Edessä hyvä tulevaisuus 2/14. Reijo Tuomella suusyövän jälkeen. Teemana pään ja kaulan alueen syövät. Syöpäjärjestöt ja Eläkeliitto yhteistyöhön

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Edessä hyvä tulevaisuus 2/14. Reijo Tuomella suusyövän jälkeen. Teemana pään ja kaulan alueen syövät. Syöpäjärjestöt ja Eläkeliitto yhteistyöhön"

Transkriptio

1 SYÖPÄJÄRJESTÖJEN AIKAKAUSLEHTI 2/ Teemana pään ja kaulan alueen syövät Syöpäjärjestöt ja Eläkeliitto yhteistyöhön 12 yleisintä miesten oiretta 6 Reijo Tuomella suusyövän jälkeen Edessä hyvä tulevaisuus

2 10 Plastiikkakirurgi Minna Kääräinen tekee vaativan, suun sisällä tehtävän leikkauksen noin kerran viikossa.» TÄSSÄ NUMEROSSA 14 Jukka Salminen on ollut Eläkeliiton toiminnanjohtaja jo 24 vuotta Kunpa saisin vielä wienerleikettä Suusyövän sairastaneen Reijo Tuomen syöminen on vielä hankalaa Peili ja rinnalla kulkija Puheterapeutti Marika Muttilainen auttaa puhumisen ongelmissa Kasvot leikkauksessa Plastiikkakirurgi Minnä Kääriäinen leikkaa kasvoja Pään ja kaulan alueen syövät Suuontelon ja nielun syövät ovat lisääntyneet Vanheneminen kuuluu kaikille Elämme vanhuuden aikaa 12 oiretta, joita miehet usein vähättelevät Tanskalainen tutkimus oireista, joiden takia miehet eivät ole kiirehtineet lääkäriin 5 kysymystä suojautumisesta Riikka Pastila neuvoo miten UVsäteilyltä kannattaa suojautua 24 Kirjoituskilpailu Toimituksen valinta 20 Ultramariini on aitona pigmenttinä yksi maailman kalleimmista väriaineista Yhteistyö kukoistaa Syöpäjärjestöt ja Eläkeliitto tekevät yhteistyötä vuonna 2014 Syöpä eurooppalaiseen tapaan EU:n kirjoituskilpailu kertoo suurista eroista maiden välillä» JOKA NUMEROSSA 26 Tupakkatehtaiden valta piiloutuu Eurooppalainen terveys vai tupakka -konferenssi järjestettiin Istanbulissa 03 Pääkirjoitus: Sakari Karjalainen Tänä vuonna vietämme neuvonnan ja vertaistuen teemavuotta 04 Aluksi Omaa tahtoa ja haurautta 04 Puheenvuoro Väri: ultramariini Kolumni: Marja Aarnipuro Syövällä on pitkä häntä 28 Ajassa

3 2/14 Kannen kuva: Vesa-Matti Väärä Voita kirja! Kerro meille mielipiteesi? Mikä on lehden paras juttu? Anna palautetta lehden sisällöstä ja ulkoasusta sähköpostilla tai postikortilla osoitteeseen: Syöpä-Cancer -lehti Unioninkatu Helsinki Kaikkien 1.8. mennessä vastanneiden kesken arvotaan kaksi kirjaa. Syöpä-lehden numeron 1/2014 parhaaksi artikkeliksi lukijat valitsivat Juoksija on palannut radalle. Kirjat voittivat Vera Kuusterä Parolasta ja Erja Voutilainen Ylivieskasta. Kiitos palautteesta! spääkirjoitus Tänä vuonna vietämme neuvonnan ja vertaistuen teemavuotta SYÖPÄJÄRJESTÖJEN tehtävänä on vahvistaa tietoon perustuvaa toivoa ja tulevaisuudenuskoa. Tuemme tutkimusta, joka luo edellytyksiä paremmalla hoidolle ja tehokkaammalle syövänehkäisylle. Syöpäjärjestöjen koko maan kattavat neuvontapalvelut tarjoavat syöpään sairastuneille ja näiden läheisille mahdollisuuden saada asiantuntevaa tietoa syövästä ja sen kanssa elämisestä. Neuvontatyö perustuu syöpäsairaanhoitajien vankkaan ammattitaitoon tietoon, kokemukseen ja kykyyn ymmärtää huolestunutta ja ahdistunutta kanssaihmistä. Vertaistuen avulla potilaan on helpompi oppia elämään syövän ja usein raskaiden hoitojen kanssa. Vertaistukihenkilö tai -ryhmä auttaa myös ennakoimaan ja kohtaamaan sen, mikä potilaalla on edessään. Saattohoitopotilaiden vertaistukihenkilöiden merkitys on aivan erityinen. Tukihenkilöiden kyky auttaa perustuu heidän omaan kokemukseensa ja heidän kouluttamiseensa tähän vaativaan tehtävään. Vietämme Syöpäjärjestöissä tätä vuotta neuvonnan ja vertaistuen teemavuotena. Neuvontapalvelun saatavuutta on parannettu monella tavalla, myös ruotsinkielisten asiakkaiden osalta. Etuusneuvontapuhelin kuuluu nyt pysyvästi palveluvalikoimaamme. Se auttaa, kun syöpäpotilas kohtaa voittamattomilta tuntuvia taloudellisia ongelmia. Myös vertaistukihenkilöiden koulutusta, tukea ja ohjausta uudistetaan. Syöpäsäätiön symposiumissa olivat tänä vuonna teemana pään ja kaulan alueen syövät. Syöpähoidot kajoavat aina tavalla tai toisella ihmisen kehoon ja jättävät monille pysyviä jälkiä. Pään ja kaulan alueen syövissä muutokset näkyvät selvästi ja vaikuttavat usein myös puheeseen. Näillä on suuri vaikutus potilaan minäkuvaan ja kanssakäymiseen mui- den ihmisten kanssa. Plastiikkakirurgian, puheterapian ja muiden haittoja vähentävien hoitojen kehittäminen on potilaiden kannalta erittäin tärkeätä. Symposiumi antoi tässäkin suhteessa paljon toivoa. Meillä on suuri ilo olla tänä vuonna Eläkeliiton yhteistyökumppanina. Eläkeliitto esittelee lehtensä tämän vuoden numeroissa Syöpäjärjestön toimintaa ja pitkin Suomea järjestetään yhteisiä tilaisuuksia. Eläkeliiton paikallisosastot ovat ottaneet aktiivisesti yhteyttä maakunnallisiin syöpäyhdistyksiin. Syöpäjärjestöille yhteistyö on ainutlaatuinen mahdollisuus välittää asiantuntevaa syöpätietoa tärkeälle kohderyhmälle. Sakari Karjalainen Pääsihteeri Toukokuu 2014

4 Ingimage saluksi Omaa tahtoa ja haurautta SUOMEN VÄESTÖ vanhenee. Monia se huolestuttaa. Minua ei. Asialla on paljon hyviäkin puolia. Vanheneva väestö ei turhista hetkuile. On koettu ja nähty monenlaista. Ei tule fiilistä lähteä kaduille osoittamaan mieltä huppu päässä tai rikkoa ikkunoita ostoskaduilla. Suomalainen ikäväestö astelee vaaliuurnille, vaikuttaa arvokkaasti demokratian toimivuuteen ja hörppää vaalikahvit päälle. Osallistuin tänä talvena Duodecimin erinomaiseen kokoukseen, joka koski vanhuuskuolemaa. Nimestä huolimatta löysin paljon myönteisiä viestejä. Suomalainen vanhus tahtoo monia asioita. Esimerkiksi hän haluaa asua ja kuolla kotonaan. Kahdeksan kymmenestä ajattelee näin. Naiset mieluiten nukkuisivat pois, mutta moni mies haluaisi lähteä saappaat jalassa. Miehillä hautajaisissa arkku on tärkeämpi kuin naisille, jotka puolestaan arvostavat virsiä ja muistopuheita. Vanhana oleminen on mainettaan mukavampaa. Naiset jonkin verran surevat raihnaistuvaa kauneuttaan, mutta miehet pitävät itseään silmällä ja tarkkailevat kehoaan. Monet vanhukset käyvät kaupassa, jumppaavat, uivat, istuvat puistonpenkillä syöttämässä sorsaa tai omenapuun alla kissaansa. Oma isoäitini seurasi luontoa, ja luulen, että se on monelle ilon aihe. Hänen perusalmanakastaan löytyivät jään lähdöt, kasvimaan toimet ja ensilumet. Jokasyksyinen kaipuu sienimetsään ei hellittänyt ollenkaan. Bettina S. haastatteli televisiossa jokin kuukausi sitten yli 90-vuotiasta miestä, joka oli lähdössä Alpeille laskettelemaan. Kertoi harrastaneensa rallia Monte Carlossa takavuosina. Silmät kirkkaina sanoi vielä, ettei siihen aikaan tunnettu kypärää tai turvavyötä. Tuli mieleen anopin ystävä, joka kurvasi kylään polkupyörällä vielä reippaasti yli 90-vuotiaana. Vanheneminen on väistämätöntä. Siltä ei välty kukaan. Biologia vie meitä kohti haurautta ja raihnaisuutta. Mutta suomalainen ei anna periksi ja elää yhä pidempään. Tiesittekö muuten, että yli 90-vuotiaiden määrä on kuusinkertaistunut sitten 1980-luvun? Vanhuutta varten elämme kokonaisen elämän. Siksi se on myös yksi tämän lehden teema. Satu Lipponen toimituspäällikkö» PUHEENVUORO Elämää kurkku- ja suusyövän kanssa SUUN, NIELUN ja kurkunpään syöpään sairastuneita elossa olevia henkilöitä on lähes Kaikille jää jonkinasteinen pysyvä haitta sairaudesta ja hoidoista. Syöminen, nieleminen ja puhuminen vaikeutuvat hoitojen takia. Sädehoito vaurioittaa sylkirauhasia, syljen laatu on muuttunut tai sen eritys vähentynyt tai sitä ei ole lainkaan. Seurauksena suu, kieli ja huulet toimivat vajavaisesti, ruoan kuljettaminen ja nieleminen vaikeutuu. Maku- ja hajuaisti häviävät. Aistien palautuminen kestää kuukausista pariin kolmeen vuoteen tai saattaa käydä niin, että ne eivät täysin palaa. Kun suu on kuiva ja limakalvot vaurioituneet, se ei siedä mausteista ruokaa. Syötävä tai juotava ei saa olla kylmää eikä kuumaa. Ruoan tulee olla soseutettua tai pehmeää, juotavaa tulee olla runsaasti, jotta ruoan saa huuhdottua alas. Vaikka plastiikkakirurgia on kehittynyt valtavasti, aiheuttaa suunalueelta hoidettu syöpä usein kasvojen ulkonäköön pysyviä muutoksia. Niiden kanssa eläminen ei ole aina helppoa: kasvojaan ei voi peittää, sössöttävälle puheelle tai syömisongelmille ei voi tehdä paljonkaan. Tämä voi aiheuttaa ongelmia sosiaalisessa kanssakäymisessä. Syövän sairastaminen on pitkälti asennekysymys. Jatkaako syövästä huolimatta mahdollisimman normaalia elämää vai alkaako sairastaa täysipäiväisesti. Monelle kannattavaksi voimaksi on muodostunut tukihenkilö, vertaisen tai kohtalotoverin tapaaminen antaa uskoa ja luottamusta selviämiseen. Kurkkusyöpäpotilailla on ollut oma yhdistys vuodesta Suunalueen syöpään sairastuneet tulivat mukaan vuonna Tarjoamme tukea, toivoa, tietoa ja opastusta kurkku- ja suunalueen syöpäpotilaille sekä heidän läheisilleen valtakunnallisesti. Paikallista toimintaa on tarjolla kymmenessä maakunnassa. Ryhmien kokoontumisista saa tietoa yhdistyksen verkkosivuilta sekä toimistosta. Merja Lindqvist toiminnanjohtaja, Suomen kurkku- ja suusyöpäyhdistys ry 4

5 SyöpäCancer on Syöpäjärjestöjen julkaisema aikakauslehti. Ilmestyy neljä kertaa vuonna Painosmäärä on Tilaushinta 35 vuosikerralta. Jäsenille lehti on ilmainen. 44. vuosikerta ISSN Päätoimittaja: Sirkku Jyrkkiö Toimituspäällikkö: Satu Lipponen Toimitussihteeri: Maarit Rautio Toimitus: Anna Lepistö, Päivi Lähteenmäki, Pirkko Ollikainen, Päivi Pakarinen, Leena Rosenberg-Ryhänen, Maija Töyry Toimittajat: Jaana Ruuth, Anu Kytölä Lääketieteellinen toimittaja: Liisa Pylkkänen Taitto: Toni Talvenheimo / Total Layout Oy Valokuvaajat: Jouko Keski-Säntti, Vesa-Matti Väärä, Kimmo Torkkeli Toimituksen osoite: Unioninkatu 22, Helsinki Toukokuu 2014 s Syöpäpotilaan selviytymisopas SEURAAVAN LEHDEN, joka ilmestyy kaksoisnumerona syyskuussa, teemana on Syöpäpotilaan selviytymisopas. Pyydämme nyt teiltä lukijamme vinkkejä, mitä tuollaiseen selviytymisoppaaseen pitäisi kuulua? Laita sähköpostia 1.6. mennessä osoitteeseen tai viestiä postitse osoitteeseen Pieni Roobertinkatu 9, Helsinki. Kerro, mikä helpottaisi selviytymistäsi tai mitä olisit kaivannut, jos syöpäsi on jo takanapäin. PS Toimitus muuttaa toukokuun puolivälissä uuteen osoitteeseen: Unioninkatu 22, Helsinki. Muut yhteystiedot säilyvät ennallaan. Osoitteenmuutos tehdään omaan jäsenyhdistykseen, jonka yhteystiedot löytyvät lehden viimeiseltä sivulta.» Puhelin: RESEPTI Sähköposti: Repro: TS-Yhtymä Oy, Helsinki Paino: Hansaprint, Turku 2014 Aikakauslehtien liiton jäsenlehti TOMAATTI-PARSAVUOKA Kotimaiset Kasvikset ry / Sanna Peurakoski Internet: Lahjoittamalla voit auttaa Syöpäsäätiö rahoittaa lahjoitusvaroin syöpätutkimusta sekä sairastuneille ja heidän läheisilleen tarjottavia tuki- ja neuvontapalveluita. Lahjoitustili: Nordea FI Lahjoittajapalvelu: puh , 1 kg vihreää parsaa 1 sipuli 1 valkosipulinkynsi 1 rkl öljyä 8 tomaattia nippu basilikaa 0,5 tl suolaa ripaus mustapippuria 200 g mozzarellajuustoa Huuhtele tuoreet parsat. Leikkaa pois kova tyviosa. Kuori kuorimaveitsellä alin kolmannes parsan tyvestä. Laita parsat laakeaan kattilaan kiehuvaan, suolalla maustettuun veteen ja keitä ilman kantta viisi minuuttia. Valuta parsat. Hienonna kuorittu sipuli ja valkosipulinkynsi. Kuullota öljytilkassa pannulla. Kalttaa tomaatit ja leikkaa kuutioiksi. Lisää sipulien joukkoon ja hauduta hetken aikaa ilman kantta, jotta enin neste haihtuu. Lisää hienonnettu basilika ja muut mausteet. Asettele valutetut parsat uunivuokaan, Kaada päälle tomaattikastike ja peitä juustoviipaleilla. Kypsennä vuokaa uunissa 200-asteisessa uunissa noin 15 minuuttia. Tarjoa vihreän salaatin ja patongin kanssa. Ohje: Kotimaiset Kasvikset ry Vinkki: Voit vaihtaa parsat kahteen kesäkurpitsaan. Halkaise huuhdellut kurpitsat pituussuunnassa, koverra lusikalla pois pehmeä sisus ja leikkaa pitkiksi, parsan oloisiksi suikaleiksi. Keräyslupa: 2020/2012/4587 5

6 Kunpa saisin vielä wienerleikettä Suusyövän sairastanut Reijo Tuomi karttaa kyläilyjä ja jättää lomamatkat tuleville vuosille. Edessä odottaa hyvä tulevaisuus, Tuomi uskoo. Teksti Marika Javanainen Kuvat Vesa-Matti Väärä 6

7 Aamupalaksi pirtelöä, iltapäivällä hyvin soseutettua keittoa tai löysää kaurapuuroa mustikkakeitolla, välillä kahvia ja paljon vettä. Ei mausteita. Tarjoillaan haaleana, ei missään nimessä kuumana. Rakennusalan yrittäjänä työskennelleen Reijo Tuomen, 65, ateriat toistuvat lähes samanlaisina päivästä toiseen. Vaimo kokeili jauhelihakastikkeen soseuttamista vain yhden kerran. Siitä tuli epämiellyttävän väristä ja kuplivaa lientä. Tehosekoittimella kaikki ruoka muuttuu samanlaiseksi harmaaksi massaksi. Ei siis ihme, että turkulaismiehen ruokahalu on kateissa. Viimeisen vuoden aikana Reijosta on lähtenyt yli kymmenen kiloa. Onneksi vaimo pitää välillä tiukkaa kuria ja vahtii, että mies varmasti syö. Näillä ruoilla saan noin 500 kaloria päivässä, kun tavoitteena on saada noin kaloria. Wienerleike käy kyllä mielessä jatkuvasti, Tuomi kertoo. Ravintoterapeutin kanssa energiamäärää yritetään saada kasvamaan ja ruokavaliota monipuolistettua. Arjen vaikeuksista huolimatta Reijon elämänasenne on positiivinen. Hän on keskustellut kokemuksistaan toisen, jo aiemmin suusyövän sairastaneen ihmisen kanssa. Hänellä oli kestänyt neljä vuotta ennen kuin tilanne oli helpottunut. En olisi hänen puheestaan arvannut, että häneltä puuttuu puolet kielestä, Tuomi kertoo. Minulla on hyvä tulevaisuus vielä edessä. Kun sylki puuttuu Tällä hetkellä kiinteämmän tai pieniäkin paloja sisältävän ruoan syöminen ei onnistu, koska kaulan alueelle annettu sädehoito on vaurioittanut sylkirauhasia niin, että sylkeä ei erity. Lisäksi Reijon kieli on erittäin arka, koska siitä on leikattu kolmasosa pois. Aina hyvin hampaitaan hoitanut Reijo Tuomi lähti reilu vuosi sitten Reijo Tuomi käy pari kertaa päivässä sauvakävelemässä. Lyhyetkin lenkit piristävät. 7

8 Reijo Tuomi viihtyy kotona, kun syöminen ovat vielä hankalaa. Hoidot veivät syövän, mutta elämä ei palautunut ennalleen. Suu on edelleen kuiva ja kipeä. hammaslääkäriin, kun hampaan etureuna hiersi kieltä. Pyysin hammaslääkäriä vain hiomaan terävän reunan pois. Hammaslääkärin mielestä kielessä oli jotain poikkeavaa, ja hän otti siitä näytteen. Pari päivää myöhemmin Tuomelle soitettiin, että näytteessä oli ollut syöpäsoluja. Tieto yllätti täysin. Mies sai kiireellisen ajan hammasklinikalle, jossa hampaat kuvattiin. Piilevien infektioiden takia neljä hammasta vedettiin pois. Vasta sen jälkeen kieli voitiin leikata. Ensimmäisessä leikkauksessa jäi liian pieni turvakaista, joten lisäksi piti tehdä toinen leikkaus, Tuomi kertoo. Leikkausten jälkeen Reijo sai kuukauden ajan sädehoitoa ja 4 5 kertaa solunsalpaajia. Solunsalpaajat huononsivat kuitenkin miehen veriarvoja, joten hoito jouduttiin lopettamaan kesken. Hoidot veivät syövän, mutta elämä ei palautunut ennalleen. Suu on koko ajan kuiva ja kipeä. Suuta puudutta- ppeili ja rinnalla kulkija Teksti Marika Javanainen PÄÄN JA KAULAN alueen syövät ja niiden hoidot aiheuttavat usein muutoksia puheeseen ja nielemiseen. Ympäristön asenteet voivat olla julmia. Pehmeämmin artikuloivaa tai epäselvästi puhuvaa ihmistä luullaan herkästi humalaiseksi tai kehitysvammaiseksi. Se on väärin, sillä heillä on yhtä kirkkaat ajatukset kuin muilla, sanoo puheterapeutti Marika Muttilainen. Muttilainen on työskennellyt viisi vuotta Tampereen yliopistollisen sairaalan foniatrian poliklinikalla. Jouko Keski-Säntti Puheterapeutti Marika Muttilaista harmittaa, kun epäselvästi puhuvat joutuvat tyytymään huonoon palveluun. Minulla on yksi potilas, joka kertoo aina heti sairastaneensa suusyöpää ja puhuvansa siksi epäselvästi. Sen jälkeen palvelu muuttuu selvästi paremmaksi. Jotkut potilaat käyttävät mielellään kommunikaatiopassia, jonka voi antaa asiointitilanteessa toiselle luettavaksi. Siinä kerrotaan, mistä epäselvä puhe johtuu ja annetaan vinkkejä keskustelun sujumiseen. Sädehoito vaikuttaa sylkeen Tyypillisimpiä puheeseen liittyviä muutoksia ovat artikulaation epätarkkuus ja tiettyjen äänteiden puuttuminen. R:stä voi jäädä täry pois tai k alkaa muistuttaa h-äännettä. Joskus artikulaatio pehmenee tai hidastuu. Tavallisimmin muutokset ovat pieniä ja potilaille suurempia kuin muille. Joskus käy niin, että potilas itsekin huomaa, että hänen puheensa ei olekaan niin epäselvää, kun kuuntelemme sitä nauhalta. Kaulan ja leuan alueelle annettu sädehoito vaikuttaa sylkeen. Suu saattaa olla niin kuiva ja sylki sitkeää, että se aiheuttaa kankeutta ja puheen tuottaminen on vaikeaa. Jossain määrin vaiva lievittyy, mutta usein se on pysyvä. Onneksi suuta on mahdollista kosteuttaa apteekista saatavilla valmisteilla tai jopa ruokaöljyllä. Osa suuta kosteuttavista aineista on valitettavan kalliita. Kuukauden annos saattaa maksaa jopa 50 euroa, Marika Muttilainen pahoittelee. Tällöin kannattaa tarkistaa, onko suuta kosteuttavien valmisteiden hankkimiseen mahdollista saada eläkkeensaajan 8

9 va geeli ja sylkirauhasia ärsyttävä salva tuovat hieman apua. Syljen puuttuminen on vaurioittanut myös hampaita. Niiden pinta ja kiilto on lähtenyt, minkä lisäksi ne ovat alkaneet pehmentyä. Reikiä tulee herkästi, koska syljen tehtävänä on puhdistaa ja huuhtoa suuta. Nyt hampaat puhdistetaan ja paikataan. Sen jälkeen hammaskirurgit päättävät, tehdäänkö minulle implantteja tai tekohampaita, Tuomi kertoo. Muut eivät ymmärrä Pariskunnalla on kolme poikaa ja kahdeksan lastenlasta. He asuvat lähellä ja ovat tukeneet isäänsä sairastamisen aikana. Silti Reijosta tuntuu, että lasten on vaikea suhtautua asiaan. Aistin, että he eivät oikein ymmärrä, mistä tässä on kysymys. Reijo Tuomi jäi eläkkeelle jo ennen sairastumistaan. Alkukesästä myös hänen vaimonsa jää eläkkeelle ja haluaisi reissata ulkomaille. Olemme matkustaneet aikaisemmin paljon ja käyneet 68 eri maassa. Meillä on nyt tulossa 45-vuotishääpäivä, ja vaimo haluaa juhlistaa sitä reissulla. Reijolle ajatus matkustamisesta tuntuu kuitenkin vaikealta. Iso osa matkan viehätyksestä katoaa, kun hotellin aamupalapöydästä ei voi syödä kuin mehua ja illallisella ainoaksi vaihtoehdoksi jää alkupalaliemi tai sosekeitto. Ei tämän suun kanssa halua lähteä minnekään. Kartan myös kyläilyjä ja kaikkia tilaisuuksia. Olen paljon mieluummin vain kotona, mies myöntää. Nuorempana Reijo oli kova urheilemaan. Nykyisin hän käy joka päivä pari kertaa sauvakävelylenkillä. Lyhyetkin lenkit piristävät, vaikka energia tuntuu välillä loppuvan kesken. Huomaan, että voimat ehtyvät, kun olen pitkään syönyt näin vähän. Aina ei vain jaksa. Ei pitkiä puheita Kielen liikkeet ja asennot vaikuttavat eri äänteiden artikulaatioon. Kielileikkauksen jälkeen erityisesti kovien konsonanttien sanominen voi olla vaikeaa. Yksilölliset erot ovat kuitenkin suuria. Kahdesta kielileikkauksesta huolimatta Reijo Tuomen puheesta saa hyvin selvää. Syljen puute ja suun kuivuminen tekee puhumisesta kuitenkin raskasta. Siksi mies välttää nykyisin pitkiä puheita. Vaimokin välillä kysyy, miksi olen nykyisin niin hiljainen. Puheen tuottaminen vaatii aiempaa enemmän ponnisteluja, mutta se ei ole Tuomen ongelmista suurin. Puheterapeuttia hän ei ole tavannut eikä koe sitä tarvitsevansa. Tärkeysjärjestys on selvä: ensin pitää saada kieli ja hampaat kuntoon, sen jälkeen voi keskittyä muihin asioihin. Ihmisen elämästä niin iso osa on syömistä. hoitotukea. Sen avulla on mahdollista maksaa hoitoon tarvittavia tuotteita ja täydennysravintovalmisteita. Pienet leikkaukset eivät yleensä vaikuta pysyvästi ääneen. Joskus kuitenkin koko kurkunpää joudutaan poistamaan. Tällöin potilas opetetaan tuottamaan ääntä vaihtoehtoisella tavalla: proteesin, vibraattorin tai ruokatorvipuheen avulla. Yleensä jokaiselle löytyy sopiva menetelmä. Jos puhe on hyvin epäselvää, asiointitilanteet ovat vaikeita. Erityisen hankalaa on hoitaa asioita puhelimitse, kun vastaanottaja ei näe suun liikkeitä. Tällöin kannattaa muistaa Kelan puhevammaisten tulkkipalvelu. Siihen saa oikeuden, jos puheen ymmärrettävyys on riittävän heikentynyt. Tulkki auttaa puheluissa ja muissa asiointitilanteissa, Muttilainen muistuttaa. Ennen leikkausta ja sen jälkeen Puheterapeutti Marika Muttilainen tapaa kaulan ja suun alueen syövän leikkauksiin menevät potilaat yleensä ensimmäisen kerran jo ennen leikkausta. Tällöin hän kertoo, miten kommunikointi onnistuu heti leikkauksen jälkeen, kun puhuminen ei ole sallittua ja miten leikkaus voi vaikuttaa puhumiseen ja syömiseen. Potilaiden on tärkeä kuulla, että leikkauksen jälkeinen tilanne ei ole pysyvä, vaan se muuttuu ja puhe yleensä palautuu. Erityisesti työikäiset ovat huolissaan puheen ja äänen muuttumisesta. Osa potilaista toivoo, että ääni ja puhe olisivat leikkauksen jälkeen ennallaan. Sitä ei kuitenkaan voi luvata. Ensisijaisen tärkeää on poistaa kasvain mahdollisimman hyvin. Joskus kasvaimen sijainti on sellainen, että puheen vaurioitumista ei voi välttää. Toisaalta kaikki pään ja kaulan alueen syöpää sairastavat eivät koskaan tarvitse puheterapeutin apua. Leikkauksen jälkeen, ennen kotiin pääsemistä puheterapeutti opettaa liikeharjoituksia, joista on monelle apua. Niiden avulla kielen ketteryys paranee ja sitä kautta myös puheesta tulee selkeämpää. Taukokin voi auttaa Puhe on iso osa ihmisen identiteettiä, ja sopeutuminen sen muuttumiseen saattaa kestää pitkään. Oman toimintakyvyn rajoitteiden hyväksyminen ei ole aina helppoa. Marika Muttilainen kannustaa varaamaan ajan puheterapeutilta, jos oma puhe häiritsee itseä, tuntuu vaikealta tai kommunikoinnissa on ongelmia. Yleensä lähdetään liikkeelle siitä, että puhetta nauhoitetaan ja kuunnellaan yhdessä. Lisäksi kokeillaan erilaisia kompensaatiotapoja, joilla puhetta voidaan saada selkeämmäksi. Olen monelle potilaalle peili ja rinnalla kulkija. Sekin voi jo helpottaa, että tietää, mitä puheelle voi tehdä, vaikka mitään ei tekisikään, Muttilainen sanoo. Joskus suun alueelle annetut hoidot vaikuttavat siihen, että puhuminen on raskasta ja väsyttää. Silloin voi auttaa, jos opettelee eriyttämään leuan ja kielen liikkeet toisistaan. Joskus taas riittää, jos puhuu hitaammin tai pitää pienen tauon jokaisen sanan välissä. Entä jos nieleminen on vaikeaa? Myös silloin kannattaa käydä puheterapeutilla. Nielemistä on mahdollista helpottaa erilaisten harjoitusten ja nielemistekniikoiden avulla. 9

10 Keskikokoiset kasvaimet pystytään nykytekniikoilla hoitamaan useimmiten niin, ettei ulkopuolinen huomaa operaatiota. Vaativiin, suun sisällä tehtäviin leikkauksiin Minna Kääriäinen osallistuu noin kahdesti viikossa. POTILAAN HOITOLINJA Vaativissa pään ja kaulan alueen syövissä noudatetaan Tampereen yliopistollisessa sairaalassa seuraavaa hoitolinjaa. Korvalääkäri tai leukakirurgi lähettää leikkaukseen. Potilas kuvannetaan. Erikoislääkärit tutkivat potilaan tiedot ja laativat hoitosuunnitelman. Potilas mukaan erikoislääkärien kokoukseen. Sovitaan leikkauspäivä. Jokainen potilaan hoitoon osallistuva tapaa potilaan tietyn listan mukaan. Leikkauksessa läsnä tarvittavat erikoisalojen osaajat, kuten korvalääkäri, plastiikkakirurgi, leukakirurgi ja hammaslääkäri. Vuorokausi teho-osastolla. Viikko sairaalassa. Potilas korvalääkärin tai leukakirurgin kontrollikäynnille. Erikoislääkärien kokous, jossa potilas on mukana. Käsitellään patologin lausunto ja jatkohoito. Lääke- ja sädehoidosta vastaa syöpälääkäri, mutta potilas on edelleen korvalääkärin tai leukakirurgin seurannassa. 10

11 Kasvot LEIKKAUKSESSA Kun syöpä pesiytyy kasvojen tai kaulan alueelle, ihmisellä herää huoli paitsi terveydestään, myös ulkonäöstään. Miten se mahtaa muuttua hoitojen vuoksi? Pystynkö leikkauksen jälkeen syömään ja puhumaan normaalisti? Teksti Merja Perttula Kuva Kimmo Torkkeli Leikkausmenetelmät ovat kehittyneet. Keskikokoiset kasvaimet pystytään useimmiten hoitamaan niin, ettei ulkopuolinen välttämättä huomaa operaatiota. Työikäisistä potilaista valtaosa voi palata työelämään, plastiikkakirurgi Minna Kääriäinen Tampereen yliopistollisesta sairaalasta rauhoittelee. Kasvoissa leikkaushoitoa vaativat useimmiten ihosyövät:basaliooma eli tyvisolusyöpä, okasolusyöpä ja melanooma. Kielen, kurkunpään, suuontelon ja nielun alueen syöpiä on vähemmän. Väestön vanhetessa pitkällinen UV-säteilylle altistuminen näkyy kasvojen alueen syöpien lisääntymisenä. Ihosyöpien leikkaaminen on hyvin yleinen toimenpide. Suun sisällä tehtävät laajat operaatiot, joissa tarvitaan mikrovaskulaarisia kudossiirteitä, ovat harvinaisempia. Niitä teemme täällä Tampereella noin yksi - kaksi viikossa. Tehokasta tiimityötä Pään ja kaulan alueen syöpien leikkaushoito on moniammatillista tiimityötä. Yleensä päävastuun kantaa korva- Minna Kääriäinen vertaa plastiikkakirurgin työtä taiteilijan työhön. Leikkausta suunniteltaessa kirurgi tutkii kasvojen estetiikkaa ja valitsee luovasti leikkausmenetelmät. lääkäri. Parhaan mahdollisen tuloksen saamiseksi toimenpiteiden suunnitteluun, toteutukseen ja jälkihoitoon voivat osallistua korvalääkärin lisäksi leukakirurgi, plastiikkakirurgi, ihotautilääkäri, patologi, röntgenlääkäri, anestesialääkäri, syöpälääkäri, silmälääkäri, puheterapeutti, hammaslääkäri, fysioterapeutti ja sosiaalihoitaja. Plastiikkakirurgia tarvitaan pääsääntöisesti silloin, kun syövän hoito vaatii paikallisen kudossiirteen tai ihosiirteen. Jos paikka, mistä kasvain poistetaan, on laaja eikä sitä saada kauniisti kiinni, tarvitaan uutta kudosta tilalle. Tällaista ylimääräistä kudosta voi löytyä niin läheltä, että se voidaan kääntää operoidun paikan vierestä tai ihoa otetaan potilaalta jostakin muualta ja siirretään leikkauskohtaan. Kun syövän vuoksi on pakko poistaa hyvin iso ja erilaisia kudoksia sisältävä alue, käytetään mikrovaskulaarista kudossiirrettä. Potilaalta siirretään puuttuvan kohdan paikalle kudosta muualta ja kudospalan verisuonet yhdistetään leikattavan alueen verisuoniin. Esimerkiksi kielisyövän vuoksi saatetaan joutua poistamaan puolet kielestä. Puuttuva osa korvataan yleensä potilaan käsivarresta tai reidestä otettavalla siirteellä. Samoilta alueilta otetaan siirteitä myös silloin, kun hoidetaan nielurisan alueen syöpiä. Kun kasvain ulottuu ylä- tai alaleukaluuhun, siirre otetaan esimerkiksi pohjeluusta. Mikrovaskulaarista kirurgiaa on tehty rutiinimaisesti jo parisen kymmentä vuotta. Se on mahdollistanut hyvin tuloksin sellaisten syöpien leikkaamisen, joita aikaisemmin ei pystytty hoitamaan. Aina on silti tapauksia, joissa isoja kasvaimia leikattaessa joudutaan tyytymään jonkinlaiseen kompromissiin. Tarkkaa suunnittelua Minna Kääriäinen vertaa plastiikkakirurgin työtä taiteilijan työhön. Leikkausta suunniteltaessa kirurgi tutkii kasvojen estetiikkaa ja valitsee luovasti leikkausmenetelmät, jotta lopputuloksesta tulisi mahdollisimman hyvä. Hän katsoo esimerkiksi henkilön juonteiden suunnat ja varmistaa, että siirre saadaan paikasta, joka pystytään sulkemaan hyvin tai se jää näkymättömiin. Kun leikataan kasvojen alueella, melko pienikin kasvain voi aiheuttaa ulkonäöllisiä tai toiminnallisia haittoja. Plastiikkakirurgialla estetään, ettei toimenpide vedä esimerkiksi silmäluomea alaspäin tai suupieltä tai nenää vinoon. Tärkeä apu hyvän tuloksen aikaansaamisessa on syöpäalueen kuvantaminen sekä uusi tekniikka, tietokone- 11

12 1. 2. Tyvisolusyöpäkasvain on poistettu ja tilalle on rakennettu uutta luomea paikallisen kudossiirteen avulla. Jälkimmäinen kuva on otettu kaksi kuukautta leikkauksen jälkeen. Tietokoneavusteisen mallintamisen avulla kasvojen alueen korjaavat leikkaukset onnistuvat aikaisempaa paremmin, plastiikkakirurgi Minna Kääriäinen toteaa. avusteinen mallintaminen. Kuvantamisessa käytetään erilaisia menetelmiä, kuten esimerkiksi magneetti-, tietokonekerros- tai PET-kuvausta. Kuvantamisen avulla saadaan tarkat tiedot siitä, missä kohtaa ja minkäkokoinen kasvain on. Kun esimerkiksi pohjeluuta tarvitaan leukaluuksi, voimme etukäteen suunnitella kolmiulotteiset muotit, joiden mittojen mukaan kasvain poistetaan ja luupala sahataan. Näin saadaan täydellisesti istuva kudossiirre poistettavaan kohtaan. Miten paranen? Syövästä selviäminen on ykkösasia potilaille. Kun he ovat toipuneet pahimmasta sokista, huoli ulkonäöstä, syömisestä, puhumisesta sekä elämänlaadusta yleensä nousee pintaan. Ihmisen kasvot ovat näkyvillä, joten pään ja kaulan alueen syövät ja niiden hoito vaikuttavat kehonkuvaan. Potilasohjaukseen kiinnitetään nykyään paljon huomiota. Syöpähoitaja on potilaiden käytettävissä. Myös vertaistukea on tarjolla. Jokainen potilas voi keskustella jo ennen leikkausta aikaisemmin vastaavanlaisen leikkauksen läpikäyneen henkilön kanssa. Potilas tapaa hoitopolkunsa aikana tietyn protokollan mukaan häntä hoitavat erikoisalojen edustajat. Etukäteisvalmistelut, leikkaus ja jälkiseuranta noudattavat tiettyjä hoitolinjoja. Sairaaloiden välillä voi olla eroja, mutta ne ovat pieniä. Vaativia leikkauksia tehdään vain yliopistosairaaloissa. Hoitolinjojen yhtenäisyys antaa potilaalle hyvän turvan. Mikään asia ei jää tekemättä. Tämän lisäksi jokaisen potilaan tapausta tarkastellaan yksilöllisesti. Mikrovaskulaarisen siirteen saaneet siirretään yleensä leikkauksesta vuorokaudeksi teho-osastolle tarkkailuun, jonka jälkeen he viipyvät noin viikon sairaalahoidossa osastolla. Jos potilas on iäkäs ja monisairas, sairaalajakso voi kestää pitempään. Osa leikkauspotilaista tarvitsee liitännäishoitoina lääkehoitoa, sädehoitoa tai molempia. Leikkauksen yhteydessä ravinnon saanti pyritään tietyissä tapauksissa varmistamaan asentamalla PEG-ruokintaletku. Sitä tarvitsevat potilaat, jotka eivät pysty syömään sädehoidon aikana, kun suu tulee kipeäksi. Komplikaatioina voi esiintyä siirteen menetys tai osittainen kuolio, haavainfektioita ja fisteleitä, mutta siirteiden epäonnistuminen on kuitenkin harvinaista. Kirjallisuuden mukaan onnistumisprosentti on 96, mutta meillä se on jopa vielä korkeampi. Arviolta noin kaksi kertaa vuodessa siirre menetetään. Kasvojen alueen leikkauksissa, joissa voidaan käyttää paikallisia kudossiirteitä, toipumisaika on muutamista viikoista kuukauteen. Vaativien leikkausten, kuten hoidettaessa kielen ja nielurisan syöpiä, paranemiseen menee muutama kuukausi. 12

13 ppään ja kaulan alueen syövät Lähde: Suomen Syöpärekisteri Teksti Maarit Rautio PÄÄN JA KAULAN ALUEEN syöpiin kuuluvat huulten, suuontelon, nenän ja sen sivuonteloiden, nielun ja kurkunpään syövät sekä suurten sylkirauhasten pahanlaatuiset kasvaimet. Nämä syövät muodostavat Suomessa noin 3 prosenttia uusista syöpätapauksista vuodessa. Tärkeimmät vaaratekijät ovat tupakointi sekä muiden tupakkatuotteiden kuten nuuskan käyttö sekä runsas alkoholin käyttö. Alkoholi ja tupakointi vahvistavat toistensa vaikutusta. Tupakoinnin väheneminen on vähentänyt erityisesti miesten huulisyöpää ja kurkunpään syöpää. Kurkunpään syöpään sairastuu nykyään enää noin 105 miestä ja 15 naista vuodessa. Huulisyöpään sairastuu vuosittain keskimäärin 95 ihmistä. Ulkotyö altistaa huulisyövälle. Huulisyövässä on erittäin hyvä ennuste, yli 96 prosenttia on elossa viiden vuoden kuluttua. Suuontelon ja nielun syövät yleistyneet Nenän sivuonteloita Suuontelon ja nielun syövät ovat yleistyneet: 1970-luvulta lähtien suuontelon syöpien ilmaantuvuus on kasvanut kaksinkertaiseksi. Nielusyöpien ilmaantuvuus on suurentunut noin kaksinkertaiseksi miehillä, mutta naisilla ilmaantuvuus on pysynyt ennallaan. Nykyisin todetaan vuosittain noin 190 uutta nielusyöpää ja Nenäontelo 270 suuontelon syöpää. Näistä tapauksista naisilta löytyy 53 nielusyöpää ja 123 suuontelon syöpää. Nielusyövän lisääntyminen johtuu nimenomaan suunielun, eli kielentyven ja nielurisojen syöpien yleistymisestä. Nämä syövät ovat yleistyneet 2000-luvulla sekä miehillä että Suuontelo naisilla. Uusia tapauksia todetaan miehillä noin 100 ja naisilla 40 vuodessa. Siihen sairastuvat erityisesti alle 50-vuotiaat miehet myös tupakoimattomat. Mukana vaikuttamassa on noin prosentissa tapauksista ihmisen papilloomavirus eli HPV-tulehdus. Sylkirauhasia Nykytiedon mukaan muiden pään ja kaulan alueen syöpien yhteys HPV-tulehdus on vähäisempi. Nenäontelon ja paranasaalisinusten sekä sylkirauhasten syövät ovat harvinaisia eikä merkittäviä muutoksia ilmaantuvuudessa ole tapahtunut. Sylki rauhasen syöpiä oli 66 vuonna 2011 ja nenäontelon syöpiä 23. Kurkunpää Suurin osa pään ja kaulan alueen syöpiin sairastuvista on yli 50-vuotiaita. Alle 50-vuotiaiden osuus on suurin sylkirauhasten syövissä, joissa neljäsosa sairastuneista on tätä nuorempia ja pienin huulisyövissä, joissa vain joka kymmenes on alle 50-vuotias. Alkoholin, tupakan ja HPV-viruksen lisäksi riskitekijöitä pään ja kaulan alueen syöpiin ovat ovat huono suuhygienia, tietyt ammattialtisteet kuten puupöly nenänielun syövässä, asbesti ja synteettiset kuidut kurkunpään syövässä sekä nikkeli tai formaldehydi nenäonteloiden syövässä. Pään ja kaulan alueen sädealtistus altistaa sylkirauhasten syövälle ja Ebstein-Barr-virusinfektio altistaa nenänielun ja sylkirauhasten syövälle. Suuontelon ja nielun syövissä riskiä lisää myös ruokavalio, joka sisältää vain vähän kasviksia ja hedelmiä. Nenänielu Suunielu Alanielu HPV Papilloomavirukset (HPV) ovat pieniä viruksia, jotka lisääntyvät iholla ja limakalvoilla. Ihmisellä esiintyviä papilloomaviruksia tunnetaan yli 100 tyyppiä. Tietyt HPV-virukset aiheuttavat kohdunkaulan syöpää. HPV-tulehdus aiheuttaa myös osan ulkosynnyttimien, emättimen, siittimen, peräaukon sekä pään ja kaulan alueen syövistä. Kohdunkaulasta voidaan testata HPV-virus ja naisille suositellaankin testiä (tai PAPA-testiä) vähintään joka viides vuosi. Tällä hetkellä ei ole olemassa luotettavaa nielutestiä. Papilloomavirustartunnat ovat varsin yleisiä. Kahdeksan kymmenestä ihmisistä saa HPV-tulehduksen jossain elämänsä vaiheessa. Virus tarttuu suorassa iho- tai limakalvokontaktissa, sukupuolielinten alueelle yleensä seksin välityksellä. Kondomi ei anna täydellistä suojaa tartunnalta. 13

14 Yhteistyö kukoistaa Syöpäjärjestöt ja Eläkeliitto tekevät yhteistyötä vuoden 2014 ajan. Vuoden aikana panostetaan tiedonvaihtoon ja pyritään tavoittamaan molempien järjestöjen jäsenet yhdistelemällä näiden aiheita kiinnostaviksi yleisötilaisuuksiksi. Teksti Katja Repo Kuva Jouko Keski-Säntti 14

15 Eläkeliitolla on vuosittain vaihtuva yhteistyökumppani sosiaali- ja terveysalalta. Viime vuonna yhteistyötä tehtiin Diabetesliiton kanssa ja sitä aiemmin muun muassa Muistiliiton, Kuuloliiton, Aivoliiton ja Hammaslääkäriliiton kanssa. Nyt vuorossa on Syöpäjärjestöjen ja Eläkeliiton välinen kumppanuusvuosi. Kullakin yhteistyökumppanilla on erilaista annettavaa Eläkeliiton jäsenille ja Eläkeliitolla on puolestaan valtava jäsenmäärä ja keinot jäsenten tavoittamiseksi. Yhteistyö voi olla keskustelutilaisuuksien järjestämistä, tiedon vaihtoa, lehtijuttujen kirjoittamista toisen järjestön lehteen tai oikeastaan mitä vain, jossa yhdistyvät näiden kahden järjestön osaamisalueet. Eläkeliiton toiminnanjohtaja Jukka Salminen, 60, on ollut mukana ideoimassa yhteistyötä eri järjestöjen kanssa. Hän on toiminut Eläkeliiton peräsimessä jo 24 vuotta. Hän uskoo, että vuoden alussa alkaneesta yhteistyöstä hyötyvät molemmat osapuolet. Yhteistyön yksi tärkeimmistä tavoitteista on oikaista syöpään liittyviä väärinkäsityksiä ja lievittää sanan pelottavaa kaikua. Aihe on tärkeä ja vaikea. Syöpä on jo sanana monelle pelottava. Se on koskettanut jokaista joko henkilökohtaisesti tai lähipiirissä, joten sanalla on paha kaiku. On tärkeä saada oikeanlaista tietoa ja kuulla selviytymistari- Tärkeintä on viedä tieto sinne missä ihmiset ovat. noita. Näin syöpä ei ole enää vain pelottava sana, vaan asia saa kasvot. Ideana on, että vuoden ajan tehdään tiiviimpää yhteistyötä ja kun yhteistyö on lähtenyt käyntiin, voidaan jatkossa miettiä uusia yhteistyön muotoja. Tämä on helppo tapa madaltaa raja-aitoja, välittää tietoa ja luoda uudenlaisia yhteistyökuvioita. Meillä on laaja jäsenkunta, joka on kiinnostunut terveydestä. On kaikkien etu, että tietoa saadaan heille. Lehtijuttuja ja tilaisuuksia Eläkeliiton jäsenet saavat syöpätietoutta vuoden 2014 aikana EL-Sanomista, joka on kuusi kertaa vuodessa ilmestyvä Eläkeliiton jäsenlehti. Tämän lisäksi voidaan järjestää erilaisia tapahtumia ja tilaisuuksia, joissa asiantuntijat kertovat syövästä. Vastaavasti maakunnalliset Syöpäyhdistykset voivat pyytää Eläkeliiton asiantuntijoita kertomaan heidän toiminnastaan ja eläkeikäisten ihmisten arkea koskettavista asioista. Tilaisuuksia toivotaan järjestettävän paikallisella tasolla. Toivomme, että yhteyttä otettaisiin puolin ja toisin maakunnallisella tasolla, jolloin asiantuntijat saadaan läheltä. Jos esimerkiksi Eläkeliiton paikallisyhdistys toivoo puhujaksi syöpään erikoistunutta neuvontahoitajaa, on paras ottaa yhteyttä lähimpään maakunnalliseen Syöpäyhdistykseen ja sopia heidän kanssaan käytännön järjestelyistä, Salminen neuvoo. Yhteistyötä ilman maksuvelvoitteita Ideana on, että yhteistyössä raha ei vaihda omistajaa, vaan kaikki tahot tarjoavat toisten käyttöön heillä olevaa osaamista. Eläkeliitto on iso järjestö, jolla on jäsentä ja 402 paikallisyhdistystä. Syöpäjärjestöillä on puolestaan jäsentä ja jäsenjärjestöinä 12 maakunnallista yhdistystä sekä viisi potilasjärjestöä. Yhteistyöllä voidaan siis saavuttaa todella ison ihmismäärän huomio ja yhteistyö voi saada monenlaisia muotoja. Tiedonvälityksen lisäksi oleellista on tutustuminen ja osallistuminen. On tärkeää, että tilaisuudet ovat lähellä ihmisten asuinpaikkoja ja kynnys osallistumiseen on matala. Olemme saaneet aiemmista tilaisuuksista todella myönteistä palautetta ja ne ovat olleet tupaten täynnä. Luonteva yhteistyötaho Syöpä on erityisesti ikääntyvien ihmisten sairaus, joten yhteistyö näiden kahden järjestön välillä on luontevaa. Eläkeläisten internetin ja muun tietotekniikan käyttö nousee kohisten, mutta silti osa ikääntyvistä jää kokonaan vaille tietoa. Eläkeliiton ajatuksena on tarjota tietoa siellä, missä ihmiset muutenkin ovat. Iäkkäille ihmisille on luontaista lukea tietoa painetusta sanomalehdestä tai saapua paikalle keskustelutilaisuuteen. Eläkeläisten keskuudessa painetulla lehdellä ja kasvokkaisilla tapaamisilla on suuri merkitys. Tilaisuuksia voidaan järjestää harvinaisemmista terveyteen liittyvistä asioista tai jokapäiväisemmistä aiheista. Tärkeintä on viedä tieto sinne, missä ihmiset ovat ja tarjota mahdollisuus osallistumiseen ja kysymysten esittämiseen. Yhteistyössä järjestetyissä tilaisuuksissa voidaan käsitellä muun muassa iän karttumisen ja elintapojen vaikutusta syöpäriskiin, sairauden aiheuttamia tunteita ja pelkoja, perinnöllisyyttä, erilaisia syöpiä ja hoitoja, vertaistukea tai vaikkapa vapaaehtoistyötä. Monenlaiset aiheet ovat mahdollisia ja omaan yhdistykseen kannattaa olla yhteydessä, jos mielessä on hyvä aihe tilaisuudelle tai lehtiartikkelille. Yhteistyö Eläkeliiton ja muiden järjestöjen välillä on jatkunut jo 1990-luvun puolivälistä, eikä loppua näy. Yhteistyö on ollut sen verran hedelmällistä, että ensi vuonna on taas luvassa uusi kumppanijärjestö. 15

16 EU:N KIRJOITUSKILPAILU KERTOO SUURISTA EROISTA MAIDEN VÄLILLÄ Syöpä eurooppalaiseen tapaan Syöpä kiinnostaa aiheena ympäri Eurooppaa, mutta näkökulmat vaihtelevat. Sairaus ei enää ole salattu, eikä kuolemasta kirjoittaminen kiellettyä, käy ilmi EU:n terveysviestinnän kilpailusta. Teksti Satu Lipponen Kuva Shutterstock Romaniassa syöpälääkkeet olivat ennestäänkin kalliita. Kunnes ne katosivat kokonaan. Valtio ei pystynyt toimittamaan syöpäpotilaille solunsalpaajia, raportoi toimittaja Vlad Mixich, jonka juttuja ilmestyy sekä verkossa Hotnews.ro sekä painetussa, lääketieteeseen erikoistuneessa lehdessä Viata Medicala. Kun valtio oli voimaton, vapaaehtoiset astuivat esiin. Ryhmä ihmisiä ostaa syöpäpotilaille heidän tarvitsemiaan lääkkeitä apteekeista mm. Wienistä ja toimittaa ne potilaille perille. Vapaaehtoisrengas välittää lääkkeitä Romaniaan Ahdingossa olevat potilaat voivat kertoa tarvitsemistaan lääkkeistä verkkosivuston kautta. Syntyi sytorengas, syöpäpotilaita auttavat ihmiset. Potilaita hoitavat lääkärit ovat vedonneet turhaan viranomaisiin saadakseen lääkkeitä ulkomailta, kun ne ovat Romaniasta loppu. Nähtävästi varojen puute estää ostokset. Toimittaja Mixich kirjoittaa, että noin 350 ulkomailla asuvaa romanialaista auttaa nyt syöpäpotilaita, joille lääke tuo toivoa. Ahneet toimistot syöpäpotilaiden riesana Saksassa Business on aiheena myös Saksasta tulevassa jutussa. Die Zeit -lehden tarinan tapahtumat alkavat Yoshkar-Olasta, jossa pieni Ruslana-tyttö on jutun keskipiste. Ruslana sairastui nelivuotiaana Burkittin lymfoomaan. Isovanhemmat järjestivät hoidon Düsseldorfiin. Järjestely tehtiin saksalaisten välittäjien kautta. Ruslana on hoidettu ja on nyt kahdeksanvuotias, mutta isovanhemmat riitelevät yhä välittäjän kanssa rahasta. Kiistasumma on euroa. Välittäjä otti liikaa maksuja, kokonaissumma oli euroa. Noin ulkomaalaista tulee vuosittain Saksaan hoitoihin. Kaikki toimistot eivät ole kunniallisia. Toiset tulevat asiakkailleen niin kalliiksi, että sairaaloitakin harmittaa, paljastuu laajassa artikkelissa. Terveysviestinnän parhaat joka maasta EU-raatiin Euroopan unionin terveysjournalismin palkinto on mittava hanke. Ensin kansalliset raadit arvioivat jutut ja valitsevat parhaan. Ne myös vastaavat siitä, että artikkelit ovat laadukkaita. Kunkin maan voittaja osallistuu eurooppalaiseen kilpailuun, jossa vain muutama paras palkitaan. Artikkelit käännetään englanniksi, jotta EU-tuomaristo voi tehdä työnsä. Toimittajalle jo ehdokkuus merkitsee myötätuulta uralla. Ehdokkaat kutsutaan Brysseliin ja voittajat palkitaan erityisessä gaalassa. Kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että kun kyse on terveydestä, laadukas, ihmisiä lähellä oleva journalismi on luotettava tapa kertoa tietoa. Mediavälitteisessä maailmassa journalismin merkitys on viime vuosina entisestään korostunut. Kuolema kiinnostaa samoin eutanasia Tänä vuonna kilpailuun tuli poikkeuksellisen paljon kirjoituksia kuolemasta. Niidenkin näkökulmat vaihtelivat. Eutanasiaakin käsiteltiin muutamassa jutussa. Irlannin palkittu artikkeli kertoo nuoren naisen tarinan, joka on kirjoittanut menestyskirjan omasta sairaudestaan. Ärhäkäs, harvinainen sarkooma on voimakas vihollinen, joka jossain vaiheessa voittaa sinnikkäimmänkin potilaansa. Syöpä matka 16

17 toiselle puolen on koskettava tarina. Toimittaja Eimear Vizen juttu alkaa lauseella: Eniten hämmästyin sitä, kuinka usein keskustelumme kevenivät hänen naurunsa takia. Kuolema ei aina ole kuolemanvakavaa. Hoitajien tunteet koetuksella Elämän loppu tunteista selviäminen on ranskalaisen Sandra Jégun juttu, joka ilmestyi hoitajille tarkoitetussa lehdessä. Näkökulma on poikkeuksellinen: millaisia tunteita on hoitajilla, joiden potilaat ovat kuolemassa? Nämä ammattilaisina toimivat sairaanhoitajat eivät voi tukahduttaa tunteitaan, mutta niitä on opittava käsittelemään. Yksi hoitajista muistelee viisivuotiaan lapsipotilaan viimeisiä hetkiä. Lapset ovat tunteiden kannalta erityisen haastavia, hoitaja tunnustaa. Suomalaisen Virve Pohjanpalon artikkeli ilmestyi Yliopisto-lehdessä. Se liittyy epäsuorasti sairauksiin, myös syöpään. Pohjanpalo selvittää ansiokkaasti, mitä on epigenetiikka eli perimän ja ympäristön välinen vuorovaikutus, jonka merkitystä olemme vasta alkaneet ymmärtää. Spermanluovuttajan suuri huoli Hurja tarina on tanskalaisjournalistilla Mette Dahlgaardilla. Berlinske-lehden jutussa kerrotaan miehestä, joka sai tietää kuuluvansa periytyvään suolistosyöpäsukuun. Mies oli nuorempana ollut spermanluovuttaja. Nyt mies huolehtii jälkeläisistään, joille on tietämättään voinut antaa periytyvän suolistosyövän. Liettualainen toimittaja kirjoittaa rehellisen tarinan maansa alkoholisteista, jotka ovat työikäisiä, joiden ongelmia katsotaan läpi sormien ja jotka sairastuvat vuosi vuodelta yhä pahemmin. Geenitestit ja 3D-tulostus ja dementia ovat myös kiinnostaneet eurooppalaisia toimittajia. EU:n kirjoituskilpailusta saa hyvän käsityksen siitä, miten suuret ovat erot maanosamme rajojen sisällä. Suomalainen syöpäpotilas saa solunsalpaajat sairaalasta. Meilläkin terveysturismi puhuttaa, mutta potilaat ovat valveutuneita. Tärkeintä on tuoda totuudellisia asioita mahdollisimman ihmisläheisesti kerrottuna sekä yksilöiden kokemuksista että tieteen tuloksista. Kirjoittaja oli 2014 EU-tuomariston jäsen EU:n terveysaiheinen journalisti kilpailu Virve Pohjanpalon artikkeli: Olet mitä mummosi söi, Yliopisto-lehti 3/2013 Kilpailun voitti hollantilaisen toimittajan kirjoitus Carelin pää, joka kertoo Parkinsonin tautia sairastavan miehen valmistautumisesta leikkaukseen. Myös terveysturismia käsitellyt juttu sekä tanskalaisen toimittajan tarina periytyvää syöpää sairastavasta spermanluovuttajasta palkittiin. 17

18 Vanheneminen v kuuluu kaikille Elämme vanhuuden aikaa. Elinikä pitenee. Jokaisen yksilön elämäntarina on merkityksellinen loppuun asti. Mitä se merkitsee? Teksti Satu Lipponen Kuva Ingimage VANHUUTEEN LIITTYVIÄ seikkoja on käsitelty kahdesti asiantuntijakokouksissa, jotka on kutsunut koolle Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Vuonna 2012 aiheena oli Kohti parempaa vanhuutta ja vuonna 2014 Vanhuuskuolema. Kummankin kokouksen konsensuslausumat korostavat, että hoidossa keskeinen ohjenuora on ihmisen oikeus itse määrätä asioistaan, iästä riippumatta. Sairauksia voi ehkäistä vanhuudessakin Iän karttuessa monet sairaudet, kuten syöpä, yleistyvät. Esimerkiksi eturauhasen syöpä on useimmiten selkeästi ikään liittyvä tauti. Tiettyihin ihosyöpiin liittyy elinikäinen altistus auringon ultraviolettisäteilylle. Rintasyövän seulontaohjelma on ulotettu 69-vuotiaisiin ja suolistosyöpään liittyvä seulonta vuotiaisiin. Vanhuuttaan voi suunnitella toivomaansa suuntaan. Moni ikääntynyt arvostaa sitä, että voi hoitaa itse omat talousasiansa. Terveys, toimintakyky ja mielen virkeys ovat suunnittelun arvoisia tavoitteita. Suunnittelu kannattaa aloittaa jo keski-iässä, jolloin esimerkiksi liikunta, verenpaineen hoito, tupakoinnin lopetus ja laihduttaminen vähentävät ikääntymiseen liittyviä sairauksia. Liikunta hyödyttää kaikenikäisiä ja on erityisen tärkeää toimintakyvyn säilyttämiseksi. D-vitamiinin riittävä saanti, kaatumisen ehkäisy, terveellinen ruokavalio ja muistista huolehtiminen ovat asioita, joita voi laittaa tavoitelistalleen. Koska muiden seura virkistää, voi hakeutua harrastusten ja yhdistysten toimintaan. Huonoin tapa edistää virkeää vanhuuttaan on maata sohvalla alkoholia tissutellen. Jokainen on yksilö, mutta ikääntyvät ihmiset erityisesti Jokaisen vanhuus on omanlaisensa. Yksilölliset piirteemme eivät katoa minnekään vaan korostuvat iän karttuessa. Siksi ikääntyvä väestö on keskenään hyvin erilaista. Yksin syrjäseudulla asuva ikäihminen on eri asemassa kuin kaupungistunut, koulutettu serkkunsa. Sen sijaan tätä tarinaa ei media aina muista kertoa: monet ovat vanhetessaan myös onnellisia. Huoli yhteiskunnan taloudesta on aiheuttanut sen, että vanhuus näyttäytyy ylettömän kielteisenä asiana. Monelle ikääntyminen merkitsee kuitenkin seestymistä ja hyvin harva haikailee murrosiän tunnemyrskyihin. Levähdyspaikkoja ja esteetöntä liikkumista Yhteiskunta voi tukea vanhuutta ja iäkkäiden liikkumista luomalla turvallisia, esteettömiä ympäristöjä. Hyvä valaistus, levähdyspaikat, viheralueet ja autottomat vyöhykkeet ovat näistä esimerkkejä. 18 Hyvään ympäristöön kuuluu myös se, että iäkäs voi käyttää helppohoitoisia koneita ja saada tukea tietokoneiden käyttöön. Tulevaisuudessa verkkopalveluista voi olla iloa iäkkäille ja tavaran voi tuottaa kotiovelle asti helposti. Oma tahto kannattaa tuoda esille Jokaisella on Suomessa oikeus hyvään ja yksilölliseen hoitoon. Potilasta, myös vanhusta on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Vanhuksella on siis oikeus kieltäytyä tutkimus- ja hoitotoimenpiteistä. Toisaalta, jos jokin hoito katsotaan lääketieteellisesti arvioituna tarpeettomaksi, sitä ei tule antaa, vaikka omaiset ja potilaat sitä vaatisivat. Esimerkiksi syövän hoidossa monet solunsalpaajat ovat lääkkeinä liian voimakkaita iäkkäille. Toisaalta nukutusmenetelmien kehittyminen on tuonut hyötyä ja iäkäskin potilas voidaan turvallisesti leikata. Asiantuntijat suosittelevat, että ihmiset kirjaisivat oman hoitotahtonsa. Hoitotahdon voi tehdä vapaamuotoisena tai käyttää mallia, joka löytyy Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Muistiliiton verkkosivuilta. Syksystä 2014 alkaen potilas voi myös kirjata hoitotahdon kansalliseen sähköiseen terveysarkistoon. Vanhuuden kulkiessa elämän loppua kohti etenee meissä hauraus-raihnausoireyhtymä (HRO), jolla tarkoitetaan biologiseen ikääntymiseen liittyvää yleistä terveydentilan heikentymistä. Elämän loppuvaiheen hyvä hoito tarkoittaa mm. kivuttomuutta. Turvalliseen vanhuuteen kuuluu, että oireenmukainen hoito on laadukasta ja hoitohenkilökunta koulutettua. Syöpäjärjestöt ovat viime vuosina olleet mukana monissa hankkeissa, joissa on pyritty varmistamaan laadukas elämän loppuvaiheen hoito. Vanhuuden yhteiskunnassa on tarpeen myös saada erikoistuneita syöpälääkäreitä, jotka tunnistavat vanhusten erityistarpeet hoidossa. Mutta kuka on vanhus, kuka ikääntynyt? Yhden mielestä vanhuus on mielentila, toisen mielestä yli 75-vuotias on vanhus. Mutta kaikki me kuljemme kohti vanhuutta, sekä suomalaiset että koko maailma, sillä hyvinvoinnin lapsina kurkotamme yhä pidempää ikää. Siksi meillä on paljon tehtävää paremman vanhuuden puolesta. Vanhuuskuolema, konsensuslausuma 2014, www. duodecim.fi Kohti parempaa vanhuutta, konsensuslausuma 2012, Cancer in Finland, Pukkala E & Rautalahti M, Cancer Society of Finland Publication No. 86 (2013)

19 Käännös Maarit Rautio VIRTSAAMISVAIKEUDET. Yksi eturauhassyövän yleisimmistä ensioireista on vaikeus aloittaa virtsaaminen. Monet myös kertovat, että aloitettuaan on vaikea lopettaa. Virtsasuihku voi myös katketa yllättäen. EPÄMUKAVA TUNNE TAI KIPU VATSASSA on usein suolistosyövän ensimmäisiä oireita. Haimasyövässä sisäinen paineen tunne on usein ensimmäinen potilaiden muistama oire. Maksasyövässä oireet alkavat usein vatsakrampeilla. Maksasyövässä ja leukemiassa potilaat muistavat usein kivun alhaalla vatsan vasemmalla puolella, joka vaikutti olevan peräisin laajentuneesta pernasta. Jos tämäntyyppiset oireet kestävät yli neljä viikkoa, pitäisi ne tutkia. Lähde: Tanskan syöpäyhdistyksen lehti: Tæt på Kræft 12 HEIKKOUDEN TUNNE ja väsymys voivat olla syövän merkkejä. Ne voivat olla myös paljon muuta, joten niitä täytyy tarkastella yhdessä muiden oireiden kanssa. Mutta jos väsymys jatkuu, eikä lepääminen auta, kannattaa mennä lääkäriin. kestänyt yskä voivat olla keuhkosyövän ensimmäisiä merkkejä. Monet luulevat oireita astmaksi tai keuhkoputkentulehdukseksi. Muita oireita ovat verinen yskä, keuhkokuume ja kuume. Verinen yskä voi olla myös ensimmäinen oire kivessyövästä, joka on levinnyt keuhkoihin. TAIPUMUS SAADA MUSTELMIA UMMETUS, RIPULI, veri ulosteessa tai verenvuotoa, joka ei tyrehdy. Nämä kertovat verihiutaleiden vähyydestä ja voivat olla leukemian ensimmäinen merkki. Monet huomasivat verenvuotoa ikenistä hampaita pestessä. Osa huomasi mustelmia oudoissa paikoissa kuten sormissa. Molemmissa tapauksissa kyse oli leukemiasta, jossa syöpäsolut ovat vallanneet tilaa luuytimessä ja veressä oli siksi liian vähän verihiutaleita. Potilailla oli myös anemia eli liian vähän punaisia verisoluja. tai muuttunut uloste voivat olla syövän merkkejä. Nämä ovat oireita, jotka jatkuessaan viikkoja pitää ottaa vakavasti. Monet suolistosyöpään sairastuneet kertovat, että huomasivat ulostavansa useammin, mutta tuntui, ettei suoli tyhjentynyt kunnolla. Yksi haimasyövän varhaisimmista oireista on öljyinen uloste. Suurentuneet, vaaleat ulosteet ovat merkki siitä, että haima ei toimi eikä ruoka imeydy normaalisti. Silloin on mentävä lääkäriin. oiretta, joita miehet usein vähättelevät Suomessa sairastuu vuosittain noin naista ja miestä syöpään. Miehillä on huonompi pitkäaikaisennuste selviytyä syövästä. Se johtuu siitä, että miehet eivät kiinnitä tarpeeksi huomiota oireisiinsa tai vähättelevät niitä. He menevät myöhemmin lääkäriin ja syöpä on usein edennyt pidemmälle. Tanskan syöpäyhdistyksessä kerättiin ja yhdisteltiin useista suurista tutkimuksista tietoa oireista, joita miehet itse kertoivat diagnoosin saatuaan vähätelleensä tai jättäneensä huomiotta. Tässä kaksitoista tyypillisintä oiretta. TAHATON LAIHTUMINEN. Jos HAAVA TAI ALUE IHOSSA joka ei laihtuu tahtomattaan, se voi olla merkki syövästä paksusuolessa tai muualla maha-suolikanavassa. Se voi olla myös merkki etäpesäkkeistä maksassa, jotka vaikuttavat ruokahaluun ja näin kykyyn pysyä samassa painossa. parane, vuotaa verta tai rupeutuu. Monet pitävät silmällä luomiaan, mutta muut muutokset ihossa jäävät helpommin huomaamatta. Ihosyöpä alkaa useammin terveestä ihosta kuin luomesta. On hyvä tarkistaa säännöllisesti ihonsa. TOISTUVAT KUUMEJAKSOT tai infektiot voivat olla merkki leukemiasta tai taudista imusolmukkeissa tai luuytimessä. Tietyt syövät, kuten jotkut krooniset leukemiat, huomataan ensimmäiseksi toistuvista infektioista, flunssan kaltaisista episodeista tai antibioottikuurin jälkeen. HENGITYSVAIKEUDET ja pitkään TURVOTUS KIVEKSISSÄ tai kyhmy kivespussissa. Turvotus voi olla oire kivessyövästä ja siihen liittyy usein arkuutta tai kipua. Jotkut kertoivat pienestä epämukavuuden tunteesta, muutamat varsinaisesta kivusta. TURVONNEET IMUSOLMUKKEET kaulassa, kainaloissa tai nivusissa. Tämä on merkki toiminnasta imusolmukkeissa. Jos imusolmukkeet tuntuvat aroilta, se on yleensä merkki infektiosta. Jos imusolmukkeet eivät ole kipeitä, voi kyseessä olla imusolmukesyöpä tai leukemia, usein krooninen leukemia. EREKTIO-ONGELMAT. Yksi eturauhassyövän oire voi olla vaikeus saada erektio tai pitää sitä yllä. Siitä voi olla hankala puhua ja se voi olla oire myös monesta muusta sairaudesta. Se on kuitenkin hyvä syy keskustella lääkärin kanssa ja ehkä jos lääkäri näkee tarpeelliseksi, mitata PSA-arvo. 19

20 Meren takaa 20

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Usein kysyttyjä kysymyksiä nielurisaleikkauksista

Usein kysyttyjä kysymyksiä nielurisaleikkauksista Tietoa nielurisaleikkauksesta Tämän tiedotteen tarkoituksena on auttaa potilasta voimaan mahdollisimman hyvin ja palaamaan normaaliin ruokavalioon ja normaaleihin aktiviteetteihin mahdollisimman nopeasti

Lisätiedot

Rintasyöpä ja sen ehkäisy. Jaana Kolin

Rintasyöpä ja sen ehkäisy. Jaana Kolin Rintasyöpä ja sen ehkäisy Jaana Kolin Syöpä sairautena Uusia syöpiä todetaan maassamme vuosittain noin 29.000 Miehillä ja naisilla syöpiä todetaan suurin piirtein yhtä paljon Vuoteen 2020 mennessä uusien

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Tavoitteet Seurannassa pyritään rintasyövän mahdollisen paikallisen uusiutumisen ja vastakkaisen rinnan uuden syövän varhaiseen toteamiseen. Oireettomalle potilaalle

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT EGENTLIGA Ohjeita peukalon cmc-nivelen luudutusleikkauksesta kuntoutuvalle Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää peukalon cmc-nivelen luudutusleikkaukseen

Lisätiedot

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi?

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? Tuija Leino THL Kerron tässä alkavasta rokotusohjelmasta rokotteesta Miksi otettu ohjelmaan? Miltä taudilta suojaudutaan? Miksi otettu ohjelmaan

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

HIV. ja ikääntyminen

HIV. ja ikääntyminen HIV ja ikääntyminen LUKIJALLE Tämä esite tarjoaa lukijalleen tietoa ikääntymisen vaikutuksista elämään hiv-positiivisena. Esite on tehty yhteistyössä HUS:n Infektiosairauksien poliklinikan ja Hiv-tukikeskuksen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Pitääkö murtunut jalkani leikata? Mitä röntgenkuvissa näkyy? Mitä laboratoriokokeet osoittavat? Pitääkö minun olla syömättä ennen laboratoriokokeita?

Pitääkö murtunut jalkani leikata? Mitä röntgenkuvissa näkyy? Mitä laboratoriokokeet osoittavat? Pitääkö minun olla syömättä ennen laboratoriokokeita? '' Pitääkö murtunut jalkani leikata? Mitä röntgenkuvissa näkyy? Mitä laboratoriokokeet osoittavat? Pitääkö minun olla syömättä ennen laboratoriokokeita? Kuinka kauan kipsiä pidetään jalassa? Saako kipeälle

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on

Lisätiedot

Sädehoitoon tulevalle

Sädehoitoon tulevalle Sädehoitoon tulevalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sädehoitoyksikkö Päivitys 10//2015 Päivittäjä MM, mi Tämä opas on selkokielinen. Saat siitä tietoa helposti ja nopeasti. Ohjeen laatinut: Satakunnan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi.

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Kivunlievitys Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Huomaa, että tämä kivunlievitysohje pätee vain, jos lapsella

Lisätiedot

TerveysInfo. Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta.

TerveysInfo. Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta. TerveysInfo MS tauti Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta. 1996 5, A5 : 46 s. : piirr. : 2 väri Hakusanat:

Lisätiedot

TERVETULOA TOIMENPITEESEEN. Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille

TERVETULOA TOIMENPITEESEEN. Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille TERVETULOA TOIMENPITEESEEN Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille Hyvä vanhempi Tämä opas on tarkoitettu Sinulle, kun lapsesi on tulossa kita- tai nielurisaleikkaukseen.

Lisätiedot

Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe

Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä 8.12.2016 Dos. Erja Rappe Al Esityksen sisältö Luonto, hyvinvointi ja terveys Ulkoiluun vaikuttavia tekijöitä Ulkoilun hyödyt Luonto

Lisätiedot

Selkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito. Alueellinen koulutus 21.4.2016 Katri Pernaa

Selkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito. Alueellinen koulutus 21.4.2016 Katri Pernaa Selkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito Alueellinen koulutus 21.4.2016 Katri Pernaa Vuonna 2015 n 5000 poliklinikkakäyntiä degeneratiivisten selkäsairauksien vuoksi Näistä viidennes

Lisätiedot

Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja.

Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja. Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja. Rintojen terveys on tärkeää Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä. Suomessa rintasyöpään sairastuu vuosittain noin 5000 ja kuolee lähes 900 naista. Aktiivinen

Lisätiedot

TUPAKAKKARIIPPUVUUDEN HOITO

TUPAKAKKARIIPPUVUUDEN HOITO TUPAKAKKARIIPPUVUUDEN HOITO Päivi Grönroos tupakastavieroitushoitaja Tyks, keuhkopoliklinikka 21.4.2016 paivi.gronroos@tyks.fi Kommentaattorina Lisa Salonen terveydenedistämisen yhdyshenkilö Turun hyvinvointitoimiala

Lisätiedot

Raskauden ehkäisy. Jokaisella on oikeus raskauden ehkäisyyn. Siihen on monta keinoa eli menetelmää.

Raskauden ehkäisy. Jokaisella on oikeus raskauden ehkäisyyn. Siihen on monta keinoa eli menetelmää. Raskauden ehkäisy Jokaisella on oikeus raskauden ehkäisyyn. Siihen on monta keinoa eli menetelmää. Jokaisella on oikeus saada oikeaa tietoa ja neuvontaa raskauden ehkäisyn keinoista sekä niiden hyödyistä,

Lisätiedot

Vanhuus ja hoidon etiikka. Kuusankoski Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto

Vanhuus ja hoidon etiikka. Kuusankoski Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto Vanhuus ja hoidon etiikka Kuusankoski 19.11.2008 Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta (ETENE) käsittelee

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry

Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry ry Maakunnallinen kansanterveysjärjestö Perustettu vuonna 1956 Toiminta-alueena Keski-Suomen maakunta Jäseniä n. 6000 Paikallisosastoja maakunnissa Immu Isosaari 1 Henkilökunta

Lisätiedot

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä?

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? ABC-OPAS OMAISELLE Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? Mielenterveysomaiset Pirkanmaa FinFami ry 2016 Hyvä lukija! Onko läheiselläsi mielenterveys-

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

Neuvokas perhe. Ideoita lapsiperheen arkeen: Syöminen, liikkuminen ja ruutuaika

Neuvokas perhe. Ideoita lapsiperheen arkeen: Syöminen, liikkuminen ja ruutuaika Neuvokas perhe Ideoita lapsiperheen arkeen: Syöminen, liikkuminen ja ruutuaika Sisältö: Ruoka ja syöminen lapsiperheessä. Liikkuminen lapsiperheessä. Ruutuaika ja sen mukanaan tuomat haasteet. Lapset opettelevat

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

RINNAN REKONSTRUKTIOLEIKKAUS SELKÄKIELEKKEELLÄ -POTILASOHJE

RINNAN REKONSTRUKTIOLEIKKAUS SELKÄKIELEKKEELLÄ -POTILASOHJE RINNAN REKONSTRUKTIOLEIKKAUS SELKÄKIELEKKEELLÄ -POTILASOHJE Poistetun rinnan tilalle voidaan rakentaa uusi rinta useammalla tavalla ja kullekin potilaalle soveltuvin menetelmä suunnitellaan hoitavan plastiikkakirurgin

Lisätiedot

Gynekologinen tutkimus

Gynekologinen tutkimus Gynekologinen tutkimus Gynekologinen tutkimus tarkoittaa sisätutkimusta, jonka lääkäri tekee naiselle emättimen kautta. Sisätutkimuksen tekijä on yleislääkäri tai erikoislääkäri. Jos hän on erikoislääkäri,

Lisätiedot

Suunnittele ja toteuta lukuhetki!

Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Minä luen sinulle -kampanja (2017) Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Tietoa ja vinkkejä oppilaitoksille ja vammais- ja vanhustyön yksiköille Hyvä lukija, Selkokieli - yhteinen kieli tämä pieni opas tarjoaa

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta MOSAIIKKI RY MAMU-MEDIA PALAUTEANALYYSI v. 2015 toiminnasta Palautetta Mosaiikki Ry:n ja MaMu-Median hankkeen tiedotus- ja neuvontatoiminnasta on kerätty yhteistyökumppaneilta, hankkeen asiakkailta ja

Lisätiedot

Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN. 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen

Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN. 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen Osa 2: ASKELEET PAREMPAAN ARKIRUOKAAN Panosta oikeisiin asioihin, ruokavalion perusteet kuntoon Arkiruoka kuntoon mikä on oleellista

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle :

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : OMAHOITOLOMAKE Nimi ja syntymäaika: pvm: Sinulle on varattu seuraavat ajat vastaanottokäynnille: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : Lääkärin vastaanotolle: Mitä on omahoito? Omahoito

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Potilaan opas. Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon

Potilaan opas. Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon Potilaan opas Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon Oppaan on laatinut Eisai Europe Limited Tässä oppaassa kerrotaan NeuroBloc -lääkkeestä

Lisätiedot

vatsan alueelle iso leikkaus ja sen jälkeen tullut infektio. Potilaan vatsan haava jouduttu avamaan ja jättämään auki. Potilaalla oli 10cm leveä

vatsan alueelle iso leikkaus ja sen jälkeen tullut infektio. Potilaan vatsan haava jouduttu avamaan ja jättämään auki. Potilaalla oli 10cm leveä Sorbact-geeliverkko säärihaavalla Haavapotilas on iäkäs rouva, jolla vasemmassa jalassa krooninen säärihaava. Potilas hoitanut haavaansa itse kotona, mutta voinnin huonontumisen, lisääntyneen haavaerityksen

Lisätiedot

ACOLIN VAPAAEHTOINEN FLUNSSAROKOTUSOHJELMA

ACOLIN VAPAAEHTOINEN FLUNSSAROKOTUSOHJELMA ACOLIN VAPAAEHTOINEN FLUNSSAROKOTUSOHJELMA Kuten epäilemättä tiedät, flunssa voi iskeä nopeasti ja laajalti talven aikana. Se voi heikentää uhrinsa viikkokausiksi. Paras puolustus virusta vastaan on hyväkuntoinen

Lisätiedot

Kuulo ja ikääntyminen

Kuulo ja ikääntyminen Kuulo ja ikääntyminen Ikäkuulo Ikäkuulolla tarkoitetaan iän mukana ilmeneviä sisäkorvan ja kuulohermon rappeutumismuutoksia. Iän mukanaan tuoma huonokuuloisuus on hyvin yleistä, eikä sitä voida parantaa

Lisätiedot

Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus. Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi

Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus. Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi 2015 1 Ravitsemustilan merkitys ikääntyneelle Ylläpitää terveyttä, toimintakykyä ja lihaskuntoa

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

Rintasyöpäpotilaan ohjaus

Rintasyöpäpotilaan ohjaus Rintasyöpäpotilaan ohjaus Lähete rintarauhaskirurgian yksikköön - mammografia,uä ja PNB oltava tehty - kuvat ja patologin vastaukset lähetteen mukaan! - potilaalle ilmoitettu diagnoosi - potilaalle rintasyöpähoitajan

Lisätiedot

Sinulle, jolle on määrätty VELCADE -lääkettä. Tietoa VELCADEsta potilaille ja omaisille

Sinulle, jolle on määrätty VELCADE -lääkettä. Tietoa VELCADEsta potilaille ja omaisille Sinulle, jolle on määrätty VELCADE -lääkettä Tietoa VELCADEsta potilaille ja omaisille Tietoa VELCADEsta potilaille ja omaisille Lääkärisi on suositellut sinulle VELCADE (bortetsomibi) -hoitoa. VELCADE

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina

Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina Tuula Angervuori-Pursila Tullinkulman Työterveys Oy 2 Rouva 34 v Minulla on ollut astma lapsena, mutta lääkkeet on loppuneet n 5 v sitten ja olen pärjännyt vuosia

Lisätiedot

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 25.10.2011 Janne Rautiainen TH11K Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 2 / 7 5.9.2012 Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Ensimmäinen ohjauskerta... 4 2.1 Ravintoanamneesi... 4 2.2

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99 SAATE Lähettäjä: Pääsihteeristö Vastaanottaja: Valtuuskunnat Ed. asiak. nro: 9181/05 SAN 67 Asia: Neuvoston päätelmät

Lisätiedot

SILMÄLEIKKAUSTIEDOTUS

SILMÄLEIKKAUSTIEDOTUS 1(5) SILMÄLEIKKAUSTIEDOTUS Teille on varattu kaihileikkausaika oheisen ajanvarauskirjeen mukaan Vaasan keskussairaalan silmäyksikköön, joka sijaitsee A-rakennuksessa, 6. kerroksessa. Sairaanhoitaja soittaa

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

HIV ja hepatiitit HIV

HIV ja hepatiitit HIV HIV ja hepatiitit Alueellinen tartuntatautipäivä 3.5.16 Keski Suomen keskussairaala Infektiolääk. Jaana Leppäaho Lakka HIV 1 HIV maailmalla HIV Suomessa Suomessa 2014 loppuun mennessä todettu 3396 tartuntaa,

Lisätiedot

Raskauden aikainen suun terveys. Martta Karttunen, Johanna Widerholm 2016

Raskauden aikainen suun terveys. Martta Karttunen, Johanna Widerholm 2016 Raskauden aikainen suun terveys Raskaus ja suun terveys Odottavan äidin suun terveys Raskaus, perhe ja suut Sikiön suun terveys Tupakointi Ravinto Hampaiden puhdistus Suun hoitotoimenpiteet raskausaikana

Lisätiedot

Potilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi

Potilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi Potilaan päiväkirja Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi POTILAAN TIEDOT Nimi: Osoite: Puh.: Erikoislääkäri: Erikoislääkärin puh.: Parkinsonhoitaja: Parkinsonhoitajan

Lisätiedot

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Käyttäjien osallistuminen suunnitteluprosessiin

Lisätiedot

INFLECTRA SEULONTAKORTTI

INFLECTRA SEULONTAKORTTI Demyelinoiva sairaus Jos potilaalla on aiempi tai äskettäin puhjennut demyelinioiva sairaus, anti-tnf-hoidon hyödyt ja haitat on arvioitava huolellisesti ennen INFLECTRA -hoidon aloitusta. INFLECTRA -hoidon

Lisätiedot

Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit. 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit. 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1b Tietoa sairauden esiintyvyydestä Vuonna

Lisätiedot

Soluista elämää. Tietopaketti Kantasolurekisteriin liittyjälle

Soluista elämää. Tietopaketti Kantasolurekisteriin liittyjälle Soluista elämää Tietopaketti Kantasolurekisteriin liittyjälle Perehdy huolella tietopakettiin ennen liittymistäsi Kantasolurekisteriin. Rekisteriin liitytään osoitteessa www.soluistaelämää.fi kantasolujen

Lisätiedot

HIV-potilaan hoitotyö K-SKS

HIV-potilaan hoitotyö K-SKS HIV-potilaan hoitotyö K-SKS Valtakunnallinen HIVkoulutuspäivä 13.2.13 sh Ulla-Maarit Tiainen MITÄ KESKI-SUOMEN HIV -HOITOTYÖHÖN KUULUU TÄNÄÄN, n HIV-potilaita on hoidettu sisätautien pkl:lla 90-luvun alusta

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Hyvästi, huono kieli!

Hyvästi, huono kieli! Journalisti 13/2010 Hyvästi, huono kieli! Kun toimittaja panostaa resursseja, lukija voihkii. Lehtori Sirkka Wahlstén tekee kaikkensa, jotta jutuissa eivät vilahtelisi vierassanat ja viranomaiskieli. Jaakko

Lisätiedot

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN 1 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 1/2 Taloustutkimus Oy on toteuttanut tämän tutkimuksen Attendo Oy:n toimeksiannosta.

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Alle 1-vuotiaan ruokailu

Alle 1-vuotiaan ruokailu SYÖDÄÄN YHDESSÄ Alle 1-vuotiaan ruokailu Ruokasuositukset lapsiperheille 2016 SYÖDÄÄN YHDESSÄ Lapsen ensimmäinen ruokavuosi rakentaa pohjaa monipuolisille ja terveellisille ruokatottumuksille. Lapsen myötä

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä Työn kaari kuntoon Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä 2 Keva tukee työssä jatkamista työkyvyn heikentyessä Jos sinulla on sairaus, jonka vuoksi työkykysi on uhattuna, Kevan tukema ammatillinen

Lisätiedot

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Missä Neuvokas perhe työvälineet ja ideologia voivat auttaa ammattilaista? Asiakas ei ymmärrä miten tärkeä

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Trakeostomoidun potilaan ohjaus ja kotiutus. Sairaanhoitaja Seija Tamminen Tyks, Korvaklinikka

Trakeostomoidun potilaan ohjaus ja kotiutus. Sairaanhoitaja Seija Tamminen Tyks, Korvaklinikka Trakeostomoidun potilaan ohjaus ja kotiutus Sairaanhoitaja Seija Tamminen Tyks, Korvaklinikka 17.1.2017 Potilaan taustatiedot trakeostooma; väliaikainen, pitkäaikainen tai pysyvä laryngektomia ikä, sukupuoli,

Lisätiedot

Käytä asteikkoa ilmaistaksesi tuntemuksen vaikeusastetta. Merkitse vain yksi pallo viikkoa kohden.

Käytä asteikkoa ilmaistaksesi tuntemuksen vaikeusastetta. Merkitse vain yksi pallo viikkoa kohden. Primaarinen biliaarinen kolangiitti, aikaisemmin primaarinen biliaarinen kirroosi (PBC), on harvinainen maksasairaus, joka saattaa joskus olla oireeton. Kun merkkejä ja oireita PBC:stä esiintyy, niiden

Lisätiedot

Selkäleikkausta edeltävä esikäynti Töölön sairaalan Monitoimipoliklinikalla. Sairaanhoitaja Toni Broman, HUS Töölön sairaala

Selkäleikkausta edeltävä esikäynti Töölön sairaalan Monitoimipoliklinikalla. Sairaanhoitaja Toni Broman, HUS Töölön sairaala Selkäleikkausta edeltävä esikäynti Töölön sairaalan Monitoimipoliklinikalla Sairaanhoitaja Toni Broman, HUS Töölön sairaala Töölön sairaalan osasto 2 on 25- paikkainen vuodeosasto, jonka erikoisalana on

Lisätiedot

Kotimainen huipputerveellinen Camelinaöljy

Kotimainen huipputerveellinen Camelinaöljy Kotimainen huipputerveellinen Camelinaöljy Camelinaöljy on aito ja ekologisesti viljelty suomalainen luonnontuote, joka on omaisuuksiltaan ja laadultaan ainutlaatuinen ja jonka valmistamisessa on otettu

Lisätiedot

PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti

PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti Munuaiset ovat pavunmuotoiset elimet ja ne sijaitsevat selkärankasi kummallakin puolella keskimäärin puolessa välissä selkääsi. Munuaiset toimivat suodattimena.

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS Miten kohtelet muita? Ihmiset ovat samanarvoisia Vastuu ja omatunto Missä Jumala on? Opettajalle TAVOITE Oppilas saa keskustelujen ja tekstien kautta mahdollisuuden muodostaa ja syventää käsityksiään ihmisyydestä

Lisätiedot

1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä

1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä Raahen seudun hyvinvointi- kuntayhtymän aikuisneuvola 2004 alkaen 65 vuotta täyttävät 1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä miesten osuus noussut 40-49 % 10.12.2014 1 Millaisia ovat 65-vuotiaat?

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355. Synnyttänyt

Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355. Synnyttänyt Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355 Synnyttänyt Synnyttänyt Sairaalasta kotiutuessasi ota itse yhteyttä oman neuvolan terveydenhoitajaan/ kätilöön

Lisätiedot

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011 Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Minun tieni Siksi tahtoisin sanoa sinulle, joka hoidat omaistasi. Rakasta häntä Niin paljon, että rakastat

Lisätiedot

Pidämme puolta pidämme huolta

Pidämme puolta pidämme huolta Pidämme puolta pidämme huolta Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea 22.10.2013 Pia Järnstedt Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Mihin yhdistykseen kuulut?

Lisätiedot

4 ensimmäistä sähköpostiasi

4 ensimmäistä sähköpostiasi 4 ensimmäistä sähköpostiasi 1 Ohjeet Nyt rakennetaan neljä viestiä, jotka voit lähettää sähköpostilistallesi. Jos et vielä osaa rakentaa sähköpostilistaa, lue tämä kirjoitus: http://www.valmentaja-akatemia.fi/sahkopostilista/

Lisätiedot

Potilaan itsemääräämisoikeutta edellytetään laissa potilaan asemasta ja oikeuksista. Hoitotahto sitoo terveydenhuollon ammattihenkilöstöä.

Potilaan itsemääräämisoikeutta edellytetään laissa potilaan asemasta ja oikeuksista. Hoitotahto sitoo terveydenhuollon ammattihenkilöstöä. 1 Hoitotahto Potilaan itsemääräämisoikeutta edellytetään laissa potilaan asemasta ja oikeuksista. Hoitotahto sitoo terveydenhuollon ammattihenkilöstöä. Hoitotahdossa ihminen ilmaisee tahtonsa sellaisen

Lisätiedot

EFFENTORA - LÄÄKE SYÖVÄN LÄPILYÖNTIKIVUN HOITOON POTILAAN JA OMAISEN OPAS

EFFENTORA - LÄÄKE SYÖVÄN LÄPILYÖNTIKIVUN HOITOON POTILAAN JA OMAISEN OPAS EFFENTORA - LÄÄKE SYÖVÄN LÄPILYÖNTIKIVUN HOITOON POTILAAN JA OMAISEN OPAS bukkaalinen fentanyylitabletti Sinulle on määrätty Effentora -lääkettä syövän läpilyöntikipukohtausten hoitoon. Tämän esitteen

Lisätiedot

Tietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta. Virtsarakko.fi

Tietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta. Virtsarakko.fi Tietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta Virtsarakko.fi VES-100974-1 02.2011 Relevans.net 7000 Arviolta noin 200 miljoonaa ihmistä maailmassa kärsii virtsarakon ongelmista. 2 ASTELLAS PHARMA, Falcon

Lisätiedot

Ohjeita olkanivelen tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle

Ohjeita olkanivelen tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle Ohjeita olkanivelen tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää olkanivelen tähystysleikkauksen jälkeistä

Lisätiedot

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Vaasan kaupunki Vähänkyrön terveysasema Vähänkyröntie 11, 66500 Vähäkyrö puh. 06 325 8500 KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Sinulle on varattu seuraavat ajat ajokorttitodistukseen

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Puhtia hyvästä itsetunnosta

Puhtia hyvästä itsetunnosta Puhtia hyvästä itsetunnosta Kaisu Ylikoski, koulutussihteeri Kolmen vartin aiheet JAKSAMISEEN VOIMIA! LISÄÄ ITSETUNTOA! MISTÄ SAA PUHTIA? JAKSAMISEEN VOIMIA Omaishoitajan hyvinvointi Omaishoitajan on tärkeää

Lisätiedot

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA Niina Pajari 17.11.16 Kuusankoski RAY, VEIKKAUS JA FINTOTO YHDISTYVÄT UUDEKSI RAHAPELIYHTIÖKSI -> UUSI RAHAPELIYHTIÖ VEIKKAUS VASTAA VAIN RAHAPELITOIMINNASTA, EIKÄ KÄSITTELE AVUSTUKSIA

Lisätiedot

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan

Lisätiedot

Belotero -täyteainehoidot. BELOTEROn salaisuus voi olla myös Sinun salaisuutesi... Tyypillisiä Beloteron hoitoalueita. The filler you ll love

Belotero -täyteainehoidot. BELOTEROn salaisuus voi olla myös Sinun salaisuutesi... Tyypillisiä Beloteron hoitoalueita. The filler you ll love BELOTEROn salaisuus voi olla myös Sinun salaisuutesi... Beloteron sopivat Beloterotuotteet BELOTERO www.global.belotero.com tai Belotero-täyteainehoidot Change the way you age Ikääntymisen myötä ihossa

Lisätiedot

Iloa yhteistyöstä. Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus. Kati Kuula

Iloa yhteistyöstä. Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus. Kati Kuula Iloa yhteistyöstä Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus Kati Kuula 8.10.2016 Koirilla on oikeus hyvään elämään Meillä kaikilla on oikeus hyvään elämään Mitä kaikkea hyvää koiraharrastustoimintaan osallistumisesta

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita FYYSISET TYÖOLOT Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36% Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua 8% Melu ja kaiku haittaavat opiskelua 24% Sopimaton valaistus haittaa opiskelua 12% Huono ilmanvaihto

Lisätiedot

ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN

ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN Tämä luku käsittelee perheensisäisiä ongelmia perheissä, joissa on ADHD-lapsi. Mukana on kappaleita, joissa käsitellään häiriön ymmärtämistä lapsen

Lisätiedot

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA 28 Töissä Ollaan kuin kotona Sairaanhoitaja Anja Halonen irrottautui hallinnollisista töistä ja perusti kotiinsa ikäihmisten perhehoitopaikan. Vain yksi asia on kaduttanut: ettei aloittanut aikaisemmin.

Lisätiedot