JÄÄKIEKON LAJIANALYYSI JA VALMENNUKSEN OHJELMOINTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JÄÄKIEKON LAJIANALYYSI JA VALMENNUKSEN OHJELMOINTI"

Transkriptio

1 JÄÄKIEKON LAJIANALYYSI JA VALMENNUKSEN OHJELMOINTI Tommi Rouvali Valmennus- ja testausoppi Valmentajaseminaari LBIA016 Kevät 2014 Liikuntabiologian laitos Jyväskylän yliopisto Ohjaaja: Antti Mero

2 TIIVISTELMÄ Rouvali, Tommi Jääkiekon lajianalyysi ja valmennuksen ohjelmointi. Valmennus- ja testausoppi. Valmentajaseminaarityö LBIA016. Liikuntabiologian laitos, Jyväskylän yliopisto, 55 sivua. Tämän lajianalyysi- ja ohjelmointityön tarkoitus on luoda kokonaiskuva jääkiekon taidollisista, taktisista, fyysisistä, psyykkisistä, ravitsemuksellisista tekijöistä ja valmennuksen ohjelmoinnista. Edelleen työn tarkoituksena on antaa lukijalle pohjaa jääkiekon vaatimusten ymmärtämiseksi ja käytettäväksi valmennuksen suunnittelun tukena. Tässä työssä on pyritty käyttämään lähteinä viimeisintä tutkittua tietoa ja koulutusmateriaaleja valmennuskoulutuksista. Lukijan kannattaa olla kriittinen lukiessaan tätä tekstiä, koska jääkiekosta on tutkittua tietoa toistaiseksi melko vähän. Lajin ominaispiirteet. Jääkiekko on peli, jossa tavoitteena on tehdä maali ja estää vastustajaa tekemästä maalia. Vauhti pelissä on kasvanut vuosien aikana erittäin paljon fyysisten ominaisuuksien ja sääntömuutosten vuoksi. Näiden kehitysten johdosta vaatimukset pelaajien fyysisille ominaisuuksille ovat kasvaneet. Lajitaidot. Peruslajitaidot jääkiekossa ovat luistelu, syöttäminen, laukaus, kiekonhallinta ja kamppailupelaaminen. Luistelu on tärkein lajitaito pelin nopeusvaatimusten vuoksi. Fysiologia. Fysiologiset vaatimukset jääkiekossa ovat monipuoliset. Yksittäinen peli kestää 60 minuuttia, mutta ottelutapahtuma kestää noin neljä tuntia. Kokonaiskesto vaatii aerobista kestävyyttä. Pelaamisen intensiteetti vaatii nopeutta, anaerobista kapasiteettia ja lihasvoimaa kamppailutilanteissa. Peliaika ottelussa kenttäpelaajalle on minuuttia. Yksittäisen pelivaihdon pituus on noin 45 sekuntia ja lepojakson pituus 1,5 minuuttia. Sykevaihtelu ottelun aikana on suurta ja jäällä tapahtuvan pelivaihdon aikana sykkeen on havaittu olevan keskimäärin 90 % ja vaihdossa ollessa % maksimisykkeestä. (Tiikkaja, 2003). Vaihdon aikana energiantuotto, tarvittavan välittömän energialähteen adenosiinitrifosfaatin saamiseksi, tapahtuu noin 70 %:sti anaerobisen glykolyysin kautta (lihaksissa syntyy paljon maitohappoa). Pelin korkeimmat verestä mitattavat laktaattitasot ovat olleet 8,7 mmol/l. Loppuenergia saadaan kretiinifosfaatista ja hapen avulla lihasten glykogeenistä. Lepojakson aikana istutaan ja energiavarastot osittain palautuvat ja tärkeää on erityisesti kreatiinifosfaattivarastojen palautuminen ja happamuuden väheneminen. Lihasglykogeenivarastot riittävät koko ottelun ajaksi.

3 Urheilijoiden ominaisuuksia. NHL pelaajien ominaisuuksia ovat keskimäärin seuraavat: pituus 1,88 m, paino 95,9 kg, rasvaprosentti 12,9, anaerobinen huipputeho 14,1 W/kg, maksimaalinen hapenottokyky suoralla menetelmällä polkupyöräergometrilla 54,5 ml/kg/min. Vastaavasti nuorilla (18-vuotiaat) huippupelaajilla ominaisuudet ovat keskimäärin: pituus 1,86 m, paino 85,7 kg, rasvaprosentti 9,6, anaerobinen huipputeho 12,7 W/kg, maksimaalinen hapenottokyky suoralla menetelmällä polkupyöräergometrilla 57,0 ml/kg/min sekä lisäksi pystysuuntainen hyppytesti käsiä käyttäen vapaasti 61,8 cm ja vauhditon pituus 2,60 m. Urheilija ja harjoittelu. Jääkiekko on ympärivuotinen laji ja urheilijan tulee huomioida harjoittelun sekä levon suhde. Alle 15-vuotiaiden lasten harjoittelun tulee olla monipuolista, jotta kaikki elintoiminnot saavat harjoitusta ja vältytään ylikuormitustiloilta. Tämän ajanjakson aikana on tarkoitus luoda pelaajalle monipuolinen harjoitus- ja liikuntapohja. Tämän jakson loppuvaiheessa pelaajat ovat Jääkiekkoliiton maajoukkuetoiminnan osalta tarkkailun alaisina. Nuorisovaiheessa vuoden iässä harjoittelun tehoa ja määrää lisätään samaan aikaan fysiologisen kypsymisen aikana. Tässä urheilijan yksilöllinen valmennuksen suunnitelma on erittäin tärkeää. Maajoukkueen osalta yksilöt ovat tarkemman seurannan alaisina. Aikuisvaiheessa jääharjoittelu muuttuu enemmän joukkuetaktiseksi ja fysiikka harjoittelu on yksilöllistä ja kauden aikana palauttavaa sekä huoltavaa pelien välissä. Ravinto. Jääkiekkoilijan ravinto koostuu pääsääntöisesti monipuolisesta suomalaisesta ravinnosta. Tiukan harjoittelu- ja pelijakson aikana tulee huomioida ravintotarpeen kasvu sekä nestetasapainon ylläpito. Näillä jaksoilla erikoisravinnon käyttöä tulee tarvittaessa miettiä. Johtopäätös. Jääkiekon lajianalyysipohjalta voidaan todeta lajin vaativan monipuolista harjoittelua ympäri vuoden. Harjoittelun tulee olla tarkoin suunniteltua ja urheilijan omien tarpeiden mukaan suunnattua. Pelaajan henkilökohtaiset taidot ja taktiikka tulee opettaa ennen joukkuetaktiikka, jotta pelaajan valmiudet ovat hyvällä tasolla aikuisena. Avainsanat: jääkiekko, analyysi, valmennus, ohjelmointi, ottelu, harjoittelu

4 KÄYTETYT LYHENTEET AHL ATP KHL KP NHL IIHCE SJL American Hockey League Adenosiinitrifosfaatti (Adenosine triphosphate) Kontinental Hockey League Kreatiinifosfaatti (Creatine phosphate) National Hockey League International Ice Hockey Center of Exellence Suomen Jääkiekkoliitto ry

5 SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ 1 JOHDANTO LAJIN OMINAISPIIRTEET Lajitaidot Luistelu Syöttäminen Laukominen Kiekon hallinta Kamppailupelaaminen Jääkiekon pelianalyysi Hyökkäyspelaaminen Puolustuspelaaminen Jääkiekon fysiologinen analyysi Energian tuotto jääkiekossa Kauden erityispiirteet Ottelun erityispiirteet Harjoittelun erityispiirteet Jääkiekon psykologinen analyysi URHEILIJA- JA HARJOITTELUANALYYSI Huippu-urheilijan tavoiteominaisuudet... 21

6 3.2 Nuoren huippu-urheilijan tavoiteominaisuudet Harjoittelun painopisteet ja tavoitteet Harjoittelukaudella Kilpailukaudella Testaaminen jääkiekossa Ravinto Lepo ja palautuminen Lääkintä- ja fysioterapeuttinen huolto HUIPPU-URHEILIJAN POLKU JÄÄKIEKOSSA LAJIN TILA JA VALMENNUSJÄRJESTELMÄ SUOMESSA Valmentaja koulutusjärjestelmä Tulevaisuuden mahdollisuudet ja uhat VALMENNUKSEN OHJELMOINTI B-NUORELLE (16 18-VUOTIAILLE) Valmennuksen ohjelmointi Kilpakauden ohjelmointi Pelipäivän jälkeisten päivien ohjelma POHDINTA LÄHTEET... 50

7 1 JOHDANTO Jääkiekko on jäällä pelattava joukkuepeli. Lajin säännöt määrittävät pelikentän mitat ja kentällä olevien pelaajien määrän. Vuosien saatossa pelaajien määrään ja kentän kokoa on muutettu. Pelaajien määrän vähentämiseksi nykyisestä viidestä kenttäpelaajasta neljään on käyty keskusteluja ja tehty tutkimuksia sen vaikutuksesta pelitapahtumiin. Jääkiekko voidaan määritellä törmäyslajiksi, jossa pelaajat törmäävät toisiinsa kovalla vauhdilla. Tämä erityispiirre asettaa urheilijalle erityisvaatimuksia fyysiseen ja psyykkiseen valmistautumiseen. Jääkiekkoa pelataan jäällä ja peli on erittäin nopeaa, mikä aiheuttaa pelaajille erityisiä vaateita tasapainon, nopeuden ja voiman suhteen. Pelin vaatimuksista johtuen pelaaja joutuu suoriutumaan nopeassa vauhdissa ja pienessä tilassa vastustajan paineen alla fyysisesti vaativia suorituksia. Nämä suoritukset ovat helpommin toteutettavissa, mikäli pelaaja pystyy havainnoimaan pelialuetta kokoajan. Pelissä menestymistä auttavat paljon hyvät tekniset ja taktiset taidot. (Green & all., 2006 ja Westerlund & Summanen 2000.) Tämän työn tarkoituksena on syventyä jääkiekon lajianalyysiin ja valmennuksen ohjelmoinnin kokonaisuuteen harjoittelun, ravinnon, psyykkisten ominaisuuksien ja levon suhteen. Tämä työ on jatkoa aikaisemmille vastaaville töille (esim. Pesola 2006, Laaksonen 2011).

8 5 2 LAJIN OMINAISPIIRTEET Jääkiekkopeli perustuu sääntöihin, jotka on määritetty kansainvälisesti, sekä kansallisesti. Laidat rajaavat pelialueen kentäksi. Säännöt määrittelevät pelin tavoitteet, jotka ovat maalin tekeminen vastustajan maaliin ja vastustajan maalinteon estäminen omaan maaliin. Koska saman joukkueen pelaajilla on sama tavoite pelissä, niin jääkiekko on joukkuepeli. (SJL 1997) Jääkiekon säännöt sallivat pelaajien nopeat vaihdot ja tämä on suuri ero muihin pallopeleihin verrattuna. Vaihto-oikeus antaa pelaajalle mahdollisuuden pelata korkealla intensiteetillä koko vaihdon ajan. (Mikkola 1987). Westerlund ja Summanen (2000) totesivat tutkimuksessaan, että pelaajan tulee pyrkiä saamaan itsestään enemmän tehoa irti yksittäisessä vaihdossa ja näin ollen koko pelissä. Koska jääkiekon säännöt määrittävät peliajan ja pelialueen koon, niin kentän tapahtumat voidaan esittää vakiona. (Mikkola 1987) Tämä niin sanottu vakiosumma teoria esittää, että jääkiekkopelissä tapahtumat jakaantuvat joukkueiden kesken taulukon 1. mukaan.

9 6 TAULUKKO 1; Vakiosummateoria (Rautakorpi 1993, 3) Vakiosumma Tasaväkiset joukkueet Eritasoiset joukkueet (esimerkki) Peliaika 60 min Pisteet 2 pistettä Kiekon hallinta (myös irtokiekko) 60 min Kontaktit kiekkoon (yksilö) Onnistuneet syötöt Riistot vastustajalta Hyökkäykset Laukaukset Laukaukset maalia kohti

10 7 Nykyään Suomen SM-Liigassa ja useissa muissa sarjoissa voittaja saa kolme pistettä. Myös kiekon hallinnassa ja hyökkäysten määrissä on tapahtunut muutoksia johtuen sääntöjen sekä joukkueiden pelitapojen muutoksista. 2.1 Lajitaidot Jääkiekko on vaativa laji teknisesti. Pelaaminen tapahtuu liukkaalla jäällä ja pelaajan kehon koko paino jakautuu kahdelle hyvin ohuelle terälle. Pelaamisen vauhti on kehittynyt koko ajan kovemmaksi ja pelaajien fyysinen koko on myös kasvanut. Tämä aiheuttaa taidolle suurempia vaatimuksia, kuin aikaisemmin. Samankokoisella jääalueella pitää pystyä suorittamaan lajitaidot nopeammin ja vastustajan kovemman häirinnän alaisena. (Westerlund 2000) Pelaajan tulee suoriutua erilaisista pelitilanne rooleista jääkiekko-ottelussa. Nämä roolit on jaettu neljään osaan.(iihce, 2012) 1. Kiekollinen hyökkääjä 2. Kiekoton hyökkääjä 3. Kiekollisen puolustaja 4. Kiekottoman puolustaja Kaksi ensimmäistä roolia on hyökkäyspelaamisen rooleja ja roolit 3. ja 4. ovat puolustuspelaamisen rooleja.

11 8 Westerlund ja Summanen (2000) määrittelivät pelaajan pelaamisajan eri rooleissa yhdessä vaihdossa seuraavasti: yksi vaihto kestää keskimäärin 60 s, joista pelaaja pelaa rooleissa 1. ja 3. viisi sekuntia (8 %) kummassakin ja rooleissa 2. ja sekuntia (42 %) / rooli. Näin ollen pelaaja pelaa kiekon kanssa yhdessä vaihdossa viisi sekuntia Luistelu Luistelua pidetään tärkeimpänä yksittäisenä lajitaitona jääkiekossa. (Hockey Canada) Kansainvälinen jääkiekon kehityskeskus (IIHCE, 2012) on jakanut jääkiekkoluistelun kuuteen eri kategoriaan: eteenpäin luistelu, eteenpäin kaarreluistelu, takaperin luistelu, takaperin kaarreluistelu, pysähdykset ja lähdöt sekä käännökset. Luistelun monimuotoinen tekninen suoritus voidaan jakaa kolmeen osaan, jotka ovat; potku, liuku ja palautus. (Väliaho, 2006) Hyvään luistelu suoritukseen vaikuttaa myös luisteluasento, jonka tulisi olla melko matala ja tasapainoinen. Alaraajojen suhteellisella voimatasolla on suurin korrelaatio luistelunopeuteen. (Villemenaje, 2009) Luistelu nopeuteen vaikuttaa potkun pituus ja frekvenssi Syöttäminen Syöttäminen on tärkeä taito jääkiekossa. Nykyään joukkueet haluavat kontrolloida kiekkoa ja parhaiten se onnistuu hyvällä ja oikea-aikaisella syöttämisellä. Syötön antaminen on tärkeä taito, mutta aivan yhtä tärkeä taito on myös syötön vastaan ottaminen. Kun molemmat syöttöpelaamisen osat on joukkueen pelaajilla hyvällä tasolla joukkue voi hallita kiekkoa ja näin estää vastustajaa tekemästä maalia. (Stenlund, 1996) Varmanen (IIHCE, 2012) toteaa syöttämisen olevan tehokkain tapa edistää joukkueen hyökkäyspelaamista ja näin saavuttaa maalintekopaikka. Hän huomioi, että syöttäminen ja

12 9 syötön vastaanottaminen luistelusta tehostaa syöttöpelaamisen vaikuttavuutta ja vaikeuttaa vastustajan pelaamista. Syöttäminen on vähintään kahden pelaajan välistä yhteistyötä Laukominen Laukominen on yleisin tapa tehdä maali jääkiekossa. Tämän vuoksi laukaustekniikka on erittäin tärkeä taito jääkiekonpelaajalle. Perustapoja laukaista kiekko on neljä; rannelaukaus, näpäytyslaukaus (snap shot), lyöntilaukaus ja rystylaukaus. Brown ja Stenlund (1997) kiinnittävät laukauksessa huomiota viiteen pääkohtaan: 1. Valitse oikeanlainen maila, jokaisella pelaajalla on oma mieltymys hyvästä mailasta ja se löytyy jokaiselle kokeilemalla 2. Lataa laukaus, siirrä alinta kättä hieman alemmas, jolloin mailan vartta pystyy hyödyntämään laukauksen kovuudessa 3. Sijoitu oikein suhteessa kiekkoon, pidä kädet irti vartalosta ja kiekko lavan keskikohdassa. 4. Käytä jalkoja, laukauksen tehon tuotto alkaa jalkojen painon siirrolla 5. Seuraa laukaus läpi, näin saat suunnattua laukauksen haluamaasi kohteeseen ja voima välittyy kokonaan kiekkoon Maalinteon kannalta tehokkain laukaisutapa on suoraan syötöstä lähellä maalia. (Jalonen & Räty) Kiekon hallinta Henkilökohtaisena taitona kiekonhallinta on tärkeää hyökkäyspelaamisessa. Joukkueen hallitessa kiekkoa vastustaja ei pääse yrittämään maalintekoa. Kiekonhallinnan pääkohdat

13 10 ovat kosketuskiekkoon, käsien ja jalkojen rytmi, liikelaajuus sekä pelin havainnointi. (IIHCE, 2012) Pelaajan pitää pystyä hallitsemaan kiekkoa vapaassa tilassa luistellen sekä pienessä tilassa vastustajan häirinnän alaisena. Häirinnän alaisena kiekon suojaaminen omalla vartalolla on tärkeää. (Stenlund, 1996) Kamppailupelaaminen Jääkiekossa vartalokontaktit ovat sallittuja, joten vastustajan kanssa joutuu kamppailemaan kiekon hallinnasta ja tilan voittamisesta. Tämä taito vaatii hyvää lihaskuntoa ja varsinkin vahvaa keskivartaloa. Nopeus on eduksi kiekon hallinnan saamiseksi, kun kiekko mahdollisesti irtoaa kamppailutilanteessa. Vahvat raajat auttavat kamppailupelaamisessa voittamaan itselle lisää pelitilaa. Tasapaino ja ketteryys auttavat pelaajaa pienessä tilassa toimimisessa samalla kun vastustaja yrittää horjuttaa tasapainoa. Kamppailupelaaminen on psyykkisesti vaativaa. Kamppaillessa pelaajan tulee hallita tunteensa, vaikka vastustaja yrittää horjuttaa tasapainoa joskus sääntöjen vastaisillakin keinoilla.

14 Jääkiekon pelianalyysi Jääkiekkopeli voidaan jakaa kahteen vaiheeseen ottelun sisällä. Jokaisessa ottelussa on joukkueella hyökkäyspelaamista ja puolustuspelaamista. Joukkueen kaikilla kentällä olevilla pelaajilla on molemmissa pelivaiheissa yhteiset tavoitteet. (SJL, 1997) Joukkue voi pelata hyökkäys- ja puolustuspeliä kentän jokaisella kolmella alueella, jotka ovat: hyökkäysalue, keskialue ja puolustusalue. Jääkiekkopeli on kehittynyt vuosien saatossa sääntöjen muutosten vuoksi, joukkueiden taktisen pelaamisen kehittymisen vuoksi sekä pelaajien henkilökohtaisten taitojen kehittymisen vuoksi. Maailmanmestaruustasolla Rouvali ja Westerlund (2006) havaitsivat pelitilanteissa muutoksia. Otteluiden maalimäärät ovat alentuneet vuodesta 1991 vuoteen Maalivahti pelaaminen on parantunut ja joukkueiden pelaaminen on riskittömämpää Hyökkäyspelaaminen Hyökkäyspelin tavoitteet SJL (1997) on jakanut kahteen eri tilanteeseen seuraavalla tavalla: 1. Maalintekopeli a. joukkue on kiekollisena lähellä vastustajan maalia ja tavoitteena on tehdä maali 2. Kenttäpeli, kaikki muu hyökkäyspelaaminen jolloin joukkue ei ole maalintekotilanteessa on jaettu vielä kolmeen osaan a. tilan voittaminen, tavoitteena voittaa kiekollisena tilaa kohti vastustajan maalia b. pitää kiekko joukkueen hallussa (nykyään SJL käyttää tästä vaiheesta termiä tilan tekeminen), pidetään kiekko joukkueella ja pyritään tekemään tilaa, jotta päästään voittamaan tilaa kohti vastustajan maalia

15 12 c. puolustusvalmius, pelaajien pitää olla valmiina puolustamaan välittömästi, kun joukkue menettää kiekon hallinnan Keskimäärin jääkiekko ottelussa joukkue pääsee pelaamaan hyökkäyspeliä noin 150 kertaa (SJL, 1997) Joukkue voi aloittaa hyökkäyspelin kentän jokaisella alueella. Hyökkäyspäästä alkaneet hyökkäykset ovat maalienteon kannalta edullisimpia, mutta joukkue saa kiekon hyökkäyspäässä melko harvoin. Yleisin alue aloittaa hyökkääminen on omalta puolustusalueelta. Hyökkäyspelaamisen tyylit voidaan jakaa kolmeen erilaiseen tyyliin. Nopeat hyökkäykset ovat hyökkäyksiä, joiden ensimmäinen liike on kohti vastustajan maalia. Puolinopeat hyökkäykset alkavat yhdellä poikittaissyötöllä tai luistelemalla kiekon kanssa ensin poikittain ja vasta sitten kohti vastustajan maalia. Hitaat tai kontrolloidut hyökkäykset lähtevät liikkeelle hitaasti ja voivat sisältää syöttöjä kohti omaa maalia tai luistelua kiekon kanssa kohti omaa maalia, ennen hyökkäyksen siirtymistä kohti vastustajan maalia.

16 13 Maalinteko on tehokkainta laukauksilla, jotka suoritetaan maalintekoympyrän (kuvio 1) 1. ja 2. alueelta. Kuvio 1. Maalinteko ympyrä Puolustuspelaaminen Keskimäärin puolet jääkiekkopelistä joukkue pelaa puolustuspeliä. Puolustuspelaaminen on SJL:n (1997) mukaan jaettu teoreettisesti kahteen osaan. 1. Maalinestopeli a. vastustajalla on kiekko lähellä puolustettavaa maalia ja he yrittävät tehdä maalin 2. Kenttäpeli, kaikki muu puolustuspelaaminen jolloin vastustaja ei ole maalintekotilanteessa pitää sisällään kolme tehtävää a. riistää kiekko vastustajalta, tavoitteena on saada kiekko oman joukkueen hallintaan riistämällä mahdollisimman nopeasti b. estää tila maalintekoalueelle, mikäli riistäminen ei ole onnistunut, niin joukkue pyrkii estämään vastustajan pääsyn maalintekoalueella c. hyökkäysvalmius, joukkueen tulee olla valmiina aloittamaan hyökkäyspelaaminen välittömästi, kun joukkue saa kiekon haltuunsa

17 14 Näiden tavoitteiden toteuttamiseksi joukkueet valitsevat, pääsääntöisesti valmentajajohtoisesti, pelitaktiikan. Taktiikan tavoitteena on löytää paras mahdollinen tasapaino hyökkäyksen ja puolustuksen välillä. (Wilson, 2008) Puolustuspeliä joukkue joutuu pelaamaan kentän joka alueella. Joukkueelle edullisin alue pelata puolustuspeliä on vastustajan puolustusalueella, jolloin kiekko on mahdollisimman kaukana omasta maalista. Puolustuspelaamiseen on erilaisia taktiikoita. Jotkut joukkueet puolustavat miesvartioinnilla ja jotkut pelaavat aluepuolustusta. Joukkueet voivat valita myös näiden kahden puolustustavan välimuodon. Joukkueet voivat myös puolustaa eritavalla kentän eri alueilla.

18 Jääkiekon fysiologinen analyysi Jääkiekko-ottelu kestää vähintään 60 minuuttia tehokasta peliaikaa ja mahdollisesti vielä jatkoaikaa 5 minuuttia. Ottelu koostuu kolmesta 20 minuutin erästä ja erätauot erien välissä kestävät 15 minuuttia (SM-Liigasssa 18 minuttia). Playoff- otteluissa pelataan tarvittaessa jatkoerät, niin kauan kunnes ottelu ratkeaa. Nämä erittäin pitkät ottelut ovat harvinaisuuksia. Ennen ottelua suoritetaan alkulämmittely jään ulkopuolella ja vielä jäällä 20 minuuttia ammattilais- ja nuortenpääsarjoissa. Näin ollen ottelutapahtuman kokonaiskesto loppuverryttelyineen on noin 4 tuntia. (Hakkarainen, 2006) Kenttäpelaajille tulee ottelussa aktiivista peliaikaa pelipaikasta riippuen minuuttia. Yksittäisen pelivaihdon pituus on noin 45 s. ja lepojakson pituus on 1,5 minuuttia. Historian saatossa pelin rytmitys ja vaihtojen intensiivisyys on muuttunut merkittävästi. (Tiikkaja, 2003) Tiikkajan (2003) mukaan sykevaihtelu ottelun aikana on suurta ja jäällä tapahtuvan peli vaihdon aikana sykkeen on havaittu olevan keskimäärin 90 % ja vaihdossa ollessa syke on % maksimisykkeestä. Hyökkääjien ja puolustajien välillä ei ole havaittu suurta ero sykevaihtelussa. Jääkiekon pelisuoritus on intervalli tyyppistä nopeuskestävyyspainotteista, jossa tarvitaan räjähtävää voimaa sekä maksimivoimaa. Koska pelitapahtuma on pitkä ja vaihtosyklit ovat lyhyet, tarvitaan hyvää kestävyysominaisuutta laadukkaan palautumisen varmistamiseksi. Vankka kestävyysominaisuus antaa perustan myös laadukkaalle harjoittelulle koko pitkän kauden ajan. Jääkiekossa tarvittavat tärkeimmät voimaominaisuudet ovat nopeus- ja maksimivoima. Nopeusvoimaa tarvitaan luisteluun ja kiekonriistoihin sekä laukauksen nopeuttamiseksi. Maksimivoiman tulisi olla aikuisilla suhteellisesti omaan kehonpainoon verrattuna. Ylimääräinen lihasmassa hidastaa ja tuo ylimääräistä taakka pelaamiseen. Maksimivoimaa tarvitaan kamppailutilanteissa ja nopeusvoiman perustana. (Villemejane, 2009)

19 16 Liikkuvuus on tärkeä osa jääkiekkoilijan fyysistä harjoittelua. Laajoilla liikelaajuuksilla vammariski pienenee. Liikelaajuudet auttavat myös vastustajan voittamisessa harhauttamalla ja kamppailutilanteissa. (Maukonen, Piekkola ja Taira, 2010) Energian tuotto jääkiekossa Fysiologiset vaatimukset jääkiekossa ovat monipuoliset. Yksittäinen peli kestää 60 minuuttia, mutta ottelutapahtuma kestää noin 4 tuntia. Kokonaiskesto vaatii aerobista kestävyyttä. Pelaamisen intensiteetti vaatii nopeutta, anaerobista kapasiteettia ja lihasvoimaa kamppailutilanteissa. Peliaika ottelussa kenttäpelaajalle on minuuttia. Yksittäisen pelivaihdon pituus on noin 45 sekuntia ja lepojakson pituus on 1,5 minuuttia. Sykevaihtelu ottelun aikana on suurta ja jäällä tapahtuvan pelivaihdon aikana sykkeen on havaittu olevan keskimäärin 90 % ja vaihdossa ollessa syke on % maksimisykkeestä. (Tiikkaja, 2003) Energiatuotto tarvittavan adenosiinitrifosfaatin saamiseksi vaihdon aikana tapahtuu noin 70 % anaerobisen glykolyysin kautta. Glykolyysin sivutuotteena lihaksissa syntyy paljon suoritusta heikentävää maitohappoa. (Westerlund ja Summanen, 2000) Pelin korkeimmat laktaattitasot ovat olleet 8,7 mmol/l. Loppuenergia saadaan kretiinifosfaatista ja hapen avulla lihasten glykogeenistä. Palautusten aikana istutaan ja energiavarastot osittain palautuvat ja tärkeää on erityisesti kreatiinifosfaattivarastojen palautuminen ja happamuuden väheneminen. Lihasglykogeenivarastot riittävät koko ottelun ajaksi. Maitohapon haitallista vaikutusta suoritukseen voi inhiboida natriumbikarbonaatin ja kreatiinin yhdistelmällä. Natriumbikarbonaatin käytössä pitää kuitenkin varautua mahdollisiin mahaoireisiin. Syömällä paljon kasviksia ja hedelmiä viimeisten vuorokausien aikana ennen maitohappoa tuottavaa harjoitusta tai peliä voi hieman lisätä kehon emäksisyyttä, jolloin happaneminen ei ole niin nopeaa. (Mero, 2004)

20 Kauden erityispiirteet Jääkiekko on tällä hetkellä ympärivuotinen laji. Kilpailukausi pääsarjassa kestää seitsemän kuukautta ja sen jatkona on mahdolliset playoff-pelit kahden kuukauden lisäjaksona. Sarjakauden jälkeen osalle pelaajista tulee vielä vuosittaiset MM-kilpailut, jotka lisäävät kauden pituutta vähintään yhdellä kuukaudella. Näin kilpailukausi alkaa syyskuussa ja jatkuu toukokuun lopulle asti. Ennen sarjakauden alkua joukkueet pelaavat harjoitusotteluita tai turnauksia noin kuukauden aikana. (SM-liiga joukkueiden otteluohjelmat, ; Westerlund & Summanen, 2000) Kilpailukauden aikana pelaajien harjoittelu tähtää kilpailukunnon ylläpitämiseen ja pitkän kauden aikana joudutaan toteuttamaan myös lyhyitä rakentavia harjoitusjaksoja keskelle kilpailuja. Huippukunnon ajoitus aikuisten sarjoissa halutaan ajoittaa keväälle playoff otteluiden ajalle. Joillekin pelaajille halutaan vielä huippukunto esille kevään MM-kisoihin ja tämä vaatii urheilijalta omatoimisuutta ja suunnitelmallisuutta. Kauden jälkeen alkaa valmistautumisjakso fyysisten ominaisuuksien kehittämiseksi. Tämä jakso on pääsääntöisesti touko- ja kesäkuussa noin kuusi viikkoa. Nykyään tällä ajanjaksolla pelaajat harjoittelevat enemmän itsenäisesti, koska SM-Liiga ja Pelaajayhdistys ovat sopineet pakollisista vapaista joukkueharjoitteluista. Heinäkuu on kaikille SM-Liiga pelaajille omatoimista jaksoa ja joukkueet aloittavat yhteisharjoittelun elokuussa Ottelun erityispiirteet Ottelu on aina ainutlaatuinen tapahtuma. Vastustaja pelaa eritavalla ja ottelun tapahtumat toistuvat toisella tavalla kuin edellisissä peleissä. Tämä vaatii pelaajalta henkistä vahvuutta ja pelaamisen taitoja. Westerlund ja Summanen (2000) visioivat pelitilanneroolien mukaisen pelaamisen olevan tulevaisuudessa tärkeä osa peliä. Siinä pelaaja reagoi ottelun tilanteisiin

21 18 oman peliroolinsa mukaan. Peliroolit on jaettu neljään rooliin ja samanlainen jako on voimassa edelleen myös Suomen Jääkiekkoliiton koulutuspaketissa Meidän Peli. (IIHCE, 2012) Jäähyt ja erilaiset katkot rytmittävät ottelua joka kerta erilailla. SM-Liiga-otteluissa on joka erässä kaksi mainoskatkoa muiden normaalien pelikatkojen osana, jolloin joukkueet voivat sopia pelitaktisia muutoksia. Pitkäkiekko säännön muuttuminen, niin ettei pitkän kiekon laukoneen joukkueen pelaajia saa vaihtaa, on muuttanut myös pelaamisen olemusta. Aiemmin vastustajan hyvän paineen sai purettua, kun ampui kiekon vastustajan päätyyn ja vaihtoi levänneet pelaajat kentälle Harjoittelun erityispiirteet Jääkiekossa harjoittelu on ympärivuotista ja kauden pituudesta johtuen painopisteen vaihtelevat melkoisesti. Kesäkaudella tavoitteena on kehittää urheilijan omaisuuksia ja kilpakaudella tavoitteena on ylläpitää ominaisuuksien hyvä taso. Tavoitteena on pitää kauden aikainen suoritustaso lähellä 95 prosenttia huipputasosta. Kauden loppupuolella tavoitellaan 100 prosenttista suoritustasoa, myös fyysisesti. (Forsman & Lampinen, 2008) Jäällä tapahtuva harjoittelu kuormittaa paljon alavartalon lihaksia unilateraalisesti. Tästä johtuen jäänulkopuolella tapahtuva harjoittelu olisi syytä tehdä bilateraalisesti. Kesäkaudella, kun jäällä oloa ei ole, tulee luistelulihaksistoa harjoittaa myös unilateraalisesti. Lajiharjoittelu sisältää paljon kontakteja, jotka sisältävät myös loukkaantumisriskin. Tämä tulee huomioida harjoitteita suunniteltaessa, jotta väliin tulee myös harjoitteita ilman kontaktia. Kontaktia ei tule kuitenkaan välttää harjoittelussa, koska ottelussa kaikki toiminta tapahtuu vastustajan häirinnän alaisena ja niissä tilanteissa kontaktit ovat yleisiä.

22 19 Jääkiekossa harjoittelu tapahtuu yleensä joukkueena. Nykyään on alettu kiinnittää enemmän huomiota yksilölliseen lähestymiseen varsinkin jään ulkopuolisessa harjoittelussa. Näin taataan jokaiselle urheilijalle optimaalinen kehittyminen. (Westerlund & Summanen, 2000) Jäällä tapahtuvaa harjoittelua ei voi eriyttää kovin paljoa, koska jääkiekko on joukkuepeli ja se vaatii yhteistyötä joukkuekavereiden kesken. Tätä yhteistyötä tulee harjoitella yhdessä joukkueena. Varsinkin joukkueen pelitaktiset harjoitteet ovat kaikille kenttäpelaajille samat. Yksilötaidon harjoitteet voidaan eriyttää, jotta taataan yksilölle maksimaalinen kehitys. 2.4 Jääkiekon psykologinen analyysi Psyykkisiä ominaisuuksia jääkiekossa on tutkittu vähän tai niitä ei ole ainakaan julkaistu. Jääkiekko on psykologisesti vaativa laji. Nopeat tilanteet ja kovassa vauhdissa tehdyt ratkaisut tulee tehdä vastustajan paineen alla. Tavoitteellinen huippu-urheilija kohtaa omat, valmentajan, perheen, yleisön ja median paineet yhä aikaisemmassa vaiheessa. Jääkiekko on Suomen seuratuin urheilulaji ja yksi harvoista urheilulajeista, jossa täysammattilaisuus on mahdollinen myös alemmalla tasolla. Urheilija vaatii psyykkisiä taitoja kohdat odotusten ja realiteetin risteykset. Jääkiekkokauden pituus luo omat haasteensa urheilijalle. Pelit alkavat elokuussa ja loppuvat mahdollisesti toukokuussa. Jokaiseen otteluun tulee kuitenkin valmistautua, niin henkisesti kuin fyysisesti parhaalla tavalla. Henkinen valmistautuminen on joka toisena iltana pelattavaan otteluun on vaikeaa, varsinkin kokemattomille pelaajille. Hyvällä psykologisella valmentautumisella henkisestä valmistautumisesta on mahdollista tehdä osa rutiinin omaista otteluun valmistautumista. (Grönman, 2012)

23 20 Henkinen valmistautuminen harjoitteluun kesäkaudella ja kilpakauden ulkopuolella on osaltaan vaativaa. Noin kahden kuukauden aikana urheilijan tulee valmistaa itsensä fyysisesti hyvään kuntoon, mutta turhan usein unohtuu henkinen valmistautuminen kilpailukauteen. Jokaiseen fyysiseen harjoitukseen tulisi olla henkisesti valmiina täydellä teholla, jotta harjoitusvaikutus olisi maksimaalinen. Kamppailutilanteet luovat jääkiekkoon oman psykologisen ulottuvuutensa. Fyysinen kontakti ja verbaalinen paineistaminen mittaavat urheilijan psykologista kestävyyttä pelitilanteissa. Erittäin tärkeäksi osaksi henkinen kestävyys tulee maalinedustilanteissa, joissa ratkotaan pelien lopputuloksia. Kerttulan (2006) analyysissä yleisesti huippupelaajiksi todetut pelaajat osoittivat henkisestä vahvuutta tiukoissa ja ahtaissa pelitilanteissa.

24 21 3 URHEILIJA- JA HARJOITTELUANALYYSI Jääkiekkoilijan tulee huomioida urheilullinen elämäntapa jokaisena päivänä koko vuoden aikana. Tämä ajattelu ei ole ollut normaalia aiemmin jääkiekkoilijoille. Urheilijan tulee harjoitella ja kehittää itseään koko kauden ajan. Pelaaminen kuormittaa urheilijoita ja tämä kuormitus tulee huomioida harjoittelun suunnittelussa kilpailukaudella. (Forsman & Lampinen, 2008) Ammattilaisjoukkueen pelaajat harjoittelevat harjoituskaudella tuntia viikossa. Forsman ja Lampinen (2008) käyvät esimerkkinä läpi HIFK:n harjoittelun ohjelmoinnin. Tämä esimerkki kuvastaa melko lailla koko SM-Liigan joukkueiden harjoittelua. Harjoittelu tapahtui kuutena päivänä viikossa ja kolmena päivänä harjoiteltiin kaksi kertaa päivässä. Nuoren urheilijan harjoittelun tulee olla monipuolista ja progressiivisesti kehittyvää kohti tavoite ominaisuuksia. Piispanen ja Lamminaho (Hakkarainen, 2009) käyvät läpi herkkyyskausien merkityksen taidon oppimisen kannalta. Nämä herkkyyskaudet on tärkeä huomioida urheilijan kokonaisuraa ajateltaessa ja suunniteltaessa. 3.1 Huippu-urheilijan tavoiteominaisuudet Jääkiekossa voi menestyä hyvinkin erikokoiset pelaajat ja erilaisilla ominaisuuksilla. (SJL, 1997) Taulukosta 3. voi kuitenkin havainnoida, että NHL:ssä pelaavat pelaajat eivät ole merkittävästi isompia, vahvempia ja fyysisiltä ominaisuuksiltaan erinomaisia verrattuna Ruotsin pääsarjassa pelaaviin pelaajiin. Taulukosta voidaan kuitenkin havainnoida huippupelaajien suoritus arvoja ja pitää niitä suuntaa antavina viite arvoina.

25 22 TAULUKKO 3. Ruotsalaisten NHL ja Elitserien pelaajien fyysisiä ja antropometrisiä tuloksia. (Lainattu Laaksonen, 2011) 3.2 Nuoren huippu-urheilijan tavoiteominaisuudet Nuoria huippupelaajia (n. 100) kutsutaan vuosittain NHL Combined Training Campille, jossa heille suoritetaan monipuoliset fyysiset testit NHL:n toimesta. Nämä tulokset ovat kaikkien NHL joukkueiden käytössä. Kutsutut pelaajat ovat NHL Central Scouting Servicen rankkaamia pelaajia ennen varsinaista vuotuista varaustilaisuutta NHL Draft:ä. Pelaajien antropometriset arvot eivät ole suuresti muuttuneet vuosien välissä, kuten kuten kuviosta 2. voidaan todeta.

26 Vuosi Pituus Paino Rasvaprosentti Kuvio 2. NHL Combined Training Campilla kenttäpelaajilta mitatut keskiarvot pituuden, painon ja rasvaprosentin osalta vuosilta (henkilökohtainen tiedonanto) Nuorten huippupelaajien suorituskyvyn muutokset ja keskiarvot voidaan havainnoida taulukosta 4. Taulukosta käy ilmi kenttäpelaajien keskiarvotulokset antropometriasta, lihaskunnosta, anaerobisesta kapasiteetistä sekä aerobisesta kapasiteetista. Kaikki testit on suoritettu samalla protokollalla eri vuosina, jotta pelaajien suorituskyvyt ovat vertailukelpoisia keskenään eri vuosina. (henkilökohtainen tiedonanto)

27 TAULUKKO 4. NHL Combined Training Campillä suoritettujen mittausten keskiarvot kenttäpelaajilla vuosina antropometrian, lihasvoiman, anaerobisen suorituskyvyn ja aerobisen suorituskyvyn osalta. (henkilökohtainen tiedonanto) Vuosi Antropometria pituus (cm) paino (kg) 87,1 86,2 84,9 85,3 85,9 85,6 85,0 85,8 rasvaprosentti (%) 9,9 9,8 9,8 9,9 9,8 9,1 9,0 9,7 Suorituskyky / lihasvoima eteentaivutus (cm) istumaannousu (max jatkuva) Vertek hyppy (cm) 61,0 58,0 62,9 63,5 64,8 64,8 59,7 59,7 vertek jalkojen teho (Watts) ,5 5739, vauhditon pituus (m) 2,46 2,51 2,57 2,57 2,64 2,62 2,64 2,63 puristusvoima, oik. (kg) 58,5 62,6 59,9 56,0 58,0 59,4 57,4 57,9 puristusvoima, vas. (kg) 57,2 61,2 58,1 55,1 56,0 57,2 54,5 55,8 Penkkipunnerrus (68 kg, toisto max.) 8,0 12,0 7,5 10,5 11,0 11,0 6,5 7,5 penkkipunnerrus (omalla painolla) 6,0 9,2 5,9 8,8 8,4 8,5 5,3 5,9 punnerrus (max) 24,0 23,0 27,0 27,5 26,0 26,0 24,5 31,0 työntö voima (kg) 104,0 110,0 124,0 117,0 107,5 108,2 103,0 102,1 veto voima (kg) 117,0 115,0 119,5 114,5 105,3 115,7 109,3 113,9 ylävartalon teho 4 kg pallo (m) 4,6 5,4 4,7 5,3 5,1 5,3 5,1 5,0 Suorituskyky / anaerobinen huippu teho (watts/kg) 11,1 11,1 12,1 13,4 13,5 13,5 13,5 13,2 Keskiteho (Watts/kg) 9,1 8,9 10,0 10,3 10,4 10,3 10,3 10,2 Väsymysindeksi (%) 35,7 35,3 35,6 51,1 50,3 50,7 49,8 49,6 Suorituskyky / aerobinen VO 2 max (ml/(kg min)) 53,4 60,5 60,9 55,9 57,0 56,3 56,4 56,1

28 3.3 Harjoittelun painopisteet ja tavoitteet Harjoittelun painopisteet muuttuvat kauden aikana. Harjoituskaudella on eri painopisteet kuin kilpailukaudella jo suorituksen tavoitteiden vuoksi Harjoittelukaudella Harjoituskauden tavoitteena on kehittää urheilijan ominaisuuksia mahdollisimman hyviksi kilpailukauden alkuun mennessä. Huomio kiinnitetään urheilijan tarpeisiin ja lajin vaatimuksiin. Harjoittelun aikana pyritään välttämään loukkaantumisia, jotta kehittyminen olisi jatkuvaa ja suunnitelmallista. (Forsman & Lampinen, 2008) Kilpailukaudella Kilpailukaudella harjoittelun kokonaiskuormituksen huomioiminen on erittäin tärkeää. Jäällä tapahtuva harjoittelu kuormittaa kehoa ja pitää ymmärtää mitä fysiologiasia ominaisuuksia tulee harjoitettua jo jäällä. Jään ulkopuolinen harjoittelu tukee jäällä tapahtuvaa harjoittelua ja kuormittaa kehon eri mekanismeja, jotta ylikuormitukselta vältytään. (Forsman & Lampinen, 2008) Pelien tuoma yksilöllinen vaihtelu kehon eri fysiologisten mekanismien kuormittavuuteen tulee huomioida urheilijan henkilökohtaista harjoitusohjelmaa laadittaessa. Peleissä tulevat törmäyksen ja iskut vaikuttavat urheilijan palautumiseen ja suoritukseen. (Westerlund & Summanen, 2000)

29 Testaaminen jääkiekossa Jääkiekossa testataan harjoituskauden alussa pelaajat fyysisesti erittäin monipuolisesti. Suomessa käytetään yleisesti Suomen Jääkiekkoliiton ohjeistamaa Suomi-Kiekko-testit testikokonaisuutta. Testaaminen aloitetaan SJL:n ohjeiden mukaisesti Pohjola-leiri vaiheessa, jolloin pelaajat ovat vuotiaita. Nämä ensimmäiset testit painottuvat kehon hallintaan ja lajitaitojen testaamiseen. Nämä testit suoritetaan leirin aikana Vierumäellä. (IIHCE, 2012) Pohjolaleiri testit: Lajitaitotestit Kiekonkäsittelyrata - radalla luistellaan kiekon kanssa erilaisia käännöstekniikoita hyödyntäen Luistelun monipuolisuus rata - testissä suoritetaan eri käännöstekniikoita ja luistelua eteen- sekä taaksepäin Luistelukestävyys 500 m - pari kilpailuna 4 kierrosta kaukalossa, 2 kierrosta molempiin suuntiin

30 27 Kehonhallintatestit Kyykkyvalatesti, arvioidaan liikkeen puhtautta - pelaajan niskan taakse ja käsiin laitetaan kepit - pelaaja suorittaa syväkyykyn kädet ojennettuina ja polvet sekä nilkat yhdessä Permantosarja, yhtäjaksoinen suoritus - kärrynpyörä - kuperkeikka eteenpäin - jännehyppy 360 astetta paikallaan - haarakuperkeikka eteenpäin - takaperin kuperkeikka käsin seisontaan - juoksuvauhdista joko lentokuperkeikka, puolivoltti tai voltti Pelaajan tullessa maajoukkueen valintojen alaiseksi 15-vuotiaana hänet testataan SM-Liiga, Mestis, A-, B- ja C-nuorten testipaketilla. Tässä testipaketissa testataan pelaajan fysiikkaa lihaskunnon, kestävyyden, kimmoisuuden, nopeuden ja nopeuskestävyyden osalta sekä luistelun nopeus ja kestävyysominaisuuksia. Jään ulkopuoliset testit suoritetaan kahtena päivänä ja niiden välissä pidetään yksi testivapaa päivä. Jää testit suoritetaan seuraavalla viikolla. (IIHCE, 2012) SM-Liiga, Mestis, A-, B- ja C-nuorten testit: 1. päivä Yhdenjalankyykky, toistomaksimi 1 minuutin aikana - C-nuoret, keppi niskan takana - B-nuoret, 20 kg painonnostotanko niskan takana - muut, 20 kg painonnostotanko + 2x10 kg levypaino niskan takana leuanveto, toistomaksimi vatsalihas, toistomaksimi nilkoista kiinni pidettynä, 1 minuutin aikana

31 28 - istumaan nousu 2,5 kg lisäpaino niskan takana nopeuskestävyys, juoksemalla - 3 X 12 X 20 m - sarjapalautus 4 minuuttia 2. päivä Juoksu nopeus, 30 m - 3 suoritusta, sarjapalautus 2 minuuttia Vauhditon 5-loikka - 5 suoritusta, sarjapalautus 2 minuuttia Juoksukestävyys 30 minuuttia Jäätestit (suoritetaan seuraavalla viikolla lepopäivän jälkeen) Luistelunopeus, 30 metriä - 3 suoritusta, sarjapalautus 2 minuuttia Luistelukestävyys, 500 metriä - pari kilpailuna 4 kierrosta kaukalossa, 2 kierrosta molempiin suuntiin Näiden testien lisäksi varsinkin ammattijoukkueet käyttävät polkupyöräergometriä maksimaalisen hapenottokyvyn ja kynnystasojen määrittämiseen. Sykkeiden seurantaa osa seuroista käyttää harjoittelun yhteydessä. Forsman ja Lampinen (2008) käyvät läpi SM-Liiga seura HIFK:n kansa tehtyjä testejä Vierumäen Urheiluopistolla. Näissä testeissä aluksi toteutettiin antropometriset mittaukset alkulämmittelyn yhteydessä. Tämän jälkeen testattiin nopeus, ketteryys ja voiman tuoton ominaisuudet. Testeinä oli 20 metrin juoksu nopeuteen, kuuskulmiohyppely ketteryyteen ja voimatuottoon käytettiin kontaktimatolla tehtyjä testejä. Voimatason mittaukseen käytettiin kolmen toiston jalkakyykkymaksimitestiä. Liikkuvuustestit toteutettiin lounaan jälkeen ja sitä seurasi voimantuottokestävyystesti. Voimantuottokestävyystesti toteutettiin 40 X

32 29 0,9xBW jalkakyykyllä. Testissä mitattiin painotangon liikkumislaajuutta sekä nopeutta suhteessa aikaan. Kauden aikana joukkueet käyttävät erilaisia kontrollitestejä selvittääkseen pelaajiensa rasitustilan ja fyysisen kunnon. Tyypillisiä testejä on kontakti matolla tehdyt esikevennyshypyt tai lyhyet porrasjuoksut. 3.5 Ravinto Jääkiekkoilijan ravinto koostuu normaalista suomalaisesta monipuolisesta ravinnosta. Urheilijan tulee kiinnittää huomiota erityisesti ravinnon vaikutus kehonkoostumukseen. Tärkeää ravinnon saannissa on säännöllisyys ja laatu. (Forsman & Lampinen, 2008) Mero ym. (2004) esittävät palloilulajien energian tarpeen vaihtelevan, urheilijan elopainon sekä fyysisen rasituksen määrästä riippuen. (Taulukko 5.) Energian tulisi koostua tasaisesti kaikista ryhmistä ja energian saannin tulee olla tasaista. Kilpailukaudella tavoitetasot ovat noin % pienemmät kokonaisenergian suhteen. Ravinnon tulisi koostua laajasta valikoimasta perusruoka-aineita, jotta riittävän kattava energian, vitamiinien ja kivennäisaineiden saanti taataan. Nestetasapainon ylläpitäminen on erittäin tärkeää, jotta suoritustaso kyetään ylläpitämään. (Mero & muut. 2004) Jääkiekossa nestehukkaa aiheutuu voimakkaan hikoilun seurauksena paksujen varusteiden alla. Nestettä tulee nauttia tasaisesti jo ennen harjoittelua ja jatkaa nesteiden nauttimista suorituksen jälkeenkin. Mikäli nesteen nauttii pelkästään vetenä, tulee kiinnittää erityistä huomiota natriumin saamiseen nesteen mukana.

33 30 Taulukko 5. Harjoituskauden kokonaisenergian tarve ja sen jakauma palloilulajeissa (mukailtu Mero ym. 2004) Kokonaisenergia kcal kcal / kg Proteiini g / kg % 1,5 3, Hiilihydraatti g / kg % Rasva g / kg % 0,7 1, Erikoisravinteita on syytä käyttää kovan harjoitusjakson aikana sekä tiiviin pelirupeaman aikana. Erikoisravinteet ovat joko lataavia tai palauttavia. (Mero ym., 2004)

34 Lepo ja palautuminen Jokaisen urheilijan tulee tiedostaa levon ja palautumisen merkitys omassa kehittymisessään. Jääkiekkoilijat eivät ole poikkeus tässä tapauksessa. Palautuminen on syytä toteuttaa aktiivisena harjoitteluna ja osana jokaista harjoittelu- ja pelitapahtumaa. Harjoittelu ja kilpailukaudelle tulee suunnitella riittävä määrä lepopäiviä kokonaiskuormituksen tasaamiseksi. (Forsman & Lampinen, 2008) Nykyään SM-Liiga joukkueilla on käytössä palautumiseen tarkoitettuja lämmin- ja kylmävesialtaita. Näillä vesihoidoilla saadaan aikaan lihaksiston tulehdustilan nopeampi palautuminen. 3.7 Lääkintä- ja fysioterapeuttinen huolto Fysioterapeutit ovat osa jokaisen ammattilaisjoukkuetta. Kaikilla pelaajilla on mahdollisuus päästä fysioterapeutin hoitoon tarvittaessa joka päivä. Joukkueet ovat tehneet yhteistyösopimuksia lääkäripalveluja tuottavien yritysten kanssa, jotka takaavat urheilijoille välittömän pääsyn spesialistin vastaanotolle, mikäli äkillinen vamma tai sairaus yllättää. Nuoremmilla pelaajilla, jotka eivät ole ammattilaisjoukkueen mukana on hieman huonommat mahdollisuudet saada näitä palveluja. Nykyään urheiluakatemiat hoitavat urheilijoilleen vastaavanlaisia palveluita lääkintä- ja fysioterapeuttiyhtiöiltä.

35 32 4 HUIPPU-URHEILIJAN POLKU JÄÄKIEKOSSA Jääkiekkoilijan polku huippu-urheilijaksi voi olla hyvinkin erilainen eri pelaajilla. Jääkiekossa menestyy hyvin erilaiset pelaajatyypit erilaisilla ominaisuuksilla. Forsman ja Lampinen (2009) kuvaavat Mikko Koivun kehittymistä nuoresta pelaajasta maailman yhdeksi huipuista. Koivun tapauksessa hyödynnettiin maltillista urheilijana ja ihmisenä kehittymistä kokonaisvaltaisesti. Koivulla oli mahdollisuus saada erittäin hyvää valmennusta ja ohjausta jo lapsuudesta asti ja hän on määrätietoisesti toteuttanut suunniteltua kehityspolkua. Yleisesti ottaen nykyään jääkiekkoilijan kehittyminen on melko samansuuntaista paikkakunnasta riippumatta lapsuus vaiheessa. Nuoruusvaiheessa eroja alkaa tulla jo valmennuksen laadun ja kehitysympäristön suhteen. Kilpailu kovenee otteluissa 14- vuotiaana, jolloin kehittymisen kannalta parasta olisi päästä pelaamaan kovia pelejä. Suurimmissa kaupungeissa urheiluakatemia toiminta ulottuu jääkiekossa jo yläkouluihin. Näin ollen tässä vaiheessa urheilijalle tulee ajankohtaiseksi valinta siirtymisestä pois omalta kotipaikkakunnalta. Suomen Jääkiekkoliiton organisoima pelaajakartoitus alkaa pelaajan ollessa 13-vuotias (kuvio 3.). Ensimmäinen maajoukkue kootaan pelaajien ollessa 16-vuotiaita ja maajoukkue pelaa Pohjoismaiden mestaruudesta sekä nuorten Olympialaisissa kisavuosina. Alle 18- vuotiaiden maajoukkue pelaa vuosittain MM-kisat, kuten myös alle 20-vuotiaiden maajoukkue. Nuorten maajoukkueiden pelaajistossa tapahtuu suuriakin vaihtuvuuksia ensimmäisestä tapahtumasta alle 20-vuotiaiden MM-turnaukseen. (SJL koulutusmateriaali)

36 33 LEIJONATIE, POJAT Sarjat Kartoitustapahtumat Maajoukkueet SM-LIIGA A MESTIS A-JUNIORIT NUORTEN SM- SARJA SARJA- TURNAUKSET U 20 B1-JUNIORIT B2-JUNIORIT C1-JUNIORIT C2-JUNIORIT D1-jun. D2-jun. B SM B2 SM C SM Ylialueja aluesarjat Ylialueja aluesarjat S E U R A Y H T E I S T Y Ö TURNAUKSET PIKKULEIJONAT FINNAIR-TURNAUS SARJA- SARJA- TURNAUKSET HUIPPU- POHJOLA Aluekartoitukset POHJOLA-LEIRI PIKKU- POHJOLA U 18 U 17 U 16 Kuvio 3. Jääkiekkoliiton pelaajapolku maajoukkuetasolla (SJL koulutusmateriaali).

JÄÄPALLOILUN LAJIANALYYSI. Pekka Liikanen 8.4.2005

JÄÄPALLOILUN LAJIANALYYSI. Pekka Liikanen 8.4.2005 JÄÄPALLOILUN LAJIANALYYSI Pekka Liikanen 8.4.2005 Jääpalloilu on peli, joka koostuu rajattomasta määrästä jatkuvasti vaihtuvia tilanteita. Pelitilanteet vaihtuvat joukkueen pelaajien, vastustajien ja pallon

Lisätiedot

E2-D2. 7.2.2013 Suomen Jääkiekkoliitto / Etunimi Sukunimi 1

E2-D2. 7.2.2013 Suomen Jääkiekkoliitto / Etunimi Sukunimi 1 E2-D2 7.2.2013 Suomen Jääkiekkoliitto / Etunimi Sukunimi 1 MIKÄ E2-D2 OHJELMAN TARKOITUS? Valtakunnallisten painopisteiden vientiä arkeen. Mitä E-D vaiheessa tulisi tehdä, jotta haasteet kansainvälisissä

Lisätiedot

Urheilutoimintalinjaus. Valmennuspäällikkö Niklas Lundman

Urheilutoimintalinjaus. Valmennuspäällikkö Niklas Lundman Urheilutoimintalinjaus Valmennuspäällikkö Niklas Lundman Urheilutoimintalinjaus 2009-2010 Kaarinan Kiekko-Pojat Kaarinan Kiekko-Pojat on Kaarinalainen jääkiekon kasvattajaseura, joka tarjoaa alueen lapsille

Lisätiedot

PELAAJA-ARVIOINTI MAAJOUKKUE. 22.3.2016 Suomen Jääkiekkoliitto 1

PELAAJA-ARVIOINTI MAAJOUKKUE. 22.3.2016 Suomen Jääkiekkoliitto 1 PELAAJA-ARVIOINTI MAAJOUKKUE 22.3.2016 Suomen Jääkiekkoliitto 1 MEIDÄN PELIN PRIORITEETIT = TAVOITTEET ERI PELITILANTEISSA HYÖKKÄYSTILANTEET PUOLUSTUSTILANTEET 1. Maalinteko 1. Maalinesto 2. Tilan voittaminen

Lisätiedot

JÄÄHARJOITTELUN LUOKITTELU JA SUUNNITTELU

JÄÄHARJOITTELUN LUOKITTELU JA SUUNNITTELU JÄÄHARJOITTELUN LUOKITTELU JA SUUNNITTELU LTV 2 7.5.2014 Suomen Jääkiekkoliitto / Etunimi Sukunimi 1 MEIDÄN PELI MEIDÄN PELI Tavoitteena nopean yhteistyön jääkiekko Pelitilannerooleissa hyökkäykseen ja

Lisätiedot

Vaasan Sportin Juniorit Pelaajapolku

Vaasan Sportin Juniorit Pelaajapolku Vaasan Sportin Juniorit Pelaajapolku 1 Yleistä Seuran urheilutoiminnasta vastaa valmennuspäällikkö yhteistyössä vastuuvalmentajien kanssa Seuran joukkueet pelaavat SJL:n sarjoissa ja noudattavat liiton

Lisätiedot

Testit 1,2,3,4 ja 5 suoritetaan elokuussa ja tarvittaessa myös huhti-toukokuussa

Testit 1,2,3,4 ja 5 suoritetaan elokuussa ja tarvittaessa myös huhti-toukokuussa Kiekko-Vantaa Itä ry TESTIPATTERI E2-D2 MIKSI TESTATAAN? - Pelaajien harjoittelumotivaation lisääminen - Yksilön kehittymisen seuraaminen - Ryhmän kehittymisen seuraaminen sekä vertailulukujen tarkasteleminen

Lisätiedot

256 LAATUA KÄYTÄNNÖN VALMENNUKSEEN

256 LAATUA KÄYTÄNNÖN VALMENNUKSEEN 256 LAATUA KÄYTÄNNÖN VALMENNUKSEEN Valmennuksen osa-alueet Asia tarinasta Taito/ tekniikka Taktiikka/ pelikäsitys Fyysiset valmiudet Henkiset valmiudet omassa toiminnassasi Vahvuutesi Kehittämiskohteesi

Lisätiedot

LAJITAI- DOT. Luistelu eteen ja taakse -luistelupotku. Kaarreluistelu. Pysähtyminen

LAJITAI- DOT. Luistelu eteen ja taakse -luistelupotku. Kaarreluistelu. Pysähtyminen F/G Ohjeiden kuunteleminen ja noudattaminen Toisten kunnioittaminen Osaa toimia ryhmässä Leikinomaisuus Pelit Temppuradat Yleisurheilu - Monipuolisesti Lihashuollon alkeet Luistelu eteen ja taakse -luistelupotku

Lisätiedot

PELIKAANIT F-JUNIORIT 2015 2016

PELIKAANIT F-JUNIORIT 2015 2016 PELIKAANIT F-JUNIORIT 2015 2016 HARJOITUSRUNKO o Maanantai: Kiekonhallinta kiekon käsittely, kiekon kuljettaminen ja harhauttaminen o Tiistai: Taitojäät - pääpaino luistelussa o Keskiviikko: Pääpaino pelaamisessa

Lisätiedot

SUOMI KIEKON PAINOPISTEET 2014-2015

SUOMI KIEKON PAINOPISTEET 2014-2015 SUOMI KIEKON PAINOPISTEET 2014-2015 Lahjakkuudesta Huipuksi Parempia Pelaajia! Parempaa Peliä 30.9.2014 Suomen Jääkiekkoliitto 2 Polkua pitkin huipulle Kolmen osa-alueen tiivis yhteistyö Pelaajapolku!

Lisätiedot

TAITO- JA FYYSINEN HARJOITTELU, Osa 3

TAITO- JA FYYSINEN HARJOITTELU, Osa 3 TAITO- JA FYYSINEN HARJOITTELU, Osa 3 Maalivahdin fyysistä harjoittelua koskevan trilogian viimeisessä osassa olen käsitellyt fyysisiä ominaisuuksia: voimaa, nopeutta ja kestävyyttä. Kesä on fyysisten

Lisätiedot

SUOMEN JÄÄKIEKKKOLIITON VALMENTAJAKOULUTUSJÄRJESTELMÄ. 4.9.2009 Suomen Jääkiekkoliitto / Etunimi Sukunimi 1

SUOMEN JÄÄKIEKKKOLIITON VALMENTAJAKOULUTUSJÄRJESTELMÄ. 4.9.2009 Suomen Jääkiekkoliitto / Etunimi Sukunimi 1 SUOMEN JÄÄKIEKKKOLIITON VALMENTAJAKOULUTUSJÄRJESTELMÄ 4.9.2009 Suomen Jääkiekkoliitto / Etunimi Sukunimi 1 SUOMEN JÄÄKIEKKOLIITON VALMENTAJAKOULUTUSJÄRJESTELMÄ TOIMINTATAVOITE Suomen Jääkiekkoliitto ry:n

Lisätiedot

Hockey Club Nokia ry

Hockey Club Nokia ry Hockey Club Nokia 2015-2016 Hockey Club Nokia ry Pelaajan tie HC Nokian tärkein henkilö on pelaaja Luistelukoulu/Jääkiekkokoulu Henkiset ja sosiaaliset ominaisuudet: 3-6 vuotta Päiväkoti tasapaino, taito/tekniikka,

Lisätiedot

URHEILU- TOIMINNAN LINJAUS

URHEILU- TOIMINNAN LINJAUS URHEILU- TOIMINNAN LINJAUS GRIFK JÄÄKIEKKO on Kauniaisissa toimiva amatöörikiekkoseura, joka tarjoaa kaupungin vaikutusalueen pelaajille mahdollisuuden harrastaa jääkiekkoa. Pelitai harjoittelupaikka tarjotaan

Lisätiedot

KARHU-KISSAT. Pojasta Pelimieheksi

KARHU-KISSAT. Pojasta Pelimieheksi KARHU-KISSAT Pojasta Pelimieheksi Ikä: 4-6 vuotta Koulu: päiväkoti Herkkyyskausi: tasapaino, taito/tekniikka, notkeus, ketteryys Toimintaa ohjaa: leikit luistimilla, haasteelliset tehtävät Henkiset ja

Lisätiedot

Nokian Palloseura - Valmennuslinjaus ja pelitapa F6-E11 2016

Nokian Palloseura - Valmennuslinjaus ja pelitapa F6-E11 2016 Nokian Palloseura - Valmennuslinjaus ja pelitapa F6-E11 2016 Tausta Valmennus on pitkäjänteistä työtä. Yhdessä vuodessa ehditään vähän mutta 10-vuodessa enemmän. Emme pysty kehittämään kaikkia asioita

Lisätiedot

http://www.iihce.fi/desktopmodules/iihcemodules/print.aspx?listid=626

http://www.iihce.fi/desktopmodules/iihcemodules/print.aspx?listid=626 1 / 9 2.10.2010 15:37 Kirjainten tekeminen [ref# 1379] Harjoitteen tavoite: Kiekonkäsittelyn alkeiden harjoittelu Osallistujien määrä ja ryhmäjako: Kaikki mukana (halutessa pienryhmät) Tarvittavat välineet

Lisätiedot

PELAAJAPOLKU E1 - D2

PELAAJAPOLKU E1 - D2 HARJOITUSRYHMÄT PELAAJAPOLKU E1 - D2 D2 KAKSI RYHMÄÄ, PUNAINEN/VALKOINEN E1 KAKSI RYHMÄÄ TASORYHMÄHARJOITTELU 2 3 x VKO, OHEISHARJOITUS JOKA KERRALLA JOUKKUEMÄÄRÄ JA JOUKKUEJAKO MAHDOLLISIMMAN MONTA JOUKKUETTA

Lisätiedot

Nuorten ja naisten jääkiekon teknisten suoritusten ja. määrittäminen. Kilpa- ja huippu-urheilun. Jyväskylä. www.kihu.fi.

Nuorten ja naisten jääkiekon teknisten suoritusten ja. määrittäminen. Kilpa- ja huippu-urheilun. Jyväskylä. www.kihu.fi. Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Nuorten ja naisten jääkiekon teknisten suoritusten ja kuormittavuuden määrittäminen pelianalyysien avulla Henri Lehto Projektiassistentti, KIHU Mika

Lisätiedot

Littoisten Työväen Urheilijat ry. Valmennuksen linjaukset

Littoisten Työväen Urheilijat ry. Valmennuksen linjaukset Littoisten Työväen Urheilijat ry. Valmennuksen linjaukset Ikä Lajiharjoittelun ja fyysisen harjoittelun suhteen kehittyminen 5-6 7-8 9-10 11-12 13-14 15-16 17-18 19-> Laji% 10 10 20 30 40 50 60 70 Fysiikka%

Lisätiedot

Luistelu/kiekkokoulu 3-7vuotiaat

Luistelu/kiekkokoulu 3-7vuotiaat ValmennuksenLinjaus Luistelu/kiekkokoulu 3-7vuotiaat Hauska tapa tutustua luisteluun/lajiin kevät-syyskaudella. Erillaisten ratojen, leikkien, pelien muodossa. Mahdollisuus siirtyä jo olemassa olevaan

Lisätiedot

Luku 4 Nuoruus päämäärätietoista harjoittelua

Luku 4 Nuoruus päämäärätietoista harjoittelua Luku 4 Nuoruus päämäärätietoista harjoittelua 155 Valmennuksen osa-alueet Asia tarinasta Taito/ tekniikka Taktiikka/ pelikäsitys Fyysiset valmiudet Henkiset valmiudet omassa toiminnassasi NUORUUS Vahvuutesi

Lisätiedot

SUOMEN JÄÄKIEKKOLIITON MAALIVAHTIVALMENTAJAKOULUTUSJÄRJESTELMÄ. 19.1.2010 Suomen Jääkiekkoliitto 1

SUOMEN JÄÄKIEKKOLIITON MAALIVAHTIVALMENTAJAKOULUTUSJÄRJESTELMÄ. 19.1.2010 Suomen Jääkiekkoliitto 1 SUOMEN JÄÄKIEKKOLIITON MAALIVAHTIVALMENTAJAKOULUTUSJÄRJESTELMÄ 19.1.2010 Suomen Jääkiekkoliitto 1 SUOMEN JÄÄKIEKKOLIITON MAALIVAHTIVALMENTAJAKOULUTUSJÄRJESTELMÄ TOIMINTATAVOITE 19.1.2010 Suomen Jääkiekkoliitto

Lisätiedot

URHEILUTOIMINNAN LINJAUS

URHEILUTOIMINNAN LINJAUS URHEILUTOIMINNAN LINJAUS ifk grankulla hockey URHEILUTOIMINNAN LINJAUS GRIFK JÄÄKIEKKO GrIFK on Kauniaisissa toimiva kiekkoseura, joka tarjoaa kaupungin vaikutusalueen pelaajille mahdollisuuden harrastaa

Lisätiedot

Jokaisella Suomalaisella jääkiekkoilijalla on mahdollisuus kilpailla aikuisena maailman parhaan jääkiekkoilijan tittelistä niin halutessaan Suomi

Jokaisella Suomalaisella jääkiekkoilijalla on mahdollisuus kilpailla aikuisena maailman parhaan jääkiekkoilijan tittelistä niin halutessaan Suomi Jokaisella Suomalaisella jääkiekkoilijalla on mahdollisuus kilpailla aikuisena maailman parhaan jääkiekkoilijan tittelistä niin halutessaan Suomi Kiekko järjestelmä luo mahdollisuuden Suomi Kiekko - pelaajien

Lisätiedot

Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä. Nopeuskestävyys. Ari Nummela VAT, Tanhuvaaran urheiluopisto 8.10.2012. www.kihu.

Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä. Nopeuskestävyys. Ari Nummela VAT, Tanhuvaaran urheiluopisto 8.10.2012. www.kihu. Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Nopeuskestävyys Ari Nummela VAT, Tanhuvaaran urheiluopisto 8.10.2012 www.kihu.fi Nopeuskestävyys AerK AnK VO 2 max Peruskestävyys Vauhtikestävyys

Lisätiedot

Taktiikan opettamisen tulee tukeutua pelaajien lajitaitoihin ja siihen, että valmentajalla on selvä kuva käyttämästään pelisysteemistä.

Taktiikan opettamisen tulee tukeutua pelaajien lajitaitoihin ja siihen, että valmentajalla on selvä kuva käyttämästään pelisysteemistä. Taktiikka yleisesti Sanalla taktiikka tarkoitetaan sitä, kuinka käytetään oman joukkueen vahvuuksia ja vastustajan heikkouksia hyväksi valmistauduttaessa otteluun sekä sen aikana valmentajan tekemiä muutoksia

Lisätiedot

FYYSISEN HARJOITTELUN PERUSTEET FHV

FYYSISEN HARJOITTELUN PERUSTEET FHV FYYSISEN HARJOITTELUN PERUSTEET FHV KEHITTYMISEN PERIAATTEITA HARJOITUSÄRSYKE = järjestelmän häirintä Perusvoimaharjoitus lihassoluvaurio ELINJÄRJESTELMÄN REAGOINTI Vaurion korjaus = proteiinisynteesin

Lisätiedot

LEIJONATIE, YKSILÖN KEHITTÄMINEN. 22.1.2010 Suomen Jääkiekkoliitto / Etunimi Sukunimi 1

LEIJONATIE, YKSILÖN KEHITTÄMINEN. 22.1.2010 Suomen Jääkiekkoliitto / Etunimi Sukunimi 1 LEIJONATIE, YKSILÖN KEHITTÄMINEN 22.1.2010 Suomen Jääkiekkoliitto / Etunimi Sukunimi 1 NUORTEN HARRASTAMISEN KULMAKIVET! Harrastamisen on oltava HAUSKAA ja HAASTEELLISTA Hauskuuden ja haasteisiin tarttumisen

Lisätiedot

ESPOOLAISEN JUNIORIJÄÄKIEKKOILUN ARVOT JA PERINTEET

ESPOOLAISEN JUNIORIJÄÄKIEKKOILUN ARVOT JA PERINTEET ESPOOLAISEN JUNIORIJÄÄKIEKKOILUN ARVOT JA PERINTEET URHEILULLISUUS YHTEISTYÖ TAVOITTEELLISUUS OLOSUHTEET HYVÄ JATKUMO VALMENNUS HALLINTO,kiekkoilun tuki / kaupunki PELAAJAMASSAT Blues seura Aaro Kivilinna

Lisätiedot

Suomalaisen. Henri Lehto, LitM Projektitutkija. Kehitysprojektien raportointiseminaari 11.4.2012 www.kihu.fi

Suomalaisen. Henri Lehto, LitM Projektitutkija. Kehitysprojektien raportointiseminaari 11.4.2012 www.kihu.fi Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Suomalaisen jalkapallon ll teknistaktinen lajianalyysi Henri Lehto, LitM Projektitutkija Kehitysprojektien raportointiseminaari 11.4.2012 www.kihu.fi

Lisätiedot

Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry

Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry Herkkyyskausi, eli ajanjakso jolloin tietyn ominaisuuden kehittyminen tapahtuu osittain luonnollisen kasvun kautta ja jolloin

Lisätiedot

VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1

VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1 VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1 YHDEN HARJOITUSKERRAN KOKONAISUUS Ihmisen fyysinen kasvu Kasvu pituuden, painon ja kehon osien sekä elinjärjestelmien kasvua kasvu noudattaa 95%:lla tiettyä kaavaa, mutta

Lisätiedot

HJS E10 Sininen Kausi 2013-2014

HJS E10 Sininen Kausi 2013-2014 HJS E10 Sininen Kausi 2013-2014 HJS E10 TALVI 2013-2014 2. TALVEN HARJOITUS- JA PELIVUOROT Harjoitus- ja peliohjelma pojat E10 Päivämäärä Aika Paikka Toiminta ke 6.11. klo 17.00-18.00 Pullerin Säästöpankki

Lisätiedot

Espoon Urheilijat ry Judojaos. Fyysisen harjoittelun opas

Espoon Urheilijat ry Judojaos. Fyysisen harjoittelun opas Espoon Urheilijat ry Judojaos Fyysisen harjoittelun opas 1 Sisällysluettelo 1 KUNNON HARJOITTAMINEN... 3 2 KESTÄVYYSHARJOITTELU... 4 2.1 PERUSKESTÄVYYS... 4 2.2 VAUHTIKESTÄVYYS... 4 2.3 MAKSIMIKESTÄVYYS...

Lisätiedot

URHEILU JA TERVEYS. HC Westin seminaari 5.5.2009

URHEILU JA TERVEYS. HC Westin seminaari 5.5.2009 URHEILU JA TERVEYS HC Westin seminaari 5.5.2009 Vaatimukset/Odotukset Pelaajasta Den som har kyky behöv int jobba så myky Yksi kausi = 13 kuukautta Viimeistää ään n A-juniorina A valittava ykköslaji Joukkueurheilu

Lisätiedot

SUOMALAINEN MAALIVAHTIPELI. 16.10.2012 Suomen Jääkiekkoliitto / Hannu Nykvist 1

SUOMALAINEN MAALIVAHTIPELI. 16.10.2012 Suomen Jääkiekkoliitto / Hannu Nykvist 1 SUOMALAINEN MAALIVAHTIPELI 16.10.2012 Suomen Jääkiekkoliitto / Hannu Nykvist 1 MISSÄ NYT MENNÄÄN KOTIMAASSA / ULKOMAILLA MAAJOUKKUEISSA 16.10.2012 Suomen Jääkiekkoliitto / Etunimi Sukunimi 2 MISSÄ NYT

Lisätiedot

Hyvän ateriarytmin sovittaminen harjoitusrytmiin. Sanni Virta ja Liisa-Maija Rautio

Hyvän ateriarytmin sovittaminen harjoitusrytmiin. Sanni Virta ja Liisa-Maija Rautio Hyvän ateriarytmin sovittaminen harjoitusrytmiin Ravintoasioissa urheilijoilla on usein eniten parantamisen varaa. Erityisesti arkisyömiseen tulisi panostaa Urheilijan fyysinen kehitys tapahtuu arkisen

Lisätiedot

Pelitaktiikka ja monipuolinen harjoittelu. HGK:n valmennus 2012

Pelitaktiikka ja monipuolinen harjoittelu. HGK:n valmennus 2012 Pelitaktiikka ja monipuolinen harjoittelu HGK:n valmennus 2012 Mitä pelitaktiikalla tarkoitetaan? Omien vahvuuksien hyödyntämistä maksimaalisesti. Omien heikkouksien välttämistä pelissä. Pelin, kentän

Lisätiedot

Ominaisuuksien kehittäminen

Ominaisuuksien kehittäminen Ominaisuuksien kehittäminen Tapani Keränen Kihu & URHEA Tutkimusten mukaan... N = 1558. Aikainen harjoittelun aloitusikä, erikoistuminen ja lajinomainen tehoharjoittelu sekä keskittyminenyhteen lajien

Lisätiedot

GrIFK Fyysinen harjoittelu. Arto Tuohisto-Kokko 08.05.2012, Kauniainen

GrIFK Fyysinen harjoittelu. Arto Tuohisto-Kokko 08.05.2012, Kauniainen GrIFK Fyysinen harjoittelu Arto Tuohisto-Kokko 08.05.2012, Kauniainen Harjoitusmalli jossa Fyysinen harjoittelu mukana 20 pelaajaa + 2 mv 17.30-19.00 (harjoitusvuoro 18-19) - Kenttä ½- kenttää ja 2 pikkumaalia

Lisätiedot

Nousujohteisuus. Laji(t) Muu. Määrä

Nousujohteisuus. Laji(t) Muu. Määrä Olympiakomitea, Nuori Suomi ja Suomen Valmentajat ovat tehneet laajan selvityksen 8 18- vuotiaiden urheilevien nuorten liikuntamääristä ja harjoittelun karkeasta laadusta. Hyvä harjoittelu -selvitystyön

Lisätiedot

GrIFK D 01 2013 2014 Pelikirja

GrIFK D 01 2013 2014 Pelikirja GrIFK D 01 2013 2014 Pelikirja IFK tähden Neljä sakaraa kuvaa: SINNIKKYYTTÄ TAITAVUUTTA VOIMAKKUUTTA TOVERUUTTA 1 Mikä on pelikirja Tarkoitus on auttaa joukkueen pelaajia kehittymään ja toimimaan yksilönä,

Lisätiedot

PELAAJAPOLKU D1 - C2

PELAAJAPOLKU D1 - C2 HARJOITUSRYHMÄT PELAAJAPOLKU D1 - C2 D1 KAKSI RYHMÄÄ, PUNAINEN/VALKOINEN C2 KAKSI RYHMÄÄ TASORYHMÄHARJOITTELU 3 4 x VKO, OHEISHARJOITUS JOKA KERRALLA JOUKKUEMÄÄRÄ JA JOUKKUEJAKO MAHDOLLISIMMAN MONTA JOUKKUETTA

Lisätiedot

Palloilun pelianalyysit

Palloilun pelianalyysit Palloilun pelianalyysit Mikko Häyrinen ja Henri Lehto Joukkueurheilun asiantuntijat KIHU Huippu-urheilupäivät, Vierumäki 7.10.2014 Sisältö 1. Yleistä 2. Maalipallo 3. Jalkapallo 4. Lentopallo 5. Lajianalyysit

Lisätiedot

Valmentaja- ja ohjaajakoulutus, 1. taso. Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry

Valmentaja- ja ohjaajakoulutus, 1. taso. Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry Valmentaja- ja ohjaajakoulutus, 1. taso Hermosto Taito Nopeus Sukuelimet Voima Tuki- ja liikuntaelimet Sisäelimet Aerobinen kestävyys Anaerobinen kestävyys Liikkuvuus 2 Fyysiset ominaisuudet Ikä Tasapaino

Lisätiedot

Ergo Selkäklinikka. Petteri Koski

Ergo Selkäklinikka. Petteri Koski Näkökantojakantoja AUDI-ik ikäistenisten urheilijoiden fyysisestä harjoittelusta Alppilajit Vuokatti 28.10.-06 Naprapaatti ; D.N. Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Ergo - Selkäklinikka Kotka Uuperi Ski Team

Lisätiedot

Fyysinen valmennus sulkapallossa Pajulahti 3.-5.9.2010. Sulkapallon lajianalyysiä Kestävyys V-M Melleri

Fyysinen valmennus sulkapallossa Pajulahti 3.-5.9.2010. Sulkapallon lajianalyysiä Kestävyys V-M Melleri Sulkapallon lajianalyysiä Kestävyys V-M Melleri Kestävyys sulkapallon kaksinpelissä kansainvälisellä tasolla Sulkapallo on intensiivinen jatkuvia suunnanmuutoksia vaativa intervallilaji Pallorallin ja

Lisätiedot

H r a joi o tus u p s ä p i ä vä v k ä i k rja, a ke k s e ä s ä 20 2 1 0 3

H r a joi o tus u p s ä p i ä vä v k ä i k rja, a ke k s e ä s ä 20 2 1 0 3 Harjoituspäiväkirja, kesä 2013 Harjoituspäiväkirja, kesä 2013 EVU 01-02 white Hyvä Pelimies Jääkiekko on nopea peli, jossa tarvitaan monipuolisia taitoja. On tärkeää, että liikut myös kesällä monipuolisesti

Lisätiedot

LIHASHUOLTO URHEILIJAN OMAT TOIMENPITEET: - tasapainoinen elämänrytmi. Ø päiväjärjestys uni / valvominen, ruokailuajat

LIHASHUOLTO URHEILIJAN OMAT TOIMENPITEET: - tasapainoinen elämänrytmi. Ø päiväjärjestys uni / valvominen, ruokailuajat LIHASHUOLTO Lihashuolto tarkoittaa joukkoa toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on valmistaa urheilijaa suoritukseen ja edistää palautumista harjoituksesta tai kilpailusta. Palautumisella tarkoitetaan fyysisen

Lisätiedot

Juoksukoulu ( 3.5.2016

Juoksukoulu ( 3.5.2016 Juoksukoulu ( 3.5.2016 Klo 8:00 luento juoksuharjoi3elusta Klo 8:30-10:00 koordinaa8oharjoitus + videoklinikka Juoksuharjoituksen aikana mahdollisuus tehdä Asicsin askelanalyysi ja hankkia juoksukengät

Lisätiedot

PELIMIEHEN HARJOITUSPÄIVÄKIRJA ILOISUUS - URHEILULLISUUS LUOVUUS YRITTÄMINEN - OPPIMINEN

PELIMIEHEN HARJOITUSPÄIVÄKIRJA ILOISUUS - URHEILULLISUUS LUOVUUS YRITTÄMINEN - OPPIMINEN LIMIEHEN HARJOITUSPÄIVÄKIRJA ILOIUS URHEILULLIUS LUOVUUS ROHUS YRITTÄMINEN OPPIMINEN Hyvä Pelimies, Riittävän, laadukkaan ja erityisesti monipuolisen harjoittelun avulla Sinulla on mahdollisuus kehittyä

Lisätiedot

PELAAJAPOLKU F1 - E2

PELAAJAPOLKU F1 - E2 HARJOITUSRYHMÄT PELAAJAPOLKU F1 - E2 KAKSI RYHMÄÄ TASORYHMÄHARJOITTELU 2 3 x VKO, OHEISHARJOITUS JOKA KERRALLA JOUKKUEMÄÄRÄ JA JOUKKUEJAKO MAHDOLLISIMMAN MONTA JOUKKUETTA (F) 8+1, (E) 10+1 PELAAJAA/JOUKKUE

Lisätiedot

laadukkaasta levosta. Harjoituspäiväkirja auttaa SINUA seuraamaan harjoitteluasi kesällä. Täytät tätä kirjaa ensisijaisesti ITSEÄSI varten.

laadukkaasta levosta. Harjoituspäiväkirja auttaa SINUA seuraamaan harjoitteluasi kesällä. Täytät tätä kirjaa ensisijaisesti ITSEÄSI varten. Kesä 2012 Hyvä Pelimies Jääkiekko on nopea peli, jossa tarvitaan monipuolisia taitoja. On tärkeää, että liikut myös kesällä monipuolisesti ja riittävästi. Liikunnan riittävä määrä ja laatu ovat tärkeimpiä

Lisätiedot

Mitä peli kertoo? Marko Viitanen, SPL

Mitä peli kertoo? Marko Viitanen, SPL Mitä peli kertoo? Marko Viitanen, SPL - Henkinen ja sosiaalinen Miten lapsi? heittäytyy peliin, säilyttää keskittymisensä ymmärtää jo rooliaan kokonaisuudessa / pelipaikalla reagoi esim. tappioasemaan

Lisätiedot

TOIMINNALLINEN HARJOITTELU LAJIHARJOITTELUN PERUSTANA. Pajulahti, 27.1.2007 Nuorten maajoukkue

TOIMINNALLINEN HARJOITTELU LAJIHARJOITTELUN PERUSTANA. Pajulahti, 27.1.2007 Nuorten maajoukkue TOIMINNALLINEN HARJOITTELU LAJIHARJOITTELUN PERUSTANA Pajulahti, 27.1.2007 Nuorten maajoukkue Toiminnallinen =suunniteltu/kehittynyt/mukautunut tiettyä tarkoitusta varten. Toiminnallisen voimaharjoittelun

Lisätiedot

Valmentaja- ja ohjaajakoulutusjärjestelmä

Valmentaja- ja ohjaajakoulutusjärjestelmä Valmentaja- ja ohjaajakoulutusjärjestelmä Järjestelmän tavoitteena on varmistaa valmennuksen taso selkeiden koulutusohjelmien ja valmentajatutkintojen muodossa aiempien yksittäisten koulutustilaisuuksien

Lisätiedot

Savonlinnan AJO Kesäohjelma NO: 1 1.6-3.8.2014

Savonlinnan AJO Kesäohjelma NO: 1 1.6-3.8.2014 Savonlinnan AJO Kesäohjelma NO: 1 1.6-3.8. Viikko:23 Kova Maanantai 2.6 Tiistai 3.6 Keskiviikko4.6 Torstai 5.6 Perjantai 6.6 Lauantai 7.6 Sunnuntai 8.6 Pihlis 16.30 18.30 POWER POWER POWER POWER POWER

Lisätiedot

Sami Hyypiä Akatemian kehittymisen seurantakonsepti. Hannele Forsman Sami Hyypiä Akatemia

Sami Hyypiä Akatemian kehittymisen seurantakonsepti. Hannele Forsman Sami Hyypiä Akatemia Sami Hyypiä Akatemian kehittymisen seurantakonsepti Hannele Forsman Sami Hyypiä Akatemia Miksi kokonaisvaltaisen kehittymisen seuranta konsepti I? Yksilön kehittämisnäkökulma Faktaa Oman osaamisen tasosta

Lisätiedot

JUVAKE 2 OPPIMISYMPÄRISTÖN LUOMINEN JA VUOROVAIKUTUS

JUVAKE 2 OPPIMISYMPÄRISTÖN LUOMINEN JA VUOROVAIKUTUS JUVAKE 2 OPPIMISYMPÄRISTÖN LUOMINEN JA VUOROVAIKUTUS Koulutuksen sisältö 1. Meidän pelin osa-alueet 2. Luonne 3. Oppimisympäristö - oppimistaidot 4. Vuorovaikutus 1. Valmentajien välinen 2. Pelaajien välinen

Lisätiedot

OMATOIMIKAUDEN HARJOITUSOHJELMA HARJOITUS 1. OHJEITA OMATOIMIKAUDELLE:

OMATOIMIKAUDEN HARJOITUSOHJELMA HARJOITUS 1. OHJEITA OMATOIMIKAUDELLE: OMATOIMIKAUDEN HARJOITUSOHJELMA OHJEITA OMATOIMIKAUDELLE: Harjoittele omatoimikauden aikana omia kehityskohteitasi tavoitteesi mukaisesti ja tee joukkueen omatoimiharjoitukset. Suunnittele viikon harjoittelu

Lisätiedot

2. Fyysisten ominaisuuksien kehittäminen sekä perustaitoharjoittelu

2. Fyysisten ominaisuuksien kehittäminen sekä perustaitoharjoittelu 1 Lisäys Kuusamon lukion opetussuunnitelmaan 1.8.2004 lähtien KUUSAMON KAUPUNKI ALPPIKOULU 1. Alppikoulun opetussuunnitelman pää- ja yleistavoitteet Pakolliset kurssit 1.1. Päätavoitteet: Koulutuslau takunta

Lisätiedot

Nuoren moukarinheittäjän harjoittelu. Moukarikarnevaalit 29.6-2.7.2006 Kaustinen

Nuoren moukarinheittäjän harjoittelu. Moukarikarnevaalit 29.6-2.7.2006 Kaustinen Nuoren moukarinheittäjän harjoittelu Moukarikarnevaalit 29.6-2.7.2006 Kaustinen Mitä ominaisuuksia vaaditaan? Antropometria miehet 180-200cm naiset 170-190cm Moukarinheitossa pärjää myös hieman pienemmät

Lisätiedot

JÄÄKIEKON LAJIANALYYSI JA VALMENNUKSEN OHJELMOINTI

JÄÄKIEKON LAJIANALYYSI JA VALMENNUKSEN OHJELMOINTI JÄÄKIEKON LAJIANALYYSI JA VALMENNUKSEN OHJELMOINTI ANTTI LAAKSONEN Valmentajaseminaari Valmennus- ja testausopin jatkokurssi II VTEA008 Kevät 2011 Liikuntabiologian laitos Jyväskylän yliopisto Työn ohjaaja:

Lisätiedot

Sisältö. OSA 1 Valmentaminen. Esipuhe...15. Kirjoittajat...18

Sisältö. OSA 1 Valmentaminen. Esipuhe...15. Kirjoittajat...18 Sisältö Esipuhe...15 Kirjoittajat...18 OSA 1 Valmentaminen Kokonaisvaltainen valmennus...22 Johtajuuden merkitys...22 Valmentaminen prosessina...25 Osaamisen kehittäminen...25 Vuorovaikutus valmennuksen

Lisätiedot

MAALIANALYYSI Jääkiekon SM liiga 2008 2009. Kari Savolainen

MAALIANALYYSI Jääkiekon SM liiga 2008 2009. Kari Savolainen MAALIANALYYSI Jääkiekon SM liiga 2008 2009 Kari Savolainen Tutkimusongelmat Kaudella 2008 2009 jääkiekon SM liigan runkosarjassa tehtyjen tasakentällismaalien ja erikoistilannemaalien määrät ja syntymekanismit.

Lisätiedot

D VALMENTAJAKURSSI PROSESSINOMAISESTI

D VALMENTAJAKURSSI PROSESSINOMAISESTI Ohjelma D VALMENTAJAKURSSI PROSESSINOMAISESTI Sisältö: D-valmentajakurssilla perehdytään lapsen ja nuoren kokonaisvaltaiseen valmentamisen ja yksilöllisen valmennusfilosofian perusasioihin. Kurssin kuusi

Lisätiedot

Nopeuskestävyys nuoresta aikuiseksi. Ari Nummela Jyväskylä 14.5.2014

Nopeuskestävyys nuoresta aikuiseksi. Ari Nummela Jyväskylä 14.5.2014 Nopeuskestävyys nuoresta aikuiseksi Ari Nummela Jyväskylä 14.5.2014 1. Nopeuskestävyys ominaisuutena 2. Nopeuskestävyysharjoittelu lapsilla 3. Nopeuskestävyysharjoittelun ohjelmointi Nopeuskestävyys nuoresta

Lisätiedot

OSAAMISPOLKU SUUNNITELMALLISUUS PITKÄJÄNTEISYYS - NOUSUJOHTEISUUS

OSAAMISPOLKU SUUNNITELMALLISUUS PITKÄJÄNTEISYYS - NOUSUJOHTEISUUS OSAAMISPOLKU SUUNNITELMALLISUUS PITKÄJÄNTEISYYS - NOUSUJOHTEISUUS SUUNNITELMALLISUUS PITKÄJÄNTEISYYS NOUSUJOHTEISUUS SUUNNITELMALLISUUS PITKÄJÄNTEISYYS NOUSUJOHTEISUUS SUUNNITELMALLISUUS Seuran arvopohja

Lisätiedot

LUISTELUN PERUSTEET 2013 LTV 1. 4.12.2013 Suomen Jääkiekkoliitto 1

LUISTELUN PERUSTEET 2013 LTV 1. 4.12.2013 Suomen Jääkiekkoliitto 1 LUISTELUN PERUSTEET 2013 LTV 1 4.12.2013 Suomen Jääkiekkoliitto 1 KEHITTÄMISKOHTEET JA LUISTELUN VAATIMUKSET 4.12.2013 Suomen Jääkiekkoliitto / Kalle Väliaho 2 KEHITTÄMISKOHTEET Liikkuvuus Lonkan liikkuvuus

Lisätiedot

VOIMAHARJOITTELU: KUORMITTUMISEN JA PALAUTUMISEN HUOMIOINTI OSANA KOKONAISOHJELMOINTIA

VOIMAHARJOITTELU: KUORMITTUMISEN JA PALAUTUMISEN HUOMIOINTI OSANA KOKONAISOHJELMOINTIA VOIMAHARJOITTELU: KUORMITTUMISEN JA PALAUTUMISEN HUOMIOINTI OSANA KOKONAISOHJELMOINTIA Marko Haverinen, LitM Testauspäällikkö, Varalan Urheiluopisto 044-3459957 marko.haverinen@varala.fi Johdanto Yksittäisten

Lisätiedot

NAISJÄÄKIEKON LAJIANALYYSI JA HARJOITTELU

NAISJÄÄKIEKON LAJIANALYYSI JA HARJOITTELU NAISJÄÄKIEKON LAJIANALYYSI JA HARJOITTELU Piia Haakana Valmentajaseminaarityö VTE.A001 Piia Haakana Syksy 2006 Liikuntabiologian laitos Jyväskylän yliopisto Työn ohjaaja Antti Mero TIIVISTELMÄ Piia Haakana

Lisätiedot

IRONMAN-TESTI. Ski Sport Finland Varalan Urheiluopisto

IRONMAN-TESTI. Ski Sport Finland Varalan Urheiluopisto IRONMAN-TESTI Ski Sport Finland Varalan Urheiluopisto Johdanto Ironman-testipatteristo perustuu Norjan Hiihtoliiton ja Olympiatoppenin käyttämään testistöön ja sen ohjeistukseen (Ironman Testbatteriene,

Lisätiedot

Ohjeet pelaajien siirtymiseen

Ohjeet pelaajien siirtymiseen Espoon Palloseuran Jääkiekko ry. Hallitus 12.11.2014 versio 1.2 Ohjeet pelaajien siirtymiseen 2 Ohjeet pelaajien siirtymiseen SISÄLLYSLUETTELO 1 SIIRTYMINEN SEURAN SISÄLLÄ 3 1.1 Pelaaminen ja harjoittelu

Lisätiedot

FIRSTBEAT SPORTS EXAMPLE REPORTS

FIRSTBEAT SPORTS EXAMPLE REPORTS FIRSTBEAT SPORTS EXAMPLE REPORTS Harjoitusraportti Henkilö: Päivämäärä: Henkilön taustatiedot Ikä Pituus (cm) 24 184 Paino (kg) 79 Leposyke 34 Maksimisyke Aktiivisuusluokka 8 Athlete (Example) John 11.12.212

Lisätiedot

Mikko Koutaniemen ohjelma kohti massahiihtoja

Mikko Koutaniemen ohjelma kohti massahiihtoja LOGO ON WHITE BACKGROUND Mikko Koutaniemen ohjelma kohti massahiihtoja V iime talven Vasaloppetin paras suomalainen ja moninkertainen SM-mitalisti Mikko Koutaniemi on suunnitellut massahiihtäjien iloksi

Lisätiedot

BLUES MK -01 Blue. Nimi Nro

BLUES MK -01 Blue. Nimi Nro BLUES MK -01 Blue Nimi Nro Harjoituspäiväkirja Kesä 2013 Hyvä Blues 01 Blue pelaaja, Olet päässyt edellisen kauden aikana hieman maistamaan sitä, miltä kilpakiekon pelaaminen tai jääkiekon treenaaminen

Lisätiedot

SPL Kaakkois-Suomen piiri ry, Kimpisenkatu 17 B 29, 53100 Lappeenranta puh: 05-411 8481, fax: 05-411 8464, Internet: www.kaakkois-suomi.palloliitto.

SPL Kaakkois-Suomen piiri ry, Kimpisenkatu 17 B 29, 53100 Lappeenranta puh: 05-411 8481, fax: 05-411 8464, Internet: www.kaakkois-suomi.palloliitto. D12 Ikäluokan haavit D12 Haavin tarkoitus Antaa lahjakkaille ja motivoituneille pelaajille mahdollisuuden päästä vertailemaan omia taitojaan muiden saman ikäisten ja tasoisten pelaajien kanssa Saada muutama

Lisätiedot

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin

Lisätiedot

Future Olympic Lions

Future Olympic Lions Future Olympic Lions Luistelun tehostaminen Tuomo Kärki Laji- ja pelitaidot Lajitaidot = Lajikohtainen taitavuus sisältää lajin tekniikan tarkoituksenmukaisen hyödyntämisen eri tilanteiden mukaan, tekniikassa

Lisätiedot

Toni Korkeakunnas. Gnistan, FC Hämeenlinna, Gnistan, FC Viikingit, Suomi U19, MYPA ja FC Lahti. copyright Toni Korkeakunnas

Toni Korkeakunnas. Gnistan, FC Hämeenlinna, Gnistan, FC Viikingit, Suomi U19, MYPA ja FC Lahti. copyright Toni Korkeakunnas Toni Korkeakunnas Yo-merkonomi, kasvatustieteen maisteri ja UEFA pro - valmentaja Luokanopettaja 1996-2002 SPL Uusimaan Valmennuspäällikkö 2004-2010 Valmentajana (14.v.) 1999-2004 ja 2007- Gnistan, FC

Lisätiedot

Pelin kautta opettaminen

Pelin kautta opettaminen Pelin kautta opettaminen Pelin kautta opettaminen Pelaamaan oppii vain pelaamalla?? Totta, mutta myös harjoittelemalla pelinomaisissa tilanteissa havainnoimista, päätöksentekoa ja toimintaa. Pelikäsitystä

Lisätiedot

NUORTEN VALMENTAJAPÄIVÄT

NUORTEN VALMENTAJAPÄIVÄT NUORTEN VALMENTAJAPÄIVÄT 13.3.093 VIERUMÄKI Markku Kanerva Pelaajan kehittämismalli Tekninen Taktinen Fyysinen Psyykkinen 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 Oppimisympäristö Elämäntapa Opettaminen Käytäntöön

Lisätiedot

Fyysinen harjoittelu psyykkisen valmistautumisen tukena

Fyysinen harjoittelu psyykkisen valmistautumisen tukena Fyysinen harjoittelu psyykkisen valmistautumisen tukena Harri M. Hakkarainen Lääketieteen Lisensiaatti Liikuntatieteen maisteri Valmentaja Omaa taustaa Omat lajit: Yleisurheilu, jääkiekko, jalkapallo,

Lisätiedot

Kuntotestissä mittaamme hapenotto- ja verenkiertoelimistön kunnon, lihaksiston toiminta- tai suorituskyvyn ja tarvittaessa kehonkoostumuksen.

Kuntotestissä mittaamme hapenotto- ja verenkiertoelimistön kunnon, lihaksiston toiminta- tai suorituskyvyn ja tarvittaessa kehonkoostumuksen. Kuntotestistä saat arvokasta tietoa tämänpäivän kunnostasi. Olit sitten aloittelija tai huippu-urheilija. Kuntotesti voidaan räätälöidä juuri sinulle sopivaksi kokokonaisuudeksi aikaisemman liikuntahistorian

Lisätiedot

HARJOITUSKIRJA Nro Kausi

HARJOITUSKIRJA Nro Kausi HARJOITUSKIRJA Nro Kausi Harjoituskirja on suunniteltu yhteistyössä Suomen Jääkiekkoliiton ja Kansainvälisen Jääkiekon Kehityskeskuksen kanssa. Copyright Kansainvälinen Jääkiekon Kehityskeskus (International

Lisätiedot

Määritelmät PELIKÄSITYS. Pelikäsityksellä tarkoitetaan:

Määritelmät PELIKÄSITYS. Pelikäsityksellä tarkoitetaan: Määritelmät PELIKÄSITYS Pelikäsityksellä tarkoitetaan: - maalivahdin kykyä tehdä oikeita ratkaisuja vastustajan maalintekotilanteissa - kykyä tehdä oikeita ratkaisuja puolustus ja - hyökkäyspelissä pelitilanteen

Lisätiedot

Suunnistajan fyysisen kunnon testaus kokemuksia ja havaintoja 30 vuoden ajalta. Turun Seudun Urheiluakatemia Turku 1.2.2015

Suunnistajan fyysisen kunnon testaus kokemuksia ja havaintoja 30 vuoden ajalta. Turun Seudun Urheiluakatemia Turku 1.2.2015 Suunnistajan fyysisen kunnon testaus kokemuksia ja havaintoja vuoden ajalta Turun Seudun Urheiluakatemia Turku.. Jukka Kapanen Liikuntatieteen maisteri Jyväskylän yliopistosta 9 Testauspäällikkönä Oulun

Lisätiedot

Road Racing. Harjoittelu ja ajamisen kuormittavuus 8.11.2008. Tomi Konttinen 2008

Road Racing. Harjoittelu ja ajamisen kuormittavuus 8.11.2008. Tomi Konttinen 2008 Road Racing Harjoittelu ja ajamisen kuormittavuus 8.11.2008 Tomi Konttinen 2008 Menestymisen edellytykset LAJITEKNINEN VALMIUS mahdollistaa oikean suoritustavan FYYSINEN VALMIUS mahdollistaa taidon, kestävyyden

Lisätiedot

Suomen Salibandyliitto Valmennuskoulutusjärjestelmä Tason I Salibandyvalmentajakoulutus SBV1

Suomen Salibandyliitto Valmennuskoulutusjärjestelmä Tason I Salibandyvalmentajakoulutus SBV1 Suomen Salibandyliitto Valmennuskoulutusjärjestelmä Tason I Salibandyvalmentajakoulutus SBV1 www.salibandy.net Valmentajakoulutus / tasot I-III Perusteet / tavoitteet TIETÄÄ YMMÄRTÄÄ Sähköinen oppimisympäristö

Lisätiedot

POHJOLA-LEIRI 23.2 26.2.2014

POHJOLA-LEIRI 23.2 26.2.2014 POHJOLA-LEIRI 23.2 26.2.2014 LEIRIN TEEMA, koulutusleiri 2000 ikäluokan Pohjola-leirin pääteemoina ovat LAJITEKNISET TAIDOT, (painotetusti luistelu, puolustuspelitaidot ja maalinteko) PELITILANNE ROOLIT

Lisätiedot

Harjoitusmäärät ja muuta tärkeää

Harjoitusmäärät ja muuta tärkeää 0-7 IKÄVUODET Perustaitojen ja liikunnallisuuden oppimisen aikaa. Leikit ja kisailut ovat lapsen työtä- paljon ja monipuolisesti. Rytmi, tasapaino ja kehonhallinta pääpainona harjoittelussa. Jääharjoittelussa

Lisätiedot

TAITOKOULU OSA 7. Tervetuloa Taitokoulun seitsemännelle oppitunnille! Nyt lisätään laukaukseen tehoa ja viimeistellään kuin Selänne!

TAITOKOULU OSA 7. Tervetuloa Taitokoulun seitsemännelle oppitunnille! Nyt lisätään laukaukseen tehoa ja viimeistellään kuin Selänne! TAITOKOULU OSA 7 Tässä syntyy Teemu Selänteen NHL-uran maali numero 667. St. Louisin maalivahti Brian Elliott seuraa Anaheimin 42-vuotiaan hyökkääjän virheetöntä suoritusta. Tässä Teemu on mestari Lisää

Lisätiedot

KESKEISIMMÄT OPPIMISTAVOITTEET KOROSTETTAVAT YDINKOHDAT. TEKNISET TAIDOT perusluistelu - liu ut

KESKEISIMMÄT OPPIMISTAVOITTEET KOROSTETTAVAT YDINKOHDAT. TEKNISET TAIDOT perusluistelu - liu ut 48 A KESKEISIMMÄT OPPIMISTAVOITTEET KOROSTETTAVAT YDINKOHDAT TEKNISET TAIDOT perusluistelu - liu ut - eteenpäin luistelu - taaksepäin luistelu - aurajarrutus mailankäsittely - syöttäminen - haltuunotto

Lisätiedot

Taustaa. Vision taustana on selvittää seuran nykytilanne ja mikä on KemPa:n tulevaisuus ja päämäärät. Keminmaan Pallo ry

Taustaa. Vision taustana on selvittää seuran nykytilanne ja mikä on KemPa:n tulevaisuus ja päämäärät. Keminmaan Pallo ry KemPa Taustaa Vision taustana on selvittää seuran nykytilanne ja mikä on KemPa:n tulevaisuus ja päämäärät Pelaajamäärä Pelipassien määrä 2010-2012 180 160 140 120 100 80 Sarja1 60 40 20 0 2010 2011 toukukuu

Lisätiedot

KAUSISUUNNITELMA 2012-2013

KAUSISUUNNITELMA 2012-2013 FCFJ T03-05 KAUSISUUNNITELMA 2012-2013 Yleiset Vastuuvalmentaja: Kriba Karlsson Joukkuejohtaja: Tiina Rahkonen Valmentajia: Tom Nyman Krisse Tanila-Pellikka (Janne, Petteri, Jouko, Pale) Rahastonhoitaja:

Lisätiedot

18.50) Avaus Kati Pasanen Näkökulmia palautumisesta Juha Koskela

18.50) Avaus Kati Pasanen Näkökulmia palautumisesta Juha Koskela Tavoitteena terve ja menestyvä urheilija Palaudu ja kehity 4.5.2010 UKK-instituutti, Tampere Palaudu ja kehity Ohjelma Johdantoa (klo 18.00-18.50) 18.50) Avaus Kati Pasanen Näkökulmia palautumisesta Juha

Lisätiedot

You can't climb the ladder of success with your hands in your pocket. - Arnold Schwarzenegger DISKOS B OT-OHJELMA VKO 26-30

You can't climb the ladder of success with your hands in your pocket. - Arnold Schwarzenegger DISKOS B OT-OHJELMA VKO 26-30 You can't climb the ladder of success with your hands in your pocket - Arnold Schwarzenegger DISKOS B OT-OHJELMA VKO 26-30 Yleisiä ohjeita harjoitteluun Tee kaikki ohjelmaan merkityt harjoitteet huolella.

Lisätiedot