PÄÄTÖS. KSU 2006 Y 297/113 Telefaksi (014)

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PÄÄTÖS. KSU 2006 Y 297/113 Telefaksi (014)"

Transkriptio

1 PÄÄTÖS PL 110, Ailakinkatu 17 Pvm JYVÄSKYLÄ Annettu julkipanon jälkeen Puh Dnro KSU 2006 Y 297/113 Telefaksi (014) ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee karjankasvatusta sekä jätemateriaalien käyttöä rakenteissa Tiilimaa 2 nimisellä tilalla Petäjävedellä. LUVAN HAKIJA Kari Karhu Tiilimaantie Petäjävesi p Liike ja yhteisötunnus: TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Lupahakemuksen kohteena oleva emolehmäpihatto on tarkoitus rakentaa Tiilimaa 2:n (RN:o 3:134) kiinteistöllä Petäjäveden kunnan Petäjäveden kylässä (kiinteistötunnus ). Tiilimaa 2:lle pystytetään Jyväskylän Lutakossa metsäteollisuuden käytössä ollut teollisuushalli, joka on siirretty paikalle loka marraskuussa Hallin sisätilat muutetaan karjankasvatukseen soveltuviksi. Hallin pohja sekä piha ja tierakenteissa tullaan käyttämään kiinteistölle purkutöiden yhteydessä tuotuja jätemateriaaleja. Toiminnanharjoittajalla on lupaa hakiessaan toinen eläintila (Simola), mutta kaikki tilan eläimet on tarkoitus siirtää tämän lupapäätöksen mukaiseen uuteen pihattoon. Suurempi eläinkanta kasvatetaan omasta karjasta. Tiilimaa 2:lle tulee eläinpaikat 140 emolehmälle, 40 hieholle, lihanaudalle tai siitossonnille ja 133:lle alle 6 kuukauden ikäiselle nuorkarjalle. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28 1 momentti Ympäristönsuojeluasetuksen 1 1 mom. 11 a) kohta (eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 80 lihanaudalle) LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 6 1 mom. 10 a) kohdan perusteella toimivaltainen lupaviranomainen on alueellinen ympäristökeskus, sillä eläinsuoja vastaa laskennallisesti vähintään 200 lihanaudan eläinsuojaa.

2 ASIAN VIREILLETULO 2/18 Lupahakemus on tullut vireille Keski Suomen ympäristökeskuksessa Keski Suomen ympäristökeskus on tehnyt hakemuksesta hylkäävän päätöksen (KSU 2006 Y 297/113), mutta Vaasan hallinto oikeus palautti asian uudelleen käsittelyyn päätöksellään (Dnro 01263/07/5111). TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Kari Karhun Simolan tilalla harjoittamaa eläintenpitoa koskevasta ennakkoilmoituksesta on annettu lausunto (166/500KSUVY 1991) ja toiminta on merkitty ympäristönsuojelun tietojärjestelmään (0901Y0561/133). Simolan tilalla olevalla eläinsuojalla ei ole ympäristölupaa ja toimivaltainen viranomainen sen osalta on kunta. Toiminta Tiilimaa 2 nimisellä tilalla on uutta. Tila ei kuulu ympäristötukijärjestelmään, mutta sillä on sopimus luonnonmukaisesta viljelystä. Eläinsuoja sijoittuu haja asutusalueelle eikä Keski Suomen seutukaavan 5. vaihekaavassa tilalle ympäristöineen ole merkitty varauksia. Eläinsuoja tai lannanlevitykseen käytettävät pellot eivät sijaitse pohjavesialueilla. Lähin pohjavesialue, Kaivanto (I luokka, ), sijaitsee vesistöjen takana noin 2,5 kilometrin päässä eläinsuojasta luoteeseen. ELÄINSUOJAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Emolehmäpihaton suunniteltu paikka sijaitsee noin 4 kilometrin etäisyydellä Petäjäveden kirkonkylästä kaakkoon. Tilan maa ja metsätalousvaltaisessa ympäristössä on melko vähän asutusta. Lähimmät naapurit, toiminnanharjoittajan vanhemmat, asuvat noin 350 metrin etäisyydellä eläinsuojasta. Noin 600 metrin päässä eläinsuojasta länteen on vakituisesti asuttu tila ja 600 metrin päässä kaakossa lähin loma asunto. Eläinsuojan kaakkoispuolella on myös kauempana loma asutusta ja Petäjäveden Petäälahden toiselle puolella noin 700 metrin päässä lounaassa vakituiseen asuttu tila. Tiilimaa 2:n eläinsuoja sijoittuu Petäjäveden lähialueelle (14.531). Matkaa Petäjäveden rantaan on noin 350 metriä. Lähimmillään noin 400 metrin päässä eläinsuojasta virtaavat Könkköjokeen kuuluvat Myllykoski ja Sahakoski. Tilan läheisyydessä ei ole ympäristöhallinnon luokittelemia pohjavesialueita. ELÄINSUOJAN TOIMINTA Yleiskuvaus tulevasta toiminnasta Tilalla Tiilimaa 2 ei ole pidetty aikaisemmin eläimiä. Tilalle on tuotu entinen mm. puunjalostus ja messuhallikäytössä ollut halli. Lupahakemukseen liittyneen tarkastuskäynnin aikana todettiin, että sen kokoamista ei oltu aloitettu, koska Petäjäveden rakennusvalvonta halusi odottaa toiminnan ympäristölupapäätöstä. Hallin ohella paikalle oli tuotu hallin purkamisesta tullutta tavaraa (mm. suodatinkangasta, lasivillaa, asfalttia, betonia), jota on toiminnanharjoittajan mukaan

3 tarkoitus käyttää vielä hallin rakenteissa. Varsinaisen eläinsuojan lisäksi alueelle rakennetaan vielä rehuvarasto sekä lämpökeskus. 3/18 Eläinsuoja on emolehmille tarkoitettu kylmä vinokuivikepihatto. Eläinsuojan yhteydessä tai läheisyydessä sijaitsevat rehuvarastot ja rehunkäsittelytilat, katettu kuivalantavarasto sekä lämpökeskus. Poikiminen tapahtuu ryhmäpoikimakarsinoissa. Eläinten juomavesi lämmitetään. Eläinsuojaan tulee eläinpaikat 140 emolehmälle, 40 hieholle, lihanaudalle tai siitossonnille ja 133:lle alle 6 kuukauden ikäiselle vasikalle. Kaikki sonnivasikat (noin 66 kpl) myydään viimeistään 6 kuukauden ikäisenä ja lehmävasikoista osa (noin 30 kpl) myydään 12 kk:n ikäisenä ja loput lehmävasikat jätetään tilalle hiehoiksi kasvamaan emolehmiksi. Eläimiä ei laidunneta. Tilalla on sopimus luonnonmukaisesta peltoviljelystä. Rakennukset Tilalle pystytettävä emolehmäpihatto on peltiseinäinen, noin 95 m pitkä ja 36 m leveä kylmä halli. Keskelle tulevan 55 metriä pitkän ruokintapöydän molemmin puolin sijoittuu yhteensä 22 karsinaa (à 77,5 m 2 ). Karsinoissa on vinokuivikepohja. Kuivitetun alueen pinta ala on 1036 m 2 kuivikepaksuuden ollessa cm. Rakennuksen pohja tehdään saumatuista uusiokäytettävistä betonilaatoista. Katonharjaan tulee valokate. Rakennuksen päätyyn tulee kuivalantavarasto. Alueelle rakennetaan lisäksi noin 52 x 25 m katettu viiteen siiloon jaettu rehuvarasto, joka sijoittuu poikittain viistosti eläinsuojan eteläpuolelle. Siilojen pohja on vesitiivistä jyräbetonia ja myös siilojen 5,5 metriä korkeat seinät ja väliseinät ovat betonisia. Lämpökeskus on varustettu 17 kw:n hakepolttimella, jonka ylemmässä kerroksessa on 50 m 2 :n hakevarasto. Lämpökeskuksessa on myös sähköpääkeskus, lämminvesivaraajat ja lämmönvaihdin sekä sprinklerijärjestelmä. Lämpökeskus sijoittuu eläinsuojan lounaissivustalle noin 8 metrin päähän rakennuksesta. Rakennuksissa, täytöissä sekä piha alueilla tullaan käyttämään kierrätettyjä rakennusmateriaaleja, kuten murskattua ja paloiteltua betonia sekä teräsbetonia, käytettyä tiiltä ja tiilimurskaa, betonielementtejä, puuta, liimapuuta, vaneria, rakennuslevyjä sekä tarvittaessa kyllästettyä puuta, bitumikermejä, bitumia vedeneristykseen, asfalttia sekä kiviainesta ajoteihin ja pihaan, mineraalivillaa, uretaania sekä styroksia eristyksiin, terästä, sähkötarvikkeita, laitteita (esim. nostoovi) sekä kaapeleita, lasituksia ja erinäisiä listoja ja pellityksiä. Lasivillojen ja suodatinkankaiden on suunniteltu korvaavan styroksin lämmöneristeenä hallin pohjan alla. Lannan varastointi ja käsittely Tilan kaikki eläimet ovat kuivalantamenetelmällä. Kuivitetun alueen pinta ala on lupahakemuksen mukaan kaikkiaan 1036 m 2 ja kuivikkeen paksuus vaihtelee cm:n välillä. Virtsa imeytetään kuivikkeeseen. Kuivikkeena toimivat hake, sahanpuru, hiekka, turve, olki tai heikkolaatuinen heinä. Lantala sijaitsee eläinsuojan päädyssä ja sen pinta ala on noin 1400 m 2 ja tilavuus noin 3820 m 3. Lantalan vesitilavuus on hakemuksen mukaan 1570 m 3. Varaston pohja on louhittu kallioon. Pohja ja seinät tehdään vesitiiviillä teräsbetonilla. Lantalan reunojen korkeus vaihtelee 0 6,2 metriin. Julkisivuelementti on 2,15 metriä korkea, jonka yläpuolinen tila kattoon asti on avoinna. Lantalaan tulee peltikatto, joka on kallellaan katolle satavan veden ja lumen pois johtamiseksi. Lantalaan tulee betoninen kuormauslaatta. Lantalan ajoluiskan korkeus on 4 metriä.

4 Lannan levitys 4/18 Hakemuksessa on esitetty, että tilalla syntyvän lannan levitykseen on käytössä yhteensä noin 52 hehtaaria peltoa, joista omia on 30 ha ja vuokrapeltoa 22 ha. Lisäksi tarkoitus on raivata lisää omaa peltoa noin 20 hehtaarin ala. Toiminnanharjoittaja on esittänyt omistusoikeutensa 28,7 hehtaarin peltoalalle ja vuokrasopimuksen 4,19 hehtaarin alasta, jonka voimassaolo päättyy joulukuussa Muita vuokrasopimuksia ei ole esitetty. Toiminnanharjoittajalla on ympäristökeskuksen saaman tiedon mukaan vuokralla peltoja myös Simolan tilan ympäristöstä (noin 16 ha), joiden osalta vuokrasopimus on voimassa vuoteen 2011 (puhelinkeskustelu maa alueiden omistajan kanssa ). Toiminnanharjoittaja on lisäksi Keski Suomen ympäristökeskuksen eläinsuojaa koskevasta ensimmäisestä päätöksestä Vaasan hallinto oikeudelle tekemässään valituksessa esittänyt, että lisää peltoa on mahdollista raivata noin 40 hehtaaria. Liitteenä oli kartat raivattavasta peltoalasta, mutta metsien raivaamisesta pelloiksi ei oltu esitetty aikataulua. Kaikki omat pellot ovat nurmella, mutta osa tulevien lannanlevityssopimusten aloista on viljalla. Kaikki lanta levitetään viikoilla Levitysajankohdat vaihtelevat ja riippuvat muun muassa heinämaiden iästä. Kuivalannan levitystä varten on hankittu kahdella perässä olevalla heittäjällä varustettu levitin. Lannanlevitys tapahtuu nurmelle. Eläinten ruokinta ja rehun käsittely Karjaa ruokitaan seostuorerehulla, jota eläimillä on jatkuvasti saatavilla. Rehun koostumus vaihtelee: säilörehu/esikuivattu säilörehu/kuivaheinä, leipomon rehuylijäämää (leipomoista kerättävä jauho, taikina ja leipä rehu), kaupoista saatavia ylipäiväisiä elintarvikkeita, tuoreperunarehua (perunajauhon valmistuksessa syntyvä rehujae), valkuaisrehu (esim. ohramäski) sekä lisäkivennäisiä ja vitamiineja. Keski Suomen ympäristökeskukseen saapuneessa täydennyksessä esitetään alkuperäisestä lupahakemuksesta poiketen, että säilörehua käytetään noin 2000 tonnia, perunarehua 1000 tonnia ja leipää, jauhoja sekä elintarviketeollisuuden sivutuotteita noin tonnia. Elintarvikerehun määrän päivittäinen vaihtelu on suuri. Eläimet saavat juoda vapaasti automaattisista juomakupeista. Rehua jaetaan kerran päivässä ja väliajan eläimet saavat rehua vapaasti. Rehu jaetaan traktorilla, pyöräkuormaajalla tai sekoitusvaunulla. Rehu varastoidaan viiteen katettuun laakasiiloon, joiden hyötytilavuus vaihtelee varastoitavan aineen mukaan. Kolme siiloista on varattu säilörehulle ja kaksi kuivikkeille ja perunarehulle. Perunarehu on vetelää, joten se pysyy siiloissa huonommin kuin säilörehu. Rehusiilot ovat yhteydessä toisiinsa paineentasausreikien kautta, josta myös mahdollinen puristeneste pääsee siirtymään seuraavaan siiloon. Reunimmaisissa sekä keskimmäisessä siilossa on pumppusyvennykset. Ilman pumppusyvennystä olevissa siiloissa on salaojat, jotka johtavat nesteet keskimmäisen siilon pumppusyvennykseen. Rehun puristenestettä ei yleensä tule, koska rehu tehdään kuidun tarpeen vuoksi myöhään. Puristeneste hyödynnetään seosrehun ainesosana ja mahdollinen ylijäämä pumpataan lantavarastoon.

5 Ilmanvaihto 5/18 Ilmanvaihto on painovoimainen. Rakennuksen päätyseinien yläosassa on ilmaraot, samoin ilma vaihtuu katonharjalla olevan valokatteen ja pellin välisestä raosta. Kesäaikaan seinäpinta alasta voidaan avata lähes 50 %, jolloin tiloja voidaan kuivattaa. Vesihuolto ja jätevedet Pihaton käyttövesi saadaan Könkköjoesta tulevasta jatkettavasta 110 mm paksusta putkilinjasta, jota on aiemmin käytetty rapualtaiden vedenottoon. Toiminnanharjoittaja on osakkaana vesialueen omistavassa Petäjäveden osuuskunnassa. Vesijärjestelmässä on puskurivarastona maahan upotettu säiliö, josta jatkuva ylivirtaus johdetaan osin putkia ja osin olemassa olevia pääojia pitkin Karikkojärveen. Myös viereisen tilan, Tiilimaan porakaivo on käytettävissä varajärjestelmänä. Jätevesien määrää ei ole arvioitu hakemuksessa. Mikäli jätevesiä syntyy, tullaan ne johtamaan lantavarastoon. Eläinsuojassa on eläintenhoitajien käytettävissä kuivakäymälä. Liikenne Tilan liikenne järjestyy Tiilimaantien (yksityistie) kautta valtatielle 23. Liikenteen määriä ei ole hakemuksessa arvioitu. Jätteet sekä niiden käsittely ja hyödyntäminen Toiminnassa syntyy vuosittain jätteitä arviolta seuraavasti: Kuolleet eläimet Pyöröpaalimuovit kg Ruokinnan hivenaineiden pakkaukset (paperisäkkejä) 50 kg Rehuylijäämästä syntyviä muovipusseja Pilaantunut rehu Pihaton jätehuolto tullaan järjestämään kunnan jätehuoltomääräysten vaatimalla tavalla. Toiminnanharjoittajan mukaan jätettä voidaan kerätä pellolla oleviin kontteihin ja kuljettaa myös itse muualle, koska toiminnanharjoittajalla on omaa tarvittavaa kuljetuskalustoa. Jätteistä ainakin pahvia tullaan polttamaan pihaton yhteyteen tulevassa lämpökeskuksessa. Rehun säilönnässä ei joka vuosi käytetä pyöröpaaleja, mikä vaikuttaa syntyvän jätteen määrään. Pyöröpaalimuovit toimitetaan kierrätykseen esim. Kuusakoski Oy:n keräysjärjestelmän kautta. Leipäpakkausten muovipussit toimitetaan muovijätekeräykseen. Pilaantunut rehu levitetään lannoitteeksi pelloille. Kuolleet eläimet noutaa Honkajoki Oy:n raatokeräilypalvelu, joka noutaa ilmoituksesta yhdenkin kuolleen naudan. Polttoaineet ja kemikaalit Tilalle ei ole toistaiseksi tulossa polttoainesäiliötä. Työkoneisiin tarvittava polttoaine on noudettu huoltoasemalta kanistereilla.

6 Poikkeukselliset tilanteet 6/18 Sähkökatkoksiin tultaneen varautumaan aggrekaatilla, joita toiminnanharjoittajalla on jo olemassa. Käyttövesi saadaan putkella Könkköjoesta, jonka varajärjestelmänä toimii Tiilimaa tilan porakaivo. Eläinten karanteenitilana toimii Tiilimaan vanha navetta. Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Hakija ei ole esittänyt erityistä selvitystä toiminnan vaikutusten tarkkailusta. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Hakija ei ole esittänyt erillistä arviota parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimuksen toteuttamisesta. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemukseen liittyvät tarkastukset ja täydentäminen Lupahakemuksen johdosta on tehty tarkastuskäynti ja lupahakemusta on täydennetty useaan otteeseen jo lupaprosessin aikaisemmassa vaiheessa (Keski Suomen ympäristökeskuksen päätös , KSU 2006 Y 297/113). Vaasan hallinto oikeuden päätöksen jälkeen ( , 01263/07/5111) on toiminnanharjoittaja ympäristökeskuksen pyynnöstä täydentänyt lupahakemusta saapuneella kirjeellään. Tilalla on tehty lupahakemusta koskeva uusi tarkastuskäynti , josta tehty tarkastusmuistio on liitetty lupahakemusasiakirjoihin. Lisäksi hakemusta on täydennetty vielä rakennuspiirustusten osalta sekä puhelinkeskusteluissa. Lupahakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Hakemuksesta on kuulutettu Petäjäveden kunnan virallisella ilmoitustaululla ja Keski Suomen ympäristökeskuksen virallisella ilmoitustaululla Ympäristölupahakemusta koskeva ilmoitus on julkaistu Petäjävesi paikallislehdessä Ympäristölupahakemus ja siihen liittyvät selvitykset ovat olleet kuulutusaikana yleisesti nähtävillä Petäjäveden kunnanvirastossa osoitteessa Urheilutie 2, Petäjävesi. Lupahakemuksesta on annettu erikseen tieto ympäristönsuojelulain 37 ja 38 :n mukaisesti niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee kirjeellä nro KSU 2006 Y 297/113, Lupahakemuksesta on pyydetty lausunnot Petäjäveden kunnanhallitukselta, ympäristönsuojeluviranomaiselta sekä terveydensuojeluviranomaiselta. Petäjäveden kunnan ympäristönsuojelusihteeri on antanut kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena toimivan ympäristölautakunnan puolesta päivätyn lausunnon, joka saapui ympäristökeskukseen Lausunnossa todetaan seuraavaa:

7 Kiinteistöllä ei ole voimassa olevaa yleis tai asemakaavaa eikä alue sijaitse pohjavesialueella. 7/18 Lannan varastointitilan tulee olla mitoitukseltaan nitraattiasetuksen mukainen. Varastointitilojen tulee olla vesitiiviitä ja varastointitilat tulee tyhjentää vuosittain ja pitää sellaisessa kunnossa, ettei valumia ympäristöön pääse syntymään. Lantavarastojen ympäristö ja tiet, joita käytetään lannan kuljetukseen, on siistittävä lannan käsittelyn yhteydessä mahdollisesti ympäristöön joutuneesta lannasta. Toiminnanharjoittaja on esittänyt, että lannanlevitykseen on käytettävissä 30 ha toiminnanharjoittajan omistuksessa olevaa ja 22 ha vuokrapeltoa. Kartoista ei käy selkeästi ilmi, mitkä lohkot ovat toiminnanharjoittajan hallinnassa ja mille lantaa tullaan levittämään. Liitteenä ei ole vuokratms. sopimuksia lannanlevitykseen liittyen. Vaikka toiminta aloitetaan vasta mahdollisesti muutaman vuoden päästä, tulisi lannanlevitykseen käytettävien peltojen osalta olla olemassa jo esisopimukset. Peltopintaalaa tulee olla riittävästi eläinmäärään nähden. Mikäli säilörehua ei pyöröpaalata, säilörehu on varastoitava vesitiiviissä siiloissa, joista puristeneste on otettava talteen. Puristenesteiden mahdolliseen erilliseen varastoon on varattava puristenesteille tilaa maa ja metsätalousministeriön rakentamisohjeen (MMM RMO C 4, 1999) mukaisesti varastointitilaa. Hakemuksen mukaan rehuvarastossa ei ole viemäröintiä, vaan puristeneste kerääntyy siilojen pohjilla oleviin pumppusyvennyksiin, josta se voidaan pumpata pois hyödynnettäväksi. Asiakirjoista ei ilmene pumppusyvennysten tilavuuksia ja sitä, minne muodostuva puristeneste pumpataan. Kuolleet eläimet tulee toimittaa käsiteltäväksi eläinjätteen käsittelylaitokseen tai muuhun käsittelypaikkaan, jolla on lupa vastaanottaa kyseistä jätettä. Jätelain 11 :n mukaan jätteen haltijan on liityttävä alueella järjestettyyn jätteenkuljetukseen. Hyötykelpoiset jätteet tulee toimittaa hyödynnettäväksi asianmukaiseen käsittelyyn. Kunnan jätehuoltomääräysten ( ) mukaan jätteen poltto on kielletty. Toiminnassa muodostuvat ongelmajätteet, kuten loisteputket, jäteöljyt, akut ja paristot tulee toimittaa laitokseen, joka on hyväksytty ko. jätteen vastaanottopaikaksi. Toiminnanharjoittajan ilmoituksen mukaan tilalla ei ole öljysäiliötä. Mikäli tilalla tullaan säilyttämään öljyjä, säiliöiden tulee olla asianmukaisia ja ne tulee tarkastaa säännöllisesti. Polttoaineiden käsittely ja varastointi on järjestettävä siten, ettei maaperän ja pohjaveden pilaantumista pääse tapahtumaan. Mikäli toiminnan katsotaan rehuna käytettävien elintarvikejätteiden osalta olevan YSL 28 :n 4 kohdan ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 14 kohdan mukaista jätteen laitos tai ammattimaista hyödyntämistä tai käsittelyä, toiminnalle tulee hakea ympäristölupa. Petäjäveden kunnan terveydensuojeluviranomaisena toimiva Palokan terveydenhuollon kuntayhtymän ympäristöterveyslautakunta on antanut lausunnon kokouksessaan ( 138). Ympäristökeskukseen saapuneessa lausunnossa todetaan seuraavaa:

8 8/18 Eläinten ruoaksi tarkoitettujen elintarvikkeiden käsittely ja varastointi tulee alueella tehdä TsA 12 :n mukaisesti siten, ettei käsittelystä tai varastoinnista aiheudu hajua tai muuta terveyshaittaa. Haittaeläimet eivät saa päästä käsiksi varastoitaviin elintarvikkeisiin. Entisten eläinperäisten elintarvikkeiden käyttö elintarviketuotantoeläinten ruokinnassa ei ole sallittua. Lannan, jätteiden ja jätevesien käsittely tulee järjestää siten, ettei toiminnasta aiheudu haitallista määrää valumia pohjavesiin tai pintavesiin (mm. Könkkölänjoki, Karikkojärvi) Petäjäveden kunnanhallitus ei lausunut asiassa. Muistutukset ja mielipiteet Lupahakemusta koskien ei jätetty määräaikana muistutuksia tai mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Lupaviranomainen on kirjeellään , KSU 2006 Y 297/113, varannut hakijalle tilaisuuden tutustua kertyneeseen asiakirja aineistoon ja tulla kuulluksi. Toiminnanharjoittaja ei jättänyt vastinetta määräaikaan mennessä. VIRANOMAISEN RATKAISU Ratkaisu Keski Suomen ympäristökeskus on tutkinut ympäristölupahakemuksen ja hakemukseen liittyvät asiakirjat sekä luvan myöntämisen edellytykset. Ympäristökeskus myöntää Kari Karhulle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan nautakarjan kasvatustoiminnalle Petäjäveden kunnan Petäjäveden kylässä kiinteistölle Tiilimaa 2 (RN:o 3:134) sekä tiettyjen jätemateriaalien käytölle eläinsuojan ja pihan rakenteissa. Esitetyn toiminnan aloittamisesta on ilmoitettava valvontaviranomaiselle. Toimintaa tulee harjoittaa hakemuksessa esitetyn mukaisesti. Lisäksi on noudatettava tämän päätöksen lupamääräyksiä. Vastaus lausuntoihin Lausunnoissa esitetyt asiat on huomioitu lupamääräyksissä. Lupamääräykset 2, 3 ja 5 koskevat lannan käsittelyä ja varastointia. Lupamääräyksessä 4 esitetään vaatimus riittävästä lannanlevitysalasta. Vaasan hallinto oikeuden mukaan hakija on riittävän luotettavasti osoittanut, että peltoalaa koskeva vaatimus on mahdollista täyttää. Riittävästä peltoalasta huolehditaan valvonnallisin keinoin. Rehun varastointia ja puristenesteen keräämistä koskien on annettu lupamääräys 6. Lupamääräyksillä 7 ja 8 pyritään varmistamaan, että jätteiden käsittely kiinteistöllä on asianmukaista ja valvottavissa. Lupamääräyksissä 6 ja 8 puututaan myös elintarvikerehun varastointiin sekä vastaanottotoimintaan ja siitä aiheutuviin jätteisiin. Jätevesien käsittelyyn puututaan lupamääräyksessä 6 ja yleisesti pohja ja pintavesien suojaamiseen lupamääräyksissä 2 10.

9 LUPAMÄÄRÄYKSET PILAANTUMISEN EHKÄISEMISEKSI 9/18 1. Lupa myönnetään eläinsuojalle, joka on tarkoitettu enintään 140 emolehmälle, 40 hieholle, lihanaudalle tai siitossonnille ja 133:lle alle 6 kuukauden ikäiselle nuorkarjalle. Eläinmäärä voi vaihdella, mikäli lannantuotanto tai muut ympäristövaikutukset eivät ylitä edellä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa. Kyseinen eläinmäärä edellyttää kuitenkin riittävää peltopinta alaa tai muuta lannankäsittelytapaa lupamääräyksen 4 mukaisesti. (YSL 43 ) 2. Tilan lantavaraston ja eläinsuojan pohjarakenteiden tulee olla vesitiiviitä ja siten rakennettuja, ettei lantaa pääse valumaan ympäristöön. Varastoitavan kuivalannan vuosittaisen varastointitilavuuden tulee maksimieläinmäärällä laskettuna olla vähintään 3232 m 3. (YSL 4, 5, 7 ja 43 :t, NaapL 3 ja 17 :t, VNA 931/2000) 3. Lantavarasto ja kuivikepohja on tyhjennettävä vuosittain. Varastojen tyhjennyksestä ja lannan kuljetuksesta ei saa aiheutua päästöjä ympäristöön eikä ympäristön asukkaille kohtuutonta viihtyvyyteen tai terveyteen kohdistuvaa rasitusta. Lannan kuljetukseen käytettävät tiet on pidettävä siistinä ja kuljetuksista kuten muistakin toimista aiheutuva melu ja hajuhaitta minimoitava. (YSL 7, 8, 43 ja 45 :t, NaapL 17, JL 19, VNA 931/2000) 4. Lannan levitykseen soveltuvaa peltoa tulee olla riittävästi eläinyksikköä kohti. Hakemuksessa ilmoitettu eläinmäärä vaatii peltoa maksimieläinmäärällä laskettuna vähintään 74 hehtaaria. Peltopinta alassa tulee lisäksi huomioida lupamääräyksen 5 mukaisten suojavyöhykkeiden vaatima ala. Peltoalan tarvittavasta lisäämisestä tai lannan luovuttamisesta ulkopuoliselle tulee ilmoittaa luvan valvojalle ennen luvan mukaisen toiminnan aloittamista. Mikäli kuivalantaa levitetään nurmen pintaan, tulee levityksessä käyttää sellaista kalustoa, että lanta hajoaa riittävän hienojakoiseksi ja leviää tasaisesti. Muussa tapauksessa pelto tulee kyntää tai mullata lannan levityksen jälkeen. Mikäli lantaa ei levitetä sellaisenaan pellolle, vaan käsitellään muulla tavoin, on käsittelevällä laitoksella oltava toimintaa varten ympäristölupa. Myös Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (nk. sivutuoteasetus) sekä sen perusteella annettujen kansallisten säädösten vaatimukset tulee täyttyä. (YSL 4, 5, 42 ja 43 :t, MMM:n asetus 195/2004, EY:n asetus 1774/2002) 5. Vesistöjen ja valtaojien läheisyydessä sijaitseville pelloille tulee jättää vähintään 10 metrin levyinen suojavyöhyke, jota ei käsitellä lannalla. Talousveden hankintaan käytettävien kaivojen ja lähteiden ympärille jätetään maastonmuodoista, kaivon rakenteesta tai maalajista riippuen vähintään 50 metrin levyinen suojavyöhyke, jota ei käsitellä lannalla. Lantaa ei saa levittää keväällä toistuvasti kevättulvan alle jääville peltoaloille. Mikäli tulevaisuudessa tilan käyttöön tulee pohjavesialueella olevia peltoja, tulee huomioida, että lannan levittäminen pohjavesialuilla on pääsääntöisesti kiellettyä. Tällaisessa tilanteessa tulee ottaa yhteys valvontaviranomaiseen, joka antaa lisäohjeita. (YSL 4, 8 ja 43 :t, VNA 931/2000) 6. Seostuorerehun varastoinnissa on huolehdittava siitä, että puriste tai muista nesteistä ei aiheudu pinta tai pohjavesien pilaantumista. Rehunesteet sekä jätevedet on johdettava puristenestesäiliöön ja hyödynnettävä pelloilla ravinteena tai seosrehun ainesosana. Mahdolliset jätevedet voidaan käsitellä myös muulla tavoin omassa jätevesienkäsittelyjärjestelmässään. Rehuista syntyvälle puriste ja muille nesteille arvioidaan tarvittavan varastointitilavuutta vähintään 300 m 3. Jä

10 10/18 tevesien ja rehunesteiden käsittelystä tulee toimittaa suunnitelma valvontaviranomaiselle hyväksyttäväksi ennen rehusiilojen käyttöönottoa. Pyöröpaalien avaaminen tulee suorittaa tiiviillä alustalla, jolta mahdolliset puristenesteet voidaan johtaa talteen kerättäviksi. Rehuksi käytettävät elintarvikkeet on varastoitava siten, etteivät haittaeläimet pääse niihin käsiksi. Elintarvikerehun käyttöä on tarvittaessa rajoitettava. Toiminnanharjoittajan tulee huolehtia siitä, ettei entisten elintarvikkeiden joukossa ole lihaa sisältäviä elintarvikkeita. Toiminnanharjoittajan tulee varmistua siitä, että taho, jolta elintarvikkeita tai elintarviketeollisuuden sivutuotteita otetaan vastaan, on rekisteröitynyt rehuhygienia asetuksen (EY) 183/2005 mukaisesti rehualan toimijaksi. Tällaiselta taholta vastaanotetun rehun määristä ja laadusta tulee pitää kirjaa. Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle toimijat, joilta rehua vastaanotetaan sekä esittää tarvittaessa kirjanpito vastaanotetuista määristä. (YSL 8 ja 43 :t, VNA 931/2000) 7. Eläinsuojan ympäristö on pidettävä siistissä kunnossa. Kiinteistön tulee liittyä järjestettyyn jätteenkuljetukseen tai järjestää itse säännöllinen jätteiden kuljetus paikkaan, jonka ympäristöluvassa niiden käsittely ja/tai vastaanotto on hyväksytty. Jätteiden käsittelystä tulee pitää kirjaa (lajit, määrät, toimituspaikat). Kirjanpito on pyydettäessä toimitettava valvontaviranomaiselle. Ongelmajätteet (loisteputket, akut, jäteöljyt ym.) on varastoitava asianmukaisesti katetussa tilassa tiiviillä alustalla ja toimitettava ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan vähintään kerran vuodessa. Myös käytetty kyllästetty puu on pääsääntöisesti ongelmajätettä. Hyötykäyttöön soveltuvat jätteet tulee kerätä erikseen ja toimittaa hyötykäyttöön. Vain puhdasta puujätettä voidaan polttaa kiinteistöllä. Kuolleet eläimet tulee toimittaa ensi tilassa käsiteltäviksi eläinjätteen käsittelylaitokseen tai muuhun käsittelypaikkaan, jolla on lupa vastaanottaa kyseistä jätettä. Mikäli kuolleita eläimiä joudutaan välivarastoimaan tilalla, on varastoinnin tapahduttava asianmukaisesti niin, ettei varastoinnista aiheudu terveyshaittaa eikä ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. Jos varastointiaika on normaalia keräilyauton odotusaikaa (3 vrk) pidempi, varastointi ja käsittely on järjestettävä kunnan terveysviranomaisen hyväksymällä tavalla. (YSL 5, 43 ja 45 :t, JL 4, 6, 8, 10, 11, 12, 14, 15, 19 ja 51 :t, EY:n asetus 1774/2002, MMM:n asetus 1374/2004, VNA 787/2007) 8. Kiinteistöllä voidaan hyödyntää sinne jo toimitettua jätemateriaalia maarakentamisessa (navetan alusrakenne ja siihen liittyvät piha ja tierakenteet). Hyödyntämiseen saa käyttää vain pilaantumatonta betoni, tiili ja asfalttijätettä, jonka seassa ei saa olla muuta jätemateriaalia. Kiinteistöllä olevaa lajittelematonta rakennusjätettä ei saa sijoittaa kiinteistölle, vaan se tulee toimittaa asianmukaiseen käsittelyyn mennessä. Lajittelemattomasta jätemateriaalista voidaan ennen pois toimittamista erotella hyödyntämiskelpoiset jakeet erilleen. Maarakentamisessa hyödynnettävä materiaali tulee tarvittaessa käsitellä käyttökohteen edellyttämään palakokoon esimerkiksi murskaamalla. Jätettä tulee hyödyntää rakenteissa vain niiden vaatimassa laajuudessa ja teknisten vaatimusten edellyttämänä kerrospaksuutena. Jätemateriaalin käytöstä kiinteistöllä tulee laatia ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi suunnitelma, jossa on otettu huomioon edellä mainitut vaatimukset. Suunnitelma tulee toimittaa myös rakennusvalvontaviranomaiselle. Mikäli jätemateriaaleja ei hyödynnetä kiinteistöllä mennessä, tulee ne toimittaa muualle asianmukaisesti käsiteltäväksi.

11 11/18 Hyödynnettäväksi suunnitellun betoni ja tiilijätteen sijoituskelpoisuus tulee arvioida asiantuntevan tahon toimesta. Arviointia varten jätteestä tulee ottaa vähintään yksi kokoomanäyte, josta tutkitaan valtioneuvoston asetuksessa eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa (591/2006) edellytetyt haittaaineiden pitoisuudet ja liukoisuudet. Rakentamisessa syntynyt rakennusjäte tulee poistaa kiinteistöltä ja toimittaa asianmukaiseen jätteenkäsittelyyn viimeistään kolme kuukautta rakennuksen lopputarkastuksen jälkeen. (YSL 5, 7, 28, 43, 45 ja 55 :t, JL 6, 8, 9, 19, 20, 51, VNp 861/1997) 9. Mikäli tilalle hankitaan polttoainesäiliö, tulee toiminnanharjoittajan ilmoittaa siitä valvontaviranomaiselle, joka antaa polttoainesäiliön teknisistä vaatimuksista lisäohjeita. Muiden mahdollisten öljyjen tai kemikaalien käsittelyssä tulee noudattaa huolellisuutta ja varastoida ne tiiviillä alustalla katetussa tilassa siten, etteivät kemikaalit pääse kosketuksiin toistensa kanssa. (YSL 7, 8 ja 43 :t, JL 19 ) Tarkkailu, kirjanpito ja raportointimääräykset 10. Tilan tekniset laitteistot on pidettävä toimintakunnossa ja kunnossapitoa on tehtävä säännöllisesti, jotta mahdolliset häiriötilanteet ja uhkat terveydelle tai ympäristölle voidaan välttää. Eläinsuojan, lantalan ja muiden rakenteiden kuntoa on tarkkailtava säännöllisesti. Mikäli rakenteissa tai laitteissa havaitaan vaurioita, jotka voivat johtaa päästöjen syntymiseen, on ne korjattava välittömästi. Tarkkailusta ja huollosta on pidettävä kirjaa, johon merkitään tarkastusten päivämäärät, niissä tehdyt havainnot ja suoritetut huoltotoimet. Kirjanpito esitetään pyydettäessä valvontaviranomaiselle. (YSL 4, 5, 46 ja 83 :t, YSA 19 ) 11. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava tilan oloihin soveltuvan tällaisen tekniikan käyttöönottoon. (YSL 4, 5 ja 43 :t, YSA 37 ) 12. Merkittävistä häiriöistä tai poikkeuksellisista tilanteista, jotka saattavat aiheuttaa ympäristöhaittaa, on ilmoitettava välittömästi valvontaviranomaiselle ja Petäjäveden kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Merkittävistä poikkeus tai häiriötilanteista on raportoitava tarpeen mukaan myöhemmin kirjallisesti ympäristökeskukselle. (YSL 5 ja 43 :t, YSA 30 ) 13. Toiminnan olennaisesta muuttamisesta ja lopettamisesta sekä toiminnan pitkäaikaisesta keskeyttämisestä on ilmoitettava ympäristökeskukselle (YSL 43, 81 ja 90 :t, YSA 30 ). 14. Vuosittain muodostuvan lannan määrästä, levityspaikoista ja ajankohdista sekä kuolleiden eläinten määrästä, käsittelystä ja toimituspaikoista sekä mahdollisista muutoksista eläinmäärissä, lannan varastointitiloissa, peltolohkoissa ja pellon vuokrasopimuksissa on pidettävä kirjaa. Kirjanpito on toimitettava vuosittain helmikuun loppuun mennessä valvontaviranomaiselle ja Petäjäveden kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Lisäksi jätteiden käsittelystä (lajit, määrät, toimituspaikat) on pidettävä kirjaa, joka on pyydettäessä esitettävä valvovalle viranomaiselle. (YSL 5, 46 ja 83 :t, YSA 30, JL 51 ja 52 :t)

12 Muut ohjeet 12/18 Tilalla tehtävissä rakentamistöissä on noudatettava maa ja metsätalousministeriön asetusta tuettavaa rakentamista koskevista rakentamismääräyksistä ja suosituksista nro 100/2001 siltä osin kuin se koskee nautakarjan kasvatustoimintaa. RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Lupaviranomaisen on tutkittava asiassa annetut lausunnot ja tehdyt muistutukset sekä luvan myöntämisen edellytykset. Lupaviranomaisen on muutoinkin otettava huomioon, mitä yleisen ja yksityisen edun turvaamiseksi säädetään. (YSL 41 ) Luvan myöntämisen edellytykset Keski Suomen ympäristökeskus katsoo, että toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti eläintilan toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapureille. (YSL 42 ) Hakemuksessa esitetyt suunnitelmat ja lupamääräykset huomioiden voidaan laitoksen toiminnan arvioida olevan tämänhetkisen parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista. (YSL 37 ) Lupamääräysten perustelut Yleiset perustelut Lupamääräykset ovat tarpeen, jotta toiminta täyttää ympäristönsuojelulain vaatimukset. Lupamääräysten tavoitteena on ehkäistä haitalliset ympäristövaikutukset ennakolta tai rajoittaa ne mahdollisimman vähäisiksi. Lisäksi lupaviranomainen toteaa, että tila sijoittuu maatalousvaltaiselle haja asutusalueelle, jolla karjatalouden harjoittaminen voidaan katsoa alueelle tavanomaiseksi toiminnaksi. Lupamääräysten yksilöidyt perustelut Lupamääräys 1: Ympäristölupa on myönnetty hakemuksessa esitetyn eläinsuojan enimmäispaikkaluvun mukaisesti. Eläinten ikäjakaumakohtaiset määrät saattavat vaihdella kulloisenkin tuotantotilanteen mukaisesti, mutta toimintaa on harjoitettava lupapäätöksen perusteena olevien eläinten yhteenlasketun yksikkömäärän puitteissa asianmukaiset lannan hyödyntämismahdollisuudet huomioon ottaen. Hakemusvaiheessa hyväksyttävästi esitetyllä noin 29 hehtaarin (omat pellot) peltoalalla ovat enimmäiseläinmäärät seuraavat: 55 emolehmää, 16 hiehoa, lihanautaa tai siitossonnia ja 52 alle 6 kk:n ikäistä nuorkarjaa. Lyhytaikaisia vuokrasopimuksia, joiden jatkuvuudesta ei ole tietoa, ei hyväksytä hakemusvaiheessa peltoalaan. Lupamääräys 2: Lannan varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta. Lupaviranomainen on katsonut, että eläinsuojan yhteyteen tulevan lantavaraston hyötytilavuus on riittävä. Lannan varastointitila

13 vaatimukset perustuvat valtioneuvoston asetuksen 931/2000 liitteessä 2 annettuihin lannan varastoinnin ohjetilavuuksiin. 13/18 Lupamääräykset 3 ja 10: Lantavarastojen vuosittaisella tyhjennyksellä ja tarkastuksella varmistetaan, että käytössä oleva varastointitilavuus ei pienene ja vuotoja maaperään ei synny. Mikäli lantaa pääsee ympäristöön esimerkiksi varastojen tyhjennyksestä tai vuodoista, on varastojen ympäristö siistittävä. Lupamääräys 4: Määräyksen tarkoituksena on varmistaa, että toiminnassa syntyvä lanta voidaan hyödyntää niin, että haitallisia ravinnehuuhtoumia ei synny eikä tapahdu ylilannoitusta. Lannan levitykseen tulee olla peltoa 1 hehtaari/3 emo lehmää, 1 hehtaari/4 hiehoa ja 1 hehtaari/8 alle kahdeksan kuukauden ikäistä nuorkarjaa. Vähimmäispinta alavaatimus perustuu karjanlannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen hehtaarikohtaiseen fosforilannoitustarpeeseen ympäristöministeriön ohjeen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta mukaisesti. Tilalla syntyvän lannan levitykseen käytössä oleva peltomäärä ei mainitulla tarkastelulla ole riittävä. Lannanlevitykseen soveltuvaa peltoalaa täytyy lisätä 45 hehtaaria ennen eläinmäärän nostamista esitetylle tasolle, jotta lannan hyödyntäminen on mahdollista toteuttaa asianmukaisesti. Kasvatettava rehu voi herkästi likaantua tai ravinteet voivat huuhtoutua vesistöön levitettäessä kuivalantaa nurmen pintaan, minkä vuoksi lannanlevityskaluston tulee soveltua hyvin sen tyyppiseen levitykseen. Toiminnassa edellytetään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Lupamääräykset 5 ja 9: Ympäristönsuojelulain 8 :n mukaan pohjavesien pilaaminen on kielletty. Tähän perustuen on annettu määräyksiä koskien lannan ja puristenesteiden levitystä sekä poltto ja voiteluaineiden varastointia ja käsittelyä. Tavoitteena on suojella maaperää, pohja ja pintavesiä sekä levitysalueella olevia talousveden ottopaikkoja (kaivot, lähteet). Lähialueella otetaan talousvettä myös tilojen omista kaivoista, jolloin lupamääräyksellä asetettu suojavyöhyke on perusteltu. Valtioneuvoston asetuksen 931/2000 liitteessä 3 suositellaan vähintään 10 metrin suojavyöhykettä vesistöjen ja valtaojien läheisyyteen, jotta voidaan vähentää ravinteiden pääsyä vesiin. Lupamääräys 6: Puriste ja muille rehunesteille tulee varata riittävän suuri ja tiivis varastointitila. Rehunesteiden ja jätevesien johtaminen kuivalannan sekaan vaikeuttaa lannan jatkokäsittelyä. Karjankasvatustoiminnassa syntyy jätevesiä, joita ei voida laskea käsittelemättömänä ympäristöön niiden korkean ravinnepitoisuuden vuoksi. Toiminnanharjoittajan ilmoittamasta rehumäärästä syntyy puristenesteitä laskennallisesti 300 m 3. Muodostuvan puristenesteen määrän arvio perustuu ympäristöministeriön ohjeeseen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta , jossa arvioidaan puristenesteitä kertyvän tuorerehusta 0,15 m 3 /rehutonni. Tuoreperunarehun ja ohramäskin osalta ei ole esitetty arviota niistä kertyvistä nestemääristä. Puristenestesäiliön tulee olla riittävä vähintään toisen sadon puristenesteille (150 m 3 ), jolloin säiliö tyhjennetään joka sadon jälkeen. Suunnitelma puristenestesäiliöstä tulee laatia kuitenkin siten, että säiliön varastointikapasiteetti on kaikki rehunesteet huomioiden vähintään 300 m 3. Elintarvikerehujen käyttöä tulee rajoittaa, mikäli ne houkuttelevat eläinsuojan ympäristöön haitta eläimiä eikä ongelmaa pystytä muuten torjumaan. Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa rehuja luovuttavat tahot ja tarvittaessa vastaanotetut rehu tai jätemäärät (esim. muovipakkaukset), jotta jätehuollon valvonta on mahdollista. Entisten lihaa sisältävien elintarvikkeiden antaminen elintarviketuotantoeläimille on rehulainsäädännön perusteella kiellettyä.

14 14/18 Lupamääräys 7: Tilan jätehuolto on hoidettava asianmukaisesti ja voimassaolevaa lainsäädäntöä sekä kunnan jätehuoltomääräyksiä noudattaen. Ongelmajätteet on varastoitava merkittyinä ja pidettävä toisistaan erillään sekä estettävä tiiviillä pohjalla valumat maaperään. Toimittamalla ongelma ja muut jätteet asianmukaisiin käsittelypaikkoihin, ehkäistään niistä aiheutuvaa roskaantumista ja ympäristön pilaantumista. Kirjanpidosta on määrätty valvonnallisista syistä. Käytetyn kyllästetyn puun käyttö rakentamisessa on kiellettyä, mutta esimerkiksi CCA kyllästettyä puuta voidaan poikkeuksellisesti käyttää maatalousrakennuksen kantavissa puurakenteissa tai piharakenteissa valtioneuvoston asetuksen 787/2007 mukaisesti. Hyötykäyttökelpoiset jätteet on jätelain mukaan hyödynnettävä. Tilalla kuolleiden eläinten asianmukaisella hävittämisellä ja varastoinnilla (peitettynä, haittaeläimiltä suojattuna, tiivispohjaisella alustalla) voidaan rajoittaa mahdollisten eläintautien leviäminen tilan ulkopuolelle ja tästä aiheutuvaa ihmisten tai eläinten terveyteen kohdistuvaa vaaraa. Lupamääräys 8: Kiinteistöllä voitiin suoritetulla tarkastuskäynnillä todeta olevan lajittelematonta ja rakentamiseen sopimatonta jätettä. Jäte voi maaperässä aiheuttaa haittaa ympäristölle tai terveydelle esimerkiksi pohjaveden kautta. Pohjarakentamiseen soveltuvaa jätemateriaalia, kuten betoni ja tiilijätettä, voidaan käyttää korvaamaan luonnon maa aineksia, mikäli ne teknisiltä ominaisuuksiltaan soveltuvat rakenteisiin. Jätteiden käyttösuunnitelma mahdollistaa rakennusvaiheen valvonnan ja jätteen tarkoituksenmukaisen sijoittamisen. Betoni ja tiilijätteelle tehtävällä perustutkimuksella (haitta aineiden pitoisuus ja liukoisuus peitetyssä rakenteessa) selvitetään käytettävän materiaalin haittaainepitoisuuksia ja arvioidaan niiden perusteella vaikutuksia ympäristöön. Jätemateriaalia ei saa varastoida kiinteistöllä yli kolmea vuotta ennen sen hyödyntämistä, koska toiminta luetaan muuten VNp 861/1997 mukaiseksi kaatopaikkatoiminnaksi, jonka harjoittaminen kiinteistöllä ei nykyisellään ole mahdollista. Viimeiset jätteet on toimitettu kiinteistölle urakka aikataulun mukaan tammikuun mennessä. Lupamääräykset 12 ja 14: Ilmoitusvelvollisuus poikkeus ja häiriötilanteista on määrätty viranomaisten ja lähiasukkaiden tiedonsaannin varmistamiseksi, valvonnan toteuttamiseksi ja mahdollisesti annettavien viranomaisohjeiden vuoksi. Tarkkailua, kirjanpitoa ja raportointia koskevat määräykset on annettu valvontaa ja ympäristöhaittojen ennaltaehkäisyä varten. Vuosiyhteenvedon avulla viranomainen voi valvoa, että toiminnanharjoittajalla on käytettävissään riittävästi lannan varastointitilaa, lanta voidaan levittää pellolle asianmukaisesti ja pellot ovat sellaisia, että lantaa voi levittää niille kuormittamatta kohtuuttomasti pintatai pohjavesiä. Lupamääräys 11: Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä aiheuttamiensa haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja seurattava toimialan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä. Lupamääräys 13: Toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää ympäristöluvan tarkistamista. Toiminnan loppuessa ilmoitus on tehtävä kirjallisesti ja siinä on selvitettävä tarvittavat alueen kunnostamiseen liittyvät toimet sekä niiden aikataulu. Toiminnan lopettaminen edellyttää, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja jätteet on poistettu. Määräyksellä varmistetaan tiedonkulku viranomaiselle.

15 LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN 15/18 Päätöksen voimassaolo Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Lupamääräysten tarkistaminen Toiminnanharjoittajan on tehtävä hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi Keski Suomen ympäristökeskukselle mennessä. Toiminnanharjoittajan tulee hakemuksessaan esittää yhteenveto tehdyistä ympäristönsuojeluinvestoinneista tai muista ympäristökuormitusta vähentävistä tai lisäävistä toimenpiteistä vuosilta Maininta lupaa ankaramman asetuksen noudattamisesta Jos asetuksella annetaan tämän lain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava (YSL 56, YSA 19 ). PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Toimintaa ei saa aloittaa, ennen kuin tämä lupapäätös on lainvoimainen. (YSL 100 ) SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (YSL, 86/2000) 4 8, 28, 35, 37, 38, 41 43, 45, 46, 54 56, 81, 83, 90, 96, 100 ja 105 :t Ympäristönsuojeluasetus (YSA, 169/2000) 1, 6, 19, 30 ja 37 :t Jätelaki (JL, 1072/1993) 4, 6, 8, 10, 11, 12, 14, 15, 19, 51 ja 52 :t Laki eräistä naapuruussuhteista (NaapL, 26/1920) 3 ja 17 :t Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (EY 1774/2002) Maa ja metsätalousministeriön asetus eläinperäisten sivutuotteiden käsittelystä biokaasu ja kompostointilaitoksissa sekä lannan käsittelystä teknisissä laitoksissa (195/2004) Maa ja metsätalousministeriön asetus eläimistä saatavien sivutuotteiden hävittämisestä syrjäisillä alueilla sekä kuolleiden lemmikkieläinten hävittämisestä (1374/2004) Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (VNA, 931/2000) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön asetus alueellisten ympäristökeskusten maksullisista suoritteista (1387/2006) Valtioneuvoston asetus arseeniyhdisteiden, elohopeayhdisteiden ja dibutyylitinavetyboraatin sekä niitä sisältävien valmisteiden ja tuotteiden markkinoille luovuttamisen ja käytön rajoittamisesta (VNA 787/2007) Valtioneuvoston päätös kaatopaikoista (VNp 861/1997) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tästä päätöksestä peritään maksua 1384 euroa.

16 16/18 Valtion maksuperustelain (150/1992) 4 :n kohdan 3 mukaan hakemuksesta tehtyjen päätösten tulee olla maksullisia. Maksun suuruus määräytyy ympäristöministeriön asetuksen alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1387/2006) ja sen liitteenä olevan maksutaulukon eläinsuojia ja turkistarhoja koskevan kohdan "muu eläinsuoja" mukaisesti (1570 e). Koska samaa asiaa koskien on jo aiemmin tehty päätös, vähennetään tästä päätösmaksusta aiemman päätöksen mukaan perityn maksun suuruus (616 e). Päätös koskee eläinsuojan lisäksi myös jätteenkäsittelyä, jonka osalta veloitetaan maksu tuntiveloituksen mukaan (10 h x 43 e/h = 430 e). LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Keski Suomen ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä julkisesti kuuluttamalla ympäristönsuojelulain 54 :n mukaisesti Petäjäveden kunnan ja Keski Suomen ympäristökeskuksen virallisilla ilmoitustauluilla. Lisäksi hakemuksen johdosta kuulluille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee, lähetetään tieto lupapäätöksen antamisesta. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta ympäristönsuojelulain 96 :n mukaan valittamalla Vaasan hallinto oikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella luvan hakija ja ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen sekä kunnanhallitus ja viranomaiset, joiden tehtävänä on valvoa yleistä etua. Valitus on toimitettava päätöksen tehneelle viranomaiselle. Valitusaika päättyy Valitusosoitus on päätöksen liitteenä. Ympäristölupapäällikön sijaisena ympäristöinsinööri Esa Kuitunen Tarkastaja Petteri Ahonen JAKELU Päätös Kari Karhu Tiilimaantie Petäjävesi Jäljennös päätöksestä Petäjäveden kunnanhallitus, Urheilutie 2, Petäjävesi Petäjäveden ympäristölautakunta, Urheilutie 2, Petäjävesi Palokan terveydenhuollon kuntayhtymä/ympäristöterveyslautakunta, PL 16, Palokka Suomen ympäristökeskus Keski Suomen TE keskus/maaseutuosasto, PL 44, Jyväskylä Petäjäveden kunta/rakennusvalvonta, Urheilutie 2, Petäjävesi

17 17/18 Tieto päätöksen antamisesta Asianosaiset, joille on annettu erikseen tieto lupahakemuksesta LIITTEET Valitusosoitus Seuraava liite vain hakijalle: Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista (931/2000)

18 Liite 1 18/18 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valituskirjelmän sisältö Valituskirjelmän liitteet Tähän päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto oikeudelta kirjallisella valituksella. Valituskirjelmä on toimitettava Keski Suomen ympäristökeskukseen kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa päätöksen antamispäivästä. Valitusaikaa laskettaessa päätöksen antamispäivää ei oteta lukuun. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto, juhannusaatto tai arkilauantai, valituskirjelmän saa toimittaa ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä. Valituskirjelmässä, joka on osoitettava Vaasan hallinto oikeudelle, on ilmoitettava: valittajan nimi ja kotikunta, postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa, päätös, johon haetaan muutosta, miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi, perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Valituskirjelmään on liitettävä: Keski Suomen ympäristökeskuksen päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä, asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle, asiamiehen valtakirja. Valituskirjelmän toimittaminen perille Oikeudenkäyntimaksu Valituskirjelmän voi viedä valittaja itse tai hänen valtuuttamansa asiamies. Valituskirjelmän voi myös omalla vastuulla lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Valituskirjelmä on toimitettava perille viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen Keski Suomen ympäristökeskuksen aukioloajan päättymistä. Postiin valituskirjelmä on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille edellä mainitussa ajassa. Keski Suomen ympäristökeskuksen postiosoite on PL 110, JYVÄSKYLÄ ja käyntiosoite Ailakinkatu 17, Jyväskylä sekä puhelinvaihde ja telefax (014) Sähköpostiosoite: Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain (701/1993) nojalla muutoksenhakijalta peritään asian käsittelystä hallintooikeudessa 89 euron oikeudenkäyntimaksu. Maksua on tarkistettu Valtioneuvoston asetuksella 924/2008. Oikeudenkäyntimaksua ei kuitenkaan peritä, jos hallinto oikeus muuttaa Keski Suomen ympäristökeskuksen päätöstä muutoksenhakijan eduksi.