Edessä hyvä tulevaisuus 2/14. Reijo Tuomella suusyövän jälkeen. Teemana pään ja kaulan alueen syövät. Syöpäjärjestöt ja Eläkeliitto yhteistyöhön

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Edessä hyvä tulevaisuus 2/14. Reijo Tuomella suusyövän jälkeen. Teemana pään ja kaulan alueen syövät. Syöpäjärjestöt ja Eläkeliitto yhteistyöhön"

Transkriptio

1 SYÖPÄJÄRJESTÖJEN AIKAKAUSLEHTI 2/ Teemana pään ja kaulan alueen syövät Syöpäjärjestöt ja Eläkeliitto yhteistyöhön 12 yleisintä miesten oiretta 6 Reijo Tuomella suusyövän jälkeen Edessä hyvä tulevaisuus

2 10 Plastiikkakirurgi Minna Kääräinen tekee vaativan, suun sisällä tehtävän leikkauksen noin kerran viikossa.» TÄSSÄ NUMEROSSA 14 Jukka Salminen on ollut Eläkeliiton toiminnanjohtaja jo 24 vuotta Kunpa saisin vielä wienerleikettä Suusyövän sairastaneen Reijo Tuomen syöminen on vielä hankalaa Peili ja rinnalla kulkija Puheterapeutti Marika Muttilainen auttaa puhumisen ongelmissa Kasvot leikkauksessa Plastiikkakirurgi Minnä Kääriäinen leikkaa kasvoja Pään ja kaulan alueen syövät Suuontelon ja nielun syövät ovat lisääntyneet Vanheneminen kuuluu kaikille Elämme vanhuuden aikaa 12 oiretta, joita miehet usein vähättelevät Tanskalainen tutkimus oireista, joiden takia miehet eivät ole kiirehtineet lääkäriin 5 kysymystä suojautumisesta Riikka Pastila neuvoo miten UVsäteilyltä kannattaa suojautua 24 Kirjoituskilpailu Toimituksen valinta 20 Ultramariini on aitona pigmenttinä yksi maailman kalleimmista väriaineista Yhteistyö kukoistaa Syöpäjärjestöt ja Eläkeliitto tekevät yhteistyötä vuonna 2014 Syöpä eurooppalaiseen tapaan EU:n kirjoituskilpailu kertoo suurista eroista maiden välillä» JOKA NUMEROSSA 26 Tupakkatehtaiden valta piiloutuu Eurooppalainen terveys vai tupakka -konferenssi järjestettiin Istanbulissa 03 Pääkirjoitus: Sakari Karjalainen Tänä vuonna vietämme neuvonnan ja vertaistuen teemavuotta 04 Aluksi Omaa tahtoa ja haurautta 04 Puheenvuoro Väri: ultramariini Kolumni: Marja Aarnipuro Syövällä on pitkä häntä 28 Ajassa

3 2/14 Kannen kuva: Vesa-Matti Väärä Voita kirja! Kerro meille mielipiteesi? Mikä on lehden paras juttu? Anna palautetta lehden sisällöstä ja ulkoasusta sähköpostilla tai postikortilla osoitteeseen: Syöpä-Cancer -lehti Unioninkatu Helsinki Kaikkien 1.8. mennessä vastanneiden kesken arvotaan kaksi kirjaa. Syöpä-lehden numeron 1/2014 parhaaksi artikkeliksi lukijat valitsivat Juoksija on palannut radalle. Kirjat voittivat Vera Kuusterä Parolasta ja Erja Voutilainen Ylivieskasta. Kiitos palautteesta! spääkirjoitus Tänä vuonna vietämme neuvonnan ja vertaistuen teemavuotta SYÖPÄJÄRJESTÖJEN tehtävänä on vahvistaa tietoon perustuvaa toivoa ja tulevaisuudenuskoa. Tuemme tutkimusta, joka luo edellytyksiä paremmalla hoidolle ja tehokkaammalle syövänehkäisylle. Syöpäjärjestöjen koko maan kattavat neuvontapalvelut tarjoavat syöpään sairastuneille ja näiden läheisille mahdollisuuden saada asiantuntevaa tietoa syövästä ja sen kanssa elämisestä. Neuvontatyö perustuu syöpäsairaanhoitajien vankkaan ammattitaitoon tietoon, kokemukseen ja kykyyn ymmärtää huolestunutta ja ahdistunutta kanssaihmistä. Vertaistuen avulla potilaan on helpompi oppia elämään syövän ja usein raskaiden hoitojen kanssa. Vertaistukihenkilö tai -ryhmä auttaa myös ennakoimaan ja kohtaamaan sen, mikä potilaalla on edessään. Saattohoitopotilaiden vertaistukihenkilöiden merkitys on aivan erityinen. Tukihenkilöiden kyky auttaa perustuu heidän omaan kokemukseensa ja heidän kouluttamiseensa tähän vaativaan tehtävään. Vietämme Syöpäjärjestöissä tätä vuotta neuvonnan ja vertaistuen teemavuotena. Neuvontapalvelun saatavuutta on parannettu monella tavalla, myös ruotsinkielisten asiakkaiden osalta. Etuusneuvontapuhelin kuuluu nyt pysyvästi palveluvalikoimaamme. Se auttaa, kun syöpäpotilas kohtaa voittamattomilta tuntuvia taloudellisia ongelmia. Myös vertaistukihenkilöiden koulutusta, tukea ja ohjausta uudistetaan. Syöpäsäätiön symposiumissa olivat tänä vuonna teemana pään ja kaulan alueen syövät. Syöpähoidot kajoavat aina tavalla tai toisella ihmisen kehoon ja jättävät monille pysyviä jälkiä. Pään ja kaulan alueen syövissä muutokset näkyvät selvästi ja vaikuttavat usein myös puheeseen. Näillä on suuri vaikutus potilaan minäkuvaan ja kanssakäymiseen mui- den ihmisten kanssa. Plastiikkakirurgian, puheterapian ja muiden haittoja vähentävien hoitojen kehittäminen on potilaiden kannalta erittäin tärkeätä. Symposiumi antoi tässäkin suhteessa paljon toivoa. Meillä on suuri ilo olla tänä vuonna Eläkeliiton yhteistyökumppanina. Eläkeliitto esittelee lehtensä tämän vuoden numeroissa Syöpäjärjestön toimintaa ja pitkin Suomea järjestetään yhteisiä tilaisuuksia. Eläkeliiton paikallisosastot ovat ottaneet aktiivisesti yhteyttä maakunnallisiin syöpäyhdistyksiin. Syöpäjärjestöille yhteistyö on ainutlaatuinen mahdollisuus välittää asiantuntevaa syöpätietoa tärkeälle kohderyhmälle. Sakari Karjalainen Pääsihteeri Toukokuu 2014

4 Ingimage saluksi Omaa tahtoa ja haurautta SUOMEN VÄESTÖ vanhenee. Monia se huolestuttaa. Minua ei. Asialla on paljon hyviäkin puolia. Vanheneva väestö ei turhista hetkuile. On koettu ja nähty monenlaista. Ei tule fiilistä lähteä kaduille osoittamaan mieltä huppu päässä tai rikkoa ikkunoita ostoskaduilla. Suomalainen ikäväestö astelee vaaliuurnille, vaikuttaa arvokkaasti demokratian toimivuuteen ja hörppää vaalikahvit päälle. Osallistuin tänä talvena Duodecimin erinomaiseen kokoukseen, joka koski vanhuuskuolemaa. Nimestä huolimatta löysin paljon myönteisiä viestejä. Suomalainen vanhus tahtoo monia asioita. Esimerkiksi hän haluaa asua ja kuolla kotonaan. Kahdeksan kymmenestä ajattelee näin. Naiset mieluiten nukkuisivat pois, mutta moni mies haluaisi lähteä saappaat jalassa. Miehillä hautajaisissa arkku on tärkeämpi kuin naisille, jotka puolestaan arvostavat virsiä ja muistopuheita. Vanhana oleminen on mainettaan mukavampaa. Naiset jonkin verran surevat raihnaistuvaa kauneuttaan, mutta miehet pitävät itseään silmällä ja tarkkailevat kehoaan. Monet vanhukset käyvät kaupassa, jumppaavat, uivat, istuvat puistonpenkillä syöttämässä sorsaa tai omenapuun alla kissaansa. Oma isoäitini seurasi luontoa, ja luulen, että se on monelle ilon aihe. Hänen perusalmanakastaan löytyivät jään lähdöt, kasvimaan toimet ja ensilumet. Jokasyksyinen kaipuu sienimetsään ei hellittänyt ollenkaan. Bettina S. haastatteli televisiossa jokin kuukausi sitten yli 90-vuotiasta miestä, joka oli lähdössä Alpeille laskettelemaan. Kertoi harrastaneensa rallia Monte Carlossa takavuosina. Silmät kirkkaina sanoi vielä, ettei siihen aikaan tunnettu kypärää tai turvavyötä. Tuli mieleen anopin ystävä, joka kurvasi kylään polkupyörällä vielä reippaasti yli 90-vuotiaana. Vanheneminen on väistämätöntä. Siltä ei välty kukaan. Biologia vie meitä kohti haurautta ja raihnaisuutta. Mutta suomalainen ei anna periksi ja elää yhä pidempään. Tiesittekö muuten, että yli 90-vuotiaiden määrä on kuusinkertaistunut sitten 1980-luvun? Vanhuutta varten elämme kokonaisen elämän. Siksi se on myös yksi tämän lehden teema. Satu Lipponen toimituspäällikkö» PUHEENVUORO Elämää kurkku- ja suusyövän kanssa SUUN, NIELUN ja kurkunpään syöpään sairastuneita elossa olevia henkilöitä on lähes Kaikille jää jonkinasteinen pysyvä haitta sairaudesta ja hoidoista. Syöminen, nieleminen ja puhuminen vaikeutuvat hoitojen takia. Sädehoito vaurioittaa sylkirauhasia, syljen laatu on muuttunut tai sen eritys vähentynyt tai sitä ei ole lainkaan. Seurauksena suu, kieli ja huulet toimivat vajavaisesti, ruoan kuljettaminen ja nieleminen vaikeutuu. Maku- ja hajuaisti häviävät. Aistien palautuminen kestää kuukausista pariin kolmeen vuoteen tai saattaa käydä niin, että ne eivät täysin palaa. Kun suu on kuiva ja limakalvot vaurioituneet, se ei siedä mausteista ruokaa. Syötävä tai juotava ei saa olla kylmää eikä kuumaa. Ruoan tulee olla soseutettua tai pehmeää, juotavaa tulee olla runsaasti, jotta ruoan saa huuhdottua alas. Vaikka plastiikkakirurgia on kehittynyt valtavasti, aiheuttaa suunalueelta hoidettu syöpä usein kasvojen ulkonäköön pysyviä muutoksia. Niiden kanssa eläminen ei ole aina helppoa: kasvojaan ei voi peittää, sössöttävälle puheelle tai syömisongelmille ei voi tehdä paljonkaan. Tämä voi aiheuttaa ongelmia sosiaalisessa kanssakäymisessä. Syövän sairastaminen on pitkälti asennekysymys. Jatkaako syövästä huolimatta mahdollisimman normaalia elämää vai alkaako sairastaa täysipäiväisesti. Monelle kannattavaksi voimaksi on muodostunut tukihenkilö, vertaisen tai kohtalotoverin tapaaminen antaa uskoa ja luottamusta selviämiseen. Kurkkusyöpäpotilailla on ollut oma yhdistys vuodesta Suunalueen syöpään sairastuneet tulivat mukaan vuonna Tarjoamme tukea, toivoa, tietoa ja opastusta kurkku- ja suunalueen syöpäpotilaille sekä heidän läheisilleen valtakunnallisesti. Paikallista toimintaa on tarjolla kymmenessä maakunnassa. Ryhmien kokoontumisista saa tietoa yhdistyksen verkkosivuilta sekä toimistosta. Merja Lindqvist toiminnanjohtaja, Suomen kurkku- ja suusyöpäyhdistys ry 4

5 SyöpäCancer on Syöpäjärjestöjen julkaisema aikakauslehti. Ilmestyy neljä kertaa vuonna Painosmäärä on Tilaushinta 35 vuosikerralta. Jäsenille lehti on ilmainen. 44. vuosikerta ISSN Päätoimittaja: Sirkku Jyrkkiö Toimituspäällikkö: Satu Lipponen Toimitussihteeri: Maarit Rautio Toimitus: Anna Lepistö, Päivi Lähteenmäki, Pirkko Ollikainen, Päivi Pakarinen, Leena Rosenberg-Ryhänen, Maija Töyry Toimittajat: Jaana Ruuth, Anu Kytölä Lääketieteellinen toimittaja: Liisa Pylkkänen Taitto: Toni Talvenheimo / Total Layout Oy Valokuvaajat: Jouko Keski-Säntti, Vesa-Matti Väärä, Kimmo Torkkeli Toimituksen osoite: Unioninkatu 22, Helsinki Toukokuu 2014 s Syöpäpotilaan selviytymisopas SEURAAVAN LEHDEN, joka ilmestyy kaksoisnumerona syyskuussa, teemana on Syöpäpotilaan selviytymisopas. Pyydämme nyt teiltä lukijamme vinkkejä, mitä tuollaiseen selviytymisoppaaseen pitäisi kuulua? Laita sähköpostia 1.6. mennessä osoitteeseen tai viestiä postitse osoitteeseen Pieni Roobertinkatu 9, Helsinki. Kerro, mikä helpottaisi selviytymistäsi tai mitä olisit kaivannut, jos syöpäsi on jo takanapäin. PS Toimitus muuttaa toukokuun puolivälissä uuteen osoitteeseen: Unioninkatu 22, Helsinki. Muut yhteystiedot säilyvät ennallaan. Osoitteenmuutos tehdään omaan jäsenyhdistykseen, jonka yhteystiedot löytyvät lehden viimeiseltä sivulta.» Puhelin: RESEPTI Sähköposti: Repro: TS-Yhtymä Oy, Helsinki Paino: Hansaprint, Turku 2014 Aikakauslehtien liiton jäsenlehti TOMAATTI-PARSAVUOKA Kotimaiset Kasvikset ry / Sanna Peurakoski Internet: Lahjoittamalla voit auttaa Syöpäsäätiö rahoittaa lahjoitusvaroin syöpätutkimusta sekä sairastuneille ja heidän läheisilleen tarjottavia tuki- ja neuvontapalveluita. Lahjoitustili: Nordea FI Lahjoittajapalvelu: puh , 1 kg vihreää parsaa 1 sipuli 1 valkosipulinkynsi 1 rkl öljyä 8 tomaattia nippu basilikaa 0,5 tl suolaa ripaus mustapippuria 200 g mozzarellajuustoa Huuhtele tuoreet parsat. Leikkaa pois kova tyviosa. Kuori kuorimaveitsellä alin kolmannes parsan tyvestä. Laita parsat laakeaan kattilaan kiehuvaan, suolalla maustettuun veteen ja keitä ilman kantta viisi minuuttia. Valuta parsat. Hienonna kuorittu sipuli ja valkosipulinkynsi. Kuullota öljytilkassa pannulla. Kalttaa tomaatit ja leikkaa kuutioiksi. Lisää sipulien joukkoon ja hauduta hetken aikaa ilman kantta, jotta enin neste haihtuu. Lisää hienonnettu basilika ja muut mausteet. Asettele valutetut parsat uunivuokaan, Kaada päälle tomaattikastike ja peitä juustoviipaleilla. Kypsennä vuokaa uunissa 200-asteisessa uunissa noin 15 minuuttia. Tarjoa vihreän salaatin ja patongin kanssa. Ohje: Kotimaiset Kasvikset ry Vinkki: Voit vaihtaa parsat kahteen kesäkurpitsaan. Halkaise huuhdellut kurpitsat pituussuunnassa, koverra lusikalla pois pehmeä sisus ja leikkaa pitkiksi, parsan oloisiksi suikaleiksi. Keräyslupa: 2020/2012/4587 5

6 Kunpa saisin vielä wienerleikettä Suusyövän sairastanut Reijo Tuomi karttaa kyläilyjä ja jättää lomamatkat tuleville vuosille. Edessä odottaa hyvä tulevaisuus, Tuomi uskoo. Teksti Marika Javanainen Kuvat Vesa-Matti Väärä 6

7 Aamupalaksi pirtelöä, iltapäivällä hyvin soseutettua keittoa tai löysää kaurapuuroa mustikkakeitolla, välillä kahvia ja paljon vettä. Ei mausteita. Tarjoillaan haaleana, ei missään nimessä kuumana. Rakennusalan yrittäjänä työskennelleen Reijo Tuomen, 65, ateriat toistuvat lähes samanlaisina päivästä toiseen. Vaimo kokeili jauhelihakastikkeen soseuttamista vain yhden kerran. Siitä tuli epämiellyttävän väristä ja kuplivaa lientä. Tehosekoittimella kaikki ruoka muuttuu samanlaiseksi harmaaksi massaksi. Ei siis ihme, että turkulaismiehen ruokahalu on kateissa. Viimeisen vuoden aikana Reijosta on lähtenyt yli kymmenen kiloa. Onneksi vaimo pitää välillä tiukkaa kuria ja vahtii, että mies varmasti syö. Näillä ruoilla saan noin 500 kaloria päivässä, kun tavoitteena on saada noin kaloria. Wienerleike käy kyllä mielessä jatkuvasti, Tuomi kertoo. Ravintoterapeutin kanssa energiamäärää yritetään saada kasvamaan ja ruokavaliota monipuolistettua. Arjen vaikeuksista huolimatta Reijon elämänasenne on positiivinen. Hän on keskustellut kokemuksistaan toisen, jo aiemmin suusyövän sairastaneen ihmisen kanssa. Hänellä oli kestänyt neljä vuotta ennen kuin tilanne oli helpottunut. En olisi hänen puheestaan arvannut, että häneltä puuttuu puolet kielestä, Tuomi kertoo. Minulla on hyvä tulevaisuus vielä edessä. Kun sylki puuttuu Tällä hetkellä kiinteämmän tai pieniäkin paloja sisältävän ruoan syöminen ei onnistu, koska kaulan alueelle annettu sädehoito on vaurioittanut sylkirauhasia niin, että sylkeä ei erity. Lisäksi Reijon kieli on erittäin arka, koska siitä on leikattu kolmasosa pois. Aina hyvin hampaitaan hoitanut Reijo Tuomi lähti reilu vuosi sitten Reijo Tuomi käy pari kertaa päivässä sauvakävelemässä. Lyhyetkin lenkit piristävät. 7

8 Reijo Tuomi viihtyy kotona, kun syöminen ovat vielä hankalaa. Hoidot veivät syövän, mutta elämä ei palautunut ennalleen. Suu on edelleen kuiva ja kipeä. hammaslääkäriin, kun hampaan etureuna hiersi kieltä. Pyysin hammaslääkäriä vain hiomaan terävän reunan pois. Hammaslääkärin mielestä kielessä oli jotain poikkeavaa, ja hän otti siitä näytteen. Pari päivää myöhemmin Tuomelle soitettiin, että näytteessä oli ollut syöpäsoluja. Tieto yllätti täysin. Mies sai kiireellisen ajan hammasklinikalle, jossa hampaat kuvattiin. Piilevien infektioiden takia neljä hammasta vedettiin pois. Vasta sen jälkeen kieli voitiin leikata. Ensimmäisessä leikkauksessa jäi liian pieni turvakaista, joten lisäksi piti tehdä toinen leikkaus, Tuomi kertoo. Leikkausten jälkeen Reijo sai kuukauden ajan sädehoitoa ja 4 5 kertaa solunsalpaajia. Solunsalpaajat huononsivat kuitenkin miehen veriarvoja, joten hoito jouduttiin lopettamaan kesken. Hoidot veivät syövän, mutta elämä ei palautunut ennalleen. Suu on koko ajan kuiva ja kipeä. Suuta puudutta- ppeili ja rinnalla kulkija Teksti Marika Javanainen PÄÄN JA KAULAN alueen syövät ja niiden hoidot aiheuttavat usein muutoksia puheeseen ja nielemiseen. Ympäristön asenteet voivat olla julmia. Pehmeämmin artikuloivaa tai epäselvästi puhuvaa ihmistä luullaan herkästi humalaiseksi tai kehitysvammaiseksi. Se on väärin, sillä heillä on yhtä kirkkaat ajatukset kuin muilla, sanoo puheterapeutti Marika Muttilainen. Muttilainen on työskennellyt viisi vuotta Tampereen yliopistollisen sairaalan foniatrian poliklinikalla. Jouko Keski-Säntti Puheterapeutti Marika Muttilaista harmittaa, kun epäselvästi puhuvat joutuvat tyytymään huonoon palveluun. Minulla on yksi potilas, joka kertoo aina heti sairastaneensa suusyöpää ja puhuvansa siksi epäselvästi. Sen jälkeen palvelu muuttuu selvästi paremmaksi. Jotkut potilaat käyttävät mielellään kommunikaatiopassia, jonka voi antaa asiointitilanteessa toiselle luettavaksi. Siinä kerrotaan, mistä epäselvä puhe johtuu ja annetaan vinkkejä keskustelun sujumiseen. Sädehoito vaikuttaa sylkeen Tyypillisimpiä puheeseen liittyviä muutoksia ovat artikulaation epätarkkuus ja tiettyjen äänteiden puuttuminen. R:stä voi jäädä täry pois tai k alkaa muistuttaa h-äännettä. Joskus artikulaatio pehmenee tai hidastuu. Tavallisimmin muutokset ovat pieniä ja potilaille suurempia kuin muille. Joskus käy niin, että potilas itsekin huomaa, että hänen puheensa ei olekaan niin epäselvää, kun kuuntelemme sitä nauhalta. Kaulan ja leuan alueelle annettu sädehoito vaikuttaa sylkeen. Suu saattaa olla niin kuiva ja sylki sitkeää, että se aiheuttaa kankeutta ja puheen tuottaminen on vaikeaa. Jossain määrin vaiva lievittyy, mutta usein se on pysyvä. Onneksi suuta on mahdollista kosteuttaa apteekista saatavilla valmisteilla tai jopa ruokaöljyllä. Osa suuta kosteuttavista aineista on valitettavan kalliita. Kuukauden annos saattaa maksaa jopa 50 euroa, Marika Muttilainen pahoittelee. Tällöin kannattaa tarkistaa, onko suuta kosteuttavien valmisteiden hankkimiseen mahdollista saada eläkkeensaajan 8

9 va geeli ja sylkirauhasia ärsyttävä salva tuovat hieman apua. Syljen puuttuminen on vaurioittanut myös hampaita. Niiden pinta ja kiilto on lähtenyt, minkä lisäksi ne ovat alkaneet pehmentyä. Reikiä tulee herkästi, koska syljen tehtävänä on puhdistaa ja huuhtoa suuta. Nyt hampaat puhdistetaan ja paikataan. Sen jälkeen hammaskirurgit päättävät, tehdäänkö minulle implantteja tai tekohampaita, Tuomi kertoo. Muut eivät ymmärrä Pariskunnalla on kolme poikaa ja kahdeksan lastenlasta. He asuvat lähellä ja ovat tukeneet isäänsä sairastamisen aikana. Silti Reijosta tuntuu, että lasten on vaikea suhtautua asiaan. Aistin, että he eivät oikein ymmärrä, mistä tässä on kysymys. Reijo Tuomi jäi eläkkeelle jo ennen sairastumistaan. Alkukesästä myös hänen vaimonsa jää eläkkeelle ja haluaisi reissata ulkomaille. Olemme matkustaneet aikaisemmin paljon ja käyneet 68 eri maassa. Meillä on nyt tulossa 45-vuotishääpäivä, ja vaimo haluaa juhlistaa sitä reissulla. Reijolle ajatus matkustamisesta tuntuu kuitenkin vaikealta. Iso osa matkan viehätyksestä katoaa, kun hotellin aamupalapöydästä ei voi syödä kuin mehua ja illallisella ainoaksi vaihtoehdoksi jää alkupalaliemi tai sosekeitto. Ei tämän suun kanssa halua lähteä minnekään. Kartan myös kyläilyjä ja kaikkia tilaisuuksia. Olen paljon mieluummin vain kotona, mies myöntää. Nuorempana Reijo oli kova urheilemaan. Nykyisin hän käy joka päivä pari kertaa sauvakävelylenkillä. Lyhyetkin lenkit piristävät, vaikka energia tuntuu välillä loppuvan kesken. Huomaan, että voimat ehtyvät, kun olen pitkään syönyt näin vähän. Aina ei vain jaksa. Ei pitkiä puheita Kielen liikkeet ja asennot vaikuttavat eri äänteiden artikulaatioon. Kielileikkauksen jälkeen erityisesti kovien konsonanttien sanominen voi olla vaikeaa. Yksilölliset erot ovat kuitenkin suuria. Kahdesta kielileikkauksesta huolimatta Reijo Tuomen puheesta saa hyvin selvää. Syljen puute ja suun kuivuminen tekee puhumisesta kuitenkin raskasta. Siksi mies välttää nykyisin pitkiä puheita. Vaimokin välillä kysyy, miksi olen nykyisin niin hiljainen. Puheen tuottaminen vaatii aiempaa enemmän ponnisteluja, mutta se ei ole Tuomen ongelmista suurin. Puheterapeuttia hän ei ole tavannut eikä koe sitä tarvitsevansa. Tärkeysjärjestys on selvä: ensin pitää saada kieli ja hampaat kuntoon, sen jälkeen voi keskittyä muihin asioihin. Ihmisen elämästä niin iso osa on syömistä. hoitotukea. Sen avulla on mahdollista maksaa hoitoon tarvittavia tuotteita ja täydennysravintovalmisteita. Pienet leikkaukset eivät yleensä vaikuta pysyvästi ääneen. Joskus kuitenkin koko kurkunpää joudutaan poistamaan. Tällöin potilas opetetaan tuottamaan ääntä vaihtoehtoisella tavalla: proteesin, vibraattorin tai ruokatorvipuheen avulla. Yleensä jokaiselle löytyy sopiva menetelmä. Jos puhe on hyvin epäselvää, asiointitilanteet ovat vaikeita. Erityisen hankalaa on hoitaa asioita puhelimitse, kun vastaanottaja ei näe suun liikkeitä. Tällöin kannattaa muistaa Kelan puhevammaisten tulkkipalvelu. Siihen saa oikeuden, jos puheen ymmärrettävyys on riittävän heikentynyt. Tulkki auttaa puheluissa ja muissa asiointitilanteissa, Muttilainen muistuttaa. Ennen leikkausta ja sen jälkeen Puheterapeutti Marika Muttilainen tapaa kaulan ja suun alueen syövän leikkauksiin menevät potilaat yleensä ensimmäisen kerran jo ennen leikkausta. Tällöin hän kertoo, miten kommunikointi onnistuu heti leikkauksen jälkeen, kun puhuminen ei ole sallittua ja miten leikkaus voi vaikuttaa puhumiseen ja syömiseen. Potilaiden on tärkeä kuulla, että leikkauksen jälkeinen tilanne ei ole pysyvä, vaan se muuttuu ja puhe yleensä palautuu. Erityisesti työikäiset ovat huolissaan puheen ja äänen muuttumisesta. Osa potilaista toivoo, että ääni ja puhe olisivat leikkauksen jälkeen ennallaan. Sitä ei kuitenkaan voi luvata. Ensisijaisen tärkeää on poistaa kasvain mahdollisimman hyvin. Joskus kasvaimen sijainti on sellainen, että puheen vaurioitumista ei voi välttää. Toisaalta kaikki pään ja kaulan alueen syöpää sairastavat eivät koskaan tarvitse puheterapeutin apua. Leikkauksen jälkeen, ennen kotiin pääsemistä puheterapeutti opettaa liikeharjoituksia, joista on monelle apua. Niiden avulla kielen ketteryys paranee ja sitä kautta myös puheesta tulee selkeämpää. Taukokin voi auttaa Puhe on iso osa ihmisen identiteettiä, ja sopeutuminen sen muuttumiseen saattaa kestää pitkään. Oman toimintakyvyn rajoitteiden hyväksyminen ei ole aina helppoa. Marika Muttilainen kannustaa varaamaan ajan puheterapeutilta, jos oma puhe häiritsee itseä, tuntuu vaikealta tai kommunikoinnissa on ongelmia. Yleensä lähdetään liikkeelle siitä, että puhetta nauhoitetaan ja kuunnellaan yhdessä. Lisäksi kokeillaan erilaisia kompensaatiotapoja, joilla puhetta voidaan saada selkeämmäksi. Olen monelle potilaalle peili ja rinnalla kulkija. Sekin voi jo helpottaa, että tietää, mitä puheelle voi tehdä, vaikka mitään ei tekisikään, Muttilainen sanoo. Joskus suun alueelle annetut hoidot vaikuttavat siihen, että puhuminen on raskasta ja väsyttää. Silloin voi auttaa, jos opettelee eriyttämään leuan ja kielen liikkeet toisistaan. Joskus taas riittää, jos puhuu hitaammin tai pitää pienen tauon jokaisen sanan välissä. Entä jos nieleminen on vaikeaa? Myös silloin kannattaa käydä puheterapeutilla. Nielemistä on mahdollista helpottaa erilaisten harjoitusten ja nielemistekniikoiden avulla. 9

10 Keskikokoiset kasvaimet pystytään nykytekniikoilla hoitamaan useimmiten niin, ettei ulkopuolinen huomaa operaatiota. Vaativiin, suun sisällä tehtäviin leikkauksiin Minna Kääriäinen osallistuu noin kahdesti viikossa. POTILAAN HOITOLINJA Vaativissa pään ja kaulan alueen syövissä noudatetaan Tampereen yliopistollisessa sairaalassa seuraavaa hoitolinjaa. Korvalääkäri tai leukakirurgi lähettää leikkaukseen. Potilas kuvannetaan. Erikoislääkärit tutkivat potilaan tiedot ja laativat hoitosuunnitelman. Potilas mukaan erikoislääkärien kokoukseen. Sovitaan leikkauspäivä. Jokainen potilaan hoitoon osallistuva tapaa potilaan tietyn listan mukaan. Leikkauksessa läsnä tarvittavat erikoisalojen osaajat, kuten korvalääkäri, plastiikkakirurgi, leukakirurgi ja hammaslääkäri. Vuorokausi teho-osastolla. Viikko sairaalassa. Potilas korvalääkärin tai leukakirurgin kontrollikäynnille. Erikoislääkärien kokous, jossa potilas on mukana. Käsitellään patologin lausunto ja jatkohoito. Lääke- ja sädehoidosta vastaa syöpälääkäri, mutta potilas on edelleen korvalääkärin tai leukakirurgin seurannassa. 10

11 Kasvot LEIKKAUKSESSA Kun syöpä pesiytyy kasvojen tai kaulan alueelle, ihmisellä herää huoli paitsi terveydestään, myös ulkonäöstään. Miten se mahtaa muuttua hoitojen vuoksi? Pystynkö leikkauksen jälkeen syömään ja puhumaan normaalisti? Teksti Merja Perttula Kuva Kimmo Torkkeli Leikkausmenetelmät ovat kehittyneet. Keskikokoiset kasvaimet pystytään useimmiten hoitamaan niin, ettei ulkopuolinen välttämättä huomaa operaatiota. Työikäisistä potilaista valtaosa voi palata työelämään, plastiikkakirurgi Minna Kääriäinen Tampereen yliopistollisesta sairaalasta rauhoittelee. Kasvoissa leikkaushoitoa vaativat useimmiten ihosyövät:basaliooma eli tyvisolusyöpä, okasolusyöpä ja melanooma. Kielen, kurkunpään, suuontelon ja nielun alueen syöpiä on vähemmän. Väestön vanhetessa pitkällinen UV-säteilylle altistuminen näkyy kasvojen alueen syöpien lisääntymisenä. Ihosyöpien leikkaaminen on hyvin yleinen toimenpide. Suun sisällä tehtävät laajat operaatiot, joissa tarvitaan mikrovaskulaarisia kudossiirteitä, ovat harvinaisempia. Niitä teemme täällä Tampereella noin yksi - kaksi viikossa. Tehokasta tiimityötä Pään ja kaulan alueen syöpien leikkaushoito on moniammatillista tiimityötä. Yleensä päävastuun kantaa korva- Minna Kääriäinen vertaa plastiikkakirurgin työtä taiteilijan työhön. Leikkausta suunniteltaessa kirurgi tutkii kasvojen estetiikkaa ja valitsee luovasti leikkausmenetelmät. lääkäri. Parhaan mahdollisen tuloksen saamiseksi toimenpiteiden suunnitteluun, toteutukseen ja jälkihoitoon voivat osallistua korvalääkärin lisäksi leukakirurgi, plastiikkakirurgi, ihotautilääkäri, patologi, röntgenlääkäri, anestesialääkäri, syöpälääkäri, silmälääkäri, puheterapeutti, hammaslääkäri, fysioterapeutti ja sosiaalihoitaja. Plastiikkakirurgia tarvitaan pääsääntöisesti silloin, kun syövän hoito vaatii paikallisen kudossiirteen tai ihosiirteen. Jos paikka, mistä kasvain poistetaan, on laaja eikä sitä saada kauniisti kiinni, tarvitaan uutta kudosta tilalle. Tällaista ylimääräistä kudosta voi löytyä niin läheltä, että se voidaan kääntää operoidun paikan vierestä tai ihoa otetaan potilaalta jostakin muualta ja siirretään leikkauskohtaan. Kun syövän vuoksi on pakko poistaa hyvin iso ja erilaisia kudoksia sisältävä alue, käytetään mikrovaskulaarista kudossiirrettä. Potilaalta siirretään puuttuvan kohdan paikalle kudosta muualta ja kudospalan verisuonet yhdistetään leikattavan alueen verisuoniin. Esimerkiksi kielisyövän vuoksi saatetaan joutua poistamaan puolet kielestä. Puuttuva osa korvataan yleensä potilaan käsivarresta tai reidestä otettavalla siirteellä. Samoilta alueilta otetaan siirteitä myös silloin, kun hoidetaan nielurisan alueen syöpiä. Kun kasvain ulottuu ylä- tai alaleukaluuhun, siirre otetaan esimerkiksi pohjeluusta. Mikrovaskulaarista kirurgiaa on tehty rutiinimaisesti jo parisen kymmentä vuotta. Se on mahdollistanut hyvin tuloksin sellaisten syöpien leikkaamisen, joita aikaisemmin ei pystytty hoitamaan. Aina on silti tapauksia, joissa isoja kasvaimia leikattaessa joudutaan tyytymään jonkinlaiseen kompromissiin. Tarkkaa suunnittelua Minna Kääriäinen vertaa plastiikkakirurgin työtä taiteilijan työhön. Leikkausta suunniteltaessa kirurgi tutkii kasvojen estetiikkaa ja valitsee luovasti leikkausmenetelmät, jotta lopputuloksesta tulisi mahdollisimman hyvä. Hän katsoo esimerkiksi henkilön juonteiden suunnat ja varmistaa, että siirre saadaan paikasta, joka pystytään sulkemaan hyvin tai se jää näkymättömiin. Kun leikataan kasvojen alueella, melko pienikin kasvain voi aiheuttaa ulkonäöllisiä tai toiminnallisia haittoja. Plastiikkakirurgialla estetään, ettei toimenpide vedä esimerkiksi silmäluomea alaspäin tai suupieltä tai nenää vinoon. Tärkeä apu hyvän tuloksen aikaansaamisessa on syöpäalueen kuvantaminen sekä uusi tekniikka, tietokone- 11

12 1. 2. Tyvisolusyöpäkasvain on poistettu ja tilalle on rakennettu uutta luomea paikallisen kudossiirteen avulla. Jälkimmäinen kuva on otettu kaksi kuukautta leikkauksen jälkeen. Tietokoneavusteisen mallintamisen avulla kasvojen alueen korjaavat leikkaukset onnistuvat aikaisempaa paremmin, plastiikkakirurgi Minna Kääriäinen toteaa. avusteinen mallintaminen. Kuvantamisessa käytetään erilaisia menetelmiä, kuten esimerkiksi magneetti-, tietokonekerros- tai PET-kuvausta. Kuvantamisen avulla saadaan tarkat tiedot siitä, missä kohtaa ja minkäkokoinen kasvain on. Kun esimerkiksi pohjeluuta tarvitaan leukaluuksi, voimme etukäteen suunnitella kolmiulotteiset muotit, joiden mittojen mukaan kasvain poistetaan ja luupala sahataan. Näin saadaan täydellisesti istuva kudossiirre poistettavaan kohtaan. Miten paranen? Syövästä selviäminen on ykkösasia potilaille. Kun he ovat toipuneet pahimmasta sokista, huoli ulkonäöstä, syömisestä, puhumisesta sekä elämänlaadusta yleensä nousee pintaan. Ihmisen kasvot ovat näkyvillä, joten pään ja kaulan alueen syövät ja niiden hoito vaikuttavat kehonkuvaan. Potilasohjaukseen kiinnitetään nykyään paljon huomiota. Syöpähoitaja on potilaiden käytettävissä. Myös vertaistukea on tarjolla. Jokainen potilas voi keskustella jo ennen leikkausta aikaisemmin vastaavanlaisen leikkauksen läpikäyneen henkilön kanssa. Potilas tapaa hoitopolkunsa aikana tietyn protokollan mukaan häntä hoitavat erikoisalojen edustajat. Etukäteisvalmistelut, leikkaus ja jälkiseuranta noudattavat tiettyjä hoitolinjoja. Sairaaloiden välillä voi olla eroja, mutta ne ovat pieniä. Vaativia leikkauksia tehdään vain yliopistosairaaloissa. Hoitolinjojen yhtenäisyys antaa potilaalle hyvän turvan. Mikään asia ei jää tekemättä. Tämän lisäksi jokaisen potilaan tapausta tarkastellaan yksilöllisesti. Mikrovaskulaarisen siirteen saaneet siirretään yleensä leikkauksesta vuorokaudeksi teho-osastolle tarkkailuun, jonka jälkeen he viipyvät noin viikon sairaalahoidossa osastolla. Jos potilas on iäkäs ja monisairas, sairaalajakso voi kestää pitempään. Osa leikkauspotilaista tarvitsee liitännäishoitoina lääkehoitoa, sädehoitoa tai molempia. Leikkauksen yhteydessä ravinnon saanti pyritään tietyissä tapauksissa varmistamaan asentamalla PEG-ruokintaletku. Sitä tarvitsevat potilaat, jotka eivät pysty syömään sädehoidon aikana, kun suu tulee kipeäksi. Komplikaatioina voi esiintyä siirteen menetys tai osittainen kuolio, haavainfektioita ja fisteleitä, mutta siirteiden epäonnistuminen on kuitenkin harvinaista. Kirjallisuuden mukaan onnistumisprosentti on 96, mutta meillä se on jopa vielä korkeampi. Arviolta noin kaksi kertaa vuodessa siirre menetetään. Kasvojen alueen leikkauksissa, joissa voidaan käyttää paikallisia kudossiirteitä, toipumisaika on muutamista viikoista kuukauteen. Vaativien leikkausten, kuten hoidettaessa kielen ja nielurisan syöpiä, paranemiseen menee muutama kuukausi. 12

13 ppään ja kaulan alueen syövät Lähde: Suomen Syöpärekisteri Teksti Maarit Rautio PÄÄN JA KAULAN ALUEEN syöpiin kuuluvat huulten, suuontelon, nenän ja sen sivuonteloiden, nielun ja kurkunpään syövät sekä suurten sylkirauhasten pahanlaatuiset kasvaimet. Nämä syövät muodostavat Suomessa noin 3 prosenttia uusista syöpätapauksista vuodessa. Tärkeimmät vaaratekijät ovat tupakointi sekä muiden tupakkatuotteiden kuten nuuskan käyttö sekä runsas alkoholin käyttö. Alkoholi ja tupakointi vahvistavat toistensa vaikutusta. Tupakoinnin väheneminen on vähentänyt erityisesti miesten huulisyöpää ja kurkunpään syöpää. Kurkunpään syöpään sairastuu nykyään enää noin 105 miestä ja 15 naista vuodessa. Huulisyöpään sairastuu vuosittain keskimäärin 95 ihmistä. Ulkotyö altistaa huulisyövälle. Huulisyövässä on erittäin hyvä ennuste, yli 96 prosenttia on elossa viiden vuoden kuluttua. Suuontelon ja nielun syövät yleistyneet Nenän sivuonteloita Suuontelon ja nielun syövät ovat yleistyneet: 1970-luvulta lähtien suuontelon syöpien ilmaantuvuus on kasvanut kaksinkertaiseksi. Nielusyöpien ilmaantuvuus on suurentunut noin kaksinkertaiseksi miehillä, mutta naisilla ilmaantuvuus on pysynyt ennallaan. Nykyisin todetaan vuosittain noin 190 uutta nielusyöpää ja Nenäontelo 270 suuontelon syöpää. Näistä tapauksista naisilta löytyy 53 nielusyöpää ja 123 suuontelon syöpää. Nielusyövän lisääntyminen johtuu nimenomaan suunielun, eli kielentyven ja nielurisojen syöpien yleistymisestä. Nämä syövät ovat yleistyneet 2000-luvulla sekä miehillä että Suuontelo naisilla. Uusia tapauksia todetaan miehillä noin 100 ja naisilla 40 vuodessa. Siihen sairastuvat erityisesti alle 50-vuotiaat miehet myös tupakoimattomat. Mukana vaikuttamassa on noin prosentissa tapauksista ihmisen papilloomavirus eli HPV-tulehdus. Sylkirauhasia Nykytiedon mukaan muiden pään ja kaulan alueen syöpien yhteys HPV-tulehdus on vähäisempi. Nenäontelon ja paranasaalisinusten sekä sylkirauhasten syövät ovat harvinaisia eikä merkittäviä muutoksia ilmaantuvuudessa ole tapahtunut. Sylki rauhasen syöpiä oli 66 vuonna 2011 ja nenäontelon syöpiä 23. Kurkunpää Suurin osa pään ja kaulan alueen syöpiin sairastuvista on yli 50-vuotiaita. Alle 50-vuotiaiden osuus on suurin sylkirauhasten syövissä, joissa neljäsosa sairastuneista on tätä nuorempia ja pienin huulisyövissä, joissa vain joka kymmenes on alle 50-vuotias. Alkoholin, tupakan ja HPV-viruksen lisäksi riskitekijöitä pään ja kaulan alueen syöpiin ovat ovat huono suuhygienia, tietyt ammattialtisteet kuten puupöly nenänielun syövässä, asbesti ja synteettiset kuidut kurkunpään syövässä sekä nikkeli tai formaldehydi nenäonteloiden syövässä. Pään ja kaulan alueen sädealtistus altistaa sylkirauhasten syövälle ja Ebstein-Barr-virusinfektio altistaa nenänielun ja sylkirauhasten syövälle. Suuontelon ja nielun syövissä riskiä lisää myös ruokavalio, joka sisältää vain vähän kasviksia ja hedelmiä. Nenänielu Suunielu Alanielu HPV Papilloomavirukset (HPV) ovat pieniä viruksia, jotka lisääntyvät iholla ja limakalvoilla. Ihmisellä esiintyviä papilloomaviruksia tunnetaan yli 100 tyyppiä. Tietyt HPV-virukset aiheuttavat kohdunkaulan syöpää. HPV-tulehdus aiheuttaa myös osan ulkosynnyttimien, emättimen, siittimen, peräaukon sekä pään ja kaulan alueen syövistä. Kohdunkaulasta voidaan testata HPV-virus ja naisille suositellaankin testiä (tai PAPA-testiä) vähintään joka viides vuosi. Tällä hetkellä ei ole olemassa luotettavaa nielutestiä. Papilloomavirustartunnat ovat varsin yleisiä. Kahdeksan kymmenestä ihmisistä saa HPV-tulehduksen jossain elämänsä vaiheessa. Virus tarttuu suorassa iho- tai limakalvokontaktissa, sukupuolielinten alueelle yleensä seksin välityksellä. Kondomi ei anna täydellistä suojaa tartunnalta. 13

14 Yhteistyö kukoistaa Syöpäjärjestöt ja Eläkeliitto tekevät yhteistyötä vuoden 2014 ajan. Vuoden aikana panostetaan tiedonvaihtoon ja pyritään tavoittamaan molempien järjestöjen jäsenet yhdistelemällä näiden aiheita kiinnostaviksi yleisötilaisuuksiksi. Teksti Katja Repo Kuva Jouko Keski-Säntti 14

15 Eläkeliitolla on vuosittain vaihtuva yhteistyökumppani sosiaali- ja terveysalalta. Viime vuonna yhteistyötä tehtiin Diabetesliiton kanssa ja sitä aiemmin muun muassa Muistiliiton, Kuuloliiton, Aivoliiton ja Hammaslääkäriliiton kanssa. Nyt vuorossa on Syöpäjärjestöjen ja Eläkeliiton välinen kumppanuusvuosi. Kullakin yhteistyökumppanilla on erilaista annettavaa Eläkeliiton jäsenille ja Eläkeliitolla on puolestaan valtava jäsenmäärä ja keinot jäsenten tavoittamiseksi. Yhteistyö voi olla keskustelutilaisuuksien järjestämistä, tiedon vaihtoa, lehtijuttujen kirjoittamista toisen järjestön lehteen tai oikeastaan mitä vain, jossa yhdistyvät näiden kahden järjestön osaamisalueet. Eläkeliiton toiminnanjohtaja Jukka Salminen, 60, on ollut mukana ideoimassa yhteistyötä eri järjestöjen kanssa. Hän on toiminut Eläkeliiton peräsimessä jo 24 vuotta. Hän uskoo, että vuoden alussa alkaneesta yhteistyöstä hyötyvät molemmat osapuolet. Yhteistyön yksi tärkeimmistä tavoitteista on oikaista syöpään liittyviä väärinkäsityksiä ja lievittää sanan pelottavaa kaikua. Aihe on tärkeä ja vaikea. Syöpä on jo sanana monelle pelottava. Se on koskettanut jokaista joko henkilökohtaisesti tai lähipiirissä, joten sanalla on paha kaiku. On tärkeä saada oikeanlaista tietoa ja kuulla selviytymistari- Tärkeintä on viedä tieto sinne missä ihmiset ovat. noita. Näin syöpä ei ole enää vain pelottava sana, vaan asia saa kasvot. Ideana on, että vuoden ajan tehdään tiiviimpää yhteistyötä ja kun yhteistyö on lähtenyt käyntiin, voidaan jatkossa miettiä uusia yhteistyön muotoja. Tämä on helppo tapa madaltaa raja-aitoja, välittää tietoa ja luoda uudenlaisia yhteistyökuvioita. Meillä on laaja jäsenkunta, joka on kiinnostunut terveydestä. On kaikkien etu, että tietoa saadaan heille. Lehtijuttuja ja tilaisuuksia Eläkeliiton jäsenet saavat syöpätietoutta vuoden 2014 aikana EL-Sanomista, joka on kuusi kertaa vuodessa ilmestyvä Eläkeliiton jäsenlehti. Tämän lisäksi voidaan järjestää erilaisia tapahtumia ja tilaisuuksia, joissa asiantuntijat kertovat syövästä. Vastaavasti maakunnalliset Syöpäyhdistykset voivat pyytää Eläkeliiton asiantuntijoita kertomaan heidän toiminnastaan ja eläkeikäisten ihmisten arkea koskettavista asioista. Tilaisuuksia toivotaan järjestettävän paikallisella tasolla. Toivomme, että yhteyttä otettaisiin puolin ja toisin maakunnallisella tasolla, jolloin asiantuntijat saadaan läheltä. Jos esimerkiksi Eläkeliiton paikallisyhdistys toivoo puhujaksi syöpään erikoistunutta neuvontahoitajaa, on paras ottaa yhteyttä lähimpään maakunnalliseen Syöpäyhdistykseen ja sopia heidän kanssaan käytännön järjestelyistä, Salminen neuvoo. Yhteistyötä ilman maksuvelvoitteita Ideana on, että yhteistyössä raha ei vaihda omistajaa, vaan kaikki tahot tarjoavat toisten käyttöön heillä olevaa osaamista. Eläkeliitto on iso järjestö, jolla on jäsentä ja 402 paikallisyhdistystä. Syöpäjärjestöillä on puolestaan jäsentä ja jäsenjärjestöinä 12 maakunnallista yhdistystä sekä viisi potilasjärjestöä. Yhteistyöllä voidaan siis saavuttaa todella ison ihmismäärän huomio ja yhteistyö voi saada monenlaisia muotoja. Tiedonvälityksen lisäksi oleellista on tutustuminen ja osallistuminen. On tärkeää, että tilaisuudet ovat lähellä ihmisten asuinpaikkoja ja kynnys osallistumiseen on matala. Olemme saaneet aiemmista tilaisuuksista todella myönteistä palautetta ja ne ovat olleet tupaten täynnä. Luonteva yhteistyötaho Syöpä on erityisesti ikääntyvien ihmisten sairaus, joten yhteistyö näiden kahden järjestön välillä on luontevaa. Eläkeläisten internetin ja muun tietotekniikan käyttö nousee kohisten, mutta silti osa ikääntyvistä jää kokonaan vaille tietoa. Eläkeliiton ajatuksena on tarjota tietoa siellä, missä ihmiset muutenkin ovat. Iäkkäille ihmisille on luontaista lukea tietoa painetusta sanomalehdestä tai saapua paikalle keskustelutilaisuuteen. Eläkeläisten keskuudessa painetulla lehdellä ja kasvokkaisilla tapaamisilla on suuri merkitys. Tilaisuuksia voidaan järjestää harvinaisemmista terveyteen liittyvistä asioista tai jokapäiväisemmistä aiheista. Tärkeintä on viedä tieto sinne, missä ihmiset ovat ja tarjota mahdollisuus osallistumiseen ja kysymysten esittämiseen. Yhteistyössä järjestetyissä tilaisuuksissa voidaan käsitellä muun muassa iän karttumisen ja elintapojen vaikutusta syöpäriskiin, sairauden aiheuttamia tunteita ja pelkoja, perinnöllisyyttä, erilaisia syöpiä ja hoitoja, vertaistukea tai vaikkapa vapaaehtoistyötä. Monenlaiset aiheet ovat mahdollisia ja omaan yhdistykseen kannattaa olla yhteydessä, jos mielessä on hyvä aihe tilaisuudelle tai lehtiartikkelille. Yhteistyö Eläkeliiton ja muiden järjestöjen välillä on jatkunut jo 1990-luvun puolivälistä, eikä loppua näy. Yhteistyö on ollut sen verran hedelmällistä, että ensi vuonna on taas luvassa uusi kumppanijärjestö. 15

16 EU:N KIRJOITUSKILPAILU KERTOO SUURISTA EROISTA MAIDEN VÄLILLÄ Syöpä eurooppalaiseen tapaan Syöpä kiinnostaa aiheena ympäri Eurooppaa, mutta näkökulmat vaihtelevat. Sairaus ei enää ole salattu, eikä kuolemasta kirjoittaminen kiellettyä, käy ilmi EU:n terveysviestinnän kilpailusta. Teksti Satu Lipponen Kuva Shutterstock Romaniassa syöpälääkkeet olivat ennestäänkin kalliita. Kunnes ne katosivat kokonaan. Valtio ei pystynyt toimittamaan syöpäpotilaille solunsalpaajia, raportoi toimittaja Vlad Mixich, jonka juttuja ilmestyy sekä verkossa Hotnews.ro sekä painetussa, lääketieteeseen erikoistuneessa lehdessä Viata Medicala. Kun valtio oli voimaton, vapaaehtoiset astuivat esiin. Ryhmä ihmisiä ostaa syöpäpotilaille heidän tarvitsemiaan lääkkeitä apteekeista mm. Wienistä ja toimittaa ne potilaille perille. Vapaaehtoisrengas välittää lääkkeitä Romaniaan Ahdingossa olevat potilaat voivat kertoa tarvitsemistaan lääkkeistä verkkosivuston kautta. Syntyi sytorengas, syöpäpotilaita auttavat ihmiset. Potilaita hoitavat lääkärit ovat vedonneet turhaan viranomaisiin saadakseen lääkkeitä ulkomailta, kun ne ovat Romaniasta loppu. Nähtävästi varojen puute estää ostokset. Toimittaja Mixich kirjoittaa, että noin 350 ulkomailla asuvaa romanialaista auttaa nyt syöpäpotilaita, joille lääke tuo toivoa. Ahneet toimistot syöpäpotilaiden riesana Saksassa Business on aiheena myös Saksasta tulevassa jutussa. Die Zeit -lehden tarinan tapahtumat alkavat Yoshkar-Olasta, jossa pieni Ruslana-tyttö on jutun keskipiste. Ruslana sairastui nelivuotiaana Burkittin lymfoomaan. Isovanhemmat järjestivät hoidon Düsseldorfiin. Järjestely tehtiin saksalaisten välittäjien kautta. Ruslana on hoidettu ja on nyt kahdeksanvuotias, mutta isovanhemmat riitelevät yhä välittäjän kanssa rahasta. Kiistasumma on euroa. Välittäjä otti liikaa maksuja, kokonaissumma oli euroa. Noin ulkomaalaista tulee vuosittain Saksaan hoitoihin. Kaikki toimistot eivät ole kunniallisia. Toiset tulevat asiakkailleen niin kalliiksi, että sairaaloitakin harmittaa, paljastuu laajassa artikkelissa. Terveysviestinnän parhaat joka maasta EU-raatiin Euroopan unionin terveysjournalismin palkinto on mittava hanke. Ensin kansalliset raadit arvioivat jutut ja valitsevat parhaan. Ne myös vastaavat siitä, että artikkelit ovat laadukkaita. Kunkin maan voittaja osallistuu eurooppalaiseen kilpailuun, jossa vain muutama paras palkitaan. Artikkelit käännetään englanniksi, jotta EU-tuomaristo voi tehdä työnsä. Toimittajalle jo ehdokkuus merkitsee myötätuulta uralla. Ehdokkaat kutsutaan Brysseliin ja voittajat palkitaan erityisessä gaalassa. Kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että kun kyse on terveydestä, laadukas, ihmisiä lähellä oleva journalismi on luotettava tapa kertoa tietoa. Mediavälitteisessä maailmassa journalismin merkitys on viime vuosina entisestään korostunut. Kuolema kiinnostaa samoin eutanasia Tänä vuonna kilpailuun tuli poikkeuksellisen paljon kirjoituksia kuolemasta. Niidenkin näkökulmat vaihtelivat. Eutanasiaakin käsiteltiin muutamassa jutussa. Irlannin palkittu artikkeli kertoo nuoren naisen tarinan, joka on kirjoittanut menestyskirjan omasta sairaudestaan. Ärhäkäs, harvinainen sarkooma on voimakas vihollinen, joka jossain vaiheessa voittaa sinnikkäimmänkin potilaansa. Syöpä matka 16

17 toiselle puolen on koskettava tarina. Toimittaja Eimear Vizen juttu alkaa lauseella: Eniten hämmästyin sitä, kuinka usein keskustelumme kevenivät hänen naurunsa takia. Kuolema ei aina ole kuolemanvakavaa. Hoitajien tunteet koetuksella Elämän loppu tunteista selviäminen on ranskalaisen Sandra Jégun juttu, joka ilmestyi hoitajille tarkoitetussa lehdessä. Näkökulma on poikkeuksellinen: millaisia tunteita on hoitajilla, joiden potilaat ovat kuolemassa? Nämä ammattilaisina toimivat sairaanhoitajat eivät voi tukahduttaa tunteitaan, mutta niitä on opittava käsittelemään. Yksi hoitajista muistelee viisivuotiaan lapsipotilaan viimeisiä hetkiä. Lapset ovat tunteiden kannalta erityisen haastavia, hoitaja tunnustaa. Suomalaisen Virve Pohjanpalon artikkeli ilmestyi Yliopisto-lehdessä. Se liittyy epäsuorasti sairauksiin, myös syöpään. Pohjanpalo selvittää ansiokkaasti, mitä on epigenetiikka eli perimän ja ympäristön välinen vuorovaikutus, jonka merkitystä olemme vasta alkaneet ymmärtää. Spermanluovuttajan suuri huoli Hurja tarina on tanskalaisjournalistilla Mette Dahlgaardilla. Berlinske-lehden jutussa kerrotaan miehestä, joka sai tietää kuuluvansa periytyvään suolistosyöpäsukuun. Mies oli nuorempana ollut spermanluovuttaja. Nyt mies huolehtii jälkeläisistään, joille on tietämättään voinut antaa periytyvän suolistosyövän. Liettualainen toimittaja kirjoittaa rehellisen tarinan maansa alkoholisteista, jotka ovat työikäisiä, joiden ongelmia katsotaan läpi sormien ja jotka sairastuvat vuosi vuodelta yhä pahemmin. Geenitestit ja 3D-tulostus ja dementia ovat myös kiinnostaneet eurooppalaisia toimittajia. EU:n kirjoituskilpailusta saa hyvän käsityksen siitä, miten suuret ovat erot maanosamme rajojen sisällä. Suomalainen syöpäpotilas saa solunsalpaajat sairaalasta. Meilläkin terveysturismi puhuttaa, mutta potilaat ovat valveutuneita. Tärkeintä on tuoda totuudellisia asioita mahdollisimman ihmisläheisesti kerrottuna sekä yksilöiden kokemuksista että tieteen tuloksista. Kirjoittaja oli 2014 EU-tuomariston jäsen EU:n terveysaiheinen journalisti kilpailu Virve Pohjanpalon artikkeli: Olet mitä mummosi söi, Yliopisto-lehti 3/2013 Kilpailun voitti hollantilaisen toimittajan kirjoitus Carelin pää, joka kertoo Parkinsonin tautia sairastavan miehen valmistautumisesta leikkaukseen. Myös terveysturismia käsitellyt juttu sekä tanskalaisen toimittajan tarina periytyvää syöpää sairastavasta spermanluovuttajasta palkittiin. 17

18 Vanheneminen v kuuluu kaikille Elämme vanhuuden aikaa. Elinikä pitenee. Jokaisen yksilön elämäntarina on merkityksellinen loppuun asti. Mitä se merkitsee? Teksti Satu Lipponen Kuva Ingimage VANHUUTEEN LIITTYVIÄ seikkoja on käsitelty kahdesti asiantuntijakokouksissa, jotka on kutsunut koolle Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Vuonna 2012 aiheena oli Kohti parempaa vanhuutta ja vuonna 2014 Vanhuuskuolema. Kummankin kokouksen konsensuslausumat korostavat, että hoidossa keskeinen ohjenuora on ihmisen oikeus itse määrätä asioistaan, iästä riippumatta. Sairauksia voi ehkäistä vanhuudessakin Iän karttuessa monet sairaudet, kuten syöpä, yleistyvät. Esimerkiksi eturauhasen syöpä on useimmiten selkeästi ikään liittyvä tauti. Tiettyihin ihosyöpiin liittyy elinikäinen altistus auringon ultraviolettisäteilylle. Rintasyövän seulontaohjelma on ulotettu 69-vuotiaisiin ja suolistosyöpään liittyvä seulonta vuotiaisiin. Vanhuuttaan voi suunnitella toivomaansa suuntaan. Moni ikääntynyt arvostaa sitä, että voi hoitaa itse omat talousasiansa. Terveys, toimintakyky ja mielen virkeys ovat suunnittelun arvoisia tavoitteita. Suunnittelu kannattaa aloittaa jo keski-iässä, jolloin esimerkiksi liikunta, verenpaineen hoito, tupakoinnin lopetus ja laihduttaminen vähentävät ikääntymiseen liittyviä sairauksia. Liikunta hyödyttää kaikenikäisiä ja on erityisen tärkeää toimintakyvyn säilyttämiseksi. D-vitamiinin riittävä saanti, kaatumisen ehkäisy, terveellinen ruokavalio ja muistista huolehtiminen ovat asioita, joita voi laittaa tavoitelistalleen. Koska muiden seura virkistää, voi hakeutua harrastusten ja yhdistysten toimintaan. Huonoin tapa edistää virkeää vanhuuttaan on maata sohvalla alkoholia tissutellen. Jokainen on yksilö, mutta ikääntyvät ihmiset erityisesti Jokaisen vanhuus on omanlaisensa. Yksilölliset piirteemme eivät katoa minnekään vaan korostuvat iän karttuessa. Siksi ikääntyvä väestö on keskenään hyvin erilaista. Yksin syrjäseudulla asuva ikäihminen on eri asemassa kuin kaupungistunut, koulutettu serkkunsa. Sen sijaan tätä tarinaa ei media aina muista kertoa: monet ovat vanhetessaan myös onnellisia. Huoli yhteiskunnan taloudesta on aiheuttanut sen, että vanhuus näyttäytyy ylettömän kielteisenä asiana. Monelle ikääntyminen merkitsee kuitenkin seestymistä ja hyvin harva haikailee murrosiän tunnemyrskyihin. Levähdyspaikkoja ja esteetöntä liikkumista Yhteiskunta voi tukea vanhuutta ja iäkkäiden liikkumista luomalla turvallisia, esteettömiä ympäristöjä. Hyvä valaistus, levähdyspaikat, viheralueet ja autottomat vyöhykkeet ovat näistä esimerkkejä. 18 Hyvään ympäristöön kuuluu myös se, että iäkäs voi käyttää helppohoitoisia koneita ja saada tukea tietokoneiden käyttöön. Tulevaisuudessa verkkopalveluista voi olla iloa iäkkäille ja tavaran voi tuottaa kotiovelle asti helposti. Oma tahto kannattaa tuoda esille Jokaisella on Suomessa oikeus hyvään ja yksilölliseen hoitoon. Potilasta, myös vanhusta on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Vanhuksella on siis oikeus kieltäytyä tutkimus- ja hoitotoimenpiteistä. Toisaalta, jos jokin hoito katsotaan lääketieteellisesti arvioituna tarpeettomaksi, sitä ei tule antaa, vaikka omaiset ja potilaat sitä vaatisivat. Esimerkiksi syövän hoidossa monet solunsalpaajat ovat lääkkeinä liian voimakkaita iäkkäille. Toisaalta nukutusmenetelmien kehittyminen on tuonut hyötyä ja iäkäskin potilas voidaan turvallisesti leikata. Asiantuntijat suosittelevat, että ihmiset kirjaisivat oman hoitotahtonsa. Hoitotahdon voi tehdä vapaamuotoisena tai käyttää mallia, joka löytyy Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Muistiliiton verkkosivuilta. Syksystä 2014 alkaen potilas voi myös kirjata hoitotahdon kansalliseen sähköiseen terveysarkistoon. Vanhuuden kulkiessa elämän loppua kohti etenee meissä hauraus-raihnausoireyhtymä (HRO), jolla tarkoitetaan biologiseen ikääntymiseen liittyvää yleistä terveydentilan heikentymistä. Elämän loppuvaiheen hyvä hoito tarkoittaa mm. kivuttomuutta. Turvalliseen vanhuuteen kuuluu, että oireenmukainen hoito on laadukasta ja hoitohenkilökunta koulutettua. Syöpäjärjestöt ovat viime vuosina olleet mukana monissa hankkeissa, joissa on pyritty varmistamaan laadukas elämän loppuvaiheen hoito. Vanhuuden yhteiskunnassa on tarpeen myös saada erikoistuneita syöpälääkäreitä, jotka tunnistavat vanhusten erityistarpeet hoidossa. Mutta kuka on vanhus, kuka ikääntynyt? Yhden mielestä vanhuus on mielentila, toisen mielestä yli 75-vuotias on vanhus. Mutta kaikki me kuljemme kohti vanhuutta, sekä suomalaiset että koko maailma, sillä hyvinvoinnin lapsina kurkotamme yhä pidempää ikää. Siksi meillä on paljon tehtävää paremman vanhuuden puolesta. Vanhuuskuolema, konsensuslausuma 2014, www. duodecim.fi Kohti parempaa vanhuutta, konsensuslausuma 2012, Cancer in Finland, Pukkala E & Rautalahti M, Cancer Society of Finland Publication No. 86 (2013)

19 Käännös Maarit Rautio VIRTSAAMISVAIKEUDET. Yksi eturauhassyövän yleisimmistä ensioireista on vaikeus aloittaa virtsaaminen. Monet myös kertovat, että aloitettuaan on vaikea lopettaa. Virtsasuihku voi myös katketa yllättäen. EPÄMUKAVA TUNNE TAI KIPU VATSASSA on usein suolistosyövän ensimmäisiä oireita. Haimasyövässä sisäinen paineen tunne on usein ensimmäinen potilaiden muistama oire. Maksasyövässä oireet alkavat usein vatsakrampeilla. Maksasyövässä ja leukemiassa potilaat muistavat usein kivun alhaalla vatsan vasemmalla puolella, joka vaikutti olevan peräisin laajentuneesta pernasta. Jos tämäntyyppiset oireet kestävät yli neljä viikkoa, pitäisi ne tutkia. Lähde: Tanskan syöpäyhdistyksen lehti: Tæt på Kræft 12 HEIKKOUDEN TUNNE ja väsymys voivat olla syövän merkkejä. Ne voivat olla myös paljon muuta, joten niitä täytyy tarkastella yhdessä muiden oireiden kanssa. Mutta jos väsymys jatkuu, eikä lepääminen auta, kannattaa mennä lääkäriin. kestänyt yskä voivat olla keuhkosyövän ensimmäisiä merkkejä. Monet luulevat oireita astmaksi tai keuhkoputkentulehdukseksi. Muita oireita ovat verinen yskä, keuhkokuume ja kuume. Verinen yskä voi olla myös ensimmäinen oire kivessyövästä, joka on levinnyt keuhkoihin. TAIPUMUS SAADA MUSTELMIA UMMETUS, RIPULI, veri ulosteessa tai verenvuotoa, joka ei tyrehdy. Nämä kertovat verihiutaleiden vähyydestä ja voivat olla leukemian ensimmäinen merkki. Monet huomasivat verenvuotoa ikenistä hampaita pestessä. Osa huomasi mustelmia oudoissa paikoissa kuten sormissa. Molemmissa tapauksissa kyse oli leukemiasta, jossa syöpäsolut ovat vallanneet tilaa luuytimessä ja veressä oli siksi liian vähän verihiutaleita. Potilailla oli myös anemia eli liian vähän punaisia verisoluja. tai muuttunut uloste voivat olla syövän merkkejä. Nämä ovat oireita, jotka jatkuessaan viikkoja pitää ottaa vakavasti. Monet suolistosyöpään sairastuneet kertovat, että huomasivat ulostavansa useammin, mutta tuntui, ettei suoli tyhjentynyt kunnolla. Yksi haimasyövän varhaisimmista oireista on öljyinen uloste. Suurentuneet, vaaleat ulosteet ovat merkki siitä, että haima ei toimi eikä ruoka imeydy normaalisti. Silloin on mentävä lääkäriin. oiretta, joita miehet usein vähättelevät Suomessa sairastuu vuosittain noin naista ja miestä syöpään. Miehillä on huonompi pitkäaikaisennuste selviytyä syövästä. Se johtuu siitä, että miehet eivät kiinnitä tarpeeksi huomiota oireisiinsa tai vähättelevät niitä. He menevät myöhemmin lääkäriin ja syöpä on usein edennyt pidemmälle. Tanskan syöpäyhdistyksessä kerättiin ja yhdisteltiin useista suurista tutkimuksista tietoa oireista, joita miehet itse kertoivat diagnoosin saatuaan vähätelleensä tai jättäneensä huomiotta. Tässä kaksitoista tyypillisintä oiretta. TAHATON LAIHTUMINEN. Jos HAAVA TAI ALUE IHOSSA joka ei laihtuu tahtomattaan, se voi olla merkki syövästä paksusuolessa tai muualla maha-suolikanavassa. Se voi olla myös merkki etäpesäkkeistä maksassa, jotka vaikuttavat ruokahaluun ja näin kykyyn pysyä samassa painossa. parane, vuotaa verta tai rupeutuu. Monet pitävät silmällä luomiaan, mutta muut muutokset ihossa jäävät helpommin huomaamatta. Ihosyöpä alkaa useammin terveestä ihosta kuin luomesta. On hyvä tarkistaa säännöllisesti ihonsa. TOISTUVAT KUUMEJAKSOT tai infektiot voivat olla merkki leukemiasta tai taudista imusolmukkeissa tai luuytimessä. Tietyt syövät, kuten jotkut krooniset leukemiat, huomataan ensimmäiseksi toistuvista infektioista, flunssan kaltaisista episodeista tai antibioottikuurin jälkeen. HENGITYSVAIKEUDET ja pitkään TURVOTUS KIVEKSISSÄ tai kyhmy kivespussissa. Turvotus voi olla oire kivessyövästä ja siihen liittyy usein arkuutta tai kipua. Jotkut kertoivat pienestä epämukavuuden tunteesta, muutamat varsinaisesta kivusta. TURVONNEET IMUSOLMUKKEET kaulassa, kainaloissa tai nivusissa. Tämä on merkki toiminnasta imusolmukkeissa. Jos imusolmukkeet tuntuvat aroilta, se on yleensä merkki infektiosta. Jos imusolmukkeet eivät ole kipeitä, voi kyseessä olla imusolmukesyöpä tai leukemia, usein krooninen leukemia. EREKTIO-ONGELMAT. Yksi eturauhassyövän oire voi olla vaikeus saada erektio tai pitää sitä yllä. Siitä voi olla hankala puhua ja se voi olla oire myös monesta muusta sairaudesta. Se on kuitenkin hyvä syy keskustella lääkärin kanssa ja ehkä jos lääkäri näkee tarpeelliseksi, mitata PSA-arvo. 19

20 Meren takaa 20

Tiesitkö tämän? Naisille. Miehille. Vanhemmille SIVU 2

Tiesitkö tämän? Naisille. Miehille. Vanhemmille SIVU 2 3 4 10 12 14 Tiesitkö tämän? Naisille Miehille Vanhemmille SIVU 2 4 Tiesitkö tämän? 5 Mikä on ihmisen papilloomavirus? Ihmisen papilloomavirus (HPV) on sukupuoliteitse leviävä virusinfektion aiheuttaja,

Lisätiedot

Usein kysyttyjä kysymyksiä nielurisaleikkauksista

Usein kysyttyjä kysymyksiä nielurisaleikkauksista Tietoa nielurisaleikkauksesta Tämän tiedotteen tarkoituksena on auttaa potilasta voimaan mahdollisimman hyvin ja palaamaan normaaliin ruokavalioon ja normaaleihin aktiviteetteihin mahdollisimman nopeasti

Lisätiedot

Opas sädehoitoon tulevalle

Opas sädehoitoon tulevalle Opas sädehoitoon tulevalle Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö / sädehoito 2014 Teksti ja kuvitus: Riitta Kaartinen Pekka Kilpinen Taru Koskinen Syöpätautien yksikkö / sädehoito Satakunnan keskussairaala

Lisätiedot

Suun kuivuus = Kserostomia/Hyposalivaatio

Suun kuivuus = Kserostomia/Hyposalivaatio Suun kuivuus = Kserostomia/Hyposalivaatio on yleisempää naisilla kuin miehillä on usein ikääntymiseen liittyvä ongelma on ongelmana jopa 46,7 %:lla vanhuksista ja 10 %:lla koko väestöstä* liittyy moniin

Lisätiedot

Rintasyöpä ja sen ehkäisy. Jaana Kolin

Rintasyöpä ja sen ehkäisy. Jaana Kolin Rintasyöpä ja sen ehkäisy Jaana Kolin Syöpä sairautena Uusia syöpiä todetaan maassamme vuosittain noin 29.000 Miehillä ja naisilla syöpiä todetaan suurin piirtein yhtä paljon Vuoteen 2020 mennessä uusien

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

Huolehdi muististasi!

Huolehdi muististasi! Huolehdi muististasi! HUOLEHDI MUISTISTASI Sinun voi olla joskus vaikea muistaa asioita. Muistisi toimintaa ja keskittymistäsi haittaavat monet asiat. Muistin toimintaan vaikuttavat esimerkiksi: väsymys

Lisätiedot

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA Varhainen havaitseminen ja tukeminen Ihminen tarvitsee toista» Mutta me pohojalaaset... OMAISHOIDON TUKEMISEN ALKUTAIVAL v. 2009 alkoi "Yhdessä tehden- Ajoissa

Lisätiedot

Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla.

Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla. 19.3.2015 Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla. LIITON TOIMINTA-AJATUS KITEYTETTIIN 14.9.2015 REUMALIITON JA

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Aakkoset Aa Ii Uu Ss Nn Ee Oo Ll Rr Mm Tt Ää Pp Kk Jj Vv Hh Yy Öö Dd Gg Bb Ff Cc Ww Xx Zz Qq Åå Numerot 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Kuka on...? (adjektiivit) 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Kenellä on...? (omistaminen)

Lisätiedot

Potilasesite Robottitekniikkaan perustuvaa tarkkuussädehoitoa Kuopiossa

Potilasesite Robottitekniikkaan perustuvaa tarkkuussädehoitoa Kuopiossa Potilasesite Robottitekniikkaan perustuvaa tarkkuussädehoitoa Kuopiossa 2 Tarkkuussädehoitoa Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) sädehoitoyksikössä sijaitsee Pohjoismaiden ensimmäinen robottitekniikkaan

Lisätiedot

Rintakirurgisenpotilaan hoito päiväkirurgiassa 27.9.2013. Mitä Syöpäjärjestöjen Neuvontapalvelusta kysytään? Taina Häkkinen

Rintakirurgisenpotilaan hoito päiväkirurgiassa 27.9.2013. Mitä Syöpäjärjestöjen Neuvontapalvelusta kysytään? Taina Häkkinen Rintakirurgisenpotilaan hoito päiväkirurgiassa Mitä Syöpäjärjestöjen Neuvontapalvelusta kysytään? 27.09.2013 http://www.cancer.fi/ Maakunnalliset syöpäyhdistykset Pohjois-Suomi Valtakunnalliset potilasjärjestöt:

Lisätiedot

Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala

Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala POTILAAN VALMISTAUTUMISEN TULEE ALKAA VIIMEISTÄÄN KUN LÄHETE TYKSIIN TEHDÄÄN Kaikki konservatiiviset keinot käytetty Potilaalle annetaan

Lisätiedot

POTILAAN HYGIENIAOPAS

POTILAAN HYGIENIAOPAS POTILAAN HYGIENIAOPAS Erikoissairaanhoito Hatanpään sairaala Sisältö SISÄLLYSLUETTELO Hygienia sairaalassa. 2 Käsihygienia.. 3 Käsien pesu 4 Käsien desinfektio... 5 Yskimishygienia.. 6 Henkilökohtainen

Lisätiedot

RINTASYÖPÄÄ VOIDAAN EHKÄISTÄ

RINTASYÖPÄÄ VOIDAAN EHKÄISTÄ RINTASYÖPÄÄ VOIDAAN EHKÄISTÄ Syöpäsäätiön Roosa nauha -keräyksen tavoitteena on, että yhä useampi rintasyöpä voidaan ehkäistä tai hoitaa ja että jokainen rintasyöpään sairastunut saa tarvittavan tuen sairauden

Lisätiedot

Syöpäjärjestöt kuntoutumisen tukena

Syöpäjärjestöt kuntoutumisen tukena Syöpäjärjestöt kuntoutumisen tukena Ylilääkäri, LT, dosentti Suomen Syöpäyhdistys ry SYÖPÄJÄRJESTÖT Syöpäjärjestöillä tarkoitetaan Suomen Syöpäyhdistyksen ja Syöpäsäätiön muodostamaa kokonaisuutta. Suomen

Lisätiedot

TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA

TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA Kaikki tietävät, että tupakointi on epäterveellistä. Mutta tiesitkö, että tupakoinnin lopettaminen kannattaa, vaikka olisit tupakoinut jo pitkään ja että lopettaminen

Lisätiedot

PYLL-seminaari 30.3.2011

PYLL-seminaari 30.3.2011 PYLL-seminaari 30.3.2011 Sairaalajohtaja Jari Välimäki syöpätautien osuus ennenaikaisten elinvuosien menetysten aiheuttajina etenkin ESshp:n naisten keskuudessa kiinnittää huomiota ne ovat PYLL-tilastossa

Lisätiedot

Hiv tutuksi. Koulutus vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015. Batulo Essak HIV-tukikeskus

Hiv tutuksi. Koulutus vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015. Batulo Essak HIV-tukikeskus Hiv tutuksi Koulutus vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015 Batulo Essak HIV-tukikeskus 1 Täyttä elämää hivin kanssa www.tuberkuloosi.fi/materiaali/animaatiot/ 2 Näitte juuri hivistä kertovan

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT EGENTLIGA Ohjeita peukalon cmc-nivelen luudutusleikkauksesta kuntoutuvalle Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää peukalon cmc-nivelen luudutusleikkaukseen

Lisätiedot

TerveysInfo. Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta.

TerveysInfo. Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta. TerveysInfo MS tauti Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta. 1996 5, A5 : 46 s. : piirr. : 2 väri Hakusanat:

Lisätiedot

TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI

TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Jokaisen naisen on syytä pitää huolta rintojensa terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn

Lisätiedot

TERVETULOA TOIMENPITEESEEN. Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille

TERVETULOA TOIMENPITEESEEN. Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille TERVETULOA TOIMENPITEESEEN Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille Hyvä vanhempi Tämä opas on tarkoitettu Sinulle, kun lapsesi on tulossa kita- tai nielurisaleikkaukseen.

Lisätiedot

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi?

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? Tuija Leino THL Kerron tässä alkavasta rokotusohjelmasta rokotteesta Miksi otettu ohjelmaan? Miltä taudilta suojaudutaan? Miksi otettu ohjelmaan

Lisätiedot

TERVEYSVIESTINTÄ MURROKSESSA. MITEN TERVEYSVIESTINTÄ MUUTTUU INTERNETIN JA SOSIAALISEN MEDIAN MYÖTÄ?

TERVEYSVIESTINTÄ MURROKSESSA. MITEN TERVEYSVIESTINTÄ MUUTTUU INTERNETIN JA SOSIAALISEN MEDIAN MYÖTÄ? TERVEYSVIESTINTÄ MURROKSESSA. MITEN TERVEYSVIESTINTÄ MUUTTUU INTERNETIN JA SOSIAALISEN MEDIAN MYÖTÄ? Marja Salminen Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Lahden tiedepäivä 12.11.2013

Lisätiedot

TERVETULOA HALKION LUUNSIIRTOLEIKKAUKSEEN HUSUKEEN! Husuken henkilökunta vastaa mielellään kysymyksiisi. Huuli-suulakihalkiokeskus.

TERVETULOA HALKION LUUNSIIRTOLEIKKAUKSEEN HUSUKEEN! Husuken henkilökunta vastaa mielellään kysymyksiisi. Huuli-suulakihalkiokeskus. Husuken henkilökunta vastaa mielellään kysymyksiisi. Huuli-suulakihalkiokeskus Töölön sairaala TERVETULOA HALKION LUUNSIIRTOLEIKKAUKSEEN HUSUKEEN! Topeliuksenkatu 5, Helsinki Vuodeosasto puh. 09-47187442

Lisätiedot

HIV. ja ikääntyminen

HIV. ja ikääntyminen HIV ja ikääntyminen LUKIJALLE Tämä esite tarjoaa lukijalleen tietoa ikääntymisen vaikutuksista elämään hiv-positiivisena. Esite on tehty yhteistyössä HUS:n Infektiosairauksien poliklinikan ja Hiv-tukikeskuksen

Lisätiedot

Syöpäjärjestöt. Sakari Karjalainen Pääsihteeri, dos., LT. New Cancer Treatments 19.3.2015 ChemBio 2015

Syöpäjärjestöt. Sakari Karjalainen Pääsihteeri, dos., LT. New Cancer Treatments 19.3.2015 ChemBio 2015 Syöpäjärjestöt Sakari Karjalainen Pääsihteeri, dos., LT New Cancer Treatments 19.3.2015 ChemBio 2015 Syöpäjärjestöt = Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö Syöpäjärjestöillä tarkoitetaan Suomen Syöpäyhdistyksen

Lisätiedot

Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys. 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1

Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys. 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1 Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1 RAVINNON MERKITYS TERVEYDELLE Onko merkitystä? Sydän- ja verisuonisairaudet Verenpaine Kolesteroli Ylipaino Diabetes

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

LIITE Kysely: Taaperot tahtovat syödä itse!

LIITE Kysely: Taaperot tahtovat syödä itse! LIITE Kysely: Taaperot tahtovat syödä itse! Keskeiset tutkimustulokset taulukoina. Taulukot vain toimitukselliseen käyttöön. SYÖKÖ LAPSI SAMAA RUOKAA KUIN MUU PERHE (%), n= Syö täysin samaa ruokaa Syö

Lisätiedot

Selkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito. Alueellinen koulutus 21.4.2016 Katri Pernaa

Selkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito. Alueellinen koulutus 21.4.2016 Katri Pernaa Selkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito Alueellinen koulutus 21.4.2016 Katri Pernaa Vuonna 2015 n 5000 poliklinikkakäyntiä degeneratiivisten selkäsairauksien vuoksi Näistä viidennes

Lisätiedot

Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja 1.10.2012

Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja 1.10.2012 Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja.0.202 Lähde: Muistiliitto ry, Pidä huolta muististasi-hanke 2005 - Sairaan tai vammaisen suuri ongelma on se, että

Lisätiedot

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.) VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.

Lisätiedot

Vanhuksia on moneksi. Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat. Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita

Vanhuksia on moneksi. Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat. Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita Vanhuksia on moneksi Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita Itsenäisesti kotona asuvat, mutta jotka ovat haurastumisen riskissä Hyväkuntoiset eläkeläiset

Lisätiedot

9.1. Mikä sinulla on?

9.1. Mikä sinulla on? 9.kappale (yhdeksäs kappale) 9.1. Mikä sinulla on? Minulla on yskä. Minulla on nuha. Minulla on kuumetta. Minulla on kurkku kipeä. Minulla on vesirokko. Minulla on flunssa. Minulla on vatsa kipeä. Minulla

Lisätiedot

VeTe Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto

VeTe Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto Ravitsemusterapeutti Mari Salminen VeTe terveillä 65 v täyttäneillä esiintyvyys 5-8 % 80 v täyttäneillä esiintyvyys 10-20 % sairaalahoidossa olevilla vanhuksilla 32-50 % pysyvässä laitoshoidossa olevilla

Lisätiedot

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Mistä kyse? Kyse on ollut palveluiden piirissä olevien hoitoprosessin parantaminen toimintamallin avulla sekä terveydentilassa ja toimintakyvyssä

Lisätiedot

Muistisairaudet 23.10.13

Muistisairaudet 23.10.13 Muistisairaudet 23.10.13 Muistaminen on aivojen tärkeimpiä tehtäviä Kaikki älyllinen toiminta perustuu tavalla tai toisella muistiin Muisti muodostaa identiteetin ja elämänhistorian Muistin avulla tunnistamme

Lisätiedot

TUPAKASTA VIEROITUS. Päivi Grönroos tupakastavieroitushoitaja Tyks, keuhkopoliklinikka 16.10.2015 paivi.gronroos@tyks.fi

TUPAKASTA VIEROITUS. Päivi Grönroos tupakastavieroitushoitaja Tyks, keuhkopoliklinikka 16.10.2015 paivi.gronroos@tyks.fi TUPAKASTA VIEROITUS Päivi Grönroos tupakastavieroitushoitaja Tyks, keuhkopoliklinikka 16.10.2015 paivi.gronroos@tyks.fi Vieroittaja viekö tupakointiin puuttuminen liikaa aikaa? - kuuluuko minun puuttua

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on

Lisätiedot

Löydät meidät kanttiinin yläpuolelta, kolmannesta kerroksesta.

Löydät meidät kanttiinin yläpuolelta, kolmannesta kerroksesta. Osastollamme tehdään paljon erilaisia tutkimuksia. Lääkärin pyynnöstä haluamme ottaa sinusta EEG- eli aivosähkötutkimuksen, joka tutkii aivojen toimintaa. Löydät meidät kanttiinin yläpuolelta, kolmannesta

Lisätiedot

Katja Aktan-Collan Alkoholi ja syöpä

Katja Aktan-Collan Alkoholi ja syöpä Katja Aktan-Collan Alkoholi ja syöpä Alkoholi ja syöpä Maarit Rautio Matti Rautalahti Alkoholin kulutus 10 l/vuodessa Suomessa ja Tanskassa 9 l/vuodessa Ruotsissa 6,5 l/vuodessa Norjassa Alkoholi on Suomessa

Lisätiedot

Hemodialyysihoitoon tulevalle

Hemodialyysihoitoon tulevalle Hemodialyysihoitoon tulevalle Potilasohje Olet aloittamassa hemodialyysihoidon eli keinomunuaishoidon. Tästä ohjeesta saat lisää tietoa hoidosta. Satakunnan sairaanhoitopiiri Dialyysi Päivitys 01/2016

Lisätiedot

TEKONIVELLEIKKAUS COXASSA. Marita Mikkola Minna Nyrhi 06.09.2007

TEKONIVELLEIKKAUS COXASSA. Marita Mikkola Minna Nyrhi 06.09.2007 TEKONIVELLEIKKAUS COXASSA Marita Mikkola Minna Nyrhi 06.09.2007 Poliklinikka Potilaat tulevat Coxaan terveyskeskus-, sairaala- tai yksityislää ääkärin lähetteelll hetteellä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Pitääkö murtunut jalkani leikata? Mitä röntgenkuvissa näkyy? Mitä laboratoriokokeet osoittavat? Pitääkö minun olla syömättä ennen laboratoriokokeita?

Pitääkö murtunut jalkani leikata? Mitä röntgenkuvissa näkyy? Mitä laboratoriokokeet osoittavat? Pitääkö minun olla syömättä ennen laboratoriokokeita? '' Pitääkö murtunut jalkani leikata? Mitä röntgenkuvissa näkyy? Mitä laboratoriokokeet osoittavat? Pitääkö minun olla syömättä ennen laboratoriokokeita? Kuinka kauan kipsiä pidetään jalassa? Saako kipeälle

Lisätiedot

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä?

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? ABC-OPAS OMAISELLE Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? Mielenterveysomaiset Pirkanmaa FinFami ry 2016 Hyvä lukija! Onko läheiselläsi mielenterveys-

Lisätiedot

AMS 700 MS -sarjan Pumpattava penisproteesi

AMS 700 MS -sarjan Pumpattava penisproteesi AMS 700 MS -sarjan Pumpattava penisproteesi Käyttöopas AMS 700 MS sarjan pumpattava penisproteesi 1 AMS 700 MS sarjan pumpattavan penisproteesin käyttö 2-3 Mitä toimenpiteen jälkeen on odotettavissa?..

Lisätiedot

Sinulle, joka tarvitset paikallista estrogeenihoitoa.

Sinulle, joka tarvitset paikallista estrogeenihoitoa. Sinulle, joka tarvitset paikallista estrogeenihoitoa. POTILASTIEDOTE 1 2 SISÄLLYS Vähentynyt estrogeenituotanto ja sukupuolielinten vaivat... 4 Oestring-hoito... 5 Kenelle Oestring sopii?... 7 Onko Oestringillä

Lisätiedot

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola Ikääntyminen on mahdollisuus Ministeri Helena Pesola Väestö iän ja sukupuolen mukaan 2000, 2020 ja 2050 2 Kela/Aktuaariryhmä 14.6.2013 Yli 80-vuotiaat ja yli 100-vuotiaat 3 Kela/Aktuaariryhmä14.6.2013

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Nivelrikkopotilaiden hoidon laatustandardit (SOC)

Nivelrikkopotilaiden hoidon laatustandardit (SOC) Nivelrikkopotilaiden hoidon laatustandardit (SOC) Käännös kielelle: Laatija: Sähköposti: SOC 1 Henkilöiden, joilla on nivelrikko oireita, tulee päästä diagnoosin (erottavan) tekemiseen pätevän terveydenhoidon

Lisätiedot

Opas harvinaistoiminnasta

Opas harvinaistoiminnasta Opas harvinaistoiminnasta Hengitysliiton tarkoituksena on edistää hengitysterveyttä ja hengityssairaan hyvää elämää. 2 Harvinaiset Hengitysliiton harvinaistoiminta Hengitysliiton harvinaistoiminta edistää

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

ESTÄ AIVOINFARKTI YLEINEN JA YLEISTYVÄ ETEISVÄRINÄ. Tunne pulssisi

ESTÄ AIVOINFARKTI YLEINEN JA YLEISTYVÄ ETEISVÄRINÄ. Tunne pulssisi Ammattilaisille Tunne pulssisi ESTÄ AIVOINFARKTI Eteisvärinä on iäkkäillä yleinen, vointia heikentävä ja terveyttä uhkaava rytmihäiriö, jonka vakavin seuraus on aivoinfarkti. Epäsäännöllinen syke on eteisvärinän

Lisätiedot

Osteoporoosi (luukato)

Osteoporoosi (luukato) Osteoporoosi (luukato) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Osteoporoosi tarkoittaa, että luun kalkkimäärä on vähentynyt ja luun rakenne muuttunut. Silloin luu voi murtua

Lisätiedot

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Tutkimuksen puheenvuoro Arjen turvaa kylissä

Lisätiedot

Ravitsemus- kaikkien asia

Ravitsemus- kaikkien asia Ravitsemus- kaikkien asia Harriet Finne-Soveri Ikäihmisten palvelut, THL 12.2.2013 Esityksen nimi / Tekijä 1 Palauteraportti tulee yksikköönne noin kahden kuukauden kuluessa tietojen lähettämisestä Raportin

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin PYLL-seminaari 30.3.2011 Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin Sairaalajohtaja Jari Välimäki PYLL -menetelmä perustuu kuolleen iän ja odotettavissa olevan eliniän

Lisätiedot

SARAN JA TUOMAKSEN TARINA

SARAN JA TUOMAKSEN TARINA SARAN JA TUOMAKSEN TARINA Opettajalle Sara on 15-vuotias ja Tuomas 17. He ovat seurustelleet parisen kuukautta. He olivat olleet yhdynnässä ensimmäistä kertaa eräissä bileissä, joissa he olivat myös juoneet

Lisätiedot

Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas

Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö Päivitys 4/2015 Syöpätautien poliklinikka Sisällys Syöpätautien vastuualue... 3 Potilaana syöpätautien poliklinikalla...

Lisätiedot

Sikahyvää ruokaa villisiasta!

Sikahyvää ruokaa villisiasta! à la Tapio Kangas Laatutyö pohjoiskarjalaisessa elintarvikeketjussa -hanke Elintarvikealan koordinointihanke Pohjois-Karjalassa 2010 2012 Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi

Lisätiedot

HARVINAISEN SAIRAUDEN YHDISTYS MUKANA HARVINAISESSA KATTOJÄRJESTÖSSÄ. Katri Karlsson Suomen HAE-yhdistyksen puheenjohtaja

HARVINAISEN SAIRAUDEN YHDISTYS MUKANA HARVINAISESSA KATTOJÄRJESTÖSSÄ. Katri Karlsson Suomen HAE-yhdistyksen puheenjohtaja HARVINAISEN SAIRAUDEN YHDISTYS MUKANA HARVINAISESSA KATTOJÄRJESTÖSSÄ Katri Karlsson Suomen HAE-yhdistyksen puheenjohtaja SISÄLLYS - HAE eli hereditäärinen angioödeema - Mikä on Suomen HAE-yhdistys? - Miten

Lisätiedot

Nivelreumapotilaiden hoidon laatustandardit

Nivelreumapotilaiden hoidon laatustandardit Nivelreumapotilaiden hoidon laatustandardit Käännös kielelle: Laatija: Sähköposti: SOC 1 Henkilöiden, joilla on nivelreumaoireita, tulee päästä ajoissa diagnoosin (erottavan) tekemiseen pätevän terveydenhoidon

Lisätiedot

Paahda ruisleipäviipaleita ja laita porkkanapestotahnaa leivän päälle, koristele persiljalla.

Paahda ruisleipäviipaleita ja laita porkkanapestotahnaa leivän päälle, koristele persiljalla. MENU 2 Ruisleipää porkkanapestolla Uuniperunaa kirjolohitäytteellä ja vihersalaattia Mustikkapiirakkaa ja tofujäätelöä Ohjeet ovat 4 :lle Ruisleipää porkkanapestolla Paahda ruisleipäviipaleita ja laita

Lisätiedot

Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa 10.6.2011

Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa 10.6.2011 Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa 10.6.2011 Lähteenä: 65-vuotiaiden aikuisneuvolan tutkimustiedot & Sosioekonomiset terveyserot Pohjois-Pohjanmaalla 16.6.2011 geriatrian ylilääkäri

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Tampere 17. 02, 2014 Kati And

Tampere 17. 02, 2014 Kati And Tampere 17. 02, 2014 Kati And 1 vie ihmiseltä kaiken opitun; kaikki tiedot ja taidot katoavat ajan myötä jäljelle jäävät vain tunteet, johon toiminta pohjautuu Dementiassa menetetään yhteinen, jaettu maailma

Lisätiedot

NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA

NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Nainen huolehdi rintojesi terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn seulontatutkimuksen

Lisätiedot

ASIAKASLÄHTÖINEN TERVEYDEN- JA SAIRAUDENHALLINTA SOSIAALINEN MEDIA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ

ASIAKASLÄHTÖINEN TERVEYDEN- JA SAIRAUDENHALLINTA SOSIAALINEN MEDIA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ ASIAKASLÄHTÖINEN TERVEYDEN- JA SAIRAUDENHALLINTA SOSIAALINEN MEDIA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ Sari Östman sari.ostman@utu.fi / Sairaalatekniikan päivät 6.2.2013 TAUSTAA Digitaalisen kulttuurin tutkija Turun

Lisätiedot

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi.

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Kivunlievitys Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Huomaa, että tämä kivunlievitysohje pätee vain, jos lapsella

Lisätiedot

Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä. ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja

Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä. ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Keskeisimmät toimintamuodot Hyvinvointi -75 päivät Kunnon

Lisätiedot

Ikäjakauma 3 % 1 % alle 20 20-29 30-39 40-49 50-59 60-69 70 -> ikävuodet

Ikäjakauma 3 % 1 % alle 20 20-29 30-39 40-49 50-59 60-69 70 -> ikävuodet Kysely SKAL:n jäsenille 5.1.26/MV Toukokuussa SKAL:n jäsenlehdessä (nro 4/6) olleen kyselyn avulla pyrittiin selvittämään liikenteen ammattilaisten työnaikaisia ravitsemus- ja liikuntatottumuksista sekä

Lisätiedot

Viipurilaisen Asikkalan Ratas- ruisleipää, porkkanapestolla Uuniperunaa kirjolohitäytteellä ja vihersalaattia Mustikkapiirakkaa ja tofujäätelöä

Viipurilaisen Asikkalan Ratas- ruisleipää, porkkanapestolla Uuniperunaa kirjolohitäytteellä ja vihersalaattia Mustikkapiirakkaa ja tofujäätelöä VOITTAJAMENU: Viipurilaisen Asikkalan Ratas- ruisleipää, porkkanapestolla Uuniperunaa kirjolohitäytteellä ja vihersalaattia Mustikkapiirakkaa ja tofujäätelöä Ohjeet ovat 4 :lle Ruisleipää porkkanapestolla,

Lisätiedot

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista Tutkimusraportti Tutkimuksen toteutus Tämän tutkimuksen tilaajina ovat Vanhustyön keskusliiton Eloisa ikä -ohjelmakoordinaatio

Lisätiedot

Potilasnäkökulma hivhoitotyöhön

Potilasnäkökulma hivhoitotyöhön Potilasnäkökulma hivhoitotyöhön SINI PASANEN TOIMINNANJOHTAJA, POSITIIVISET RY Potilasnäkökulma hiv-hoitotyöhön - Hiv-positiivisten merkitys hiv-hoitotyössä - Mikä vastaanotolla, asenteissa, suhtautumisessa

Lisätiedot

Jonnan tarina. Keväällä 2007

Jonnan tarina. Keväällä 2007 Sairastui syömishäiriöön 19-vuotiaana, 2006 Hoitosuhde kotikaupunkinsa nuorisopsykiatriseen poliklinikkaan jo ennen syömishäiriötä ahdistuksen takia Nyt 26-vuotias - Nuorisopsykiatrian poliklinikalla syömishäiriötä

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Ultraäänellä uusi ilme kulmille, leualle, kaulalle ja dekolteelle

Ultraäänellä uusi ilme kulmille, leualle, kaulalle ja dekolteelle Ultraäänellä uusi ilme kulmille, leualle, kaulalle ja dekolteelle Mistä Ultherapy -hoidossa on kysymys? Ultherapy kohdistaa fokusoitua ultraäänienergiaa siihen ihokerrokseen, jota tyypillisesti käsitellään

Lisätiedot

vatsan alueelle iso leikkaus ja sen jälkeen tullut infektio. Potilaan vatsan haava jouduttu avamaan ja jättämään auki. Potilaalla oli 10cm leveä

vatsan alueelle iso leikkaus ja sen jälkeen tullut infektio. Potilaan vatsan haava jouduttu avamaan ja jättämään auki. Potilaalla oli 10cm leveä Sorbact-geeliverkko säärihaavalla Haavapotilas on iäkäs rouva, jolla vasemmassa jalassa krooninen säärihaava. Potilas hoitanut haavaansa itse kotona, mutta voinnin huonontumisen, lisääntyneen haavaerityksen

Lisätiedot

Pyöräilemme syöpää sairastavien lasten ja nuorten hyväksi

Pyöräilemme syöpää sairastavien lasten ja nuorten hyväksi Pyöräilemme syöpää sairastavien lasten ja nuorten hyväksi Liity osaksi Team Rynkeby -verkostoa osoitteissa: www.team-rynkeby.fi www.facebook.com/teamrynkebyfinland www.facebook.com/teamrynkeby TEAM RYNKEBY

Lisätiedot

Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke

Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke Anna-Liisa Niemelä Erityissuunnittelija, FT Kehittämisen ja toiminnan

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Hae apua ajoissa! www.muistiliitto.fi Muistaminen on monimutkainen tapahtumasarja. Monet tekijät vaikuttavat eri-ikäisten ihmisten kykyyn muistaa

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

TaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen

TaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaukset Virusoppi Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaus 1 Uusi uhkaava respiratorinen virusinfektio Tapaus

Lisätiedot

TUBERKULOOSI. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus

TUBERKULOOSI. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus TUBERKULOOSI On Mycobacterium tuberculosis bakteerin aiheuttama infektio. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus Hoitona käytetään usean lääkkeen

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto. Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit. 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit. 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1b Tietoa sairauden esiintyvyydestä Vuonna

Lisätiedot

Sädehoitoon tulevalle

Sädehoitoon tulevalle Sädehoitoon tulevalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sädehoitoyksikkö Päivitys 10//2015 Päivittäjä MM, mi Tämä opas on selkokielinen. Saat siitä tietoa helposti ja nopeasti. Ohjeen laatinut: Satakunnan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

KNK-klinikan keinot kohti savutonta leikkausta Päivi Siimes, sairaanhoitaja KYS, knk-poliklinikka. 19.3.2014 Päivi Siimes

KNK-klinikan keinot kohti savutonta leikkausta Päivi Siimes, sairaanhoitaja KYS, knk-poliklinikka. 19.3.2014 Päivi Siimes KNK-klinikan keinot kohti savutonta leikkausta Päivi Siimes, sairaanhoitaja KYS, knk-poliklinikka Terveydenhuollon henkilöstön tehtävänä on tunnistaa potilaan tupakointi ja nikotiiniriippuvuus, kehottaa

Lisätiedot

Korvaa riisi kotimaisella viljalla!

Korvaa riisi kotimaisella viljalla! Korvaa riisi kotimaisella viljalla! UUTUUS! NOPEASTI JA HELPOSTI HERKULLISTA Kahdeksan hyvää reseptiä SUOMALAINEN VILJA ON EKOLOGINEN VALINTA Suomalaiset viljat ovat oikeaa, ekologista lähiruokaa. Riisin

Lisätiedot

VEIJOLLA ON LASTENREUMA

VEIJOLLA ON LASTENREUMA VEIJOLLA ON LASTENREUMA T ässä on Veijo ja hänen äitinsä. Veijo on 4-vuotias, tavallinen poika. Veijo sairastaa lastenreumaa. Lastenreuma tarkoittaa sitä, että nivelet ovat kipeät ja tulehtuneet. Nivelet

Lisätiedot