2/2010 TÄRKEÄÄ: vastaa keskiaukeaman jäsenkyselyyn, kiitos! Jäsennumerosi muuttuu ja saat Saunaseuran jäsenkortin.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "2/2010 TÄRKEÄÄ: vastaa keskiaukeaman jäsenkyselyyn, kiitos! Jäsennumerosi muuttuu ja saat Saunaseuran jäsenkortin."

Transkriptio

1 2/2010 TÄRKEÄÄ: vastaa keskiaukeaman jäsenkyselyyn, kiitos! Jäsennumerosi muuttuu ja saat Saunaseuran jäsenkortin.

2 Rakennamme tästäkin vielä kunnon saunan. Svennens Saneeraus on tämän lisäksi hyvä yhteistyökumppanisi tuotanto-, toimitila- ja julkisten rakennusten erikoisliikkeenä. Erikoisalaamme kuuluvat luonnollisesti myös rakennussaneeraukset - omakotitaloista tuotantolaitoksiin. Asioit samasta numerosta vastuuhenkilömme kanssa rakennussuunnittelusta istutuksiin - näin säästäen merkittävästi niin aikaa kuin vaivaakin!

3 l S I S Ä L L Y S 4 Saunabrändiä kirkastamassa, Lasse Lehtonen 5 Kiukaan historia, Raili Vihavainen 9 Kiuas, Raili Vihavainen 12 Puhtaisiin savusaunan löylyihin, Olavi Hiltunen 14 Keskellä Espoota savusuanan löylyihin, Marja Hynninen 16 Luther-hotellin sauna Wittenbergissä, Marja Hynninen 18 Kylvystä lennolle tai lennolta kylpyyn, Risto Elomaa 22 Suomalaisen saunakulttuurin kattojärjestöksi? -Saunaseuran sääntöjä ollaan uusimassa, Raili Vihavainen Jäsenkysely 26 Kevättalkoot 28 Kipolliset, toimittanut Raili Vihavainen 30 Kansainvälinen Saunaliitto, Risto Elomaa 64. vuosikerta tilaushinta 25 /vsk Julkaisija: Suomen Saunaseura ry Vaskiniementie Helsinki puh Sauna-lehti löytyy myös kotisivuilta Toimituskunta Sakari Oka, pj Pekka Laaksonen, vpj Risto Elomaa Lisa Mäkelä Raili Vihavainen Kristian Miettinen, siht. Päätoimittaja ja toimitus Raili Vihavainen Etukansi Kesän löylyt kutsuvat Kuva Seppo Pukkila 32 Kv-Saunaliiton kuulumisia, Marketta Forsell 33 Kesätapahtumia 34 Saunakulttuurin monimiljoonainen suurvalta -toiminnanjohtajan terveisiä, Kristian Miettinen 35 Lahjoita suomalaiseen saunaan! 36 Lämmittäjän terveisiä, Seppo Pukkila 37 Jäsenkortti, Juha Salomäki Sauna-lehti 3/2010 aineistopäivä ilmestyy viikolla 39 Painopaikka: Newprint Oy ISSN Tutkimus- ja kulttuuritoimikunta tiedottaa, Pekka Tommila 39 Aukioloajat 40 Yhteystiedot 41 Mediakortti Sauna 2/2010 3

4 Saunabrändiä kirkastamassa Sauna on keskeinen osa Suomen brändiä maailmalla. Matkailuesitteitä selatessa lähes jokaisessa on ainakin yksi saunakuva, monissa useampia. Markkinointi vaikuttaa ja Suomeen saapuvat turistiryhmät haluavat varsin usein vierailuunsa sisältyvän mahdollisuuden käydä saunassa. Pohjois-Suomen hiihtokeskuksiin, jonne suurimmat turistivirrat suuntatuvat, on tämän vuoksi syntynyt saunaelämyspalveluja tarjoavien yritysten ryppäitä. Suomalaiset vientiyritykset käyttävät nekin asiakkaitaan saunassa. Lisäksi saunaa viedään maailmalle suomalaisten yritysten mukana. Esimerkiksi juuri avatun Sanghain maailmannäyttelyn Suomen paviljongissa on sauna, jonne näyttelyssä mukana olevat yritykset ovat järjestäneet saunomismahdollisuuden yli :lle paviljongissa käyvälle vierailleen. Mainittakoon, että tuon Kirnu-paviljongin saunaa lämmittää samanlainen kiuas, kuin uusittua Vaskiniemen saunatalon sähkölämmitteistä saunaa ja että seuramme on toimittanut Suomen paviljonkiin sen viralliset saunomisohjeet. Suomalaisen saunan brändääminen matkailu- ja vientimarkkinoinnissa on lisännyt saunasta kiinnostuneiden määrää maailmalla. Erityisesti Kauko-Idässä, jossa on vanhastaan omia kylpemisperinteitä, suomalainen sauna nähdään osana hyvän elämän statusta. Lähivuosina yksityisasuntoihin rakennettavien saunojen määrä tulee kasvamaan merkittävästi varsinkin Kiinassa, joka on myös suomalaisten saunavalmistajien keskeinen uusi markkinointikohde. On selvää, että saunasta kiinnostuneiden tarve saada lisää saunatietoa kasvaa samalla voimakkaasti, mikä asettaa saunainformaatiota välittäville organisaatioille uusia haasteita. Toisin kuin kansallisten perinneruokien osalta ei edes EU takaa sitä, että suomalainen sauna nimikkeen alla välitetty palvelu tai tieto olisi alkuperältään suomalaista tai noudattaisi suomalaisia käytäntöjä. Suomalaisten saunomistapojen ylläpitäminen ja saunaperinteen välittäminen on saunomisesta kiinnostuneiden yksityishenkilöiden ja alan järjestöjen vastuulla. Saunaperinteen vaaliminen ja saunomiseen liittyvän tiedotus- ja julkaisutoiminnan harjoittaminen on Suomen Saunaseuran keskeinen tehtävä. Suomessa on Suomen Saunaseuran lisäksi lukuisia saunomisyhdistyksiä, joista jotkut rajaavat toimintansa kaveriporukassa saunomiseen ja toiset pyrkivät osaltaan laajemmin vaalimaan saunakulttuuria. Saunayhdistyksiä on myös muissa maissa ja yhdistysten kattojärjestönä toimii suomalaisten aloitteesta 1940-luvulla syntynyt Kansainvälinen Saunaliitto. Suomen Saunaseura edustaa tässä järjestössä saunan emämaata. Muista maista poiketen Suomea edustava yhdistys ei kuitenkaan toimi kansallisten saunayhdistysten kattojärjestönä, vaan on käytännössä kokonaan yksityishenkilöistä muodostuva yhteisö. Suomen Saunaseuran kevätkokous keskusteli huhtikuussa vilkkaasti siitä, tulisiko seuran pyrkiä saamaan muut suomalaiset saunayhdistykset jäsenikseen ja mitä saunayhdistysten kattojärjestönä toimiminen Saunaseuralle voisi merkitä. Varmaa kuitenkin on, että yhteistyö on voimaa myös saunakulttuurin vaalimisessa ja saunatiedon välittämisessä. Saunaperinteitämme uhkaavat niin EU:n polttolämmitykselle haluamat pienhiukkasrajat kuin kylpyläyritysten pyrkimykset yhtenäisiin kansainvälisiin saunastandardeihin. Näihin asioihin on suomalaisten saunayhteisön pystyttävä vaikuttamaan, jos perinteistä suomalaista saunaa halutaan aidosti vaalia. Me suomalaiset olemme itse ylpeitä saunaperinteestämme. Saunaan liittyy paljon positiivisia mielikuvia, kuten puhdas luonto, rauhallinen yhdessäolo ja hyvä mieli. Saunabrändin kirkastamisen ei siis pitäisi olla kovin vaikeaa. Jonkun vain täytyy sekin tehtävä hoitaa. Lasse Lehtonen Sauna 2/2010 4

5 Raili Vihavainen Kiukaan historiaa Saunan kiukaan ensimmäiset kehitysvaiheet lienevät olleet: avonuotio, puoliavoin nuotio ja suljettu nuotio. Näitä seurasi kivikautisen muinaissaunan kuoppakiuas; pyöreän maakuopan pohjalla poltettiin kivikasan sisään ladottuja puita. Toinen vaihtoehto oli, että kivet kuumennettiin viereisessä nuotiossa ja nostettiin hehkuvina saunakuopan keskelle. Kivikauden asumuksien liedet ovat olleet kuoppaliesiä, pyöreitä, halkaisijaltaan noin metrisiä, laakean patamaisia kuoppia. Niiden pohjalla on ollut kaksi tai kolme kerrosta pienehköjä kiviä. Kiviä on varta vasten lämmitetty, mutta niitä ei ole siirretty kuopista pois. Lämmittämisen jälkeen kuuman kiukaan ylle on hikoilukylpyä varten tehty eräänlainen teltta, esimerkiksi eläinten nahoista tehty huppu on levitetty ja tuettu pystyriukujen varaan. Kaukainen muinaissuomalainen, halutessaan hikoilla ja puhdistautua, kuumensi kuopassa eli saunassa kiviä, peitti kuopan louteella (suojavaatteilla) kodan tavoin, valoi vettä kiville ja vihtoi ihoaan vasten. Siinä oli sauna. (Kustaa Vilkunan tulkinta.) Maakuoppaan tehdyssä asumuksessa ei liene voinut pitää avotulta, joten jonkinlainen kivirakennelma tulen suojaksi tarvittiin. Oletettavasti rautakaudelta tunnetun rauniokiukaan kaltainen kiuas ja sen lämmittämä alkukantainen maasauna tunnettiin jo pronssikaudella. Pronssikaudella huomattiin kaivautua rinnemaastossa maan sisään, niin että tarvitsi rakentaa vain yksi seinä oli ulkoseinä. Ovensuun nurkkaan ladottiin kivistä eräänlainen umpinuotio eli kekokiuas. Maasauna palveli myös tilapäisenä asuntona. Kuvitelma muinaiskiukaasta Sakari Pälsin kuvauksen perusteella piirtänyt Erkki Helamaa (ylin). Saunan uuni Ilomantsi, Samuli Paulaharju (kesk.) Maasauna, Taipale, Samuli Paulaharju (alin). Sauna 2/2010 5

6 Metsäsauna, Suistamo, (Samuli Paulaharju). Saunan syntyhistoria liittyy hirsistä tehdyn savupirtin tuloon ja omaksumiseen keskisellä rautakaudella luvuilla. Yleensä käsitetään, että saunan alkuna on hirsistä salvottu ja kiukaalla varustettu savupirtti. Alkukantaisen savupirtin lämmönantajana oli siis maakivistä ladottu sisäänsavuava avokiuas. Asunnon ohella savupirttiä käytettiin saunana ja joskus riihenäkin. Savukiuas Saunarakennuksista on asiakirjatietoa vasta 1400-luvulta alkaen. Vaikka tiedot savukiukaista ovat verrattain myöhäisiä, on voi olettaa, että niiden yksinkertainen kivilatomus on vanhempaa perintöä, jo rautakauden lopulta. Pyöreäkupuisen rauniokiukaan alaosa tulipesän ympärillä ladottiin suurehkoista maakivistä, paasikivistä. Lakikivet, löylykivet eli teräkivet olivat pieniä mukulakiviä tulipesän päällä. Ne tarvitsivat tuekseen jonkinlaisen holvirakennelman. Pyöreäkupuisen rauniokiukaan ohella ruvettiin keskiajalla tekemään nelikulmaisia pystyseinäisiä kiukaita. Ne tehtiin säännöllisen kulmikkaista, tasapintaisista maakivistä tai liuskakivistä, jos sellaisia oli paikkakunnalla saatavissa. Muuraustaidon yleistyessä seinämät muurattiin tiilistä. Käytettävissä olleiden kivien ja paikallisen tekotavan mukaan syntyi toisistaan poikkeavia rakennelmia, kuten holvin kannatuskivien porrasmainen ladonta tai laakaholvi taikka harjaholvi. Risto Vuolle-Apiala on savukiukaiden myöhemmissä rakenteissa nähnyt selviä maakunnallisia eroja. Kiukaiden koko vaihteli saunan koon mukaan. Suuret saunat (hämäläis-lounaissuomalaiset), joita käytettiin monenlaisiin talousaskareisiin, olivat pinta-alaltaan suurimmillaan viitisenkymmentä neliötä ja korkeudeltaan neljää metriä lähenteleviä. Sellaisen saunan kiuas oli alaltaan jopa nelisen neliötä ja korkeudeltaan yli metrin. Pelkkä kylpysauna (itäsuomalainen) oli pienempi, enintään kymmenisen neliötä, joten sille riitti pienempi kiuas. Avokiukaat ovat varsin herkkiä tulipalon sytyttäjiä luvun loppupuolella ruvettiin lähinnä hämäläis-lounaissuomalaisen saunatyypin alueella muuraamaan turvallisempia umpinaisia savukiukaita. Niissä oli tavallisesti kolme pesää: alimpana tulipesä, keskellä löylypesä (kivipesä) ylimpänä savupesä. Myös kaksipesäisiä tehtiin, jolloin ylempi oli sekä savu- että löylypesä. Avokiuas on kuitenkin pysynyt käytössä näihin päiviin asti luvun alkukymmeninä ruvettiin peltitynnyreitä käyttämään savukiukaiden ulkokuorina. Tynnyrikiukaiden kiuaskivet oli helppo latoa valmiin kuoren sisään Yksinkertaisimmillaan tynnyrin alaosaan tehtiin vain aukko tulipesää varten. Useimmin kuitenkin tulipesä muurattiin tiilistä ja tynnyri kiuaskivineen nostettiin sen päälle. Muuraus voitiin tehdä niin laajaksi, että siihen mahtui vesipatakin, jolloin lämmin vesi saatiin samalla lämmityksellä. Sauna 2/2010 6

7 Ulossavuava kaksipesäinen savukiuas, Korpiselkä, (Samuli Paulaharju). Savukiukaat jäivät vähitellen pois käytöstä 1800-luvun lopulla, jolloin ruvettiin tekemään savupiipun kautta savun poistavia kiukaita. (Pekka Tommilan huomautus: silti vielä vuoden 1938 valtakunnallisessa "saunainventaariossa" maamme puolesta miljoonasta lasketusta saunasta vielä puolet oli savusaunoja!) Vanha savusauna jäi melkein unohduksiin, kunnes vasta 1950-luvulla kesämökkiläiset innostuivat savusaunan tekoon. Ulossavuava kiuas Ulossavuava (uloslämpiävä) kiuas, oli ensimmäinen suuri muutos kiukaan ja saunan kehityksessä savukiukaan jälkeen. Pekka Tommila kertoo, että ensimmäinen löytämäni maininta ulossavuavasta mallassaunasta ja tavallisesta saunasta on jo 1650-luvulta! Oletettavasti sauna sai savupiipun 1600 viimeistään 1700-luvulla. Peltikuorinen pönttökiuas, (Erkki Helamaa) luvun alussa savupiippu oli yleinen Länsi-Suomessa ja 1800-luvun lopulla Itä- ja Pohjois-Suomessa. Omalle perustalleen muurattu savupiippu ja erillinen kiuas sen vieressä tulivat käyttöön 1800-luvun lopulla. Savupiipulla varustetut kiukaat olivat yhtä turvallisia kuin muutkin tulisijat, joten saunoja voitiin tehdä paikkoihin, joihin savukiukaalla lämmitettävää ei voinut rakentaa. Umpinainen savukiuas muutettiin uloslämpiäväksi yksinkertaisella tavalla: Löylypesän kupua vain jatkettiin suipennettuna savupiippuna vesikaton yläpuolelle, pantiin suuluukku löylypesän eteen sekä varustettiin piipun alaosa savupellillä. Näin oli syntynyt ulossavuava kertalämmitteinen uunikiuas. Pönttökiuas 1910-luvulla tuli käyttöön kokonaan uusi kiuastyyppi, ns. pönttökiuas. Joku vain keksi ottaa käytetyn peltitynnyrin kiukaan kuoreksi ehkä työtänsä helpottamaan, muurasi sen sisään tulipesän, kiinnitti sen päälle rauta-arinan, jolle asetteli kiuaskivet ja yhdisti laitteen yläreunastaan savupiippuun. Näin ulossavuavan kertalämmitteisen eli varaavan kiukaan perustyyppi oli syntynyt. Kiukaan ulkokuoren teko onnistui hyvin pienissä verstaissa: teräspellistä noin metrin korkuinen lieriö ja sen jatkeeksi kartiomainen yläosa, jossa liitoskappale savuhormiin yhdistämistä varten, lisäksi vielä valurautainen arina ja kaksi luukkua. Pönttökiukaiden vauhdittamana syntyi luvulla kokonaan uusi teollisuuden ala, kiuasteollisuus. Sauna 2/2010 7

8 Kastor Oy ryhtyi ensimmäisenä Suomessa valmistamaan tehtaalla valmiiksi muurattuja uuneja. Vuodesta 1928 alkaen tehdas toimitti kiukaiden kuoria ja niiden mukana tarkat muurausohjeet. Vuonna 1931 se valmisti ensimmäiset tehtaalla valmiiksi muuratut pönttökiukaat. Puulla lämmitettävissä kiukaissa on nykyisin tavallisesti kaksi arinaa, alempi tulipesän pohjana ja ylempi kiuaskiviä kannattamassa. Vanhoissa savukiukaissa tulipesän holvaus kannatti löylykiviä ja toimitti siten myös arinan tehtävän. Pitkään muotonsa säilyttänyt pönttökiuas sai 1940-luvun lopulla uutta ilmettä, kun Rakennuskonepaja Oy ja Valtion teknillinen tutkimuskeskus kehittivät modernin sylinterikiukaan, Aitokiukaan. Jatkuvalämmitteinen kiuas Yksinkertainen, mutta mullistava idea erottaa tulipesä- ja kivipesä toisistaan mahdollisti puiden palamisen sekä kivien lämpiämisen saunomisen aikanakin eli syntyi ulossavuava jatkuvalämmitteinen kaminakiuas. Kertalämmitteisten kiukaiden valmistajana Kastor Oy sai 1934 valmiiksi ja tehtaalla koekäytettäväksi jatkuvalämmitteisen kiukaan prototyypin ja seuraavana vuonna markkinoille myytäväksi. Tulipesän ja kivipesän (löylypesän) radikaali erottaminen toisistaan antoi kiukaiden valmistajille monia mahdollisuuksia kehittää kiukaan lämmitystä ja käyttöominaisuuksia. Kiuasteollisuus sai tästä pikakiukaasta tai kamiinakiukaasta, joksi niitä aluksi kutsuttiin, uutta vauhtia ja markkinoille tuli runsaasti kiuasuutuuksia kilpailemaan keskenään. Sotien jälkeen jatkuvalämmitteisestä kiukaasta tuli niin suosittu, että 1960-luvun alussa Suomessa oli yli 300 valmistajaa niitä tekemässä. Sähkökiuas Hätä keinon keksii. Ainakin sähkökiukaan keksimisessä sanonta näyttää pitäneen paikkansa. Niilo Jemvallin Sauna-lehdelle antaman kirjallisen tiedon mukaan. Jemvall kirjoittaa: "Suomen Osuuskauppojen Keskuskunnan (SOK) v Vaasaan rakentaman konttorirakennuksen Kastor-kiuas, (Erkki Helamaa). pohjakerrokseen oli tehty sauna, jossa oli puulämmitteinen kiuas. Paloviranomaisten suorittamassa tarkastuksessa todettiin, että savuhormi oli tehty virheellisesti ja sen käyttö kiellettiin. Savuhormin uudelleen rakentaminen paloviranomaisten määräysten mukaisesti olisi kerrostalossa aiheuttanut huomattavia kustannuksia. Tällöin keksittiin sähkökiuas. Sähkökiuas on nykyisin lähes ainoa mahdollinen huoneistosaunoissa käytettäväksi ja on ehdottomasti yleisin kiuas kaupunkisaunoissa yleensäkin. Valtaosa sähkökiukaista on näihin päiviin asti ollut jatkuvalämmitteisiä luvun puolivälistä alkaen on markkinoille tullut tästä peruskiukaasta monin eri tavoin kehiteltyjä muunnoksia. Sähköllä lämpiävä kiuas merkitsi ulossavuavan kiukaan keksimisen jälkeen toista suurta muutosta suomalaisen saunan kehityksessä, kun sauna voitiin tehdä sellaisiinkin paikkoihin, mihin sitä aikaisemmin ei voitu tehdä tai sen tekeminen oli hankalaa. Sen sijaan että sauna aikaisemmin oli yleensä erillinen rakennus, se nyt omana huoneena voitiin sijoittaa muiden huoneiden yhteyteen. Viimeisin vaihe sähkökiukaan kehittelyssä on varaava tietokoneohjattu sähköpönttökiuas eli älykiuas. Lähteet: Erkki Helamaa: Kiuas, saunan sydän, Rakennustieto Oy, Helsinki 1999 Aamuli Paulaharju: Karjalainen sauna, SKS 1982, toimittanut Pekka Laaksonen. Pekka Tommila: Suomalaisen sauna seitsemän sukupolvea, (Sauna-lehti 2/2008) Sauna 2/2010 8

9 Raili Vihavainen Kiuas Kiuas on saunan sydän, kuten Erkki Helamaa toteaa kirjassaan Kiuas, saunan sydän ja viittaa kiukaan tärkeään tehtävään saunassa. Jos kiuas, saunan lämmin kivisydän, ei toimi kunnolla, ei toimi saunakaan. Kiuas - paitsi lämmittää saunan ja kylpijät - se höyrystää kuumille kiville heitetyn veden löylyksi. Kiukaat jaotellaan karkeasti mm. lämmitysenergian ja lämmitystavan mukaan (RT ). Lämmitysenergiana käytettään yleensä puuta tai sähköä. Myös neste- tai maakaasulla sekä polttoöljyllä lämmitettäviä erikoiskiukaita on olemassa. Puulämmitteiset kiukaat Puulla lämmitettävät kiukaat ovat joko sisäänsavuavia eli sisäänlämpiäviä tai ulossavuavia eli uloslämpiäviä, siis savupiipulla varustettuja. Lämmitystavan puolesta kiukaat ovat joko kertalämmitteisiä eli varaavia tai jatkuvalämmitteisiä eli kestolämmitteisiä. Puulla lämmitettäviä, ulossavuavia, jatkuvalämmitteisiä kiukaita sekä nykyaikainen sisäänsavuava savusaunan kiuas (alin kuva). Savukiukaat Sisäänlämpiävässä savukiukaassa - savusaunan kiukaassa - liekit, kuuma ilma ja savukaasut kuumentavat tulipesän yläpuolella olevat kiuaskivet. Lämmitettäessä savu poistuu aluksi avoimen ulko-oven ja myöhemmin ylös seinälle sijoitetun räppänän tai katossa olevan lakeisen eli lakeistorven kautta ulos. Saunassa viipyvä kuuma savu lämmittää myös saunan seinät ja katon, jotka kiukaan ohella antavat tasaisen säteilylämmön saunojille. Savusaunan lämmitysaika on muutamia tai useita tunteja. Lämmin savusauna on miedosti savun hajuinen ryyditettynä kuumista puupinnoista haihtuneiden hartsi ja terva-aineiden tuoksuilla. Puupinnoille kerääntynyt aktiivihiili toimii tehokkaana ilman puhdistajana. Paikalla tehtävä rauniokiuas voidaan rakentaa joko vanhaan tapaan kivistä latomalla ja holvaa- Sauna 2/2010 9

10 Kertalämmitteinen puukiuas. Jatkuvalämmitteinen puukiuas. Jatkuvalämmitteinen sähkökiuas. (Erkki Helamaa) malla ilman laastia tai tiilistä tai liuskakivistä. Tiilistä muuratun savukiukaan teko-ohjeet on annettu RT-ohjekortissa RT Nykyään on saatavissa myös valmiita savusaunan kiukaita. Kertalämmitteiset puukiukaat Kun savukiuas parisataa vuotta sitten sai savupiipun, siitä tuli ulossavuava, joka on käynyt läpi monta kehitysvaihetta. Puiden palaessa syntyvä kuuma ilma ja kuumat savukaasut lämmittävät ylöspäin virratessaan kiuaskivet. Lämpö siirtyy kiveltä toiselle myös johtumalla, kun alimmat ja suurimmat kivet lämpiävät ensin. Savu poistuu kivipesän sivussa tai päällä olevaan savuhormiin. Savupiipussa olevan savupellin asennoilla voidaan säädellä tulipesän vetoa ja sulkea hormi lämmityksen jälkeen. Kertalämmitteinen kiuas lämmitetään kuumaksi ennen saunomista ja suurehkoon kivimäärään varastoitunutta lämpöä riittää saunomisen ajan. Kertalämmitteinen kiuas on varaava, jolloin kivet muodostavat lämpöakun, johon lämpö varastoituu. Kiuaskiviä on kiukaan tehosta ja mallista riippuen muutamasta kymmenestä jopa satoihin kiloihin, mikä vaatii usean tunnin lämmityksen. Kertalämmitteinen kiuas on umpikiuas. Sen tiilistä muurattu tai metallirakenteinen vaippa sekä kivipesän (löylypesän) luukku tai kansi on lämpöeristetty kiuaskivien lämmön säilyttämiseksi. Tiilistä muuratun kertalämmitteisen kiukaan ohjeet on annettu RT-ohjekortissa RT Myös tehdasvalmisteisia kertalämmitteisiä kiukaita on saatavissa. Jatkuvalämmitteiset puukiukaat Jatkuvalämmitteiset lämmitetään niin ikään kylpyvalmiiksi ennen saunomista, mutta lämmitystä voidaan jatkaa saunomisen aikana, joten lämpöä riittää niin kauan kuin puita poltetaan. Jotta jatkuvalämmitteisen kiukaan perusidea, lämmittäminen myös saunomisen aikana voi toteutua, kiuaskivien tule olla erillään tulipesästä. Eri kiuasmalleissa on tästä erilaisia sovelluksia. Periaatteena on, että liekit ja savu eivät kosketa kiviä eivätkä siis voi mennä kivikerroksen läpi, kuten kertalämmitteisessä kiukaassa, vaan kiertävät omissa kanavissaan kivien välissä ja kiukaan vaipan solissa. Kivet lämpiävät osittain kuuman ilman vaikutuksesta, siis konvektiona ja osittain lämpö siirtyy kiveltä toiselle johtumalla. Kivien samalla kertaa harva ja riittävästi lämpösiltoja muodostava ladonta on siksi tärkeä. Markkinoilla on myös jatkuvalämmitteisiä varaavia kiukaita. Tällainen kiuas saadaan yhdellä pesällisellä käyttökuntoon, ja se toimii saunomisen alussa tavallisen jatkuvalämmitteisen kiukaan tapaan, mutta tulen sammuttua kiuaskivet pysyvät kuumina pitkään kuten kertalämmitteisessä. Sauna 2/

11 Saunan puulämmitteisen kiukaan kehityskaari kulkee rauniokiukaasta (ylin kuva) moderniin verkkokiukaaseen (alempi kuva). Näin on palattu alkupisteeseen, kivistä koottuun kiukaaseen. Nykyaikaisia sähkölämmitteisiä varaavia kiukaita (yläoikealla). Lähteet: Erkki Helamaa: Kiuas, saunan sydän, Rakennustieto Oy, Helsinki 1999 Pekka Tommila: Suomalaisen sauna seitsemän sukupolvea, (Sauna-lehti 2/2008) Sähkökiukaat Sähköllä lämmitettäviä kiukaita eli sähkökiukaita on sekä jatkuvalämmitteisiä ja kertalämmitteisiä. Jatkuvalämmitteinen on yleisimmin käytössä ja on siis sähkökiukaiden peruskiuas. Jatkuvalämmitteiset kiukaat ovat avokiukaita. Niissä kiertoilma kulkee alhaalta ylös kuumien vastuselementtien lomitse ja lämpenee. Kuuma kiertoilma lämmittää kiuaskivet, mutta ne lämpiävät myös lämmön siirtyessä johtumalla vastuksien vieressä olevilta kivillä ulommille. Kertalämmitteiset eroavat jatkuvalämmitteisistä siinä, että ne ovat lämpöeristettyjä umpikiukaita. Lämpö varastoituu lämmityksen aikana kiuaskiviin ja purkautuu luukun avaamisen jälkeen ulos saunatilaan. Sähkökiukaan osat ovat runko ja vaippa, lämmitysvastukset, kivitila ja kivet sekä kytkentäkotelo. Lämmitysvastukset sijaitsevat joko kivien välissä tai ympärillä. Kivitilan yleisin materiaali on ruostumaton teräs. Kiukaan toimintaa hallitsevat ohjauskeskus, ajastin, termostaatti ja lämpötilanrajoitin. Termostaatti katkaisee sähkövirran, kun kiukaan lämpötila on saavuttanut säädetyn arvon, jotta kiuas ei kuumene liikaa. Markkinoille tulee koko ajan lisää erilaisia sähköllä lämmitettäviä erikoiskiukaita. Esimerkiksi jatkuvalämmitteiset tasokiukaat, jotka on koottu vuolukivestä tai graniitista tehdyistä kivielementeistä. Lämpövastukset on sijoitettu kivimassan taakse, joten löylyvesi ei kosketa kuumia vastuksia. ******************* Seuraavassa Sauna-lehdessä on tarkoitus jatkaa kiuas-teemaa käsittelemällä erikoiskiukaita ja löylyn kiertoa saunassa. Sauna 2/

12 Olavi Hiltunen Puhtaisiin savusaunan löylyihin Olen saanut savusaunan kiukaalleni Patentti- ja rekisterihallituksen hyödyllisyysmallin, jota "pikkupatentiksikin" sanotaan. - Tietääkseni se on toinen patentti Suomessa, minkä savusaunan kiuas on saanut. Kansainvälistä patenttia en ole toistaiseksi kiukaalleen hakenut. Hyödyllisyysmallin ja patentin saaminen vaati tarkat tiedot perusteluineen ja selityksineen. - Patentti suojaa kaikki kiukaan erityispiirteet ja rakenteet. Sellaisia ovat esimerkiksi "tuhkaperhonen" ja kiehuntasuoja. Olen tehnyt tiivistä kehitys- ja tutkimustyötä viimeiset 30 vuotta, jona aikana syntyi kiuas, joka ei nokea eikä kitkua, vaan antaa puhtaat, savusaunalle tyypilliset muhkeat löylyt. Lisäksi sillä on pitkä käyttöikä ja on paloturvallinen vaatien ainoastaan löylykivien vaihtamisen ja uusimisen silloin tällöin. Kehitystyö on vaatinut vuosia kestävän pään raapimisen, sekä lukuisia lämmityskertoja ja testilöylyjä kesämökillä saaressa Onkivedellä Lapinlahdella. Niistä kumpikaan ei kuitenkaan ole ollut vastenmielinen tehtävä, päinvastoin. Tällä viimeisimmällä kiuasversiolla riittää löy lyä talvellakin useita tunteja/ lämmityskerta, ja kesällä tietysti enemmän. Reilulla kahdella puusylyksellisellä savusauna on lämmin ja lämmittäminen kestää vain noin kaksi ja puoli tuntia. Samalla lämpiää myös pesuvesi sopivan lämpöiseksi. Kiuas on tarkoitettu perhesaunaan. Se ei sovellu suuriin yhteissaunoihin. Tarkoin harkittu rakenne ja materiaalit sekä erikoispiirteet erottavat kiukaan tavallisesta ja perinteisistä savusaunan kiukaista. - Yleinen ongelma savusaunan kiukaissa on kivitilan leviäminen ja hajoaminen hallitsemattomasti, joka puolestaan tuo eteen paloturvallisuusriskin ja korjaustarpeet. - Samoin jonkunmoinen päänvaiva on pesuveden lämmittäminen vaivattomasti. Sauna 2/ Näihin seikkoihin ja ominaisuuksiin alkujaan kiinnitin huomiota omassa saunassamme. Kiukaan kehitystyö alkoi siten itse asiassa jo 1977, kun ostimme mökkimme. - Savusaunassa oli vanha kiuas, joka oli maan alta lämmitettävä. Siinä ei riittänyt happi hyvään palamiseen ja löylyt olivat aina huonot ja kitkuiset. Ennätin tehdä ja testata useampia kiuastyyppejä ja rakenteita, jotka kaikki hajosivat ajan myötä, kunnes 1999 sain ahaa-elämyksen. - Kysyin itseltäni onko mahdollista valmistaa hajoamaton, pitkäikäinen ja paloturvallinen kiuas, jossa vesi lämpenee vaivattomasti. Näin syntyi kiukaalle pyöreä perusrakenne. Keskeisintä kiukaassa on juuri rakenne ja materiaalit: muototiili, tulen kestävä tiili, valuteräs ja ruostumaton teräs. Ja kun perinteisessä kiukaassa palamiseen tarvittava ilma tulee vain etutäyttöaukosta, tässä happea tulee vielä kiukaan takaa kahdesta ilmaaukosta. Lämpö kohdistuu löylykiviin, sekä hallitusti kiukaan osana olevaan vesivaippaan. Kiuasta on nyt testattu ja koekylvetty yli kymmenen vuotta kymmenessä saunassa lähinnä Ylä-Savon alueella. - Savusaunoja tehdään nykyään kiihtyvään tahtiin ja kiuas on savusaunassa ehdottomasti ratkaisevin ja vaikein asia hyvien löylyjen saamisessa. Savusaunasta minulla on kokemusta vaikka muille jakaa. - Perhesaunan rakennus itsessään ei saa olla mitoiltaan mikään "kirkko". Sisäkorkeudelle omat rajansa, eikä sisämitat saa ylittää kolme kertaa kolme metriä. Savusaunan löylykiveksi kelpaa vain pyöreä luonnon "mukulakivi" ja vahvat perustelutkin tähän löytyy. Savusaunan lämmittäminen on taidetta pienine nikseineen ja yksi parhaimmista nautinnoista kylpemisen lisäksi. - Ensimmäiset pesälliset pitää polttaa ovi täy-

13 Olavi Hiltusen suunnittelema savusaunan kiuas. Kiuas voi olla vasenkätinen ja oikeakätinen. sin auki, savulle on oltava vapaat reitit. Loppusilauksen lämmitykselle antaa riittävä "siintyminen" ja häkälöylyt. ** Yleisiä huomioita ja esivalmisteluja ** Savusaunan lämmitykseen saa käyttää vain lehtipuuta, kuitenkin suositellaan käytettäväksi koivua suuren lämpöarvonsa vuoksi. Käytettävä polttopuun pituus valitaan tulipesän koon mukaan. Tuhkat ja hiilet poistetaan tulipesästä ennen lämmityksen aloitusta. Lauteiden istuinosat poistetaan tai suojataan nokeentumiselta saunan rakenteista ja tyypistä riippuen. Lattiarallit poistetaan tulipesän edestä tulipalovaaran vuoksi. Saunasta poistetaan pesuaineet ja pesuvälineet lämmityksen ajaksi. Vedenlämmitysastia täytetään vedellä hieman vajaaksi jättäen. Savusaunan lämmitysaika kylpykuntoon kestää 2,5 3 tuntia. Olen valmistanut kiukaitani tänne Ylä-Savon alueelle 10 kpl ja testannut niitä nyt 10 vuoden ajan. Kokemukset on hyvät ja oma intressini on saada toimiva keksintöni laajempaan tuotantoon ja sitä kautta käyttöön laajenevalle suomalaiselle savusaunan ystäväkunnalle. TIETOLOOTA: Savusaunan kiuas by Olavi Hiltunen Kuuluu perhesaunojen teholuokkaan Mitoiltaan 85 x 85 cm, pyöreä. Koostuu tulenkestävästä tulipesästä, palomuurikehästä, kiviarinasta, kiehuntasuojasta, vaippamaisesta RST-vesisäiliöstä, löylykivistä ja "tuhkaperhosesta". Pitkäikäinen ja hajoamaton rakenne. Lämmitysaika n. 2,5 tuntia. Energiataloudellinen. Suojattu Suomessa hyödyllisyysmallilla. Sauna 2/

14 Marja Hynninen Keskellä Espoota savusaunan löylyissä Piukea tiistaipakkanen Espoon keskustassa. Maisemaa valaisee keskiaikaisen kivikirkon pääty. Matala savusauna kyyhöttää lumivallien takana. Heikko kynttilänvalo kajastaa ikkunan takaa: tervetuloa saunomaan! Sauna on Suomen vanhin, yhä käytössä oleva savusauna. Se rakennettiin vuonna 1839 Sunan talon saunaksi. Talovanhus on aikojen saatossa säästynyt tulipaloilta. Sauna modernisoitiin 1950-luvulla. Se sai betonilattian, löyly- ja suihkuhuoneen sekä uloslämpiävän kiukaan. Ulkoasu säilyi ennallaan. Espoon keskustan ikiomat lemmikkikulkurit löysivät saunan 1960-luvulla ja tekivät sen kodikseen. Paikkahan on paras mahdollinen: keskellä kaupunkia, joen rannalla, lähellä kirkkoa, ei häiritsevää ohikulkuliikennettä. Kiukaalla on kokoa Joukko saunomisintoisia ihmisiä näki saunan, ihastui ja mietti, mitä tehdä. He perustivat Kuninkaantien saunaseuran vuonna Seura sai Espoon kaupungin omistaman savusaunan hallintaansa. Saunan silloiselle asukkaalle löytyi ajanmukaisempi asunto muualta ja saunaa päästiin kunnostamaan. Vastaperustetun saunaseuran jäsenet ryhtyivät itse heti tuumasta toimeen. Saunavanhus kunnostettiin suurella pieteetillä Museoviraston valvonnassa. - Kauniaisista löytyi vanha rouva, joka muisti, että kiuas oli aikanaan saunan oven vieressä heti vasemmalla ja niin suuri, että se täytti neljäsosan saunasta, kertoo Kuninkaantien saunaseuran perustajajäsen Markus Torkki. Tuo tieto oli kullanarvoinen kunnostajille. Kuka osaisi, kenellä olisi taito tehdä juuri oikeanlainen sielu savusaunalle? Kiukaan suunnittelu uskottiin kirjailija Antti Hyrylle. Hän saikin viime vuonna Finlandia-palkinnon teoksellaan Uuni, eikä syytä. Piirustukset Hyry lähetti kesäpaikaltaan Kuivaniemeltä telefaksilla. Espooseen. Sauna 2/ Ja taas tuumasta toimeen: tarvittiin kiviä, miehiä, käsiä, tekijöitä. Heitä löytyi seuran jäsenistä ja tuttavapiiristä. Seuramme tase on saunan edessä rinteessä, naurahtaa Markus Torkki ja kertoo, että kiuaskiviä hankittiin aikanaan tuplasti ja vaihtokivet ovat jo valmiina odottamassa. Kiuas vie nytkin neljäsosan saunasta. Se on entisellä paikallaan oven vieressä vasemmalla. Muovivateja saunassa ei näy. Tummat emalivadit ovat kuin muisto mummolasta silloin ennen. Lauteille noustaan lautatikkaita pitkin, askelmien välit suosivat pitkäkinttuisia. Tilaa on reippaasti noin kymmenelle löylyn ystävälle. Kirjailijan suunnittelema kiuas ei kitsastele: lempeää savulöylyä riittää.

15 Uusi takka, vanhaa panelointia Pukuhuoneen vanha muuripata poistettiin ja tilalle muurattiin takka. Saunan seinälle jätettiin vanhaa panelointia näkyviin arkkitehtien ohjeitten mukaan. Saunavanhuksellakin on ollut hurja nuoruutensa. Veden saunojat saivat viereisen koulun pannuhuoneesta noin 50 metrin pituisella letkulla. Hankalaa, mutta toimi. Vesijohto olisi tietysti kätevämpi, pohtivat saunojat. Saunoja ja kirjailija Arto Paasilinna kirjoitti anomuksen asiasta Espoon kaupungille. Eri vaiheitten jälkeen se tuotti tuloksen: saunassa on nyt toimiva vesijohto. Helmikuisen saunaillan naissaunojat olivat innoissaan. Suuret lauteet korkealla pesutilan päällä, säkkikangasta istuinalustana, savunmustat seinät ja illan pehmeä pimeys keskellä suurkaupunkia. Pakkasesta huolimatta enkeleitä syntyi hankeen koiranulkoiluttajien iloksi. Ensikertalaisetkin tekivät mustia meikkejä hipiälleen, nauttivat savusta ja noesta täysin siemauksin. Ja mikäs sen mahtavampaa: kylpeä Antti Hyryn kiukaan lämmössä ja palata kotiin pakkasen halki Uunin pariin. Kuninkaantien saunaseurassa on 36 jäsentä. Sauna lämpiää pari kertaa viikossa miehille ja Saunasisko Ritva-Liisa Luomaranta nokisena jäähyllä naisille. Lämmittämisestä huolehtivat seuran jäsenet ja sertifioidut lämmittäjät. Muista vastata keskiaukeaman jäsenkyselyyn, kiitos! Kerro myös, mitä aiheita haluaisit Sauna-lehden käsittelevän ja miten kehittäisit lehteä? Sauna 2/

16 Marja Hynninen Luther-hotellin sauna Wittenbergissä Yksi suihku - yhdeksän lepotuolia Wittenbergin keskustan Luther-hotellissa on nimen lisäksi myyntivalttina myös sauna. Se sijaitsee talon ylimmässä, viidennessä kerroksessa. Ikkunoista avautuvat itä-saksalaiset kattonäkymät ja kelmeä kuu taivaalla. Hotellivieraalta ei peritä saunan käytöstä lisämaksua. Saunaa ei myöskään varata sen kummemmin. Sinne vain kävellään sisään aukioloaikana kello kymmeneen saakka illalla. Miesten ja naisten vuoroja ei tässä saunassa tunneta. Pukuhuoneita on tasan yksi. Miehet ja naiset riisuutuvat ja sujauttelevat vaatteitaan lukittaviin pukukoppeihin kyyristelleen ja selkää kääntäen. Ja sitten suihkuun, siihen yhteen ja ainoaan, joka saunasta löytyy. Suihkuun muodostuu muutaman hengen jono. Löylyhuone saunaosaston keskellä on pienenniukka ja ikkunaton. Sinne mahtuu kolme neljä ihmistä. Sikäläisen mittapuun mukaan kolme mahtuu makuulle. Puisia päänaluksia on kolme. Kiuas vaikuttaa hyvin pieneltä, lähes symboliselta, mutta kyllä se kotoisasti sihahtaa, kun löylyä heittää. Lämpö pysyttelee noin 70 asteessa. Olotila on kuin laatoitettu suuri kylpyhuone löylyhuoneen ympärillä. Mukavat, säädettävät lepotuolit on aseteltu kahden ryhmiin. Tuolien vieressä on pienet pöydät ja pöydillä hotellin esitteitä juomahinnastoineen. Oleellista tuntuu olevan löylyn jälkeinen olo ja tila: sen kertoo vilvoittelutilojen sisustus.on kookkaita huonekasveja, tauluja seinillä, radio ja runsas valikoima klassista musiikkia. Löylyhuoneen oven pielessä on tarkat, kuvitetut saunomisohjeet: 1. Peseydy 2. Kuivaa itsesi hyvin. 3. Ota lämmin jalkakylpy (ohjetaulun kuvassa ihminen istuu saunan lauteilla jalat vadissa). 4. Asetu makuulle 10 minuutiksi. Voit heittää löylyä, jos haluat. 5. Nouse istumaan ja istu viisi minuuttia. 6. Liiku raittiissa ilmas- sa. (Saunassa on kattamaton kattoterassi tätä varten.) 7. Ota kylmä suihku. 8. Lepää 15 minuuttia. 9. Voit halutessasi mennä solariumiin. 10. Juo mehua tai mineraalivettä. Halutessasi voit käydä löylyhuoneessa makuulla kaksi-kolme kertaa. Arvoitukseksi jäi, miksi alkusuihkun jälkeen piti kuivata iho huolellisesti. Ja miksi heti aluksi piti pistää jalat vatiin, jota saunassa ei ollut. Raittiissa ilmassa liikkumisellakin oli omat ongelmansa. Kattoterassi oli sateella märän liukas. Mutta löylyä riitti suomalaiselle sopivasti ja Luther-hotellin saunalepotuoliin lähes nukahti. Kukaan ei tullut hätistelemään saunojia pois, vaikka määräaika oli ohitettu aikoja sitten. Luther-hotellin saunan lepotila (alla). Sauna 2/

17 Vierailu saunalla helmikuussa 2010 Helmikuun aurinkoisimpana torstaina saunaseuralla vieraili kaksi erasmus-vaihdossa olevaa opiskelijaa, Isabel Azoreilta sekä Angela Portugalista. Ensimmäinen reaktio ajatukseen uida jäisessä vedessä sekä istua kuumassa saunassa ja kaikki tämä vielä kovalla pakkasella sai tyttöjen sukulaiset kotimaassaan suhtautumaan varauksella koko ideaan mutta suvun varoituksista huolimatta vierailu kuitenkin päätettiin toteuttaa. Valittuna torstaina saunaseura näytti parhaat puolensa. Saunat olivat loistavasti lämmitetyt, kaikki saunasiskot olivat niin ystävällisiä ja kannustavia, kahvion tarjoama piirakka ja letut olivat maukkaita, vihtakin oli mitä mainioin. Tytöt viihtyivät saunassa yli neljä tuntia vihtoen innokkaasti ja käyden peräti kaksi kertaa uimassa. Kiitos kaikille paikalla olleille, teitte tyttöjen vierailusta onnistuneen ja ikimuistoisen. Saunaemäntänä toiminut Kaija B. *********************************************** Saunapalo Kuva: Seppo Pukkila. Sauna 2/

18 Teksti Risto Elomaa Kuvat Sakari Oka Kylvystä lennolle tai lennolta kylpyyn Helsinki Vantaalla Finnair on avannut ennen joulu ViaSpa kylpylän Helsinki Vantaan lentokentän Non Schengen terminaalissa, mikä mahdollistaa lähdön vaikkapa suoraan saunan lauteilta Tokion lennolle. Tähän asti tuohon on tarvittu taksimatka Flamingon AviaSpa kylpylään. Ja suuri ero on siinä, että ViaSpahan mennään vasta sitten, kun on käyty läpi turvatarkastukset ja passintarkastus eli kylvystä voi nousta vasta koneeseen kutsuttaessa. ViaSpa on siis avoinna kaikille Non-Schengen terminaalin asiakkaille. Aukioloajat ovat joka päivä ja hoitoja saa pari tuntia lyhyempään. Finnairin business luokan matkustajille sekä kulta ja platinakortin omaaville pelkkä kylpyläkäynti on ilmainen, mutta hoidot ja vaikkapa saunaolut maksavat. Muuten pelkästä kylpyläkäynnistä saa maksaa 45 euroa, paitsi, jos ottaa myös jonkun hoidon, jolloin pääsymaksu putoaa puoleen. Hintaan sisältyy pyyhe, kylpytakki, tossut sekä pesuaineet. Hoitoja on tarjolla parikymmentä ja käsittelyt kestävät 10 minuutista puoleen tuntiin ja maksavat euroon. Hoidot voi ja on parasta varata etukäteen. Sauna Seuran testausjoukkue oli kutsuttu tutustumaan ViaSpahan helmikuussa heti aamusta, jolloin paikalla olisi hyvin tilaa. Kylpylä on osa uutta Finavian hallinnoimaa terminaalia. Finnair on vuokrannut kylpylän Finnavialta toistaiseksi. Perussuunnittelu on tehty Finnavian omana työnä. Kylpylä itsessään on tilattu kokonaisuutena itävaltalaiselta Veljekset Haslauerilta, joka toimittaa jopa erilaiset öljyt ja hoitoaineet yms. Kurland - tavaramerkillä kylpylään. Mainittakoon, että Flamingon AviaSpan on toimittanut sama Haslauer. Saunoja on valittavana viisi, jotka kaikki ovat siis itävaltalaista suunnittelua ja toteutusta. Ihmetyttää hieman, minne suomalainen sauna- ja kylpyläosaaminen kilpailutuksessa on jäänyt. Höyrysauna (Steambath) muistuttaa diskoa. Katossa välkkyvät eriväriset valot ja musiikki jytää melkoisen kovaa. Höyryä riittää saunassa niin, että valojen väri heijastuu höyrypilviin, mutta lämpöä voisi olla enemmän. Höyrysuuttimen päälle voi laittaa erilaisia hajustepusseja halutessaan. Havusaunassa (Brechtelbath) on nurkassa kummallisen näköinen lämmityslaite, josta tulee jonkinlaista höyryä, jonka ilmeisesti pitäisi lämmittää ko. tila. Lattialla on kuusenoksia, jotka tällä kerralla olivat aivan kuivia ja kuusen piikkejä riittikin jalkapohjista poistettavaksi seuraavaan saunaan asti. Tuon lämmitysaparaatin kummallakin puolella on kaksi korkeaa tuolia kuin tenniskentän tuomareilla. Tällä kertaa havut oli unohdettu vaihtaa eikä saunassa ollut havun tuoksua, jonka pitäisi olla moneen asiaan terveellistä ulkona olevan selityksen mukaan. Normaaliasiakasta ei nuo kuivat neulaset pistele, sillä heille on annettu käynnin alussa myös tossut. Kivisaunassa (Stonebath) on kiviset lauteet ja todellinen insinööritaidon ihme lämmönkehittäjänä. Kiukaan keskellä on vastapainolla va- Sauna 2/

19 ViaSpan viehättävä opas Heini (edellinen sivu). Yleiskuva kylpylästä. Lentokentästä muistuttavat seinällä olevat monitorit (yllä). rustettu vipu, joka nostaa 5 minuutin välein kiukaasta metallihäkkyrää, jossa on ämpärillinen kiviä. Tuon kivikasan laite siirtää vieressä olevaan metallipataan kaksi kertaa. Ilmeisesti kivien pitäisi olla niin kuumia, että vettä höyrystyy reilusti ja syntyy löylyn tunne. Jotenkin jäi kuitenkin sellainen kuva, että kivimäärän lämpösisältö on laskettu väärin tai sitten saunassa ei ole tarkoituskaan päästä yli asteen lämpötilan. Laitteiston toiminnan ihmettely on mielenkiintoinen ohjelmanumero. Varsinainen suomalainen sauna oli jo kertaalleen ehtinyt palaa, mutta oli taas käytössä. Saunassa on kohtalaisen kokoinen EOS sähkökiuas, jossa on muutama kivi. Punaisena hehkuvat vastukset ovat näkyvissä ja löylyvesi höyrystyy niistä. Lämpötila saunassa oli noin 80 astetta. Lauteet ovat varsin korkeat ja hiemankin huonoilla jaloilla varustetun henkilön on vaikeaa päästä ylälauteelle. Missään ei ole myöskään kaiteita tai edes tukia, joista voisi ottaa kiinni. Nämä turva-asiat on syytä korjata pian. Kiukaan ympärillä on kunnon suojakaide. Saunan yläreunassa on koko seinän mittainen ikkuna, josta näkee sekä altaalle että edelleen ulos kentälle. Runsasluminen lentokenttä on mukavannäköinen maisema. Molemmilla pitkillä seinillä on lämpömittarin lisäksi ainakin japanilaisille pakolliset kaksi tiimalasia. Saunassa saa heittää löylyä ja löylyvettä varten on Itävallasta tuotu komea kiulu. Itävaltalainen kokopuusta tehty löylykauha sen sijaan oli jo kokonaan haljennut ja jouduimme turvautumaan muovimukiin. Kylpemisen lopuksi voi hieroa itseään jäämurskalla, jota saunan nurkalla oleva putki syöksee. Hyvä yksityiskohta. Kylpylä itse on sisutettu skandinaavisen pelkistetysti ja työn laatu on keskimäärin hyvää. Värit ovat vaaleita, harmaata, ruskeaa ja vihreää. Sauna 2/

20 Kaikkialla on väljää ainakin jos asiakkaita on vain se mainittu max. 20 henkeä kerrallaan. Tilaahan kylpylässä on arviomme mukaan moninkertaiselle joukolle. Lentokenttäolosuhteista muistuttaa salin seinällä olevat tulevien ja lähtevien lentojen näytöt. Mineraalivesialtaassa pitäisi soida musiikki pinnan alla, mutta emme päässet sitä testaamaan, sillä allas oli suljettu. Altaan vieressä on useita lepotuoleja. Mosaiikkipintaiset lepotuolit lämpenevät ja lisäävät rentouttavaa oloa. Nahkatuolit ovat nekin varsin miellyttäviä. Kaikista lepotuoleista on upea näköala lentokentälle koko seinän mittaisesta korkeasta ikkunasta. Tuolissa leväten ja mehua ryystäen on mukava bongata erilaisia lentokoneita, jotka purkavat ja lastaavat ikkunoiden toisella puolen. Ellei mehutarjoilu riitä, on läheisestä baarista saatavassa maksua vastaan muutakin juotavaa. Juomien kuten muunkin laskutuksen osalta kaikki hoituu erikoisrannekkeella, jonka saa sisään tullessaan. Ranneke avaa ja sulkee myös mm. vaatekaapit. Emme kokeilleet mitään hoitoja, mutta useita hienosti sisustettuja hoitohuoneita näytti paikalla olevan. Toiminta on ulkoistettu samaan tapaan kuin Vaskiniemessä, mikä on saattanut vaikuttaa siihen, että asiakkailla on ollut vaikeuksia varausten varmistamisessa. Myös täällä ainakin osa hoitotuotteista on Haslauerin Kurland-sarjaa. ViaSpa on mielenkiintoinen konsepti. Itse en ole törmännyt varsinaisesti lentokentällä olevaan kylpylään. Sen sijaan useilla kentillä on saunoja ja kylpylöitä lentokenttähotelleissa tms. Vanhimpia omia kokemuksiani on mm. Frankfurtin kentän Steigenberger-hotellin yläkerroksen suomalainen sauna. Ja onhan Vantaallakin ollut muutaman vuoden tuo Flamingo hotellin AviaSpa 10 minuutin taksimatkan päässä. Testausryhmämme päätyi siihen, että kylpylä on varmasti mukava käyttää esim. tultuaan mannertenväliseltä lennolta Suomeen ja jatkolennon ja tulolennon väliin jää muutama tunti hukka-aikaa. Samoin paikka on mielenkiintoinen silloin, kun lähtö viivästyy reilusti, mitä Sauna 2/

muuripadat & vesisäiliöt

muuripadat & vesisäiliöt LÖYLYN LÄHTEILLÄ PUULÄMMITTEISET KIUKAAT muuripadat & vesisäiliöt LEGENDAARINEN, KERTALÄMMITTEINEN AK-KIUAS 1 Parhaat löylyt tulevat yhä puulla lämmittäen Tervetuloa aidon löylyn lähteille! SISÄLLYS s.

Lisätiedot

TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA

TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA IKI-Kiuas Oy teetti tämän tutkimuksen saatuaan taloyhtiöiltä positiivista palautetta kiukaistaan. Asiakkaat havaitsivat sähkölaskujensa pienentyneen,

Lisätiedot

AK-kiukaat Tuotemallisto 2013

AK-kiukaat Tuotemallisto 2013 Kertalämmitteiset AK-kiukaat Tuotemallisto 2013 Aidon lämmön lähteillä. Legendaarinen & jäljittelemätön Legendaarisen Aito AK-kiukaan pitkistä ja pehmeän hapekkaista löylyistä on moni löytänyt saunomisen

Lisätiedot

KUOPION STEINERPEDAGOGIIKAN KANNATUSYHDISTYS RY

KUOPION STEINERPEDAGOGIIKAN KANNATUSYHDISTYS RY KUOPION STEINERPEDAGOGIIKAN KANNATUSYHDISTYS RY SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Kuopion steinerpedagogiikan kannatusyhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Kuopion kaupunki.

Lisätiedot

1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. ja sen kotipaikka on Tampereen kaupunki.

1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. ja sen kotipaikka on Tampereen kaupunki. Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. Rek.nro 149.234 Ensirek.pvm 13.6.1988 PIRKKA-HÄMEEN MEHILÄISHOITAJAT RY:N SÄÄNNÖT 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. ja sen kotipaikka

Lisätiedot

Pilvenmäen Ravinaiset ry:n säännöt

Pilvenmäen Ravinaiset ry:n säännöt Pilvenmäen Ravinaiset ry:n säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Pilvenmäen Ravinaiset ry ja sen kotipaikka on Forssan kaupunki. 2 Tarkoitus Yhdistyksen tarkoituksena on edistää

Lisätiedot

LÖYLYN LÄHTEILLÄ AITO KIUKAAT. 16-24, Verkko ja SK WWW.NARVI.FI

LÖYLYN LÄHTEILLÄ AITO KIUKAAT. 16-24, Verkko ja SK WWW.NARVI.FI LÖYLYN LÄHTEILLÄ AITO KIUKAAT 16-24, Verkko ja SK WWW.NARVI.FI Yleisiä ohjeita kiukaan valintaan Sauna on suomalaisille paikka, jossa rentoudutaan ja nautitaan. Nautinnon takaamiseksi tulee kiukaan valinnassa

Lisätiedot

VANTAAN LIIKE- JA VIRKANAISET RY YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT. sivu 1/5 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA KIELI

VANTAAN LIIKE- JA VIRKANAISET RY YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT. sivu 1/5 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA KIELI sivu 1/5 VANTAAN LIIKE- JA VIRKANAISET RY YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA KIELI Yhdistyksen nimi on Vantaan liike- ja virkanaiset ry. Yhdistyksen kotipaikka on Vantaa. Yhdistys on suomenkielinen.

Lisätiedot

OHJELMISTOYRITTÄJÄT R.Y:N SÄÄNNÖT. 1 Nimi ja kotipaikka

OHJELMISTOYRITTÄJÄT R.Y:N SÄÄNNÖT. 1 Nimi ja kotipaikka OHJELMISTOYRITTÄJÄT R.Y:N SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Ohjelmistoyrittäjät r.y., jota näissä säännöissä kutsutaan Yhdistykseksi. Kansainvälisissä yhteyksissä voidaan yhdistyksen nimestä

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Saunaseura Vastaisku ry ja sen kotipaikka on Helsinki.

Yhdistyksen nimi on Saunaseura Vastaisku ry ja sen kotipaikka on Helsinki. SAUNASEURA VASTAISKU RY 1(5) 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Saunaseura Vastaisku ry ja sen kotipaikka on Helsinki. 2. Tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistys pyrkii edistämään yhteistyöverkoston

Lisätiedot

EMO. Espoon musiikkiopisto. Espoon musiikkiopiston kannatusyhdistys ry:n säännöt

EMO. Espoon musiikkiopisto. Espoon musiikkiopiston kannatusyhdistys ry:n säännöt EMO Espoon musiikkiopisto Espoon musiikkiopiston kannatusyhdistys ry:n säännöt 2 ESPOON MUSIIKKIOPISTON KANNATUSYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Espoon musiikkiopiston kannatusyhdistys Esbo

Lisätiedot

Kiukaat Puu- ja sähkölämmitteiset Tuotemallisto 2012. Aidon lämmön lähteillä.

Kiukaat Puu- ja sähkölämmitteiset Tuotemallisto 2012. Aidon lämmön lähteillä. Kiukaat Puu- ja sähkölämmitteiset Tuotemallisto 2012 Aidon lämmön lähteillä. Perinteikäs & moderni Aina ajankohtainen ja jäljittelemätön Aito vie saunojan aidon lämmön lähteille. Aito-kiukailla saunotaan

Lisätiedot

Aito kiukaat PUU- JA SÄHKÖLÄMMITTEISET TUOTEMALLISTO 2015. Aidon lämmön lähteillä.

Aito kiukaat PUU- JA SÄHKÖLÄMMITTEISET TUOTEMALLISTO 2015. Aidon lämmön lähteillä. Aito kiukaat PUU- JA SÄHKÖLÄMMITTEISET TUOTEMALLISTO 2015 Aidon lämmön lähteillä. Perinteikäs & moderni Aina ajankohtainen ja jäljittelemätön Aito vie saunojan aidon lämmön lähteille. Aito-kiukailla saunotaan

Lisätiedot

SUOMEN GOLFKENTÄNHOITAJIEN YHDISTYS FINNISH GREENKEEPERS ASSOCIATION RY

SUOMEN GOLFKENTÄNHOITAJIEN YHDISTYS FINNISH GREENKEEPERS ASSOCIATION RY Hallituksen sääntömuutosehdotus kevätkokoukseen 2012 7 Jäsenmaksut Yhdistyksen syyskokous päättää jäsenmaksuista hallituksen esityksen perusteella. A-, B- ja C-jäsenillä sekä kannatusjäsenillä voi olla

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi on Lahden Formula K-kerho. Yhdistyksen kotipaikka on Lahden kaupunki ja toiminta-alue Lahden talousalue.

1 Yhdistyksen nimi on Lahden Formula K-kerho. Yhdistyksen kotipaikka on Lahden kaupunki ja toiminta-alue Lahden talousalue. Lahden Formula K-kerhon säännöt Lahden Formula K-kerho r.y. 1 Yhdistyksen nimi on Lahden Formula K-kerho. Yhdistyksen kotipaikka on Lahden kaupunki ja toiminta-alue Lahden talousalue. 2 Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society. nimisen yhdistyksen säännöt

Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society. nimisen yhdistyksen säännöt Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society nimisen yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society Yhdistyksen kotipaikka on Tampere. 2

Lisätiedot

Finnish Bone Society. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki

Finnish Bone Society. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki Finnish Bone Society Yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki 3 Yhdistyksen tarkoituksena on toimia yhdyssiteenä luututkimuksesta kiinnostuneiden

Lisätiedot

Sähkökiukaat. Älykäs. Ja kaunis.

Sähkökiukaat. Älykäs. Ja kaunis. Sähkökiukaat Älykäs. Ja kaunis. Tulikivi Sauna. Uuden ajan saunanautinto. Tulikivi SAUNA tarjoaa uuden ajan saunanautintoja. Ennennäkemättömän moderni muotoilu ja innovatiiviset elektroniikkaratkaisut

Lisätiedot

1. Yhdistyksen nimi on Tampereen seudun Omaishoitajat ry ja kotipaikka Tampere. Yhdistyksen toiminta-alueena on koko Pirkanmaa.

1. Yhdistyksen nimi on Tampereen seudun Omaishoitajat ry ja kotipaikka Tampere. Yhdistyksen toiminta-alueena on koko Pirkanmaa. 1(3) YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi on Tampereen seudun Omaishoitajat ry ja kotipaikka Tampere. Yhdistyksen toiminta-alueena on koko Pirkanmaa. 2. Yhdistyksen tarkoituksen on toimia omaishoitajien

Lisätiedot

Kiukaat PUU- JA SÄHKÖLÄMMITTEISET TUOTEMALLISTO 2014. Aidon lämmön lähteillä.

Kiukaat PUU- JA SÄHKÖLÄMMITTEISET TUOTEMALLISTO 2014. Aidon lämmön lähteillä. Kiukaat PUU- JA SÄHKÖLÄMMITTEISET TUOTEMALLISTO 2014 Aidon lämmön lähteillä. Perinteikäs & moderni Aina ajankohtainen ja jäljittelemätön Aito vie saunojan aidon lämmön lähteille. Aito-kiukailla saunotaan

Lisätiedot

YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT. 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Stadin Slangi ry ja sen kotipaikka on Helsinki.

YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT. 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Stadin Slangi ry ja sen kotipaikka on Helsinki. YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Merkitty rekisteriin 26.03.1996 Jäljennös annettu 18.02.2015 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Stadin Slangi ry ja sen kotipaikka on Helsinki. 2. Tarkoitus ja toiminnan

Lisätiedot

EMPON OMAKOTIYHDISTYS RY

EMPON OMAKOTIYHDISTYS RY 1 EMPON OMAKOTIYHDISTYS RY Hyväksytty yhdistyksen syyskokouksessa 25.11.2004 ja kevätkokouksessa 10.2.2005. Merkitty Patentti- ja rekisterihallituksen yhdistysrekisteriin 5.5.2006. 1 Nimi, kotipaikka ja

Lisätiedot

Tampereen Seudun Mobilistit ry

Tampereen Seudun Mobilistit ry YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1 NIMI JA KOTIPAIKKA 2 TARKOITUS JA TOIMINTA 3 JÄSENET Tampereen Seudun Mobilistit ry Yhdistyksen nimi on Tampereen Seudun Mobilistit Ry. Yhdistyksen kotipaikka on Tampere. Yhdistyksestä

Lisätiedot

Yhdistys toimii Suomen Musiikinopettajien liitto ry:n alaisena valtakunnallisena jäsenyhdistyksenä.

Yhdistys toimii Suomen Musiikinopettajien liitto ry:n alaisena valtakunnallisena jäsenyhdistyksenä. VARHAISIÄN MUSIIKINOPETTAJAT ry SMÅBARNS MUSIKLÄRARE rf SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI TARKOITUS JA TOIMINTA 1 Yhdistyksen nimi on Varhaisiän musiikinopettajat ry, Småbarns Musiklärare rf. Yhdistyksen nimistä

Lisätiedot

Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt.

Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt. Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt. 1. Yhdistyksen nimi on Hämeenlinnan Kameraseura ry, ja sen kotipaikka on Hämeenlinnan kaupunki. Seura toimii Hämeenlinnassa. 2. Seuran tarkoituksena on edistää ja kohottaa

Lisätiedot

SÄHKÖKIUKAAT WWW.NARVI.FI

SÄHKÖKIUKAAT WWW.NARVI.FI SÄHKÖKIUKAAT WWW.NARVI.FI Yleisiä ohjeita kiukaan valintaan Sauna on suomalaisille paikka, jossa rentoudutaan ja nautitaan. Nautinnon takaamiseksi tulee kiukaan valinnassa ottaa huomioon yleisiä rakenteellisia

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry. Sen kotipaikka on Turun kaupunki ja toimintaalueena

Yhdistyksen nimi on Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry. Sen kotipaikka on Turun kaupunki ja toimintaalueena Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry:n säännöt 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry. Sen kotipaikka on Turun kaupunki ja toimintaalueena Varsinais-Suomi. Yhdistys

Lisätiedot

Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään

Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään DI, TkT Sisältö Puulla lämmittäminen Suomessa Tulisijatyypit Tulisijan ja rakennuksessa Lämmön talteenottopiiput Veden lämmittäminen varaavalla

Lisätiedot

laatua järkevään hintaan! Kiukaat Puu- ja sähkölämmitteiset Tuotemallisto 2012

laatua järkevään hintaan! Kiukaat Puu- ja sähkölämmitteiset Tuotemallisto 2012 laatua järkevään hintaan! Kiukaat Puu- ja sähkölämmitteiset Tuotemallisto 2012 1 perinteikäs. Lähes puolen vuosisadan ajan Kota-kiukaat ja -muuripadat ovat tarjonneet ahkerille saunojille laatua järkevään

Lisätiedot

Varaavien uunien lämmitysohjeita

Varaavien uunien lämmitysohjeita Varaavien uunien lämmitysohjeita HRRRRR!!! TÄNNEHÄN JÄÄTYY Uunin valmistaja tai muuraaja antaa käyttöohjeet valmistamalleen uunille. Uuden tulisijan lämmitys aloitetaan varovasti. Seuraavat ohjeet on laadittu

Lisätiedot

1. YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Suomen Erikoiskuljetusten Liikenteenohjaajat SEKLI ry ja sen kotipaikka on Lahti.

1. YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Suomen Erikoiskuljetusten Liikenteenohjaajat SEKLI ry ja sen kotipaikka on Lahti. SUOMEN ERIKOISKULJETUSTEN LIIKENTEENOHJAAJAT SEKLI RY YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 9/2013 1. YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Suomen Erikoiskuljetusten Liikenteenohjaajat SEKLI ry ja sen kotipaikka

Lisätiedot

Liitto voi hankkia ja omistaa kiinteää omaisuutta sekä vastaanottaa lahjoituksia ja testamentteja.

Liitto voi hankkia ja omistaa kiinteää omaisuutta sekä vastaanottaa lahjoituksia ja testamentteja. 1 SÄÄNNÖT 11.8.2010 NAISTEN VALMIUSLIITTO RY Nimi 1 Yhdistyksen nimi on Naisten Valmiusliitto ry, Kvinnornas Beredskapsförbund rf, josta jäljempänä käytetään nimitystä liitto. Sen kotipaikka on Helsingin

Lisätiedot

OULUN SEUDUN OMAISHOITAJAT JA LÄHEISET RY SÄÄNNÖT

OULUN SEUDUN OMAISHOITAJAT JA LÄHEISET RY SÄÄNNÖT OULUN SEUDUN OMAISHOITAJAT JA LÄHEISET RY SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset ja sen kotipaikka on Oulun kaupunki. Yhdistys on paikallisyhdistys

Lisätiedot

LOPEN TEATTERIYHDISTYS R.Y.:N SÄÄNNÖT. 1 Yhdistyksen nimi on Lopen Teatteriyhdistys ry. ja sen kotipaikka on Lopen kunta.

LOPEN TEATTERIYHDISTYS R.Y.:N SÄÄNNÖT. 1 Yhdistyksen nimi on Lopen Teatteriyhdistys ry. ja sen kotipaikka on Lopen kunta. 1(6) LOPEN TEATTERIYHDISTYS R.Y.:N SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Lopen Teatteriyhdistys ry. ja sen kotipaikka on Lopen kunta. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on toimia teatterista kiinnostuneiden henkilöiden

Lisätiedot

Kapernaumin Kyläyhdistys Ry YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT

Kapernaumin Kyläyhdistys Ry YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Kapernaumin Kyläyhdistys Ry YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Kapernaumin Kyläyhdistys Ry. Se on kaupunginosayhdistys, jonka kotipaikka on Seinäjoen kaupunki. 2. Tarkoitus ja

Lisätiedot

Kirami SUB Merialumiininen uppokamiina. Käyttöohjeet

Kirami SUB Merialumiininen uppokamiina. Käyttöohjeet Kirami SUB Merialumiininen uppokamiina Käyttöohjeet Tiedot & Asennus Tekniset tiedot: Uppokamiina 3mm merialumiinia (AlMg3) Kolme kiinnityskorvaa Ilmanottoa säätelevä kansi Teräksinen ilmanohjauspelti

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi on Pohjois-Suomen Työterveyslääkärit, ruotsiksi Företagsläkarna i Norra Finland. 3 Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys:

1 Yhdistyksen nimi on Pohjois-Suomen Työterveyslääkärit, ruotsiksi Företagsläkarna i Norra Finland. 3 Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys: POHJOIS-SUOMEN TYÖTERVEYSLÄÄKÄRIT r.y. FÖRETAGSLÄKARNA I NORRA FINLAND r.f. SÄÄNNÖT Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Tarkoitus 1 Yhdistyksen nimi on Pohjois-Suomen Työterveyslääkärit, ruotsiksi Företagsläkarna

Lisätiedot

Kiukaat Tuotemallisto 2012. laatua järkevään hintaan!

Kiukaat Tuotemallisto 2012. laatua järkevään hintaan! Kiukaat Tuotemallisto 2012 laatua järkevään hintaan! 1 perinteikäs. Lähes puolen vuosisadan ajan Kota-kiukaat ja -muuripadat ovat tarjonneet ahkerille saunojille laatua järkevään hintaan. Uudet Kota-kiukaat

Lisätiedot

Kerkes-kiuaskivet MIKSI KERKES?

Kerkes-kiuaskivet MIKSI KERKES? Kerkes-kiuaskivet MIKSI KERKES? Huoltoväli pitenee merkittävästi tavallisiin kiviin verrattuna Kiuas ei vaurioidu rapautuvista kivistä ja kestää kauemmin Säästät energiaa nopeamman lämmityksen ja pienentyneen

Lisätiedot

HUOLTOUPSEERIYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT

HUOLTOUPSEERIYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT HUOLTOUPSEERIYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI 1 Yhdistyksen nimi on Huoltoupseeriyhdistys ry. KOTIPAIKKA 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Yhdistyksen toimintaalueeseen kuuluu Suomen

Lisätiedot

Jyväskylän historiallisen miekkailun seuran säännöt

Jyväskylän historiallisen miekkailun seuran säännöt Jyväskylän historiallisen miekkailun seuran säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Jyväskylän historiallisen miekkailun seura ja siitä voidaan käyttää myös epävirallista lyhennettä JHMS. Yhdistyksen

Lisätiedot

DESIGN FORUM FINLAND SUOMEN TAIDETEOLLISUUSYHDISTYS KONSTFLITFÖRENINGEN I FINLAND RY SÄÄNNÖT

DESIGN FORUM FINLAND SUOMEN TAIDETEOLLISUUSYHDISTYS KONSTFLITFÖRENINGEN I FINLAND RY SÄÄNNÖT 15.5.2012 DESIGN FORUM FINLAND SUOMEN TAIDETEOLLISUUSYHDISTYS KONSTFLITFÖRENINGEN I FINLAND RY SÄÄNNÖT 2/6 3/6 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Taideteollisuusyhdistys-Konstflitföreningen

Lisätiedot

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Sporticus ry. Yhdistyksen kotipaikka on Jyväskylän kaupunki. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on edistää ja valvoa jäsentensä opiskelumahdollisuuksia ja ammatillisia

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT

KESKI-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT 1 KESKI-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry, lyhennettynä KSSY. Yhdistyksen kotipaikka on Jyväskylän kaupunki ja sen toiminta-alue

Lisätiedot

Säätiön nimi on Auramo-säätiö ja sen kotipaikka on Espoon kaupunki.

Säätiön nimi on Auramo-säätiö ja sen kotipaikka on Espoon kaupunki. AURAMO-SÄÄTIÖN SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Säätiön nimi on Auramo-säätiö ja sen kotipaikka on Espoon kaupunki. 2 Tarkoitus Säätiön tarkoituksena on tukea: korkeatasoista partiojohtajakoulutusta Suomessa,

Lisätiedot

VÄESTÖLIITTO RY:N SÄÄNNÖT

VÄESTÖLIITTO RY:N SÄÄNNÖT VÄESTÖLIITTO RY:N SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Väestöliitto ry ja sen kotipaikka Helsingin kaupunki. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. 2 Liitto on yhdistyslain tarkoittama poliittisesti

Lisätiedot

SUOMEN AKVARELLITAITEEN YHDISTYS RY 21.10.2014

SUOMEN AKVARELLITAITEEN YHDISTYS RY 21.10.2014 SUOMEN AKVARELLITAITEEN YHDISTYS R.Y:N SÄÄNNÖT Rekisteröity Patentti- ja rekisterihallituksessa 10.7.2009 ja 14.10.2009 (1 ja 5 ) SUOMEN AKVARELLITAITEEN YHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT 1 Nimi ja toiminta-alue Yhdistyksen

Lisätiedot

VALOKUVATAITEILIJOIDEN LIITTO ry. VALOKUVATAITEILIJOIDEN LIITON SÄÄNNÖT Esitys syyskokoukselle 26.11.2014

VALOKUVATAITEILIJOIDEN LIITTO ry. VALOKUVATAITEILIJOIDEN LIITON SÄÄNNÖT Esitys syyskokoukselle 26.11.2014 VALOKUVATAITEILIJOIDEN LIITTO ry VALOKUVATAITEILIJOIDEN LIITON SÄÄNNÖT Esitys syyskokoukselle 26.11.2014 Valokuvataiteilijoiden liitto ry SÄÄNNÖT 2 SISÄLLYS 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka 3 2 Tarkoitus

Lisätiedot

LEPPÄLAMMI- TAIPALEEN KOTISEUTUYHDISTYS ry. SÄÄNNÖT

LEPPÄLAMMI- TAIPALEEN KOTISEUTUYHDISTYS ry. SÄÄNNÖT LEPPÄLAMMI- TAIPALEEN KOTISEUTUYHDISTYS ry. SÄÄNNÖT LEPPÄLAMMI- TAIPALEEN KOTISEUTUYHDISTYS ry. SÄÄNNÖT 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE Yhdistyksen nimi on Leppälammi - Taipaleen Kotiseutuyhdistys

Lisätiedot

Paperi-insinöörit ry:n uudet säännöt Sääntöjen alla on lista sääntöihin tehdyistä muutoksista

Paperi-insinöörit ry:n uudet säännöt Sääntöjen alla on lista sääntöihin tehdyistä muutoksista Paperi-insinöörit ry:n uudet säännöt Sääntöjen alla on lista sääntöihin tehdyistä muutoksista Uudet säännöt hyväksytetään jäsenillä Vuosikokouksessa 15.4.2016 ja syyskokouksessa 2016 Uudet Säännöt 2016

Lisätiedot

laatua järkevään hintaan! Kiukaat Puu- ja sähkölämmitteiset Tuotemallisto 2013

laatua järkevään hintaan! Kiukaat Puu- ja sähkölämmitteiset Tuotemallisto 2013 laatua järkevään hintaan! Kiukaat Puu- ja sähkölämmitteiset Tuotemallisto 2013 1 perinteikäs. Lähes puolen vuosisadan ajan Kota-kiukaat ja -muuripadat ovat tarjonneet ahkerille saunojille laatua järkevään

Lisätiedot

SÄÄNNÖT. Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry. Nimi ja kotipaikka

SÄÄNNÖT. Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry. Nimi ja kotipaikka SÄÄNNÖT Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry ja sitä kutsutaan näissä säännöissä yhdistykseksi.

Lisätiedot

HIRSITALOTEOLLISUUS RY:N SÄÄNNÖT 21.3.2014

HIRSITALOTEOLLISUUS RY:N SÄÄNNÖT 21.3.2014 HIRSITALOTEOLLISUUS RY:N SÄÄNNÖT 21.3.2014 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Hirsitaloteollisuus r.y. ja kotipaikka on Helsingin kaupunki. 2 Yhdistyksen tarkoitus Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

SOUTH WEST KARTING FIN RY YHDISTYSSÄÄNNÖT

SOUTH WEST KARTING FIN RY YHDISTYSSÄÄNNÖT 1 (5) SOUTH WEST KARTING FIN RY YHDISTYSSÄÄNNÖT 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on South West Karting Fin ry ja sen kotipaikkana on Raision kaupunki. 2. Tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistyksen

Lisätiedot

Yhdistyksen tarkoituksena on edistää kennelharrastusta ja siihen liittyvää kilpailutoimintaa ja parantaa koirien yhteiskuntakelpoisuutta.

Yhdistyksen tarkoituksena on edistää kennelharrastusta ja siihen liittyvää kilpailutoimintaa ja parantaa koirien yhteiskuntakelpoisuutta. TVA- Pori ry:n Säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on TVA Pori ja sen kotipaikka on Pori Yhdistyksen virallinen kieli on suomi. 2 Yhdistyksen tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistyksen

Lisätiedot

Turun Opiskelevat Muotoilijat TOM ry. Yhdistyksen nimi on Turun Opiskelevat Muotoilijat TOM ry. ja sen kotipaikka on Turku.

Turun Opiskelevat Muotoilijat TOM ry. Yhdistyksen nimi on Turun Opiskelevat Muotoilijat TOM ry. ja sen kotipaikka on Turku. Turun Opiskelevat Muotoilijat TOM ry Säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Turun Opiskelevat Muotoilijat TOM ry. ja sen kotipaikka on Turku. 2 Tarkoitus ja toiminta Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

Lakeuden Tokoilijat ry. yhdistyksen säännöt

Lakeuden Tokoilijat ry. yhdistyksen säännöt Lakeuden Tokoilijat ry yhdistyksen säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Lakeuden Tokoilijat ry ja sen kotipaikka on Ilmajoki. 2. Tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

Ympäristöystävällisen saunomisen opas

Ympäristöystävällisen saunomisen opas Ympäristöystävällisen saunomisen opas Sisällysluettelo 3 Harvia Cares 4 Saunan rakentaminen 4 Eristäminen 4 Ilmanvaihto 4 Materiaalit 4 Saunan koko 5 Kiukaan valinta 6 Kiuaskivet 7 Kiukaan käyttö 7 Sähkökiuas

Lisätiedot

NORMAALI ENERGIA-SYDÄN asennusohjeet

NORMAALI ENERGIA-SYDÄN asennusohjeet ENERGIA-sydämet Yleistä Energia-sydämmellä tehdyt tulisijat ovat tehokkaita ja vievät vähemmän tilaa kuin perinteisesti muuratut tulisijat. Energiasydän takka voidaan asentaa suoralle seinälle tai nurkkaan!

Lisätiedot

Tämä on perusohje sinulle, joka asut vastaanottokeskuksen vuokraamassa asunnossa. Asumiseen liittyviä ohjeita

Tämä on perusohje sinulle, joka asut vastaanottokeskuksen vuokraamassa asunnossa. Asumiseen liittyviä ohjeita Tämä on perusohje sinulle, joka asut vastaanottokeskuksen vuokraamassa asunnossa. Asumiseen liittyviä ohjeita Asuminen vastaanottokeskuksen asunnossa Vastaanottokeskus järjestää sinulle tilapäisen majoituksen

Lisätiedot

Finnish Linux User Group FLUG ry PÖYTÄKIRJA 1 (3) PL 117 FIN-00181 HELSINKI flug-hallitus@flug.fi 15.12.2004

Finnish Linux User Group FLUG ry PÖYTÄKIRJA 1 (3) PL 117 FIN-00181 HELSINKI flug-hallitus@flug.fi 15.12.2004 Finnish Linux User Group FLUG ry PÖYTÄKIRJA 1 (3) PL 117 SYYSKOKOUS Aika 11.12.2004 kello 16:30 Paikka Sokos Hotel Pasila, Helsinki Läsnä Arto Teräs puheenjohtaja Ilpo Nyyssönen sihteeri Wolf Bergenheim

Lisätiedot

Usein kysyttyä PRH. Lähde: Patentti- ja rekisterihallitus https://www.prh.fi/fi/yhdistysrekisteri/ usein_kysyttya.html#prh.ukk.item_2 11.9.

Usein kysyttyä PRH. Lähde: Patentti- ja rekisterihallitus https://www.prh.fi/fi/yhdistysrekisteri/ usein_kysyttya.html#prh.ukk.item_2 11.9. Usein kysyttyä PRH Lähde: Patentti- ja rekisterihallitus https://www.prh.fi/fi/yhdistysrekisteri/ usein_kysyttya.html#prh.ukk.item_2 11.9.2015 K: Voiko yhdistyksen kokouksessa äänestää valtakirjalla? V:

Lisätiedot

Yhdistys tuo esille mielipiteitään julkisuudessa ja esittää lausuntojaan ja näkemyksiään virkamiehille sekä päättäville elimille.

Yhdistys tuo esille mielipiteitään julkisuudessa ja esittää lausuntojaan ja näkemyksiään virkamiehille sekä päättäville elimille. Lounaisrannikon Senioriopettajat ry:n säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Lounaisrannikon Senioriopettajat ry, epävirallinen lyhenne LRSO. Sen kotipaikka on Naantali. Yhdistys

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan Evankelisluterilaisen Kansanlähetyksen SÄÄNNÖT

Pohjois-Karjalan Evankelisluterilaisen Kansanlähetyksen SÄÄNNÖT Pohjois-Karjalan Evankelisluterilaisen Kansanlähetyksen SÄÄNNÖT POHJOIS-KARJALAN EVANKELISLUTERILAISEN KANSANLÄHETYKSEN S Ä Ä N N Ö T Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Pohjois-Karjalan Evankelisluterilainen

Lisätiedot

YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA KIELI

YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA KIELI Seurojen mallisäännöt Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) on 19.6.2008 ennakkotarkastanut mallisäännöt SVK:n kalaseuroille. Alla olevia mallisääntöjä käyttämällä seura voi rekisteröityä 15 euron hinnalla

Lisätiedot

HELSINGIN KEHITYSVAMMATUKI 57 RY:N SÄÄNNÖT

HELSINGIN KEHITYSVAMMATUKI 57 RY:N SÄÄNNÖT HELSINGIN KEHITYSVAMMATUKI 57 RY:N SÄÄNNÖT Hyväksytty 26.11.2009 Helsingin Kehitysvammatuki 57 ry:n säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Helsingin Kehitysvammatuki 57 ry ja kotipaikka

Lisätiedot

Asennus- ja käyttöohjeet. SAVUPIIPPU Perusosa: 15125R Jatko-osat: 15200R, 15225R, 15325R

Asennus- ja käyttöohjeet. SAVUPIIPPU Perusosa: 15125R Jatko-osat: 15200R, 15225R, 15325R FI Asennus- ja käyttöohjeet SAVUPIIPPU Perusosa: 15125R Jatko-osat: 15200R, 15225R, 15325R 00000000 00000000 0809 Misa-järjestelmäsavupiippu on testattu standardin EN 1856-1:2009 mukaisesti käytettäväksi

Lisätiedot

1 (5) Yhdistyksen nimi on Rakkausrunot ry ja sen kotipaikka on Helsinki.

1 (5) Yhdistyksen nimi on Rakkausrunot ry ja sen kotipaikka on Helsinki. 1 (5) 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Rakkausrunot ry ja sen kotipaikka on Helsinki. 2. Tarkoitus ja toiminnan laatu 3. Jäsenet Yhdistyksen tarkoituksena on ylläpitää ja kehittää

Lisätiedot

Pohjois-Savon Kiinteistöyhdistys ry Säännöt. Yhdistyksen nimi on Pohjois-Savon Kiinteistöyhdistys ry.

Pohjois-Savon Kiinteistöyhdistys ry Säännöt. Yhdistyksen nimi on Pohjois-Savon Kiinteistöyhdistys ry. 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Pohjois-Savon Kiinteistöyhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Kuopion kaupunki. Yhdistys voi kuulua jäsenenä erilaisiin toimialansa järjestöihin. 2 Tarkoitus ja

Lisätiedot

Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry Nylands miljövårdsdistrik rf SÄÄNNÖT

Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry Nylands miljövårdsdistrik rf SÄÄNNÖT Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry Nylands miljövårdsdistrik rf Nämä sääännöt on hyväksytty piirin syyskokouksessa 28.10.2006 ja rekisteröity yhdistysreksiteriin 28.12.2006. SÄÄNNÖT Yhdistys ja sen tarkoitus

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KRISTILLISEN KOULUN KANNATUSYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT

HÄMEENLINNAN KRISTILLISEN KOULUN KANNATUSYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT 1 YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA HÄMEENLINNAN KRISTILLISEN KOULUN KANNATUSYHDISTYS RY:N kotipaikka Yhdistyksen on nimi Hämeenlinna. on Hämeenlinnan kristillisen koulun kannatusyhdistys ry ja sen 2 YHDISTYKSEN

Lisätiedot

KITES RY SÄÄNTÖMUUTOS 2012 Virve Obolgogiani KITES SÄÄNTÖMUUTOS 2012. 2 Yhdistyksen tarkoitus. Nykyiset säännöt:

KITES RY SÄÄNTÖMUUTOS 2012 Virve Obolgogiani KITES SÄÄNTÖMUUTOS 2012. 2 Yhdistyksen tarkoitus. Nykyiset säännöt: KITES SÄÄNTÖMUUTOS 2012 2 Yhdistyksen tarkoitus Yhdistyksen tarkoituksena on kehittää ja edistää monikielistä viestintää, monikulttuurista vuorovaikutusta ja niihin sisältyvää teknillistä sisällönhallintaa

Lisätiedot

ETELÄ-POHJANMAAN TERVEYDENHUOLLON PERINNEYHDISTYS RY

ETELÄ-POHJANMAAN TERVEYDENHUOLLON PERINNEYHDISTYS RY 1 ETELÄ-POHJANMAAN TERVEYDENHUOLLON PERINNEYHDISTYS RY S Ä Ä N N Ö T 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMIALUE Yhdistyksen nimi on Etelä-Pohjanmaan terveydenhuollon perinneyhdistys ry, ja sen kotipaikka on Seinäjoen

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Uudenmaan Noutajakoirayhdistys - UMN ry, ruotsiksi Nylands Retrieverförbund NRF rf ja sen kotipaikka on Helsinki.

Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Uudenmaan Noutajakoirayhdistys - UMN ry, ruotsiksi Nylands Retrieverförbund NRF rf ja sen kotipaikka on Helsinki. 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Uudenmaan Noutajakoirayhdistys - UMN ry, ruotsiksi Nylands Retrieverförbund NRF rf ja sen kotipaikka on Helsinki. 2 Toiminnan tarkoitus Yhdistys toimii Helsingin

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Imatran Ketterä Juniorit ry ja kotipaikka Imatra. Yhdistyksen virallinen kieli on suomi.

Yhdistyksen nimi on Imatran Ketterä Juniorit ry ja kotipaikka Imatra. Yhdistyksen virallinen kieli on suomi. IMATRAN KETTERÄ JUNIORIT RY:N SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Imatran Ketterä Juniorit ry ja kotipaikka Imatra. Yhdistyksen virallinen kieli on suomi. 2 Tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistyksen

Lisätiedot

Suomen Kylmäyhdistys ry Kylföreningen i Finland rf SÄÄNNÖT

Suomen Kylmäyhdistys ry Kylföreningen i Finland rf SÄÄNNÖT Suomen Kylmäyhdistys ry Kylföreningen i Finland rf SÄÄNNÖT PRH hyväksynyt 20.11.2006 1 Suomen Kylmäyhdistys ry:n säännöt 1 Nimi Yhdistyksen nimi on Suomen Kylmäyhdistys ry, ruotsiksi Kylföreningen i Finland

Lisätiedot

TULISIJAT. Nautinnollisiin hetkiin

TULISIJAT. Nautinnollisiin hetkiin TULISIJAT Nautinnollisiin hetkiin NOVELTY TAKKA KOTA Novelty takan moderni ja hillitty design sopii moneen tilaan. Novelty takka luovuttaa lämmön nopeasti. Takan päällä olevassa vuolukivilaatassa on reikiä

Lisätiedot

SUOMEN LIIKEMATKAYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka

SUOMEN LIIKEMATKAYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka SUOMEN LIIKEMATKAYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Liikematkayhdistys ry ja sen epävirallisena englanninkielisenä vastineena käytetään Finnish Business Travel

Lisätiedot

Rauhaniemen saunan talkoo-ohje. 18.7.2011 Tuija Poutanen, Anne Vasko, Matti Ojala ja Petri Linna

Rauhaniemen saunan talkoo-ohje. 18.7.2011 Tuija Poutanen, Anne Vasko, Matti Ojala ja Petri Linna Rauhaniemen saunan talkoo-ohje Tuija Poutanen, Anne Vasko, Matti Ojala ja Petri Linna Sisältö Yleistä Saunan aamusiivous Saunan iltasiivous Saunanhoitajan tehtävät Yleistä Avain haetaan Rauhaniemestä saunanhoitajalta

Lisätiedot

Varkauden kehittämisyhdistys Potkuri ry:n. Säännöt. 27.5.2013 perustamiskokouksen hyväksymät säännöt

Varkauden kehittämisyhdistys Potkuri ry:n. Säännöt. 27.5.2013 perustamiskokouksen hyväksymät säännöt 1 Varkauden kehittämisyhdistys Potkuri ry:n Säännöt 27.5.2013 perustamiskokouksen hyväksymät säännöt 2 Varkauden kehittämisyhdistys Potkuri ry:n säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Varkauden

Lisätiedot

European Law Students Association ELSA Turku ry:n säännöt

European Law Students Association ELSA Turku ry:n säännöt European Law Students Association ELSA Turku ry:n säännöt 1 Nimi Yhdistyksen nimi on European Law Students Association ELSA Turku ry. 2 Kielet Yhdistyksen kielet ovat suomi ja ruotsi, mutta rekisteröimis-

Lisätiedot

Ulkomaalaisten jäsenten luku voi olla korkeintaan 1/5 yhdistyksen koko jäsenluvusta.

Ulkomaalaisten jäsenten luku voi olla korkeintaan 1/5 yhdistyksen koko jäsenluvusta. 1 (7) V9.12.2008 PRH:n hyväksymät FINPRO RY:N SÄÄNNÖT Sääntöjen muutos rekisteröity 18.9.2009. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Finpro ry. Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Lisätiedot

SUOMEN CIDESCO ry SÄÄNNÖT. 1 Yhdistyksen nimi on Suomen CIDESCO ry ja sen kotipaikka on Helsinki.

SUOMEN CIDESCO ry SÄÄNNÖT. 1 Yhdistyksen nimi on Suomen CIDESCO ry ja sen kotipaikka on Helsinki. SUOMEN CIDESCO ry 1 SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Suomen CIDESCO ry ja sen kotipaikka on Helsinki. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on toimia Suomessa kosmetologin ammatin edistämiseksi, valvoa alalla toimivien

Lisätiedot

MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry:n SÄÄNNÖT. Nimi ja kotipaikka 1

MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry:n SÄÄNNÖT. Nimi ja kotipaikka 1 MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry:n SÄÄNNÖT Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry, jota näissä

Lisätiedot

OPINTOTOIMINNAN KESKUSLIITTO ry. CENTRALFÖRBUNDET FÖR STUDIEVERKSAMHET rf SÄÄNNÖT

OPINTOTOIMINNAN KESKUSLIITTO ry. CENTRALFÖRBUNDET FÖR STUDIEVERKSAMHET rf SÄÄNNÖT OPINTOTOIMINNAN KESKUSLIITTO ry CENTRALFÖRBUNDET FÖR STUDIEVERKSAMHET rf SÄÄNNÖT ------- Nämä säännöt on hyväksytty Opintotoiminnan Keskusliitto OK ry:n sääntömääräisessä kevätkokouksessa 21.5.2003 ja

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Lakeuden Noutajakoirayhdistys r.y. ja sen kotipaikka on Seinäjoki.

1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Lakeuden Noutajakoirayhdistys r.y. ja sen kotipaikka on Seinäjoki. Lakeuden Noutajakoirayhdistys ry Säännöt 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Lakeuden Noutajakoirayhdistys r.y. ja sen kotipaikka on Seinäjoki. 2 Toiminnan tarkoitus Yhdistys toimii Etelä Pohjanmaan

Lisätiedot

Tampereen Naisyhdistyksen

Tampereen Naisyhdistyksen Tampereen Naisyhdistyksen Säännöt. i. Tampereen Naisyhdistyksen tarkoitus on työskennellä naisen kohottamiseksi tiedollisessa ja siveellisessä suhteessa sekä hänen taloudellisen ja yhteiskunnallisen asemansa

Lisätiedot

Tulisijan oikea sytytys ja lämmitys, kannattaako roskia polttaa sekä pienpolton päästöt, onko niistä haittaa?

Tulisijan oikea sytytys ja lämmitys, kannattaako roskia polttaa sekä pienpolton päästöt, onko niistä haittaa? Tulisijan oikea sytytys ja lämmitys, kannattaako roskia polttaa sekä pienpolton päästöt, onko niistä haittaa? Esityksen sisältö 1. Oikea tapa sytyttää?!? Mistä on kyse? 2. Hiukkaspäästöjen syntyminen 3.

Lisätiedot

Suihku: -Laatoitus seinät/lattia sekä nurkkaan tulevan kulmahyllykön teko ja laatoitus. Laattojen toimitus.

Suihku: -Laatoitus seinät/lattia sekä nurkkaan tulevan kulmahyllykön teko ja laatoitus. Laattojen toimitus. Saunan/suihkun saneeraus avaimet käteen periaatteella. Tehtävät työt: Suihku: -Laatoitus seinät/lattia sekä nurkkaan tulevan kulmahyllykön teko ja laatoitus. Laattojen toimitus. -Lattialaatta: II XENO

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Subcontracting Excellence Club S.E.C r.y. ja kotikunta Helsinki.

Yhdistyksen nimi on Subcontracting Excellence Club S.E.C r.y. ja kotikunta Helsinki. SUBCONTRACTING EXCELLENCE CLUB S.E.C RY. SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Subcontracting Excellence Club S.E.C r.y. ja kotikunta Helsinki. 2 Tarkoitus ja toiminta Yhdistys on alihankintayritysten

Lisätiedot

Vanhan Porin Matin kunnostus www.porinmatti.fi

Vanhan Porin Matin kunnostus www.porinmatti.fi Vanhan Porin Matin kunnostus www.porinmatti.fi Aikoinaan joka kodissa oli Porin Matti - uuni, joka lämmitti huoneen kuin huoneen kovallakin pakkasella. 1980- ja 90-luvuilla moderniuden huumassa Matteja

Lisätiedot

Lappeenrannan Taideyhdistys r.y.:n säännöt. Hyväksytty yhdistyksen kokouksissa 15.11. ja 17.12. 2004. Merkitty yhdistysrekisteriin 12.1.2005.

Lappeenrannan Taideyhdistys r.y.:n säännöt. Hyväksytty yhdistyksen kokouksissa 15.11. ja 17.12. 2004. Merkitty yhdistysrekisteriin 12.1.2005. Lappeenrannan Taideyhdistys r.y.:n säännöt Hyväksytty yhdistyksen kokouksissa 15.11. ja 17.12. 2004. Merkitty yhdistysrekisteriin 12.1.2005. 1. Yhdistyksen nimi on Lappeenrannan Taideyhdistys r.y., sen

Lisätiedot

Yhdistys kuuluu jäsenenä valtakunnalliseen reserviläisliittoon sekä pääkaupunkiseudun reserviläispiiriin.

Yhdistys kuuluu jäsenenä valtakunnalliseen reserviläisliittoon sekä pääkaupunkiseudun reserviläispiiriin. Yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Vantaan Reserviläiset ry ja kotipaikka Vantaa. Yhdistys kuuluu jäsenenä valtakunnalliseen reserviläisliittoon sekä pääkaupunkiseudun reserviläispiiriin. 2 Yhdistyksen

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN RESERVIUPSEERIT RY:N SÄÄNNÖT

JYVÄSKYLÄN RESERVIUPSEERIT RY:N SÄÄNNÖT JYVÄSKYLÄN RESERVIUPSEERIT RY:N SÄÄNNÖT Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Jyväskylän Reserviupseerit ry. Yhdistyksen kotipaikka on Jyväskylän kaupunki. 2 Yhdistys on Suomen Reserviupseeriliitto

Lisätiedot

LUOMULIITTO ry SÄÄNNÖT. Hyväksytty

LUOMULIITTO ry SÄÄNNÖT. Hyväksytty LUOMULIITTO ry SÄÄNNÖT Hyväksytty Järvenpäässä marraskuun 20. pnä 2009 Luomuliitto ry säännöt Sivu 2 / 5 I NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Luomuliitto ry, ruotsiksi Förbundet för Naturenlig Odling

Lisätiedot

Tynnyrissä on mukavaa! 1

Tynnyrissä on mukavaa! 1 TERRASS + KÄYTTÖOHJE Copyright Ösel Tubs Tynnyrissä on mukavaa! 1 Sisällysluettelo ESITTELY 3 TURVALLISUUS 4 KYLPYTYNNYRIN ASENTAMINEN TERASSILLE 5 KYLPYTYNNYRIN LÄMMITTÄMINEN 8 KYLPYTYNNYRIN HUOLTAMINEN

Lisätiedot

Anonyymit Sinkut Seuran säännöt

Anonyymit Sinkut Seuran säännöt Anonyymit Sinkut Seuran säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Anonyymit Sinkut Seura ry ja sen kotipaikka on Jyväskylä 2. Tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot