Kansainvälistyvä lukio

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kansainvälistyvä lukio"

Transkriptio

1 Kansainvälisyysteema / TOIMITUS: Projektiryhmä Heidenheim: OPISKELIJAT: Juha Ojala Ari Luoma Lasse Lehtinen Maiju Kärjä Eeva-Maija Kippola Lotta Jääskelä Janne Henriksson Jani-Matti Ylilehto Mirka Oinonen Anne Krankkala Jani Aittola Petra Tikkanen OPETTAJAT: Paula Salo Kaarina Hakala Anneli Mustakallio Soili Lahtela Kiitämme avusta mainostajia sekä paikallislehtiä. Neste Uimahallintie 1 Raahe P Kansainvälistyvä lukio Reino Rantanen, rehtori Tässä lehdessä kerrotaan Raahen lukion laajenevasta kansainvälisestä toiminnasta koulun opiskelumahdollisuuksien esittelyn ohella. Kirjoittajien ydinjoukko koostuu Heidenheimiin opintomatkalle lähtevistä opiskelijoista. Toistakymmentä lukiolaista vierailee saksalaisen Heidenheimin Gewerbliche Schule oppilaitoksessa saksanopettajien Anneli Mustakallion ja Soili Lahtelan johdolla. Näin toteutuu vastavierailu viime maaliskuun saksalaisten opiskelijoiden käyntiin Raahen lukiossa. Yhteistyö saksalaisen teknisen lukion kanssa on alkanut kuitenkin jo vuosia sitten: sen vaiheista kerrotaan seikkaperäisesti tässä lehdessä. Tällaisen opintomatkan valmistelu on vaatinut paljon työtä niin opiskelijoilta kuin opettajiltakin, mutta siinä ei ole kaikki: energiaa on riittänyt vielä tämän lehden aikaansaamiseen, mikä on kunnioitettava saavutus. Kaikki Saksaan lähtijät ovat osallistuneet äidinkielenopettaja Paula Salon vetämään lehtimieskurssiin, jolla jutut ovat syntyneet. Kurssilla on lehden taittamisesta vastannut atk-opettaja Kaarina Hakala. Matkavalmistelujen ohessa on opittukin melkoinen määrä lehdentekoa. Opintomatkan tarkoituksena on saksan kielen taitojen parantamisen ohella perehdyttää opiskelijat suurimman EU-valtion elämänmenoon ja ajattelutapaan. Jotkut lukiolaiset tulevat opiskelemaan ja työskentelemäänkin Keski-Euroopassa, ehkäpä juuri Heidenheimin vaiheilla, sillä onhan Oulun läänillä jo nyt hyvät yhteydet Baden- Württembergin alueelle. Minä toivon, että opintomatkasta tulee onnistunut ja antoisa ja että se johtaa yhteistyösuhteiden syventymiseen Heidenheimin kanssa. On varmasti hyödyllistä jokaiselle perehtyä toisen maan kulttuuriin paikan päällä ja oppia näin ymmärtämään sitä. Se on myös omiaan kasvattamaan opiskelijoissa suvaitsevuutta ja halua kansainväliseen yhteistyöhön. RAAHEN LÄMPÖERISTYS OY lämpöeristystyöt ohutlevytyöt ilmastointityöt metalliset pakkaussuojat Hallit: Puusepänkatu 3 Raahe puh. (08) Muurarinkatu 7 Raahe puh. (08) Fax (08)

2 Kansainvälisyysteema Eindrücke über Finnland Manuel ja Andreas muistelevat Raahen matkaansa Manuel & Andreas Die Idee zur Studienfahrt nach Finnland kam von uns Schülern selbst, da wir nicht an der Studienfahrt nach Rom teilnehmen wollten. Und so kamen wir auf die Idee, zu unserer finnischen Austauschschule eine Studienfahrt zu organisieren. Am Sonntag, den 1 0. März war es dann soweit. Um vier Uhr morgens traf man sich am Verwaltungsgebäude der Berufsschule, ausnahmslos aufgeregt und voller Erwartungen. Nachdem sich jeder von Freund/in, Eltern und sonstigen Leuten verabschiedet hatte - teilweise gab es auch Tränen - stand uns nun die drei ein halbstündige Fahrt an den Frankfurter Flughafen bevor. Die Aufregung nahm von Kilometer zu Kilometer zu. Am Flughafen angekommen, mussten wir erst noch einmal die heimische Küche genießen (McDonalds). Der Check-In verlief nahezu reibungslos. Mit einer Ausnahme: ein Junge aus unserer Gruppe lief durch die Kontrolle. Nachdem es piepste, zog er seinen Eisengürtel aus und anstatt ihn vor dem erneuten Durchlaufen abzugeben, hielt er ihn in der Hand fest und ging erneut mit dem Gürtel durch die Kontrolle. Und es piepste ein zweites Mal. Ansonsten gab es keine Probleme. Endlich unterwegs nach Finnland Beim Flug mit der Fluggesellschaft Finnair nach Helsinki mussten wir die Uhr um eine Stunde vorstellen. Flugzeit zwei ein halb Stunden, ein extrem langer Aufenthalt (4 Stunden), unsere ersten Kontakte mit der finnischen Sprache - PlayStation Tony Hawk. Wir vom IT-Zug waren jedoch nicht fähig, das Spiel in gang zu bringen! Die Insel Tasku und andere winterliche Erlebnisse warten auf uns... Von links Herr Rektor Reino Rantanen, Frau Lehrerin Ursula Rödner und Frau Lehrerin Soili Lahtela Kalt wie in einer Gefriertruhe Nach diesem sehr unterhaltsamen Aufenthalt ging es dann mit einem Inlandflug weiter nach Oulu (ca.630 Kilometer nördlich von Helsinki). In Oulu kalt wie in einer Gefriertruhe C. Am Flughafen wurden wir sehr freundlich von Soili, Anneli und anderen empfangen. Noch eine fast ziemlich schnell vorbei. So viele neue Erlebnisse Am nächsten Tag trafen wir uns dann in der Schule und lernten dort das finnische Schulsystem und die Lehrer kennen. Unsere ersten Eindrücke von der finnischen Kultur waren sehr positiv. Die Finnen sind freundlich, nett und überaus freundlichen, zuvorkommenden und gastfreundlichen Menschen könnte sich manch Deutscher eine Scheibe abschneiden. Nachdem wir unvergessliche Tage mit Skidoo-Fahren und Eisloch-Baden mit unseren finnischen Mitschülern erlebt hatten, erwartete uns langsam, aber sicher unsere Heimat wieder. Alles Gute hat einmal ein Ende Ausnahmslos jeder fand sich am Morgen des Abreisetages mit gedrückter Miene am Gymnasium von Raahe ein. Mit dem Bus ging es dann wieder zurück zum Flughafen Oulu,. Dort fand die große Abschiedszeremonie statt. Es flossen zum Teil Tränen. Der Flug zurück war wirklich langweilig. Die ganze Anspannung war verflogen. Der Alltag kam langsam wieder zurück. In Frankfurt wurden wir dann von einem Heidenheimer Busunternehmen abgeholt und zurück nach Heidenheim gefahren. Dort kamen wir so gegen halb zehn abends an. Im Klassenzimmer in Raahen Lukio einstündige Fahrt nach Raahe, die sehr schnell vorbei war, da wir alle sehr aufgeregt und gut gelaunt waren. In Raahe wurden wir dann unseren Gastfamilien zugeteilt und fuhren mit diesen nach Hause. Dort machten wir mit der finnischen Kultur weitere Bekanntschaft. Dieser Tag war zwar sehr stressig, aber auch sehr schön und immer gut gelaunt. Dies sind die wesentlichen Eindrücke, die uns aufgefallen sind. Wir waren davon sehr überrascht, da wir dachten, sie würden wegen der extremen Kälte und der hinzukommenden Dunkelheit im Winter oft depressiv sein. Unser einwöchiger Aufenthalt überzeugte uns vom Gegenteil. Von diesen Wir sehen uns wieder Insgesamt hat kein einziger es bereut, die Studienfahrt nach Finnland und nicht nach Rom gemacht zu haben. Wir werden mit Freude an diese Zeit zurückdenken. Ein unvergessliches Erlebnis, das uns wohl für immer erhalten werden wird. Und wir freuen uns schon, wenn unsere Austauschschüler nach Deutschland kommen.

3 Kansainvälisyysteema Hiukkasen kiihdytystä fysiikanopiskeluun Sanna Paaso Viime huhtikuussa vietti joukko innokkaita Raahen ja Pyhäjoen lukioiden toisen vuoden opiskelijoita reilun viikon Euroopan Ydin-tutkimuskeskuksessa Cernissä, joka sijaitsee Sveitsin ja Ranskan rajalla Genevessä. Cernissä selvitetään maailmankaikkeuden syvintä olemusta valtavia hiukkaskiihdyttimiä ja muita fysiikan tutkimusmenetelmiä hyväksi käyttäen. Lukiolaiset pääsivät matkalla tutustumaan moniin suomalaisiin huippufyysikoihin, joita Cernissä työskentelee. Yhteistyötä lukioiden kesken Opintomatka toteutettiin lukioiden yhteistyönä: kuusi Raahen ja kymmenen Pyhäjoen lukion oppilasta lähti matkalle tutustumaan modernin fysiikan ihmeisiin. Ryhmän jäsenet olivat tutustuneet toisiinsa jo etukäteen yhteisissä tapaamisissa ja sähköpostin välityksellä, joten yhteistyö perillä pääsi alkamaan mutkattomasti. Oppilaat keräsivät matkaa varten, paitsi rahaa, myös tietoa jo ennen lähtöä. Yhdessä tutustuttiin Cernin julkaisemiin digitaalisiin luentoihin ja muuhun WWW-materiaaliin, ja jokainen oppilas perehtyi myös modernia fysiikkaa käsittelevään kirjallisuuteen. Opettajien avustamana otettiin selvää hiukkasfysiikan peruskäsitteistöstä, niin etteivät kvarkit ja leptonit pääsisi luennoilla singahtelemaan vauhdilla yli hilseen, ja tutkijoiden kanssa päästäisiin myös keskustelemaan tieteellisistä kysymyksistä. Luentojen lisäksi nuoret fyysikot pääsivät tutustumaan Cernin tutkimusasemiin ja laitteistoihin, jotka jo massiivisuudellaan tekivät vaikutuksen. Genevessä kansainvälisyyttä Vaikka opintomatkan päämäärä olikin ensisijaisesti innostaa lukiolaisia fysiikan opiskeluun ja tehdä hiukkasfysiikkaa tutuksi, kuului ohjelmaan toki myös kansainvälisyys- ja kulttuurikasvatusta. Niinpä luennotkin käsittelivät aiheita monipuolisesti hiukkaskiihdyttimistä aina ulkomailla asumisen kokemuksiin. Geneven kauniiseen ja kansainväliseen kaupunkiin oppilaat saivat tutustua vapaasti, ja yhdessä käytiin kierroksella mm. YK:n päämajassa sekä Kansainvälisen Punaisen Ristin museossa. Haastatteluja ja ryhmätöitä Raahelaiset ja pyhäjokiset pääsivät yhdessä ja sulassa sovussa tekemään ryhmätöitä eri aiheista, mm. hiukkaskiihdyttimistä, aineen olemuksesta ja Cernistä yleensä sekä haastattelemaan Cernin fyysikoita samoista aiheista. Kaikesta opitusta tehtiin yhteisiä suullisia esityksiä, jotka ylpeinä esitettiin Pyhäjoen lukiolla toukokuussa. Paljon syntyi myös kirjallista materiaalia, joka koottiin CDrompulle ja johon myös Pyhäjoen lukion kotisivuilla voi käydä tutustumassa. Kohti verkottumista Cernin opintomatka oli ensimmäinen Raahen ja Pyhäjoen lukioiden yhteistyönä toteutettu kansainvälinen projekti, mutta yhteistyö jatkuu tulevaisuudessa. Myös ensi keväänä Raahesta ja Pyhäjoelta lähtee Cerniin joukko oppilaita tutustumaan hiukkasfysiikan kiehtovaan maailmaan, mutta tällä kertaa mukaan tulee fysiikasta kiinnostuneita nuoria muiltakin kouluilta. Toiveissa on, että tämä matemaattis-luonnontieteelliseltä pohjalta aloitettu yhteistyö laajenee muidenkin aineiden piiriin ja koko alueen lukioverkostoon. Matka ei ollut mikään turistimatka vaan tiukkaa opiskelua myös iltaisin ja hyvässä yhteistyössä koulujen välillä. Opiskelijoita palkittiin Kirkas sää hemmotteli matkalaisia Euroopan korkeimmalla huipulla Mont Blancilla Euroopan korkein vuori Mont Blanc aurinkoisella säällä on hieno retkikohde opiskelun lomassa. Kirjoittaja Sanna Paaso vasemmalla. Suprajohtavuudesta ryhmätyönsä tehneet palkittiin Jyväskylässä. Vasemmalta: Tuomas Heikkilä (Pyhäjoen lukio), Pekka Haimi (Raahen lukio) ja Antti Kiilakoski (Raahen lukio). Kuvasta puuttuu Ilpo Tuikkala (Pyhäjoen lukio). Palkinnonhakumatkalla saatiin tutustua Jyväskylän yliopiston fysiikan laitoksen kiihdyttimeen. Projektitöiden esittely Pyhäjoen lukion Pauhasalissa. Teknisenä apuna opettaja Juhani Kaukoranta.

4 Kansainvälisyysteema Täällä Lontoo Janne Vähäkankaan kuulumisia pesuhuonetta, keittiö ja olohuone joten kyllä sielä asuskelee. Vuokra on Lontoon hintatasoon verrattuna todella halpa. Mää maksan siitä 38 per. viikko. Mää saan syödä kolme kertaa päivässä sielä meidän hotellissa joka päivä eikä maksa penniäkään. Joka kk. mää saan 1,5 päivää vapaata jotka mää saan käyttää millon mää haluan, joten niitä voi aina säästää T:sama Janne Vähäkangas viihtyy Lontoossa Ystävyyttä yli rajojen RTT OHJELMISTOPANKKI Rantakatu 8, RAAHE Puh Fax Janne Vähäkankaan sähköpostikirjeitä opettaja Hakalalle Lontoosta raahen murteella CHEERS! Janne se tässä vaan Lontoosta kirjottelee. Äiti lähetti mulle läjän kysymyksiä sitä sun lehtijuttua varten, joten tässä ois sulle läjä vastauksia. Syy miksi lähdin Lontooseen oli yksinkertaisesti se, että lukion jälkeen mulla ei ollu mitään hajua mitä mää haluaisin opiskella saati sitten, että siihen olisi ollut motivaatiota. Vaihtoehtoina oli hakea kouluihin joihin ei erityisemmin kiinnostanut mennä, mennä töihin esim. JOT-RENTille tai pakata laukut ja lähteä ulkomaille. Päätos lähteä ulkomaille oli henkilökohtaisesti paras päätös, mitä olen tähän mennessä tehnyt. Työ mihin hain oli porttierin paikka Thistle Trafalgar Hotellissa, joka sijaitsee keskellä Lontoota. Saavuttuani paikan päälle suunnitelmiin tuli muutos. Porttierin työn sijasta minulle tarjottiinkin paikkaa hotellin ravintolan tarjoilijana. Otin paikan vastaan ja aloitin työt jo samalla viikolla. En ollut koskaan työskennellyt ravintola-alalla, mutta muutaman takkuisen viikon jälkeen olin jo vanha tekijä. Aluksi tarjoilin pelkästään breakfast-aikaan. Se oli muuten ihan ok hommaa, mutta breakfast on todella vilkasta aikaa hotelleissa joten hommia sai painaa hikihatussa. Noin kk:n työskenneltyäni pelkästään breakfastilla rupesin tarjoilemaan myös Lunch ja Dinner aikaan. Työt vaikeutuivat jonkin verran mutta ei niin paljon ettenkö olisi niistä selvinnyt. Se mitä minun tuli tähän mennessä osata, oli kaksi eri kattaustyyliä, menu (mitä ruokalaji piti sisällään), viinit, tapa miten puhutella asiakkaita oikeaoppisesti ja tietenkin miten tarjoilla oikeaoppisesti. Vaikeinta oli ehkä se, että piti osata tarjoilla neljä ruokalajia (neljä lautasta)ilman, että asiakas löysi sitä omasta sylistään. Niin ei onneksi minulle koskaan käynyt. Kun olin yhteensä viettänyt Lontoossa 3 kk, siirryin pubin puolelle jossa sitten viihdyinkin reippaan 3 kk. Vaikka tuntuisi siltä, että pubihomma ei vaadi kuin vakaan käden niin väärassa olet. Englantilainen olutkulttuuri vaatii jonkin verran totuttelua tällaiselle normaali suomalaiselle jampalle. Meitä suomalaisia kun ei voi luokitella eurooppalaisiksi meidän juomisperinteiden pohjalta. Sinun täytyy esimerkiksi tietää mikä on Lagerin, Bitterin, Stoutin ja Ealin erot ja saati sitten miten kukin niistä pitää tarjoilla. Aivan, EI MITÄÄN HAJUAKAAN! Mutta kaikki aikanaan, ei kukaan odottanutkaan minun tietävän kaikkea. Pubi jossa työskentelin oli The Battle Of Trafalgar. Pubilla oli uskollinen kanta-asiakasjoukko ja ystävystyttyäni heidän kanssa aloin oppia englantilaisen pubikulttuurin saloja. Kirjottelen pian jatkoa. T: Janne En enää muista mihin jäin ku en tyhmänä tallentanu sitä viestiä, mutta mää kirjottelen jottai kuitennii. Koeta saaha selevää Vietin tosiaan siellä pubissa n. 4kk. Se oli henkilökohtaisesti mukavinta aikaa. Ei tarvinu pitää krakaa eikä muutenkaan ollu niin virallinen ilmapiiri ku sielä ravintolan puolella. Joka päivä oppi tekemään jotain uusia paukkuja ja kassakone taas uus joten siinäki oli opettelemista, ei tullu aika pitkäksi. Sitte muutama kaveri lähti takas kotia mm. meidän ravintolan SUPERVISOR Guiseppi. Se oli yks italialainen kaveri. Sitte ku se SUPERVISOR:in paikka jäi auki niin meidän FOOD & BEVERAGE MANAGER David Stephens päätti tehä minusta uuden ravintola SUPERVISOR:in. Ylennyksen myötä hommat ei niin kauhiasti muuttunu mutta vastuuta tuli rutkasti lisää. Tämä kaikki tarkoitti sitä, että mää olin (ja olen) vastuussa, että kaikki sielä ravintolassa ns. rullaa niin ku pitää. Mulla on alaisena päivästä riippuen 1-6 tarjoilijaa. Ja nousihan se palkkakin luonnollisesti. Sitä hommaa olen nyt tehny tähän päivään saakka. Jos heittäsin tästä mun työpaikasta hyviä ja huonoja puolija niin ne on kyllä aika tasapainossa. Hyvää: Mulla on hotellin puolesta asunto joka on ihan jees. Siinä asuu 4. jamppaa plus minä. Meillä on kaks Eeva-Maija Kippola Maanantaina Raahen Kauppaporvarissa joukko toisilleen vielä täysin tuntemattomia nuoria kätteli toisiaan ja yritti saada painettua nimiä muistiinsa. Tästä alkoi erittäin antoisa viikko. Kyseessä oli tällä kertaa Raahessa pidetty Pohjoismaiden nuorisokonferenssi, joka järjestetään joka toinen vuosi aina jossakin pohjoismaisessa ystävyyskaupungissa. Kaupungit vuorottelevat järjestämisvuoroa. Raaheen saapui neljä nuorta ja neljä aikuista kolmesta eri kaupungista: Ruotsin Skellefteåsta, Norjan Mo I Ranasta ja Tanskan L gst rista. Kauppaporvarista vieraat ja isäntäväki vietiin majoituspaikallemme ammattiosasto 200:n majalle. Siellä meidät jaettiin leikkien varjolla ryhmiin, jotka olivat meidän majoitus- ja taideprojektiryhmämme. Jokaiseen ryhmään tuli yksi nuori jokaisesta maasta. Kun olimme saaneet tavaramme mökkeihin, oli vuorossa vapaata oleskelua yhdessä. Kaikkien meidän isäntien ja emäntien iloksi, se myös oli sitä. Kaikki alkoivat heti ensimmäisenä iltana jutella kaikkien kanssa, eikä muodostunut omien maiden kuppikuntia niin kuin olimme pelänneet. Yhteishenki alkoi muodostua heti ensimmäisenä iltana. Viikon aikana teimme jos jonkinlaisia aktiviteetteja. Ohjelmaan kuului mm. taideprojekti, jonka tuloksia kaupunkilaiset saivat ihailla Taiteiden yössä, pesäpallon pelaamista ja saariseikkailu Isossa Kraaselissa. Kouluvierailuja tehtiin myös useita ja siispä esittelimme vieraillemme keskiviikkona myös Raahen lukiota. Tiistai-iltana vietettiin kansainvälistä iltaa Cupissa ja varsinaisen ohjelman ulkopuolella tutustuttiin tietenkin toisiin ja käytiin syvällisiäkin keskusteluja milloin mistäkin aiheesta. Jokaiselle oli varmasti haikeaa nähdä joukon hajaantuvan perjantaina. Yhteishenki oli ehtinyt muodostua erittäin hyväksi, ystävyyssuhteita oli luotu, ja jokaisen mielestä viikko oli ollut unohtumaton kokemus.

5 Heidenheim Kansainvälisyysteema KUINKA KAIKKI ALKOI: Anneli Mustakallio Yhteistyö saksalaisen kaupungin Heidenheimin ja Raahen välillä alkoi noin kuusi vuotta sitten, kun maaherra Eino Siuruainen kokosi lähetystön Oulun läänin vaikuttajista tutstumismatkalle Saksaan Baden- Württenbergin osavaltioon. Raahen alueelta mukana oli yrittäjiä ja kuntien edustajia. Tämän seurue toi terveisinä viestin Raahen ammattioppilaitokselle, että Heidenheimissä olisi oppilaitos, joka tahtoisi tehdä yhteistyötä vastaavan suomalaisen oppilaitoksen kanssa. Raahen ammattioppilaitoksen rehtori Unto Valpas ja Raahen lukion rehtori Reino Rantanen tarttuivat projektiin innokkaasti. Huomasin pian olevani matkalla rehtori Rantasen tulkkina Heidenheimiin, jossa Technische Schulen rehtori Andreas Beyrle henkilökuntineen otti meidät ystävällisesti vastaan. Ensimmäinen pitempi matka Heidenheimiin tehtiin vuonna 1998, jolloin Raahesta matkaan lähti kaksi ammattioppilaitoksen sekä kaksi Raahen lukion oppilasta opettajineen. Kaikenlaisia kommelluksia matkan aikana ehti sattua. Esimerkiksi tytöt unohtivat nousta junasta oikealla pysäkillä ja matkasivat pääteasemalle asti! Paikallinen erikoisuus Schmalzbrot jäi syömättä, kun ilmeni sen olevan jauhettua sianrasvaa. Löysimmepä itse Raahen kaupunginjohtajalle annetun kunnianosoituksen: nimikkokadun! Myöhemmin tietenkin ilmeni, että olimmekin vanhassa käsityöläiskaupungin osassa (Gärberstrasse = Nahkurinkatu). Vuonna 1999 rehtori Beyrle ja Ursula Rödner-Delling tekivät vastavierailun Raaheen. Siitä lähtien on vuosittain ollut Rautaruukilla harjoittelijoita Heidenheimin teknillisestä opistosta. Näytti että yhteistyö toimisi vain tällä tasolla, kunnes nosti käynti Tekulla. Muutamat peruskoululaiset saivat piristystä normaaliin opiskeluun, kun muutama saksalaispoika vieraili heidän saksan tunneillaan. Tutuksi tuli myös Raahen tärkein leivän lähde Rautaruukki. Vapaa-aikamme vietimme yhdessä. Suomalainen talvinen luonto näytti kauneimmat puolensa matkalaisille. Mieleenpainuvaa varmasti oli avantouinti ja retki meren jäälle, jonne osa oppilaista matkasi hiihtäen, ensimmäistä kertaa elämässään. Jäällä pojat ottivat innokkaasti osaa kairauskilpailuun ja lumisota sai lumen liikkeelle. Arkkukarin pulkkamäki irrotti myös meistä kaikista iloisen lapsenmielen. Viikko kului liiankin nopeaan ja ero tuntui haikealta. Pian vieraidemme lähdön jälkeen aloimme suunnitella vastavierailua Heidenheimiin, joka toteutuukin lokakuussa. Odotamme innokkaasti tapaavamme uudelleen uudet ystävämme, joihin olemme pitäneet tiiviisti yhteyttä mm. sähköpostin kautta. Suhteet syvenevät ja matka jatkuu Petra Tikkanen Jan-Clemens ja Markus käväisivät Raahessa tänä syksynä. Kaksi 20-vuotiasta nuorta miestä Saksasta, Jan ja Marcus, ihastuivat Suomeen niin paljon käydessään täällä maaliskuussa, että päättivät tulla uudestaan. Silloin he olivat opintomatkalla muiden heidenheimilaisten mukana, mutta nyt syksyllä matka oli täysin henkilökohtainen. Jan ja Marcus ovat sitä mieltä, että suomalaiset ovat paljon avoimempia ja vieraanvaraisempia kuin saksalaiset.vaikkei matka täysin kommelluksitta sujunutkaan, niin tänne on heidän mukaansa mukava tulla, kun aina tuntee olevansa tervetullut. Tietenkin oli taas kiva nähdä kauniita suomalaisia tyttöjä, niitä meillä oli ikävä! hekottivat he yhteen ääneen. Kunnes taas kohdataan Pojat tulivat autolla läpi Tanskan ja Norjan tänne Raaheen. Täällä on heidän mielestään kesällä paljon kau- Heidenheim on on viehättävä kaupunki vanhoine rakennuksineen. niimpaa kuin talvella. Norja oli heille aikamoinen yllätys huonoine teineen ja hölmöine poroineen. Perjantaina 7.9 he suutasivat taas kohti kotia odottaen innokkaasti seuraavaa tapaamista. Siihen ei menekään kauan, sillä lokakuussa lähtee Raahen lukiolta reipas joukko vuorostaan tutustumaan saksalaiseen elämään. MENOSSA MUKANA RAAHEN KONTTORI Saksalaiset Raahessa maaliskuussa 2002 Mirka Oinonen Ensi tapaaminen saksalaisnuorten kanssa tapahtui koulumme, Raahen lukion, aulassa, missä isäntinä toimivat nuoret vanhempineen seisoivat jännittyneinä odottaen linja-auton tuloa. Ryhmä Heidenheimin Technische Schulen oppilaita, kaksi tyttöä ja 12 poikaa, oli päätynyt tulemaan Raaheen. Toinen puoli luokasta suuntasi Roomaan. Keväällä opettajamme Soili Lahtela kertoi, että meillä olisi mahdollisuus majoittaa 1-2 saksalaisnuorta koteihimme. Näin nuoret pääsivät tutustumaan suomalaiseen perhe-elämään ja kulttuuriin. Yhteisvoimin, opettajat ja oppilaat, suunnittelimme vieraillemme monipuolisen ohjelman. Oppilaat vierailivat useilla kouluilla tutustuen Suomen koulujärjestelmään ja Raahen koulutarjontaan. Erityisesti saksalaisia kiin- Ensi kertaa sukset jalkaan vaiko käteen...

6 Vauhdilla eteenpäin!, tuntuu olevan 18-vuotiaan Jonna Alatalon motto, sillä hän päätti reilu vuosi sitten jättää perheensä ja ystävänsä ja lähteä vuodeksi kohti uusia haasteita Mistä sait idean lähteä au pairiksi? - Oltuani viikon lukiossa 2.luokan syksyllä 2001 näin Raahelaisessa ilmoituksen, jossa haettiin au pairia Saksaan. En ollut koskaan ennen kuvitellutkaan lähteväni au pairiksi. Ilmoitus tuntui kuitenkin olevan kuin minulle tehty joten otin yhteyttä ilmoituksen laittaneeseen suomalaiseen perheeseen. Alusta asti minulla oli tosi varma olo asiasta ja niin sanottu rauha siitä, että kaikki menee niin kuin pitääkin. Missä päin Saksaa olit ja kuinka kauan? - Olin Etelä-Saksassa aivan Sveitsin rajan tuntumassa, Länsi-Saksan puolella ja 11 kuukautta. Minkälainen oli saksankielen taitosi ennen lähtöä? - Olin opiskellut peruskoulun 8. ja 9. luokalla saksaa, mutta ensimmäisen lukiovuoden jälkeen se oli lähes täysin unohtunut. Osasin juuri ja juuri kertoa saksaksi kuka olen ja mistä tulen. Oliko sinulla vaikeuksia kielen kanssa? - Totta kai! Aluksi oli todella vaikeaa, kun yritin puhua paikallisen väestön kanssa heikolla saksan kielen taidollani ja kohtalaisella Au pairina Saksassa englannillani. Rohkeasti puhumalla virheistä välittämättä kielitaito kuitenkin koko ajan parani ja parani. Kuinka perhe ja ystävät suhtautuivat lähtöösi? - Monet sanoivat, että heistä tuntuu että minun on tarkoituskin lähteä, että se paikka on kuin minua varten. Sisarukset suhtautuivat kannustaen mutta tietysti haikeilla mielin. Vanhemmatkin olivat yllättävän myötämielisiä. Ilmoitin vain lähteväni, joten eipä siinä oikein vastaankaan voi asettua! Miten au pairiksi lähteminen pitää järjestellä, mitä asioita pitää ottaa huomioon? - Hoidin joitakin käytännön hommia, mitä nyt aina ulkomaille lähtiessä pitää hoitaa. Passi minulla olikin valmiina. Haastattelun jälkeen minulla oli neljätoista päivää aikaa järjestellä asioita tehdä muun muassa anomus rehtorille välivuoden pitämisestä ja hammaslääkäriajan siirtäminen! Minkälaiset olivat lähtötunnelmat? - Aika koomiset, sisarukseni lähtivät aamulla kouluun kuten ennenkin, vaikka tiesimme, ettemme tule vuoteen näkemään toisiamme. Halasin kaikkia ja sanoin, että tulen takaisin, ettei tarvitse surra. Itse olin niin jännittynyt koko matkasta, ettei haikeaa lähtötunnelmaa ainakaan minulle tullut, mutta tiedän lähtöni Kansainvälisyysteema olleen läheisilleni vaikeampaa. Minkälainen oli ensitapaaminen isäntäperheen kanssa? - Tapasin perheen ensimmäisen kerran haastattelussa ja perhe tuntui oikein mukavalta ja rennolta. Keitä isäntäperheeseen kuului ja mitä pidit heistä? Perheeseen kuuluivat tietysti mukavat vanhemmat ja 8- ja 4-vuotiaat lapset. Pidin heistä kovasti ja koin myös että minusta pidetään. Perhe oli erittäin ystävällinen, kiinnyin heihin niin, että olemme varmasti ystävät. elinikäiset Minkälaista työtä teit ja saitko siitä palkkaa? - Pääasiallinen työni oli lastenhoito ja pienet kotityöt. Sain au pairin taskurahaa kuukausittain sekä tietysti kaikki muut luontaisedut: ruoat, majoituksen ja jopa matkat ja unohtumattomat kokemukset. Miten vietit vapaaaikaasi? - Piirsin paljon, maalasin akvarellejä. Liikuin luonnossa ja tein tutkimusmatkoja lähimetsiin. Sitä kautta löysin myös erään kirkon, vapaaseurakunnan, jonka tilaisuuksissa kävin ja jossa opin kieltä ja kulttuuria, ja sain uusia ystäviä. Oliko sinulla jokin mielipaikka jossakin, missä tykkäsit olla? - Tykkäsin tosi paljon eräästä kukkulasta, jonka laelta näki lähes Vuoden aikana Jonnalle ehti tapahtua paljon mm. törmäys astronauttien mainoskuvauksiin. koko kaupungin. Nousu oli todella jyrkkä, mutta se kannatti tehdä. Miten kuvailisit ympäristöä ja ilmapiiriä Saksassa? - Sanotaan että näin parhaan kulman Saksasta. Vaikka seutu olikin kolme kertaa saastuneempaa kuin Suomessa, oli luonto tosi kaunista. Lenkillä sai väistellä jättiläismäisiä etanoita, ja joskus saattoi eteen hypätä pikkubambeja eli kauriita. Saksalaiset ovat melko tarkkoja monissa asioissa, mutta elämä oli kuitenkin rentoa, ja ihmiset vaikuttivat jokseenkin iloisilta; tervehdyksiä, kättelyitä, halauksia ja pusuja ei säästelty. Mikä on erilaista verrattuna Suomeen? - Elämä on samanlaista, ihmiset ovat samanlaisia, vain kulttuuri, historia ja ympäristö poikkeavat hieman... Minuun teki kyllä vaikutuksen ihmisten avoimuus ja ennakkoluulottomuus. Miltä tuntui tulla takaisin Suomeen? - Sekin oli jännää! Aluksi puhuin kauppojen kassoilla Saksaa, kiitokset ja ole hyvät tulivat automaattisesti saksaksi. Luin Saksassa ollessani Tuntemattoman sotilaan, ja opin näkemään kotimaani aivan toisin silmin. Opin arvostamaan Suomea enemmän, ja tajusin että on tosiaan lottovoitto syntyä Suomeen. Tämä on ihana maa! Olitko kokonaisuudessaan tyytyväinen reissuusi? - Kyllä olin, en vaihtaisi!!! Fantastinen vuosi, joka loppui liian äkkiä! Vaikka ajokortin ja ylioppilastutkinnon suorittaminen siirtyi, minua ei harmita tippaakaan! Jonnaa haastatteli Maiju Kärjä Tule Raahen lukioon etäopiskelijaksi Voit suorittaa aikuislukion oppimäärän ja ylioppilastutkinnon tai yksittäisiä kursseja. Opiskelu on pääasiassa ohjattua itsenäistä etäopiskelua, jonka perustana on kaksi kahden tunnin pituista lähiopetustuokiota, jotka ovat illalla. Lukion keskeyttänyt voi hyödyntää aikaisempia opintojaan. Päivälukiossa oleva voi täydentää opintojaan esim. kevätlukukaudella alkavalla espanjalla. Uusien opiskelijoiden on ilmoittauduttava kolme viikkoa ennen uuden opetusjakson alkua lukion kansliaan eli ennen 5.11.,17.12., 4.2. tai Lisätietoja saa lukiosta puh (rehtori), (kanslia) ja (opinto-ohjaaja) tai Pohjois-Pohjanmaan etälukioverkoston internet-sivulta osoitteesta:

7 Kansainvälisyysteema Kieliä ja kulttuuria Itävallassa Kielten opiskelu Raahessa Maiju Kärjä Kun lähtee kielikurssille, täytyy olla avoin mieli. Isäntäperhe kurssipaikkakunnalla saattaa olla hyvin erilainen kuin oma perhe ja jos ei ole valmis joustamaan, ei sitä voi odottaa heiltäkään. Oikealla asenteella sen sijaan pääsee pitkälle. Eeva-Maija Eevis Kippola päätti lähteä kielikurssille, koska halusi parantaa saksan kielen taitojaan ja samalla tutustua erilaiseen kulttuuriin. Näillä töin hän päätti lähteä kolmeksi viikoksi Salzburgiin Itävaltaan, koska se oli ainut saksankielinen kohde, jota EF tarjosi. Asuminen oli järjestetty isäntäperheisiin ja opiskelu tapahtui paikallisen koulun, Salzburger Volkhochschulen, tiloissa. Opiskelun sisältö ylsi kieliopista kulttuurintuntemukseen ja puhetehtäviin. Vapaa-aikaa vietettiin uusien ystävien kanssa, EF: n järjestämissä vapaa-ajan aktiviteeteissa sekä ihan omin päin. - Monet kahvilat tulivat erittäin tutuiksi, samoin eräs tietty jäätelökioski, mutta yleensä vain liikuttiin kaupungilla, hengailtiin ja istuttiin kahvilassa, Eevis kertoo. Suurimmaksi pettymykseksi Eevis listaa sen, että kansainvälisellä kielikurssilla oli loppujen lopuksi osallistujia vain neljästä eri maasta, joista suurin osa Suomesta ja Unkarista. Kielikursseja järjestävät eri kielijärjestöt, joista tunnetuimpia ovat EF ja STS. Samalta taholta saa myös neuvoja ja ohjeita kaikista kielikurssiin liittyvistä asioista. Totta kai vieraan kielen kanssa tuli myös ongelmia: - Joskus ei itse ymmärtänyt mitä toinen sanoi, tai ei saanut itseään ymmärretyksi, mutta aina niistä tilanteista selvittiin jollakin tavalla, Eevis kertoo. - Sanakirjaa ja elekieltä tuli käytettyä paljon hyväksi - En ollut aikaisemmin ollut kielikurssilla, enkä varmaankaan aio osallistua uudestaan, mutta tilaisuuden sattuessa haluaisin kyllä mennä uudestaan Salzburgiin, viidettä vuotta saksan kielen opintojaan aloitteleva Eevis kertoo ja sanoo, että kielikurssista oli paljon hyötyä kuullunymmärtämiseen ja rohkeuteen puhua vierasta kieltä. - Koko kielimatka oli aivan ainutlaatuinen ja unohtumaton kokemus. Oli hienoa tutustua uusiin ihmisiin, erilaiseen kulttuuriin ja huomata, että pärjää saksan kielen taidollaan jokapäiväisessä elämässä. Raahen lukion opiskelijat Merja Tokola ja Sanna Rautio opiskelemassa kieliä Heidenheimin teknillisessä lukiossa. Katjan kirje Kanadasta Anneli Mustakallio Raahen kaupungin koululaitoksessa on haluttu antaa oppilaille mahdollisuus opiskella vieraita kieliä laajasti. Vieraita kieliä, muitakin kuin englannin kieltä, tarvitaan yhä enemmän nyt ja tulevaisuudessa, kun rajat maailmalle ovat auki ja kansainväliset suhteet ja yhteistyö ovat arkipäivää. Raahessa halutaan nähdä, että meidän oppilaamme ovat hyvin varustettuja tulevaisuuden työelämää varten. Jo 3. ja 5. luokilla peruskoulussa tarjotaan A-kielenä= pitkänä kielenä: englantia, ruotsia, saksaa, ranskaa ja venäjää. Tavallisin valinta on englanti, mutta muistakin kielistä syntyy ryhmä, jos valitsijoita on riittävästi, mikä useimmissa tapauksissa tarkoittaa 15 oppilasta. Jos ruotsin kieltä ei valitse A-kieleksi, niin se tulee automaattisesti 7.luokalla. Ruotsin kieli on meille tärkeä jo naapuruuden tähden, mutta myös pohjoismaisen yhteistyön tähden. Yleensä naapurimaiden kieliä on hyvä opiskella. Vieraita kieliä voi valita lisää 8.luokalla, jolloin oppilaalla on taas kerran edessään jo mainitut kielet: englanti, saksa, ranska ja venäjä, riippuen siitä, mitä aikaisemmin on opiskellut. Tällä kertaa puhutaan B2- kielistä, jotka antavat hyvän pohjan jatko-opintoja ajatellen. On aikaa useampi vuosi syventää tietoja ja taitoja, kerrata jne., koska vieraan kielen oppiminen ei tapahdu viikossa eikä kahdessa, vaan tarvitaan aikaa asian hautumiselle. Peruskoulussa valitsemiensa kielten opiskelua oppilas voi jatkaa lukiossa. Jos lukioon tuleva opiskelija huomaa tarvitsevansa kieliohjelmaansa täydennystä, hän voi ottaa ohjelmaansa B3-kielen: saksa, ranska, venäjä ja espanja. Espanjan kurssit järjestää Raahen porvari- ja kauppakoulu. Kun oppilas aloittaa vieraan kielen opiskelun varhain, aluksi leikin varjolla, uusi kieli kasvaa omaisuudeksi, taidoksi, jota kukaan ei voi ottaa häneltä pois. Hyvän kielitaidon saavuttaminen on työn ja tahdon asia, siihen ei ole oikotietä. Aktiivinen osallistuminen alusta lähtien ei kasvata vieraasta kielestä taakkaa, vaan tuottaa iloa, kun osaa sanoa jotain vieraalla kielellä, vaikkapa tilata oman ruokansa ulkomaanmatkalla. Vieraan kielen osaaminen ja vieraan kulttuurin tunteminen, ennen kaikkea sen ymmärtäminen, ovat omiaan vähentämään ennakkoluuloja kanssaihmisiämme kohtaan. Ei kukaan käy sotaa kaveriaan vastaan! Vieraan kielen opiskeluun tulee suhtautua tavoitteellisesti ja riittävän vakavasti, jotta saavuttaisi hyvän suullisen ja kirjallisen tason. Mikään uusi asia ei tartu takkiin, jos itse ei ole aktiivisesti mukana , Kanada, Whitby Rakkaat raahenseutulaiset. Koulu alkoi kolme päivää sitten. Ja kun kävelen koulun käytävillä, tulee sellainen olo, kuin eläisin teinileffassa. Koulussa on yli tuhat oppilasta, joten tuntien välissä käytävillä on todella tungosta. Tunnit kestävät 75 minuuttia ja niitä on päivän aikana neljä. Tuntien välillä on viiden minuutin tauko, jolloin pitää siirtyä seuraavaan luokkaan. Välitunnilla ehtii juuri ja juuri hakea kirjat kaapista seuraavaa tuntia varten. Jokainen täällä saa kaapin, mutta siihen pitää itse hommata lukko. Ruokatunnilla on mahdollisuus ostaa ruokaa koulun kahvilasta, mutta se on melko roska ruokaa, joten minä kuljetan omat eväät mukana joka koulupäivä. Ensimmäiseksi puoleksi vuodeksi minulla on neljä ainetta, maantieto, ranska, matematiikka ja englannin kirjallisuus. Englanniksi ei oikeastaan ole loppujen lopuksi kovin vaikeaa opiskella, vaikka ensimmäisenä päivänä en oikein ymmärtänyt mistään mitään. Ihmiset täällä ovat todella ystävällisiä. Olen ystävystynyt parin vaihtooppilaan kanssa, toinen on Brasiliasta ja toinen Argentiinasta. Olen myös päässyt kokeilemaan miltä tuntuu olla treffeillä Amerikan tyyliin. Autolla elokuvateatteriin ja saattaminen kotiovelle saakka. Kanadan ruokakulttuuri on melko lailla sellainen kuin odotin. Paljon roskaruokaa ja välipaloja. Varsinkin suklaiset välipalat ovat hyvin suosittuja täällä. Minä olen päässyt maistamaan myös tunnettua kanadalaista ruokaa, pannukakkuja ja vaahterasiirappia aamupalaksi. Se oli vähän turhan makea tapa aloittaa aamu, mutta hyvää se oli joka tapauksessa. Asun nyt ensimmäisessä varsinaisessa isäntäperheessä. Perheeseen kuuluu isä, äiti, kissa ja 13-vuotias tyttö. Minulla on täällä oma ihana pikku huone yläkerrassa. Perheen isä kuuluu Rotary - klubiin, ja hän vie minut joka keskiviikkoaamu Rotary -kokoukseen kello seitsemän. Muina aamuina minun täytyy kävellä kouluun ja matkan kesto on n. 40 minuuttia. Kaupunki, Whitby, on suunnilleen samankokoinen kuin Oulu, mutta paikallisille tämä on pikkukaupunki. Toronto on kuitenkin vain puolen tunnin ajomatkan päässä. Kaupat täällä ovat kaikki jättikokoisia supermarketteja, kuten Wal-mart, jossa myydään kaikkea lääkkeistä ruokiin ja vaatteisiin. Paikallisen Rotary -klubin ihmiset ovat olleet tosi ystävällisiä ja olen saanut paljon kutsuja milloin mihinkin. Katja Sorjamaa on 17- vuotias pattijokinen lukiolainen, joka on vaihto-oppilaana Kanadassa ja palaa Suomeen ensi syksynä. Viime viikonloppuna oli Pohjois-Kanadassa telttailemassa leirintäalueella, jossa asusti mm. karhuja. En kyllä nähnyt yhtäkään. Ja seuraavana viikonloppuna pääsen tutustumaan pääkaupunki Ottawaan. Lähes jokaisella kanadalaisella perheellä on mökki pohjoisessa jonkin järven rannalla. Minä vietin yhden viikonlopun paikalliseen mökkielämään tutustuen ja pääsin kokeilemaan vesihiihtoa, mikä täällä on hyvin suosittua. Viime päivät ovat olleet hyvin lämpimiä, yli kolmekymmentä astetta. Ja koulut alkoivat juuri, joten näillä helteillä ei ole kauhean kiva olla koulussa. Nyt ilmojen pitäisi kuitenkin jo viiletä. Ensi viikolle on luvattu enää kahtakymmentä astetta. Luonto on täällä hyvin samanlaista kuin Suomessa. Suurin osa koululaisista ei tiedä missä päin maailmaa Suomi sijaitsee, eivätkä monet ole koskaan kuulleetkaan maasta nimeltä Suomi. Minun täytyy usein kertoa heille, että Suomi kuuluu Eurooppaan. Täällä on ihmisillä, varsinkin nuorilla, melko paljon kännyköitä. Ei kuitenkaan niin paljon kuin Suomessa. Tietokone ja Internet-yhteys loytyy useimpien kodeista. No, ainakin minun isäntäperheeni kodista.

8 Kansainvälisyysteema Maksettu ilmoitus Laivurinkatu 17 Raahe p Vaihto-oppilaana Raahessa Anne Krankkala ja Lotta Jääskelä Raahen lukioon on syksyn alkupuolella saapunut kaksi innokasta 17-vuotiasta vaihto-oppilaspoikaa. Jamie Hughes on matkustanut Wainuiomatasta, Uudesta Seelannista ja Mac Robinson Ontariosta, Kanadasta. Kyselimme pojilta muutamia kysymyksiä. Miksi tulit Suomeen? Jamie: Halusin tulla Eurooppaan. Mac: Halusin tulla paikkaan, jossa voisin oppia uutta kieltä ja halusin myös tulla maahan, jossa on mahdollisuudet lumilautailuun ja jääkiekon pelaamiseen. Ja olin myös kuullut, että Suomessa on kauniita tyttöjä! Miten olet viihtynyt? Jamie: Minusta Suomi on kaunis maa. Mac: Suomi on melko samanlainen maa kuin Kanada, mutta täällä sataa enemmän. Olen kuitenkin nauttinut ajastani täällä. Mac Kanadasta Mitä mieltä olet Raahen lukiosta? Jamie: Koulujärjestelmä on rento, ruoka on hyvää. (Älä syö kouluruokaa Uudessa Seelannissa!) Mac: Koulu on oikein viihtyisä. Luokat ja muut tilat ovat hienoja ja myös oppilaat ovat erittäin mukavia. Millaisen kuvan olet saanut suomalaisista? Jamie: He eivät ole niin ujoja kuin odotin, mutta silti melko ujo kulttuuri. Mac: He eivät ole niin ujoja kuin minulle oli kerrottu. Kun heihin tutustuu, ovat he erittäin mukavia. Millaisia odotuksia sinulla on tulevalle vuodelle? Jamie: Vaikka suomen kieli ei ole kovin hyödyllinen minulle, on silti mukava oppia täysin erilaista kieltä. Ja tietysti tahdon pitää hauskaa ja ystävystyä kaikkien kanssa. (Kaikki ovat tervetulleita juttelemaan kanssani.) Mac: Haluan uusia ystäviä ja suomalaista hauskanpitoa. Tahtoisin myös oppia hieman suomen kieltä. Onko mielestäsi helppo tutustua ihmisiin täällä? Jamie: Ei ole kovin helppo tutustua ihmisiin. Minulla ei ole vielä paljon ystäviä ja haluaisin oppia tuntemaan useampia nuoria, ehkä jopa kaikki. Mac: Minusta on helppo ystävystyä ihmisten kanssa. Ja olen myös tutustunut useisiin ihmisiin, joiden kanssa olen viettänyt aikaani. Jamie Uudesta-Seelannista Mitä eroja olet huomannut kotimaasi ja Suomen välillä? Jamie: Uudessa Seelannissa harjoitetaan paljon enemmän maanviljelyä kuin Suomessa. Maassamme on 60 miljoonaa lammasta ja huvittavaa on, että täällä olen nähnyt vain kuusi lammasta. Meillä on myös paljon metsiä, mutta niissä ei ole asutusta kuten täällä. Mac: En ole huomannut merkittäviä eroja, sää ja luonto on melko samanlaisia täällä ja Kanadassa, mutta kaipaan sellaista roskaruokaa, mitä täällä en saa. Mitä olet tehnyt ja mitä haluaisit tehdä Suomessa? Jamie: Olen liittynyt jalkapallojoukkueeseen. Isäntäperheelläni on kesämökki, jossa olen viettänyt aikaani ja olemme käyneet Lapissa. Tavoitteenani on yrittää elää tavallista suomalaista elämää ja nähdä maailma erilaisesta perspektiivistä. Mac: Enimmäkseen olen ollut ihmisten parissa ja keskittynyt jääkiekkoon, kouluun ja skeittaukseen. Oven uhma Kaikkihan ei aina ole niin kuin pitäisi. Kerran koulusta tullessani yritin avata talon ovea ja kuinka ollakaan se ei auennut. Käänsin avainta lukossa edestakaisin ja riuhdoin ovea voimieni takaa ilman ilmeistä vaikutusta. Levättyäni hetken jatkoin riuhtomista ja tulos pysyi samana. Lopulta isäntäperheeni poika tuli lasioven taakse ja veti oven auki. Turhaan kai sitä ovea auki reuhtoo, jos se aukeaa sisään päin. Kännykkäkohtaus Eräällä välitunnilla taapertelin kaikessa rauhassa koulun käytävällä. Pitääkseni yllä kehittynyttä Suomi-kuvaa kaivoin kännykän käteeni ja selailin vanhoja tekstiviestejäni. Yllättäen eteeni loikkasi muuan koulun opettaja ja ennen kuin ehdin edes tajuta, hän tarrasi ranteestani kiinni ja alkoi vääntää puhelinta kädestäni. Tässä vaiheessa kielitaitoni katosi vain johonkin ja tuijotin miehen osoittamaan tauluun, joka kielsi kännykät koulualueella. Tiedätkö sinä mikä tuo on hän tivasi seisovin silmin. Kun vastausta ei kuulunut, hän jatkoi tivaamista, kunnes eräs oppilas huomautti hänelle kyseessä olevan sen suomalaisen vaihto-oppilaan. Opettaja päästi irti mutisi jotakin anteeksipyytävän näköisenä ja luikki karkuun häntä koipien välissä.

9 Saksan Steiner-koulu Koulun aamiaisaamu Jani-Matti Ylilehto Kansainvälisyysteema Eräänä aamuna käsitykseni saksalaisten preussilaisesta koulukurista pirstaloitui täysin oppilaiden kaivaessa repuistaan suuria eväskasoja pöydilleen. Siis kesken opetuksen. Lähes koko ruokalajien kirjo oli edustettuna. Voileipää, sämpylää, Brezeliä, leivoksia, kakkua, hedelmiä, pähkinöitä, suklaata ja karkkeja. Tämä kaikki huuhdeltiin alas kivennäisvedellä ja tyhjät lasipullot asetettiin siististi lattialle, kunnes joku hoksasi laittaa pullonsa pyörimään ympäri luokkaa. Voisi ihmetellä, kuinka opiskelusta voi tulla yhtään mitään. Mutta ehkä se ei aina ole pääasia. Oman kokemuksen perusteella voin todeta olevan hyvin rentouttavaa hetkeksi unohtaa opettajan puheet ja haukata pala herkullista leipää tai jotakin muuta evästä. Talvirenkaat, vanteet ja rengastyöt edullisesti RANNIKON RENGAS Pyhtiläntie Pattijoki muka? Silloin tällöin kuulee kritisoitavan, että suomalaiset koululaiset eivät mene tarpeeksi aikaisin nukkumaan., mistä seuraa väsymystä aamuisin ja ennen muuta koulussa. Toki väsymys on vaarallista koululaisille ja opiskelijoille joiden täytyisi kyetä ylläpitämään tarkkaavaisuutta läpi pitkän koulupäivän. Ilmiö on kuitenkin tavallinen muuallakin maailmaa. Kurinalaisina pitämämme saksalaiset nuoret tulevat kouluun aivan yhtä väsyneinä. Väsyneet ilmeet ja raskaat haukotukset värittävät oppitunteja varmasti kaikkialla. Emme me suomalaiset nuoret ole sen laiskempia kuin muutkaan. Väsyneitä - mekö Netdays-projektissa v.1999 tehtiin tutkimus Heidenheimin koulun, Raahen lukion ja ammattikoulun opiskelijoiden vapaa-ajan käytöstä ja nukkumisesta. Tutkimuksen tulokset löytyvät osoitteesta: Kalusteissa eroa Suomalaiset oppilaat valittelevat koulujen pulpettejen ja erityisesti tuolien heikkoutta. Koulun tuoleissa istuminen aiheuttaakin tunnetusti selkäkipuja sekä hartia- ja niskasärkyä. Raahen lukiolaiset ovat siis kansainvälisestikin vertailtuna erinomaisessa asemassa. Mukavuus on valttia Nopea vertailu todistaa täkäläisten koulukalusteiden olevan ylivertaisia ainakin Saksan Remschaidissa majaansa pitävän Steiner-koulun kalustukseen verrattuna. Raskastekoisissa puutuoleissa istuminen tuotti suuria vaikeuksia pitkällisen harjoittelun jälkeenkin. Selkänojan kaltevuusaste on hankala, liian taaksepäin suuntautunut muttei tarpeeksi. Suuri ei ole kaunista Pulpettien virkaa hoitavat kahden hengen massiivipuiset pöydät, jotka ovat liian korkeita tuoleihin verrattuna. Kotimaisessa yhdistelmässä ei kestä kauaa mukavan istuma asennon löytämiseksi toisin kuin saksalaisessa vastineessaan. Mitä syytä meillä on valittaa? Karkkiratsia Olin Berliinissä serkkuni ja hänen miehensä, Oliverin luona. Jostakin tuntemattomasta syystä mies heitteli karkkeja heidän asuntonsa ikkunasta ulos. Yhtäkkiä karkki kopsahti kummasti alas tullessaan. Mies riensi katsomaan ja huusi Da ist die Polizei. Aloimme vitsailla että kohta poliisit tulevat ja hakevat Oliverin vankilaan tästä julmasta karkki-rikoksesta. Kohta ovikello soikin ja odotimme jännittyneinä. Siellä todellakin oli kuusi poliisia oven takana ja kaksi odottamassa portaissa. Olimme kaikki pelosta sekaisin. Kohta Oliver kuitenkin palasi ja sanoi: Ei hätää, he halusivat vain tietää että olemmeko nähneet naapuria, hänet on ilmeisesti murhattu asuntoonsa. Mikä helpotus!

10 KUN ON KYSYMYS RAKENTAMISESTA RAKENNAMME: *asuinrakennukset *teollisuusrakennukset *julkiset rakennukset *saneeraukset, korjaukset *KVR-kohteet Mestarinkatu 12, RAAHE puh , fax Autohuolto I. Häkkinen Kansainvälisyysteema Kuorolaiset maailmalla Raahen nuorisokuoro amerikkalaisilla kuorofestivaaleilla Jani Aittola Heinäkuun 10. päivänä 30 kuorolaista ja neljä huoltajaa astui lentokoneeseen Helsinki-Vantaan lentokentällä suuntanaan Meksiko City. Siellä järjestettiin kansainvälinen kuorofestivaali, jonka teemana oli musikaalinen yhteys yli kielirajojen. Festivaaleilla oli kuoroja viidestä eri maasta: Yhdysvalloista, Kiinasta, Venezuelasta, Meksikosta ja Suomesta. Raahen Nuorisokuoro oli ainoa eurooppalainen kuoro ja ainoa varta vasten kutsuttu kuoro. Ympäri maailmaa tulleiden kuorojen taso haastateltavien mukaan tasainen, mutta Venezuelan Aequalis kuoro nousi yli muiden. Meksiko Cityssä kuorolaiset asuivat nuorisohostellissa kaupungin keskustassa, Arizonassa Suomi- Amerikka-seuran jäsenten kodeissa. Isännät olivat todella ystävällisiä. Laulelun lomassa Vaikka vapaa-aikaa oli niukasti, kuorolaiset ehtivät tehdä paljon laulamisen ja harjoittelun lisäksi. Elina Sivonen ja Elina Henriksson kertoivat vierailun Meksiko Cityn katolisessa kirkossa olleen matkan kohokohta. Muita kuorolaisia he tapasivat myös yhteisellä retkellä Tucsonin jäähalliin, jossa muut Pekka-patsaan luovutus Suomen Meksikon suurlähettiläs Hannu Uusi- Videnojalle kuorolaiset ihmettelivät, kuinka suomalaiset osaavat luistella. Kulttuuriero tämäkin. Ja kun suurissa kaupungeissa oltiin, kului aikaa myös shoppailuun. Useilla isäntäperheillä oli uima-altaat joten useina polttavan kuumina päivinä kuorolaiset vilvoittelivat uima-altaan viileässä vedessä. Ylellisyys mikä on Suomessa melko harvinaista. Mutta kaiken tämän jälkeenkin kotiinpaluu oli mukava päätös kahden viikon matkailulle. TERETULEMAST! Maria Honkakoski Raahen lukion yrittäjyysryhmän odotettu kulttuuri- ja opintomatka lähestyy. Yrittäjyysryhmä on vetänyt yhtä köyttä jo yli kaksi vuotta. Muuttohommia, kirjan painamista, kahvitusta ja monen moista muuta raskasta urakkaa on takana ja vihdoin työ poikii tulosta: viiden päivän kulttuuri- ja opintomatka Eestiin. Varmasti helpottunut ja tyytyväinen oppilasjoukkio valvojineen suuntaa matkansa Tallinnaan, jossa majoittaudutaan vastavalmistuneeseen hotelliin ja vieraillaan Pärnussa ja Saarenmaalla. Tunnustellaan uutta kulttuuria, nautiskellaan ja tutustutaan ihmisiin. Tekemistä laidasta laitaan Ryhmä on saanut itse vaikuttaa matkasuunnitelmiinsa valitsemalla useiden aktiviteettien joukosta mieleisiänsä, ketään ei siis raahata mihinkään väenväkisin vaan vaihtoehtoina on mm. carting-autoilua, shoppailua tai vaikka mutakylpyjä. Pieni lorvailu varmasti tekee hyvää kaikille näin ennen kylmän talven tuloa ja kovan koulu-uurastuksen keskellä, ja kaikkihan on itse ansaittua. Siispä nokka kohti Eestinmaata! Terveisiä Alaskasta Eeva-Maija Kippola Monelle lukiolaiselle tuli varmasti viime vuonna tutuksi eräs iloinen nuori nainen, joka sai koululla aikaan monenlaista ohjelmaa. Kyseessä on tietenkin vaihto-oppilaana ollut Alaskasta kotoisin oleva Amanda Riddle. Nyt on Amanda jo kotiutunut, ja kyselin vähän häneltä, miten elämä siellä on lähtenyt sujumaan ja mitä vaihtooppilasvuosi hänelle opetti. Amanda asuu Alaskassa pienessä Valdezin kaupungissa ja kertoo, että nyt kun hän on kotona, vuosi Suomessa tuntuu aivan niin kuin sitä ei olisi tapahtunutkaan, vaikka hän muistaa kaiken mitä on täällä kokenut. Hänellä oli jonkin verran vaikeuksia sopeutua takaisin amerikkalaiseen elämäntapaan. Esimerkiksi kouluun oli kummallista palata, kun oli vuoden aikana tottunut suomalaiseen koulujärjestelmään. Amanda on taas töissä koulun ohella, niin kuin useimmat ikäisensä nuoret Amerikassa ovat, ja hänestä se on mukavaa. Kun kysyin miten vuosi täällä häneen vaikutti, Amanda toi esiin useita asioita. Ensiksi hän kertoo kasvaneensa ja oppineensa sosiaalisia taitoja. Nyt hänelle on paljon helpompaa puhua ja esiintyä ihmisten edessä ja tutustua uusiin ihmisiin. Hän kertoo myös olevansa vahvempi ihminen vuoden ansiosta. Vuoden aikana hänen täytyi ottaa itse vastuu monista asioista ja se tietysti opetti vastuullisuutta. Suomen kieltäkin hän oppi jonkin verran. Omasta kotimaastaan hän sanoi oppineensa paljon. Nyt hän ei ajattele, että jos jokin on erilaista, se on väärin, vaan että se on vain erilaista. Hän kertoo saaneensa avoimemman mielen ja näkökulman muuta maailmaa kohtaan: Amerikka ei ole koko maailma vaan vain osa maailmaa. Halusin tietää miten tämä Suomessa vietetty vuosi tulisi hänen mielestään vaikuttamaan häneen tulevaisuudessa. Hän vastasi, että hänen sydämensä tulee aina olemaan Suomessa. Hän ei ikinä unohda Suomea tai vuottaan täällä. Hän kertoi, että tulee vielä takaisin Suomeen todennäköisesti useamman kerran.

11 Raahelaiset muusikot maailmalla Kansainvälisyysteema Lasse Lehtinen Raahesta lähtöisin olevat yhtyeet Charon ja Samuli Putron johtama Zen Café ovat tulleet erittäin suosituiksi Suomessa ja maailmalla. Nämä kaksi hyvin eri tyylistä yhtyettä menestyvät sekä esiintymisillään että levymyynnillään: raskaampaa heavya soittava Charon Suomessa ja ulkomailla, sekä kevyempää rockia soittava Zen Café Suomessa. Zen Cafén menestys jatkuu Zen Café on lunastanut vuosien myötä ansiokkaasti oman paikkansa Suomen rock-scenessä. Yhtye julkaisi aivan äskettäin viidennen albuminsa Vuokralainen, joka on jo heidän kolmas peräkkäinen listaykkönen albumeiden Ua Ua ja Helvetisti Järkeä jälkeen. Zen Cafén kappaleet ovat erittäin melodisia, taidokkaasti sävellettyjä ja yllättävän massiivisia ottaen huomioon, että kokoonpanoon kuuluu vain kolme jäsentä. Putron sanoitukset ovat moniselitteisiä, mutta realistisia ja ne käsittelevät usein ihmisiä ja ihmissuhteita niiden eri tilanteissa. Putron joissakin teksteissä on vaikutteita myös hänen lapsuuden kotikaupungistaan Raahesta kuten kappaleessa Helvetisti Järkeä. Tämän vuoden puolella yhtye on ollut erittäin kiireinen, sillä uuden albumin Vuokralainen tiimoilta keikkoja riittää vuoden loppuun saakka ja ensi keväänä ja - kesänä aika kuluu uusia kappaleita tehden ja keikkaillen. Charon matkalla menestykseen Charon on perustettu Raahessa vuonna Alku oli yhtyeellä vaikeaa ulkomaalaisen levy-yhtiön kanssa, koska kahta ensimmäistä albumia Sorrowburn ja Tearstained ei aluksi julkaistu lainkaan Suomessa eikä keikkojakaan ollut tiedossa. Niihin aikoihin tunnelma bändin sisällä oli turhautunut, mutta myöhemmin yhtyeen levy-yhtiö vaihtui suomalaiseen Spinefarmiin. Charon selvisi kriisistään ja se alkoi tehdä uutta Downhearted-albumia innokkaasti, jota on kehuttu monissa arvosteluissa. Uudelta levyltä lohkaistusta singlestä Little Angel tuli myös suuri menestys. Vuonna 1995 yhtyeen laulajan paikan ottaneen Juha- Pekka Leppäluodon tekstit kertovat usein hänen omasta elämästään ja ne ovat yleensä raskaita, mutta niistä voi havaita myös pieniä positiivisia vivahteita. Keväällä 2000 Charon alkoi tehdä läpimurtoa kiertäen Suomea Sentecedin kanssa ja elokuussa 2002 Charon teki Nightwishin kanssa Euroopan kiertueen. T:mi Rakennuspelti Liisa Honkakoski puh Hyvät kokemukset kannustavat Kun talvella 1999 haettiin yhdessä lybeckeriläisten kanssa EU-rahaa kieliprojektia varten, eipä silloin arvattu, että vuonna 2002 kansainvälinen toiminta onkin aivan luonteva osa Raahen lukion toimintaa. Onnistuneet kokemukset lisäävät sekä kiinnostusta että itseluottamusta, nälkä kasvaa syödessä. Kaksi vuotta sitten tähän aikaan sähköposti kulki kiivaasti Raahen lukion ja pohjoisitalialaisen Fossanon Giancarlo Vallaurin koulun välillä. Solmittiin sekä ihmissuhteita että työsuhteita yhteisessä Lingua E kieliprojektissa, jonka teema oli Asuminen ja rakentaminen omassa kaupungissa uutta ja vanhaa. Ammatillisen näkökulman projektiin toi Lybeckerin koulu, joka oli lukion suomalainen kumppanikoulu. Onnistuneiden ja iloisten kahden viikon vaihtojen lisäksi myös projektin muu työskentely onnistui niin, että meidät kutsuttiin kahteen otteeseen esittelemään projektiamme CIMO:n tilaisuuksiin, joista toinen oli EDUCA-messuille Helsinkiin. Varmasti anomme uutta kieliprojektirahaa lähitulevaisuudessa. Italialaisten jälkeen koulussamme on vieraillut myös saksalainen ryhmä, ja tänä syksynä meidän oppilaita on menossa sekä Saksaan että Viroon, jonne yrittäjyysryhmän matka suuntautuu. CERN-linkistä näyttää tulevan hyvin antoisa myös. Tällä hetkellä on haku päällä Norjan suuntaan, josta toivomme löytävämme uuden vaihtokumppanin opetusministeriön rahoittamaan projektiin, jossa tietotekniikan monipuolinen hyödyntäminen on rahoituksen saamisen edellytys. (Lähteet: Soundi 2/2002 ja 9/2002)

12 RAAHEN LUKIO monipuolisia lukio-opintoja nuorille ja aikuisille Uudet, viihtyisät tilat ja nykyaikaiset välineet Koulurakennuksessa on tehty vuoden 2000 aikana täydellinen peruskorjaus ja pienehkö laajennus. Rakennushankkeessa on keskitetty erityisesti fysiikan, kemian, maantiedon, biologian ja tietotekniikan sekä myös kuvaamataidon ja musiikin opetustilojen ja välineistön parantamiseen. Etäopiskelua varten kouluun on varustettu videoneuvotteluluokka. Uusi multimedialuokka palvelee hyvin digitaalisen median ja tietojenkäsittelyn opintoja ja on samalla moderni atkpohjainen kielistudio. Opiskelijoitten viihtyvyyteen ja sosiaalisiin tiloihin panostettiin erityisesti. Koulurakennuksen vaaleat värit ja tyylikkyys luovat otollisen oppimisilmapiirin. Valoisat aulatilat on kalustettu mukavasti. Tilavan ruokasalin laajennusosa Osoite: Merikatu RAAHE Puh rehtori apulaisrehtori kanslia opinto-ohjaajat Fax Sähköposti: Kotisivu: pienoiskeittiöineen on oppilaskunnan käytössä kaikkina ruokailun ulkopuolisina aikoina. Koulupihassa on runsaasti oleskelua varten kalusteita ja harrastusvälineitä. Liikkumisesteellisiä varten on koulussa hissi. Monipuolinen ja yksilöllinen opiskelu Raahen lukio on maamme suurimpia lukioita 600 opiskelijallaan. Kokonsa ja luokattomuuden ansiosta se kykenee tarjoamaan hyvin monipuoliset opiskelumahdollisuudet niin, että opiskelija voi säädellä joustavasti opintoohjelmansa sisältöä ja aikaa. Koulussa on laaja kielivalikoima: englantia, ruotsia, saksaa ja venäjää voi opiskella pitkinä tai yläasteella alkaneena tai lukiossa alkavina oppimäärinä. Ranskaa on tarjolla yläasteella alkaneena tai lukiossa alkavana kielenä. Raahessa lukiossa on eri kurssien valinta täysin vapaa eikä ole sidottu mihinkään linjoihin. Tehokkaalla oppilaanohjauksella pidetään huolta lukiolaisen opintojen etenemisestä. Erikoistuminen Raahen lukio on yleislukio, mutta se kykenee tarjoamaan opiskelijoilleen monia painotuksia erikoislukioitten tapaan suuren kokonsa ja hyvän välineistönsä takia. Matematiikan, luonnontieteiden ja tietotekniikan opintoja on tarjolla 64 kurssia ja lukio on LUMA-kouluna sitoutunut näiden aineiden opetuksen jatkuvaan kehittämiseen. Luovuutta edistävien aineitten kuten kuvataiteen, musiikin, ilmaisutaidon ja äidinkielen kursseja on 32. Näiden aineiden tunneilla tutustutaan monipuolisesti kirjalliseen, kuvalliseen ja sanalliseen viestintään. Lukion musiikkiteatterin produktiot tunnetaan laajalti koulun ulkopuolella. Tietotekniikan multimediakurssit puolestaan tarjoavat mahdollisuuden digitaalisen viestinnän ja sisällöntuotannon opiskeluun. Lehtimieskurssilla saa tuntuman käytännön lehden tekoon. Luokattomuus tarjoaa kilpaurheilua harrastavalle erinomaiset mahdollisuudet harjoitteluun, jos lukion suorittaa Kansainvälisyysteema esim. neljässä vuodessa. Lukiossa on useita päteviä liikunnanopettajia, jotka pystyvät tukemaan eri lajien harjoittelua. Kilpaurheilijalle voidaan yksi laatia yksilöllinen opiskeluohjelma. Ohjatussa valmennuksessa oleva opiskelija voi saada lukioaikanaan myös kaksi liikunnan kurssia oman urheilumuotonsa säännöllisestä harjoittelusta. Yhteistyöllä lisää valinnaisuutta Lukiolainen voi sisällyttää opintoihinsa runsaasti myös muiden oppilaitosten kursseja. Raahen toisen asteen oppilaitokset ovat tarjonneet jo vuosia runsaasti erillisiä kursseja lukiolaisille, mutta on tarkoitus mahdollistaa myös niiden laajojen opiskelukokonaisuuksien valinnat, jotka voi sisällyttää osana esim. ammattikorkeakouluopintoihin. Ensi lukuvuodesta lähtien tietyt lukion kurssit kelpaavat opintosuorituksiksi paitsi omassa koulussa myös ammattikorkeakorkeakoulussa Raahessa. Raahen lukion opiskelija voi opiskella yliopistokursseja Oulun yliopiston Raahen toimipisteessä ja suorittaa yliopistollisia arvosanoja Pohjois-Pohjanmaan kesäyliopistossa. Lukio on järjestänyt vuosittain Rautaruukki OY:n tutkimuskeskuksessa fysiikan ja kemian työkurssin, jossa on opiskelussa käytetty modernin teollisuuslaboratorion korkeatasoisia laitteita. Kansainvälisyyttä Ensi keväänä ryhmä lukiolaisia on jälleen lähdössä huhtikuussa leirikouluun Euroopan hiukkastutkimuskeskukseen Cerniin.Lukiolla on ollut useita vuosia myös saksalaisen Heidenheimissa sijaitsevan Gewerbliche Schule -oppilaitoksen kanssa yhteistoimintasuhteet. Tästä teknisestä lukiosta vieraili maaliskuussa opiskelijaryhmä Raahessa. Lukion opiskelijaryhmä on nyt lähdössä viikoksi Heidenheimiin. Lukion yrittäjyysryhmät tutustuvat viikkoa aikaisemmin perusteellisesti Viron kulttuuriin ja yhteiskuntaan. Etäopintoja Lukio on mukana Pohjois-Pohjanmaan etälukioverkostossa, joka tuo opiskelijoiden käyttöön aikuislukion opetusohjelman. Etälukiossa voi suorittaa lukion oppimäärän, ylioppilastutkinnon tai yksittäisiä kursseja. Se tarjoaa ajasta ja paikasta riippumattoman joustavan opintomahdollisuuden. Päivälukiolainen voi täydentää opintojaan etälukiossa. Myöskin yliopisto-opintojen suorittaminen virtuaaliopintoina on mahdollista. Ei aina opiskella Lukion vireä oppilaskunta pitää huolta paitsi opiskelijan eduista ja äänen kuulumisesta myös vauhdikkaasta menosta ja hyvän yhteishengen luomisesta. Lukiossa on muutakin kuin opiskelukursseja: teatteriesityksiä, nahkapäivät, yö-kirkko, penkkarit, vanhojen päivät, taiteiden yö, liikuntapäiviä, juhlia, vierailuja yliopistoon, yrityksiin, käräjäoikeuteen Opiskelukustannukset Opiskelu lukiossa on maksutonta, ja koulupäivinä saa ilmaisen aterian. Lukiolaisella on mahdollisuus saada koulumatkatukea, opintorahaa ja opintolainaa. Oppikirjat on itse kustannettava. Opiskelijavalinta Lukioon otetaan opiskelijat yhteishaun avulla: hakukoodi on Valittavilla opiskelijoilla pitää olla peruskoulun lukuaineitten keskiarvo vähintään 7,0, mutta erityisestä syystä voidaan hyväksyä alempikin keskiarvo. Viikonloppu sanomalehden toimitusta Kaarina Hakala Pieni ryhmä ennakkoluulottomia ja innokkaita opiskelijoita vietti Raahen lukion tietotekniikan luokassa yhden antoisan viikonlopun. Sen aikana opittiin paljon. Opiskelijat tarvitsivat rahaa Heidenheimin matkaa varten ja jostain oli tullut sellainen käsitys, että lehden teolla sitä saa keräämällä vain mainoksia. Tämä käsitys romuttui täysin. Opittiin kunnioittamaan alan ammattilaisia, sillä niin monia asioita olisi pitänyt osata. Tänä päivänähän kuka tahansa voi tehdä itse taiton ja lähettää valmiin tuotoksen painotaloon. Tämä pieni ryhmä käsitti, ettei voi ensimmäisellä kerralla yltää tuotoksellaan taivaisiin, mutta kaikki tehtiin mahdollisimman huolella. Mainoksien muokkaaminen Mainoksia saatiin aivan kiitettävästi ja ymmärrettävästi kymmenellä eri tallennusmuodolla ja latomistyylillä. Siinäpä olikin haastetta kylliksi. Osa opiskelijoista oli alussa aivan osaamattomia tietokoneen kanssa, osa hallitsi ohjelmia jo melko hyvin. Paitsi tietoteknisiä taitoja tulivat raahelaiset yritykset erittäin tutuiksi, kun mainosten kanssa tehtiin töitä. Jo lauantaina luokasta kuului asiantuntijalausahduksia : Joko kävit muuttamassa cmykiksi? Laiton siihen 300 deepeeiitä. Tehtiin tietokanta, jolla pystyttiin hallitsemaan mainosten moninaisuus. Näin tuli taas uusi ohjelma tutuksi. Opiskelijoiden tukena kaiken aikaa olivat koululla opettajat Anneli Mustakallio, Soili Lahtela ja Kaarina Hakala. Opettaja Paula Salo oli jo aiemmin tarkistanut kaikki tekstit. Itse taittoon Kun sitten päästiin itse lehden taittoon, keräännyttiin porukalla katsomaan dataprojektorin näytöltä opiskelijoiden Ari Luoman ja Juha Ojalan näppärää taitto-ohjelman käyttöä. Annettiin ohjeita, että laita se sinne ylös, siirrä toista alas jne. Jokainen oli jo itsekin harjoitellut omien tekstien taittoa toisilla koneilla. Asettelulla haettiin tekstin ja visuaalisuuden tasapainoista yhdistämistä. Pyrittiin käyttämään vertikaalija horisontaalisuuntia sekä kontrasteja. Mallina oli aiempi Raahen Seudun toimituksen taittama lukiolehti. Koska kuitenkaan ei oltu ammattilaisia, ei pyritty kovin vaativaan taittoon vaan pidettiin selkeyttä tärkeimpänä. Alkujaan lehdestä piti tulla 8-sivuinen, mutta se paisuikin 12-sivuiseksi. Ei haluttu tinkiä sisällöstä. Mitään pelkkää mainoslehtistä ei tehty. Viikonloppu todisti, että asioita oppii parhaiten tekemällä ja varsinkin silloin, kun siihen on todellinen tarve. Opittiin myös se asia, että rahan eteen on tehtävä joskus kovastikin työtä.

Ranska, Chamonix TAMMIKUU

Ranska, Chamonix TAMMIKUU Ranska, Chamonix TAMMIKUU Tulin Ranskaan 2.1.2013 Riitan & Katjan kanssa. Oltiin hotelilla, joskus 9 jälkeen illalla. Sain oman huoneen ja näytettiin pikaisesti missä on suihkut ja vessat. Ensimmäisenä

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Halusin lähteä ulkomaille työssäoppimaan sekä tutustumaan pieneksi aikaa toiseen maahan ja kulttuuriin. Kuusi

Lisätiedot

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Sunny Beach on upea rantalomakohde Mustanmeren rannikolla Bulgariassa. Kohde sijaitsee 30 kilometrin päässä Burgasista pohjoiseen. Sunny Beachin

Lisätiedot

Matkalla Mestariksi JEDUsta -hankkeen rahoituksella Työssäoppiminen Meerfeld, Saksa 5.4.-20.5.2015

Matkalla Mestariksi JEDUsta -hankkeen rahoituksella Työssäoppiminen Meerfeld, Saksa 5.4.-20.5.2015 Matkalla Mestariksi JEDUsta -hankkeen rahoituksella Työssäoppiminen Meerfeld, Saksa 5.4.-20.5.2015 Johdanto Aloimme etsimään työssäoppimispaikkaa ulkomailta, koska olimme kiinnostuneet mahdollisuudesta

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Timo Martikainen ICT, Varia. Matka Kiinassa

Timo Martikainen ICT, Varia. Matka Kiinassa Matka Kiinassa Reissu lähti liikkeelle 30.10.2016 Helsinki Vantaa -lentokentältä. Mukaan lähti 7 opiskelijaa ja ensimmäiseksi 1,5 viikoksi kolme opettajaa: Jarno, Arttu ja Heimo. Kaikkia vähän jännitti,

Lisätiedot

KABELON PUHE LÄKSIÄISILLASSA Luomaniemen Wanhalla

KABELON PUHE LÄKSIÄISILLASSA Luomaniemen Wanhalla KABELON PUHE LÄKSIÄISILLASSA Luomaniemen Wanhalla Minulta kysytään usein "Miksi Suomi" ja jos sanon totuuden - Suomi oli minun 3 valitsenut. Mun ensimmäinen oli Holland ja toinen oli Belgia. - Halusin

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma NALLE PUH Olipa kerran Nalle Puh. Nalle Puh lähti tapaamaan veljeään. Nalle Puh ja hänen veljensä nauroi itse keksimäänsä vitsiä. Se oli kuka on Nalle Puhin veli. Vastaus oli puhveli. Sitten he söivät

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Vapaamuotoinen raportti työssäoppimisajasta / opiskelusta ulkomailla

Vapaamuotoinen raportti työssäoppimisajasta / opiskelusta ulkomailla Vapaamuotoinen raportti työssäoppimisajasta / opiskelusta ulkomailla 1. Perustiedot a. Roosa Haapa, Hotelli-, ravintola-, cateringala, b. The Sandwich Company, The Diamond, Derry, Northern Ireland, http://www.thesandwichco.com/stores/thediamond.php

Lisätiedot

Lektion 5. Unterwegs

Lektion 5. Unterwegs Lektion 5 Unterwegs ÜBUNG 1.a) und b) 1. Dessau 2. Dresden 3. Frankfurt an der Oder 4. Jena 5. Leipzig 6. Rostock 7. Weimar 8. Wittenberg A Sachsen-Anhalt B Sachsen E Brandenburg C Thüringen H Sachsen

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

Suomen suurlähetystö Astana

Suomen suurlähetystö Astana LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Talousjohtaminen Suomen suurlähetystö Astana Harjoitteluraportti Elina Hämäläinen 0372524 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lähtövalmistelut...

Lisätiedot

AIKAMUODOT. Perfekti

AIKAMUODOT. Perfekti AIKAMUODOT Perfekti ???! YLEISPERFEKTI Puhumme menneisyydestä YLEISESTI, mutta emme tiedä tarkasti, milloin se tapahtui Tiesitkö, että Marja on asunut Turussa? Minä olen käynyt usein Kemissä. Naapurit

Lisätiedot

BADALONA, ESPANJA 29.05. 16.07. 2013. Titta Lumiaho 25.07.2013

BADALONA, ESPANJA 29.05. 16.07. 2013. Titta Lumiaho 25.07.2013 BADALONA, ESPANJA 29.05. 16.07. 2013 Titta Lumiaho 25.07.2013 JOHDANTOA Minun yksi unelmista on ollut se, että pääsen ulkomaille työharjoitteluun. Tämä unelma toteutui, kun opettajani ilmoitti, että Espanjassa

Lisätiedot

-mpi (komparatiivi) tuttu - tutun - tutumpi. siisti - siistin - siistimpi

-mpi (komparatiivi) tuttu - tutun - tutumpi. siisti - siistin - siistimpi MILLAINEN? vertailu -mpi (komparatiivi) tuttu - tutun - tutumpi kevyt - kevyen - kevyempi siisti - siistin - siistimpi iloinen - iloisen hidas hitaan - iloisempi - hitaampi -mpi (komparatiivi) KAKSITAVUISET,

Lisätiedot

Kielellinen selviytyminen

Kielellinen selviytyminen BILBAO Kulttuurit kohtaavat Bilbaossa ollessani havaitsin täysin erilaisen päivärytmin. Päivät ovat todella pitkiä, sillä ihmiset viihtyvät myöhään ulkona viettäen aikaa perheen ja ystäviensä kanssa. Myös

Lisätiedot

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan: Kero, mitä menet tekemään. Malli: Menen yliopistoon Menen yliopistoon opiskelemaan. Menen kauppaan 5. Menen uimahalliin Menen kotiin 6. Menen kahvilaan Menen ravintolaan 7. Menen pankkiin 4. Menen kirjastoon

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Matkaraportti. Malta 4.1.-13.2.2013. Anniina Yli-Lahti Iida Toropainen

Matkaraportti. Malta 4.1.-13.2.2013. Anniina Yli-Lahti Iida Toropainen Matkaraportti Malta 4.1.-13.2.2013 Anniina Yli-Lahti Iida Toropainen Johdanto Anniina oli miettinyt jo ensimmäisestä opiskeluvuodesta lähtien ulkomailla työssäoppimista ja viime hetkellä sai myös Iidan

Lisätiedot

Bulgaria, Pazardzhik 4.3.-15.4.2014

Bulgaria, Pazardzhik 4.3.-15.4.2014 Bulgaria, Pazardzhik 4.3.-15.4.2014 Janet Valliovuo ja Ramoona Rahja, Horaca11 Johdanto Lähdimme ulkomaille, koska halusimme kokeilla jotain erilaista ja kokeilla rajojamme. Halusimme lähteä Iso-Britanniaan,

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA. Veszprém, Unkari. Aika 18.3. 12.4.

Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA. Veszprém, Unkari. Aika 18.3. 12.4. 1 Mervi Matinlauri Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö RAPORTTI 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA Paikka Veszprém, Unkari Aika 18.3. 12.4.2007 1. Taustatyö ja kohteen kuvaus Tavoitteenani

Lisätiedot

Työssäoppimassa Espanjassa

Työssäoppimassa Espanjassa 1 Johanna Karjalainen M11A Työssäoppimassa Espanjassa 17.2. 3.4.2014 Mistä kaikki lähti? Opettaja kysyi eräänä päivänä koko luokalta ketkä olisi kiinnostuneet lähtemään työssäoppimaan ulkomaille. Totta

Lisätiedot

Espanjassa työssäoppimassa 27.10. 6.12.2009. Kaupunki: Fuengirola. Asukasluku: 68 646 (2008) Keskilämpötila: 18 astetta

Espanjassa työssäoppimassa 27.10. 6.12.2009. Kaupunki: Fuengirola. Asukasluku: 68 646 (2008) Keskilämpötila: 18 astetta Espanjassa työssäoppimassa 27.10. 6.12.2009 Työssäoppimispaikkamme oli Fuengirolassa. (Costa del sol) Kaupunki: Fuengirola Asukasluku: 68 646 (2008) Keskilämpötila: 18 astetta Lähin lentokenttä: Málaga

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS SANATYYPIT LÄMMIN TAKKI LÄMPIMÄT TAKIT KAUNIS NAINEN KAUNIIT NAISET SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen?

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 Hei kaikille lukijoille. Olen Tytti Teivonen, matkailualan opiskelija Luksiasta. Olin työssäoppimassa Suzhoussa Kiinassa hotellissa kaksi kuukautta. Hotelli, jossa olin, on

Lisätiedot

ÜB. 1. der Fuβ der Kopf das Knie der Bauch die Schulter das Auge der Mund. jalka pää polvi vatsa hartia, olkapää silmä suu

ÜB. 1. der Fuβ der Kopf das Knie der Bauch die Schulter das Auge der Mund. jalka pää polvi vatsa hartia, olkapää silmä suu Lektion 7 Hatschi! ÜB. 1 der Fuβ der Kopf das Knie der Bauch die Schulter das Auge der Mund jalka pää polvi vatsa hartia, olkapää silmä suu ÜB. 1 Fortsetzung die Hand das Ohr der Finger die Nase das Bein

Lisätiedot

Millainen Pekka on? Kumpi on kauniimpi? Kuka on paras? Mikä on maailman korkein vuori?

Millainen Pekka on? Kumpi on kauniimpi? Kuka on paras? Mikä on maailman korkein vuori? MILLAINEN? vertailu Millainen Pekka on? Kumpi on kauniimpi? Kuka on paras? Mikä on maailman korkein vuori? Sää oli ihana viikonloppuna! Pekka on komea mies. Kumpi teistä haluaa tulla ensin? Kumpi on parempi,

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

Kiveen. hakattu 2/2013. Aleksis Kiven peruskoulu

Kiveen. hakattu 2/2013. Aleksis Kiven peruskoulu Kiveen hakattu 2/2013 Aleksis Kiven peruskoulu Sisällysluettelo Pääkirjoitus Minun proggikseni 3 Proggislogokilpailu 2013 5 Sarjakuvia 6 Koulu alkoi ja musiikki soi 10 Koululehti sai nimen 12 Lomatoivoituksia

Lisätiedot

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE JO ITSENÄISTYNEILTÄ- ITSENÄISTYVILLE NUORILLE Talla.... vihkolla haluamme jakaa kokemuksiamme teille. Omilleen-toiminnan kokemusasiantuntijaryhmä on suunnitellut vihkon sisällön. Ryhmään on osallistunut

Lisätiedot

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi TEE OIKEIN Kumpi on (suuri) suurempi, Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) valoisampi kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) halvempi kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) helpompi

Lisätiedot

Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä

Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä 6.10. 14.11.2014 Sisustusrakennusalan opiskelijat Anne Kinnunen ja Johanna Laukkanen Piippolan ammatti- ja kulttuuriopisto Ajatuksena oli lähteä työharjoittelujakson

Lisätiedot

Kirjoita dialogi (yksi tai monta!)

Kirjoita dialogi (yksi tai monta!) Kirjoita dialogi (yksi tai monta!) Poliisilaitos Kela Posti Pankki Työvoimatoimisto Poliisiasema Trafi Katsastus Poliisilaitos Kela Posti Pankki Työvoimatoimisto Poliisiasema Trafi Katsastus Maistraatti

Lisätiedot

SAKSA HOCHSCHULE OFFENBURG. Heikki Lauronen kevät-kesä 2010

SAKSA HOCHSCHULE OFFENBURG. Heikki Lauronen kevät-kesä 2010 SAKSA HOCHSCHULE OFFENBURG Heikki Lauronen kevät-kesä 2010 Valmistelut Hochschule Offenburg Offenburg Gengenbach Asuminen Opiskelut Yhteydenpito kotimaahan Vapaa-aika Mietteitä vaihdosta Kuvia reissusta

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

Matti tapasi uuden naapurin Jussin. Matti: Hei, olen Matti. Asun talossa sinun rakennuksen oikealla puolella. Jussi: Hei! Olen Jussi, hauska tavata!

Matti tapasi uuden naapurin Jussin. Matti: Hei, olen Matti. Asun talossa sinun rakennuksen oikealla puolella. Jussi: Hei! Olen Jussi, hauska tavata! Matti tapasi uuden naapurin Jussin Matti: Hei, olen Matti. Asun talossa sinun rakennuksen oikealla puolella. Jussi: Hei! Olen Jussi, hauska tavata! M : Niin olet muuttanut uuteen taloon nyt. Miltä sinusta

Lisätiedot

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 25.10.2011 Janne Rautiainen TH11K Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 2 / 7 5.9.2012 Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Ensimmäinen ohjauskerta... 4 2.1 Ravintoanamneesi... 4 2.2

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle.

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. Hän rakastaa minua. Tietenkin minä rakastan häntä. Kyllä minä uskon, että hän rakastaa minua... Hänhän on vaimoni! Joskus hän sanoo sen ääneenkin. Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. On hyvä

Lisätiedot

Paritreenejä. Lausetyypit

Paritreenejä. Lausetyypit Paritreenejä Lausetyypit Keskustele parin kanssa, kysy parilta! Omasta mielestäni olen Minun perhe on Minun suku on Minun äiti on Minun isä on Minun koti on Minun lempiruoka on Minun suosikkilaulaja on

Lisätiedot

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti Joki Minä asun omakotitalossa. Talo sijaitsee Kemijärven rannan lähellä. Talon ja rannan välimatka on noin 20 metriä. Tänä keväänä Kemijoen pinnan jää alkoi sulaa aikaisemmin kuin ennen. Kaiken jään sulamisen

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

ÜB. 1. a) Lektion 7. Ein Gute-Nacht-Bier ÜB. 2 (1) ÜB. 1. b)

ÜB. 1. a) Lektion 7. Ein Gute-Nacht-Bier ÜB. 2 (1) ÜB. 1. b) ÜB. 1. a) Lektion 7 Ein Gute-Nacht-Bier 1. Mozart-Straße 23 2. Kahden hengen huone maksaa 103-170 euroa. 3. Ensin lähijunalla Marienplatzille ja sitten metrolla Universitätille (yliopiston pysäkille).

Lisätiedot

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus 7.3.2011 17.4.2011 Joni Kärki ja Mikko Lehtola Matka alkoi Oulaisten rautatieasemalta sunnuntaina 16.3. Juna oli yöjuna, ja sen oli tarkoitus lähteä matkaan

Lisätiedot

Pääkirjoitus: Oppilaskunnan kuulumiset: Tässä ihana lukijamme uusin ViLu-numero.

Pääkirjoitus: Oppilaskunnan kuulumiset: Tässä ihana lukijamme uusin ViLu-numero. VILU Kevät 2016 Pääkirjoitus: Tässä ihana lukijamme uusin ViLu-numero. Penkkarit ja vanhojen tanssit menivät vilauksessa ja loma tulee vastaan, vaikka kuinka yrittäisit sitä vältellä. Luntakin on satanut,

Lisätiedot

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ 1. TEE POSITIIVINEN JA NEGATIIVINEN IMPERFEKTI Hän lukee kirjaa. Me ajamme autoa. Hän katsoo televisiota. Minä rakastan sinua. Hän itkee usein. Minä annan sinulle rahaa.

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU

TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU a) TEKSTIVIESTIN KIRJOITTAMINEN Hei Minna! (Hei!) (Kiitos viestistä(si).) Asia lyhyesti Terveisin Minna / T. Minna / Terveisin Minna Aho (MUISTA LÄHETTÄJÄ!!!) Kirjoita tähän

Lisätiedot

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä.

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. M istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. Poika meni metsään. Hän katseli ympärilleen ja huomasi satuja

Lisätiedot

Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue!

Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten. Nykypäivänä englannin osaaminen on lähtökohta mitä kieliä valitaan sen

Lisätiedot

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan

Lisätiedot

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava JAKSON❶TAVOITTEET 1. Tutustu jaksoon 1. Kotona, koulussa ja kaupungissa. Mikä aiheista kiinnostaa sinua eniten? 2. Merkitse rastilla tärkein tavoitteesi tässä jaksossa.

Lisätiedot

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä?

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä? Tehtävät 1 ravintoon liittyvät tehtävät 1 4 Opiskelijaelämä ja ruokailu Pohdi, miten ruokailusi on muuttunut opintojen aloittamisen jälkeen. 2 Oma ruokarytmini Millainen on oma ruokarytmisi? Oletko huomannut

Lisätiedot

Työssäoppimiseni ulkomailla

Työssäoppimiseni ulkomailla Työssäoppimiseni ulkomailla Nimeni on Jenna Virtanen suoritin kuukauden 7.2.-11.3.2015 Pintakäsittely alan työharjoittelusta Espanjassa Fuerteventuran Corralejossa. Työskentelin kauppakeskuksessa nimeltä

Lisätiedot

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Maanatai aamuna 2.11 hyppäsimme Ylivieskassa junaan kohti Helsinkiä, jossa olimme puolen päivän aikoihin. Lento Pariisiin lähti 16.05. Meitä

Lisätiedot

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Verbien rektioita Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Jos lauseessa on useita verbejä, missä muodossa 2. tai 3. verbi ovat? -Jos lauseessa on useita verbejä peräkkäin, 1. verbi taipuu normaalisti,

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Puuha- Penan päiväkirja. by: Basil ja Lauri

Puuha- Penan päiväkirja. by: Basil ja Lauri Puuha- Penan päiväkirja by: Basil ja Lauri Eräänä päivänä Puuha-Pena meni ullakolle siivoamaan, koska hänen ystävänsä Plup- Plup tulee hänen luokse kylään ja Plup-Plup kutsuu Keke Keksin, joka on hyvin

Lisätiedot

Kurssitusten tarve kipuaa

Kurssitusten tarve kipuaa Kurssitusten tarve kipuaa 9.11.2000 08:02 Muinoin tietotekniikkakurssilla opeteltiin ohjelmat läpikotaisin. Nyt niistä opetellaan vain työssä tarvittavat toiminnot. Niissäkin on työntekijälle tekemistä,

Lisätiedot

O L A R I N K O U L U

O L A R I N K O U L U Tervetuloa! Olarin koulun matematiikka- ja luonnontiedeluokan tiedotustilaisuuteen Olarin koulu Olarin lukion ja Olarin matematiikkaja luonnontiede lukion yhteydessä luokat 7-9 yksi pienluokka 8lk:lla

Lisätiedot

TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS

TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS Toisen asteen koulutukseen kuuluu lukio ja ammatillinen koulutus. Toisen asteen koulutukseen voi hakea vain kaksi kertaa vuodessa eli keväällä ja

Lisätiedot

nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät

nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset sanat selkeät sanat CC Kirsi Alastalo 2016 Kuvat: Papunetin kuvapankki, www.papunet.net, Sclera

Lisätiedot

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa IkäArvokas palvelupäivä Kangaslammin seurakuntasalissa keskiviikkona 23.9.2015 klo 11-15 Leiripäivään kutsuttiin mukaan erityisesti kotona yksin asuvia ikäihmisiä, jotka harvoin pääsevät mukaan toimintaan

Lisätiedot

Entreprenurship Benchmarking Nordplus Junior Latvia

Entreprenurship Benchmarking Nordplus Junior Latvia Entreprenurship Benchmarking Nordplus Junior 31.1.-6.2.2016 Latvia M13a ja 14a ryhmät, opettajat Arja Mäkinen ja Merja Räihä suuntasivat junalla kohti Tikkurilaa sunnuntaina. Lensimme ensin Riikaan ja

Lisätiedot

REIPPAAN TYTöN URAPOLKU. Evaitaä uraohjaukseen 9.10 Emilia Mahlio

REIPPAAN TYTöN URAPOLKU. Evaitaä uraohjaukseen 9.10 Emilia Mahlio REIPPAAN TYTöN URAPOLKU Evaitaä uraohjaukseen 9.10 Emilia Mahlio Olipa kerran reipas tyttö, joka oli niin reipas ettei hänestä tarvinnut huolta kantaa. Hän piti puolensa, ilmaisi asiansa, lunasti lupauksensa

Lisätiedot

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä.

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä. Sakke aloittaa peruskoulun, Eetu ja Karim menee yhdeksännelle luokalle ja Julija, Emma ja Jenna aloittavat kahdeksannen luokan ja ovat siitä innoissaan. Emma ja Julija ovat ottaneet Jennan mukaan ja Jennakin

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus

LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus 1 (8) LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus 5 lapsi kiipesi päiväkodin aidan yli, työntekijä kiipesi perässä ja sai

Lisätiedot

Jokainen haastattelija muotoilee pyynnön omaan suuhunsa sopivaksi sisällön pysyessä kuitenkin samana.

Jokainen haastattelija muotoilee pyynnön omaan suuhunsa sopivaksi sisällön pysyessä kuitenkin samana. Muistatko? hanke Kysymykset yksilöhaastatteluun Alkulämmittelynä toimivat jokaisen haastattelun alussa täytettävän perustietolomakkeen kysymykset (nimi, syntymäaika ja paikka, osoite jne.). Haastattelun

Lisätiedot

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista Elina Nurmikari kehittämispäällikkö Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö 26.10.2016 Tämän päivän köyhä opiskelija on tulevaisuuden

Lisätiedot

Vihamiespiiras. kirjoittanut Derek Munson kuvittanut Tara Calahan King

Vihamiespiiras. kirjoittanut Derek Munson kuvittanut Tara Calahan King kirjoittanut erek Munson kuvittanut Tara alahan King Se oli täydellinen kesä, kunnes Juuso Rossi muutti parhaan kaverini, Santerin, naapuriin. En pitänyt Juusosta. Hän järjesti juhlat, eikä minua edes

Lisätiedot

Normaalikoulun kielivalintailta Welcome! Willkommen! Bienvenue!

Normaalikoulun kielivalintailta Welcome! Willkommen! Bienvenue! Normaalikoulun kielivalintailta 17.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten. Kieli ei ole vain kieli. Oheistuotteena kulttuurien tuntemusta ja yleissivistystä.

Lisätiedot

Opiskelemme matkailualan perustutkintoa ensimmäistä vuotta MATYS14 luokalla.

Opiskelemme matkailualan perustutkintoa ensimmäistä vuotta MATYS14 luokalla. TYÖSSÄOPPIMASSA SAKSASSA, KÖLNISSÄ 25.3-23.5.2015 Opiskelemme matkailualan perustutkintoa ensimmäistä vuotta MATYS14 luokalla. Lähdimme Leonardo- hankkeen rahoituksella, joka kattoi lennot sekä asunnon.

Lisätiedot

Liite 2 Keuruun nuorisopalveluiden kysely nuorille

Liite 2 Keuruun nuorisopalveluiden kysely nuorille Liite 2 Keuruun nuorisopalveluiden kysely nuorille 1. Sukupuoli Vastaajien määrä: 113 2. Syntymävuosi Vastaajien määrä: 113 Vastaukset s.1999-2003 3. Oletko ollut mukana nuorisopalveluiden toiminnassa?

Lisätiedot

K-market Erottajan valikoimat ovat monipuoliset ja kauppias on itse päässyt vaikuttamaan myymäläilmeeseen todella paljon.

K-market Erottajan valikoimat ovat monipuoliset ja kauppias on itse päässyt vaikuttamaan myymäläilmeeseen todella paljon. EROTTAJALLA KAUPAKSI KÄYVÄT KAIKKI 21.07.2015 K-market Erottaja luo Helsingin keskustaan rennon kyläkauppafiiliksen, jossa kuitenkin on keskikaupungin tunnelmaan sopivaa tyyliä ja laatua. Uuden kaupan

Lisätiedot

Shanghai OPINTOMATKA, SÄHKÖALA

Shanghai OPINTOMATKA, SÄHKÖALA Shanghai OPINTOMATKA, SÄHKÖALA Niklas Sillander Luksia Marraskuu, 2015 Matkaan mars! Laukku on pakattu ja kaikki tarvittava varmistettu moneen kertaan olevan mukana joten nyt vain odotellaan kyytiä lentokentälle,

Lisätiedot

3. luokan kielivalinta

3. luokan kielivalinta 3. luokan kielivalinta A2-kieli Pia Bärlund, suunnittelija Sivistyksen toimiala - Perusopetus 014-266 4889 pia.barlund@jkl.fi 1.2.2016 Yleistietoa Jyväskylässä valittavissa A2-kieleksi saksa, ranska, venäjä

Lisätiedot

Kun olin syönyt, menin nukkumaan. Naapuri kertoi, että hän oli ostanut uuden auton.

Kun olin syönyt, menin nukkumaan. Naapuri kertoi, että hän oli ostanut uuden auton. AIKAMUODOT PLUSKVAMPERFEKTI JA AIKAMUOTOJEN KERTAUSTA Kun olin syönyt, menin nukkumaan. Naapuri kertoi, että hän oli ostanut uuden auton. PLUSKVAMPERFEKTIN KÄYTTÖ PLUSKVAMPERFEKTI kertoo, mitä oli tapahtunut,

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Työssäoppimisjakso. Terhi Tiilikka ARTE 13 (tekstiili) Kobe, Japani 1.11.2014-4.1.2015

Työssäoppimisjakso. Terhi Tiilikka ARTE 13 (tekstiili) Kobe, Japani 1.11.2014-4.1.2015 Työssäoppimisjakso Terhi Tiilikka ARTE 13 (tekstiili) Kobe, Japani 1.11.2014-4.1.2015 Kobe? Kobe - yksi Japanin suurkaupungeista (~1,6 milj. asukasta) ja tärkeä satamakaupunki, joka sijaitsee Hyogon prefektuurissa

Lisätiedot

4.1 Kaikki otti mut tosi hyvin ja ilosella naamalla vastaan, enkä tuntenu oloani mitenkään ulkopuoliseksi, kiitos hyvän yhteishengen työpaikalla.

4.1 Kaikki otti mut tosi hyvin ja ilosella naamalla vastaan, enkä tuntenu oloani mitenkään ulkopuoliseksi, kiitos hyvän yhteishengen työpaikalla. Ranska Chamonix Niin tällänen blogikin pitäis kirjottaa. Meinasin että kirjotan ihan mitä olen Ranskassa tehny ja lisäilen sinne tänne kuvia, en oo mitenkään blogin kirjottaja tyyppiä. 3.1 Lähin Kittilästä

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Kirjasto updated yhteiskehittäminen

Kirjasto updated yhteiskehittäminen Helsingin kaupunginkirjasto & Demos Helsinki Kirjasto updated yhteiskehittäminen Kirjasto treenaa nuoria -hanke 1) PARANNUKSIA PALVELUKULTTUURIIN Nuorilla oli kirjastosta huonoja asiakaspalvelukokemuksia

Lisätiedot

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA ASIAOSAAMISEEN KESKITTYMINEN ON VÄÄRÄ FOKUS. ETSI ASENNETTA. Uuden työntekijän sopeutuminen uusiin tehtäviin voi viedä jopa

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti YHDEKSÄN N + 1 KYSYMYSTÄ YSEILLE Pohjois-Karjalan kauppakamari ja Pohjois-Karjalan Aikuisopisto toteuttivat 13.-24.11.2006 Yhdeksän + 1 kysymystä yseille internetkyselyn Pohjois-Karjalan peruskoulujen

Lisätiedot

MINIPILOTTI HANKE KAVERI LIIKUTTAA

MINIPILOTTI HANKE KAVERI LIIKUTTAA MINIPILOTTI HANKE KAVERI LIIKUTTAA Vuorentaan koulun vanhempainyhdistys toteutti yhteistyössä Vuorentaan koulun, Lasten Liikunnan Tuen sekä liikunta-alan toimijoiden kanssa Kaveri liikuttaa hankkeen. Hämeenlinnan

Lisätiedot

HARJOITTELU PRAHASSA 1.6.-31.8.2010. Riikka Heikkilä, RAT7SN2

HARJOITTELU PRAHASSA 1.6.-31.8.2010. Riikka Heikkilä, RAT7SN2 HARJOITTELU PRAHASSA 1.6.-31.8.2010 Riikka Heikkilä, RAT7SN2 Tšekin tasavalta Pinta-ala: 78 866 km² Asukasluku: 10 230 000 Pääkaupunki: Praha (1 172 975 as.) Muut suuremmat kaupungit: Brno (367 396 as.),

Lisätiedot