HUOLTOUPSEERI. Syyskokouksessa. palkittiin yhdistyksen jäseniä. Erilainen rauhanturvatarina. Huoltoupseeriyhdistys r.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HUOLTOUPSEERI. Syyskokouksessa. palkittiin yhdistyksen jäseniä. Erilainen rauhanturvatarina. Huoltoupseeriyhdistys r."

Transkriptio

1 HUOLTOUPSEERI Huoltoupseeriyhdistys r.y:n jäsenlehti Syyskokouksessa palkittiin yhdistyksen jäseniä Erilainen rauhanturvatarina

2 2

3 Seikkailupolitiikkaa Kaukasuksella Sotilashallinnollisen aikakauslehden perinteiden jatkaja Huoltoupseeriyhdistys r.y:n JÄSENLEHTI 4/2008 Päätoimittaja Ev evp Risto Gabrielsson Selkäsuonkatu 11 C Hämeenlinna Toimittajat Everstiluutnantti Raimo Raivio ISHRE PL 1080, Kouvola (05) Hans Gabrielsson Lehmihaant. 7 A 2, Tuusula (09) Ilmoitusmarkkinointi Juha Halminen Kielotie 47, VANTAA (09) Huoltoupseeriyhdistys r.y. Valtuuskunta Pj Olli Happonen Vpj Harri Juhani Koponen Hallitus Pj ev Jari Anttalainen Vpj kapt Caj Lövegren Evl evp Jukka Eskola Evl Eero Pakarinen Ltn res Pasi Kohmo Evl Timo Saarinen Maj Mauri Etelämäki Evl Unto Usvasalo Evl Timo Vilkko Kapt Juha-Petri Kervinen Osoitteiden muutokset, jäsenmaksuja sekä jäsenrekisteriä koskevat tiedustelut ja laskutusasiat pyydetään lähettämään KIRJALLISESTI osoitteella Huoltoupseeriyhdistys r.y. /co Tarja Takala Sepäntie 15 A TUUSULA tai sähköpostilla Kokousasiat, jäsenhakemukset ja aluetoimintaa koskevat tukipyynnöt Sihteeri Kapteeni Mika Pyykkö Hämeen Rykmentti PL LAHTI Kansikuva: Kontra-amiraali Juha Rannikko palkitsee yhdistyksen syyskokouksessa Hans Gabrielssonin. ISSN AO-PAINO 2008 Teollisuuskatu 9, Mikkeli Puhelin (015) Tämän vuoden alussa Georgian presidentti Mikhail Saakashvili yllätti muun maailman aloittamalla verisen sotilasoperaation Etelä-Ossetiassa. Tarkoituksena oli palauttaa "perustuslaillinen järjestys" ja uudelleen liittää 90-luvulla Georgiasta irti pyrkineet maakunnat takaisin emämaahan. Siviiliväeston summittaisella tykistötulituksella pyrittiin mitä ilmeisemmin ajamaan osa väestösta evakkoon Venäjän puolelle ja loput haikailemasta itsenäisyydestä. Operaatiota oli todennäkoisesti valmisteltu pidemmän aikaa, koska ainakin Yhdysvaltojen edustajat kertoivat myohemmin, että Saakashviliä oli varoitettu tällaisesta uperaatiosta. Venäjä reagoi vain pienehkön viiveen jälkeen, ajoi Georgian asevoimat pakosalle ja tunkeutui Gorin kaupunkiin asti. Yleensä ottaen länsimaalaisessa mediassa Venäjän vastaveto tuomitiin enemmän tai vähemmän voimakkaasti. Georgian sinänsä rikollista sotilasoperaatiota pyrittiin ymmärtämään selityksellä, että Saakashvili oli mennyt Venäjän ansaan. Puolustelematta mitenkään Venäjän voimankäyttoa naapurimaassaan voidaan todeta, että se ei olisi voinut olla reagoimattakaan tapahtuneeseen menettämättä kasvojaan ja liittolaistensa luottamusta. Voimankäyttoä voidaan perustellusti arvostella liiallisena, mutta Kremlissä ilmeisesti uskottiin, että näpäytys ei riitä Saakashvilille. Täytyy läimäyttää. Analysoitaessa tapahtumaa voidaan sanoa, että jokisella itsenäisella valtiolla on oikeus itse valita, liittyykö se sotilasliittoutumaan vai pysyykö se liittoutumattatomana. Toisaalta politiikkaa tehdessä asioita täytyy tarkastella myos Kremlin näkoulmasta. Yhdysvallat ja NATO pyrkivät saartamaan Venäjän Tässä numerossa: sotilasliiton jäsenmailla. Sen jälkeen Venäjän kynnyksille tuodaan uusia asejärjestelniä muka torjumaan ohjusuhkia alikehittenyistä maista. Asiaa voi olla vaikeaa uskoa Kremlisssä. Meillä joku politiikko totesi naivisti, että "Georgian sodan kaltainen voimankäyttö ei kuulu tälle vuosisadalle". Harhaista toiveajattelua. Voimaa käytetään silloin kun voimaa on! Venäjä on aivan avoimesti kertonut omissa sotilasjulkaisuissaan, missä tilanteissa se varaa itselleen samat oikeudet ennakoiviin iskuihin ja muihin sotilasoperaatioihin lähialueillaan, kuin mitä Yhdysvallat ja NATO ovat omineet itselleen. Jullkaistut periaatteet eivät käytännössa poikkea muun muassa USA:n varapresidentti Dick Cheneyn ja ja entisen varapuolustusministerin Paul Wolfowitsin laatimasta "strategia-luonnoksesta", joka tähtää USA:n maailmanlaajuiseen hallintaan ja vaikutusvaltaan ja joka on ilmeisesti ohjaillut maan ukjopolitiikkaa viimeiset kahdeksan vuotta. Tapahtumat Kaukasuksella asettavat entisen ulkoministerimme "turvallisuusvajehokemat" aika outoon valoon. Ei ole mitään syytä paniikkiin eikä mitään syytä lietsoa paniikkia, mutta turvallisuuspoliittiset linjaukset ja panostukset on syytä harkita tarkkaan ilman harhakuvitelmia. Menneistä ja meneillään olevista kriiseistä huolimatta Huoltoupseeri toivottaa kaikille jäsenilleen, yhdistyksen tukijoille ja yhteistyökumppaneilleen menestyksellistä Uutta Vuotta 2009! Pääkirjoitus... 3 Pohjois-Suomen huoltorykmentti pohjoista huoltoa Etelä-Suomen Huoltorykmentti tukea taisteluun Levoton veri veti maailmalle Vuoden 2008 masaräjäytysleiri Ilmavoimien juuret ovat Santahaminassa Kriisejä tulossa Huoltokoulun johtaja vaihtui Huoltoupseeriyhdistys ry:n vuosikokous pidettiin Kesko Oyj:n isännöimänä Huoltoupseeriyhdistyksen kevätmatka Tsaarien Venäjälle Huolto-2008 seminaari Santahaminassa Seppeleenlasku itsenäisyyspäivänä Askaisten Ritaripuistossa

4 Kiitän kaikkia kuluneena vuonna Huoltoupseeriyhdistyksen toimintaan osallistuneita sekä toimintaa tukeneita. Yhteistyöllä ja yhteen hiileen puhaltamalla luomme edellytykset sekä huollon että yhdistyksen menestykselle ja toiminnalle vastaisuudessakin. Toivotan kaikille Huoltoupseerilehden lukijoille Rauhaisaa Joulun aikaa sekä Menestyksekästä Vuotta 2009! Terveisin Olli Happonen Hyvät huoltoupseerit ja lehden lukijat. Kiireinen vuosi alkaa olla takana. Maavoimien huoltojärjestelmä on toiminut lähes vuoden ja kokemukset ovat pääosin hyviä. Kumppanuuksien valmistelu on myös edennyt. Työtä on tehty vuoden aikana paljon. Nyt on aika rauhoittua jouluun ja antaa sielun ja ruumiin levätä hetken. Uusi vuosi ja uudet haasteet odottavat. Hyvät huollon ja logistiikan ystävät. Haluan toivottaa kaikille Rauhallista Joulua ja Menestyksellistä Uutta Vuotta. Jari Anttalainen 4

5 HAUSKAA JOULUA Huoltoupseeri-lehden lukijoille toivottaa 5

6 Pohjois-Suomen huoltorykmentti pohjoista huoltoa Evl Mikko Taussi Pohjois-Suomen Huoltorykmentti Teksti ja kuvat: PSHR Pohjois-Suomen Huoltorykmentti jatkuvasti kehittyvänä, tehokkaasti ja taloudellisesti toimivana sekä kansainväliseen yhteistoimintaan kykenevänä huollon moniosaajana luo sotilaallisen huoltovarmuuden Pohjois-Suomen erityisolosuhteisiin. Maavoimien perustaminen muutti huollon toimintaa Vuoden 2008 alussa puolustusvoimiin perustettiin maavoimat omaksi itsenäiseksi puolustushaaraksi. Maavoimien keskeisiksi johtoportaiksi perustettiin Maavoimien esikunnan lisäksi operatiiviset sotilasläänit päätehtävänään sotilaallisen maanpuolustuksen suunnittelun, valmistelun ja tarvittaessa toimenpanon johtaminen alueillaan sekä Maavoimien Materiaalilaitoksen Esikunta huolehtimaan materiaalin teknisestä elinkaaresta ja johtamaan huollon järjestelyjä. Huollon järjestelyjen johtamiseksi ja toteuttamiseksi yhdistettiin entisen Puolustusvoimien Materiaalilaitoksen, maanpuolustusalueiden ja sotilasläänien esikuntien alaiset huollon toimijat, joista muodostettiin operatiivisten sotilasläänien alueita myötäilevät huoltorykmentit. Huoltorykmenttien esikunnat sijoitettiin operatiivisten sotilasläänien esikuntien 6 Everstiluutnantti Mikko Taussi toimii Pohjois-Suomen Huoltorykmentin esikuntapäällikkönä. välittömään läheisyyteen Ouluun, Kouvolaan, Hämeenlinnaan ja Helsinkiin. Maavoimien Materiaalilaitoksen uudelleenorganisoimisessa perustettiin myös perinteisistä räjähdealan varikoista Räjähdelaitos. Materiaalilaitoksen alaiset Elektroniikkalaitos ja Koeampumalaitos jatkoivat pääosin entisissä kokoonpanoissaan. Sen lisäksi, että maavoimauudistuksen myötä perustetut huoltorykmentit tehostavat huollon järjestelyjen toteuttamista toimintasuunnissaan, ne muodostavat vankan maavoimien huoltojärjestelmän rungon verkottumalla keskenään. Huollon tarvitsijalle kotihuoltorykmentti on kaiken huollollisen tuen järjestäjä, sijaitsipa varsinainen tukea antava huoltolaitos missä päin tahansa maatamme. Huoltorykmentit integroivat lisäksi joukko-osastojen huollon toiminnallisuuden maavoimien huollon kokonaisuuteen, jotta maavoimien kaikki huollon voimavarat ovat käytössä yhtenäisellä ja parhaalla mahdollisella tavalla. Huoltorykmenttien lisäksi Porin Prikaatilla on keskeinen merkitys, sillä se vastaa kriisinhallintaorganisaatioidemme huollon järjestelyistä ulkomailla. Porin Prikaati tukeutuu kotimaan huoltojärjestelmään Länsi-Suomen Huoltorykmentin kautta. Uusi maavoimien huoltojärjestelmä perustuu palvelumalliin, jossa joukkoosasto tilaa ne huollon palvelut kotihuoltorykmentistään, joita se ei itse pysty tuottamaan. Joissain yhteydessä mallia on kuvattu myös pelastusrengasmetaforalla. Palvelumalli-käsitteellä halutaan korostaa sekä asiakaslähtöisyyttä että yhteisöllisyyttä kuuluttaessa samaan emoyhtiöön. Mallissa noudatetaan tilaaja-tuottaja-periaatetta: tilaajana oleva joukko-osasto keskittyy huollollisen tarpeensa määrittelyyn, ja toimittajana oleva huoltorykmentti pyrkii täyttämään tarpeet mahdollisimman säntillisesti, tehokkaasti ja taloudellisesti. Malli toimii niin vuosi-, kuin yllättäen ilmaantuvissa tarpeissa. Joukoille osoitettavan tuen varmistamiseksi laaditaan joukon ja huoltorykmentin välillä vuosittain toiminnan ja resurssien suunnittelun yhteydessä palvelusopimus, jossa sovitetaan huollon tarve ja käytettävissä

7 Palvelumallin periaate, ns pelastusrengasmalli olevat resurssit. Kustannusten jako päätetään palvelusopimuksen laatimisen yhteydessä ja ne sisällytetään osapuolien rahoituskehykseen. Huoltorykmentti sopii edelleen muiden huollon verkostoon kuuluvien kanssa ne työt, joita se ei itse voi toimittaa tuettavilleen. Vuosisopimuksista poikkeavat työt, kuten vikakorjaukset tai kaluston mittavaan rikkoutumiseen liittyvät korjaukset, sovitaan tilaajan ja huoltorykmentin kesken tapauskohtaisesti. Tulevaisuudessa saatetaan siirtyä myös vastikeperustaiseen materiaalin käyttöön. Normaaliolojen huoltojärjestelmän suunnittelussa on ollut keskeisenä periaatteena se, että huoltojärjestelmän valmiutta voidaan kohottaa perusrakenteita ja johtosuhteita muuttamatta joustavasti kulloistenkin tehtävien ja tilanteiden vaatimien huoltotarpeiden mukaan. Poikkeusolojen huoltojärjestelmän kehittämiseen vaikuttavat tarveprofiilin muuttumisen ohella tilaaja- ja toimittajakentän laajeneminen taistelu- ja kenttähuoltojoukkojen perustamisen myötä. Pohjois-Suomen Huoltorykmentin tehtävä ja toimintaympäristö Maavoimien perustaminen näkyi Pohjois-Suomessa muun muassa siten, että huoltojärjestelmää johtamaan perustettiin Pohjois-Suomen Huoltorykmentti (PSHR), jonka esikunta toimii saman katon alla Pohjois-Suomen Sotilasläänin Esikunnan (PSSLE), Pohjois-Suomen Johtamisjärjestelmäkeskuksen (PSJJK) ja Puolustushallinnon Rakennuslaitoksen (PHRAKL) kanssa. PSSLE:an kuuluu kiinteänä osana myös Pohjois-Pohjanmaan Aluetoimisto ja Pohjan Sotilassoittokunta. Huoltorykmentin esikunta on sijoitettu entisen Pohjan Prikaatin esikuntasiipeen. Pohjois-Suomen Huoltorykmentti on Maavoimien Materiaalilaitoksen johtajan alainen hallintoyksikkö, joka vastaa maavoimien huollon järjestelyistä Pohjois-Suomessa. Maavoimien joukkojen lisäksi huoltorykmentti tukee muita puolustushaaroja ja Rajavartiolaitosta. Huoltorykmentillä on järjestelmävastuu telakuorma-autoista ja moottorikelkoista sekä LT-maalilaitteista ja SAAB-ampumaharjoituslaitteista. Pohjois-Suomen Huoltorykmentti ohjaa yhdessä PSSLE:n kanssa alueen joukko-osastoja huollon järjestelyissä. Maavoimien huollon uudelleenorganisoimisessa on huomattava, että merkittävä osa maavoimien huoltoa on edelleen organisoituneena joukkoosastoihin (huoltokeskukset). Normaalioloissa Sotilaslääketieteen keskus tukee lisäksi alueen huollon järjestelyjä lääkintähuollossa ja Puolustusvoimien Ruokahuollon palvelukeskus asevelvollisten muonittamisessa. Pohjois-Suomen Huoltorykmentin organisaation osat sijaitsevat noin 300 kilometrin päässä toisistaan, mikä tuo omat erityispiirteet organisaation toiminnalle ja sen johtamiselle. Tämä ilmenee muun muassa ohjauksen pitkäjänteisyytenä, tehtävien itsenäisenä toteuttamisena ja keskinäisenä luottamuksena. Huoltorykmentin esikunta on järjestynyt tehtävälähtöiseksi sektoriorganisaatioksi nykyajalle tyypillisellä tavalla hyvin matalana. Komentajan läheisenä apuna työskentelevät esikuntapäällikön lisäksi sektorijohtajat. Tällä tavoin johdolla on selkeä kosketus päivittäistoimintaan, ja tehtävien suunnittelun, valmistelujen ja toteuttamisen keskeinen henkilöstö saa viiveetöntä ohjausta. Sektorijohdolle on annettu vastaavasti aiempaa enemmän Pohjois-Suomen Huoltorykmentti 2008 Pohjois-Suomen Huoltorykmentin toimipisteet. Esikunta ja varasto-osasto sijoittuvat Oulun Hiukkavaaraan (vasemmat kuvat). Tervetolan Varikon toimipisteet ovat Tervolassa ja Misissä (oikeat kuvat). 7

8 Ensimmäisen toimintavuoden aikana PSHR on kyennyt kouluttamaan kaikki keskeiset poikkeusolojen joukkonsa. Kuvassa huollon johtoportaan runko harjoituksessa siellä jossain. valtuuksia päättää sektorinsa ja toimialansa asioista. Esikunnan vahvuus on 40 henkilöä. Esikunnan tiloissa sijaitsee myös PHRAKL:n toimitilat, mikä antaa hyvät edellytykset kiinteistöhallinnon yhteistyölle. Huoltorykmentin esikunnassa uuden hallintoyksikön perustaminen on kuormittanut erityisesti hallinnon henkilöstöä. Henkilöstön palvelusuhdeetuisuuksien tarkastaminen rutiiniasioiden hoitamisen ohella on ollut mittavin urakka. Operatiivisen ja taloussektorin toiminnassa on korostunut normaali- ja poikkeusolojen huoltojärjestelmän kokonaisuuden hallinta sekä melko runsas kertausharjoituksien suunnittelu (20% TMM-kehyksestä). Lisäksi talousalan henkilöstöä on kuormittanut ennakoitua enemmän valtakunnallinen talousalan toimintamalli. Täydennyssektorin henkilöstön työpanos on kohdentunut maavoimien joukkojen varustamisprosessiin ja varastoinnin kokonaiskuvan hahmottamiseen ja kehittämiseen. Kunnossapidon keskeisin pähkinä on ollut osallistua uuden kumppanuusmalliin käyttöönoton suunnitteluun ja toimeenpanoon. Vaikka kirjoitushetkellä muutosvalmius näyttäisi olevan hyvä, joudutaan vuonna 2009 varmaankin puurtamaan tämän asian kanssa. Kuljetushenkilöstö on joutunut ensimmäisenä toimintavuonna painiskelemaan mittavasti uudistuvan kuljettajakoulutuksen ja poikkeusolojen joukkojen ajoneuvoasioiden kanssa. Huoltopalvelu- ja lääkintähuoltosektorin toiminnassa on ollut keskeistä toimia kiinteistö- ja ympäristöalan asiantuntijatehtävissä yhdessä tuettavien joukko-osastojen kanssa. Vaikka esikunta-elimen perinteinen tehtävä on toimia komentajansa asiantuntija-apuna ja oman hallintoorganisaationsa johto-osana, PSHRE:lle on ollut ominaista toimia palveluja tarjoavana yksikkönä suoraan tuettaville joukko-osastoille. PSHR:n järjestelmävastuutehtävien toteuttamiseksi luotiin rykmentin esikuntaan monialaosaava järjestelmävastuutiimi, johon kuuluu täydennys-, kunnossapito- ja kuljetushenkilöstöä. Muissa huoltorykmenteissähän vastuu on organisoitu järjestelmävastuuosastoon. Järjestelmävastuutiimi on saanut käynnistettyä hienosti toimintansa, ja ensimmäiset kehitystoimenpiteet on voitu aloittaa. Huoltorykmentin suurimpaan alajohtoportaaseen, Tervolan Varikkoon, liitettiin viime vuoden vaihteessa entisen Lapin Sotilasläänin Esikunnan johdossa ollut aluevarasto Rovaniemellä (Misi). Lisäksi varikon aiempaa organisaatiota trimmattiin valmiiksi odottamaan päätöstä mahdollisesta kumppanoittamisesta. Uuden Tervolan Varikon tehtäväksi määritettiin tuottaa valtakunnallisia ja alueellisia kunnossapitopalveluita sekä materiaalin varastointi ja hajauttamisvalmiuden ylläpito rykmentin esikunnan ohjauksessa. Tervolan Varikon kokoonpanoon kuuluu korjaamo, varasto-osasto ja vartiosto muodostaen tiiviin 82 henkilön työyhteisön. Varikon alaorganisaatiot ovat kyenneet käynnistämään uuden organisaation toiminnan tehokkaasti, sillä niiden varsinaisiin tehtäviin ei juuri tullut muutoksia. Korjaamon päätuotteena jatkui telakuorma-autojen 2-tason kunnossapitotyö. Varasto-osasto jatkoi materiaalin varastointia ja täydennystoimintaa painopisteisesti Misissä, mutta myös Pokassa Räjähdelaitoksen hävittämisleireihin liittyen. Vaikka Misissä toimivat osat ovatkin henkilöstöltään varsin pienet, siellä jaetaan Rovajärvellä harjoitteleville joukoille myös valtakunnallisesti tarkasteltuna hyvin merkittävä määrä ampumatarvikkeita vuosittain. Varikon vartioston toiminnassa jatkui omien kohteiden vartiointi ja muihin sotilaskohteisiin kohdistuvat turvallisuustehtävät PSSL:n turvallisuusvalvomon johdossa. Oulun Hiukkavaarassa toimivan PSHR:n varasto-osaston tehtäväksi määritettiin hallussaan olevan materiaalin varastointi, hajauttamisvalmiuden ylläpito ja joukkojen tukeminen täydennyksin. Lisäksi varasto-osasto huolehtii Hiukkavaaran ampumaratojen, Valkiaisjärven ja Maijanlammen alueiden kiinteistöjen kunnosta ja tilavarauksista. Varasto-osaston toiminnassa korostuu merkittävästi varuskunnallisten huollon tehtävien toteuttaminen; onkin arvioitu, 8

9 parantamaan saadun palautteen perusteella. Kehittymishaasteet jatkuvat PSHR:n osallistuminen räjähdelogistiikkaan tykistön ampumaharjoituksissa Rovajärvellä vaikuttaa suoraan joukkotuotantoon. Huoltorykmentin kunnossapitopaikkoja kunnostettiin ja valvottiin huolella ennen luovuttamista MILLOG Oy:lle. Kuvassa aluetyöterveyslaitos suorittamassa asbestimittauksia Tervolassa. että ensimmäisen vuoden jopa 80 % käytössä olevasta työpanoksesta olisi kohdistunut varuskunnallisiin tehtäviin. Sitä voikin siis verrata pienen joukkoosaston huoltokeskukseen. Varastoosastossa työskentelee 18 henkilöä. Vuoden 2008 toiminta on osoittanut, että PSHR on kyennyt toteuttamaan sille asetetut haasteet. Pohjois-Suomessa toteutetun huoltojärjestelmän muutokseen liittyen pääosin entisen Tervolan Varikon ja maanpuolustusalueen esikunnan henkilöistä koottu rykmentin esikunta on osannut ja halunnut tukea joukkoja, mutta on myös tarttunut omistajapoliittisesti välillä tiukastikin huollon järjestelyihin. Niin huoltorykmentin johtoesikunta Tampereella kuin pääasiakas, Pohjois-Suomen Sotilaslääni, ja tuettavat joukko-osastot ovat olleet tyytyväisiä saamaansa tukeen. Ensimmäisen vuoden toimintaan kohdistunut sidosryhmäkysely antoi tulokseksi hieman yli neljä pistettä 5-portaisella tyytyväisyysmittarilla. Myönteisimmän palautteen antoivat rykmentin vertaiset ja lähimmät siviilitoimijat, mikä osoittaa, että huoltojärjestelmän verkottuminen on edennyt hyvin. Toimintaa tuettavien joukko-osastojen kanssa tullaan Kuten muissakin isoissa organisaatioissa, niin puolustusvoimissa muutoksen tuulet eivät ota tyyntyäkseen. Vuoden 2009 alussa PSHR:n organisaatio ravistellaan uuteen asentoonsa. Ensivaiheen muutoksen aiheuttaa puolustusvoimien kumppanuuspäätös, jonka seurauksena Tervolan Varikon korjaamo lohkaistaan MILLOG Oy:n Tervolan toimipisteeksi. Tämän jälkeen loput huoltorykmentin joukoista uudelleenorganisoidaan omiin toimintoihinsa erikoistuviin kokonaisuuksiin. Huoltorykmentin organisaatioon tulee ensi vuoden alusta kuulumaan komentajan ja esikunnan lisäksi vain yksi alajohtoporras eli varasto-osasto. Varasto-osasto sisältää varastot Misissä, Tervolassa ja Oulussa. Kullakin näillä varastolla on omintakeinen tehtävä, joissa korostuvat esimerkiksi ampumaharjoitusjoukkojen tai varuskunnalliset tukitehtävät. Lisäksi varasto-osaston päällikön johdossa on vartiosto Tervolassa. Esikunnan toimintaa kuormittaa oman organisaation johtamisen lisäksi joukkoosastojen huollon ja kumppanuustoiminnan ohjaaminen. Pohjois-Suomen Huoltorykmentti on sille käsketyn tehtävän ohessa viitoittanut kehittymisensä suuntalinjoja itse luomassaan visiossaan. Normaaliolojen ja poikkeusolojen perustehtävä, maavoimien huoltojärjestelmän johtaminen ja huollon järjestelyt Pohjois-Suomen erityisolosuhteissa, on määritetty rykmentin tukeutumisohjeissa. Ensimmäisestä toimintavuodesta alkaen omaehtoinen toiminnan kehittäminen on saatu hyvin käyntiin, josta on osoituksena muiden muassa sidosryhmäkyselyt ja itsearvioinnit parantamissuunnitelmineen. Jatkuvasti lisääntyvään kansainväliseen yhteistyöhön on hankittu etupainoisesti valmiuksia kouluttautumalla erilaisilla kursseilla ja harjoituksissa. Niissä saaduilla opeilla on ollut myönteinen vaikutus myös kotimaisiin huollon järjestelyihin. Huoltorykmentin toinen toimintavuosi on käynnistymässä turvallisin mielin huolimatta uudelleenorganisoitumisesta ja uusista toimintatavoista. Huoltorykmentti on vallannut oman pelitilansa muiden joukko-osastojen seurassa Pohjois-Suomessa, mikä mahdollistaa jatkossa hyvin sekä huoltojärjestelmän että oman organisaation jatkokehittämisen. Kiitollisinta on ollut myös havaita, että huoltorykmenttiin siirtynyt henkilöstö on jaksanut erinomaisesti selviytyä muutoksessa (TIP2008) ja kyennyt muuntamaan aikaisempien työyhteisöjensä toimintakulttuuria, jotta uusi Pohjois-Suomen Huoltorykmentin tapa toimia on voitu ottaa käyttöön. Muutos etenee, ja jatkossakin haluamme ja kykenemme rykmentissä toteamaan, että kuinka voin auttaa? 9

10 Etelä-Suomen Huoltorykmentti tukea taisteluun Etelä-Suomen Huoltorykmentti (ESHR) on puolustusvoimien johtamis- ja hallintojärjestelmän uudistuksessa perustettu Maavoimien Materiaalilaitoksen johtajan alainen hallintoyksikkö. Etelä-Suomen Huoltorykmentin organisaatioon kuuluvat Helsingin Kaivopuiston läheisyydessä sijaitseva esikunta, Santahaminassa toimiva huoltokeskus ja Porvoossa sijaitseva varasto-osasto. Henkilöstöä Etelä-Suomen Huoltorykmentissä on 135. Vanhojen hyviksi havaittujen toimintatapojen siirtäminen aiemmista organisaatioista uuteen ja uusien toimintojen kehittäminen palvelemaan tämän päivän vaatimuksia ovat leimanneet Etelä-Suomen Huoltorykmentin ensimmäistä toimintavuotta. Viimeisimmän puolustusvoimien johtamis- ja hallintouudistuksen yksi suurimmista muutoksista kohdistui maavoimien huollon järjestelyihin. Muutoksen ulkopuolelle jäi huollon osalta käytännössä vain joukko-osastotason huollon järjestelyt. Tämäkin vain osittain, 10 sillä Etelä-Suomen Huoltorykmentti sai perustehtävänsä lisäksi puolustusvoimien huoltojohdolta tehtäväksi hankkia kokemuksia tilanteessa, missä myös joukko-osaston (paikallistason) huolto on osa huoltorykmentin päivittäistä toimintaa. Vaikka kaikkien neljän huoltorykmentin päätehtävä on yhtenevä ja vaikka kaikki rykmentit ovat osa Maavoimien Materiaalilaitoksen yhteistä toimintajärjestelmää on kulunut vuosi osoittanut, että jokaisella huoltorykmentillä on omat erityispiirteensä ja sen mukaiset alueen toimintaympäristöön sopeutetut toimintatavat. Pääkaupunkiseutu lukuisine yhteiskunnan kannalta merkittävien toimintojen keskittymänä leimaa Etelä-Suomen Huoltorykmentin päivittäistä työskentelyä. Lukuisat neuvottelut ja yhteydenotot niin muiden viranomaisten kuin elinkeinoelämänkin kanssa ovat arkipäivää ja luovat vahvan perustan puolustusvoimien huoltojärjestelmän verkottumiselle ympäröivään yhteiskuntaan. Varsinainen erityispiirre Etelä-Suomen Huoltorykmentissä on kuitenkin paikallistason huollon järjestelyistä vastaaminen. Tilanne, missä joukon huollon käytännön järjestelyt eivät ole joukon komentajan käskyvallassa, tuntuu varmasti monesta sotilaasta epäilyttävältä ja herättää ansaitusti epäluuloa. Tämän Kirjoittaja on Etelä-Suomen Huoltorykmentin esikuntapäällikkö, joka on saanut olla mukana huoltorykmenttien toiminnan suunnittelussa vuodesta 2005 alkaen. tosiasian tiedostaen on Etelä-Suomen Huoltorykmentissä paneuduttu huolella tehtävään, jossa joukko-osaston tai paremminkin varauskunnallisen huollon järjestelyt on annettu huoltorykmentin vastuulle. Epäilyksistä huolimatta Etelä- Suomen Huoltorykmentti on asiakkailta saadun palautteen ja johtoesikuntien tekemien tarkastusten perusteella onnistunut luomaan varsin hyvin toimivan

11 Asiakastilaisuus MPKK:lla. Reserviläiset tuovat oman asiantuntemuksensa rykmentin käyttöön. Haasteen ratkontaa. huollon kokonaisjärjestelmän paikalliselle tasolle. Seuraavat havainnot ja ajatukset ovat syntyneet kirjoittajan seuratessa miten huoltorykmentin ammattitaitoinen henkilöstö täyttää annettua tehtävää ja miten huoltorykmentin ulkopuoliset tahot kokevat valitsevan tilanteen. Huolto on saanut uuden merkityksen niin oman henkilöstön kuin asiakkaidenkin taholla. Huoltorykmentissä huollosta on tullut joukon päätehtävä, kun se kouluttavassa joukko-osastossa jää vääjäämättä tukitehtävän asemaan. Tästä suorana seurauksena on huollon arvostuksen nouseminen huoltohenkilöstön keskuudessa. Joukko-osastossa on saman aikaisesti jouduttu paneutumaan huollon tarpeen arviointiin ja suunnitelmallisuuteen uudella painoarvolla. Tämä on selvästi jäntevöittänyt huollon toteutusta ja mahdollistanut huoltohenkilöstön suunnitelmallisen työskentelyn. Kaikki materiaali on huoltorykmentin kirjanpidossa ja varastointivastuulla. Tämä mahdollistaa joustavasti materiaalin tehokkaan kierrätyksen ja riittävän materiaalin saamisen koulutettaville joukoille. Samalla järjestely vapauttaa henkilöstöresursseja materiaalikirjanpidosta ja selkeyttää valtakunnallisen materiaalitilannekuvan luomista. Seuraavana kehitysaskeleena tulee olla valtakunnallisen materiaaliresurssin saaminen helposti tarvitsijan käyttöön. Verkottuneet huoltorykmentit ja ajantasainen ohjeistus sekä toimiva materiaalihallinnon tietojärjestelmä voisivat olla vastaus tähän. Kunnossapidon vuosityösuunnitelmat voidaan tehdä lähes kokonaan huoltorykmentin sisäisenä suunnitteluprosessina, kun kaikki materiaali on huoltorykmentin hallinnassa. Aiemmin kunnossapidon koordinoimiseksi tarvittiin useita joukko-osastojen välisiä suunnittelukokouksia, joissa sovittiin korjaamoresurssin käytöstä ja priorisoitiin kunnossapitotarpeet. Myös vuoden vaihteessa alkava yhteistyö Millog Oy:n kanssa voidaan käydä kokonaan huoltorykmentin ja Millog Oy:n välillä ilman, että kouluttavien joukko-osastojen tarvitsee huolehtia asiasta. Tietojärjestelmien hyödyntäminen on jäänyt puolitiehen. Puolustusvoimien normisto ei pysy nopeasti kehittyvän tekniikan mukana. Toisaalta vaikuttaa siltä että tietojärjestelmien määrittelytyöhön osallistuvat ovat liian sidoksissa määrittelyajankohdan toimintatapoihin, jolloin heiltä jää hyödyntämättä merkittävä tietojärjestelmien mahdollistama huollon toimintatapojen kehityspotentiaali. Ehkä merkittävin kehitystä hidastava tekijä on kuitenkin käytössä oleviin tietojärjestelmiin liittyvä osaamisvaje. Tietojärjestelmien käyttöönottovaiheessa pidetään valtakunnallisia esittelytilaisuuksia ja opetuskierroksia sekä luodaan ainakin paperilla toimivia alueellisia ja paikallisia opetusverkostoja. Valitettavasti näyttää kuitenkin siltä, että syystä tai toisesta varastomiehen, asentajan, hankkijan, kuljettajan eli siis alkutiedon tuottajan kouluttaminen ja 11

12 Etelä-Suomen Huoltorykmentin henkilöstöä tammikuussa Puolustusvoimien ylin johto tutustumassa huoltorykmentin toimintaan. sitä myötä tietojärjestelmien käytön osaaminen heidän osalta jää toteutumatta. Käytössä olevat rajalliset resurssit innoittavat visioimaan myös uusia toimintatapoja ja kyseenalaistamaan käytössä olevia. Joukko-osastotasolla varastojen tilalle tulisi muodostaa marketteja, jossa lähtökohtaisesti asiakas valitsee itse tuotteet tarvittaessa asiantuntevan henkilökunnan avustamana. Vain käsiaseet ja räjähteet jäisivät edelleen palvelutiskille. Markettien yhteyteen tulisi muodostaa pikahuoltopiste, jossa pienet viat (vetoketjun ompelu, iskurin vaihto, ajovalon uusiminen, jne.) voidaan korjata odottaessa. Materiaalia tulisi hallinnoida valtakunnallisesti, jolloin joukko-osastosta toiseen lainattu materiaali voisi jäädä lainaajalle ja se olisi taas sieltä edelleen kaikkien lainattavissa. Iso laiva kääntyy hitaasti ja vaikka välillä tuntuu, että häntä heiluttaa koiraa on Etelä-Suomen Huoltorykmentillä ja sen henkilöstöllä selkä tavoite. Tavoitteena on alueelliset erityisvaatimukset huomioon ottavat normaali- ja poikkeusolojen huollon järjestelyt, joihin alueella toimivat joukot kuin myös muut Maavoimien Materiaalilaitoksen yksiköt ja puolustusvoimien ulkopuoliset tahot voivat varauksetta tukeutua. Sustinete proelium Tukea taisteluun kuvaa osuvasti Etelä-Suomen Huoltorykmentin tahtotilaa. 12

13 Asiakasomistajuus yhteistä etua! S-ryhmän asiakasomistajajärjestelmään kuuluu 25 osuuskauppaa, jotka ovat oman alueensa tuntijoita ja vahvoja kehittäjiä. Osuuskaupan toiminnan tuotto käytetään asiakasomistajien ja lähiympäristön hyväksi. Osuuskaupat investoivat, työllistävät ja jakavat tuloksesta mittavan määrän Bonuksena takaisin. S-Etukortilla saat Bonusta ostoistasi S-ryhmän ja yhteistyökumppaneiden yli 2000 bonustoimipaikasta kautta maan. S-Etukortilla maksaessasi saat myös maksutapaetua kaikista maksutapaedun piiriin kuuluvista ostoista S-ryhmän Suomessa sijaitsevista toimipaikoista. Lisäksi saat monia muita rahanarvoisia etuja. S-Etukortin saat, kun liityt oman alueesi osuuskaupan jäseneksi eli asiakasomistajaksi. Osuuskaupan omistavat asiakasomistajat. Asiakasomistajana olet sekä asiakas että omistaja! Parasta asiakasomistajuudessa on se, että hyödyt siitä jatkuvasti päivästä toiseen, kuukaudesta kuukauteen, vuodesta vuoteen. Lisätietoja:

14 Levoton veri veti maailmalle Legioonalaisesta rauhanturvaajaksi Haastattelu: Toimitus Mv-kuvat: Kyösti Pietiläinen Kotkalainen Kyösti Pietiläinen (63) palveli lähes 29 vuotta Ranskan Muukalaislegioonassa. Sotilaallinen kuri ja kova koulutus sopi hyvin Pietiläiselle. Hyvin kantapään kautta opitut sotilaalliset taidot auttoivat häntä selviytymään eräissä maailman kuumimmissa kriisipesäkkeissä. Pietiläinen on julkaissut kokemuksistaan kolme kirjaa ja nyt hän viettää hyvin ansaittuja eläkepäiviä vaimonsa kanssa Etiopiassa. Pietiläinen suoritti varusmiespalveluksensa 17-vuotiaana nuorukaisena Kotkan Rannikkopatteristossa. Runsaan vuoden kuluttua kotiuttamisestaan hän suuntasi matkansa Ruotsiin ja pestautui norjalaiseen laivaan töihin. Aloitin valaanpyytäjänä ja jatkoin siitä matruusin pestillä. Laivaelämä tympi, koska homma tahtoi mennä kädenväännöksi ruotsalaisten ja norjalaisten kanssa. He moittivat minua Kekkosen politiikasta miksi Kekkonen käy Moskovassa metsästämässä, eikö Suomessa ole riistaa? Vastasin, etten ole tullut tänne Kekkosen politiikasta puhumaan, vaan olen samanlainen merimies kuin muutkin. Kinastelu loppui ja jatkui vaihtelevasti ja välillä norjalaisia piti vähän oikaista kovalla kouralla. 14 Peters (mahdollisesti) Tšadissa operaatio Mantan aikana vuonna Annoin heille joskus isän kädestä ja silloinhan haettiin kipurahoja poliisin avulla. Kahinoinnin jälkeen poliisit olivat aina niskavilloissa kiinni. Ja aina ne minut myös löysivät, olinpa sitten Suomessa, Ruotsissa, Norjassa tai vaikka laivalla. Sitten sai kipurahojen makseleminen riittää. Päätin lähteä sellaiseen paikkaan, Peters operaatio Mantan aikaan shokkiryhmänsä kanssa. Puun katveesta katsoo Petersin taistelutoveri, senegalilainen korpraali Diallo. josta yksikään poliisi ei minua löydä kertoo Pietiläinen nuoruuden kokemuksistaan merillä. Vuonna 1972 hän suuntasi Marseilleen, Ranskaan ja päätti värväytyä Muukalaislegioonaan. Pietiläisestä Peters Meitä oli parisenkymmenta uutta tulokasta. Ensimmäisenä aamuna saimme heti väärät nimet. Minut kutsuttiin toimistoon. Eteeni lyötiin paperi, jossa luki Peters Karl. Minä sanoin, että en minä tämän niminen heppu ole. Minun käskettiin olla hiljaa ja kirjoittaa uusi nimeni paperille. Ensimmäinen kerta epäonnistui, toinen meni vähän paremmin ja kolmas yritys jo kelpasi. Siitä lähtien minusta tuli Peters Karl. Peters, koska sukunimeni alkoi P:lla ja Kyöstistä väännettiin Karl. Olen syntynyt Kotkassa, joten Kuopiosta kehitettiin uusi syntymäkaupunkini. Syntymäaikani muutettiin muotoon Kaikki siis väärennettiin muistelee Pietiläinen legioonalaisen uransa alkua. Seuraavan parin viikon aikana uusille tulokkaille tehtiin perusteelliset terveysja muut kuntotarkastukset. Kaikki tarkastuksen läpäisseet siirrettiin Korsikan saarelle. Korsikalla oli kaksi alokaskoulutuspaikkaa. Ensimmäinen koulutuskomppania oli etelärannikolla pienessä satamakaupungissa, toinen saaren keskiosas-

15 sa. Minä jouduin Etelä-Korsikan komppaniaan neljän kuukauden pituiseen koulutukseen. Painoin tullessani 104 kiloa, mutta moraalini vain nousi, kun muilla se laski huomattuaan mihin paikkaan olivat päänsä pistäneet. Moni varmaan kuvitteli tulleensa lepokotiin, mutta joka paikkaan mentiinkin juosten. Aina kun juostiin, niin painoni vain väheni ja moraalini vastaavasti nousi naurahtaa Pietiläinen. Tavoite laskuvarjojääkäriksi Pietiläinen tai silloinen Peters menestyi hyvin asekäsittelykoulutuksessa ja ammunnoissa. 60 alokkaan joukosta hän selvisi peruskoulutuskaudesta kymmenen parhaan joukkoon. Veri veti laskuvarjojääkäriksi, mutta raamikkaalla miehellä katsottiin olevan painoa liikaa. Eihän se pitänyt paikkaansa. Jäin kapteenimme kehotuksesta 1. komppanian kouluttajaksi ja sitä hommaa tein kaksi neljän kuukauden jaksoa. Asiat menivät vähän hakaukseen saksalaisten aliupseerien kanssa ja homma alkoi kyllästyttämään muistaa Pietiläinen kouluttajakauttaan. Mieli teki edelleen räväkämpiin hommiin: Kun taas kysyttiin kuka haluaa vaihtaa rykmenttiä, minä ilmoitin haluavani laskuvarjojääkärirykmenttiin. Aluksi kapteeni väitti, että liikaa painoa, mutta minä vastasin, että ei ole! Olen kuullut, että on siellä minuakin painavampia miehiä. No, kapteeni sanoi, että jos haluat sinne välttämättä mennä ja hyppäät, niin hän järjestää siirron. Parissa viikossa sain siirtoni laskuvarjojääkärirykmenttiin. Vihdoin siivet rintaan Kolmen viikon ankaran höykytyskauden Tässä Kyösti jo rauhanturvatehtävissä, ainakin siitä päätellen, että hän on taskunsuun nimilapun mukaan muuttunut Petersistä Pietiläiseksi. aikana miehet tekivät kuusi laskuvarjohyppyä ja himoitut siivet lyötiin rintaan. Miehet sijoitettiin komppanioihin ja Pietiläinen päätyi sotapoliisiksi. Ilmoittauduin rykmentin turvallisuustoimistossa ja siellä ensimmäiset kuulemani sanat luutnantin suusta olivat saatana perkele! Kysyin, että onko hän suomalainen, mutta luutnantti kertoi olevansa valkovenäläinen. Pietiläisen ura sotapoliisina alkoi nihkeästi: Pian paikalle tuli ylivääpeli ja heitti minut ulos toimistosta, vaikka olin ilmoittautunut ja esittäytynyt ihan asiallisesti. Ei se mitään, minuutin kuluttua ylivääpeli käski minut takaisin. Kysyttiin mihin haluan mennä. Sanoin haluavani kolmanteen komppaniaan, jossa koulutetaan sammakkomiehia. Ei auttanut, minut määrättiin sotapoliisiksi. Sotapoliisiosastossa uuden miehen luontoa koeteltiin: Siellä oli sellaisia legioonalaiskorpraaleita, jotka vähän kokeilivat minua - tökkivät vähän kuin kepillä jäätä. Myöhemmin kyllä selvisi, ettei kannata tulla Petersiä tökkimään ei kaupungilla eikä rykmentissä! Minua ei tultu puhuttelemaan ihan miten tahansa, en ollut eritysesti kaveria kenenkään kanssa. Suomalaiset olivat samassa asemassa kuin muutkin. Ei heitä paljoa ollut, mutta jos joku suomalainen hölmöili, heitin sen samaan putkaan kuin muidenkin kansallisuuksien miehet. Karkureiden kauhu Vuosi vierähti ja Pietiläinen pääsi kahden kuukauden korpraalikurssille ja pian sen jälkeen taistelukurssille. Minusta tehtiin korpraali. Olin vähän huonoissa väleissä rykmentin everstin kanssa, mutta tein työni kahden ja puolen vuoden aikana niin hyvin - otin kiinni paljon sotilaskarkureita, että lopulta eversti päätti ylentää minut ylikorpraaliksi (Caporal-Chef, legioonassa käytettävä arvo, joka vastaa lähinnä suomalaista kersanttia/ylikersanttia). Karkureita oli paljon ja he olivat tosi vaarallisia. He eivät kaihtaneet mitään keinoja päästäkseen karkuun legioonasta. Korsikan saarella tapahtui raiskauksia, murhia ja muita raakuuksia kertoo Pietiläinen. Ajan myötä Pietiläisestä tuli tuttu näky Korsikan kaduilla: Asukkaat aina välillä vihjaisivat, missä niitä sotilaskarkureita oikein piileskeli. Ja minä toin ne niskavilloista takaisin rykmenttiin. Minulla oli vapaat kädet liikkua saarella ja otin kiinni satoja karkureita. Karkuruudesta seurasi kovat rangaistukset. Ensimmäisestä yrityksestä sai 30 vuorokautta putkaa, toisesta jo 60 vuorokautta ja kolmannesta yrityksestä passitettiin kolmesta kuuteen kuukauteen kurikomppaniaan. Putkassa ei Pietiläisen mukaan päässyt löhöilemään: Aamut alkoivat kauhean pitkällä juoksulenkillä ja sitä seurasi koko päivä raskasta työntekoa iltakymmeneen saakka. Ei siella nukuttu ja pyöritelty peukaloita. Kannatti harkita ennen karkumatkaa! Terroristijahdissa Somalimaassa Tuoretta legioonalaista esitellään Calviin saapuneelle entiselle sotilaspoliisiosaston johtajalle (oik.). Vasemmalla osaston silloinen johtaja Korsikan vaiheen jälkeen lähdettiin missioon muualle vuonna Olin toisen komppanian mukana neljän kuukauden jotoksella Djiboutissa. Yhtenä aamuna Ranskan Somalimaan itsenäisyyttä ja ranskalaisten joukkojen poistumista vaativat somalialaiset ja djiboutilaiset terroristit ottivat yli 30 koululaista panttivangeikseen ja lähtivät ajamaan kohti Somalian rajaa Ne pääsivät rajalle Lojadan keitaalle asti. Meidät laskuvarjojääkärit hälytettiin terroristien perään. Emme olleet ainoita, siellä oli paljon muitakin sotilaita, mm. nelisenkymmentä somalialaista sotilasta. Koulubussi saarrettiin keitaalla. Terroristeja oli seitsemän kappaletta. Paikalle 15

16 Peters laskuvarjojääkärinä, lähdössä suorittamaan yöllistä hyppyä Grand Baran erämaahan Djiboutissa. Taustalla Puma-helikopteri. lennätettiin helikoptereilla myös ranskalaiset erikoispoliisit. He ottivat tarkkaampuja-asemat. Neuvottelija kävi bussissa tuloksetta. Lapset olivat siellä kauhean kuumassa bussissa ilman juomaa jo koko aamupäivän. Siellä kävi kirkuminen ja huutaminen, kaappajien vaatimuksiin piti suostua! Mutta Ranska ei voinut tietystikkään hyväksyä terroristien vaatimuksia kuvailee Pietiläinen kiperää tilannetta. Kaappaus läheni huipennustaan: Tarkka-ampujat olivat asemissa 600 metrin päässä kohteesta. Saimme käskyn, että heti kun tarkka-ampujat pääsevät ampumaan, me hyökkäämme. Ranskalainen naisneuvottelija totesi, ettei neuvotteluista ei tule mitään. Tämän kuultuaan ranskalaisosastonjohtaja päätti iskeä. Tulenavauksessa viisi terroristia tapettiin ja me hyökkäsimme heti. Vaarana oli, että kaksi jäljelle jäänyttä terroristia alkaa lasten lahtaamisen. Syöksyimme harhautuksen jälkeen bussin takaovesta sisään. Se yllätti terroristit, mutta siitä huolimatta he onnistuivat ampumaan kaksi nuorta viatonta tyttöä. Myöhemmin tyttöjen ruumiit tutkittiin, mutta niistä ei löytynyt yhtään ranskalaista luotia. Molemmat olivat terroristien tappamia Lopuksi laitoimme terroristien ruumiit jeeppien puskurien päälle ja teimme kunniakierroksen Djiboutin kaupungissa näyttääksemme, miten terroristeille käy muistelee Pietiläinen tulikastettaan. Operaatio Leopardi Katangassa päätti lähettää meidät sinne. Hyppäsimme laskuvarjoilla katangalaisen kaivoskaupungin Kolvesin läheisyyteen. Katangan Tiikerit ampuivat meitä raskailla konekivääreillä, kaksi laskuvarjojääkäriä kuoli jo ilmassa. Itse olin iskuryhmän johtaja. Kun me pääsimme maahan, niin muutamassa päivässä Katangan Tiikerit vähenivät useilla sadoilla. Sirpalekranaatteja käytettiin ja Elefanttiruoho lakosi! Tilanne ei ollut Pietiläisen mukaan vielä läheskään ratkaistu: Jouduimme puhdistamaan useita kyliä. Tilannetta vaikeutti kapinallisten hallussa olevat ranskalaiset ja belgialaiset panttivangit. Lopulta kapinalliset häädettiin maakunnasta pois. Joka ei lähtenyt, tapettiin maastoon ja sillä siisti! Ei niitä sieltä kukaan kerännyt talteen, jäivät villieläinten syötäväksi. Haavoittuneet evakuoidaan Ranskaan Legioonalaisten oma huolto toimi kuitenkin vaikeissakin oloissa: Meillä oli alueelle mentäessä kolmen päivän kenttämuonat repussa, mutta ne oli pian syöty. Oman huollon toimitukset alkoivat nopeasti, mutta kyllä sitä ennen ehti vatsakin kurnia monta kertaa. Joskus syötiin vaikkapa hevosta, sen lautasista sai hyvät fileet. Lääkintähuolto saa Pietiläiseltä kehuja: Kaivosyhtion tiloihin tehtiin kenttäsairaala haavottuneita varten. Heidät siirrettiin aika nopeasti Pariisiin hoidettaviksi. Viikon aikana kapinalliset onnistuivat tappamaan viisi legioonalaista ja useat kymmenet haavoittuivat. Tilanne rauhoittui noin kuukaudessa ja laskuvarjojääkärit vedettiin alueelta pois. Pikkuhiljaa myös hengissä selvinneet eurooppalaiset pääsivät takaisin töihin Kolvesin kaivoskaupunkiin. Pietiläinen ei vähättele Kongon tapauhtumien riskejä: Operaatio oli erittäin vaarallinen, raaka ja verinen, mutta ammatti on ammatti. Me olimme ammattilaisia, eikä siellä olisi amatöörit pärjänneetkään. Kohteena Beirut Kongon jälkeen Pietiläinen jatkoi sotilaspoliisina useita vuosia. Seuraava kansainvälinen kriisinhallintaoperaatio suuntautui Libanoniin. Palestiinalaiset piti evakuoida Beirutista 1980-luvun alussa. Se oli myös aikamoinen ruutitynnyri, eikä sinne muut tohtineet lähettää sotilaitaan evakuoimaan niitä tuhansia palestiinalaistaistelijoita. Ranskan hallitus päätti lähettää meidän rykmenttimme sinne. Meidät siirrettiin alueelle ranskalaisella lentotukialuksella ja rantauduimme maihinnousuveneillä Beirutin satamaan. Operaatio kesti kolme viikkoa ja evakuoimme yli neljä tuhatta palestiinalaista. Viimeisenä paikalta lähti palestiinalaisten johtaja Jasser Arafat. Ei siellä kukaan ammuskellut palestiinalaisten lisäksi. Hekin ammuskelivat vain ilmaan, koska olivat onnellisia päästessään pois! toteaa Pietiläinen. Vastassa libyalaiset Seuraaviin rähinöihin vierähti taas yli vuosi. Nyt suuntana oli Tshad, jossa Libya avusti alueen kapinallisia. Pietiläisen mukaan Libyan johtoa ja erityisesti Khadaffia kiinnosti alueen pohjoisosan vuoristossa olevat uraanivarannot, joita voisi hyödyntää ydinaseen valmistuksessa. Libyan joukot etenivät jo Tshadiin, kun Ranska päätti lähettää alueelle muukalaislegioonalaiset pysäyttämään hyökkäyksen. Siitä tuli myös verinen operaatio, mutta libyalaisten eteneminen Vuosi vierähti ja Pietiläinen pääsi jälleen tosi toimiin. Angolan ja Sambian rajan yli tulleet katangalaiset taistelijat halusivat irroittaa vauraan Katangan maakunnan Etelä-Kongosta. Kapinallisia oli noin viitisen tuhatta, ne kutsuivat itseään Katangan Tiikereiksi. Ne terrorisoivat afrikkalaisia ja eurooppalaisia useamman päivän, tappoivat ja raiskasivat. Tämän jälkeen Ranskan presidentti Tapahtumat palautuvat vielä kirkkaina mieleen. 16

17 pysäytettiin. Operaatio oli pitkä ja kesti yli puoli vuotta. Kunnostauduin näissäkin kahinoissa, minut palkittiin korkealla kunniamerkillä ja kunniakirjoilla. Yhtä ja toista hyvää tuli tehtyä Tshadin kuumilla aavikoilla! toteaa Pietiläinen hiven sotilaallisista ylpeyttä äänessään. Värikkäitä tehtäviä Tämän jälkeen Pietiläisen ura sujui rauhallisissa merkeissä useita vuosia. Tehtävät jatkuivat edelleen sotapoliisina karkureita jahdaten. Pientä piristystä arkeen toivat komennukset taisteluryhmän johtajana jotoksille Djiboutiin. Pariin kertaan olin jopa bordellinpitäjänä Ranskan Somalimaassa. Muukalaislegioonalla oli mukanaan siihen aikaan aina ilotalo. Minulla oli monta virkaa, olin taisteluryhmän johtaja, bordellinpitäjä, puoliryhmän johtaja, putkan johtaja ja niin edelleen. Viisi sormea oli joka tulessa, minullahan oli laaja erikoiskoulutus naurahtaa Pietiläinen. Tilanteet kuitenkin kärjistyivät välillä: Viimeisen Djiboutin taistelukomennukseni aikana oppositiojoukot lähestyivät pääkaupunkia pohjoisesta. Taas jouduimme menemään väliin, kapinalliset olivat vain 100 kilometrin päässä pääkaupungista. Jälleen tuli ruumiita, ei tosin meidän, vaan heidän puolelleen. Kun kapinalliset huomasivat avuttomuutensa, niin ne pikkuhiljaa vetäytyivät takaisin pohjoiseen. Kriisinhallintaa välillä Euroopassa Pietiläinen joutui nyt taistelutehtäviin hieman tutummalla maaperällä: Kun Sarajevon kriisi oli pahimmillaan, muistaakseni vuonna 1993, ei kukaan uskaltanut sinnekään mennä. Ranska lähetti meidän rykmentimme sinne suojaamaan lentokenttää. Siellä oltiin joulukuusta -93 aina heinäkuuhun 1994 asti. Talot oli ammuttu raunioiksi ja kaikki pelkäsivät tarkka-ampujia. Kun serbit aloittivat ammunnan, ne ampuivat niin kauan kuin panoksia riitti! Siellä kuoli ja haavoittui paljon ihmisiä. Sarajevossa kunnostauduin myös hyvin. Meidän jälkeemme Sarajevoon tuli muukalaislegioonan 2. Jalkaväkirykmentti. Se kärsi meitäkin suuremmat tappiot. Meitä laskuvarjojääkäreitä serbit pelkäsivät, mutta jalkaväkirykmentin tultua he huomasivat, että siinähän ne kuolee niin kuin muutkin! Legioona ei koskaan ilmoittanut virallisia tappiolukujaan. Muukalaislegioona hoiti aina itse haavoittuneensa ja kaatuneensa. Verilöyly Ruandassa Sarajevon jälkeen Pietiläinen palasin Djiboutiin sotapoliisitehtäviin: Taas jahdattiin karkureita. Se oli sellaista kissaja hiirileikkia karkureitten kanssa, kuka vetää ketäkin nenästä. Yleensä se olin minä, joka löysin hiiren! Uudet kahinat olivat kuitenkin edessä. Pääsin 3. Taistelukomppanian mukana Kyösti Pietiläinen haastateltavana Addis Abebassa. kahdeksi kuukaudeksi Ruandaan. Hutut ja tutsit leikkasivat toistensa päitä, me emme sellaista harrastaneet. Yritimme vain suojella kumpaakin puolta, mutta ei siitä tullut mitään. Hyvä kun pystyimme suojelemaan itseämme. Ei yksi taistelukomppania mahtanut siinä tilanteessa mitään! Kuten tiedetään, ihmisiä tapettiin satoja tuhansia. Kun pioneerit laajensivat paikallista lentokenttää, piti ruumiita vain siirtää puskutraktorilla läheiseen rotkoon. Ranskaa arvosteltiin kansainvälisesti muukalaislegioonalaisten lähettämisestä alueelle. No, meidät vedettiin pois, mutta tilanne Ruandassa meni vain pahemmaksi. YK:n sotilaat pystyivät tekemään vielä vähemmän kuin me. Meitä kumpikin puoli sentään pelkäsi edes vähän arvelee Pietiläinen. Ansioituneena eläkkeelle Pietiläinen palasi vielä 27 kuukaudeksi sotapoliisiksi Djiboutiin ja sieltä edelleen Korsikalle kolmeksi vuodeksi samoihin tehtäviin laskuvarjojääkärirykmenttiin. Vielä kerran onnistuin pääsemään vuoden jotokselle Djiboutiin, mutta sitten alkoivat lukuisat tehtävät jo minuakin väsyttämään. Komennukseni lopussa päätin, että nyt riittää. Lähes 29 vuoden ura ja kokemukset legioonassa päättyi siihen paikkaan. Djiboutista tapasin nykyisen vaimoni ja muutimme Etiopiaan. Löysimme täältä Addis Abebasta hyvän asunnon. Täällä on hyvä olla ja välillä muistella vähän menneitäkin toteaa lähes uskomattomia kokenut legioonalainen Kyösti Pietiläinen alias Karl Peters. Kyösti Pietiläinen syntyi Kotkassa 30. elokuuta Töissä merimiehenä 26-vuotiaaksi asti, jonka jälkeen liittyi Ranskan Muukalaislegioonaan vuonna 1972, jossa palveli mm. kouluttajana, sotapoliisina, taisteluryhmänjohtajana, laskuvarjojääkärinä ja iskuryhmänjohtajana. Pietiläinen jäi eläkkeelle vuonna 2000 ylikorpraalina ja asuu vaimonsa kanssa Etiopiassa. Julkaisut: Pietiläinen Kyösti & Pietiläinen Petri: Legioonalainen Peters: Suomalaisen palkkasoturin muistelmat. Tammi, Pietiläinen Kyösti & Pietiläinen Petri: 120 päivää legioonalaiseksi: Miten Pietiläisestä tehtiin Peters. Tammi 2005 Pietiläinen Kyösti & Pietiläinen Petri: Kotkanpoika ja albatrossi: Legioonalais-Petersin varhaiset merimiesvuodet. Tammi Pietiläinen Kyösti & Kaarnakari Juhan-Ville: Legioonan isku Kolweziin. Tammi Lähde: Wikipedia 17

18 Vuoden 2008 massaräjäytysleiri Puolustusvoimat hävittää käytöstä poistettuja räjähteitä massaräjäyttämällä Hukkakeron räjäytysalueella Kittilässä. Massaräjäytysleirejä on järjestetty vuodesta 1988 alkaen. Tänä vuonna järjestetty leiri oli järjestyksessään 20. kerta. Massaräjäytysleiri järjestetään kerran vuodessa syksyllä ja se kestää noin kuukauden. Vuoden 2008 massaräjäytysleiri järjestettiin Räjähdelaitoksen Esikunnan johtamana Kittilän Hukkakerossa Leirin aikana räjäytetään yksi kaksi panosta päivässä hävitettävästä materiaalista riippuen. Tämän vuoden leiri sisälsi 30 räjäytyspäivää, jonka aikana räjäytettiin 36 panosta. Päivittäiset räjäytyshetket ajoittuivat klo väliseksi ajaksi. Leirillä hävitettiin räjähteitä noin 1000 tonnia (netto) ja 2700 tn (brutto). Hävitettävä materiaali on turvallisuuskatselmuksessa massaräjäyttämällä hävitettäväksi hyväksyttyä materiaalia. Hukkakeron räjäytysalue Hukkakeron räjäytysalue on Metsähallitukselta vuokrattu alue, joka sijaitsee Kittilän kunnassa. Alue on kooltaan noin hehtaaria. Räjähdelaitoksella on oikeus käyttää aluetta hävitystoimintaansa, hävittämällä käytöstä poistettuja räjähteitä massaräjäytyksin. Hukkakeron räjäytysalue kuuluu alueen paliskuntiin lainmukaisena poronhoitoalueena. Räjähdelaitos ja alueen paliskunnat ovat sopineet erikseen alueen käytöstä siten, että se ei aiheuta kummallekaan osapuolelle suuria haittoja. Leirin ajankohta on valittu mm siten, että räjäytyksistä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa ulkopuolisille ja ympäristölle. Räjähdelaitos rajoittaa ulkopuolisten liikkumista Hukkakeron räjäytysalueella massaräjäytysleirin aikana alueen ympärille asetettavilla kielto- ja varoitustauluilla. Liikkumiskieltoa alueella valvotaan lisäksi sulkemalla alueelle johtavat tiet puomeilla ja vartiomiehillä. Massaräjäytysleirin toimeenpano Majuri Lasse Raassina toimii Räjähdelaitoksen esikuntapäällikkönä. Maavoimien Materiaalilaitos antaa vuosittain massaräjäytysleirin järjestämisestä toimeksiannon Räjähdelaitoksen esikunnalle. Toimeksiannon perusteella Räjähdelaitos johtaa leirin suunnittelun ja valmistelun yhteistyössä Maavoimien Materiaalilaitoksen kanssa. Suunnittelua ja valmistelua varten perustetaan suunnitteluryhmä, johon kuuluvat leirin avainhenkilöt. Räjähdelaitoksen Esikunta kokoaa tiedot puolustushaaroilta hävitettävästä materiaalista. Hävitettävästä materiaalista suunnitellaan räjäytettävät panokset erillisen panoksen suunnittelu ja rakenne -ohjeen mukaisesti. Panossuunnittelun yhteydessä syntyy myös kuljetussuunnitelma.

19 TOIMINTOKAAVIO Tavoite: Räjähteiden hävittäminen turvallisesti, kustannustehokkaasti ja suunnitelmallisesti Toimijat: MAAVE, MAAVMATLE, RÄJ- LE, suunnitteluryhmä ja leiriorganisaatio Mittarit: Hävityskustannukset, hävitetyt määrät ja hävityksen yksikköhinta, ympäristövaikutukset 1. SUUNNITTELU JA VALMISTELU Toimeksiannon käsittely Toimintojen suunnittelu Panosten ja kuljetusten suunnittelu Viestintä asiakkaalle ja sidosryhmille 2. HÄVITTÄMINEN MASSALEIRILLÄ Suunnittelu ja valmistelu Panoksen rakentaminen Panoksen räjäytys Maansiirrot ja raivaus 3. PÄÄTTÄMINEN JA RAPORTOINTI Tietojen, tulosten ja kehittämiskohteiden keruu Tulosten jälkilaskenta ja analysointi Leirikertomuksen laadinta Viestintä asiakkaalle ja sidosryhmille Henkilöstö Tämän vuoden 30 päivän leiri jaettiin kolmeen työskentelyjaksoon. Jokaisen jakson aikana oli 10 räjäytyspäivää. Leirihenkilöstö oli pääosin Maavoimien Materiaalilaitoksen henkilöstöä. Henkilöt olivat 15:sta eri varikosta tai joukko-osastosta / vast. Leiriorganisaation kokonaishenkilömäärä oli yhteensä 87 henkilöä. Leiriorganisaatioon kuuluu 30 henkilöä. Organisaatio muodostuu seuraavista tehtävistä ja ryhmistä: Leirin johtaja Räjäytysosasto räjäytystyön johtajat ja raivaaja panoksen tekijät Varo- ja vartiointiryhmä Huoltoryhmä Tutkimusryhmä Leirihenkilöstöön ei kuulu varusmiehiä. Leirihenkilöstön haku toteutettiin keväällä Henkilöstön haussa painotetaan henkilöstön vapaaehtoisuutta räjähdysvaaralliseen työhön sekä kokemusta työskentelystä räjähteiden parissa. Halukkuuden massaräjäytysleirin henkilöstöön ilmaisi noin kaksisataa hakijaa. Halukkuudet kohdistuivat ensisijaisesti räjäytysosaston panoksen tekijöiden tehtäviin. Leirihenkilöstöön valittiin aiempaa kokemusta omaavia henkilöitä sekä kokonaan uusia henkilöitä. Hävitetty materiaali Leirillä hävitettiin käytöstä poistettuja räjähteitä noin 2700 bruttotonnia /1000 nettotonnia. Hävitetty materiaali on suuruusluokaltaan noin 6200 kuormalavaa, joka on noin 125 yhdistelmäkuormaa. Yksittäisen panoksen bruttopaino vaihteli tonnin välillä. Yksittäisen panoksen sisältämä räjähdysainemäärä vaihteli tonnin välillä. Hävitettävät räjähteet koostuvat pääasiassa TNT:stä. Panoksen sytyttämiseen käytetään lisäräjähdysaineena 2 3 tonnia emulsioräjähdysainetta. Hävitettävän materiaalin kuljetuksessa käytetty pakkausmateriaali evakuoidaan Haapajärven Varikolle, jossa se tarkastetaan ennen jatkokäsittelyä. Kuljetukset Leirin kuljetukset suunnitellaan panossuunnittelun yhteydessä. Kuljetuserät maksimoidaan kustannusten alentamiseksi. Tämän vuoden materiaalikuljetukset toteutettiin pääasiassa puitesopimuksen mukaisilla ulkopuolisten kuljetusliikkeiden yhdistelmäajoneuvoilla. Lisäräjähdysaineen kuljetukset toteutettiin Tervolan Varikon yhdistelmäajoneuvolla. Huolto Leiriorganisaatioon kuuluva huoltoryhmä vastaa leiriorganisaation tarvitsemasta huollosta. Leirin käytössä olevat koneet ja kalustot huolletaan ja tankataan leirialueella. Suuremmissa korjauksissa tukeudutaan Kittilän alueen paikallisiin palvelun tarjoajiin. Leiriorganisaatioon nimetty lääkintähuollon johtaja vastaa leirin lääkintähuollosta. Potilasevakuointeja varten leirin 19

20 käytössä on ambulanssi sekä tarvittavat ensihoitovälineet. Tarvittaessa leiriorganisaatio tukeutuu alueen terveyskeskuksiin sekä Rovaniemen aluesairaalaan. Leirihenkilöstö majoitetaan Kittilän alueella tarjouskilpailun perusteella valittuun majoitukseen. Johtaminen 20 Leirin johtopaikka toimii Hukkakeron alueella olevalle Metsähallituksen omistamalla Tievan kämpällä. Leirin johtamiseen, varotoimintaan ja vartiointiin tarvittavat yhteydet ja palvelut keskitetään johtopaikalle. Pohjois-Suomen Johtamisjärjestelmäkeskus järjesti massaräjäytysleirillä tarvittavat tietoliikenneyhteydet. Leirin sisäiset yhteydet järjestettiin VIRVE radioilla. Johtopaikalla oleviin rakennuksiin sijoitetaan leirin henkilöstön huoltotilat, kuljettajien majoitus sekä leirillä tarvittava materiaali. Johtopaikalla huolletaan ja tankataan pääosa leirin käytössä olevista koneista ja ajoneuvoista. Turvallisuus Pelastustoimintaa varten perustetaan leiriorganisaatiosta pelastusyksikkö, jota johtaa leiriorganisaatioon nimetty pelastusmies. Pelastusyksiköllä on pelastustoimintaa varten käytössä tarvittavat koneet, kalustot ja materiaali. Pelastustoiminnan järjestelyt opetetaan ja harjoitellaan ennen jakson alkua pidettävässä pelastustoimintaharjoituksessa. Työskentely leirillä tapahtuu voimassaolevien työsuojelulakien ja -määräysten mukaisesti. Työturvallisuusasiat kerrataan kunkin työjakson alussa. Työturvallisuuteen liittyvät asiat tarkastetaan leirin alussa pidettävässä työsuojelutarkastuksessa. Alueen raivaus ja metallin keräys Hukkakeron räjäytysaluetta raivataan aikaisempien vuosien kokemusten ja toimintatapojen mukaisesti. Räjäytyksen jälkeen ennen seuraavan panoksen rakentamista raivaaja tarkastaa alueen ja raivaa räjähtämättömät räjähteet. Räjäytyksessä syntynyt räjäytyskuoppa täytetään ennen seuraavan panoksen rakentamista. Täyttäminen tapahtuu työkoneparilla, pyöräkuormaajalla sekä kaivinkoneella. Räjäytyskuopan täytön yhteydessä valmistellaan seuraavan panoksen rakentamiseen tarvittava työskentelyalue. Maansiirtotöiden yhteydessä kerätään räjäytyksissä alueelle levinnyt metalli. Metallin kerääminen tapahtuu kaivinkoneella, jossa kauhan tilalla on suuri sähkömagneetti. Hävitettävästä materiaalista saadaan kerättyä metallia talteen noin 20%. Tämän vuoden leirin aikana kerättiin metallia yhteensä 372 tonnia. Ympäristöasiat Massaräjäytysten ympäristövaikutuksia tutkitaan säännöllisesti leirien yhteydessä ja seurantaa on toteutettu koko massaräjäytysleirin historian ajan. Ympäristövaikutuksia seurataan paine- ja tärinävaikutusten, kaasumaisten ja metallipäästöjen sekä räjähdysainejäämien osalta. Tutkimuksista vastaa Puolustusvoimien Teknillinen Tutkimuslaitos. Tutkimusten yhteenvetona voidaan todeta, että toiminnan aiheuttamat haitalliset ympäristövaikutukset ovat vähäisiä ja ne keskittyvät melua lukuun ottamatta räjäytyspaikan lähiympäristöön. Ympäristöstä tulleiden yhteydenottojen perusteella merkittävin ympäristöhaitaksi on muodostunut melu ja painevaikutukset. Tutkimusten mukaan räjäytysten paineaalto voi edullisten sääolojen vallitessa aiheuttaa rakennusten ylempiin osiin jopa kymmenien kilometrien päässä sellaisia heilahdusnopeuksia,

Valtioneuvoston Selonteko 2008

Valtioneuvoston Selonteko 2008 Valtioneuvoston Selonteko 2008 VNS 2008 Sotilaallisen toimintaympäristön yleisiä trendejä EU:n ja Naton laajentuminen sekä järjestöjen välinen yhteistyö lisännyt turvallisuutta Sotilaallisen voiman käyttö

Lisätiedot

Majuri Jyri Hollmén. Maavoimien Esikunta. Henkilöstö osasto. Koulutussektori. Oppimisympäristöt ja Simulaattorikoulutus. Kuva 1. Maavoimien Esikunta

Majuri Jyri Hollmén. Maavoimien Esikunta. Henkilöstö osasto. Koulutussektori. Oppimisympäristöt ja Simulaattorikoulutus. Kuva 1. Maavoimien Esikunta Majuri Jyri Hollmén Henkilöstö osasto Oppimisympäristöt ja Simulaattorikoulutus Kuva 1 Henkilöstöosasto AMPUMARATOJEN TULEVAISUUS SEMINAARI: MAAVOIMIEN KOULUAMPUMARADAT Kuva 2 Esityksen sisältö 1. Maavoimien

Lisätiedot

Majuri Jyri Hollmén. Maavoimien Esikunta. Henkilöstö osasto. Koulutussektori. Oppimisympäristöt ja Simulaattorikoulutus. Kuva 1. Maavoimien Esikunta

Majuri Jyri Hollmén. Maavoimien Esikunta. Henkilöstö osasto. Koulutussektori. Oppimisympäristöt ja Simulaattorikoulutus. Kuva 1. Maavoimien Esikunta Majuri Jyri Hollmén Henkilöstö osasto Oppimisympäristöt ja Simulaattorikoulutus Kuva 1 Henkilöstöosasto AMPUMARATOJEN TULEVAISUUS SEMINAARI: MAAVOIMIEN KOULUAMPUMARADAT Kuva 2 Esityksen sisältö 1. Maavoimien

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

Kainuun prikaatin vastuualueen ampuma- ja harjoitusalueet

Kainuun prikaatin vastuualueen ampuma- ja harjoitusalueet 1 n vastuualueen ampuma- ja harjoitusalueet käyttää pääsääntöisesti Kassunkurun ampuma-aluetta Kajaanissa, Vuosangan ampuma-aluetta Kuhmossa, Sotinpuron ampuma-aluetta Nurmeksessa ja Hiukkavaaran ampuma-aluetta

Lisätiedot

MAANPUOLUSTUSKOULUTUSYHDISTYKSEN ÖLYNTORJUNTAKOULUTUS HUOLTOVIIRIKKÖ. Vapaaehtoisten osallistuminen öljyntorjuntaan hanke

MAANPUOLUSTUSKOULUTUSYHDISTYKSEN ÖLYNTORJUNTAKOULUTUS HUOLTOVIIRIKKÖ. Vapaaehtoisten osallistuminen öljyntorjuntaan hanke MAANPUOLUSTUSKOULUTUSYHDISTYKSEN ÖLYNTORJUNTAKOULUTUS HUOLTOVIIRIKKÖ Vapaaehtoisten osallistuminen öljyntorjuntaan hanke MIKÄ ON MPK? Maanpuolustuskoulutusyhdistys (MPK) on vuonna 1993 perustettu valtakunnallinen

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa

Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa Puolustusvoimien henkilöstöjohtamisen päämääränä on turvata puolustusvoimille

Lisätiedot

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Sunny Beach on upea rantalomakohde Mustanmeren rannikolla Bulgariassa. Kohde sijaitsee 30 kilometrin päässä Burgasista pohjoiseen. Sunny Beachin

Lisätiedot

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma NALLE PUH Olipa kerran Nalle Puh. Nalle Puh lähti tapaamaan veljeään. Nalle Puh ja hänen veljensä nauroi itse keksimäänsä vitsiä. Se oli kuka on Nalle Puhin veli. Vastaus oli puhveli. Sitten he söivät

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

VUODEN 2015 ONGELMAT JA RATKAISUT LIITE: KOTIHOIDON SAP-TYÖSKENTELY (LUONNOS )

VUODEN 2015 ONGELMAT JA RATKAISUT LIITE: KOTIHOIDON SAP-TYÖSKENTELY (LUONNOS ) SASsiirrossa ja miten se ratkaistaan VUODEN 2015 ONGELMAT JA RATKAISUT LIITE: KOTIHOIDON SAP-TYÖSKENTELY (LUONNOS 8.12.2015) Etelän sosiaali- ja lähityön GeroMetro-kehittämisryhmä HELSINGIN SOSIAALI- JA

Lisätiedot

KUNNOSSAPIDON JA RUOKAHUOLLON STRATEGISET KUMPPANUUDET

KUNNOSSAPIDON JA RUOKAHUOLLON STRATEGISET KUMPPANUUDET KUNNOSSAPIDON JA RUOKAHUOLLON STRATEGISET KUMPPANUUDET Esittely Puolustusvaliokunnalle 5.11.2015 4.11.2015 1 Maa- ja merivoimien materiaalin kunnossapidon strateginen kumppanuus Millog Oy:n kanssa Millog-kumppanuus

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Muistio E-P Senioripoliisien helmikuun tapaamisesta Kauhavan Lentosotakoululla alkaen klo 10.00

Muistio E-P Senioripoliisien helmikuun tapaamisesta Kauhavan Lentosotakoululla alkaen klo 10.00 Muistio E-P Senioripoliisien helmikuun tapaamisesta Kauhavan Lentosotakoululla 16.2.2010 alkaen klo 10.00 Erittäin sumuisena helmikuun kolmannen tiistain aamupäivänä ajeli runsaslukuinen senioripoliisijoukko

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring :n juhlaseminaari Kuopio 23.11. 2011 Sandra Gehring Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Terveydenhuollon ohjauksessa etusijalla on sairaus, vammaisuus ja kuntoutuminen.

Lisätiedot

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi Työpahoinvoinnin alkeet Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus 12.11.2014 Maija Saviniemi Miksi olen pessimisti? Miksi tarkastelemme työtä pahoinvoinnin näkökulmasta? Onko työpahoinvoinnissa edes

Lisätiedot

RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 1.1.-28.2.2011

RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 1.1.-28.2.2011 1 RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 1.1.-28.2.2011 Peruspalvelukuntayhtymä Kallio / Pirttirannan päiväkoti Peruspalvelukuntayhtymä Kallio / Peltopuiston päiväkoti Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä Oulaisten

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 KANKAANPÄÄM SEUDUN TYKISTÖKILTA RY 38700 KANKAANPÄÄ 15.2.2002 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 Kulunut vuosi oli kiltamme 37. Toimintavuosi SÄÄNTÖMÄÄRÄISET KOKOUKSET KILLAN HALLINTO Kevätkokous pidettiin

Lisätiedot

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Sinut ry:n lehti 2014 Testaa tietosi Sinuista Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Mikä tää on? Hyppysissäsi oleva lehti on sijaisperheiden nuorille suunnattu Sinutlehti. Suomen Sijaiskotinuorten

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta VIESTINTÄSTRATEGIA 2017 2020 Oulun yliopiston ylioppilaskunta Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Nykytila 2.1. Kehittämiskohteiden toteutuminen 3. Perusviesti 4. Viestintä ylioppilaskunnan strategian toteuttajana

Lisätiedot

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retkellä oli mukana 12 senioria ja heidän seuralaistaan. Matkaan lähdettiin Tokeen bussilla Vanhalta kirkolta kello 11.00. Panssariprikaatin portilla meitä oli vastassa

Lisätiedot

Puolustusvoimien erityiskysymyksiä. Tiedusteluosasto PÄÄESIKUNTA

Puolustusvoimien erityiskysymyksiä. Tiedusteluosasto PÄÄESIKUNTA Puolustusvoimien erityiskysymyksiä Henkilöturvallisuusselvitykset puolustusvoimissa Turvallisuusselvitykset Vuosittainen määrä kasvanut tasaisesti 2013 käsiteltiin 21 825 hakemusta, joista suppeita 10

Lisätiedot

Lapin aluetoimiston esittely. Henkilövaraaminen (VAP) UTSJOKI INARI ENONTEKIÖ MUONIO KITTILÄ SAVUKOSKI SODANKYLÄ. KOLARI PELKOSEN - NIEMIi SALLA PELLO

Lapin aluetoimiston esittely. Henkilövaraaminen (VAP) UTSJOKI INARI ENONTEKIÖ MUONIO KITTILÄ SAVUKOSKI SODANKYLÄ. KOLARI PELKOSEN - NIEMIi SALLA PELLO Lapin aluetoimiston esittely UTSJOKI ENONTEKIÖ INARI Henkilövaraaminen MUONIO (VAP) KITTILÄ SODANKYLÄ SAVUKOSKI KOLARI PELKOSEN - NIEMIi PELLO SALLA KEMIJÄRVI YLITORNIO ROVANIEMI TERVOLA POSIO TORNIO KEMIN-

Lisätiedot

KUVAkollaasi RJK NUMERO 5. Leirilehden toimitus [1] Lieskahdus. Leiriterveisiä DISCO

KUVAkollaasi RJK NUMERO 5. Leirilehden toimitus [1] Lieskahdus. Leiriterveisiä DISCO Leirilehti 14.06.2015 NUMERO 5 Leiriterveisiä KUVAkollaasi Leirilehden toimitus DISCO RJK Kiitos leiristä, ja turvallista kotimatkaa kaikille. Nähdään ensi vuonna! Lieskahdus [1] Leirimuistoja [2] Lieskahdus

Lisätiedot

Bravidan David Ednerin haastattelu

Bravidan David Ednerin haastattelu Bravidan David Ednerin haastattelu Bravida on pohjoismaiden johtava kiinteistöjen teknisten asennusten sekä huolto- ja ylläpitopalvelujen kokonaistoimittaja, jolla on noin 9 000 Keväällä 2016 Symbrio haastatteli

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Suomen suurin maanpuolustusjärjestö. Jäsenkysely puolustusmenojen säästöistä ja puolustusvoimauudistuksesta

Suomen suurin maanpuolustusjärjestö. Jäsenkysely puolustusmenojen säästöistä ja puolustusvoimauudistuksesta Suomen suurin maanpuolustusjärjestö Jäsenkysely puolustusmenojen säästöistä ja puolustusvoimauudistuksesta Jäsenkyselyn toteutus Reserviläisliiton jäsenkysely toteutettiin 19.-26.3. välisenä aikana webropol-kyselysovelluksella.

Lisätiedot

Lapin aluetoimiston esittely. Henkilövaraaminen (VAP) UTSJOKI INARI ENONTEKIÖ MUONIO KITTILÄ SAVUKOSKI SODANKYLÄ. KOLARI PELKOSEN - NIEMIi SALLA PELLO

Lapin aluetoimiston esittely. Henkilövaraaminen (VAP) UTSJOKI INARI ENONTEKIÖ MUONIO KITTILÄ SAVUKOSKI SODANKYLÄ. KOLARI PELKOSEN - NIEMIi SALLA PELLO Lapin aluetoimiston esittely UTSJOKI ENONTEKIÖ INARI Henkilövaraaminen MUONIO (VAP) KITTILÄ SODANKYLÄ SAVUKOSKI KOLARI PELKOSEN - NIEMIi PELLO SALLA KEMIJÄRVI YLITORNIO ROVANIEMI TERVOLA POSIO TORNIO KEMIN-

Lisätiedot

Masor Works Masor Works

Masor Works Masor Works Luotettava kumppanisi teollisuuden asennus- ja kunnossapitotöihin Masor Works Masor Works Palvelemme niin suuria kunnallisia konserneja kuin pieniä yksityisiä yrityksiä aina samalla tehokkuudella ja palveluasenteella.

Lisätiedot

Iitin Reserviupseerikerhon toimintakertomus vuodelta 2013

Iitin Reserviupseerikerhon toimintakertomus vuodelta 2013 Iitin Reserviupseerikerhon toimintakertomus vuodelta 2013 Iitin Reserviupseerikerhon toimintakertomus vuodelta 2013 Hallitus Pekka Mertakorpi, pj. 040-5176044 Tapani Peltola, vpj 044-2899226 Sami Ahola,

Lisätiedot

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti Joki Minä asun omakotitalossa. Talo sijaitsee Kemijärven rannan lähellä. Talon ja rannan välimatka on noin 20 metriä. Tänä keväänä Kemijoen pinnan jää alkoi sulaa aikaisemmin kuin ennen. Kaiken jään sulamisen

Lisätiedot

Vesiliikenne TOT 5/03. Luotsikutterin kuljettaja putosi mereen TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Luotsikutterin kuljettaja.

Vesiliikenne TOT 5/03. Luotsikutterin kuljettaja putosi mereen TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Luotsikutterin kuljettaja. TOT-RAPORTTI 5/03 Luotsikutterin kuljettaja putosi mereen TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus Luotsikutterin kuljettajat NN (58 v.) ja MM olivat lähdössä suorittamaan työtehtävää. MM nousi kutteriin

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Prinssistä paimeneksi

Nettiraamattu lapsille. Prinssistä paimeneksi Nettiraamattu lapsille Prinssistä paimeneksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Sopimus 1 (5) 20.1.2016

Sopimus 1 (5) 20.1.2016 Sopimus 1 (5) SOPIJAPUOLET FORTUM POWER AND HEAT OY (jäljempänä "Fortum") PL 100, 00048 FORTUM, ja MUHOKSEN KUNTA, PL 39, 91501 MUHOS UTAJÄRVEN KUNTA, PL 18,91601 UTAJÄRVI VAALAN KUNTA, PL 12, 91701 VAALA,

Lisätiedot

Pelastusalan koulutus Puolustusvoimissa. SPEK:n palokuntakoulutuksen kehittämisseminaari 29.3.2011

Pelastusalan koulutus Puolustusvoimissa. SPEK:n palokuntakoulutuksen kehittämisseminaari 29.3.2011 Pelastusalan koulutus Puolustusvoimissa SPEK:n palokuntakoulutuksen kehittämisseminaari 29.3. Pelastusalan koulutus Puolustusvoimissa Suojelu- ja pelastus toimiala PV:ssa Koulutuksen päämäärä Historia

Lisätiedot

Case Westenergy Suunnittelun yhteensovittaminen ja yhteiset tavoitteet

Case Westenergy Suunnittelun yhteensovittaminen ja yhteiset tavoitteet Copyright 2012 Citec Group Oy Ab 11 Sept 2014 SKI Case Westenergy Suunnittelun yhteensovittaminen ja yhteiset tavoitteet Westenergy Mustasaari Westenergy muuntaa polttokelpoisen jätteesi energiaksi, joka

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus

Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus Lappi kodiksi maahanmuutto- ja kotouttamistyön ajankohtaisseminaari Rovaniemi 5.10.2016 Ulkomaan kansalaisten osuus väestöstä 31.12.2015

Lisätiedot

KABELON PUHE LÄKSIÄISILLASSA Luomaniemen Wanhalla

KABELON PUHE LÄKSIÄISILLASSA Luomaniemen Wanhalla KABELON PUHE LÄKSIÄISILLASSA Luomaniemen Wanhalla Minulta kysytään usein "Miksi Suomi" ja jos sanon totuuden - Suomi oli minun 3 valitsenut. Mun ensimmäinen oli Holland ja toinen oli Belgia. - Halusin

Lisätiedot

RESUL:n kilpailutoiminta. Kilpailutoiminnan organisointi. Puolustusvoimien tuki. Yhteistyö MPK:n kanssa. Yhteistyö reservipiirien kanssa

RESUL:n kilpailutoiminta. Kilpailutoiminnan organisointi. Puolustusvoimien tuki. Yhteistyö MPK:n kanssa. Yhteistyö reservipiirien kanssa Kilpailumaksut Toiminnanjohtaja Risto Tarkiainen, Reserviläisurheiluliitto ry RESUL:n kilpailutoiminta Kilpailutoiminnan organisointi Puolustusvoimien tuki Yhteistyö MPK:n kanssa Yhteistyö reservipiirien

Lisätiedot

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Pelastustoimen strategia 2025 Pelastustoimen visio 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 31.5.2016 2 Toiminta-ajatus Parannamme yhteiskunnan

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Marttilan Kokoomuksen jäsenet 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Pasi Björk 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen. toiminta Lapissa

Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen. toiminta Lapissa Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) toiminta Lapissa Alueellisen maanpuolustuskurssin jatkokurssi Rovaniemi 24.11.2016 Lapin KOTU -yksikön päällikkö Antti Tölli Mikä on MPK? Maanpuolustuskoulutusyhdistys

Lisätiedot

Lääkärinä Suomalaisten kriisinhallintajoukoissa Afganistanissa

Lääkärinä Suomalaisten kriisinhallintajoukoissa Afganistanissa Finnanest sairaalakierroksella Lääkärinä Suomalaisten kriisinhallintajoukoissa Afganistanissa On kulunut alle viikko siitä, kun olin mukana partiomatkalla, jossa haavoittui vakavasti kaksi ruotsalaista.

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä

Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä PAAVO KEVÄTSEMINAARI 2014 Teema: Tutkimus ja käytäntö vuoropuhelussa 21.3.2014 Tutkija Riikka Haahtela, Tampereen yliopisto Esityksessäni vastaan

Lisätiedot

Kehnosti: 1 0 % % % % Hyvin: %

Kehnosti: 1 0 % % % % Hyvin: % Näytä kaikki vastaukset Julkaise tiedot Postitse jäse1 Sähköpostin1 Savon Vasa1 Yhdistyksen i1 Kuulumalla W1 Postitse jäsenkirjeellä 11.8 % Sähköpostin kautta jäsenkirjeellä tai tiedotteella 1 % Savon

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Taloyhtiön asukkaiden kuulumisia. Kaaduin takahuoneessa ja kaikki muut työntekijät nauroivat KATSO YLLÄTYSTULOS!

Taloyhtiön asukkaiden kuulumisia. Kaaduin takahuoneessa ja kaikki muut työntekijät nauroivat KATSO YLLÄTYSTULOS! TOIMITTAJAT PISTIVÄT KESÄN JÄÄTELÖT JÄRJESTYKSEEN SIVU 3 KATSO YLLÄTYSTULOS! Kaaduin takahuoneessa ja kaikki muut työntekijät nauroivat -Rasmus SIVU 2 Taloyhtiön asukkaiden kuulumisia. SIVU 6 KUINKA KAUPPA

Lisätiedot

IT-PÄÄTTÄJÄBAROMETRI 2016 ATEA FINLAND OY

IT-PÄÄTTÄJÄBAROMETRI 2016 ATEA FINLAND OY IT-PÄÄTTÄJÄBAROMETRI 2016 ATEA FINLAND OY It-päättäjäbarometri 2016 Atean it-päättäjäbarometri toteutettiin kuudetta kertaa huhtikuun 2016 aikana sähköisenä kyselylomakkeena. Kyselyyn vastasi määräaikaan

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Maanviljelijä ja kylvösiemen

Nettiraamattu lapsille. Maanviljelijä ja kylvösiemen Nettiraamattu lapsille Maanviljelijä ja kylvösiemen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

Vihdin Yrittäjät - merkkipäiviä 2011-2014, arkisto

Vihdin Yrittäjät - merkkipäiviä 2011-2014, arkisto Vihdin Yrittäjät - merkkipäiviä 2011-2014, arkisto Taru-Kalusteen Tarja Siivonen toiminut yrittäjänä 40 vuotta Nummelan Kenttälässä toimivan Taru-Kalusteen yrittäjä Tarja Siivoselle on kertynyt yrittäjyysvuosia

Lisätiedot

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 Hei kaikille lukijoille. Olen Tytti Teivonen, matkailualan opiskelija Luksiasta. Olin työssäoppimassa Suzhoussa Kiinassa hotellissa kaksi kuukautta. Hotelli, jossa olin, on

Lisätiedot

TURVALLISUUSTIEDOTE 2013

TURVALLISUUSTIEDOTE 2013 RÄJÄHDEKESKUS TEKNINEN OSASTO HAAPAJÄRVEN TOIMIPISTE POHJOIS-SUOMEN HUOLTORYKMENTTI VARASTO-OSASTO HAAPAJÄRVEN VARASTO TURVALLISUUSTIEDOTE 2013 Puolustusvoimien räjähdetuotannosta ja -varastoinnista aiheutuvista

Lisätiedot

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä.

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. M istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. Poika meni metsään. Hän katseli ympärilleen ja huomasi satuja

Lisätiedot

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Päivi Urrila Hämeenlinnan seudullisen ympäristötoimen monisteita 14 2008 Hämeenlinnan kaupunki Urrila,

Lisätiedot

Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Mikkeli Heta Malinen

Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Mikkeli Heta Malinen Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Mikkeli 3.9.2015 Heta Malinen Nuorten tieto- ja neuvontatyö nuorisotyön tavoitteellisena peruspalveluna sisältää Ammattitaitoista tietoa, neuvontaa ja ohjausta kaikissa

Lisätiedot

Kurssitusten tarve kipuaa

Kurssitusten tarve kipuaa Kurssitusten tarve kipuaa 9.11.2000 08:02 Muinoin tietotekniikkakurssilla opeteltiin ohjelmat läpikotaisin. Nyt niistä opetellaan vain työssä tarvittavat toiminnot. Niissäkin on työntekijälle tekemistä,

Lisätiedot

Ikivihreä kirjasto loppuraportti määrittelyprojektille

Ikivihreä kirjasto loppuraportti määrittelyprojektille loppuraportti määrittelyprojektille Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy Sähkö ja informaatiotekniikan laitos Versiomuutokset 29.1.2014 viimeisin tilanne tietokantakonversiosta Mirja Loponen 7.2.2014 tarkennettu

Lisätiedot

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 AIHE KOETTIIN KIINNOSTAVAKSI YLI TUHAT VASTAAJAA 1008

Lisätiedot

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN PUHUMISEN HARJOITUSTESTI Tehtävä 1 KERTOMINEN Kerro, mitä teet, kun sinua jännittää. Sinulla on kaksi minuuttia aikaa miettiä, mitä sanot ja 1,5 minuuttia aikaa puhua. Aloita puhuminen, kun kuulet kehotuksen

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Tutkimus tutuksi! Eläkkeelle siirtyminen asiantuntijatyössä: (ELSA) Kati Ovaska: Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma. Ravintola Pääposti 13.4.

Tutkimus tutuksi! Eläkkeelle siirtyminen asiantuntijatyössä: (ELSA) Kati Ovaska: Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma. Ravintola Pääposti 13.4. Tutkimus tutuksi! Eläkkeelle siirtyminen asiantuntijatyössä: kokemuksen ja osaamisen säilyttämisen käytännöt (ELSA) Eerikki Mäki & Tanja Kuronen Mattila: Aalto yliopisto Kati Ovaska: Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö

Lisätiedot

Näin paransimme tuottavuutta. Hyvät käytännöt ja vakiinnuttamisen keinot Kieku-käyttäjäfoorumi

Näin paransimme tuottavuutta. Hyvät käytännöt ja vakiinnuttamisen keinot Kieku-käyttäjäfoorumi Näin paransimme tuottavuutta. Hyvät käytännöt ja vakiinnuttamisen keinot Kieku-käyttäjäfoorumi Jukka Aalto Helsinki 26.11.2015 Näkökulmat 1. Henkilöstöhallinto 2. Taloushallinto 3. Haasteet 27.11.2015

Lisätiedot

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan Hankekuvaus Hanke Turvallisuus kotona vuorokauden ympäri alkoi elokuussa 2010. Kaksivuotinen hanke on Kristiinankaupungin oma ja sen osarahoittajana toimii Pohjanmaan liitto. Hankkeen pääasiallisena kohderyhmänä

Lisätiedot

Kaivosalaan investoidaan

Kaivosalaan investoidaan Kaivosalaan investoidaan Suomessa tapahtuu kaivosalalla paljon hyviä asioita. Toukokuun lopulla nähtiin taas merkittävää panostusta tulevaisuuteen kun Suomen Rakennuskone Oy luovutti E. Hartikainen Oy:lle

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Maastoliikenteen perusteita

Maastoliikenteen perusteita Maastoliikenteen perusteita Mitä on maastoliikenne? Maastoliikenne tarkoittaa moottoriajoneuvolla ajamista maastossa eli tavallisten teiden ulkopuolella. Lain mukaan maasto on maa-alue ja jääpeitteinen

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC Yleistä - ENPI = European Neighbourhood and Partnership Instrument - CBC = Cross-border

Lisätiedot

! LAATUKÄSIKIRJA 2015

! LAATUKÄSIKIRJA 2015 LAATUKÄSIKIRJA Sisällys 1. Yritys 2 1.1. Organisaatio ja vastuualueet 3 1.2. Laatupolitiikka 4 2. Laadunhallintajärjestelmä 5 2.1. Laadunhallintajärjestelmän rakenne 5 2.2. Laadunhallintajärjestelmän käyttö

Lisätiedot

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610.

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610. YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö ALAIKÄISYKSIKÖIDEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin

Lisätiedot

Yhteinen visio. Visio voidaan saavuttaa luomalla suomalaiselle liikkujalle ja urheilijalle paras mahdollinen toimintaympäristö kehittyä ja menestyä

Yhteinen visio. Visio voidaan saavuttaa luomalla suomalaiselle liikkujalle ja urheilijalle paras mahdollinen toimintaympäristö kehittyä ja menestyä Yhteinen visio Suomi maailman liikkuvin ja pohjoismaiden menestynein urheilukansa 2020 Visio on yhteinen päämäärä koko suomalaiselle liikunnalle ja urheilulle, sen eri toimijoille Visio voidaan saavuttaa

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

VARAUTUMISSEMINAARI VARAUTUMINEN ALUEHALLINNON UUDISTUKSESSA

VARAUTUMISSEMINAARI VARAUTUMINEN ALUEHALLINNON UUDISTUKSESSA VARAUTUMISSEMINAARI 4.12.2008 VARAUTUMINEN ALUEHALLINNON UUDISTUKSESSA Pelastusylijohtaja Pentti Partanen VARAUTUMINEN Tarkoitetaan kaikkia niitä hallinnon ja elinkeinoelämän, tai jopa yksittäisen

Lisätiedot

Agility Games Gamblers

Agility Games Gamblers Agility Games Gamblers Games-lajeista ehkä hieman helpommin sisäistettävä on Gamblers, jota on helppo mennä kokeilemaan melkein ilman sääntöjä lukematta. Rata koostuu kahdesta osuudesta: 1. Alkuosa, jossa

Lisätiedot

KATSAUS NUORISOTAKUUN TOTEUTTAMISESTA KUNNISSA. Päivi Pienmäki-Jylhä

KATSAUS NUORISOTAKUUN TOTEUTTAMISESTA KUNNISSA. Päivi Pienmäki-Jylhä KATSAUS NUORISOTAKUUN TOTEUTTAMISESTA KUNNISSA Päivi Pienmäki-Jylhä Nuorisotakuu kunnissa Nuorten monialaiset ohjaus- ja palveluverkostot Etsivä nuorisotyö Työpajatoiminta Nuorisolain mukaiset nuorten

Lisätiedot

Yhdistystoiminnan kehittämisen tsekkauslista Missä meillä menee hyvin ja missä voisimme tulla yhdessä paremmiksi?

Yhdistystoiminnan kehittämisen tsekkauslista Missä meillä menee hyvin ja missä voisimme tulla yhdessä paremmiksi? Yhdistystoiminnan kehittämisen tsekkauslista Missä meillä menee hyvin ja missä voisimme tulla yhdessä paremmiksi? Yhdistyksen toiminta-ajatus Onko meillä yhteinen näkemys siitä, miksi yhdistys on olemassa?

Lisätiedot

Metallituotteiden valmistus. Ahtaaja jäi satamassa teräsaihioiden purkutyössä haarukkatrukin alle TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT

Metallituotteiden valmistus. Ahtaaja jäi satamassa teräsaihioiden purkutyössä haarukkatrukin alle TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT TOT-RAPORTTI 11/02 Ahtaaja jäi satamassa teräsaihioiden purkutyössä haarukkatrukin alle TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus Satamassa purettiin 20 tonnin painoisia teräsaihioita laivasta. Teräsaihiot

Lisätiedot

Optima-päivä

Optima-päivä Optima-päivä 6.11.2014 Open Badge -konsepti yrityksen tuotekoulutuksissa mainio mahdollisuus vai hankala haaste? johan.boholm@raisoft.com Oy Raisoft Ltd www.raisoft.com PL 144, 67101 Kokkola Puh. 0207

Lisätiedot

Nuorten ohjaamo matalan kynnyksen asiointipiste Lapin ELO Jatkuvan oppimisen ja ohjauksen yhteistyöryhmä 23.8.2015 Kehittämispäällikkö Tarja

Nuorten ohjaamo matalan kynnyksen asiointipiste Lapin ELO Jatkuvan oppimisen ja ohjauksen yhteistyöryhmä 23.8.2015 Kehittämispäällikkö Tarja Nuorten ohjaamo matalan kynnyksen asiointipiste Lapin ELO Jatkuvan oppimisen ja ohjauksen yhteistyöryhmä 23.8.2015 Kehittämispäällikkö Tarja Saarelainen Rovaniemen kaupunki 040-3548086 tarja.saarelainen@rovaniemi.fi

Lisätiedot

Kuljetus TOT 17/00. Kuorma-auton kääntyväkattoinen kapelli osui 20 kv:n sähkölinjaan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Kuorma-autonkuljettaja

Kuljetus TOT 17/00. Kuorma-auton kääntyväkattoinen kapelli osui 20 kv:n sähkölinjaan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Kuorma-autonkuljettaja TOT-RAPORTTI 17/00 Kuorma-auton kääntyväkattoinen kapelli osui 20 kv:n sähkölinjaan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus Kuorma-autonkuljettaja oli ajanut kuorma-autonsa väärään purkupaikkaan. Tällä

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Juhla-,kokous- ja muistelumamatka Lappiin Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Kukonlaulun aikaan syyskuun 19.päivänä aloitimme LaaksojenAutoteknillisen yhdistyksen matkan Rovaniemen suuntaan.

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun erillisratkaisu - oikein vai väärin? Juha Jolkkonen erikoislääkäri, EMBA virastopäällikkö Terveyspoliittinen seminaari 29.9.

Pääkaupunkiseudun erillisratkaisu - oikein vai väärin? Juha Jolkkonen erikoislääkäri, EMBA virastopäällikkö Terveyspoliittinen seminaari 29.9. Pääkaupunkiseudun erillisratkaisu - oikein vai väärin? Juha Jolkkonen erikoislääkäri, EMBA virastopäällikkö Terveyspoliittinen seminaari 29.9.2016 Pääkaupunkiseudun erillisratkaisu Pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008

Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008 Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008 Selvitys Kysely toteutettiin huhtikuussa 2008 Luonteeltaan selvitys:

Lisätiedot

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö HYVINVOIVA SIHTEERI Haasta itsesi huipulle seminaari 23.9.2016 Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö SIHTEERI 2 26.9.2016 SIHTEERI ENNEN Kun esimies tuli aamulla töihin, hänen sihteerinsä oli ovella vastassa

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

High Class ratkaisu! Joustavat moduuliratkaisut kouluille ja päiväkodeille

High Class ratkaisu! Joustavat moduuliratkaisut kouluille ja päiväkodeille High Class ratkaisu! Joustavat moduuliratkaisut kouluille ja päiväkodeille www.ramirent.fi Korkeat standardit Monipuolisiin High Class-tiloihin sovelletaan standardeja, jotka ovat lähes yhtä tiukat kuin

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville

Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihdossa syvennetään maailmalla oman alan osaamista, kielitaitoa ja kansainvälisiä verkostoja. Vaihdossa hankitut tiedot,

Lisätiedot

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 Kemijärven Yrittäjät ry VISIO Kemijärven Yrittäjät ry tavoittelee vahvaa tulevaisuutta hoitamalla rakentavalla yhteistyöllä yrittäjyyden asiat kuntoon. Kemijärven Yrittäjät ry

Lisätiedot

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta MOSAIIKKI RY MAMU-MEDIA PALAUTEANALYYSI v. 2015 toiminnasta Palautetta Mosaiikki Ry:n ja MaMu-Median hankkeen tiedotus- ja neuvontatoiminnasta on kerätty yhteistyökumppaneilta, hankkeen asiakkailta ja

Lisätiedot

Puolustusvoimien kilpailutoiminta

Puolustusvoimien kilpailutoiminta Puolustusvoimien kilpailutoiminta Ohje Puolustusvoimien kilpailu- ja valmennustoiminnasta 1. Johdanto 1.1 Kilpaurheilun perusteet Puolustusvoimien kansallinen ja kansainvälinen kilpailutoiminta tähtää

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Maanpuolustuskorkeakoulu Suomen ryhdikkäin yliopisto

Maanpuolustuskorkeakoulu Suomen ryhdikkäin yliopisto Maanpuolustuskorkeakoulu Suomen ryhdikkäin yliopisto Maanpuolustuskorkeakoulun asema PLM Valtioneuvosto OKM Puolustusvoimain komentaja PE Maavoimat Merivoimat Ilmavoimat MPKK Yliopistot MPKK:n tehtävät

Lisätiedot