IMATRAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA YMPLA 6/2018. Imatran seudun ympäristölautakunta Julkinen

Transkriptio

1 Aika klo 16:30-17:19 Paikka Imatran kaupungintalo, Kaupunkipuro (h. 207) Käsitellyt asiat Otsikko Sivu 58 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 59 Pöytäkirjantarkastajan valinta 4 60 Imatran seudun ympäristölautakunnan talouskatsaus 4/ Tiedoksiannot lautakunnalle 6 62 Päätös, josta ympäristölautakunnalla on oikaisuvaatimusoikeus: 8 Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen päätös ympäristönsuojelulain 64 :n mukaisesta tarkkailusuunnitelman hyväksymisestä/ Vapo Oy:n Kesselilänsuon ja Oritsuon turvetuotantoalueet, Ruokolahti 63 Ympäristölupahakemus, teräskuonamurskeen käyttö tierakenteissa, 9 Imatran kaupunki, Imatra 64 Linnalan koulun sisäilman olosuhteet Imatran kasvihuonekaasupäästöt vuosina 2006 ja ja 15 ennakkotieto vuodelta Oikaisuvaatimusohjeet ja valitusosoitus pöytäkirjaan 17 Sivu 1/18

2 Aika klo 16:30-17:19 Paikka Imatran kaupungintalo, Kaupunkipuro (h. 207) Osallistujat Nimi Tehtävä Lisätieto Läsnä Tikka Arto Puheenjohtaja Pekonen Kari 1. varapuheenjohtaja Pohjola Ritva Pöytäkirjan tarkastaja Tikkanen Aleksi Jäsen Ainoa Tea Jäsen Siitonen Saara Jäsen Poissa Suur-Hamari Sirpa Ympäristöjohtaja Siitonen Sini I kaupungineläinlääkäri Muut osallistujat Wikström Anna-Maija Ympäristönsuojelupäällikkö, vs. ympäristöjohtaja Siitonen Eija Hallintosihteeri Korttinen Jorma Ympäristöinsinööri, vs, terveysvalvonnan johtaja Käsitellyt asiat Pöytäkirja yleisesti nähtävillä Pöytäkirja on yleisesti nähtävillä klo Imatran kaupungin asiakaspalvelupisteessä sekä alkaen Sivu 2/18

3 58 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Päätös: Todettiin kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Sivu 3/18

4 59 Pöytäkirjantarkastajan valinta Päätös: Valittiin pöytäkirjantarkastajaksi Ritva Pohjola. Sivu 4/18

5 60 Imatran seudun ympäristölautakunnan talouskatsaus 4/2018 Vs. ympäristöjohtajan päätösesitys: Valmistelija: Wikström Anna-Maija Taloustilanne esitetään kokouksessa. Siihen voi etukäteen tutustua käyttämällä Google Chrome selainta linkistä: Taloudessa ja toiminnassa ei raportoitavia poikkeamia. Lautakunta merkitsee taloustilanteen tiedokseen. Päätös: Hyväksyttiin. Sivu 5/18

6 61 Tiedoksiannot lautakunnalle Valmistelija: Wikström Anna-Maija Ympäristölupiin ja vesilupiin liittyvät raportit ja ilmoitukset 1. Mika Berg, eläinsuojan vuosiraportti Elina ja Johannes Neuvonen, eläinsuojan vuosiraportti Mty Heikki ja Simo Inkinen, eläinsuojan vuosiraportti Jarmo Vesterinen, eläinsuojan vuosiraportti 2017 ja toiminnan lopetus ilmoitus 5. Sami Laukkanen ja Virpi Laamanen, eläinsuojan vuosiraportti Tero Andersin, eläinsuojan vuosiraportti Juha Kärpänen, eläinsuojan vuosiraportti Parikkalan Särkisalmen jätevesipuhdistamo, Simpelejärven kasviplanktontutkimus vuonna Ruokolahden Vaittilan suljetun kaatopaikan vesientarkkailu keväällä VAPO OY:n Kaakkois-Suomen ELY-keskusalueella sijaitsevien turvetuotantoalueiden vesiympäristölle vaarallisten ja haitallisten aineiden tarkkailuohjelma VAPO OY:n Kaakkois-Suomen ELY-keskusalueella sijaitsevien turvetuotantoalueiden biologinen tarkkailuohjelma Teollisuuslaitosten yhteistarkkailu, Etelä-Saimaan velvoitetarkkailun yhteenveto vuodelta 2017 ja pitkäaikaistarkastelu vuosilta Teollisuuslaitosten yhteistarkkailu, Vuoksen tarkkailu toukokuussa Teollisuuslaitosten yhteistarkkailu, Etelä-Saimaan velvoitetarkkailun kasviplanktonraportti Parikkalan Särkisalmen jätevesipuhdistamon (MBR-laitos) tarkkailuohjelman kalataloustarkkailuohjelma Sivu 6/18

7 Muut tiedoksiannot 1. Ruokolahden Äitsaarta ympäröivän vesistön tarkkailu talvella Imatran Mellonlahden tarkkailun vuosiyhteenveto 2017 sekä pitkäaikaistarkastelu vuosilta Kaakkois-Suomen rajavartiolaitoksen Immolan Ajokoulutusraidan pohjavesitarkastelu toukokuussa Immalanjärven Tarkkailun yhteenveto vuodelta 2017 sekä pitkäaikaistarkastelu vuosilta Haapaveden kasviplanktontutkimus vuonna 2017 Vs. ympäristöjohtajan päätösesitys: Asiakirjat ovat nähtävillä kokouksessa. Imatran seudun ympäristölautakunta merkitsee raportit, ilmoitukset ja muut tiedoksiannot tiedokseen. Päätös: Merkittiin tiedoksi. Sivu 7/18

8 62 Päätös, josta ympäristölautakunnalla on oikaisuvaatimusoikeus: Kaakkois-Suomen ELYkeskuksen päätös ympäristönsuojelulain 64 :n mukaisesta tarkkailusuunnitelman hyväksymisestä/ Vapo Oy:n Kesselilänsuon ja Oritsuon turvetuotantoalueet, Ruokolahti IMR/863/ /2018 Valmistelija: Kaittola Helena; Wikström Anna-Maija Kaakkois-Suomen elinkeino-. liikenne- ja ympäristökeskus on tehnyt päätöksen ympäristönsuojelulain (527/2014) 64 :n mukaisten tarkkailusuunnitelmien hyväksymisestä Vapo Oy:lle. Tarkkailusuunnitelmat liittyvät Imatran seudun ympäristötoimen alueella Ruokolahdella sijaitsevien Kesselilän ja Oritsuon turvetuotantoalueiden ympäristölupien velvoitetarkkailuihin. Ympäristölupiin liittyy myös muuta tarkkailua kuin nyt esillä olevat tarkkailut. Luvat on myönnetty 2007 (Kesselilä KHO 2010) Itä-Suomen ympäristölupavirastossa. Päätöksessä hyväksytään tarkkailusuunnitelmat, mutta suunnitelmista poiketen kuitenkin siten, että biologinen tarkkailu on kaikilta osin käynnistettävä jo vuonna Biologisen tarkkailuohjelman ( , Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy) mukaan Torsasta ja Sarajärvestä tarkkaillaan kasviplanktonia ja pohjaeläimiä sekä Torsajoesta ja Sarajoesta pohjakivien pinnoilla esiintyviä piileviä. Vesiympäristölle vaarallisten ja haitallisten aineiden tarkkailuohjelman ( Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy) mukaan kalaelohopeaa tarkkaillaan Torsasta ja Sarajärvestä. Oheismateriaali 1. PÄÄTÖS_2018_VAPO_BIOLOG_HAITALL_VELVOITETARKKAILUOHJELMA JMV 2. oikaisuvaatimusosoitus_esaville 3. 18v297b Vapo_vesiympäristölle vaarallisten ja haitallisten aineiden tarkkailu v296b_VAPO Oy_biologinen tarkkailuohjelma_ Vs. ympäristöjohtajan päätösesitys: Imatran seudun ympäristölautakunta päättää tyytyä Kaakkois- Suomen ELY-keskuksen päätökseen KASELY/814/2016, Vapo Oy:n tarkkailuista. Päätös: Hyväksyttiin. Sivu 8/18

9 63 Ympäristölupahakemus, teräskuonamurskeen käyttö tierakenteissa, Imatran kaupunki, Imatra IMR/706/ /2018 Valmistelija: Wikström Anna-Maija Imatran kaupunki on jättänyt Imatran seudun ympäristöviranomaiselle 23. ja päivätyt ympäristölupahakemukset. Lupahakemukset koskevat Ovako Imatra Oy Ab:n teräskuonamurskeen käyttämistä Imatran Paperharjuntien sekä Kukkolinnankadun ja sen viereen rakennettavan kevyen liikenteen väylän tierakenteissa. Imatran kaupunki hakee lisäksi lupaa työn aloittamiseen muutoksenhausta huolimatta. Jätteeksi luokiteltavan teräskuonan hyödyntäminen maarakentamisessa vaatii ympäristöluvan. Hakemuksen mukaiselle toiminnalle on olemassa ympäristönsuojelulain (527/2014) 49 :n mukaiset luvan myöntämisen edellytykset, kun toimintaa harjoitetaan hakemuksessa esitetyllä tavalla ja liitteen mukaisen päätösesityksen lupamääräyksiä noudattaen. Luvan myöntämiselle ei ole kaavoituksellisia tai luonnonsuojelullisia esteitä. Hakemusasiakirjat ovat nähtävillä kokouksessa. Liitteet _Ympäristölupapäätös_Imatran kaupunki_teräskuonamurskeen käyttö 2. Kartta_teräskuona Kukkonlinnankatu ja Paperharjuntie Vs. ympäristöjohtajan päätösesitys: Imatran seudun ympäristölautakunta päättää myöntää liitteenä olevan päätöksen mukaisesti Imatran kaupungille ympäristönsuojelulain (527/2014) 27 :n mukaisen ympäristöluvan teräskuonamurskeen käytölle sekä töiden aloittamisluvan muutoksenhausta huolimatta. Päätös: Hyväksyttiin. Sivu 9/18

10 64 Linnalan koulun sisäilman olosuhteet IMR/814/ /2018 Valmistelija: Korttinen Jorma Vireilletulo: Linnalan koulun oppilaan huoltajana Sanna Silvander on lähettänyt terveydensuojeluviranomaisille kirjallisen vaatimuksen välittömistä toimenpiteistä koskien Linnalan olosuhteita ja sisäilmaan liittyviä toimenpiteitä. Kirjelmässä pyydetään arviota ja lausuntoa siitä ovatko luokkatilat turvallisia ja ympäristö terveellinen lapsille Linnalan kiinteistössä sekä ratkaisemaan ovatko luokkatilat käyttökunnossa. Hyvinvointi- ja koulutuspalveluiden selvitys: Kirjelmästä on pyydetty Imatran kaupungin hyvinvointi- ja koulutuspalveluilta selvitystä Linnalan koulun olosuhteista ja toimenpiteistä, jotka on tehty ja toimenpiteistä, jotka on tarkoitus tehdä. Saadun selvityksen mukaan Imatran kaupungin sisäilmatyöryhmä on seurannut Linnalan koulun tilannetta tiiviisti ja kiinteistössä on teetetty selvityksiä ja toimenpiteitä tilanteen ratkaisemiseksi. Sisäilmatyöryhmä on tiedottanut havainnoistaan säännöllisesti hyvinvointilautakuntaa ja kaupunginhallitusta sekä tiedottanut ja järjestänyt tiedotustilaisuuksia oppilaille, huoltajille ja henkilökunnalle. Kesän 2018 aikana toteutetaan tutkijan suositusten mukaisesti tiivistyksiä, otetaan pistokokein rakennenäytteitä ja uusitaan kahden luokan muovimatto. Tilahallinta on kartoittanut vaihtoehtoja väistötiloille, mikäli tulisi tarve yksittäisten luokkatilojen osalta väistöön ennen siirtymistä uuteen Mansikkalan koulukeskukseen syksyllä Selvityksessä esitetään uuden oirekyselyn järjestämistä syksyllä 2018, kun olosuhteet mahdollistavat kyselyn luotettavan toteuttamisen. NindUX Oy on tehnyt Imatran Toimitilat Oy/Imatran YH-Rakennuttaja Oy:n pyynnöstä käyttäjäkyselyn Linnalan koululle Imatralle. Kyselyssä selvitettiin rakennusten käyttäjien (oppilaat 3- luokasta ylöspäin ja henkilökunta) subjektiivista arviota rakennuksen sisäilmasta sekä kyselyhetkellä vastaajan kokemista oireista keskittyen hengitystie-, yleis- ja allergiaoireisiin. Lisäksi selvitettiin vastaajien arviota oireiden liittymisestä rakennuksessa oleskeluun. Koulun henkilökunnasta 34 % raportoi koulun sisäilmassa olevan subjektiivisesti aistittavan ongelman ja 35 % raportoi oireilevansa. Vastaavat luvut vertailukouluissa olivat 18 % ja 18 %. Koulurakennuksesta poistumisen jälkeen 65 % henkilökunnasta ilmoitti oireiden lievittyneen/väistyneen, vertailukouluissa 55 %. Sivu 10/18

11 Koulun oppilaista 15 % raportoi subjektiivisesti aistittavan sisäilmaongelman (vertailukouluissa 18 %) ja 35 % raportoi oireilevansa (vertailukoulussa oireilevia 18 %). Oppilaista 61 % raportoi oireiden lieventyvän/väistyvän koulurakennuksesta poistumisen myötä (vertailukouluissa 54 %). Kyselyn perusteella koulun oppilaiden ja henkilökunnan oireilu- ja ympäristökokemukset ovat kohonneita tutkijoiden käytössä olevaan vertailuaineistoon nähden. Selvityksen liitteenä on kiinteistön teknisen isännöitsijän Jyri Honkasalon yhteenveto Linnalan koulukiinteistön tutkimuksista ja korjauksista vuosina : 1. Kukkolinnan (ruokala) vesikaton korjaus kunto selvitetään kesän 2018 aikana 2. Ilmanvaihdon puhdistus ja äänenvaimentimien kuitupinnoitus 2013 myöhempien tutkimusten perusteella kuitupinnoitus ei täysin onnistunut 3. Puukoulun rakennetekninen kuntotutkimus peruskorjaustarvetta varten 2014 peruskorjauksen sijaan kouluverkon laajempi tarkastelu 4. Sisäilmaselvitys ja riskirakenteet 2015 havaittujen kosteusvaurioiden, tiiveysongelmien, ilmanvaihdon ja naakkaongelman korjauksia useana vuonna 5. Pölyn ja teollisten mineraalinäytteet 1/2018 useissa tiloissa kohonneita teollisten kuitujen pitoisuuksia iv-järjestelmässä esiintyneet pinnoittamattomat mineraalivillalöydöt korjattiin hiihtoloman aikana, samalla havaitut tiivistyspuutteet korjattiin IV-kanavistossa. 6. VOC ja TVOC näytteet, rakenneavaus ja merkkikaasukokeet 4/2018 VOC ja TVOC näytteissä ei ollut viitteitä vaurioista, vaikka poikkeamia ei ollut uusitaan luokkien 131 ja 132 lattiapinnat kesällä, tämän avulla selvitetään voiko oireilu johtua muovimatoista liikuntasalin lattian rakenneavauksessa ei ollut viitteitä vauriosta aistinvaraisesti eikä materiaalinäytteissä merkkikaasukokeissa havaittiin epätiiveyttä musiikkiluokan päädyn halkeamasta sekä 1. kerroksen alapohjan ja ulkoseinärakenteiden liitoskohdista, tiivistetään kesällä Tilanteen arvio: Sisäilmaselvityksissä käytetään ongelman paikallistamiseksi ja tutkimuksen rajaamiseksi ns. käyttäjäkyselyitä. Niillä ei selvitetä vastaajan oireita, oireiden kannalta olennainen tieto on ainoastaan mahdollisten oireiden liittyminen oleskeluun rakennuksessa. Käyttäjäkyselyjä tarkempia kyselyjä ovat sisäilmakyselyt, joilla selvitetään sisäilmaongelmien tai erilaisten tutkimusprojektien yhteydessä sisäilmasto-oloja sekä henkilöillä esiintyviä oireita. Oirekyselyistä tavallisin on ns. Örebro-kysely. Oirekyselyiden tulkinta edellyttää erityisasiantuntemusta aiheesta. Sisäilmakyselyillä voidaan Sivu 11/18

12 kartoittaa sisäilmaongelman olemassaoloa ja vakavuutta tai seurata korjausten vaikutusta. Oirekyselyt tulisi tehdä aina kaikille, joita ongelma voi koskea tai satunnaisotoksella. Kyselyyn ei saa valita vain niitä, jotka valittavat oireita. Käyttäjä- tai sisäilmakyselyä ei tulisi tehdä ristiriitaisissa tilanteissa. Myöskään käyttäjien itsensä tekemiä kyselyjä ei voi pitää luotettavina. Kyselyjä ei pitäisi toteuttaa loppukeväänä tai kesällä, jolloin on ympäristötekijöistä johtuva allergiakausi eikä ajankohtana, jolloin vastaajilla on pitkä kesälomakausi takanapäin. Parhaana ajankohtana kyselyjen toteuttamiselle on myöhäissyksystä kevättalveen. Terveyden ja hyvinvointilaitoksen tutkimusselosteen mukaan sisäilmakyselyllä voidaan kartoittaa oppilaiden kokemusta sisäympäristön laadusta, tyytyväisyyttä kouluympäristöön sekä koettua oireilua. Mahdollisten sisäilmaongelmien selvittely vaatii kuitenkin aina moniammatillista yhteistyötä. Sisäilmakyselyn lisäksi ongelmatilanteen arvioinnin kouluissa tulee perustua aina rakennuksen teknisiin selvityksiin ja tarvittaessa muihin sisäilmaselvityksiin, koulu- ja työterveydenhuollon tietoihin sekä ympäristökeskuksen lausuntoihin. Sisäilmakyselyjen perusteella ei tule tehdä johtopäätöksiä sisäilman laadusta, rakennuksen olosuhteista tai terveyshaitan olemassaolosta kouluissa eikä niiden perusteella tule asettaa tilojen käytölle rajoituksia. (Oppilaiden sisäilmakyselyn kehittämishanke Helsingissä Tutkimusseloste, THL ). Linnalan koulussa tehdyn käyttäjäkyselyn perusteella koulun oppilaiden ja henkilökunnan oireilu- ja ympäristökokemukset ovat kohonneita tutkijoiden käytössä olevaan vertailuaineistoon nähden. Tulos on sinänsä huolestuttava, joskin tulosta rasittaa se, että se on tehty allergia-aikaan pelkkänä käyttäjäkyselynä. Hyvinvointi- ja koulutuspalvelut onkin esittänyt, että kysely uusitaan oirekyselynä syksyllä 2018, kun olosuhteet mahdollistavat kyselyn luotettavan toteuttamisen ja kesäksi suunnitellut lisäkorjaustoimenpiteet on tehty. Koululla on tehty teollisten mineraalikuitujen määritys marraskuussa Määrityksen mukaan kahdestatoista näytteestä kahdeksassa toimenpideraja ylittyi. Uusintamäärityksessä korjausten jälkeen helmikuussa 2018 yhdessäkään kahdestatoista näytteestä ei toimenpideraja ylittynyt. Koululla suoritettiin keväällä 2018 merkkikaasukokeet tiiveyden tarkistamiseksi vanhan osan kellaritilojen ja luokkahuoneiden väliltä sekä uuden osan yläpohjan vesikatteen tuuletusvälin ja luokkahuoneen väliltä. Merkkikaasukokeissa havaittiin, että vanhalla osalla aikaisemmissa tutkimuksissa havaitut läpivientien epätiiveydet oli tiivistetty erittäin hyvin, eikä vuotoilmaa pääse kulkeutumaan kellaritiloista luokkahuoneisiin ulkoseinä- ja välipohjarakenteiden kautta. Myöskin kellarikerroksesta alkava putkikanaali oli tiivistetty hyvin, niin ettei kanaalissa tapahdu epäpuhtaan ilman siirtymistä Sivu 12/18

13 sisätiloihin. Uuden osan yläpohjan tuuletusvälin ja ulkoseinien yläosan liittymissä ei havaittu merkkikaasukokeella vuotoilmarakoja. Sen sijaan uuden osan ulkoseinän alaosissa ja lattialiittymissä on havaittavissa epätiiveyttä. Ensimmäisen kerroksen maanvaraisten lattioiden ja ulkoseinien liittymissä on maanvaraisen betonilaatan rakennusaikaisen kuivumisen johdosta rako, sekä lattialaatassa halkeamia lähinnä pilarien juurilla. Näistä kutistumaraosta ja halkeamista pääsee kulkeutumaan sisäilmaan epäpuhdasta vuotoilmaa alapuolisesta maakerroksesta. Varsin todennäköisesti vuotoilmalla on yhteys koettuihin sisäilmaoireisiin. Luokissa 131 ja 132, joissa oireilua on esiintynyt muita runsaammin, on tutkimuksissa havaittu, että linoleumilattioista on irronnut, ilmeisesti lattian vahauspölyä, sisäilmaan. Pölyllä voi olla yhteys oireiluun. Saadun selvityksen mukaan kesän 2018 aikana tullaan uuden osan ulkoseinän ja lattian rajakohdat tiivistämään märkätilojen vedeneristysmenetelmällä ja tiiveys varmistetaan merkkiainekokeilla. Tällä estetään se, ettei epäpuhdasta vuotoilmaa pääse sisäilmaan. Kesän aikana luokkien 131 ja 132 lattiapinnat uusitaan niin, ettei lattioista enää irtoa pölyä luokkien huoneilmaan. Lisäksi Kukkolinnan (ruokala) vuosien vesikaton kunto selvitetään rakenneavauksin kesän 2018 aikana ulkopuolisen asiantuntijan toimesta. Jälkiseurannan osalta hyvinvointi- ja koulutuspalvelut on esittänyt, että koulussa tullaan tekemään oirekysely syksyllä 2018, kun olosuhteet mahdollistavat kyselyn luotettavan toteuttamisen ja kesäksi suunnitellut toimenpiteet on tehty. Lisäksi tilahallinta on valmiiksi kartoittanut vaihtoehtoja väistötiloille, mikäli tulisi tarve yksittäisten luokkatilojen osalta väistöön ennen siirtymistä uuteen Mansikkalan koulukeskukseen syksyllä Terveydensuojelulain 27 :n mukaan, jos asunnossa tai muussa oleskelutilassa esiintyy melua, tärinää, hajua, valoa, mikrobeja, pölyä, savua, liiallista lämpöä tai kylmyyttä taikka kosteutta, säteilyä tai muuta niihin verrattavaa siten, että siitä voi aiheutua terveyshaittaa asunnossa tai muussa tilassa oleskelevalle, toimenpiteisiin haitan ja siihen johtaneiden tekijöiden selvittämiseksi, poistamiseksi tai rajoittamiseksi on ryhdyttävä viipymättä. Asumisterveysasetuksen mukaan terveyshaitta on arvioitava kokonaisuutena siten, että altisteen toimenpiderajaa sovellettaessa otetaan huomioon altistumisen todennäköisyys, toistuvuus ja kesto, mahdollisuudet välttyä altistumiselta tai poistaa haitta sekä poistamisesta aiheutuvat olosuhteet ja muut vastaavat tekijät. Asiassa voidaan todeta, että toiminnanharjoittaja on ryhtynyt toimenpiteisiin haitan selvittämiseksi, poistamiseksi ja rajoittamiseksi terveydensuojelulain edellyttämällä tavalla. Johtuen koulun tilojen iästä ja erilaisuudesta tutkimukset ja korjaustoimenpiteet ovat vieneet pidemmän ajan. Sivu 13/18

14 Kokonaisuutena arvioiden voidaan todeta, että jo suoritettujen toimenpiteiden ja kesän 2018 aikana suoritettavien toimenpiteiden jälkeen koulutiloja voi pitää terveellisenä eikä käyttöä tarvitse rajoittaa. Toiminnanharjoittaja on lisäksi ilmoittanut jälkiseurannasta ja mahdollisuudesta siirtyä tarvittaessa väistötiloihin. Oheismateriaali _Toimenpidepyyntö Linnalan koulun sisäilma ongelmiin liittyen _Selvityspyyntö Linnalan koulun sisäilma ongelmiin liittyen. 3. Selvitys_Linnalan koulun olosuhteet ja sisäilmaan liittyvät toimenpiteet Vs. ympäristöjohtajan päätösesitys: Imatran seudun ympäristölautakunta terveydensuojeluviranomaisena toteaa, että saadun selvityksen perusteella ei ole terveydensuojelullista tarvetta Linnalan koulun käytön rajoittamiseksi tässä vaiheessa. Samalla lautakunta edellyttää, että koulun olosuhteita ja käyttäjien oireilua seurataan tiivisti ja tarvittaessa ryhdytään välittömästi toimenpiteisiin terveyshaitan estämiseksi. Päätös: Hyväksyttiin. Sivu 14/18

15 652 Imatran kasvihuonekaasupäästöt vuosina 2006 ja ja ennakkotieto vuodelta 2017 Valmistelija: Wikström Anna-Maija Imatran CO2-raportin vuosiraportissa on esitetty Imatran kasvihuonepäästöt vuosilta 2006, sekä ennakkotieto vuodelta Raportin on laatinut Benviroc Oy. CO2-raportti, joka ylläpitää myös kunnille viikoittaista kasvihuonekaasu-päästöjen seurantaa internetissä. Etelä-Karjalasta ovat Imatran lisäksi seurannassa mukana Lappeenranta ja Parikkala. CO2-raportissa kunnan kasvihuonekaasupäästöt on laskettu kulutusperusteisesti. Laskennassa on mukana kauko-, sähkö- ja erillislämmitys, maalämpö, kuluttajien sähkönkulutus, tieliikenne, maatalous ja jätehuolto. Lisäksi raportissa on esitetty teollisuuden, rautateiden ja sataman päästöt vuosilta 2006, 2011 ja Maankäytön päästöt ja nielut on laskettu vuodelta Imatran päästöt asukasta kohti vuonna 2016 olivat 4,0 t CO2-ekv ilman teollisuutta, mikä on 0,4 t pienempi kuin vuonna Kaikissa CO2-raportin mukana olleissa kunnissa päästöt vaihtelivat välillä 3,3-14,1 t CO2-ekv. Imatran kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2016 ilman teollisuutta olivat 109,3 kt CO2-ekv. Näistä päästöistä 11,8 kt CO2-ekv aiheutui kuluttajien sähkönkulutuksesta ja 10,5 kt CO2-ekv sähkölämmityksestä. Maalämmön osuus lämmitysmuoto-jakaumasta ja päästöistä on pieni. Päästöistä 6,4 kt CO2-ekv aiheutui vuonna 2016 kaukolämmityksestä, 30,8 kt CO2-ekv erillislämmityksestä, 38,8 kt CO2- ekv tieliikenteestä, 2,4 kt CO2-ekv maataloudesta ja 8,5 kt CO2-ekv jätehuollosta. Imatran päästöt kuluttajien sähkönkulutuksesta olivat vuonna ,4 t CO2-ekv/asukas. Se on noin 10 % pienempi kuin CO2-raportin kunnissa keskimäärin. Asukasta kohti laskettu sähkön kulutus on yleensä keskimääräistä suurempaa kunnissa, joissa on paljon lomaasukkaita, kunnissa joissa on selvästi enemmän työpaikkoja kuin asukkaita, sekä kunnissa joissa tarjotaan palveluja myös naapurikuntiin. Imatran asukasta kohti lasketut päästöt sähkölämmityksestä vuonna 2016 olivat 0,4 t CO2-ekv eli noin 10% suuremmat kuin CO2-raportin kunnissa keskimäärin. Sivu 15/18

16 Liitteet 1. CO2-raportti_Imatra_ Vs. ympäristöjohtajan päätösesitys: Imatran kaukolämmityksen päästöt asukasta kohti olivat vuonna ,2 t CO2-ekv ja päästöt rakennusten erillis-lämmityksestä 1,1 t CO2- ekv. Päästöt kaukolämmityksestä vuonna 2016 olivat selvästi pienemmät ja päästöt erillis-lämmityksestä noin 20% suuremmat kuin CO2-raportin kunnissa keskimäärin. Vuonna 2016 kaupungin biolämpölaitoksen käyttöönoton myötä kaukolämmön CO2-päästöt putosivat noin viidenteen osaan verrattuna vuoteen Imatran päästöt tieliikenteestä vuonna 2014 olivat 1,4 t CO2-ekv/asukas, eli noin 40 % pienemmät kuin CO2-raportin kunnissa keskimäärin. Tieliikenteen päästöihin vaikuttavat sekä läpiajoliikenne että paikallinen liikenne. Raportin mukaan Imatran kasvihuonepäästöt ilman teollisuutta laskivat 12 % vuodesta 2015 vuoteen keskimäärin päästöt laskivat CO2-raportin kunnissa 8 %. Vuodelta 2016 laskettiin lisäksi Imatran teollisuuden päästöt. Teollisuuden sähkönkulutuksen päästöt olivat 75,6 k t CO2-ekv ja teollisuuden ja työkoneiden 290,5k t CO2-ekv. Imatran kasvihuonekaasupäästöt 2006, ja ennakkotieto vuodelta raportti on liitteenä. Imatran seudun ympäristölautakunta merkitsee tiedokseen raportin Imatran kasvihuonekaasupäästöt vuosina 2006 ja ja ennakkotieto vuodelta 2017 ja saattaa sen edelleen tiedoksi Imatran kaupunginhallitukselle. Päätös: Hyväksyttiin. Sivu 16/18

17 66 Oikaisuvaatimusohjeet ja valitusosoitus pöytäkirjaan OIKAISUVAATIMUSOHJEET JA VALITUSOSOITUS Muutoksenhakukiellot Seuraavista päätöksistä ei saa tehdä kuntalain 136 :n mukaan oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Pykälät: 58-62, Koska päätöksestä voidaan tehdä kuntalain 134 :n mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus, seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Pykälät: HLL 5 :n, 13 :n ja 15 :n / muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Pykälät ja valituskieltojen perusteet: Oikaisuvaatimusohjeet Kieltojen perusteet Oikaisuvaatimusviranomainen ja -aika Seuraaviin päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, osoite ja postiosoite: Imatran seudun ympäristölautakunta Virastokatu Imatra Sähköpostiosoite: kirjaamo@imatra.fi Pykälät: Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista klo 15 mennessä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä kun pöytäkirja on asetettu nähtäväksi yleisessä tietoverkossa. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksi saantitodistukseen merkittynä aikana. Sähköistä tiedoksiantoa käytettäessä päätös oheisasiakirjoineen katsotaan tapahtuneen kolmantena päivänä sähköisen viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen. Oikaisuvaatimuksen sisältö Pöytäkirjan nähtäväksi asettaminen Oikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi vaatimus perusteineen ja se on tekijän allekirjoitettava. Pöytäkirja on asetettu nähtäväksi yleisessä tietoverkossa Sivu 17/18

18 Valitusosoitus Valitusviranomainen ja valitusaika Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös asianosainen sekä kunnan jäsen. Valitusajan alkaminen Päätös katsotaan saadun tiedoksi jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Sähköistä tiedoksiantoa käytettäessä päätös oheisasiakirjoineen katsotaan tapahtuneen kolmantena päivänä sähköisen viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä. Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen Valitusviranomainen, osoitteet: Vaasan hallinto-oikeus PL 204, Korsholmanpuistikko Vaasa Vaihde: Telefax: Sähköposti: Hallintovalitus, pykälät: 63 Valitusaika 30 päivää (antopäivä ) Tuomioistuinmaksulain (1455/2015) mukaan valituksen käsittelystä perittävä oikeudenkäyntimaksu hallintooikeudessa on 250 euroa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen. Muu valitusviranomainen, osoite ja postiosoite Pykälät Valitusaika Markkinaoikeus Radanrakentajantie HELSINKI Sähköposti: markkinaoikeus@oikeus.fi 14 päivää Valitusaika alkaa päätöksen tiedoksisaannista. Valituskirja Valitusasiakirjojen toimittaminen Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta. Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava: -päätös, johon haetaan muutosta -miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi -perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite, puhelinnumero ja muut tarvittavat yhteystiedot. Jos valitusviranomaisen päätös voidaan antaa tiedoksi sähköisenä viestinä, yhteystietona pyydetään ilmoittamaan myös sähköpostiosoite. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä. Valitukseen on liitettävä: -päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä -todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta -asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä. Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Valitusasiakirjat on toimitettava 1 ): nimi, osoite ja postiosoite Pykälät: Lisätietoja Yksityiskohtainen oikaisuvaatimusohje / valitusosoitus liitetään pöytäkirjanotteeseen. 1 ) Jos toimitettava muulle kuin valitusviranomaiselle. Liitetään pöytäkirjaan Sivu 18/18