähän artikkelikokoelmaan. Artikkelien bibliografiset tiedot on merkitty tämän johdanto-osan loppuun. Artikkeleista ja niiden valinnasta Koska kyseessä on kasvatusalan valintakoe, valitut artikkelit liittyvät eri tavoin kasvatuksen maailmaan. Kasvatus ja sen tutkiminen on kuitenkin monitahoinen kokonaisuus, joka pitää sisällään useita erilaisia lähestymistapoja. Kasvatustieteet eivät keskity pelkkään koululaitokseen ja siellä tapahtuvaan oppimiseen ja opettamiseen. Myös elinikäisen oppimisen näkökulma, koulutuspolitiikka, kasvatuspsykologia, kasvatuksen sosiologinen ulottuvuus tai vaikkapa kognitiotiede voi olla tarkastelun kohteena. Kasvatustieteet hyödyntävät siis lähitieteidensä tutkimustuloksia ja teoreettisia viitekehyksiä. Näistä syistä johtuen tämänvuotinen Samalta viivalta 6 -artikkelikokoel- 8

3 Johdanto vuoden 2012 VAKAVA-kokeen aineistoon ma on varsin moninainen. Toivomme, että monipuolisuus artikkelien aihepiireissä ja rakenteissa tuo lukemiseen ja luetun pohtimiseen vaihtelevuutta. Samalla monentyyppiset artikkelit pyrkivät esittelemään mahdollisimman laajaa osaa kasvatuksen kentästä, vaikka se ei tämän laajuisella teoksella kokonaan onnistukaan. Seuraavassa esitellään kokoelmaan valitut seitsemän artikkelia samassa järjestyksessä kuin ne ovat tässä teoksessa. Tarvitaanko kasvatusta? on perustavaa laatua oleva kysymys kasvatusalalle hakevalle. Tätä kysymystä pohtii Timo Purjo artikkelissaan Tarvitaanko kasvatusta vai onko nuorten väkivaltaisuus ennustettavissa aivoista? Artikkelissa tarkastellaan nuorten väkivaltaisuutta. Purjo arvioi kriittisesti näkemyksiä, joiden mukaan väkivaltaisuus nähdään aivojen toimintahäiriönä ja siihen pyritään vaikuttamaan aivotiloja säätelemällä. Kirjoittaja jäsentää nuorisoväkivallan kehityshistorian tunnuspiirteitä. Hän korostaa sitä, että nuorten väkivaltaisuutta tulee tarkastella elämäntaidollisena ongelmana. Elämäntaidollisella kasvatuksella nähdään olevan merkittäviä mahdollisuuksia väkivaltaisuuteen vaikuttamisen keinona. Aineiston toisessa artikkelissa ollaan samoilla linjoilla Purjon kanssa. Maarit Silvén ja Anna Kouvo kirjoittavat artikkelissaan Varhainen vuorovaikutus psyykkisen kehityksen perustana, että turvallisuuden tunteen luominen vaikuttaa lapsen myöhempään elämänhallintaan aikuisiässä. Artikkelissa osoitetaan, että psyykkinen kehitys on vahvasti geneettisen perimän säätelemää, mutta myös sosiaalinen kasvuympäristö ja varhainen vuorovaikutus läheisten ihmisten kanssa vaikuttavat lapsen kehityksen kulkuun. Merkityksellisinä tekijöinä mainitaan muun muassa laadukas hoiva, joka rakentuu lapsen terveyttä ja hyvinvointia vaalivasta ympäristöstä sekä hoitajan herkkyydestä vastata lapsen tarpeisiin. Myös Pirjo Aunion, Minna Hannula-Sormusen (o.s. Hannula) ja Pekka Räsäsen artikkeli Matemaattisten taitojen varhaiskehitys korostaa vuorovaikutuksen merkitystä. Artikkelissa tarkastellaan lasten varhaisia matemaattisia taitoja ja niiden kehittymiseen liittyviä tekijöitä. Kirjoittajien keskeinen sanoma on, että lasten matemaattiset 9

4 Samalta viivalta 6 taidot kehittyvät merkittävästi jo ennen kouluikää. On siis tärkeää, että näitä taitoja osataan tukea kiinnittämällä lapsen huomiota arjen ilmiöiden ja tilanteiden matemaattisiin piirteisiin. Lasten maailmasta siirrytään nuorten valtakuntaan. Nettikuvagalleriat toimivat nuorille rajan ylityksenä lapsuudesta nuoruuteen, perheestä nuorten yhteisöön ja lapsen ruumiista kohti aikuisen seksuaalisuutta, kirjoittaa Päivi Granö artikkelissaan Internetin kuvagallerian omakuvat nuoren rajaamana paikkana. Granö tarkastelee artikkelissaan nuorten itsestään ottamia ja Internetiin tallentamia kuvia kuvataidekasvattajan silmin. Hän havaitsi, että kuva-aineistosta löytyy tiettyjä teemoja, jotka toistuvat ja samalla vaihtelevat; niiden kuvauspaikat, kohteet ja teemat poikkeavat tavanomaisista näppäilykuvista. Nuoret kuvaavat ympäristöään toisin kuin aikuiset ja kuvia tallentaessaan he eivät näytä olevan huolestuneita siitä, että heidän kuviaan voi katsella koko Internetiä käyttävä yhteisö. Granön artikkeli herättää pohtimaan mediakasvatuksen mahdollisuuksia ja sitä, onko kasvattajilla todellisia mahdollisuuksia vaikuttaa kulttuuriin, jonka koko olemassaolo on olevinaan aikuisilta kiellettyä aluetta. Granön kirjoittama artikkeli kuvaa empiiristä tutkimusta, joka perustuu kerätyn kuvallisen aineiston laadulliseen (kvalitatiiviseen) analyysiin. Heta Tuominen-Soinin, Katariina Salmela-Aron ja Markku Niemivirran kirjoittama artikkeli Ajallinen pysyvyys ja sukupuolierot nuorten opiskelumotivaatiossa on sekin nuoria käsittelevä empiirinen tutkimus. Sen lähestymistapa on kuitenkin esimerkki määrällisestä (kvantitatiivisesta) tutkimuksesta. Tutkimuksen aineistona ovat peruskoulun 9. luokkalaisten ja lukiolaisten täyttämät kyselylomakkeet. Artikkelissa kuvatun tutkimuksen avulla on pyritty selvittämään sitä, miten pysyviä peruskoulun loppuvaiheessa ja lukiossa opiskelevien opiskelijoiden tavoiteorientaatiot ovat, eli miten opiskelijoiden suhtautuminen oppimiseen, opiskeluun, tavoitteisiin sekä arvosanoihin vaihtelee. Tutkimuksessa löydettiin erilaisia tavoiteorientaatiotyyppejä, joista osa on pysyviä ja joihin liittyy sukupuolten välisiä eroja. Tavoiteorientaatioihin voidaan ehkä vaikuttaa tekemällä muutoksia oppimisympäristöihin. Niiden tehokkuutta, ihmisen ja tie- 10

5 Johdanto vuoden 2012 VAKAVA-kokeen aineistoon totekniikan välistä suhdetta ja sen historiallista kehitystä tarkastelee Erno Lehtinen artikkelissaan Teknologian kehitys ja oppimisen utopiat. Artikkelissa käsitellään tietotekniikan opetuskäytön historiaa ja eri aikakausina tietotekniikkaan ja oppimiseen liitettyjä utopioita. Kirjoittaja pohtii myös teknologian roolia tehokkaiden oppimisympäristöjen rakentamisessa sekä teknologisten oppimisympäristöjen luomisen haasteita. Lehtinen tuo myös esiin tulevaisuuden visioita ja mahdollisia kehityskulkuja. Kokoelman viimeisessä artikkelissa tarkastellaan myös kehityskulkuja, mutta koulutuspolitiikan näkökulmasta. Jyrki Hilpelä esittelee artikkelissaan Järjen epäilyä ja suunnittelemattomuuden ylistystä? ekskursio uusliberalistiseen koulutuspolitiikkaan lukijoilleen uusliberalismin mukaisen koulutuspolitiikan. Artikkelissa tarkastellaan sitä, mihin teorioihin tällainen koulutuspolitiikka pohjautuu. Teoreettisten lähtökohtien ilmentymistä analysoidaan erikseen koululaitoksen ja yliopistolaitoksen nykyisten muutossuuntausten kautta. Hilpelän mukaan uudessa koulutuspolitiikassa korostuu markkinaistaminen, valtion vetäytyminen taustalle, asiakkuus, tehokkuus ja säätelyn purkaminen. Näistä piirteistä kaikki eivät ole kasvatus- ja koulutusjärjestelmän kannalta pelkästään myönteisiä ja Hilpelän puheenvuoro pyrkii osoittamaan näitä epäkohtia. VAKAVA-verkosto kiittää kaikkien artikkeleiden kirjoittajia ja aikaisempia julkaisijoita mahdollisuudesta käyttää näitä tekstejä osana VAKAVA-aineistoa. Artikkelien bibliografiset tiedot Aunio, P., Hannula, M. M. & Räsänen, P Matemaattisten taitojen varhaiskehitys. Teoksessa P. Räsänen, P. Kupari, T. Ahonen & P. Malinen (toim.) Matematiikka näkökulmia opettamiseen ja oppimiseen. Jyväskylä: Niilo Mäki Instituutti, Granö, P Internetin kuvagallerian omakuvat nuoren rajaamana paikkana. Teoksessa P. Saarikoski, R. Turtiainen & P. Granö (toim.) Raja. Kohtaamisia ja ylityksiä. Pori: Turun yliopisto, Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen laitos,

6 Samalta viivalta 6 Hilpelä, J Järjen epäilyä ja suunnittelemattomuuden ylistystä? ekskursio uusliberalistiseen koulutuspolitiikkaan. Teoksessa Kasvatus 35 (1), Lehtinen, E Teknologian kehitys ja oppimisen utopiat. Teoksessa S. Järvelä, P. Häkkinen & E. Lehtinen (toim.) Oppimisen teoria ja teknologian opetuskäyttö. Helsinki: WSOY, Purjo, T Tarvitaanko kasvatusta vai onko nuorten väkivaltaisuus ennustettavissa aivoista? Teoksessa Kasvatus 39 (4), Silvén, M. & Kouvo, A Varhainen vuorovaikutus psyykkisen kehityksen perustana. Teoksessa H. Hämäläinen, M. Laine, O. Aaltonen, & A. Revonsuo (toim.) Mieli ja aivot. Kognitiivisen neurotieteen oppikirja. Turun yliopisto: Kognitiivisen neurotieteen tutkimuskeskus, Tuominen-Soini, H., Salmela-Aro, K. & Niemivirta, M Ajallinen pysyvyys ja sukupuolierot nuorten opiskelumotivaatiossa. Teoksessa Psykologia 45 (5 6),