MAHDOLLISUUKSIA EPÄVARMUUDESSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MAHDOLLISUUKSIA EPÄVARMUUDESSA"

Transkriptio

1 MAHDOLLISUUKSIA EPÄVARMUUDESSA Elinkeinoelämän strategiset näköalat: Venäjä haastattelua Venäjästä JUSSI SEPPÄLÄ

2 Johdanto Venäjä on arvoituksen sisään kätkeytyvä pulma, joka on kääritty mysteeriin. Winston Churchillin kuuluisa kuvaus Venäjästä vuodelta 1939 saattaa istua monen nykyisenkin ihmettelijän pohdintaan siitä, miksi Venäjä toimii niin kuin toimii. Churchill itse tarjosi ratkaisuksi, että Venäjän arvoituksellisuutta voi ymmärtää sen kansallisten intressien kautta. Harmillista, ettei sanavalmis valtiomies voi muotoilla nykytilanteesta uutta versiota Venäjää tarkoin seuraavienkin kun on välillä vaikea ymmärtää, miten Venäjän nyt painottamat suurvaltaintressit palvelevat sen omia taloudellisia intressejä ja hyvinvointia. Tämän raportin ei onneksi ole määrä ratkaista Venäjän arvoitusta, vaan etsiä tapoja tulla sen taloudellisten ulottuvuuksien kanssa toimeen. Tähän on haettu eväät haastattelemalla Suomen parhaita asiantuntijoita ja tärkeimpiä vaikuttajia: poliitikkoja, virkamiehiä, tutkijoita sekä yritysten ja elinkeinoelämän edustajia. Näin on kartoitettu Suomen elinkeinoelämän strategisia näkymiä Venäjälle mahdollisuuksia epävarmuudessa. 50 perinpohjaista haastattelua tuottivat aineiston, josta riittäisi materiaaliksi lukuisiin tutkimuksiin. Pituudeltaan haastattelut vaihtelivat karkeasti tunnista kolmeen tuntiin. Monipuolinen Venäjän talouden, politiikan ja turvallisuuspolitiikan tuntemus on puristettu raportissa tiiviiksi esitykseksi, josta on ollut pakko rajata pois lukuisia mielenkiintoisia ja tärkeitä aloja. Vaikkapa öljy ja öljytuotteet olisivat olleet kiinnostava aihe jo yksinään. Sisällössä päädyttiin nyt kuitenkin korostamaan pääasiassa uusia suuria näkymiä. Raportti on toteutettu nopealla aikataululla, jotta se olisi sekä aineistoltaan kattava että ajankohtainen. Periaate oli, että raportin saisi luettua yhdeltä istumalta. Istunnon täytyy nyt olla hiukan pidempi tai lukijan nopeampi, koska tiiviyden piti antaa periksi kattavuudelle. Haastatellut eivät olleet kaikesta tai edes monesta asiasta yksituumaisia. Venäjän tilanteen vaikeutta ja moninaisuutta kuvastavatkin haastateltujen näkemys- ten ja analyysien hyvin erilaiset argumentit ja keskinäiset ristiriitaisuudet. Kahta samanlaista haastattelua ei ollut, kaikissa oli oma arvokas yksilöllinen antinsa. Milttonin kokoama raportti on laaja koonti suomalaisen Venäjän-tuntemuksen monipuolisesta kirjosta. Johtuen näkemysten menemisestä paljolti ristiin, tekstissä on vain hyvin vähän suoria lähdeviittauksia. Muuten lopputulos olisi vaikeasti luettava tilkkutäkki. Nyt tekstissä on käytetty enimmäkseen yleisluontoisia viittauksia haastatteluihin, jolloin aika ja tila eivät kulu siihen, kuka tarkalleen sanoi mitä ja mistä. Haastateltujen osaaminen ja näkemykset ovat kuitenkin koko tekstissä läsnä ja sisällön takana. Valintoja, muotoiluja ja johtopäätöksiä on luonnollisesti tehty, niistä vastuu kuuluu kirjoittajalle. Valtaosa haastatteluista on tehty on-the-record -periaatteella, mutta mukana on runsaasti luottamuksellisesti kerrottua aineistoa. Tämäkin on syynä yleiseen viittaustyyliin. Tekstissä on kunnioitettu yhtä tiukasti rikasta sisältöä kuin haastateltujen toiveita luottamuksellisuuden säilyttämiseksi. Kiitän lämpimästi kaikkia haastateltuja heidän arvokkaasta panoksestaan. On Suomelle suuri pääoma, että käytettävissä on yhtä aikaa niin monipuolista ja syvällistä Venäjän tuntemusta. Kiitos kuuluu myös kaikille muille projektin eteen aktiivisesti työskennelleille niin Milttonilla kuin muuallakin monet ihmiset näkivät paljon vaivaa ollakseen avuksi. On heidän ansiotaan, että raportti kiireestä huolimatta valmistui ajoissa. Venäjällä tapahtuu niin paljon niin nopealla tahdilla, että koko projektin ajan on tuntunut siltä, että maali karkaa tähtäimestä. Ei kuitenkaan vaikuta siltä, että odottelu olisi asiaa auttanut, epävarmuuden aika tuottaa uutisia keskeytymätöntä tahtia. Mielenkiintoista lukumatkaa mahdollisuuksiin epävarmuudessa! Helsingissä Jussi Seppälä, projektipäällikkö, VTL

3 Tekijät Haastatellut vaikuttajat ja asiantuntijat: Aaltola, Mika Ulkopoliittinen instituutti, ohjelmajohtaja Anttonen, Matti Ulkoministeriö, alivaltiosihteeri Cawén, Klaus Kone, johtaja Federley, Sari Tekes, vanhempi neuvonantaja Hedenborg, Tomas Fastems, konsernijohtaja Heikkinen, Anna-Kaisa Pääministerin erityisavustaja Herranen, Virpi Tekes, Venäjän maajohtaja Hyvärinen, Esa Fortum, johtaja Iho, Ville Finnair, operatiivinen johtaja Jumpponen, Jari East Office, johtaja Jämsen, Kauko Pietarin Turku-keskus, johtaja Kanerva, Ilkka ETYJ, presidentti, kansanedustaja Kangaspuro, Markku Aleksanteri-instituutti, tutkimusjohtaja Kiskola, Reijo Arla, toimitusjohtaja Lehtinen, Kari Paroc, toimitusjohtaja Limnéll, Jarno Aalto-yliopisto, professori Liuhto, Kari Turun kauppakorkeakoulu, professori Moshes, Arkady Ulkopoliittinen instituutti, ohjelmajohtaja Mykkänen, Kai Elinkeinoelämän keskusliitto, johtaja Mäki-Leppilampi, Marjo Suomen Moskovan suurlähetystö, ministerineuvos Poljatschenko, Kirsi-Maarit Finpron Pietarin vientikeskus, päällikkö Pynnöniemi, Katri Ulkopoliittinen instituutti, vanhempi tutkija Raik, Kristi Ulkopoliittinen instituutti, vanhempi tutkija Rantala, Marcus Puolustusministeriö, valtiosihteeri Rautonen, Lenina Danske Bank Russia, johtaja Romakkaniemi, Juho Euroopan komissio, kabinettipäällikkö Sivonen, Mireta Pohjola Bankin Pietarin edustusto, päällikkö Suominen, Esa Valtiovarainministeriö, valtiosihteeri Tiilikainen, Teija Ulkopoliittinen instituutti, johtaja Tiri, Mirja Suomalais-Venäläinen kauppakamari, toimitusjohtaja Tulokas, Pirjo Suomen Pietarin pääkonsulaatti, pääkonsuli Tynkkynen, Veli-Pekka Aleksanteri-instituutti, professori Työryhmä Erik Bäckman, Strategiajohtaja Jussi Seppälä, Projektipäällikkö Niklas Mannfolk, Projektikoordinaattori Liisa Gylfe, Luova johtaja Sannamari Vuorela, Graafinen suunnittelija Miltton Kaisaniemenkatu 6 A, FI Helsinki Heusala, Anna-Liisa Aleksanteri-instituutti, vanhempi tutkija Hienonen, Jukka SRV, toimitusjohtaja Hietanen, Kari Wärtsilä, johtaja Kivinen, Markku Aleksanteri-instituutti, johtaja Korhonen, Iikka Suomen Pankki, tutkimuspäällikkö Koskelainen, Anu-Leena Suomen Moskovan suurlähetystö, lähetystöneuvos Nikkola, Petteri SEB Bank, toimitusjohtaja Orpo, Petteri Maa- ja metsätalousministeri Pietiläinen, Timo Finnveran Pietarin edustusto, päällikkö Saari, Sinikukka Ulkopoliittinen instituutti, vanhempi tutkija Sirén, Torsti Maanpuolustuskorkeakoulun strategian laitos, johtaja Valo, Raimo East Office, toimitusjohtaja Vuori, Timo Keskuskauppakamari, johtaja Väätänen, Juha Lappeenrannan teknillinen yliopisto, professori Tel: , Fax: Himanen, Hannu Suomen Moskovan suurlähetystö, suurlähettiläs Koskinen, Marita Prisma Venäjä, operatiivinen johtaja Pokela, Pekka Gaia Consulting, liiketoimintajohtaja Huttunen, Tuomo Fennovoima, sidosryhmäpäällikkö Lamminen, Johanna Gasum, toimitusjohtaja Miltton Group on Suomen johtava viestintätoimistoyhtymä, jonka muodostavat tytäryhtiöt Miltton, Miltton Singapore, Miltton Creative ja vaikuttajaviestintään erikoistunut Miltton Networks. Missiomme on yksinkertainen: haluamme olla maailman paras kumppani suomalaisille organisaatiolle ja Suomessa toimiville kansainvälisille brändeille. Tällä hetkellä tehtävää toteuttaa noin 105 milttonlaista, joiden vahvuutena on laaja-alainen tausta ja osaaminen. Olemme kansainvälisistä ketjuista riippumaton ja itsenäinen kotimainen toimija. Tämä mahdollistaa vahvasti kasvuhakuisen liiketoiminnan kehityksen.

4 Sisällys 1 4 Kasakka vie? Poliittinen Venäjä 1.1 Epävarmuus Suomenkin uusi normaali Venäjän idea Nashi vai vashi EU-Suomi Venäjän kyljessä Venäjä vastaan länsi Lada sutii jäällä Venäjän talouden avainpiirteitä 2.1 Riippuvuus energiatuloista Pakotteet, velat ja devalvaatio valuutta- ja investointikato Köyhempänä kotimaista kotona Usko Venäjään rapautunut?...24 Strategiset painopistealueet neljä esimerkkiä Venäjän mahdollisuuksista 4.1 Strategiset kehitysohjelmat valtio vientiveturiksi? Lämpöreformi energiatehokkuuden valtava potentiaali Arktis jäisen suomalaisosaamisen näkymät Teollisuusosaamisen viennin mahdollisuudet ja ongelmat Venäläinen rakastaa kuluttamista Johtopäätökset 5 Johtopäätökset Strategiset toimintalinjat, strategiset uhat 3.1 Miten pärjätä? Investoinnit, ruplamääräisyys, varovaisuus ja notkeus Strategiset Venäjä-riskit ja niiden hallinta...32

5 Tiivistelmä Venäjä on niin mahdollisuuksien kuin uhkienkin maa. Tämä raportti tarkastelee Venäjän tilannetta Suomen elinkeinoelämän strategisten näköalojen kannalta. Parhaaseen suomalaisosaamiseen nojaava raportti etsii ja kartoittaa ennen muuta suuren kokoluokan mahdollisuuksia, riskit ja uhat realistisesti huomioiden. Mahdollisuuksia riittää suomalaissilmin katsoen, eivätkä yritykset ole niitä sivuuttaneet. Jopa neljä viidestä Venäjällä toimivasta suomalaisesta suuryrityksestä on kasvattanut Venäjän-kauppaansa ja liikevaihtoaan tänä vuonna. Osa on kaksinkertaistanut myyntinsä. Lähes kolmasosa suomalaisyrityksistä suunnittelee investointeja. Kriisi luo myös mahdollisuuksia: tuotanto Venäjällä voi kannattaa entistä paremmin ja liiketilat heltiävät halvemmalla, laajentumiseenkin houkutellen. Epävarmuus on silti yhteinen nimittäjä suomalaisvaikuttajien Venäjä-arvioille. Suurvalta-ajattelun asettuminen Venäjällä rauhanomaisten taloudellisten etujen edelle huolestuttaa useimpia. Ukraina tänään, mitä huomenna? Varmaa on Suomen sijainti Venäjän merkitystä Suomelle ei vähättele kukaan. Monelle asiantuntijalle Ukrainan kriisi on sinetöinyt Venäjän siirtymisen pysyväisluontoiseen epävarmuuteen Suomessa kunkin yrityksen on nyt löydettävä siihen soveltuvat toimintatavat. Huoli Venäjän tilanteesta heijastuu varovaisuutena monen yrityksen viestinnässä. Jo tehtyjä investointeja ei tietenkään haluta vaarantaa, mutta myöskään suunnitelluista investoinneista ei välttämättä meteliä pidetä. Siksi julkisuudessa muodostuva kuva suomalaisten taloudellisista mahdollisuuksista Venäjällä voi jäädä liiankin pessimistiseksi. Yritykset ovat hereillä, vaikka eivät siitä huutele. Venäjän hallituksen lokakuussa hyväksymä lämpöreformi on ehkä paras esimerkki valtavan kokoluokan mahdollisuuksista suomalaiselle osaamiselle. Sen potentiaalista on julkisuudessa keskusteltu hämmästyttävän vähän. Näin vaikka pelkästään Pietarin alueella puhutaan vähintäänkin miljardien eurojen markkinoista suomalaiselle energia- ja rakennusalalle. Tosin kuten usein Venäjän uudistushankkeissa, reformin liikkeellelähtö ei suinkaan ole vielä varmaa. Jos lämmöntuotantomarkkinat alkavat ensi vuonna suunnitellusti avautua, kerrannaisvaikutukset ulottuvat konsultoinnista ja sähkön ja lämmön tuotantokapasiteetista putkien, rakentamisen ja eristeiden kautta aina venäläiskotien patterien toistaiseksi puuttuviin termostaatteihin. Energiatehokkuus on Venäjälle valtava säästö- ja kehityspotentiaali, suomalaiset taas ovat varautuneet tekemään uudistukset mahdollisiksi. Strategisen kokoluokan mahdollisuuksia löytyy monilla muillakin suomalaisten osaamisalueilla. Yksi mahdollisuuksien sektori ovat arktisten alueiden luonnonvarojen ja kehittyvien kuljetusreittien ympärille kiertyvät monimuotoiset näköalat. Team Arctic -yritysryhmä tarjoaa koordinoidusti suomalaisosaamista erikoislaivanrakennuksesta ja -varustuksesta öljyntorjuntaan, satamalogistiikasta uusiutuvan energian tuotantoon ja energiatehokkuuteen. Hankkeeseen on kiinnitetty huomiota valtionjohtoa myöten. Venäjä on myös vasta siirtymässä modernin valmistavan teollisuuden aikaan. Suomella puolestaan on tarjota maailman laadukkainta teollisuusautomaatiota, moderneinta tuotantoteknologiaa. Konepajateollisuuden suomalaisteknologialla on Venäjällä suurta kysyntää, mutta vienti ei ole EU-pakotteiden myötä lainkaan ongelmatonta. Venäjällä puolustus- ja siviiliteollisuus kietoutuvat yhteen ja osa pakotteiden tulkintakysymyksistä on siksi vaikeita. Mainitut kolme sektoria ovat kokoluokaltaan strategisia, ja myös valtion rooli nousee siksi raportissa keskusteltavaksi. Neljäs erikseen käsitelty sektori on kulutus. Venäläisten ostovoima on talouden ja ruplan heikentyessä vähentynyt, mutta silti monille suomalaisyrityksille avain menestykseen. Pietarin alue ja matkailu Suomeen ovat erityisen tärkeitä. Näköaloihin liittyy mahdollisuuksien lisäksi paljon ongelmia ja kysymysmerkkejä. Venäjä on jo hyväksynyt toimia, joilla ohjattaisiin kotimaista kysyntää pois tuontituotteista venäläisiin, ja suunnittelee niitä lisää. Näin houkutellaan myös investointeja Venäjäl- le, jolla itsellään ei raha niihin riitä. Läntinen tuote muuttuu venäläiseksi, kun se on Venäjällä valmistettu. Venäjä haluaa mieluummin investointeja kuin tuontia. Investoinnit ja ruplamääräinen kauppa ovat toisaalta myös konsepti, jolla heikkenevän ruplan Venäjällä kannattaakin suomalaisittain operoida. Devalvoituva rupla kietoutuu oleellisesti lähes kaikkiin kysymyksiin. Ruplamarkkinat ovat maailmanmitassa mitättömät, valuuttavarat taas hupenevat velanmaksuun. Heikko rupla lisää siksikin tuontikielteisyyttä. Paradoksi on se, että halvan ruplan tarjoama devalvaatiohyöty energiaviennistä hupenee paitsi öljyn halpenemiseen, myös Venäjän riippuvuuteen läntisestä öljynporausteknologiasta. Riippuvuus jatkuu, koska rahaa eikä toistaiseksi päättäväisyyttäkään oman porausteknologian kehittämiseksi ilmeisesti ole. Venäjän yrityssektorin satojen miljardien valuuttavelat nielevät rahoituspakotteiden puristuksessa maan omat investointimahdollisuudet. Siksi maan suurin rakenteellinen ongelma uhkaa yhä jäädä hoitamatta, talouden uudistamiseen tarvittavat investoinnit ovat vaarassa jäädä tekemättä. Talousreformit ovat Vladimir Putinin presidentiksi palaamisen jälkeen jääneet muutenkin taka-alalle. Yksi tärkeä ilmapuntari Putinin suunnitelmista onkin se, lähdetäänkö uudistuksia tekemään Venäjän suurilla turvarahastoilla. Toistaiseksi näin ei ole tehty. Monien mielestä tämä on merkki siitä, että Putin varautuu pitkään kriisiin. Se ei lupaa hyvää, etenkään yhdistettynä kovaan nationalistiseen retoriikkaan ja erityisesti jatkuviin sotilaallisiin toimiin. Venäjä näyttää lihaksiaan paitsi Ukrainassa myös länsinaapureidensa ilmatiloissa. Sotilaallinen vastakkainasettelu on siksi lisääntynyt, eikä Suomi elä tyhjiössä. Venäjän suurvaltaintressit dominoivat sen kaikkea toimintaa. Ennallaan on Venäjän riippuvuus energian vientituloista, Eurooppa taas hakee tapoja leikata riippuvuuttaan venäläisen energian tuonnista. Halpa öljy kurjistaa nyt Venäjän taloutta pakotteitakin tehokkaammin. Jos talouskasvu maailmanmitassa ei lähde nousuun ja öljyn hinta pysyy alhaisena, Venäjä ajautuu entistä suurempiin vaikeuksiin. Tämä näkyy joka tapauksessa lähivuosina talouden ja kaupan kutistumisena, ja pahimmissa skenaarioissa uusina sotilaallisina aggressioina taloudellisen tyytymättömyyden painamiseksi taka-alalle. Ensi vuodesta tulee monella tapaa ratkaisujen vuosi. Luopuuko Putin elintarvikkeiden vastapakotteista, jos elintarvikkeista alkaa tulla kasvavaa pulaa? Pystyykö Venäjän yrityssektori huolehtimaan veloistaan, kun talous ja öljytulot kutistuvat? Tulehtuvatko Venäjän länsisuhteet entisestään, mitä pakoterintamalla tapahtuu? Kestääkö Putinin kannatus? Onko uusia konflikteja odotettavissa? Paljon epävarmuutta, vähän varmoja vastauksia. On kuitenkin selvää, että suomalaiset eivät ole lähdössä laajoin joukoin Venäjältä karkuun. Enemmistö on sitä mieltä, että nykyiset asemat on pidettävä ja suhteita vaalittava parempia päiviä varten. Mutta olisiko nyt, vaikeuksista huolimatta, ehkä juuri oikea hetki satsata ja investoida? Vastaukset vaihtelevat. Monet näkevät Venäjän markkinoilla uusjaon, jossa voiton korjaavat rohkeat ja varovaiset jäävät jalkoihin. Toiset toppuuttelevat. Yhtä oikeaa totuutta ei ole. Kunkin on löydettävä omat ratkaisunsa, mieluiten pitkäaikaiseen strategiaan nojaten. Tämä raportin punainen lanka ovat mahdollisuudet Venäjällä. Mistä löytyvät suomalaisittain tuottoisat tiet Venäjän epävarmuuden ja riskien pyörteissä? 8 9

6 1 Kasakka vie? Poliittinen Venäjä Kasakka ottaa sen, mikä on löyhästi kiinni. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö 1.1 Epävarmuus Suomenkin uusi normaali Kasakka ottaa sen, mikä on löyhästi kiinni. Venäjä on eurooppalainen valtio, ja siksi Eurooppa-suuntaus on ulkopolitiikkamme pääsuuntaus. Kauas ovat kadonneet korusanat läntisistä Venäjä-arvioista. Tasavallan presidentti Sauli Niinistön lainaama kasakkavertaus piirtää Venäjästä kuvan maana, joka ottaa, kun voi. Niinistön sanavalinta maanpuolustuskurssin avajaisissa marraskuussa 2014 olisi vielä vähän aikaa sitten ollut mullistava. Nykytilanteessa se on useimmille silkkaa realismia. Ei ole ihme, että monet pitkään uskoivat Venäjän ja Euroopan keskinäisen riippuvuuden myönteisiin vaikutuksiin. Toinen lainaus on nimittäin Venäjän presidentti Vladimir Putinilta vuodelta Putin sanoi tuolloin, että Venäjän kaikki ponnistukset tähtäävät siihen, ettei Euroopassa olisi minkäänlaisia jakolinjoja. Eurooppa tarvitsee kaasunsa, Venäjä vielä enemmän siitä rahansa. Niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa ja lännessä laskettiin tämän rauhanomaisen talousriippuvuuden logiikan varaan. Nyt Venäjä näyttäytyy lännelle sotilaallista mahtiaan käyttävänä, uhkaavaksi muuttuneena suurvaltana, joka tavoittelee taloudellista kumppanuutta lännen asemesta Kiinan kanssa. Suomalaisvaikuttajien arviot Venäjän tilanteesta pelkistyvät yhteen sanaan: epävarmuus. Kun Venäjä sotii Ukrainassa, mihin muuhun se voikaan ryhtyä? Epävarmuus ei koske vain Suomen turvallisuuspoliittista ympäristöä. Myös suomalainen elinkeinoelämä joutuu arvioimaan Venäjää uudelleen mahdollisuuksia ei lainkaan väheksytä, mutta riskit ovat entistä selvemmin kaikkien mielissä. Tylyimmän kohtelun on saanut paljon Venäjälle satsannut Valio, Venäjän asettamien vastapakotteiden myötä. Toisaalta monilla suurilla suomalaisyrityksillä menee Venäjällä ainakin suhteellisen hyvin. Johtavia suomalaisyrityksiä Venäjän-markkinoilla tukeva East Office arvioi, että sen asiakkaista jopa 80 prosenttia on kasvattanut kauppaansa ja liikevaihtoaan Venäjällä. Jotkut ovat tuplanneet jopa euromääräisen myyntinsä, ja kaikki ovat kasvattaneet ruplamääräistä kauppaansa. Tämän selittää ruplan voimakas devalvoituminen. Epävarmuuden taustalta löytyy toki mittavia taloudellisia tekijöitä, mutta vielä enemmän Venäjän politiikan ennustamattomuus. Kukaan ei tiedä, mitä seuraavaksi tapahtuu. Kremlin päätösten yllätyksellisyyttä alleviivaavat niin Venäjän jatkuva sotilaallinen toiminta Ukrainassa, sen toistuvat ilmatilanloukkaukset lännessä kuin esimerkiksi tuoreet ulkomaalaisomistuksia rajoittavat laitkin. Silti haastateltujen tutkijoiden enemmistö on sitä mieltä, että Ukrai- Putinin hallinnon keskeinen valtaresurssi oli taloudellinen kasvu ja kun se häviää, saattaa tulla ongelmia. Venäjällä myös varustaudutaan ja osittain varaudutaan myös sotiin. Se on päivänselvä asia. Venäjän varustelumenojen kasvu on hyvin huolestuttava ilmiö. Se pullistelee ja kyllä siitä silloin tällöin lähivuosina saattaa läikkyä myös Suomen lähialueille. Tähän täytyy tietysti Suomessa varautua. Mika Aaltola, UPI 11

7 nan kriisiin ja Venäjän reagointiin johtaneet tärkeimmät kehityskulut ovat olleet nähtävissä. Vain yksityiskohtia ja ajoituksia ei ole voinut nähdä ennalta. Tutkijat arvostelevatkin laajalla rintamalla päättäjiä realismin puutteesta. Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Arkady Moshes kiteyttää monien ajatukset: Ei ole tekosyitä väittää, että vasta Ukraina herätti. Suunta oli selvä. Oli selvää, että Venäjä oli liukumassa pois demokratiasta, oli selvää, että Venäjästä oli tulossa entistä itsevarmempi ja aggressiivisempi toimija lähialueillaan. Oli selvää, ettei pääministeri Medvedevin retoriikka Venäjän modernisaatiosta koskaan toteutuisi. Oli myös selvää, ettei Venäjä ollut tyytyväinen kylmän sodan jälkeisiin turvallisuusratkaisuihin Euroopassa, vaan yrittäisi muuttaa niitä. Kaikki eivät toki ole olleet sokeita. Usea vaikuttaja muistuttaa, miten pääministeri Alexander Stubb kohautti ulkoministerinä todetessaan Georgian sodan yhteydessä, että konflikti todisti Venäjän valmiudesta käyttää voimaa lähialueillaan. Vuonna 2008 rohkeana pidetty lausunto vaikuttaa jälkiviisaassa katsannossa lähinnä päivänselvältä keskusteluilmapiirin muutos on tässä suhteessa kaikille ilmeistä. Yhtälön voikin haastattelujen perusteella ehkä parhaiten määritellä siten, että epävarmuudesta on tullut uusi normaalitila. Lähimmäksi varmuutta pääsee epämiellyttävien yllätysten suuri todennäköisyys. Vaikka synkät pilvet olivat nähtävissä jo kauan ennen Ukrainaa, avainkysymykset mitä, missä ja milloin olivat arvailujen varassa. Siksi myrskyvaroituksia ei erityisen kovaäänisesti huudeltu. Tilanne on muuttunut lähinnä siten, että rajuilma, jos ei jo myrsky, on kiistatta päällä Venäjän ja lännen poliittisissa ja taloudellisissa suhteissa. Johtopäätökset ovat toinen asia. Jotta sellaisia voi edes yrittää, on arvioitava Venäjän poliittisen toiminnan perustaa miksi Venäjä toimii niin kuin toimii. 1.2 Venäjän idea Venäjän laajentumisessa yhtyi kolme tekijää: pyrittiin saamaan haltuun arvokasta maata, pyrittiin levittämään uskoa, pyrittiin yhdistämään slaaveja Venäjän johtoon. Se oli Venäjän idea. Näin kiteytti presidentti Mauno Koivisto vuosituhannen alussa analyysinsä siitä, miten Venäjä on vuosisatoja toiminut. Tutkijat nostavat pitkälti samat teemat Venäjän politiikan akuuttiin keskiöön, vähintäänkin Kremlin propagandan ytimeen. Suomalaisvaikuttajat ovat yksimielisiä siitä, että kansallistunteen nostatuksella on keskeinen merkitys Putinin hallinnolle. Jatkuvasti tiukentuva ote Venäjän mediasta varmistaa sen, ettei nationalistisen hehkutuksen leimaamiin tunnelmiin pääse syntymään säröjä. Investointipäätöstä pohtiva yritysjohtaja miettii kuitenkin eniten sitä, mikä idea Venäjän toimissa ja päätöksissä on, ja mitä seuraavaksi on odotettavissa. Käytännössä pitää siis ensin kysyä, kenen idea. Olisi liian yksioikoista sanoa suoralta kädeltä, että tietenkin presidentti Putinin. Monet vaikuttajat ja tutkijat seuraavat aktiivisesti Putinin lähipiiriä, kuka nousee ja kuka laskee. On vähemmän yllättävää, että haukkojen nähdään nyt nousseen etualalle. Moni tarkkailija on silti tyytyväinen, että talous- Venäjä ei tee tätä ikään kuin hetken hurmiossa, kyllä tämä on Kremlin pelikirjoissa sisäänkirjoitettu strategia. Venäjä on vanha shakin pelaamisen suurvalta, on sitä aina ollut ja on sitä taatusti myös nyt, ei kannata aliarvioida tässä suhteessa. Mutta tämä toimintatapa valitettavasti rikkoo paitsi kansainvälistä oikeutta niin myöskin Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön keskeisiä arvoja ja periaatteita. Ilkka Kanerva, Etyjin yleiskokouksen presidentti, kansanedustaja liberaalit äänet ovat toistaiseksi edes jossain määrin näkyneet Putinin päätöksissä. Päätöksenteon ydin pelkistyy kuitenkin ehkä parhaiten haastateltavien siteeraamien, Kremliä lähellä olevien luotettaviksi arvioitujen lähteiden kautta: yksikään presidentti Putinin lähipiirin vaikuttaja ei voi olla varma siitä, että presidentti hyväksyy edes kenenkään lähipiiriläisen esittelemää ehdotusta. Putinin valta on uskottavien asiantuntija-arvioiden mukaan niin totaalinen, että sitä on lännessä vaikea edes kuvitella. Keskeiset viranomaistahot toimivat siilomaisesti vailla oleellista vuorovaikutusta toistensa kanssa. Kunkin organisaation johto vastaa suoraan ylöspäin presidentti Putinille, joka pitää siten yksin lankoja käsissään. Siinä missä Suomessa pyritään tehostamaan hallinnonalojen välistä yhteistyötä ja avoimuutta, Putinin yksinvaltaisessa järjestelmässä toimitaan päinvastoin. Jokainen komentoketju päättyy teräsputken lailla Putiniin, vain hän hallitsee kokonaisuuden. Toisaalta juuri siksi kurssinmuutoskin on mahdollinen, jos Putin kallistaisi korvansa maltillisille liberaaleille. Vaimeita signaaleja tähänkin suuntaan kuullaan uhon seasta. Oikeastaan kukaan haastateltu vaikuttaja ei vakavissaan usko näkemyksiin, joiden mukaan oligarkit saavat jossain vaiheessa Venäjän nykymenosta tarpeekseen ja kokoavat voimansa linjan muuttamiseksi tai Putinin syrjäyttämiseksi. Paremminkin oligarkkien nähdään saaneen asemansa ja valtansa Putinin kautta, ja hän voi ne myös halutessaan ottaa pois. Eliitin kapinasta tekevät niin ikään epätodennäköisen siilotettu hallinto ja Putinin pelko. Asiantuntemukseen nojaava valmistelu länsimaiseen tyyliin ei ole päätöksenteossa keskeisintä. Presidentti Putinin kanta on aina ratkaiseva, ja se voi olla myös yllättävä. Vastapakotteet nousivat tästä haastatteluissa konkreettiseksi esimerkiksi. Vastapakotteet eivät yllättäneet vain elintarvikkeiden viejiä, vaan myös alan venäläiset toimijat. Vaikuttaa siltä, että päätös oli pitkälti valmistelematon ja siksi myös seurauksiltaan ennakoimaton. Osa tutkijoista näkee vastapakotteissa silti myös selkeän rationaliteetin. Tässä ajattelussa vastapakotteet tukevat Venäjän omaa elintarviketuotantoa. Toisaalta niin useimmat tutkijat kuin monet Venäjän-kaupan toimijatkin huomauttavat, että jos rationaalinen tarkoitus oli ulkomaisen tuonnin korvaaminen kotimaisella, se ei ole kerta kaikkiaan onnistunut. Hinnat ovat nousseet, mutta kotimaisen tuotannon kasvu on jäänyt pelkäksi teoriaksi. Syy-seuraussuhdetta ei ajateltu ainakaan loppuun asti, tiivistää yksi toimijoista. Putinin arvioidaan sortuvan yhä enemmän mikromanagerointiin, myös turhan pienistä asioista päättämiseen, kuten yksinvaltaisessa järjestelmässä usein käy. Putinia pidetään lopulta varsin yksinäisenä päätöksentekijänä, jonka älykkyyttä ei ole syytä epäillä, mutta tunteet saattavat aiheuttaa impulsiivisiakin päätöksiä läntisten järjestelmien johtajilleen asettamia pidäkkeitä kun ei ole. Vaikka Putinin toiminta aiheuttaa haastatelluissa syvääkin huolta, pois ei suljeta mahdollisuutta, että samoin vapauksin toimiva seuraaja saattaisi olla vielä paljon vaarallisempi. Venäjän ydinasemahti ei ole keneltäkään unohtunut. Kaikki haastatellut ovat yksimielisiä siitä, että Venäjän siis Putinin toimintaa ohjaa suurvaltamahtia korostava voimapolitiikka, jolle talous on Venäjä on edelleenkin ikään kuin integroitumisprosessin ulkopuolella, ja nyt Ukrainan kriisi on ymmärrettävissä siltä kannalta, että Venäjä lähti luomaan omaa integraatioprosessiansa, Euraasian unionia, jonka tarkoituksena on luoda Euroopan unionia vastaava organisaatio. Kaikissa näissä peleissä Suomi on itse asiassa aika pieni pelaaja. Venäjä reagoi perinteisen imperiumin tavoin siihen, että se suljettiin pois tästä integraatiopelistä, eli käytti sotilaallista voimaa ensin Krimillä ja sitten Itä-Ukrainassa. Markku Kivinen, Aleksanteri-instituutti 12 13

8 toissijaista tai vähintäänkin alisteista. Tältä pohjalta syntyy yhden pitkän linjan Venäjä-tuntijan tyly arvio: yritystoiminnan edellytysten ennustettavuus on suurin piirtein nolla. Suomalaisten suuryritysten verrattain hyvin sujunut liiketoiminta kuitenkin kertoo, ettei tilanne ole aivan näin yksinkertainen. Fortum on ehkä paras esimerkki siitä, että presidenttitasollakin tärkeiksi noteeratut investoinnit eivät hevin joudu vaakalaudalle. Johtuen Venäjän voimakkaan keskittyneestä valtarakenteesta, suuret valtionjohtoakin miellyttävät hankkeet näyttävät ainakin toistaiseksi olevan verraten turvassa. Palataan vielä hetkeksi Venäjän ideaan rikostutkijan näkökulmasta kuka siitä hyötyy. Osa haastatelluista asiantuntijoista arvioi, että paras selitysmalli Venäjän nykyiselle valtajärjestelmälle on niin sanottu vuokratalous. Karkeasti ilmaisten, vuokrataloudessa pieni piiri kerää voitot raaka-aineista. Tiukasti keskusjohtoinen järjestelmä kanavoi voitot järjestelmän huipulle, eikä uudistuksia siksi tapahdu. Malli selittäisi niin talousuudistusten jatkuvan laiminlyönnin kuin Putinin rautaisen otteenkin järjestelmän huipulle kertyvät voitot ovat sekä vallan edellytys että sen takuu. Jos Putinin Venäjää tarkastellaan tästä näkökulmasta, niin sekä poliittiset että taloudelliset johtopäätökset ovat läntisestä katsannosta ikäviä. Valta pysyy samoissa käsissä ja talousuudistukset on tuomittu epäonnistumaan. Kansa uskoo, mitä sen halutaan uskovan. Tarvittaessa jopa soditaan, jotta keskusvalta voi nujertaa niskuroijat isänmaallisuuden hengessä. Toistaiseksi Putinin suosiolukemat pysyttelevät huiman korkeina isänmaallisen mediamyllytyksen siivittäminä. Monet haastatellut kuitenkin kysyvät, kauanko kestää, ennen kuin alaspäin syöksyvä talous vetää mukanaan myös presidentin suosion. Useat muistuttavat venäläisten, kaalikeittokansan, tottuneen koviin aikoihin, eikä nopeaan muutokseen juuri uskota. Toisaalta pitkittynyt, paheneva kurjuus ei voisi olla vaikuttamatta. Niin tässä kuin monen muunkin asian suhteen, kriisin kestoa pidetään ratkaisevana. Kaikesta huolimatta: vaikka Putin päättää, Putin ei ole Venäjä. Monissa haastatteluissa korostetaan sitä, että Venäjällä on paljon tekijöitä ja paljon voimia, niin historiallisia, yhteiskunnallisia kuin taloudellisiakin, jotka vääjäämättä vaikuttavat ratkaisevalla tavalla maan kehitykseen. Niihin palataan etenkin talouden osalta tuonnempana. On joka tapauksessa olennaista ymmärtää, että vaikka Putinilla miten on vallan langat käsissään, Venäjä lankojen toisessa päässä on kaikkea muuta kuin oppivainen, notkeasti hyppäävä ratsu. Osa tutkijoista arvioikin, ettei Putinin järjestelmä välttämättä ole niin vakaa, kuin voisi ajatella. 1.3 Nashi vai vashi EU-Suomi Venäjän kyljessä Tämän sopimuksen mahdollisuudet neuvostoliittolais-suomalaisen ystävyyden lujittamisessa ja kehittämisessä eivät suinkaan ole ehtyneet, vaan niitä ei ole läheskään täydellisesti vielä käytetty. Näihin NKP:n pääsihteerin L.I. Brezhnevin sanoihin ilmoitti presidentti Urho Kekkonen mielihyvin yhtyvänsä, kun YYA-sopimuksen 25-vuotisjuhlaa vietettiin suurieleisesti vuonna Tilaisuuden kunniaksi Tämä voi jatkua nyt yllättävän pitkään ja tietyllä tavalla se tulee vaikuttamaan Venäjällä ihan väistämättä. Ei siitä pääse kukaan eroon siitäkään huolimatta, että Putinin nykyiset kannatusluvut ovat 83 87%. Nämä voivat tulla todella nopeasti alas näin on varoiteltu. Koska se todellinen kannatus Putinilla perustuu siihen, että hän on pystynyt tuomaan vakauden, niin kuin hän on ihan oikeasti tehnyt. Ainakin tähän asti. Kari Liuhto, Turun kauppakorkeakoulu Kun olimme aikoinaan mieheni kanssa lentämässä Moskovasta New Yorkiin, lentokoneessa lentoemännät tietysti kovasti puhuivat englantia kaikille mukaan luettuna meille. Minun piti sitten mennä hakemaan vettä ja pyysin heiltä jostain syystä vettä venäjäksi, niin heti lentoemännät sanoivat aa ta nashi, eli meidän ihminen. Sitä on vähätelty viime vuosina, ettei suomalaisuudella ole juurikaan merkitystä Venäjällä, mutta kyllä sillä on. Suomalaisuudella on sellainen positiivinen kaiku. Mirja Tiri, SVKK Kekkonen esitteli oman näkemyksensä tiestä talvisotaan, jonka hän määritteli Suomen syyksi. Tuolloin jos koskaan Suomi oli Kremlistä katsottuna nashi, meidän. YYA-vuosina nashi oli Kremlille geopoliittista omistushalua, vaikka termi kansanomaisesta ystävällismielisyydestä kumpuaakin. Monet haastatellut näkevät Venäjän nykysuuntauksen kumpuavan nostalgiasta neuvostomahtiin, joiltain osin myös Suomen kansainvälisen orientaation suhteen. Suomettumisen ajoista irtautunut ja länteen integroitunut Suomi ei ole Moskovassa keskusvallan näkökulmasta enää niin erityinen, niin läheinen, ei välttämättä edes nashi. Mutta Venäjä ei myöskään halua, että Suomesta tulisi kokonaan vashi, heidän. Haastatellut laajalla rintamalla näkevät, miten Kreml on yrittänyt aktiivisesti vetää Suomea irti EU:n pakoterintamasta. Kaikille on myös ilmeistä Venäjän aktiivinen operointi suomalaisen Nato-keskustelun hillitsemiseksi ja ohjailemiseksi. Haastateltujen monipuolinen kirjo arvioi Venäjän vaikuttamispyrkimyksiä lukuisin eri tavoin. Huolta tunnetaan sekä esimerkiksi verkossa tapahtuvasta mielipidemanipuloinnista että suomalaisessa mediassa vellovan Venäjä-keskustelun ajoittaisista ylilyönneistä, joita ruokkivat Venäjän toisinaan pyörryttävän ristiriitaiset julkiset viestit. Iltapäivälehtiä myydään nyt Venäjällä, ja Venäjä tietää sen oikein hyvin. Venäjän nähdään myös pitäneen Suomea pidemmän aikaa johdonmukaisesti varpaillaan muun muassa lapsia koskeneita kiistoja lietsomalla ja paisuttelemalla. Venäjä haluaa vaikuttaa Suomeen sitä ei kukaan epäile. Osin Suomi joka tapauksessa on yhä nashi, suomalaisittain myönteisessä mielessä. Luoteis-Venäjällä, Pietarin alueella läheinen kanssakäyminen niin yritystoiminnan kuin matkailunkin myötä pitää yllä myönteisiä kontakteja. Suomalainen osaaminen on perinteisesti kovassa kurssissa, suomalaisuus on laatubrändi. Tätä painottavat voimakkaasti erityisesti Pietarissa toimivat suomalaisvaikuttajat, jotka näkevät läheltä suomalaisten nauttiman arvostuksen. Moskovassa suomalaisyritykset ovat jo enemmän samalla viivalla kansainvälisten kilpailijoiden kanssa, vaikka tärkeiden suhteiden intensiivinen vaaliminen onkin usein suureksi avuksi. Moskovassakin suomalaisyrityksiä saattaa jopa osaksi hyödyttää venäläismedian innokkaasti välittämä käsitys, että Suomi ei EU-pakotteita haluaisi. Se, että Suomi on yksiselitteisesti pakotteissa mukana, ei juurikaan tähän vaikuta. Suomea akuutisti koskevat mielikuvat venäläismediassa nähdäänkin haastatteluissa tarkoitushakuisiksi. On selvää, ettei etenkään väärillä mielikuvilla luoda suomalaisittain kestävää pohjaa sen enempää taloudelliselle toiminnalle kuin poliittisestikaan. Suomalaisuudella on kuitenkin etenkin lähialueilla yhä aidosti positiivinen kaiku, jota Venäjän kriisiytyneet suhteet länteen eivät haastateltavien mukaan ainakaan vielä ole tärvelleet. Silti lukuisat haastatellut painottavat myös, että Suomi on pieni mutta näkyvä osa Venäjän strategista yhtälöä, jossa länsi on maalattu vastustajaksi ja jopa viholliseksi. Pakotteiden nähdään etäännyttävän Suomea Venäjästä eri tavalla kuin koskaan ennen. Toisaalta kautta linjan pidetään tärkeinä yhteyksien ja suhteiden vaalimista Venäjälle, jopa erityisesti näinä vaikeina aikoina. Venäjää pidetään 14 15

9 toimintaympäristönä, jossa lojaalisuus palkitaan, markkinoille jääviä ja varsinkin niille satsaavia arvostetaan, pois lähtevien on talouden toimijoiden ja vaikuttajien mukaan vaikea palata takaisin. Suomalaisten joukkopakoa Venäjältä ei tästä syystä ole nähty, yksittäiset lähdöt ovat olleet enemmänkin poikkeuksia. Onkin olennaista huomata, että suomalaisarvioiden mukaan etenkin talousyhteyksistä pidetään hyvää huolta kriisinkin keskellä. Merkille tulee panna, että kovaäänisen kansallisuhon taustalla venäläisiltä kuuluu myös hiljaisia mutta tärkeitä viestejä, joissa toivotaan hyviä suhteita ja vaikkapa näkymättömämpääkin kanssakäymistä. Monien haastateltujen mielestä Suomi voi nyt olla EU-rivejä mitenkään rikkomatta yhä myönteisessä mielessä nashi: eurooppalaisena Suomena, mutta sijaintinsa, maineensa ja osaamisensa Venäjän suuntaan suomat mahdollisuudet muistaen riskejä tietenkään lainkaan unohtamatta. 1.4 Venäjä vastaan länsi Olemme hyvin tiukkoina tarpeesta pitää yllä kansainvälisiä ydinperiaatteita. Ja yksi niistä on, ettei toisia valtiota voi vallata tai rahoittaa ja tukea toimijoita tavoilla, jotka hajottavat demokraattisesti toimivan maan. Näyttää siltä kuin kylmän sodan niin kutsutut voittajat ovat päättäneet kahmia kaiken ja muokata maailmasta paikan, joka palvelee ainoastaan heidän omia etujaan. Presidentti Barack Obama totesi Yhdysvaltain kannan yksiselitteisesti marraskuun G20-kokouksessa: Ukrainan suvereniteettia loukkaava Venäjä on uhka maailmalle. Presidentti Putin puolestaan ampui oman retorisen täyslaidallisensa jo hieman aiemmin Valdai-klubilla Sotshissa. Tätä Yhdysvaltain ja Venäjän vastakkainasettelua alleviivaavaa Valdai-puhetta ovat lukeneet tarkkaan myös suomalaisvaikuttajat, huolestuneina. Venäjän nähdään vaativan uusia pelisääntöjä, joissa se pääsee vaikuttamaan yhtenä avainpelurina ja Yhdysvaltain sanelupolitiikka päättyy. Tätä muutosta Venäjän katsotaan ajavan nykyisellä voimapolitiikallaan, paluuta neuvostoaikojen suurvalta-asemaan. Huolta sekä Suomessa että muualla herättää muun muassa Putinin arvio, että suurten maiden välisten konfliktien todennäköisyys on kasvanut. Monet asiantuntijat tosin päätyvät samansuuntaiseen lopputulokseen nimenomaan Venäjän omien sotilaallisten toimien tähden, muuallakin kuin Ukrainassa. Venäjän ilmatilaloukkaukset, sotaharjoitukset ja ohjuskokeet ovat vähintäänkin nostattaneet jännitystä niin Itämeren alueella kuin kauempanakin. Venäjän nähdään tarkoituksellisesti testaavan ja ärsyttävän sekä Nato-maita että Natoon mahdollisesti tulevaisuudessa pyrkiviä maita kuten Suomea ja Ruotsia. EU on Venäjän propagoimasta näkökulmasta Yhdysvaltain juoksupoika, joka herätti Venäjän suuttumuksen ja vastareaktion tarjoamallaan assosiaatiosopimuksella Ukrainalle. Jotkut suomalaisvaikuttajat osin ymmärtävät Venäjää tässä suhteessa, vaikka kukaan ei Venäjän toimintaa ja keinoja hyväksykään. Ukrainassa kulki Venäjän poliittisen sietokyvyn raja sen aiempaan vaikutuspiiriin kuuluvien maiden suuntautumisessa länteen, arvioivat asiantuntijat. Tämä on puolestaan ollut omiaan kasvat- tamaan lännestä viholliskuvaa, joka on hyvin sopinut Putinille venäläisen nationalismin polttoaineeksi. Valdai-puheessa on kuitenkin nähty se myönteinen piirre, että Putinin mukaan Venäjä ei olisi sittenkään kääntämässä Euroopalle selkäänsä. Tätä ei tosin pidetä välttämättä kovin loogisesti yhteensopivana hänen muun tuoreen retoriikkansa kanssa. Asiantuntijat nostavat laajalti esiin Venäjän toiveet Euraasian unionin perustamisesta vastavoimaksi lännelle. Toisaalta monet eivät Euraasian unionin elinkelpoisuutta kovin hyvänä pidä etenkään Venäjän itse sotiessa Ukrainassa, joka olisi ollut sen tärkein kumppani unionissa. Haastateltujen enemmistön mielestä suurin dilemma on yksinkertaisesti epätietoisuus siitä, mitä Putin tarkalleen ottaen hakee, ja kuinka pitkälle hän on valmis menemään. Toiset pitävät uusia sotilaallisia aggressioita enemmän ja toiset vähemmän todennäköisinä, mutta kaikki tunnustavat arvioinnin vaikeudet. Suoran sotilaallisen ulottuvuuden lisäksi Venäjään kohdistuu suuri poliittinen ja taloudellinen epävarmuus maan sisäisten toimien kuten vastapakotteiden ja ulkomaista omistusta rajoittavan medialain takia. Suomalaisittain Sanoma-konserniin osunut laki ajaa muun muassa uutiskanava CNN:n pois Venäjältä. Epävarmuudet kumuloituvat Venäjän talouden yleisen alamäen myötä. Monet haastateltavat kysyvätkin, onko uusia sotilaallisia toimia odotettavissa ehkä juuri taloustilanteen häivyttämiseksi taka-alalle. Lisäksi Venäjän propagandamylly selittää kaikki talousvaikeudet pakotteiden aiheuttamiksi, tarjoten lisäaineksia vastakkainasettelulle siinäkin mielessä kielteinen spiraali on valmis. Juuri kukaan Venäjän-tuntija ei näe Ukrainan konfliktissa nopeaa ulospääsyä. Enemmänkin pelätään tilanteen eskaloituvan entisestään. Ennusteiden kanssa ollaan kuitenkin niin pahasti arvailujen varassa, että laajamittaista spekulointia ei pidetä kovin hyödyllisenä. Tilanteen analysointia pidetään kuitenkin erittäin tärkeänä, tarinan opetukset eivät vain oikein ole vielä kenenkään tiedossa. Paitsi tietysti se toistaiseksi merkittävin: Tämän jälkeen enää kukaan ei epäile Venäjän valmiutta sotilaallisen voiman käyttöön. Silti avainkysymykset jäävät vastaamatta: Mihin Venäjä lopulta tähtää, kuinka pitkälle se on valmis menemään. Haastateltavat toteavat, että Venäjä on demonstroinut toistuvasti valmiutensa lisätä jännitystä, sen valmiuteen vähentää jännitystä ei sen sijaan ole tullut selvyyttä. Venäjältä voimakeinoista luopumista ja Ukrainan koskemattomuuden kunnioittamista vaativan lännen nähdään ymmärrettävästi olevan äärimmäisen vaikean paikan edessä kuinka samalla tukea tiukasti Ukrainaa ja edistää rauhanomaista ratkaisua kriisiin? Voiko esimerkiksi pakotteista tinkiä ilman Krimin palauttamista, jota puolestaan pidetään hyvin epätodennäköisenä. Elinkeinoelämän suunnittelun kannalta on akuutisti vaikeinta talouden totaalinen kietoutuminen politiikkaan ja turvallisuuspolitiikkaan: konflikteihin, pakotteisiin, vastapakotteisiin ja yllätyksellisiin ulkomaalaisia koskevaan lainsäädäntöön ja määräyksiin. Kun tähän yhdistetään ruplan devalvoituminen ja öljyn hinnan lasku sekä ylipäänsä Venäjän talouden massiiviset rakenteelliset ongelmat, on kasassa todella haastava yhtälö. Seuraavaksi pureudutaan siihen

10 Tarkastelemme kaikkia vaihtoehtoja, myös niin sanottua energiahintojen katastrofaalista romahdusta, joka on täysin mahdollinen. Mutta me kestämme sen. Venäjän presidentti Vladimir Putin 2 Lada sutii jäällä Venäjän talouden avainpiirteitä 2.1 Riippuvuus energiatuloista Tarkastelemme kaikkia vaihtoehtoja, myös niin sanottua energiahintojen katastrofaalista romahdusta, joka on täysin mahdollinen. Mutta me kestämme sen. Venäjän riippuvuus öljystä ja kaasusta saatavista vientituloista on kaikkien haastateltavien mielestä avain Venäjän talouden ymmärtämiseen, sekä talouden vahvuuksien että heikkouksien. Molempia kuvaa presidentti Putinin tuore toteamus siitä, että Venäjä kestäisi myös pitkään alhaiseksi jäävän öljynhinnan. Vahvuutta siksi, että Venäjä on hyvinä aikoina rahastoinut energiatulojaan eikä siksi romahda nopeasti, heikkoutta siksi että öljyn alhainen hinta kutistaa valtion tulot, kun korvaavat tulolähteet puuttuvat. Kappaleen otsikko puolestaan kertoo siitä, etteivät monet suomalaisasiantuntijat jaa Putinin optimismia Venäjän talouden kestokyvystä. Turun kauppakorkeakoulun Venäjän talouden professori Kari Liuhto vertaa Venäjää Ladaan, joka on kymmenkunta vuotta pyörinyt jäällä kesärenkailla. Talousreformit ovat toteutuneet vain pienessä mitassa, eikä eteenpäin ole menty. Riippuvuus energiatuloista on säilynyt, leijonanosa valtion rahoista on peräisin öljystä ja kaasusta (kaavio 1). 1. Venäjän vienti hyödykkeittäin (2011) Metalli ja jalokivet 12,8 % Koneet ja kalusto 5,4 % Muut 2,3 % Elintarvikkeet ja maataloustuotteet 2,3 % Kaivanteet (ml. hiili, öljy ja luonnonkaasu) 68,4 % Nahka, turkki yms. 0,1 % Puu ja paperi 2,4 % Kemialliset tuotteet ja kumi 6,2 % Lähde: Federal State Statistics Service, Russian Federation (2011) 19

11 Kun Venäjä on energian viejänä väistämättä sidoksissa maailmantalouden kysyntään, tilanne ei etenkään kehnojen talousnäkymien aikana ole Venäjälle lupaava. Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n tuore pitkän aikavälin ennuste pitää mahdollisena, että öljyn hinta pysyy alhaisena vuoteen 2020 asti. Tällöin puhutaan jo aikajänteestä, joka monien suomalaisasiantuntijoiden mukaan on alhaisella öljynhinnalla Venäjälle vaikea tai erittäin vaikea kestää. Venäjän perusongelmaa kuvaa osuvasti vertailu suomalaisvenäläisen viennin ja tuonnin kesken (kaaviot 2A, 2B). Tullitilastot kertovat Suomen vieneen viime vuonna Venäjälle enimmäkseen pitkälle jalostettuja, korkeaa osaamista vaativia tuotteita tai esimerkiksi korkealaatuisia elintarvikkeita. Venäjältä vastaavasti tuotiin Suomeen lähes yksinomaan energiaa ja raaka-aineita. Asiantuntijoilla on laaja yksimielisyys siitä, että talouden yksipuolisuus on Venäjän suuri heikkous. Näkemykset vaihtelevat sen sijaan jossain määrin siitä, kuinka realistista tilanteen mittava korjaaminen on, ja millä aikavälillä. Erityisen toiveikas ei nyt ole kukaan. Haastateltavat painottavat näkökulmistaan riippuen eri asioita. Byrokratia jäykistää, korruptio vaikeuttaa, mielenkiinto uupuu, teknologinen osaaminen puuttuu Venäjällä ei ole modernia valmistavaa teollisuutta lähes ollenkaan, jos aseteollisuutta ei lasketa mukaan. Ennen kaikkea etenkin nykyisessä kurimuksessa Venäjältä kuitenkin puuttuu pääoma talousuudistuksien edellyttämiin suuriin investointeihin. Öljyn hinnan laskun myötä hupenevat valuuttatulot uppoavat pitkälti muun muassa Venäjän yrityssektorin velkojen hoitamiseen. Valtio on velaton, mutta yritykset ja pankit eivät, huomauttavat useat asiantuntijat. 2A. Vienti Venäjälle B. Tuonti Venäjältä 2013 Teollisuuden koneet, moottorit yms. 18 % Sähkökoneet ja -laitteet 10 % Metallit ja metallituotteet 6 % Kuljetusvälineet 3 % Paperi ja pahvi 10 % Kojeet, mittarit yms. 2 % Muut tavarat 17 % Kemialliset aineet ja tuotteet 20 % Elintarvikkeet 8 % Öljytuotteet 6 % Öljy ja öljytuotteet 68 % Kaasut 11 % Sähkö 2 % Kemialliset aineet ja tuotteet 7 % Metallit 1 % Muut tavarat 5 % Puutavara 4 % Kivihiili 3 % 2.2 Pakotteet, velat ja devalvaatio = valuutta- ja investointikato Tämä on vahingollista ja tietysti aiheuttaa meille tiettyä vahinkoa, mutta on myös vahingollista Yhdysvalloille, koska koko kansainvälinen taloudellisten suhteiden järjestelmä on vaarannettu. Myös presidentti Putin on myöntänyt pakotteiden vaikutukset Venäjän talouteen. Haastatellut talousasiantuntijat ja talouden toimijat pitävät selvänä, että pakotteet purevat Venäjään ennen muuta rahoituksen kautta. Investointeihin ei riitä pääomaa, kun länsimaiset rahahanat ovat käytännössä sulkeutuneet yli kuukauden mittaisen lainoituksen tultua pakotelistalle. Samaan aikaan alhainen öljynhinta nielee ruplan devalvoitumisen vientihyötyjä, ja alhainen rupla tekee valuuttavelkojen maksusta kallista. Läntinen energian tuotantoteknologia ja teollisuuden muut tarpeet maksetaan kallistuneella valuutalla. Kallisarvoiset valuuttareservit ovat huvenneet nopeasti, kun Venäjän keskuspankki on yrittänyt loiventaa ruplan syöksyä suurilla tukiostoilla. Pelkästään lokakuussa rahaa upposi tukiostoihin lähes 20 miljardia dollaria. Samaten asiantuntijat painottavat kriisin myötä käynnistynyttä kiihtynyttä pääomapakoa Venäjältä. Sen määräksi arvioidaan tänä vuonna jopa 130 miljardia dollaria, kaksinkertaista tahtia viime vuoteen verrattuna (kaavio 3). Pääomapaon asemesta voisi puhua myös valuuttapaosta, koska raha siirtyy ennen muuta pois ruplasta turvallisempiin valuuttoihin. Kaiken tämän ohessa yritysten tulee siis löytää varat valuuttavelkojensa hoitamiseen. Venäläisyritykset ovat nojanneet voimakkaasti länsimaiseen valuuttamääräiseen rahoitukseen, niiden velka oli lokakuussa yli 430 miljardia dollaria. Tästä lähes kolmasosa lankeaa maksettavaksi vuoden 2015 loppuun mennessä. Valtionyhtiöiden osuus velasta on lähes 40 prosenttia. Oligarkkien yritysryppäät ovat raskaasti velkaantuneita. Pankkisektorin ulkomaanvelka on puolestaan noin 180 miljardia dollaria, mikä on noin 10 prosenttia pankkisektorin taseesta. Velasta erääntyy maksettavaksi tänä ja ensi vuonna noin 50 miljardia dollaria, siitä 30 miljardia joutuvat maksamaan pakotelistalle päätyneet valtionpankit. Mitä valuuttakato tarkoittaa Venäjän taloudelle ja siellä toimiville suomalaisille? Haastatellut talousasiantuntijat listaavat monia vaikutuksia: Tuonti on kallista, mikä siten kuristaa esimerkiksi suomalaisten koneiden ja laitteiden vientiä Venäjälle, niiden osalta näkymiä synkentävät lisäksi koneille ja laitteille kaavaillut tuontirajoitukset. Investointien uskotaan vähenevän ja monien hankkeiden arvellaan hyytyvän. Venäläisyritykset maksavat jo ulkomaista velkaa takaisin enemmän kuin ne saavat uutta luottoa. Koska Venäjä on kiinniottotalous länttä jäljessä siis venäläisinvestointien kuivuminen vetää talouden jo pakkaselle. Pitkän linjan Ve- 3. Venäjältä pakenevat pääomat mrd $ Suomen valtion budjetti 2014 $ 66 mrd 20 21

12 näjä-osaaja Pekka Sutela on arvioinut, että kiinniotto edellyttäisi noin 4 prosentin vuosittaista kasvua negatiivisen kasvun oloissa jälkeenjääneisyys siis vain lisääntyy. Öljynhinnan nykytason noin 80 dollaria tynnyriltä on arveltu merkitsevän noin kahden prosentin laskua BKT:ssa. Asiantuntijat ovat varsin yksimielisiä siitä, että rahoituksen ollessa pakotteiden ja talouden yleistilan takia kiven alla, vain pakotteiden poistuminen ja länsimaisten rahahanojen avautuminen voi tarjota helpotusta. Tämäkään ei tosin poistaisi uudistusten tarvetta. Pekka Sutelan mukaan 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen nopea kasvu selittyy lähinnä kalliin öljyn turvin poimituilla helpoilla hedelmillä. Jotta terve kasvu ylipäänsä voisi lähteä liikkeelle etenkin halvan öljyn oloissa, rakenteita olisi uudistettava. Kaikkiaan Sutela alleviivaakin talouden sisäisen uudistamisen tärkeyttä myös öljyn hintaan verrattuna. Talousreformeihin ei taas nykyisessä investointivajeessa näytä olevan mahdollisuutta, ei ainakaan ilman kajoamista Venäjän suuriin turvarahastoihin - hyvinvointirahastoon ja reservirahastoon. Tätä pitää välttämättömänä yksi keskeinen suomalainen talousvaikuttaja. Rahastoihin on kerätty noin 170 miljardia dollaria öljyn ja kaasun myyntivoitoista. Asiantuntijoiden mukaan näille rahastoille kuitenkin jonottaa nyt pitkä lista yrityksiä, jotka eivät suinkaan halua vähentää riippuvuutta energiatuloista, valtavien rahoitustoiveiden kera. Venäjän suurin raakaöljyn tuottaja Rosneft on pyytänyt lähes 50 miljardia dollaria hyvinvointirahastosta, jonka pitäisi nimenomaan leikata riippuvuutta öljy- ja kaasutuloista. Rosneftin rahantarpeen takana ovat juuri velkaantuminen ja rahoituspakotteet ensi vuoden loppuun mennessä sen pitää maksaa takaisin 30 miljardia dollaria, ilman uutta länsirahaa. Putin on toistaiseksi toppuutellut pyyntöihin suostumista, mitä haastatellut pitävät todennäköisenä merkkinä Putinin varautumisesta pitkään kriisiin. Toisaalta etenkin Venäjän entinen pitkäaikainen valtiovarainministeri Aleksei Kudrin on muistuttanut hyvinvointirahaston alkuperäisestä käyttötarkoituksesta. Kudrinin mielestä varat eivät energiasektorille kuulu, vaan muun muassa eläkkeiden turvaamiseen vaihtoehtoisin keinoin energiatulojen pudotessa. Kalseassa nykytilanteessa asiantuntijoiden toivomat investoinnit rakenneuudistuksiin turvarahastoista saattavat silti hyvinkin jäädä toiveajatteluksi, mutta tarve olisi huutava. Venäjän uskotaan selviävän yritys- ja pankkiveloistaan todennäköisesti ainakin jotenkuten vielä ensi vuonna. Sen sijaan vuodelle 2016 ennakoidaan jo suuria ongelmia. Analyytikkojen mukaan erityisesti ovat vaarassa kärsiä metalli- ja kaivosteollisuus sekä rakentaminen ja kiinteistösektori. Jo ensi vuonna saattaa tosin kaatua niskaan toinen uhkakuva: pudottavatko kansainväliset luottoluokittajat Venäjän roskalainaluokkaan. Tällöin pääomapako kiihtyisi asiantuntijoiden mukaan entisestään. Asiantuntijat nostavat entistä voimakkaammin esiin myös kysymyksen: mikä on Venäjän varantojen todellinen likviditeetti? Velanmaksussa ei auta omaisuus, joka on reaalista, mutta ei ainakaan nopeasti muunnettavissa käytettävissä oleviksi varoiksi. Esimerkiksi Ukrainan valtion bondeissa ja venäläisissä valtionpankkien osakkeissa kiinni olevien varojen likviditeettiä epäillään päätyen siihen, että Venäjän valtion hard cash -varat voivat olla jopa 100 miljardia dollaria aiemmin arvioitua pienemmät. Jotkut asiantuntijat arvioivat, että Venäjän likvidit varat saattaisivat jäädä Yhdysvaltalaisilla pankeilla on myös omat pakotteensa, kaikkien pankkien on periaatteessa noudatettava Yhdysvaltojen sanktioita, koska yksikään pankki maailmassa tämä pätee myös niihin aasialaisiin pankkeihin ei voi ottaa riskiä, että joku yhdysvaltalainen pankki lopettaa yhteistyön. Sen takia eurooppalaisiin pankkeihin ei päde pelkästään nämä EU-sanktiot vaan käytännössä kaikkien on noudatettava myös näitä Yhdysvaltain finanssivalvonnan OFAC:in sanktioita, jotta ei joudu ongelmiin yhdysvaltalaisten pankkien kanssa. Siitä syystä vaikka Venäjä Aasiassa etsiikin uusia rahoituslähteitä, ei se ole niin vain helppoa. Mireta Sivonen, Pohjola Bankin Pietarin edustusto vain 200 miljardiin dollariin, sisältäen sekä keskuspankin kulta- ja valuuttavarannot että turvarahastot. Tilanne olisi siis luultua vakavampi. Venäjä on jo nyt vain pykälän päässä roskalainaluokasta, minkä lisäksi näkymät on vähemmän yllättäen luokiteltu negatiivisiksi. Talousasiantuntijoiden mukaan etenkin amerikkalaiset institutionaaliset sijoittajat joutuisivat omien sääntöjensä takia vetämään sijoituksensa Venäjältä, jos se putoaisi roskalainaluokkaan. Riskirahoittajatkin alkaisivat asiantuntijoiden mukaan karttaa Venäjää. Lisäksi Venäjän valtionbondit tippuisivat roskalainaluokkaan, johon suurin osa sijoittajista ei kajoa. Spiraali siis syvenisi entisestään. Aasiakaan ei tarjoa ulospääsyä läntisten lainamarkkinoiden kuivuttua, painottaa pankkisektorin asiantuntija. Ensinnäkin Aasian pääomamarkkinoilla on vähemmän tarjontaa rahasta ja ne ovat epävakaisemmat. Lisäksi kaikki kansainvälisesti toimivat aasialaiset pankit joutunevat käytännössä noudattamaan Yhdysvaltain venäläispankeille asettamia pakotteita. Muuten yhteistyö globaaleja markkinoita hallitsevien amerikkalaispankkien kanssa voi vaarantua, huomauttaa asiantuntija. Kuvaavaa on, että esimerkiksi Kiinasta lainaa on herunut vain miljardi dollaria, joka ei ole tarpeiden kokoluokassa mitään. Asiantuntijat arvioivat muutenkin, ettei Kiinasta tai Aasiasta muutenkaan ole Venäjän talouden pelastajaksi se edellyttää uudistumista ja yhteistyötä Euroopan kanssa. 2.3 Köyhempänä kotimaista kotona Pakotteet pysyvät voimassa niin kauan kuin on tarpeen. Noilla useasti toistamillaan sanoilla Saksan liittokansleri Angela Merkel pitkälti paaluttaa niin Venäjän talouden kuin venäläistenkin ankeammat ajat. Tavallisten venäläisten arjessa nykyasetelma on merkinnyt etenkin kalliimpaa ruokaa. Vastapakotteilla kiellettiin suurelta osin elintarvikkeiden tuonti EU:sta, mikä on johtanut monin verroin kalliimpaan tuontiin pitkien matkojen takaa muun muassa Etelä-Amerikasta. Kun Venäjän oma maatalous ja elintarviketeollisuus eivät ole mitenkään pystyneet vastaamaan lisääntyneeseen kysyntään, tavallisen venäläisen kukkaro kärsii. Asiantuntijoiden mukaan kaupat ovat jopa ylikompensoineet vastapakotteiden vaikutuksen hinnoissa. Ylipäänsä kaikki valuutalla hankittu kallistuu ruplan devalvoitumisen myötä. Myös esimerkiksi bensiini ja vakuutukset ovat kallistuneet. Ostovoima heikkenee ja reaalipalkat laskivat syyskuussa ensi kertaa tällä vuosikymmenellä. Asiantuntijat viittaavat ennusteisiin jopa pitkälti yli kymmenen prosentin inflaatiosta ensi vuodelle. Tosin kuten useampi suomalaisasiantuntija huomauttaa, voisi puhua myös devalvoinnista, koska ruplan on annettu osin myös tarkoituksella heikentyä kompensoimaan öljyn hinnan laskua. Hyöty valtion ruplakassaa paisuttavasta devalvaatiosta jää silti pieneksi. Hallitus joutuu nimittäin indeksoimaan eläkkeitä ja palkkoja, koska korkea korkotaso ja suuri tuontiriippuvuus lähes kaikilla sektoreilla kiihdyttävät inflaatiota. Useat haastateltavat painottavat, että Putin varmasti panostaa etenkin eläkkeistä huolehtimiseen tyytymättömyyden välttämiseksi. Putin onkin vakuuttanut, että hallituksen puskurirahastot ja keskuspankin varannot 22 23

13 riittävät sekä yhteiskunnallisten velvollisuuksien että budjettivajeiden ja talouden muidenkin tarpeiden täyttämiseen. Venäläisten yleisen elintason asteittaista niukentumista Putinin on kuitenkin vaikea näköpiirissä olevalla kehityskululla estää, arvioi asiantuntijoiden enemmistö. Suurella osaa kansasta on siis yksinkertaisesti vähemmän rahaa käytettävissään. Erityisesti venäläisten suhteellinen ostovoima on devalvoitumisen myötä vähentynyt ulkomaille matkailtaessa. Monet haastatellut ovat huolissaan venäläismatkailijoista riippuvaisten suomalaisyritysten pärjäämisestä. Venäläiset sekä matkustavat Suomeen aiempaa huomattavasti vähemmän että kuluttavat Suomessa käydessään vähemmän rahaa kuin aiemmin. Kun Suomen saamista matkailutuloista lähes puolet tulee venäläisiltä, on helppo ymmärtää syntyvät vaikeudet. Vähenevä valuutta on suorassa yhteydessä myös kasvaviin kotimaisuusvaatimuksiin läpi koko talouden. Vaikka ulkomaista tuontia ja omistusta rajoittavat päätökset näyttävät Venäjän ulkopuolelta katsoen helposti tuhoisilta ja järjettömiltä, venäläisille itselleen kotimaisen tuotannon tukeminen on isänmaallinen argumentti. Suomalaisvaikuttajat kertovat haastatteluissa venäläisten entistä voimakkaammista vaatimuksista päästä mukaan ulkomaalaisten kanssa rakennettaviin hankkeisiin. Tämä näyttää olevan sekä isänmaallisuuden että valuuttapulan ja siitä seuraavan poliittisen tarkoituksenmukaisuuden konkreettinen ilmenemismuoto. Presidentti Niinistön käyttämän kasakkavertauksen voisi kenties ymmärtää tässäkin merkityksessä: ulkomaisista sijoittajista pyritään vaikeassa tilanteessa hyötymään niin paljon kuin mahdollista. Lähtijöitäkin on. Syitä poislähtöihin on niin lännen pakotteissa kuin Venäjän omissa toimissakin. Asiantuntijat kysyvät perustellusti, kykeneekö Venäjä korvaamaan maasta lähtevät ulkomaiset toimijat. Esimerkki hankalasta tilanteesta on amerikkalaisen öljy- ja kaasujätti Exxonin lähtö Karanmeren koeporauksista. Yhdysvaltain pakotelinjan sanelema lähtö jättää Exxonin venäläisen kumppanin Rosneftin vaille tarvitsemiaan laitteita, asiantuntevaa henkilöstöä ja kuten edellä kuvattiin, suurten velkojen painamaksi vaille läntistä pääomaa. Kuten Putin painottaa aiemmassa sitaatissa, on tilanteesta toki haittaa amerikkalaisillekin samaten kuin eurooppalaisille mutta Venäjä itse on selvästi suurin kärsijä. EU-pakotteet puolestaan pitävät kotona kasvavan määrän matkustuskieltoon asetettuja venäläisiä, etenkin Putinin lähipiiriläisiä, joiden varat on myös jäädytetty. Matkustuskielto on vähintäänkin kiusallinen riesa matkustamiseen tottuneelle eliitille, jonka lapset jo lähes poikkeuksetta opiskelevat lännessä. 2.4 Usko Venäjään rapautunut? Venäjä on antanut sellaisen signaalin, että normaalit markkinavoimat eivät uskalla tai halua käydä kauppaa eivätkä tehdä uusia investointeja Venäjälle. Ulkoministeri Erkki Tuomiojan toteamus on yksi loputtomista kansainvälisistä huolenilmaisuista Venäjän käytöksestä. Uskon Venäjän suotuisaan tulevaisuuteen nähdään kuitenkin rapautuvan myös venäläisten parissa. Useat haastatellut kantavat huolta siitä, että venäläisten parhaimmat voimat lähtevät ulkomaille opiskelemaan ja jäävät sille tielleen. Kyselyjen mukaan Ei ole kanavaa, jota kautta voi tyytymättömyyttään tuoda julki. Samaan aikaan on työttömyyttä tai talousolot heikkenee, on alettu puhumaan nationalistisin termein, joka on todella vaarallista Venäjällä, koska se ei ole missään mielessä yksinkertainen nationalistinen asia. Tai sellainen patriotismin ja nationalismin väli on vaikea. Siellä on paljon elementtejä, jotka voisi tuoda sellaisen räjähdysvaaran Venäjällä, jolloin päästäänkin sitten jälleen kerran Ukrainan konfliktiin. Täysin kaikesta turvallisuuspoliittisesta kuorrutuksesta riippumatta voidaan hyvin esittää hypoteesi, että kyse on siitä, että Maidanin vallankumouksen ei haluta toistuvan Venäjällä. Katri Pynnöniemi, UPI venäläisistä kaksikymmentä prosenttia sanoo, että he haluaisivat lähteä maasta pois. Etenkin nuoret haluavat jättää köyhtyvän ja vauhdilla ikääntyvän maan. Tänä vuonna kotimaansa on jättänyt jo parisataa tuhatta enimmäkseen hyvin koulutettua venäläistä. Veto länteen näkyy voimakkaasti yhtä lailla eliitin halussa saada lapsensa länsimaisiin kouluihin. Eliitin lasten kouluttamista poissa Venäjältä selitetään pitkälti siten, että merkittävä osa eliitistä tiedostaa Venäjän tulevaisuuden vaikeudet, ja tavallaan pelastaa seuraavan sukupolven tukevammalle pohjalle. Laajaa epäluottamusta venäläiseen terveydenhuoltoon pidetään merkittävänä ilmiönä siinä missä epäluottamusta koulutuslaitokseenkin. Venäjää läheltä seuraavat suomalaiset kertovat, miten koko eliitti lähettää perheensä ulkomaille pienempäänkin leikkaukseen, jos vain varaa on. Monelle tämä eliitin tuntema epäluottamus on kaikkein huolestuttavin indikaattori nyky-venäjästä. Lasten ulkomainen koulutus ei myöskään ole vain korkeimman eliitin vaan koko ylemmän keskiluokan tavoite, jos vain varat riittävät, toteaa moni haastateltu. Useampi asiantuntija kysyykin: Jos venäläiset eivät itse luota omaan maahansa, niin miksi meidän pitäisi? Sama epäluottamus nähdään myös suhteessa omaan rahoitussektoriin juuri tätä pidetään selityksenä sille, miksi kriisien tullen kymmeniä miljardeja katoaa heti Venäjältä. Vaikka virallinen Venäjä pursuaa isänmaallista henkeä, sen enempää eliitin kuin tavallisten venäläistenkään uskoa Venäjään ei siis pidetä välttämättä järin suurena. Venäjä-tuntijat korostavat silti myös, että venäläiset ovat tottuneita vaikeuksiin. Esimerkiksi eurooppalaisten elintarvikkeiden häviäminen kaupan hyllyiltä ei hetkauta kansaa kuin Venäjän suurkaupungeissa, ja sielläkin rajallisesti. Putinin hallitsema media huolehtii, että kansalaisille välittyvät vain Putinia tukevat näkökulmat. Esimerkiksi asuntolainojen korot on lisäksi pidetty suhteellisesti matalammalla tasolla, mitä asiantuntijat pitävät myöskin Putinin tapana ehkäistä tyytymättömyyden syntymistä. Asuntoja on myös ostettu tiuhaan tahtiin, kun ihmiset ovat halunneet sijoittaa arvoaan menettäviä rahojaan turvallisempaan kiinteään omaisuuteen. Asuntorakentaminen ja asuntotuotteiden kuten maalien kauppa onkin jatkunut Venäjällä yhä yleiseen taloustilanteeseen nähden reippaana, suomalaisrakentajiakin ja vaikkapa Tikkurilaa hyödyttäen. Toisaalta kaventuva lompakko ja epävarmuus saavat Venäjän taloutta seuraavien mukaan ihmiset tinkimään muista isommista investoinneista, joten autokauppa ja autotuotteet käyvät nihkeästi kaupaksi, esimerkiksi Nokian Renkaita rokottaen. Venäläiset siis ymmärrettävästi panostavat epävarmuudessa turvallisuuteen ja on helppo ymmärtää, etteivät asunnonostajat varmasti suunnittele pikaista maastamuuttoa, vaan toivovat Putinin johdattavan Venäjän turvallisemmille vesille. Suomalaisasiantuntijoiden moninaisia näkemyksiä voisi ehkä kerätä yhteen siten, että pahasti pitkittyvä, talouden vakavasti romahduttava kriisi merkitsisi todellista vaaraa Putinin vallalle ja valtarakenteille, Putinin vahvuudesta huolimatta. Toistaiseksi ei kuitenkaan laajalti nähdä niin merkittäviä akuutteja paineita, että olisi realistista olettaa nopeita muutoksia Kremlissä. Siellähän on nyt alkanut rahan maastapako Venäjällä. Meikäläinenkin alkaa olla jo huolestunut, kun viisi vuotta sitten olen tehnyt tällaisen skenaarion, että mihin tämä tilanne menee. Ensin tulee talouskriisi, sitten tulee poliittinen kriisi ja sitten tulee yhteiskuntakriisi, mennään poliisivaltioon ja sen jälkeen koko maa hajoaa. Siis mahdollisesti hajoaa, koska Kiinahan hyötyisi tällaisesta kehityksestä erittäin paljon. Kari Liuhto, Turun kauppakorkeakoulu 24 25

14 Putinin katsotaan voivan hyvinkin säilyttää asemansa vielä pitkään. Suurin osa haastatelluista toivookin tilanteen ratkeavan Putinin omalla linjanmuutoksella, joskaan niin länttä kuin Venäjää tyydyttävän kompromissin todennäköisyyttä ei ainakaan nyt arvioida suureksi. Siksi yleisin ennuste on tilanteen jäätyminen suunnilleen nykyiselleen, yleisin pelko taas Venäjän uudet, kenties toistuviksi muuttuvat aggressiot. Paradoksaalista kyllä, juuri voimapolitiikasta rankaisevien pakotteiden aiheuttamat taloudelliset paineet nähdään mahdollisena syynä uusiin aggressioihin asemiaan pönkittääkseen. Jos Putin päätyy uusiin aggressioihin, venäläisten usko Putiniin takuumiehenä vihamielistä maailmaa vastaan saattaa ehkä jopa voimistua. Toisaalta lännen jo nyt pahasti horjunut usko Putinin Venäjään lienee siinä tapauksessa lopullisesti mennyttä. Käytännössä kaikki haastateltavat kannattavat yhteyksien vaalimista Venäjälle joka tapauksessa ainakin johonkin mittaan asti. Tämä ei suinkaan tarkoita, että pakoterintamasta haluttaisiin irtauduttavan, vaan realismia siitä, että Suomen naapuruus suuren Venäjän kanssa ei mihinkään katoa. Nykyhetken ongelmien lisäksi painotetaan Venäjän lähes loputtomia mahdollisuuksia. Niihin useimmilla suomalaisilla asiantuntijoilla ja vaikuttajilla riittää yhä uskoa vaikeuksienkin keskellä. Nykytilanteeseen istuvia, perusteltuja skenaarioita aina Venäjän hajoamiseen asti on esitetty jo muutama vuosi sitten, mutta sellaisten toteutumista ei tietenkään halua kukaan. Venäjän toivotaan sittenkin kääntyvän vielä Euroopan puoleen, eikä toive ole kokonaan vailla perusteita

15 3 Strategiset toimintalinjat, strategiset uhat Haluan toivoa, että pääsemme yli tästä väärinymmärryksen jaksosta. Venäjän presidentti Vladimir Putin 3.1 Miten pärjätä? Investoinnit, ruplamääräisyys, varovaisuus ja notkeus Haluan toivoa, että pääsemme yli tästä väärinymmärryksen jaksosta. Presidentti Putinin optimistinen lausahdus oli tarkoitettu nostattamaan tunnelmaa lokakuisessa investoijaseminaarissa, jolla yritettiin houkutella pääomia Venäjälle. Ainakin Venäjän huono talouskehitys devalvoituvine ruplineen ohjaa juuri investointeihin, koska tuonti muuttuu yhä kalliimmaksi ja kotimaista tuotantoa suositaan. Johtaja Kai Mykkänen Elinkeinoelämän keskusliitosta muotoilee suomalaisille nykytilanteen saneleman toimintaohjeen: Yritysstrategioiden kannalta tässä tilanteessa pärjäävät parhaiten ne, joilla on mahdollisimman lokalisoitunutta toimintaa Venäjällä. Eli ne, joilla kustannuspohja on ruplamääräinen, niin kuin Tikkurilalla ja Fazerilla, jotka myyvät pääosan tavarastaan Venäjällä. Suorat investoinnit ja ruplamääräinen toiminta ovat siis periaatteessa valttia. Tällaisessa lokalisoidussa asetelmassa ruplan heikkeneminen ei vaikuta siten, että tavara pitäisi myydä huomattavasti halvemmalla euroissa, tai että tavara olisi vastaavasti liian kallista ruplissa verrattuna paikalliseen tarjontaan. Jo aiemmin Venäjälle tuotantoon investoineet pärjäävät paremmin kuin ne, jotka ovat puhtaasti viennin varassa. Mykkäsen mukaan myös monet pk-yritykset ajattelevat, että vetäytymisen sijaan täytyy mennä syvemmälle Venäjälle, jotta on sekä valuuttakurssi, että paremmin suojassa poliittiselta riskiltä. Yllättävänkin suuresta investointivalmiudesta kertovat myös idänkauppaa tekevien 24 suuryrityksen East Office sekä Suomalais-Venäläisen kauppakamarin yrittäjäbarometri (kaavio 4, s.30). Haastateltujen elinkeinoelämän verkostovaikuttajien näkökulmasta suomalaiset ovat rohkeampia ja tottuneempia etabloitumaan Venäjälle kuin vaikkapa ruotsalaiset ja tanskalaiset. Nykytilanteessa tästä on hyötyä. Useat haastatellut asiantuntijat näkevät myös Venäjän kansallisen huuman tukevan nimenomaan Venäjällä toimimisen järkevyyttä vientiin verrattuna. Venäläiset pyrkivät suosimaan kotimaista aiempaa enemmän myös yritysten välisessä kaupankäynnissä. Jos yritys on asemoitunut paikalliseksi brändiksi, kansallismielinen asennoituminen heilauttaa liiketoimintaa vähemmän kuin puhdasta vientiä euromääräiseltä alueelta ruplamääräiselle alueelle. Kun esimerkiksi voimakkaasti vientiin tukeutunut Valio kärsii elintarvikkeiden tuontikiellosta, niin vastaavasti Atrian todetaan olevan Moskovan ja Pietarin tehtaiden ansiosta suojatumpi vastapakotteilta. Päinvastoin, kun Venäjällä valmistetun elintarvikkeen hinta nousee pakotteiden takia, niin siitä arvioidaan olevan jopa hyötyä. Aika moni meidän 24:sta osakkaasta jatkaa investointiohjelmaansa. He ovat tosin pienentäneet summia ja varmasti lykänneet päätöksiä, mutta he jatkavat investointiohjelmaansa. On luonnollisesti järkevää sopeuttaa investointisuunnitelmat vallitsevaan geopoliittiseen tilanteeseen. Raimo Valo, East Office Ylenpalttinen riskinotto ei sinällään varmaan ole nyt suotavaa. Sitten täällä on kolikolla toinen puoli; joka nyt uskaltaa riskeerata, niin tilat halpenevat, rakennuskustannukset menevät alas, eli jos uskaltaa tehdä pitkäaikaista, pitkäjänteistä toimintaa, niin nyt olisi hyvä hetki investoida, jos ei usko siihen maailmanlopunskenaarioon. Silloinhan joka tapauksessa kaikki häviävät, eli on ihan sama, mitä tekee. Sitten ei jää kenellekään mitään. Marita Koskinen, Prisma Venäjä 29

16 4. Suomalaisyritysten investointiaikeet Venäjälle % Kevät 2014 Syksy 2014 = Yritys, joka ei aio investoida Venäjälle = Yritys, joka aikoo investoida Venäjälle Lähde: Suomalais-Venäläinen kauppakamari (2014) Haastatellut vaikuttajat korostavat kuitenkin, että yritysten tilanteet vaihtelevat runsaasti. Venäjä on varsin kilpailukyvytön ympäristö tehdasteollisuudelle erityisesti korkean jalostusarvon tehdastuotannossa. Ongelmat osaamisessa ja logistiikassa ovat tyypillisiä tuotannollisia investointeja ehkäiseviä tekijöitä, jotka vaikuttavat esimerkiksi tehdasteollisuuden teknologiafirmojen kuten Wärtsilän tai Valmetin päätöksiin siitä, missä ne voimalaitoksia valmistavat. Siksi investoinnit Venäjälle ovat jääneet vähiin. Silti esimerkiksi juuri voimalaitosten kovan kysynnän kerrotaan jossain määrin kompensoivan investointihyödykkeiden muuten laskevaa menekkiä. Venäläisyritykset ovat yleisen epävarmuuden takia huolissaan siitä, että niiden energiahuolto saattaisi häiriintyä. Kuntatalouden kiemurat ja maksamattomat kaasulaskut saattavat johtaa kaasun tuotannon ja toimitusten häiriintymiseen, kertovat sektoria seuraavat asiantuntijat. Tämän epävarmuuden takia venäläisyritykset hankkivat varavoimaloita. Epävarmuus voi siis luoda joillekin valmistajille myös kasvavaa kysyntää. Energiantuotannon epävarmuudet ovat kuitenkin ennen muuta konkreettinen muistutus Venäjän tilanteen riskeistä. Myös investointituotteiden osalta häilyy asiantuntijoiden silmissä entistä suurempia strategisia kysymysmerkkejä, mikäli kotimaisuusmääräykset alkavat voimakkaasti ehkäistä tuontia. Monien etenkin Venäjä-tutkijoiden muihin huoliin palataan muutenkin seuraavassa kappaleessa. Yleisellä tasolla elinkeinoelämän vaikuttajat joka tapauksessa siis arvioivat, että Venäjällä myytävää tuotantoa kannattaa nykytilanteessa lokalisoida, jos mahdollista. Suorat investoinnit Venäjälle saavat elinkeinoelämän verkostojen lisäksi muutenkin laajaa kannatusta haastatelluilta. Jos nyt päättäisi vetäytyä kokonaan Venäjältä, mikä voisi olla ymmärrettävää, niin kyllähän tässä ilmapiirissä venäläisten taholta tulisi olla sellainen reaktio, että nuo ovat amerikkalaisia, he lähtevät pois. Suomalaisilla firmoilla on mahdollisuus liputtaa sitä, että me emme ole hätäisimpiä, emmekä samalla tavalla vastakkainasettelun osapuolia, me uskomme, että voimme jatkossakin tehdä bisnestä Venäjällä ja jatkaa sitä siellä. Sinänsä se on jokaisen yrityksen strategiavalinta, että miten isossa roolissa Venäjä jatkossa on. En missään nimessä halua sellaista väittää, että se olisi ainoa tapa kasvaa Suomesta kansainväliseksi. Kai Mykkänen, EK Tietysti yksi tosiasia on varmaan se, että Venäjän markkinat tulevat olemaan naapurimarkkinoita meille pitkälle tulevaisuuteen. Sehän tuo tietysti mukanaan sen, että ne ovat tietty potentiaali pitkällä tähtäimellä ja toisaalta ne ovat tietty riskikin samalla tähtäimellä. Tällaiset dramaattiset muutoksethan siihen tietysti vaikuttavat suuntaan ja toiseen, Venäjä ei ole mikään kovin stabiili markkina. Sen takia ehkä tärkeintä on, että ollaan valveutuneita sen suhteen, että ne muutokset voivat olla sitten aika nopeita ja täytyy säilyttää kyky joustavuuteen. Kari Hietanen, Wärtsilä En missään nimessä sitä tarkoita, etteikö Venäjälle kannata lähteä bisnestä tekemään, takaisinmaksuaika vain pitenee huomattavasti. Firmaresursseista on vain kiinni, paljonko rahaa on käytettävissä. Maksuaika on siis pidempi ja mikäli firmalla on rahaa ja halutaan ottaa pitkäaikainen positio Venäjälle, ei se silloin varmasti mikään ongelma ole siellä operoida. Juha Väätänen, Lappeenrannan teknillinen yliopisto Parocin menestystä Venäjän eristemarkkinoilla pidetään laajalti esimerkkinä onnistuneesta paikallisesta investointistrategiasta. Asiantuntijat muistuttavat lisäksi, että Venäjällä voi olla kannattavaa valmistaa tavaraa myös muualle kuin Venäjän markkinoille. Esimerkiksi Nokian Renkaat valmistaa Venäjällä valtaosan myös muualla myytävistä renkaistaan ja menestyy, vaikka kriisi on heikentänyt kysyntää Venäjällä ja muiden IVY-maiden markkinoilla. Osa asiantuntijoista pitää perusteena satsauksiin myös arviota, että Venäjä suhtautuu investointeihin nyt hyvin myönteisesti. Porkkanan lisäksi käytössä on kuitenkin keppi. Jotkut asiantuntijat epäilevät, houkuttelevatko ulkomaiselle tuonnille asetetut ja kaavaillut rajoitukset todella venäläisten kaipaamiin investointeihin, mitä pidetään ainakin osin rajoitusten tarkoituksena. Rajoitusten nähdään herättävän epäluottamusta, ja vaikuttavan siten ehkä enemmänkin investointeja torjuvasti. Tilanne on välillä hyvin epäselvä. Investoijien täytyy joka tapauksessa talousasiantuntijoiden mukaan varautua siihen, että sijoitusten takaisinmaksuaika pitenee. Venäjän kasvu tällä vuosikymmenellä arvioidaan kokonaisuudessaan väkisinkin paljon viime vuosikymmentä hitaammaksi ja huonoimmillaan jopa negatiiviseksi. Tästäkin syystä moni Venäjä-tuntija kehottaa Venäjälle tosissaan pyrkiviä yrityksiä järjestämään merkittävän osan kuluistaan ruplamääräisiksi. Ruplan arvaamatonta heittelehtimistä pidetään jatkossakin todennäköisenä. Paradoksaalista on, että vaikka investoinnit juuri nyt olisivat Venäjällä loogisesti vientiä kannattavampia, niiden uskotaan supistuvan rahoituspakotteiden ja sijoittajien epäluottamuksen vuoksi. Investointien vähäisyys puolestaan taas leikkaa vientiä etenkin suomalaisittain. Paradoksi koituu asiantuntijoiden mukaan suomalaisille kalliiksi. Koska Suomen viennistä kaksi kolmasosaa on investointihyödykkeitä kuten koneita ja laitteita, niin investointien hyytyminen Venäjällä merkitsee viennin laskua tänä vuonna prosenttia. Rahassa tämä merkitsee jo lähes miljardia, harmitellaan elinkeinoelämässä. Rahoituspakotteiden jatkumisella on Suomen vientinäkymille keskeinen merkitys. Jos pakotteet ovat voimassa pitkälle ensi vuotta, jäävät investoinnit Venäjällä silloinkin vähäisiksi ja Suomen investointihyödykkeiden vienti vähenee. Silloin puhutaan asiantuntijalaskelmien mukaan jo 2 miljardin menetyksestä, joka on prosentin verran Suomen BKT:stä. Kansallisten vientilukemien osalta on pakoteoloissa siis parhaimmillaankin kyse pudotuksen minimoimisesta, kasvusta on turha haaveilla. Paikallista kasvua Venäjällä nähdään sen sijaan mahdolliseksi hankkia nykyoloissa esimerkiksi liiketilahankinnoilla. Siinä missä hinnat muuten nousevat, kiinteistöhinnat ovat tulleet alas ainakin prosenttia. Keskusta-alueilla primevuokrat ovat pudonneet jopa 30 prosenttia, kertoo Venäjän kiinteistömaailmaakin seuraava asiantuntija. Yleisestä synkkyydestä huolimatta kriisin nähdään siis luovan tällaisiakin mahdollisuuksia ainakin tarkasteltavaksi

17 Tästä näkökulmasta useat haastatellut korostavat ketterää sopeutumista muuttuviin olosuhteisiin, mikä on helpompaa pienemmille kuin suuremmille toimijoille. Suurempienkin yritysten tulee tosin epävarmoissa oloissa varautua joustavaan toimintaan. Mitä vähemmän on sidottu talouden putoamisen yleisiin vaikutuksiin ja mitä enemmän on mahdollista löytää kannattavia täsmäkohteita toiminnalleen, sen paremmin voi menestyä. On selvää, että kaikille suomalaisyrityksille ei niche-menestystä ole tarjolla. Yksi tilaisuuksia luova mekanismi on asiantuntijoiden mukaan vetäytyvän venäläisen pääoman jättämä tyhjiö. Tässä nähdään esimerkiksi suomalaisille matkatoimistoille kenties merkittäväkin potentiaali kymmeniä tuhansia matkoja koska venäläistoimistoilta jää rahoitusvaikeuksien takia suuria matkapaketteja ostamatta. Haittana suomalaistoimistoilla on tosin venäjänkielisten nettisivujen puute, ja ennen muuta supistuva kysyntä venäläisten leikatessa matkailuaan joka tapauksessa. Suuressa mittakaavassa tilanne nähdään jopa Venäjän markkinoiden uusjakona ne jotka petaavat asemansa oikein nyt, hyötyvät pitkässä juoksussa. Venäjän-tuntijat painottavat laajasti lojaalisuuden ja vaikeiden aikojen sietämisen arvostusta Venäjällä: ne joiden katsotaan uskoneen tiukassakin paikassa yhteistyöhön tulevat tästä katsannosta todennäköisesti menestymään pidemmän päälle paremmin. Ketkä täyttävät pois lähtevien tai osin vetäytyvien paikan ja miten markkinat muovautuvat, sitä ei kukaan vielä tiedä. Monet uskovat satsaajien olevan vahvemmilla kuin varovaisten, vaikka eivät suinkaan kaikki. Toisaalta jako satsaajiin tai varovaisiin on tietysti liian yksinkertainen, kukapa tietoisesti haluaisi joko olla aivan varomaton tai jättää loistomahdollisuuden ehdottomasti käyttämättä todellisuus on tapauskohtaista. Yksi suomalaisvaikuttaja mainitsee konkreettisena esimerkkinä, ettei makkarataloihin kannata nyt investoida, vaikka fasiliteetit kuinka järjestyisivät halvalla raaka-aineiden hinnat kun ovat pilvissä. 3.2 Strategiset Venäjä-riskit ja niiden hallinta Riippuvaisuus vain yhdestä kaasulähteestä on iso ongelma jo, ja riippuvuus Venäjästä tuplaongelma. Viron pääministeri Taavi Rõivas pelkisti monen Euroopan maan ajatukset, kun Suomi ja Viro kertoivat marraskuussa päässeensä sopuun molempiin maihin rakennettavista LNG-terminaaleista ja putkesta maiden välille. Nesteytetty kaasu on nopeasti yleistyvä tapa helpottaa kaasunsaantia muualta kuin Venäjältä, lukuisten muiden hyödyllisten ominaisuuksiensa lisäksi. Kaasuriippuvuudesta Venäjään halutaan siis laajalti eroon, jotta Venäjä ei pystyisi halutessaan uhkaamaan kaasun katkeamisella kokonaan. LNG on siis tavallaan myös strategisen mittakaavan riskinhallintaa. EU-maissa pyritään vähentämään kaasuriippuvuutta Venäjästä myös monin muin tavoin. Venäjän energiapolitiikan asiantuntija ei kuitenkaan näe tärkeimmäksi päästä riippuvuudesta eroon, vaan puoltaa ajatusta luoda EU:lle yhteinen ostomekanismi, kaasukartelli. Näin venäläiset menettäisivät mahdollisuuksia hajottaa EU:ta vaihtelevilla kansallisilla kaasusopimuksilla. Koska Venäjä on vielä riippuvaisempi Euroopalta saa- Lähtökohtaisesti markkina on meidän bisneksessämme kohtuullisen iso tai oikeastaan Euroopan isoin, ja kasvunäkymät ovat olleen hyvät. Siitä näkökulmasta tämä ei ole meidän investointipäätöksiä ja kasvusuunnitelmia sinänsä muuttanut. Tietysti on jouduttu arvioimaan sitä, mikä on oikea hetki lähteä liikenteeseen. Siinä on kahdenlaista ajatusmaailmaa; odotetaan ja katsotaan, miten tämä tilanne rauhoittuu ja miten tämä niin sanottu uusi normaali tasoittuu, ja mikä se tilanne on tai sitten lähdetään isommalla riskillä liikenteeseen ja uskotaan siihen, että siellä ensimmäisenä olevat ovat paremmissa asemissa kuin ne, jotka odottavat vähän pidempään. Kari Lehtinen, Paroc Jos oikein räväkästi sanotaan, niin voisi sanoa, että tulee markkinoiden uusjako. Sieltä on lähdössä pois amerikkalaiset, osin englantilaisetkin ja muitakin. Tämä markkina tulee niiden jäljellejääneiden jaettavaksi. Eli siinä tapauksessa pitää olla paikan päällä, pitää olla suhteet kunnossa ja olla seurannut sitä tilannetta, että mahdollisimman nopeasti pääsee iskemään niihin mahdollisuuksiin ja hyödyntämään sitä mitä sieltä tulee uusjakoon. Sanoisin, että se on ihan markkinoiden uusjakoa sitten. Mirja Tiri, SVKK mistaan energiatuloista kuin Eurooppa venäläisestä kaasusta, Venäjä olisi joidenkin arvioiden mukaan tällaiseen ratkaisuun painostettavissa lujalla poliittisella tahdolla. Poliittisen tahdon löytyminen on kuitenkin kyseenalaista. Lisäksi kaasuyhtiöt kuten Suomessa Gasum, luonnollisesti tavoittelevat mahdollisimman edullisia sopimuksia. Kun yksi hintaa määrittävä elementti on etäisyys, suomalaisen toimijan on vaikea nähdä järkeä keskiarvohinnassa, jossa pienemmän etäisyyden päästä kaasunsa saava ostaja kuten Gasum joutuisi maksamaan paljon pidempiin etäisyyksiin suhteutettua hintaa. Näkökulmat ovat molemmat relevantteja, mutta niiden ero kuvastaa sitä sisäänrakennettua vaikeutta, joka keskitettyyn eurooppalaiseen kaasunostoon sisältyisi. EU:ssa joka tapauksessa asiasta keskustellaan, viimeksi marraskuussa, mutta kaasuriippuvuuden nopea helpottuminen on asiantuntijoiden mielestä mahdollista enemmän LNG:n kuin EU:n energiayhteistyön kautta. Kaasun ohessa haastatellut nostavat mittaviin ulkomaisiin omistuksiin puuttumisen Venäjän mahdolliseksi suuren kokoluokan kiristysruuviksi. Suurimmat suomalaisinvestoinnit Venäjälle tehnyt Fortum on pahimmissa asiantuntijaskenaarioissa vastatoimien kohteena venäläisen valuuttakontrollin kautta. Tämä tarkoittaisi käytännössä sitä, että voittojen tulouttaminen Suomeen ei onnistuisikaan. Olennaista on heti aluksi huomauttaa, että sen enempää Fortumilla kuin muillakaan suomalaistoimijoilla Venäjällä ei kerrota olleen vaikeuksia voittojensa tulouttamisessa takaisin Suomeen kriisinkään aikana. Silti etenkin monet tutkijat kysyvät: kuka on turvassa? Venäläismiljardööri Vladimir Jevtushenkon määrääminen kotiarestiin syyskuussa on nostanut monen asiantuntijan mieleen vuosikausiksi vankilaan tuomitun ja omaisuutensa menettäneen Mihail Hodorkovskin tapauksen. Monet asiantuntijat ja vaikuttajat pohtivat, voiko Putinin lupauksiin taloudellisten oikeuksien ja vapauksien kunnioittamisesta luottaa. Useat asiantuntijat pitävät Venäjää niin korruptoituneena toimintaympäristönä, että yritysten on senkin tähden tehtävä strateginen valinta toimiako siellä ylipäänsä lainkaan vai ei. Toisaalta kaikki haastatellut elinkeinoelämän vaikuttajat sanoutuvat tiukasti irti korruptiosta, jonka olemassaolo tunnustetaan, mutta johon voi ja pitää olla lähtemättä mukaan. Tutkijoiden parissa epäillään silti, että Jevtushenkon tapaan pitkäänkin Venäjällä toimineet yrittäjät ja yritykset, myös ulkomaiset ja yhtä lailla suomalaiset, voivat joutua milloin tahansa vaikeuksiin vaikkapa poliittisista tarkoituksenmukaisuussyistä. Venäjän politiikka onkin joka suhteessa herkkä aihe, josta suomalaiset elinkeinoelämän toimijat pysyttäytyvät mieluiten mahdollisimman kaukana. Osin tästä syystä myös Venäjään kohdistuvista liiketoimintanäkymistä ei välttämättä mielellään pidetä suurta meteliä. Asiantuntijat pitävät mahdollisena suomalaisten joutumista hankaluuksiin myös siksi, että kansainväliset kilpailijat pystyvät riskialttiissa ympäristössä tarjoamaan venäläisille enemmän. Käytännössä tämä voisi myös tarkoittaa lahjuksia kauppojen varmistamiseksi tai suomalaiskilpailijan järjestämistä pulaan. Toisaalta suomalaiset ovat kokeneita toimijoita Venäjällä ja ovat kyenneet hyvin toistaiseksi välttämään vaikeuksia, vaikka kukaan ei nykytilanteessa voikaan varmuudella väittää, ettei sellaisia voisi tulla. Keskeistä olisi se, että kaasun osto Venäjältä toteutettaisiin kollektiivisesti, eli rakennettaisiin tavallaan ostajan kartelli. Tätähän on tämän Ukrainan kriisin kestäessä ehdotettu. Se voisi olla keino, jolla näitä sisäpoliittisia riskejä, joista tulee ulkopoliittisia riskejä EU:lle, voitaisiin vähentää. Tai vähintäänkin tulisi saada kaasusopimukset avoimiksi, jotta niiden käyttö poliittisena välineenä olisi vaikeaa. Jos katsotaan sitä puhetta, joka puolella Euroopassa puhutaan diversifioida pois Venäläisestä energiasta. Tämähän ei ole todellakaan hyvä asia, jos ajatellaan kaasun merkitystä EU:lle energiapoliittisesti ja ympäristöpoliittisesti, niin kaasu on keskeinen energian lähde, jolla pystymme EU:n mittakaavassa toteuttamaan tämän Energiewenden, niin kuin Saksa on sen jo aloittanut. Veli-Pekka Tynkkynen, Aleksanteri-instituutti En oikein tiedä pitäisikö suomalaisena olla kauhean onnellinen tästä keskustelusta, että meille tulee Eurooppaan ideologinen ajatus siitä, että eurooppalaisella teollisuudella kaikkien energia maksaa saman verran. Miten käy suomalaiselle kilpailukyvylle, jos energia on saman hintaista, kun me joudutaan maksamaan siirtoyhteyden lisäys ja sitten rahtaamaan ne tuotteet täältä vielä merten yli. Johanna Lamminen, Gasum 32 33

18 Neljä miljardia euroa Venäjälle sijoittaneessa Fortumissa vakaviin vaikeuksiin joutumiseen ei uskota. Ensinnäkin ulkomaisen omistuksen kansallistaminen johtaisi investointien loppumiseen pysyvästi. Fortum pitää riskejään tavallistakin pienempinä muun muassa siksi, että öljyn- ja kaasuntuotanto Siperiassa edellyttää Fortumin tuottamaa sähköä. Riskianalyysit eivät osoita mitään hälyttävää. Koska Siperiassa on lisäksi erittäin kylmä ja Fortumin sähköä tarvitaan lämmitykseen, tuotantoon tuskin halutaan mitään häiriöitä. Suurenkaan voittojen kotiutuksessa ei ole ollut mitään ongelmia. Useimmat asiantuntijat näkevät, että Fortumin kaltaisiin toimijoihin kajoaminen tapahtuisi todennäköisesti vain niin äärimmäisissä olosuhteissa, että jopa kajoaminen itsessään olisi silloin jo sivuseikka. Samantyyppinen ajattelu vallitsee myös Fennovoiman osalta. Fennovoimassakin myönnetään, että Kremlin valtapiiriin kuuluva Rosatom pystyisi laitetoimittajana esimerkiksi halutessaan viivyttämään ydinvoimalan valmistumista. Fennovoimassa ei kuitenkaan keksitä, miksi Rosatom riskeeraisi kansainvälisen käyntikorttinsa maailman ydinvoimamarkkinoille. Kaupat muualla tyrehtyisivät vaikeuksiin Suomessa. Fortumin tai Fennovoiman politiikkalähtöisen ahdistelun tai Venäjän kaasuhanojen sulkemisen epätodennäköisyys normaalioloissa johtaa toiseen kysymykseen: entä poikkeusoloissa? Eivät vain tutkijat vaan monet elinkeinoelämän edustajatkin pelkäävät, että voimankäytöstä voi tulla Venäjän politiikassa tapa. Silloin sekin ennustettavuus, jota Venäjällä sekä Venäjän ja lännen välisissä vielä nähdään olevan jäljellä, olisi nopeasti mennyttä. Helppoa kaupankäynti ei ole poliittisesti nytkään, mutta Venäjän mahdolliset uudet aggressiot voisivat synnyttää vaarallisen arvaamattoman ja oletettavasti kaupalle täysin kielteisen tapahtumaketjun. Tätäkään erittäin epätoivottavaa vaihtoehtoa ei voi valitettavasti sivuuttaa. Jotkut tutkijat kiinnittävät huomiota myös siihen, että venäläisissä ulostuloissa usein alleviivataan Venäjän ydinasemahtia. Venäjän nähdään näin luovan länteen pelon ilmapiiriä vastatoimia ehkäisemään. Asiantuntijoilla on hyvin tiedossa Venäjän aktiivisesti käyttämä kyber-kapasiteetti. Uhkakuvien osalta sillä on paitsi sotilaallista ja poliittista myös potentiaalisesti merkittävää taloudellista vaikutusta. Asiantuntijat korostavat, että sotilaallisen ja yhteiskunnallisen infrastruktuurin suojaamisen lisäksi tulisi ottaa huomioon myös venäläisten aktiivinen mielenkiinto taloudellisesti arvokkaaseen tietoon. Myös yritysten pitää siis varautua venäläiseen tiedusteluun, jolla saatetaan kerätä informaatiota monenlaisiin tarkoituksiin. Osa tutkijoista katsoo hyväksyttävän politiikan rajan ylittyneen Venäjällä jo nyt niin selkeästi, että nykyjärjestelmää ylläpitävästä kaupasta Venäjän kanssa tulisi pidättäytyä. Tämä on tärkeä poliittinen argumentti, mutta juuri sellaisena kuuluu elinkeinoelämän näkökulmasta poliittisten päättäjien ratkaistavaksi. Samaten politiikan sfääriin kuuluu kysymys turvallisuuspoliittisista ratkaisuista. Elinkeinoelämän piirissä silti nousee ajattelua, jonka mukaan tukevampi turvallisuuspoliittinen selkänoja voisi olla pitkällä aikavälillä taloudellisestikin parempaa turvaa tuova ratkaisu. Yritysten tasolla yleisenä strategisena ohjenuorana pidetään yksinkertaisesti sitä, ettei kaikkia munia laiteta samaan koriin, Venäjälle ei kannata The key thing to understand is that Russia is a country with very weak institutions and very strong corruption. So if you are comfortable to operate in a corrupted environment, you can be making good profits for your business for a while but you will never be safe. Arkady Moshes, UPI Mikäli Rosatom ja heidän tytäryhtiönsä Rosatom Overseas, joka vastaa kansainvälisistä projekteista, niin sanotusti sössivät tällaisen voimalaitoshankkeen, joka on ulkomailla ja varsinkin länsimaassa, niin kyllä sillä varmasti on vaikutusta tuleviin kauppoihin. Jos siellä on sellainen esimerkki, että Suomessa teimme tällä tavalla, mutta ostakaa meiltä reaktori, niin eihän mikään järkevä yhtiö sellaisiin kauppoihin lähde. Tuomo Huttunen, Fennovoima Nämä on ihan konkreettisia uhkakuvia tällä hetkellä, mistä mielestäni erittäin hyvä osoitus on parhaillaan FBI:n tekemät tutkimukset Yhdysvalloissa siitä, että onko Venäjä sellaisten mittavien kyberhyökkäysten takana Wall Streetille Yhdysvaltojen finanssielämää vastaan. Ja he näkevät, että jos on, niin se on ollut Venäjän tietoinen vastaus lännen asettamiin pakotteisiin. Eli kyllä tämä kyberulottuvuuden käyttö tänä päivänä on keskeinen osa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Jarno Limnéll, Aalto-yliopisto sijoittaa ainakaan suhteellista kantokykyä enempää. Kaikkea ei Venäjälle kannata kenenkään asiantuntijan mielestä satsata. Globaalisti toimivat yritykset ovat jo lähtökohtaisesti suojatummassa asemassa. Esimerkiksi suomalaiset suuret tehdasteollisuusbrändit voivat korvata Venäjän-myyntiään Pohjois-Amerikassa tai Afrikassa, jotka ovat vahvasti kasvavia alueita. Elinkeinoelämän asiantuntijoiden mukaan tehdasteollisuus voi kompensoida Venäjän notkahdusta jo parissa vuodessa merkittävästi. Varsinkin, jos länsi lähtee toipumaan Yhdysvaltain johdolla ja Aasia kasvaa. Elinkeinoelämän haastatteluissa nousee esiin myös se, että Venäjälle (ja muuallekin) tehtyjen investointien myötä syntyy joskus harhaanjohtava kuva puutteellisesta riskianalyysistä. Yrityksissä tehdään jatkuvasti päätöksiä luopua suunnitelmista tai laittaa ne jäihin, myös Venäjää koskien. Tekemättömät investoinnit eivät kuitenkaan näy julkisuuteen. Julkinen tarkastelu investoinneista sokeutuu siksi helposti korostamaan tehtyjä investointeja ja sitä kautta rohkeutta, koska liike-elämän varovaisuus ja riskianalyysistä johtuva investoinneista pidättyminen eivät julkisuuteen päädy. Kaikessa hiljaisuudessa on Venäjän sotapolitiikan vuoksi jäänyt taka-alalle myös yksi Suomelle lupaava liiketoimintamalli Venäjän suuntaan. Asiantuntijat ja vaikuttajat pitävät Suomelle yhtenä potentiaalisena mallina gateway-roolia Venäjälle Suomi voisi olla turvallinen ja laadun takaava tuotantoalue Suomea paljon laajemmille markkinoille, myös Venäjälle. Suomeen siis investoitaisiin ulkomailta Venäjän-vientiä varten. Valtteina olisivat korkea teollinen osaaminen, luotettavuus ja maantieteellinen sijainti. Lupaavia jo suunniteltuja suuria hankkeita on kuitenkin laitettu jäihin kansainvälisen politiikan kuumennuttua, Suomen tappioksi. Yksi kokemusperäinen näkökulma on vielä se, että Venäjällä riskien varmistaminen ei ole hyvissäkään oloissa ollut mahdollista. Yritykset sisällyttää liiketoimintaan varmistukset kaikkia riskitekijöitä varten tulisivat aivan liian kalliiksi. Tämän logiikan mukaan Venäjän bisneksessä on päädyttävä analyysin myötä joko uskaltamaan ja yrittämään tai luopumaan koko hankkeesta, varmistelu ei hyödytä. Myönteisistä investointiasenteistakin huolimatta varovaisuus on elinkeinoelämän vaikuttajilla kunniassa. Vaikka suosituksena yleisesti ottaen onkin, että ainakin saavutetuista asemista pidettäisiin kiinni ja vaalittaisiin suhteita tulevaisuutta varten, uusien kokemattomien yrittäjien tuloa nykyoloissa Venäjän markkinoille ei pidetä kovin viisaana. Kokemus on osoittanut, että kansainvälisen kaupan osaaminen esimerkiksi sopimusten turvalausekkeiden muodossa ja ylipäänsä käytännön osaaminen Venäjällä ovat olleet monilta etenkin pienilta yrittäjiltä hukassa jo aiemmin saati nyt

19 4 Strategiset painopistealueet neljä esimerkkiä Venäjän mahdollisuuksista Pelaamme kahta korttia. Pääministeri Alexander Stubb 4.1 Strategiset kehitysohjelmat valtio vientiveturiksi? Pelaamme kahta korttia. Pääministeri Alexander Stubbin mukaan paras toimintatapa Suomelle uusissa kylmän sodan kaltaisissa oloissa on kahtalainen: Suomen tulee pysyä EU:n yhteisrintamassa ja pitää osaltaan huoli siitä, että Euroopan ääni on yhtenäinen. Ei ole mitään järkeä ajaa Suomea uudelleen sille harmaalle vyöhykkeelle, missä olimme edellisen kylmän sodan aikana. Samaan aikaan on pääministerin mukaan kuitenkin vaalittava hyviä kahdenvälisiä suhteita Venäjään poliittisella tasolla ja erityisesti virkamiestasolla. Suurimmat näköalat Venäjällä liittyvät suoraan maan valtaviin uudistustarpeisiin. Tässä raportissa tarkastellaan erityisesti kolmen avainsektorin strategisia mahdollisuuksia: Venäjän antiikkisen ja kilpailemattoman lämmöntuotannon uudistamiseen kaavailtua suurta lämpöreformia; nykyisiä öljy- ja kaasuvaroja korvaamaan tarvittavaa arktista toimintakenttää; sekä Venäjälle modernin teollisuuden ja yhteiskunnan luomiseen tähtäävää digitalisoitumista. Jokaisella sektorilla puhutaan suomalaisittain jopa miljardien eurojen potentiaalista lähivuosina. Neljäskin ainakin kokoluokaltaan strateginen sektori on mukana, jotta ihminen ei unohtuisi venäläiset kuluttajat monenlaisine tarpeineen. Koska sektorit ovat niin valtavia ja näköalat suuria on itsestään selvää, että niillä on Venäjälle suuri kansallinen strateginen merkitys. Siksi haastatellut tiedostavat myös Suomen valtion rooliin kaupan edistäjänä liittyvät mahdollisuudet ja haasteet. Näitä käsitellään tässä ennen siirtymistä itse avainsektorien tarkasteluun. Useat suomalaisvaikuttajat näkevät, että kansallista otetta tarvitaan, jotta päästäisiin laajassa mitassa osalliseksi Venäjän suurista strategisista kehitysohjelmista. Poliittisesti herkkä ja vaikea tilanne ehkäisee vaikuttajien mukaan nyt enemmät toimet. On selvää, että osana EU:n pakoterintamaa Suomen valtiovallan eturivi ei voi juuri nyt esimerkiksi lähteä viennille veturiksi. Ilman Ukrainan kriisiä, keskeisiä hankkeita olisi luultavasti kuitenkin päästy edistämään parhaimmillaan presidenttitason voimin. Tämä kriisiä edeltävä valmius kertoo suuresta potentiaalista, presidentti antaa arvovaltansa vain tärkeimmille projekteille. Liike-elämän parissa kaikki eivät suinkaan syty ajatukselle, että valtiolla olisi näkyvä rooli esimerkiksi saman sektorin useiden yritysten hank- Karjalan metsissä on valtava potentiaali, ja sen hyödyntäminen kasvavan biotalouden puuraaka-aineen kysynnän täyttämiseksi Suomessa eli tuontipuuna on yksi elementti täydentämään nimenomaan omaa metsän kasvua ja sieltä saatavaa. Mutta on myös toinen puoli, että suomalainen teollisuus, metsäteollisuus, energiateollisuus voisi paljon laajamittaisemmin olla auttamassa ja toimimassa Luoteisvenäjällä. Mielestäni tämä on sellainen pidemmän aikavälin näkökulma. Haluan nähdä että Ukrainan kriisistä johtuva tilanne jossain vaiheessa rauhoittuu, ja sitten päästään tekemään tämän tyyppisiä asioita. Petteri Orpo, Maa- ja metsätalousministeri 37

20 Nyt kun tulee vaalit ja hallitusohjelman neuvottelua ja ihan riippumatta siitä kuka siellä on luulisin, että aika paljon kannatusta saa kuvio siitä, miten tämä valtioapparaatti kokoaa hajanaista viennin edistämistä ja luo siihen vähän strategisemman ja viestinnällisemmän otteen. Se kiinnostaa meitä erittäin paljon. Esa Suominen, Valtiovarainministeriö Jonkun pitää ottaa se suuri johtotähti käteensä, että nyt tässä tehdään uutta kansallista strategista kasvua, luovaa työtä aloilla, jotka ovat naapurille tärkeitä. Vaikka Venäjällä on joskus vaikeuksia, niin ne tarpeet eivät siellä mihinkään poistu, päinvastoin ne korostuvat näinä vaikeina aikoina. Kauko Jämsen, Pietarin Turku-keskus keita kootusti tukien, antaen niille siten kansallisen ja valtiovallan leiman. Monet suomalaisvaikuttajat kuitenkin alleviivaavat, että valtaosassa maailman maita kapitalismi yhdistyy voimakkaaseen valtiorooliin, Venäjä on tästä Kiinan tavoin ilmeinen esimerkki. Venäjällä toimittaessa on siksi useimpien vaikuttajien mukaan selvää, että Suomenkin valtion roolilla on suuri merkitys. Valtiokapitalismin kanssa tulee toimia samassa hengessä, linjaa moni vaikuttaja. Valtiokonsortio on yritysten tukena ja vauhdittajana tästä näkökulmasta myönteinen realistinen voima, eikä historian reliikki. Valtion vaikutusmahdollisuudet on tärkeä ymmärtää varsinkin silmällä pitäen sitä yleisesti toivottua kehityskulkua, että tilanne Ukrainassa ja kansainvälisessä politiikassa alkaisi rauhoittua. Venäjän uudistustarpeet eivät asiantuntijoiden yksituumaisen arvion mukaan häviä mihinkään. On syytä toivoa, että uudistustarpeet yhdistettynä pakotteiden kielteisiin talousvaikutuksiin Venäjällä edes vähitellen ohjaisivat Venäjän linjaa rakentavampaan suuntaan. Turvallisuuspoliittiset merkit Suomenkaan suunnalla eivät ole nyt lupaavia. Yksi haastateltujen toistuvia huomautuksia on kuitenkin se, että katse on suunnattava tätä päivää pidemmälle Venäjä ei naapurista katoa. Myönteiset näkymät voivat olla säästöliekillä, mutta eivät häviä. Pidemmän aikavälin perspektiiviin liittyy olennaisesti suhteiden ylläpito ja muu normaalin kanssakäymisen vaaliminen. Tätä painottavat lähes kaikki haastatellut. Nykytilanteeseen verrattuna nähdään myös paljon kehitettävää. Valtiovallankin vaikuttajien taholla nähdään myönteisiksi esimerkiksi näkymät, joissa valtio ja yritykset sekä erikseen että enenevässä määrin yhdessä kantavat kortensa kekoon. Potentiaalia kasvavalle kanssakäymiselle luodaan jo investoinneilla selkeästi nykyistä suurempiin rajanylityskapasiteetteihin. Etenkin Luoteis-Venäjältä olisi vaikuttaja-arvioiden mukaan hyödyllistä saada huomattavasti nykyistä enemmän nuoria opiskelemaan Suomeen ja harjoittelemaan oppisopimuksin suomalaisyrityksiin. Näin syntyvät tiiviit kontaktit voisivat kantaa tulevaisuudessa kaunista hedelmää, kun modernin talouden ja teollisuuden Venäjällä toivottavasti kehittyessä tulevat venäläisyrittäjät ja johtajat hakevat bisneskumppaneita suhdeverkostojensa kautta. Moni elinkeinoelämän vaikuttaja näkee henkilösuhteiden roolin tärkeänä suomalaisyritysten tulevaisuudelle. Myönteisempi tulevaisuus edellyttää pitkäjänteistä pohjustamista. Tämä pätee myös venäläisiin ihmisiin on tärkeää, että Suomesta on positiivinen kuva. Ennen siirtymistä neljään esimerkkisektoriin tulee lopuksi painottaa, että valittujen sektorien lisäksi muitakin kiinnostavia mahdollisuuksia on noussut raportin edetessä esiin runsaasti. Esimerkiksi maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo näkee huomattavaa potentiaalia biotaloudessa Luoteis-Venäjällä. Suomalainen osaaminen ja kapasiteetti pelleteistä biopolttoaineisiin ansaitsisi kokonaan oman esityksensä. Yhtä lailla on noussut esiin laajoja kiintoisia näköaloja liittyen vaikkapa Venäjän ontuvaan terveyssektoriin esimerkiksi biolääketieteen, matkailun ja niiden suomalaisen potentiaalin tiimoilta ja monesta muusta huomionarvoisesta talouden visiosta vähittäiskaupasta suurkaupunkien jätteisiin. Joidenkin asiantuntijoiden mukaan kannattaisi tutkia lähemmin myös venäläis-kiinalaisten suurprojektien suomalaisittain tarjoamia tilaisuuksia. Tälle nähdään tietenkin edellytyksenä kansainvälisten suh- danteiden lientyminen ja siihen perustuvat yhteiset EU-linjaukset. Mikäli myönteisempi kansainvälinen kehitys tällaiset hankkeet suomalaisittainkin mahdollistaisi, Suomen valtion rooli olisi niissä asiantuntijoiden mukaan keskiössä. Tätä kirjoitettaessa Venäjä näyttää tosin lähinnä vastakkainasettelua kiihdyttävän. Kolme ensimmäistä esimerkkisektoria on valittu raporttiin tästä runsauden kirjosta sillä perusteella, että niihin sisältyy keskeinen osa suomalaisia avaintoimialoja liittyen Venäjän talousrakenteiden väistämättömiin muutostarpeisiin. Toisaalta valitut sektorit juuri sitä kautta ilmentävät myös niitä valtavia ongelmia, joita muutosten toteuttamiseen liittyy. Jos Venäjällä ongelmat sisältävät mahdollisuuksia, niin mahdollisuudet vähintään yhtä varmasti sisältävät ongelmia. Mitalin molemmat puolet ovatkin tarkastelussa yhtä lailla mukana. Neljäs sektori on mukana siksi, että aivan lähellämme tulee aina olemaan valtava määrä venäläisiä, jotka voivat ostaa suomalaista, matkustaa Suomeen, mitä moninaisimmin tavoin olla Suomen kanssa taloudellisesti tekemisissä. Politiikan ja talouden ohjelmista ja käänteistä riippumatta venäläiset naapurissamme ovat mahdollisuuksien kirjo, jota suomalaisilla ei ole varaa unohtaa. 4.2 Lämpöreformi energiatehokkuuden valtava potentiaali Jos Venäjä olisi yhtä tehokas energiankäytössään kuin OECD-maat keskimäärin, Venäjä säästäisi vuodessa saman verran energiaa kuin Britannia kuluttaa. Britannian energiaministerin Michael Fallonin vertaus paaluttaa hyvin Venäjän itsekin tunnustaman tarpeen tehostaa radikaalisti energiankäyttöään. Lämmityksen osalta tämä on erityisen ilmeistä. Nykyään Venäjällä on kytkimessä vain kaksi asentoa: päällä ja pois. Kaukolämpöjärjestelmä on suomalaisesta näkökulmasta antiikkinen. Kun lämmitystä ei voi säädellä, tuhlataan energiaa joko viilentämällä tiloja erillisillä laitteilla tai päästetään ylimääräinen lämpö suoraan ikkunoista karkuun. Suomalaisilla yrityksillä olisi tarjota koko osaamisketju tehottoman järjestelmän uusimiseen kyseessä on asiantuntija-arvioiden mukaan miljardien potentiaali. Venäjän hallitus hyväksyi lokakuussa lämpöreformin vuosikausien valmistelun ja odottelun jälkeen. Päätös asettuu oikeaan kokoluokkaan East Officen toimitusjohtajan Raimo Valon arvion kautta: kyseessä on vuoden ehdottomasti paras positiivinen muutos. Suomalaiset suuryritykset ovat jo vuosia valmistautuneet kaikessa hiljaisuudessa reformin liikkeellelähtöön. Lokakuinen päätös merkitsee sitä, että asiat voivat alkaa edetä. Isoin potentiaali suomalaisia odottaa Pietarin alueella. Konkreettisesti hallituksen päätös tarkoittaa asiantuntijoiden mukaan sitä, että lainsäädännössä lähtee etenemään lämmön tiekartta, jossa tuottajalle tulee kannustin tehostaa tuotantoa. Hinnoittelu muuttuu siten, että tuottaja hyötyy alemmista kustannuksista, toisin kuin tähän asti täysin säännellyssä järjestelmässä. Jos reformi lähtee suunnitellusti toteutumaan ja lämpömarkkinat vapautuvat, syntyy Fortumin mukaan mittava kannustin, joka tuo Venäjälle energiatehokkuuden lisäämiseen tarvittavia inves- Ei tarvitse ajatella kuin Pietarin kaupunkia. Siellä olisi vuosikymmeniksi kaikille suomalaisille sähkön ja lämmön yhteistuotantoon ja kaukolämpöön erikoistuneille firmoille valtava työmaa, ja siksi lämpöreformi on koko Suomenkin näkökulmasta tärkeä. Toisaalta meillä on suora bisnesintressi viedä sitä eteenpäin, koska olemme iso kaukolämpöyritys Venäjällä. Esa Hyvärinen, Fortum 38 39

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjän talousromahdus ja -pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 17.2.2015

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjän talousromahdus ja -pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 17.2.2015 Kauppakamarin kysely: Miten Venäjän talousromahdus ja -pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 17.2.2015 Laaja valtakunnallinen otanta Kyselyyn vastasi lähes 1700 kauppakamarien jäsenyritystä eri

Lisätiedot

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki Venäjän kehitys Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki 7.4.2016 Pekka Sutela 1 Talous: Ennustajat ovat yksimielisiä lähivuosista Kansantulon supistuminen jatkuu vielä tänä vuonna Supistuminen vähäisempää

Lisätiedot

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Laaja valtakunnallinen otanta Vastaajat ovat suuria, keskisuuria ja pieniä yrityksiä koko Suomesta. Yhteensä

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupan barometri Kevät 2015 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupassa ollaan kasvuhakuisia Tämän kevään Barometrissä esitimme kolme ylimääräistä kysymystä, joista yksi

Lisätiedot

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen?

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Donetsk Luhansk Donetskin ja Luhanskin alueella asuu 6,5 milj. ihmistä eli 15% Ukrainan väkiluvusta. Krimin niemimaalla, ml. Sevastopol, asuu lähes 2,5

Lisätiedot

Koululainen ja maailman kriisit - Miten voimme ymmärtää maailman menoa ja miten voimme siihen vaikuttaa?

Koululainen ja maailman kriisit - Miten voimme ymmärtää maailman menoa ja miten voimme siihen vaikuttaa? Koululainen ja maailman kriisit - Miten voimme ymmärtää maailman menoa ja miten voimme siihen vaikuttaa? Peruskoulujen ja lukioiden kansainvälisyyspäivät Lahdessa, 13.11.2014 Kristi Raik, Ulkopoliittinen

Lisätiedot

Venäjä: Kuka muistaisi kuluttajaa? Sanna Kurronen Joulukuu 2014

Venäjä: Kuka muistaisi kuluttajaa? Sanna Kurronen Joulukuu 2014 Venäjä: Kuka muistaisi kuluttajaa? Sanna Kurronen Joulukuu 2014 Siperian talvi jatkuu koko vuoden 2015 Sanktiot eivät poistu vuoden 2015 aikana ja öljyn hinta jää 70-80 dollariin, minkä seurauksena: Venäjän

Lisätiedot

Stagflaatio venäläinen kirosana. Sanna Kurronen Maaliskuu 2014

Stagflaatio venäläinen kirosana. Sanna Kurronen Maaliskuu 2014 Stagflaatio venäläinen kirosana Sanna Kurronen Maaliskuu 2014 Putin ei välitä talouden alamäestä Ukrainan kriisi ajaa Venäjän talouden ahtaalle, mutta se ei Putinin menoa hidasta Venäjän talous on painumassa

Lisätiedot

Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät

Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Pekka Sutela 04.04. 2008 www.bof.fi/bofit SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Venäjä Maailman noin 10. suurin talous; suurempi kuin Korea, Intia

Lisätiedot

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskevassa ennusteessa on oletettu, että hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - INFO Q 3-2014 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Maailmantalouden tila ja suunta - World Economic Survey 3 / 2014 Maajohtaja Timo Vuori, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 Maailmantalouden

Lisätiedot

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Kauppakamarien kysely Venäjä-pakotteista Kohderyhmä: Suomen 19 kauppakamarin jäsenyritykset Kysely lähetetty:

Lisätiedot

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskeva

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015. 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015. 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1 VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2011-2015 7 Mrd. e 6 5 4 3 2 1 0-1 -2 2011 2012 2013 2014 2015 Vienti Tuonti Kauppatase 31.8.2015

Lisätiedot

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista?

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Jakob Donner-Amnell Metsäalan tulevaisuusfoorumi Globalisaatiokehityksen tempoilevuus suuri Yritykset ja julkinen valta panostavat

Lisätiedot

UKRAINAN KRIISI JA MEDIASOTA. Marja Manninen, Yle Uutiset, Moskova

UKRAINAN KRIISI JA MEDIASOTA. Marja Manninen, Yle Uutiset, Moskova UKRAINAN KRIISI JA MEDIASOTA Marja Manninen, Yle Uutiset, Moskova MISTÄ KAIKKI ALKOI? JA MIKSI? Taustalla syvä tyytymättömyys korruptioon ja taloustilanteeseen Lähtölaukauksena EU sopimuksen kariutuminen

Lisätiedot

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009 Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7. Energiahankkeiden vaikutus Itämeren turvallisuustilanteeseen Dosentti, erikoistutkija Alpo Juntunen MpKK, strategian, Helsinki 0 Suomenlahti ja Itämeri ovat olleet

Lisätiedot

Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste. Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009

Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste. Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Suuri mahdollisuus Sijainti Täydentävä tuotantorakenne Naapurin tuntemus Rakennemuutostarve

Lisätiedot

Mitä Venäjälle kuuluu?-

Mitä Venäjälle kuuluu?- Mitä Venäjälle kuuluu?- Kypsyneen Putinismin aikakausi 03.06.2013 Journalistiseminaari, Oulu Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta MTS Hanna Smith Aleksanteri Instituutti, Helsingin yliopisto Putinismin

Lisätiedot

KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 2009

KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 2009 KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 9 Julkaistavissa..8 klo KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 9 Lokakuu 8 KESKUSKAUPPAKAMARI Aleksanterinkatu, PL, 1 Helsinki Puh.

Lisätiedot

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Teollisuuden Metsänhoitajat ry:n vuosikokous ja Metsätehon iltapäiväseminaari Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma (MSO)

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

Danske Investin Pohjoismainen Sijoittajatutkimus 2011

Danske Investin Pohjoismainen Sijoittajatutkimus 2011 16.11.2011 Danske Investin Pohjoismainen Sijoittajatutkimus 2011 Suomalaiset aikovat sijoittaa muita pohjoismaalaisia innokkaammin tulevina kuukausina finanssikriisistä huolimatta, käy ilmi Danske Invest

Lisätiedot

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit! Lyhyen ajan muutokset Talouden suhdanteet Makrotalouden epätasapainot!

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Mihin menet Venäjä? Iikka Korhonen Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) 11.12.2012 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND

Mihin menet Venäjä? Iikka Korhonen Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) 11.12.2012 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND Mihin menet Venäjä? Iikka Korhonen Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) 11.12.2012 Esityksen rakenne 1. Venäjän talouden kansallisia erikoispiirteitä 2. Tämän hetken talouskehitys 3.

Lisätiedot

MEDVEDEV JA VENÄJÄN NYKYINEN POLIITTINEN MURROS/Luukkanen

MEDVEDEV JA VENÄJÄN NYKYINEN POLIITTINEN MURROS/Luukkanen MEDVEDEV JA VENÄJÄN NYKYINEN POLIITTINEN MURROS/Luukkanen Georgi Alafuzoff: Venäjä vallankumouksen tai isojen muutosten edessä...venäjä on historiallisessa käännekohdassa, joka murtaa nykyisen korruptioon

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - INFO Q 1-2014 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Maailmantalouden tila ja suunta - World Economic Survey 1 / 2014 Timo Vuori, maajohtaja, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 World Economic

Lisätiedot

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Suomen Moskovan suurlähetystö 1 Venäjän markkinatilanne maailmantalouden epävarmuudessa Maailman talous ajaantumassa taantumaan, miten se vaikuttaa Venäjän taloustilanteeseen?

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Näin syntyy Ulkopolitiikka Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Joonas Pörsti / UP / 17.9.2014 Ulkopolitiikka on sitoutumaton kansainvälisiin suhteisiin erikoistunut aikakauslehti.

Lisätiedot

Poliittinen riski Suomessa. Energiateollisuus ry 20.6.2012

Poliittinen riski Suomessa. Energiateollisuus ry 20.6.2012 Poliittinen riski Suomessa Energiateollisuus ry 20.6.2012 Poliittinen riski Suomessa: Tutkimusasetelma Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen lainsäädännöllisen kehityksen ennustettavuudesta ja poliittisesta

Lisätiedot

Design yrityksen viestintäfunktiona

Design yrityksen viestintäfunktiona Design yrityksen viestintäfunktiona Hanna Päivärinta VTM Pro gradun esittely Tutkimuksen taustaa Design on ollut pitkään puhutteleva ilmiö Designia tuntuu olevan kaikkialla Helsinki World Design Capital

Lisätiedot

Kevät 2009. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Kevät 2009. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän-kaupan Barometri Kevät 009 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Suomen ja Venäjän välinen kauppa 0 8 mrd 6 0 000 00 00 003 00 005 006 007 008 009 (0-0) Vienti Venäjälle Tuonti

Lisätiedot

Öljyn hinnan lasku on Venäjälle liikaa. Sanna Kurronen Lokakuu 2014

Öljyn hinnan lasku on Venäjälle liikaa. Sanna Kurronen Lokakuu 2014 Öljyn hinnan lasku on Venäjälle liikaa Sanna Kurronen Lokakuu 2014 Onko Putinin onni kääntynyt? Rahoitussektorin kautta pakotteet purevat Talouskasvua ei ole Rupla kärsii nyt Venäjän heikkoudesta ja öljyn

Lisätiedot

Venäjän kaupan barometri Syksy 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän kaupan barometri Syksy 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupan barometri Syksy 2015 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupassa pohja saavutettu? Suomalaisyritysten vienti Venäjälle ja liiketoiminta Venäjällä ovat hieman kasvaneet

Lisätiedot

Mitä on markkinointiviestintä?

Mitä on markkinointiviestintä? Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää

Lisätiedot

Maailmantalouden voimasuhteiden muutos. Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

Maailmantalouden voimasuhteiden muutos. Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Maailmantalouden voimasuhteiden muutos Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Ennakoitua nopeampi muutos Jo pitkään on odotettu, että Kiinan ja Intian talouksien

Lisätiedot

Yleiskatsaus Venäjän talouteen, investointeihin ja rakennustoimintaan. Rakennus-, LVI- ja energiatehokkuusalan Venäjä- Suomi-seminaari, Tahko 9.6.

Yleiskatsaus Venäjän talouteen, investointeihin ja rakennustoimintaan. Rakennus-, LVI- ja energiatehokkuusalan Venäjä- Suomi-seminaari, Tahko 9.6. Yleiskatsaus Venäjän talouteen, investointeihin ja rakennustoimintaan Rakennus-, LVI- ja energiatehokkuusalan Venäjä- Suomi-seminaari, Tahko 9.6.2011 Maija Sirkjärvi Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT)

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Kutsuuko Itä?: Liikemahdollisuudet Venäjällä

Kutsuuko Itä?: Liikemahdollisuudet Venäjällä Kutsuuko Itä?: Liikemahdollisuudet Venäjällä 1) Venäjä yhä tärkeä Suomen taloudelle 2) Sanktiot eivät ole pääsyy Venäjän-vientimme laskuun 3) Venäjä suuri mahdollisuus, muttei lähitulevaisuudessa 4) Venäjän

Lisätiedot

Venäjän kaupan rahoituksen haasteista ja mahdollisuuksista sekä idän markkinoiden nykynäkymistä Päätössanat. Joensuu 23.2.

Venäjän kaupan rahoituksen haasteista ja mahdollisuuksista sekä idän markkinoiden nykynäkymistä Päätössanat. Joensuu 23.2. 1 Venäjän kaupan rahoituksen haasteista ja mahdollisuuksista sekä idän markkinoiden nykynäkymistä Päätössanat Joensuu 23.2.2009 Hannu Puhakka 2 Yhteenvetoa viennin näkökulmasta 3 Finnveran osalta Finnverassa

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 214 27.2.215 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-214 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Öljyn hinnan romahdus

Öljyn hinnan romahdus Samu Kurri Suomen Pankki Öljyn hinnan romahdus Hiekkaa vai öljyä maailmantalouden rattaisiin? 21.5.215 Julkinen 1 Teemat Hinnan laskun välittömät seuraukset Vaikutukset talouden toimijoihin Markkinat,

Lisätiedot

Venäjän-kaupan Barometri Kevät Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän-kaupan Barometri Kevät Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän-kaupan Barometri Kevät 009 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Suomen ja Venäjän välinen kauppa 0 8 mrd 0 000 00 00 00 00 005 00 007 008 009 (0-0) Vienti Venäjälle Tuonti Venäjältä

Lisätiedot

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014 PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous syksy 2014 Maatalous Maailman viljantuotanto Syksyllä korjataan jälleen ennätyssuuri sato Määrää nostaa hyvä sato kaikkialla Varastot kasvavat hieman Hintojen lasku

Lisätiedot

Teollisoikeudet Venäjällä ja eräissä Euraasian maissa - kokemuksia hyödyntämisestä. Tiivistelmä. Pertti Kiuru

Teollisoikeudet Venäjällä ja eräissä Euraasian maissa - kokemuksia hyödyntämisestä. Tiivistelmä. Pertti Kiuru Teollisoikeudet Venäjällä ja eräissä Euraasian maissa - kokemuksia hyödyntämisestä Tiivistelmä Pertti Kiuru Tausta Tässä tutkimuksessa tarkastellaan suomalaisten yritysten kokemuksia teollisoikeuksien

Lisätiedot

Miten valmistautua rahoitusneuvotteluihin? - Pankinjohtajan näkökulma

Miten valmistautua rahoitusneuvotteluihin? - Pankinjohtajan näkökulma Miten valmistautua rahoitusneuvotteluihin? - Pankinjohtajan näkökulma Visma Services Oy Pormestarinrinne 8, 00160 Helsinki Puh. 010 756 4955 visma.fi/taloushallintopalvelut 2 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto...

Lisätiedot

Suomen kaupan barometri Kevät 2011. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Suomen kaupan barometri Kevät 2011. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Suomen kaupan barometri Kevät 11 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: 1 1 8 mrd. Suomen ja Venäjän välinen kauppa 9, 6,7,815,16 3 5 6 7 8 9 1 Lähteet: Suomen tulli Tilastokeskus Tavaroita

Lisätiedot

Raakaöljyn hinnan laskun taloudellisista vaikutuksista

Raakaöljyn hinnan laskun taloudellisista vaikutuksista Raakaöljyn hinnan laskun taloudellisista vaikutuksista EU-EDUNVALVONTAPÄIVÄ Energiateollisuus Paavo Suni, ETLA Kalastajatorppa 13.2. 2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS Raakaöljyn hinta päivittäin, Brent,

Lisätiedot

Talouden tila. Markus Lahtinen

Talouden tila. Markus Lahtinen Talouden tila Markus Lahtinen Taantumasta vaisuun talouskasvuun Suomen talous ei pääse vauhtiin, BKT: 2014-0,2 % ja 2015 0,5 % Maailmantalouden kasvu heikkoa Ostovoima ei kasva Investoinnit jäissä Maailmantalous

Lisätiedot

Kotimainen kilpailukyky ja kauppapolitiikka. Nordic Food, 8.10.2014, Tampere Hannu Kottonen, HKScan

Kotimainen kilpailukyky ja kauppapolitiikka. Nordic Food, 8.10.2014, Tampere Hannu Kottonen, HKScan Kotimainen kilpailukyky ja kauppapolitiikka Nordic Food, 8.10.2014, Tampere Hannu Kottonen, HKScan Kauppapolitiikka (Wikipedia) Kauppapolitiikka käsittää toimintalinjoja ja menettelytapoja, jotka liittyvät

Lisätiedot

Talouden näkymät. Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu

Talouden näkymät. Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Talouden näkymät Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Talouden näkymät Ennustamisen vaikeus Maailma Eurooppa Suomi Talouden näkymät; 2008, 2009, 2010,

Lisätiedot

Venäjän taloustilanne ja suhteet Suomen kanssa

Venäjän taloustilanne ja suhteet Suomen kanssa Venäjän taloustilanne ja suhteet Suomen kanssa Maija Sirkjärvi Siirtymätalouksien tutkimuslaitos BOFIT 16.9.2010 1 Venäjän talous supistui vuonna 2009 voimakkaasti, mutta nousu on jo alkanut 50 40 30 20

Lisätiedot

SUOMEN TALOUDEN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET. Suhdanneseminaari 2.4.2014 / toimitusjohtaja Harri Sailas

SUOMEN TALOUDEN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET. Suhdanneseminaari 2.4.2014 / toimitusjohtaja Harri Sailas SUOMEN TALOUDEN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET Suhdanneseminaari 2.4.2014 / toimitusjohtaja Harri Sailas SUOMEN TALOUDEN TUNNETUT HAASTEET Talouden pitkittynyt lama Vientiteollisuuden vakavat vaikeudet Kilpailukyvyn

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 23.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Venäjä missä mennään, mihin on varauduttava? Asiantuntija Timo Laukkanen Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK foorumi, Kouvola, 28.01.

Venäjä missä mennään, mihin on varauduttava? Asiantuntija Timo Laukkanen Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK foorumi, Kouvola, 28.01. Venäjä missä mennään, mihin on varauduttava? Asiantuntija Timo Laukkanen Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK foorumi, Kouvola, 28.01.2014 Venäjä edelleen tärkeä Suomelle Viennistä 8,5% (v/v-muutos 1-10/2014:

Lisätiedot

PK-YRITYSTEN VENÄJÄ-OSAAMISEN SELVITYS Eväitä menestykseen Venäjällä. KiVi 2009, Kotka 3.11.2009

PK-YRITYSTEN VENÄJÄ-OSAAMISEN SELVITYS Eväitä menestykseen Venäjällä. KiVi 2009, Kotka 3.11.2009 1 PK-YRITYSTEN VENÄJÄ-OSAAMISEN SELVITYS Eväitä menestykseen Venäjällä KiVi 2009, Kotka 3.11.2009 1 Fintra pähkinänkuoressa Suomen johtava kansainvälisen liiketoiminnan valmentaja lähes 50 vuoden kokemuksella

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

Vientiagentin kanssa maailmalle!

Vientiagentin kanssa maailmalle! Vientiagentin kanssa maailmalle! Vienti ei ole pelkästään sanana mutta myös konkreettisina toimina ollut yhtä ajankohtainen ja tärkeä kuin nyt. On erittäin hieno asia, että vientiä on alettu vahvasti tukea

Lisätiedot

Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla

Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla Tieteiden yö Rahamuseo 10.1.2013 Esa Jokivuolle Suomen Pankki Sisältö Rahoituskriisit - uhka vai mahdollisuus? Miksi rahoitusjärjestelmä joutuu

Lisätiedot

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy Suuri Yrittäjätutkimus Collector & Companies Yrittäjäfoorumi 2014 Tutkimus ja tulokset Collector teetti tutkimuksen suomalaisista ja ruotsalaisista pk-yrityksistä

Lisätiedot

JOM Silkkitie & Komodo -rahastot

JOM Silkkitie & Komodo -rahastot JOM Silkkitie & Komodo -rahastot JOM Rahastoyhtiö JOM Rahastoyhtiö Oy on Suomeen rekisteröity Aasian osakemarkkinoihin erikoistunut rahastoyhtiö. Hallinnoimme kahta aktiivisesti suoraan osakemarkkinoille

Lisätiedot

Aspo Pörssin monialatähti. Konsernin toimitusjohtaja Aki Ojanen

Aspo Pörssin monialatähti. Konsernin toimitusjohtaja Aki Ojanen Aspo Pörssin monialatähti Konsernin toimitusjohtaja Aki Ojanen Ohjeistus vuodelle 2011 Uusi, 8.12.2011 annettu ohjeistus vuodelle 2011 Aspo kasvattaa liikevaihtoaan ja liikevoittoaan noin 20 %. Osavuosikatsauksessa

Lisätiedot

Pelastaako Luoteis-Venäjän ja Pietarin talouskasvu Itä-Suomen? Pekka Sutela www.bof.fi/bofit 4.9.2008 Venäjä / Neuvostoliitto Suomen kauppakumppanina 100 80 60 Osuus, % Vienti Venäjälle / NL:on Tuonti

Lisätiedot

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2016 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Kiinan äkkijarrutus

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Ylitarkastaja Mikko Härkönen, TEM mikko.harkonen@tem.fi TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita,

Lisätiedot

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja Himmeneekö kullan kiilto? Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja Mikä on nykyinen maailmantalouden terveys? Lopulta taivaalta sataa euroja EKP on luvannut

Lisätiedot

Helsingin pörssin lupaavimmat osakkeet 2007

Helsingin pörssin lupaavimmat osakkeet 2007 AVAIMESI VAHVAAN VARAINHOITOON Helsingin pörssin lupaavimmat osakkeet 2007 Markus Salin Salkunhoitaja Elina Pankkiiriliike Oy www.elinavh.fi Elina Pankkiiriliike Oy Elina on sitoutumaton kotimainen varainhoitoyhtiö

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

PTT-ennuste: Metsäsektori

PTT-ennuste: Metsäsektori MSO 17.10.2014 PTT-ennuste: Metsäsektori syksy 2014 Paula Horne Sahatavaran tuotanto jatkunut vientivetoisena Sahatavaran vientihinta Suomesta, 3kk keskiarvo 250 240 230 220 210 200 190 180 Sahatavaran

Lisätiedot

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros: kolme näkökulmaa 1. Teollisuuden murros: uudet teknologiat sekä tuhoavat että luovat uutta 2. Politiikan murros: poliittiset

Lisätiedot

TALOUSJOHTAJABAROMETRI SYKSY 2014 27.10.2014

TALOUSJOHTAJABAROMETRI SYKSY 2014 27.10.2014 TALOUSJOHTAJABAROMETRI SYKSY 2014 27.10.2014 Talousjohtajabarometri II/2014 - Yhteenveto Enemmistö talousjohtajista uskoo maailmantalouden kasvuun lähitulevaisuudessa. Määrä on kuitenkin hieman laskenut

Lisätiedot

Raaka-aineiden tulevaisuudennäkymät

Raaka-aineiden tulevaisuudennäkymät Raaka-aineiden tulevaisuudennäkymät Pohjola Markets Tämä materiaali on luottamuksellinen ja saattaa sisältää vaitiolovelvollisuuden piiriin kuuluvaa tai muuten suojattua tietoa. Materiaalin kopiointi,

Lisätiedot

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Erkki Liikanen Suomen Pankki Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Kesäkuu 2015 Eduskunnan talousvaliokunta 30.6.2015 Julkinen 1 Sisällys Keveä rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä EU:n tuomioistuimen

Lisätiedot

Esko-Juhani Tennilä /vas Erkki Tuomioja /sd sihteeri Olli-Pekka Jalonen valiokuntaneuvos. 1 Nimenhuuto Toimitettiin nimenhuuto. Läsnä oli 17 jäsentä.

Esko-Juhani Tennilä /vas Erkki Tuomioja /sd sihteeri Olli-Pekka Jalonen valiokuntaneuvos. 1 Nimenhuuto Toimitettiin nimenhuuto. Läsnä oli 17 jäsentä. ULKOASIAINVALIOKUNTA PÖYTÄKIRJA 55/2009 vp Tiistai 9.6.2009 kello 11.30-14.00 Läsnä pj. vpj. jäs. vjäs. Pertti Salolainen /kok Markku Laukkanen /kesk Eero Akaan-Penttilä /kok Eero Heinäluoma /sd Liisa

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Luento 8: Eurojärjestelmän perusteista ja euron kriisistä 1 1 Tämän luennon tekstit on poimittu lähteistä: http://www.ecb.int/home/html/index.en.html

Lisätiedot

Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta

Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta Kansainvälistymisen sylissä niukoin resurssein Kansainvälisyys ++++ Tietoliikenneyhteydet Junalla tunnissa Helsinkiin Metsä => uusia tuotteita ja palveluja

Lisätiedot

EU:n Venäjään kohdistamien rajoittavien toimenpiteiden vaikutus Suomen elinkeinoelämälle ja taloudelle

EU:n Venäjään kohdistamien rajoittavien toimenpiteiden vaikutus Suomen elinkeinoelämälle ja taloudelle Suomen Pankki Lausunto 1 (5) Lausunto eduskunnan talousvaliokunnan 7.8.2014 kokoukseen EU:n Venäjään kohdistamien rajoittavien toimenpiteiden vaikutus Suomen elinkeinoelämälle ja taloudelle EU:n määräämät

Lisätiedot

Öljymarkkinoiden näkymät. Lauri Kärnä, Senior Advisor, Neste Oil

Öljymarkkinoiden näkymät. Lauri Kärnä, Senior Advisor, Neste Oil Öljymarkkinoiden näkymät Lauri Kärnä, Senior Advisor, Neste Oil Öljyn hinta näytti olevan asettumassa 100-110 usd/bbl:iin Vuosikymmenen alku oli varsin tasainen, kunnes 2014 alkoi tapahtua 2 Vaikkakin

Lisätiedot

Matkailu ja lentoliikenne. Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen

Matkailu ja lentoliikenne. Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen Matkailu ja lentoliikenne Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen AIHEET - rajausta - Kuopio-Tahko alueen tilanne - ajatuksia, vastausten alkuja RAJAUSTA Matkailu, kuten myös lentomatkailu, jakaantuu karkeasti

Lisätiedot

Team Finland. Pia Salokoski. EU:n tarjoamat kehitysyhteistyömahdollisuudet seminaari 2.10.2015

Team Finland. Pia Salokoski. EU:n tarjoamat kehitysyhteistyömahdollisuudet seminaari 2.10.2015 Team Finland Pia Salokoski EU:n tarjoamat kehitysyhteistyömahdollisuudet seminaari 2.10.2015 Team Finland Tavoitteena pk-yritysten viennin kaksinkertaistaminen vuoteen 2020 mennessä. Kuinka mahdollistamme

Lisätiedot

Markkinakatsaus raaka-ainemarkkinoilla kupla vai mahdollisuus? Leena Mörttinen

Markkinakatsaus raaka-ainemarkkinoilla kupla vai mahdollisuus? Leena Mörttinen Markkinakatsaus raaka-ainemarkkinoilla kupla vai mahdollisuus? 1 Leena Mörttinen Maailmantalous laskusuhdanteeseen kysyntäpaineet hieman helpottamassa 2006 2007 2008E 2009E BKT:n kasvu, % Tammi Huhti Tammi

Lisätiedot

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 911 final 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta FI FI 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Lisätiedot

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014 Suhdannekatsaus Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014 Maailmantalouden iso kuva ? 160 140 120 100 80 USA:n talouden kehitystä ennakoivia indikaattoreita Vasen ast. indeksi 1985=100 Kuluttajien luottamusindeksi,

Lisätiedot

Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari. Tilaisuuden avaus ja bioöljyt osana Suomen energiapalettia

Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari. Tilaisuuden avaus ja bioöljyt osana Suomen energiapalettia Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari Tilaisuuden avaus ja bioöljyt osana Suomen energiapalettia Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Lahti 15.10.2012 Sisällys Cleantechin strateginen ohjelma Puhtaan

Lisätiedot

Vitamiinien tarpeessa. Pasi Sorjonen 6. helmikuuta 2015

Vitamiinien tarpeessa. Pasi Sorjonen 6. helmikuuta 2015 Vitamiinien tarpeessa Pasi Sorjonen 6. helmikuuta 2015 MAAILMANTALOUS PARANTAA MENOAAN Maailmantalous toipuu vanhojen teollisuusmaiden johdolla Kasvun moottoreita ovat mm. Yhdysvallat ja Iso-Britannia

Lisätiedot

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016 Makrokatsaus Huhtikuu 2016 Positiiviset markkinat huhtikuussa Huhtikuu oli heikosti positiivinen kuukausi kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla. Euroopassa ja USA:ssa pörssit olivat tasaisesti plussan

Lisätiedot

Talouden näkymät ja riskit. Reijo Heiskanen Pääekonomisti

Talouden näkymät ja riskit. Reijo Heiskanen Pääekonomisti Talouden näkymät ja riskit Reijo Heiskanen Pääekonomisti Maailmantalouden kasvuennusteessa pientä laskupainetta, mutta iso kuva pitkälle ennallaan Maailmantalouden kasvu uhkaa jäädä hieman aiempia arvioita

Lisätiedot

Riittääkö öljy ja millä hinnalla? Kansantaloudellinen Yhdistys Economicum Paavo Suni 26.9. 2006

Riittääkö öljy ja millä hinnalla? Kansantaloudellinen Yhdistys Economicum Paavo Suni 26.9. 2006 Riittääkö öljy ja millä hinnalla? Kansantaloudellinen Yhdistys Economicum Paavo Suni 26.9. 26 1 Raakaöljyn dollarihinta kohosi kesällä 26 uusiin ennätyksiin 8 7 6 5 4 3 2 1-1 M:198/1 M:1985/1 M:199/1 M:1995/1

Lisätiedot

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisi-illuusio Jussi Ahokas Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisin syövereissä Julkisen sektorin velkaantuminen nopeutunut kaikissa länsimaissa Julkinen velkaantuminen

Lisätiedot

Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN?

Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN? Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN? Euroopan investointiohjelma on toimenpidepaketti, jonka avulla reaalitalouden julkisia ja yksityisiä investointeja lisätään vähintään 315 miljardilla eurolla seuraavien

Lisätiedot

I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä?

I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä? Sisällys I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä? Kysymyksenasettelut ja lähteet 12 Venäjän-tutkimuksen vaiheita meillä ja muualla 21 Suomalainen Venäjä-tieto 24 Tapaus Aleksanteri-instituutti 32 Entä

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Kari Pokkinen, Finpro 16.4.2015 2 Finpro Export Finland yritysten kansainvälistäjä Export Finland on suomalaisten yritysten kansainvälistäjä,

Lisätiedot