Eväitä yrittäjien puolustamiseen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Eväitä yrittäjien puolustamiseen"

Transkriptio

1 nro 4 HUHTIkuu 2010 suomen yrittäjät företagarna i finland POHJOISMAIDEN SUURIN YRITTÄJÄlehti yrittajat.fi SYT-kassa yrittäjän turvana jo 15 vuotta! Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa PL 999, Mannerheimintie 76 A, Helsinki Puh. (09) , fax (09) , Magnum Oy Työttömyysturvaa yrittäjille Merja Korkalainen: Yrittäjäyhdistykset vetävät yhtä köyttä sivu 20 sivu 17 Jukka-Pekka Soininen: Palveluja mato-onginnasta lähtien Eväitä yrittäjien puolustamiseen Olisi aika ihme jos tällä hallituspohjalla pk-yritysten verotus kiristyy, keskustan kansanedustaja Eero Reijonen sanoi Suomen Yrittäjien ajankohtaisseminaarissa. Vihreiden Kirsi Ojansuu rohkaisi yrittäjäjärjestöä korostamaan julkisessa keskustelussa sitä, että verotuskohtelu erisuuruisissa yrityksissä on hyvinkin erilaista. OECD-maissa noin 50 prosentissa on tuotekehityskannustimia, samoin EU-maissa. Johtaja Anna Lundén epäileekin, että Suomi saattaa näyttäytyä kansainvälisessä ympäristössä erikoiselta, jos meillä ei ole kannustimia innovatiiviseen toimintaan ja kasvuyrittäjyyteen. sivu 3 pekka Sipola Yksinyrittäjän palkkatuki kehittämisen tarpeessa Yksinyrittäjien palkkatukikokeilun avulla on luotu uusia työpaikkoja, mutta tuen käyttöaste on jäänyt selvästi oletettua pienemmäksi. Tukiehtojen parantamiseen on useita keinoja, sanoo yrittäjä Heikki Mäkinen Länsi-Turunmaalta. sivu 4 MATTI VALLI Ärräpäitä lentelee Verotili kuumentaa tunteita Lotta Tammelin, teksti Vuoden alussa avatun Verotili-palvelun alkuvaiheet eivät ole sujuneet ongelmitta. Yrittäjien hermoja ovat koetelleet ainakin vaikeudet Katso-tunnuksen kanssa, tuplailmoitukset ja sekaannukset viime vuoden alun arvonlisäverojen ja työnantajasuoritusten maksamisessa. Alkuvaiheen käyttöongelmat alkavat kuitenkin olla Suomen Yrittäjien veroasiantuntija Satu Grekinin mukaan jo onneksi ohi, mutta vieläkään ei voida huokaista helpotuksesta, sillä nyt harmia aiheuttavat alv-palautukset. Jos yrityksellä on palautettavia arvonlisäveroja euroa ja työnantajasuo- rituksia euroa, ei sen tarvitse maksaa työnantajasuorituksia. Arvonlisävero- palautusten pitäisi kuitata ne. Näin ei ole käynyt vaan maksamattomat työnantajasuoritukset ovat kirjattu verotilille huomautukseksi puuttuvasta saldosta. Ongel- ma johtuu siitä, että arvonlisäverojen palautusten käsittely on ruuhkautunut, Grekin selvittää. Kun verotili näyttää miinusta, näyttää verovelkatodistuskin rumalta. Yrittäjät ovat- kin hoputtaneet verottajaa päätöksentekoon, mutta päätöksiä on tippunut hitaan puoleisesti. Verohallinnossa vaikeaa tilannetta pahoitellaan ja tilanteeseen on luvattu parannusta. Verohallinnossa pohditaan nyt, miten asiat korjataan, Grekin kertoo. sivu 5 Juuri näin Näemme sijoittumisen Rovaniemelle merkittävänä tekijänä sekä kustannusrakenteen että matkailun kansainvälisyyden vuoksi. Jani Siivola Varaudu jo nyt kiristyvään osinkoveroon Omistajayrittäjän osinkotulon verovapaa osuus poistuu tai jää hyvin pieneksi, ennustaa veroasiantuntija Jani Peräsarka KPMG:stä. sivu 9 Yt-laki työllistämisen ja kasvun jarru Kaksi vuotta voimassa ollut yhteistoimintalaki on lisännyt yritysten kustannuksia ja estänyt uusien työpaikkojen syntymistä. sivu 19 Verkkokauppa jopa välttämätöntä kilpailukyvyn säilyttämiseksi Verkossa asiakas pystyy vertailemaan hintoja nopeasti. Siksi tuotteet oman verkkokaupan varastoon täytyy hankkia maailmalta mahdollisimman edullisesti, kertoo kuntoilutarvikekauppias Matias Kukkonen. Palvelun pitää toimia täysin mutkattomasti asiakkaan suuntaan, hän tähdentää. sivu 12 Hengähdä hetkeksi ja vaihda vapaalle Matkapoikien matkalla! Nauti ja rentoudu! KYLPYLÄLOMAT CLASSIC-MATKAT BAIJERI, 4 pv Alppimaisemia ja Historian havinaa! Lähdöt 10.6., 8.7., 29.7., (Finnair) GARDAJÄRVI, 6 pv Koe makujen ja tunnelmien Italia! Lähdöt 6.6., 4.7., (Finnair) SPLIT JA TROGIR, 6 pv Kroatian helmet! Lähdöt 27.6., 18.7., (Blue1) IRLANTI, DUBLIN JA BELFAST Lähdöt 13.7., 17.8., (Aer Lingus) PÄIVÄ TUKHOLMASSA -RISTEILYT Helsingistä Viking Line, 90 Silja Line, 129 RISTEILYT /KOKO HYTTI / A-LK, 4.5., 11.5., /KOKO HYTTI / PROMENADE (su- lähdöt) ROD STEWARD KONSERTTIMATKA Tallinnan laululavalla la /Sokos Hotel Viru***+ BALTIA TALLINNAN HOTELLIMATKAT 2 pv su ke,to pe,la Metropol*** Central*** Radisson**** Hinnat voimassa BALTIAN HOTELLIMATKAT 4 pv, (to-su) Lähdöt joka torstai!* 134 /PÄRNU (Viiking A/B*** 6.5.) 189 / TARTTO (Hot. Tartu*** 8.7., 15.7.) 164 / RIIKA (Hot. Albert*** asti) 169 /HAAPSALU (Fra Mare ) 189 /SAARENMAA (Fra Mare ) VARAA 24 h ONLINE: KOKO PERHEEN RIEMULOMAT KOLMÅRDEN HOTELLIMATKA HELSINGISTÄ, 3 pv laiva/lento 13.6., 20.6., 27.6., 4.7., 11.7., 18.7., lento/laiva 15.6., 22.6., 29.6., 6.7., 13.7., 20.7., aik. 229 lapset 3-12 v. VAUHDIKAS VISBY, 6 pv (bussi/laiva) Turusta 8.7., 15.7., 22.7., Helsingistä 11.7., 18.7., 25.7., 1.8., 8.8. lapset alle 15 v. lisävuoteessa 550 aik. 269 VIMMERBY JA KOLMÅRDEN TURUSTA, 4 pv (bussi/laiva) Lähdöt 5.7., 15.7., 19.7., lapset alle 15 v. 275 aik. 165 lisävuoteessa sis. pääsymaksut Astrid Lindgrenin maailmaan ja Kolmårdeniin. Tutustu laajaan Riemulomat-valikoimaamme: MYYNTIPALVELU p ma ke 8 19, to-pe 8 17, su Palvelumaksu 5 /netistä varattaessa (muutoin 10 ) Lankapuhelimesta 8,21 snt/puh + 2snnt/min, matkapuhelimesta 8,21 snt/puh + 14,9 snt/min Hinnat ovat alkaen-hintoja /hlö Alkaen-hintaa ei kaikilla lähdöillä. Hinnat alk. satama. KUVI4808/04/MjMvU SMAL Mini Spa-loma pe-su, 3 pv TALLINNA, Meriton Conf. & SPA (ak) , Huom! Hoidot lisämaksusta TALLINNA, Pirita Top Spa (ph) , 18.6., TALLINNA, Kalev Spa / Spa-lk (ph) , LIITYNTÄKULJETUKSET lisämaksusta seuraavilta paikkakunnilta Vaasa Seinäjoki Ähtäri Virkistysloma to-su, 4 pv PÄRNU, Söprus (ph) , 3.6. HAAPSALU, Laine (th) RAKVERE, Aqva Spa (ak), Huom! Hoidot lisämaksusta Keuruu Jyväskylä Kankaanpää Savonlinna Pori Sastamala Mikkeli Tampere Heinola Rauma Hämeenlinna Imatra Nastola Lappeenranta Huittinen Lahti Kouvola Forssa Turku Lohja Kotka Helsinki

2 02 LUOTETTAVA LIIKEKUMPPANI. VAKUUTTAVA ANSIOLUETTELO. Fiorino Hinnat alk ,52 Arvioitu autovero alk ,52 Autoveroton hinta alk ,00 Scudo Hinnat alk ,09 Arvioitu autovero alk ,09 Autoveroton hinta alk ,00 Ducato Hinnat alk ,55 Arvioitu autovero alk ,55 Autoveroton hinta alk ,00 Fiat Professional -hyötyajoneuvot eivät ole ainoastaan hyvännäköinen käyntikortti, vaan myös liikekumppani, jonka ansioluettelolla säästät sekä vaivaa että euroja. Esimerkiksi Fiat Groupin kehittämää yhteispaineruiskutusjärjestelmää hyödyntävien MultiJet-dieselmoottorien alhainen kulutus* ja CO 2 -päästöt** tuovat selvää kustannussäästöä. Lukuisten eri versioiden joukosta löydät juuri sinun kuljetustarpeitasi vastaavan auton. Ajoergonomiastaan tunnettu Fiat Professional -mallisto varmistaa myös, että työntekijät viihtyvät: nyt kaikissa malleissa on uusina vakiovarusteina ESP-ajonhallintajärjestelmä, ilmastointi ja radio/cd-soitin. Fiat Professional -mallisto nyt uusissa jälleenmyyntipisteissä. Jälleenmyyjät: ESPOO Autokeskus Oy Olari, Haltilanniitty 4, HAMINA Autoportti Oy, Merikatu 6, (05) HELSINKI Autokeskus Oy Herttoniemi, Mekaanikonkatu 16, HELSINKI Autokeskus Oy Konala, Ristipellontie 5 7, HUITTINEN Autotalo Pelttari, Loimijoentie 55, (02) HÄMEENLINNA Autokeskus Oy Hämeenlinna, Uhrikivenkatu 11, IISALMI Autotalo Hartikainen, Marjahaankierto 11, JOENSUU Autotalo Hartikainen, Pamilonkatu 31, JYVÄSKYLÄ Ahjoauto, Sorastajantie 4, JÄRVENPÄÄ Mäkelän Kone Oy, Kielokatu 1, (09) KAJAANI Autotalo Hartikainen, Syväojankatu 5, KEMI Wetteri Oy, Valajankatu 14, KOUVOLA Autosalpa, Kaitilankatu 1, KOKKOLA Wetteri Oy, Vaunumiehenkatu 2, (06) KUOPIO Autotalo Hartikainen, Neulalammentie 4, KUUSAMO Wetteri Oy, Kitkantie 83, LAHTI Mega-Auto Oy, Alhonkatu 5, LAPPEENRANTA Autotalo Ripatti Oy, Toikansuontie 6, LOHJA PP-Auto Oy, Maksjoentie 8, MIKKELI Savilahden Auto Oy, Kaapelikatu 1, OULU Wetteri Oy Oulu, Äimäkuja 2, PIETARSAARI Wetteri Oy, Vaunusepäntie 11, (06) PORI Autotalo Pelttari, Korjuuntie 17-19, (02) PORVOO Mega-Auto Oy, Asentajantie 3, RAISIO Autokeskus Oy Raisio, Haunistentie 15, ROVANIEMI Wetteri Oy, Ulakatu 12, SALO PP-Auto Oy, Joensuunkatu 10, SEINÄJOKI Käyttöauto Oy, Rengastie 36, (06) TAMPERE Autokeskus Oy Tampere, Hatanpään Valtatie 46, VAASA Wetteri Oy, Kivihaantie 4, (06) YLIVIESKA Wetteri Oy, Ruutihaantie 7, (08) Maahantuoja: AutoFennica Oy, Ristipellontie 5, Helsinki. Puh * Keskikulutus (l/100 km): Fiorino 4,4 4,6, Scudo 7,2 7,6, Ducato 7,8 9,3. ** CO 2 -päästöt (g/km): Fiorino , Scudo , Ducato Kuvan autot erikoisvarustein. Hintoihin lisätään paikkakuntakohtaiset toimituskulut. Takuu 3 vuotta/ km.

3 03 Yrittäjäpolitiikka Herkkänä korvana yrittäjien näkemyksille Riikka Kovala, teksti Pekka Sipola, kuvat Lähivuosien talouspolitiikkaan liittyy yrittäjän näkökulmasta epävarmuutta ja pelkoja, puheenjohtaja Jarkko Wuorinen kertoi runsaslukuiselle joukolle kansanedustajia Suomen Yrittäjien järjestämässä ajankohtaisseminaarissa. Teillä eduskunnassa on kyllä aikamoisia paineita sentyyppisten päätösten aikaansaamiseksi, jotka veisivät tätä yhteiskuntaa kestävästi eteenpäin, Wuorinen jatkoi viitaten taloustilanteeseen ja kuohuntaan verouudistuksen ympärillä. Paikalle oli saapunut liki 30 kansanedustajaa hallituspuolueista. Puhetta ja kysymyksiä syntyi niin rakennusteollisuuden harmaan talouden kitkemisestä, siitä, pitäisikö toimintavaraukset palauttaa muillekin kuin henkilöyhtiöille viime yritysverouudistuksen tapaisesti ja verouudistuksen vaikutuksista pk-yrittäjiin. Kannustimien vesittäminen kiihdyttää Martti Hetemäen työryhmän valmisteleman verouudistuksen ympärillä käyty julkinen keskustelu kannustimien vesittämisestä on kummeksuttanut yrittäjiä, Suomen Yrittäjien verojohtaja Anna Lundén pohjustaa selvittäessään nykyisen verojärjestelmän haasteita yrittäjäkunnan näkökulmasta kuulijajoukolle. Tietoja on luonnollisesti tihkunut, että yhteisöverokantaan kohdistuu alennuspaineita. Taustalla on kansainvälinen kilpailu sekä se, että EU- ja OECDvaltioiden keskiarvot yhteisöverokannoissa ovat laskeneet. Suomi on jonkun verran menettänyt sitä kilpailukykyä, joka meillä vielä 1990-luvulla oli. Toisaalta pääomavero on nousussa, puhutaan tänä päivänä noin 30 prosentin korotuksen todennäköisyydestä. Osinkoverotuksessa Hetemäen ryhmä toi pöytään uusia malleja. Tässä vaiheessa voin todeta, että uusi lähestymistapa näyttäisi jatkossa siltä, että normaalituottokäsitteellä, eli valtionvelkakirjoihin sidotulla noin 3 4 prosentin tuottoasteella esitettäisiin korvattavaksi nykyinen osinkoverotuksen yhdenkertaisen alueen laskennassa käytetty 9 prosenttia. Riskinottohalukkuudelle pohjaa Työryhmän listalla ovat myös muut verolajit. Verotus tulee säilyttää kilpailukykyisenä ja yrittäjyyteen kannustavana. Yrittäjien riskinottohalukkuuden kasvattaminen on erityinen haaste talouskriisin jälkimainingeissa. Nykyinen verojärjestelmä on tehnyt paljon hyvää, ei vähimpänä yritysten taseiden vahvistuminen. Kun on näköpiirissä, että kasvu siirtyy pysyvästi Suomen Sisäasiainministeri Anne Holmlund nosti esille taseiden tyhjentämisen. Olen kuullut puheita, että nyt tyhjennetään taseita ja että jopa tilitoimistoyrittäjät antavat ohjeita siihen. Anna Lundénin vastaus kuului, että yksittäisiä ratkaisuja tehdään kaiken aikaa seurauksena julkisuudessa esiintyvistä uutisista. Tilaisuuteen osallistui liki 30 kansanedustajaa. Olen kuullut sensuuntaisia puheita, että nyt tyhjennetään taseita ja että jopa tilitoimistoyrittäjät antavat ohjeita siihen, pitääkö paikkansa? (Anna Lundén: Sanotaan, että yksittäisiä ratkaisuja tehdään kaiken aikaa. Ne tulevat sellaisina piikkeinä, kun julkisuudessa esiintyy uutisia.) Anne Holmlund (kok) rajojen ulkopuolelle, pitäisi kysyä, eikö yritysten tulisi nyt paneutua uusien bisnesmallien ja toimintamallien läpikäyntiin sen sijaan, että joudutaan pohtimaan kannustimien kiristämiseen liittyviä visioita, Lundén esittää. Näemme, että perusratkaisuna tulee säilyttää nettovaroihin perustuva osinkoverotus, pääosin yhdenkertainen verotus. On hyvä, että on yksi yleinen veromalli, johon voidaan liittää insentiivejä huippuosaajille, innovaatioihin, mutta koko verojärjestelmää ei tulisi uhata sen vuoksi, että havaitaan tarvittavan joitakin erityisinsentiivejä. Kysyisin käännetystä alvista, rakennusteollisuus ei ole ollut innostunut siitä. Itsekin näen, että on paljon muitakin keinoja saada harmaata taloutta kuntoon kulunvalvontajärjestelmistä lähtien. Mikä on SYn kanta? Kalle Jokinen (kok) Alkaako verosuunnittelu Keskustan yrittäjäkansanedustaja Eero Reijonen kantoi huolta pienyrittäjistä todeten tilanteen olevan monesti sellainen, että pienyrityksillä ei ole samanlaisia mahdollisuuksia verosuunnitteluun kuin suuryrityksissä. Jos veromuutoksia tapahtuu kovin nopeasti, voi käydä niin, että yrittäjä ei pysy ajankohtaisessa verotuksessa mukana ja tulee merkittäviä tappioita. Sen takia pitäisi laittaa jäitä hattuun verotuksen osalta. Hän uskoi myös, että kansantalouden näkökulmasta ne voitot Olisi hyvä, että yrittäjäpuolella korostettaisiin sitä, että verotuskohtelu erisuuruisissa yrityksissä on hyvinkin erilaista. Minua häiritsee se, että EK dominoi tällä hetkellä puhuessaan yrittäjien äänellä. EK:n ratkaisut, joilla tulivat esiin, ovat minusta aika vastuuttomia ja osuvat ikävällä tavalla pk-yrityksiä ja pienyrityksiä vastaan. Kirsi Ojansuu (vihr) jäävät aika köykäisiksi, jos lähdetään yritysverotusta hirveästi muuttamaan. Kansanedustaja Harri Jaskari (kok) uskoi aika monen paikalla olijan allekirjoittavan sen, että verotus tulisi olla hyvin yksinkertainen ja kannustava. Näin tietää aina, kun jotain tekee, että miten se vaikuttaa. Sitten taas kysytään sitä, mistä voisi saada väljyyttä kannustavaan verotukseen. Yksi kysymys, mikä on tullut esille viime päivinä, on elinkeinotuet. Mikä on käsityksenne, onko elinkeinotukipolitiikka mennyt liiankin moninaiseksi, hän kysyi. Suosiiko nykyinen verojärjestelmä laiskaa pääomaa vai ei? Kannattaako sijoittaa mieluummin kiinteistöpuoleen kuin yrityksen kasvuun ja kehittämiseen. Tätä pitäisi avata, että onko jotain instrumentteja. Harri Jaskari (kok) Tiettyjä tuloksia on myös siitä, että sen vaikutukset eivät ole olleet kovin hyviä, vaikka tukeen on käytetty miljarditolkulla rahaa. Pitäisikö joidenkin elinkeinotukien osalta siirtää se vara veronkevennyksiin, Jaskari jatkoi. Lundén uskoi verotukiin palavan painetta, kun Hetemäen ryhmä on pyrkinyt hakemaan neutraalisuutta verojärjestelmään. SY:n näkemys neutraalisuudesta on hieman toinen kuin Hetemäen ryhmän, sillä nykyjärjestelmää juuri perusteltiin neutraalisuudella suhteessa muihin yritysmuotoihin. SY:n Yrittäjänä mietin niin, että olisi aika ihme jos tällä hallituspohjalla pk-yritysten verotus kiristyy. Tietysti jostain täytyy saada tuloja lisää, mutta eiköhän sittenkin kaikkein paras tulojen lisäysmalli ole se, että sitä lähdetään hakemaan työllistämisen kautta. Eero Reijonen (kesk) toimitusjohtaja Jussi Järventaus kertoi SY:n peruslinjan olevan, että tuet pois ja toimintaedellytykset kuntoon. Varausmahdollisuuksia peräänkuulutetaan Verovähennyksiä ja poistoja si- vuttiin useammankin kansanedustajan puheenvuorossa. Varaukset poistettiin lähes kokonaan 1990-luvulla, mikä on sinänsä huono asia Lundénin mielestä, kun ne ovat kasvuun varautumista. Siitä kompensaationa on saatu ikään kuin kilpailukykyinen yhteisöverokanta. Kun on näköpiirissä, että kasvu siirtyy pysyvästi Suomen rajojen ulkopuolelle, tulisi kysyä, eikö yritysten tulisi nyt paneutua uusien bisnesmallien ja toimintamallien läpikäyntiin sen sijaan, että joudutaan pohtimaan visioita, joita yritysten kannustimien mahdollinen kiristäminen aiheuttaa. Anna Lundén Yrittäjät puhuvat varauksista. Ne mahdollistavat tuleviin investointeihin ja työllistämiseen varautumisen. Ruotsissa on 25 prosentin tulostasausvaraus, joka muodostetaan joustavasti ja puretaan joustavasti, se tasaa efektiivistä verorasitusta lähemmäs 20 prosenttia tuolta 26,3 prosentista. Tällaisia myös osakeyhtiöt kaipaavat, Lundén kertoi ja evästi edustajia toteutustavoista. Toimintavaraus olisi hyvä malli tai Ruotsin tyyppinen joustava malli, jos tällaisia otetaan käyttöön. Olemme menettäneet verotuksellista kilpailukykyä ja toimintavarauksiin paluu alkaa olla entistä tärkeämpää. Jos halutaan kannustaa työllistämiseen, tulisi luoda kannustimia, jotka on tavalla tai toisella kytketty työllistettävien määrään. ALVin nosto tuo hyvin rahaa valtion kirstuun, mutta ei sekään ole ongelmaton yritysten kannalta. Pk-yrittäjien näkökulmasta se on myös työn verottamista ja etenkin ALVin nousun myötä on paineita pienimpiin yrityksiin tähtäävien huojennusten käyttöönottoon etenkin arvonlisä- verollisen toiminnan alarajalla, esimerkiksi kassaperusteiset tilitykset, jotka eivät tänä päivänä ole mahdollisia, Anna Lundén tietää. Hän uskookin, että niitä joudutaan pohtimaan. Sisäasiainministeri Anne Holmlundin mielestä yrittäjien olisi syytä laittaa alv hintoihin ja myös ilmoittaa se. Tiedän, ettei se ole kaikilla mahdollista. Liian usein ajatellaan, että se pitää ottaa omista katteista. Tiedän, että se on haas- teellista, mutta näin sen pitäisi olla. Suomi on maa muiden joukossa kansainvälisillä pelikentillä ja kansainvälinen kilpailukyky aina vain tärkeämpää. Puhetta syntyi viimeaikaisista liittokohtaisista ratkaisuista ja siitä, ovatko ne tukeneet sitä, että pärjäämme kansainvälisillä markkinoilla. Vaikka lausahdus oli lähinnä EK:n suuntaan, niin ongelma on tuttu yrittäjien keskuudessa. On pitkä ja kivinen tie korjata liian kustannustason aiheuttamaa kilpailukyvyn rapautumista, ei ole nopeaa hyvää keinoa, SY:n pääekonomisti Timo Lindholm sanoi. Miten käy osinkoverotuksen? Martti Hetemäen verouudistusta valmisteleva ryhmä toi hiljattain julkisuuteen neljä osinkoverovaihtoehtoa, joista kaksi on noussut tarkempaan tarkasteluun. SY:n verojohtaja Anna Lundénin mukaan nyt puhutaan klassisesta osinkoverotuksesta ja toisena, nyt voimakkaammin jatkotyön kohteena, on malli, jossa yhdenkertaisen verotuksen alue lasketaan nk. normaalituoton mukaan. Jälkimmäinen malli on edelleen yritysten nettovaroihin pohjautuva ja osittain yhdenkertaisesti verotettava. Kaikkien näiden mallien seurauksena mallista riippuen joko joka toisella tai jopa kahdella kolmesta yrittäjää verotus kiristyisi ja vielä aika merkittävästi. Keskiarvoiset kiristymiset olisivat prosentin luokkaa. Lopullinen malli tulee olemaan varmaan näiden yhdistelmä, viestimme on ollut, että tämä normaalituotto täysin unohtaa sen riskimaailman, jossa yrittäjät elävät, Lundén kertoo. Yrittäminen ei ole sama kuin sijoittaminen valtion velkakirjoihin. Lundén kertaa tuttua ohjenuoraa, mitä suurempi riski, sitä korkeampi on oltava tuotto. Olemme tyytyväisiä siitä, että edelleen tällaista nettovaroihin pohjautuvaa mallia pidetään vaihtoehtona ja sille olemme pyrkineet antamaan tukemme. Suomen Yrittäjillä on ehdotuksia yritysten netto- varallisuuspohjan laajentamisesta, osaamisintensiiviset ja työllistävät yritykset hyötyisivät nettovarapohjan laventamisesta vastaavalla tavalla kuin on tehty henkilöyhtiöissä 1990-luvun loppupuolella. Myös tuotekehitysmenoja voitaisiin lisätä nettovaroihin, Lundén esittää. OECD-maissa noin 50 prosentissa on tuotekehityskannustimia, samoin EUmaissa. Saatamme näyttäytyä kansainvälisessä ympäristössä erikoiselta, jos meillä ei ole mitään kannustimia innovatiiviseen toimintaan ja kasvuyrittäjyyteen, Lundén heittää. SY ehdottaa nuorille alempaa työllistämisen kynnystä Jouko Lantto, teksti Suomen Yrittäjien puheenjohtajan Jarkko Wuorisen mielestä työantajamaksuja voitaisiin alentaa Suomessa koeluonteisesti Ruotsin mallin mukaan. Esimerkiksi nuoren työntekijän työnantajamaksu on Ruotsissa 16 prosenttia alhaisempi kuin muilla. Jos tällainen tilapäinen ja vaihtoehtoinen alennuskokeilu toisi meillä nuorille uusia pysyviä työpaikkoja, niin se olisi Wuorisen mukaan hyvä vaihtoehto perinteiselle työvoimakoulutukselle. Suomessa palkkojen sivukulut ovat SY:n esimerkkiyrityksen tapauksessa 11,3 prosenttiyksikköä korkeammat kuin Ruotsissa samanlaisessa yrityksessä. Suomessa sivukulut ovat 65,4 prosenttia ja Ruotsissa 54,08 prosenttia palkasta. Puheenjohtaja Wuorisen mielestä nuorten työantajamaksujen tilapäinen alentaminen olisi nopea ja luonteva keino parantaa nuorten työmarkkinoille pääsyä ja työllistymistä. Hän puhui SAK:n ja SY:n koulutuspoliittisessa seminaarissa Oulussa. Kannettu vesi ei pysy kaivossa Suomen Yrittäjät pitää tärkeänä, että yrityksiin muodostuu uusia pysyviä työpaikkoja taloudellisen toiminnan lisääntymisen myötä. Yrittämisen olosuhteita on tämän vuoksi parannettava ja yrittämisen kannusteita lisättävä verotuksen keinoin. Emme usko siihen, että val- tion budjetista työttömille kannettu vesi pysyy kaivossa. Merkittävä työllistämisrahojen lisääminen tarkoittaisi hallinnon lisääntymistä ja uusien työllistämiskurssien järjestämistä. Me uskomme yritysten myyntitulojen lisääntymisen kautta syntyviin pysyviin työpaikkoihin, Jarkko Wuorinen puhui. Hallitus osoittaa nuorisotyöttömyyden vähentämiseen noin 77 miljoonaa euroa lisätalousarviossaan. Työ- ja elinkeinoministeriölle tarkoitukseen esitettiin 31,3 miljoonan euron lisämäärärahaa. Alle 25-vuotiaiden nuorten työllistymistä vauhditetaan ottamalla käyttöön yrityksille kohdistettu työllistämisseteli. Nuoria pyritään erityistoimin saamaan työhön yrityksiin, kuntiin, yhdistyksiin ja säätiöihin. Noin 550 euron kuukausit- Jarkko Wuorinen Pekka Sipola tainen tuki on tuntuva kannuste työnantajalle. Tukea voi saada enintään 10 kuukauden ajan. Palkkatuettu työ yksityisellä sektorilla on todettu tehokkaaksi myös pysyvän työllistymisen suhteen, työministeri Anni Sinnemäki sanoi. Toistaiseksi tai määräajaksi Tukea ei voi kuitenkaan saada työnantaja, joka viimeisen vuo- den aikana on irtisanonut tai lomauttanut työntekijöitään tai lyhentänyt näiden työaikaa. Myös nuoren palkan on oltava työehtosopimuksen mukainen, Sinnemäki sanoi. Setelin käytöstä sovitaan työnhakijan kanssa työja elinkeinotoimistossa henkilökohtaista työllistymissuunnitelmaa tehtäessä. Työsuhde voi olla joko toistaiseksi voimassa oleva tai määräaikainen. Oppisopimuskoulutuksessa palkkatukea voi saada koko koulutuksen ajan.

4 04 kirje Eero Lehti, kansanedustaja, kokoomus pääkirjoitus Jouko Lantto, päätoimittaja 29. huhtikuuta 2010 Keskustelu Hyvän hallituksen paluu YLÖSOTETTUJA Yksi syy suomalaisen lakkokulttuurin muutokseen on se, etteivät työnantajat halunneet tälle sopimuskierrokselle perinteistä tulopoliittista kokonaisratkaisua. Jännitteitä syntyy, kun työnantaja vie sopimusneuvottelut työpaikkatasolle ja samalla ostaa työrauhan liitto- tai keskusjärjestöltä. SAK:n Tapio Bergholm Uutispäivä Demarissa Transparency Suomi -järjestön puheenjohtaja Santeri Eriksson ehdottaa julkista lobbausrekisteriä, jotta kansalaiset olisivat paremmin tietoisia poliittisten eturyhmien toiminnasta. Rekisteri toisi avoimuutta poliittiseen lobbaukseen. Yle.fin uutinen Suomalaisille ruokayrityksille asetetaan kilpailulain varjolla kohtuuttomia rajoituksia. Pellervo-Seuran Veikko Hämäläinen Maaseudun Tulevaisuudessa Elinkeinojen edustajat suunnalta jos toiseltakin ovat viime aikoina toimittaneet pääministeri Matti Vanhasen hallitukselle teräviäkin terveisiä siitä, kuinka tärkeää sen yritystoiminnan intressien noteeraaminen on poliittisessa päätöksenteossa, jotta esimerkiksi suomalaisten työllisyys voidaan varmistaa tulevina vuosina ja vuosikymmeninä. Yrittäjyyden unelmahallitukseksikin toimintansa alkuvaiheessa nimetty kabinetti vaikuttikin jossakin vaiheessa vaipuneen jonkinlaiseen välinpitämättömyyden alhoon suhteissa yrityselämään. Alku oli hyvä, mutta nyt on yrittäjyysote hiipunut, hallitusta arvosteltiin etenkin kesällä 2009, kun mm. valtiovarainministerin silloisia veroehdotuksia punnittiin. Toisaalla kirpeän arvostelun kohteena ovat olleet työ- ja elinkeinoministeriön ministerit, toinen veropuheistaan ja toinen oletetusta ydinenergianihkeydestään. Hallituksen viime viikolla tekemät energiaratkaisut elinkeinoministeri Mauri Pekkari- sen esittäminä laittanevat mietteet ainakin jonkin verran toisenlaisen asentoon. Ainakin Suomen Yrittäjissä ollaan tyytyväisiä hallituksen esitykseen kahdesta uudesta ydinvoimalan rakentamisluvasta. Yritystemme kilpailukyvyn ja toiminta- edellytysten turvaamiseksi energiaa on oltava saatavissa kaikissa olosuhteissa edullisesti ja luotettavasti, SY toteaa. Po. ratkaisun yhteydessä huomiotta ei kannata jättää myöskään sitä, että sillä voidaan korvata osaltaan kasvihuonekaasupäästöjä aiheuttavaa kapasiteettia ja vähentää merkittävästi maamme riippuvuutta tuontienergiasta. Ydinvoimapäätöksen yhteydessä hallitus antoi esityksensä uusiutuvan energian tukemisesta, joka sisältää muun muassa pienpuun haketustukea, päästöoikeuden hinnasta riippuvan sähköntuotannon tuen mm. puuenergialle sekä syöttötariffin valtion ohjauskeinoksi tarkoitettu sähkön takuuhinta tuulivoimalle ja biokaasulle. Vaikka tukien ehdot ja jakoperusteet ovat toistaiseksi avoimia, uskaltanee arvioida, että edellä sanottu energian käytön kasvattaminen tuo pk-yrityksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Hyvän hallituksen paluu saattaa toteutua lopulta jopa paljon puhutussa verouudistuksessa, jota on toistaiseksi voitu arvioida erilaisten alustavien linjausten pohjalta. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen on kuitenkin antanut ymmärtää, että varsinaisen uudistuksen pohdinta on ministeriössä vasta alkamassa ja että päätöstä edeltäviin pohdintoihin sisältyy merkittävällä tavalla seuraavat kaksi asiaa; yrittäjäriskin olemassaolo tullaan huomioimaan yrittäjien verorakenteissa ja että verotuksessa kannattaa panostaa malleihin, jotka edistävät yritystemme kasvua. Suomen Yrittäjät onkin viestittänyt aktiivisesti ja intensiivisesti, että yrittäjien ja yritysten verotus tulevankin uudistuksen yhteydessä tarvitsee ennen muuta kannustavuutta ja linjauksia, jotka vahvistavat yritysten kasvumahdollisuuksia. Herkästi yrittäjät myös muistuttavat, että valtaosa meistä on keskituloisia, joiden verotus ei suinkaan ole kevyttä, vaan jokseenkin samalla tasolla, kuin vastaavassa palkansaajan tuloluokassa. Tämän perusteella ministeri Jyrki Kataisen lupaama yrittäjä- riskin huomioiminen tulevassa verouudistuksessa näyttäytyy todella tarpeellisena. Veropaketissa olisi hyvä olla päätökset ansiotulo-, yhteisöja pääomaverosta osinkovero mukaan lukien, kun taas arvonlisäveron korotusta ei tulisi kytkeä pakettiin. Pahinta olisi, jos ratkaisut lykkäytyisivät vasta seuraavalle hallitukselle. Perheyritysten liiton puheenjohtaja Anne Berner Kauppalehdessä Työpaikkojen ja väestön keskittyminen kasvukeskuksiin kiihtyy tulevaisuudessa ennestäänkin. Kasvukeskukset vetävät puoleensa paitsi nuoria perheitä myös eläköityviä suuria ikäluokkia. Kaupungistumisen vauhtia ei myöskään voi pysäyttää. Kuntaliiton Torsti Kirvelä Etelä-Saimaassa Nyt ei olla edes siinä tilanteessa, että velkoja voitaisiin maksaa. Kyse on siitä, milloin velkaantuminen saadaan loppumaan. Se voi jatkua vielä kaksikin vaalikautta. Eduskunnan puhemies Sauli Niinistö Aamulehdessä YLE-maksun autuus yrittäjien maksettavaksi Kansanedustaja Mika Lintilän johtama parlamentaarinen, siis kaikkien puolueiden edustajista koostuva komitea, päätyi yk- simielisesti siihen, että Yleisradion rahoitus ratkaistaan uudella tavalla YLE-maksulla. Asia naamioitiin julkisen keskustelun käynnistyttyä mediamaksuksi. Yksikään ministeri, puhumattakaan parlamentaarisen toimikunnan kansanedustajajäsenistä, ei maininnut sitä, että yrittäjät pantaisiin maksamaan neljä kertaa suurempi maksu YLEn rahoittamiseksi kuin tavallisen palkansaajan osuus. Komiteasta tihkuneiden tietojen perusteella ensiksi sovittiin YLE-maksun suuruus jonkin verran alhaisemmaksi kuin nykyinen TV-lupa. Sen kiertäjiä näyttää kertyvän vuodesta toiseen enemmän, ja nykyisin lupamaksun laiminlyö ehkä prosenttia tv:n omistajista. Toimikunta päätyi yksimielisesti ehdottamaan, että ne yrittäjät, joiden yrityksen liikevaihto ylittää euroa, maksavat paitsi omakotitaloutensa YLEmaksun myös kolme muuta samansuuruista lisämaksua. Keskustelun kiihtyessä suhdetta muutettiin siten, että yli miljoonan euron liikevaihdosta menisi vähän suurempi ja vähän pienempi sen alapuolelle jäävien yritysten liikevaihdosta. Juridisesti asia on mielenkiintoinen. Yrittäjä jakaa yritysvarallisuuden ja oman siviilivarallisuuden osakeyhtiöllä, joka takaa konkurssitilanteessa oman asunnon ym. säilymisen rahoittajien ulottumattomissa. Kun YLE-maksu olisi suoraan riippuvainen liikevaihdosta, eikä yhtiön taloudellisesta tuloksesta, ollaan jo arveluttavalla tiellä. Veronkantokykyä ei tällöin oteta huomioon ja joissakin tapauksissa nelinkertainen YLE-maksu on yrittäjän kotitaloudelle, jonka yritys liikevaihdosta huolimatta tekee tappiota, aikamoinen taakka. Tarvittaessa se joudutaan jopa rahoittamaan lisävelkaa ottamalla. Kun kaikki puolueet yleensä esiintyvät yrittäjien lämminhenkisinä ystävinä, tässä yhteydessä raadollinen todellisuus paljastui. Yrittäjiä tarvitaan silloin, kun heidän taakakseen voidaan laittaa sellaisia rasitteita, joita ei äänestäjien pelossa haluta heille sysätä. Ei kuulu sivistysvaltioon millään periaatteella perusteltuna. Jos samankaltainen pyrkimys jatkuu myöhemmin, voidaan yrittäjien taakaksi laittaa maksua raaimman mukaan riippumatta, onko yritys ja yrittäjä edunsaajana ylipäätänsä asiassa lainkaan. YLE-maksusta muodostuu erittäin tärkeä periaatekysymys, mikäli rahoitus jää todella mediamaksun varaan alkuperäisen komiteamietinnön mukaisena. Eduskunnassa on kuitenkin huomattava osa kansanedustajista todennut, että parlamentaarinen komiteamietintö on puolihuolimattomasti tehty. Esimerkiksi Yleisradion tehtävä eli yleisen palvelun laajuus jäi kokonaan käsittelemättä. Henkilökohtaisesti olen monelta taholta YLEn sisältä kuullut, että laitoksen oma työehtosopimukset aiheuttavat sen, että 3 300:sta YLE:n työpaikasta voitaisiin helposti karsia 1 000, jos kirje Heikki Mäkinen, varapuheenjohtaja, Länsi-Turunmaan Yrittäjät Yksinyrittäjän palkkatuella uusia työpaikkoja Yksinyrittäjien palkkatukiko- keilu aloitettiin kesällä 2007 väestöään eniten menettäneillä alueilla. Seuraavan vuoden alussa se ulotettiin myös äkillisen rakennemuutoksen alueille. Nykyisten säännösten nojalla tukikokeilu on voimassa ensi vuoden loppuun asti. Palkkatuella on saatu luoduksi uusia työpaikkoja, mutta tuen käyttöaste on jäänyt selvästi oletettua pienemmäksi. Vuonna 2008 tukeen varatusta noin 10 miljoonasta eurosta jäi käyttämättä puolet. Viime vuonna tukea käytettiin vain 3,3 miljoonaa euroa. Tuen vähäiselle käytölle on varmasti monia syitä. Koska tuki on voimassa vain osassa maata, siitä ei ehkä ole osattu tiedottaa riittävästi. Tuki on ehkä myös kohdistunut liikaa vain sellaisille alueille, joissa yrittäjillä ei sittenkään ole edes edellytyksiä työllistämiseen. Toisaalta myös tuen myöntämiskriteerit ovat varsin tiukat. Tukea saa enintään kahdeksi vuodeksi ja vain palkattaessa työntekijä toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen, jossa viikkotyöaika on vähintään 25 tuntia. Tuen määrä on ensimmäisenä vuonna 30 prosenttia ja toisena vuonna 15 prosenttia työntekijän palkasta. Työ- ja elinkeinoministeriö aikoo teettää tukikokeilusta tämän vuoden aikana arviointitutkimuksen, jonka tulosten perusteella päätetään jatkotoimenpiteistä. Tuen ehtoja pitäisi kuitenkin muuttaa jo nyt, jotta saataisiin konkreettista tietoa muutosten vaikutuksesta tuen käyttöön. Muussa tapauksessa tutkimuksessa joudutaan vain arvailemaan tuen alhaisen käytön syitä. Tuki pitäisi ulottaa koko maahan, jolloin siitä tiedottaminen olisi helpompaa. Valtakunnallinen tuki olisi tasapuolisesti kaikkien yksinyrittäjien käytettävissä ja se kohdistuisi sellaisillekin alueille, joissa on paremmat edellytykset työllistämiseen. Mikäli tukea haluttaisiin ohjata huonoimmin menestyneille alueille enemmän, voisi niissä olla käytössä suuremmat tukiprosentit. Tukea tulisi voida käyttää myös määräaikaisiin työsuhtei- Puolueet esiintyvät yrittäjien lämminhenkisinä ystävinä. Raadollinen totuus paljastui. Eero Lehti asioita hoidettaisiin markkinaehtoisesti, kuten alalla toimivat kaupalliset tv:t ja radiot joutuvat kilpailun johdosta tekemään. Nyt YLE halusi ja puolueiden nokkamiehet olivat suosiollisia ilmeisesti YLE:n koston pelossa korvamerkitsemään YLE:lle 480 miljoonaa vuotuista rahoitusta riippumatta, miten YLE omaa talouttaan ja tuottavuuttaan hoitaa. Yrittäjien edunvalvonnan lepsuus asian eri vaiheissa oli nähtävissä. Asiaan ei puututtu riittävän ajoissa eikä riittävän jämäkästi. Nyt yrittäjille ladotusta erityisvelvoitteesta, lisämaksusta, saattaa syntyä ennakkotapaus, ja yrittäjät maksavat monta muutakin maksua korotettuna. Heikki Mäkinen on varatuomari sekä Länsi-Turunmaan Yrittäjien varapuheenjohtaja ja Varsinais-Suomen Yrittäjien yksinyrittäjätoimikunnan jäsen. siin ja tuen edellytyksenä olevaa viikkotuntimäärää pitäisi alentaa. Ensimmäinen työntekijä on vain harvoin mahdollista ottaa heti toistaiseksi voimassa olevaan ja kokoaikaiseen työsuhteeseen. Kun tuki on prosentuaalinen osuus työntekijän palkasta, kohdentuisi se oikein myös osa- ja määräaikaisissa työsuhteissa. Tukiprosentit ja tukiehdot voisivat olla erisuuruisia myös työllistettävän henkilön perusteella. Nuorisotyöttömyyden torjumiseen etsitään juuri nyt konkreettisia keinoja. Yksi keino voisi olla yksinyrittäjän palkkatuki hieman suuremmilla tukiprosenteilla ja sallimalla myös määräaikaiset työsuhteet. Varsinkin ensimmäistä työpaikkaa etsivälle nuorelle määräaikainenkin työsuhde olisi iso apu. Maassamme on yli yksinyrittäjää. Ensimmäisen työntekijän palkkaamisen kynnys on korkea eikä nykyinen palkkatuki madalla sitä riittävästi. Sallimalla tuen käyttö myös osa- ja määräaikaisiin työsuhteisiin voitaisiin kynnystä madaltaa ja samalla helpotettaisiin yrittäjänkin jaksamista ja hyvinvointia. Tuen myöntämiskriteerit on määritelty valtioneuvoston asetuksella, joten niiden muuttaminen on mahdollista tehdä nopeasti. Kun nykyisten tukiehtojen aikana tukea ei ole käytetty lähellekään varattua määrää, ei ehtojen muuttamista voida odottaa ensi vuoden loppuun asti. Talouden elpymisen ja uusien työpaikkojen luomisen kannalta on erittäin tärkeää, että jo varattuja tukirahoja ei jää yhtään käyttämättä. SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT JÄSENLEHTI Toimituksellinen aineisto Lehden kirjoituksissa esitetyt mielipiteet ja kannanotot eivät välttämättä edusta Suomen Yrittäjien kantaa. Mikäli kysymyksessä on Suomen Yrittäjien kanta, on se ilmaistu kirjoituksessa. Muista mielipiteistä vastuu on niiden esittäjällä, tiedottajalla tai lehden toimituksella. Lehti ottaa julkaistavaksi lähetettyjä kirjoituksia ja kuvia sitoumuksetta. Toimituksella on oikeus kirjoitusten hylkäämiseen ja muokkaamiseen. Lehdessä julkaistavissa kirjoituksissa on juridista ja muuta käyttötietoa. Lehti ei vastaa tietojen käyttämisestä. Ilmoitusaineistot Pdf-tiedostoina osoitteeseen Katso mediakortti osoitteessa kohdassa YrittäjäSanomat. Ilmoitukset voidaan peruuttaa viimeistään 2 päivää ennen aineistopäivää. Sen jälkeen tapahtuvista peruutuksista voidaan veloittaa 50 % ilmoitushinnasta. Reklamaatiot on esitettävä kirjallisesti 14 vuorokauden kuluessa numeron ilmestymisestä. Lehden vastuu virheistä tai ilmoituksen poisjäämisestä rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Lehti ei vastaa Ilmoituksen asuun tulleesta virheestä, joka johtuu lehdelle toimitetusta puutteellisesta tai virheellisestä aineistosta, epäselvästä käsikirjoituksesta, puhelimitse annetusta ilmoituksesta tai kieli- tai käännösvirheestä, jos teksti käännetään lehden toimesta ilman eri maksua. Ilmoituksen poisjäämisen mahdollisesti aiheuttamasta vahingosta, mikäli poisjääminen johtuu ilmoittajasta, tilaajasta, mainostoimistosta tai ylivoimaisesta esteestä. Virheestä, joka käy selville ilmoittajalle toimitetusta korjausvedoksesta, jos ilmoittaja on vedoksen hyväksynyt sitä korjaamatta, tai jos hän ei ole palauttanut vedosta kohtuullisessa ajassa. Lehti ei sitoudu ilmoitusten korjausvedosten toimittamiseen. Lehdellä on oikeus kieltäytyä julkaisemasta ilmoitusta. Ilmoituksen tilaaja vastaa lehteen nähden siitä, että lehdelle annetun aineiston julkaiseminen tapahtuu kenenkään tekijänoikeutta loukkaamatta sekä siitä, että ilmoitus on lakien, asetusten ja hyvien tapojen mukainen. Kustantaja Suomen Yrittäjien Sypoint Oy. Lehti ilmestyy 10 kertaa vuodessa ja postitetaan Suomen Yrittäjien jäsenille. Osoitteellinen levikki kpl. Toimitus Harri Auramo, päätoimittaja Jouko Lantto, vastaava päätoimittaja Riikka Kovala, toimittaja Lotta Tammelin, toimittaja Raija Lehtonen, taitto p. (09) , f. (09) ISSN Aikakauslehtien Liiton jäsen Ilmoitusmyynti Suomen Business Viestintä Oy PL 356, Helsinki p Tilaukset ja osoitteenmuutokset Suomen Yrittäjät PL 999, Helsinki p. (09) / Susann Saari Paino Suomen Lehtiyhtymä Oy Tuusula Ilmestymisaikataulu Numero Ilmestyy Varaukset Aineistot 01/ / / / / / / / / /

5 Verotus 05 Verotili kiristää pinnaa Viheliäinen Verotili ja tuskastuttava Katso-tunniste! Näin on yrittäjien keskuudessa sadateltu tämän vuoden alussa käyttöön otettua Verotili-palvelua. Lotta Tammelin, teksti Alku ei siis ole sujunut aivan ongelmitta. Verohallinnon hankepäällikkö Eija Lönnroth kertoo, mikä palvelussa oikein mättää. Verotili-palvelun myötä oma-aloitteiset verot on tammikuusta alkaen ilmoitettu ja maksettu uuden menettelyn mukaan. Palvelu on käynnistynyt rivakasti ja verotili on käytössä jo asiakkaalla. Valvontailmoituksen korvanneita kausiveroilmoituksia puolestaan annettiin maaliskuun aikana yli kappaletta. Annetuista kausiveroilmoituksista yli 70 prosenttia on tullut sähköisesti, Eija Lönnroth Verohallinnosta kertoi Veronmaksajain Keskusliitto ry:n järjestämillä Vero2010-päivillä Helsingissä. Ei reaaliajassa! Sähköiseen asiointiin siirtyminen ei kuitenkaan ole sujunut aivan ongelmitta. Verotilillä asioidessa pitää muistaa, että tili toimii aina vähintään kahden päivän viiveellä. Asiakas ei siis voi maksaa veroja omassa verkkopankissaan ja mennä sen jälkeen heti katsomaan Verotili-palveluun, ovatko maksut tilillä oikein. Ne eivät vielä näy siellä. Samoin on ilmoitusten laita. Palvelu ei ole koskaan reaaliaikainen. Tämä on herättänyt epäselvyyksiä ja maksuja on maksettu useaan kertaan, Lönnroth kertoo. Viive johtuu siitä, että maksuaineisto siirtyy pankeista yön aikana Verohallintoon, jonka jälkeen aineistoa aletaan siirtää Verotileille. Vaikka maksu viipyy matkalla, kirjataan se kuitenkin aina sille päivälle, milloin asiakas sen on maksanut, Eija Lönnroth selvittää. Lönnrothin mukaan on myös syytä huomata, että valtion tilipankit ovat Nordea, Sampo Pankki ja Pohjola Pankki. Muista pankeista tulevat maksuaineistot siirtyvät ensiksi valtion tilipankkeihin ja vasta sitten tiedot välittyvät Verohallintoon, joten näistä pankeista maksut siirtyvät verotilille vielä hitaammin. Tuplailmoituksia Ongelmia on aiheuttanut myös se, että siirtymäaikana tammi-helmikuussa veroja ilmoitettiin ja maksettiin vielä vanhan menettelyn mukaan. Marrasja joulukuun arvonlisäverot ja työnantajasuoritukset ilmoitettiin ja maksettiin siis vielä valvontailmoituksella vanhan ohjeen mukaan. Tämä on aiheuttanut sekaannusta ja kaikkia mahdollisia virheellisiä ilmoitus- ja maksukombinaatioita on käytetty. Ilmoitukset ovat menneet ristiin ja viite- ja tilinumerot sekaisin. Näitä on nyt selvitelty ja asiakkaisiin on oltu yhteydessä, hankepäällikkö Lönnroth kertoo. Myös tekniikka on aiheuttanut ongelmia. Joissakin sähköisissä ilmoittamispalveluissa on ollut tekninen häiriö, ja palvelu on antanut valheellisen virheilmoituksen, kun asiakas on lähettänyt kausiveroilmoituksen. Asiakas on tietenkin luullut, että ilmoitus ei ole mennyt perille, ja lähettänyt sen uudestaan. Jokaisen uuden ilmoituksen myötä maksettavan veron suuruus on kasvanut. Lönnrothin mukaan tuplailmoitukset on sittemmin kuitenkin oikaistu ja ilmoitinpalveluoperaattorit ovat korjanneet järjestelmänsä, jottei vastaavia vaikeuksia enää aiheutuisi. Tuskainen tunnistautuminen Oman lusikkansa soppaan on työntänyt myös Katso-tunniste. Katso-tunniste on vahva tunnistautumismuoto, jolla yritykset tunnistautuvat sähköisiin Pakko myöntää, että emme onnistuneet Katso-asiassa kovin hyvin. Eija Lönnroth asiointipalveluihin ja tunniste muistuttaa verkkopankkitunnuksia. Katsotunnistetta käytetään myös kirjauduttaessa Verotili-palveluun. Yritykset ovat hakeneet Katso-tunnisteita runsain mitoin, minkä vuoksi Katso-palvelu ja puhelinneuvonta ovat ruuhkaantuneet ajoittain. Katso-palvelu ylikuormittui pahoin alkuvuodesta. Olemme saaneet asiasta paljon palautetta. Muutenkin Katso-palvelua on moitittu vaikeaselkoseksi. Olemme pyrkineet lisäämään ohjeistusta, mutta on pakko myöntää, että emme onnistuneet Katso-asiassa kovin hyvin, Lönnroth pahoittelee. Kivi, sakset PAPERI! Hankepäällikkö Eija Lönnroth myös muistuttaa, ettei sähköinen asiointi ole pakollista: paperillakin voi veronsa ilmoittaa. Paljon on tullut huolestuneita kyselyitä yrittäjiltä, että onko nyt pakko hankkia Internet-yhteys ja siirtyä sähköiseen asiointiin. Ei ole. Paperillakin voi toimia, mutta pitää muistaa, että paperi-ilmoituksen on oltava Verohallinnossa jo kuukauden 7. päivä, kun sähköinen ilmoitus jätetään 12. päivään mennessä. Tiliotteen saan aina postitse ja siitä voi tarkistaa tilin tilanteen. Lönnroth kuitenkin suosittelee sähköistä asiointia. Myöhäisempi palautuspäivä toimii ikään kuin porkkanana sähköisesti ilmoituksia jättäville, Lönnroth kuvaa. Tilinumero... Asiointi... Virheellisiä verovelkoja Myös Suomen Yrittäjien veroasiantuntija Satu Grekin on törmännyt päivittäin yrittäjien ongelmiin Verotilin kanssa. Grekinin mukaan tällä hetkellä eniten päänvaivaa aiheuttaa arvonlisäverojen palautukset, jotka ovat jumissa verohallinnossa. Jos yrityksellä on palautettavia arvon- lisäveroja esimerkiksi euroa ja työn- antajasuorituksia euroa, ei sen tarvitse maksaa työnantajasuorituksia. Arvonlisäveropalautusten pitäisi kuitata ne. Näin ei kuitenkaan ole käynyt vaan maksamattomat työnantajasuoritukset ovat kirjattu verotilille huomautukseksi puuttuvasta saldosta, Grekin selvittää. Kyseessä ei ole siis mikään oikea verovelka ja esimerkkiyritys on toiminut täysin ohjeiden mukaan. Ongelma johtuu siitä, että arvonlisäverojen palautusten käsittely on ruuhkautunut verohallinnossa, hän jatkaa. Ulosotto ja protestilista? Verohallinnon tavoite oli, että palautusten käsittely saisi kestää enimmillään kolmesta neljään viikkoa. Tavoiteajoissa ei ole pysytty. Käytäntönä Verotilissä on, että negatiivisista saldoista huomautetaan kahdessa Verotilin tiliotteessa, jonka jälkeen summa lähtee automaattisesti ulosottoon ja yritys protestilistalle. Aluksi pahin pelko olikin, että jos tämä neljän viikon käsittelyaika venyy esimerkiksi kahdeksaan viikkoon, niin virheellisesti verovelkainen yritys joutuisi käytännön mukaan ulosottoon, Grekin kuvailee. Nyt verohallinto on kuitenkin ilmoittanut, ettei perintään tai ulosottoon ei siirretä, jos käsittely on kesken, hän sanoo. Ongelmallinen oikaisu Kun verotili näyttää miinusta, näyttää verovelkatodistuskin rumalta. Yrittäjät ovatkin hoputtaneet verottajaa päätöksentekoon. Ne, jotka ovat osanneet painokkaasti vaatia päätöksiä, ovat ne lopulta saaneet. Päätöksen saamisesta menee kuitenkin noin viikko ennen kuin virheellinen verovelkatilanne näyttää puhtaalta. Tilaajavastuulaki edellyttääkin osaa yrityksistä toimittamaan säännöllisesti tilaajalle todistuksen yrityksen veroveloista ja Verohallinnosta on myös mahdollista pyytää todistusta, siitä ettei verovelkaa todellisuudessa ole. Uuden todistuksen voi pyytää, mutta ikävä kyllä se maksaa kymmenen euroa. Muutenkin verotilin aiheuttamat kysymykset ja huomautukset ovat kasvattaneet yritysten puhelinlaskua ja kiristäneet pinnaa, sillä yhteyttä Verohallintoon on ruuhkan vuoksi ollut vaikea saada, Grekin harmittelee. Katso... Viitenumero... Hermot menee! Verotilin käyttöönotto ei ole sujunut ongelmitta. Harmaita hiuksia yrittäjille ovat aiheuttaneet ainakin Katso-tunnus, tuplailmoitukset, väärinymmärrykset ja ruuhkautuneet alv-palautukset. Nopeita toimia kaivattaisiin, viestittävät yrittäjät Verohallinnolle. Ohjaa ostamaan ulkomailta Satu Grekinin mukaan arvonlisäverojen palautusten ruuhkautuminen aiheuttaa myös muita ongelmia. Eräskin rakennusalan yrittäjä pohti, ettei hänen ole järkevää ostaa rakennusmateriaaleja Suomesta, kun alv-palautukset kestävät niin pitkään. Hän pohti ostavansa materiaalit, jostakin muusta EU-maasta, jolloin arvonlisäveroja ei käytännössä tarvitse maksaa. Tällöin alv:t eivät vaikuta mitenkään yrityksen kassavirtaan, kun rahoja ei tarvitse kanittaa pitkäksi aikaa valtiolle, Grekin kertoo. Tilanne siis kannustaa ostamaan esimerkiksi juuri rakennustarvikkeita ulkomailta, mikä heikentää kotimaisten yrittäjien tilannetta entisestään, hän muistuttaa. Ratkaisua etsitään Suomen Yrittäjien veroasiantuntija Satu Grekin ihmettelee, miten Verohallinnossa ei oltu varauduttu tämänkaltaiseen tilanteeseen. Hän on ollut yhteydessä Verohallintoon, jossa vaikeaa tilannetta on pahoiteltu ja tilanteeseen on luvattu parannusta. Verohallinnossa ollaan kyllä tietoisia ongelmista ja siellä pohditaan nyt, miten asiat korjataan, Grekin kertoo. futureimagebank Vanha, jääräpäinen verokarhu Yrittäjien kommentteja Verotilistä yrittajat.fi-verkkosivuilla. Yritin ensimmäistä kertaa maksaa alvia Katso-tunnisteilla perjantaina , mutta tunnisteet eivät toimineet. Puhelinpalvelu ei myöskään vastannut, jotta olisin saanut apua. En ehtinyt jatkaa leikkimistä perjantaina, joten asian selvittely jäi maanantaihin. Jouduin maanantaina hakemaan uudet tunnisteet ja sain alv:n maksettua. Seuraavalla viikolla sain verottajalta karhukirjeen 0,89 euron myöhästymiskorosta ja uhkauksen ulosottokelpoisuudesta. ONKO TÄSSÄ MITÄÄN JÄRKEÄ? Postimaksun jälkeen ei taida paljon jäädä karhulle kukkaroon. Anonymous Minäkin tein tämän virheen, että vahingossa maksoin Verotilille joulukuun alv:n. Verottaja todellakin otti yhteyttä: lähetti maksumääräyksen ja yli kahdensadan euron koron maksettavaksi! Olen maksanut velvoitteeni aina päivälleen ja pistää niin vihaksi. Tilitoimisto selvitteli asiaa, mutta en ole vieläkään saanut vastausta, miten asia korjataan. Kyllä verottajalla pitää olla siirtymävaiheen järjestelmä, etteivät yrittäjät joudu tästä muutoksesta kärsimään. Verottaja otti yhteyttä Verotilin tiliote on vaikealukuinen. Lisäksi sen sovittaminen kirjanpidon aikajaksoon on vaikeaa, kirjanpitohan tehdään kuukausitasolla. Verotiliin on ehdottomasti saatava verkkopankkipainike, josta voi käydä halutessaan maksamassa puuttuvan osuuden omassa pankissaan tai tulostusmahdollisuus valmiille tilisiirrolle. On aika hankalaa poimia saldosumma, verotiliviite ja verottajan pankkitilinumero paperille maksua varten. Näin muutkin verkossa toimivat. Verotili Tässä verotili-asiassa ja Katsotunniste jutuissa vanha, jääräpäinen verokarhu on taas kömpinyt pesästään. Hetken jo tuntui, että verohallinnon palveluissa olisi siirrytty palvelevaan, asianmukaiseen toimintaan. Uudistus näytti taas kerran, miten kankeaa ja joustamatonta on, kun ensin itse epäonnistutaan uudistuksien rakenteissa ja syyttömät asiakkaat joutuvat kaikenlaisten korkojen ja sakkojen maksajiksi asioista, joihin eivät ole millään tavalla osallisia. HEI HALOO, OLISI JO AIKA TULLA NYKYPÄIVÄÄN. Kyllästynyt Vahinkovakuutukset Keskinäinen Vakuutusyhtiö Tapiola, henki- ja säästövakuutukset Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Tapiola, pankkipalvelut ja sijoitusneuvonta Tapiola Pankki Oy, rahastot ja varainhoito Tapiola Varainhoito Oy. Tapiola private keskittyy olennaiseen. sinun etuusi. Tapiola Private -varainhoidossa et maksa varainhoitopalkkiota, jos emme pääse yhdessä asetettuun tavoitteeseen.*) Nyt tarjoamme myös erityisesti omistajayrittäjälle suunnattua palvelua. Se yhdistää kiitetyn varainhoidon ja verotehokkaat ratkaisut yrityksesi ja perheesi hyväksi. Jätä yhteydenottopyyntö: puh (ma pe klo 8 20) tai Tutustu palvelulupauksiimme: tapiolaprivate.fi. *)Edellyttää täyden valtakirjan varainhoitoa. Alkaen euroa.

6 06 PÄÄTTÄJÄ PUNTARISSA Juttusarjassa haastatellaan politiikan ja elinkeinoelämän vaikuttajia. Teemu Lehtinen odottelee vilkkaita verovaaleja Veronmaksajien keskusliiton toimitusjohtaja uskoo, että veroremontti nousee ensi kevään eduskuntavaalien pääteemaksi. Timo Sormunen, teksti ja kuva Lopullisen muotonsa veroremontti saa hallitusohjelmassa, mutta Teemu Lehtisen mielestä paras balanssi löytyy kulutuksen ja pääomaverotuksen pienestä kiristyksestä sekä yhteisöveron ja ansiotulojen verokevennyksistä. Kuluva kevät on ollut vilkkaan verokeskustelun sävyttä- mä. Osansa on ollut myös edelleen varsin synkältä näyttävällä suhdannetilanteella, joka on rohkaissut niin tutkijoita, etujärjestöjä kuin politiikantekijöitä esittämään nykyistä toimivampia veromalleja. Käytännössä peistä on taitettu viime kuukausina siitä, millaisella yhtälöllä voitaisiin välttyä ansiotulojen ja toisaalta myös yritysverotuksen liian kivuliailta kiristyksiltä. Ajoittain kipakaltakin kuulostavan kinastelun taustalla on silti varsin yhteneväinen näkemys siitä, että nykymalli on tullut auttamatta tiensä päähän ja verotus kaipaa täkyjä, jotka kannustavat aiempaa enemmän työntekoon ja yrittämiseen. Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja ja muun muassa alivaltiosihteeri Martti Hetemäen verotyöryhmässä istuva Teemu Lehtinen on seurannut viime kuukausina virinnyttä keskustelua tyytyväisenä. Vaikka kaikki kannanotot eivät välttämättä ole olleet linjassa miehen omien näkemysten ja laskelmien kanssa, on useimmissa ollut hyvää evästä jatkopohdintoja varten. Minusta on todella hyvä, että verotuksesta keskustellaan jo tässä vaiheessa näin vilkkaasti. Toivottavasti keskustelu tästä vain kiihtyy, sillä ensi kevään eduskuntavaaleissa verotus tulee nousemaan yhdeksi pääteemaksi. Itse sanoisin niitä suorastaan verovaaleiksi, Lehtinen myhäilee. Pelkkä ale ei auta Yleinen arvonlisäverokanta voitaisiin nostaa 25 prosenttiin, jolloin se olisi sama kuin muissakin Pohjoismaissa. Teemu Lehtinen Polttoainetta tarjoaa myös Hetemäen verotyöryhmälle annettu aikataulu, jossa armonaika tikittää loppuun vuoden vaihteessa. Työryhmän linjausten pohjalta seuraava hallitus saa urakakseen nikkaroida mahdollisimman kattavan verouudistuksen, joka on lajissaan ensimmäinen liki 20 vuoteen. Edellinen isompi verouudistus tehtiin heti edellisen laman jälkeen vuonna Jokainen varmaan tunnustaa, että maailma on muuttunut sen jälkeen melkoisesti, Lehtinen huomauttaa. Pääsiäisen jälkeisellä viikolla kajahtivat Etelärannasta ilmoille Elinkeinoelämän keskusliiton verotavoitteet. Niissä viesti oli kaikin puolin selkeä. Verojen kiristämiseen ei ole missään kohtaa varaa, mikäli Suomessa halutaan turvata menestyvä yritystoiminta, yritysten työllistämishalut ja ylipäätään kilpailukyky. Yritysten yhteisöverokanta tulisi EK:n mielestä laskea 20 prosenttiin, energiaveroja olisi alennettava, ylin marginaaliprosentti rajattava 50 prosenttiin ja pääomaverotuksen nykyinen 28 prosentin taso säilytettävä ennallaan. Vaikka EK:n esitys on äkkiseltään luettuna varsin yksipuolinen, ei Lehtinen suinkaan ammu sitä yhdellä laukauksella alas. Hän kuitenkin muistuttaa, ettei Etelärannan tarjoama veroyh- Teemu Lehtisen mielestä ansiotulojen verotusta pitää pystyä keventämään kaikilla tulotasoilla. Se on paitsi palkansaajan myös yrittäjän etu ja kannustin. tälö pysy balanssissa pelkillä kevennyksillä. Myös yksittäisiä kiristyksiä tarvitaan. Suunta pitää olla entistä selkeämmin kulutuksen ja ympäristövaikutusten verotuksessa. Kevennyksiä voidaan sitten tehdä esimerkiksi ansiotulopuolella ja yhteisöverokannassa, listailee Lehtinen. Hänen omissa laskelmissaan yritysverotuksen tasapainoisin malli löytyisi pääomaverotuksen pienestä kiristyksestä ja yhteisöveroprosentin vastaavasta laskusta. Ansiotulojen verotuksen keventäminen toimisi sekin yhtenä yrittämisen kannusteena. Minusta pääomatulojen veroprosentti voisi olla 30 ja yhteisövero nykyisen 26 prosentin sijaan esimerkiksi 22 prosenttia. Yleinen arvonlisäverokanta voitaisiin nostaa 25 prosenttiin, jolloin se olisi sama kuin muissakin Pohjoismaissa, Lehtinen ynnäilee. Osinkoverotus uusiksi Viime vuosien kuuma peruna eli osinkojen verotus olisi niinikään yksinkertaistettava, vaikka se nykymuotoisena onkin kannustanut pk-yrityksiä vahvistamaan taseitaan. Järjestelmässä on kuitenkin rakenteellisia ongelmia, jotka Lehtisen mielestä pitäisi tässä yhteydessä korjata. Listaamattomien yhtiöiden euron osinkoraja on ollut alun perinkin keinotekoinen, joten se joutaisi poistettavaksi. Myös kevyempään osinkoverotukseen oikeuttava 9 prosentin tuotto on korkea, joten sitä voisi samalla alentaa. Tuhannen euron tuntumassa olevat pikkuosingot Teemu Lehtinen vapauttaisi verosta kokonaan. Jatkossa yrityksen nettovarallisuudesta laskettua normaalituottoa voitaisiin verottaa niin, että yhtiö ja osakas maksaisivat yhdessä pääomatuloveroprosentin verran. Jos 35 prosenttia osingoista olisi verotettavaa tuloa, niin yhtiön ja osakkaan lopullinen verorasite jäisi 30 prosentin tuntumaan, mikäli yhteisövero olisi 22 ja pääomavero 30 prosenttia. Vaateisiin yrityksen tuotekehityskulujen erillisestä verovähennysoikeudesta hän suhtautuu kuitenkin nihkeästi. Kannattaa huomata, että siihen on henkilöstökulujen kautta mahdollisuus jo nyt. On parempi alentaa yhteisöverokantaa kuin nakertaa veropohjaa uusilla vähennyksillä, Lehtinen huomauttaa. Carry Back -järjestelmälle, joka antaisi yrityksille mahdollisuuden vähentää tappioita edellisten vuosien tuloksista, välähtää sen sijaan vihreää valoa. Tässähän kyse on lopulta nollasummapelistä, jossa valtiokaan ei menetä verotuloja. Järjestelmän akuutein tarve näyttäisi kuitenkin tällä erää olevan jo ohitse. Teemu Lehtinen Ikä: 48 v Koulutus: Valt.tri, DI Työura: Asuntohallitus; toimistoinsinööri ( ) Valtiovarainministeriö; nuor. finanssisihteeri ( ) Valtion taloudellinen tutkimuskeskus; erikoistutkija ( ) Valtiovarainministeriö; vanh. finanssisihteeri (1993) Valtion taloudellinen tutkimuskeskus; erikoistutkija ( ) Veronmaksajain Keskusliitto; tutkimuspäällikkö ( ) Veronmaksajain Keskusliitto; toimitusjohtaja (1997 ) Ollut mukana lukuisissa erilaisissa verotyöryhmissä Perhe: Naimisissa, kolme lasta Harrastukset: Ruoanlaitto, polkupyörälenkkeily, elokuvien ja kulttuuripalvelujen kuluttaminen Rakennusalalle lisää paikallista sopimista Rakennus- ja maalausalalle sovittiin kokeiluluontoisesti liukuva työaika. Paikallisesti on mahdollista sopia, että työntekijä ryhtyy noudattamaan samantapaista liukuvaa työaikaa kuin mikä on perinteisesti ollut käytössä esimerkiksi valtion ja kuntien virastoissa. Rakennusliitto ry:n mukaan missään päin Eurooppaa ei liene rakennusalalla käytössä vastaavaa järjestelmää eikä sitä ole myöskään Suomessa millään teollisuusalalla. Kaikilla Rakennusliiton sopimusaloilla on saavutettu neuvottelutulos uudeksi työehtosopimukseksi. Sopimuksia ei ole kuitenkaan vielä hyväksytty osapuolten päättävissä elimissä. Kaikki rakennusalan sopimukset noudattavat samaa linjaa eli ne ovat kaksivuotisia. Palkankorotus on sovittu toistaiseksi vain ensimmäisen vuoden osalta ja se noudattaa teollisuuden yleistä linjaa. Vuoden 2010 palkankorotus tulee voimaan ja sen suuruus on 1 %. Sairaankuljetusyritykset verkostoituvat Pohjois-Suomessa Sairaankuljetusyritykset verkostoituvat Pohjois-Suomessa pärjätäkseen muuttuvassa toimintaympäristössä. Kainuun Sanomat kertoo Sairaankuljetusyritysten olevan huolissaan siitä, että muuallekin maahan leviää Kainuun hallintomalli, jonka vuoksi alan pienet yritykset maakunnassa ovat lopettaneet toimintansa. Monet yritykset ovat liittyneet QTeam-verkostoon, johon kuuluu valtaosa Oulun ja Lapin läänin yksityisistä sairaankuljetusyrityksistä. QTeamissa on mukana 24 sairaankuljetusyritystä, joilla on 50 ambulanssia ja 150 ensihoidon ammattilaista. QTeamverkosto pyrkii laskemaan kustannuksia ja tehostamaan toimintoja. Tunnetko työntekoa tehostavat hakupalvelumme? Klikkaa: fonecta.com Uuden ajan mediatalo Yrittaja_sanomat_Finder_380x255mm.indd

7 päättäjät yrittävät Kun raha ei riitä Taloudellisesti hyvinä aikoina oli tapana sanoa, että kyllä yhteiskunnalla rahaa riittää. Riippuu vain poliittisesta tahdosta mihin sitä käytetään. Rahojen riittävyydestä retostetaan harvemmin nyt, kun julkisen talouden kestävyysvaje talouskriisin runtelemassa isänmaassa on uponnut kaiken kansan tietoisuuteen. Ensi vaalikauden puheenparsi on toinen. Rahaa on niukasti ja siitäkin suuri osa velaksi otettua. Riippuu poliittisesta tahdosta mihin rahaa ei käytetä, mistä säästetään ja mistä ei. Tämä oli pelin henki myös, kun eduskunta käsitteli tulevien vuosien valtiontalouden menokehyksiä. Vain perussuomalaisten Pirkko Ruohonen-Lerner varoitti asettamasta valtion menokattoa liian matalalle. Muissa eduskuntaryhmissä oltiin enimmäkseen sitä mieltä, että edessä on vääjäämättä säästöjä, veronkiristyksiä ja ns. rakenteellisia uudistuksia. Rakenteellinen uudistus olisi esimerkiksi eläkeiän nostaminen. Aiheesta nousikin koko kehyskeskustelun kuumin kysymys. Keskustelua edeltäneenä päivänä oli nimittäin vuotanut julkisuuteen, että hallituksen ja työmarkkinakeskusjärjestöjen keskusteluissa olisi noussut sille ajatus ns. eläkeleikkurista. Sen mukaan eläkettä leikataan, jos lähtee eläkepäiville ennen 65 vuoden ikää. Nykyisestä 63-ikävuoden jälkeen lankeavasta eläkkeen superkarttumasta oltaisiin tekemässä superleikkuri. Valtion talouden kehyskeskustelu kuivuikin paljolti tivaamiseksi, onko tällaisia suunnitelmia vai eikö ole. Ei ole, vakuutti valtiovarainministeri Jyrki Katainen. Samaa mieltä oli pääministeri Matti Vanhanen, ei ainakaan vielä. Vanhanen paheksui sitä, että hyviä ideoita aletaan ammuskella alas keskeneräisinä. Vanhanenhan on aiemminkin ollut sitä mieltä, ettei keskeneräisiä asioita saisi repostella. On parempi panna kansa tapahtuneiden tosiasioiden eteen. Ensi vaalikauden lopussa Suomessa on väestön ikääntymisen vuoksi noin työikäistä vähemmän kuin nyt korjaamassa laman vaurioita. Kuten esimerkiksi maksamassa takaisin 110 miljardiin euroon nousevaa valtionvelkaa. Kehyskeskustelussa ei kuultu näkemyksiä siitä, miten talouden tasapainotus tapahtuu. Aihe ei ollut suosittu, koska vuoden päästä edessä siintävät eduskuntavaalit. Oppostio kyllä tivasi hallitukselta leikkauslistoja ( mieluummin ennen vaaleja, kiitos ). Hallitus ei yllytyshulluuteen sortunut. Satujen saarelta Islannista pöllähtänyt savupilvi onnistui sotkemaan hieman myös eduskunnan aikatauluja, kun maatalouspoliittisen selonteon palautekeskustelu jouduttiin siirtämään. Selonteosta mietinnön laatineen maa- ja metsätalousvaliokunnan sekä puheenjohtaja Jari Leppä (kesk.) että varapuheenjohtaja Pertti Hemilä (kok.) olivat jääneet satimeen tuhkapilven taakse Euroopan toiselle laidalle. He olivat EU:n maatalousvaliokuntien johtajien kokouksessa Madridissa, eikä matka kotiin taittunut käden käänteessä. Eduskunnan puhemiesneuvosto oletti maatalousvaliokunnan kaksikon ilmestyvän kotimaan kamaralle viikon sisään ja siirsi maatalouspoliittisen selonteon käsittelyä viikolla. Myös oikeusministeri Tuija Brax (vihr.) joutui tuhkapilven saartamaksi sillä seurauksella, ettei hän ollut eduskunnassa puolustamassa kiisteltyä lakiesitystä avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta. Portugalista koti-suomeen köröttelevässä pikkubussissa istuvalta ministeriltä jäi kuulematta mm. kristillisdemokraattien vakava huoli siitä, miten oikean avioliiton asema ja suosio kärsii, kun avoliitossa heikommassa taloudellisessa asemassa oleva voi saada eron sattuessa korvausta yhteistalouteen tuomastaan panoksesta. Martti Pallari: Opiskelijoiden tuloa työmarkkinoille voidaan nopeuttaa Työryhmä ehdottaa noin 50 toimenpidettä, joiden avulla opiskelevat nuoret saataisiin työmarkkinoille nopeammin. Kaksi vaikuttavinta keinoa on kuitenkin rajattu ehdotusten ulkopuolelle, kertoo Suomen Yrittäjien johtaja Martti Pallari. Opetusministeriön työryhmä pohti koulutusjärjestelmään tehtäviä muutoksia, joilla nopeutetaan opintoja ja aikaistetaan nuorten työmarkkinoille tuloa vähintään yhdellä vuodella. Työryhmän ohjausryhmään kuulunut Martti Pallari kommentoi kahta työryhmässä käsiteltyä asiaa. ILMOITUS Pallari kertoo, että nopeasti ja hyvin arvosanoin eteneville opiskelijoille ehdotetaan maksettavaksi stipendejä. Stipendit ovatkin työryhmän ainoa ehdotus opiskelijoiden kannustimiksi. Kannuste opintotukeen Sen sijaan opintotukeen sisällytettävät kannustimet olisivat olleet vaikuttavuudeltaan moninkertaisia stipendeihin verrattuna. Työryhmä rajasi itse opintotukikysymykset työskentelynsä ulkopuolelle, koska niitä asioita pohtii toinen työryhmä. Ensin kokous, sitten Tallinnaan Martti Pallarin mukaan olisi myös toinen keino, joka vaikuttaisi opintojen kestoon, nimittäin opintojen maksullisuus. Työryhmä esittää raportissaan viisi mallia, joissa käsitellään opintojen maksullisuutta tai maksuttomuutta. Työryhmä ei esitä kuitenkaan nykyisestä maksuttomasta koulutuksesta luopumista, koska asia on linjattu maan hallituksen ohjelmassa ja viimeksi yliopistolain kokonaisuudistuksessa. Pallarin mukaan opintojen vähäinen maksullisuus ja nopeaan valmistumiseen kannustava Viking XPRSsin risteilypaketti Suomenlahdella tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden yhdistää tehokas kokouspäivä minilomaan Tallinnassa. Vain reilun työpäivän mittainen risteily Helsingistä Tallinnaan on erinomainen vaihtoehto yhdistää asiakastilaisuus tai kokous pikaiseen irrottautumiseen työpaikan arjesta. Laiva lähtee Helsingistä klo ja saapuu takaisin Katajanokalle klo Välissä on neljän tunnin pysähdys Tallinnassa. Olemme panostaneet XPRSissä myös kokousasiakkaisiin. Laivalla on oma kokousosasto, jossa on yhdeksän erilaista ja muunneltavaa kokoustilaa. Suurin ryhmä, joka mahtuu kerralla kokoustamaan, on 160 henkeä, kertoo myyntipäällikkö Mikael Wahtera ja lisää, että sopivia kokoustiloja löytyy myös pienille seurueille. Wahtera painottaa, että kokouskannelle on pääsy vain kokousvierailla. Tämä takaa rauhallisen kokouksen. Kokoushenkilökunta vastaa sujuvuudesta Kokousvieraista huolehtii koko matkan ajan kokoushenkilökunta. Kokoushenkilökunta varmistaa, että kokous sujuu niin kuin asiakkaan kanssa on sovittu. He ottavat vieraat vastaan, ohjaavat oikeaan kokoustilaan, varmistavat, että tilattu tekniikka on esillä ja katsovat, että sovitut tarjoilut tulevat ajallaan. Kaksi vuotta vanhan laivan kokoustekniikka on huippuluokkaa. Ja kaikki kokouksessa tarvittavat laitteet kuuluvat kokouspaketin hintaan. Kokousisäntä Sami Sintosen mukaan laivalla järjestetty kokous on hyvä tapa pitää porukka kasassa vaikka koko risteilyn ajan. Esimerkiksi hotellissa järjestettävässä kokouksessa osa porukasta saattaa hävitä paikalta jossain vaiheessa kokousta. Täällä sitä mahdollisuutta ei ole. Yleensä kokousosastolla kokoustetaan menomatkan 15 euroa/hlö maksavaan, kolmen salaatin maukkaaseen buffettiin sisältyy myös kahvi, tee ja viinit. Salaatit ovat ruokaisia, joten ne vievät isommankin nälän. ajan. Paluumatka on varattu vapaalle yhdessäololle, mutta jos asiakkaalla on tarvetta pitkään kokoukseen, voi kokoustiloissa viihtyä vaikka koko risteilyn ajan. Tarjoilut toiveiden mukaan Laivamatka XPRSillä Tallinnaan kestää kaksi ja puoli tuntia. Tämän ajan voi ainakin toiseen suuntaan käyttää tehokkaaseen kokoustamiseen. Kokouspakettiimme kuuluu laivan Bistro Buffet -ravintolan maukas noutopöytä joko meno- tai paluumatkalla. Toiseen suuntaan matkattaessa ehdotammekin asiakkaille lounaan yhdistämistä kokoukseen. Henkilökuntamme kattaa tilauk sesta runsaan ja täyttävän salaattibuffetin valmiiksi kokoustilaan. Näin ajan voi käyttää tehokkaasti hyödyksi. 15 euroa/hlö maksavaan kolmen salaatin buffettiin sisältyy myös kahvi, tee ja viinit. Kokousosastossa on mahdollista järjestää myös mieleenpainuva cocktail-tilaisuus. Entinen business-lounge on varattavissa maksimissaan 50 hengen seurueiden yksityistilaisuuksiin. Siellä voi järjestää tyylikkäitä cocktail-tilaisuuksia, asiakastilaisuuksia tai vaikka tuotteiden lanseeraustilaisuuksia. Tilasta on upeat näkymät merelle. Tilaisuuden tarjoilu mietitään aina yhdessä asiakkaan kanssa tilaisuuden luonteeseen sopivaksi. Monipuoliset oheispalvelut Viking XPRS on vain kaksi vuotta vanha laiva, ja se näkyy kaikessa. Sisustus on tyylikäs ja tunnelma viihtyisä. Kokousosaston lisäksi laivassa on muun muassa iso tax free -myymälä, Blue Deli Take Away Café & Grill, Bistro Buffet, tanssiravintola ja tunnelmallinen pubi. Kesällä elämä levittäytyy aurinkokannelle. Kesäaikaan kannella voi nauttia auringon ohella grilliruokaa. Tämän kesän erikoisuutena tulee olemaan erilaiset hampurilaiset. Jälkiruuaksi opintotuki olisivat kaksi vaikuttavinta keinoa, joilla nuorten tuloa työmarkkinoille voidaan nopeuttaa. Työryhmä teki kaikkiaan puolensataa ehdotusta. Käytännön toteutuksesta riippuu, saavutetaanko työryhmän asettamat tavoitteet. Ehdotusten kantavana ajatuksena on mm. koulutuksen laajuuksien tarkistaminen suhteessa yhteiskunnan osaamistarpeisiin. Joidenkin tehtävien kelpoisuusvaatimuksia tulisi tarkistaa. Työryhmä korostaa tavoitteellisen opinto-ohjauksen tärkeyttä. kaavailtu mascarponella ja mansikoilla täytetty, munkkitaikinasta tehty hampurilainen saa veden herahtamaan kielelle. Olemme panostaneet ruokaan. Jokaisessa ravintolassa on mahdollista tilata juomien lisäksi myös pientä suolaista. Esimerkiksi pubissa on tarjolla erilaisia makkaroita, Wahtera kertoo. Erityisesti panostus näkyy Bistro Buffetin notkuvassa seisovassa pöydässä. Se poikkeaa selkeästi normaaleista laivojen seisovista pöydistä valikoimallaan. XPREssin food and beverage manager Juha Maunula kertoo, että noutopöydän valikoima on selkeästi nuorekkaampaa ja kevyempää kuin esimerkiksi muiden Viking Linen laivojen. Meillä on ensin salaatit, sitten tulevat kalat, äyriäiset, lihat ja avokeittiön lämpimät ruuat. Ja pöydissä on valmiina Torresin oliiviöljyä ja Balsamicoa. Tuliaiset kassiin merimyymälästä Paluumatkalla voi hyvän ruuan lisäksi nauttia myös tax free -myymälän laajasta valikoimasta tai vaihtaa vapaalle vaikka Tanssipaviljongissa. Tanssipaviljonki on nimensä mukaisesti tanssiravintola. Sieltä on suurenmoiset merinäkymät, ja elävästä musiikista nautitaan joka päivä ja ilta. Shopping World -myymälässä on tarjolla kaikkea mahdollista: niin viinejä, hajuvesiä kuin naisten ja miesten kosmetiikkaakin. Valikoimiin kuuluu luonnollisesti myös makeisia, suuri lajitelma juomia sekä koruja, laukkuja ja asusteita, Wahtera listaa. HAMK tarjoaa apuja tuotekehitykseen ja ideointiin Helsinki-Tallinna päiväkokous alk. 38 e/hlö 07 Hämeen ammattikorkeakoulun hankkeessa kehitetään toimintamalli, jossa edistetään erityisesti metallialalla toimivien pk-yritysten tuotekehityksen alkupään toimintaa. Jauhin konseptitasolta tuoteaihioksi -hankkeen tarkoituksena on synnyttää uusia idea-aihioita pk-yritysten tuotekehitykseen maksuttomasti. Hankkeessa tuotetaan toimialakohtaista informaatiota metallialan nykytilasta ja tulevaisuuden näkymistä. Kun syntynyt ideaaihio saadaan dokumentoiduksi, on helpompi aloittaa keskustelut tuotekehityksen, kaupallistamisen tai rahoituksen asiantuntijan kanssa. Jauhin-toimintamalli koostuu kahdesta osiosta. Toimintamallin ensimmäisessä osuudessa eli Karkea Jauhin -vaiheessa mu- kana on joukko osallistujia Kanta-Hämeen alueelta: mm. metallialan pk-yrityksiä ja muita kumppanitoimialojen yrityksiä. Tässä vaiheessa toimintamallia on tarkoitus tuottaa suuri määrä ideoita, joista osa viedään jauhettavaksi seuraavaan vaiheeseen eli Hieno Jauhimeen. Hieno Jauhimessa kumppaniyrityksistä sekä valikoiduista asiantuntijoista koottu ryhmä työstää ideasta jatkokehittämisprosessia varten uutta tuote- tai palveluaihiota. Hanke kestää vuoden 2011 loppuun. Hankkeen päärahoittajana on Euroopan sosiaalirahasto. Viking Linen myyntipäällikkö Mikael Wahtera esittelee XPRSin upeita kokoustiloja. Ikkunoista on esteetön näkymä merelle. Maanantai-lauantai-lähdöt Laiva lähtee Helsingistä Kokous, kahvit ja hedelmät. Bistro Buffet ruokajuomineen (puna-/valkoviini, olut, virvokkeet, kahvi/tee)* Saapuminen Tallinnaan Laiva lähtee Tallinnasta Saapuminen Helsinkiin. Päiväristeilyn kesto 9 h Sunnuntai-lähdöt Laiva lähtee Helsingistä Kokous, kahvit ja hedelmät. Bistro Buffet ruokajuomineen (puna-/valkoviini, olut, virvokkeet, kahvi/tee)* Saapuminen Tallinnaan Laiva lähtee Tallinnasta Saapuminen Helsinkiin. Päiväristeilyn kesto 7,5 h *Kokous ja Bistro Buffet -vaihtoehtoisesti paluumatkalla. Hintaan sisältyy Päiväristeily Viking XPRS:llä sekä Bistro Buffet ruokajuomineen meno- tai paluumatkalla, kokoustila 2,5 tunniksi, kokouskahvit ja hedelmät.

8 08 Talous KOSTO ZORRON Kansalaiskeskustelua Ministeri Tanskasen kasvutyöryhmä, joka on asetettu pohtimaan talouskasvun edellytysten vahvistamista 2010-luvulla, jätti väliraportin. Pääministeri Vanhanen toivoi siitä laajaa kansalaiskeskustelua, johon hän toivomusta esittäessään varmasti itsekin liittyi. Työryhmä nostaa tärkeimmäksi asiaksi työn tuottavuuden parantamisen. Sen, että yhden työssäkäyvän työpanoksella saisi entistä enemmän hyödyllistä aikaan. Tärkeintä kuitenkin olisi saada kaikkien työhön pystyvien työpanoksilla yhteensä mahdollisimman paljon hyödyllistä aikaan. Kasvutyöryhmä tietysti tiedostaa tämän, mutta rajaa tehtävänsä voidakseen työskennellä mukavuusalueella. Puoli miljoonaa työikäistä on joutilaana, vaikka merkittävä osa heistä haluaisi töihin. Heidän tuotoksensa kansakunnan tulojen luojina on nyt nolla. Kuittauksella työllisyyden hoito on lähivuosina tärkeää mutta kasvutyöryhmä sanoutuu irti paljosta. He kuittaavat itsensä ulos pohtimasta, mitkä riskit ja kannusteet täällä on tarjota työtä. Jos loppuraportti jatkaa väliraportin linjalla, ei työ ole hyödytön, sillä kansantajuisella esityksellä tuottavuuden ja hyvinvoinnin suhteista on käyttöä taloustieteen peruskurssien oheislukemistona. Kasvutyöryhmän rinnalla kasvuteeman ympärillä painii työ- ja elinkeinoministeriö (TEM). Kasvuyritysten vähälukuisuus on ollut sektoriministe- riön ja useamman hallituksen työlistalla pitkään. Mihin on päästy? Esimerkiksi alkavien yritysten kasvuodotukset ovat Suomessa kaikista teollisuusmaista vähäisimmät, vaikka ohjelmia asian korjaamiseksi on ollut väsymiseen asti. Valtiojohdon johtopäätös tästä on, että pystytetään uusi ohjelma. Tämänkertaisen nimi on Vigo. Tavoitteena on houkutella julkisen sektorin kannustimilla parhaat, kansainvälisesti kokeneet, yrityskehityksen huippuosaajat kehittämään alkavista yrityksistä uusia kasvuyrityksiä. On keksitty ratkaisu: konsultti pelastaa! Haetaan apua mallista, joka on useaan kertaan todettu toimimattomaksi. Yrityskiihdyttämöohjelma Vigoa johtaa TEM, Tekes koordinoi, Finnvera osallistuu ja pääyhteistyökumppaneja ovat maistelkaamme nimiä Cleantech Invest, FoodProcessInnovations, KoppiCatch, Lifeline Ventures, Lots ja Veturi Venture Accelerator. Vigo on muuten satamakaupunki Espanjassa, josta muinoin lähdettiin joukolla emigranteiksi Etelä-Amerikkaan. Vieläköhän sinne voisi toimittaa pari laivalastillista? Työn tarjoamisen kannusteista tärkeimpiä on mahdollisuus taloudelliseen hyötyyn. Valtiovarainministeriön verotyöryhmä valmistelee esitystä yritys- ja pääomaverotuksen uudistamisesta ja on hahmotellut neljä vaihtoehtoa. Yrittäjän kannalta ne eivät ole aitoja vaihtoehtoja: työstä, riskistä ja vastuunkannosta mahdollisesti syntyvien voittojen verotusta kiristetään voimakkaasti kaikissa malleissa. Vaihtoehtoja on kuin iltakävelijällä, joka on päätetty ryöstää, mutta vielä ei tiedetä, tapahtuuko se puukolla vai nyrkkiraudalla uhaten. Valmistelutyöstä paistaa omakohtaisen työnantajakokemuksen ja joukkojen innostamisessa vaadittavan osaamisen puute; mutkasta voi päästä parhaiten ulos painamalla kaasua. Ajatellaan yhtiöveroa ja tuijotetaan lukua 19 %. Laskennalliset veromenetykset olisivat tämän vuoden budjettiluvuilla 1,08 mrd/v. Eikö tuolla verokannalla jo tulisi kauan kaivattuja ulkomaisia investointeja ja taloudellinen aktiivisuus kaiken kaikkiaan lisääntyisi niin, että positiiviset kerrannaisvaikutukset huomioiden työtöntä työllistyisi? Menetetty miljardi palaisi nettohyötynä julkistaloudelle ja kaupan päälle tulisivat monet inhimilliset hyödyt. Tällä politiikalla edettäessä voisi rinnalla hakea säästöjä esimerkiksi ohjaamalla EU-rakennerahastovaroja yritysten tarpeisiin sen sijaan, että lihotetaan niillä raporttien suoltamiseen erikoistuneita satuilijoita. Vastaavasti voitaisiin leikata kansallisesti rahoitettuja yritystukia. Tai tehtäisiinkö peräti kerralla selvää? Hyvä pääministeri, tehtäisiin yritysveropäätökset mukaan lukien osinkoverotus perkaamalla ja järkeistämällä samassa yhteydessä koko yritystukijärjestelmä. Haettaisiin näin taloudellista pelivaraa sekä poliittiset perus- telut rohkeille verokannusteille. Ei harjoitettaisi yritysveropolitiikkaa veropolitiikan vaan elinkeinopolitiikan kehyksessä. Tehokeinoja korttimaksamisen turvallisuuden parantamiseen Tietomurrot ja -vuodot ovat vakava uhka yrityksille. Korttitietovarkauksista ei yleensä aiheudu kustannuksia maksukorttien omistajille, mutta yrittäjälle tai kauppiaalle tietomurto voi tulla kalliiksi, Luottokunnan Björn Ulander muistuttaa. Jenni Rantanen, teksti Tietomurtotapauksissa kauppiaan kustannukseksi voivat tulla sekä varastettujen korttitietojen väärinkäyttö että tietomurron selvityskulut ja korttiyhtiöiden määräämät sakot, mikäli voidaan osoittaa, että tietomurto johtui kauppiaan tietojärjestelmän heikosta tietoturvasta. Näin sanoo Luottokunnan kauppias- palveluista vastaava johtaja Björn Ulander. Yrittäjät voivat parantaa korttimaksamisen turvallisuutta ja pienentää tietomurtoihin liittyviä liiketoimintariskejä noudattamalla kansainvälisen korttimaksamisen yhteisön, Payment Card Industryn, standardeja. Yrittäjän vastuulla Aivan kuten muukin yrityksen tietoturva korttimaksamisen turvallisuus on yrittäjän vastuulla, Ulander painottaa. Kauppiaan tulee varmistaa, että kaikki yrityksen korttimaksamiseen liittyvät maksupäätteet, -järjestelmät, -ohjelmistot ja prosessit ovat tietoturvaltaan PCI-standardin määrittelemällä minimitasolla. Edellinen tarkoittaa, että kaikkien korttimaksuja vastaanottavien on varmistettava maksamisen tietoturvan riittävä taso PCI-tietoturvastandardia noudattamalla, Ulander selventää. Standardin noudattamiseen liittyvän raportointivelvollisuuden laajuus määräytyy yrityksen vastaanottamien korttitapahtumien vuosittaisen määrän perusteella. Sanktiot mahdollisia Jos taas esimerkiksi tietomurron yhteydessä todetaan, että kauppias ei ole noudattanut PCI-standardeja, kansainväliset korttiyhtiöt voivat langettaa sak- Arvojen muutos selittää kasvuhaluttomuutta Yritysten kasvuhaluttomuus voi olla yksi esimerkki paljon puhutusta arvomuutoksesta, kohtuullistamisesta, yrittäjä Paula Aikio-Tallgren arvioi. Jouko Lantto, teksti Valaisintukkuri, Länsipohjan Yrittäjien puheenjohtaja Paula Aikio-Tallgren iloitsee, kun Pohjois-Suomen kasvuyrityksen palkinto meni tänä vuonna omalle alueelle Tervolaan. Paakkolan poikien kaltaisia firmoja pitää saada lisää, hän jatkaa, ja kysyy samalla, miksi kasvu ei kiinnosta kaikkia yrittäjiä? Kasvuhaluttomuus voi olla esimerkki tämän ajan arvomuutoksesta, downshiftingistä, kohtuullistamisesta. Siitä, että perhe ajaa firman ohi ihmisen ajankäytössä. Tai että vapaa-aika ja elämä bisneksen ulkopuolella on tärkeä. Kun yrittäjä alkaa näin arvottaa omia valintojaan, se voi näkyä vaikkapa siten, että yritys tyytyy nykyiseen olotilaansa, Paula Aikio-Tallgren toteaa. Suomen tulevaisuudesta huolestuneille päättäjille tämä näyttäytyy kasvukielteisyytenä, mikä onkin huono juttu yhteiskunnan kannalta. Rakennejarruja Toinen kasvuyrittäjyyden jarru löytyy yritysrakenteestamme, Aikio-Tallgren sanoo. Taloutemme on niin monta vuosikymmentä nojautunut suuryrityksiin, ettei meillä ole pien- tai kasvuyrittäjyyttä arvostavaa perinnettä. Kun lamassa ollaan huomattu, ettei uusia Nokioita kasva puissa ja että nykyistenkin suuryritysten säilyttäminen Suomessa on vaikeaa, on käännytty pk-yritys- Kauppiaiden kannattaa panostaa maksamisen turvallisuuteen siksi, että asiakkaat arvostavat turvallista kauppapaikkaa ja jopa valitsevat ostospaikan sen turvallisuuden perusteella. Björn Ulander komaksuja, joiden suuruus voi olla kymmenistä jopa satoihin euroihin vaarantunutta korttia kohden, Ulander varoittaa. Kuluttajien luottamuksen kadottaminen ja maineen menettäminen voivat aiheuttaa myös pysyvää haittaa liiketoiminnalle. Suomessa on sattunut ensimmäinen iso korttitietovarkaus, kun viime helmikuussa paljastuneessa isossa tietomurrossa suuri määrä maksukorttitietoja päätyi rikollisiin käsiin. Tapaus ei Ulanderin mukaan jää välttämättä viimeiseksi. Maailmalla tietomurtoja sattuu viikoittain, ja rikollisuus hakeutuu aina sinne, jossa on heikoimmin suojauduttu. Suurempien yritysten tietoturva korttimaksamisen osalta on Suomessa hyvällä tasolla, mutta monessa pienessä liikkeessä asiaan pitäisi paneutua nykyistä tarkemmin. ten puoleen, aluejärjestön puheenjohtaja kommentoi. Kasvakaa, kasvakaa. Nytkö tämä kasvuhalukkuus pitäisi polkaista pystyyn muutamassa kuukaudessa, kun sitä tähän saakka ei ole oikeasti tunnustettu tai tunnistettu? Ulkomaisia firmoja katsomme kuitenkin toisin silmin, Paula Aikio-Tallgren uskoo. Etelä-Euroopan pieniä perheyrityksiä, jotka vuosikymmenet ovat pyörittäneet toimintaa samassa paikassa, voisi luonnehtia kasvuhaluttomiksi, hän jatkaa. Kun olemme ulkomailla, ihailemme näitä juurevia perheyrityksiä. Kun tulemme kotimaahan, moitimme näitä samantyyppisiä kotimaisia firmoja kasvuhaluttomiksi. Kannusteet kateissa Kolmas kasvuhaluttomuuden syy löytyy yrittäjyyden kannustimien vähäisyydestä. Kasvuun aidosti vaikuttavia kannustimia ei käytännössä näy, Aikio-Tallgren väittää. Suunnitelmia on valmiina, yrittäjien toiveet ovat päättäjien tiedossa, mutta poliittiset päätökset ja toimenpiteet puuttuvat. Paineet yritysverotuksen kiristämisestä on tästä yksi esimerkki. Perusteluita tässä taloustilanteessa on mahdotonta ymmärtää. Tarvitaan ymmärrystä Paula Aikio-Tallgrenin mukaan tulevaisuuden suomalainen yrittäjyys tulee olemaan not-keaa, monimuotoista tai jopa askeettis- FUTUREIMAGEBANK Ulkomailla ihailemme juurevia perheyrityksiä. Kotimaassa moitimme samantyyppisiä firmoja kasvuhaluttomiksi. Paula Aikio-Tallgren COMMA IMAGE tarkkana tietoturvan kanssa myös korttimaksamisessa. Kauppiaan kustannukseksi voivat tulla varastettujen korttititetojen väärinkäyttö, tietomurron selvityskulut ja korttiyhtiöiden määrämät sakot. PCI-standardin pääkohdat Suojaa tiedot asentamalla palomuuriratkaisu ja ylläpitämällä sitä. Älä käytä ohjelmistotoimittajan määrittämiä oletussalasanoja tai muita tietoturva-asetuksia. Suojaa tallennetut kortinhaltijatiedot. Siirrä kortinhaltijoiden tiedot ja muut luottamuk-selliset tiedot julkisissa tietoverkoissa salattuina. Käytä virustorjuntaohjelmistoa ja päivitä se säännöllisesti. Kehitä turvallisia järjestelmiä ja sovelluksia sekä ylläpidä niitä. Rajoita pääsy tietoihin koskemaan vain niitä, jotka tarvitsevat niitä liiketoiminnallisiin tarkoituksiin. Luo jokaiselle tietojärjestelmän käyttäjälle yksilöllinen käyttäjätunnus. Rajoita fyysinen pääsy kortinhaltijoiden tietoihin. Seuraa ja valvo kaikkea verkkoresurssien ja kortinhaltijoiden tietojen käyttöä. Testaa tietoturvajärjestelmät ja -prosessit säännöllisesti. Luo työntekijöitä ja alihankkijoita koskeva tietoturvakäytäntö. Onko meillä kaikki kunnossa? Mistä tietää, että kaikki on kun- nossa? Alle miljoona maksukorttitapahtumaa vuosittain vastaanottavalle myymälä-, it- sepalvelu-, puhelin- tai posti- ta, vain ydinosaamiseen keskittyvää. Yrityksiä on tähän saakka luokiteltu lähinnä koon ja toimialan mukaan. Uusi segmentointikriteeri voi olla yrityksen kasvuhalukkuus. Kasvuhalukkaita yrityksiä löytyy kaikista kokoluokista ja kaikilta toimialoilta. Tämä joukko pitäisi pystyä tunnistamaan ja tarjoamaan sille kannustimia uudella tavalla. Päättäjiltä ja viranomaisilta tämä vaatii uusia tuotteita ja yritysmaailman ymmärrystä, hän toteaa. Kun selkeästi nähdään, että kasvuyritysten potentiaalit ovat kansainvälisillä markkinoilla, tähän tarpeeseen tulisi vastata uusien rahoitusmallien kautta. Viennin tukemiseen pitäisi kehittää uudentyyppistä valtion riskirahoitusta nykyisten tukien ja avustusten sijasta. Myös ELYkeskusten tuotepaletista pitää löytyä valmiita työkaluja tilanteisiin, jossa juuri perustetulle yrityksille aletaan hakea ostajaa parin vuoden tähtäimellä. Länsipohjan Yrittäjät Länsipohjan Yrittäjät on yksi 21:stä Suomen Yrittäjiin kuuluvasta ja toinen Lapin maakunnassa sijaitsevista yrittäjien aluejärjestöistä. Länsipohjan Yrittäjät käsittää Länsi-Lapin 10 kunnan alueen Simosta Enontekiölle. Yritysjäseniä aluejärjestön paikallisyhdistyksissä on noin Luottokunnan tietoturvavinkit kauppiaille Korttimaksamisen tietoturvastandardin noudattaminen tarkoittaa kauppiaille sitä, että kaikki korttimaksamiseen liittyvät maksupäätteet, -järjestelmät, -ohjelmat ja prosessit ovat tietoturvaltaan PCI-standardin määrittelemällä minimitasolla. Kauppias voi arvioida oman tietoturvatasonsa ja raportoida PCI-standardin noudattamisesta täyttämällä osoitteesta https://www.pcisecuritystandards.org/saq/index.shtml löytyvän itsearviointilomakkeen. Luottokunta suosittelee kauppiaille myös neljännesvuosittaisia maksujärjestelmän tietoturvaskannausta valtuutetun yrityksen tekemänä ja hyväksymänä. Valtuutettujen yritysten lista löytyy Luottokunnan internet-sivuilta osoitteesta fi/fi/pci/kauppiaat/. Jos yrittäjällä tai kauppiaalla ei ole PCI-standardin noudattamiseen vaadittavaa osaamista, kannattaa tämän vaatia korttimaksamisen kumppaneiltaan vankkaa PCI-standardiin liittyvää osaamista. myyntikauppaa harjoittavalle yritykselle suositellaan Luottokunnankin nettisivuilta löytyvän itsearviointilomakkeen täyttämistä kerran vuodessa sekä kaikkien yrityksen internetiin yhteydessä olevien järjestelmien tietoturvaskannausta kolmen kuukauden välein. Yli miljoona maksukorttitapahtumaa vuosittain vastaanottavien kauppiaiden tulee tar- kistuttaa PCI-vaatimustenmukaisuutensa valtuutetulla PCIauditoijalla. Kaikkien verkkokauppojen tulee puolestaan maksukorttitapahtumamääräs- tä riippumatta osoittaa PCIstandardin noudattaminen itsearviointilomakkeella sekä erilaisilla raporteilla. Osuuskunnat haluavat samaa hyvää kuin osakeyhtiöt ehkä saavat Pyydän poliitikkoja ja virkamiehiä huomioimaan osuustoiminnan näkökannan aina silloin kun yrityksiin vaikuttavia asioita yleensäkin valmistellaan. Näin aneli osuustoiminnal- lisia yrityksiä edustavan Pellervo-Seuran valtuuskunnan puheenjohtaja Tiina Varho- Lankinen 7. huhtikuuta järjestetyssä Pellervon Päivässä. Osuuustoimintaväen mu- kaan huolen esiin nostaminen on ajankohtaista, sillä edessä ovat puoluekokoukset, edustakuntavaalit ja seuraavan hallitusohjelman kirjoittaminen keväällä Tiina Varho-Lankinen jatkoi, että Suomessa kuten muissakin maissa osuuskunnat jäävät julkisen vallan toimissa erityisesti osakeyhtiöiden varjoon. Tämä on suuri riski osuuskunnille. Siksi osuuskunnan tulisi saada yritysmuotona aina tasaveroista viranomaishuomiota muiden yritysmallien kanssa. Varho-Lankisen mukaan verolainsäädännön tulisi tunnistaa osuuskunnan pääomatarve samalla tavalla kuin osakeyhtiönkin. Osuustoiminnan tulisi myös kiinnittyä pysyvästi osaksi maan koulutusjärjestelmää, yrityspalveluja, yritysneuvontaa, yliopistollis- ta tutkimusta ja opetusta. Pellervo-Seuran valtuuskunnan jäsenet edustavat osuuspankkeja, osuusmeijereitä, osuustoiminnallista päivittäistavarakauppaa, osuustoiminnallisia lihataloja, Lähivakuutus-ryhmää, Metsäliittoa, Finlands Svenska Andelsförbundia, kotieläinjalostusta, Munakuntaa ja pienosuustoimintaa.

9 Talous 09 ASIANTUNTIJA Jani Peräsarka, KPMG OY AB Osinkoverotuksen kiristymiseen on syytä varautua jo nyt Valtionvarainministeriön osinkoverotuksen uudistamista valmistelevan työryhmän vaihtoehtoiset osinkoveromallit tulevat pääsääntöisesti kiristämään henkilöosakkaan osalta osingonjaon verokohtelua siinä määrin, että yritysten ja yrittäjien on syytä aloittaa muutoksiin varautuminen välittömästi, kehottaa veroasiantuntija Jani Peräsarka. Foto Airaksinen Oy DNA Mobiilivaihteella on kaksi ylivoimaista etua. Kohti kaksinkertaista verotusta Omistajayrittäjien osinkoverotus tulee kaikella todennäköisyydellä kiristymään nykytilaan verrattuna, ja vielä huomattavasti. Niin sanotun Hetemäen työryhmän esittämät eri osinkoveromallit käyttäytyvät eri tavalla erilaisten yhtiöiden osalta, mutta tulevaisuuden osinkoveromallien yhteisenä piirteenä on henkilöosakkaan saaman osingon kaksinkertainen verotus, kun ensimmäisessä vaiheessa yhtiötä verotetaan sille kertyvästä verotettavasta tulosta ja yrittäjää verotetaan yhtiön jakaessa näitä varoja yrittäjälle. Nykyisin omistajayrittäjän nostama osinko tulee pääomatulo-osingon verovapaan osuuden ansiosta verotettua pääosin yhden kerran yhtiön maksaman yhteisöveron kautta. Tulevaisuudessa verovapaa osuus poistuu joko kokonaan tai jää hyvin pieneksi. Kaksinkertaisen verotuksen takia aloittavien yrittäjien on syytä tarkkaan harkita itselleen edullisinta yhtiömuotoa. Toimivien yritysten on lisäksi arvioitava liiketoimintamallinsa sekä rahoitus- ja pääomaraken- teensa veroedullisuutta uudelleen. Nykyinen verovapaa pääomatulo-osinko on 9 prosenttia yhtiön nettovarallisuudesta, mutta maksimissaan euroa. Esillä olleissa osinkoveromalleissa nettovarallisuuskytkentä osinkoverotukseen joko poistetaan kokonaisuudessaan tai sen merkitys pienenee olennaisesti. Nykyinen osinkoverotus on kannustanut yrityksiä vahvistamaan yhtiöiden taseita. Uudistuksen jälkeen jakamatta jätettyjen voittovarojen jakamiseen kohdistuu huomattavasti nykyistä ankarampi verotus. Erityisesti suuren nettovarallisuuden omaavien yritysten on syytä kartoittaa jo etukäteen ehdotettujen vaihtoehtoisten mallien vaikutus yhtiön ja omistajayrittäjän verotukseen. Verokannat muuttuvat, kokonaisverorasitus kasvaa Yhtiön maksamaa yhteisöveroa ollaan laskemassa nykyisestä 26 prosentista ehkä jopa 22 prosenttiin. Vastaavasti yrittäjän pääomatuloveroprosentti kasvaisi nykyisestä 28 prosentista prosenttiin. Esillä olleet osinkoveromallit kuitenkin pääsääntöisesti johtavat kokonaisverorasituksen selkeään kasvuun johtuen kaksinkertaisesta verotuksesta jopa jo yrittäjän saaman osingon ensimmäisestä eurosta lähtien. Verokantojen muutosten suunta tulee erityisen kalliiksi yrityksille, joilla on aiemmilta vuosilta kertyneitä voittovaroja. Näistä varoista yhtiö on jo maksanut nykyisen korkeamman yhteisöverokannan mukaisen veron ja verouudistuksen jälkeen osingonjaossa osakas maksaisi vielä lisäksi nykyistä korkeamman pääomatuloveron. Tällaisen tilanteen välttämiseksi yritysten on syytä mitoittaa uudista edeltävä osingonjako riittävän tehokkaaksi uudistusta silmällä pitäen. Samalla on mahdollista kartoittaa myös tarpeet erilaisten yritysjärjestelyiden toteuttamiseen tai yhtiön rahoitusrakenteen tehostamiseen. Muutoksiin on syytä varautua jo nyt Verolainsäädännön ja toimintaympäristön muutoksiin on syytä reagoida tulevaisuuden kilpailukyvyn varmistamiseksi. Verotuksellisesti tehokas Kirjoittaja Jani Peräsarka toimii veroasiantuntijana KPMG:n veroosastolla ja on erikoistunut yritysverotukseen, omistusja rakennejärjestelyihin sekä omistajayrittäjien verosuunnitteluun. voitonjako ennen osinkoverotuksen kiristymistä ja riittävä valmistautuminen muutoksiin on aloitettava nyt. Vaikka osinkoverouudistuksen lopullisesta toteutustavasta ei vielä ole varmuutta, antavat esitetyt vaihtoehdot selkeän signaalin osinkoverotuksen tulevaisuudesta. Omistajayrittäjien ja yritysten kannattaa ryhtyä toimiin välittömästi vertailun laatimiseksi vaihtoehtoisten osinkoverotusmallien osalta muutoksen vaikutusten kartoittamiseksi ja tarvittavien toimenpiteiden suunnittelemiseksi. Muutokset voivat vaatia erilaisia toimenpiteitä voitonjaon verotehokkuuden varmistamiseksi jatkossakin, mutta toisaalta antaa myös verosuunnittelumahdollisuuksia. Talouden tasapainottamista yrityksen nostamista Se liikkuu. Ja se säästää. Nyt alle 10 /kk/liittymä. Pekka Malmberg, teksti Taantuma vaikuttaa yrityksen toimintaan mm. siten, että tilausten määrä pienenee ja hintakilpailu kiristyy. Tulot vähenevät ja maksuvalmius heikkenee. Yrityksen normaali toiminta kääntyy pahimmillaan eloonjäämistaisteluksi. Rahoituksen ongelmiin yritys voi vastata panostamalla myyntiin, hinnoitteluun ja kulujen karsimiseen. Talouden tasapainottaminen menee kehittämisen edelle, mutta eri toimintojen analysointi edistää toipumista. Yritysten terveyttämiseen erikoistuneet konsultit käyttävät ongelmien etsinnässä usein TMA-analyysiä. Tavoitteena on löytää ne muutamat suurimmat ongelmat, jotka ovat vaikuttaneet yrityksen taloustilanteen kehittymiseen kielteisesti. TMA-analyysiä kehittänyt Markku Peussa Investline Oy:stä suosittelee sitä sellaiselle pk-yritykselle, jolla on jo henkilöstöä kohtuullisesti eli noin 10 työntekijää ja enemmän. ELY-keskus palvelee Kattava yritystoiminnan kehittämispalvelu löytyy myös alueellisista ELY-keskuksista, joiden asiantuntijapalvelujen joukko kattaa yrityksen elinkaaren. Balanssi on talouden ja rahoituksen kehittämisohjelma; Myyntiteho on myynnin ja markkinoinnin kehittämisohjelma; Kunto on liiketoiminnan kehittämisohjelma ja Viestinvaihto on hallittuun sukupolvenvaihdokseen valmentava ohjelma. Taloudellinen tilanne yrityksessä asettaa ELYkeskusten palveluille määrättyjä rajoituksia. Yritysneuvoja Taavetti Mutanen Uudenmaan ELY-keskuksesta muistuttaa, että laki kieltää myöntämästä tuotteistettuja asiantuntijapalveluita yrityksille, joilla on maksamattomia veroja tai muita lakisääteisiä työnantajasuorituksia. Yrityksellä on kuitenkin mahdollisuus saada palveluita, jos talouden terveyttäminen on aloitettu, ja siitä on olemassa selvä osoitus. Jusa Susia Markku Peussa PKT-säätiö Asiantuntija apuna Ulkopuolinen asiantuntija saattaa nähdä yrityksen ongelmat toisin kuin yrittäjä itse, kun ajatuksia ja johtopäätöksiä eivät rasita arjen ongelmat ja kamppailu vastoinkäymisten kanssa. Oikean asiantuntijan löytämiseksi PKT-säätiö on tuottanut verkkoon monipuolisen kon- Investline Oy Asiantuntijahaku.fi sulttien hakupalvelun. Palvelua kehittänyt johtaja Jusa Susia PKT-säätiöstä tiivistää palvelun sisällön lyhyesti. Asiantuntijahaku tarjoaa luotettavan tavan ostaa ja käyttää asiantuntijapalveluita. Asiantuntijoille se tarjoaa tehokkaan tavan myydä ja tuottaa asiantuntijapalveluita. TMA-analyysin sisältö Taloudellinen tilanne ja vakuudet Maksurästit ja kassavirta Henkilöstö Teknologia ja seuranta Markkinointi ja asiakassuhteet Vahvuudet ja tulevaisuus Asiantuntijahaku.fi on laaja ja monipuolinen palvelu liike-elämän asiantuntijan löytämiseksi yrityksen kulloiseenkin tarpeeseen. Asiantuntijahaku.fin avulla saa yrityksen käyttöön juuri sellaista asiantuntemusta kuin se tarvitsee. Haut voidaan suorittaa mm. toimialan, konsultin osaamisalueen, erikoisosaamisen, aikaisemman kokemuksen tai maantieteellisen sijainnin perusteella. Haun jälkeen käyttäjä voi verkkopalvelun kautta lähettää valitsemilleen asiantuntijoille yhteydenotto- tai tarjouspyynnön. Asiantuntijoiden henkilöllisyyden oikeellisuus varmistetaan siten, että palveluun rekisteröityvät asiantuntijat tunnistautuvat palveluun verkkopankkitunnuksin. Asiantuntija saa tietonsa palveluun veloituksetta. Oman osaamisen ja kokemuksen saa esille laajasti. Yhtenä mahdollisuutena on mm. kohdistaa osaaminen haluamaansa maahan. Palvelu on veloitukseton myös hakupalvelun käyttäjille. Palvelun ilmoitustaululla on näkyvillä tietoa asiantuntijapalveluja koskevista tapahtumista, koulutuksista, myyntiilmoituksista ja avoimista, esim. julkishallinnon liikeelämän konsulteille kohdistamista tarjouspyynnöistä. Koulutus- ja tapahtumakalenterit kokoavat asiantuntijoille ja yrityksille tärkeät koulutukset ja tilaisuudet yhteen helposti käytettävään paikkaan. Talousapu-neuvontapalvelusta saa lisätietoa p Katso myös ja www. ely-keskus.fi Pyydä tarjous osoitteesta: Kuukausihinta sisältää yrityksen kaikki sisäpuhelut ja yhdistämiset. Alv. 0 %. DNA Mobiilivaihteeseen voidaan kytkeä vain DNA Yritysliittymiä. Katso demo: /mobiilivaihde Klikkaa dna.fi/yritys tai soita Palveluksessasi on yli 70 yritysmyyjää ympäri Suomea sekä kattava edustaja- ja myymäläverkosto. yrityspalvelut

10 10 Yrittäjät & kunta Jätekierrätys julkisella vastuulla vai yritysten hoitamana? Kunnallisten jätelaitosten mielestä julkinen vastuu tuo jätekierrätykseen parhaan tuloksen, koska niin näyttävät EU:n tilastotkin. Jätealan yritykset ovat täsmälleen toista mieltä. Harri Auramo, teksti Kunnallisia jätelaitoksia edustava Jätelaitosyhdistys vetoaa EU:n tilastoon, joka paljastaa, miten jätehuolto toimii 27 jäsenmaassa. Ne maat, joissa on laaja julkinen vastuu yhdyskuntajätehuollossa, ovat onnistuneet vähentämään kaatopaikkasijoitusta ja kierrätys toimii tehokkaimmin. Niissä maissa, joissa julkinen sektori on heikko tai jätehuolto on jätetty yksityisten yritysten hoidettavaksi, jätettä viedään eniten kaatopaikoille. Aihe on Suomessa kuuma peruna, koska jätehuollon järjestämisestä tullaan säätämään uusi laki. Lausuntokierroksen aikana kuntien jätelaitokset ja yksityiset jätehuoltoyritykset ovat ottaneet toistuvasti yhteen monestakin asiasta. Samaan aikaan EU on asettanut tavoitteen kaatopaikkajätteen vähentämisestä. Kuntien jätelaitosyhdistyksen mukaan Euroopan parhaita kierrättäjiä ja jätteen hyödyntäjiä ovat Tanska, Saksa, Hollanti, Itävalta ja Ruotsi. Näissä maissa julkisen jätehuollon vastuu on selkeä. Kaatopaikalle yhdyskuntajätteestä päätyy 1 4 prosenttia, yhdistys tietää. Kaatopaikkasijoitusta voidaan vähentää välttämällä jätteen syntyä, kierrättämällä ja hyödyntämällä jäte. Jätelaitosyhdistyksen toimitusjohtaja Markku Salo sanoo, että Suomessa on paljon tehtävää, koska meillä vietiin kyseisen tilaston mukaan vuonna 2008 puolet yhdyskuntajätteestä kaa- topaikalle. Koko EU:n keskiarvo on 40 prosenttia. Jätelaitosyhdistyksen mukaan julkinen jätehuolto on paras tapa järjestää jätehuolto suomalaisille. EU:n tavoitteet ja jätehuollon turvaaminen kaikille koko maassa edellyttävät kuntien vastuun selkeää määrittelyä FUTUREIMAGEBANK jätelaissa. Yksityinen liikeyritys etsii taloudellista voittoa omistajilleen, eikä yhteistä etua, kuuluu väite kuntapuolelta. Kuntien jätelaitokset ovat jo vauhdissa ja uusia mittavia hankkeita on käynnissä yhteistyössä teollisuuden kanssa, Markku Salo lisää. Yksityiset jäteyritykset kumoavat kuntapuolen kierrätysväitteet Harri Auramo, teksti Vakuuta kesätyöntekijät nopsasti Eteran maksuttomassa verkkopalvelussa. etera. /vakuutaverkossa Yksityiset jätealan yritykset pitävät kunnallisen jätelaitosyhdistyksen viittausta EU:n tilastoihin epäonnistuneena. Vertaus ei sovi Suomeen. Ympäristöyritysten Liiton toimitus- johtaja Katri Penttinen sanoo ykskantaan, että kunnallisia jätelaitoksia edustavan Jätelaitosyhdistyksen toimitus- johtaja Markku Salo ei kerro tiedotteessaan koko totuutta. Penttisen mukaan jätehuollon toteutumista ohjataan eri maissa eri tavoin. Jätelaitosyhdistys tiedotti, että parhaita kierrättäjiä ja jätteen hyödyntäjiä ovat Tanska, Saksa, Hollanti, Itävalta ja Ruotsi ja että näissä maissa julkisen jätehuollon vastuu on selkeä. Katri Penttinen puolestaan viittaa tietoihin, joiden mukaan Hollannissa, Belgian Flanderissa ja Ruotsissa on huomattavasti suurempi jätevero kaatopaikalle sijoitettavalle jätteelle kuin Suomessa. Meillä se on 30 euroa tonnilta, Flanderissa 79 euroa. Saksassa on jo ajat sitten ollut voimassa kielto sijoittaa biohajoavaa jätettä kaatopaikalle. Itävallassa on saatu aikaan hyvä kierrätysaste asettamalla vaatimuksia pakkausjätteiden hyödyntämiselle. Toisaalta siellä kunnat ovat nimenomaan vaatineet, että pakkausjätteet ovat tuottajien eikä kunnan vastuulla. Myös erilliskeräysvaatimukset poikkeavat maittain. Siis näillä ohjauskeinoilla ei ole mitään tekemistä sen kanssa kenen vas- tuulla jäte on. Kuntien jätelaitokset ja E T E R A O N K E S K I N Ä I N E N T Y Ö E L Ä K E V A K U U T U S Y H T I Ö, J O K A V A K U U T T A A K A I K K I E N T O I M I A L O J E N T Y Ö N T E K I J Ö I T Ä J A Y R I T T Ä J I Ä. Kuntien yrityksille määräämät tarkastus- ja lupamaksut vaihtelevat eri kunnissa. Tämä saattaa aiheuttaa jopa eriarvoisuutta saman alan yrittäjille. Yrittäjät voivat joutua maksamaan ympäristöterveydenhuollon palveluista hyvinkin erilaisia summia. Pahimmillaan saman palvelun hinnoissa saattaa olla satojen eurojen eroja kuntien välillä. Maksullisia ympäristöterveydenhuollon palveluja ovat mm. elintarvikealan yrityksiin, kampaamoihin sekä erilaisiin ohjelma- ja majoituspalveluyrityksiin kohdistuvat tarkastukset, näytteenotot sekä lupien käsittelyt. Tarkastuksia tehdään myös kouluihin ja päiväkoteihin. Uusimpana luvanvaraiseksi ja myös maksulliseksi on muuttunut tupakkatuotteiden myynti. Jätelaki ei tarvitse alan elinkeinotoimintaa rajoittavia kieltoja. Katri Penttinen TERO PAJUKALLIO niiden Jätelaitosyhdistys olisivat voineet vaatia Suomeen jäteveron korottamista tai kaatopaikkakieltoa. Mutta eipä ole esityksiä näkynyt, sillä kukas lypsävän lehmän tappaisi. Kaatopaikkojen hoitamista varten kuntayhtiöt on perustettu, ja sieltä ne parin vuosikymmenen mittaisen historian aikana ovat enimmäkseen tulonsa saaneet, Katri Penttinen huomauttaa. Katri Penttinen, pystyvätkö yksityiset jätealan yritykset toteuttamaan jätteiden kierrätyksen kunnallisia laitoksia paremmin? Tiedossani on useita esimerkkejä Suomesta siitä, että sellaisilla alueilla, missä on sopimusperusteinen jätteenkuljetus, jätteiden hyödyntämisaste on erittäin hyvä. Kyllä ne pystyvät ja ovat pystyneet. Yksityisten jätealan yritysten ansaintalogiikka on perustunut jo vuosikymmenet jätehuollon tehokkaaseen hoitamiseen, jossa osa tulosta tulee jätemateriaalin hinnasta. Erään jäsenyrityksemme toimesta on jo nyt päästy tilanteeseen, että yhdyskuntajätettä menee kaatopaikalle alle 20 prosenttia. Valtakunnallisessa jätesuunnitelmassa vuodelle 2016 asetettu tavoite on siis jo nyt saavutettu. Vaikeuttaako jokin asia yksityisiä jäteyrityksiä kierrätyksen järjestämisessä? Yksityisillä yrityksillä on kokemusta kierrätyksestä jo useiden sukupolvien ajalta. Valitettavasti niiden kierrätysteollisuuden kehittämistä on estänyt jatkuva epävarmuus tulevaisuudestaan, koska sopimusperusteissa jätteenkuljetuksessa yhdellä kunnan valtuuston nuijan kopautuksella on voitu viedä yrityksen kaikki asiakkaat. Normaalissa liiketoiminnassa parhaiten menestyy yritys, joka tuottaa hyvään hinta-laatusuhteeseen lisäarvoa asiakkailleen. Jätehuollossa on kunnille annettu laaja yksinoikeus sitä vastaan ei hyvinkään toimiva yritys aina pysty taistelemaan. Miten yksityisten jäteyritysten tilannetta pitäisi edesauttaa kierrätysasiassa? Tarvitaan sitovat uudelleenkäyttöja kierrätystavoitteet, joilla edistetään EU:ssa hyväksytyn viisiportaisen jätehierarkian toteutumista. Tarvitaan myös taloudellisia ohjauskeinoja, erilliskeräysvaatimuksia, jäteveroa. Mutta yhtä oleellista on se, että tulevaan jätelakiin ei tule elinkeinotoimintaa rajoittavia kieltoja ja yksinoikeuksia. Kuntien yrityksiltä perimät tarkastusmaksut erisuuruisia Palvelusetelillä annettava palvelu kuuluu kuluttajansuojan piiriin Harri Auramo, teksti Uusi laki palveluseteleistä on ollut voimassa runsaat puoli vuotta. Kuluttajavirasto on esittänyt huolensa ns. heikkojen kuluttajaryhmien asemasta. Uutta laissa on se, että asiak- kaan ja palveluntuottajan sopimukseen sovelletaan kuluttaja- oikeutta. Kaikki kansalaiset eivät pysty toimimaan aktiivisen kuluttajan tavoin markkinoilla, vaan tarvitsevat apua vaihtoehtoja miettiessään. Ns. heikkoja kuluttajia ovat tyypillisesti vanhukset ja työelämästä syrjäytyneet. Palvelusetelilaki koskee kuntien järjestämisvastuulla olevia sosiaali- ja terveyspalveluita. Kunta voi antaa käyttäjälle mahdollisuuden hankkia palvelu yksityiseltä tuottajalta kunnan antamalla maksusitoumuksella. Kunnalla on korostettu neuvontavelvollisuus. Asiakkaalle on selvitettävä huolella hänen oikeutensa mm. kieltäytyä palvelusetelistä ja että hän voi edel- Näissäkin maksuissa erot kuntien välillä ovat huomattavia. Tupakkatuotteiden valvontamaksuissa yhden myyntipisteen pienin vuosimaksu oli 25 euroa ja suurin 120 euroa. Kunnallisalan kehittämissäätiön teettämässä tutkimuksessa vuodelta 2009 havaittiin lisäksi, että samat palvelut ovat joissakin kunnissa maksullisia ja joissakin maksuttomia. Tämä johtaa taloudelliseen eriarvoisuuteen alan yritysten keskuudessa ja saattaa toimia joillekin jopa kilpailuetuna Kunnat voivat itse määritellä maksujen suuruuden toiminnasta aiheutuvien kustannusten perusteella. Maksut määritellään käytetyn ajan perusteella, ja maksujen perusteena olevissa tuntihinnoissa on jopa 30 euron eroja kuntien välillä. Valvonta tulisi mitoittaa kohteen riskien mukaan Tutkimusraportin mukaan valvonnan tulisi olla riskiperusteita, jolloin valvontaa kohdistetaan eniten suuririskisiin kohteisiin. Riskilukuja pienentävät mm. yrityksessä hyvin hoidettu omavalvonta sekä valvonnan ja näytteenoton moitteettomat tulokset. Kuitenkin vain alle puolet kunnista käyttää tällä hetkellä riskinarviointia ympäristöterveydenhuollon valvonnassa. KAKSin rahoittama tutkimus on nimeltään Ympäristöterveydenhuollon maksullisuus toteutuminen ja vaikutukset valvontaan. Tulosten perusteella ehdotetaan kunnille valtakunnallisesti yhtenäistä riskiluokitusta kuten Ruotsissa. HA leen halutessaan käyttää kunnan omia palveluja. Jos setelin omavastuu ylittää terveyskeskuksen käyntimaksun, on asiakkaan saatava aidosti valita, käyttääkö hän seteliä laisinkaan. Mikäli asiakas käyttää setelillä tuottajaa, jonka hinta on kalliimpi kuin setelin arvo, asiakas laittaa siihen omaa rahaa päälle. Palvelusetelipalvelut ovat muuttaneet yritysten ja kolmannen sektorin järjestöjen rooleja ja vastuita palveluiden järjestäjinä. Seteliä käyttävän henkilön ja kunnan hyväksymän palveluntuottajan välillä on sopimussuhde, johon sovelletaan kuluttajaoikeuden ja sopimusoikeuden säännöksiä ja periaatteita. Jos esimerkiksi setelillä hankittava asumispalvelu tai saatu hoito ei ole sopimuksen mukainen, asiakas voi reklamoida suoraan palveluntuottajalle virheestä ja vaatia sen korjaamista. Asiakkaan oikeuksiin virhetilanteessa kuuluvat myös oikeus pidättyä maksusta, saada hinnanalennusta ja vahingonkorvausta sekä oikeus purkaa sopimus. Laatu selkeästi Palvelulta edellytettävä laatu on määriteltävä selkeästi laatusitoumuksissa, joita kunnat hyväksymiltään palveluntuottajilta edellyttävät. Mitä väljemmin palvelu on määritelty, sitä todennäköisempää on asiakkaiden saaman palvelun laadun vaihtelu. Jos asianmukaisen suorituksen sisältöä ei ole konkreettisesti ennalta määritelty, on myös vaikea sanoa milloin suoritus on virheellinen. Asiak- kaan on vaikea vedota niihin oikeuksiin, joita laki hänelle antaa. Kuluttajansuojan tulee olla samantasoinen, ostettiinpa palvelu palvelusetelillä tai omilla rahoilla. Aiemmin omalla rahalla hoivapalvelusta maksava henkilö saattoi valittaa kuluttajariitalautakuntaan heikosta laadusta, mutta palveluseteliä käyttävä ei sitä voinut tehdä. Missä on Suomen tervein kunta? Vuoden terve kunta ja luupaavin yhteistoiminta-alue -kilpailut palkitsevat aktiivisia edelläkävijäkuntia ja -alueita, jotka ovat ottaneet terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen sekä ennaltaehkäisevän työn suunnitelmiensa ja toimintansa painopisteeksi. Kilpailut käynnistyvät 16. huhtikuuta Kilpailuissa etsitään jo toteutettuja vaikuttavia toimintamalleja ja hyviä käytäntöjä. Haluamme palkita suunnitelmallista ja laaja-alaista työtä, johon eri osapuolet ovat sitoutuneet, ohjelmajohtaja Maija Perho kertoo. Vuoden terve kunta -kilpailu järjestetään nyt toista kertaa. Viime vuonna Kuopio ja Kauniainen palkittiin Vuoden terve kunta -titteleillä. Tänä vuonna tunnustus myönnetään ensimmäisen kerran myös lupaavimmalle yhteistoimintaalueelle. Kilpailut nostavat esiin terveyttä edistäviä olosuhteita ja palveluja, joita on tuotettu sosiaali- ja terveystoimen lisäksi kaavoituksen, rakentamisen, opetuksen kuin liikunnan ja kulttuurin keinoin. On tärkeää, että terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyössä ovat mukana myös järjestöt, yritykset ja seurakunnat. Kilpailut antavat eväitä uusista toimintamalleista ja hyvistä terveyden edistämisen innovaatioista koulutus- ja kehittämistilaisuuksiin sekä kuntien käytännön työhön, Perho painottaa. Kilpailuihin voivat osallistua kaikki Suomen kunnat ja yhteistoiminta-alueet, jotka kokevat olevansa terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen esikuvia. Jaossa on euron arvoiset rahapalkinnot. Kilpailuaika päättyy Julkisen ja yksityisen palvelun raja hämärtynyt Yhä useampi palvelu ei enää ole puhtaasti julkisen tahon tai yksityisen yrityksen tuottama vaan niiden sekamuoto. Kuluttajalla voi olla täysi työ pysyä perillä siitä, kuka on vastuussa mistäkin palvelun osasta ja kenelle voi valittaa ongelmista. Asiakas ei välttämättä enää pysty erottamaan selvästi, milloin on kyse lakisääteisestä julkisesta palvelusta ja milloin yksityisen yrityksen tuottamasta palvelusta. Esimerkiksi vanhusten palvelutalo voi ensisilmäykseltä näyttää perinteiseltä kunnan tuottamalta palvelukokonaisuudelta. Todellisuudessa vastuu palvelun tuottamisesta on kuitenkin usein hajautunut eri tahoille. Vaikka kunta järjestää asumisen, niin ruokailusta ja turvapuhelinpalvelusta saattaa vastata kaksi eri yritystä. Kuluttajaviraston mukaan asiakkaan kannalta on olennaisen tärkeää, että palvelun tilaaja ja tuottaja ovat määritelleet selvästi sekä palvelun laadun että oman keskinäisen vastuunjakonsa. Suomen lamareseptit kiinnostivat ulkomailla Suomen selviytyminen 1990-luvun lamasta palautettiin viime vuonna mieliin maailman mediassa. Tämä käy ilmi juuri ilmestyneestä Suomi ulkomaisissa tiedotusvälineissä verkkojulkaisusta. Suomi ulkomaisissa tiedotusvälineissä -julkaisu on koottu Suomen ulkomaanedustustojen kirjoittamista raporteista. Julkaisu ilmestyy nyt vain verkkoversiona ulkoministeriön verkkosivuilla formin.finland.fi. Keskuskaupunkien maa. Suuret ja monipuoliset kaupunkiseudut ovat selviytyneet taloustaantuman tuomista vaikeuksista parhaiten. Väestökasvu on ollut nopeinta muutamien suurten kaupunkien lähialueilla. Maaseutu autioituu hiljalleen, myöntää Kuntaliitto rakennemuutoskatsauksessaan.

11 Hinnat alkaen FordTransit Trend 300S 85 hv (CO g/km) arvioitu autovero 4.489,41 kokonaishinta ,41 + toimituskulut. Malliston CO 2 alkaen 189 g/km. 11 FordTransit - Huippumallisto, huippuvarustelu, uudet hinnat. Ford Transit on ratkaisu kaikkiin kuljetustarpeisiin. Mallistosta löydät etu-, taka- ja nelivetomallit, laajan moottorivalikoiman ( hv) ja lukuisia kuormatilavaihtoehtoja (5-14 m 3 ). Lisäksi Ford Transit Trend -mallien huikea vakiovarustus jättää muut varjoonsa. Malleista löytyvät mm. ESP ja mäkilähtöapu, ilmastointi, polttoainekäyttöinen lisälämmitin ajastimella, sähköikkunat, lämmitettävä tuulilasi, kauko-ohjattava keskuslukitus, sähkösäätimet ja lämmitettävät ulkopeilit, vakionopeudensäädin, radio/cd-soitin ja Bluetooth-handsfree. Ford Transit Trend malliston hinnat nyt alkaen ,41 Uusi Ford Transit Connect ja uusi Ford Ranger sekä muu mallisto nyt Ford liikkeissä. Tervetuloa koeajolle. FordHyötyajoneuvot Feel the difference ESPOO: Automaa Espoo FORSSA: Astrum Auto HELSINKI: Automaa Herttoniemi ja Konala, Veho Autotalot Pitäjänmäki HUITTINEN: Levorannan Autoliike HYVINKÄÄ: Vaunula Oy HÄMEENLINNA: Vaunula Oy IISALMI: Autotalo Hartikainen Iisalmi IKAALINEN: Levorannan Autoliike IMATRA: Auto-Kilta JOENSUU: EH-Auto JYVÄSKYLÄ: Käyttöauto JÄMSÄ: Seppolan Auto JÄRVENPÄÄ: Mäkelän Kone KAJAANI: Wetteri KAUHAJOKI: Kauhajoen Auto KEMI: Wetteri KOKKOLA: Autoliike Viescar KOTKA: Vauhti-Vaunu KOUVOLA: Ympäristön Auto Oy KUOPIO: Autotalo Hartikainen Kuopio KUUSAMO: Wetteri LAHTI: Automaa Lahti LAPPEEN- RANTA: Auto-Kilta ja Vauhti-Vaunu LOHJA: PP-Auto Oy LOIMAA: Loimaan Laatuauto MARIEHAMN: Mariehamns Motorcompany MIKKELI: Vauhti-Vaunu NÄRPIÖ: Närpes Bilcentral OULU: Autoliike Viescar ja Wetteri PIEKSÄMÄKI: Autokari Pieksämäki PORI: Auto Oy Vesa-Matti PORVOO: Osla-Auto RAASEPORI: VNB-Auto RAUMA: Levorannan Autoliike ROVANIEMI: Wetteri SALO: PP-Auto Oy SASTAMALA/VAMMALA: Levorannan Autoliike SAVONLINNA: Vauhti-Vaunu SEINÄJOKI: J.Rinta-Jouppi TAMPERE: Automaa Tampere ja Veho Lielahti TURKU: Automaa Turku ja Veho Raisio TUUSULA: Riihikallion Auto VAASA: Wetteri VANTAA: Automaa Vantaa YLIVIESKA: Autoliike Viescar

12 12 RODEO Tietotekniikka Verkkopalvelu helpottamaan osamaksukauppaa kuluttajien välillä SAV-Rahoitus Oyj on kehittänyt verkkoon uuden rahoitus- ja kaupantekomahdollisuuden ajoneuvokauppaan. Uusi verkkopalvelu auttaa yksityishenkilöiden välisessä osamaksulla tehtävässä ajoneuvokaupassa. SAV Privat palvelu toimii internetissä osoitteessa Palvelussa hoituvat kaikki autokauppaan liittyvät käytännön asiat, kuten myynti-ilmoittelu ja vakuutusten ottaminen, sekä uutena ominaisuutena auto- ja moottoripyöräkaupan hoitaminen turvallisesti osamaksulla kahden yksityishenkilön välillä. Suomessa tehdään vuodessa arviolta yli alle euron ajoneuvokauppaa yksityisten välillä. Tässä hintaluokassa yksityisten välinen kauppa on suurempaa kuin autoliikkeiden kautta tapahtuva kauppa. Uskomme, että jatkossa yhä kasvava osa yksityisten välisestä kaupasta tehdään osamaksulla, kun siihen tuodaan toimiva ja luotettava ratkaisu, SAV-Rahoitus Oyj:n toimitusjohtaja Harri Kalliokoski sanoo. Omistus- ja katsastustiedot tarkastetaan Uusi SAV Privat palvelu tuo lisää luotettavuutta yksityisten väliseen ajoneuvokauppaan. Järjestelmä edellyttää molempien osapuolien rekisteröitymistä palvelun käyttäjäksi, lisäksi ostaja tunnistetaan pankkien TUPAS-varmennepalvelua hyväksikäyttäen. Rekisteröitymisen yhteydessä tarkastetaan myytävän ajoneuvon osamaksukelpoisuus ja ostaja saa luottolupauksen tulevalle ostolleen. Toimitusjohtaja Kalliokosken mukaan myytävistä ajoneuvoista tarkastetaan etukäteen omistus- ja katsastustiedot sekä varmennetaan verojen ja vakuutusmaksujen ajantasaisuus. Puutteellisesti suojatut palvelut alttiita tietovuodoille Yksittäisen palvelun tietoturvapuutteiden vaikutukset saattavat olla hyvin laajoja, sillä käyttäjien tietoja on mahdollista käyttää hyväksi myös muualla, esimerkiksi sähköpostitileissä tai erilaisissa yhteisöpalveluissa. Lähes puolet kaikista CERT-FI:n saaneista haittaohjelmiin liittyvistä ilmoituksista johtui Conficker-verkkomadosta, joka on saastuttanut miljoonia tietokoneita eri puolilla maailmaa. CERT-FI on pyrkinyt aktiivisesti tavoittamaan saastuneiden koneiden käyttäjiä Suomessa ja neuvomaan haittaohjelman poistamisessa. Myös verkkopankkiyhteyksiä häiritsevät haittaohjelmat toimivat jo suomalaistenkin verkkopankeissa. Pankit ovat ottamassa käyttöön lisävarmistuksia luvattomien tilisiirtojen torjumiseksi. Verkkopankkikäyttäjiin kohdistuvien haittaohjelmien määrä Suomessa on pieni, mutta ilmiö on muuttunut pysyväksi. Verkkokauppa pystyyn? Verkkokauppa pitää kauppiaan kustannukset kurissa. Matti Valli, teksti ja kuva Tamperelainen Matias Kukkonen alkoi viime vuoden syksyllä tosissaan kehittää vuotta aikaisemmin perustettua verkkokauppaa, jossa myydään kuntoilutarvikkeita, -välineitä ja jopa infrapunasaunoja. Hänen mielestään tuotteiden myyminen verkossa on nykypäivää, ja jopa välttämätöntä, jotta kauppiaan kustannukset pysyvät kurissa ja kilpailukyky säilyy. Verkkokaupan tekniikassa tärkeintä on, että palvelu toimii täysin mutkattomasti asiakkaan suuntaan, hän sanoo. Verkkokaupan sivuja koodaamaan tarvittiin muutaman hengen porukka kahdesta eri yrityksestä. Markkinoilta olisi toki löytynyt suhteellisen valmiitakin verkkokaupan järjestelmiä, joiden hintahaitari ulottuu eurosta aina 0,5 miljoonaan euroon. Mikään valmisjärjestelmä ei kuitenkaan sellaisenaan miellyttänyt Kukkosta, vaan valittuun järjestelmään on jouduttu tekemään paljon räätälöintejä. Asiakas valitsee noutopaikan Kukkosen Kuntokauppa.fi -palvelussa ainutlaatuista on muun muassa se, että asiakas voi määrittää paikan, mistä hän haluaa noutaa tavarat. Noutopaikkana voi olla Tampereen myymälä, lähin posti, matkahuolto tai lähikauppa, toki tilaus voidaan toimittaa suoraan kotiinkin. Tilausvaiheessa järjestelmä kertoo asiakkaalle selvällä suomen kielellä lopulliset kustannukset. Aivan vastaavalla tavalla rakennettua ostoskoria en ole aikaisemmin nähnyt. Ratkaisussa on pyritty mahdollisimman helppoon ja ymmärrettävään palveluun asiakkaan kannalta, Kukkonen sanoo. Verkkokauppoja ja samalla alalla toimivia kilpailijoita on maailmalla pilvien pimein. Tästä syystä tiettyä tuotetta etsivän asiakkaan on löydettävä kauppapaikalle mahdollisimman helposti ja tilauksen tekeminen tulee olla mahdollisimman sujuvaa. Nettikaupassa hakukonemainonta on tärkeätä, jotta asiakas saadaan kauppaan yhdellä klikkauksella. Lehtimainoksesta matka tilaukseen on huomattavasti pitempi. Verkossa asiakas pystyy vertailemaan hintoja nopeasti. Tästä syystä tuotteet omaan varastoon täytyy hankkia maailmalta mahdollisimman edullisesti, Kukkonen toteaa. Jalkatyötä tarvitaan Kannattavaa verkkokauppaa on käytännössä mahdotonta perustaa puhtaana kirjoituspöytätyönä, vaikka moni voisi niin ajatella. Alihankintaverkoston luomiseen tarvitaan runsaasti jalkatyötä. Viime syksystä alkaen Kukkonen on tehnyt lukuisia tarjouspyyntöjä lähinnä kiinalaisille tehtaille ja tehnyt niille myös vierailuja. Tuoteluettelosta löytyvän infapunasaunan valmistajan löytämiseen tarvittiin noin 40 tarjouspyyntöä. Hintoja pitää kurissa myös laskutuspolitiikka, sillä asiakas maksaa ostoksensa verkkopankissa saman tien, jolloin kaupalle ei synny luottoriskiä ja tavara voidaan lähettää heti. Toki palveluun kuuluu myös laskutuspalvelu ja osamaksumahdollisuus, mutta tällöin asiakas maksaa laskutuslisän ja luottotiedot tarkastetaan reaaliaikaisesti. Noutomyymälään tuleva asiakas voi maksaa niin käteisellä kuin kortillakin. Verkkokaupan tekniikassa tärkeintä on, että palvelu toimii täysin mutkattomasti asiakkaan suuntaan. Matias Kukkonen Varastokin pitää olla Verkkokauppa tarvitsee myös varaston, johon sitoutuu rahaa ja jota täytyy hallinnoida. Yrityksen varasto ja noutopiste sijaitsevat Tampereen Kalevassa, josta kuljetusliike vie tavarat joko Itellaan tai matkahuoltoon. Suurehkoille tuotteille täytyy tilata tätä järeämpi kuljetus. Valtaosa tuotteista toimitetaan omasta varastoista ja asiakas saa ne käteensä tilauksen jälkeen 1 2 päivässä. Varastoa ja noutomyymälää hoitaa vain muutama työntekijä. Suoraan toisen maahantuojan tai valmistajan varastosta toimitetaan vain muutamia tuotteita, joilla on luotettavat toimittajat. Kukkosen mukaan toimituskulut ovat verkkokaupan heikoin linkki. Pienet tavarat kulkevat edullisesti, mutta isommista tavaroista kuljetuskulua syntyy helposti 6 10 euroa. Kuljetusten oikea hinnoittelu on tärkeätä. Jos kuljetuksen hinta pohjautuisi keskimääräisiin kuljetuskustannuksiin, niin silloin pienempien tavaroiden ostajat tukisivat painavampien tuote-erien ostajia. Verkkokaupan perustamiseen liittyy monia yllättäviä asioita, jotka ovat hankalia etenkin alkavalle yrittäjälle. Pirkanmaan uusyrityskeskuksen eboosti- hanke antoi tukea järjestelmän kehitystyöhön, hän toteaa. Postimaksut rasittavat Kukkosen mukaan verkkokauppa sopii parhaiten pieneen kirjekuo- Verkossa asiakas pystyy vertailemaan hintoja nopeasti. Tästä syystä tuotteet verkkokaupan varastoon täytyy hankkia maailmalta mahdollisimman edullisesti, Matias Kukkonen toteaa. ritavaraan, mutta tällaisia tuotteita on vähän. Toinen hyvä tuotekoko ovat painavahkot tavarat, joiden tuominen kotiovelle on kätevää monelle asiakkaalle. Keskikokoisissa tavaroissa kannattavuutta syövät postimaksut, jotka ovat Suomessa Euroopan korkeimpia. Polttoaineiden kallistuminen nostaa aina kuljetuskustannuksia. Ajatus verkkokaupasta alkoi elää pari-kolme vuotta sitten kolmen urheilua harrastavan nuoren miehen päässä, mutta asia realisoitui vasta vuonna 2009, jolloin Kukkonen hankki itselleen Jymir Oy:n kaikki osakkeet. Kukkosella itsellään on myös urheilutaustaa oma ennätys sadalla metrillä on 10,71 ja paras sijoitus 7. sija vuoden 2006 Kalevan kisoissa. Liiketalouteen liittyvät opintonsa kolmekymppinen Kukkonen suoritti aikoinaan Jyväskylän ammattikorkeakoulussa JAMK:ssa. Kukkosella on tarkoitus kehittää muitakin bisneksiä, jos verkkokauppa alkaa toimia kannattavasti. Hänen mukaansa verkkokaupan toimivuuteen ei sisälly suuria tietoturvariskejä, sillä esimerkiksi rahojen siirtoon liittyvät riskit ovat pankilla. Alihankkijoihinkin liittyvä riski on pieni, sillä bisneksen jatkuvuus lunastetaan vain luottamuksen säilymisellä. Hänen mukaansa verkkokaupassa pääsee sitä helpommalla, mitä suppeampi kauppiaan tuotevalikoima on ja mitä enemmän hän kykenee erikoistumaan. Aloittavan verkkokauppiaan kannattaakin sulkea silmänsä hyviltäkin ideoilta, jotka vievät energiaa kaikkein tärkeimmiltä asioilta. Vuoden 2010 liikevaihtotavoite on 0,5 miljoonaa euroa, hän sanoo. Vapaus valita Valtiovallan ja kunnalli- sen sektorin it-päättäjät ovat ymmärtäneet, että sitoutuminen yhden toimittajan tuotteisiin ja ratkaisumalleihin aiheuttaa suunnattomia turhia kustannuksia, Jaakko Lehtinen kirjoittaa. Julkishallinnon sitoutuminen yhden toimittajan ohjelmistotuotteisiin on kallista, jonka lisäksi menettely vaikeuttaa tiedon saantia ja kulkua, koska ratkaisut ja tuotteet ovat olleet usein ei-standardinmukaisia ja suljettuja, eivätkä siksi vaihtokelpoisia. Nyt on kuitenkin ymmärretty, että yksipuolisesti omien intressien mukaiset valinnat ovat johtaneet kestämättömiin tilanteisiin muualla. Ja on ymmärretty, että esim. valtiovallan päätökset heijastuvat muiden pakkoratkaisuiksi yhteydenpidon ja tiedon saatavuuden vuoksi. Pakkoratkaisuiksi siinä mielessä, että tarpeet olisivat muilla kuitenkin vallan erilaiset kuin ylimpänä valintojaan tekevällä valtiovallalla. Muiden on silti pakko myötäillä sen tekemiä ratkaisuja atk/it/ict:n osalta, mikäli haluavat asioida julkisen hallinnon kanssa; siis Kelan, verottajan, tullin, terveyden- ja/ tai sosiaalialan, poliisin, ynnä monien muiden. Järjestöt lykkäsivät it-hankkeitaan Jaakko Lehtinen on Varsinais-Suomen tietojenkäsittely-yhdistys ry:n (VSTKY) seminaariprojektin vetäjä ja toimii Mireabilis oy:n koulutussuunnittelijana. Mireabilis Oy kouluttaa kuntien yms. henkilöstöjä tietokoneiden ja niiden ohjelmistojen käytön tehostamiseksi Uusi oikea suunta Yrittäjillä ei siis juurikaan ole ollut todellisia valinnan mahdollisuuksia. Ei, vaikka heille olisi sopinut jokin muu atk-ratkaisu paljon paremmin. Jokin kevyempi, helpompi, halvempi, yhteentoimivampi tai muun kriteerin mukainen ratkaisu tai atk-ohjelma. Mutta nyt, kun kuuntelee ja seuraa sekä valtionhallinnon että kunnallisliiton ja muiden vaikuttavien tahojen esityksiä, niin hyvinkin selkeästi on havaittavissa pyrkimys eroon epästandardeista tuotteista ja yhteen toimittajaan sitoutumisesta. Standardien ja muuten yhteentoimivien ratkaisujen ja ohjelmien merkitystä ja tärkeyttä painotetaan voimakkaasti. Avoimuus on käynyt koko yhteiskunnan läpi niin päätöksenteossa kuin ICT:ssä. Suunta on selkeä. Standardien käyttö tuo valinnanvapauden Yhteentoimivat ja/tai standardinmukaiset ohjelmat suovat myös yrittäjälle mahdollisuuden valita käyttöönsä itselleen parhaiten sopivat ratkaisut. Ei tarvitse maksaa turhista ominaisuuksista vain sen vuoksi, että joku muu niitä käyttää tai on hankkinut, vaikka ei käyttäisikään. Eikä yrittäjän tarvitse enää vaihtaa aina uuteen versioon vain ohjelman tuottajan myyntikikan vuoksi. Riittää kun ohjelmat noudattavat standardeja tai ovat muulla tavoin yhteen toimivia. Standardien käyttö tuo valinnanvapauden. Tällaisia ohjelmia on niin maksullisia kuin jopa maksuttomia ja silti täysin ammattikäyttöön sopivia. Eri alojen järjestöt ovat joutuneet lykkäämään it-hankkeitaan taloudellisen tilanteen vuoksi. Järjestöt toivovatkin toimittajilta joustavia rahoitusvaihtoehtoja hankkeiden käynnistämiseksi. Järjestöjen ja yhdistysten saamat avustukset ovat jonkin verran laskeneet. Tämä on pakottanut järjestöt miettimään oman rahoituksen osuutta ja sen nostamista erilaisia investointihankkeita suunniteltaessa, kertoo Kehätieto Oy:n toimitusjohtaja Jari Sauvonsaari. Kehätieto teki maaliskuussa aiheesta tutkimuksen. Muun muassa Raha-automaattiyhdistyksen myöntämä tuki sosiaali- ja terveysalan järjestöille on pienentynyt kahden vuoden aikana lähes 11 prosenttia. Tutkimus paljastaa, että järjestöt ja yhdistykset harkitsevatkin uusia hankkeita ja investointeja entistä tarkemmin. Joissain tilanteissa uudet investoinnit ovat viivästyneet tai peruuntuneet kokonaan. Yleinen varovaisuus ja taloudellinen tilanne aiheuttavat selvästi myös paineita hankerahoituksen muuttamiseksi riskittömämpään suuntaan. Rahoitukseen toivotaan joustavia ratkaisuja, joiden avulla investoinnin kustannuksia voidaan tasata pidemmälle aikavälille, Sauvonsaari selvittää. Noin 43 prosenttia tutkimuksen vastaajista toivoi mahdollisuutta rahoittaa it-hanke kuukausiveloituksena. Kertamaksua toivoi 40 prosenttia vastaajista. Tietoturvauhkia ja verkkohyökkäyksiä vastaan Tietoturvayhtiö Stonesoftin mukaan pilvipalveluiden suurin haaste on virtuaalinen tietoturva. Siihen löytyy kuitenkin monta eri ratkaisua, yhtiö tiedottaa. Se on listannut viisi tapaa, joilla yritykset voivat suojautua pilvestä tulevia tietoturvauhkia ja verkkohyökkäyksiä vastaan, sekä samalla parantaa IT-strategiaansa. FUTUREIMAGEBANK Kertakirjautuminen Pilviympäristöissä toimiessaan käyttäjän tulee kirjautua useisiin eri sovelluksiin ja palveluihin. Tässä piilee kuitenkin vaara, että yritys joutuu luovuttamaan käyttäjä- ja tunnistamistiedon hallinnan usealle eri pilvipalvelutarjoajalle. Samalla se menettää mahdollisuuden hallinnoida tunnistautumista riittävän hyvin käyttäjätasolla. Minimoidakseen tämän riskin yritysten tulisi ottaa käyttöön single sign-on eli kertakirjautumismenetelmä, jonka avulla käyttäjä voi kirjautua useisiin eri sovelluksiin ja palveluihin (myös yritysverkon ulkopuolella, julkisessa pilvessä sijaitseviin) samoilla tunnuksilla. Häiriötön yhteys Yhteys pilveen pitäisi olla aina varmistettu, myös ylläpitotoimenpiteiden aikana. Yritysten tulisi valita tähän tarkoitukseen teknologiaratkaisuja, joissa yhden laitteen tai yhteyspalvelutarjoajan häiriö ei vaaranna koko järjestelmän toimivuutta. Esimerkkinä tästä on usean yhtäaikaisen Internet-yhteyden käyttö kahden tai useamman operaattorin kautta. Näin saavutetaan toimivin, helpoimmin hallittava ja kustannustehokkain kokonaisuus. Monitasoinen tarkistus Pilviteknologian yleistyminen ja yhä monimutkaisemmat uhat ovat luoneet tarpeen monitasoiselle tietoturvalle, joka sisältää sekä verkon ulkoreunan suojauksen ja tunkeutumiseneston että sisäverkon suojan. Ensimmäisen sukupolven palomuurien sijaan Stonesoft suosittelee käytettäväksi virtuaalisia seuraavan sukupolven palomuurilaitteita, kuten StoneGate Virtual NextGen Firewall, joka on yhdistelmä palomuuri- ja tunkeutumisenestoteknologiaa sekä älykästä verkkoliikenteen analysointia. Keskitetty hallinta Käyttäjien tekemät inhimilliset virheet ovat edelleen suurin tietoturvauhka. Kun organisaatio ottaa käyttöön uusia keinoja virtuaaliverkkojen suojaukseen, inhimillisten riskien mahdollisuus kasvaa. Usein laitehallinta, monitorointi ja asetusten muutokset tehdään jokaisen tuotteen omasta hallintaohjelmasta, jolloin kokonaistilanteen hallinta on haastavaa ja muutosten koordinointi puutteellista. Tämän vuoksi Stonesoft suosittelee käytettäväksi yhtä hallintakonsolia kaikkien laitteiden hallintaan, olivatpa ne fyysisiä, virtuaalisia tai muiden laitevalmistajien toimittamia. Suojattu virtuaalityöpöytä Virtuaaliset työpöydät ovat yhtä haavoittuvia kuin fyysisetkin; asianmukainen suojaus edellyttää niiden eristämistä muista verkkosegmenteistä. IPS- eli tunkeutumisen havainnointi- ja estoratkaisujen avulla voidaan suojata virtuaalisten työpöytien yhteydet yrityksen palveluihin ja Internetiin, ja siten torjua niihin kohdistuvat sisäiset ja ulkoiset uhat. Moni hyödyntää harva ymmärtää Suurin osa tämän päivän yrityksistä hyödyntää virtuaaliteknologiaa, mutta harva ymmärtää, mitä tietoturvan saralla tulisi ottaa huomioon muutoksen myötä. Fyysisiin ympäristöihin luodut tietoturvaratkaisut eivät suojaa virtuaaliympäristöjä riittävällä tasolla, jolloin verkkoon voi kohdistua odottamattomia uhkia. Pilvipalveluita käyttäville yrityksille tämä voi muodostua yllättäväksi haasteeksi. Lisätietoja www. stonesoft.com.

13 13 Tietotekniikka Neljälle tunnustusta tietoyhteiskuntatyöstä Tämän vuoden tietoyhteiskuntatekotunnustuksen ovat saaneet Maija Viherä, Liisa Kirves, Kirsi Salminen ja Kimmo Bergius. Maija Viherä ja Liisa Kirves vetävät Tietotekniikan liiton Tietotaitotalkoot-hanketta. Hankkeen tavoitteena on parantaa kansalaisten tietoteknisiä viestintävalmiuksia. Tietotaitotalkoita voivat tilata järjestöt ja yhdistykset. Kirsi Salminen on Helsingin kaupunginkirjaston toiminnan suunnittelija. Hän on järjestänyt sähköisen Suomalainen ohjelmistoyritys käynnistää mittavan rekrytointihankkeen Ohjelmistoalan palveluyritys asioinnin koulutusta kirjastossa, toiminut e-laskujen edistämiskampanjassa ja ideoinut Kohtaamispaikan Läppärikerhon. Kohtaamispaikan läppäriluokka opastaa lähikirjastojen asiakkaita uusien palvelujen käyttäjiksi. Kimmo Bergius on ollut aktiivisimpia toimijoita Viestintäviraston Tietoturvakummipalvelussa. Kummipankin kautta peruskoulut ja niiden vanhempainyhdistykset voivat hakea asiantuntijan kertomaan turvallisesta netinkäytöstä kouluihin. Sininen Meteoriitti aloittaa rekrytointikampanjan 50 uuden osaajan löytämiseksi. Yritys perustaa uuden 100 työntekijän kasvuyksikön, joka vastaa vauhdikkaasti kasvavaan Microsoft-teknologioiden, erityisesti SharePoint 2010:n, kysyntään. Tavoitteena on kasvattaa yrityksen työntekijämäärä vuodessa nykyisestä 75 hengestä 125 henkeen. Uusien teknologioiden nopeasti kasvanut kysyntä SINI PENNANEN vie Sinisen Meteoriitin mielestä positiivista viestiä suomalaiselle ohjelmistoalalle. Olemme luoneet 75 uutta työpaikkaa kahdeksassa vuodessa. Nyt otamme ison harppauksen eteenpäin, ja kasvatamme joukkoamme yli puolella seuraavan vuoden aikana. Esimerkkimme kertoo, että vahva kasvu on näinäkin aikoina mahdollista ja että töitä riittää tulevaisuudessa, kun asiakkaiden kiinnostus tuottavuutta parantaviin sähköisiin liiketoimintaratkaisuihin on kasvussa, sanoo Sinisen Meteoriitin hallituksen puheenjohtaja Aki Antman. Helsinkiläisen Sinisen Meteoriitin työllistämisurakka on herättänyt huomiota myös kaupungin johdossa. Rekrytointihanke on hyvä esimerkki rohkeasta kasvuyrittämisestä, jolla on merkittävä työllistävä vaikutus vaikeina taloudellisina aikoina, sanoo Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen. Aki Antman Verkkolaskutus tulee haluttiin tai ei Vastaiskuja verkkorosvojen täsmähyökkäyksiin Ohjelmistoyhtiö Basware Oyj:n tuoreen tutkimuksen mukaan verkkolaskutus on edennyt yrityksissä kovaa vauhtia. tattomat. Keskisuuri suomalaisyritys voi saavuttaa pelkästään verkkolaskujen käsittelykustannusten osalta satojen tuhansien eurojen säästöt vuodessa paperisiin laskuihin verrattuna, sanoo Jukka Virkkunen. Verkkolaskutuksen avulla on mahdollista saada aikaan suuria säästöjä, myöntää myös ympäristöekonomi Hietamäki. Lotta Tammelin, teksti Suomalaisista taloushallinnon ammattilaisista lähes kaksi kolmesta (63 %) oli sitä mieltä, että verkkolaskutuksen läpimurto on tapahtunut. Kehityshankkeista verkkolaskutuksen edistäminen nostettiin talousyksiköissä selväksi ykköshankkeeksi. Verkkolaskutuksen suurimmaksi haasteeksi nousi osapuolten heikot valmiudet lähettää tai vastaanottaa verkkolaskuja. Runsaat 62 prosenttia vastaajista haluaa lähettää verkkolas- kuja yhä useammalle, kun vastaava luku oli kesäkuussa 2009 alle 48 prosenttia. Noin kolmasosa suomalaisyrityksistä ei vastaanota verkkolaskuja lainkaan, kolmasosa vastaanottaa alle 20 pro- senttia ja kolmasosa yli 20 prosenttia ostolaskuistaan verkkolaskuina. Ei pakkokeinoja Pk-yritysten tarpeita ajatellen Suomalaisissa yrityksissä, myös pk-yrityksissä, halutaan hyödyntää verkkolaskuja yhä enemmän, ja halukkuus on lisääntynyt erittäin nopeasti viimeisen vuoden aikana. Monet suuret yritykset ja organisaatiot ovat viime kuukausien aikana siirtyneet vastaanottamaan vain verkkolaskuja. Tämä on kannustanut tuhansia yrityksiä siirtymään verkkolaskutukseen. Samalla on kehitetty jatkuvasti myös pk-yrityksille soveltuvia verkkolaskupalveluja laskujen lähettämiseen ja vastaanottamiseen, kertoo johtaja Jukka Virkkunen Baswarelta. Suomen Yrittäjien ympäristöekonomi Johanna Hietamäki on iloinen, että myös pk-yritysten tarpeet on otettu huomioon verkkolaskutuksessa. On myönteistä, että verkkolaskupalveluita kehitetään myös pk-yritysten tarpeita ajatellen. Osassa palveluista korkeat kiin- futur teät kustannukset (avaus- ja kuukausimaksut) tulevat yritykselle kalliiksi, kun lähetettäviä ja vastaanotettavia verkkolaskuja on vähän. Näiden rinnalla on oltava ehdottomasti hinnoittelultaan pienelle laskumäärälle sopivia vaihtoehtoja, Hietamäki kertoo. Säätömahdollisuus Niiden yritysten määrä on kasvanut, jotka vastaanottavat ja lähettävät yli 60 prosenttia laskuistaan verkkolaskuina. Verkkolaskuja lainkaan käyttävien yritysten määrä on samanaikaisesti vähentynyt. e ima g ebank Yli ostolaskua vuodessa vastaanottavista keskisuurista yrityksistä 92 prosenttia hyödyntää verkkolaskuja. Uskon, että lähiaikoina tuo luku lähenee sataa prosenttia, sillä verkkolaskun hyödyt ovat paperilaskuihin verrattuna kiis- Lähes joka toinen (49 %) taloushallinnon ammattilainen nosti sopimusneuvottelut parhaaksi keinoksi lisätä saapuvien verkkolaskujen määrää. Myös pankkien toivotaan olevan nykyistä aktiivisempia verkkolaskutuksen osalta (36 %). Noin 36 prosenttia vastaajista piti pakottamista hyvänä keinona lisätä saapuvien verkkolaskujen määrää. Tällöin ostaja ilmoittaa toimittajalle, ettei vastaanota enää paperilaskuja, vaan kaikkien laskujen tulee olla verkkolaskuja. Operaattorin aktivointipalveluun uskoi 26 prosenttia vastaajista. Verkkolaskutuksen käyttöönoton tulisi perustua verkkolaskutuksen kannattavuuteen yritykselle, ei pakottamiseen. Pienelle yritykselle verkkolaskutuksesta voi tulla pakottamisen kautta kallista ja hankalaa, vaikka verkkolaskutuksen on tarkoitus tuottaa yritykselle hyötyjä, Johanna Hietamäki kuitenkin painottaa. Pienille yrityksille sopivia ratkaisuja verkkolaskutukseen on kuitenkin tarpeen kehittää edelleen. Erityisesti verkkolaskupalveluiden yhteensopivuudessa eri asiakkaiden järjestelmien kanssa on kehittämisen varaa. Monelle verkkolaskupalvelun käyttöön ottavalle pk-yritykselle selkeät käyttöohjeet ja hyvät tukipalvelut ovat erittäin tärkeitä. Näiden suhteen eri markkinoilla olevien verkkolaskupalveluiden vertailu on vaikeaa, hän jatkaa. Kiusantekoa vai huoletonta? Verkkorikolliset keskittyvät neljään it-järjestelmien heikkouteen. Symantec tuo uusia tietoturvaratkaisuja yrityksille ja muille organisaatioille täsmähyökkäysten torjumiseen. Peli on muuttunut täysin, kun puhutaan verkkohyökkäysten torjumisesta ja tietopääoman varkauksien estämisestä. Pelkkä virustorjunta ei todellakaan enää riitä, kertoo Stefan Zilliacus, Symantec Finlandin toimitusjohtaja. Luottamuksellisiin tietoihin kohdistuvien uhkien jatkuvasti kasvaessa joutuvat it-toiminnoista vastaavat henkilöt ottamaan yhä useampia organisaation sisäisiä ja ulkoisia vaaratekijöitä huomioon. Nykyaikaiset hyökkäykset ovat kehittyneitä, järjestelmällisiä ja vaikeasti havaittavia. Ohjelmistoyhtiö Symantecin seurannassa on huomattu, että verkkorikolliset hyödyntävät hyökkäyksissään neljää it-järjestelmien pehmeää kohtaa: puutteellisesti ylläpidettyjä it-toimintaperiaatteita, huonosti suojattua tietoa, vajavaisesti hallinnoituja järjestelmiä sekä riittämättömästi suojattua it-infrastruktuuria. Näihin kipupisteisiin Symantec on kehittänyt neljä uutta ohjelmistoa. Yrittäjien kommentteja verkkolaskutuksesta yrittajat.fi-sivustolla. Verkkolaskutus, Verotili ja Katso-tunnisteet ovat kiusantekoa. Parempi kuin internettiä ei olisi keksittykään. Anonymous, En ikinä, ikinä ja ikinä lähetä tai ota vastaan verkkolaskuja! Missä lakipykälässä sanotaan ja pakotetaan yrittäjä ottamaan tietokone tai saatikka nettiyhteys. EI MISSÄÄN! Pakotettu!, Itse mielelläni lähetän ja varsinkin vastaan- otan niin firman kuin henkilökohtaisetkin laskut verkkolaskuina. Firman laskut siirtyvät sellaisenaan suoraan kirjanpitoon. Siihen, miksi tämä ei yleisty, on syynä pankkien omaksuma Finvoice-muoto. Sillä ei yksinkertaisesti saa aina kaikkea laskussa tarvittua tietoa välitettyä yksiselitteisesti. Pitäisi ainakin olla mahdollisuus lähettää liitteenä PDF tai muu liite. Järjestelmästä toiseen muutetussa laskuissa vähätkin tiedot vielä vähenee. En ymmärrä kuinka pieniä pakotetaan tähän systeemiin (minäkin olen pienyrittäjä, mutta olen itse tähän halunnut) koska ei kaikki pankit ja vakuutusyhtiötkään omaa valmiuksia toimia tässä ympäristössä. Maailman ensimmäinen Plug and Print -lasertulostin Sorvari, Anoppi kommentoi vuosia sitten: En oo pan- naania syöny, enkä syö. Aika moni mahdollisuus jää käyttämättä, kun EI-sanalla lähdetään liikkeelle. HP on esitellyt tulstomisssaan uuden Plug and Print -teknologian, jonka avulla käyttäjä pääsee ilman CD-asennusta aloittamaan tulostamisen alle kahdessa minuutissa kytkemällä netbookinsa, kannettavansa tai pöytätietokoneensa USB-kaapelilla tulostimeen. Asiakkaamme vaativat tulostamiselta vaivattomuutta, ja me tarjoamme sitä heille. CD-ROM-asennuksia tai ajurien lataamista ei enää tarvitse tehdä, HP:n Ron Coughlin sanoo. Yrittäjä, Verkkolasku mielestäni ihan oikea suunta, mutta pakottamisella pilataan hyväkin asia. Ei voida olettaa, että kaikki pk-yrittäjät pystyisivät siirtymään verkkolaskutukseen näin nopealla aikataululla. Uskon kyllä, että kymmenen vuoden kuluttua, jos tämä tahti yhteiskunnassamme jatkuu tuskin kukaan enää edes muistaa näitä kultaisia aikoja, jolloin laskut olivat paperia ja ne lähetettiin postissa. Jaa mikäs se posti oli? Taloix oy, Haluatko hankkia HALVEMMALLA? yli tuotteen valikoimasta Tokmannin yrityskortilla ETUJA ILMAN KULUJA mm. alennusta edullisista normaalihinnoista koontilaskutus veloituksettomat rinnakkaiskortit...ja paljon muuta 92 unut Olen kiinnosti Tokmann yrityskortista TÄYTÄ YRIT Y HAKEMUS IN SKORTTIT ERNE ni-konserni.fi TISSÄ /tukkumyynti tai leikkaa tästä ja palauta yh Nimi Yrityksen nimi Tehtävänimike Puh nro Sähköposti Y-tunnus Tiedustelut: arkisin klo 8-16 numerosta I RTT YSKO YRIT teydenottolomak e nin myymälään Tokmanni-konser

14 14 Yksityiset ambulanssit pysähtyivät Yli 400 yksityistä ambulanssia pysähtyi huhtikuun 21. päivänä vastalauseeksi hallituksen suunnitelmille heikentää olennaisesti alan yrittäjien toimintamahdollisuuksiaan. Suomen Sairaankuljetusliitto ry:n operaatio on samalla vastalause hallituksen linjauksiin uudessa terveydenhuoltolaissa, jossa nykyiset toimijat asetetaan keskenään eriarvoiseen asemaan ensihoito- ja sairaankuljetuspalveluiden tuottajina. Koskee kipeimmin pieniä kuntia Terveydenhuoltolakiehdotuksen mukaan ensihoitopalvelun kustannukset nousevat tulevaisuudessa siten, että palveluja karsitaan sieltä, missä suorittei- ta tulee niukasti. Se koskettaisi kipeimmin alle asukkaan kuntia ja isojen kaupunkien reuna-alueita, joissa kokonaistehtävien määrä jää vähäiseksi. Isoilla väestövastuualueilla, joilla on vahva keskustaajama, voidaan reuna-alueiden palvelut näivettää samalla, kun keskustan palvelut tehostuvat. Vastuualueen palvelut keskittyvät tiheimmin asuttuun taajamaan ja n asukkaan kylät tai kaupunginosat jäävät herkästi ilman ambulanssia, Suomen Sairaankuljetusliitto liiton puheenjohtaja Teuvo Kontio sanoo. Liiton toiminnanjohtaja Mikael Söderlundin uskoo, että jos ehdotettu lakimuutos menee eduskunnassa läpi, sen voimaantullessa tuhannen asukkaan kunnissa ja taajamien reuna-alueilla palveluita ei enää ole saatavilla. Suomen Sairaankuljetusliitto ry edustaa noin 160 yksityistä ensihoito- ja sairaankuljetusyritystä, jotka toimivat pääosin maaseutukunnissa ja harvaan asutuilla alueilla, joilla ne tavallisesti ovat alansa ainoita palveluntuottajia. Suuremmilla paikkakunnilla yksityiset toimivat muiden palveluntuottajien kuten pelastuslaitosten rinnalla. Yksityiset hoitavat noin potilaskuljetusta vuodessa. Henkilöstörahastot mahdollisiksi entistä pienempiin yrityksiin Henkilöstörahastot halutaan nostaa koko henkilöstön palkitsemisen vaihtoehdoksi niissäkin yrityksissä, joissa rahastoja ei tällä hetkellä ole. Hallitus esittääkin, että henkilöstörahastolakia uudistetaan. Henkilöstörahastolakia muutettaisiin niin, että rahastoon voisi voittopalkkioiden lisäksi siirtää myös tulospalkkiota, työntekijä voisi nostaa omaa rahasto-osuuttaan ilman viiden vuoden odotusaikaa ja lain soveltamisen alaraja laskisi 30 työntekijän yrityksestä kymmenen työntekijän yritykseen. Ehdotus lisää pienten yritysten mahdollisuuksia palkita henkilöstöä. Samoin mahdollisuus siirtää tulospalkkioita voittopalkkioiden rinnalla henkilöstörahastoon lisää rahastojen houkuttelevuutta, Suomen Yrittäjien työmarkkina-asioiden päällikkö Outi Tähtinen sanoo. Euroopan pk-yritysviikkoa vietetään teemalla Tukea menestykseen. Viikko tarjoaa yhteisen sateenvarjon monen tyyppiselle yrittäjyyttä edistävälle kampanjatoiminnalle. Kampanjan kotisivuille http: //ec.europa.eu/sme-week on koottu tapahtumia, ja sinne voi tapahtumia ilmoittaa. Henkilöstörahastot muuttunevat varteenotettavaksi henkilöstön palkitsemiskeinoksi myös pienemmissä yrityksissä, Tähtinen arvioi. Yritysten palkkiojärjestelmät perustuvat nykyisin kuitenkin suurimmalta osin muihin kriteereihin kuin voittoon. TEM:n työryhmän mukaan tätä on pidetty yhtenä keskeisenä syynä sille, ettei rahastoja perusteta ja että olemassa olevia saatetaan lakkauttaa. Henkilöstörahastojen tarkoituksena on palkita koko henkilöstöä tavoitteiden saavuttamisesta sekä parantaa yrityksen tai viraston tuottavuutta ja kilpailukykyä. Henkilöstörahaston perustaminen on vapaaehtoista ja edellyttää työnantajan ja henkilöstön yhteisymmärrystä asiasta. Henkilöstö päättää rahaston perustamisesta ja työnantaja palkkiojärjestelmästä. Suomessa oli 2008 lopulla 57 henkilöstörahastoa. Silmälasit optikolta, ei netistä. 85 prosenttia silmälasinkäyttäjistä ostaa lasinsa kotimaisista optikkoliikkeistä, paljastaa Optisen Alan Tiedotuskeskuksen Taloustutkimus Oy:llä teettämä tutkimus. Vain yksi prosentti vastaajista on ostanut silmälasinsa nettikaupasta. Harri Auramo, teksti ja kuva Pirkkalaiskirjailijoiden puheenjohtaja Katariina Romppainen on pohdiskellut puheenaihetta siltä kannalta, onko sähkökirjan eli e-kirjan tuleminen joillekin uhka, vai olisiko se peräti mahdollisuus kirjallisuudelle. Huolta ei kannata vielä minkään osapuolen kantaa. Suomessa eletään odotuksen aikaa, kun sähkökirjamarkkinat ovat vasta heräilemässä. Kustantamoissa ollaan silti jo lähtökuopissa, kun kiinnostus viriää. Läpimurtoa veikataan jo tälle vuodelle. Markkinoiden avautumista hidastaa se, että suomenkielistä sisältöä ei ole juurikaan tarjolla, ei ainakaan kaunokirjallisia teoksia. Netistä puuttuu toistaiseksi myös kauppapaikka, mistä suomenkielisiä e-kirjoja voisi ostaa. Erillisiä lukulaitteitakaan ei vielä ole myynnissä suomenkieliselle kirjallisuudelle, Katariina Romppainen kertoo ja lisää, että ilmeisesti jo ensi syksynä tilanne on muuttumassa. Akaan Toijalassa asuva Katariina Romppainen on toiminut kirjailijayrittäjänä vuodesta Paitsi Sähkökirja houkuttelee todennäköisesti eri ihmisiä kuin vanhat kirjat. Katariina Romppainen kirjailijana hän työskentelee myös toimittajana ja sanataidekouluttajana. Hän on ansioitunut erityisesti lastenromaanien kirjoittajana. Syksyllä ilmestyy ensimmäinen aikuisille suunnattu romaani. Sähkökirja tarvitsee sähköisen lukulaitteen, joka maksaa parisataa euroa ja on siis suhteellisen kallis siihen nähden, että sillä on vain yksi käyttötarkoitus. Lukulaitteen tekniikka kehittyy koko ajan, ja hinnat halpenevat ajan myötä. Sähkökirja on tavallisen kirjan kokoinen boksi. Toisaalta suuri osa maailman sähkökirjoista luetaan ja tullaan lukemaan omilta tietokoneilta. Katariina Romppainen tietää, että Yhdysvalloissa sähkökirjan suosio on kasvanut roimasti viime vuosina. Noin prosentti kaikesta myydystä kirjallisuudesta ja muutama prosentti kaunokirjallisuudesta myydään siellä e-kirjoina. Kasvun ennustetaan USA:ssa pysähtyvän noin viiteentoista prosenttiin. Jos ennuste pitää paikkansa, sähkökirja ei tule koskaan syrjäyttämään painettua isosiskoaan, Romppainen sanoo. Yrittäjä Kirjailijayrittäjä pohtii, onko sähkökirja mahdollisuus vai uhka Kirjamaailman keksintö sähkökirja jakaa mielipiteitä lukijoiden ja kirjailijoiden keskuudessa. Moni pelkää, että sähkökirja syrjäyttää perinteisen, kauniin kirjan. Kirjailijan ei kannata pelätä sähkökirjaa. Parhaassa tapauksessa se antaa uusia taloudellisia mahdollisuuksia ja vie eteenpäin kirjallisuuden ilosanomaa ja edistää lukuharrastusta, uskoo Katariina Romppainen. PA Photos / Lehtikuva Sähkökirjan suosio kasvaa maailmalla ja meille sen uskotaan tulevan tosissaan jo ensi syksynä. Sonyn lukulaite mukautuu kirjahyllyyn vanhojen niteiden sekaan, mutta se pitää sisällään valtavasti enemmän luettavaa. Perinteisen kirjan puolustus Katariina Romppainen oli kysynyt e- kirjasta mielipidettä eräiltä kollegoiltaan, joista moni oli vastannut suoralta kädeltä: mahdottomuus. Moni kirjailija on sitä mieltä, että ainoa oikea kirja on painettu kirja: kaunis esine, oikean kirjan sivuja voi hypistellä, plarata, oikea kirja tuoksuu, sen sivut kahisevat. Ja oi- keaa kirjaa voi lukea selällään sängyssä maaten. Painettu kirja ei tarvitse paljoa virtaa, eikä se mene jumiin. Oikea kirja henkii sivistystä kirjahyllystä. Kyllä minäkin kaikki nämä perustelut allekirjoitan, sanoo Katariina Romppainen, mutta ei kuitenkaan lue itseään samaan joukkoon kuin kuuluisin sähkökirjan vastustaja, Harry Potterin tekijä J.K. Rowling. Tämä on kieltänyt kirjojensa ilmestymisen sähköisesti. Käsin paperille kirjoittava Rowling haluaa kirjansakin painettavan paperille. Näistä puolustuspuheista voisi päätellä, että sähköinen kirja on jonkinlainen uhka painetulle kirjalle. Aivan kuin olisi kaksi koulukuntaa, kumpaa kannattaa. Takana on varmasti sellainen pelko, että jos e-kirja yleistyy, niin painettu kirja alkaa kadota. E-kirja tuo uusia lukijoita? Sähköisen kirjan kannattajat ovat listanneet suosikkinsa hyviä puolia: ei ole pölyttyviä kirjapinoja, kun kirjat odottavat lukulaitteen sisällä tai tietokoneella, kevyt ja näppärä lukulaite kulkee mukana helposti, ja pieneen kokoon mahtuu paljon tietoa. Tekstin kokoa on helppo suurentaa näytöltä. Sähkökirja houkuttelee todennäköisesti eri ihmisiä kuin vanhat kirjat ja sitä kautta voisi ajatella, että sähkökirja voi jopa laajentaa lukijakuntaa. E-kirja tavoittaa ehkä painettua kirjaa paremmin ne ihmiset, jotka viihtyvät mieluummin näytön ääressä kuin kirja kädessä. Sähkökirja voi edistää kirjallisuuden harrastamista. Itse pidän sähkökirjaa enemmän mahdollisuutena kuin uhkana, Romppainen valitsee puolensa. Mahdollisuuksia kirjailijayrittäjälle Kirjailijakin voi toivottaa sähkökirjan tervetulleeksi. Sähkökirja voi tuoda kirjailijalle uusia taloudellisia mahdollisuuksia, kunhan hän osaa yrittäjänä pitää huolta tekijänoikeuksistaan myös sähkökirjabisneksessä. Ennen vuotta 2000 julkaistujen kirjojen sähköoikeudet ovat kirjailijalla. Myöhempien osalta kirjailijan on syytä tarkistaa, mitä kustannussopimuksessa on sovittu. Jokainen sopimus on tärkeä lukea tarkkaan rivi riviltä. Pitää tietää, kenellä tekijänoikeudet ovat. Romppaisen mukaan kirjailijalle pitäisi sähkökirjasta maksaa suurempaa tekijänpalkkiota kuin painetusta kirjasta. Jääväthän sähkökirjan tuotannosta pois kalliit paino-, varastointi- ja jakelukustannukset. Toiselta puolen tekijänpalkkiota laskee se, että sähkökirjat maksavat selvästi vähemmän kuin painetut kirjat. Yksi kirjailijoiden uhkakuva on piratismi. Periaatteessa kuka tahansa voi skannata kirjoja internettiin. Ilman lupaa kirjan siirtäminen nettiin on rikos, josta joutuu vastaamaan tuomioistuimessa. Pienessä Suomessa tekijät jäänevät nopeasti kiinni. Mutta toisaalta, internet on maailmanlaajuinen. Eräs kollega löysi suomenkielisen kirjansa skannattuna kiinalaiselta sivustolta, joten kaikki on näköjään mahdollista, Katariina Romppainen päivittelee. Mikä on yrittäjän tärkein vakuutus? Uusi verkkopalvelumme kertoo yrittäjän tärkeimmät asiat osoitteessa Hyvää työtä.

15 lussa toimiva yrittäjä sanoo, et- tei minun tarvitse kasvaa, on sama kuin hän sanoisi, ettei ole yrittäjä. Elämä muuttuu, mielestäni hyvä yrittäjyys kulkee käsi kädessä kasvuhakuisuuden kanssa. Mallia Jenkeistä Idea Aaltoesistä syntyi, kun yksi yhteisön perustajista Kristo Ovaska vierailtuaan kuuluisassa MIT-yliopistossa Massachusettsissa mietti, että Kauppiksessa on ihan eri meininki kuin MIT:ssä yritysideoiden tukemisessa. Näimme, mitä siellä tehdään yliopistossa ja tuloksena syntyy hienoja firmoja. Kun taas Suomessa on melkein kirosana sanoa, että on yrittäjä ja haluaa perustaa firman, Ovaska kertoo. Haluamme tuoda roolimalleja esille, Suomessa on monia menestyviä yrittäjiä. Haluamme tehdä heistä rock-staroja. Kauppakorkeassa investointipankkiiri ja konsultti on ollut se superstara, haluamme tehdä myös kasvuyrittäjästä superstaran, Sørensen sanoo. Kipinänä yrittäjyyttä aktivoivan yhteisön perustamisessa oli myös kavereiden oma aikomus ryhtyä yrittäjiksi, mutta Aaltoyliopistossa tai silloisessa kauppiksessa ei ollut tukiverkostoja, jotka olisivat auttaneet oman intohimon toteuttamisessa. Ovaska päätti kavereineen kehitellä yrittäjyysverkoston yliopiston sisälle vuoden 2009 alussa ja Nuori yrittäjä Minusta tulee kasvuyrittäjä! Screw it, let s just do it. Riikka Kovala, teksti ja kuva Suomessa on pitkään ajateltu, että korkeakoulutus tappaa opiskelijoiden halun ryhtyä yrittäjäksi. Nyt Aalto Entrepreneurship societyn aktiivit aikovat kääntää yliopistoissa pesivän turvallista palkkatyötä suosivan kulttuurin päälaelleen. Synnytämme uutta kulttuuria, pöhinää, aktivointia ja ihmisten inspirointia keskustelupaneelien muodossa. Meillä on mm. talkoita, joissa tehdään viikonloppu töitä kokeneiden yrittäjien kanssa, Aaltoesin puheenjohtaja Jens Sørensen selvittää. Aaltoes-yhteisön toimintaan kuuluu myös Venture track -koulutussarja, jossa edetään liikeidean löytämisestä rahoituksen hankkimiseen ja valmennukseen. Yhteisön aikaansaannosta on niin ikään pre-seed yrityskiihdyttämö Otaniemessä. Syksyllä 2009 Aaltoesin innoittamana yrittäjäksi ryhtyneitä ja sitä suunnittelevia nuoria kävi Stanfordissa Piilaaksossa tutustumassa siihen, mitä maailmalla tapahtuu ja benchmarkkaamassa liikeideansa. Kokeneita yrittäjiä mukana Huhtikuun puolessa välissä Aaltoes Talk keräsi lähes 100 opiskelijaa kuulemaan Risto Siilasmaan, Marko Parkkisen, molemmat sarjayrittäjiä ja Hipui:n perustajan Joonas Hjeltin sekä toimittaja Jussi Rosendahlin ajatuksia kasvuyrittämisestä ja yrittämisestä. Kun kerroin perheelleni alkavani yrittäjäksi, äitini alkoi itkeä. Hetken päästä hän kysyi, mitä meni vikaan. Vaimoni sanoi, että vain kuolleen ruumiini yli. Mutta hän voi edelleen hyvin ja elää ja kukoistaa, Marko Parkkinen hauskuutti yleisöä. Siilasmaa vastasi kysymykseen yrittäjyyden ja kasvuyrittäjyyden eroista toteamalla ensin, että markkina on globaali markkina useimmille tuotteille ja palveluille. Jos tällöin vapaassa kilpai- Näimme, mitä Jenkeissä tehdään yliopistossa ja tuloksena syntyy hienoja firmoja. Kun taas Suomessa on melkein kirosana sanoa, että on yrittäjä ja haluaa perustaa firman. Kristo Ovaska Aaltoes on luonut ekosysteemin ja tukiverkoston, jossa on yhdessä samanhenkisiä innovatiivisia opiskelijoita, Kristo Ovaska (vas) ja Jens Sørensen kertovat. näin auttaa samalla muitakin ryhtymään yrittäjiksi. Suurin syy, miksi Suomessa ei ole tarpeeksi nuoria, nopeasti kasvavia, kunnianhimoisia yrityksiä on, että kaikki mitä täällä tehdään torppaavat innovatiivisuuden. Lähdimme tekemään tätä ihan ruohonjuuritasolta, Sørensen kertoo. Maailman muuttaminenkin lähtee yksilöstä ja palosta sekä intohimosta ihmisen sisällä. Kauppiksesta puuttuivat ns. bottom-up kerhot aiemmin, hän sanoo samalla katsellen tyytyväisenä juuri päättyneen keskustelutilaisuuden jälkeen juttelemaan jääneitä opiskelijoita; näyttää siltä, että keskustelu inspiroi kuulijoita. Missä start-up yrittäjien tukipalvelut? Ovaska näkee ongelmana suomalaisessa ajattelussa sen, ettei eroteta kolmea erityyppistä yrittäjäryhmää; on elinkeinonharjoittajia, kasvuyrittäjiä ja start-up yrityksiä. Tästä johtuen Ovaskan mielestä mentori- ja tukiverkostomme on suuntautunut palvelemaan lähinnä elinkeinonharjoittajia, eikä start-up yrittäjille ole mentori- ja tukipalveluja tai -verkostoja. Nykyinen systeemi ei palvele niitä, joiden tavoite on lähteä suoraan maailmalle. Niin kauan kuin yrittäjä nähdään parturina tai suutarina, osa porukkaa jää kokonaan pois yrittämisestä eikä Suomeen synny kasvuyrityksiä. Se lähtee ihmisistä, Ovaska pohtii. Ovaskan ja Sørensenin mielestä on tärkeää, että kasvuyritystä perustavalla on kokenei- ta yrittäjiä lähellä, joiden kans- sa voi rakentaa bisnescasensa. Kokeneiden yrittäjien osaaminen on tärkeämpää kuin julkisen rahoituksen saaminen yritystoiminnan käynnistämisessä, Ovaska sanoo ja lisää, että sillä ei ole väliä onko kyseinen yrittäjä joskus epäonnistunut liiketoiminnoissaan. Uusi puheenjohtaja on perustamassa kesällä yliopisto- jen brändaykseen keskittyvää yritystä ja Ovaskalla on suunnitelmissa hypätä johonkin Aaltoesin piirissä perustettuun yritykseen tai perustaa oma, nyt kun Aaltoes on saatu hyvälle kasvu-uralle. Yhteisön kuvioissa ovat mukana mm. TEMin kasvavien, nuorten yritysten kehittämisohjelma Vigo, ja Tekesin Tutkimuksesta liiketoimintaa -rahoitusohjelma. Turun yliopistoon on perustettu samalla johtoajatuksella toimiva opiskelijavetoinen yhteisö yrittäjähenkisille ihmisille ja nuorille yrittäjille. Sen nimi on BoostTurku. Katso video! yrittajat.fi haastatteli Jens Sørensenia, videohaastattelu löytyy yrittajat.fistä. TÄYTTÄ ASIAA Irina Siltanen Mikä meitä liikuttaa? Yrittäjänä toimiessa huomaa paljon mielenkiintoisia asioita, joita ei välttämättä tullut ajatelleeksi toisen palveluksessa ollessaan. Suurena haasteena tuntuu nykyään olevan, että mikään ei liikuta ketään. Tällä tarkoitan, että vain katastrofiuutiset ja kamalat tapahtumat saavat ihmiset liikkeelle. Olen miettinyt asiaa paljon, sillä yrittäjänä on yksinkertaisesti löydettävä keinot, millä asiakkaat saadaan kiinnostumaan tuotteesta tai/ja palvelusta. Olen sen ajan kasvatteja, että ymmärrän ihmisten tarpeiden tunnistamisen tärkeyden. Siitä syntyy ostamisen tarve. Elämä yrittäjänä on kuitenkin osoittanut, että nykymaailman menoa on haasteellista ymmärtää, eikä edes tarveajattelu aina toimi. Olen kokeillut vaikka mitä saadakseni asiakkaan huomion ja miettinyt pääni puhki, millä ihmeellä tavoitamme nykypäivän ihmiset eri ikäluokissa: sähköposti ei toimi, kukaan ei ennätä sitä lukemaan, jos yleensä sähköposti menee läpi spam-filttereistä, perinteinen postikin jää helposti avaamatta ja soittopyyntöihin ei vastata. Saati, että olisi jotenkin outoa ilmoittautua tapahtumaan ja jäädä pois ilmoittamatta. Olen oppinut paljon myös verkostoitumisesta ja sosiaalisesta mediasta sekä siitä, miten niitä voi hyödyntää. Mutta aina ei sekään riitä. Ajastamme kilpailee moni ja oman ajan hallinnan haasteet ovat tuttuja myös meille yrittäjille. 15 Vaivaako meitä yleinen välinpitämättömyys ja informaatioähky? Elämmekö maailmassa, missä mikään ei tunnu enää miltään? Toisaalta kuulen monen yrittäjän miettivän samoja asioita: millä saadaan lisää asiakkaita ja myyntiä. Tässä toivoisin, että katsoisimme kaikki itseämme peiliin ja päättäisimme hallita omaa aikaamme paremmin. Sillä väitän myös, että on helppo yllättää asiakas vastaamalla puhelimeen ja sähköpostiin ja arvostamalla tämän markkinointitoimenpiteitä. Itseäni ainakin suuresti ilahdutti viesti asiakkaalta: Kiitos Irina, en voi ostaa sinulta nyt mitään, mutta ilahdutit päivääni. Antakaa tavallistenkin asioiden liikuttaa ja viedä yritystoimintaanne eteenpäin. Niissä on paljon potentiaalia. Ehkä jopa enemmän kuin uskommekaan. Yrittäjyyden ja välittämisen puolesta! Irina Siltanen Yrittäjä, Iwerna Invest Katse pohjoiseen osaamiseen Kaikki kaunis ei tule kehä kolmosen sisäpuolelta, rovaniemeläinen yrittäjä Jani Siivola vinkkaa eteläsuomalaisten yritysten suuntaan. AKTIIVI FOKUKSESSA Riikka Kovala, teksti Studio Artica/Petri Teppo, kuva Luovaa osaamista löytyy Napapiiriä myöten, ja rovaniemeläinen mainos- ja konsulttitoimisto Reddo Partnersin perustaja-toimitusjohtaja uskoo pohjoisen tekijöillä olevan vahvuuksia, kuten matkailun tuoma kansainvälisyys. Yrittäminen lähti käyntiin turhautumisesta ja sopivista kannuksista. Siivola työskenteli vuosina EU-rahoitteisten projektien parissa. Olin hieman kärsimätön EU-hankkeisiin liittyvän byro- kratian vuoksi ja kypsyttelin liikeideaa ystäväni graafikko Kalle Erkkilän kanssa. Totesimme, että meillä on laajalti kovatasoista osaamista. Samaan aikaan olin aktiivisesti mukana nuorkauppakamaritoiminnassa, jonka avulla yrittämisen liekki syttyi ja sain rohkeutta heittäytyä yrittäjäksi, Siivola jatkaa. Siivola on melko tuore yrittäjäjärjestön jäsen, mutta yrityskin on perustettu vasta vuonna Hän on Rovaniemen Yrittäjien jäsen ja yhteyshenkilö Rovaniemen Yrittäjien ja Rovaniemen Nuorkauppaka- marin välillä. Yhteistyössä toteutetaan paikallisesti yrittäjyyskysely alle 40-vuotiaille yrittäjille sekä yrittäjiksi aikoville. Haluja aktivoitua yrittäjien toiminnassa kuitenkin löytyy, 34-vuotias keksinnöistä ja tekniikasta innostuva yrittäjä sanoo. Mitä enemmän antaa, sitä enemmän saa Siivola tasapainottaa hektistä arkeaan valokuvauksen ja eränkäynnin parissa. Kesäinen lohensoutu on kerrassaan upea kokemus. Järjestötoiminnan mukanaan tuomat ystävät ja osaaminen ovat myös tärkeässä roolissa. Mitä enemmän toiminnalle antaa, sitä enemmän saakin. Toki ihana perhe on se kaiken a ja o. Yrittäjän perheeseen kuuluu puoliso Hanna, joka on myös aktiivinen nuorkauppakamarilainen sekä puolivuotias Minjatytär. Näemme sijoittumisen Rovaniemelle merkittävänä sekä kustannusrakenteen että matkailun kansainvälisyyden vuoksi. Jani Siivola Intohimona jouluinen sisällöntuotanto Reddo Partners tekee sekä perinteistä että web-grafiikkaa ja muun muassa yrityskuvaan ja brändäykseen liittyviä palveluita. Yritys konsultoi hanketyössä ja matkailusektorilla esimerkiksi markkinoinnissa, tuotekehityksessä, myynnissä ja hinnoittelussa. Suurin asiakkaamme on 580 miljoonan euron liikevaihdon SRV Yhtiöt Oyj ja pienin yksittäinen toiminimi, Siivola kertoo. Asiakkaita on ympäri Suomen. Intohimomme ovat erilaiset älypuhelinsovellukset, virtuaalimaailmakonseptit ja jouluun liittyvä sisällöntuotanto. Reddo Partnersin verkostoon kuuluu seitsemän henkilöä ja lisäksi yritys käyttää freelancereita tarpeen mukaan. Graafinen osaamisemme on huippuluokkaa, joten täytynee sanoa, että kuvitukset ja webgrafiikka ovat se terävin kärki. Yritys on vasta nuori, mutta Jani Siivolalla on yhtiökumppaniensa kanssa selkeät sävelet tulevasta. Haluan kasvattaa Reddon merkittäväksi toimijaksi Suomessa ja kansainvälisesti. Toimimme jo koko Suomen alueel- la, mutta kansainvälinen toiminta on vasta alussa. Näemme sijoittumisen Rovaniemelle merkittävänä tekijänä sekä kustannusrakenteen että matkailun kansainvälisyyden vuoksi. Lisäksi täällä tuetaan tehokkaasti luovien alojen toimintaa. Tehoja Napapiirin luovat tekijät aikovat hakea myös konsultoinnin puolelta, erityisesti matkailupuolelta. Yhteistyö sosiaalisen me- dian ja pelialan asiantuntijoiden kanssa tuottanee tuloksia lähitulevaisuudessa. Intohimomme ovat erilaiset älypuhelinsovellukset, virtuaalimaailmakonseptit ja jouluun liittyvä sisällöntuotanto, toimitusjohtaja Jani Siivola kertoo. Ihmisestä ja järjestöistä 1. Mikä sai sinut lähtemään mukaan a) Nuorkauppakamarin toimintaan ja b) Suomen Yrittäjien jäseneksi? a) Halusin kehittää omaa osaamistani ja löytää muita aktiivisia ihmisiä. b) Haluan olla osa suurta yrittäjien verkostoa sekä kouluttautua lisää. Myös tukipalvelut ovat tärkeässä roolissa, esim. lakipalvelut. 2. Mitä hyötyä saat järjestöissä vaikuttamisesta? Olen oppinut paljon yrittämisestä, ja esim. puhe- ja väittelykilpailut nuorkauppakamarissa ovat tuoneet esiintymisvarmuutta. Nuorkauppakamaritoiminnan avulla olen päässyt mm. tutustumaan moniin erilaisiin yrityksiin, osallistumaan lukuisiin erilaisiin projekteihin sekä tavannut satoja uusia ihmisiä ympäri Suomen ja maailman. Moni paikka olisi jäänyt käymättä ilman kamaritoimintaa. Kamaritoiminnan avulla olen päässyt myös mukaan Lapin Kauppakamarin koulutusvaliokuntaan, joka avaa hyvät vaikutuskanavat yhteiskuntatasolle. 3. Mieleenpainuvin tilanne, josta olet löytänyt itsesi JCI:läisen tai SY:läisen roolissa? Kaikista syvimmin on mieleen jäänyt tilanne, kun selvisin hengissä Suomen Nuorkauppakamarit ry:n kansallisen tason puhekilpailusta. Kyseessä oli meneminen erittäin syvälle omalle epämukavuusalueelle. Muistan tilanteen vieläkin kuin edellisen päivän, vuosi oli Motto Ei ole 5. Millainen on nappiin mennyt päiväsi? Asiakkaalta tuleva erinomainen palaute saa hymyn karehtimaan kasvoillani, pitkään. Pk-yritysten avoimet työpaikat Nyt voit ilmoittaa avoimet työpaikkasi jäsenetuhintaan yrittajat.fi:n ja Uranus.fi:n yhteisessä palvelussa. Ilmoitus tavoittaa erittäin hyvin työnhakijat, sillä se näkyy seuraavilla sivustoilla: yrittajat.fi uranus.fi maakuntalehtien ura-arena.fi *) ruotsinkielisten lehtien jobben.fi *) *) Ilmoitus näkyy mm. Kalevan, Keskipohjanmaan, Pohjalaisen, Ilkan, Keskisuomalaisen, Savon Sanomien, Karjalaisen sekä Itä- ja Länsi-Savon kotisivuilla kävijöille sekä ruotsinkielisistä lehdistä Hufvudstadsbladetin, Vasabladetin, Borgå-bladetin, Västra ja Östra Nylandin sekä Österbottens Tidning ja Syd-Österbotten -lehtien sivuilla kävijöille. Suomen Yrittäjien jäsenyritys saa ilmoituksen puoleen hintaan, 240 e (+ alv). llmoituksen normaali hinta on 480 euroa (+ alv). Ilmoittamalla tavoitat yli uranvaihtajaa useassa eri palvelussa ympäri Suomen!

16 16 Kansainvälisyys Eurooppaa edestakaisin Talousnousun paluuta odotellessa Los Angelesissa Interior Studio -sisustusyritystä pyörittävä Sanna Pöllänen ei presidentti Barack Obaman reformeista paljoa perusta. Hän uskoo, että Yhdysvaltojen taloudellinen tilanne heikkenee vielä, ennen kuin pohja uudelle nousulle on saavutettu. Miira Ojanen, teksti ja kuva Helsingissä syntyneen Sanna Pölläsen yrityksen toimitila sijaitsee historiallisen art deco -rakennuksessa Los Angelesissa. Omia sisustusprojektejaan tulkitsevan Pölläsen mukaan Yhdysvalloissa ei ole vieläkään sisäistetty ympäristöystävällistä ja tehokasta elämäntapaa. Ympäristöstä piittaamattomuus näkyy erityisesti sisustusasiakkaiden materiaalihankkeissa. Vaikeista taloudellisista vuosista huolimatta jenkkiläiset eivät ole muuttaneet tuhlaavaista elämäntyyliään. Asiakashaasteista huolimatta Sanna Pöllänen tekee työnsä pieteetillä ja pyrkii vaikuttamaan asiakkaiden sisustuspäätöksiin niin, että pohjasuunnitelmat toimivat pitkään ja pinnat eivät rapistu. Joskus yhden ainoan sisustusmateriaalipäätöksen tekeminen voi kestää puolivuotta. Valintani perustuvat aina materiaalin pitkäaikaiseen toimivuuteen sekä visuaalisesti että teknisesti. Sana ei kiedottuna vaahtokarkkiin, yhdistettynä jämäkkään ammattitaitoon ja perusteltuihin päätöksiin vakuuttaa palvelunostajan siitä, että hän on asiantuntevissa käsissä. Ammattitaito ei ole ale-tavaraa Meneillään olevat asiakasprojektit ja pienemmät kodin stailausprojektit pitävät huolen siitä, että Sanna Pölläsen iphone pirisee. Vaikka rahallisesti kannattavimpia kaupallisen sektorin sisustusprojekteja ei ole nyt tarjolla, suomalainen sisupussi ei lähde alentamaan taksojaan. Useat asiakkaat pyytävät täl- Näistä palveluista merkittäviä ovat kir- janpitopalvelut, takausjärjestelmät, vero- ilmoitusten tekeminen ja erilaisessa by- rokratiassa avustaminen. Suomisen mukaan Italiassa yrittäjäjärjestöt tekevät kollektiivisia työehtosopimuksia palkansaajien kanssa alle 250 henkilöä työllistäville yrityksille. Näitä tehdään sekä valtakunnan tasolla että paikallisesti. Paikallisesti tehtävät kollektiivisopimukset tulevat valtakunnallisen sopimuksen päälle. Toisin sanoen valtakunnallisia kollektiivisia sopimuksia tulee aina noulä hetkellä huimia alennuksia. Hyväntahdon eleenä voin keventää kokonaissummasta parikymmentä prosenttia, mutta en sen enempää. Jos nyt myyt palveluksiasi halvalla, kärsit siitä itse myöhemmin. Sanna Pöllänen uskoo, että Yhdysvaltojen ostovoima ja hyvä tuoteidea on se juttu, joka tuottaa eniten plussaa pankkitilille. Hänen katseensa on naulittu esim. kierrätetystä lasista ideoituun omaan laattamallistoon, jonka tuotanto oli viime vuonna vielä päätymässä Kiinaan. Hyvä asia lamassa on ollut se, että omaan tuotekehittelyyn on jäänyt enemmän aikaa. Olen myös päättänyt käyttää tuotteiden valmistuksessa kaukomaiden halpistuotannon sijasta kalifornialaista mom-and-pap -perheyritystä, jolloin laatutarkkailukin on helpommin hallittavissa. Tuotannon on määrä alkaa vuoden sisällä. Sietokyky koetuksella Yrittäjä Sanna Pöllänen ei lämpene presidentti Barack Obaman uudelle terveysreformille, vaikka Yhdysvaltain terveydenhuoltojärjestelmä perustuu yksityisiin sairasvakuutuksiin, jotka ovat vääristäneet koko kansan sairaanhoitokulut kansainvälisesti verrattuna kohtuuttoman Ruotsalaiset tulivat mukaan lastitilan myyntiin Raahessa Vaikeista vuosista huolimatta jenkkiläiset eivät ole muuttaneet tuhlaavaista elämäntyyliään. Sanna Pöllänen Raahen sataman linjaliikenteen lastitilan myynti Euroopan pääkohteisiin on siirtynyt Ruukki Logisticsilta Österströms Oy:lle ja sen ruotsalaiselle emoyhtiölle. Yhtiö liikennöi aluksillaan Raahesta kaikkiin merkittävimpiin satamiin Euroopassa. Emoyhtiö Österströms Logistics AB:n pääomistaja on ruotsalainen Percy Österström. Yhtiöllä on noin 30 alusta ja 600 työntekijää seitsemässä maassa: Ruotsissa, Suomessa, Virossa, Latviassa, Puolassa, Hollannissa ja Isossa- Britanniassa. Raahen sataman merikuljetusten kannalta uusi yhteistyökumppanimme on erinomainen muutos. Österströmin laajan ulkomaisen toimipisteverkoston ansiosta. Pohjois- ja Keski-Suomen asiakkaiden kuljetustarpeisiin voidaan tarjota nopeat ja toimintavarmat palvelut parhaalla mahdollisella tavalla, satamajohtaja Kaarlo Heikkinen kertoo. Varustamo liikennöi viikoittain Hollannin Rotterdamiin ja Tanskan Vejleen sekä Puolan Szczeciniin. Joka toinen viikko ajetaan Englannin Hulliin sekä kerran kuukaudessa Espanjan Pasajesiin. Raahe-Englanti-liikenne Hullin satamaan aloitettiin jo viime syksynä. Volyymit tällä linjalla ovat selvästi kasvaneet loppusyksyn ja alkuvuoden aikana, kertoo Östertröms Oy:n toimitusjohtaja Heikki Mantila. Sahatavaran FAS-laivaukset sekä Irlannin ja Italian liikenne jatkuvat Raahessa entisten varustamoiden kautta ja niitä hoitaa edelleen Ruukki Logistics. Se vastaa edelleen myös lastauksesta ja huolinnasta Raahen satamassa. Tyylikäs lukollinen LÄÄKEKAAPPI kotiin tai työpaikalle. Apteekista saat tarvittaessa myös neuvoa kaapin sisällön valitsemiseen. Apteekista Markkinoija: Oy Medifon Ab SANNA PÖLLÄNEN uskoo, että terveysreformista hyötyvät ainoastaan vakuutusyhtiöt ja ne, jotka aiemmin eivät ole saaneet vakuutusta. korkeiksi. Samalla hän edustaa amerikkalaisten pienyrittäjien enemmistön kielteistä mielipidettä, vaikka kongressin hyväksymä terveydenhuoltouudistus lupailee alkukustannuksista huolimatta tasapuolista ja halvempaa yksityisvakuutuksien systeemiä seuraavan kymmenen vuoden kuluessa. Obaman terveysreformista hyötyvät ainoastaan vakuutusyhtiöt ja ne ihmiset, joilla ei ole aikaisemmin ollut mahdollisuutta saada vakuutusta. Terveysreformi on nostatta- Jouko Lantto, teksti Joni Halmelahti, kuva Joukko aluejärjestöjen puheenjohtajia tutustui viime huhtikuun puolivälissä italialaisten yrittäjäjärjestöjen toimintaan Roomassa. SY:n Risto Suomisen mukaan italialaisjärjestöt ovat ennen muuta palvelun tuottajia jäsenyrityksilleen. Sormituntuma on, että jopa noin 90 prosenttia resursseista on suunnattu palvelujen tuottamiseen jäsenyrityksille. Italiassa on kaikkien yritysten pakollisesti kuuluttava kauppakamariin. Yrittäjäjärjestön jäsenyys on sen sijaan vapaaehtoista. nut pintaan paljon tunteita. Pölläsen tietojen mukaan vakuutukset tulevat nousemaan entisestään 30 prosenttia vuoden loppuun mennessä. Tällä summalla maksetaan ennakot niiden henkilöiden vakuutusmaksuista, jotka eivät esimerkiksi sairauden takia ole saaneet vakuutusta. Uuden lain mukaan vakuutusyhtiöiden on nyt myönnettävä kaikille hakijoille vakuutusturva. Terveydenhuolto ei ole koskaan ollut täällä ilmaista, eikä tule olemaan sitä tulevaisuudessakaan. Yhdysvallat ja pienyritykset Yhdysvalloissa pienyritykseksi määritellään yritys, jossa on enintään 100 työntekijää. Keskisuuressa yrityksessä työskentelee enintään 500 henkilöä. Yhdysvalloissa on tällä hetkellä 25.8 miljoonaa yritystä, joista 99 prosenttia on pienyrityksiä. Naisten omistamien pienyrityksien osuus on 30 prosenttia (7.8 miljoonaa). Vähemmistöryhmään kuuluvien pienyrittäjien osuus on 17 prosenttia (4.4 miljoonaa). Kaksi kolmasosaa Yhdysvaltojen tulevista uusista työpaikoista syntyy pienyrityksiin Obaman talousohjelma ja pienyritykset USA:n presidentti Barack Obaman työllisyyttä kohentava talousohjelmaesitys tähtää muun muassa pienyrittäjien toiminnan turvaamiseen ja uusien yritysten toiminnan edistämiseen. Käyttöön ollaan ottamassa verovähennyksiä, joiden avulla pyritään pienentämään pienyritysten työntekijöiden lakisääteisiä sairausvakuutuskuluja. Valtion rahoituksella pyritään luomaan huipputeknologiatyöpaikkojen syntymisiä samoin kuin edistetään vähemmistö- ja naisyrittäjien toimintaan. Eläkeläisjäsenet Italian erikoisuus Eläkeläisjäsenet käyttöön myös Suomen Yrittäjissä? Kansainvälistymisleiri digiyrityksille Hämeenlinnassa International Business Program järjestää digialan yrityksille räätälöidyn kansainvälistymisleirin , joka pureutuu partneroitumiseen ja verkostojen luomiseen. Paikkana on Hämeenlinnan Verkatehdas. Kyseessä ei ole perinteinen koulutusseminaari, vaan leirillä jaetaan kokemuksia, malleja sekä käytäntöä partneroitumiseen ja verkostoitumiseen liittyen. Työskentelyssä tukeudutaan Italiassa noin 90 prosenttia resursseista on suunnattu palvelujen tuottamiseen jäsenyrityksille. dattaa, ja jos alueella on paikallinen sopimus, niin tämän sopimuksen ehtoja tulee noudattaa valtakunnallisen sopimuksen lisäksi. Mentoreita nuorille Mielenkiintoinen yrittäjäjärjestöissä oleva järjestelmä on se, että toimivien yritysten lisäksi henkilöjäseninä on eläkkeellä voimakkaasti käytännön case-esimerkkeihin ja hands-on työskentelyyn oman yrityksen tarpeiden mukaan. Leiri toteutetaan yhteistyössä Taneli Tikan, Jussi Heinilän ja Reijo Syrjäläisen kanssa. Paikkoja on rajoitetusti vain 25 yritykselle ja kustakin yrityksestä voi osallistuja enintään kaksi henkilöä. Leiri maksaa 200 / yritys. Lisätietoja: digibusiness.fi olevia yrittäjiä, lähes yhtä paljon kuin varsinaisia yrityksiä, Suominen jatkaa. Eläkkeellä olevat yrittäjät toimivat myös nuorten yrittäjien mentoreina avustaen heitä heidän yritystoiminnassaan. Tämä on mielenkiintoinen ilmiö, ja sen käyttöönottoa kannattaisi ehdottomasti miettiä myös Suomen Yrittäjien osalta, siitäkin syystä, että lähivuosina suuri määrä yrittäjiä tulee jäämään eläkkeelle. Brittiläistä autonrakentelua Suomeen syksyllä Autonrakenteluohjelma Chop Shop, joka tunnetaan myös nimellä London Garage, tulee syksyllä erikoisautonäyttelyyn Helsinkiin. Discovery- ja Jim-kanavilla nähtävä tv-ohjelma on tällä hetkellä Discoveryn katsotuin autonrakenteluohjelma Amerikassa. Chop Shop tunnetaan maailmanlaajuisesti, ja ohjelman isännät Bernie ja Leepu ovat sankareita autonrakennuksesta tietävien keskuudessa. Kumppanusten yhteiset projektit ovat olleet täynnä draamaa, huumoria ja kovaa työtä haastavien aikataulujen kanssa. London Garagessa yhdistyy Bernien mekaaniset taidot sekä Leepun visioimat designmuodot. Yhteistyö miehillä ei suju ilman särmäkkää kipinöintiä. Hauskoja hetkiä Bernien ja Leepun seurassa on luvassa myös syksyn X-treme Car Showssa Helsingin Messukeskuksessa. Miehet ovat paikalla kertomassa London Garagen Confartigianato palvelee Italiassa on noin 4 milj. yritystä, joista eli noin 15 prosenttia on yrittäjäjärjestö Confartigianaton jäseniä. Nämä yritykset työllistävät noin 1,5 2 miljoonaa työntekijää. Järjestöllä on 100 henkilöä palkattuina työntekijöinä. Alueellisia järjestöjä on 20 ja näiden alaisuudessa 120 paikallisjärjestöä sekä aluetoimistoa. Palkattuja työntekijöitä järjestössä on kaiken kaikkiaan , joka vastaisi Suomen kokoisessa maassa noin palkattua työntekijää. Järjestöön kuuluu yrityksen lisäksi myös eläkkeellä olevaa yrittäjää. Eläkkeellä olevat yrittäjät toimivat myös nuorten yrittäjien neuvonantajina. Jäsenmaksu on 60 euroa ja tämän lisäksi tulee maksuja erilaisista palveluista siten, että keskimääräinen maksu on noin 250 euroa. taustoista ja osallistuvat messujen eri ohjelmiin kaikkina messupäivinä. Autonrakentelussa tullaan näyttelyn aikana kilpailemaan perinteisen Suomi-Ruotsi maaottelun hengessä. Kyseessä on kilpailu, jossa kaksi tiimiä rakentaa autoja kolmen näyttelypäivän ajan. Erikoisautonäyttely järjestetään samanaikaisesti Electric Motor Show -sähköajoneuvo- tapahtuman kanssa syyskuuta. Copyright M-Brain Oy Kritiikin kohteena Ruotsin budjettiesitys saa osakseen arvostelua eri tahoilta. Arvostelijoiden joukossa on myös yrittäjien Företagarförbundet, joka pitää budjettia epäonnistuneena. Sen mukaan budjetista puuttuvat voimakasta kasvua edistävät uudistukset. Järjestön Per Lidström ihmettelee, mihin hallituksen halu tukea pienyrittäjiä on kadonnut. Ranskalaisten kateus Työmarkkinoiden tilanne Saksassa on talouskriisistä huolimatta hämmästyttävän stabiili. Yksi merkittävä syy on keskisuurten yritysten vakaus. Esimerkiksi Ranskassa Saksan tilannetta katsotaan kadehtien. Hiljattain arvostettu talousneuvosto Conseil d analyse économique (CAE) arvioi, että Ranskasta puuttuu kolme miljoonaa 300 työntekijän yritystä. Toisesta maailmansodasta Saksalais-ranskalaisen Instituutin (DFI) varajohtaja Henrik Uterwedden mukaan ranskalaiset keskisuuret yritykset eivät ole niin vientiin suuntautuneita kuin naapurimaissa. Syitä tilanteeseen löytyy jo toisen maailmansodan jälkeisestä talouspolitiikasta, joka Ranskassa oli valtiojohtoista ja suuryrityksiin keskittyvää. Saksassa sen sijaan suosittiin keskisuuria yrityksiä. Pienyritykset odottavat USA:n yrittäjäjärjestön NFIB:n (National Federation of Independent Business) mukaan pienissä yrityksissä ei olla nyt optimistisia. Talousasiantuntijoiden mukaan tämä pessimismi hidastaa työpaikkojen syntymistä ja heikentää taloustilanteen parantumista. NFIB:n pienyritysten optimistisuus-indeksi laski maaliskuun aikana 1,2 pistettä 86.8:aan. Se on alin luku sitten heinäkuun Uhrauksia taantuman aikana Ranskalaiset yrittäjät käyttivät yhteensä 17 miljardia euroa selvitäkseen kriisistä vuonna 2009, selviää Hiscoxin tekemästä tutkimuksesta. Hiscox haastatteli 970 yritysjohtajaa Ranskassa, Saksassa, Hollannissa ja Iso-Britanniassa selvittääkseen, kuinka yritykset selvisivät kriisistä ja kuinka ne suhtautuvat tulevaan. Yhteensä 27 % ranskalaisyrittäjistä pani likoon henkilökohtaista omaisuuttaan kriisistä selvitäkseen. Heistä 37 % leikkasi lisäksi omaa palkkaansa. Maailman korkeinta veroa Aftonbladet kertoo Ragundasta, jossa on koko maailman korkein veroprosentti asukkaan Ragundassa marginaaliveroprosentti on 59,7. Elämästä Ragundassa kertoo muun muassa Almin yritysvalmentaja Örjan Wiklund. Wiklund luettelee Ragundan hyviksi puoliksi esimerkiksi sen, että paikalliset yrittäjät tuntevat toisensa, mikä helpottaa yhteistyötä. Obamalle Harvard Business Schoolin professori Josh Lerner toteaa, että presidentti Obaman hallinto on vihdoin herännyt ymmärtämään yrittäjyyden merkityksen taloudelle ja työllisyydelle. Tähän liittyen viime viikkoina on syntynyt erinäisiä poliittisia aloitteita. Lernerin kolme omaa lääkettä yritysten ja työllisyyden tukemiseksi ovat: Päätösten siitä, mitä yrityksiä tuetaan, ei pitäisi olla poliittisia; markkinasignaaleihin pitäisi kiinnittää tarpeeksi huomiota; toimintaympäristöstä pitäisi tehdä yrittäjyyteen kannustava.

17 Toimialat 17 Ammattikalastajan määritelmä uudistuu Kalastuslakia ollaan uudistamassa. Yksi tärkein osa uudistusta ammattikalastajien osalta on ammattikalastajan määritelmän uudistaminen. Määritelmä vaikuttaa mm. siihen, missä vaiheessa yhteiskunnalliset tuet tulevat kalastajan käyttöön. Riikka Kovala, teksti Suomen Ammattikalastajaliiton toimitusjohtaja Kim Jordas arvioi, että määritelmä muuttuu kaupallisen kalastajan suuntaan, jolloin määriteltäisiin kuka on kaupallinen kalastaja. Määritelmän uudistamistyö on vielä niin vaiheessa, että ihan kaikki kalastajatkaan eivät ole tietoisia edes siitä, että määritelmää ollaan muuttamassa. Maa- ja metsätalousministeriön asettaman työryhmän esitys kalastuslain uudistamiseksi ilmestynee , aikataulun mukaisesti. Kalastuslakia on uudistettu viimeksi 30 vuotta sitten, ajat ovat muuttuneet siitä ja uudistukselle on tarve. Suurin osa Suomen kaupallista kalastusta koskevista normeista tulee kuitenkin Brysselistä. Tosin EU-lainsäädäntö koskee vähäisemmässä määrin sisävesialuetta. Elinkeinon rooli ja tilanne on muuttunut niin valtavasti, että on olemassa uhka koko elinkeinon häviämisestä Suomesta. Ikärakenne on suuri pulma. Kalastajat vanhentuvat ja uusia ei tule. Nykyinen ikärakenne johtuu siitä, että ammatti ja toimintaedellytykset eivät ole tarpeeksi houkuttelevat nuorille, Jordas harmittelee. Suomen Ammattikalastajaliitto julkaisi ammattikalastus 2015 Suomen Ammattikalastajaliitto ry / Markku Saiha / PAAPUURI Oy Päätoimisiksi katsottavien kalastajien, kalastustulo yli 30 prosenttia kokonaistuloista, määrä on romahtanut viimeisen kymmenen vuoden aikana noin puoleen. kalastajat viestittävät, ettei rannikkokalastuksella pysty tulemaan toimeen, jos tilanteelle ei tehdä jotain. Kuvassa kalastaja Erkki Sjöholm Porista siikaverkoilla. Oma vesialue turvaa kalastusmatkailuyrittäjän leivän Riikka Kovala, teksti J-P Kalamatkat, kuva Saaristoalueen kalastusvedet ovat jakaantuneet pieniin tilkkuihin. Siellä on satoja kalastuskuntia ja siksi kalastusyrittä- jien ongelmat erilaisia kuin sisävesillä, Järvi-Suomen alueella asia on suhteellisen mukavasti hanskassa, Jukka-Pekka Soininen Kuopion Vehmersalmelta sanoo. Hän uskookin, että kalastuslain uudistamisella pyritään ensisijaisesti vaikuttamaan saaristomeren ja merialueiden kalastukseen. Itä-Suomen alueella asiat ovat suhteellisen hyvässä kunnossa. J-P Kalamatkat on monipuolinen kalastusmatkoja, ruokailua, vuokramökkejä, metsästystä, sienestystä ja kaikkea luontoon liittyvää erätoimintaa järjestävä yritys. Tämä talvi on ollut laman takia vähän hiljaisempi, mutta periaatteessa toimimme läpi vuoden. Kalastamaan pääsee melkein läpi vuoden. Kun järveltä loppuu kalastus, niin joki sulaa juuri sopivasti, ja silloin pääsee haukea kuljettamaan. Soininen kalastaa Koirussotkan, Kallaveden ja Suvasveden alueella. Alueen vesistöistä noin 50 prosenttia on yhteiskalastusalueessa. Yhteiskalastusluvan piirissä on sekä perho-, uisteluettä virvelikalastus. Eri kalastusalueet ovat jollain muotoa mukana tässä yhteiskalastusluvassa. Yrittäjillä on Itä-Suomen alueella omat lu- pajärjestelmät, jotka ovat kunnossa jo entuudestaan. Yrittäjillä on mahdollisuus saada näitä lupia. Vuodesta 1994 kalastusmatkailussa toimivalla savolaisyrittäjällä on omaa vesialuetta paljon, näin ollen hän pääsee ryhmien kanssa maanomistajien oikeudella kalastamaan eikä koe toiminnan rajoittuvan lupaasioihin. Soininen on ollut vuodesta 1984 kalastusalueen hallituksessa. Kalaturismi rannikolla ja sisävesillä Kalastusmatkailu houkuttelee maahan myös ulkomaalaisia kalastusturisteja, heidän osaltaan tilanne on sisävesillä kunnossa. Rannikolla sen sijaan kalastusluvat tuottavat ongelmia. Yhteiskalastusalueilla voi lunastaa päivä-, viikko- tai vuosikalastuskortin. Järvialueilla on tänä päivänä oikein mahtavat mahdollisuudet päästä kalastamaan. Koskialueet ovat sitten asia erikseen. Ammattikalastuspuolella on työn alla selvitys ammattikalastukseen sopivista alueista, joita voisi vuokrata. Lähinnä siinä selvitetään kroolikalastusalueita, Soininen selvittää. J-P Kalamatkojen vilkkain kuukausi on tammikuu venäläissesongin ansiosta. Yrittäjät ovat nimenneet kiireiset viikot Moskovan sirkukseksi. Sesonkihuippujen aikaan meillä saattaa olla 11 henkilöä- Hauki ja kuha ovat kaksi suosituinta kalaa ja niitä kyllä riittää. -raportin loppuvuodesta Liiton mukaan kentältä oli tullut huolestuttavia uutisia koskien kalastuskapasiteetin siirtymistä osittain ulkomaiseen omistukseen ja määräysvaltaan. Myös hylkeiden sekä merimetsojen haitat ulottuivat jo Perämeren pohjukkaan saakka. Raportin haastattelut tehtiin loppukesän ja syksyn 2009 aikana. Ammattikalastuksessa erottuu kaksi laajempaa osa-aluetta pyyntimuodoittain. Ne ovat rannikkokalastus, jossa ovat mukana verkko, rysä tai muilla pyydyksillä rannikon lähellä kalastavat, ja avomerikalastus, joka jakaantuu useisiin eri sektoreihin. Päätoimisiksi katsottavien kalastajien, kalastustulo yli 30 prosenttia kokonaistuloista, määrä on romahtanut viimeisen kymmenen vuoden aikana noin puoleen. Tällaisia yrittäjiä on nyt mantereella tilastoissa 558 kappaletta. Raportti esittää päätelmänä kaksi linjaa: nykyiset ammatti- kalastajat ovat erittäin motivoituneita ja myös sitoutuneita elinkeinoonsa. Ilmeisesti ne, joiden on ollut aivan pakko lopettaa, tai jotka ovat pystyneet lopettamaan hallitusti, ovat sen jo tehneet. Kaikkiaan 82 prosenttia tällä hetkellä päätoimisesti kalastavista, strategiasta riippumatta, ilmoitti jatkavansa myös viiden vuoden päästä. kin töissä. Verkostoidumme ristiin ja autamme toinen toisiamme. Mato-onginnasta lähtien Kysyntä on lähtenyt hyvin nousuun; Soininen on jo myynyt vuokramökit kesäksi ja sinne erilaisia palveluja. Kalastusoikeus Rannikkokalastus ei lyö leiville Käytännössä kaikki haastatellut ilmoittivat, ettei rannikkokalastuksella pysty tulemaan toimeen, jos tilanteelle ei teh- dä jotain, raportti kertoo. Nuoria, 1980-luvulla syntyneitä oli haastelluista 7 prosenttia ja suurimman ikäryhmän muodostivat 1960-luvulla syntyneet. Heitä oli noin puolet. Tulevaisuudenkuva 2020-vuosikymmenellä näyttää todella huolestuttavalta. Ammattikalastajilla on hyvä tilanne raportin mukaan siinä mielessä, että kotimaisen kalan kysyntä on hyvä, mutta samaan aikaan räjähdysmäisesti lisääntyneet kalaa ravintonaan käyttävät eläimet kuten harmaahylje ja merimetso, ovat tehneet kalastuksesta kannattamatonta. Pyyntikulut ovat lisääntyneet ja kalat karkottuneet monilta perinteisiltä apajilta. Kalastuslain mukaan ammattikalastajana pidetään henkilöä, joka saa pyytämästään saaliista ja sen jalostamisesta vähintään 30 prosenttia kokonaistuloistaan. He ovat nykylain mukaan oikeutettuja verottomaan polttoaineeseen kalastusaluksessa ja heillä on oikeus valtion tukemaan kalastusvakuutukseen sekä investointitukiin. Kaikennäköistä mato-ongintakisasta lähtien. Uistelu ja verkkokalastus ovat kesällä tärkeimmät. Myös kalan käsittely on yksi tosi suosittu laji. Kalastusmatkailuyrittäjä uskoo tulevaisuuteen. Laajennamme toimintaa tässä taantuman aikana. Ainoita uhkatekijöitä ovat nämä kaiken maailman tuhkapilvet. Suomessa kalavedet ovat pääosin yksityisomistuksessa ja kalastusmatkailuyrittämistä harjoitetaan kalastuslupiin perustuvana elinkeinona. Osakaskunnat (kalastuskunnat) omistavat suurimman osan vesistä. Isoille järville ja jokikohteisiin on muodostettu osakaskuntien, kalastusalueiden ja muiden toimijoiden yhteistyöllä laajoja yhtenäislupa-alueita. Jos vesialue on yhteisomistuksessa, kalastusoikeus on lähtökohtaisesti sen osakkailla. Osakas-kuntaan kuuluu jokainen, jolla on kauppakirjan sekä kiinteistö-rekisterin mukaan oikeus yhteisiin vesialueisiin. Osakaskuntaan kuulutaan, siihen ei tarvitse liittyä. Kalastusoikeutta voidaan antaa myös toisten käyttöön, Tällöin kalastaminen perustuu kalastuslupiin. Lisäksi on vielä vapaa onkiminen ja pilkkiminen, joita nimitetään yleiskalastusoikeuksiksi. Eläinlääkäriasemat laman kuninkaita Suomen Asiakastieto Oy:n toimiala-analyysin mukaan viime vuodesta selvisivät menestyksekkäimmin eläinlääkintäpalveluja ja sosiaalihuollon laitospalveluja tuottavat yritykset. Liikevaihto laski ja kannattavuus heikkeni vuonna 2009 lähes kaikilla muilla toimialoilla. Yksityisissä eläinlääkintäpalveluissa kilpailu on vielä kohtalaisen vähäistä, ja omistajat ovat valmiita satsaamaan rahallisesti lemmikkiensä hyvinvointiin. Eläinlääkintäpalveluiden liikevaihto kasvoikin vuonna 2009 yli seitsemällä prosentilla. Alan kannattavuus on ollut sijoitetun pääoman tuottoprosentilla mitattuna erinomaisella yli 20 prosentin tasolla vuosina Eläinlääkäriasemien taseet ovat entisestään vahvistuneet, sillä alan keskimääräinen omavaraisuusaste oli viime vuonna jo yli 60 prosenttia. Sosiaalihuollon laitospalveluiden kysyntää ja kasvua tukevat väestön ikääntyminen ja toisaalta kuntien lisääntyvä kiinnostus toimintojensa tehostamiseen. Siksi ei olekaan yllätys, että alan liikevaihto kasvoi viime vuonna kahdeksalla prosentilla. Yrityksen perustaminen vaatii mittavia investointeja, jotka useimmiten tehdään velkarahalla. Tämä näkyy Asiakastiedon analyysin mukaan keskimääräistä heikompana omavaraisuusasteena. Alan yrityksiin sijoitettu pääoma tuottaa kuitenkin hyvin, viime vuonna lähes 16 prosenttia. Velkaisenkin taseen vahvistaminen on siis hyvin mahdollista. Valmistava teollisuus vaikeuksissa Pahimmissa vaikeuksissa olivat viime vuonna suoraan viennistä tai kuluttajien suurinvestoinneista riippuvaiset yritykset ja toimialat. Toimiala-analyysin mukaan esimerkiksi suurelta osin ulkomaille toimitettavien elektroniikan ja tekstiilien valmistajilla liikevaihto notkahti yli kymmenellä prosentilla. Liikevaihto pieneni myös talonrakentamisessa, kun uusien hankkeiden aloitukset ja valmiiden asuntojen kysyntä tyrehtyivät. Rakennusalan yritykset onnistuivat kuitenkin sopeutumaan kysynnän heikkenemiseen selvästi paremmin kuin suurten kiinteiden kustannusten valmistava teollisuus. Toimiala-analyysin mukaan talonrakennusalalle sijoitettu pääoma tuotti vuonna 2009 yli 8 prosenttia, kun valmistavassa teollisuudessa omistajan siivu jäi pariin prosenttiin.

18 18 Uudet kylmäalan urakoitsijarekisterit Tukesin kotisivuilla on otettu käyttöön uudet kylmäalan rekisterit. Ne on lisätty sähköurakoitsijoiden rekisteriin. Urakoitsijarekisterissä ovat ne toiminnanharjoittajat, joille on myönnetty kylmälaiteliikkeen todistus asetuksen mukaisesti. Kylmäalan pätevyysrekisterissä ovat ne henkilöt, joille on myönnetty vastuuhenkilön ja/tai asentajan pätevyystodistus asetuksen mukaisesti. Kylmäalan töitä saa tehdä vain, mikäli toiminnanharjoittajat, vastuuhenkilöt ja asentajat ovat Tukesin rekisterissä. Todistuksesta ja pätevyydestä on säädetty asetuksessa 452/2009. Urakoitsijarekisteristä voi tehdä kylmälaiteliikkeiden hakuja toiminnanharjoittajan nimen, vastuuhenkilön nimen, toimintaoikeuden ja kunnan avulla. Kylmäalan pätevyysrekisteristä voi tehdä vastuuhenkilön ja asentajan henkilöhakuja nimen, toimintaoikeuden ja kunnan avulla. Urakoitsijarekisterin hakutulos kertoo myös sen, onko kylmälaiteliikkeellä sähköurakointioikeutta. Jäähdytys-, ilmastointi- ja lämpöpumppulaitteiden asennuksissa ja huolloissa tehdään usein sähkötöitä, joissa vaaditaan sähköurakointioikeutta. Siirtymäkauden rekisterissä olevia, kumotun pätevyysasetuksen (1187/2001) mukaisia kylmälaiteliikkeitä ei ole viety uuteen kylmäalan urakoitsijarekisteriin. Näillä kylmälaiteliikkeillä on toiminta-alansa mukaiset oikeudet siirtymäkauden loppuun saakka. Lisätietoa Turvatekniikan keskus Sukupolven- ja omistajanvaihdos Meriton Conference & Spa Hotelli, Tallinna Torstai Perjantai Seminaaripäivän puheenjohtajana toimii toimitusjohtaja Juha Rantanen, Suomen Yrityskaupat Oy Ilmoittautuminen seminaariin Länsiterminaali L4, Hietasaarenkuja 8, 2. kerros. Lähtöselvitysportit suljetaan klo Tallink m/s Star lähtee Tallinnaan Saapuminen Tallinnaan ja bussikuljetus hotelliin Buffet-lounas Yrityskaupan prosessi ja arvonmääritys Toiveet vs. realismi yrityskaupassa Yrityskaupan prosessi käytännössä Yrityksen arvon määrityksestä; tuottoarvo, substanssiarvo vai jotakin muuta Yrityskaupan muistilista, onnistumisen edellytykset, epäonnistumisen riskit Toimitusjohtaja Juha Rantanen, Suomen Yrityskaupat Oy Yrityskaupan rahoitus Tyypilliset yrityskaupan rakenteet Pankkirahoitus ja muut mahdollliset rahoituksen lähteet Liiketoiminnan muiden rahoitustarpeiden ratkaiseminen (käyttöpääoma, investoinnit) Yrityskauppaan ja kokonaisrahoitukseen liittyvät vakuusjärjestelyt Kuinka rahoituksen saatavuuteen voidaan vaikuttaa? Sampo Pankin palvelut yrityskauppaa suunnitteleville Toimialajohtaja Olavi Penttilä, Sampo Pankki Oyj Kahvitauko Huoneavainten jako ja majoittautuminen Mitä sitten, kun kauppa on tehty? Luopujan eläkeratkaisut yrityskaupan yhteydessä Jatkajan toimeentulon varmistaminen perhe huomioon ottaen Ostetun yrityksen avainhenkilöiden sitouttamisesta Investointisuoja yritykselle ymmärrä hyvän ihmisen arvo Markkinointipäällikkö Jussi Peltonen, Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Kehityspäällikkö Kari Pankka, Mandatum Life Sopimusten merkityksestä omistajanvaihdoksessa Omistajanvaihdoksen sopimusneuvottelut, aiesopimus, esisopimus ja liikesalaisuuksien suoja Sopimusten asema ja siirto liiketoimintakaupassa Sopimusten asema ja siirto osakekaupassa Osakassopimuksen merkitys omistajanvaihdostilanteessa Lainsäädäntöasioiden päällikkö, varatuomari Janne Makkula, Suomen Yrittäjät Tauko Valmiina muutokseen Toimitusjohtaja, organisaatiokonsultti Kristiina Harju, Fakta&Fiktio Oy Tauko Illallinen Yhteistyössä Yrityskauppa ei onnistu ilman ohjausta. Juha Rantanen Toimialat Suomalaisen kukkakauppiaan morsiuskimppu oli kaunein Helsinkiläisen floristin Jouni Seppäsen morsiuskimppu valittiin kauneimmaksi kukkasidonnan maailmanmestaruuskilpailuissa Shanghaissa. Harri Auramo, teksti Kukkakauppias Seppänen si- joittui kokonaiskisassa kahdeksanneksi, mutta morsiuskimppujen osakilpailussa hänen työnsä valittiin parhaaksi. Noin neljän vuoden välein järjestettävä Interflora World Cup -kilpailu on alansa arvostetuin tapahtuma maailmassa. Puoli miljardia tv-katsojaa kerännyt kilpailu oli osa Shanghain World Expo näyttelyä. Finalisti Jouni Seppänen valmistautui kilpailuun lähes kahden vuoden ajan. Kilpailu tällä tasolla on erittäin kovaa ja verrattavissa kansainvälisiin musiikki- tai urheilukilpailuihin. Perehtyminen kiinalaiseen kulttuuriin, tapoihin, arkkitehtuuriin, historiaan ja värisymboliikkaan alkoi heti, kun minut valittiin Suomen edustajaksi kesällä Tutustuin kahdessa edellisessä Interflora World Cupissa menestyneiden kilpailijoiden töihin kaikkia mahdollisia lähteitä käyttäen, Jouni Seppänen kertoo. Vuonna 1961 syntynyt Jouni Seppänen on sijoittunut useita kertoja kolmen parhaan joukkoon kukkasidonnan kansainvälisissä kilpailuissa. Suomen mestariksi hänet on valittu kuudesti. Jouni Seppänen valmistautui ja harjoitteli MM-kisaan lähes kaksi vuotta. Maailmanmestaruuskilpailuihin Seppänen on osallistunut kerran aikaisemmin vuonna 1997, jolloin hän sijoittui myös kahdeksanneksi. Koulutukseltaan Seppänen on floristihortonomi ja kukkasidonnan opettaja. Hänen yrityksensä on Runebergin Kukka Helsingissä. Seppänen toimii myös Suomen Kukkakauppiasliiton puheenjohtajana. seminaari Seminaaripäivän puheenjohtajana toimii KTL Risto Walden, Walden Tax Oy 7.00 Aamiainen Hotellihuoneiden luovutus klo mennessä 9.00 Omistajanvaihdoksen verotuksesta Yrityskaupassa verot maksaa se, joka saa rahat; siis yrittäjä itse tai yhtiö Verosuunnitelma myyjän ja ostajan näkökulmista Yrityksen valmistaminen omistajanvaihdokseen Mikä osa yrityksestä siirtyy? Yritysjärjestelyt; miten kokonaisuutta voidaan järjestellä tehokkaasti? Onko yritysmuoto oikea myynnin näkökulmasta? Jos kauppaa ei tule; yritystoiminnan lopettaminen ja omaisuuden realisointi KTL Risto Walden, Walden Tax Oy Tauko Omistajanvaihdoksen toteuttaminen ja vaikutukset verotukseen Omistajanvaihdoksen toteuttaminen yrityskauppana ulkopuolisen kanssa Kaupan toteuttamisen vaihtoehdot ja verotus Omistuksen siirtäminen lähipiirissä ja sukupolvenvaihdoshuojennus Lahja, perintö, lahjanluonteinen kauppa tai markkinahintainen kauppa Yrityksen varojen käyttö järjestelyssä Yritysmuotoihin liittyviä erityiskysymyksiä KTL Risto Walden, Walden Tax Oy Verohallituksen ohjeistus yrityskaupoissa Keskeiset verottajan huomioimat kohdat Omaisuuden arvostus verotuksessa Erikoisasiantuntija Ilkka Lahti, Valtionvarainministeriö Seminaarin päätös Bussikuljetus hotellilta D terminaaliin Tallink m/s Superstar lähtee Helsinkiin Ruokailu ateriakupongin arvolla laivan eri ravintoloissa Saapuminen Helsinkiin Osallistumismaksu Jäsenhinta: 369 / hlö 2-hengen huoneessa ja 391 / hlö 1-hengen huoneessa majoittuvalta. Normaalihinta: 529 / hlö 2-hengen huoneessa ja 551 / hlö 1-hengen huoneessa majoittuvalta. Hintaan sisältyy seminaari luentoaineistoineen, laivamatkat, majoitus, ohjelman mukaiset ruokailut ja ruokajuomat sekä hotellin allas-, saunaosaston ja kuntosalin käyttö. Ilmoittautuminen Viimeistään osoitteessa sähköpostilla p. (09) tai f. (09) /Härkönen. Ilmoittautuessa tulee mainita syntymäaika (ppkkvv) ja majoitusvaihtoehto. Helsinkiin voi palata myös myöhäisemmällä laivavuorolla (lähtö Tallinnasta 17.30, laiva Helsingissä 19.30), tällöin ei ole bussikuljetusta satamaan. Paluusta myöhäisemmällä laivavuorolla tulee mainita ilmoittautumisen yhteydessä. niina minkkinen Katsastusalan kilpailutilanteessa tervehtymisen merkkejä Katsastusalan kilpailuasetelma on kokenut viimeisen 12 kuukauden aikana nopeimman muutoksen sinä aikana, kun ala on ollut yksityistettynä, Yksityisten Katsastustoimipaikkojen Liiton toiminnanjohtaja Matti Ojala sanoo ja jatkaa kertomalla kotimaisten toimijoiden perustaneen tänä aikana yli 20 kpl uusia katsastustoimipaikkoja. Kaksi ulkomaalaisomisteista alan toimijaa vastaavat n. 70 prosentis-ta katsastusmarkkinoista. Kotimaisten yritysten osuus on noin 30 prosenttia, mutta pelkästään viimeisten 12 kuukauden aikana niiden suorittamien katsastusten osuus on kasvanut n. 8 9 prosenttiyksikköä, Ojala toteaa. Katsastuksen hinnassa laskua Katsastuspalvelujen keskimääräiset hinnat ovat kääntyneet jo viime vuoden aikana selkeään laskuun. Alan kannattavuus on näihin päiviin saakka ollut hyvä tai tyydyttävä, mutta jo nyt on eräin paikoin olemassa palveluhintoja, joilla tuotantokustannuksia ei voida kattaa, Katsastustoimipaikkojen liitto kertoo. Liikenne- ja viestintäministeriössä on meneillään katsastustoi- minnan kehittämishanke, jonka tavoitteena on lisätä kilpailua katsastustoiminnassa. Tuntuu oudolta, että juuri nyt kun alan kotimainen yrittäjyys on voimakkaassa nousussa, halutaankin pelisääntöjä muuttaa. Mikä kiire juuri nyt on, kun kerran yli vuosikymmenen ajan siedettiin oligopolistista kilpailutilannetta? toiminnanjohtaja Matti Ojala kysyy. Jos luovutaan alan riippumattomuusvaatimuksesta mm. korjaamoalaan, varaosakauppaan ja vastaaviin toimintoihin nähden, on pahimpana kärsijänä tavallinen autoilija. Katsastuspalvelun hinta esim. korjauksen ja huollon yhteydessä voidaan helposti häivyttää muuhun palveluun, ja sellaista hinnoittelua vastaan riippumattomat katsastusyritykset eivät menestyksellisesti voi kilpailla, Ojala jatkaa. Alan riippumattomuusvaatimuksesta luopumista on perusteltu yhden luukun periaatteella katsastus ja korjaus samasta paikasta. Korjaamolle on yleensä aika varattava etukäteen ja auton on oltava siellä pitempään. Ojalan mukaan nykyään katsastustoimipaikat palvelevat yleensä ilman ajanvarausta, ja palvelun hinta on selkeästi ilmoitettu. Ammattiliikenne vaatii kohtuutta kuljettajien ajokieltorangaistukseen Maantieliikenteen järjestöt vaativat ajokieltojärjestelmän uudistamista. Nyt liikennerikkeistä määrätty ajokielto voi johtaa ammattikuljettajan toimeentulon menettämiseen ja pakolliseen ammatinvaihdokseen. Tieliikennelaissa säädetään, että vuoden aikana kolme tai kahden vuoden aikana neljä sakkoa saaneelle määrätään sakkorangaistusten lisäksi 1 6 kuukauden mittainen ajokielto. Ajokielto määrätään automaattisesti erittelemättä, miten pienistä rikkeistä sakot on aikanaan annettu. Rattijuopolle voidaan tuomita ehdollista ajokieltoa, mutta ammattiliikenteen kuljettajalle ajokielto määrätään ehdotto- mana. Näin silloinkin, kun tuomion aiheuttavat sakot muo- dostuvat pienistä ylinopeuksista tai liikennettä oleellisesti vaarantamattomista muista rikkeistä, todetaan seitsemän tieliikenteen järjestön aloitteessa. Allekirjoittajina ovat mm. kuljetusyrittäjien SKAL ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT. Asuntojen ostajat häiritsevät isännöitsijöitä kysymyksillään Isännöitsijät ovat hermostuneet asuntokaupan vilkastuessa siitä, että asuntojen ostajaehdokkaat soittelevat tiuhaan ja kyselevät tietoja kiinteistöistä ja huoneistoista. Tällainen tiedonvälitys ei kuitenkaan kuulu isännöitsijälle vaan kiinteistönvälittäjälle tai asunnon myyjälle. Yhdestä myynnissä olevas- ta huoneistosta saattaa tulla kymmenen soittoa, kerrotaan Isännöintiliitosta. Tämä aika on pois varsinaisesta isännöintityöstä eli taloyhtiön johtamisesta, josta taloyhtiö isännöitsijälle maksaa. Isännöintiliitto korostaa, että isännöinti on asiantuntijapalvelua, mutta isännöitsijällä ei ole oikeutta eikä velvollisuutta kertoa ostajalle muuta kuin se, mitä isännöitsijäntodistuksessa lukee. Se onkin osakkeen ostotilanteessa tärkein dokumentti, josta pitää käydä ilmi kaikki tarvittavat tiedot. Jos isännöitsijäntodistuksesta ei käy ilmi riittävästi tietoja, on välittäjän tehtävä selvittää asiat, eikä laittaa ostajia soittamaan isännöitsijälle, Isännöintiliitto paheksuu. Järjestöjen mukaan kokonaisrangaistuksesta tulee ammatikseen ajavalle henkilölle kohtuuton, sillä ajokieltorangaistus tarkoittaa samalla myös toimeentulon menetystä ja on johtanut kuljettajien ammatinvaihdoksiin. Tekojen ja niistä määrättävien rangaistusten tulee olla oikeudenmukaisessa suhteessa. Pistetili ratkaisuksi Liikennejärjestöt ehdottavat nykykäytännön sijaan pisteytysjärjestelmää, joka ottaisi huomioon, minkä verran teolla on tosiasiassa vaarannettu liikenneturvallisuutta. Tehdyt rikkomukset pisteytettäisiin rikkeen vakavuuden perusteella ja vasta pistetilin täytyttyä määrättäisiin ajokielto. Lievempien rikkomusten ollessa kyseessä ajokielto tulisi voida määrätä myös ehdollisena. SKAL:n ja AKT:n lisäksi aloitteen takana ovat Rahtarit, Autoliikenteen Työnantajaliitto, Linja-autoliitto, Tilausajokuljettajat sekä Suomen Taksiliitto. Uusi isännöitsijäntodistus kertoo vielä enemmän Isännöitsijäntodistusta on viime vuosina uudistettu ja kehitetty kattavammaksi. Uuden mallin mukaisesta todistuksesta käy ilmi mm. taloyhtiön korjaushistoria ja korjaussuunnitelma. Lisäksi energiatodistus on osa isännöitsijäntodistusta kaikissa yli kuuden huoneiston taloyhtiöissä. Ensi heinäkuussa voimaan tuleva uusi asunto-osakeyhtiölaki paimentaa kaikki taloyhtiöt tekemään viisivuotisen korjausohjelman. Lisäksi huoneistoissa tehtävistä korjauksista aletaan pitää rekisteriä. Kun nämä tiedot lisätään isännöitsijäntodistukseen, asunnon ostaja saa painavan tietopaketin helpottamaan ostopäätöstään. Jos isännöitsijäntodistus on puutteellinen, täytyy ostajan päässä soida hälytyskello. Puutteellinen isännöitsijäntodistus on merkki siitä, että taloyhtiön johtamisessa on ongelmia. Ostajan täytyy punnita, haluaako ostaa osakkeen yhtiöstä, jolla ei ole korjausohjelmaa tai jonka korjaushistoria on epämääräinen. Kuormalavojen rakennetta muutettu Standardisoimisliitto on julkaissut uuden version puisten FIN-kuormalavojen eurooppalaisesta standardista. Vuonna 2004 julkaistussa standardissa oli turvallisuusriski lavaa käsin nostettaessa. Tästä syystä Suomen aloitteesta on lavan rakennetta kansilautojen osalta standardissa muutettu. Muutos koskee standardia SFS-EN Uudessa rakenteessa reunimmaiset kansilaudat ovat kiinni toisis- saan. Näin kansilautojen välissä olevat välit on saatu suuremmiksi, eivätkä sormet jää kiinni lautojen väliin. Nykyiset FIN-lavat ovat käytössä FI järjestelmässä niin kauan kuin ne ovat käyttökelpoisia. Vanhan standardin mukaisia lavoja saa valmistaa kesäkuun 2010 loppuun. Elintarvikevientiä Saksaan vauhditetaan Saksalais-suomalainen kauppakamari on käynnistänyt suomalaisten elintarvikkeiden vienninedistämishankkeen Saksaan seuraavien kolmen vuoden aikana. Hankkeessa muodostetaan kaksi vientirengasta: toinen tavanomaisten elintarvikkeiden viennille ja toinen luomutuotteiden viennille. Molempiin renkaisiin tavoitellaan 4 6 yritystä, jotka ovat kiinnostuneita Saksan viennistä. Nykyisin saksalaisten elintarvikkeiden tuonti Suomeen on moninkertainen verrattuna suomalaisten elintarvikkeiden vientiin Saksaan. Suomen viennistä yli puolet on raaka-aineita eli kauraa ja vehnää. Maksaisitko itse pelastuskulusi? Esimerkiksi Itävallan Alpeilla vaaraan joutunut ihminen joutuu maksamaan itse pelastamisestaan aiheutuvat kulut. Eurooppaan laskettelemaan tai patikoimaan suuntaavan matkailijan kannattaa varmistaa ennen matkalle lähtöä vakuutuksensa sisältö. Matkailija saattaa joutua vuorilla tai merellä niin vaaralliseen tilanteeseen, että tarvitaan paikallisia pelastusviranomaisia. Euroopan kuluttajakeskusten verkosto on selvittänyt, joutuuko kuluttaja maksamaan pelastamisesta aiheutuvat kulut vai ei. Pelastustoimenpiteet ovat matkailijalle ilmaisia esimerkiksi Suomessa, Ruotsissa, Baltian maissa, Kreikassa ja Portugalissa. Sen sijaan esimerkiksi Itävallassa, Hollannissa ja Bulgariassa pelastusoperaation kustannukset laskutetaan kuluttajalta. Alpeilla laskettelevat voivat hankkia myös erillisen vakuutuksen, joka korvaa kuljetuskustannukset rinteestä lähimpään kaupunkiin tai sairaalaan. Työkalu vakuutusten hintavertailuun Vakuutusten ominaisuuksista ja hinnoista on tähän asti joutunut hakemaan tietoa jokaisesta vakuutusyhtiöstä erikseen. Vakuutuskone.com on uusi maksuton työkalu, jossa kuluttajat voivat vertailla auto- ja kotivakuutuksia sekä säästötilejä syöttämällä omat tiedot palveluun. Maailmalla vastaavia palveluja on kuluttajien käytettävissä runsain määrin, mutta Suomessa vakuutustuotteisiin keskittyvät verkkopalvelut ovat edelleen lapsenkengissä. Haluamme tuoda suomalaisille kuluttajille saman mahdollisuuden tarkastella helposti vakuutustuotteita, kertoo yrittäjä ja hallitusammattilainen Taneli Tikka, joka kuuluu Vakuutuskoneen taustavoimiin. Vakuutuskonepalvelu on Capital Idea Oy:n toteuttama. Vakuutuskone.com tekee yhteistyötä Interactive Auto Media Oy:n kanssa, joka tuottaa palveluun vertailua helpottavaa mallikohtaista tietoa, ja tuo esille vakuutusten kustannuksia Automerkit. fi sivustolla.

19 Lentoliikenteen pysähtyminen on ylivoimainen este Islannin tulivuorenpurkaukseen liittyvä tuhkapilvi on vaikeuttanut lentoliikennettä, mikä voi näkyä useilla työpaikoilla yllättävinä poissaoloina. Suomen Yrittäjien työmarkkina-asioiden päällikkö Outi Tähtisen mukaan tuhkapilvestä aiheutunut lentoliikenteen pysähtyminen on nk. ylivoimainen este, johon liittyvä töistä poissaolo ei voi johtaa työoikeudellisiin toimenpiteisiin, kuten varoitukseen tai työsuhteen päättämiseen. Työntekijällä on kuitenkin velvollisuus viipymättä ilmoittaa työnantajalle poissaolostaan. Jos työntekijä jättää ilmoittamatta työnantajalle poissaolostaan ja on pois vähintään 7 vuorokautta, voi työnantaja lähtökohtaisesti käsitellä työsuhdetta purkautuneena poissaolon alusta lukien, mikäli työnantaja ei tiennyt eikä hänen pitänytkään tietää työntekijällä olevan poissaololle pätevää syytä, Tähtinen muistuttaa. Oma- vai työmatka? Outi Tähtinen muistuttaa myös, että jos työntekijä on ollut lentoliikenteen pysähtyessä työmatkalla, työnantajalla on velvollisuus maksaa poissaolon ajalta palkka ja sekä lisäkustannukset, kuten esimerkiksi yöpymiskustannukset ja päivärahat. Jos kyseessä on työntekijän vapaa-ajan matka, ei työnantajalla luonnollisestikaan ole velvollisuutta maksaa työntekijälle palkkaa tai lisäkustannuksia, hän lisää. Jos työntekijöiden työnteko on estynyt Suomessa lentoliikenteen pysähtymisen vuoksi, työnantajalla on Tähtisen mukaan velvollisuus maksaa työntekijälle palkkaa enintään 14 päivältä. Työelämä Yhteistoimintalaki työllistämisen ja kasvun jarru Riikka Kovala, teksti Lea Hult, kuva Kaksi vuotta voimassa ollut yhteistoimintalaki on lisännyt yritysten kustannuksia, estänyt uusien työpaikkojen syntymistä ja vaikuttanut kielteisesti yritysten rakenteeseen sekä lisännyt vuokratyötä ja alihankintaa. Tiedot käyvät ilmi Suomen Yrittäjien yt-lakia koskevasta selvityksestä. Yhteistoimintalain kokonaisuudistus tuli voimaan Lain soveltamisala laajeni Suomen Yrittäjien vastuksesta huolimatta vuoden 2008 alusta lähtien koskemaan myös henkilöä työllistäviä yrityksiä. Yrittäjäjärjestö arvioi lain säätämisen yhteydessä yhteistoimintalain laajentamisen tarpeettomaksi ja sen vaikutuksia ennakoitiin haitallisiksi niin yrityksille kuin niiden henkilöstöllekin. Viidesosa jättänyt palkkaamatta Selvitys osoittaa yhteistoimintalailla olleen haitallisia vaikutuksia yritysten toimintaan ja strategisiin ratkaisuihin. Kaikissa yritysryhmissä katsottiin, että yt-laista aiheutuu enemmän kustannuksia kuin hyötyä. Alle 20 henkilöä työllistävistä yrityksistä 40 prosenttia arvioi jättävänsä tulevaisuudessa henkilöstöä lisäämättä yt-lain vuoksi, Suomen Yrittäjien työmarkkina-asioiden päällikkö Outi Tähtinen kertoo. Taantumasta huolimatta näistä yrityksistä yli 20 prosenttia ilmoittaa jättäneensä palkkaamatta henkilöstöä juuri yhteistoimintalain vuoksi, Tähtinen jatkaa. Suomen Yrittäjien arvion mukaan yhteistoimintalain kaltaiset säädökset johtavat siihen, että yritykset saattavat välttää kehittämästä toimintaansa liiketoiminnan tarpeista lähtien. Tähtisen mukaan vastauksista ilmenee, että alihankinta, epätyypilliset työsuhteet ja vuokratyövoiman käyttäminen lisääntyvät, kun yritysten kasvuedellytyksiä heikennetään. Yrityksistä noin 40 prosenttia on lisännyt vuokratyövoiman käyttöä kokoluokasta riippumatta. Yrittäjät ovat kuitenkin tutustuneet kaksi vuotta voimassa olleeseen yhteistoimintalakiin varsin hyvin henkeä työllistävien yritysten vastaajista 70 prosenttia on tutustunut lakiin ja lain piiriin myöhemmin tulleista henkeä työllistävistä yrityksistä yt-lakiin on tutustunut 90 prosenttia yrittäjistä. Yt-laki jarruttanut kasvua Yt-laki on lisännyt alihankinnan ja vuokratyövoiman käyttöä. Alihankintaa on lisännyt vajaa puolet vähintään 20 hengen yrityksistä sekä 60 prosenttia hengen yrityksistä. Yrityksistä noin 40 prosenttia on lisännyt vuokratyövoiman käyttöä kokoluokasta riippumatta. Yt-laki on jarruttanut kasvua alle 30 hengen yrityksissä, Suomen Yrittäjien työmarkkina-asioiden päällikkö Outi Tähtinen tietää hengen yrityksistä 47 prosentissa ja hengen yrityksistä 35 prosentissa henkilöstöä ei ole kasvatettu ja yrityksen kasvu on pysähtynyt, ainakin tilapäisesti. Vähintään 20 hengen yrityksissä irtisanomisia on suoritettu pienempiä useammin. Lisäksi etenkin vähintään 30 hengen yrityksistä muita useamman kohdalla yritys on joskus jaettu useammaksi yritykseksi. Vähintään 30 henkeä työllistävistäkin yrityksistä lähes puolet katsoo uuden yt-lain vanhaa huonommaksi, kun 10 prosenttia pitää uutta yt-lakia vanhaa parempana. Outi Tähtinen Vajaassa 70 prosentissa luottamushenkilö Suomen Yrittäjien tekemään kyselyyn vastanneista yrityksessä puolessa on valittu henkilöstön edustaja eli luottamusmies tai -valtuutettu henkeä työllistävistä yrityksistä joka kolmannessa on luottamusmies tai -valtuutettu, henkeä työllistävistä kahdessa kolmesta ja vähintään 30 henkeä työllistävistä kolmessa neljästä. Uutena yt-lain piiriin tulleissa henkeä työllistävissä yrityksissä luottamusmiesten määrä on kasvanut parissa vuodessa kahteen kolmasosaan. Vuonna 2007 luottamusmies oli puolessa näistä yrityksistä. Työnantajat tiedottavat yrityksen asioista työntekijöille ja ottavat näiden näkemykset huomioon mielestään hyvin. Yrityksistä 65 prosenttia katsoo tiedottavansa ja 70 prosenttia ottavansa työntekijöiden mielipiteet huomioon melko hyvin. Outi Tähtinen kertoo merkittävimmän muutoksen työnantajan ja työntekijöiden välisissä suhteissa löytyvän yt-lain piiriin tulleista hengen yrityksistä. Näissä suhteet erittäin hyviksi arvioivien osuus on laskenut 10 prosenttiyksiköllä vuodesta Tulosta voidaan pitää huolestuttavana. Uusi laki vanhaa huonompi Selvityksen yhtenä keskeisenä tuloksena on se, että uutta yhteistoimintalakia pitää vanhaa huonompana valtaosa yrityksistä, jotka ovat arvioineet tilannetta, Tähtinen kertoo. Arvionsa antaneista vähintään 30 henkeä työllistävistäkin yrityksistä lähes puolet katsoo uuden yt-lain vanhaa huonommaksi, kun 10 prosenttia pitää uutta yt-lakia vanhaa parempana. Yt-lakikysely lähetettiin noin väh. 10 henkeä työllistävään jäsenyritykseen. Kyselyyn vastasi 550 yrittäjää. asiantuntija Lakipalsta Voiko riita-asian sopia? Tule niimpalhianoon yrittäjätapahtumaan! Osakeyhtiömme on tehnyt urakkasopimuksen asiakasyrityksen kanssa. Nyt meille on tullut asiakkaan kanssa erimielisyyttä siitä, voimmeko laskuttaa lisähintaa eräistä muutostöistä. Asiakkaan mielestä emme ole tehneet muutostöitä virheettömästi. Asialla on meille merkitystä, sillä kysymys on alkuperäiseen urakkahintaan verrattuna merkittävästä määrästä. Haluaisimme sopia asiasta asiakasyrityksen kanssa. Olemme kuitenkin huolissamme siitä, voiko asiakas sopimuksesta huolimatta esittää vaatimuksia asiaan liittyen. Sopimuksissa voidaan jo etukäteen varautua mahdollisiin sopimusriitoihin ja sopia riitojen menettelytavat jo sopimusta tehtäessä etukäteen. Yritysten väliset sopimusriita-asiat ratkaistaan yleisessä tuomioistuimessa, ellei sopimuksessa ole sovittu muunlaista riitojen ratkaisutapaa, esimerkiksi välimiesmenettelyä. Mikäli yrityksenne tekemässä urakkasopimuksessa on sovittu riitojen ratkaisutavoista, on nämä mahdolliset sopimusehdot otettava huomioon. Jos haluatte sopia riita-asian muulla tavoin kuin sopimukseen on kirjattu, on sopimisen yhteydessä selkeästi sovittava muutoksesta riitojen ratkaisutapaan. Sopimusmuutokset on tehtävä yhteisymmärryksessä sopijapuolten kesken ja kaikkien suostumus tarvitaan sopimuksen muuttamiseen, ellei alkuperäisessä sopimuksessa ole sovittu toisin (eli esimerkiksi annettu toiselle Varatuomari Inga Koskinen Asianajotoimisto Inga Koskinen Ky 19 sopijapuolelle yksipuolinen muutosmahdollisuus). Riita-asian sopiminen on siis mahdollista. Sopimus on suositeltavaa tehdä kirjallisesti ja kirjata kaikki sopimusehdot sopimukseen. Sopimukseen kannattaa määritellä ensin, mistä riita-asiasta on kysymys ja yksilöidä kiistanalaiset muutostyöt mahdollisimman tarkasti. Tämän jälkeen on syytä sopia molempien osapuolten oikeudet ja velvollisuudet riitaasiaan liittyen mahdollisimman tarkasti. Tämä koskee esimerkiksi muutostöiden tekemiseen ja rahaliikenteeseen liittyviä seikkoja. Jos sopimuksessa yksilöity riitakysymys halutaan lopullisesti ratkaista osapuolten välillä, se kannattaa selkeästi todeta sopimuksessa. Esimerkiksi sopimukseen voidaan ottaa sopimusehto, jonka mukaan sopijapuolet sopivat kyseisellä sopimuksella siinä yksilöidyn riitaasian kokonaisuudessaan ja lopullisesti. Lisäksi on syytä mainita, ettei kummallakaan sopijapuolella ole muita riita-asiaan liittyviä vaatimuksia toisiaan kohtaan. Kirjallisen sopimuksen allekirjoittavat sopijapuolet. Kun sopijapuolena on yritys, esimerkiksi osakeyhtiö, sopimuksen allekirjoittaa yhtiön toiminimenkirjoittaja tai valtuutettu. Osakeyhtiön toiminimen kirjoitusoikeutta koskevat tiedot saa kaupparekisteristä. Valtuutus voi perustua kirjalliseen valtakirjaan tai kysymyksessä voi olla esimerkiksi asemavaltuutus. Asemavaltuutus tarkoittaa sitä, että valtuutetulla on yhtiössä sellainen asema, että siihen yleisen käytännön mukaan kuuluu myös kelpoisuus tehdä yhtiötä koskevia sopimuksia. Valtakunnalliset Yrittäjäpäivät Turussa kipinöi Turku Nyt jos koskaan Suomi tarvitsee tekemisen vimmaa. Valtakunnalliset Yrittäjäpäivät keräävät jälleen lokakuussa yhteen ison joukon intohimoisia yrittäjiä. Tule mukaan verkostoitumaan, vaikuttamaan ja hakemaan uusimmat ideat omaan liiketoimintaasi. Kipinä roihahtaa Turussa liekkeihin, kun päästetään yhdessä yrittäjyyden vimma valloilleen. Ilmoittautuminen alkaa 3.5. osoitteessa

20 20 Järjestö Yli 140-vuotias jatkaa kasvuaan Ikä ei paina Suomen vanhinta toimivaa yrittäjäyhdistystä. Kauppa Miesten vaatetusliike Pohjois- Pirkanmaalla. Liikevaihto Työntekijöitä 2 (yrittäjät). Omat toimitilat 100 m 2. SY Urheilu- ja vapaa-ajan tuotteiden/vaatteiden kauppa Pohjois-Pohjanmaalla. Omat toimitilat 770 m 2. SY Lvi-alan laitteita maahantuova yritys. Liikevaihto Työntekijöitä 1. Vuokratut toimitilat. Hintapyyntö SY Lahja- ja sisustusalan tukku / nettikauppa / vähittäisliike Helsingissä. Työntekijöitä Vuokratut toimitilat 120 m m 2. SY Kioski-kahvila Uudellamaalla. Liikevaihto Työntekijöitä 2-3. Vuokratut toimitilat 100 m 2. Hintapyyntö SY Osuus lastenvaatteiden verkkokaupasta. Työntekijöitä 2-3. Vuokratut toimitilat 150 m 2. Hintapyyntö SY Palvelu Sähkö-, antenni-, elektroniikka-, tietoverkkoasennus / huoltoyritys Kymenlaaksossa. Omat toimitilat 40 m 2. Hintapyyntö SY Autohuoltoyritys pääkaupunkiseudulla. Työntekijöitä 2-3. Vuokratut toimitilat 250 m 2. Hintapyyntö SY Hautaustoimisto Keski-Suomessa. Liikevaihto Vuokratut toimitilat 70 m 2. Hintapyyntö SY Seuraava Yrityspörssi ilmestyy SM-tennis kesäkuussa. Yrittäjien SM-tenniskilpailut järjestetään Hangossa. Samassa yhteydessä kilpaillaan Uudenmaan Yrittäjien Golf-mestaruudesta. Järjestäjänä on Uudenmaan Yrittäjät. Lisätietoja kare. MYYDÄÄN YRITYKSIÄ Teollisuus, valmistus Teräsrakenteiden valmistusja asennusyritys Pirkanmaalla. Liikevaihto Työntekijöitä 4-5. Vuokratut toimitilat 300 m 2. Hintapyyntö SY Haetaan pääomasijoittajaa / rahoittajaa / omistajaa perustettavaan keittiötarvikkeiden valmistus- ja myyntiyritykseen Etelä-Suomessa. SY Metallialan pienteollisuusyritys Pirkanmaalla. Liikevaihto Työntekijöitä 2-3. Omat toimitilat 240 m 2. Hintapyyntö SY Kalusteteollisuusyritys Turun talousalueella. Liikevaihto Työntekijöitä 3. Omat tai vuokrattavat toimitilat. SY Liiketoiminnan osa-alue: Kuluttajapuolen parvekelasien valmistus- ja markkinointioikeudet. Toimintaa koko Suomessa ja ulkomailla. Omat toimitilat. SY Osuus yrityksestä jonka toimialana hydrauliikkapalvelu ja tekninen kauppa. Talousalue: Etelä-Savo. Liikevaihto Työntekijöitä 6-9. Vuokratut toimitilat 500 m 2. Hintapyyntö SY Kaasupullojen hävitykseen erikoistunut yritys jolla toimintaa koko Suomessa. Liikevaihto alle Työntekijöitä 1. Hintapyyntö SY Lisätietoja tällä palstalla julkaistuista ilmoituksista ja enemmän ilmoituksia yrityspörssin internet-sivuilla yritysporssi SM-Golf syyskuussa. Yrittäjien SM-Golfkilpailut järjestetään Lakeside Golfissa Ellivuoressa. Lisätietoja fi ja sekä järjestelytoimikunnan pj. Keijo Hietaselta, p tai Näytä olevasi jäsen! Kirjaudu yrittajat.fi-jäsensivuille jäsennumerollasi ja nouda Jäsenyritys nettibanneri yrityksesi kotisivuille. Bannerista on saatavissa myös painokelpoinen neliväriversio käytettäväksi julkaisuihin ja lehti-ilmoituksiin. Rakentaminen Ilmastointialan erikoisliike Pohjois-Karjalassa. Liikevaihto Työntekijöitä 6-9. Vuokratut toimitilat 200 m 2. SY Pelti- ja ilmanvaihtoalan yritys Kaakkois-Suomessa. Liikevaihto Työntekijöitä 4-5. Vuokratut toimitilat 1000 m 2. Hintapyyntö SY Majoitus, ravintola, elintarvike Ravintola-alan yritys Etelä- Savossa. Liikevaihto Työntekijöitä 4-5. Vuokratut toimitilat 320 m 2. SY Muut toimialat Raskas -, teollisuushuollon korjaamo sekä hydrauliikkapalveluyritys Etelä-Savossa. Liikevaihto Työntekijöitä 2-3. Vuokratut toimitilat 400 m 2. Hintapyyntö SY Veneiden maahantuonti- ja myyntiyritys tai osuus Uudellamaalla. Toimintaa koko Suomessa. Vuokratut toimitilat 120 m 2. SY Kylmäkoneliike Etelä-Savossa. Liikevaihto Työntekijöitä 2-3. Vuokratut toimitilat 100 m 2. Hintapyyntö SY OSTETAAN YRITYKSIÄ Ostetaan tilitoimisto tai liiketoiminta pääkaupunkiseudulta. Liikevaihto Työntekijöitä 2-8. SY Ilmainen viikko saaristossa Yrityspörssin ilmoitusehdot Yrityspörssissä julkaistaan vakiosisältöisiä ilmoituksia, jotka koskevat yrityksen tai sen osan myyntiä tai ostoa, rahoituksen hakemista tai tarjoamista. Netti-ilmoituspaketti sisältää kuuden kuukauden näkyvyyden verkkopalvelussa. Netti-ilmoituksen hinta on 80 + alv 22 %. Yrityspörssin ilmoituspaketti sisältää kaksi ilmoitusta Yrittäjä- Sanomissa, kaksi ilmoitusta Kauppalehdessä ja kuuden kuukauden näkyvyyden verkkopalvelussa. Lehti-ilmoitukset julkaistaan peräkkäisissä YrittäjäSanomien numeroissa sekä lähinnä sen julkaisupäivää ilmestyvissä Kauppalehden perjantainumeroissa. Yrityspörssin lehti-ilmoituspaketin hinta Suomen Yrittäjien jäsenille on % ja ei-jäsenille %. Yhteystiedot: Suomen Yrittäjät, PL 999, Helsinki p. (09) , f. (09) Yritysvälittäjät Esimerkkejä myytävistä kohteistamme hintapyynnöin Ohutlevykoneiden valmistus Hirsitalojen valmistus Rautakauppa Ajoneuvojen valmistus Tilauskonepaja Keittiötasojen ja fasaadiosien valm Rakennusalan erikoisliiketoiminta Kuljetusliike Kuljetusliike Ekologiset käymälät ja kompostointi Konepaja Leipomo kahvilamyymälä Osuus sisämikroautoradan osakekannasta Nostopalvelut Kuntosali Monipuolinen autokorjaamo Tilausravintola ja kahvila Laadukas konditoria Sisustus- ja lahjatavaraliike Lisätietoja ja lisää kohteita futureimagebank JOUSTOTYÖHÖN saaristoon? Turun yliopiston koordinoima FLEX-hanke tarjoaa yrityksille mahdollisuuden kokeilla viikko työntekoa saariston rauhassa. Kyse on joustotyöhankkeesta, jonka tavoitteena on selvittää, minkälaista lisäarvoa työpaikan ulkopuolinen työskentely tuottaa ja minkälaisia haasteita siihen liittyy. Kolme vuotta sitten toteutettiin vastaavanlainen hanke, joka yritysten palautteen mukaan oli erittäin onnistunut, suunnittelija Sami Tantarimäki kertoo. Tantarimäen mukaan nyt etsitään nopealla aikataululla yh- tä tai kahta yritystä osallistumaan kokeiluun. Tavoitteena on saada saariston rauhaan 3 4 henkilöä toukokuun lopussa/kesäkuun alussa (viikko 21 tai 22). Valittavana olevat laajakaistayhteyksin varustetut ja ka- lustetut työtilat sijaitsevat Länsi-Turunmaalla Korppoossa (Telehus), Kemiönsaarella Taalintehtaalla (DIT-Center) sekä Brändössä. Raaseporin Bromarvissa (Villa Ida) tarvitaan oma mokkula. Majoitus koko työviikon kussakin kohteessa. FLEX-hanke kustantaa joustotyötilojen ohella kokeiluun osallistuvien työntekijöiden majoitukset sekä tarpeen mukaan ennalta sovittavan ohjatun tyky -henkisen ohjelman (kalastus, retkeily, liikunta yms). Tarvittavat työvälineet (atk, tsto-tarvikkeet jne.) kokeiluun osallistujat tuovat mukanaan. FLEX-hankkeen päärahoitta- jana on Central Baltic INTER- REG IVA Programme ohjelma. Koordinaattorina Turun yliopisto, muina partnereina Åbo Akademi, Novia, Työterveyslaitos, Företagsam Skärgård rf, Nordregio ja Kuressaare College. Yhteydenotot: Sami Tantarimäki, Turun koulutus- ja kehittämiskeskus, p. (02) , , utu.fi Yritysten tarpeet Jyväskylän seudulla. ELY on käynnistänyt yrityksen työvoima-, koulutus- ja kehittämistarpeiden selvittämisen puhelinhaastatteluilla. Yritykset ovat rakentamisen, tukku- ja vähittäiskaupan, moottoriajoneuvojen korjauksen sekä majoituksen ja ravitsemuksen aloilta. Syksyllä jatketaan muilla aloilla niin, että kaikkiaan haastatellaan yritystä. Ilpo Lommi, teksti ja kuvat 142 vuotta sitten suurten nälkävuosien aikaan perustettu Kuopion Käsityö- ja tehdasseuruus ry elää voimakkainta sotienjälkeistä jäsenistön ja toiminnan kasvukauttaan. Yhdistyksen jäsenmäärä on parina viime vuotena lähes kaksinkertaistunut noin 70 jäseneen. Ilahduttavaa on erityisesti nuorten ja keski-ikäisten yrittäjien liittyminen jäseniksi. Se on monipuolistanut jäsenistöämme perinteisestä pienteollisuus- ja käsityöammattivaltaisuudesta uusille palvelualoille, kertoo yh- distyksen ensimmäinen naispuheenjohtaja Merja Korkalainen. Hänen mukaansa myös yrittäjäyhdistyksen jäsenpalvelut ovat lisääntyneet niin omilla kuin muiden yrittäjäyhdistysten kanssa järjestetyillä toiminnoilla, toteaa Merja Korkalainen. Edunvalvonnassa ja koulutuksessa meillä on yhteistyötä ja työnjakoa aluejärjestö Savon Yrittäjien sekä muiden Kuopion seudulla toimivien paikallisten yrittäjäjärjestöjen kanssa. Osa meikäläisistä on niidenkin jäseninä. Yhtäköyttä ja yhdessä Merja Korkalaisen mielestä yrittäjäyhdistykset vetävät yhtä köyttä edunajamisessaan julkisen sektorin suuntaan, mikä lisää niiden yhteistä vaikutusvaltaa. Se palvelee pieniäkin yrittäjäyhdistyksiä. Tehokas elinkeinopoliittinen vaikuttaminen onnistuu vain yhteistyöllä sekä paikallisen, maakunnallisen ja valtakunnallisen tason linjakkaalla toiminnalla. Kilpahuutoon ja sooloiluun ei pidä ryhtyä, Korkalainen sanoo. Yhdistyksemme edunvalvonnan tavoitteet ovat yleisemmät ja erilaiset kuin vuosikymmeniä sitten, jolloin sen pääkohteena oli käsi- ja pienteollisuustoiminnan vanha erityislainsäädäntö. Edunajamiseen liittyen Merja Korkalainen toivoo työmarkkinapolitiikassa paikallisen so- pimus- ja yhteistoimintakäytännön vahvistamista, mikä alentaisi työpaikkojen perustamis- ja säilymiskynnystä. Riku & Unelma Melko pienyritysvaltaisessa jäsenkunnassamme kukoistaa yhteisöllisyys ja yhteisvastuu. Meillä ei yleensä ole sellaista työnantajien ja työntekijöiden vastakkainasettelua, jota pitäisi pilkuntarkasti säännellä. Paljon asioita sovitaan käytännössä jo nyt yrityskohtaisesti, muistuttaa Merja Korkalainen. Kuopion Käsityöja Tehdasseuruus ry. Perustettu , kun Venäjän tsaari Aleksanteri II:n asetus määräsi käsityöläiset, kauppiaat ja teollisuuden harjoittajat perustamaan yhdistyksiä ammattialojensa asioiden hoitoa varten. Alkuvuosikymmenten keskeisiä toimintoja olivat kisälli- ja mestarikirjojen myöntäminen, lausuntojen antaminen ammatinharjoittamisoikeuksista, oppipoikatoiminnan edistäminen ja ammattikasvatus. Osallistui wrightiläisen työväenliikkeen toimintaan sekä työolojen parantamiseen ja 1900-luvun vaihteessa. Hankki Suomen ensimmäisenä käsityöläisyhdistyksenä v oman toimitalon Kuopiosta Vuorikadun ja Minna Canthin kadun kulmauksesta (ns. Kiltatalo) luvun alussa uudelleen rakennettu talo on yhä yhdistyksen omistuksessa. Perusti v Kuopion Käsityö- ja Teollisuus-Osuuskassan, jonka toiminta päättyi v Yhdistyksellä oli myös 1800-luvun lopulta alkaen rahastoja. Perusti vuonna 1922 oppilaskodin Kuopioon nuorison ammattikasvatuksen edistämiseksi korvaamaan käytäntöä, missä oppipojat asuivat käsityöläismestarin kotona. Jäsenmäärä oli huipussaan (230) ennen suurta talouslamaa luvun lopulla perustettiin uusi yhdistys, Kuopion Käsi- ja Pienteollisuusyhdistys ry, jatkamaan Kuopion Käsityö- ja tehdasseuruus ry:n 86-vuotista toimintaa. Muutos aiheutui lakiuudistuksesta, joka kumosi käsityöyrittäjien ja ammatinharjoittajien pakon kuulua yhdistykseen. Vuonna 1998 yhdistyksen nimi muuttui alkuperäiseksi eli Kuopion Käsityö- ja tehdasseuruus ry:ksi samalla kun se tuli mukaan valtakunnalliseen yrittäjäjärjestöjen rakennemuutokseen ja liittyi Savon Yrittäjät -aluejärjestöön. Tutussa vertaisseurassa viihtyvyys korkealla Puumateriaalista tehtyjä taide-, koriste- ja käyttö- esineitä Studio Halonen Oy:ssään valmistava yrittäjä Annamaija Halonen on ollut useita vuosia Kuopion Käsityö- ja tehdasseuruuden jäsenenä. Hän liittyi siihen muutamien asiakasyrittäjien yllytyksestä, eikä ole katunut ratkaisuaan. Käsityö- ja tehdasseuruus on juuri sopivan kokoinen. Se on niin pieni, että toisensa hyvin tuntevien jäsenten kesken syntyy yhteydenpitoa varsinaisen yhdistystoiminnan lisäksi, mutta toiminta ei kuitenkaan kärsi verenvähyydestä eikä nurkkakuntaisuudesta. Olen saanut yhdistyksen kautta useita asiakkaita sekä verkosto- ja yhteistyökumppaneita. Osallistun mm. ajankohtaisteemaisiin koulutustilaisuuksiin sekä hyvinvointi- ja virkistystapahtumiin kuten retkiin, kertoo Annamaija Halonen. Yritysvierailut ovat erityisen mielenkiintoisia etenkin kun kohteina on vertaisiani, luovilla aloilla toimivia käsi- työläisyrittäjiä. Heidän kanssaan syntyy mielenkiintoisia keskusteluja ja joskus uusia ideoita sekä liikesuhteita. TYÖNTEKIJÄNI OVAT KADONNEET KUIN TUHKA TUULEEN... Kymmenkunta käsityö- ja pienteollisuusyhdistystä Matti Kajanne Kirjapainoalan yrittäjä Matti Kajanne Arsmat Oy:stä on kuulunut seitsemän vuotta Käsityöja tehdasseuruuden hallitukseen ja parisenkymmentä vuotta Kuopion Yrittäjiin. Hänen mie- MINÄ TAAS ODOTAN TAVARAA, JOKA ON JUMISSA EUROOPASSA. Kuopion käsityö- ja tehdasseuruus on vanhin, mutta ei ainoa alueellinen tai paikallinen käsi- ja pienteollisuusyhdistys. Pohjois- Savossa on kaksi muutakin, Suonenjoella ja Varkaudessa. Vastaavia yhdistyksiä on myös Keski-Suomessa, Satakunnassa, Helsingissä, Forssan seudulla, Kiikassa, Lappeenrannassa, Raumalla, Tampereella ja Valkeakoskella. Kuopion Käsityö- ja tehdasseuruutta yhtä päivää myöhemmin toukokuussa 1868 perustettu Turun yhdistys ei ole enää toiminnassa. Kuten nimet kertovat, useimmat yhdistykset ovat vanhoilla perinteisillä suurteollisuuspaikkakunnilla. Lakkautuneen PTK:n jäsenyhdistykset ovat jatkaneet vaihtelevalla aktiivisuudella toimintaansa, mutta tietääkseni omaleimaisuus on säilynyt toimivissa yhdistyksissä. Käsityö- ja pienteollisuusperinne jatkuu nykypäivään uudistuneena, arvelee Merja Korkalainen. lestään kahden yrittäjäyhdistyksen jäsenyys ei aiheuta ristiriitaisuutta, koska niillä on hänelle erilainen merkitys. Käsityö- ja tehdasseuruus on pystynyt uudistumaan ajan Annamaija Halonen MITÄ IHMETTÄ TÄSSÄ TILANTEESSA VOI TEHDÄ? haasteiden mukana eikä ole jäänyt lepäämään laakereillaan ja piehtaroimaan historiassa. Luottamushenkilöissämme on sopivasti kiertoa ja yhdistyksen toiminta vaihtelee vuosittain. KATSOTAAN YRITTAJAT.FIstä

Kommenttipuheenvuoro PK-yrittäjä ja osinkoverotus. VATT PÄIVÄ 8.10.2014 Jouko Karttunen

Kommenttipuheenvuoro PK-yrittäjä ja osinkoverotus. VATT PÄIVÄ 8.10.2014 Jouko Karttunen Kommenttipuheenvuoro PK-yrittäjä ja osinkoverotus VATT PÄIVÄ 8.10.2014 Jouko Karttunen 1 PK yrittäjän näkökulma Suomen osinkoverotuksesta Vuosina 1969 1989 voimassa osinkovähennysjärjestelmä eri muodoissaan

Lisätiedot

Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin

Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin Liitemuistio, 4.9.213 Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin Sami Grönberg, Seppo Kari ja Olli Ropponen, VATT 1 Verotukseen ehdotetut

Lisätiedot

Calculare Oy Aamiaisseminaari 26.10.2009 Nina Heikkinen

Calculare Oy Aamiaisseminaari 26.10.2009 Nina Heikkinen Calculare Oy Aamiaisseminaari 26.10.2009 Nina Heikkinen otetaan käyttöön 1.1.2010 verohallinnon ylläpitämä veronmaksajakohtainen tili ensi vaiheessa koskee oma-aloitteisia veroja, joista yleisimmät ovat

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

MUUTOSPAINEITA VEROTUKSESSA KEURUU 23.9.2010 DELOITTE ANNE ROININEN, KHT

MUUTOSPAINEITA VEROTUKSESSA KEURUU 23.9.2010 DELOITTE ANNE ROININEN, KHT MUUTOSPAINEITA VEROTUKSESSA KEURUU 23.9.2010 DELOITTE ANNE ROININEN, KHT 1 LÄHTÖKOHTA VERONSAAJAN RAHANTARVE KASVUSSA KANSAINVÄLINEN VEROKILPAILU KIRISTYY LUONNOLLISEN HENKILÖN KOKONAISVERORASITE KASVAA

Lisätiedot

Miten osinkoverotus muuttuu Mitä on työperäinen osinko? Johtava veroasiantuntija Tero Honkavaara. EK-päivä 31.3.2009, Jyväskylä

Miten osinkoverotus muuttuu Mitä on työperäinen osinko? Johtava veroasiantuntija Tero Honkavaara. EK-päivä 31.3.2009, Jyväskylä Miten osinkoverotus muuttuu Mitä on työperäinen osinko? Johtava veroasiantuntija Tero Honkavaara EK-päivä 31.3.2009, Jyväskylä Osinkoverotuksen pääperiaate - Listaamaton yhtiö 50 000 :sta verovapaata 15

Lisätiedot

PALVELUKAUPAN ALV JA VEROTILI 2010

PALVELUKAUPAN ALV JA VEROTILI 2010 PALVELUKAUPAN ALV JA VEROTILI 2010 Leena Juusela Palvelujen arvonlisäverotuksen muutokset Elinkeinonharjoittajille myytävien palvelujen yleissääntö päinvastainen nykyiseen verrattuna: Palvelut l verotetaan

Lisätiedot

Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen

Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen 1 Lähtökohta: veropohjaa rapautettu Hallitus on jo keventänyt veroja yli 3500 miljoonalla

Lisätiedot

Pääpuolueiden verotavoitteiden analyysi

Pääpuolueiden verotavoitteiden analyysi Pääpuolueiden verotavoitteiden analyysi Talous- ja elinkeinopolitiikan vaikuttajaryhmä 6.5.2015 Tero Honkavaara Johtava veroasiantuntija, EK 1 Työn verotus 450 M verokevennys pienija keskituloisille Yritysverotus

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Oulun seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Oulun seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Oulun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka Hallitusohjelma Investointeja tukeva politiikka Talouskriisin aikana Suomen teollisuuden kiinteiden investointien määrä on alentunut enemmän kuin EU-maissa keskimäärin ja huomattavasti enemmän kuin kilpailijamaissamme.

Lisätiedot

LASKELMIA OSINKOVEROTUKSESTA

LASKELMIA OSINKOVEROTUKSESTA LASKELMIA OSINKOVEROTUKSESTA Oheisissa taulukoissa ja kuvioissa kuvataan osinkoverotuksen muutosta hallituksen korjatun kehyspäätöksen mukaisesti. Nykyisessä osinkoverotuksessa erotetaan toisistaan pörssiyhtiöiden

Lisätiedot

Yrittäjän verotuksen uudistustarpeet. Niku Määttänen, ETLA VATT päivä, 8.10.2014

Yrittäjän verotuksen uudistustarpeet. Niku Määttänen, ETLA VATT päivä, 8.10.2014 Yrittäjän verotuksen uudistustarpeet Niku Määttänen, ETLA VATT päivä, 8.10.2014 Kirjallisuutta Mirrlees review: Tax by design Hetemäen verotyöryhmän raportti Tulolajin valinta: Harju ja Matikka 2012 Investointivaikutukset:

Lisätiedot

Vuodenvaihteen veromuutokset Helsingin Yrittäjien aamukahvitilaisuus 19.1.2010 Satu Grekin, Suomen Yrittäjien veroasiantuntija

Vuodenvaihteen veromuutokset Helsingin Yrittäjien aamukahvitilaisuus 19.1.2010 Satu Grekin, Suomen Yrittäjien veroasiantuntija Vuodenvaihteen veromuutokset Helsingin Yrittäjien aamukahvitilaisuus 19.1.2010 Satu Grekin, Suomen Yrittäjien veroasiantuntija 28.1.2010 1 Muutoksia Verotili, ja siihen tarvittavat tunnukset ALV: verokantojen

Lisätiedot

Talouden ja talouspolitiikan näkymät uudella vaalikaudella

Talouden ja talouspolitiikan näkymät uudella vaalikaudella Talouden ja talouspolitiikan näkymät uudella vaalikaudella Logistiikkayhdistysten liitto 20.5.2011 Jussi Mustonen Maailmantalous Maailmantalouden kasvunnäkymä säilynyt vakaana 2.5-4.5-6.5 Deflaationtorjunta

Lisätiedot

1. Pääomatuloverojen rajat kiristyvät edelleen - pääomatulovero 30 % 30 000 :n saakka, ylimenevältä osalta 34 %

1. Pääomatuloverojen rajat kiristyvät edelleen - pääomatulovero 30 % 30 000 :n saakka, ylimenevältä osalta 34 % TIEDOTE 2016 Mitä muuttuu yrittäjän elämässä vuoden 2016 alusta 1. Pääomatuloverojen rajat kiristyvät edelleen - pääomatulovero 30 % 30 000 :n saakka, ylimenevältä osalta 34 % 2. Osinkojen verotus - julkisesti

Lisätiedot

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014 Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen

Lisätiedot

Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit

Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit Kaupunki/kunta Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit Tontin kiint.vero euroa/m²/kk Rakenn. kiint.vero Kaukol. Vesi/jätev. Jätehuolto Yhteensä Lappeenranta 0.21 0.27

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lappeenrannan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Suomen verotus selkokielellä

Suomen verotus selkokielellä Suomen verotus selkokielellä Mitä sanat tarkoittavat? Vero: pakollinen maksu, jonka valtio kerää yhteiskunnan palveluita varten Veroprosentti: osuus, jonka työnantaja ottaa palkasta ja välittää Verohallinnolle

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kuopion seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Vaasan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Vaasan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Vaasan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

VEROTUKSEN RAKENNEUUDISTUS: KEVENEVÄT JA KIRISTYVÄT VEROT 2012-2015

VEROTUKSEN RAKENNEUUDISTUS: KEVENEVÄT JA KIRISTYVÄT VEROT 2012-2015 Verotus tällä ja ensi vaalikaudella VEROTUKSEN RAKENNEUUDISTUS: KEVENEVÄT JA KIRISTYVÄT VEROT 2012-2015 1 SEURAAVA VEROUUDISTUS - VALTIOVARAINMINISTERIÖ ASETTI VEROTUKSEN KEHITTÄMISTYÖRYHMÄN Tähtäin on

Lisätiedot

KUNTIEN YRITYSILMASTO 2011. Selvitys kuntien ja seutukuntien yritysmyönteisyydestä

KUNTIEN YRITYSILMASTO 2011. Selvitys kuntien ja seutukuntien yritysmyönteisyydestä KUNTIEN YRITYSILMASTO 2011 Selvitys kuntien ja seutukuntien yritysmyönteisyydestä KUNTIENYRITYSILMASTO 2011 SISÄLTÖ SAATTEEKSI 3 JOHTOPÄÄTÖKSET 4 1SELVITYSMENETELMÄT 5 1.1Yritysilmastomittarijaselvityksentoteuttaminen

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lahden seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Verotuksen ajankohtaista vuodelle 2014

Verotuksen ajankohtaista vuodelle 2014 Verotuksen ajankohtaista vuodelle 2014 Eteran palkkahallintopäivä Verohallinto Sisältö: Verolait - keskeisimmät lainsäädäntömuutokset Verokortit 2014 - muutokset verokorteissa ja työnantajamenettelyssä

Lisätiedot

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Jyväskylän seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Jyväskylän seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Jyväskylän seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen Kuntien yritysilmasto 2012 Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä

Lisätiedot

Yritys- ja osinkoverouudistus Mitä tehtiin ja oliko siinä järkeä? Jukka Pirttilä 20.8.2013

Yritys- ja osinkoverouudistus Mitä tehtiin ja oliko siinä järkeä? Jukka Pirttilä 20.8.2013 Yritys- ja osinkoverouudistus Mitä tehtiin ja oliko siinä järkeä? Jukka Pirttilä 20.8.2013 Sisältö 1) Tausta yritysverotuksesta mitä se on? kuka sen maksaa (kohtaanto)? kansainvälinen verokilpailu 2) Pohdintaa

Lisätiedot

Osakkeiden normaal i t uoton verovapaus - Norj an osakeverotuksen mal l i. Seppo Kar i j a Out i Kr öger VATT 10.6.2009

Osakkeiden normaal i t uoton verovapaus - Norj an osakeverotuksen mal l i. Seppo Kar i j a Out i Kr öger VATT 10.6.2009 Osakkeiden normaal i t uoton verovapaus - Norj an osakeverotuksen mal l i Seppo Kar i j a Out i Kr öger VATT 10.6.2009 Esityksen sisältö Kysymys: Miten verottaa yhtiön oman pääoman tuottoa? Suomen nykyjärj

Lisätiedot

Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille

Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille EK:n vaalitavoitteet hallituskaudelle 2015 2019 Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Vauhtia vientiin Viennin arvo on yhä 20 % pienempi kuin vuonna 2008 Kilpailukyky

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kotkan-Haminan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsingin seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsingin seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Helsingin seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kauniaisissa parhaat kuntapalvelut

Kauniaisissa parhaat kuntapalvelut Kauniaisissa parhaat kuntapalvelut Julkaisuvapaa maanantaina 10.12.2012 klo. 06.00 Kuntarating 2012 Suomen kuntien asukastyytyväisyystutkimus Kansainvälinen ja riippumaton EPSI Rating tutkii johdonmukaisesti

Lisätiedot

Budjettiriihi ja kunnat -taustatapaaminen 20.8.2014. Verotus. Jukka Hakola veroasiantuntija

Budjettiriihi ja kunnat -taustatapaaminen 20.8.2014. Verotus. Jukka Hakola veroasiantuntija Budjettiriihi ja kunnat -taustatapaaminen 20.8.2014 Verotus Jukka Hakola veroasiantuntija Hallitusohjelman tavoitteet kuntien verotuloihin liittyen Hallitusohjelmaan on kirjattu kuntien verotuloihin liittyviksi

Lisätiedot

Puolueiden verolinjaukset palkansaajan kannalta

Puolueiden verolinjaukset palkansaajan kannalta 2 2011 Puolueiden verolinjaukset palkansaajan kannalta Huhtikuu 2011 Lisätiedot: Ilkka Kaukoranta ilkka.kaukoranta@sak.fi puhelin 020 774 0189 Tilaukset: SAK puhelin 020 774 000 Puolueiden verolinjaukset

Lisätiedot

Imatra -100-50 0 50 100

Imatra -100-50 0 50 100 Asukasta kohti laskettujen ikävakioitujen kustannusten prosentuaalinen ero keskisuurten kaupunkien keskiarvoon vuonna 00 Imatra -0-0 0 0 0 % -,0 + -0, -, -, -, -, -,0-0, -,0 -, -, PERUS -, -, -,, 0 -,0

Lisätiedot

TE-palvelut työnantajille. 25.9.2014 Toimisto Otsikko

TE-palvelut työnantajille. 25.9.2014 Toimisto Otsikko TE-palvelut työnantajille 1 Ilmoita avoin työpaikka Paikan ilmoittaminen verkossa, te-palvelut.fi Kun teet työnantajana yhteistyösopimuksen TE-toimiston kanssa, saat omalta TE-toimistoltasi käyttöösi verkkopalvelutunnukset

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Tampereen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Seinäjoen seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Seinäjoen seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Seinäjoen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kouvolan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kouvolan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kouvolan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Turun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

TE-palvelut. Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto

TE-palvelut. Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto TE-palvelut Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto 5.11. TE-palvelut perustuvat lakiin julkisista työvoima- ja yrityspalveluista TE-palvelut ovat julkisia työ- ja elinkeinopalveluita, joita tarjoavat Työ- ja

Lisätiedot

Verotili ja alkutuotannon harjoittajat. Verohallinto Syksy 2010

Verotili ja alkutuotannon harjoittajat. Verohallinto Syksy 2010 Verotili ja alkutuotannon harjoittajat Verohallinto Syksy 2010 Mikä Verotili on? Verohallinnon ylläpitämä veronmaksajakohtainen tili, jolle kootaan veronmaksajan veroja ja maksuja koskevia tietoja Verotilin

Lisätiedot

VUODEN 2015 TULOVEROPROSENTIT JA KIINTEISTÖVEROPROSENTIT. ORSI-Ilmoitukset@vero.fi

VUODEN 2015 TULOVEROPROSENTIT JA KIINTEISTÖVEROPROSENTIT. ORSI-Ilmoitukset@vero.fi VEROHALLINTO PL 325 00052 VERO 24.10.2014 Suomen Kuntaliitto Toinen Linja 14 Diaarinumero 00530 HELSINKI A7/31000/2014 VUODEN 2015 TULOVEROPROSENTIT JA KIINTEISTÖVEROPROSENTIT Verohallinto pyytää huomioimaan,

Lisätiedot

Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina 2014-2018. Julkaisuvapaa 24.6.2014 klo 10

Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina 2014-2018. Julkaisuvapaa 24.6.2014 klo 10 Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina 2014-2018 Julkaisuvapaa 24.6.2014 klo 10 Lähestymistapa Tutkimus tehtiin edellisen kerran vuonna 2013. Asuntosijoittamisen kannattavuuteen vaikuttavat tekijät:

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Suomen verotus selkeästi

Suomen verotus selkeästi Suomen verotus selkeästi Avainsanat Vero: pakollinen maksu, jonka valtio kerää yhteiskunnan palveluita varten Veroprosentti: osuus, jonka työnantaja ottaa palkasta ja välittää Verohallinnolle Verohallinto:

Lisätiedot

EK:n työelämälinjaukset: talouskasvua ja tuottavaa työtä

EK:n työelämälinjaukset: talouskasvua ja tuottavaa työtä EK:n työelämälinjaukset: talouskasvua ja tuottavaa työtä Hyvä työ Vasemmistoliiton työelämäseminaari Helsinki 24.2.2011 Työmarkkinajärjestöjen esitykset tulevalle eduskunnalle Johtaja Eeva-Liisa Inkeroinen,

Lisätiedot

Rahoitusta yritysten muutostilanteisiin

Rahoitusta yritysten muutostilanteisiin Rahoitusta yritysten muutostilanteisiin Finnverasta rahoitusta yritysten muutostilanteisiin Finnvera tarjoaa rahoitusratkaisuja yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä vientiin. Jaamme

Lisätiedot

Verotuksen muutokset ja verotulojen kehitys Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014. Jukka Hakola, veroasiantuntija

Verotuksen muutokset ja verotulojen kehitys Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014. Jukka Hakola, veroasiantuntija Verotuksen muutokset ja verotulojen kehitys Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014 Jukka Hakola, veroasiantuntija Verotuksen muutokset V. 2015 kunnallisveron tuottoja vähentää n. -78 milj. hallituksen päätös osittaisesta

Lisätiedot

Riittääkö puuta kaikille?

Riittääkö puuta kaikille? Riittääkö puuta kaikille? EK-elinkeinopäivä Hämeenlinnassa 8.5.2007 Juha Poikola POHJOLAN VOIMA OY Pohjolan Voiman tuotantokapasiteetti 3400 MW lähes neljännes Suomen sähköntuotannosta henkilöstömäärä

Lisätiedot

Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen

Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen Kuntamarkkinat 2013 Jukka Hakola Veroasiantuntija, kuntatalous Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen Kuntien verotulojen

Lisätiedot

Vapaa-ajan palvelut Vuosiseminaari 14.1.2009 Piia Savolainen

Vapaa-ajan palvelut Vuosiseminaari 14.1.2009 Piia Savolainen Vapaa-ajan palvelut Vuosiseminaari 14.1.2009 Piia Savolainen Varamiespalvelu-Yhtiötel Vuonna 1988 perustettu valtakunnallinen henkilöstöpalveluja tuottava yritysketju Yli 70 palvelualuetta Suomessa, Virossa,

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen kuntakokeilu

Työllisyyspoliittinen kuntakokeilu Työllisyyspoliittinen kuntakokeilu Rikosseuraamusasiakkaat yhteiskunnassa: Työ ja opiskelu -seminaari Pääsihteeri Erja Lindberg Hallitusohjelma Tavoite ja sisältö pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi

Lisätiedot

Optometria MEDIAKORT TI 2013

Optometria MEDIAKORT TI 2013 Optometria MEDIAKORT TI 2013 Optometria on 5 kertaa vuodessa ilmestyvä optiikan ja optometrian ammattilehti. Lehteä julkaisee Suomen Optinen Toimiala ry. Lisätietoja www.optometria.fi. ILMESTYMISAIKATAULU

Lisätiedot

TOIMIVIA TALOUSHALLINNON RATKAISUJA

TOIMIVIA TALOUSHALLINNON RATKAISUJA Tilitalo Emma Oy TOIMIVIA TALOUSHALLINNON RATKAISUJA Tilitalo Emman erikoisosaamista ovat taloushallinnon palvelut asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöille. Palvelemme mielellämme myös pieniä ja keskisuuria

Lisätiedot

Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006. Vantaan Energia Oy. Tommi Ojala

Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006. Vantaan Energia Oy. Tommi Ojala Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006 Vantaan Energia Oy Tommi Ojala 1 Missio Vantaan Energia tuottaa energiapalveluja Suomessa. 2 Visio 2012 Vantaan Energia on Suomen menestyvin

Lisätiedot

Yritys- ja innovaatioympäristöselvitys

Yritys- ja innovaatioympäristöselvitys Yritys- ja innovaatioympäristöselvitys Raportti 21.06.2006 1.0 Perustietoja kyselystä Vastausprosentti oli: 20.1 %. Oheiset ZEF-taulut on prosessoitu normitettuina niin, että keskiarvot asettuvat keskelle

Lisätiedot

Suomen Joutsen tunnissa Viisi laivaa, yksi Joutsen. Mediakortti

Suomen Joutsen tunnissa Viisi laivaa, yksi Joutsen. Mediakortti Suomen Joutsen tunnissa Viisi laivaa, yksi Joutsen Mediakortti Mainostilat, koot ja hinnat Mainostila mitat (lev. x kork. mm / maks. merkkiä) à-hinta (euroa) Kannet etukannen mosaiikki 28,5 x 28,5 780

Lisätiedot

INTUSIN TALLETUSTILIEN SOPIMUSEHDOT

INTUSIN TALLETUSTILIEN SOPIMUSEHDOT INTUSIN TALLETUSTILIEN SOPIMUSEHDOT 1. SOPIMUKSEN SISÄLTÖ Määräaikaistalletus on sopimuksessa määriteltyjen ehtojen mukaisesti avattu talletustili. Yhdistys maksaa talletustilille korkoa talletusajan päättyessä,

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012. 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012. 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen

Lisätiedot

Talouskriisi ei näy osingoissa

Talouskriisi ei näy osingoissa Talouskriisi ei näy osingoissa Author : albert 1 / 6 2 / 6 Pörssifirmojen yhtiökokouksissa eivät ilmeet luultavasti tänä keväänä ole kovinkaan synkät, sillä monet yhtiöt korottavat osinkoa. Vajaata 40

Lisätiedot

Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset

Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntamarkkinat 2015 Jukka Hakola, Veroasiantuntija Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntaliiton verotuloennuste 1.9.2015» Yleistaloudellinen

Lisätiedot

Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti

Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti 2 2015 Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti JOHDANTO... 2 1 TYÖNTEON KANNUSTIMET JA KANNUSTINPAKETTI... 4 1.1 Kannustinpaketti... 5 2 KANNUSTINPAKETIN VAIKUTUKSET TYÖNTEON KANNUSTIMIIN JA TULONJAKOON...

Lisätiedot

Suomen Kris,llisdemokraa,t r.p. Veropoli,ikan linjaukset 2011 2015

Suomen Kris,llisdemokraa,t r.p. Veropoli,ikan linjaukset 2011 2015 Suomen Kris,llisdemokraa,t r.p. Veropoli,ikan linjaukset 2011 2015 Bru

Lisätiedot

saman lain 5 :n mukaan yleisenä syyttäjänä raastuvanoikeudessa ja maistraatissa. Nimismies tai apulaisnimismies toimii kihlakunnanoikeudessa

saman lain 5 :n mukaan yleisenä syyttäjänä raastuvanoikeudessa ja maistraatissa. Nimismies tai apulaisnimismies toimii kihlakunnanoikeudessa 1992 vp- HE 101 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kaupunginviskaa Iista ja nimismiehestä käräjäoikeuden syyttäjänä ja laiksi kaupunginviskaaleista annetun lain 1 ja 5 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN

Lisätiedot

Välitön tuloverotus. valtiolle (tuloveroasteikon mukaan + sv-maksu) kunnalle (veroäyrin perusteella) seurakunnille (kirkollisverot)

Välitön tuloverotus. valtiolle (tuloveroasteikon mukaan + sv-maksu) kunnalle (veroäyrin perusteella) seurakunnille (kirkollisverot) Välitön tuloverotus Verovelvolliselta suoraan perittäviä veroja nimitetään välittömiksi veroiksi Verot määräytyvät tulojen ja varallisuuden perusteella Tulon (=tuloverotus) perusteella maksetaan veroa

Lisätiedot

Varsinainen yhtiökokous 22.3.2012 Toimitusjohtajan katsaus Martin Forss. Oral Hammaslääkärit Oyj

Varsinainen yhtiökokous 22.3.2012 Toimitusjohtajan katsaus Martin Forss. Oral Hammaslääkärit Oyj Varsinainen yhtiökokous 22.3.2012 Toimitusjohtajan katsaus Martin Forss Oral Hammaslääkärit Oyj Oral Hammaslääkärit Oyj Suurin ketjukonseptilla toimiva hammasterveyspalveluyhtiö Suomessa 23 hammaslääkäriasemaa

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA IV neljännes (loka-marraskuu) 2014 Kuva: Marianne Ståhl 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni

Lisätiedot

Ajankohtaista ennakkoperinnässä vuodelle 2015. Eteran palkkahallintopäivä

Ajankohtaista ennakkoperinnässä vuodelle 2015. Eteran palkkahallintopäivä Ajankohtaista ennakkoperinnässä vuodelle 2015 Eteran palkkahallintopäivä Sisältö: Verolait keskeisimmät lainsäädäntömuutokset Verokortit 2015 verokorttien voimaantulo ja ulkoasu suorasiirrot Vuosi-ilmoitukset

Lisätiedot

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 26.11.2013 Vesa Mäkinen

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 26.11.2013 Vesa Mäkinen 1 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 26.11.2013 Vesa Mäkinen 27.11.2013 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 2 Yleistä Finnverasta Finnveran rahoitus

Lisätiedot

CITROËN INNOVATIONS MALLISTOESITE 2010

CITROËN INNOVATIONS MALLISTOESITE 2010 CITROËN INNOVATIONS MALLISTOESITE 2010 C ZERO PÄÄSTÖT 0 g Ei bensiininkulutusta, ei ajon aikaisia pakokaasupäästöjä. Uusi 4-paikkainen Citroën C-Zero on tavallisesta verkkovirrasta ladattava täyssähköauto.

Lisätiedot

Virossa virtaa yrittäjyyteen?

Virossa virtaa yrittäjyyteen? Virossa virtaa yrittäjyyteen? Viro uhka vai mahdollisuus? Irma Pahlman Yliopettaja oikeustieteen tohtori, varatuomari, MBA www.laurea.fi Mikä Viro? Asukkaita 1,3 miljoonaa Euroopan unionin jäsen 2004 Sotilasliitto

Lisätiedot

Hotellin asiakasliikenne ja kannattavuus

Hotellin asiakasliikenne ja kannattavuus Mirja Rautiainen - Mika Siiskonen Hotellin asiakasliikenne ja kannattavuus HARJOITUSTEHTÄVIÄ LUKU 12: YRITYKSEN TUNNUSLUVUT http://charles.savonia.fi/~mas/julkaisut 1. Hotellissa on 120 huonetta, joista

Lisätiedot

CS34A0050 YRITYKSEN PERUSTAMINEN

CS34A0050 YRITYKSEN PERUSTAMINEN CS34A0050 YRITYKSEN PERUSTAMINEN Eri yritysmuotojen verotus ja oman pääoman merkitys Yliopisto-opettaja, Tiina Sinkkonen Yritysmuodot Ammatinharjoittaja Yksityisyritys eli toiminimi (T:mi) Elinkeinoyhtymä

Lisätiedot

Yrittäminen ja yrittäjyys tässä ajassa

Yrittäminen ja yrittäjyys tässä ajassa Yrittäminen ja yrittäjyys tässä ajassa Oma Yritys Wanha Satama 28.3.2012 Harri Jyrkiäinen, SuPi pj 1 Suomen Pienyrittäjät Suomen Pienyrittäjät on valtakunnallinen, poliittisesti sitoutumaton yrittäjyyden

Lisätiedot

Puolueiden vero-ohjelmien vaikutus kaupan kannattavuuteen

Puolueiden vero-ohjelmien vaikutus kaupan kannattavuuteen Puolueiden vero-ohjelmien vaikutus kaupan kannattavuuteen Kannattavuuslaskelmien lähtökohtia Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos on suunnitellut vero- ja kustannusvaikutusten analyysikehikon. Kustannuslaskelmien

Lisätiedot

ULKOMAISTEN OSINKOJEN KÄSITTELY VEROTUKSESSA

ULKOMAISTEN OSINKOJEN KÄSITTELY VEROTUKSESSA ULKOMAISTEN OSINKOJEN KÄSITTELY VEROTUKSESSA Tämä Varallisuusviesti käsittelee ulkomaisista yhtiöistä saatujen osinkojen verotukseen liittyviä käytännön seikkoja. Sampo Pankki on kansainvälisen osakesijoittamisen

Lisätiedot

Uutta ja ajankohtaista yritysverotuksessa Tuloverotus ja ennakkoperintä. Veroinfot taloushallinnon ammattilaisille Joulukuu 2013

Uutta ja ajankohtaista yritysverotuksessa Tuloverotus ja ennakkoperintä. Veroinfot taloushallinnon ammattilaisille Joulukuu 2013 Uutta ja ajankohtaista yritysverotuksessa Tuloverotus ja ennakkoperintä Veroinfot taloushallinnon ammattilaisille Joulukuu 2013 Sisältö Vuoden 2013 veroilmoituksesta Lakimuutokset vuodelle 2014 esim. osinkojen

Lisätiedot

Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä

Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä Lähivuosien kehitysnäkymät sekä pitkän tähtäimen suunnitelma Julkaisu on laadittu Suomen liikennekaasualan yritysverkoston sekä

Lisätiedot

VEROTUKSEN KEHITTÄMINEN

VEROTUKSEN KEHITTÄMINEN Veronmaksajain Keskusliiton ohjelma verotuksen ja julkisen talouden kehittämiseksi vuosina 2012-2015 VEROTUKSEN KEHITTÄMINEN 1 Teemu Lehtinen 17.1.2011 ANSIOTULOJEN VEROTUSTA KEVENNETÄÄN ALENTAMALLA TULOVEROASTEIKKOA

Lisätiedot

Välitön tuloverotus. valtiolle (tuloveroasteikon mukaan + sv-maksu) kunnalle (veroäyrin perusteella) seurakunnille (kirkollisverot)

Välitön tuloverotus. valtiolle (tuloveroasteikon mukaan + sv-maksu) kunnalle (veroäyrin perusteella) seurakunnille (kirkollisverot) Välitön tuloverotus Verovelvolliselta suoraan perittäviä veroja nimitetään välittömiksi veroiksi Verot määräytyvät tulojen ja varallisuuden perusteella Tulon (=tuloverotus) perusteella maksetaan veroa

Lisätiedot

Kun vahinko yllättää. Miten pitää toimia, kun kotona sattuu vahinko? Kenelle vahingosta ilmoitetaan? Mistä saa apua? Kuka maksaa kustannukset?

Kun vahinko yllättää. Miten pitää toimia, kun kotona sattuu vahinko? Kenelle vahingosta ilmoitetaan? Mistä saa apua? Kuka maksaa kustannukset? Kun vahinko yllättää Miten pitää toimia, kun kotona sattuu vahinko? Kenelle vahingosta ilmoitetaan? Mistä saa apua? Kuka maksaa kustannukset? Kiireellisimmät toimenpiteet Äkillisten vesi- ja palovahinkojen

Lisätiedot

Martikaisen mallin taloudelliset vaikutukset

Martikaisen mallin taloudelliset vaikutukset Martikaisen mallin taloudelliset vaikutukset Johdanto Nämä ovat Martikaisen mallin laskelmat vuoden 22 osalta. Tosin aivan lopussa kerrotaan vuoden 211 osalta päätulokset ja päivityksestä. (Laskelmien

Lisätiedot

Millainen verojärjestelmä tukee talouskasvua, yrittäjyyttä ja työllisyyttä?

Millainen verojärjestelmä tukee talouskasvua, yrittäjyyttä ja työllisyyttä? Millainen verojärjestelmä tukee talouskasvua, yrittäjyyttä ja työllisyyttä? - Hetemäen verotyöryhmän raportit - EK:n verotavoitteet EK-päivä 24.3.2011 Johtava veroasiantuntija Tero Honkavaara, EK Hetemäen

Lisätiedot

LIIKKEEN- JA AMMATIN- HARJOITTAJAT

LIIKKEEN- JA AMMATIN- HARJOITTAJAT Veroilmoituksen täyttöopas 5 LIIKKEEN- JA AMMATIN- HARJOITTAJAT verovuosi 2014 Veroilmoituksen yksityiskohtaiset täyttöohjeet vero.fi/lomakkeet/5 SISÄLTÖ AJANKOHTAISTA 3 VEROILMOITUS JA LIITELOMAKKEET

Lisätiedot

Ammatin harjoittamisen vaihtoehdot taiteellisilla aloilla

Ammatin harjoittamisen vaihtoehdot taiteellisilla aloilla Ammatin harjoittamisen vaihtoehdot taiteellisilla aloilla Ulla Huovinen HAAGA-HELIA amk ulla.huovinen@haaga-helia.fi Työsuhteessa vai yrittäjänä? Työtä tehdään joko työntekijänä tai yrittäjänä Vaikuttaa

Lisätiedot

Palkka.fi maksuton palkanlaskentaohjelma pienyrityksille ja kotitalouksille. Kuopio 4.1.2012

Palkka.fi maksuton palkanlaskentaohjelma pienyrityksille ja kotitalouksille. Kuopio 4.1.2012 Palkka.fi maksuton palkanlaskentaohjelma pienyrityksille ja kotitalouksille Kuopio 4.1.2012 1 Palkka.fi Laskee työntekijän palkan sivukuluineen Muodostaa maksut: nettopalkka, ennakonpidätys- ja sosiaaliturvamaksu,

Lisätiedot

1.7. 31.12.2010 puolivuotiskatsaus (tilintarkastettu yleisluontoisesti) SAV-Rahoitus konsernin kannattavuus on pysynyt erinomaisella tasolla

1.7. 31.12.2010 puolivuotiskatsaus (tilintarkastettu yleisluontoisesti) SAV-Rahoitus konsernin kannattavuus on pysynyt erinomaisella tasolla SAV Rahoitus Oyj 1.7. 31.12.2010 puolivuotiskatsaus (tilintarkastettu yleisluontoisesti) SAV-Rahoitus konsernin kannattavuus on pysynyt erinomaisella tasolla Puolivuotiskatsaus lyhyesti: SAV-Rahoitus konsernin

Lisätiedot

KOTITALOUS- VÄHENNYS. Aalto Hoivapalvelut Oy

KOTITALOUS- VÄHENNYS. Aalto Hoivapalvelut Oy KOTITALOUS- VÄHENNYS Mitä kotitalousvähennys tarkoittaa? Kun hankit palveluita kotiin, esimerkiksi siivouspalvelua yritykseltä, saat vähentää yritykselle maksetusta summasta osan verotuksessa. Kotitalousvähennystä

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013. 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus. radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta

Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013. 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus. radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta Annettu Helsingissä 15 päivänä elokuuta 2013

Lisätiedot

LAUSUSNTO LUONNOKSESTA HALLITUKSEN ESITYKSEKSI EDUSKUNNALLE YRITTÄJÄVÄHENNYKSEN SÄÄTÄMISEKSI ( )

LAUSUSNTO LUONNOKSESTA HALLITUKSEN ESITYKSEKSI EDUSKUNNALLE YRITTÄJÄVÄHENNYKSEN SÄÄTÄMISEKSI ( ) 1 LAUSUSNTO LUONNOKSESTA HALLITUKSEN ESITYKSEKSI EDUSKUNNALLE YRITTÄJÄVÄHENNYKSEN SÄÄTÄMISEKSI (18.7.2016) Esityksen poliittinen tausta Esitys yrittäjävähennyksestä juontaa juurensa Suomen Yrittäjien (SY)

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN SEUDUN RYHMÄMATKAESITE 2013 2014

JYVÄSKYLÄN SEUDUN RYHMÄMATKAESITE 2013 2014 1/5 JYVÄSKYLÄN SEUDUN RYHMÄMATKAESITE 2013 2014 SOPIMUS ILMOITUSTILASTA Jyväskylän Seudun Matkailu toteuttaa jälleen keväällä 2013 ryhmämatkojen järjestäjille suunnatun esitteen. Esite toimii yhtenä päämarkkinointivälineistä

Lisätiedot

Työllistämistoiminnan kehittäminen vuonna 2016 / kuntalisän maksaminen

Työllistämistoiminnan kehittäminen vuonna 2016 / kuntalisän maksaminen Kaupunginhallitus 454 14.12.2015 Työllistämistoiminnan kehittäminen vuonna 2016 / kuntalisän maksaminen 1878/02.05.01/2015 KHALL 14.12.2015 454 Kaupunginvaltuusto on 7.9.2015 94 käsitellyt valtuutettu

Lisätiedot

VIRON KYLPYLÄLOMAT hinnastot ja bussiliittymien aikataulut 2008

VIRON KYLPYLÄLOMAT hinnastot ja bussiliittymien aikataulut 2008 VIRON KYLPYLÄLOMAT hinnastot ja bussiliittymien aikataulut 2008 Kylpylälomahinnastot Kylpylälomat 2008 ph = puolihoito ja th = täyshoito 8 pv (su-su) Reitit Reitit Tallinna Tallinna Tallinna Pärnu Pärnu

Lisätiedot

TYÖNANTAJAT VEROHALLINNON REKISTERISSÄ JA SOSIAALIVAKUUTTAMISESSA

TYÖNANTAJAT VEROHALLINNON REKISTERISSÄ JA SOSIAALIVAKUUTTAMISESSA TYÖNANTAJAT VEROHALLINNON REKISTERISSÄ JA SOSIAALIVAKUUTTAMISESSA HTSY Verohallinto 4.11.2014 2 (6) TYÖNANTAJAT VEROHALLINNON REKISTERISSÄ JA SOSIAALIVAKUUTTAMISESSA Harmaan talouden selvitysyksikkö on

Lisätiedot

Hallituksen budjettiesitys ja kunnat. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013

Hallituksen budjettiesitys ja kunnat. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013 Hallituksen budjettiesitys ja kunnat Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013 1 0-200 -400 Hallitusohjelman, kehysriihen 22.3.2012 ja kehysriihen 21.3.2013 päätösten vaikutus kunnan

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritystoiminta työllistämisen näkökulmasta

Yhteiskunnallinen yritystoiminta työllistämisen näkökulmasta Yhteiskunnallinen yritystoiminta työllistämisen näkökulmasta Satu Kaattari-Manninen Case Ektakompus Oulun kaupunki, Tekijäpuu - palvelu Yhteiskunnallisten yritysten superpäivä Kemissä 27.2.2013 Oulun yhteisötoiminta

Lisätiedot