OLETKO MELKEIN MONITURVA- AS S?

Transkriptio

1

2 OLETKO MELKEIN MONITURVA- AS S? KESKITÄ' KAlIqq PERHEESI VAKUUTUKSET POHjOLA-YHTIÖIHIN, NIIN PAASET NAUTTIMAAN MONITURVA-EDUISTA! Toimintakertomus1983 Puheenjohtajan katsaus Piirikisat 1983 hyvä alku kisajärjestelmälle Urheiluseura - Suomen liikuntaelämän peruskivi Suurkilpailut Suomessa luottamuksen viesti SVULn toiminta Tavoitejohtamisprojekti Seura toiminta Valmentajakoulutus Nuorisotoiminta Liikuntapoliittinen toiminta Kansainvälinen toiminta Tiedotustoiminta Suomen Urheilulehti Ansiomerkit SVULn kunniajäsenet Henkilökunta SVUL:n hallinto Liittohallitus Liittovaltuusto Valiokunnat SVULn edustus yhteisöissä Talous Rahoituslaskelma Tuloslaskelma Tase Tilintarkastuskertomus Jäsenjärjestöt Jesirmaja Töölön Urheilutalosäätiö Uusi toimitalo Länsi-Pasilaan Töölön Urheiluhallit - SVULn squash-hallit SVULn palveluyksiköt Suomen Urheiluopisto POHJOLAFYHTIÖT POHJOLA SUOMI-SALAMA EUROOPPALAINEN ILMARINEN SUOMEN VALTAKUNNAN URHEILULIITTO Topeliuksenkatu 41 a, Helsinki PL 202, Helsinki puh. (90) 47371

3 PUHEENJOHTAJAN KATSAUS Toimitus ja taitto Mirja Lindgren Kuvat Pentti Pekkala Suomen Valtakunnan Urheiluliitto SVUL Vuosi sitten arvioin edellisen vuoden huippu-urheilumme tilaa toteamalla, että "se oli olympianäkymiä ajatellen vaisu". Päättyneen vuoden kohdalla on ilo todeta, että ryhdistäytyminen oli yllättävänkin nopeaa. Saavutimme useita maailman- ja Euroopan mestaruuksia. Pääsimme olympiavuoden aattona asemaan, josta on hyvä ponnistaa vähintään kohtuullisen menestyksen saavutamiseksi Sarajevossa ja Los Angelesissa. Kaikesta saattoi panna merkille, että urheilijat ja organisaatiot antavat parhaan panoksensa kisamenestyksen saavuttamiseksi. Kertomusvuoden aikana järjestettiin maassamme ennätysmäärä eri lajien MM- ja EM-kisoja. Niistä selvästi suurimmat, yleisurheilun I MM-kisat, olivat merkittävä voitto kansainväliselle huippu-urheilulle ja myös Suomelle kisojen järjestäjänä. Kaikkien aikojen osanottoennätys osallistuvaa maata - osoitti, että huippu-urheilu kerää yhä useammat maat "saman lipun" alle. Suomen asema sitoutumattomana maana loi osaltaan edellytykset kaikin puolin rikkeettömille kisoille. Suurkilpailujen ruuhka nostatti kuitenkin ongelman, jollaista ei ennen ole koettu. Valtiovallan mahdollisuudet antaa täysimääräinen takuu pienten urheilumuotojen liitoille vähenivät. Myös TV:n ja julkisen sanan mahdollisuudet osoittaa riittävää ja toivottua huomiota pienille lajeille vähenivät entisestään. Vastaisuudessa on löydettävä keinot, joilla saavutetaan nykyistä parempi koordinaatio suurkilpailujen anomisessa. Vain täten vältetään sellaiset vahingot, lähinnä taloudelliset, joiden korjaamiseen menee kohtuuttomasti aikaa. Edellisenä vuonna lukkoonlyöty kisajärjestelmä lähti hyvin käyntiin. Kuusi piiriämme järjesti piirikisansa, joihin osallistui yhteensä yli henkilöä, mikä on keskimäärin runsaat osanottajaa/piiri. Kun loput piireistämme järjestävät kisansa tänä vuonna, tavoittelemme kaikkiaan lähes osanottajan rajaa. Kisajärjestelmämme siis koskettaa ja motivoi todella suurta joukkoa, kuten sen tarkoitus onkin. Yli jäsenseuraamme ovat vuosikymmenien varrella tehneet suurenmoisen työn urheilumme kaikinpuoliseksi kehittämiseksi. Niiltä ei enää kohtuudella voisi odottaa merkittäviä lisäponnistuksia lolmll1nan laajentamiseksi. SVU L:n teettämät seuratoimintatutkimukset osoittavat kuitenkin ihmisten odotuksien olevan suuret. Erityisesti toivotaan lisäuävän kuntourlieilua ja nuorisotoimintaa ilman vakavia kilpailullisia tavoitteita. Kun vapaa-aika maassamme koko ajan lisääntyy ja sen mukanaan tuomat ongelmat kasvavat, joudumme vastaamaan näihin odotuksiin ja haasteisiin. Tarvitsemme siksi lisää resursseja. Kaikki maamme urheiluseurat käyttävät vuosittain yhteensä n. 500 milj. mk toimintaansa. Tästä yhteiskunnan tuki on n. 10 % ja sitä olisi lisättävä nopeasti ja paljon. Valtiovallalla on hallussaan Veikkauksen tuottona säästövaroja, joita tulisi nyt osoittaa liikuntalain mukaiseen seuratoiminnan tukemiseen. Nykyisen 50 mili. mk:n kolmin-nelinkertaistaminen parin kolmen vuoden aikana on tapa, jolla seurojen toiminnan kehittämisedellytyksiä voidaan parantaa. Seurojen tekemä, yhä suurempiin joukkoihin kohdistuva työ on toimintaa, jota yhteiskunnan pitää ja kannatta tukea. Tätä kirjoitettaessa tiedämme jo talvikisojen tulokset. Saavutimme ainutlaatuisen menestyksen, josta on ennenkaikkea onniteltava ja kiitettävä hiihtoväkeä seuroissa, piireissä ja SH L:ssa. Osoitimme jälleen kerran, että pitkäjännitteinen, hyvin suunniteltu, tinkimätön ja innolla tehty työ aikanaan aina palkitaan menestyksellä. Kiitän jokaista järjestömme jäsentä menestyksellisestä urheiluvuodesta 1983 ja toivotan Teille kaikille onnea ja menestystä alkavana olympiavuonna / ujl{ "1 J ukka Uunila 3

4 PIIRIKISAT HYV A ALKU KISAJARJESTELMALLE Viime kesän piirikisoilla saavutettiin osin jo koko kisajärjestelmälle asetettuja tavoitteita. Ne kannustivat nuorisoa jatkamaan urheiluharrastustaan ja motivoivat harjoittelua. Urheiluseuroille ne olivat jäsenistöä kokoava huipentuma. Piireissä todettiin niiden avulla saadun apua myös vetäjäongelmiin. Erilaisiin tehtäviin sekä piiri- että seuratasolla saatiin mukaan uusia henkilöitä. Piirien luottamuselinten työmäärää kisat lisäsivät huomattavasti, mutta projektiluontoisena ne hoidettiin esimerkillisesti. Kesän 1983 kisat ovat malleina tänä kesänä toteutettaville piirikisoille. Niiden kokemuksia pystytään hyödyntämään ja odotettavissa on entistä vilkaampi ja tuloksekkaampi kisakesä. Piirien tapahtumien osanottajat ovat levittämässä tietoa reippaista ja iloisista nuorten urheilukisoista ja täten herättämässä innostusta tulla "Kunnon kimpassa" Jyväskylässä 1985 pidettäviin Nuorten Talvisuurkisoihin ja kesällä 1986 Lahdessä järjestettäviin Nuorten Suurkisoihin. SVUL:n kisajärjestelmä käynnistyi kuusilla piirikisoilla kesällä Maakunnalliset kisatapahtumat ovat tärkeä lenkki koko 1980-luvun kattavassa suurten svullilaisten urheilutapahtumien sarjassa. Viime vuoden piirikisat osoittivat kisajärjestelmän tarpeellisuuden. Varsin pikaisella aikataululla toteutetut tapahtumat onnistuivat yli odotusten. Kahtena kesäkuun viikonloppuna kerääntyi yli urheilevaa nuorta alueellisiin suurkisoihin Kokkolaan, Kajaaniin, Seinäjoelle, Hämeenlinnaan, Harjavaltaan ja Hyvinkäälle. Näissä kaupungeissa pidetyt kisatapahtumat olivat osanottajille erinomainen urheiluharrastuksen kohokohta. Piirikisojen ohjelmat olivat pääpiirteissään samanrunkoisia. Järjestelyiltään kisat olivat osoitus suomalaisen urheiluväen kyvystä järjestää urheilutilaisuuksia - eri puolilta tulleet kommentit olivat isännille mieluisaa kuultavaa. Ne tarjosivat seurojen nuorille mahdollisuuden osallistua oman lajinsa kilpailu-, näytös- ja koulutustapahtumiin. Näin voitiin voimia ja taitoja punnita varsin mittavissa yhteyksissä. SVUL:n jäsen liitot olivat koulutustapahtumissa hyvin aktiivisesti mukana antaen lajien parhaat kouluttajat käyttöön. Liikuntaleirit kokosivat monipuolisen ohjelmansa pariin Lasten Urheilukoulujen oppilaat ja ne, jotka eivät lajivalintaansa vielä ollet tehneet. Piirikisoissa kohtasivat samanhenkiset nuoret useissa eri tilanteissa. KilpailuIlisten tapahtumien lisäksi oli järjestetty illanviettoja diskoineen. Kaikissa kisoissa oli joku urheilullinen huipputapahtuma - kansalliset tai kansainväliset kilpailut - jossa nuoret saivat omin silmin seurata esikuviensa kilpailua. Näyttävä kisamarssi ja pääjuhla olivat elämyksiä niin nuorille kuin varttuneemmillekin kisailijoille. Maakunnallisina urheilun suurkatselmuksina piirikisat saivat alueellaan mittavasti julkisuutta osakseen. Maakunta- ja paikallislehdistö sekä alueradio raportoivat kiitettävästi kisatapahtumista. Sekä osanotto että menestyminen huomioitiin. Piirikisojen merkitys svullilaisen nuorisotoiminnan toteuttamisessa tuli näkyvsti esille. 4 5

5 URHEILUSEURA....- SUOMEN LIIKUNTAELAMAN PERUSKIVI SVUL:n keskushallinnossa on selvitetty tutkimuksin ja seurojen vuosiilmoitustiedoin suomalaisen urheiluseuran olemusta ja toimintaa. Tilastotiedot vahvistavat urheiluseuratoiminnan olevan maassamme ylivoimaisesti mittavinta vapaaehtoista kansalaistoimintaa. Lähes 3500 SVUL:n seuran antamista tiedoista voidaan hahmotella suomalaisen keskivertoseuran KVS:n - muotokuva. Viime vuoden lopulla kyseisessä esimerkkiseurassa oli 265 jäsentä, joista lähes puolet oli yli 15-vuotiaita miehiä; alle 15-vuotiaita seuran jäsenistöstä oli kolmasosa. Viimeisen vuoden aikana jäsenmäärä on kasvanut muutamalla henkilöllä. * SVUL:n 18 piirissä on yhteensä 3496 jäsenseuraa. Niiden ja piireihin kulumattomien svullilaisten seurojen sekä Suomen Metsästäjäliiton yhteenlaskettu henkilöjäsenmäärä oli viime vuoden lopussa henkeä. Yli tuhat jäsentä on 149 seurassa, alle 50 jäsentä 777 seurassa. KVS:n jäsenmaksu on tuskin kenellekään liikuntaharrastuksen esteenä. Aikuisten vuosittainen jäsenmaksu on 38 mk ja lasten 20 mk. Näillä jäsenmaksuilla seura sai koottua noin mk - kaikki jäsenet eivät ole suorittaneet edes tätä pientä maksua harrastusmahdollisuudestaan. * Lähes puolessa seuroista Jasenmaksu on alle 20 mk, erittäin harvoissa (n. 3 % :ssa) jäsenmaksu on yli 100 mk. KVS saa kunnalta melko huomattavan avustuksen - hieman yli mk v Jäsenmaksut ja kunnan avustus yhteen laskettuna kattavat seuran yli mk:n kokonaisbudjetista kuitenkin vain 15 %. Loput eli yli mk seuran on hankittava omin neuvoin. Tärkein tulon hankintakeino on tutkimusten mukaan kilpailutoiminta, toiseksi tärkeimpänä ovat erilaiset tempaukset. * SVUL:n seurojen budjetit ovat hyvin eri suuruisia. Pienimmät tulevat toimeen alle tuhannella markalla. Suurimmat bingoja ja huvitilaisuuksia hoitelevat, pyörittävät vuodessa miljoonien budjetteja. Yli miljoonan ma'rkan kokonaisbudjetti oli v seuralla. Seurassa harrastetaan pääasiassa kahta lajia, toinen on mitä todennäköisimmin hiihto tai yleisurheilu. Esimerkkiseurallamme ei ole palkattua toimihenkilöstöä, kaikki tapahtuu vapaaehtoisin voimin. Johtokunnan jäsenistä suurin osa on miehiä, mutta mukaan on uskaltautunut muutama nainenkin. Johtokunnan avainhenkilöiden tehtävät ovat siinä määrin työllistäviä, että puheenjohtajan, sihteerin ja rahastonhoitajan toimikausi on keskimäärin alle kolme vuotta. Suurimpana esteenä toiminnan laajentumiselle onkin henkilöiden puute. Seuran mittava harjoitustoiminta on noin kymmenen henkilön harteilla. Heistä yli puolet on valmentajia ja loput lähinnä nuorten ohjaajia. Valmentajista yksi on käynyt SVUL:n A-tason kurssit ja yksi B-tason. Yhteisten harjoitustilaisuuksien vetämisen lisäksi he huolehtivat myös urheilijoiden henkilökohtaisesta valmennuksesta. Pääosan KVS:n toiminnasta kattavat seruan harjoitustilaisuudet, joita on pidetty viidesti viikossa ympäri vuoden; niissä kaikissa on ollut toistakymmentä osanottajaa, suorituskertoja on tullut täten lähes kolme tuhatta. Seura on järjestänyt myös kuntoliikuntatilaisuuksia. Alle 15-vuotiaille tarkoitettu urheilukoulu on kokoontunut vuoden aikana 25 kertaa, siinä on ollut n. 20 innokasta oppilasta. Harjoittelun tuloksia on mitattu mm. jäsentenvälisissä kilpailuissa, joita KVS järjesti v seitsemät. Niissä oli yhteensä noin kaksisataa osanottajaa. Yksilölajien kilpailutoiminnan huipentumina olivat seuran järjestämät kahdet piirkunnalliset ja ja yhdet kansalliset kilpailut. Edelläolevat luvut antavat kuvan siitä minkälaista mittavaa liikuntatoimintaa on maamme tuhansissa vapaaehtoisin voimin toimivissa urheiluseuroissa. Skaala on tietysti hyvin vaihteleva: tuhansien jäsenten suuret yleisseurat hallitsevat paikkakuntansa liikuntatoimintaa ja järjestävät lukuisa tapahtumia päivittäin. Pienet yhden lajin erikoisseurat ovat taas keskittyneet omaan lajiinsa ja toteuttavat toimintaansa huomattavasti suppeamissa puitteissa. 7

6 SUURKILPAILUT SUOMESSA LUOTTAMUKSEN VIESTI Yleisurheilun MM-kisoihin Helsingissä 1984 osallistui 154 kansainvälisen yleisurheiluliiton IAAF:n jäsenjärjestöä. Maailman jokainen kolkka oli edustettuna. Kaiku kisoista ja Suomest'a kiiri radion ja television välityksellä 135 maahan. Yli tuhat lehtimiestä sadoista lehdistä ja uutistoimistoista rakensi omalta osaltaan kuvaa Suomesta urheilumaana. MM-kisat olivat Helsingin olympiakisojen 1952 jälkeen mittavin tapahtuma Suomessa, mutta e'ivät tietysti sinänsä mikään poikkeus suurkilpai lujen sarjassa. Pieneksi maaksi olemme täyttäneet kohtuullisen hyvin velvollisuutemme toimia omalla vuorollamme kisaisäntänä. Meillä muistetaan hyvin hiihdon MM-kilpailut, suunnistuksen, hiihtosuunnistuken ja ampumahiihdon MM-kisat, toistuvat jääkiekkoilun MM-kisat, koripalloilun, lentopalloilun, pikaluistelun ja yleisurheilun EM-kisat, taitoluistelun EM- ja MMkisat, monien voimalajien EM-kisat... - luettelo on pitkä. Turhaan ei Helsingin ylipormestari Raimo Ilaskivi korostanut MM-kisojen osanottajille pääkaupungin osuutta kansainvälisenä urheilunäyttämönä: yksin Helsingissä järjestettiin runsaan vuoden aikana yhdet MM-kisat ja viidet EM-kisat. Helposti syntyy kysymys, miksi Suomi on mukana tällaisessa ruljanssissa? Mikä merkitys pienelle maalle on suurten kisojen järjestämisellä? Yhdessä suhteessa vastaus on aivan selvä. Kisojen järjestäminen on merkittävää ja luonnollista, koska suomalainen urheilu tarvitsee itse näitä suurkilpailuj a. Kaikkia urheilumuotojamme koskee sama peruslähtökohta, mikä saneli yleisurheilun ensimmäisen 8 MM-kisojen hakemisen Suomeen. Luonnollisesti tavoitteena oli rakentaa yleisurheilumme kisojen tuotolla, mutta toki yhtä tärkeää oli hankkia väkevä piristysruiske koko kentälle, luoda tavoitteita toimintaan, tuoda kotimaahan nähtäväksi koko huippukehitys ja ennen kaikkea tarjota omille urheilijoille mahdollisuus menestyä kotiyleisön edessä. Monet suomalaiset suurkisojen järjestäjät ovat viime vuosina pystyneet osoittamaan, että hyvän suunnittelun ja innostuneen vapaaehtoisen jäsentyön avulla kilpailut ovat olleet taloudellinen menestys. Hyvä tuotto ei kuitenkaan voi olla ratkaiseva tekijä, kun kisoja haetaan. Kohtuullista valtiovallan tukea on lupa odottaa, jotta eri urheilumuodoille saadaan se merkittävä kehityssysäys, jonka vain omassa maassa pidetty suurkisa voi antaa. Tällaiselta panostukselta haetaan usein muitakin seuraamuksia. Kysytään, mitä Suomi saa suurkisamenestyksestään muuta kuin oman riemunsa aiheen? Myydäänkö suomalaista sellua enemmän, kun Lasse Virenin perässä juoksutetusta Suomen lipusta 1972 tuli Yhdysvaltojen televisioruuduissa olympiakisaohjelmien tunnus? Kerääkö Suomi nyt enemmän matkailutuloja, kun MM-kisojen tv-avaus toistuvasti näytti kauniita puistojamme, kirkkaita merenlahtiamme ja puhdasta ilmaamme? Vastausta ei ole. Sitä e i kukaan mittaa, ei edes yritä. Matkailun edi stämiskeskus heittää helposti miljoonien markkojen verkkoja maailmalle tehtävänsä täyttämiseksi, mutta kun sen arveltiin käyttävän hyväkseen yleisurheilun MM-kisojen todella mittavaa mainosarvoa ja jatkuvia yhteyksiä yli 150 maahan, erehdyttiin suuresti. Emme edelleenkään tiedä, mitä Viren ja lippu ovat myyneet, emme sitäkään, mikä merkitys on ollut Intian suurimman sanomalehden suomalaista urheilua, kauppaa ja politiikkaa koskevalla keskiaukeaman mittaisella jutulla, jonka otsikkona oli " SUOMI, we are coming! ", pääteemana edessäolevat MM-kisat. Voimme vain arvella sen Ateenan suurimman iltapäivälehden yleisönosastossa julkaistun jutun tehoa, jossa katkerasti kysyttiin: "Miksi näytitte meille tv:ssä sen kauniin maan, sen puhtaan ilman? Miksi toistitte meille saasteessa eläville sitä päivästä toiseen?". Todennäköisesti meidän ei tarvitsekaan tietää tällaisten mukavasti kutkuttavien esimerkkien vaikutusta. Ei sellua kuitenkaan myydä Virenin juoksulla eikä tahkojuustoa intialaislehtien artikkeleilla korkeushyppääjä Urho Kekkosesta ja lentopalloilija Mauno Koivistosta. Ratkaisut ' tehdään muilla perusteilla, vaikka käytäväkeskusteluihin saadaankin näistä tuoreimmista tapahtumsita pikantti sävy Nurmen, sisun ja Sibeliuksen oheen. Yksi noita muita perusteita on luottamus. Luottamus siihen maahan, jonka tuotteita aiotaan ostaa, sen tekijöiden toimituskykyyn, sen maan rajojen turvallisuuteen ja kaupan vapauteen, takuuseen siitä, että tuote saadaan ajallaan eikä raha mene hukkaan. Suomalaiset suurkilpailuj en järjestäjinä tunnetaan maailmalla takuutyötä tekevinä, aidon urheilun ilmapiirin luojina. Tällainen urheilun - niinkuin monen muunkin asian - kautta hankittu luottamus merkitsee ajan mittaan Suomelle paljon.

7 SVUL:N TOIMINTA 1983 Tavoitejohtamisprojekti Mittavassa JOTA V A-koulutuksessa onnistuttiin vuoden aikana sekä laadullisesti että määrällisesti erinomaisesti. Koulutuksessa oli yhteensä 768 osallistujaa ja yksittäisinä henkilöinä seminaareihin osallistui 496 liittojen, piirien ja seurojen johtoihmistä. Koulutusprojektin tuloksia arvioitiin vuoden aikana ja onnistumisista nousivat päällimmäisiksi yhteistoiminnan kehittyminen koko SVULssa, tavoitteellisen ajattelun juurtuminen, suunnitelmallisuuden lisääntyminen ja vastuukysymysten selkiintyminen osallistuneiden organisaatioiden toiminnassa. Tämän lisäksi on monia JOTA VILLA kehiteltyjä ideoita toteutettu käytännössä. Valmius uusiin, entistä ennakkoluulottomimpiin ratkaisuihin eri SVUL:n yksiköissä on yksi koulutuksen oheistuloksista. Tavoitejohtamisen soveltamisessa laajasti urheiluorganisaatioon on koettu edelleen ongelmia ja suunnittelujärjestelmät ovat vielä JOTAVAN- KIN jälkeen monessa yksikössä liian raskaita. Koulutusta on projektin aikana saatujen palautteiden perusteella jatkuvasti hiottu ja terävöitetty keskeisimmissä kysymyksissä. Myös liitokohtaisia sovellettuja jaksoja toteutettiin vuoden aikana onnistuneesti. Kouluttajina ovat toimineet kaksitoista tehtävään erikseen koulutettua henkilöä, joista useimmat toimivat SVUL:n sisällä eri tehtävissä. Vuoden aikana päättyi neljäs Suomen Urheiluopiston ja SVUL:n yhdessä järjestämä Liikuntahallinnon Tutkinto. Tutkinnon suoritti kuusitoista järjestön toimihenkilöä. LHT:n käyneille ehdittiin järjestää jo vuoden aikana jatkokoulutustakin. Viidennellä LHT:llä tehtiin historiaa, kun ensimmäinen seuran toiminnanjohtaja aloitti tutkinnon suorittamisen; Viipurin Urheilijoiden Raimo Reinikka avasi tietä seurojen toimihenkilöille johtamiskoulutukseen. JOTA V A-KOULUTUS r OSALLISTUJIEN MÄÄRÄ '" 1- TAVOITETASO ~ % 84% Kiyttöaate 91 % \ ~ t) OPTIMITAVOITE 1700 ) 2000 MAKSIMITAVOITE ~ 11

8 Seuratoiminta Vuoden 1983 seuratoimintasektorin pääteemat olivat seurakonsulttikoulutuksen ja -järjestelmän käynnistyminen sekä vuonna 1982 tehtyjen tutkimusten tulosten tiedottaminen koko organisaatiolle. Seurakonsulttijärjestelmällä koulutettiin seuraaville liitoille henkilöitä toimimaan seurojen parissa: - Hiihtoliitto - Suunnistusliitto - Painonnostoliitto - Luisteluliitto - Koripalloliitto - Lentopalloliitto - Pesäpalloliitto - Soutuliitto - Moottoriveneliitto - Tennisliitto ja - Squashliitto. Koulutustilaisuuksia pidettiin kolme, joissa koulutettiin edellisten liittojen lisäksi myös piireille seurakonsultteja. Koulutettujen määrä oli yhteensä 57. Järjestelmä alkoi seurakäyntien osalta toimia vuoden loppupuolella. Ensimmäiset palautteet tullaan saamaan kevään -84 aikana. ' Vuonna 1982 tehtyjä seuratoimintatutkimustuloksia hyödynnettiin pääasiassa jakamalla tutkimuksista tehtyä yhteenvetoa liittojen ja piirien luottamus- ja toimihenkilöille. Tuloksia on käsitelty liittojen ja piirien lehdissä sekä eri koulutus- ja juhlatilaisuuksissa. Tutkimusten esiintuomien ongelmien selvittämiseksi käynnistettiin kaksi jatkotutkimuksta, toinen Suomen Urheiluopistolla, toinen Jyväskylän yliopistolla. Molemmat jatkotutkimukset ovat opinnäytetöitä ja käsittelevät vetäjäongelmaa seuroissa. Seurojen päätoimisiin toiminnan ~ johtajiin pidettiin yhteyttä yhdellä yhteisellä tilaisuudella. Paikalla oli 32 henkilöä. Tilaisuuden yhteydessä toiminnanjohtajat järjestäytyivät: perustettiin Suomen urheiluseurojen johtavat toimihenkilöt r. y. Vuoden aikana valmistui kolme uutta materiaali pakettia seurojen käyttöön: - miten perustan urheilukoulun - urheiluseuran varainhankinta ja - urheiluseuran kunto- ja perheliikunnan toteuttaminen. Piirien toimesta jatkettiin seuroille suunnattu jen järjestötoiminnallisten koulutustilaisuuksien toteuttamista. Järjestettiin seuraavat koulutustilaisuudet: - puheenjohtajakurssi - markkinointikurssi - talouskurssi - sihteerikurssi - tiedottajakurssi ja - seminaaritoiminnan kehittämiskurssi. Valmentajakoulutus Valmentajakoulutuksen painopistealueena on ollut C- ja B-tason uusimuotoisen ja uudella materiaalilla toteutetun valmentajakoulutuksen vakiinnittaminen ja tuloksen varmistaminen. Saadut palautteet ovat olleet erittäin positiivisia ja näyttää siltä, että siirtyminen uusittuun koulutukseen on tapahtunut ilman suuria vaikeuksia. Toisaalta vuoden aikana on toteutettu A-valmentajaseminaarin sisällön uudistus. A-valmentajatutkinnon yleisosa sekä erikoisosat - kestävyys, voima- ja nopeus, palloilut, taito sekä kamppailut - ovat valmiina vuoden 1984 A-seminaareissa käytettäväksi. Urheiluopiston henkilökunta ja kotilutusohjaajat ovat ratkaisevasti vaikutaneet siihen, että valmentajakoulutus on pystytty tehokkaasti toteuttamaan. Heidän apuaan tullaan tarvitsemaan myös uuden A-valmentajakoulutuksen toteuttamisessa. Toisaalta myös materiaalin kirjottajat. jotka lähinnä ovat vastanneet kouluttajakoulutuksesta ensi vaiheen luennoitsijoina ovat ratkaisevasti vaikuttaneet saavutettuun tulokseen. Koulutusohjaaj ille järjestettiin koulutustilaisuuksia edellisen vuoden tapaan kaksi, joiden sisältö keskittyi erityisesti valmentajakoulutukseen. seurakonsultointiin ja piirikisoihin sekä opetusmateriaalin käytön tehostamiseen vierailulla, joka tehtiin Urex Oy:n opetuslaboratorioon Porvoossa. Tämän lisäksi osa koulutusohjaajista osallistui opintomatkaan Saksan Liittotasavaltaan, missä tutustuttiin sekä kisa- että leiritapahtumiin, mutta myös monipuolisesti sikäläiseen urheilututkimusorganisaatioon. Liitojen koulutuksesta ja valmennuksesta vastaavien kanssa jatkettiin yhteisiä koulutus- ja neuvottelutilaisuuksia, joiden joukossa oli myös tutustuminen edellämainittuun opetuslaboratorioon. Suomen Urheilu opisto jatkoi Kansallisen Valmentajatutkinnon toteuttamista, josta saadut palautteet ovat entistä myönteisempiä. Valmentajakoulutuksen eri osaalueilla on uudistusprosessi saatu nyt alkuun ja tulevien vuosien tehtävä on sen myönteisen alun varmistaminen sekä erityisesti laadullisen tason ylläpitäminen. SEUROISSA TOIMIVAT OHjAA JAT JA VALMENTAJAT A-valmentajat B-valmentajat C- ja muut valmentajat ja ohjaajat OHJAAJA- JA VALMENTAjA KOULUTUS Seuraohjaajatutkinto 3387 Seuravalmentajatutkinto 1008 A-valmentajaseminaari 143 LUK-johtajakurssi 120 LEIRITOIMINT A Koulutusleirit Liikuntaleirit Nuorisotoiminta SVUL:N KISAJÄRJESTELMÄ Edellisen vuoden päätösten mukaisesti SVUL:n kisajärjestelmä käynnistyi vuonna 1983 kuudessa piirissä järjestetyillä piirikisoilla. Kisoja järjestivät Etelä-Pohjanmaa, Häme, Kainuu, Keski-Pohjanmaa, Satakunta ja Uusimaa. Kisoissa oli yhteensä yli osanottajaa. Vuoden 1983 aikana käynnistettiin myös yhdessätoista piirissä kisavalmistelut seuraavaa kesää varten. Kuluneen vuoden aikana SVUL:n liittohallitus asetti keskushallinnossa erillisen projektin toteuttamaan Nuorten Talvisuurkisat 1985 ja Nuorten Suurkisat Keskeiset tehtävät vuoden 1983 aikana olivat projektisuunnitelman mukaisesti seuraavat: - neuvoteltiin kisakaupunkiehdokkaiden kanssa ja neuvottelujen perusteella päätettiin pitää vuoden 1985 Nuorten Talvisuurkisat Jyväskylässä ja vuoden 1986 Nuorten Suurkisat lahdessa nimettiin keskushallinnon yhteyteen projektiorganisaatio. Projektin toimihenkilöstössä aloittivat työnsä projektipäällikkö, projektisihteeri ja oto-taloussihteeri - aloitettiin paikallisorganisaatioiden kokoaminen Jyväskylässä ja Lahdessa hyväksyttiin projektin tavoitteet käytiin ensimmäinen neuvottelukierros jäsenliittojen kanssa lajikohtaisista kisaohjelmista. Näiden neuvottelujen perusteella Nuorten Talvisuurkisoihin osallistuu 40 lajia ja Nuorten Suurkisoihin kaikki SVUL:n liittojen edustamat lajit - käynnistettiin yhteistyöneuvottelut taloudellisten tukijoiden kanssa. Kisaprojektin valmistelussa on pyritty hyödyntämään SVUL-80 -juhlavuosiprojektin keskeisten vastuuhenkilöiden kokemuksia. LASTEN URHEILUKOULU - LUK Lasten Urheilukoulu-toimintaa tehtiin kolmatta vuotta tunnetuksi SVUL-piirien toimesta. Vuoden 1983 seuratoimintailmoitusten mukaan LUK-ideologian mukaista nuorten monipuolista harjoitustoimintaa toteutti 696 seuraa. Vastaava luku vuonna 1982 oli 479, joten seurojen määrä kasvoi noin 30 %. Vuoden 1983 kulueassa käynnistettiin myös keskustelu SVULn jäsenliittojen kanssa LUK-ideologian mukaisen toiminnan soveltamisesta eri lajien harjoitteluun. tavoitteena toimivien lajikoulujen rakentaminen sekä jo olemassa olevan LUK-materiaa Iin hyödyntäminen. LASTEN URHEIWKOUW 12 13

9 Liikuntapoliittinen toiminta SVUL: n keskushallinnon tavoiteohjelmaan vuodelle 1983 oli kirjattu viisi avaintehtävää avainalueelle "SVUL: n toimintaperiaatteiden mukaisten päätösten aikaansaaminen yhteiskunnassa". Avaintehtävät olivat: - Liikuntapaikkasuunnitteluun vaikuttaminen - Urheilun julkisen tuen kehityksen turvaaminen - SVUL:n valtionapuosuuden kehittäminen vastaamaan toiminnallista osuutta - Urheiluseura-avustusten kehittäminen - Jäsenliittojen liikuntapoliittisten ongelmien kartoittaminen LIIKUNT AP AIKKASUUNNITTELU SVUL:n keskushallinnon yleinen osasto toimi koordinaattorina liittojen ja piirien välillä lajikohtaisten liikuntapaikkaohjelmien välittämisessä piireille ja piirien ja läänien tekemien hankekohtaisten päätösten välittämisessä liitoille. Yleisenä tavoitteena oli saada syntyvä valtakunnallinen II liikuntapaikkasuunnitelma vastaamaan mahdollisimman hyvin eri lajien valtakunnallisia, alueellisia ja paikallisia tarpeita. - Läänien Ips-työryhmille järjestettiin valtakunnallinen neuvottelu, jossa eri lajit esittelivät Ips-tavoitteensa. - Sekä läänien suunnitteluryhmillä että valtakunnallisella työryhmällä oli käytettävissään 12 liiton ohjelmat sekä useita yksityiskohtaisia lajien kannanottoja. - Suuremmista liikuntapaikoista järjestettiin lisäksi lajikohtaisia neuvotteluja. URHEILUN JULKINEN TUKI SVUL vaikutti aktiivisesti valtioneuvoston päätökseen, jossa urheilun tukemiseen tarkoitetut määrärahat pää- tettiin edelleen kattaa veikkauksen tuotolla. Valtiovarainministeriö oli kevään alussa laatinut ehdotuksen, jonka mukaan sidossuhde olisi katkaistu. Sen enempää urheilun kuin taiteenkaan edustajat eivät katsoneet, että valtiovarainministeriön esittämässä tapauksessa julkisen tuen kehitys olisi ollut turvatumpi kuin tilanteen säilyessä ennallaan. Veikkauksen tuoton kehitys oli vuoden 1983 aikana erityisen voimakas, mistä johtuen tuoton kasvu oli merkittävästi valtion budjetin yleiskasvua suurempi. Urheilun osuus veikkauksen tuotosta säilyi ennellaan. SVUL:N V AL TIONAPU OSUUDEN KEHITT ÄMINEN Valtion määrärahan osuus SVUL:n hyväksyttävistä toiminta menoista on jatkuvasti laskenut ollen vuoden 1983 aikana alle 40 %. Kaikilla muilla keskusjärjestöillä avustuksen osuus on ratkaisevasti suurempi. Joidenkin osalta osuus lähentelee liikuntalain määrittelemää kattoa. SVUL:n tavoitteena kuluneena vuonna oli jälleen saada määrärahaosuus vastaamaan paremmin SVUL:n toiminnallista osuutta. Tavoiteohjelman mukaista laajaa kampanjaa asian hyväksi ei toteutettu. Sen sijaan valtion urheiluneuvoston ja valtioneuvoston käsittelyssä SVUL:lle ja TUL:lle osoitettiin tasokorotus, jonka tuloksena SVUL:n osuus keskusjärjestöjen määrärahasta kasvoi. SVUL:n avustuksen jälkeenjääneisyys on kuitenkin edelleen tosiasia. URHEILUSEURA-A VUSTUSTEN KEHITT ÄMINEN SVUL:n keskushallinnon toimenpitein tuotettiin tilastoaineistoa urheilun julkisesta tuesta. Sen yhtenä osana oli tiedot kuntien urheilumäärärahoista. SVUL totesi kannanotoissaan, että maamme urheilun julkinen tuki rakentuu kuntien varaan. Neljä viidesosaa valtion ja kuntien yhteisestä määrärahasta katetaan kuntien toimesta. SVUL on vuosien kuluessa aktiivisesti seurannut myös urheiluseura-avustusten kehittymistä. Lähtökohtana on ollut Iiikuntalakia edeltänyt aika. Seurannan perustana on ollut lakiin tullut mahdollisuus kunnille saada valtionosuutta seura-avustamisesta aiheutuviin kustannuksiin. SVUL:n kaikki yksiköt (keskushallinto, liitot, piirit, ja seurat) samoin kuin myös muut urheilun keskusjärjestöt ovat korostaneet seura-avustusten kasvattamisen merkitystä. SVUL:n toimenpiteiden tavoitteena vuoden aikana oli saada valtion budjettiin merkittävästi enemmän määrärahoja seura-avustamiseen sidottuihin valtionosuuksiin ja saada kunnat ymmärtämään seura-avustamisen merkitys ja lisäämään ratkaisevasti tähän tarkoitettuja määrärahoja. Lisäksi SVUL:n keskushallinto tuotti piirien käyttöön malleja seuraavustusten j akoperusteiksi. Vuoden aikana vaikutettiin myös kuntien liikuntalautakunnan jäseniä koskevien esteellisyyssäännösten selkiyttämiseksi. Yhteistyössä Suomen Kunnallisliiton kanssa aikaansaatujen lausuntojen perusteella Turun ja Porin lääninoikeus teki päätöksen SVUL:n kannan mukaisesti. JÄSENLIITTOJEN LIIKUNT APOLIITTISTEN ONGELMIEN KARTOITT AMINEN Yleinen osasto teki kartoituksen liittojen liikuntapolitiikkaan liittyvistä ongelmista. Erityisesti tavoitteena oli kartoittaa sellaisia ongelmia, joiden hoitaminen edellyttää yhteistyötä julkishallinnon kanssa tai jopa vaikuttamista lainsäädäntöön. Seitsemäntoista liittoa vastasi kartoitukseen ja sen tulokset on otettu soveltuvin osin huomioon vuoden 1984 tavoiteohjelmassa. URHEILUN TULEVAISUUS -PROJEKTI Liikuntapoliittisen valiokunnan alaisuudessa toimineen työryhmän valmistelutyön perusteella liittohallitus päätti urheilun tulevaisuutta käsittelevän kirjan toimittamsiesta. Kirjan toimituskuntaan nimettiin Paavo Pekkanen (pj.), Mauri Oksanen (varapj.), Leena Jääskeläinen, Keijo K. Kulha, Pentti Kurunmäki, Heikki Klemola (as.tuntijajäsen) ja Olli Pekkanen (siht.). Kirja tulee koostumaan liikuntakulttuurin eri alojen asiantuntijoiden kirjoitelmista. Valmistuttuaan se palvelee mm. SVUL:n liikuntapoliittisen ohjelman uudistamista. Kansainvälinen toiminta SVUL:n keskushallinnon kansainvälinen toiminta koostui vuonna 1983 perinteiseen tapaan pääasiassa yhteydenpidosta pohjoismaisiin keskusjärjestöihin sekä osallistumisesta eurooppalaisten urheilun keskusjärjestöjen neuvottelutilaisuuksiin. Erityisasiana SVUL seurasi aktiivisesti vuonna 1981 perustetun urheilun keskusjärjestöjen maailmanjärjestön toiminnan ja aseman kehittymistä pystyäkseen oikealla tavalla ja oikeaan aikaan määrittelemään oman kantansa järjestön (IANOS) jäsenyysasiaan. Suomalaisten urheilun keskusjärjestöjen ja opetusministeriön urheilutoimiston kansainvälisen toiminnan välinen koordinaatio parani vuoden 1983 aikana ilahduttavalla tavalla. Keskusjärjestöjen edustus otettiin huomioon kotimaassa järjestetyissä pohjoismaisten urheilusta' vastaavien ministeriöiden virkamiesneuvotteluissa. Euroopan Neuvoston urheilukomitean kokoukseen nimettiin aiemmasta poiketen myös järjestöjen edustaja. Huomioonarvoisena asiana kansainvälisen yhteistyön tuloksista voidaan todeta, että liikunta- ja urheilutoiminnan ongelmat eri maissa ovat poikkeuksetta yhtenevät. Kansainvälisen yhteyden pidon keskeinen tavoite vuonna 1983 ja eteenpäin onkin informaation vaihtaminen eri maiden välillä, yhteisten toimintapolitiikkojen löytäminen sekä toiminnan kehittämiseen liittyvien ratkaisuvaihtoehtojen välittäminen. Konkreettisena tuloksena vuonna 1983 yhteisistä toimintapolitiikoista voidaan mainita Pohjoismaisen doping-säännöstön vahvistaminen Faelleskomitean kokouksessa syyskuussa Tämän säännöstön kansallisesta soveltamisesta on päätetty Faelleskomitean jälkeen lähes kaikissa pohjoismaissa. SVUL:n keskushallinnon edustukset kansainvälisiin tapahtumiin vuoden 1983 aikana olivat seuraavat: - Pohjoismaiden urheilun keskusjärjestöjen Faelleskomitean kokous (Visby) puheenjohtaja Jukka Uunila, ylitarkastaja Leena Jääskeläinen, pääsihteeri Mauri Oksanen, osastopäällikkö Tor Jungman, varapuheenjohtaja Mikko Elo (TUL), kansainvälisten asian sihteeri Taisto Pääkkö (TUL) ja pääsihteeri Stig Jahnsson (CIF) - Pohjoismaisten urheilun keskusj ärj estö j en pääsih teeri ko koukset: o (Kööpenhamina) osastopäällikkö Kalevi Suortti (Faelleskomitean valmistelukokous) o (Kööpenhamina) osastopäällikkö Kalevi Suortti (Pohjoismaisen kulttuurirahaston urheiluyhteistyöavustusten jakoehdotusten valmistelukokous) NGO-klubin kokoukset: o (Lontoo) osastopäällikkö Kalevi Suortti o (Frankfurt) osastopäällikkö Kalevi Suortti - Kansainvälinen Trim & Fittneskongressi (Tukholma) kehityspäällikkö Jorma Savola - Kansainvälinen valmentajaseminaari (Graz) koulutuspäällikkö Seppo Liitsola - DDR:n Spartakiadit (Leipzig) puheenjohtaja Jukka Uunila Pohjoismaisten tiedotuspäällikköjen kokous (Helsinki) tiedotuspäällikkö Ari Aalto - Pohjoismaisten keskusjärjestöjen tieteellisten valiokuntien edustajien kokous (Reykjavik) koulutuspäällikkö Seppo Liitsola - Pohjoismaisten keskusjärjestöjen koulutuspäällikkökokous (Oslo) koulutuspäällikkö Seppo Liitsola - Pohjoismaisen nuorisourheilukomitean työvaliokunnan kokous (Oslo) nuorisosihteeri Annu Tuominen Edellä mainitun lisäksi SVUL:n edustajia osallistui seuraaviin tilaisuuksiin: (valtuuskunnan/edustajat olivat pääasiassa opetusministeriön nimeämiä) - Pohjoismaisten urheilusta vastaavien ministeriöiden virkamiskokous (Helsinki) osastopäällikkö Kalevi Suortti - Euroopan Neuvoston urheilukomitean (CDDS) kokous (Strasbourg) osastopäällikkö Kalevi Suortti - Euroopan urheilukonferenssi (Belgrad) pääsihteeri Mauri Oksanen ja tarkkailijana varapuheenjohtaja Paavo Pekkanen Urheilun kansainvälisiä kysymyksiä ja järjestöjen välistä vaihtoa käsiteltiin lisäksi lukuisissa neuvotteluissa poikkeuksellisen vilkkaan kansainvälisten suurkilpailujen vuonna. Järjestettiinhän maassamme kuluneena vuonna lähes kymmenen MM- tai EM-tasoista tapahtumaa. Opetusministeriön alaisuuteen nimettiin myös työryhmä selvittämään suomalaisten mahdollisuuksia osallistua kehitysyhteistyöhön liikunnan alueella. Työryhmän tulee laatia ehdotus kehitysyhteistyön yleissuunniteimaksi ja jättää ehdotuksensa opetusministeriölle mennessä. Työryhmään kuuluu SVUL:sta osastopäällikkö Kalevi Suortti

10 Tiedotustoiminta TIEDOTUS MUIDEN TUKENA SVUL:n keskushallinnon tiedotustoiminta on vahvistettujen suunnitelmien mukaisesti painottunut yhä selvemmin e ri avainalueiden ja linjojen tukitoimiin. SVUL:n kisajärjestelmä on ollut vuoden aikana hyvin näkyvästi esillä. Puheenjohtajan ja pääsihteerin käymillä piiri kierroksilla on maakuntalehdistö ollut aktiivisesti mukana. Kesällä käydyt piiri kisat saivat valtakunnallistakin julkisuutta, mutta nimenomaan paikallisissa tiedotusvälineiden avulla välittyi tehokkaasti kuva svullilaisesta nuorisotoiminnasta. Syksyllä aloitettiin Nuorten Suurkisojen tiedotussuunnitelinan toteuttamine n. Seuratoiminnan kehittämisessä on tuettu urheiluosastoa tuottamalla yhtee nvetoja ja esittelymateriaalia teetetyistä tutkimuksista. Aihetta on käsitelty useissa eri yhteyksissä puheissa ja alustuksissa. SVUL:n järjestökuvan kehittäminen tarve on tiedostettu yhä selkeäm- 16 KERTOMUS VUODEN AIKANA ILMESTYNEET JULKAISUT - Toimintakertomus 1982 Urheilukalenteri Soita SVUL 1983, urheilun puhelin- ja osoitemuistio - SVUL kouluttaa Lasten Urheilukoulu LUK, o at III ja IV, uusintapainokset - Urheilutietoa nuorille urheilijoille, uusintapainos min. SVUL:n imagoa on parannettu korostamalla tietoisesti toiminnassa aiemmin vähemmän painottuneita alueita: seura- ja nuorisotoimintaa. Myös kisajärjestelmän näkyminen vaikuttaa positiivisesti ihmisten käsityksiin SVUL:sta. Erillisenä toimenpiteenä on käynnistetty SVUL:n viestinnällisen ilmeen nykyaikaistaminen. Graafikko Kyösti Varis suunnitteli järjestöllemme uuden viestintälogon, jonka liittohallitus vahvisti käyttöön otettavaksi marraskuussa. Myös uusien graafisten ohjeiden suunnittelu käynnistyi. SVUL:n keskushallinnon julkaisujen tuotannossa on painotettu laadullisia näkökohtia. Painotöiden ulkoasua on yhdenmukaistetu ja parannettu. Tiedotusvälineiden tekninen kehitys ei Suomessa ole aiheuttanut urheilun viestinnässä ongelmia. Jotta urheilujärjestöissä pysyttäisiin kehityksen mukana ja voitaisiin ennakoida tulevia tilanteita, on SVUL käynnistänyt teknisen kehityksen selvitystyön, jonka tavoiteena on uusien mahdollisuuksien kartoittaminen sekä lähetysoikeudellisten kysymysten ratkaiseminen. - LUK-passi, uusintapainokset - Juniorijääkiekkoilijoiden motivaatio, sosiaaliset suhteet ja perhetausta - Lyhennelmiä ulkolaisista ja urheilulääketieteellisistä ja valmennuksellisista aikakauslehdistä 1/83 - Keskushallinnon johtamisja suunnittelujärjestelmä - Henkilöstölehti Kotiottelu ilmestyi 5 numerona Suomen Urheilulehti Vuonna 1983 SVUL:n pää-äänenka n nattaja Suomen Urheilulehti jatkoi vuonna 1981 lopussa omaksuttua linjaa, jonka tarkoituksena on lehden sisältöön ja markkinointiin kohdistuvilla toimenpiteillä saada lehde n taloudellinen tulos vastaamaan kustannuksia. Linjan mukaisesti on Suome n Urheilulehden roolia muutettu perinteisestä järj estölehdestä suurta urheiluylei öä kiinnostavammaksi urheilun erikoislehdeksi ja näin pyritty luomaan kriteereitä lehden kaupa lliselle levityspohjalle. Lehden myynnin osalta vuosi 1983 jatkoi edellisvuoden tapaan positiivista kehitystä. Kun vuonna 1982 le hden tarkistettu levikki oli kappaletta, oli se vuonna 1983 vastaavana ajankohtana Nousua o li siis lähes kymmenen prosenttia mikä on selvästi enemmän kuin muilla vastaavantyyppisillä julkaisuilla. Kun otetaan huomioon lehde n luonteeseen jo pelkästään urheilulajien kiinnostavuuden kausivaihtelujen vuoksi olennaisesti kuuluvat lyhytaikaiset tilaukset niin parhaimmillaan Suomen Urheilulehden levikki oli vuonna 1983 normaalipainoksenakin lähemmäs kappaletta. Positiivinen kehitys takasi myös sen, että edellisvuoden tapaan Suomen Urheilulehden tilaustuottojen osalta pystyttiin taloudellisesti bud jetoitua parempaan tulokseen saamaan aikaan kun toisaalta lehden te ke misen kustannukset pysyivät budjettirajoissa. Kokonaisuutena Suomen Urheilulehde n toimintavuosi 1983 ei kuitenkaan ollut taloudellisesti niin me nestykselline n kuin ennalta oli suunnite l tu, vaan kokonaistulos jäi alijäämäiseksi. Alijäämäisyys johtui suunniteltua pienemmästä ilmoitusmyynnistä. Vuoden 1983 aikana Suomen Urheilulehti ilmestyi 52 erillisenä numerona. Lisäksi Suomen Urheilulehti julkaisi perinteiseen tapaan urheilij an Joulu 83 erikoislehden, jonka tulos oli kaikilta osin hyvä ja jatkoi edellisvuonna jo selvästi kasvanutta taloudellisestikin kannattavaa suuntausta. Ansiomerkit VILKAS HUOMIONOSOITUSTEN VUOSI Kuluneen vuoden aika na SVUL:n ansiomerkkivaliokunta on käsitellyt varsin huomattavan määrän SVUL:n ansiomerkkien anomuksia. Merkkipäiviään viettäneet piirit ja seurat ovat jakaneet järjestötoiminnassa tuloksekkaasti työskenneille urheiluihmisille huomionosoituksia lähes kaksinkertaisen määrän edelliseen vuoteen verrattuna. Vuoden aikana viettivät merkkipäiviään useat jäsenjärjestöt, piireillä oli juhlavuosiansa ja monet liitot täyttivät tasavuosia. Merkkipäiviään juhlineiden urheiluihmisten joukossa oli mm. SVUL:n puheenj ohtaja Jukka Uunila. Hänelle luovutettiin 60-vuotispäivänään kulttuurihistoriallisestikin arvokas juhlakirja, jossa oli yli seuraa, kaikki SVUL:n jäsenliitot ja -piirit sekä keskushallinto kukin omalla a llekirjoitetulla sivullaan lupa utuivat toteuttamaan Jukka Uunilan esittämiä nuorisotoiminna n suuntaviivoja. Vuonna 1983 uudistettiin valti on urheiluansioista myöntämien huomionosoitusten säännöt. Asetus liikuntakulttuurin ja urheilun ansioristeistä ja -mitaleista astui voimaan elokuussa Ohjesääntö vahvistettiin vasta syksyll ä, ja näin syksyllä tapahtunut helmikuussa -84 myönnettävien ristien ja mitalien haku toteutui vielä vanhojen sääntöjen mukaisesti. Hieman epäselvä tilanne vähensi osaltaan myös SVUL:n kautta opetusministeriölle esitettyjen hakemusten määrää. Tasavallan presidentti myönsi talve lla 1983 Suomen urheilun suuren ansioristin puheenjohtaja Jukka Uunilalle ja toimittaja Sulo "Simeoni" Kolkalle. Kaksi pitkään ja ansiokkaasti suomalaisen urheilun hyväksi toiminutta näkyvää ha hmoa sai näin valtion korkeimman urheilun huomionosoituksen. SVUL:n kunniajäsenet KUNNIAPUHEENJOHTAJAT Jukka Rangell ( ) Ivar Wilskman ( ) Erkki Kivelä (1982- Myönnetyt SVUL:n ansiomerkit KUNNIAJÄSENET arvo Anttila, Bruno Arjanko. Bore Bergman, Harri Eljanko, Lempi H a rtikka, Paavo Honkajuuri, Arvi Jantunen, Impi Jokinen, Risto Kalajo, Urho Kekkonen, Erkki Kivelä, Elna Kopponen, Hannu Koskivuori, Ukko Könni, Väinö Lahtinen, Aaro Laine, Aino Manninen, Liisa Mattila-Oukari, Paavo Oinaala, Liisa Orko, Erkki Palolampi, Reino Piirto, Valle Resko, Helka Ristolainen, Yrjö Salmela, Tauno Salonen, Heikki Savolainen, Aa ro Tynell, Jukka Uunila, Armas Valste. EDESMENNEET KUNNIA JÄSENET Karl G. R. Ahlbäck, Toivo Aro, J. G. Blomqvist, Ernst Bredberg, Viktor Damm, Aksel Ek, Viktor Heikel. Arvo Himberg, Rolf Hohentha l, Mikko H ämäläinen, Eemeli Juureva, Yrjö Kaloniemi. Kaarina Kari, V. A. M. Karikoski, Akseli Kaskela, Aarne Kiira, Kauno Kleemola. Ali Koskimaa, Kallio Kotkas, Kalle Käkönen, Heikki Lehmusto, Jukka Lehtinen, K. E. Levälahti. Harry Lindblad. John Lindstedt, Edvard Lundström. K. H. Majantie, Une Melkko, Erkki Merinen, V. J. Niiniluoto. Aarno Pajunen, Lauri Pihkala, Väinö Pynninen, Oskari Rikkilä, Urho Saariaho, Veli Saarinen, Anton Salmenkylä, Lauri Santala, Viktor Smeds, Erkki Sorakuru, Lauri Tanner. Väinö Teivaala, Toimi Tulikoura, Yrjö Valkama, Arvo Vartia, Gösta Wasenius, Ivar Wilskman, Aatos Vuolle-Apiala Kunniajäsenmerkki SVUL-kinniakilpi SVUL-kilpi Kultainen ansiomerkki Hopein ansiomerkki Tunnustusmerkki Kultainen plaketti Hopeinen plaketti Tunnustusplaketti Kultaviiri Hopeaviiri Tunnustusviiri Yhteensä

11 TOI Ml HENKI LÖORGANISAATIO Pääsihteeri Johtoryhmä liSihteeri '---_... TALOUSOSASTO YLEINEN OSASTO Talousjohtaja OSastopääll ikkö \ SUOMEN VALTAKUNNAN URHEILULIITTO Markkinointipäällikkö Osasto sihteeri URHEILUOSASTO Osastopääll ikkö Henkilökunta 1983 KESKUS HALLINTO lsännöitsi jä I Konttoripäällikkö ATKsuunnittelija Kehityspäällikkö A alto Ari J., tiedotus~äällikkö Antikainen Timo, lähe tti A ntila O uti, kielenkääntäjä Blomqvist Leena, kirjanpitäjä Brusila- Räsänen Riitta, tiedotussihteeri Eklund Esko, konttoripäällikkö E lomaa Nea, postitusapulainen Frantsi Tapani, kehityspäällikkö Eklund Esko, konttoripäällikkö Heino Marja-Liisa, puhelunvälittäjä Helminen Anneli, jakeluapulainen Holopainen Teuvo, talousjohtaja Huopainen Jukka, monistamoapulainen Immonen Heikki, lähetti Innanan Seppo, nuoriso-/projektipäällikkö Ikävalko Mika, monistamoapulainen Joki Riku, taloussihteeri, oto Jungman Tor, osastopääll ikkö. Kaartinen Marita, osastosihteeri Kiuri Soili, kassa-apulainen Klemi Toini, kirjanpitäjä Kormu Ismo, jakeluapulainen Kukkonen Irja, kirjanpitäjä Lamberg Marko, monistamoapulainen Lepistö Siiri; pääkirjanpitäjä Liitsola Seppo, koulutuspäällikkö Lindahl Marga, osastosihteeri Lindgren Mirja, tiedotussihteeri Lötjönen Maire, postittamonhoitaja Maltela Taina, konekirjoittaja Muukkonen Rauno, kenttäpäällikkö Toimistosihteeri Kenttäpäällikkö Osastof sihteeri Mäkinen H a nnele, jakelu apulainen Mäkinen Maij a-lii sa, jakelunhoitaja Nio Helena, pääkassa nhoitaja Nordqvist Sirpa, projekti sihteeri Oksanen Mauri, pääsihteeri Palamaa Sirkku, kirjanpitäjä Parkkinen Leena, konekirjoittaja Pekkanen Olli, järjestösihteeri Pettersson Gunnar, monistaja Puhakka Tarja, tekstinkäsi tte lij ä Pulkkinen Ari, lä hetti Pö nkänen Pauli, offsetmo nistaja Renfos Paula, kirjanpitäjä Räsänen Nina, postitusapulainen Saarnio E ij a, kirjanpitäjä Saviaro E in o, vahtimestari Savola Jorma, kehityspäällikkö virkavapaalla Schröder Anja, puhelunvälittäjä Seppänen Mika, jakeluapulainen Suominen E ij a, kielenkääntäjä Suominen Hannu, markkinointipäällikkö Suortti Kalevi, osastopäällikkö Svedström Antero, ATK-suunnittelija Söderholm A nna-lii sa, jakelunhoitaja Thusberg Ritva, sihteeri Tiainen Tarja, kassa-apula in e n Toropainen Raija, palkkakirj anpitäjä Tuominen Annu, nuorisosihteeri Turunen Leila, toimistoapul ainen Viljamaa Paula, kirjanpitäjä Wistrand H elkky, postitusapulainen Vitali Hanneli, osastosihteeri Vuokko Maija, puhelunvälittäjä Vähä-Ruona Jouko, monistamonhoitaja Välläri Terttu, jakeluapulainen Örså Vuokko, kassanhoitaja Österlund Raili, konekirjoittaja 1 Projektisihteeri Nuorisopäällikkö Nuorisosihteeri Koulutuspäällikkö Osastosihteeri Tiedotuspäällikkö Tiedotussi hteeri URHEILULEHTI Toimistosihteeri Järjestösihteeri Autio-Vilenius Paula, toim ittaja H alava Brita, toimiston hoitaja Juola Aate, ilmoituspäällikkö Karppine n Lauri, toimittaja Linnonmaa Raili, toimistosihteeri Saarel; Kauko, levikki päällikkö Teronen Arto, päätoimittaja TÖÖLÖN URHEILUHALLIT Bergman Peter, uinninvalvoja Eklund Esko, isännöitsij ä Hagelbe rg Martti, laitosmies Hamne ll Kaij a, lipunmyyjä, lomittaja Huhta Reino, laitosmestari Kettula Juhani, laitosmi es Luoto Aune, toimistonhoitaja Manne r Kimmo, laitosmestari Nuutinen Raine, hallimestari Roth J almar, kokoussalivahtimestari Satola Marja, vahtimestari Servin Marjut, lipunmyyjä Soini Hele na, toimistovirkailija Toivonen Urho, uinninvalvoja, lomittaja Vikki Aulis, auto hallimestari Ylenius Aira, lipunmyyjii URHEILUSÄÄ TIÖ/URHEILU MEDIAT Battilana Enrico, myyntir'äällikkö Eriksson Marja, myyntip:iällikkö Naumanen Irme li, sihtee 'i 18 JÄSEN- f- PIIRIÄ LlITIOKOKOUS 1 krt I 4 v. I LlITIO VALTUUSTO 2 krt I v. I LlITIO HALLITUS KESKUS HALLINTO 3500 URHEILUSEURAA ( metsästysseu raa) 47 ~ JÄSEN LlITIOA Noin MILJOONA HENKILÖjÄSENTÄ 18 19

12 SVUL:N HALLINTO 1983 Liittohallitus SVUL:n liittovaltuuston kokoonpano PUHEENJOHTAJA Jukka Uunila V ARAPUHEENJOHT AJ A T Seppo Hieta Osmo Niemelä Paavo Pekkanen Esko Sarvikas MUUT JÄSENET Martti Alopaeus Matti Autio Pentti Karvonen Impi Jokinen Matti Lähdesmäki Juhani Salmenkylä Pertti Tuomala Leo Turunen Marjatta Väänänen Ilmari Ylä-Autio JÄSENLlITO1ST A Amatöörinyrkkeilijäin liitto Ampujainliitto Ampumahiihtoliitto Aurourheilijoiden liitto Baseball- ja Softball-liitto Golfliitto Hiihtoliitto Hockeyliitto Jousiampujain liitto Judoliitto Jääkiekkoliitto Kanoottiliitto Karateliitto Koripalloliitto Kuntourheiluliitto Käsipalloliitto Kävelyurheiluliitto Lentopalloliitto Luisteluliitto Metsästäjäliitto Maahockeyliitto Miekkailuliitto Moottoriliitto Moottoriveneliitto Naisten Liikuntakasvatusliitto Nykyaikaisen 5-ottelun liitto Painiliitto Painonnostoliitto Pesäpalloliitto Purjehtijaliitto Pyöräilyliitto Pöytätennisliitto Ratsastajainliitto Rugby- ja Salamapalloliitto Soutuliitto Squash liitto Sulkapalloliitto Suunnistusliitto Tae Kwon Do liitto Taitoluisteluliitto Tennisliitto Uimaliitto TAUNO SALMINEN MARKKU NÖYRÄNEN ERKKI J. TOIVANEN ALGOT KETTUNEN ERKKI LÄHDEAHO SEPPO SORATIE HANNU KOSKIVUORI, TOIVO LEHTOVUORI, PAAVO M. PETÄJÄ, ANTTI HYV ÄRTNEN MARKKU VOUTILAINEN ESKO IMMONEN TIMO HARJU PENTTI LEINO, VOITTO RAJANIEMI ERKKI J. WOIV ALIN KARI KUULA MARTTI HUHTAMÄKI KEIJO K. KULHA (Pertti Tuomala) RAIMO VISKARI vj. JORMA JARVr, MAIRE SUOMINEN, ERKKIISONIEMI, ERKKI LEVY HENRIK V AENERBERG VÄINÖ KANGASPUNTA RUNE NYLANDER, RAIMO PELTONEN EERO MULTAMÄKI OLAVI SKOG KALEVI RUUTTU ERKKIE.NURMI HELMER VIIALA JORMA SALOMAA LITSA ORKO, MAlJA-LIISA SAARINEN ARTO NOROVIRT A SEPPO KYLMÄNEN PEKKA KARE MA TTI HUTTUNEN ANTTI HEINONEN PETER TALLBERG RAFAEL WOLONTIS EINO LEHTOVIRTA ESA ELLONEN OLLI PESONIUS SEPPO KAIRANEVA BO GAMMALS MAUNO RINTANEN TUOMO TENNILÄ KALEVI KAPANEN MATTI SALMEN KYLÄ ERKKI O. AURANEN URHO ROUV ALI AIMO NÄRÄKKÄ PERTTI OJALA ILKKA LANTTO Urheiluliitto Urheilusukeltajain liitto Vesihiihto liitto Voimisteluliitto SVUL:n Nuoret Tanssiurheilun Keskusliitto JÄSENPIIREISTÄ Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Helsinki Häme Kainuu Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi Kymenlaakso Lahti Lappi Länsi-Pohja Pohjois-Karj ala Pohjois-Savo Pohjois-Pohjanmaa Satakunta Suur-Savo Uusimaa Varsinais-Suomi (Pertti Eräkare) AATTO JÄÄSKELÄINEN vj , ERKKI JÄNKÄ , PENTTI KARVONEN, VEIKKO MARTTINEN, OLA VI NIEMELÄ, LAURI VESA LA KALER VO REHNBÄCK JORMA PEROLAHTI TAPIO KOIVULA RAIMO SALO U RPO VIHERVAARA JORMA RÄISÄNEN (Ilmari Ylä-Autio) ERKKI ASIA LA vj. (Matti Lähdesmäki) HEIKKI LUOMA vj. PIRKKO LILJA, YRJÖ PERÄLÄ (Juhani Salmenkylä) RIITTA SARKKO vj. MARKKU VOUTILAINEN ANNELI VANAMO OLA VI LEHTISALO, ILKKA TUOMINEN, PAULIVYYRYLÄINEN ORVO ANTTILA, JUKKA LAMPINIVA, PAULI KOSKINEN MATTI VIRTANEN TEEMU PESOLA, RAIJA SALOMAA ESA RIIHIMÄKI, RAUNO JAAKKOLA OLA VI ERONEN, REINO MIKKELÄ LASSE AHTIAINEN. PENTII LARJANNE OLA VI POIKELA SEPPO PEL TT ARI KALEVI ERONEN YRJÖ KARTTUNEN LA U RI REINIKAINEN, KALEVI TIIHONEN SULO LEHTO PENTTI ALHO EERO NIKU RISTO TUOMINEN, NINA ERIKSSON, OLLI PALMU (Leo Turunen) KALEVI PÄTYNEN vj. AATTO VALKOKIVI PENTTI RÄTY PIRKKO MANTERE, JOHAN HELENIUS PENTTI PIHLAKOSKI, TIMO LEHMUS KOSKI, TIMO PEKKALA 20 21

13 Valiokunnat TIEDOTUSVALIOKUNTA Esko Sarvikas (puheenjohtaja), Matti Salmenkylä, Esko Ojala, Mikko Taka-Sihvola, Kyösty Varis, Raimo Viskari, Ari J. Aalto (esittelijä) URHEILUOPISTOV ALIOKUNTA Esko Sarvikas (puheenjohtaja), Juhani Salmenkylä, Martta Sorjonen, Paavo Pekkanen, Leo Turunen, Seppo Liitsola (esittelijä), Pekka Vasala (esittelijä) «=liii" LUOTTAMUSORGANISAAnO 1984 LIITTOKOKOUS TALOUSVALIOKUNTA Seppo Hieta (puheenjohtaja), Tapio Koivula, Mikko Leppänen, Kari Pöllänen, Juhani Salmenkylä, Kimmo Varjovaara, Teuvo Holopainen (esittelijä) ANSIOMERKKI V ALIOKUNT A Olavi Lehtisalo (puheenjohtaja), Pellervo Hyytiäinen, Arvi Jantunen, Impi Jokinen, Matti TaIsi, Erkki Helenius, Ari J. Aalto (esittelijä) LIITTOVALTUUSTO LIITTOHALLITUS LIIKUNTAPOLIITTINEN VALIOKUNTA Paavo Pekkanen (puheenjohtaja), Leena Jääskeläinen, Pentti Kurunmäki, Keijo K. Kulha, Anna-Maija Kivimäki, Jukka Wuolio, Kalevi Suortti (esittelij ä) URHEILU V ALIOKUNTA Osmo Niemelä (puheenjohtaja), Tapani Ilkka, Leena Jääskeläinen, Timo Santalainen, Kalevi Tuominen Leo Turunen, Tor Jungman (esittelijä) KANSAINVÄLINEN VALIOKUNTA Kaarlo Hartiala (puheenjohtaja), Väinö Eskelinen, Carl-Olaf Homen, Paavo Seppänen, Peter Tallberg, Marjatta Väänänen, Kalevi Suortti (esittelijä) HENKILÖSTÖV ALIOKUNTA Mauri Moren (puheenjohtaja), Martti Alopaeus, Lasse Ahtiainen, Kaisa Imeläinen, Matti Nummela, Ritva Wright, Esko Eklund (esittelijä) JERISMAJAN JOHTOKUNTA Mikko Leppänen (puheenjohtaja), Panu Haapala, Heikki Hietanen, Heikki Lahelma, Osmo Niemelä, Pekka Syrjänen, Hannu Suominen (esittelijä) SUOMEN URHEILUSÄÄTIÖN HALLITUS Erkki Kivelä (puheenjohtaja), Tapio Koivula, Antti Mälkönen, Kauko Rastas, Mauno Rostamo, Juhani Salmenkylä, Teuvo Holopainen (esittelijä) I TIEDOTUS- LIIKUNTAPOL. URHEILU- VALIOKUNTA VALIOKUNTA VALIOKUNTA SÄÄNTÖ- VALIOKUNTA ANSIOMERKKI- VALIOKUNTA I PUHEENJOHTAJISTO I I T TIETEELLINEN VALIOKUNTA f- TALOUS- VALIOKUNTA I TÖÖLÖN URHEILUHALLlEN JOHTOKUNTA JERISMAJAN JOHTOKUNTA 1-- f- ~- TIETEELLINEN VALIOKUNTA Pekka Oja (puheenjohtaja), Risto Elovainio, Rainer Rauramaa, Seppo Rehunen, Jukka Viitasalo, Tero Viljanen, Seppo Liitsola (esittelijä) TÖÖLÖN URHEILUHALLIEN JOHTOKUNTA Kai Hagelberg (puheenj ohtaja), Jaakko Estola, Jaakko Holopainen, Erkki Helenius, Pekka Pulli, Erkki Viinikainen, Esko Eklund (esittelijä) URHEILULEHDEN JOHTOKUNTA HENKILÖSTÖ- VALIOKUNTA SÄÄNTÖVALIOKUNTA Juhani Salmenkylä (puheenjohtaja), Seppo Alkunen, Pentti Antikainen, Antti Heinonen, Risto Sylvelin, Kalevi Suortti (esittelijä) URHEILULEHDEN JOHTOKUNTA Esko Sarvikas (puheenjohtaja), Seppo Hieta, Antti Mälkönen, Mauri Oksanen, Arto Teronen, Teuvo Holopainen YLEISEN OSASTON TOIMIALA URHEILUOSASTON TOIMIALA TALOUSOSASTON TOIMIALA 22 23

14 SVUL:n edustus erilaisissa yhteisöissä JÄÄKENTTÄSÄÄ TIÖ - edustajiston jäsen: Erkki Kivelä Jane Erkko KISAKALLIOSÄÄ TIÖ - valtuuskunnan jäsen: Eero Ehrnrooth Brita Ikävalko Osmo Niemelä Pertti Tuomala Tapio Koivula Marjatta Väänänen Urpo Vihervaara Lilian Vaarna Maija-Liisa Saarinen Keijo K. Kulha Eva Sippola Eila Stenbäck Sirkko Terävirta - johtokunnan jäsen: Erkki Kivelä Esko Sarvikas KIINTEISTÖMAALIIKENNE OY - hallituksen pj. Erkki Kivelä Seppo Hieta Juhani Salmenkylä Teuvo Holopainen ALFRED KORDELININ YLEISEN EDISTYS- JA VIRKISTYSRAHAS TON URHEILUNTUKIRAHASTO - hoitokunnan jäsen: Erkki Kivelä Mauri Oksanen LIIKUNNAN JA KANSANTER VEYDEN EDISTÄMISKESKUS - valtuuskunnan jäsen: Tor Jungman OY MULTIFAC AB - hallituksen pj. Juhani Salmen kylä Seppo Hieta Teuvo Holopainen OTANIEMEN URHEILUSÄÄTIÖ - valtuuskunnan jäsen: Hilkka Hakola, varajäsen Pirkko Castren Esa Ellonen, varajäsen Erkki Helenius Martti Alopaeus, varajäsen Tor Jungman Antti Lanamäki, varaj. Aulis Potinkara Teuvo Holopainen, varaj. Kalevi Suortti Erkki Helenius, varaj. Pauli Vyyryläinen POHJOIS-SUOMEN URHEILUN KALOTTIKESKUS - SVULlla ei ole varsinaista edustajaa, mutta oikeus olla läsnä kokouksissa ilman äänioikeutta; yhdyshenkilö Tor Jungman GRETA JA VIKTOR SMEDSIN RAHASTOSÄÄ TIÖ - hallituksen puheenjohtaja: Seppo Hieta, varajäsen Mauri Oksanen - hallituksen varapuheenjohtaja: Juhani Salmenkylä, varajäsen Teuvo Holopainen STADION-SÄÄTIÖ - edustajiston jäsen: Nisse Hagman (yleisurheilu) Leo Saressalo ja Lasse Pirskanen (hiihto) Tuomo Jalantie (voimistelu) Aarno Mäntynen (paini) Olavi Rantanen (pyöräily) Jukka Uunila Rolf Haikkola SUOMEN NYRKKEILYSÄÄTIÖ Paavo Pekkanen SUOMEN OLYMPIA YHDISTYS - valtuuskunnan puheenjohtaja: Kaarlo Hartiala - valtuuskunnan jäsen: Erkki Kivelä Osmo Niemelä Pertti Paloheimo Paavo Pekkanen Esko Sarvikas Jukka Uunila Mauri Oksanen - hallituksen pj. Jukka Uunila Mauri Oksanen - valmennusvaliokunnan jäsen: Tor Jungman SUOMEN RETKEILY MAJAJÄRJESTÖ - edustajiston jäsen: Jaakko Holopainen - hallituksen varapuheenjohtaja: Erkki Helenius SUOMEN URHEILUMUSEOSÄÄ TIÖ - hallintoneuvoston jäsen: Osmo Niemelä - hallituksen puheenjohtaja: Martti Alopaeus Erkki Helenius SUOMEN URHEILUOPISTO - kannatusosakeyhtiön hallintoneuvoston pj.: Erkki Kevelä - kannatusosakeyhtiön hallintoneuvoston jäsen: Paul Blomqvist Eero Ehrnrooth Yrjö Kokko Paavo Pekkanen Urho Rouvali Lasse Ahtiainen - hallituksen puheenjohtaja: Jukka Uunila Seppo Hieta Timo Näräkkä Mauri Oksanen Juhani Salmenkylä - opiston johtokunta = hallitus + opiston rehtori SUOREN URHEILU SÄÄTIÖ - valtuuskunta = SVUL:n liittohallitus - hallituksen puheenjohtaja: Erkki Kivelä Tapio Koivula Antti Mälkönen Kauko Rastas Mauno Rostamo Juhani Salmenkylä - hallituksen asiamies: Teuvo Holopainen TÖÖLÖN URHEILUTALOSÄÄTIÖ - valtuuskunta = SVUL:n liittohallitus - hallituksen puheenjohtaja: Seppo Hieta Erkki Helenius Kai Hagelberg Jaakko Holopainen Lauri Kärävä Mikko Leppänen Osmo Niemelä Juhani Salmen kylä - varalla: Nisse Hagmen Impi Jokinen Erkki Viinikainen - hallituksen sihteeri: Esko Eklund URHEILULÄÄKETIETEEN SÄÄTIÖ - hallituksen puheenjohtaja: Antti Ahlström varajäsen Heikki Rusko Seppo Hieta varajäsen Tor Jungman VALTION URHEILUNEUVOSTO - jäsen: Mauri Oksanen VAPAAEHTOISEN PELASTUSPALVELUN KESKUSTOIMIKUNTA - yhdyshenkilö: Kalevi Suortti VARALAN SÄÄTIÖ Esko Sarvikas Orvo Anttila VUOKATINRINTEET OY - hallituksen puheenjohtaja: Seppo Hieta Teuvo Holopainen VUOKA TIN SÄÄTIÖ - edustajiston jäsen: Erkki J. Toivanen, varajäsen Pauli Swanljung (kuollut ) - edustajiston jäsen: Aimo Näräkkä, varajäsen Teuvo Holopainen Pentti Pihlakoski, varaj. L. Reinikainen Matti Virtanen, vara j. Pentti Alho Esko Sarvikas Osmo Niemelä

15 TALOUS SVULn valtionavustus kasvoi kuluneelle vuodelle 12,3 % edellisetä vuodesta. Saamastaan markan valtionavustuksesta SVUL jakoi jäsenjärjestöilleen avustuksina markkaa. Jäsenj ärj estöjen av ustukset kasvoivat kertomusvuonna 12,7 % vuodesta Valtionavustuksesta jaettiin täten jäsenjärjestöille 84,5 %. Varsinaisen toiminnan osalta osastot saavuttivat toiminnalliset tuloksensa markkaa budjetoitua pienemmin kustannuksin. Budjettiin verratut säästöt saavutettiin lähinnä koulutustoiminnassa, jossa nettomenot alittuivat markkaa. Sijoitustoiminnan tulos viime vuodelta oli markkaa, joka on markkaa suunniteltua parempi. Varainhankinnan osalta tjllos ei muodostunut niin hyväksi kuin oli suunniteltu. Tämän toiminnan tulos viime vuodelta oli markkaa, jossa on parannusta edelliseen vuoteen noin markkaa, mutta budjetoitu tulos alittui markkaa. Tulokseen vaikuttivat eniten yhteistoimintasopimusten osalta kahden merkittävän sopimuksen syntymättä jääminen, Jerismajan laajennuksen ja saneerauksen vaikutukset majan myyntiin sekä Urheilulehden suunniteltua pienempi ilmoitusmyynti. Töölön Urheiluhallien ja SVULn Squash-hallien tulos kertomusvuodelta oli varsin tyydyttävä ja asetetut tavoitteet hallien osalta saavutettiin. Muiden yhteisöjen avustuksiin on kirjattu Suomen Urheilusäätiölle annettu markan avustus säätiön varainhankintatoimenpiteiden käynnistämisestä aiheutuneiden kustannusten kattamiseksi. Tilinpäätöksessä on käyttöomaisuudesta tehty poistoja markkaa sekä purettu Länsi-Pasilan toimitalohankkeen toteuttamista varten tehty markan varaus. Kauppa- ja teollisuusministeriöitä Jerismajan laajennukseen on tilikaudelle saatu markan avustus. Tilikauden tulos vuodelta 1983 osoittaa ,15 markan ylij äämää. K 0 P: n nuorten urheilijoiden opintotukistipendit jaettiin kolmannen kerran joulukuussa vuotiaiden stipendin saajien joukossa olivat mm. kuvan esimerkilliset urheilijat Sami Voutilainen, Janne Soininen, Erik Hento, Heidi Kock, Pasi Hagström, Olli Turunen, Marko ROlOla-Pukkila, Jouni Tiainen ja Arllu Mentula. RAHOITUSLASKELMA 3I.l Vuositulos Rahoitustulos Vaihto-omaisuus Varaston muutos Käyttöomaisuus ja muut pitkävaikutt Jerismaj a-kiinteistö Länsi-Pasil a Koneet ja kalusto Muut pitkävaikutteiset menot Saldo Vieras pääoma Lyhytaikainen lisäys/vähennes Pitkäaikainen lisäys/vähennys Ra:hoitusomaisuuden muutos Rahoitusomaisuus vuoden alussa 29.2] Rahoitusomaisuus vuoden lopussa Rahoitusomaisuuden muutos l.l

16 TULOSLASKELMA TASE r VARSINAINEN TOIMINTA VASTAAVAA URHEILUOSASTO Yleistoiminta , RAHOITUSOMAISUUS Koulutustoiminta Rahat ja pankkisaamiset , ,72 Tuotot , ,90 Myyntisaamiset , ,77 Kulut , ,04 Saamiset jäsenliitoilta , Seuratoiminta ,57 - Töölön Urheilutalosäätiö , ,75 Järjestöllinen koulutus ,80 - Suomen Urheilusäätiö , Nuorisotoiminta Lainasaamiset Tuotot + 400,- - Kiinteistömaaliikenne Oy , Kulut , ,38 Töölön Urheilutalosäätiö , ,- Tutkimus- ja tieteeli. toim , , , ,95 Muut lainasaamiset , ,- YLEINEN OSASTO I Ennakkomaksut 7.528, ,- Liikuntapoliittinen toiminta Siirtosaamiset , , , ,67 Tuotot VAIHTO-OMAISUUS Kulut , ,16 I Vataravarasto , ,94 Tiedotustoiminta KÄ YTTÖOMAISUUS JA MUUT Tuotot , ,05 PITKÄ V AIKUTTEISET MENOT Kulut , Länsi-Pasila ,53 Julkaisutoiminta Maa-alueet , ,55 Tuotot , ,50 Rakennukset , ,69 Kulut , ,40 Koneet ja kalusto , ,- Kansainvälinen toiminta , , , ,63 Osakkeet ja osuudet , ,- HALLINTO- JA TALOUS- Muut pitkävaikutteiset menot , , , ,77 OSASTO mk ,26 mk ,38 Yleishallinto , ,10 Palveluyksiköt VASTATTAVAA Tuotot , ,02 VIERAS PÄÄOMA Kulut , , , ,48 Lyhytaikainen , ,06 Ostovelat , ,10 Velat jäsenliitoilla , ,15 KESKINÄISET AVUSTUKSET Ennakkomaksut ,30 217,65 SVUL:n avustukset liitoille' , ,- Siirtovelat , ,45 Muut lyhytaikaiset velat , , , ,06 Lainojen lyhennykset , , , ,06 MUIDEN YHTEISÖJEN AVUSTUKSET Pitkäaikainen Tuotot Lainat rahoituslaitoksilta , ,17 Suomen Urheilusäätiö - Eläkelainet , , ,- Kulut Jäsenliittojen edelleen Opintostipendit ,- - sijoittamat varat , , , ,- Suomen Urheilusäätiö , ,- - VARAUKSET ,40 Länsi-Pasila , ,- SIJOITUSTOIMINT A OMA PÄÄOMA Tuotot , ,11 Rakennusrahasto , ,- Kulut , , , ,40 Edel1. tilikausien ylijäämä , ,06 Tilikauden voitto , , , , , ,66 VARAINHANKINTA mk ,26 mk ,38 Tuotot , ,45 VASTUUT Kulut , , , ,31 Velan vakuudeksi annetut kiinnitykset omista sitoumuksista ,- mk., , Annetut pantit omista sitoumuksista ,- mk. KORKOKULUT , ,42 Takaukset muiden sitoumuksista mk , ,77 Alkaneet eläkevastuut ,- mk. YLEISA VUSTUKSET I Tuotot Helsingissä 29. maaliskuuta 1984 Opetusministeriö Toimintamäärärahaa ,- Jukka Uunila Paavo Pekkanen Orvo Anttila Osmo Niemelä ,- Valmen taj amäärärahaa ,- Tapani Ilkka Martti Alopaeus Matti Lähdesmäki Impi Jokinen Muut avustukset Ilmari Ylä-Autio Väinö Eskelinen Seppo Hieta Juhani Salmen kylä , ,- Mauri Oksanen Kulut Toimintamäärärahaa liitoille , ,222,-. Edelläoleva tilinpäätös on laadittu hyvän kirjanpitotavan mukaisesti. Toimintamääräraha piireille , ,- Valmenta j amäärär. li itoi lle , , , ,- Helsingissä 9. huhtikuuta 1984 KAUPPA- JA TEOLLISUUS- MINISTERiÖ, INVESTOINTl- Ilmari Aro Markku Pajunen AVUSTUS ,- - HTM KHT TILIKAUDEN TOIMINNALLINEN YLIJÄÄMÄ , ,23 POISTOT , , , ,61 LÄNSI-PASILA/SVUL , ,- PALAUTETUT AVUSTUKSET OPM:LLE 3.350, ,- TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ mk ,15 mk ,61 29

17 Tilintarkastuskertomus Olemme tarkastaneet Suomen Valtakunnan Urheiluliitto SVUL ry:n ti linpäätöksen, kirjanpidon ja hallinnon tilivuodelta 1983 hyvän tilintarkastustavan edellyttämässä laajuudessa. Oiemme myös ta rkastaneet liiton kirjanpitoon yhdistetyt Suomen Urheilule hde n, Töölön Urheiluhallien, SVUL:n Squash-hallien ja Retkeil yhotelli Jerismajan kirjanpidon ja erilliset tilinpäätökset. Tilikauden jatkuvan tarkastuksen on suorittanut KHT-yhteisö Salmi, Virkkunen & H ele nius Ky. Olemme tutustunee t tarkastuksesta laadittuun, 5. huhtikuuta 1984 päivättyyn kertomukseen. Tilinpäätös , joka osoittaa - sen jälkeen kun KTM :n Retkeilyhotelli Je rismajan laajenta mi seen myöntämän investointiavustuksen 1 e rä mk ja Länsi-Pasilan toimitalohanketta varten tehty va raus mk o n tulo ute ttu - ylij äämää markkaa, on laadittu voimassaolevien säännösten mukaisesti. Käyttöomaisuudesta o n suo rite ttu ,8] markan poistot. Saadut avustukset o n käytettyavustusehtojen mukaisesti. Edellä esite tyn pe rusteell a ehdotamme, että tilinpäätös vahvi stetaan ja että tilivelvo llisille myönnetään vastuuvapaus. H elsingissä 9. huhtikuuta 1984 Ilma ri Aro HTM Markku Paj une n KHT

18 JÄSENJARJESTÖT LIITOT SUOMEN AMATÖÖRI NYRKKEILIJÄIN LIITTO pj. Tauno Salminen toiminnanjoht. Matti Korkala SUOMEN AMPUJAINLIITTO pj. Kauko Rastas toiminnanjoht. Rene Nordquist -83 Juha Tikkanen 83- SUOMEN AMPUMAHIIHTOLIITTO pj. Erkki J. Toivanen toiminnanjoht. Pauli Tuorila. SUOMEN AUTOURHEILIJOIDEN LIITTO pj. Olli Järvelin vt. toiminnanjoht. Jussi Rikkilä SUOMEN BASEBALL- ja SOITBALL LIITTO pj. Erkki Lähdeaho SUOMEN GOLFLIITTO pj. Seppo Soratie toiminninjoht. Jorma Huhtanen SUOMEN HIIHTOLIITTO pj. Hannu Koskivuori toimitusjoht. Lasse Pirskanen SUOMEN HOCKEYLIITTO (hyväksyttiin SVULn jäseniksi liittovaltuuston syyskokouksessa ) pj. Markku Voutilainen SUOMEN JOUSIAMPUJAINLIITTO pj. Reino Lahtinen toiminnanjoht. Esko Salminen SUOMEN JUDOLIITTO pj. Timo Harju -83 Teo Lehtimäki 83- toiminnanjoht. Jarmo Moisander -83 SUOMEN JÄÄKIEKKOLIITTO pj. Matti Ranki toimitusjoht. Göran Stubb SUOMEN KANOOTTILIITTO pj. Erkki J. Woivalin -83 Matti Myllylä 83- toimistonhoit. Eija Miettinen SUOMEN KARATELIITTO pj. Kari Kuula liittosihteeri Nina Johansson SUOMEN KORIPALLOLIITTO pj. Keijo K. Kulha toiminnanjoht. Pekka Litmanan SUOMEN KUNTOURHEILULIITTO pj. Pertti Tuomala pääsihteeri Heikki Niininen SUOMEN KÄSIPALLOLIITTO pj. Henrik Vaenerberg toiminnanjoht. Tapio Arponen SUOMEN KÄ VEL YURHEILULIITTO pj. Väinö Kangaspunta toimistosihteeri Seppo Kangaspunta-83 SUOMEN LENTOPALLOLIITTO pj. Raimo Peltonen toiminnanjoht. Harry Sundell SUOMEN LUISTELU LIITTO pj. Eero Multamäki toiminnanjoht. Risto Salmia SUOMEN MAAHOCKEYLIITTO (erotettiin SVULn jäsenyydestä liittovaltuuston syyskokouksessa ) pj. Kalevi Ruuttu-83 SUOMEN METSÄSTÄJÄ LIITTO pj. Heikki S. Heikkilä toiminnanjoht. Juha Kairikko SUOMEN MIEKKAILULIITTO pj. Erkki E. Nurmi -83 Heikki Saarento 83- 'toiminnanjoht. Leo Heiskanen SUOMEN MOOTTORILIITTO pj. Helmer Viiala toiminnanjoht. Eino Louhio SUOMEN MOOTTORIVENELIITTO pj. Pekka Helen -83 Jorma Kettunen 84- toiminnanjoht. Veikko Virtakoski SUOMEN NAISTEN LIIKUNTAKAS V ATUSLIITTO pj. Impi Jokinen toiminnanjoht. Anu Kinnunen SUOMEN NYKY AIKAISEN 5-0TTELUN LIITTO pj. Antti Poti la sihteeri Pirkko Iivanainen -83 SUOMEN PAINILIITTO pj. Seppo Kylmänen toiminnanjoht. Arto Savolainen SUOMEN PAINONNOSTOLIITTO pj. Pekka Kare toiminnanjoht. Juhani Salakka SUOMEN PESÄPALLOLIITTO pj. Martti Alopaeus toiminnanjoht. Markku Pullinen SUOMEN PURJEHTIJALIITTO pj. Peter Tallberg -83 Rafael Wolontis 83- toiminnanjoht. Raimo.Aromaa -83 SUOMEN PÖYTÄTENNISLIITTO pj. Esa Ellonen toiminnanjoht. Gösta Wahlström SUOMEN RATSASTAJAIN LIITTO pj. Olli Pesonius toiminnanjoht. Kaija Borup SUOMEN RUGBY- JA SALAMA PALLOLIITTO pj. Seppo Kairaneva -83 Markku Siira 84- SUOMEN SOUTULIITTO pj. Bo Gammals koulutus- ja valmennuspääll. Seppo Nuuttila SUOMEN SQUASHLIITTO pj. Matti Kunnari toiminnanjoht. Jorma Vertainen SUOMEN SULKA PALLOLIITTO pj. Tuomo Tennilä SUOMEN SUUNNISTUSLIITTO pj. Osmo Niemelä -83 Seppo Siirilä 84- toimitusjoht. Jouko Purontakanen SUOMEN TAE KWON 00 LIITTO pj. Olli Kohonen -83 Erkki O. Auranen 83- SUOMEN TAITOLUISTELULIITTO pj. Marjatta Väänänen toiminnanjoht. Maunu Rautonen SUOMEN TENNISLIITTO pj. Aimo Näräkkä toiminnanjoht. Kari Kiviharju SUOMEN UIMALIITTO pj. Pertti Ojala -83 Ilkka Lantto 84- toiminnanjoht. Ari Kautto SUOMEN URHEILULIITTO pj. Tapani Ilkka toimitusjoht. Rolf Haikkola SUOMEN URHEILUSUKELTAJAIN LIITTO pj. Kalervo Rehnbäck toiminnanjoht. Mikko S. Kamila SUOMEN VESIHIIHTO LIITTO pj. Pentti J. Barck si hteeri Merja Olamo SUOMEN VOIMISTELULIITTO pj. Tapio Koivula toiminnanjoht. Erkki Alaja SVULN NUORET pj. Raimo Salo TANSSIURHEILUN KESKUSLIITTO pj. Urpo Vihervaara liittosi hteeri Kirsti Strohmayer PIIRIT ETELÄ-KARJALAN PIIRI pj. Jorma Räisä nen piirijoht. Seppo Innanen -83 Reijo Rinkinen 83- ETELÄ-POHJANMAAN PIIRI pj. Ilmari Ylä-Autio piirijoht. Pertti Haapaharj u HELSINGIN PIIRI pj. Juhani Salmenkylä piirijoht. Eero Vettenranta HÄMEEN PIIRI pj. Orvo Anttila piirijoht. Pekka Syrjänen KAINUUN PIIRI pj. Matti Virtanen piirijoht. Erkki Hulkkonen KESKI-POHJANMAAN PIIRI pj. Teemu Pesola piirijoht. Eero Korkeaniemi KESKI-SUOMEN PIIRI pj. Lauri Ranto piirijoht. Tapani Frantsi -83 vt. Antti Pellinen 83- KYMENLAAKSON PIIRI pj. Olavi Eronen -83 Reino Mikkelä 83- piirijoht. Paavo Tarnanen LAHDEN PIIRI pj. Lasse Ahtiainen piirijoht. Arto Pasanen LAPIN PIIRI pj. Raimo Räme piirijoht. Jyri Hautamäki -83 Jarmo Suomäki 83- LÄNSI-POHJAN PIIRI pj. Seppo Pelttari piirijoht. Tapio Miettunen POHJOIS-KARJALAN PIIRI pj. Yrjö Karttunen piirijoht. Sulo Repo. POHJOIS-POHJANMAAN PIIRI pj. Eero Niku piirijoht. Juha Haajanen -83 Kirre Polama 83- POHJOIS-SA VON PIIRI pj. Lauri Reinikai nen piirijoht. Väinö Ihalainen Piirit LÄNSI-POHJA POHJOIS-POHJANMAA ,...,..--- KESKI-POHJANMAA--+--'" ETELÄ-POHJANMAA KESKI-SUOMI--i------:lr::ir-... SATAKUNTA ---+-'-.. t'''' HÄME----~-~r_.. VARSINAIS-SUOMI-I---- SATAKUNNAN PIIRI pj. Risto Tuominen piirijoht. Markku Korkka SUUR-SA VON PIIRI pj. Leo Turunen piirijoht. Pertti Lehikoinen _ LAPPI _-~----- KAINUU _~-----.:~- POHJOIS-SAVO _--1- POHJOIS-KARJALA _---.::H~--- SUUR-SAVO H :tLj~ LAHTI...,.'"---- ETELÄ-KARJALA ~ L- KYMENLAAKSO _-..3, :=,# UUSIMAA r.... -L HELSINKI UUDENMAAN PIIRI pj. Pentti Räty piirijoht. Risto Sylvelin VARSINAIS-SUOMEN PIIRI pj. Pentti Pihlakoski piirijoht. Unto Suvanto 32 33

19 Jäsenliittojen määrän kasvu JÄSEN- LIITTOJA SEUROJA JÄSENIÄ Jäsenmäärät ja toimintamääräraha 1983 Toiminta- Piiri Miehet Naiset Pojat Tytöt Yht. Seuroja määräraha Etelä-Karj ala Etelä-Pohjanmaa Helsinki Häme Kainuu Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi Kymenlaakso Lahti Lappi Länsi-Pohja Pohjois-Karjala Poh jois-poh janmaa Pohjois-Savo Satakunta Suur-Savo : Uusimaa Urheilu-, Voimistelu-, Hiihto-, Varsinais-Suomi Paini-, Pyöräily-, Pesäpallo-, KOKO MAA Yht Poikaurheiluliitto Piireihin kuulumattomia n n : Suomen Metsästäjäliitto Painonnosto-, Nyrkkeilyliitto KOKONAISJÄSENLUKU : Jääkiekkoliitto : Uimaliitto LIITTYMIS- VUOSI TOIMINTA : LIITTO SEUROJA* JÄSENIÄ* MÄÄRÄRAHA Suunnistusliitto Amatöörinyrkkeilijäinliitto : Ampujainliitto l.881 Koripallo-, Luistelu-, Miekkailuliitto Ampumahiihtoliitto : Autourheilijoiden liitto Naisten Liikuntakasvatusliitto Baseball- ja Softball-liitto : Käsipalloliitto Golfliitto Hiihtoliitto : Hockeyliitto Taitoluistelu-, Kuntourheilu-, Jousiampujainliitto Lentopalloliitto Judoliitto : Jääkiekkoliitto Ratsastajain-, Soutu-, Tennis-, Kanoottiliitto Ampujain-, Golf-, Kanootti-, 1961 Karateliitto Nykyaikaisen 5-ottelun liitto Koripalloliitto : 1966 Kuntourheiluliitto l Pöytätennis-, Judo-, Sulkapallo-, Käsipalloliitto Moottoriliitto 1970 Kävelyurheiluliitto : Lentopalloliitto Purjehtijaliitto 1972 Luisteluliitto : Metsästäjäliitto Moottorivene-, Vesihiihtoliitto Miekkailuliitto : Moottoriliitto Rugby- ja Salamapallo-, Ampumahiihtoliitto Moottoriveneliitto : Naisten Liikun takasv.li i tto Kävelyurheiluliitto Nykyaikaisen 5-ott. liitto Ol : Maahockeyliitto Painiliitto Painonnostoliitto : Pesäpalloliitto l.652 Squash-, Urheilusukeltajain liitto Purjehtijaliitto l : Pyöräilyliitto 63 1l Urheiluautoilijoiden liitto Pöytätennisliitto : Ratsastajainliitto Metsästäjäliitto Rugby- ja Salamapalloliitto : Soutuliitto Tanssiurheilun Keskusliitto : Squash liitto Karateliitto Sulkapalloliitto Suunnistusliitto : Tae Kwon Do-liitto Jousiampujain liitto : Ii Taitoluisteluliitto Baseball- ja Softball-liitto Tennisliitto II Tae Kwon Do-liitto Uimaliitto l Urheiluliitto l o 1983: Urheilusukeltajain liitto Hockeyliitto Vesihiihtoliitto (Maahockeyliitto erotettu ) Voimisteluliitto Tanssiurheilun Keskusliitto YHTEENSÄ Vain SVULn piireihin kuuluvat seurat mukana (Tilanne 3l.12.83) i i II

20 SVUL:n seurojen kilpailu toiminta Järjestettyjä kilpailuja (yksilölajeissa) SVUL:n seurojen tilaisuudet TILAISUUKSIA OSANOTTAllA Leirejä Lasten Urheilukouluja LUK Urheilukouluja ja kerhoja (12-16 v,) Koulutus- Kansainväliset KILPAILUJA OSANOTTAJIA kilpailut tilaisuuksia Jäsentenvälisiä kilpailuja SM- ja kansalliset kilpailut Kuntoliikunta- tilaisuuksia Piiri mestaruus- ja HarjoituspiirikunnalI. kilpailut tilaisuuksia , Jäsenliittojen seurat piireittäin '" E '" E '" E c: '" 'E c: c: 0 Cii 0 '",- :.2 '" 0 Cii 'i:' '" '" E.;.: '" '" > =' ~ '~... :.2 :.2 :.2 0 ' C 0 '" 0 '" '1 0 0 ~ 0;- '1 ~ '" =' 0 > '" '",'" ~ :.;;: 0;- c: ' C;; 'ö. 0;- =' '1 c 0;-,~ c: '" '" '" '" '" c: c: :c::, ~ ~ =' '(3 'ö =' '1 E c: :.;;: :.;;: 'ö. 0.;.: ~,'" ';;; ';;; ';;; ~ ö Ö E c:... E :c :.2 :.2 :.2 ';;; ~ ö 'C;; 0- c: '" '" '" ='... W :c W,'" ~ ~ >.,'" '" '",'" ~ =' =' '" JÄSENLIITOT -. ::t ::t ;::.:: ;::.:: ;::.:: ::G...J...J...J Vl Vl ~ > >-- Amatöörinyrkkeilijäinliitto ~ujainliitto Ampumahiihtoliitto Autourheilijoiden liitto Baseball- ja Softball-liitto Golfliitto , Suomen Hiihtoliitto Suomen Hockeyliitto JousiamJJujainliitto Judoliitto Jääkiekkoliitto Kanoottiliitto Karateliitto Koripalloliitto Kuntourheiluliitto Käsipalloliitto ~ Kävelyurheiluliitto Lentopalloliitto Luisteluliitto Miekkailuliitto Moottoriliitto Moottoriveneliitto Naisten Liikuntakasvatusliittc Nykyaikaisen 5-ottelun liitto Painiliitto Painonnostoliitto Pesäpalloliitto Purjehtijaliitto Pyöräilyliitto Pöytätennisliitto Ratsastajainliitto Rugby- ja Salamapalloliitto Soutuliitto Squashliitto Sulkapalloliitto Suunnistusliitto Tae Kwon Do-liitto Tai toi uisteluliitto Tennisliitto Uimaliitto YHTEENSÄ YHTEENSÄ Urheiluliitto Urheilusukeltajain liitto Vesihiihtoliitto Voimisteluliitto Tanssiurheilun Keskusliitto